Kiinteistö ja isännöinti Nro 7–8/2014 6,50 Noin neljännes suomalaisista asuu vuokralla Uuden talon uusi asukas: – Arvosanaksi täysi kymppi SAO:n hallituksen jäsen Jouko Taskinen: Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyys – Suomen aliarvostetuin ja epäkiitollisin tehtävä Järvenpään kaupunki todistaa: Nollaenergiatalo onnistuu 2020-luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä
Pitävä ja pätevä. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Puh. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.fi. KerabitProlta saat katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, pelti- ja tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. 010 851 1000 | www.kerabit.fi Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja
SÄÄSTÖÄ LÄMMIT YSKULUISSA JOPA 50%! SÄ Ä STÖ IH IN N Ä H D EN PI EN I IN V ES TO IN TI KU ST A N N U S! Voit myös asentaa Mitsubishi Electric energiansäästäjän nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle. Tuottaa 70 asteen menovettä vielä -20 asteen pakkasessa. F I 4 VANTAA: Por t t i k a a ri 1, 01200 Va nt a a LOHJA : S a uvonri nne 19, 08500 Lohja Avoi nna ark i si n 10-172 P. SUURIA SÄÄSTÖJÄ KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUISSA MITSUBISHI ELECTRIC ENERGIANSÄÄSTÖTEKNIIKKAA SUURIIN KIINTEISTÖIHIN. Kerrostalot, Rivitalot, Toimistot, Hallit Ym. E N E R G I AC E N T E R . Mitsubishi Electric CAHV P500 ilma-vesilämpöpumppu, lämmitysteho 63kW. Saneeraus ja Uudiskohteet Mitsubishi Electric tarjoaa huomisen energiansäästötekniikkaa jo tänään. LÄMMINVESI PYYDÄ ILMAINEN ENERGIANSÄÄSTÖLASKELMA JA MITOITUSKÄYNTI SEKÄ TARJOUS UUDENMAAN ALUEELLE! P. Meiltä saat toimivat käytännön ratkaisut isompien kiinteistöjen edulliseen ja energiaystävälliseen lämmittämiseen. Investointi maksaa nopeasti takaisin energialaskun muodossa 8 ja luontokin kiittää. 044-5757950 , 044-5757689 info@laroc.fi LÄMMITYS ILMANVAIHTO MEILTÄ MYÖS MAALÄMPÖ- JA VESIKIERTOISET LATTIALÄMMITYSJÄRJESTELMÄT AVA IM E T K ÄT E EN T O IM IT E T T U N A ! JO YLI 2500 MYYTYÄ JA ASENNETTUA LÄMPÖPUMPPUA! ENERGIA CENTER W W W. Tehdasvalmis laite kytkettäväksi suoraan lämmitysverkostoon. 044-5757 600 info@laro c.fi
Aiheesta on keskusteltu ja kirjoiteltu viime aikoina runsaasti. Lisäksi yhteiskunnan taholta, kuntien rakennusasiantuntijoilta voi tarvittaessa saada apua, ainakin neuvontaa. Asukkaista suuri osa tuntee asumisen vaatimukset, jopa tekniset yksityiskohdat niin, että osaa pohtia, mitä on tarpeen korjata. Yhteisesti osakkaat pohtivat asiaa ja tekevät parhaansa. Omistajat hallitsevat ja omistajat päättävät. Onko suurimman kansallisomaisuutemme ylläpidossa parantamisen tarvetta. Sivu 52 Rakennettu ympäristö itsestäänselvyys – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Se on hioutunut vuosikymmenten aikana omistajiaan tyydyttäväksi. Sivu 61 Sekä metropolihallinto että liitokset Helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Osku Pajamäen (sd.) mielestä kuntaliitokset ja metropolihallinto eivät ole pääkauipunkiseudulla toisiaan poissulkevia, koska onnistunut metropolihallinto voisi poikia joskus myös kuntaliitoksia. Se viestii siitä, että yhteistyö omistajien ja ja heidän valitsemiensa valtuutettujen välillä ei toimi riittävän hyvin, ja tulokset eivät ole niin hyviä, kuin saisivat olla. Vilkkaina asuntotuotannon vuosikymmeninä 1960-1980-luvuilla rakennettiin runsaasti, ja tänään tämä suuri kiinteistömassa on peruskorjauksen tarpeessa. Eri asia on, että joskus voidaan olla erimielisiä, mutta useimmiten saavutetaan yhteisymmärrys, kuinka asiat ratkaistaan ja minkä verran taloudellista panosta korjaustoimintaan satsataan. Omistajat ovat usein osaavia, käytännön ihmisiä, jotka ovat asumisen mukanaan tuomalla kokemuksella oppineet näkemään, mitä tulisi tehdä ja mitä tulisi korjata. – Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta. Kaikilla näillä on osaamista. Keskustelua herättävät erityisesti kiinteistöjen peruskorjaukset - niiden määrä oli lisääntynyt suomalaisissa kiinteistöissä. Vastaus useimman kohdalla on kielteinen. Oleellista kuitenkin on, että taloyhtiöissä olisi rakentava sopu pohdittaessa kiinteistön ylläpitoa. Sivu 8 Pitkäjänteisempää toimintaa – Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on erinomainen lähidemokratian muoto, kunhan kaunis idea vain saataisiin toimimaan myös korjausrakentamisessa, Suomen Asunto-osakkeen omistajat SAO ry:n hallituksen jäsen rakennusinsinööri Jouko Taskinen. Omistajat ovat vastuullisia, onhan kyse heidän oman omaisuutensa ylläpidosta. Nykyinen hallintomalli suomalaisessa asumisessa on hyvä. Joudutaan kysymään, onko yksityinen kansalainen, asuessaan omassa kerrostaloasunnossaan, asiantuntematon seuraamaan oman asuintalonsa kuntoa. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan, kummeksuu Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Omistajat voivat vaihtaa tarvittaessa apuvoimiaan, niin isännöitsijän kuin huoltoyhtiönkin. Ja asiantuntijoita on saatavissa ulkopuolelta - on suunnittelijoita ja toteuttajia, joiden osaamiseen tulee voida luottaa. Keskustelua on käyty erityisesti yksityisten kansalaisten omistamista asunnoista. Onko erityisasiantuntija taloyhtiön hallitus, isännöitsijä vai yhtiökokous. Ehkä on, onhan kaikessa, asioita voidaan aina hoitaa entistä paremmin. Puhuvat päät Pääkirjoitus Omistajat hallitsevat ja omistajat päättävät Kokonaisenergia tarkasteluun – Energiatehokkuusvaatimusten aiheuttama keskeinen muutos on siirtyminen uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun, sanoo johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä. O nko asuinkiinteistöjen ylläpito ja hallinto Suomessa retuperällä. Erimielisyyksiä saattaa aiheuttaa ajankohta, tehdäänkö muutos- ja korjaustyöt tänä tai ensi vuonna vai siirretäänkö viiden vuoden päähän. Kansantalouden näkövinkkelistä meillä Suomessa hoidetaan kiinteistöjä laadukkaasti. Korjausta ja ylläpitoa ei laiminlyödä. Se on tärkeää - se vapaan yhteiskunnan perusominaisuuksia. Eero Ahola Sivu 80 4. Yhteiskunnan ja eri yhteisöjen omistamia vuokra-asuntoja ylläpidetään omistajaorganisaatioittensa toimesta
21 Aurinkosähkön varastointi ratkeaa 2020-luvulla 24 Pienillä korjauksilla tuntuvat säästöt Asukkaiden kulutustottumuksiin kiinnitettävä huomiota. Kehyskuntien vetovoima hiipunut, nyt suositaan keskusta-asumista. Sisältö 7–8 / 14 ENERGIAPAKETTI: 6 Kerrostalojen energiankulutus muutoksessa 8 Jokainen rakennus laskettava yksilöllisesti 11 Lähes nollaenergiarakennus on monen tekijän summa 14 Järvenpää todistaa: nollaenergiatalo onnistuu 19 Nuuka oivalsi mittareiden tarpeen 20 Kaukolämpö vai pumppulämpö. 38 Kerrostaloelämää Järvenpäässä Jamppa on mainettaan parempi. 64 Saksassa tehdään energiakäännettä Aurinkoenergian suurvalta pyrkii pois fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta. 5 – Arvosanaksi täysi kymppi SAO:n hallituksen jäsen Jouko Taskinen: Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyys – Suomen aliarvostetuin ja epäkiitollisin tehtävä Järvenpään kaupunki todistaa: Nollaenergiatalo onnistuu 2020-luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä. ISSN 0782-7911 Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.) tarkistaisi asuntuotantotavoitteita. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 80 Helsinki otti askeleen kohti metropolia Helsingin kasvuluvut luovat kiirettä ja paineita. 75 Metropoli ei vaikuttane työllisyyteen Metropolihallinnon vaikutusta työpaikkakehitykseen ja työvoiman liikkuvuuteen on toistaiseksi hyvin vaikea arvioida. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) 61 Rakennettu ympäristö ei kiinnosta JULKAISIJA: Karprint Oy – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Lepolan uusi talo saa täyden kympin. 56 Suurprojektissa toisto on vahvuutta Porvoon Näsin suurkorjausprojekti toteutettiin kolmen asunto-osakeyhtiön yhteishankkeena. 70 Kaksi metropolimallia pohdinnassa 30 Vuokra-asuntojen rakennustahti on tasaantunut 2000-luvulla 73 Pääkaupunkiseutu kasvaa Vuokra-asuntoja rakennettiin 1990-luvun lopulle saakka kiihtyvällä tahdilla, 2000-luvulla asuntotuotanto on tasaantunut, vaikka maltillista kasvua tapahtuu edelleen. 44 Kiinteistösijoitukset lähteneet uuteen nousuun Pääkaupunkiseudun kuntien määrä ja hallinnon tehtävät riippuvat valittavasta mallista. 40 Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Uudistuneet alueet houkuttelevat ulkoilemaan. 84 Espoolle kelpaisi suppea malli metropolista Kolmen suuren liitosajatus torjutaan selkeästi. 27 Energiatodistuslaissa muutospaineita 52 Rakennuttaminen monimutkainen vyyhti – Korjausvelka-sana on muodikas, mutta sen käyttö ajaa muiden kuin osakkeenomistajan etuja, toteaa Suomen Asunto-osakkeen omistajat SAO ry:n hallituksen jäsen, rakennusinsinööri Jouko Taskinen. 77 Rakentaminen edellyttää myös infraa PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 69 Skapat -energiapalsta ALUESIVUT PÄÄKAUPUNKISEUTU Energiatodistusta on kritisoitu muun muassa sen energiankulutuksen laskennan haasteista ja saatujen tulosten huonosta vertailtavuudesta. Kiinteistö ja isännöinti Nro 7–8/2014 6,50 Noin neljännes suomalaisista asuu vuokralla Uuden talon uusi asukas: Ulkomaiset pelurit ovat lisääntyneet Suomen kiinteistömarkkinoilla. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 93 Jätteestä lämpöä ja sähköä 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet poltetaan Vantaalla. 88 Metropolihallinto jakaa mielipiteitä Vantaalla 48 Osaavan työvoiman puute alan suurin haaste 90 Viihtyvyyttä Espoon keskukseen Yrityksiltä vaaditaan melkoista joustoa siinä, ne ottavat kiireen keskellä nuoria isännöitsijän alkuja harjoittelemaan käytännön työtehtäviä. 34 Asukastyytyväisyys mallillaan – Meillä on järjestelmässämme koko ajan 1 000 aktiivista asuntohakemusta, ja kuukaudessa meillä vapautuu keskimäärin 20–30 asuntoa, sanoo palvelupäällikkö Kristiina Viertola Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä
Kuinka asuntorakentamisessa tulee varautua uusiin energiamuotoihin, ettei tehtäisi vanhanaikaisia ja hukkainvestointeja vaativia ratkaisuja. ENERGIA Kerrostalojen energiankulutus muutoksessa Kohti nollaenergiaa sekä uusiutuvaa ja kotimaista energiaa 2020 -luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos. Koko projektia ohjaa käytännössä energialaskentaa hallitseva ammattilainen. Jokainen poliittinen jahkaus jarruttaa alan kehittäjien käytännön eteenpäinmenoa, Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Mitä ilmastodirektiivit vaativat, ja ovatko niihin perustuvat nollaenergiatalot mahdollisia Suomessa viiden vuoden kuluttua. Lähes nollaenergiatalon suunnittelu on ihan erilainen yhteistyöprojekti kuin perinteinen suunnittelu. Miltä energiamaailma näyttää nyt kerrostalorakennuttajan näkökulmasta. Näitä koskevia poliittisia päätöksiä on saatu odottaa liian kauan, ja se tässä maksaa. Kierros asiantuntijoiden kanssa yllättää: Teknisesti nollaenergiatalo on jo nyt täysin 6. Tulevaisuus on siis jo nyt, koska uuden julkisen rakentamisen pitää täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivi jo vuoden 2019 alusta, ja energiaoptimoidut lähes nollaenergiatalot vaativat usein kaavan muutoksen. Entä: jättäytyäkö ostosähkön varaan uskoen vihreän sähkön riittävyyteen, vai varautuako aurinkosähköön ja miten. Kukapa kiinteistösijoittaja ei vaatisi tätä jo nyt, kun kerrostalon elinkaari lasketaan useille kymmenille vuosille. mahdollinen, ja aurinkosähkö lyö läpi 2020-luvulla. Mitkä energiavaihtoehdot ovat käytännössä mahdollisia, mitkä vasta tulevaisuutta. Tällä vuosikymmenellä on aloitettava vuosien 2030–2050 energiatarpeet täyttävien voimaloiden rakentaminen kaikilla rintamilla, keskitetysti sekä hajautetusti kiinteistöissä. Sen pitää tuottaa valtaosa käyttämästään energiasta itse tai yhteistyössä muiden kiinteistöjen kanssa ja ostaa kotimaisia ja uusiutuvia energialähteitä. Kannattaako kerrostaloon hankkia kaukolämpö, ja millä ehdoilla, – vai perustaako oma maalämpöjärjestelmä
Järvenpääläisillä on viiden vuoden kokemus nollaenergiarakentamisesta. Haastateltavina: Nollaenergiarakennuksen Nuuka Solutions Oy:n perustaja Mikko Maja kertoo, miten syntyi nollaenergiatalojen tarvitsema energiajohtamisjärjestelmä, Fortumin Suomen lämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Haikarainen kertoo kilpailusta kaukolämmön ja pumppulämmön välillä ja lämmön talteenoton tärkeydestä, LUT Energian johtaja Jarmo Partanen kertoo, että aurinko- ja tuulisähkön varastointi ratkaistaan 2020-luvulla, joten niiden käyttöön on varauduttava – byrokratia tulkoon perässä! (nZEB) käsitteitä, tavoitteita ja suuntaviivoja kansallisella tasolla määrittelevän FInZEBhankkeen johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa suunnittelun vaatimuksia ja elinkaarilaskentaa koskeviin kysymyksiin, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo, miten kaupungissa on todettu nollaenergiarakentaminen kannattavaksi; 7. Jampankaari 4:n onnistumisen osoittaa Nuuka-seuranta sivulla 18
Tähän tarvitaan kokonaisenergiatarkastelua ja elinkaarilaskentaa. – On tärkeää tiedostaa, ettei E-luvussa huomioida rakennuksen kaikkia toimintoja eikä erikoistiloja vaan esimerkiksi toimistorakennus on toimistotilaa standardiolosuhtein ja. Toinen selittävä tekijä on suunnittelun lisääntyminen uudisrakentamisessa. – E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista ener- S uunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n jäsenyritykset ennustivat keväällä alalle 3,5 prosentin kasvua tänä vuonna. Yksi selittävä tekijä on korjausrakentamisen osuuden jatkuva kehitys, joka työllistää varsinkin talotekniikkasektoria. Reinikainen, L. Vaihtoehtoisten ratkaisujen erot saadaan esille riittävän aikaisessa vaiheessa toteutetun E-lukutarkastelun avulla, jolloin E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna vertailuja tehtäessä. E-luku 8 giankulutusta, vaan se toimii tietyin säännöin määritettynä energiankäytön tunnuslukuna. – Lisäksi E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Lähde: Granlund Oy/E. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kWh/netto-neliö, a). FInZEB-työryhmän laskelmissa on verrattu muun muassa eri kokoisten ja erilaisten kerrostalojen energioiden käyttöä. E-lukulaskelma lähtötietoineen ja tuloksineen on liitettävä rakennuslupahakemukseen. – Vuonna 2012 käyttöön otettujen energiatehokkuusvaatimusten (Rakentamismääräyskokoelma D3/2012) aiheuttama keskeinen muutos on siirtyminen uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun. – Kokonaisenergiatarkastelu Johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa kysymyksiin suunnittelun merkityksestä lähes nollaenergiarakentamisessa. Kysytään, mikä E-lukutaso Suomessa ylipäätään on mahdollinen. lasketaan D3:ssa annetulla rakennustyyppikohtaisella standardikäytöllä – tämä tarkoittaa sitä, että säätiedot, sisäilmastoolosuhteet, rakennuksen ja sen järjestelmien käyttö- ja käyntiaikatiedot ja sisäiset lämpökuormat on vakioitu. Loisa: FinZEBlaskentatuloksia: Herkkyysja yhdistelmätarkastelut, työpajamateriaalia 5.6.2014 koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, lämmin vesi, valaistus ja laitesähkö. Uudisrakentamisessa voidaan vaikuttaa rakennuksen muotoon, aukotukseen ja muihin ominaisuuksiin sekä energiamuotoihin. Pitäisikö tavoitteeksi asettaa vain 100. Talonrakennussektorin kasvu oli viime vuonna oli 15 prosentin luokkaa. Kuinka haasteelliset uudisrakentamista koskevat energiatehokkuutta koskevat määräykset ovat tällä hetkellä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat kiinnittämään huomiota erityisesti sähköenergian käyttöön sekä suosimaan kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä. Nollaenergiarakennusta määrittelevän FInZEB-hankkeen pääkonsulttina toimiva johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa kysymyksiin suunnittelun merkityksestä lähes nollaenergiarakentamisessa. ENERGIA Jokainen rakennus laskettava yksilöllisesti Asuinrakennuksen energiamuotovalinta on aina harkittava tapauskohtaisesti, kohteen ominaisuudet ja vallitsevat reunaehdot huomioiden
Hyvät rakenteet, hyvä tiiviys, hyvät ikkunat, talotekniset ratkaisut energiatehokkaat. 9 Miten pitkäksi nykyisin lasketaan kerrostalojen elinkaari. -kuormituksin kaikilta osin. rakennusautomaatio 15 vuotta). Millaisia energianhintoja vertailussa nyt käytetään. – Elinkaarikustannuslaskelmia tehdään tyypillisesti 20–30 vuoden jaksolle, tarkasteluaika sovitaan yleensä tapauskohtaisesti. Elinkaarikustannuslaskennassa huomioidaan investointi-, energia- ja huoltokustannukset sekä kyseiseen ratkaisuun liittyvät tarkastelujakson uusimiskustannukset. Miten pitkälle tulevaisuuteen ylipäätään on mahdollista oikeasti arvioida energiatehokkuus- ja varsinkin kustannusvaikutuksia. – Tietoa ja opastusta lähes nollaenergiarakentamiseen löytyy FInZEB-hankkeen nettisivuilta: http://finzeb.fi/mitkaovat-avaintekijoita-lahes-nollaenergiatalossa/ Kuinka erityisesti asuntorakentamisessa tulee varautua uusiin energiamuotoihin, ettei tehtäisi vanhanaikaisia ja hukkainvestointeja vaativia ratkaisuja. poikkeavat myös yleensä standardiarvoista. – Elinkaarikustannuslaskennan lähtökohtana on tämänhetkinen kustannustaso kyseisellä kuluttajatyypillä ja suunnittelussa olevalla kulutuspaikalla. Energian hinnan vaikutuksesta tehdään usein herkkyystarkastelua.. Kuinka paljon ja millä keinoin kiinteistöjen lämmitysenergiaa voidaan säästää. Energiankulutuksen oletetaan pysyvän vakiona, mutta tietysti siitäkin on mahdollista tehdä herkkyystarkastelua kuten muistakin laskennan parametreistä (korkokanta, energian hinnannousu). – Toiseksi: mistä energia hankitaan ja mitä vaihtoehtoja kohteessa on. Kilpailutettu sähkön hankinta huomioidaan, siirtotariffi verkkoyhtiön mukaan. Yksi Erja Reinikaisen esiin tuoma esimerkki ”uusista” taloista on Skanskan Adjutantti Espoon Mäkkylässä. – Energian hinnan nousua on vaikea ennakoida, mutta tyypillisesti käytetään viiden prosentin vuotuista hinnan nousua. – Ensiksi: energian kulutus – miten optimoidaan energian tarve kustannustehokkaasti. Osa talon sähköstä tuotetaan katolla olevilla aurinkopaneeleilla. Laskentojen avulla on pyritty hahmottamaan sitä, miten kiinteistöjen energiankäyttöä voidaan vähentää nykyisestä esimerkiksi teknologioiden kehittymisen kautta. Esimerkiksi: onko kaukolämpöä saatavilla, mahdollistaako paikka maaenergiakaivojen porauksen, onko alueella hukkalämpöjä hyödynnettäväksi, mitä ratkaisuja energialaitos tarjoaa, onko tontilla aurinkoenergi- – Sivuilla on esitetty laskentatuloksia kerrostaloista ja toimistorakennuksista ja myöskin FinZEB -työpajaan osallistuneiden kommentteja laskentatuloksiin. – Runko ja kantavat rakenteet yleensä 100 vuotta, julkisivuihin ja ikkunoihin toki kohdistuu uusimis- ja korjaustarpeita tuon jakson aikana. Todellisuutta vastaava ylläpidon ja käytön työkaluna toimiva energian tavoitekulutus on laskettava erikseen, rakennuksen todellinen käyttö ja kuormitus sekä teknisten järjestelmien ominaisuudet huomioiden. – Talokohtaiselle lämmöntuotto- ja -jakelutekniikalle 20– 30 vuotta, talotekniikan osiin kohdistuu uusimis- ja korjaustarpeita tuon jakson aikana (esim. – Sähkötekniikalle, mukaan lukien aurinko-, tuuli- ja muut omat sähköntuotannot, 20–30 vuotta, invertterit aurinkosähköjärjestelmässä 10–15 vuotta. aa hyödynnettävänä vai onko rakennuspaikka mäenrinteen, puuston, muiden rakennusten varjostama vai onko kaavassa rakennuksen sijoittelu sellainen, ettei aurinkohyötyä ole mahdollista saada. Samoin sovitaan käytettävä laskentakorkokanta. Kaukolämpö lasketaan nykytariffilla. Todellinen käyttöaika ja kuormitus ja ilmanvaihtomäärät jne. – On huomattava, että graafeissa käsitellään E-lukua, mikä ei ole suoraan verrattavissa toteutuvaan ostoenergian kulutukseen. Energiaa säästävien investointien kannattavuus on aina tarkasteltava kohdekohtaisin tiedoin, E-lukutarkastelu ei vastaa kysymykseen investoinnin kannattavuudesta
Hyötysuhteet paranevat, häviöt pienenevät, valaistus kehittyy huimaa vauhtia juuri nyt (valonlähteet, valaistuksen ohjaukset) ja samoin aurinkosähköjärjestelmät. – Ihan varmaa silloin on, että suunnittelijoiden tiivis yhteistyö hankkeen alkuvaiheista alkaen on välttämätöntä, kun haetaan energiankulutuksen optimointiin tähtääviä ratkaisuja. Kiinteistöjohtamisen ja ylläpidon sektorilla Granlund piti paikkansa kärkikolmikossa, ja kuntoarvioiden tekijänä yhtiö on neljännellä sijalla. Kaikki liittyvät kokonaisuuteen ja energiataloudellisuuden ja energianhankintavaihtoehtojen tarkastelu on tehtävä aina kokonaisuuden näkökulmasta. – Aurinkosähkön kannattavuutta rajoittaa asuinkerrostalossa energian tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuus. Millaiset energiantuotot/ oma- tai lähienergialähde ovat faktaa laskennassa tänä päivänä. Mutta yleensä hyötysuhteet jäävät joka tapauksessa uudisratkaisua heikommiksi. Granlund pysyi vuonna 2013 Suomen johtavana alansa toimijana LVI-, sähkö-, tele- ja turvatekniikan sekä rakennusautomaation aloilla. Miten nämä muutokset otetaan huomioon nZEB-talon elinkaarilaskennassa. Toki myös olemassa olevilla täydennysrakennettavilla alueilla tämä on mahdollista. Asiaa on pohdittu FinZEB-hankkeessa, ja kansallinen määrittely taserajoille tullaan tekemään, kun lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä valmistellaan. Aurinkosähköä on saatavilla eniten keskellä päivää (ja enimmäkseen kesäaikana), kulutus painottuu pääosin iltaan ja aikaiseen aamuun. Ikkunat toki voidaan uusia nykytasoon, mutta esimerkiksi tiiviyttä on harvoin mahdollista parantaa samalle tasolle kuin uudisrakentamisessa. – Energiatehokkaat ja useita energiamuotoja hyödyntävät rakennukset ovat perinteisiä monimutkaisempia suunnitella, toteuttaa ja käyttää. Energialaskentaa hallitsevan asiantuntijan osallistuminen projektiin tuo mahdollisuuden tarkastella eri vaihtoehtojen vaikutusta kokonaisuuteen. Lasketaanko esimerkiksi Fortumin bioenergiavoimala Järvenpäässä Järvenpään kaupungin kiinteistöjen lähienergiantuottajaksi, vaikka kyse on kaukolämmöstä. – Talotekniikan mahdollisuuksia rajoittavat ahtaat tilat – nykyaikaisen energiatehokkaan ilmanvaihdon toteutus on vaikeaa kuilujen ja konehuoneiden puuttuessa. Mitä ongelmia näistä rajoista on nyt tullut. Lait ja määräykset ovat epäselvät nZEB-kiinteistöjen oma/lähienergiatuotannossa. Energian varastointiteknologian kehittyessä tästä ongelmasta päästään. Etenkin uusilla, nyt kaavoitettavilla alueilla tästä keskustellaan paljonkin. – Tätä asiaa on vaikea ennakoida. Nykyteknologialla voidaan tehdä läpinäkyviä paneeleita esimerkiksi ikkunarakenteeseen. – Aurinkopaneelit eivät ole enää välttämättä sinisiä ja 45 asteen kulmassa katolla. –Yhteistyössä energialaitokset ostavat asiakkailtaan ”hukkalämpöä” ja jalostavat sitä toisaalla käytettäväksi. Granlund Oy Suomen johtava toimija talotekniikassa Pääkonsulttina FinZEB-hankkeessa toimii Granlund Oy. Asuinkerrostalot eivät ole merkittäviä hukkalämmön tuottajia, mutta esimerkiksi datakeskukset, sairaalat jne. REHVAn eli Euroopan maissa toimivien lvi-alan henkilöjärjestöjen näkökulma on, että kaukolämpö olisi 10 Miten seuraava kehitysaskel kussakin lähienergialähdemuodossa vaikuttaa suunnitteluun ja energiakustannuksiin. – Aurinkosähköteknologia kehittyy juuri nyt voimakkaasti, siirtyminen ohutkalvoteknologiaan ja aurinkopaneelien integroiminen kattoon ja julkisivuun on jo mullistanut käsityksiä. voivat sitä olla. Osaamisen lisääminen kaikilla osa-alueilla on tarpeen. – Uudet rakennukset on mahdollista suunnitella energiatehokkaiksi kaikilta osin (arkkitehtuuri, rakenteet, talotekniikka). Mitä eroa on suunnittelussa, kun rakennetaan uusi talo/ peruskorjataan yli 30-vuotias talo. – Asuinkerrostalot ovat sitten pikemminkin kierrätysenergian hyödyntäjiä, joten tällaisen energian saantimahdollisuus pitää aina tutkia. nearby-energiaa, mutta kansallisesti tätä ei ole päätetty. Oikea ja suunnitelmien mukainen automatiikan toiminta on avain energiatehokkaaseen käyttöön ja energian säästöön pitkällä ajanjaksolla käytön aikana. – Energianmyynti siis muodostuu kahdensuuntaiseksi. Millaisia teknologisia tai tehonkehitysaskelia omaenergialähteiden kohdalla on odotettavissa ja millä aikavälillä. – Eli siis kaiken kaikkiaan peruskorjauksessa huippuenergialuokkaan pääseminen on hyvin vaikeaa.. Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät taserajakysymykset ovat vielä auki. Kohdekohtaiset ominaisuudet rajoittavat tarkastelun reunaehtoja, kuten alussa totesin. Peruskorjauksessa rakenteisiin harvoin puututaan. Jos tehdään koneellinen tulopoisto vanhaan kerrostaloon, on vaikea löytää kanavareittejä, ja mitoitus menee todennäköisesti tiukemmaksi kuin uudiskohteessa, jolloin puhallinsähköä kuluu enemmän. Ei voida enää ajatella niin, että on erikseen lämpöenergian kulutukseen vaikuttavia lvi-asioita ja sähköenergian kulutukseen vaikuttavia sähkösuunnittelijan asioita. – Erilaiset alueelliset energiaratkaisut tulevat varmasti tulevaisuudessa yleistymään. – Tätä pyritään ennakoimaan, kun katsotaan pitemmälle tulevaisuuteen. – Toki välimuotojakin on, lämmöntalteenotto koneellisen poiston poistoilmasta ilma-vesilämpöpumpulla lämmitysjärjestelmään jne. Painovoimaisen ilmanvaihdon energiankulutus on selkeästi korkeampi kuin lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulopoisto-ilmanvaihdon. – Maaenergiaratkaisut, aurinkolämpö, aurinkosähkö sekä erilaiset lämmityshybridit (esimerkiksi maalämpöaurinkolämpö-sähkölämpöyhdistelmät). Energiakonsultti tuo perinteiseen arkkitehti-rakennesuunnittelija-lvi-sähkö -tilanteeseen kokonaisuusperspektiivin ja pystyy laskelmillaan ja kommenteillaan sparraamaan suunnittelijatiimin toimintaa sekä tuottamaan rakennuttajalle tietoa päätöksenteon pohjaksi. Esimerkiksi asuinalueen yhteisesti rakentama bioenergialaitos kai hyväksytään. Tulevaisuudessa aurinkosähköjärjestelmän merkittävin kustannuserä eivät ole paneelit vaan niiden tukirakenteet. Asennustyö tulee kalliimmaksi kuin tarvikkeet. Aurinkopaneeli- ja kalvoteknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja lyö itsensä läpi Suomessakin 2020-luvulla. Automaation aste lisääntyy ja se tuo mukanaan haasteita nimenomaan toteutukseen. ENERGIA Kaikki teknologia kehittyy hurjaa vauhtia
Puheenvuoroissa ja ryhmätöissä korostettiin, että monet keinot rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ovat jo käytössä. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Lähes nollaenergiarakennuksen toteuttamiseksi tarvitaan erilaisten toimenpiteiden mielekkäitä yhdistelmiä, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja sisäympäristön terveellisyys varmistaen. FInZEB -hankkeessa tarkastellaan myös rakennusten energiatehokkuuden paranta- misen keinoja sekä alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. – Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudesta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille tulee asettaa. Kesäkuun työpaja käsitteli talotekniikkaa FInZEB-hankkeen 5.6.2014 pidetyssä työpajassa keskityttiin 11 lähes nollaenergiarakennuksiin liittyviin laskenta- ja herkkyystarkasteluihin erityisesti talotekniikan näkökulmasta. Lähes nollaenergiarakennus on monen tekijän summa Vuoden 2015 alkuun mennessä FInZEBhankkeessa Suomen johtavat energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijat kiteytettävät rakennusalan yhteinen näkemyksen sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä ” lähes nollaenergiarakennuksilla”. Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston professori Jarek Kurnitski korosti, että ostoenergian taserajat ja. Rakennusteknisesti kerrostaloista tehdään jo nyt lähes nollaenergiataloja. S amalla määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä tulee asettaa. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä
12. Lvi-, sähkö- ja automaatioteknologia yhdistyvät lähes nollaenergiatalossa niin, että niiden suunnitteluun tarvitaan uudenlaista elinkaarisuunnitteluosaamista
Syksyllä käynnistyvät myös kustannustarkastelut. Toimitusjohtaja Heikki Virkkunen Insinööritoimisto Vesitaito Oy:stä puolestaan pohti, onko nykyinen A-ener- gialuokka liian tiukka raja tulevaisuuden lähes nollaenergiatalolle: – Olisiko E-luku max. Uudet rakennukset 1. – Energiasuunnittelijat ovat yleensä melko kokemattomia ja hekin tulevat usein mukaan hankkeisiin liian myöhään. § EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta 6 artikla c) kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmät, erityisesti jos ne perustuvat kokonaan tai osittain uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan; d) lämpöpumput. fi/tyopajat/. – Kaikki uudet rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. ENERGIA Energiatehokkuusdirektiivin määräajat Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää: – Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Nykyisin ainoastaan rakennuksessa hyväksi käytetty omavaraisenergia voidaan ottaa huomioon E-luvun laskennassa. 3. – Esille nousivat esimerkiksi lämmöntalteenoton hyötysuhteen, ilmanvaihdon tason ja tarpeen mukaisen ohjauksen, valaistuksen, rakennuksen tiiviyden ja rakenteiden U-arvojen vaikutukset. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uudet rakennukset täyttävät 4 artiklan mukaisesti vahvistetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Uudet rakennukset on mahdollista suunnitella energiatehokkaiksi kaikilta osin, hyödyntäen arkkitehtuuri, rakenteet, talotekniikka. Optiplan Oy:n yksikönjohtajan Kimmo Liljeströmin mukaan energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun liittyy monia käytännön haasteita. Kurnitsikin mukaan laskentamenetelmien valinnassa voidaan sinänsä käyttää paljon kansallista harkintaa, mutta valitusta menetelmästä on kuitenkin raportoitava EU:lle. laskennan lähtötiedot vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuden mittarina olevaan E-lukuun. Myös lämpimän käyttöveden määrään ja laitesähköön liittyvillä suunnitteluratkaisuilla todettiin olevan suuri merkitys, kertoo FInZEB-hankkeen pääkonsulttina toimiva johtava energiaasiantuntija Erja Reinikainen Granlundilta. Seuraava FInZEB-työpaja pidetään 18.9.2014 ja siihen kutsutaan rakennustekniikan ja arkkitehtuurin asiantuntijoita. Suunnittelutavoitteiden toteutumista ei riittävästi varmisteta rakennusluvan myöntämisen ja rakennusten käyttöönoton välisenä aikana, Liljeström totesi. Uusien ratkaisujen vaikutukset kokonaisuuteen tunnetaan huonosti, mikä johtaa osaoptimointeihin. hän kysyi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten järjestelmien arviointi dokumentoidaan ja että se on saatavilla tarkastamista varten. 13. Työpajassa pidetyt esitykset, laskentaryhmien yhteenvedot sekä kerros- ja toimistotaloja koskevat laskentatulokset on julkaistu hankkeen verkkosivuilla osoitteessa http://finzeb. Jäsenvaltioiden on varmistettava uusien rakennusten osalta, että ennen rakentamisen aloittamista jäljempänä lueteltujen kaltaisten erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan, jos näitä järjestelmiä on saatavilla, ja otetaan huomioon: a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät; b) yhteistuotanto; 2. – Syyskuun alkuun mennessä julkaisemme lisää muita rakennustyyppejä koskevia laskentatuloksia. Tämä vaihtoehtoisten järjestelmien arviointi voidaan toteuttaa yksittäisten rakennusten osalta tai samankaltaisten rakennusten ryhmien osalta tai samantyyppisten rakennusten osalta samalla alueella. Yhteisten lämpö- ja jäähdytysjärjestelmien osalta arviointi voidaan toteuttaa kaikkien samalla alueella järjestelmään liitettyjen rakennusten osalta. Työpajassa keskitytään rakennusten muotoa, rakenteita ja rakennustekniikkaa koskeviin herkkyystarkasteluihin. Työpajan pienryhmissä tehtiin pien-, kerros- ja toimistotaloja koskevia laskenta- ja herkkyystarkasteluja erilaisilla lähtöarvoilla ja toimenpideyhdistelmillä. 100 kWh/neliö realistisempi
Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä energiatehokkaasta uudisrakentamisesta kiinnostuttiin vuonna 2008. Kaikki valitsemamme suunnittelijat eivät pystyneet viemään osuuttaan loppuun. Samaan aikaan Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:llä oli saman tyyppinen ongelma. Myös VTT on ollut hankkeessa aktiivisesti mukana. Yhdessä päätettiin ryhtyä tutkimaan, onko Suomessa mahdollista rakentaa nollaenergiatalo, Simunaniemi kertoo – Lähtökohta oli, että kehityshanke ei saa korottaa asukkaiden vuokratasoa. Kuva: Pentti Hokkanen. – Piti olla riittävä tietotaito, ja keskeisintä oli kyetä innovoimaan uutta, sillä mikään ei muutu, jos halutaan parempaa, mutta tehdään kaikki niin kuin ennenkin. J ärvenpäässä on oltu myytinmurtajan roolissa. Mustonen Oy Kajaanista, Airix Talotekniikka Oy Espoosta, Sähkösuunnittelu O. Kuopion opiskelijataloa esi- teltiin runkovaiheessa Kuopion asuntomessuilla 2010, ja Järvenpään Jampankaari 4 E valmistui syksyllä 2011. – Talotekniikan osalta keskeistä on lvi-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun yhteensovittaminen. Myös Mestariasukkaat ovat ottaneet omakseen energiansäästämisen, jolla he pääsevät vaikuttamaan asumiskustannuksiinsa. Seppälä Oy Varkaudesta, automaatiosuunnittelu AdConSys Oy Järvenpäästä ja Rakennussuunnittelu Nylund Oy Kuopiosta olivat sellaisia, joilla riitti uskoa lähteä mukaan ja kykyä kilpailla energiatehokkaan rakentamisen alalla sen jälkeenkin. Kuulimme Rakennuttajapäivillä idean nollaenergiatalon kehittämisestä ARA:n ylijohtajalta Hannu Rossilahdelta. Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen Oy Tampereelta, Insinööritoimisto A. – Mutta kukaan ei enää naureskele meille, sanoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Tuuli ei saanut ystävää Jampankaari 4:ssä oli kaukolämpöliittymä, joten se päätettiin säilyttää varsinkin, kun Fortum suunnitteli Järvenpäähän biovoimalaa, joka valmistuttuaan viime kesänä on parantanut kaukolämpötalojen energiatasetta. 14 Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo, että Järvenpäässä pystytään jo nyt 2020-luvun vaatimukset täyttäviin lähes nollaenergiatason betonikerrostaloihin. Kaupungin uudet on sen jälkeen tehty rakenteellisesti 2020-luvun määräyksien mukaisesti, ja energiantuotossa on käytetty uusiutuvaa energiaa. – Nollaenergiatalon suunnittelu edellyttää kaikkien suunnittelualojen saumatonta yhteistoimintaa. Hän kiinnostui kiinteistöjen erilaisista energiavaihtoehdoista jo 1990-luvun alussa ollessaan silloisen Rautatieasunnot Oy:n palveluksessa. Suunnittelijavalinta suurin haaste Talotekniikka on keskeistä nollaenergiatalossa, jonka tulee tuottaa itse uusiutuvaa energiaa yhtä paljon kuin se kuluttaa ostamaansa energiaa, esimerkiksi sähköä ja kaukolämpöä. – Meillä oli Jampassa 1980-luvulta nelikerroksinen betonielementtitalo, jonka peruskorjaaminen todettiin lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Osa suunnittelijoista täytyi vaihtaa, Simunaniemi kertoo. Uusiutuvien energianlähteiden valinnasta jäi tuuli pois. – Käytännön rakentamistyössä olemme havainneet, että toteuttamamme ratkaisut ovat pitkän päälle kannattavia niin ilmastonsuojelullisesti kuin taloudellisestikin. Vuonna 2008 suunnittelijoiden löytäminen oli Simunaniemen mukaan suurin haaste. ENERGIA Järvenpää todistaa: nollaenergiatalo onnistuu Tavanomaiseen rakentamiseen ei enää palata Järvenpään kaupungin vuokraasuntoyhtiössä Mestariasunnoissa, Järvenpäässä ollaan tyytyväisiä 2011 valmistuneeseen lähes nollaenergiatason kerrostaloon. – Siitä ei ollut rakennukseen sijoitettuna riittävää kokemusta Suomesta, eikä TEM ollut halukas lähtemään mukaan kehittämään hanketta, Simunaniemi kertoo. Kehityshankkeeseen saatiin rahoitusja tutkimustukea ARA:n lisäksi Tekesiltä ja Sitralta. Me aiomme ehdottomasti jatkaa tällä linjalla. Suunnittelijoiden saumattomalla yhteistyöllä optimoidaan energialähteiden oikea-aikaisuus ja oikea paikka
Seuraava Simunaniemen toteama yllättää: – Koko järjestelmän toiminnan optimointi rakennuksen val- 15 mistumisen jälkeen on osoittautunut merkittävimmäksi tekijäksi. Se on ollut hyvä. Vaihtelua on eri tyyppisten kiinteistöjen ja ratkaisujen välillä. – Perustimme seurantaryhmän Jampankaari 4:n energiatehokkuuden optimointia kehittämään. Nettomittarointia tarvittaisiin Jampankaari 4 luovuttaa ylijäämälämpönsä samaan kortteliin, kahden muun Mestariasuntojen omistaman vanhusten asuintalon käyttöveden lämmitykseen. Nettomittarointi on edellytys, jos halutaan Suomessa viedä kiinteistöjen aurinkosähkötuotantoa eteenpäin, Simunaniemi pohtii. Simunaniemi ei usko, että kokonaiskansantaloudelle on hyväksi se, että verotus on kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisen esteenä. – Myös lämpöenergian kohdalla on kiinteistöyhtiöiden välisen uusiutuvien energioiden yhteistyön edellytys, että veroja ja kustannuksia ei jouduta maksamaan kaikesta molempiin suuntiin. – Aurinkosähkössä on epäsuhta siinä, että hinta saadaan takaisin vain energiasta, ei siir- tohinnasta. Kuva: Janne Lahti Aurinkoenergia käyttöveden lämmitykseen, aurinkosähkö, maalämpö ja maaviilennys sekä Kone Oy:n hissien jarrutusenergia päätettiin ottaa käyttöön ja hyödyntää maksimaalisesti uusiutuva energia. Olemme ostaneet Nuuka-seurannan myös 43 asukkaan rivitaloon ja 79 asunnon kerrostalokortteliin ja yhteen päiväkotiin, Simunaniemi kertoo.. – Nuuka mittaa ja näyttää kaikki osatekijät niin, että olemme voineet säätää tarkkaan oikeat energiat oikeilla hetkillä. – Muutoin kiinteistökohtaiset aurinkosähköjärjestelmät eli mikrosähköntuotanto ei yleisty Suomessa. Hyöty noin 30–90 senttiä neliöltä kuukaudessa Kokemuksensa mukaan Simunaniemi arvioi optimoidun nollaenergiatalon energiakustannussäästön vuositasosta laskettuna 30–90 sentiksi neliöltä kuukaudessa. Mittarin pitäisi kyllä pyöriä molempiin suuntiin. Esimerkiksi Saksassa itse tuotetusta sähköstä maksetaan huomattavasti Suomea parempi hinta. Kuusi kerrosta laskettiin optimaaliseksi, joten projekti alkoi vuonna 2008 talosuunnittelun ohella kaavamuutoksesta. – Sen verran se alentaa vuokraa. Meillä oli itse kehitettyjä seurantajärjestelmiä, kun pyrimme uuden Motivan mallin mukaiseen tavoitteeseen. Saamme elokuussa ensimmäisen Nuukan mittaaman kokonaisen vuoden taseen, mutta heinäkuun puoliväissä olimme jo plussan puolella. Järvenpään Jampankaari 4 ei erotu moderneista betonikerrostaloista muutoin kuin katolla näkyvien aurinkopaneelien osalta. – Ikkunoihin asennetut kalvot sekä ikkunoiden yläpuolelle asennetut varjostimet vähentävät sisälämpenemistä kesällä. Ylijäämäsähkön myynnistä tehtiin sopimus sähköyhtiön kanssa. Viime vuonna seurantaan tuli kuitenkin Nuuka Solutions Oy:n kehittämä, hyvin yksityiskohtainen mittausjärjestelmä. Kortteleissa ja asuinalueilla on meidän kokemuksemme mukaan viisasta tehdä energiatase- ja -optimointiyhteistyötä, mutta nykysäädöksillä se kannattaa vain sellaisissa tapauksissa kuin meillä, jossa kaikki kolme taloa ovat saman yhtiön omistuksessa
– Se on huippuluokkaa. – Vain korkeatasoisella työmoraalilla voidaan päästä maaliin. Kerroksia oli lisättävä Jampankaaressa neljästä kuuteen. Emoyhteisönä on Järvenpään kaupunki. Palkinto on kuudes Mestariasunnoille viime vuosina annettu valtakunnallinen tunnustus energiatehokkaasta rakentamisesta ja asukkaat huomioivasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. Tonttialueelle ja autohalliin sijoitettiin lämpökaivoja. – Meillä valvonta toimii. – Mittausantureita on asennettu satoja sekä kosteudenseurantaa että energiakateseurantaa varten. Energiatehokasta ja ympäristöystävällistä rakentamista on jatkettu rakentamalla 79 asunnon matalaenergiarivitalo Lepolaan. Siksi kaava oli uusittava ennen rakentamista. Mestariasuntojen taseen loppusumma oli 114,7 miljoonaa euroa ja konsernin 126 miljoonaa euroa.. – Sitten tulevat vastaan poistumistiemääräykset. –Teemme kosteuden seurantaa rakenteille myös käytön aikana, koska rakennusaikana asennetut kosteuden ja lämpötilan mittaukset ovat kytketty rakennusautomaatioon. Uusiutuvan energian puolikkaaseen pitäisi laskelmien mukaan lähes varmistamme myös rakenteiden toimivuuden elinkaaren aikana. Mestaritorpalla, niin kuin muillakin rakennushankkeilla, on rakennusaikainen kosteudenhallintasuunnitelma, tavoitteena, ettei mitään jää sään armoille. VTT tekee mittaukset, ja tulokset toimitetaan myös rakennusvalvontaan. Vain näin pystymme todistamaan itselle ja muulle kansalle, että nämä systeemit toimivat. Mestariasunnot rakentaa ”rullaten” noin 45 uutta asuntoa joka vuosi, joten tonttiasiatkin on optimoitu. – Esimerkiksi tiiviys on erittäin oleellinen tekijä rakennettaessa nollaenergiarakennusta, koska tiiviysarvon on oltava kymmenkertaisesti parempi normirakentamiseen verrattuna. ENERGIA Pitkä projekti alkaa tonttitehokkuudesta Energiatehokkaan, uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän betonikerrostalon suunnittelu on aloitettava kaavoituksesta. Omaa aurinkoenergiaa ei Mestaritorppaan asennettu, kun vihreää sähköä on ostettavissa. Simunaniemi kiitteleekin omaa rakennuttamis-, hankintaja projektinjohto-organisaatiota. Syksyllä valmistuu Torpantie 33:een keskustaan palkittu kerrostalo. – Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin Mestaritorpassa sijoittamaan talon alle. Järvenpään Mestariasunnot Oy on perustettu vuonna 1995. – Urakoiden kilpailutusprosessin on onnistuttava ja urakkasuoritusten projektinjohdolta ja valvonnalta vaaditaan aivan muuta kuin mihin on totuttu. Mestariasuntojen rakentaminen toteutetaan Jarkko Piiparisen johtaman tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n osaamisella. Torpantiellehän ei tule kaukolämpöä lainkaan, vain kallioporakaivot. Näin Luotettavia tekijöitä peräänkuulutetaan – Lähes nollaenergiatalohankkeen läpivieminen vaatii rakennuttajaorganisaatiolta erityistä osaamista, innostamista ja tahtoa, joita ei voi hoitaa tavanomaisin ja totutuin menetelmin, Simunaniemi sanoo lähes kuuden vuoden kokemuksella. Siinä on 44 asuntoa huonokuntoisille ja muistihäiriöisille vanhuksille. Vuonna 2013 Mestariasunnot Oy:n liikevaihto oli noin13 miljoonaa euroa ja konsernin liikevaihto lähes 15 miljoonaa euroa. Mestariasunnot omistaa 52 kiinteistöä, joiden asuntomäärä on 1 729 asuntoa. Rakennusvalvonnan rooli avainasemassa Simunaniemi korostaa myös kaupungin rakennusvalvonnan roolia rakennustyön aikana. Kohteita mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Mestariasunnot-konserni energiatehokas edelläkävijä Järvenpään Mestariasuntojen syksyllä valmistuva Mestaritorppa voitti Ilmastoystävällinen kerrostalo 2013 -kilpailun jaetulla ensimmäisellä sijalla. Simunaniemi sanoo, että aina kahdeksaan kerrokseen asti rakentaminen on mielekäs. Nollaenergiatalon kulmakiviä ovat tiiviys sekä rakennusaikaisen kosteuden hallinta. Voittajan valitsi tunnuslukujen ja harkintansa perusteella jury, johon kuuluvat Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry, Matti Rautiola Rakennustietosäätiö, Heli Kotilainen Green Building Council Finland (GBC) ja Seppo Mölsä Rakennuslehti. päästä, kun laskelmissa huomioidaan vihreä sähkö. K unnan johdosta riippuu, miten lähes nollaenergiamahdollisuudet kunnassa hyödynnetään. 16 Järvenpään Mestariasunnot-konserni on rakennuttanut Järvenpäähän toisen Suomen ensimmäisistä nollaenergiakerrostaloista. Tulos laskettiin GBC Finlandin ohjeiden mukaisesti. Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin Mestaritorpassa sijoittamaan talon alle. – Rakennusoikeus ja kaavamääräykset uusiutuvien energialaitteiden sijoittamiset sallivaksi on keskeinen juttu, Simunaniemi sanoo. Samoin oli tehtävä Mestaritorpan kohdalla, joka valmistuu tulevana syksynä Kinnarin alueelle, vain muutaman sadan metrin päähän Järvenpään asemasta
Torpantielle marraskuussa valmistuva viisikerroksinen Mestaritorppa voitti Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -palkinnon. Entä sähkön hinta kustannuslaskelmassa. Onhan nyt alettu esittää väitteitä, että sähkön hinta jopa laskisi, Simunaniemi toteaa. – Toivotaan, että hinnan nousu jää vuosittain neljään prosenttiin. Kaukolämpöä ei tule. – Mutta elinkaarilaskennassa päästään voitolle, Veikko Simunaniemi sanoo. Kuva: Janne Lahti Elinkaarikustannukset hyödyn puolelle Nollaenergiatalon rakennuskustannukset ovat betonikerrostalossa paikasta ja talotyypistä riippuen 5–10 prosenttia tavanomaista rakentamista kalliimmat. – Rakentamamme betonitalon rungon arvioidaan kestävän 100 vuotta. Uusiutuvalla energialla saavutettu teho ja hyöty voi olla silloin suurempi kuin uusissa taloissa. 17. – Kun vanhat pesubetonista tehdyt julkisivut huolletaan hyvin, ne kestävät varmasti kauemmin kuin nyt purettavat 1980-luvun talot. – Maa- eli geoterminen energia lämmitykseen ja viilennykseen sekä aurinkoenergia lämmitykseen ja sähköenergiaan ovat hyviä valintoja tämän päivän kiinteistöjen omaan energiatuotantoon. – Rakennuksen erilaisten laitteiden lasketaan kestävän keskimäärin 20 vuotta. Maalämpöpumpuista alkaa olla jo sen pituisia kokemuksiakin. Omaa aurinkoenergiaa ei Mestaritorppaan asennettu, kun vihreää sähköä on ostettavissa. Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin sijoittamaan kellariin, koska lämpökaivoja porattiin tiheään tontille sekä autohallin alle. – Vanhoissa taloissa energiaa pääsee enemmän harakoille. Uusiutuvan energian puolikkaaseen pitäisi laskelmien mukaan lähes päästä, kun laskelmissa huomioidaan vihreä sähkö. Pesubetonikin on pitkäikäinen, kun se on rakennettu oikeanlaisella betonilla ja se pinnoitetaan nykyaikaisilla pinnoitusmenetelmillä, Simunaniemi arvioi. Olemme laskeneet esimerkkejä ja toteuttamassakin niitä, toimitusjohtaja sanoo. Vanhoissa rakennuksissa vielä tehokkaampaa Veikko Simunaniemi huomauttaa, että liittämällä vanhaan energiasyöppöön rakennukseen esimerkiksi maalämpö, voidaan päästä kiinteistötalouden näkökulmasta erittäin hyvään lopputulokseen
18. Se on selkeä ja monipuolisesti kuvaava raportti, joten sen avulla lähes nollaenergiatalon tekniset säädöt pystytään hyvin optimoimaan. ENERGIA Nuuka-raportti saatiin Jampankaari 4 E:stä elokuun alussa ensi kertaa kokonaiselta vuodelta. Järvenpää on hankkinut Nuukan muutamiin muihinkin kiinteistöihin
Nuuka -järjestelmää kehitetään systemaattisesti eteenpäin. Yksilöllisiä rakennuksia maailma täynnä Parempaan energiatehokkuuteen pyrkivien rakennusten määrä on maailmassa valtava. Laiteriippumaton järjestelmä voidaan liittää erimerkkisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin ja energiamittareihin ja saada reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta ja sisäilmaolosuhteista. Lisäksi liityntöjä uusiin automaatiojärjestelmiin on kehitettävä ja ylläpidettävä jatkuvasti. Miten keksittiin asiakastarve. Tällä hetkellä kehityksen kohteena ovat mm. 19 virheitä ja tekee tiedonkeruusta ja raportoinnista nopean ja nykyistä helpommin hallittavan prosessin, Mikko Maja sanoo. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus automaatiosta ja raportointi- ja informaatiojärjestelmistä. – Merkittävä raportointialue on uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä rakennuksissa, kuten Järvenpään Mestariasunnoilla. – Uusi järjestelmä vähentää rutiinityötä ja inhimillisiä Suuristakin rakennuksista voidaan saada tarkkaan selville koko kiinteistön, lvis-prosessien, yhteisten tilojen (sisätilat, ulkoalueet) ja vuokralaisten kulutukset. Nuuka on myös toimittanut jo ensimmäiset järjestelmät Suomen ulkopuolelle. Nuuka on käytössä asuinkerrostaloissa, kauppakeskuksissa, toimitiloissa ja teollisuudessa. Sitähän useat sijoittajat ja rahastoyhtiöt joutuvat tekemään. Nuuka oivalsi mittareiden tarpeen Kotkalainen Nuuka Solutions Oy on kehittänyt energiatehokkuuden parantamiseen suunnatun energiajohtamisjärjestelmän. Talotekniikan nopea kehitys on johtanut siihen, että tietoa kertyy moneen eri järjestelmään, mutta tietoja on vaikea saada päättäjien ja asiantuntijoiden käyttöön, kertoo kehittäjäporukan koonnut ja yhtiön kesäkuussa 2012 perustanut automaatioinsinööri Mikko Maja (50). Suuristakin rakennuksista voidaan saada tarkkaan selville koko kiinteistön, lvis- prosessien, yhteisten tilojen (sisätilat, ulkoalueet) ja vuokralaisten kulutukset. Oivalluksen ansiosta Nuuka kuuluu niihin suomalaisiin it-toivoihin, joita First Northiin hiljattain listattu Cleantech Invest Oyj rahoittaa maailmanvalloitukseen. – Vuoden 2010 aikana minulle valkeni tällaisen seurantajärjestelmän tarve. K iinteistöjen energiajohtamisjärjestelmä Nuuka on tyypillinen erilaisten osaamisten innovatiivinen yhdistelmä, johon on tarvittu talotekniikan, energia-alan, rakennusautomaation, tietoliikenteen ja tietysti ohjelmistotekniikan osaamista. Jokainen kiinteistö on yksilöl- Kestävän kehityksen raportointi esittelyyn Nuuka on tänä kesänä julkaissut edelleen kiinteistösijoittajille ja käyttäjäomistajille kehitetyn kestävän kehityksen raportointijärjestelmän, joka tukee kansainvälisten GRESBja GRI-raportointiohjeistusten määrityksiä kvartaalitasoisen raportoinnin osalta. AMK Sami Kajasranta (32) ohjaa yhtiön tuotekehitystä, ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus rakennusautomaatiosta sekä tiedonkeruu-, business intelligence- ja raportointijärjestelmien toteuttamisesta. Järjestelmä tuottaa kansainväliset vaatimukset täyttävät energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit. asukaskäyttöliittymät, joilla viestitään kulutustottumuksista kerrostalojen asukkaille ja toimistorakennuksissa vuokralaisille. Tietotekniikan insinööri Nuuka-järjestelmä tuottaa kansainväliset vaatimukset täyttävät energiatehokkuuden ja kestävän kehityksenmittarit. – Erityistä huomiota on Nuukassa kiinnitetty energiankulutuksen täysin automaattiseen mittaamiseen, tiedon validointiin ja alamittausten toteuttamiseen. – Kahden vuoden mittaisen kehitystyön lopputulemana oli automaattinen tiedonkeruujärjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön kaikkialla maailmassa, kunhan on internetyhteys. Teemme yhteistyötä useiden suunnittelutoimistojen ja sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden kanssa, Maja kertoo. linen, ja vain mittaamalla voi saada luotettavaa tietoa johtamisen ja kehittämisen tueksi. Nuukaa toimitetaan pilvipalveluna kuukausimaksua vastaan. Kehitysjohtajana Nuukassa on automaatio- ja kemian tekniikan DI Jukka Pirinen (42). Majalla on noin 20 vuoden kokemus rakennus- ja teollisuusautomaatiosta usean yrityksen palveluksessa. Nuukan tuottamien tietojen avulla oman energiantuotannon ja kulutuksen suhdetta voidaan seurata eri aikoina ja kiinteistön lvisprosessit pystytään virittämään toimimaan optimaalisesti. – Uusissa kohteissa olemme mukana suunnittelusta asti juuri siksi, että energiatehokkuutta halutaan seurata kiinteistön käyttöönotosta alkaen. Samalla syntyy tärkeitä tunnuslukuja uusiutuvan energian tehokkuudesta ja koko kiinteistön energiatase, Maja sanoo.
Suomessa siis toivotaan EUdirektiivien kallistuvan lähilämpötulkintaan. Miten vastaa haasteeseen Fortum, joka viestii vahvasti kestävästä kehityksestä. Espoossa etenemme useilla rintamilla uusiutuvien suuntaan, Haikarainen kertoo. – Olen kyllä alan kannalta huolestunut. – Olen kyllä alan kannalta huolestunut. K ilpailun todellisuudesta on esimerkkinä se, että Järvenpään Mestariasuntojen nollanergiatalo Jampankaari jatkoi kaukolämpölinjalla, mutta vuoden 2013 ympäristöystävällisimpään kerrostaloon Mestaritorppaan valittiin maalämpöpumput. Värtan parantaa olennaisesti Tukholman päästötilaa tuottamalla sähköä 750 GWh ja lämpöä 1700 GWh. Kyse on kansantalouden kannalta hyvin merkittävistä vuosikymmenistä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-Energian johtaja Jarmo Partanen hoputtaa nopeisiin voimalaitosinvestointeihin. Mitä sillä tehdään. Siellä rakennamme biovoimalan, jonka koko on Tukholman Värtaniin rakenteilla olevan CHP-laitoksen suuruusluokkaa. Metrokeskus lämpiää kaukolämmöllä ja se jäähdytetään kaukokylmällä. Vaaditaan isoja investointeja, esimerkiksi pienehkö Järvenpään voimala maksoi 80 miljoonaa euroa ja elinkaari on 30 vuotta. Espoon alueella ylijäämälämpöä hyödynnetään jo useassa kohteessa. – Meillä isot lämpövoimalat tuntuvat keskitetyiltä, mutta eurooppalaisittain ne ovat kyllä lähilämpölaitoksia, sanoo Fortumin Suomen lämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Haikarainen. Biovoimalan koko riippuu alueen lämmönkulutuksesta. – Fortum ei voi kuitenkaan tuottaa kilpailua muualle kuin omille toimialueilleen, Espooseen, Kirkkonummelle, Kauniaisiin, Keski-Uudellemaalle ja Joensuuhun, alueille, joissa on jo jakeluverkosto, Haikarainen kertoo. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä vähentää kaukolämmön päästöjä. Uusi jae on myös Joensuussa tuotettava bioöljy. Keskitetty vai hajautettu energiahuolto. – Sen lisäksi olemme mukana Turun Seudun Energian hankkeessa. Esimerkiksi Fortum toimittaa Matinkylän metrokeskuksen energiaratkaisun, joka valmistuu 2016. Kyse on kansantalouden kannalta hyvin merkittävistä vuosikymmenistä. Lähes nollaenergiatalojen energiataseessa on suuri merkitys myös sillä, luetaanko suomalainen kaukolämpö lähilämmöksi, joka vastaa kiinteistön uusiutuvien energialähteiden tarpeeseen. ENERGIA Kaukolämpö vai pumppulämpö. Fortum on esimerkiksi toimittanut energiaratkaisut Tiedon ja Elisan konesalikeskuksiin, joiden avulla saadaan talteen vuosittain noin 2 500 omakotitalon lämpöenergia. Lisäksi Fortum toimittaa energiajärjestelmän Espoon uuteen sairaalaan, jonka ylijäämälämmöllä lämpiää tulevaisuudessa vuosittain noin 50 omakotitaloa.. Vaaditaan isoja investointeja. Jäähdytyksessä syntyvä ylimääräinen hukkalämpö palautetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään espoolaisten koteja ja käyttövettä. Uuden ratkaisun mahdollistaa Suomenojan laitosalueelle rakennettava uusi lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vedenpuhdistamon jäteveden hukkalämpöä. Uusiutuva edullisempi ja hukkalämpö lisänä – Näkemyksemme mukaan uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa tulee vakauttamaan lämmön hintaa asiakkaidemme eduksi, Fortum lupaa. – Keski-Uudellamaalla lämmön hinta on seurannut pitkälti tuotannossa käytetyn maakaa- 20 sun hankintahintaa. Lisäksi energiaratkaisu mahdollistaa metrokeskuksen jäähdyttämisen talvella myös suoraan merivedellä ns. Fortumilla ei ole uusien voimaloiden rakentamistarvetta ennen 2020-lukua, mutta voimaloita voidaan vaihtaa monipolttolaitoksiksi, jos/kun uusia jakeita tulee. Kiinteistönomistajat voivat vain toivoa tässäkin asiassa hintakilpailun lisäksi laatukilpailua. Kerrostalon peruslämmityksen todelliset vaihtoehdot ovat kaukolämpö tai kallioporakaivot lämpöpumppuineen. Järvenpäähän keväällä valmistunut Etelä-Suomen ensimmäinen biovoimalaitos, sähköä ja lämpöä tuottava CHP-voimala polttaa vain uusiutuvia, pääasiassa metsähaketta, ja Joensuussa käytämme pääasiassa kotimaisia, 70-prosenttisesti uusiutuvia. Kaukolämpö lähilämpöä. vapaajäähdytyksen avulla ja muina aikoina lämpöpumpusta palaavasta puhdistetusta jätevedestä. Kerrostalon energiataseen kannalta on olennaista, että kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lämpöpumpuista on tullut aito kaukolämmön kilpailija. Espoossa tarve on 2200 GWh vuodessa, Keski-Uudellamaalla vain 300 GWh. Laatukilpailu hinnan rinnalle Tässä saumassa ollaan sitten kunnissa temppelinharjalla: palvellaanko alueen voimaloilla alueen kiinteistöjä tuottamalla uusiutuvaa lähienergiaa vai poltetaanko kivihiiltä tai maakaasua. Lämmön talteenotto lämpöpumpuilla niin, että kaukolämpöverkosto osittain toimii energiavarastona, on myös kestävää kehitystä. – Muualle meillä ei ole aikeita laajentua, Fortumin Haikarainen kertoo. – Sitä voidaan käyttää lämpökeskuksissa korvaamaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä, Haikarainen kertoo