ja isännöinti Nro 7–8/2015 6,50 Kiinteistö Aurinko, tuuli ja puu valtaavat energiamarkkinat Asumistukia maksettiin 1,5 miljardia euroa viime vuonna Maksamattomia yhtiövastikkeita entistä enemmän Koira haistaa rakenteista homeen Asumisoikeusasunto 80 000 suomalaisella
VEDENMITTAUS ON ISÄNNÖITSIJÄLLE HELPPOA, KUN ON VERTOLIVE! Etäluettava Verto on aina ajan tasalla, eikä vesimittarien lukemisesta tarvitse huolehtia, sillä kaikki hoituu automaattisesti. Kaikki tiedot, aina ajan tasalla, automaattisesti. VERTO ON NYKYAIKAINEN VESIMITTARI, JONKA AVULLA SINÄ JA TALOYHTIÖSI VOITTE SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA. WWW.VERCON.FI Takuu: 5 vuotta Suomessa suunniteltu ja valmistettu Huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä VERTO ON VIISAAN TALOYHTIÖN VALINTA. Niin helppoa se on, kun on VertoLive. Liity siis yli 100 000 tyytyväisen Vertokodin kasvavaan joukkoon ja valitse taloyhtiöösi huoleton ja luotettava Verto. Verto on ainoa vedenmittausjärjestelmä, joka tarjoaa päivittäin etäluettavat mittarit ja kätevän käyttöliittymän, josta isännöitsijä saa ajan tasalla olevat tiedot aina silloin kuin tarvitsee
Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.. Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti
Kun ay-liike kaatoi hallituksen uudistusohjelman, on seuraava vaihe päästä parantamaan kilpailukykyä puuttumalla tuotantokustannuksiin vähän sieltä ja täältä. Kiinteistöpuolella asuntorakentaminen on jatkunut vilkkaana. Siinä tulee tärkeimmälle sijalle nostaa verot eli julkisen puolen kustannustason alentaminen. Päättäjistä atomivoimaan kielteisesti suhtatuvat ovat niin eduskunnassa kuin tekniikan asiantuntijoissakin vähemmistönä. Kolmen-neljän vuosikymmenen kuluttua uudet energiamuodot ovat hallitsevia, mutta atomivoimasta tuskin vielä siinä vaiheessa on päästy eroon. Työvoimakustannuksiin ei päästä kajoamaan. 4 Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 56 Asuntotuotantoon kaivataan kilpailua, ei valtiojohtoisuutta Suomessa asuminen on kallista verrattuna kansalaisten varallisuuteen ja ansiotasoon. Sivu 26 Työttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin – Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti työttömyyden lisääntyessä. Sen sijaan julkisen sektorin menojen karsimisesta ei ole juuri keskusteltu ja niiden kasvu on ollut siinä määrin suurta, että kilpailukykymme on heikentynyt. Asumistukeen ja yhteiskunnan maksamiin osuuksiin vuokrista lohkaistaan yhä suurempi osa julkisesta kassasta – tukea maksetaan kuntien ja kansaneläkelaitoksen keräämillä varoilla. Edelleen pidetään myös atomivoimaa tärkeänä. Tuontipolttoaine, öljy, menettää valta-asemansa: sen osuus liikennepolttoaineena vähenee, jossain vaiheessa jopa loppuu, ja lämmityksessä sen käyttö vähenee. Suomen heikkoon kilpailukykyyn ei saatu niitä parannuksia, joita Sipilän hallitus suunnitteli. Toivottavasti uusi hallitus tuo alalle uuden, kannustavan mallin korkotuettuun asumiseen, Nieminen toteaa. Suomen kilpailukyky menetettiin Nokian ja paperiteollisuuden alasajojen vuoksi. Tulisi kysyä, voisiko asuntoinvestoinneissa pitää vähäisempää vauhtia. Suomen kansa on yksimielinen uusien energiamuotojen haltuun saamisessa, sen sijaan erimielisyyttä näyttää edelleen olevan atomivoiman käytössä ja vanhojen atomivoimaloiden korvaamisessa uusilla. – Meillä verotetaan sellaista, mitä ei kyetä kasvattamaan, kuten kiinteistöjä ja perintöä, eikä työtä, jota ponnisteluin ja rationalisoinnein pystyttäisiin lisäämään. Atomivoima ehkä vähenee, mutta tuskin vielä pitkään siitä luovutaan meillä kylmässä Pohjolassa, ja ehkä ei muuallakaan. Eero Ahola. – ARA-rahoitus ei ole tällä hetkellä kannustavaa. Suomessa on noin 80 000 taloyhtiöitä ja jos kymmenessäkin prosentissa näistä olisi mahdollista laskea sisälämpötilaa yhden asteen verran, olisi säästetyn rahan määrä huomattava. Neljänkymmenen asunnon taloyhtiössä tämä tarkoittaisi vuositasolla laskennallisesti noin 500–1000 euron säästöä, toteaa asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä. Asuntomenoista jokaisena vuosikymmenenä maksetaan edellistä enemmän yhteiskunnan varoilla. Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren olisi toivonut uudelta hallitukselta suurempia linjoja asuntopolitiikan hoitoon. Maailman tilanne on muuttunut ja me emme ole päässeet muutoksiin mukaan. Työttömyyden perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut, mikä on johtanut myös yleisen asumistuen menojen kasvuun, kertoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Kun asunnon lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, lämmityskuluissa säästetään vuositasolla viisi prosenttia. Uudet asunnot maksavat merkittävästi enemmän kuin ne ”tuottavat” Niitä voidaan toteuttaa vain käymällä yhteiskunnan rahapussilla. Suomen kansa ja heidän päättäjänsä eivät olleet siihen syyllisiä. Julkiset menot katetaan veroilla. Niihin tulee puuttua pikaisesti. Uusia voimaloita rakennetaan ja Loviisan voimaloiden vanhennettua, tilalle tultaneen rakentamaan uudet. Me emme osaa tai emme aina haluakaan, ottaa huomioon kansallista kilpailukykyämme, kuten näimme hallituksen suunnittelemissa uudistushankkeissa. Työpaikkojen määrä on alhainen, niiden lisäämiseksi hallitukselta puuttuvat eväät. Sivu 66 VVO-konserni haluaa lisää tontteja – Tänä vuonna valmistuu reilut 730 uutta vuokraasuntoa, mutta enemmänkin valmistuisi, jos aloituksia olisi saatu viime vuosina runsaammin, VVO-konsernin toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo. Perinteisen puun, öljyn ja atomivoiman rinnalle ovat vahvasti tulossa uudet energialähteet aurinko, tuuli ja maalämpö. Säästöjä ei saatu palkoista, mutta julkisia menoja vähenettävä Meillä Suomessa ollaan etenemässä energiajärjestelmien kehittämisessä taidokkaasti ja järkevästi. Sivu 78 Lämmityksen tarkkailu säästää selvää rahaa – Lämmitysenergia on kallista. Hyssälän mukaan syitä eläkkeensaajan asumistuen menojen kasvuun ovat muun muassa väestön ikääntyminen sekä palveluasumisen yleistyminen laitoshoidon sijaan
Valtaosan uudesta energiantuotannosta valtaavat uusiutuvat energialähteet aurinko, tuuli ja puu. 74 Leikkialueeseen halutaan satsata Leikkialue on tärkeä osa taloyhtiön piha-aluetta. 46 Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa asumisessa on samoja ilmiöitä Suomea, Ruotsia ja Saksaa on totuttu pitämään asuntotuotannon osalta kovin erilaisina maina, mutta nykyään löytyy yllättävän paljon samankaltaisia ilmiöitä. VVO:n Helsingin Hernesaarenkatu 17:n peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: puh. 66 VVO-konserni haluaa lisää tontteja Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen keskittynyt VVO-konserni rakentaisi lisää etenkin pääkaupunkiseudulle. 5 Sisältö 7-8 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Asumisoikeusasuntoja on yli 50 paikkakunnalla, lähinnä isoissa kasvukeskuksissa korkeakouluja yliopistokaupungeissa ja niihin liittyvillä talousalueilla. 70 Kaukolämpö niellään hinnankorotuksista huolimatta Rovaniemeläisissä taloyhtiöissä energitehokkuus ei ole yleisesti noussut kovin suureksi puheenaiheeksi, sanoo ja Lapin Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Jorma Saukko. Pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne työllistää isännöitsijöitä, kun vastikemaksuissa tulee ongelmia. Uusi aurinkopaneelipaketti tuottaa jopa 3 000 kWh uusiutuvaa sähköä vuodessa pienentäen talon energiakustannuksia. 65 CapMan Real Estatelle arvokiinteistö Kööpenhaminasta CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut asuin-, toimistoja liikekäyttöön soveltuvan kiinteistön Kööpenhaminasta erinomaiselta paikalta. 71 Energiansäästö esillä muiden remonttien ohessa – Energiansäästö nousee esiin yleensä muiden remonttien yhteydessä. 24 Koira haistaa rakenteista homeen Homeen haistava koira on suuri apu kun hometta ryhdytään etsimään kiinteistöstä. 35 Aurinkopaneeleilla säästöä energiakuluihin Älvsbytalo kehittää asumisen energiatehokkuutta. ISSN 0782-7911 ja isännöinti Nro 7–8/2015 6,50 Kiinteistö Aurinko, tuuli ja puu valtaavat energiamarkkinat Asumistukia maksettiin 1,5 miljardia euroa viime vuonna Maksamattomia yhtiövastikkeita entistä enemmän Koira haistaa rakenteista homeen Asumisoikeusasunto 80 000 suomalaisella 6 Suomen energiajärjestelmä mullistuu 20 vuodessa Suomen energiajärjestelmä mullistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 30 Huoneistoja taloyhtiöiden hallintaan enenevässä määrin Taloyhtiön toimenpiteisiin ryhtyminen ajoissa turvaa rästissä olevien vastikemaksujen saatavat sille kaikista parhaiten. Ongelma on tonttimaan riittämätön tarjonta ja hidas kaavoitus. 40 Aso-kodilla edullisesti kiinni omaan asuntoon Asumisoikeusasunnoissa asuu noin 80 000 suomalaista eri puolilla Suomea. Neljänkymmenen asunnon taloyhtiössä tämä tarkoittaisi vuositasolla laskennallisesti noin 500–1000 euron säästöä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Samassa ajassa kuin lämpöpumput löivät itsensä läpi, valtaa markkinat aurinkoja tuulisähkö, joka varastoidaan lng-terminaaleihin kaasuna. 44 Eneronilta älykäs pilvipalvelu energiajohtamiseen Eneron Oy on kehittänyt kiinteistöjen energiajohtamiseen älykkään pilvipalvelun, jonka kehityksen rahoittamiseen myös TEKES osallistuu. Hiekkalaatikot, keinut, liukumäet, kiipeilytelineet ja leikkimökit takaavat lapsiperheiden viihtyvyyden asuinalueella. 78 Lämmityksen tarkkailu säästää selvää rahaa Kun asunnon lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, lämmityskuluissa säästetään vuositasolla viisi prosenttia. 60 Kohujen taustalla miljardien menestyvä bisnes Keva on kiinteistöalan toimija, joka viime vuosina on ollut enemmän julkisuudessa yhtiön johtoon liitetyistä kohuistaan kuin liiketoiminnastaan, joka on merkittävää luokkaa. Työttömyyden perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut, mikä on johtanut myös yleisen asumistuen menojen kasvuun, kertoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Kasvava kysyntä tulee samalla myös muuttamaan korjausrakentamisen markkinoita. TähtiRanta-konserni tarjoaa homekoiratutkimuksia niin yksityisiin kuin julkisiin kiinteistöihin. 50 Korjausrakentaminen vaihtelee suurissa kaupungeissa Korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen ja nopeasti muuttuvat tilatarpeet. Jokainen rakennus hyödyntää aurinkoa. 66. Samalla panostetaan vahvasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiatekniikoihin, joiden kehitys on turbovauhtista. Esimerkiksi ikkunaremonttien taustalla on tavallisesti ikkunoiden huonokuntoisuus, sanoo kemijärveläinen isännöitsijä Arto Kerkelä. 26 Työttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin – Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti työttömyyden lisääntyessä. 56 Asuntotuotantoon kaivataan kilpailua, ei valtiojohtoisuutta Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren olisi toivonut uudelta hallitukselta suurempia linjoja asuntopolitiikan hoitoon
6 Maa – aurinko ja tuuli Suomen energiajärjestelmä mullistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Liikenne siirtyy sähköön ja kaasuun. Fortum aloitti bioöljyn tuotannon Joensuussa syksyllä 2013. Kuva: Fortum kahden vuosikymmenen kuluttua energian päälähteet. Laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Jokainen rakennus hyödyntää aurinkoa. Bioöljyä tuotetaan Joensuun lähialueilta kerätystä metsähakkeesta, energiaharvennus-puusta sekä muusta puubiomassasta, kuten metsäteollisuuden sivutuotteista. Samassa ajassa kuin lämpöpumput löivät itsensä läpi, valtaa markkinat aurinkoja tuulisähkö, joka varastoidaan lng-terminaaleihin kaasuna
– Olemme yrittäneet Energiaja ilmastotiekartassa 2050 ja muissa selvityksissämme hahmottaa nykyisyyttä sekä tulevaisuuden kehityspolkuja. Tilastokeskuksen mukaan Kivihiilivarastot olivat 3,5 miljoonaa tonnia maaliskuun 2015 lopussa, eli 26 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Miten Suomen energiantuotanto on kehittynyt siitä, kun Suomenniemellä jylläsivät vain puu-uunit ja härkätai hevosvoimat. Kivihiilen käyttö on aina ollut hyvin vaihtelevaa, ja siitä pitäisi päästä kokonaan eroon. . Puu – miten moninaisesti se onkaan sitoutunut Suomessa kaikkeen valmistukseen ja siinä sivussa energiantuotantoon! Kasvaako puun energiaosuus, ja kuinka metsät riittävät. Mistä kuljetusten ja työkoneiden hevosvoimat tulevaisuudessa. Turvetuotanto on kesäsääriippuvainen. Verrattuna 2000luvun tammi-maaliskuun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli nyt 36 prosenttia alemmalla tasolla. On aika luoda katsaus Suomen energiatulevaisuuteen peilaten kehitystä historiaan. Geoterminen energia ja lämpöpumput – kuinka suuren osan ne nappaavat lämmityksestä. Kivihiilen kulutus 2004-2015 Polttoturpeen kulutus 2005-2015 Polttoturve herättää Suomessa kovasti keskustelua, koska se on fossiilinen polttoaine mutta kotimainen työllistäjä. Tuuli – omista myllyistä vai siirtovoimana Ruotsista. Miten ”ehtyvän” öljyn hinta ei olekaan vain noussut ja millaisista syistä. Samalla panostetaan vahvasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiatekniikoihin, joiden kehitys on turbovauhtista. Aurinkokaasun läpimurtoko tulossa?. Työja elinkeinoministeriön energianosaston uusi ylijohtaja Riku Huttunen sanoo, että usein . Aurinkosähkö ja hajautettu sähköntuotanto – millaisiksi älyverkot ja sähkövarastot kehittyvät. 7 Mitkä energialähteet ja miksi. Miten energiankulutus on Suomessa kehittynyt ja miksi, ja millaiset ovat tulevaisuuden skenaariot. Vesivoima – Venäjältäkö lisää. tutkijat näkevät 20, jopa 40 vuotta eteenpäin. Kivihiiltä käytettiin viime vuonna sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena 1,1 miljoonaa tonnia, mikä vastaa energiasisällöltään noin 27 petajoulea. Käykö näin vuoteen 2035 mennessä. – Meidän on kuitenkin lähdettävä siitä, mistä tänä päivänä on varmuus. Uraanikausi – kuinka pitkäksi se muodostuu Suomessa. Miten käy kaukolämmön tässä kilpailussa. Miten ihmiskunnan tietoisuus ilmastonmuutoksen vastustamisen tarpeellisuudesta vaikuttaa Suomen energiapoliitikoihin. Biopolttoaineet, -kaasut ja sähkökö valtaavat liikenteen. Miten energiantuotantoa ovat muuttaneet teolliset kumoukset, ja millaisia kausia siinä on ollut vuosisatojen saatossa. – Hallitusohjelman mukaisesti aiomme puolittaa kotimaisen öljynkäytön. Entä hintakehitys. Valtaosan uudesta energiantuotannosta valtaavat uusiutuvat energialähteet aurinko, tuuli ja puu
Poliitikot eivät ole perustelleet mielipiteitään tieteen näköpiirissä olevin faktoin, jotka kuvaisivat ”käsin kosketeltavan” energiaympäristön. € 21.1.2015 32 Suomen kauppatase ja energian kauppataseSähkön nettotuonti v. Siinäkään ei tule ilmi kaikki se, mitä alan tieteet Suomessa tänä vuonna näkevät. Tuuleen ja aurinkoon Suomella on kiire Aalto-yliopiston teknisen fysiikan professori Peter Lund on pitkään ollut kärkihahmona näkemyksessä, jonka mukaan Suomen energiankulutus ei enää kasva, alennuttuaan nyt viisi vuotta yhteen menoon. Tämän näkemyksen mukaan Suomeen ei pitäisi rakentaa enää yhtään ydinvoimalaa, joka voi sitoa energiantuotantoraameja aina 60 vuoden päähän, 2070-luvulle. Energiastrategiassa varmistetaan, ettei teollisuuden tarvitse jättää investoimatta Suomeen siksi, että energian hinta ei niukkuuden vuoksi mahdollisesti ole kilpailukykyinen. Energian tuotantokustannus on oikeastaan sivuseikka, koska se elää kehityksen ja kysyntöjenkin mukana. Hukkinen, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori). 2014 18 TWH Tällaisista energian kauppavajemääristä Olkiluoto 3:n odotuksissa on päästävä. Jokainen sukupolvi kustantaa oman aikansa kärkikehityksen. Kehitystä voidaan ohjata myös veroratkaisuin. Kymmenen professoria julkaisi kesällä yli 140-sivuisen pamfletin Maamme energia , jossa Suomea herätellään ymmärtämään maailman energiajärjestelmän menossa olevaa murrosta: ”Toisin kuin vanhan energiavallan edustajat uskottelevat, Suomi ei pimeinä ja kylminä pakkasöinä tarvitse keskitettyä perusvoimaa” ( Janne I. rakentuvat näin tasaisemmin, Ritonummi näkee. Näitä juuri suunnittelemme tulevan syksyn ja talven aikana, Huttunen lupaa. Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT perustelee: – Investoijat päättävät, minkälaiset riskit haluavat ottaa, sanoi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen Ylellä 6.8., kun Suomesta löytyivät yksityiset yritykset täydentämään eduskunnan vaatiman Fennovoiman 60-prosenttisen suomalaisomistuksen. 2014 18 TWh 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 TWh 21.1.2015 21 Sähkön nettotuonti v. Hyvänä esimerkkinä on aurinkosähkön halpeneminen ja yleistyminen Suomessa ja maailmalla. TEM:n tuottama Suomen energiavisio 2030 on jo hiukan jäljessä kehityksestä. Jako perustuu summittaisiin mielikuvaväittämiin. Lähde: Energiateollisuus Jotta tavoitteisiin päästään, onko aurinkovoimalle annettava vastaavat tuet, millä tuulivoima saatiin rakentumaan. Jatkuvaa kehitystä, ei äkkikäännöksiä – Kaikkinaiset ”käännökset” ja ”vallankumoukset” ovat kovin mustavalkoisia, sanoo energiatehokkuustyöstä vastaava teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM:n energiaosastolta. Energiaintensiivisen paperinvalmistuksen loppuminen, uusien laitteiden energiapihiys ja kaikkinainen energiatehokkuuden paraneminen johtavat sähkön käytön vähenemiseen. – Aurinkosähkön vahva kaupallistuminen edellyttänee tukiruisketta. Kun Suomessa ei valtiolla ole nyt – ja ehkä pitkään aikaan – antaa juuri kotitalousvähennystä suurempaa tukea, on kehitys tasaisempaa. 20 % kokonaistuonnin arvosta Energian viennin arvo n. – Kehitystä tapahtuu koko ajan. Kansa kahtia ilman tietoa Poliitikkojen johdolla suomalaiset näyttää jakavan aika vahvasti kahtia näkemys energiatulevaisuudesta. Hanhikivi rakennetaan varmuusvoimaksi Nykyhallitus ei aseta kyseenalaiseksi bioenergiavisiota, mutta etusijalla tämän päivän ratkaisutilanteessa on energiastrategia, joka asettaa etusijalle yritysten investointihalut Suomeen, työpaikat ja energiavarmuuden. – Saksassa auringon hyödyntäminen on Suomea suurempaa, mutta se perustuu vahvoihin tukiin. Uusi teknologia on aina lopulta, yleistyessään, halpaa. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen varmistaa tulevien vuosikymmenten perusvoiman. VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen todisti Ylen A-studiossa 5.8., että uusiutuvien energiamuotojen ja ydinvoiman yhdistelmä näyttää olevan kustannustehokkain valinta vuoteen 2050, jonne energiastrategian tiekartta on piirretty. ”Vahvimmin maailmalla rynnivät tuulija aurinkoenergiat. 8 Suomen kauppatase ja energian kauppatase Energian tuonnin arvo n. Nykyistä hallitusta ohjaamaan valmistui viime syksynä eduskunnan energiaja ilmastokomitean mietintö Energiaja ilmastotiekartta 2050 . – Lämpöpumppuala on tästä hyvä esimerkki: kova kasvu on ollut juuri hallittavissa, mutta tahdin kiihtyminen tuo pulaa ammattitaitoisesta väestä, harmaatuontia jne. Hinnasta myös puhutaan paljon ikään kuin siitä pitkällä tähtäyksellä tietäisi. Olkiluoto 3 aloittanee sähköntuotannon vuoteen 2019, ja siitä seuraa myös sähkönhinnan laskua Suomessa. ”Kansalla” ei ole mielikuvaa tulevasta. – Kehitystä tapahtuu koko ajan. – Ja parempi näin, sillä infra, kokemus, asennustyövoima jne. Niiden osalta Suomella on kiire” (kirjan kansitaite). 10 % kokonaisviennin arvosta Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto 539 -3 680 -2 639 -2 359 -1 457 -5 558 -7 941 -7 073 -6 848 -4 645 -9000 -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 1000 2010 2011 2012 2013 1-9 2014 Kauppatase, kokonais Kauppatase, energia milj. Hyvänä esimerkkinä on aurinkosähkön halpeneminen ja yleistyminen Suomessa ja maailmalla.
9 Sähkön nettotuonti v. TULEVAISUUDEN HAASTEET Arvioitu vanhan voimalaitoskapasiteetin poistuminen ja uuden kapasiteetin tarve Jotta tavoitteisiin päästään, onko aurinkovoimalle annettava vastaavat tuet, millä tuulivoima saatiin rakentumaan?. Sähkömarkkinoilla tarvitaan pohja-, keski-, huippuja varavoimaa. Kaukolämpöverkoissa ja takallisissa kodeissa jo taattu varalämpö. Ne auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Fortum on valtiovallan määrättävissä, joten sen mukaan meno Fennovoimaan on nähtävä myös tätä, huoltovarmuustaustaa vasten. Taloudellinen kasvu ja energian käytön lisääntyminen ovat perinteisesti olleet sidoksissa toisiinsa. Fossiiliset polttoaineet säilyttävät asemansa vallitsevana primäärienergian lähteenä useissa maissa, erityisesti kehitysmaissa. Mutta kuka vastaa sähkön riittävyydestä. Suomen huoltovarmuus oli valtion käsissä vuoteen 1998, jolloin Imatran Voiman ja Neste yhdistettiin Fortumiksi ja vietiin pörssiin. Kuka vastaa varalämmöstä ja -sähköstä. 2014 18 TWH Miten kotimaista ja uusiutuvaa energiantuotantokapasiteettia Suomeen rakennetaan, kun vanha laitoskanta tulee tiensä päähän. Suomessa talouden rakennemuutoksen johdosta talouskasvu ei ole enää viime vuosina merkinnyt yhtä nopeaa energian kulutuksen kasvua. Ydinvoimaloiden nimellistehot nousevat siis vuosina 2019–2024 reiluun 4300 megawattiin ja vuosina 2025–2027 jopa 5500 megawattiin, kunnes laskevat 2030-luvulla 4300 megawattiin ja 2040-luvulla suunnilleen nykyiseen 2800 megawattiin. – Sitä ei ole ollenkaan mietitty. Kun pohjavoimaa on noin 55 %, keskivoimaa noin 25 % ja huippuvoimaa noin 20 % huipputehosta laskettuna, on järjestelmä kustannusten kannalta optimaalinen. Fossiilisten polttoaineiden osuus globaalissa energiapaletissa kasvaa edelleen ja osuuden ennustetaan olevan noin 90 % vuonna 2020. – Ne laskevat, ettei kannata investoida turbiiniin 50–60 prosenttia lisää, kun kaukolämmöstä ja sähköstä saatava hinta on suunnilleen sama. Varavoiman tarve on noin 15–20 % kulutuksen huipputehosta. Pitkällä aikavälillä ilmastomuutoksen hillintä epäonnistuu elleivät myös kehitysmaat sitoudu siihen (kuva 2). Tämä on suuri haaste globaalille ilmastopolitiikalle. Ympäristövaikutuksista erityisesti ilmastonmuutos tulee muovaamaan merkittävästi tulevaisuuden energiaratkaisuja. Sähköä nettotuotiin Suomeen viime vuonna 18 TWh. Vuonna 2018 on määrä saada tuotantoon 8–9 vuotta myöhästynyt Olkiluoto 3, jonka teho on 1600 MW ja toiminta voi jatkua 2060-luvulle. Kuka vastaa sähkön riittävyydestä. – Viime aikoina on alettu rakentaa pellettikattilakapasiteettia korvaamaan fossiilisia öljyja kaasuvaravoimaloita, kertoo professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT). – Markkinaehtoisten toimijoiden ei tarvitse ajatella sähkön riittävyyttä, toteaa Vakkilainen. Energiataloudellisesti kuitenkin olisi hyvä, jos näissä laitoksissa olisi sähkökomponenttikin, Vakkilainen sanoo. Tuulivoimaa on tähänastisilla tukipäätöksillä tulossa 2500 megavolttiampeeria. Kaukolämpöyhtiöt eivät siis rakenna sähkövaravoimaloita. Kuvio: Suomen energiavisio 2030. Arvion mukaan tällä kapasiteetilla saavutetaan kuuden terawattitunnin sähköntuotanto vuodessa, vähemmän kuin Loviisan voimaloiden tuotanto. kysyy Vakkilainen. Tämän seurauksena hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin primäärienergian käyttö. energiankulutuksen kasvun hillitseminen, ympäristövaikutusten vähentäminen ja energiamarkkinoiden vapautuminen. Nykyisistä jäljelle jäävät Olkiluoto 1 ja 2, joiden teho on 1760 MW ja vuosituotanto yli 14 TWh, reilu 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Tuotannon nimellistehoja täytyy nostaa, koska esimerkiksi aurinkoja tuulivoima eivät tuota jatkuvasti, ja sähkön kokonaistarpeenkin arvellaan taantumavuosien notkahduksen jälkeen hiljalleen kasvavan. Huoltovarmuuskeskus reklamoi hiljattain siitä, ettei Suomessa ole riittävää sähköntuotantokapasiteettia tehohuippujen varalle. Kuviossa Loviisan ydinvoimalat suljetaan jo aikaisemmin kuin vuosina 1927–30 (nettosähköteho alle 1000 MW, vuosituotanto alle 8 TWh). Teollisuuden vastapainevoima ja kaukolämpö tuotetaan pääosin tehokkaana lämmön ja sähkön yhteistuotantona (CHP). Rakennuslupaa hakeva Fennovoiman Hanhikiven voimala on teholtaan 1200 MW, ja se voi toimia 2070-luvulle. 4 Kuva 1 Arvioitu vanhan voimalaitoskapasiteetin poistuminen ja uuden kapasiteetin tarve. Tästä huolimatta absoluuttisesti mitattuna etenkin sähkön tarve on kasvanut tasaisesti mutta kasvu tulee todennäköisesti tasaantumaan lähivuosina. Niitä rakennetaan noin 2000 tunnin käyttöön talven varalle, puhtaasti huippulämpöä tuottamaan. IEA (International Energy Agency) ennustaa noin 60 % kasvua globaalissa primäärienergian käytössä seuraavien 20 vuoden aikana. Sähkön kulutuksen kasvusta sekä vanhojen voimalaitosten käytöstä poistosta seuraa merkittävä uuden tuotantokapasiteetin tarve Suomessa, arvioiden mukaan noin 7500 MW vuonna 2020 (kuva 1). Globaalisti tämä trendi näyttää jatkuvan johtuen pääosin kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden talouskasvusta. – Mutta kuka nyt sen puuttuvan kapasiteetin tekee ja ylläpitää. . Energian tuotannolla ja kulutuksella on monia haitallisia ympäristövaikutuksia. – Tampereelle tuli ensimmäinen, ja nyt niitä on jo useampia. Keskitettyä vai hajautettua tuotantoa. – Kaukolämpöverkot ovat siis varaenergiatuetut, samoin omakotitalot, joissa on takka, Vakkilainen yhteenvetää. Kasvava energiantarve johtaa lisääntyviin ympäristöpaineisiin. Kansallisia ja kansainvälisiä energia-alan haasteita ovat mm
Erityisesti, kun muistetaan, että puhtaammalla tuotannolla saadaan suoran vaikutuksen lisäksi kerrannaisvaikutuksia, kun kulutuksen kautta syntyvät päästöt vähenevät kaikkialla tuotantoja jakeluketjuissa. Energiantuotannon päästöjen merkitys on oleellinen matalampaan hiilikulutukseen pyrittäessä. Uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 30 %:n tasolle leikkaisi vajaat 10 % pois keskimääräisen kuluttajan hiilijalanjäljestä. Komitean mietintö eli EnerHiilijalanjäljestä on tullut sijoitusperuste Maailman perusenergiatuotannon määrän ja laadun kehitys 1993, 2011 ja 2020. Nesteen uusiutuvien tuotteiden johtaja Kaisa Hietala kertoi Helsingin Sanomissa heinäkuussa: ”Kun olin puhumassa Lontoossa sijoittajille, joulukuun YK:n ilmastokokous tuntui kiinnostavan kaikkia. Oleellista on myös huomioida, että kuluttajan omat vaikutusmahdollisuudet energiankulutuksesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin ovat hyvin rajalliset. Tiekartassa 2050 arvioidaan keinot vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja Suomen 8 World Energy Resources: A Summary World Energy Council 2013 Total Primary Energy Supply by resource 1993, 2011 and 2020 Source: WEC Survey of Energy Resources 1995, World Energy Resources 2013 and WEC World Energy Scenarios to 2050 Nuclear Fossil 2020 17 208 Mtoe 2% Renewables (other than large hydro) Hydro (>10MW) 6% 16% 2011 14 092 Mtoe 2% 5% 76% 11% 1993 9 532 Mtoe 2% 6% 82% 10% 82% The supply and use of energy have powerful economic, social and environmental impacts. Kuvio 3 havainnollistaa tilannetta. He halusivat tietää, mitä tarkoittaa, jos päästöille tulee hinta, ja miten maailma jatkaa kulkuaan kokouksen jälkeen. Fuels, such as fuelwood or traditional biomass are largely non-commercial. Näin esimerkiksi keskimääräinen kaukolämmitteisessä kerrostalossa asuva kuluttaja voi 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 Lähtötilanne 30 % uusiutuvia 80 % uusiutuvia Asumisen energia Asuinrakennus ja tontti Kiinteistön hoito ja ylläpito Yksityisautoilu Julkinen liikenne Päivittäistavarat Vapaa-ajan kulutushyödykkeet Vapaa-ajan palvelut Ulkomaanmatkat Terveys-, hyvinvointija koulutuspalvelut Uusiutuvan energian käytön kasvu Hiilijalanjäljen muutos Tampereen asumisessa Uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 30 prosentin tasolle leikkaisi vajaat 10 prosenttia pois keskimääräisen kuluttajan hiilijalanjäljestä. Energiajärjestelmä päästöttömäksi Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Hiilijalanjäljestä on tullut sijoitusperuste”. Osuuden kasvattaminen 80 %:n tasolle nostaisi vaikutuksen lähes 20 %:iin. Kuvio 3: Keskimääräisen asukkaan hiilikulutuksen kehitys, kun uusiutuvien energiamuotojen osuus nostetaan ensin 30 % tasolle ja sitten 80 % tasolle, t CO2-ekv./a. Fuelwood is playing a leading role in the developing countries, where it is widely used for heating and cooking. Energiantuotantoon liittyviä ratkaisuja voidaan pitää myös sikäli merkittävimpinä, että puhtaan energian tilanteessa kulutuksella ei ole enää ilmaston kannalta oleellista merkitystä, vaan voidaan siirtyä tarkastelemaan muita kulutukseen liittyviä ympäristönäkökohtia. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet rajoittavat päästöjään. Vaikka merkittävä osa tuotantoja jakeluvaiheiden energiankäytöstä kohdentuukin ulkomaankaupan kautta eri puolille maailmaa, on tuotantoteknologian kehittäminen merkittävin vaikutuskeino tavoiteltaessa hiilikulutuksen tehokasta hillitsemistä. Gates on jo sijoittanut aloitteleviin puhtaan teknologian yrityksiin miljardin. Not all energy is supplied on a commercial basis. Universal access to commercial energy still remains a target for the future. Hallitus asetti kesällä 2013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan mietintöä, joka toimii strategisen tason ohjeena matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 giaja ilmastotiekartta 2050 julkaistiin lokakuussa 2014. Asumisen energian tuotannon päästöjen merkitys (vihreä) on oleellinen matalampaan hiilikulutukseen pyrittäessä. Maailman rikkain mies, Microsoftin perustaja Bill Gates aikoo tuplata sijoituksensa uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvien polttoaineiden osuus lisääntyy maailmanlaajuisesti hitaasti mutta vääjäämättä, samoin ydinvoiman. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vetämään komiteaan kuului kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntapuolueesta. Lähde: Hiilikulutus ja hiilijohtamisen mahdollisuudet Tampereen alueella, Aalto-yliopiston julkaisusarja 2011. Vaikka kuluttaja voi itse valita käyttöönsä tuotantovaiheessa päästötöntä uusiutuvaa sähköä, ei hän voi vaikuttaa kuin oman kotitaloussähkönsä osuuteen kaikista energiankulutukseen liittyvistä päästöistä. Ydinvoima Fossiilinen Uusiutuvat (paitsi isot voimalaitokset) Hydro = yli 10 MW:n vesivoimalaitokset. Osuuden kasvattaminen 80 prosentin tasolle nostaa vaikutuksen lähes 20 prosenttiin. It is imperative to address this major challenge without further delays, in particular taking into account the impact access to electricity has on lives and well-being, economic growth and social development, including the provision of basic social services, such as health and education. Ilmastonmuutospolitiikan suuntaviivat on määritelty Jan Vapaavuoren vetämän komitean mietinnössä vuonna 2013. In many countries, especially in Africa and Asia, the pace of electrification lags far behind the growing demand. 10 Uusiutuvan energian käytön kasvu Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Kuvio: World Energy Council 2013 Uusiutuvan energian käyttö (TWh) Tuulivoima Tuulivoima Energian kokonaiskulutus: 2010: 422 TWh 2050: 322-387 TWh Lisäksi: lämpöpumput (3 9-12 TWh) ja jätepolttoaineet (3 6 TWh) Luvut primäärienergiana, vuoden 2050 vaihteluvälit ovat Low Carbon Finland 2050 platform -hankkeen neljän vähähiiliskenaarion mukaisia Bioenergia Bioenergia Vesivoima Vesivoima Aurinkoenergia Aurinkoenergia 5 10 15 20 25 30 2010 2050 5 10 15 20 2010 2050 5 10 15 20 25 30 2010 2050 20 40 60 80 100 120 140 160 2010 2050 Hiilijohtamisen mahdollisuudet 25 Taulukko 5: Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisen vaikutus tamperelaisen kuluttajan hiilijalanjälkeen, t CO2-ekv
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti kolmella eri sektorilla: 1. ja käyttää energialähteenään puupellettejä, jotka toimitetaan Amerikoista. Niiden osuus energian globaalista kokonaiskulutuksesta on noin 82 prosenttia. 10 20 30 40 50 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Älykkään teknologian hyödyntäminen ja sen helppo käyttöönotto on tärkeää. 10 20 30 40 50 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Tampereen alueen hiilijalanjäljestä vuonna 2011 tehty tutkimus osoitti selkeästi, että ylivoimaisesti merkittävin hiilivaikutus on energian tuotantotavalla. Energian tuotantotapa selvästi merkittävin Eri aloilla tulee määrätietoisesti edistää kustannustehokasta energiaja materiaalitehokkuutta. Tutkimuksen skenaario-osiossa tarkasteltiin hiilijohtamisen mahdollisuuksia Tampereella neljän laajemman skenaariokokonaisuuden kautta. Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, maankäyttö Metsät ovat Suomen valtavat hiilinielut, ja sellaisina ne pyritään myös kansainvälisessä tulkinnassa säilyttämään. Metsien ja nielujen asema kansainvälisissä ja EU-tason päästövähennysvelvoitteissa tulee jatkossakin todennäköisesti olemaan rajattu. Puun korjuun taso ja rakenne on merkittävin tekijä metsänielun kehityksen kannalta. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 Teollisuusprosessit 9% Liuottimet 0.1% Maatalous 9% Jäte 3% Energiateollisuus 43% Teollisuus ja rakentaminen 18% Kotimaan liikenne 27% Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous 9% Haihtumapäästöt 0.4% Muu polttoainekäyttö 3% Energia 78% Kuva: Tilastokeskus. Euroopan komissio antoi vuonna 2011 tiedonannon siirtymisestä vähähiiliseen talouteen vuonna 2050. Iso-Britanniassa muuten rakennetaan maailman ensimmäistä päästöiltään negatiivista voimalaa (New Scientist). Toimet, jotka Suomen on joka tapauksessa tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi, liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja cleantechratkaisuihin. Työkoneet * Jätteiden käsittely Teollisuus Rakennusten lämmitys Maaja metsätalous ** Liikenne 2 * muut kuin maaja metsätalouden työkoneet ** mukaan lukien energiankäyttö rakennuksissa ja työkoneissa Lähde TEM Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat sidoksissa EU:n vähennystavoitteisiin. Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyttä tulisi edistää kokonaisvaltaisesti ja ripeästi. Tutkitut kokonaisuudet olivat Yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen, Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen, Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä Matalaenergiarakentaminen . Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei hiilidioksidin talteenottoja varastointiteknologian (CCS) kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä. IEA on myös esittänyt kehityspolun, jossa ilmaston lämpeneminen rajoittuu kahteen asteeseen hieman alle 50 prosentin todennäköisyydellä. Siten puuvarat sallivat nykytasoon verrattuna puun käytön merkittävän lisäyksen, mukaan lukien energiakäyttö. Lauhdevoima Muut Mineraaliteollisuus Öljynjalostus Metallien jalostus Massaja paperiteollisuus Kaukolämpö * 2 * kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukolämmön erillistuotannon päästöt Lähde TEM Kasvihuonepäästöjen aiheuttajat Ei päästökauppa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Energiajärjestelmän muuttaminen päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä onerityisen suuri haaste energia-alalle, sillä 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan myös liikenteen käyttämä energia. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääarviossa osuus laskee 76 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mutta käyttö kasvaa 24 prosenttia johtuen energiankulutuksen kasvusta. On mahdollista, että vuoden 2020 jälkeen metsänieluja huomioidaan edelleen laskennallisen nielun , ei biologisen nielun pohjalta. Metsien aktiivisella hoidolla ja käytöllä ylläpidetään metsien kasvukykyä ja hiilen sidontakykyä. Päästöt ovat laskeneet 13 % vuodesta 1990. Suomen kasvihuonepäästöjen aiheuttajat 2012 Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde niin Suomessa kuin globaalistikin. Suomen tulee panostaa uuden teknologian kehittämiseen ja markkinointiin ja pitää tämä elinkeinopolitiikan kärkiteemana, sillä uudet vähähiiliteknologiat. Lauhdevoima Muut Mineraaliteollisuus Öljynjalostus Metallien jalostus Massaja paperiteollisuus Kaukolämpö * 2 * kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukolämmön erillistuotannon päästöt Lähde TEM 5 10 15 20 25 30 35 40 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Uusi voimala korvaa hiilivoimalan ovat globaalisti voimakkaimmin kasvavia aloja. Low Carbon Finland -hankkeen skenaarioissa puuston nielu noin kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tammikuussa 2014 komissio antoi ehdotuksensa ilmastoja energiapolitiikan kehyksistä vuodelle 2030. Komissio ehdottaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi eurooppalaisilla toimilla 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 Teollisuusprosessit 9% Liuottimet 0.1% Maatalous 9% Jäte 3% Energiateollisuus 43% Teollisuus ja rakentaminen 18% Kotimaan liikenne 27% Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous 9% Haihtumapäästöt 0.4% Muu polttoainekäyttö 3% Energia 78% Kuva: Tilastokeskus. 11 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Rakennettu maa Kosteikot Ruohikkoalueet Viljelysmaa Puutuotteet Metsämaa Miljoonaa tonnia CO2 -ekv. Eurooppa-neuvosto tekee linjauksia EU:n päästövähennystavoitteesta viimeistään lokakuussa 2014. Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasuja 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja. Vähähiilitiekartan mukaan päästöjä voidaan EU:ssa vähentää kustannustehokkaasti 40 % vuoteen 2030 mennessä, 60 % vuoteen 2040 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä EU:n sisäisin toimin. Maataloussektori: päästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä (9 % Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2012). Myös maatalouden asema päästövähennysvelvoitteissa on vielä avoin. Arvioiden mukaan puuvaranto ja hiilinielu kasvavat myös tulevaisuudessa. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä voimakkaasti, ja metsien puuston hiilinielukin on kasvussa. Korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa ja energiatehokkuusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi otetaan tarvittaessa käyttöön uusia kustannustehokkaita ohjauskeinoja. Komissio toteaa lisäksi, että mikäli osana kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ilmenee tarve mahdolliselle kunnianhimon nostolle, voisi tämä tapahtua sallimalla kansainvälisten (EU:n ulkopuolisten) päästövähennysyksiköiden käyttö myöhäisemmässä vaiheessa. Lähde: Suomen Kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012, Tilastokeskuksen katsauksia 2014/1. Maatalousperäiset päästöt ovat yhteensä noin 20 % Suomen kokonaispäästöistä. Puun poltosta syntyvä hiilidioksidi säilötään Pohjanmeren alle onkaloihin. Kotimaisen bioenergian maksimaalinen käyttö on turvattava, ja liikenteen energialähteenä on lisättävä biopolttoaineiden käyttöä. Lisäksi tulee parantaa kestävää kulutusta ja tuotantoa ohjaavia keinoja sekä tukea kuntia niiden tekemässä vähähiilisyystyössä. 4 Laskennallinen nielu tarkoittaa, että todellisen biologisen nielun sijasta velvoite pohjautuu esimerkiksi perusvuoden nielun kokoon tai muuten sovittuun esimerkiksi ennustettuun nielun kokoon. Siinä fossiilisten polttoaineiden osuus laskee 64 prosenttiin ja käyttö vähentyy 11 prosenttia vuoteen 2035 mennessä
James Watt alkoi verrata höySuomessa kaikki uusi teollinen teknologia on otettu aktiivisesti käyttöön, kehitykseen itsekin osallistuen.. Kuljetusten puolella kehitettiin kaasusekä polttomoottoriautoja 1800-luvulla. Merkittävä keksintö oli myös kivihiilen käyttäminen tehostuneessa raudanvalmistuksessa. Kaasulaitos kampanjoi voimakkaasti kaasuliesien puolesta, mutta vähitellen sähköliedet yleistyivät. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö aloittaa toimintansa 1890. Öljynjalostamo perustettiin Porvooseen 1966. Wattin työn tuloksena alettiin myös ymmärtää, että poltetun hiilen määrällä ja koneen tekemän työn välillä on yhteys. Suomen öljyhuollosta vastaamaan perustettiin Neste Oy vuonna 1948. Nämä käytöt ovat nyt poistumassa. Se oli kuitenkin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tilastoja eri energialähteiden käytöstä Suomessa ei juurikaan ole saatavissa 1970-lukua aikaisemmilta ajoilta. Energiankulutus kasvoi prosentin liikenteessä ja teollisuudessa, mutta rakennusten lämmitysenergian käyttö laski edellisestä vuodesta yli kuusi prosenttia erityisesti lämpimän loppuvuoden vuoksi. Noin kolmasosa on käytetty lämmitykseen. Suomalainen suurin energiankuluttaja Suomessa kaikki uusi teollinen teknologia on otettu aktiivisesti käyttöön, kehitykseen itsekin osallistuen. Skotti James Finlayson perusti Tampereen koskille puuvillatehtaan 1820. Häneltä on peräisin termi hevosvoima. Kotkaan perustettiin Suomen ensimmäinen höyrysaha 1871, ja sen menestys perustui vesivoiman hyödyntämineen laajan Sisä-Suomen uiton muodossa. Raitiotiet siirtyvät hevosvoimasta sähköön. Ensimmäinen sähköinen linja kulki väliä Töölö–Hietalahti vuonna 1900. Sähkö ja polttomoottori 1900-luvulla Toisen teollisen kumouksen toivat sähköja polttomoottorit. Sähkötekniikkaa kehitettiin jo 1800-luvulla, mutta 1900-luvulla moninaiset sähkömoottorikäyttöiset koneet lisääntyivät sitä mukaa kun sähköä pystyttiin valjastamaan koskista ja höyryvoimaloista. Sitten on rohmuttu energiaa niin, että Euroopassa Suomi kuluttaa energiaa eniten asukasta kohden: vuonna 2013 jokainen 255 GJ (gigajoulea) eli 70 800 000 kilowattituntia. Suomessa autoliikenne alkoi kehittyä vuodesta 1905 lähtien, jolloin polttomoottori oli jo päihittänyt kaasuja sähkökoneet. Liikenteen lisäksi öljy valtasi lämmitystä puulta ja sähköntuotantoakin. Laitoksen jakelualue kattoi eteläisen Helsingin. Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan noin 1 391 PJ (petajoulea) eli 33,2 Mtoe (megaöljyekvivalenttitonnia) eli 386 TWh (terawattituntia) vuonna 2013. Nykyisin suurin osa Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi ja lentokoneiden polttoaineeksi. Voimalaitoksissa on käytetty raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Helsingin Suvilahden höyryturbiinilaitos aloitti sähkön tuotannon 1910. Höyryjuna tuli rautateille ja teollistumisen kausi oli vahva. Höyrykoneet Suomeen 1800-luvulla Tätä kesti ensimmäiseen teolliseen kumoukseen asti, jonka synnytti James Wattin 1700-luvulla kehittämä höyrykone. Miten Suomesta kehittyi asukasta kohden eniten energiaa käyttävä maa Euroopassa – verrattuna niihin aikoihin, jolloin täällä jylläsivät vain puu-uunit ja härkätai hevosvoimat. Vuonna 2014 hakattiin raiskioiksi varsinkin vesiväylien varsilla. rykoneiden tuottamaa työmäärää hevosiin. 12 Kun Suomen metsiä ensi kerran hyödynnettiin taloudellisesti laajamittaisesti tervakaupassa 1600-luvulla, maakuormien vetojuhdat olivat hevosia, joskus vielä härkiäkin. Rekiletkat kuljettivat myös polttopuuta ja ruokaakin 1700-luvulla Pietariin, tieverkosto parantui. Suomeen höyrykone tuli hitaasti. Millaisin kausin teolliset kumoukset ovat muuttaneet energiajärjestelmää ja talouskasvua. Purjeveneet hyödynsivät tuulen voimaa, ja niiden rakentamiseen alettiin sahata lankkulautaa Suomenkin koskivesimyllyissä ainakin 1500-luvulta lähtien, sitä enemmän, mitä enemmän Euroopassa käytiin kauppaa – ja sodittiin. Kivihiilestä tuli myös höyrykoneiden energian lähde. Vesimyllyt rakennettiin puroihin ensin viljan jauhamiseen, mutta isotkin kosket opittiin valjastamaan sahaamiseen, ja 1720-luvulta alkaen – kun Suomeen tuotiin ohut hollantilainen sahanterä – sahatavaran viennistä tuli seuraava menestystarina tervan viennin rinnalle. Metsät Miten Suomesta tuli Euroopan energiasyöppö. Tehtaissa oli kaasuvalaistus. Energiankulutus on ollut laskussa vuonna 2009 alkaneen taantuman ajan. Maaöljyllekin valtasi alaa Alkoi myös maaöljyn kausi
Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus 1970-2013 energialähteittäin Suomen kokonaisenergian kulutus lähteittäin vuonna 2013 Lähde: Motiva/Tilastokeskus energiankulutus edelleen laski 2 prosenttia. Se on maailman toiseksi nopeinta kasvua, jonka vain Japani ylittää. Bruttokansantuotteen kasvu on heikentynyt jatkumona 1970-luvun puolivälin öljykriisistä lähtien. Bkt:n kasvu oli vuodesta 1860 vuoteen 2009 keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa ja lisääntyviä asukkaita kohden laskettuna 2,1 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Energiankulutuksen, sähkönkulutuksen ja bruttokansantuotteen kohtalonyhteys Energiankulutuksen, sähkönkulutuksen ja bruttokansantuotteen kohtalonyhteys 10 viime vuoden aikana. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. Riitta Hjerppen kuvio bruttokansantuotteen kasvusta on hätkähdyttävä. Energian kulutus ja bkt ovat Suomessa olleet aina sidoksissa toisiinsa, jopa niin selvästi, että vuodesta 2009 alkaneen taantumakauden aikanakin energiankulutuksen lasku on aina ennakoinut bkt:n laskua. Lähteet: Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous 1860–1985. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Motiva/Tilastokeskus. Kasvu ei olekaan ikuista Taloushistorian professori (emerita) Riitta Hjerppen tutkimukset Suomen kansantalouden kehityksestä teollisen kumouksen alusta eli 1860-luvulta vuoteen 2010 osoittavat, ettei kasvu ole ikuista. Jos hänen laatimansa tilastopylväikkö jatkuisi, se olisi nyt saavuttanut nollaviivan. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus 50 % 100 % 150 % 200 % Bruttokansantuote (viitev. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. – Se on merkinnyt sitä, että Suomi on noussut Euroopan 1800-luvun puolimaissa ehkä köyhimmästä maasta maailman elintason kärkijoukkoon ja on bruttokansantuotteella henkeä kohden mitattuna 23, Hjerppe toteaa. – Bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut tänä aikana 24-kertaiseksi ja Suomen itsenäisyyden aikana 15-kertaiseksi. Entä sitten. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. 2010 hinnoin), vuosi 1990 = 100 Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt 1990 1995 2000 2005 2010 1990 taso Talouskasvu ja kasvihuonepäästöt 48 BKT:n kasvut 1860-2009 BKT:n ja BKT:n henkeä kohden kasvu ajanjaksoittain 1860-2009, prosenttia vuodessa. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki ja Tilastokeskus, Suomen kansantalouden tilinpidon historiallinen tietokanta. Jos hänen laatimansa tilastopylväikkö jatkuisi, se olisi nyt saavuttanut nollaviivan. 13 15 Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut
Raakaöljyn hinta taas reagoi vahvasti geopoliittisiin ja ekonomisiin tapahtumiin. Vaikutukset öljyä tuoviin maihin vaihtelevat sen mukaan, kuinka intensiivisesti ne käyttävät öljyä ja kuinka riippuvaisia ne ovat viennistä öljyä vieviin maihin. Viime vuoden romahduksen taustalla oli ylituotanto: Yhdysvaltain oman öljyja kaasusärötystuotannon nousu lähes omavaraisuuteen sekä SaudiArabian päätös olla rajoittamatta öljyntuotantoa. Lähde: (EIA) U.S. Korkeimmalle,125 dollariin, tynnyrin hinta nousi vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. – Suomessa Venäjän-viennin vaikeutuminen pienentää kokonaisvaikutuksen alle puoleen euroalueen vaikutuksesta vuonna 2015, minkä jälkeen Suomen saama kasvusysäys lähenee euroalueen tasoa. Öljyntuottajien järjestö OPEC säänteli markkinoita. Niitä ovat vahvasti kehittämässä myös sellaiset energia-alan yritykset, jotka aiemmin ovat keskittyneet öljytuotteisiin. Muita hinnan nostajia ovat olleet arabimaiden vientikielto 1974, Iranin vallankumous ja sen perässä Iranin ja Irakin sota. Fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun ja kivihiilen – yhteenlaskettu osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on noin 80 prosenttia. – Öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät, koska öljynviejät pystyvät puskuroimaan laskun vaikutuksia lainaamalla tai turvautumalla keräämiinsä reserveihin. Geopoliittisia ongelmia Suomen energiavision 2030 mukaan tulevina vuosikymmeninä öljyja maakaasuvarojen väheneminen saattaa johtaa geopoliittisiin ongelmiin. Nämä arviot todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa tuotantoteknologian kehittymisen ja uusien öljyja kaasuvarojen löytymisen ansiosta. osin, että tarjonnalla on korostetun keskeinen asema. Vuonna 2014 – jälleen – tapahtui jotakin odottamatonta: öljybarrelin (tynnyri 159 litraa) hinta romahti. Riippuvuus tuontipolttoaineista ja kasvavat polttoaineiden hintavaihtelut muodostavat riskin Suomen kansantaloudelle. Vesivoima ja ydinvoima ovat hinnaltaan erittäin vakaita öljyyn, ja myös uusiutuviin, kuten tuuleen verrattuna. Öljyn hintaa ovat nyt polkeneet odotukset Iranin paluusta öljymarkkinoille ja kysynnän hiljeneminen Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen energiavision 2030 mukaan nykyisellä kulutustasolla öljyvarojen arvioidaan riittävän noin 40 vuotta ja kaasuvarojen vastaavasti noin 60 vuotta. Suomessa hyöty puolta pienempi – Raakaöljyn hinnan romahdus vaikuttaa positiivisesti niin maailman kuin Suomenkin talouteen, kommentoi elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Paavo Suni. Öljyja biopolttoaineala ry (oil.fi) kertoo sivuillaan, että todennetut käytettävissä olevat raakaöljyvarat riittävät näillä näkymin tyydyttämään yli 46 vuoden tarpeen. Miten öljyn hinta ei olekaan vain noussut ja millaisista syistä. Bank of America sanookin, että öljynviejämaiden hintakartellijärjestö OPEC on käytännössä hajonnut (The Telegraph ja Financial Times). 14 Öljypiikki – tuliko se jo vai meni. Öljyn osuus on noin 35 prosenttia. Raakaöljyn hinta – ja perässä maakaasun – määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaisesti aivan kuten muidenkin hyödykkeiden hinta. Hinta alkoi nousta jyrkästi pari vuotta terroristien hyökkäyksestä World Trade Centeriin 11.9.2001. Öljy heiluttaa maailmantaloutta Hyvin harvat tekijät vaikuttavat maailmantalouteen yhtä paljon kuin öljyn hinta. Maailman lisääntyvä energiankulutus tyydytetään lähivuosikymmeninä yli 50-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Energy information Administration, Thomson Reuters Hyvin harvat tekijät vaikuttavat maailmantalouteen yhtä paljon kuin öljyn hinta.. Saksalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että paras tapa rajoittaa ilmastonmuutosta on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttäminen välittömästi (The Guardian), ja Saksa johtaa maailman ilmastonmuutossotaa. Öljy pysyy näin maailman pääasiallisena energialähteenä vielä useita vuosikymmeniä, vaikka rinnalle kehitetään uusia energiamuotoja. Saudi-Arabialla on viidennes tunnetuista öljyvaroista, joten sen luopuminen hintoja keikuttavasta roolista tasasi hintakehityksen aina 2000-luvun alkuun asti. Raakaöljyn hinta ja vaikuttavat maailmanpolitiikan tapahtumat Yhdysvaltain energiainformaatiohallinnon (EIA) kuvio osoittaa, miten riippuvainen öljyn hinta on maailmanpolitiikan tapahtumista. Se on tänä kesänä laskenut alle 50 dollariin. Öljymarkkinat eroavat kuitenkin muista hyödykemarkkinoista siltä Raakaöljyn hinta ei palaa enää huippuarvoonsa Aina 1970-luvun öljykriisistä asti on uhattu, että maaöljy loppuu 30–40 vuodessa ja sen hinta nousee. Raakaöljyn hintahistoria ja viimevuotinen hinnan pudotus todistavat, että ainoa varma asia ovat öljyn suuret hintaheilahtelut. Suomessa energiaomavaraisuuden kehittyminen irti öljystä riippuu pääosin käytettävien energialähteiden valinnasta uutta voimalaitoskapasiteettia rakennettaessa
Professoriryhmä ennusti, että vanhaan teknologiaan, kuten ydinvoimaan, fossiiliseen energiaan ja suuriin keskitettyihin tuotantolaitoksiin, tukeutuvat ovat tulevaisuuden energiamarkkinoiden häviäjiä. 15. Hiilisähkövoimala laskettiin hiilidioksidin talteenotolla, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 23 €/t. Tuulivoima pärjää tässä kisassa Suomessa. maakaasukombilauhdevoimala 75,4 . ydinvoimala uudelle tontille 57,9 . Edellinen laskelma oli tehty 2008. Murroksessa voittavat ne, jotka ovat panostaneet uuteen, voittavaan tekniikkaan ja kehittäneet alan teollisuutta. Mihin suuntaan vuodesta 2012. – Ydinvoiman kustannus sen sijaan riippuu monista tekijöistä. Päivitys tulossa – Ajatuksena on saada laskelma taas päivitetyksi, kertoo professori Esa Vakkilainen. – Tuulivoiman tuotantokustannus on tulossa alas, Vakkilainen näkee. kivihiililauhdevoimala 64,4 . merituulivoimala 76,8 Tuulivoima pärjää hintakilpailussa – tallennus vaikeaa . ydinvoimala olemassa olevalle tontille 43,7 . Myös kaukolämpölaitosten rakennuttajat laskevat tuotantokustannuksensa itse tapauskohtaisesti. pienaurinkovoimala 90–130 Ydinvoimala laskettiin 8000 tunnin huipunkäyttöajalla Olkiluoto 3:n tyypillä. Omistajille taattu omakustannushinta 50 euroa megawattitunnilta ei ole matala tällä hetkellä, kun markkinatukkuhinta liikkuu 30-40 euron välillä. tuulivoimala maalla 52,7 . – Erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnathan vaihtelevat . Kannattavuus laskettiin annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2012 hintatasoa. Tuulivoimalalle laskettiin 2200 tunnin huipunkäyttöaika. uusiutuva puulauhdevoimala 70,2 . – Talonrakentamisessa investointikustannukset riippuvat monista syistä, joihin rakennuttaja itse voi paljon vaikuttaa, vaikkapa tekemällä itse työtä. Vuoden 2012 raportissa tutkittuina olivat kaikki Suomessa sähköä vuonna 2012 tuottaneet laitostyypit. Tuulivoima ja ydinenergia edullisimmat Voimaloiden tuotantokustannukset edullisuusjärjestyksessä euroina megawattitunnilta: . Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energia on seurannut energian tuotantokustannuksia sen jälkeen, kun KTM lopetti seurannan. Hyvän energiapolitiikan perusteet -raportin viime vuonna julkaissut suomalainen professoriryhmä sanoo, että maailman energiajärjestelmässä toteutuu vallankumous sillä hetkellä, kun uusi tekniikka tulee halvemmaksi kuin vanha. Eri laitosten koot ja toiminta optimoitiin laskelmassa parhaalle vuonna 2012 tunnetulle tasolle. Fennovoiman ominaiskustannus on suhteellisen korkea. Pienkuluttajien hintojen yleinen vertailu on niin haasteellista, että sitä LUT ei yritä. turvelauhdevoimala 75,4
– Sähkömarkkinoilla tuulivoiman määrä on tehnyt tilanteen haastavaksi Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. – Omistajille voi tulla projektissa jopa 20 prosentin rahoituskustannukset, kun korkoa kertyy korolle siihen asti, kun sähköntuotanto alkaa, Vakkilainen kertoo. – Hitaammin myös rakennuskustannukset nousevat ja tekniikka muuttuu. Tämä on 10 €/MWh vähemmän kuin jos päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2, tuotettaisiin sähköä hiilivoimalaitoksella jota ei ole varustettu hiilidioksidin talteenotolla. Reaalikorko on 5 prosenttia. Taulukko 3. 16 13 Kuva 2. Vaikka hiililaitokseksi on valittu hiilidioksidin talteenotolla varustettu voimala, on tuotantokustannus noussut vain reilun 10 €/MWh. Perusvoimalaitosten suorituskykyja kustannustiedot. Päästökauppa heikentää merkittävästi turpeen asemaa. Voimalaitosten sähköntuotantokustannukset (€/MWh) päästökaupan hinnalla 23 €/tCO2. Öljy sekä kivihiili ovat halventuneet merkittävästi. Ydinvoimalan rakentamisen hallinta on myös ollut todella heikkoa Olkiluodossa, ja Fennovoimassa haaste on edessä. – Nykyiset sähkömarkkinat johtavat nimittäin siihen, että vanhojen tulivoimaloiden tuottaman sähkön hinta jää matalaksi. Turvelauhde alkaa hävitä puulauhteelle. Toisaalta tuulivoimaloita on 9 Taulukko 1. Vasta kokemus tuo tiedon siitä, millaisiksi voimalat pitää rakentaa. Tulevaisuus näyttää tuulivoimaloiden keston Kotkassa purettiin vuonna 1999 käyttöön otetut yhden megawatin tuulivoimalat Ilona ja Ilmari ja rakennetaan uudet 2,4-megawattiset. Kaasusähkössä ei hiilidioksidin hinta näyttele yhtä merkittävää osaa. KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄOMAKUSTANNUKSET 27.59 9.15 15.43 17.44 18.33 43.86 KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO 10.94 7.37 10.71 10.49 6.89 8.85 POLTTOAINE 5.14 51.11 35.82 25.50 45.00 0.00 PÄÄSTÖKAUPPA 0.10 7.81 2.43 21.92 0.00 0.00 YHTEENSÄ 43.77 75.45 64.39 75.35 70.22 52.71 Kuvassa 3 on esitetty sähkön tuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 60 €/tCO2. – Rationaalista on vaihtaa voimala isotehoisemmaksi eli kustannustehokkaammaksi sen jälkeen, kun tukirahat loppuvat, toteaa Vakkilainen. Merkittävästi korkeampi päästöoikeuden hinta ei muuta sähkön tuotantokustannusvertailua. Lähde: Sähkön tuotantokustannusvertailu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2012, Esa Vakkilainen, Aija Kivistö ja Risto Tarjanne suuresti. Hintataso 3/2012 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI SÄHKÖTEHO [MW] 1650 848 500 150 150 50 VUOSIHYÖTYSUHDE [%] 37.0 58.3 33.5 40.0 40.0 100.0* INVESTOINTIKUSTANNUS [milj.€] 6250.0 875.0 870.0 295.0 310.0 68.0 OMINAISINVESTOINTIKUSTANNUS [€/kW] 3788 1032 1740 1967 2067 1360 POLTTOAINEEN HINTA [€/MWh] 1.90 29.80 12.00 10.20 18.00 0.00 SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEKUSTANNUS [€/MWh sähköä] 5.14 51.11 35.82 25.50 45.00 0.00 KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET, KUN 8000 h/a [€/MWh] 10.94 7.37 10.71 10.49 6.89 8.85 MUUTTUVIEN K&K-KUST. Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2. OSUUS [%] 50 65 70 50 40 40 TALOUDELLINEN ELINIKÄ [a] 40 25 25 25 25 25 REAALIKORKO [%] 5.00 5.00 5.00 5.00 5.00 5.00 ANNUITEETTITEKIJÄ [%] 5.83 7.10 7.10 7.10 7.10 7.10 PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA [€/t CO2] 23 23 23 23 23 23 HUIPUNKÄYTTÖAIKA [h/a] 8000 8000 8000 8000 8000 2200 KÄYTTÖKERROIN [%] 91,3 91,3 91,3 91,3 91,3 25,1 *Tuulen vuosihyötysuhde lasketaan tuotetusta tehosta Sähkön tuotantokustannusrakennetaulukko ollut niin vähän aikaa, että ei tiedetä niiden mekaanisten osien kestävyyttä. Nord Pool Spot -sähköpörssin kuukausikeskiarvot Lähde: Tilastokeskus Yksittäisten tuulivoimaloiden keskikoko kasvaa koko ajan, eikä tehorajaa vielä tiedetä. Päästökauppa parantaa hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2. Vanhojen kunnossapito ei enää kannattanut. Miten vaihteistot ja muovikomponentit kestävät. Perusvoimalaitosten suorituskykyja kustannustiedot. Kun tuulisähköä tulee, hinta tuppaa laskemaan alle tuotantokustannusten, ja kun sitä ei tule, markkinahinta on korkealla. Hintataso 3/2012
Lähde: Tilastokeskus . kulutettiin liikenteessä 182 PJ eli 16,5 % . Tähän vaikuttavat teknologiapanostuksilla saavutettava mekaanisen massan valmistuksen ominaisenergiankulutuksen merkittävä aleneminen, energiatehokkaiden talotekniikoiden laaja soveltaminen kiristyvien rakennusnormien ansiosta sekä monet muut teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien uudet energiatehokkaat tekniikat. Lähde: Työja elinkeinoministeriö Sähkönä vain reilu viidennes 20 20 Rakennusten lämmitys 46 % Teollisuus Liikenne 16 % 25 % Muut 12 % Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Teknologiaskenaariossa panostetaan voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaan tutkimusja kehitystyöhön, mikä alentaa merkittävästi uusien tekniikoiden kustannuksia. Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013 Yhteensä 308 terawattituntia (TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maaja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa 50–60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien 80 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50–60 prosenttiin. OSA II: Hillintä sektoreittain Lähde: Tilastokeskus Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Säästöskenaariossa ohjataan voimakkain verotuksellisin toimin energian säästämiseen. asumisen energiankulutus 63,4 TWh eli 16,5 % – lämmitys 55,1 TWh, kaukolämpönä 18,3 TWh, sähköä 21,5 TWh . Energian kokonaiskulutuksen kehitys 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2050 2030 2020 2010 Prim aariener gia, PJ Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Muut Hiili Turve Maakaasu Öljytuotteet Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinenergia Vesija tuulivoima Sähkön nettotuonti Kuva: Low Carbon Finland 2050 platform Energian kokonaiskulutuksen kehitys Kuva: Low Carbon Finland 2050 platform. Sen osuus Suomen kokonaisenergianjakelussa on kuitenkin vain reilu viidennes. Energiankäyttö 2013 Yhteensä 1102 PJ eli 386 TWh . Kioto-skenaariossa tyydytään vain Kioton sopimuksen mukaisiin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin, kun taas kahdessa muussa pidemmän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. jaettiin sähkönä 83,9 TWh eli 21,8% – siitä asuminen 21,5 TWh, teollisuus alle 40 TWh . Sitä on määrä kasvattaa jopa puoleen. Lisäksi teknologiaskenaariossa pienempiä ydinvoimayksiköitä voidaan rakentaa modulaarisesti vuodesta 2020 lähtien. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Energian käyttö tehostuu voimakkaasti Energian käyttö tehostuu merkittävästi tarkastellulla aikavälillä kaikissa skenaarioissa ja voimakkaimmin teknologiaskenaariossa. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiaa tehokkaasti käyttävien teknologioiden tulon sekä kotimaisille että vientimarkkinoille. toimintansa vuonna 2015, teknologiaskenaariossa jo 2010. 17 Suomen energiaomavaraisuus nousee lähivuosikymmeninä 80 prosenttiin Vuoteen 2050 mennessä Suomen on määrätietoisin energiatehokkuusja säästötoimin mahdollista vähentää energian loppukulutusta merkittävästi, parhaimmillaan jopa selvästi alle 250 TWh:iin kansallista kilpailukykyämme vaarantamatta. Suomen energiavisiossa 2030 energiatalouden tarkastelu on tiivistetty kolmeen skenaarioon: Kioton perusskenaarioon (Kioto), voimakkaan energiansäästön skenaarioon (Säästö) ja vahvaan teknologiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon (Tekno). Kuvissa 22 ja 23 on esitetty sähkön tuotanto ja kulutus tarkastelluissa skenaarioissa. valmistava teollisuus 543 PJ eli 49,3 %, – josta alle 40 TWh sähkönä – mukana teollisuuden oma energiantuotanto. Sähköstä puhutaan paljon energian yhteydessä. jaettiin kaukolämpönä 31,3 TWh eli 8,1 % . Energiansäästön skenaariossa yksi uusi ydinvoimala aloittaa Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä
Kuvissa 22 ja 23 on esitetty sähkön tuotanto ja kulutus tarkastelluissa skenaarioissa. Lisäksi teknologiaskenaariossa pienempiä ydinvoimayksiköitä voidaan rakentaa modulaarisesti vuodesta 2020 lähtien. Kotimaisten energialähteiden käytön lisääntymisen seurauksena energiahuollon omavaraisuus kasvaa skenaarioissa merkittävästi. Teknologiaskenaariossa panostetaan voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaan tutkimusja kehitystyöhön, mikä alentaa merkittävästi uusien tekniikoiden kustannuksia. 25 Kuva 22 Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. 25 Kuva 22 Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. Sähkön kokonaiskulutuksen rakenne Sähkön kulutus eri skenaarioissa. Liikenteen energian kulutus Energian käyttö liikenteessä. Bioenergian kustannustehokkuuden saavuttaminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä polttoaineen että energian tuotannossa. mustalipeä) eri skenaarioissa. Kioto-skenaariossa tyydytään vain Kioton sopimuksen mukaisiin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin, kun taas kahdessa muussa pidemmän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä (kuva 21). Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Suuret fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset pysyvät kuitenkin sähköntuotannon selkärankana maailmanlaajuisesti. Merituulipuistoja rakentamalla tuulivoiman osuus voi nousta lähes 10 %:iin Suomen sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Energiansäästön skenaariossa yksi uusi ydinvoimala aloittaa toimintansa 24 KOLME ENERGIATULEVAISUUTTA Kuva 21 Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa. Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti kaikissa skenaarioissa. Energian käyttö tehostuu merkittävästi tarkastellulla aikavälillä kaikissa skenaarioissa ja voimakkaimmin teknologiaskenaariossa. Kuva 23 Sähkön kulutus eri skenaarioissa. 26 Kuva 25 Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. Näiden polttoaineiden käyttö voisi nousta jopa yli 100 % nykytasolta (kuva 24). Lämmitysenergian kulutus 26 Kuva 25 Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. 18 Suomen energiataloutta koskeva tarkastelu on tiivistetty kolmeen skenaarioon: Kioton perusskenaarioon (Kioto), voimakkaan energiansäästön skenaarioon (Säästö) ja vahvaan teknologiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon (Tekno). mustalipeä) eri skenaarioissa. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiaa tehokkaasti käyttävien teknologioiden tulon sekä kotimaisille että vientimarkkinoille. mustalipeä) eri skenaarioissa. Skenaarioissa maakaasun käyttö ei pidemmällä aikavälillä kasva nousevien hintojen vuoksi ja myös osittain siksi, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden kilpailukyky kehittyy nopeasti. Kuva 24 Bioenergian käyttö (pl. Tähän vaikuttavat edellä mainittu teknologiapanostuksilla saavutettava mekaanisen massan valmistuksen ominaisenergiankulutuksen merkittävä aleneminen, energiatehokkaiden talotekniikoiden laaja soveltaminen kiristyvien rakennusnormien ansiosta (kuva 25) sekä monet muut teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien uudet energiatehokkaat tekniikat. Säästöskenaarioissa ohjataan voimakkain verotuksellisin toimenpitein energian säästämiseen. 27 vuonna 2015, teknologiaskenaariossa jo 2010. Uusien teknologioiden käyttöönotto lisää merkittävästi kotimaisten uusiutuvaan energiaan perustuvien markkinoiden kehittymistä vähentäen samalla tuontienergiariippuvuutta. Kioto-skenaariossa Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaa. Ekoenergian hankinta Bioenergian käyttö (pl. Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. Sähkön kokonaishankinnan rakenne Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa. Kuva 24 Bioenergian käyttö (pl. Teknologinen kehitys, jossa suomalainen teollisuuskin on mukana, auttaa parantamaan näidenkin taloudellisuutta ja vähentämään ympäristövaikutuksia. Liikenteessä uusien Kuva 26 Energian käyttö liikenteessä. Kuva 23 Sähkön kulutus eri skenaarioissa
Ruotsista tuotiin viime vuonna peräti 10 terawattituntia, ja Fortum pyrkii hankkimaan omistukseensa vesivoimaa Venäjän Karjalasta. Nykyään tuo 3100 MW:n vesivoimateho tuottaa vuosittain sähköstä 10–20 prosenttiosuuden välillä, riippuen vesitilanteesta. Tavoite edellyttäisi, että toteutetaan alla luetellut, tärkeimmiksi Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TWh Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 21.1.2015 14 Suomen energiateollisuus alkoi Imatrankosken vangitsemisesta. Lähde: Energiateollisuus arvioidut vesivoimahankkeet: . Sähköntuotannon nopeaan säätöön soveltuvaa, teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa voitaisiin järkevästi lisätä vuoteen 2020 mennessä yhteensä 470 MW, 1 330 gigawattituntia vuodessa. Kuivina vuosina tuotanto saattaa jäädä 170 TWh:iin. Kuva: Fortum Vesivoiman tuotanto Vesivoiman tuotanto Suomessa ei merkittävästi voi kasvaa. Imatran Voima alkoi tuottaa sähköä vuonna 1929. Kollaja 35 MW, 200 GWh/a . Siksi Fortum on kiinnostunut Venäjän Karjalan alueen vesivoimalaitoksista. Suomessa käytetty vesivoima on ympäristölleen puhdas uusiutuva energiamuoto. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Kesäkuussa päästiin jopa 29 prosenttiin sähkönkulutuksesta. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden turbiinien ja generaattorien yhteenlaskettu teho on noin 3100 megawattia. Suurimmillaan vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950ja 1960-luvuilla. Pohjoismaissa vesivoimaa on normaalivesivuonna noin 200 TWh. 19 Vesivoimaa on Suomessa vielä hyödyntämättä Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Pernoonkoski ja Kuusaankoski Kymijoella, Perhonjoen alaosa sekä Luonionkoski Tengeliönjoella, yhteensä 35 MW, 165 GWh/a Lä hde: Energiateoll isuus (energia.fi) ja Voimaa vedestä 2007-selvitys. Vesivoimaa on vielä merkittävästi hyödyntämättä.. Rakennettujen laitosten konetehojen nostot 261 MW, 301 GWh/a . Lisäwatit Suomesta ovat tiukassa Lähes kaikki puheetkin jokien lisäkahlitsemisesta lisävesivoimalle nostattavat kovan vastustuksen. Kemijoella Sierilä 44 MW, 120 GWh/a ja Raudanjoki 25 MW, 162 GWh/a . Vuotos 37 MW, 325 GWh/a . Hankkeet Lapuanjoella, Siikajoella ja Pielisjoella yhteensä 35 MW, 56 GWh/a . Fortum peruskorjaa voimalaitoksen padon vuosina 2015-2018. Suomessa vesivoimaa on kuitenkin rajallisesti verrattuna Ruotsiin, josta sitä on paljon tuotu Suomeen viime vuosina. Suomessa olisi valjastettavissa lisää vesivoimatehoa suunnilleen yhden Loviisan voimalaitosyksikön verran. Vesivoimalla on muun muassa se etu, että vettä voidaan varastoida suuriin varastoaltaisiin ja sitä voidaan käyttää sähkönkulutuksen ollessa huipussaan
Puuperäisiä polttoaineita ovat mustalipeä, mäntyja koivuöljy, metanoli sekä muut teolliseen tuotantoon kelpaamattomat ainesosat kuten metsätähteet, teollisuuden puujäte, sahanpuru, kuori, kierrätyspuu, pelletit, briketit ja energiapuu. Metsäyhtiöt ovat yhtä tärkeitä energiantuottajia kuin puunjalostajia vientiin. Puun käyttö Suomessa vuonna 2000 Kotimetsistä runkopuuta 75 miljoonaa kuutiometriä, latvusmassaa 28 miljoonaa ja hakkuutähteitä 26 miljoonaa kuutiota suollettiin Suomen jalostusja energiamyllyihin vuonna 2000. Suomessa hakkuutähteiden, oksien, pienikokoisen puun ja kantojen käyttö metsäbiomassana oli vuonna 2010 noin 7 miljoonaa kuutiometriä. 20 Yli viidennes energiasta saadaan puusta Puun energiakäyttö on Suomessa korkeammalla kuin koskaan. Metsien kasvu kestää suunnitellun lisäkäytön. Lähde: Suomen energiavisio 2030. Suomen energiavisio 2030 havainnollistaa puun käytön moninaisuuden vuoden 2000 tilanteen mukaan. Miten moninaisesti puu onkaan sitoutunut Suomessa kaikkeen valmistukseen ja siinä sivussa energiantuotantoon. Yli 90 prosenttia biomassasta koostui pienikokoisesta puusta ja hakkuutähteistä. Sellu, kartonki ja kaikkinainen biotuotekehitys aina polttoaineita myöten on tullut yhä vahvemmin kuvaan. Useimmat metsäteollisuuslaitokset ovat omavaraisia energiantuotannossa, koska ne voivat käyttää kaiken päätuotteitten rinnalla syntyvän tähteen ja muut ainesosat energiantuotantoon. Se aleni hiukan 1970-luvulla alkaneen öljymuodin myötä, mutta 1990-luvun alun lamasta lähtien käyttötrendi on nouseva. Tämän jälkeen metsäteollisuus on kokenut suuria rakennemuutoksia, joissa energiaa ahmivin paperin valmistus on vähentynyt. 8 Kuva 4 Puun käyttö Suomessa vuonna 2000