Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Rakentamisen kasvu nyt korjausrakentamisen varassa VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt Jätteitä käytetään ENERGIANLÄHTEENÄ kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kiinteistö ja isännöinti Nro 6/2014 6,50 MAALÄMPÖ pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT SUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia
010 851 1000 | www.kerabit.fi Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja. Pitävä ja pätevä. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. KerabitProlta saat katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, pelti- ja tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.fi. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Puh
lll#`jjY^#Ä Nättinummen Isännöinti Oy EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Kreetankatu 4, 20320 Turku Ari Vuorela isännöitsijä, AIT Puh. Aurinkoiset kesä terveiset Espoon Isännöinti Oy Isännöintiä vuodesta 1990 Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Hiekkaharjuntie 10, 01300 VANTAA Minervankatu 1, 00100 HELSINKI Kivenhakkaajankuja 1, 02650 ESPOO E# %&% '-& '('% . 02-248 5304, 0400-829 008 Myös Nättinummen uimahallin tiedustelut. Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi LVIA- ASIANTUNTIJAPALVELUT Tasoite- ja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla t UPJNJUJMBNVVUPLTFU t IVPOFJTUPSFNPOUJU t NÊSLÊUJMBUZÚU t LFJUUJÚSFNPOUJU t JLLVOBSFNPOUJU t KVMLJTJWVSFNPOUJU Kokonaisvaltainen LVIA - suunnittelu ja Ins.tsto Ventac Oy www.ventac.fi PL 34 01711 Vantaa
3
Rakentamisen kilpailu ei toimi riittävällä tehokkuudella, millä lienee vahva vaikutus hintatasoomme. Sivu 14 Jätteiden lajittelu kehittyi 2000-luvulla – Alkuun jätettä ajettiin Kangasniemellä sijainneelle pienelle kaatopaikalle ilman jätteenkäsittelymaksuja. Pahimmillaan öljyä voi valua maaperään useampi tuhat litraa. Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna ja käytettynä yksittäisen energiakaivon aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiselle on varsin vähäinen, kertoo Vahanenyhtiöiden pääomistaja ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Jossain määrin Suomen asuntojen lämpöeristys on määräysten mukaan vaativampi kuin muissa Euroopan maissa johtuen meidän muita kylmemmästä ilmastostamme. Suomen valtiovallalla olisi aiheellista pohtia, kuinka meillä asuntotuotannon kustannuksia kyettäisiin alentamaan kansallista menettelytapaa uudistamalla. Siihen voi syöpyä reikiä, joista öljyä pääsee vuotamaan ulos. Sivu 10 Maalämmön takaisinmaksuaika 5–7 vuotta – Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitysmuodoista. Joudutaan kysymään, mikä on ratkaiseva kustannus rakentamiskustannuksissa. Myös asuntotuotannossa se on kustannuksiltaan yksi edelläkävijä. Sivu 84 Eero Ahola 4. Sen vuoksi asuntotuotannon hintatason alentamiseksi tulisi löytää keinoja. Jätteiden lajittelu kehittyi kunnolla vasta 2000-luvulle tultaessa, kertoo jätealan yrittäjä Matti Tulla. Vaikka vapaan kilpailun tulisi sallia tapahtuvan mahdollisimman laajasti, on asuminen yksi tärkeimmistä ihmisen perustarpeista. Tämä säännöstelty asuntotuotanto on kokonaistuotannosta Suomessa kovin vähäinen. Rakennusyritykset ovat hankkineet maata alueilta, jotka useimmiten tiedetään jossain vaiheessa tulevan asuntorakentamisen kohteiksi ja näissä kohteissa rakentamisvaiheessa ei vapaata kilpailua käydä. Yhteiskunta kaavoittaa raakamaan ja myöntää rakennusluvat, mutta ei ole voinut puuttua maan omistamiseen ratkaisevalla tavalla. Käytännössä ainoat ympäristöriskit liittyvät pohjaveteen. Rakennuspaikat eli tonttimaa on useimmiten rakentajan omaisuutta. Kansallinen kilpailu lienee meillä kovin vähäinen. Sillä on vahvat vientimarkkinat ja kansantulo on vahvasti kasvanut. Vielä tänään halpojen kustannusten maat erottuvat keskiarvosta ja vastaavasti korkean hintatason maat ovat jatkaneet eriytyneellä tiellään. Siitä huolimatta meidän kustannustasomme on korkea. Rakentaminen ei ole vain kansallista liiketoimintaa. Sen osuus on kuitenkin rakennuskustannuksissa vähäinen. Työvoima liikkuu myös. Puhuvat päät Pääkirjoitus Rakentamiskustannukset ovat Suomessa korkeita Suomi voi tehdä itse oman energiansa – Paikalliset energiaratkaisut tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja tehokasta ohjausta sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Ranskassa tuntipalkka on 22 euroa, mutta Norjassa 35 ja Ruotissa 32. Pienet jätteenkäsittelymaksut otettiin käyttöön vuonna 1991, ja niillä alettiin ohjailla jätteen hyötykäyttöä ja kannustaa lajitteluun. Tällainen on omiaan pitämään Suomessa varsinkin asuntorakentamisen määrän alhaalla ja hintatason korkealla. Sivu 40 Huoltamaton öljysäiliö iso turvallisuusriski – Jos öljysäiliö jää huoltamatta 10-20 vuodeksi, se voi aiheuttaa kalliin laskun. Pohjoismaiset pörssiyhtiöt painottavat työnsä sinne, mistä kulloinkin saa parhaan tuoton. Varmaan Suomen hallituksen epäselvä tilanne ja ydinvoimalaprojektien hidas näivettyminen ovat tulppana avoimelle energiapoliittiselle keskustelulle, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. Se on mahdollista, jos valtiovalta haluaa ohjata sitä nykyistä tehokkaammin. Nyt tuo ohjaus on hukassa. Tosin kalleimmat eivät ole EU:n jäsenmaita, kuten muun muassa Norja ja Sveitsi. Joka tapauksessa puhutaan tuhansista euroista tai kymppitonneista, jos maata joudutaan siirtämään pois useita autokurmallisia, tietää Öljyalan Palvelukeskus Oy:n erityisasiantuntija Eero Otronen. Kansainvälisen hintavertailun mukaan tavallisimman kerrostaloasunnon tuotantokustannus kaksi vuotta sitten oli Suomessa 1710 euroa neliömetriltä, Ruotsissa 1421, Saksassa 876 ja Puolassa 753. Tonttimaan omistaja valitsee rakentajan. Puola on Euroopassa EU-jäseneksi tulonsa jälkeen vahvistunut taloudellisesti ennätysvauhdilla. Kansallinen kilpailu on meillä liian vähäinen. Yhteiskunnan osuus asuntotuotannon hinnoissa on meillä olematon - ainoastaan valtion tukemassa asuntotuotannossa määritellään rakentamisen kustannus- ja laatutaso, samoin kuin tulevan asukkaan maksettavaksi tuleva vuokra. Selvityksen mukaan palkat eivät ratkaise tuotantokustannusten tasoa, sillä Suomen palkat ovat selvityksen mukaan 19,95 euroa tunnilta, eli saman kuin Saksassa. Niin se on edelleenkin. Suomi on ollut hintavertailussa perinteisesti keskiarvon yläpuolella, kalliimpi kuin Saksa, mutta halvempi kuin Ruotsi. Suomessa arviolta jo yli kolmannes rakennetaan virolaisella työvoimalla, joka on selvästi halvempaa kuin kotimainen. Viron eikä Venäjän hintoja ei tutkimuksessa selvitetty. E uroopan Unionin jäsenmaiden talouden yhdentyminen edelleen vahvistuu
Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämä, yritystoiminta ja työllisyystilanne on parantumaan päin. jätteiden vuosittainen energiakäyttö nousee uusien laitosten myötä kahteen miljoonaan tonniin. 90 Kolumni ALUESIVUT POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA 66 Sote-uudistus ei tuo mullistuksia Nykyiset hallintorakenteet koetaan toimiviksi PohjoisKarjalassa ja Pohjois-Savossa. Säiliön omistaja vastaa sen kunnosta. 59 Amiedu kouluttaa osaajia kiinteistöpalvelualalle Kiinteistöalan nykyiset vaatimukset edellyttävät kouluttautumista. 80 Ecotekissa kaikki osallistuvat kaikkeen Ecotec Isännöinti toimii Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sekä Pirkanmaalla. Käyttötavarakaupan neliöt ovat kolminkertaistuneet viime vuosina. Opiskelijoilla on hyvät työllisyysnäkymät. 69 Kuopiossa rakennetaan rantaan Kuopiolla on tarjottavana lähivuosina noin 300 omarantaista kerrostalokotia. 32 Ovatko kiinteistösijoitukset rahankeräyksiä. 5 Kiinteistö ja isännöinti Nro 6/2014 6,50 MAALÄMPÖ pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT SUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Itäisessä Euroopassa rakennetaan selvästi halvimmalla. Sisältö 6 / 14 6 Kerrostalot lämpiävät maalämmöllä Kolme Hattulassa sijaitsevaa kerrostaloa lämpiää maalämmöllä. 25 Isännöintiä tehdään reaaliajassa Lakimuutokset ja sähköpostiasiointi ovat vaikuttaneet isännöitsijöiden työhön. 52 Länsi- ja Itä-Uudenmaan jätehuollot yhteen Jätteiden keräys ja käsittely keskittyy ja volyymit kasvavat, kun Länsi- ja Itä-Uudenmaan jätehuollot fuusioituvat. Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 45 Jätekuskilla riittää kiirettä 75 Pohjois-Savossa ei enää markkinatyhjiöitä ISSN 0782-7911 46 Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuspuisto 76 Joensuussa rakentaminen ylikuumentunut 49 Energiaa kaksi miljoonaa tonnia 78 Työttömyyden kasvu pysähtynyt Pohjois-Karjalassa Espoossa toimivan Tapiolan Lämmön autot keräävät sekajätettä, biojätettä, paperia ja pahvia. 18 VVO:n tulos vapailta markkinoilta VVO:n toiminta painottuu vapaille markkinoille, jonne se rakennuttaa vuosittain satoja asuntoja. Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Rakentamisen kasvu nyt korjausrakentamisen varassa VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt Jätteitä käytetään ENERGIANLÄHTEENÄ kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. 40 Kaatopaikoilta biovoimalaan 56 Myös siivoajat tarvitsevat koulutusta Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa koulutetaan myös toimitilahuoltajia eli laitossiivoajia. Kaupunginjohtaja kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi. 81 Ponssella iso merkitys Pohjois-Savossa Ponsse Oyj työllisti viime vuonna keskimäärin 1099 metsäkoneiden ammattilaista. Julkisen puolen kohteissa on rakennettavaa ja saneerattavaa. 79 REIM Joensuu luottaa verkoston voimaan REIM Joensuu Oy on osa valtakunnallista REIM Group -isännöintiketjua. 82 Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Helsingin Pitäjänmäen alueen yritykset voivat tarjota pörssissä vuokralle vapaita autopaikkojaan ja etsiä muiden tarjoamia paikkoja. 84 Vanhassa öljysäiliössä on isot riskit Öljysäiliöitä tarkistetaan eniten kesäkuukausina. 28 Tanska, Suomi ja Norja kalleimmat Euroopan rakennuskustannuksissa on suuret erot. 10 Oma energia voidaan tehdä Suomessa – Kaikki Suomen energia voidaan tehdä Suomessa, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. 14 Uusiutuvaa lähienergiaa yhä suurempiin rakennuksiin Rakennusalan kannattaa miettiä uusiutuvia lähienergiaratkaisuja suurissa rakennuksissa, sanoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Kun resursseja ei enää kulu sekajätteen käsittelyyn, Ämmässuo voi kehittyä materiaalikierrätyksen keskittymäksi. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Myyntijohtaja Teemu Hilkamo 09-413 97 384 teemu.hilkamo@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Kangasniemeläisessä Jätekuljetus Tullassa on edetty kaatopaikkakuljetuksista jätteiden tehokkaaseen lajitteluun omalla jäteasemalla. 64 Kiinteistöalan koulutuskeskus kansainvälistyy Kiinkon koulutustarjonta on entistä monipuolisempaa ja kansainvälisempää. 72 Elinkeinoelämää leimaa kaksijakoisuus Kuopiolla menee hyvin, kun Varkaudessa eletään ankeita aikoja. 36 Rakennustoiminta korjausrakentamisen varassa Korjausrakentaminen kirittää hiljaista uudisrakentamista. Kiinteistöt eivät muuta Suomesta, mutta niiden omistus on muuttanut ja rahoja sijoitettu ulkomaille. Se on tuonut kolmanneksen säästöt lämmityskuluihin. 22 Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,7 prosenttia Kiinteistöjen kohoavat ylläpitokulut ja peruskorjaukset nostavat vuokria myös jatkossa. 50 Jätehuoltoyhdistys edistää jätehuollon tuntemusta Jätehuoltoyhdistyksen toiminnan keskiössä on valtakunnallisten Jätehuoltopäivien järjestäminen ja kehittäminen
Maalämpö pudotti kerrostalojen lämmityskulut kolmannekseen entisestä 6
Lämpökeskus oli päärakennuksessa, josta lämpö johdettiin asuintaloihin. – Ulkoseinän paksuus on 55 senttiä. Asunto Oy Pappilansalmi oli ollut kahdeksan vuotta käytännössä tyhjillään pelkät lämmöt päällä. Myös kaksi muuta asuinkerrostaloa myytiin yksityisille kuten alueella olevat kolme paritaloakin. Keskimmäisessä talossa oli lämmönsiirrin, joka jakoi lämmön kahteen muuhun kiinteistöön. Kolme Hattulassa sijaitsevaa kerrostaloa lämpiävät maalämmöllä. H attulalainen Jari Haapa-aho osti KantaHämeessä sijaitsevalta Hattulan kunnalta kerrostalon entisen Pappilanniemen B-mielisairaalan kiinteistökannasta vuonna 2000. Maalämmöstä päätti kolmen taloyhtiön yhteinen yhtiökokous miltei yksimielisesti. Kerrostalot olivat aikanaan sairaalan henkilöstön asuntoloita. Syynä oli Hattulan kunnan nihkeys. Tämän aikakauden kerrostalot ovat yleisesti vesikiertolämmityksellä, mikä on hyvä pohja maalämmön käyttöönotolle, sanoo Haapa-aho. Yksi asukas jätti eriävän mielipiteensä, mutta hänkään ei perustellut kantaansa. Kiinteistöjen lämmitys toimi aikaisemmin raskaalla polttoöljyllä. Viime vuonna kaikkiin kolmeen kerrostaloon asennettiin maalämpö. Asunto Oy Hattulan Pappilansalmessa, Pappilansalmenrannassa ja Pappilanniemenrannassa on kussakin kymmenkunta asuntoa. Kerrostalot on rakennettu 1950-luvulla perinteisen vahvoiksi kolminkertaisella tiilimuurauksella ja kahdella ilmaraolla. – Kun varsinainen sairaalarakennus siirtyi kunnan omistukseen, alkoi silloinen kunnanhallitus voimakkaasti ajaa hakelämmitystä. Urakoitsija Janne Ordningille yksi pannuhuoneen mittari kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Asunto-osakeyhtiöt olisi kovasti haluttu hakelämmön asiakkaiksi, mutta lämmitysenergian hinta muodostui kohtuuttomaksi. Kunta rakennutti kahden megawatin hakevoimalan. 7. Se on tuonut kolmanneksen säästöt lämmityskuluihin. Jari Haapa-ahon mukaan kunta jarrutti passiivisesti kaikkea, mikä ei liittynyt hake-energian käyttöön. – Vesienergia kiinnosti, mutta sen suunnittelu jäi alkumetreille. Pappilansalmen kerrostalot on rakennettu 1950-luvulla perinteisen vahvoiksi kolminkertaisella tiilimuurauksella ja kahdella ilmaraolla
Yhdessä talossa investoitiin samalla varaus aurinkolämmölle. Pappilanniemeen asennettiin saksalaisen Alfa Innotechin pumput, jotka tuottavat 45 kilowatin tehot. Hakelämpöinvestoinnin kustannukset olisivat nousseet tällä tavalla sellaisiksi, että energian hinta olisi noussut asukkaiden saavuttamattomiin. Mitoitus kulutustietojen mukaan Päätös maalämmöstä syntyi viime vuoden heinäkuussa, työt alkoivat loppukesästä ja järjestelmä oli toiminnassa syksyllä. – Nykyisellä poraustekniikalla 300 metriä ei ole ongelma, sanoo urakoitsija Janne Ordning Tiiriön LVI:stä. Maalämpö oli loppujen lopuksi kuitenkin todennäköisesti järkevämpi ratkaisu. Kaikissa kolmessa talossa tilat maalämpökattilalle ja pumpulle vaihtelivat. Taloyhtiöt suunnittelivat myös lämmön ottamista parinsadan metrin päässä olevasta Vanajavedestä putkien avulla. Jokainen voi miettiä, miten perusteltu tuo syy oli. 8. oli suunniteltu venevalkama. Haapa-ahon mukaan vesienergia kiinnosti, mutta sen suunnittelu jäi alkumetreille. Jari Haapa-aho suosittelee maalämpöhankkeen keskittämistä yksiin käsiin. – Närää herätti myös se, etteivät hakelämmön tuottaja ja kunta edes keskustelleet taloyhtiöiden kanssa ennen sopimuksen tekoa, vaan ne pitivät itsestäänselvyytenä näiden liittymistä yhtiön asiakkaiksi. Kaiken lisäksi liittymismaksu olisi peritty erikseen, vaikka taloyhtiöiden olisi ikään kuin pitänyt hakea oma lämpönsä entiseen tapaan omien lämpöputkistojen avulla. Jokaiseen kiinteistöön porattiin neljä kaivoa, joista syvin oli 230 metriä. Jokaisessa talossa oli valmiina vesikeskuslämmitys ja maalämpö tuli maksamaan noin 80 000 euroa taloa kohden, mihin summaan sisältyvät niin rakennustekniset työt kuin pihatyöt. Syynä oli Hattulan kunnan nihkeys. – Putkia ei kuulemma saanut laittaa pohjaan, koska paikalle Sihti on yhden mutterin takana, jos sihtiä on puhdistettava. Hämeenlinnan Rengossa muutamassa kiinteistössä tuo järjestelmä on käytössä ja toimii hyvin
Yhden sopimuksen urakka on myös hallittavampi. Yhdessä talossa investoitiin samalla varaus aurinkolämmölle. Porausreikien määrä on kiinni mitoituksesta. Monitoimiurakoitsijamme esimerkiksi levensi pyykkituvan ovenpielet, jotta maalämpölaitteisto mahtui sisään. Laitteisto ei edellytä mitään huoltoja tai seurantaa. – Yleisesti lämmityskustannukset putoavat aina noin yhteen kolmasosaan vanhasta öljy- tai sähkölämmityksen kuluista. – Vesi saadaan lämmitetyksi 65 asteeseen, minkä pitäisi riittää. Myös lämmin vesi tulee nyt kiinteistöjen omien järjestelmien kautta, joten kulutustiedot uuden ja vanhan järjestelmän välillä eivät ole suoraan vertailukelpoiset. – Oikeastaan ainoa huoltoa vaativa kohde on sihti, joka saattaa joskus olla tarpeen puhdistaa. Nykyiset laitteistot pystyvät tuottamaan myös entistä kuumempaa vettä. Tukokset huomaa, koska vesi ei kulje putkistoissa. Alustavien laskelmien mukaan lämmön hinta on laskenut alle kolmasosaan. Monen urakoitsijan sopimusten yhteensovittaminen olisi ollut vähintään kiusallista. Maalämpölaitteisto vei noin seitsemän neliötä, sanoo Jari Haapa-aho. – Näen laitteiston toiminnan kotona omalta koneelta ja voin etähallinnoida kaikkien kiinteistöjen laitteistoja, sanoo Ordning. – Jokainen kohde on mitoitettava erikseen. Kun laitteisto oli sisällä, hän korjasi ovenpielet. Ordning seuraa etävalvonnalla kunkin kiinteistön lämpöjä. – Tässä talossa tila oli pienin. Isännöitsijä Jukka Pohjolan mukaan maalämpöratkaisu syntyi varsin nopeasti. Maalämpö ja suora sähkö olivat käytännössä ainoat vaihtoehdot, koska kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa ei Pappilaniemessä ole. Kun teemme vertailulaskelmia edelliseen järjestelmään, huomioimme myös lämmitysmuotojen hyötysuhteiden erot. Hyötysuhde on suurempi mitä viileämpää vesi on, sanoo Ordning. Yhteen taloon tuli varaus aurinkolämmölle Kaikissa kolmessa talossa tilat maalämpökattilalle ja pumpulle vaihtelivat. Projekti keskitettiin yhdelle urakoitsijalle Pappilanniemessä monta erityispiirrettä Kolme taloyhtiötä päätti teetättää kaiken yhdellä urakoitsijalla, jolla oli alaisinaan kolme aliurakoitsijaa. Varauksella taloyhtiö pyrki ennakoimaan sähkön hinnan nousua, laskee Janne Ordning. Sihdin puhdistamiseen riittää yhden mutterin avaus. Haapa-aho suosittelee maalämpöhankkeen keskittämistä yksiin käsiin. Energia oli ulkopuolelta ostet- 9 tua, mutta nyt taloyhtiöt tekevät energiansa itse. – Usealle eri urakoitsijalle jaettuna hankkeen kustannukset eivät olisi yhtään edullisemmat. Myös lämpöyhtiön sivukulut jäävät pois, joten säästöt tulevat olemaan todennäköisesti normaalia isommat. Ordningin mukaan laitteistoissa ei ole enää lapsentauteja. Pappilan Lämpö puolestaan osti energian ulkopuolelta eli käytännössä kunnalta, muttei itse tuottanut lämpöä lainkaan. – Jos maaperä olisi kovin soraista, voivat porauskustannukset kasvaa kolminkertaisiksi, koska reikiin pitää asentaa suojaputket. – Meidän oma ideamme oli ottaa mukaan yksi monitoimiurakoitsija, joka kutsuttiin paikalle tekemään sen, mikä ei ollut muiden urakoitsijoiden parasta osaamista. – Yleensä taloyhtiöillä on jo oleva lämpöjärjestelmä, mutta Pappilanniemessä näin ei ollut. Maalämpö ei korvannut vanhaa järjestelmää, vaan taloyhtiöille se oli kokonaan uusi investointi. Lämmitysmuodon muutos yksinkertaisti myös varsin monimutkaista kuviota. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. – Aiemmin talot lämmitettiin raskaalla polttoöljyllä, jonka toimitti Pappilan Lämpö Oy. Pohjolan mukaan Pappilanniemen kiinteistöjen maalämpöhankkeessa oli useita erityispiirteitä. Haapa-aho kiittelee maalämmön vaivattomuutta. – Aurinkolämmön takaisinmaksuaika tässä kohteessa olisi noin 15-20 vuotta, kun maalämmössä se on noin seitsemän vuotta. – Käytännössä varaus tarkoittaa varaajaan sijoitettua kierukkaa, jonka kautta auringonlämmön saa johdettua katon keräimistä lämmitysjärjestelmän. Koska kiinteistöissä ei ollut omaa lämmitysjärjestelmää, ei varsinkaan kahdessa kiinteistössä ollut liikaa tilaa maalämmön vaatimalle laitteistolle. Teoreettinen elinikä on 25 vuotta. – Lämmityskustannukset putoavat aina noin yhteen kolmasosaan öljytai sähkölämmityksen kuluista. Keräimia ei ole vielä asennettu, sillä kustannukset olisivat noin 10 000 euroa. – Lämmöntarve on tietysti kiinteistöissä sama lämmitysmuodosta riippumatta. Lisäksi lämmityskausi eli viime talvi oli kovin leuto. Saimme noin kymmenen neliön pesutupaan mahdutettua koko tekniikan ja vielä pesukoneenkin. Mitoitus on yleensä paras tehdä vanhojen kulutustietojen mukaan. Päinvastoin kuin yleensä tämänikäisissä taloissa, mitään yleistä tilaa ei ollut, oli vain pesutupa. Pohjolan mukaan kulutusten vertailu ei ole yksiselitteistä, koska maalämpö on ollut toiminnassa vasta puolisen vuotta. Pappilanniemessä poraus ei tullut kalliiksi, koska kallio tuli vastaan aika nopeasti. Isännöitsijä Jukka Pohjola kertoo, että alustavien laskelmien mukaan lämmön hinta on laskenut alle kolmasosaan
Salailu ja keskustelun puute johtavat näköalattomuuteen. – Uusiutuvan energian kannattavuus ja teknologian kilpailukyky nousee sellaista tahtia, että meilläkin alkaa olla kohta yrityksiä, jotka haluavat hyötyä muutoksesta. Nyt tuo ohjaus on hukassa, Sini Harkki toteaa. Suurilta puolueilta puuttuu visio pitkän tähtäyksen hiilineutraalista tavoitteesta ja energiapolitiikasta. Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki vaatii paneutumista energia-asioihin ennen Pariisin ilmastokokousta Omaa energiaa voidaan tehdä Suomessa Kaikki Suomen energia voidaan tehdä Suomessa. Energiatehokkuuden parantaminen on myös selvä win-win -ratkaisu kaikille, koska se tuo suoria kustannushyötyjä, ja investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin, Harkki uskoo. – Paitsi EU:ssa, myös Suomessa vahva sitoutuminen uusiutuvaan energiaan puuttuu. Tarvitaan poliittista sitoutumista kunnallispoliitikoista euroedustajiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on Harkin mukaan hirttäytynyt 1970-luvun energiapolitiikkaan. Reilut pelisäännöt asettavat energiatehokkuuden ja kotimaisen uusiutuvan energian aina tuontienergian edelle ja helpottavat tavallisten ihmisten ryhtymistä energian tuottajiksi. – Valitettavasti myös ay-liike ajaa meillä vain suurten energiayhtiöiden etuja, vaikka globaalisti ay-liike puhuu tehokkaan ilmastopolitiikan puolesta, Harkki sanoo.. Tätä kuvaa ylijohtaja Esa Härmälän tuore lausunto siitä, että Suomen pitkän aikavälin päästövähennyssuunnitelma nojaa ydinvoimaan sekä hiilen talteenottoon ja varastointiin – siis järjettömän kalliiseen sähköntuotantoon sekä toiseen kalliiseen ja hankalaan teknologiaan, joka ei vielä toimi missään. Keskustelun on herättävä, koska ydinvoimalainvestoinnit ovat kaatumassa taloudelliseen kannattamattomuuteen, ja samalla on uudelleen arvioitava Suomen nykyinen energiapolitiikka, Harkki toteaa. – Paikalliset energiaratkaisut tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja tehokasta ohjausta sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Energiapoliittisia päätöksiä linjataan suljettujen ovien takana, ja sähköä aiotaan tehdä venäläisellä ydinvoimalla, sivuuttaen kotimaiset ratkaisut. – TEM on kieltäytynyt avaamasta energiamalliaan tarkasteltavaksi. Paikallisille energiaratkaisuille tukea Energiantuotantopäätökset tehdään usein paikallisesti kunnanvaltuustoissa. Suomessa se ei kuitenkaan esiintynyt missään eurovaalidebatissa. N äin sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, mutta painottaa, että kotimainen uusiutuva energia ei etene juhlapuhein. Greenpeacen Sini Harkin silmissä Suomi on energiakeskustelussa perälaudassa roikkuja. – Varmaan Suomen hallituksen epäselvä tilanne ja ydinvoimalaprojektien hidas näivettyminen ovat tulppana avoimelle energiapoliittiselle keskustelulle. Monessa muussa EU-maassa ilmasto oli myös selvä vaaliteema. Toivomme, että viimeistään syksyllä siihen kuitenkin päästään. Käänne on Harkin mukaan Suomessakin vain ajan kysymys. Ajankohtainen esimerkki on Helsingin Energi- 10 an voimalaitosinvestointi, josta Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna. – Suomesta puuttuu vielä kriittinen massa, jotta kehitys nytkähtäisi liikkeelle monen muun Euroopan maan tapaan
Tämä kantaa nyt hedelmää. – Tämä ei pidä paikkaansa, Sini Harkki sanoo. Ohjauksessa vikaa, kun hiili lisääntyy – EU:n komission selvitykset EU:n 2030-päästövähennystavoitteista osoittavat, että uusiutuvaan energiaan parantamalla voidaan saada paljon työpaikkoja. Siinä yksityiset kansalaiset voivat toteuttaa omia ympäristöajatuksiaan. Uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen ovat parhaita ja halvimpia tapoja lisätä energiaomavaraisuutta. Teknisestihän uusiutuvan energian lisääminen puoltaisi pikemminkin kaasua, joka on polttoaineena kivihiiltä ketterämpi. – Kansalaiset tietävät, että Suomen talouden kannalta ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden käyttö on erittäin epäedullista. Fossiilisten polttoaineiden tuonti on merkittävä osa kauppataseemme alijäämästä, Harkki sanoo. Esitys suojaisi vanhojen energiajättien tuottoja, mutta hidastaisi uusiutuvaan energiaan siirtymistä, Harkki painottaa. – EU-tasolla Ukrainan kriisi on herättänyt monet maat sekä komission miettimään uudelleen energiariippuvuuksiaan. Omavaraisuuteen vaikuttavia päätöksiä haluavat kansalaiset tehdä yhä enemmän Suomessakin. EU:n päästökaupan ideana oli järjestää päästökaupalla saastuttamiselle niin kova hinta, että energiantuotanto ohjautuisi vähäpäästöiseen suuntaan. – Onneksi Euroopan unionin ohjausta ei jätetty taannoin pelkän päästökaupan varaan, vaan maille asetettiin myös sitovat uusiutuvan energian tavoitteet. Saksassa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä kasvoi vuosina 2010– 2013 lähes 47 terawattituntia (TWh), mikä enemmän kuin kompensoi käytöstä poistetun ydinvoiman (43 TWh) ja vastaa arviolta kahdeksan ydinreaktorin vuosituotantoa.. – Euroopan komissio ehdottaa, että kotimaista energiantuotantoa suosivista uusiutuvan energian velvoitteista luovuttaisiin ja ohjaus jätettäisiin pitkälti päästökaupan varaan. Saksan perässä myös hajautetusti – Saksassa jo puolet aurinkoenergian, tuulivoiman ja bioenergian laitoksista on kotitalouksien, maatilojen ja yhteisöjen omistuksessa. – Lähiaikojen testi on, asettuvatko suomalaiset päättäjämme EU:ssa kotimaisen uusiutuvan energian ja ryhdikkäiden päästöleikkausten puolelle, kun 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista päätetään. Saksan esimerkki osoittaa sen: vuonna 2011 uusiutuva energia työllisti liki 400 000 ihmistä, kivihiili 50 000. Esimerkiksi aurinkopaneelien arvoketjusta yli 60 prosenttia jää kotimaahan siinäkin tapauksessa, että varsinaiset paneelit olisi valmistettu ulkomailla. Energiantuotanto on tärkein osa. 11 On väitetty, että hiilen käyttö Saksassa olisi lisääntynyt aurinko- ja tuulivoiman lisäämisen takia. Käytännössä näin ei koskaan käynyt, sillä päästöoikeuden hinta vesittyi jo alkumetreillä valtioiden antamien ilmaisten päästöoikeuksien suureen määrään. – Hiilen käyttö lisääntyy, koska päästökaupan hintaohjaus ei toimi. Energialaitoksille on kannattavampaa polttaa kivihiiltä kuin vähemmän päästöjä aiheuttavaa maakaasua. Uusiutuva energia on korvannut reilusti hiilen tuotannosta kahden vuosikymmenen aikana kadonneet 100 000 työpaikkaa. Greenpeace painottaa Suomessakin hajautetun energiantuotannon merkitystä. – Siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin säästetään ulkomaiset polttoaineostot, minkä lisäksi parannetaan suomalaista työllisyyttä. – Tarvitaan sitä, että poliitikot sitoutuvat edistämään hiilineutraalia yhteiskuntaa kaikissa päätöksissä johdonmukaisesti
Vastoin yleistä käsitystä Suomen rannikko on varsin hyvää tuulialuetta. Yleisen väärinkäsityksen mukaan Suo- – Hiilen käyttö lisääntyy, koska päästökaupan hintaohjaus ei toimi.. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon kasvu kompensoi ydinvoiman ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien voimalaitosten alasajoa. Energiavallankumous näyttää, miten onnistuu Suomen oma EnergiaVallankumous julkaistiin helmikuussa 2013. Fossiilista energiaa käytetään lähinnä huippukulutusvoimaloissa, tasaamaan tuotantoa sellaisina päivinä, kun uusiutuva energia ei tuota tarpeeksi ja sähkön kulutus on huipussaan. Greenpeacen mallissa vuonna 2050 yli puolet Suomen sähköstä tuotetaan tuulella. 12 – Tällainen malli on täysin realistinen. Skenaario kertoo, miten Suomi voi tuottaa energian vuoteen 2050 lähes täysin uusiutuvilla ja vähentää ilmastopäästöjään 93 prosenttia. Suomessa tuulee yhtä paljon kuin Ruotsissa ja enemmän kuin Keski-Saksassa. Biomassan ja vesivoiman osuus pysyy lähes nykyisessä tasossa
– Greenpeacen mielestä kaikki uudet investoinnit on suunnattava uusiutuvaan energiaan eikä nyt tehtäviä investointeja tule enää tehdä hiileen tai muihin fossiilisiin. messa ei tuule talvella, mutta mittausten mukaan Suomessa tuulee talvella noin kaksi kertaa enemmän kuin kesäkaudella, Sini Harkki kertoo. Greenpeacen mallissa biomassan osuus pysyy vuonna 2050 lähes nykyisellään. Greenpeace olisi valmis tekemään energiavallankumouksen.. – Greenpeacen mielestä kaikki uudet investoinnit on suunnattava uusiutuvaan energiaan. Energiainvestoinnit ovat hyvin pitkäikäisiä ja siksi riittäviin päästövähennyksiin pääsy 2050 mennessä edellyttää, että kaikki investoinnit tehdään jo nyt uusiutuviin. Greenpeacen laskelmien mukaan EU:n energiainfrastruktuurin vaatimat investoinnit on säästetty kaksinkertaisesti vuoteen 2050 mennessä. Näin ollen tuulettomille alueille voidaan siirtää sähköä sieltä, mistä energiaa tuotetaan ylimäärin. – Vaikka joka paikassa ei tuulekaan koko ajan, tuulee jossain aina. – Koska uusiutuvat energialähteet ovat ilmaisia biomassaa lukuun ottamatta, investointikustannukset kompensoituvat suhteellisen nopeasti polttoainekulujen säästöinä. rakennettu 1970-luvulla. – Lämmöntarve vähenee lähes tasaisesti rakennusten energiatehokkuusremonttien, uusien energiatehokkuusnormien ja nollaenergiatalojen avulla. Investoinnit vain uusiutuviin Harkin mukaan energiainfrastruktuuria täytyy päivittää joka tapauksessa, koska suuri osa eurooppalaisista laitoksista on 13. Nyt lämpöä Suomessa tuotetaan fossiilisilla ja biomassalla. Tuulen lisäksi energiaa tuotetaan järjestelmässä myös muilla tuotantomuodoilla, joilla voidaan kompensoida vähätuulisia ajanjaksoja. Teksti: Terttu Iiskola Lämpöä myös auringolla – Lämpö on hieman vaikeampi, koska kaukolämpöä ei kannata korvata sähköllä, Harkki toteaa. Lisäksi lämpöä tuotetaan maalämmöllä (erityisesti kaukolämpöverkon ulkopuolella) ja aurinkolämmöllä. – Ylituotannon aikana uusiutuvaa sähköä voidaan ”varastoida” muuttamalla se vedyksi, Harkki viittaa tuleviin uusiin teknologioihin
Uusiutuvan lähienergian lisäksi tarvitaan Risto Vahasen mukaan tehokasta kaukolämpöä- ja jäähdytystä. Näin sanoo Vahanen-yhtiöiden pääomistaja ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Kuvassa Pasilan kaukokylmävarasto. Kuva: Helsingin Energia Uusiutuvaa lähienergiaa yhä suurempiin rakennuksiin Rakennusalan kannattaa miettiä uusiutuvien lähienergiaratkaisujen roolia suurissa rakennuksissa ja jopa aluekohtaisesti. 14 V iimeistään vuonna 2021 tulee uusien talojen olla ”lähes nollaenergiataloja”, mikä edellyttää merkittävää rakennus- tai aluekohtaisten uusiutuvien energioiden käyttöä.
15. Kuva: Klaus Susiluoto. – Julkaisun tarkoitus on palvella sekä uudis- että korjausrakentamista. Ohjeiden sisältöjä voivat hyödyntää myös rakennusten omistajat, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen.. – Lähiöremonttiryhmän näkemyksen mukaan lähiöiden rakennuskantaa ei ylläpidetä eikä korjata riittävästi tällä hetkellä. Nykyajan rakennusinsinööri ei Risto Vahasen mukaan aliarvioi ”vaihtoehtoisten” ener- Kesällä 2013 kauppakeskus Skanssin katolle asennettiin aurinkosähkövoimala, jolla korvataan noin 65 MWh ostosähköä. Energiamääräykset ovat tästä syystä tiukentumassa. RILin julkaisu tuo uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää uutta tietoa varsinkin suurten rakennusten suunnittelijoille. Käytännössä ainoat ympäristöriskit liittyvät pohjaveteen. – Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitysmuodoista. Rakennusinsinöörien Liitto on laatinut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tuoreen Uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissa -niminsen julkaisun, joka tarjoaa alan ammattilaisille suunnittelu- ja toteutustietoa erityisesti suurten rakennusten - kerrostalot, rivitalot, toimistorakennukset, liikerakennukset - tarpeisiin. Oikeastaan kaikki ammattilaiset kuten rakennuttajat, suunnittelijat, energia-asiantuntijat, arkkitehdit ja tekniset suunnittelijat, toteuttajat, laitetoimittajat, isännöitsijät sekä valvonta- ja kaavoitusviranomaiset joutuvat pohtimaan uusiutuvien lähienergioiden roolia. Takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet Risto Vahasen mukaan on vaikea arvioida, mikä lähienergian lähteistä on milloinkin paras vaihtoehto. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asuntojen arvon laskuun, asumisen laadun heikkenemiseen sekä korkeampaan energiankulutukseen, kertoo Risto Vahanen. Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna ja käytettynä yksittäisen energiakaivon aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiselle on varsin vähäinen. – Maahan, ilmaan tai veteen varastoituneen lämmön kerääminen kuitenkin varmasti on yksi lähienergian levinneimpiä muotoja. Skanssi oli ensimmäinen kauppakeskus Euroopassa, jolle on myönnetty kaksi LEEDympäristöluokitusta
Parhaat opettajat eivät ehdi joka paikkaan. – Helsingin Energian sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde taitaa olla yli 90 prosenttia. Kokonaisuuksien myyntiosaamista lisää Yksi akilleen kantapää Suomessa on julkinen rakennuttaminen, joka ei ole innovatiivista tai laatuun kannustavaa. Aluksi kaukojäähdytystä käytettiin pääosin toimistoissa ja liikerakennuksissa. Olemassa olevien liike- ja kauppakeskusten kehittäminen sen sijaan voimistunee. Myös aurinkoenergiaratkaisujen – sekä paneeleiden ja keräinten - takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet. Osaamista on, mutta joskus kaikki yritetään tehdä itse. puheenjohtaja vuodesta 2012 vuoden 2014 loppuun asti, joten perspektiiviä on kertynyt. Tietenkin myös opinahjon kokonaismaine merkitsee. Rakennusinsinöörikoulutukseen on viime vuosina ollut tarpeeksi tulokkaita. Skanssi oli ensimmäinen kauppakeskus Euroopassa, jolle on myönnetty kaksi LEED-ympäristöluokitusta. – Parhaimmillaan maalämmön takaisinmaksuaika on vain 5-7 vuotta. 16 – Opettajien nimillä potentiaalista oppilasainesta jopa houkutellaan teknillisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Kuva: Senera Oy – Uskoisin ”peltomarkettien” lukumäärän vakiintuneen kaikkialla Suomessa. Suurten ja julkisten tilojen puurakentamisen osaamista Suomessa on, mutta Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Ruotsi ovat maita,. SRV-yhtiöiden Ilpo Kokkila toi näitä ajatuksia Yhdysvalloista Suomeen parikymmentä vuotta sitten, Vahanen kertoo. Loppusyksystä 2012 Vahanen Environment Oy:n konsultoima turkulainen Kauppakeskus Skanssi sai käytönaikaisen kultatason LEEDympäristösertifikaatin. – Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa projektinjohtourakointi on viety pidemmälle kuin meillä. Toki viime mainittuihin liittyy haasteita kuten hyötysuhteen laskeminen, jos laitteet ovat likaantuneet. Kesällä 2013 kauppakeskuksen katolle asennettiin aurinkosähkövoimala, jolla korvataan noin 65 MWh ostosähköä. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston vetovoima on hyvä. Kohteen on toteuttanut suomalainen NWE Sales Oy, joka on Hyundain aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden maahantuoja Suomessa. – Kiinteistö- ja rakennusalan - sekä asiakkaiden että palvelun tuottajien - tulee yhdistää voimansa alan kehittämiseksi kansainväliseksi ylivoimaklusteriksi valitsemillaan alueilla. Vahanen-yhtiöt on ollut mukana suunnittelemassa muun muassa aurinkoenergiaratkaisuja. Kilpailutuksissa alhaisia hintoja palkitaan liikaa. Oppia kannattaa hakea myös ulkomailta. Rakennusinsinöörikoulutukseen tulijoita Risto Vahasen mukaan Suomi ei ole rakennetun ympäristön hoidossa ja uuden luomisessa maailman kärkimaita. Varsinkin jälkimmäisten varoja on leikattu, mikä vähentää opetusresursseja. Moni muukin yritys voisi vastaavaa kehittää. Onneksi verkko-opetus korvaa tätä jonkin verran. – Englannissa ja Yhdysvalloissa on myös high rise -rakennusten suunnittelun osaamista. – Suomessa on vielä tekemistä harmonisen, terveellisen ja turvallisen rakennetun ympäristön kehittämisessä. Vahanen on Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin Maalämpö on yksi lähienergian muoto. Verkostojohtamisen periaatteita tulisi kehittää. 30 prosentin suuruisten investointituen ansiosta järjestelmien takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet ja lähenevät kymmentä vuotta. Uusiutuvan lähienergian lisäksi tarvitaan Vahasen mukaan tehokasta kaukolämpöä ja -kylmää. Nyt kaukokylmää saa lähes koko kantakaupungin alueella, jossa yhä useampi taloyhtiö on hyödyntänyt sitä. Kuvassa Helsingissä sijaitsevan uuden liikekiinteistön lämmönjakokeskus. giamuotojen käyttömahdollisuuksia tai taloudellista mielekkyyttä. Kilpailukyvyn kehittymistä ei tueta tarpeeksi. – Haasteita on opetustyön kanssa. Lämmitettävä pinta-ala 1200 m2. Kaukojäähdytystä käytetään yhä enemmän