ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät
Remontti tulossa. Vuokr aa varast o! Ota yhte yttä! Tilaa kaikelle... Yrityksesi tavaroille?. Kausisäilytys. ...sinunkin tavaroillesi! Asunto myyty
Samalla ylitsevuotava kiinteistösijoittaminen kohtuullistuisi köyhässä isänmaassamme. Yleinen mielipide muovautuu hallituksen toimintaa vastaan. – Meillä on noin 2,7 miljoonaa asuntoa, joista noin miljoona on omakotitaloja. Nykyinen käytössä ollut mallia tuli valituksi. Eläkevarat rahastoidaan, ja maksetaan eläkkeen saajille keskimäärin kolme vuosikymmenen kuluttua. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Raha on tämän väliajan eläkeyhtiön hallussa ja käytössä. Sitä on runsaasti markkinoilla, lainaamisesta ei tarvitse maksaa juuri mitään eikä rahan luovuttamisesta toisen käyttöön makseta. Sivu 10 Jokainen voi ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi – Suvilahden aurinkovoimalan ja nimikkopaneelien suosio yllätti positiivisesti, sillä ne myytiin loppuun vain muutamassa päivässä. Sivu 20 Kiinteistöala heijastaa yhteiskunnan muutoksia – Kiinkon oppilaat lähtevät maailman, joka on hyvin vaihteleva. Tässä ollaan yhteiskunnallisen muutoksen polttopisteessä, sanoo Kiinkon tuore rehtori Jaana Lehto. Erityisesti televisio päivästä toiseen tuo julki hallituksen suunnitelmien mitä erilaisimpia vastustuspuheenvuoroja. Hieman yli kymmenessä vuodessa eläkerahaston määrä lisääntyy Suomessa vuosittaisen palkkasumman verran. Vaikka jokainen pääkaupunkiseudun kaupunki rakentuu omista lähtökohdistaan, Mäkelän mukaan tilaa verkostomaiselle yhteistyölle ja hyville, yhteisille toimintamalleille on. – Paitsi kaupunkikeskukset, monet lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista säilyäkseen elinvoimaisina, Mäkelä sanoo. Sitä on määrällisesti kertynyt selvästi runsaammin, kuin mitä sitä aikanaan maksetaan eläkkeinä ulos. Uusien asuntojen ylläpito eli vuokrat maksetaan tänään arvion mukaan 75-prosenttisesti sosiaalisin perustein valtion varoista. Eläkerahaa on tänään niin runsaasti, että siitä suuri osa sijoitetaan kiinteistöihin pitkäaikaisina sijoituksina. 2000-luvun kiinteistöalalla ei pääse helposti leipääntymään. Kiinteistöbisnes pullistelee ja eläkerahastot karttuvat. Tällä ratkaisulla on merkittävä vaikutus kansainvälisen kilpailukykymme heikkouteen raskaiden työvoimakustannusten johdosta. Kolme neljästä asuu omistusasunnossa Noin 72 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa. Ostetaan, myydään ja rakennetaan uutta. – Lait ja asetukset muuttuvat koko ajan, ja globaali digitalisoituminen sekä tekniikan kehittyminen vaikuttavat alaan. Pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:sta kertoo, että Suomen korkea omistusasuntokanta johtuu pitkälti siitä, että suomalainen asuntokanta on verrattaen nuorta: – Muissa Pohjoismaissa on rakennettu paljon kauemmin kuin Suomessa, ja Suomessa asutaan myös paljon hajaantuneemmin kuin naapurimaissa. Tasapuolisuus on tässä tiedonvälityksestä kaukana. Kiinteistöala heijastaa suoraan yhteiskunnallisia muutoksia. Kiinteistöala on hyvin monipuolinen ja uusiutuva. Toisin oli ennen. Onko eläkevakuutusmaksun perintäjärjestelmä syytä muuttaä Työnantajien palkkakulut alenisivat miltei kymmenen prosenttia, jos siirryttäisiin maksuperusteiseen eläkemaksuperintään. Suorastaan yli tarpeen – on syntynyt laajat kiinteistömarkkinat. Uusia kiinteistöjä rakennetaan, kun väljää rahaa on käytössä ja sitä tulee pyrkiä hyödyntämään. Eero Ahola Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 30 Sivu 34 Kaupunkirakennetta tulee voida tiivistää Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näkee täydennysrakentamisen erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämisen ja lähiöiden elinvoimaisuuden kannalta. Vaikka kiinteistöt ovatkin mitä arvokkaimpia kansallisen omaisuuden sijoituskohteita, on syytä kysyä, onko niiden lisääminen tässä tilanteessa perusteltua. Kovan kysynnän vuoksi tarve uudelle aurinkovoimalalle oli selvä, projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä kertoo. Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Kiinteistöalalla tämä näkyy selkeästi. Kun kansantalouden tila on tänään todella vaikea, uusi hallitus joutunee luopumaan korjaushakkeistaan ay-liikkeen vahvan vastustuksen vuoksi ja julkisen sanan manipuloinnin seurauksena. Suomalaisten palkoista reilu viidennes kerätään eläkevakuutusmaksuina sitä varten perustettujen yhtiöiden hallintaan. Voidaan karkeasti arvioida, että eläkerahastot karttuvat vauhdilla. Tästä syytä kiinteistöjä, pääasiassa arvokkaita liikekiinteistöjä ja suuria asuintaloja, rakennetaan runsaasti. Aurinkovoimalasta on mahdollista hankkia nimikkopaneeleita, joiden tuottamalla energialla voi pienentää sähkölaskuaan. 4 Meillä Suomessa, samoin kuin muissakin länsimaissa, on omaisuuden siirtovälineen, rahan, määrä lisääntynyt. Kun aikanaan eläkelakia säädettiin, oli toisena vaihtoehtona periä eläkemaksuja vuosittain vain sen verran, kuin niitä joudutaan maksamaan. Suomessa tämä heijastuu vahvimmin nyt viiden vuosikymmenen ajan kerättyjen eläkevakuutusten käytössä
Digitalisaatio on syönyt toimistotilamarkkinoita, ja kansainvälistyminen on lisännyt vilkkaiden keskustojen liiketilojen kysyntää. Suomessa myös isot portfolioja yhteisostokaupat ovat lisääntyneet ja kasvattavat kiinteistökaupan volyymiä. 66 REPA-hankkeella kestävää kasvua pääkaupunkiseudulle Tekesin rahoittama Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, eli REPAhanke pyrkii parantamaan kaupunki-ilman laatua, luomaan älykkäitä järjestelmiä vedenjakeluun ja viemäröintiin, sekä kehittämään jätemateriaalien jalostusta. Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. 72 Strategiat taloyhtiöiden toimintojen perustaksi Juhani Siikala kirjoittaa kolumnissaan edellisen hallituksen nimeämän Remonttiryhmän kiinteistöalaa koskevista ehdotuksista. 38 Ekokem hyödyntää jopa savukaasujen lämmön Jätteistä saadaan energiaa parhaimmillaan erittäin korkealla hyötysuhteella. 34 Kaupungistuminen muuttaa vähitellen asuntokantaa Kaupungistuminen tulee pääekonomisti Rakennusteollisuus RT:n Sami Pakarisen mukaan väistämättä lisääntymään, minkä lisäksi asuntokuntien keskikoko pienentyy tasaista tahtia. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näkee täydennysrakentamisen erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämisen ja lähiöiden elinvoimaisuuden kannalta. (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Lehdon vetämä oppilaitos päästää ovistaan ulos tuhansia oppilaita vuosittain kiinteistöalan työmarkkinoille eri tehtäviin: insännöitsijöiksi, kiinteistövälittäjiksi, taloushallintoon. Jopa poltosta syntyneet savukaasut hyödynnetään lämmön ja sähköntuotannossa. 5 Sisältö 6 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 10 Uusi aurinkovoimala syksyllä Helsingin Kivikkoon Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ISSN 0782-7911 ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät 6 Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti Kiinteistökauppa on alkuvuonna kukoistanut Suomessa, – juuri siksi, että Euroopan muu talous kehittyy hitaasti. 84 Kuopio pienentää korjausvelkaa Kuopion kaupungilla oli vuonna 2007 yhteensä 65 miljoonaa euroa korjausvelkaa. Ydinkeskustoista käydään niin kovaa kilpaa, että tuottovaatimuksista tingitään. Tuon putkiston kunto olisi hyvä ainakin vuosikymmenen välein tarkistaa, jottei putkista pääse valumaan öljyä maaperään. 30 Täydennysrakentamisen esteitä halutaan purkaa Uudenmaan liitto on nostanut esiin tarpeen selkeyttää täydennysrakentamisen toimintatapoja ja saada kaavoitus ja täydennysrakentaminen etenemään nykyistä sujuvammin. 64 Öljylämmityslaitteistojen putkiston kunto tarkistutettava Suurimmassa osassa öljylämmitystä käyttävistä kiinteistöistä on nykyisin öljyn varastosäiliö sisätiloissa, mutta maanalaisiakin säiliöitä on vielä jonkin verran käytössä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. 54 Kiinteistötuotot kaikenkirjavia Kiinteistömarkkinat ovat selkeästi eriytyneet viime vuosina. 44 Kaukolämpö ja -jäähdytys samalla koneella Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jossa kaukojäähdytys on integroitu mukaan energiatuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien, ns. ARA-tuotannosta noin puolet on erityisryhmille kuten huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Yleisenä suuntauksena kuitenkin on, että kunnat kokeilevat ostopalveluita entistä enemmän. Riihimäen laitosalueella kiertotalousyhtiö Ekokemillä on kaksi jätteenpolttolaitosta ja yksi korkealämpötilarumpu-uuni. Pelkät rakennukset eivät kuitenkaan riitä. Tehdas tuo puutalorakentamiseen kilpailun, jota rakennuttajat kaipaavat hintojen alentamiseksi. 82 Taantuma jarruttaa isoja peruskorjauksia Oulussa – Määrärahat eivät riitä kaikkien kohteiden saamiseen työn alle, eli korjausvelka kasvaa, toteaa Oulun kaupungin tilakeskuksen omaisuudenhallintayksikön kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen. TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. 14 Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,3 prosenttia Pienissä asunnoissa vuokrat jatkavat nousuaan. Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen Kuopion Tilakeskuksesta kertoo, että velkaa on kuitenkin viime vuosina onnistuttu pienentämään.. 16 Puutuoteala haluaa puurakentamisen tasavertaiseen asemaan Kuhmolainen clt-levytehdas Oy CrossLam Ltd saa rinnalleen elementointitehtaan, Elementti Sampo Oy:n. Yhdessä Demos Helsingin kanssa Ysäätiö etsiikin uusia tapoja luoda viihtyisää elinympäristöä. 42 Hallitusten puheenjohtajat tyytyväisimpiä isännöintiin Kiinteistöliiton tuoreesta Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksesta käy ilmi, että tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja tilintarkastajat. 74 Uusia ratkaisuja viihtyisään vuokra-asumiseen Y-Säätiö, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, suunnittelee omaa tuotantoa jopa 2000 asunnon verran. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.. Isommissa perheasunnoissa vuokrataso on laskenut. 58 Kunnat jälkijunassa ostopalveluiden käytössä – Valtion laitokset ovat ulkoistaneet palvelutuotantoaan kuntia enemmän, kertoo Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maini Väisänen. TILAAJAPALVELU: puh. 26 ARA:n tuella tänä vuonna noin 7000 asuntoa ARA:n tuella rakennetaan tänä vuonna yhteensä noin 7 000 asuntoa, mikä on hieman viime vuotta enemmän. Helsingin Energian kaukojäähdytys tuotetaan 80-prosenttisesti energialähteillä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä. 20 Kiinko kouluttaa tuhansia ammattilaisia Tämän vuoden huhtikuussa Jaana Lehto aloitti Kiinkon rehtorina. 48 Maalämmöllä tulevaisuutta Tulevaisuuden energialähteitä kiinteistöjen lämmityksessä ovat maalämpö ja erilaiset hybridiratkaisut, joissa on mukana muun muassa aurinkoenergia
Kiinteistökonsultti Catellan toimitusjohtaja Erkki Hakala kuitenkin arvioi, että tänä vuonnakin saavutetaan noin neljän miljardin kiinteistökauppavolyymi, kuten viime vuonna. Kiinteistökauppa on alkuvuonna kukoistanut Suomessa, – juuri siksi, että Euroopan muu talous kehittyy hitaasti. Kun ei tuotantoon, niin kiinteistöihin Uusia liikekeskuksia rakennetaan, mutta kansainväliseksi muuttuneessa kiinteistömaailmassa menevät kaupaksi myös vanhat liikekiinteistöt, joista nähdään tulevan varmat vuokratulot.. Suomessa myös isot portfolioja yhteisostokaupat ovat lisääntyneet ja kasvattavat kiinteistökaupan volyymiä. Miksi kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka kokonaistaloudella menee huonosti. 6 Tuo 700 miljoonaa merkitsisi kuluvalle vuodelle tasakertoimella reilua kahden miljardin kokonaisvolyymiä, mikä oli tavanomainen määrä ennen viime vuotta. RAKLI-KTI:n toukokuisen toimitilabarometrin mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi oli hieman viime vuotta alhaisempi, mutta vilkas huhtikuu nosti kokonaismäärän jo 700 miljoonaan euroon
– Kauppavolyymiä kasvattaa muun muassa se, että on alettu tehdä kauppaa isoilla kiinteistöportfolioilla (usean kiinteistön yhteiskaupoilla) ihan oikeilla hinnoilla, Hakala toteaa. Näin vain on vaivihkaa tapahtunut. Catella on laskenut, että Euroopassa ainakin 515 miljardia euroa etsii kiinteistösijoituksia. Osakkeissa on kuitenkin huomattavasti isompi riski kuin kiinteistöissä.. – Ammattiostajat ostavat oikeilla hinnoilla. 7 Kaikki tämä mahdollistaa yhä useam mille mahdollisuuden myydä, Hakala sanoo. Euroopan Keskuspankin Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO syntyi vuonna 1969. – Hintataso on yhä alhaisempi kuin 2000-luvun puolivälin eurooppalaisessa kiinteistökuplassa. – Kiinteistökuplaa ei kuitenkaan ole olemassa, ei näköpiirissäkään, Hakala painottaa. Nettomääräisesti ulkomaisten sijoittajien suomalaisten sijoitusten määrä on vuoden 2012 hienoista laskua lukuun ottamatta kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 lähtien. Suomalaisista sijoituskiinteistöistä noin 20 prosenttia on ulkomaisten sijoittajien omistuksessa. – Portfoliot lisäävät myyjien mahdollisuuksia saada kaupaksi eri tasoisiakin kiinteistöjä. Kun osuuskunta yhtiöitettiin 1990-luvulla, ei vielä voitu kuvitella, että yleishyödyllisestä rakennuttajasta tulee Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Merkittävimmät kohteet ovat Ympyrätalo Helsingin Hakaniemessä, Tietotie 11, Vantaa (mm. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 EKP:n massiivinen valtionlainojen osto-ohjelma lisää rahaa markkinoilla, koska – toiveista huolimatta – Euroopassa ei synny riittävästi tuotannollisia investointeja markkinoiden kypsyyden ja globaalin kilpailukyvyttömyyden vuoksi. Finnairin pääkonttoritoiminnot), Karaportti 1–3 Portfoliot lisääntyneet, samoin yhteisostot Kiinteistökauppa on paitsi kansainvälistynyt myös muuttanut suuresti muotoaan muutaman vuoden takaisesta. VVO:n perustajia olivat vasemmistopiirit: Helsingin asuntokeskuskunta Haka, ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Ne omistavat puoliksi yhteisyrityksen, jonka omistukseen siirtyi 15 pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa kiinteistöä. Paljon varallisuutta hakemassa kotia Syynä vilkkaaseen kiinteistökauppaan on se, että nollakorkoympäristössä on liikkeellä paljon sijoitusvarallisuutta, joka etsii tuottoa. Esimerkiksi hiljattain Ilmarinen lähti mukaan kahteen uuteen yhteisomistusyhtiöön, joissa on mukana ruotsalainen eläkevakuutusyhtiö AMF. Osuus on pysytellyt melko vakaana viime vuosina, eli ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet Suomi-sijoituksiaan samassa tahdissa markkinoiden kokonaiskoon kasvun kanssa. Ulkomaisia sijoittajia on nähty transaktiomarkkinoilla ahkerasti sekä myyjän että ostajan roolissa. Portfoliokauppaa varten on syntynyt myös joint venture -ostajia. Näin on tapahtunut niin liiketilamarkkinoilla kuin vuokraasuntomarkkinoillakin
Toisen joint venture -kiinteistösijoitusyhtiön 200 miljoonan euron omistus jakautuu tasan näiden kahden lisäksi Keskolle. Pinta-alaa Instituutioiden pienentäessä sijoituksiaan on uusia pääomia löytynyt ulkomaisilta sijoittajilta sekä kotimaisilta kiinteistörahastoilta ja -yhtiöiltä. Se tulee omistamaan yhteensä 40 kauppapaikkaa. – Ruotsi ja muut pohjoismaat kiinteistöillä on yhteensä 340 000 neliömetriä. – Kiinteistöjen investointimarkkina jatkuu vahvana Suomessa. Tuottotaso on alhaisempi, mutta riskikin pienenee. – Se, että meidän institutionaaliset sijoittajamme nyt suuntaavat kiinteistöostojaan ulkomaille, on loogista ja järkevää, sillä myös kiinteistösijoituksia pitää hajauttaa riskien tasaamiseksi, Erkki Hakala sanoo. Perinteisten toimitilakiinteistösektoreiden heikko menestys sekä vuokraasuntojen vahva kysyntä ovat kääntäneet sijoittamisen painopistettä asuinkiinteistöjen hyväksi. Lisäksi kiinteistösijoitusyhtiön salkkuun on tulossa Ruotsissa ja Suomessa sijaitsevia K-Rautoja sekä kauppakeskukset Merituuli (Espoo), Karisma (Lahti) sekä Veturi (Kouvola). Samoista syistä ruotsalaiset sijoittavat Suomeen, joka on kaikin tavoin turvallinen yhteiskunta ja mahdollistaa myös eurosijoitukset. Tämän tyyppinen kiinteistösijoitus pitkine vuokrasopimuksineen sopii kaltaisellemme pitkäjänteiselle sijoittajalle, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen. Matala korkotaso on siivittänyt erikoissijoitusrahastojen suosiota, ja suurimpien rahastojen kiinteistösalkut ovat nousseet jo useampiin satoihin miljooniin euroihin. Talouselämä kertoi toukokuussa, että Ilmarinen on ostanut kauppakonserni Keskolta kiinteistöjä yli puolella miljardilla eurolla viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä mahdollistaa aktiivisen salkunhoidon myös realisointien osalta, sanoo kiinteistöjohtaja Aimonen. Jättikauppojen teko aloitettiin heti sen jälkeen, kun Kesko oli päättänyt purkaa eläkekassansa ja siirtää eläkevakuutuksensa Ilmariseen. Kiinteistösijoituksia niillä oli kaikkiaan 17,1 miljardia. Viime vuosina sijoittajien agendalle on ilmaantunut myös kokonaan uusia kiinteistösektoreita, joista hoivakiinteistöt nauttivat vahvinta suosiota nykymarkkinoilla. KTI Kiinteistöindeksin markkinatietokannassa toimistokiinteistöjen osuus oli reilusti yli puolet vielä kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2014 niiden osuus oli pudonnut alle kolmannekseen. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden sektorirakenne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Kaupan kohteena on noin 20 000 neliömetrin liikekiinteistökokonaisuus. Ruotsissa hinnat ovat kovemmat kuin Suomessa. Listaamattomien kiinteistösijoitusyhtiöiden osuus kokonaismarkkinoista nousi viime vuonna lähes 20 prosenttiin. Koko kiinteistösijoitusmarkkinasta asuntojen osuus lähentelee jo 30 prosenttia. Eläkeyhtiöiden hajautus lisää kauppoja Työeläkevakuuttajat Telan mukaan kotimaassa työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa eniten sijoitettuna kiinteistöihin, 14,3 miljardia. Certeumin perustamisen ohella yhtiöiden osuutta kasvatti muun muassa VVO:n ja SATOn asuntosalkkujen kasvu. Samana aikajaksona asuinkiinteistöjen suhteellinen osuus kaksinkertaistui 26 prosenttiin. Se keskittyy eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa sijaitseviin kauppakiinteistöihin. Kevään aikana esimerkiksi Ilmarinen on myynyt viisi liikekiinteistöä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Reditolle. Suurin osa kohteista on K-Citymarketeja ja K-Supermarketeja. Kauppavolyymiä lisäävät parhaillaan muun muassa Ilmarisen kotimaiset kiinteistömyynnit, kun se kerää varoja ulkomaisiin kiinteistösijoituksiin. Ilmarinen on toukokuussa myynyt myös 10 000 neliön kiinteistön Espoon Niittykummussa Lidlin pääkonttoriksi. Yhteisyrityksen kiinteistöomaisuuden arvo ylittää 400 miljoonaa euroa. Kiinteistöt sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ne on vuokrattu Keskolle sekä S-ryhmälle. Se on 9,3 prosenttia kokonaissijoituksista, joiden arvo ensi kertaa ylitti 180 miljardia euroa. Kesko vuokraa kiinteistösijoitusyhtiöltä käytössään olevat tilat pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Nopeasti kasvaneet erikoissijoitusrahastot ovat onnistuneesti pystyneet kanavoimaan myös kauan kaivattuja kotitalouksien sijoitusvaroja kiinteistömarkkinoille. Espoossa (Nokian pääkonttoritoiminnot) sekä niin ikään Hakaniemessä sijaitseva Siltasaarenkatu 12:ssa sijaitseva kiinteistö. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015. – Sijoitus tuo Ilmarisen eläkevaroille erinomaisen tuoton. 8 ovat lähin hyvä kohde
Ilmarisen kiinteistöjohtajan Aimosen mukaan asuntojen myynti tekee sijoitussalkussa tilaa uusille kotimaisille asunAsuntokaupastakin kiinteistökauppaa Yksittäisten asuntojen kauppa on kipuillut koko 2010-luvun. Niissä voidaan ainakin osin hyödyntää uutta lakia, joka sallii velan käytön työeläkeyhtiöiden asuntosijoituksissa. Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Balder pääsee nauttimaan suomalaisten asuntopulan tuloksista ostettuaan Ilmariselta 16,1 prosentin osuuden Satosta. – Paljon on viime vuosina tullut uusia toimijoita niin pörssiin kuin muun muassa pankkien asuntorahastot. Teksti: Terttu Iiskola Eläkesijoittajat, erityisesti Ilmarinen, etsivät keinoja hajauttaa sijoituksia myös ulkomaille. Kokonaisuus sisältää 28 asuinkiinteistöä, joissa on asuntojen lisäksi myös pieni määrä vuokrattua kivijalkaliiketilaa. – Ilmarinen on ollut Saton omistajana noin kymmenen vuoden ajan. Saton asuntovoittoja ruotsalaisyhtiölle Niin kauan kuin asunnoista on pulaa, markkinoilla pääosin toimii voiton maksimoinnin laki, joka näkyy esimerkiksi Saton ja VVO:n hulppeina tuloksina. Vasta kaksi vuotta toiminut OPVuokratuotto toimii sekä asuntoettä liiketilavuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa vahvana muun muassa kaupungistumiseen liittyvän muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten seurauksena. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa vahvana.. Mainiolla bisneksellään VVO on pystynyt kasvamaan Suomen suurimmaksi kiinteistösijoittajaksi. Tämän jakson aikana Sato on kasvanut voimakkaasti ja panostanut vuokra-asuntokantansa lisäämiseen, hän lisäsi. 9 tosijoituksille. – Sato on erinomainen yhtiö, ja sijoitus siihen on tarjonnut meille hyvän tuoton. Samaan aikaan markkinoille on ilmaantunut uusi ilmiö: asuntosijoitusrahastot, jotka ostavat kokonaisia asuinkiinteistöjä, jopa uusia asuintaloja suoraan rakennusliikkeiltä. Noin 95 prosenttia kassavirroista muodostuu kohteista, jotka sijaitsevat alueellisissa kasvukeskuksissa ja yliopistokaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa. RAKLI-KTI:n mukaan vuokra-asuntohankkeista tehtiin vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana kauppaa 250 miljoonalla eurolla, ja asuinkiinteistöjen osuus kokonaiskauppavolyymistä oli suurempi kuin koskaan. Lähes kaikki kohteet on rakennettu 1990ja 2000-luvuilla, ja ne sijaitsevat keskeisillä sijainneilla 15 paikkakunnalla. Rahastolla on parhaillaan rakenteilla noin 700 asuntoa ja kaksi kauppakeskusta. Piensijoittajan on nykyisin helppo osallistua asuntosijoittamiseen. Rahasto hankki omistukseensa koko osakekannan Espoon Niittykumpuun rakennettavasta Metro Centerin kauppakeskuksesta, joka sijaitsee Niittykummun tulevan metroaseman yhteydessä. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja kauppakeskus valmistuu syksyllä 2016. OP-Vuokratuotto osti ison asuntosalkun Viimeisin esimerkki on yksi 2000-luvun suurimmista asuntokaupoista Suomessa, kun erikoissijoitusrahasto OP-Vuokratuotto osti yli 1200 asunnon kiinteistösalkun Ilmariselta. Sen sijoituspääoma on noin 500 miljoonaa euroa, mikä sisältää reilun 30 prosentin velkarahoituksen. – Uskon, että tilanne on pysyvä, Hakala arvioi. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä pääpaino oli mittavissa toimitilahankinnoissa. Olemme iloisia siitä, että Balder jatkaa pitkäjänteisenä omistajana Satossa, luonnehti kauppaa Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti. – Asuntosijoitusmarkkinaan on tullut vuoden sisällä vahva investoreiden asuntokauppa, Erkki Hakala toteaa. Kauppakeskuksen laajuus on lähes 5400 neliötä ja 105 autopaikkaa
– Suvilahden aurinkovoimalan ja nimikkopaneelien suosio yllätti positiivisesti, sillä ne myytiin loppuun vain muutamassa päivässä. 10 Nimikkopaneeli-konseptilla jokainen voi ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Kovan kysynnän vuoksi tarve uudelle aurinkovoimalalle oli selvä, projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä kertoo.. Maaliskuussa käyttöönotetusta, tuolloin Suomen suurimmasta, teholtaan 340 kW aurinkovoimalasta sai ostaa nimikkopaneeleita, joiden tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Aurinkovoimalasta on mahdollista hankkia nimikkopaneeleita, joiden tuottamalla energialla voi pienentää sähkölaskuaan. Uusi aurinkovoimala syksyllä Helsingin Kivikkoon Entinen Helsingin Energia, nykyinen Helen Oy rakensi talvella 2015 Helsingin Suvilahteen aurinkovoimalan, osana rakentuvan Kalasataman alueen energiantuotantoa
Paneelin hankkiminen edellyttää sähkösopimusta Helenin kanssa. Helsingin Kivikossa sijaitsevan hiihtohallin katolla on tilaa jopa 3000 aurinkopaneelille. Tämä on yli 11 prosenttia kerrostalokaksion vuosikulutuksesta. Kivikossa hyödynnämme mahdollisesti keskitettyä invertteriä, joka helpottaa voimalan ohjausta. – Kun keskimäärin kerrostalokaksiossa kuluu sähköä 2000 kWh vuodessa, on useampia paneeleita hankkimalla mahdollista tuottaa kaikki tarvitsemansa sähkö nimikkopaneeleilla, ilman aurinkosähkön asentamisesta tavallisesti koituvia kalliita alkuinvestointeja, Kallio selittää.. Aurinkosähkö otettiin huomioon jo hiihtohallin rakennusvaiheessa. Kivikon aurinkovoimalan vuosituotanto yltää lähes 700–800 megawattituntiin. 11 vaihtosähköksi. – Suvilahdessa on käytössä yhdeksän invertteriä, eli keskijännitemuuntajaa, jotka muuttavat tasasähkön verkkoon sopivaksi – Vaikka Kivikon aurinkovoimala aloittaa toimintansa vasta tulevana syksynä, nimikkopaneeleita on varattu ennakkoon jo runsaasti, Atte Kallio iloitsee. – Kivikon aurinkovoimalan vuosituotanto yltää lähes 700– 800 megawattituntiin. Kivikkoon tulee lähes 3000 aurinkopaneelia, jotka täyttävät noin hehtaarin alueen Kivikon hiihtohallin katolla. Suvilahden tapaan Kivikon aurinkopaneelit myydään nimikkopaneeleina. – Yhden nimikkopaneelin huipputeho on 285 wattia. Yksikin nimikkopaneeli tuottaa siten jo merkittävän määrän sähköä, eli noin 230 kWh vuodessa. – Nyt rakennettava aurinkovoimala on yli kaksi kertaa Suvilahden voimalaa suurempi. Yhteensä Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat ylittävät siis kirkkaasti megawatin rajan. 3000 paneelia hehtaarin alalla Helen Oy alkoi toteuttaa toista aurinkovoimalaa Helsingin Kivikkoon, jonka on määrä valmistua tulevana syksynä. Lukema vastaa lähes neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta, Kallio sanoo. Vuosituotto jopa 800 mWh Kivikon aurinkovoimalan teho tulee sen valmistuttua olemaan yli 800 kW. Kivikon aurinkovoimala yltää kärkipäähän siten myös pohjoismaisessa mittakaavassa, Kallio kertoo. Kivikossa mittasuhteet ovat niin suuret, että Suvilahden tapaan toimien yksittäisiä inverttereitä tarvittaisiin jopa 24, Kallio selittää. Kivikon aurinkovoimalaa ei vielä ole yhdistetty alueelle rakentuvaan asuinalueeseen, mutta voimalan suomat mahdollisuudet ovat moninaiset. Nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa. – Katolla on pinta-alaa runsaasti, ja viisto katto, johon ei lankea varjoja lainkaan, soveltuu erinomaisesti aurinkosähkön tuotantoon, Kallio sanoo
Tuula Kolehmainen valmistuu, se lisää Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia peräti viidenneksellä. Mikäli Kivikossa käy kuten Suvilahdessa, eli nimikkopaneelit myydään ennätysajassa loppuun, uutta aurinkovoimalaa aletaan toteuttaa saman tien. Nimikkopaneelien myötä ihmiset voivat kuitenkin tukea kotimaista ja uusiutuvaa energiaa ja edistää hyvin konkreettisesti sitä, että saavutamme hiilineutraalin tulevaisuuden. Aurinkosähkö kiinnostaa Kun Kivikon aurinkovoimala Kivikon aurinkovoimala: – Kivikon aurinkovoimala sijaitsee Kehä I:n ja Lahdenväylän tuntumassa Helsingin Kivikossa, Savikiekontie 4 – Rakennus on Helsingin kaupungin omistama Kivikon hiihtohalli – Arvioitu vuosituotanto lähes 800 MWh – Nimellisteho yli 800 kW – Yhden paneelin teho 285 W‚ Helenin aurinkosähkön tuotanto ylittää investoinnin jälkeen 1 megawatin tehon, joka on noin 30 prosenttia koko Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähkötuotannosta. Silti aurinkosähkö on vielä muita vaihtoehtoja tukeva energiamuoto. – Akkutekniikassa vaaditaan vielä suuria harppauksia, jotta pärjäisimme yksinomaan aurinkosähköllä. Silloin Helenin nimikkopaneelien omistajien ostaman aurinkosähkön osuus Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähköstä on noin 30 prosenttia ja Helenistä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Helen Oy:n projektinjohtaja Atte Kallion mukaan hiihtohallin viisto katto, johon ei lankea varjoja, soveltuu loistavasti aurinkosähkön tuotantoon. Aurinkosähkölle onkin Kallion mukaan enenevässä määrin kysyntää. Lisätietoja: helen.fi/aurinkovoimala. Nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa.. Nimikkopaneeli-konsepti palvelee erityisen hyvin kerrostalokiinteistöissä asuvia, mutta on myös huoleton ja toimiva ratkaisu omakotiasujille, Kallio sanoo. Päivällä, kun kulutus ja sähkön hinta ovat kalleimmillaan, aurinkosähkö on erityisen kannattavaa. – Nimikkopaneelien varsinainen myynti alkaa vasta myöhemmin, mutta oman nimikkopaneelin voi varata jo nyt netin kautta, Kallio muistuttaa. Erityisesti kesäaikaan aurinkosähkön tuotto on huipussaan. Kivikon nimikkopaneelit ovat tällä hetkellä varauksessa. Kivikon voimalan herättämä kiinnostus ja myynti viitoittavat tietä ja investointejamme aurinkoenergiaan, Kallio toteaa. Yli puolet aurinkopaneeleista onkin varattu jo ennakkoon. 12 – Kolmannen voimalan suunnittelu on jo käynnistetty, mutta lopulta asiakkaamme päättävät, kuinka pian se rakennetaan
www.suomenkeraystuote.. – kierrätä paperit.. Anna keräyspaperille monta elämää. Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. Ota yhteyttä. Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi
Metsola vinkkaa, että jos opiskelijalla on jo kesäkuussa opiskelupaikka tiedossa, kannattaa asunto etsiä kesäkuun puolella. Pääkaupunkiseudulla niiden nousuvauhti oli hivenen maltillisempaa, 2,7, kun muualla Suomessa ne nousivat 2,9 prosenttia. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa nousuksi kaksi prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. koko maassa 3,8 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousevat nopeammin, eli tasan kolme prosenttia. Se voi näkyä myös vuokrassa, sillä myöhemmin joutuu helposti maksamaan sesonkihintoja. Vuokrat jatkavat edelleen nousuaan. – Siitä on iso hyöty, että pääsee ruuhkan alta pois; heinäkuun alusta alkaa ihan mahdoton ryntäys. 14 Vuokrat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 3,3 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,9 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 1,5 prosenttia. Vuokrankorotuksia pienissä asunnoissa Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola toteaa, että vuokrankorotukset koskevat pääasiassa pieniä asuntoja. Suurin kysyntä on pienissä vuokra-asunnoissa. Isommissa perheasunnoissa vuokrataso on laskenut. Isojen asuntojen vuokratason oletetaan laskevan asuinalueen etualalla näkyy Oulun Musiikkikeskus. Kuva: Oulun kaupunki Pienissä asunnoissa vuokrat jatkavat nousuaan. vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa heikon taloustilanteen ja työpaikkojen epävarmuuden takia, PTT toteaa. Yksiöitä vuokraavat myös opiskelijat, joiden sesonki vuokra-markkinoilla on heinäkuusta syyskuuhun asti. Metsola toteaa ongelman johtuvan kroonisesta yksiöpulasta. Helsingissä jo noin joka toinen kotitalous on yhden hengen talous. – Isojen kaupunkien yksiöissä etenkin se on ollut jo pari vuotta aikamoista vaakalentoa. – Vuokrat nousevat, koska. – Jo isompia, uusia kaksioita on sen sijaan tarjolla vaikka kuinka paljon. ARA-asuntojen vuokrat nousivat Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,3 prosenttia Isoissa asunnoissa nyt vuokralaisten markkinat Oulussa uskotaan pienten asuntojen vuokrien säilyvän nykyisellä tasolla seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi VVO:lla hakijoista 80 prosenttia etsii yksiötä tai pienempää kaksiota
Ne myydään vasta sitten, kun hinnat ovat taas lähteneet nousuun. Jos nyt hakee isompaa asuntoa ja talous on kunnossa, on vuokralaisen markkinat. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Moni alun perin myytävänä ollut asunto päätyy nyt vuokrattavaksi. Teksti: Maija Salmi – Vuokrat nousevat, koska vuokraasuntojen kysyntä kasvaa heikon taloustilanteen ja työpaikkojen epävarmuuden takia Lähes 90 prosenttia Raklin keväällä tekemään vuokra-asuntobarometriin vastanneista asiantuntijoista uskoo, että Helsingin pienten asuntojen vuokrien jatkavat nousuaan seuraavan vuoden aikana. 15 Isoissa vuokrat kääntyneet laskuun Isompien asuntojen kohdalla tilanne on toinen: vuokrat ovat kääntyneet laskuun. www.suodatinkeskus.com. Oulun seudulla valtaosa vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien säilyvän ennallaan. Uusissa sopimuksissa näkyy laskupainetta Taantuma näkyy myös uusissa vuokrasopimuksissa. Sitä on sellaisen vaikea ymmärtää, joka asuu neljättä vuotta samassa asunnossa ja taas kolahtaa postiluukusta vuokrankorotusilmoitus. Espoossa ja Vantaalla vuokrien nousuun uskoo noin 70 prosenttia vastaajista. Timo Metsola muistuttaakin, että vuokra ei enää ole automaattisesti aiempaa korkeampi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrakehityksen uskotaan jatkuvan nousujohteisimpana Tampereella, jossa 80 prosenttia vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien nousevan. – Perheasuntoja on vuokramarkkinoilla aiempaa enemmän ja niissä vuokrataso on laskenut. Tampere noudattelee yleistä linjaa myös jatkossa: pienten asuntojen vuokrat kallistuivat entisestään, mutta isommissa vuokria jouduttaneen laskemaan. Vain Helsingissä suurten asuntojen vuokrien nousuun uskoo useampi vastaaja kuin niiden laskuun. Tämä osaltaan lisää tarjontaa. Kuva: Tampereen kaupunki Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. – Asuntojen kauppa käy heikosti, joten moni laittaa myynnissä olevan asuntonsa vuokralle. – Uusissa vuokrasopimuksissa on selvästi laskupainetta. – Taloudellinen tilanne ilmenee selvästi vuokra-asuntomarkkinoilla. Kaikissa muissa kaupungeissa isojen asuntojen vuokrakehityksen saldoluku on negatiivinen, eli vastaajista isompi osa ennakoi vuokrien laskua kuin nousua. Kun samaan aikaan lehdissä kirjoitellaan vuokrien alenemisesta, niin kyllä se herättää ihmettelyä. Isojen asuntojen kysyntä vuokramarkkinoilla pysyttelee selkeästi pieniä asuntoja vähäisempänä. Ja nekin, joilla olisi rahaa, ovat nyt varovaisempia tekemään päätöksiä. Myös tässä suhteessa Oulu erottautuu muista kaupungeista: lähes 60 prosenttia vastaajista odottaa Oulun isojen asuntojen vuokratasojen laskevan tulevan vuoden aikana. Timo Metsola näkee siihen syyn taantumassa. Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa vuokrien nousuun uskoo reilu 40 prosenttia. Kun kysyntää on vähemmän, se näkyy hinnoissa
16 Lakean ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo on valmistunut Jyväskylän Kuokkalaan.
Reilun kahden miljoonan euron tehtaan rakentamiseen ryhdytään kesäkuussa, ja henkilökunnan koulutus aloitetaan kesän aikana. Se ryhtyy kehittämään puukerrostalojen rakentamisjärjestelmää. Toivomme, että kilpailua löytyy, Ullakko sanoo. Tämänvuotisille Vantaan asuntomessuille valmistuu Euroopan suurin puukerrostalo, mutta kuusamolainen Pölkky Oy ja Kuusamon Hirsitalot Oy hyödyntävät siinä tavallista liimapuuta, ei ristiin liimattua. kahteen vuoroon, johon tarvitaan 2–4 henkeä lisää, Virta kertoo. Tehdas työllistää 30–35 ammattilaista. Elementtitehtaan on tarkoitus vastata aluksi Lakean ja myöhemmin muidenkin haasteeseen. Lakea rakennuttaa Seinäjoen asuntomessuille kesäksi 2016 puukerrostalon. Menetelmäkehitys ratkaisevan tärkeää – Puutalon rakennusjärjestelmiä pitää kehittää, sillä suunnitteluun ja hankkeen läpivientiin menee nyt resursseja huomattavasti enemmän kuin vuosikymmeniä menttejä, kertoo CrossLamin toimitusjohtaja Juha Virta, joka on yksi toukokuussa perustetun elementointiyhtiön omistajista. Muina osakkaina on muun muassa Kuhmon kaupunki, pieni rakennusalan yhtiö ja kiinteistöalan sijoittaja; kenelläkään ei ole valtaenemmistöä. – Syynä on kilpailun puute ja sitä kautta hinta. – Kun elementointi saadaan käyntiin, clt-tehtaassa siirrytään mentit Vantaan asuntomessujen taloon valmistavat Koskisen Oy ja VVR Wood Oy. Paloturvallisuuden ei tarvitse olla kaksinkertainen.. 17 Suomen ainoa clteli ristiin liimattujen puulevyjen valmistaja ennen viime elokuussa aloittanutta CrossLamia oli Stora Enso, joka tuotti levyt Itävallasta. Kysyntää siis olisi viihtyisyysja ympäristösyistä, mutta hinta pelottaa. – Tässä tilanteessa olemme kuitenkin lähteneet siitä, että hyväksymme myös muut massiivipuuelementit kuin clt:n. Raaka-aine kasvavallekin tehtaalle riittää 100 kilometrin säteeltä Kuhmon tehtaalta. Kysyntää puutaloihin tulee myös osittain siitä syystä, että yhä enemmän tulee julki kosteusvaurioisia taloja. PuuelePuutuoteala haluaa puutalorakentamisen tasavertaiseen asemaan betonirakentamisen kanssa Elementti Sampo vastaa haasteeseen Kuhmolainen clt-levytehdas Oy CrossLam Ltd saa rinnalleen elementointitehtaan, Elementti Sampo Oy:n. CrossLamilla on nyt kahdeksan tuotantotyöntekijää ja neljän hengen yritysjohto. – Ennen vuodenvaihdetta on tarkoitus saada tuotetuksi tilaeleSuuren osan puukerrostalojen lisäkustannuksesta aiheuttaa pakollinen kipsilevytys, jota puutuoteala pitää tarpeettomana puutalojen pakollisen sprinklerisammutusjärjestelmän lisänä. Keski-Pohjanmaan kuntien omistaman rakennuttajan Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko toteaa, että puukerrostalo tulee edelleen 6–7 prosenttia perinteisesti rakennettua kerrostaloa kalliimmaksi. Tehdas tuo puutalorakentamiseen kilpailun, jota rakennuttajat kaipaavat hintojen alentamiseksi. – Odotamme, että rakennustuoteteollisuus vastaisi kysyntään, jota omalta osaltamme olemme olleet synnyttämässä puukerrostaloja rakennuttamalla. Tilaelementtejä jo ennen vuodenvaihdetta Kuhmon uusi Elementti Sampo valmistaa ensimmäisenä Suomessa puukerrostalonosia ristiin liimatuista palkeista ja levyistä. – Aika vaikea meidän on perustella sitä ostajille, vaikka asenne puutalorakentamista kohtaan on muuttunut
Lisäkohteita tarvitaan, jotta pystytään yhtenäistämään rakennusjärjestelmiä. Työtä, metsätuloja, päästöhyötyjä Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisää työllisyyttä skenaariosta riippuen 40–260 henkilöllä. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan puukerrostalojen tuotanJulkisista hankinnoista työntöä puurakentamiseen Puurakentamisen lisääminen valtion ja kuntien hankinnoissa vaikuttaa myönteisesti koko kansantalouteen, ilmeni PTT:n selvityksessä. – Stora Enso aloitti puukerrostalojen kehitystyön jo vuonna 2006. 18 yhä tuplasuojaus, mikä on täysin käsittämätöntä. – Tasavertaisuuteen päästään, kun rakentamismääräykset uusitaan vuoteen 2017 mennessä. Suomalainen puutuoteteollisuus haluaa ennakoida sen tulon mieluiten etuajassa. Puukerrostaloihin rakennetaan sekä joka huoneen sprinklerisammutus että kipsilevysisustus. Muutoin ei synny oppimisketjua, Mikkola pohtii ja toivoo, ettei Lakea luovuta puolenkymmentä kohdetta nostatettuaan. Suunnitteluakin täytyy saada yksinkertaistetuksi ja ohjatuksi hyvin pureksituilla ratkaisuilla. – Mekaanisen metsäteollisuuden rooli raaka-ainemarkkinoilla on näet ratkaiseva koko biotalousstrategian toteutumisen kannalta. toja toimitusketjuissa on kohtia, joita pitää selvästi vielä viilata. Kaksoissuojaus merkitsee 4–8 prosentin kustannuslisää asuinneliötä kohden. Puurakentamisen lisääminen sopii hyvin kasvihuonekaasupaastojen vähentämistavoitteisiin, koska puunkäytöllä korvataan energiaintensiivisempiä materiaaleja ja puutuotteen elinkaari on pitkä. Ympäristöseloste tasaa lähtökohtia Hankintalain uudistuksessa on ympäristökriteerit tuotava osaksi hankintaprosessia, Mikkola vaatii. Puukerrostalojen rakennusjärjestelmän kehitys on vasta alkuvaiheessa. Se synnyttäisi reilun kilpailun kentän eli tarjoaisi rakennuttajille tasapuoliset, materiaaliriippumattomat lähtökohdat eri vaihtoehtojen vertailuun, Mikkola sanoo. Kilpailukykyinen sahaja vaneriteollisuus ja puutuotteita jalostava puusepänteollisuus antaa vakaan pohjan puuraaka-aineen teolliselle käytölle. – Toisaalta pitää myös päästä jatkumoon hankkeissa. Puun käytön lisääntyminen myös yksityisellä sektorilla nostaisi puurakentamisen kansantaloudelliset vaikutukset moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden. Julkishankinnat toimivat työntönä ja tukena yksityiselle sektorille, joka voi moninkertaistaa hyödyt. –Ympäristöselosteiden käyttöönotto yhdenmukaistaisi rakennustuotteiden ympäristövaikutusten esitystapaa ja edistäisi kestävää ja ekologista rakentamista. – On luotava sellaisia menetelmiä, jotka palvelevat valtiovallan asettamia biotalous-, laatuja tuotantotavoitteita, Jyrki Virta luonnehtii uuden tehtaan tavoitteita. Esimerkiksi pk-sektori saadaan mukaan hankkeisiin, kun pystytään antamaan selkeät rakennusosien – vaikkapa parvekkeiden – rakennusohjeet. Lisäksi elinkaaren lopuksi puutuote on mahdollista käyttää bioenergiaksi. Muu puuraaka-aine voidaan hyödyntää sellun, paperin, kartongin ja lukuisten biotaloustuotteiden tuotannossa, Mikkola selventää puunkäytön kokonaisuutta. Muun muassa palomääräyksissä on vielä kohtia, jotka asettavat puun eriarvoiseen asemaan, vaikka esimerkiksi massiivipuusta rakennettu kerrostalo on 10–50 kertaa turvallisempi kuin muusta materiaalista valmistettu, vanhojen määräysten mukainen kerrostalo. – Akustiikkaja kosteuskysymykset on sentään jo voitettu, mutta palosuojauksessa vaaditaan. Puurakentamisen osuuden kasvattaminen laskee rakennusmateriaalien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää. – Rupeamme kehittämään puukerrostalojen ja muun puurakentamisen järjestelmää ja luomaan kustannustehokkuutta tuotantoon sekä logistiikkaan. Puutuotteiden viennin lisääminen voimistaisi positiivisia vaikutuksia entisestään, koska viennin lisääminen ei vähennä taloudellista aktiivisuutta muilla toimialoilla. – Puun käytön lisääminen rakentamisessa edellyttää panostuksia myös koulutukseen. – Hallitusohjelmassa puukerrostaloilla on poliittinen tuki selustanaan, hän sanoo. Ympäristöseloste voi vaikuttaa vain pikkuisen. – Se on kuitenkin totta, että jos ei ole hintakilpailukykyä, ei ympäristöseloste yksin auta puukerrostaloja eteenpäin. Puun käyttö lisääntyy 75 000–200 000 kuutiometriä, ja vuosittaiset kantorahatulot nousevat 5–15 miljoonaa euroa. Isot Metsä Wood, Stora kehitettyyn perinteiseen betonirakentamiseen, Keijo Ullakko näkee. Metsäsektorilla työllisyys kasvaa 165–1010 henkilöllä. Pitemmän päälle näillekin parvekkeille voi olla omat pk-yritysvalmistajansa. – Heillä on paljon käytännön kokemusta puukerrostalorakentamisen kehittämisestä. Dokumenttia valmistellaan koko ajan laajalla rintamalla puutuoteteollisuudessa. Puutuoteteollisuus uskoo laajenemiseen Matti Mikkola uskoo, että lisää elementointipajoja syntyy, kunhan saadaan järjestelmiä kuntoon. – Voidaan tehdä paitsi kokonaisselosteita myös sektorikohtaisia eri alihankinta-alojen käyttöön. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n selvitys toteaa, että vaikutukset voivat olla suoraan julkisista rakennushankinnoista johtuvia tai niiden heijastusvaikutuksia yksityisillä rakennusmarkkinoilla. Muun kuin puurakennusmateriaalin tuotannossa työllisyys hieman laskee. – Nyt hankkeet ovat liian isoja useimmille pk-yrityksille. – Ympäristöseloste on lähtöisin EU:sta eli sen vaatimus tulee joka tapauksessa. Puurakentaminen tulee saattaa tasavertaiseksi rakennusalan opetuksessa. Tasavertaiseen asemaan päästävä Mikkolan mukaan puurakentamista tulee kohdella tasavertaisesti muiden rakennusmateriaalien rinnalla. Ympäristöselosteet ovat tehokas malli esittää usein monimutkainenkin tuotetta ja sen ympäristövaikutuksia koskeva tieto tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa
Puurakentamisen avulla korjausaika voidaan puolittaa ja uudistaa talojen ilme nykyaikaiseksi. Monet kipuilevat sen kanssa, mikä on se oikea tapa rakentaa Suomeen kerrostaloja, Mikkola kertoo. – Ruotsissa lukumääräisesti pieni määrä yrityksiä on erikoistunut puukerrostaloihin. Ruotsissakin puukerrostaloilla on omat rakentajansa. – Suomessa puukerrostalojen osuus pitää saada nostetuksi 20– 30 prosenttiin asuntotuotannosta, Mikkola sanoo. Puukerrostalon aula ei välttämättä eroa perinteisestä. 19 Puukerrostalojen tuotantomäärät, 20-30 prosenttia asuntotuotannosta, edellyttävät aivan omia tuotanto-osaamislinjojaan, koska isot perinteisen rakentajat eivät tähän urakkaan ryhdy. Puukerrostalon rakentamista voi tavallaan verrata risteilijän rakentamiseen. Tuotanto moninkertaistettava Ruotsissa puukerrostalojen osuus lähentelee jo 20 prosenttia kokonaistuotannosta. Julkisten hankintojen kautta ei yksin saada kasvua puurakentamisen markkinaosuuteen, mutta korostan sen benchmarkingeli markkinointimerkitystä. Esimerkiksi piitimeläinen Lindbäcks (lindbacks.se) rakentaa vahvasti Tukholman seudulle ja Moelven (moelven.com/se) Etelä-Ruotsiin. Suomessa puukerrostaloihin on paneutunut heinolalainen RKL Reponen Oy. Monet ovat niin syvällä siinä vanhassa, Mikkola toteaa. Sitten ääntä maailmalle! Teksti: Terttu Iiskola. Kotipesä kuntoon, sitten vientiin! – En usko, että Suomesta on logistisesti järkevää lähteä viemään puukerrostaloja – ellei sitten Venäjälle, Matti Mikkola tuumii – tällä tietoa, sillä maailmahan muuttuu lujaa vauhtia. Näissä yrityksissä koko järjestelmä on pitkälle tuotteistettu. – Julkinen puurakentaminen on paljolti koostunut yksittäisistä kohteista, kuten Nuuksion Haltiasta, kouluista ja kirjastoista. – Vahvasti on nyt panostamassa myös pyhäntäläinen PRT Forest -konserni, Mikkola kertoo. Eikös niitä valmisosia voisi viedä ihan samoin kuin suomalaiset laivanrakennuksen alihankkijat vievät komponentteja nyt Ranskaan, Saksaan ja muuallekin. – Lisäksi Suomessa on 500 000 korjaustarpeessa olevaa kerrostaloasuntoa, joiden energiatehokkuutta on voi parantaa jopa 75–90 prosenttia. – Suunnittelufirmoissa on myös pullonkaula. Suunnittelussa on noin 7 000 puukerrostaloasuntoa. – Kunhan pääsisimme eteenpäin Suomessa, niin saisimme paremmat taloudelliset edellytykset lisäponnistuksiin viennissäkin, Mikkola sanoo. – Ensin pyritään kuitenkin 10 prosenttiin viime vuoden 6–7 prosenttista. – On myös liikaa tulkinnanvaraisia määräyksiä, joita tulkitaan eri tavoin. Enso, UPM tai Versowood ovat kuitenkin liian suuria toimijoita toteuttamaan rakennusliikkeiden yksilöllisiä tarpeita valmistuoteosista. Ymmärrän kyllä, että totutuista rakennustavoista on vaikea luopua ja oppia uutta ajattelua. Esimerkiksi Jyväkylän tulkinnan mukaan voidaan rakentaa 8-kerroksinen puutalo, Kuopiossa tai Helsingissä ei. Pullonkaulat inhimillisiä – Nyt täytyy vain saada virkamiehet kiinnostumaan puurakentamisesta. – Kotipesä ensin kuntoon. – Uskon, että puukerrostaloteollisuuteen tulee ainakin aluksi enemmän alueellisia yrityksiä kuin on perinteisessä kerrostalorakentamisessa, jota hallitsevat valtakunnalliset pörssiyritykset
Koulutuskeskuksen tuore rehtori Jaana Lehto kertoo näkemyksiään alasta ja sen työmarkkinoista. – He lähtevät maailman, joka on hyvin vaihteleva. Millaiseen maailmaan oppilaat lähtevät. 20 Tämän vuoden huhtikuussa Jaana Lehto aloitti Kiinkon rehtorina. Millaiseen maailmaan oppilaat koulun penkiltä lähtevät. Lehdon vetämä oppilaitos päästää ovistaan ulos tuhansia oppilaita vuosittain kiinteistöalan työmarkkinoille eri tehtäviin: insännöitsijöiksi, kiinteistövälittäjiksi, taloushallintoon. Kiinteistöala on hyvin monipuolinen ja uusiuKiinteistöalan Koulutuskeskus ja Säätiö Kiinko kouluttaa tuhansia oppilaita vuosittain lukuisiin erilaisiin tehtäviin kiinteistöalalle. Kiinkon rehtori Jaana Lehto: Ala heijastaa yhteiskunnan muutoksia Kaupunkirakennetta tulisi Jaana Lehdon mukaan tiivistää etenkin pääkaupunkiseudulla.