Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kansanedustaja Osmo Soininvaara: Suomen yhden savupiipun kaupungeille käy kuten Detroitille Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava pula pienistä asunnoista Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi: Isännöitsijöiden vastuulla mittavat peruskorjaukset
Myöhemmin tänä vuonna on tulossa kaksi pienempää mallia. Parempaa lämpötilan hallintaa. invertteripumpusta, linjasäätöventtiileistä ja kiinteistöjen kustannustehokkaasta sulanapidosta. Lyhyt takaisinmaksuaika. Danfoss on helmikuussa lanseerannut uuden kiinteistökokoluokan invertterimaalämpöpumpun. Tule tutustumaan osastoillemme 15 ja Info 3b! Lisämukavuutta. Energiatehokkuutensa johdosta lämpöpumpun takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt. Uusinta tekniikkaa. Danfossin oman kompressorija invertteritekniikan ansiosta lämpöpumpun teho säätyy automaattisesti kiinteistön kulloisenkin tehontarpeen mukaan. Mahdolliset energiansäästöt jopa 13 % 23 % verrattuna yli 15 vuotta vanhaan patteritermostaattiin. Uusi pumppu on perinteistä tekniikkaa huomattavasti energiatehokkaampi ja sen teho voidaan mitoittaa täyden tarpeen mukaan jolloin lisäenergian käyttö voidaan minimoida. Helppokäyttöinen living eco® patteritermostaatti sopii suoraan yleisimpien patteritermostaattien tilalle. Energiansäästöt saavutetaan älykkäällä, oppivalla PID -säädöllä ja valitsemalla omaan elämänrytmiin parhaiten sopivan esiasetetun säästöohjelman. Vähemmän huoltotöitä. Energiansäästöjä. Uuden DHP-M lämpöpumpun ensimmäinen malli kattaa tehoalueen 21-84 kW. DHP-M XL lämpöpumppu on käyntiääneltään erittäin hiljainen. Lämpöpumppuja voidaan kytkeä useita rinnan jolloin teho riittää isoihinkin kiinteistöihin. Sähköposti: lvi@danfoss.. Osastoilta saat lisää tietoa mm. Olemme mukana Taloyhtiö 2015 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa 15.4. Tee helppo energiansäästöremontti jo tänään vaihtamalla vanhat patteritermostaatit uusiin energiatehokkaisiin living eco® patteritermostaatteihin. Uutuus! Uuden sukupolven Danfoss DHP-M XL kiinteistöpumppu invertteritekniikalla! Tutustu uusiin kotisivuihimme: www.danfosslammitys
Saat lukon kaupan päälle vuokrauksen yhteydessä. Palauta tämä myymäläämme. 4 kuukauden ajan* Muutto, remontti, kesäkalusteet, venetarvikkeet, urheiluvälineet, arkistot, välivarasto, sesonkituotteet, messutarvikkeet, lisätilaa yritykselle... . *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. Vallila, Lauttasaari, Ruoholahti, Töölö, Herttoniemi, Konala, Ala-Tikkurila, Malmi, Kilo, Olari Itäharju, Länsikeskus. vara stot 1–30 m 2 nyt.
4 Pitäisikö uusien kiinteistöjen tuottaminen pysäyttää määräajaksi. Tämä tärkeä tavoite saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisellä. – Yritysten sijoittumisesta on alueiden kehityksessä pitkälti kysymys. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on uudessa virassa toimiessaan useasti korostanut valtiontalouden kehityksen kääntämisen tarvetta. Hän korostaa, etteivät asiat etene sopimalla, jos minkäänlaisen väkipakon uhkaa ei ole. Jos sopimus ei tahdo syntyä, niin valtio tuuppaa sopimusneuvottelijat välimiehen pöydän ääreen. Helsinki kasvaa moottoriteiden varsille Helsingin yleiskaavan luonnos esittää, että Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Hänen ääntään ei ole haluttu kuulla. Hänen puoluetoverinsa sos.dem. Kiinteistökenttä elää pääasiassa tämän ongelman sivustakatsojana, mutta senkin tulee tuoda oma kortensa tyhjyyttä huutavaan kekoon, kansantalouden kassaan. Sopimus syntyy yleensä erimielisyyksien puolituksella, kumpikin osapuoli voittaa puolet ja kansantalous taantuu. Julkisten menojen supistamiseen olemme pakotettuja. Mäkelän mukaan kunnallinen demokratia ei toimi, jos meillä on yksi yli miljoonainen kunta ja pienemmät alle 10 000 asukkaan kuntia. Myös moni suomalainen yritys on siirtänyt tuotantonsa halvempien tuotantokustannusten maihin. Tuotteiden vientiä Suomesta ulkomaille harjoittavista yrityksistä toinen puoli on ulkomaalaisia. Niistä osa on tähän mennessä siirtänyt tuotantonsa Suomen ulkopuolelle meidän korkeiden tuotantokustannustemme vuoksi. – Mielestäni luku on realistinen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi – On nähtävä, että kaupungistuminen on globaali ilmiö, maailman suurimpia megatrendejä. Mutta miten kansantalous saadaan tasapainoon. – Tarvitaan väkipakkoa, sanoo Vartiainen julkisuudessa. Ja lisäksi: varakkaimmat suomalaiset kirjautuvat Suomen korkean verotuksen vuoksi Portugaliin tai muualle halvan verotuksen vuoksi. Aluekehityksen kannalta on olennaista, että biotalous-, kaivosja matkailualat investoivat ja tuottavat Suomeen työpaikkoja muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin.. Uusien kiinteistöjen rakentaminen lisää kansantalouden menoja, jotka pääasiassa toteutetaan velkapääomalla. Meidän tulee puuttua rakenteisiin. Se edellyttää ei yhden eikä kahden, vaan todella usean eduskunnassa tehdyn päätöksen kumoamista ja uusien tuottamista tilalle. Vaalipuheisessa suositut leikkaukset eivät riitä. Ihmiset muuttavat sinne, missä työtä on, sanoo ministeri Jan Vapaavuori. Asuntotuotanto vahvistettava Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä toivoo, että asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla vahvistuisi. Nyt olisi syytä keskittyä toimenpiteisiin kansantalouden tilan parantamiseksi vähentämällä kotimaista kulutusta ja luoda mahdollisuuksia viennin elvytykseen. Viimeisin uutinen tosin kertoo, että Vartiainen on asettunut kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tämä suurkunta jyrää vahvuudellaan muiden yli. Mutta ei väkiluvun kasvu itseisarvo ole eikä lukua pidä ottaa kirjaimellisesti, sanoo Helsingin kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Nyt näiden muutamien savupiippujen kaupunkien on pystyttävä muuttumaan monipuolisemmiksi, tai niille käy kuten Detroitille: teollisuus menee, eikä mitään tule tilalle, sanoo vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Vartiainen kaipaa entistä kipeämmin maan hallituksen lujaa tahtoa. Pitääkö meidän vaipua vielä syvemmälle, ennen kuin se käy selväksi päättäjille, niille päättäjille, joilla on tämän valtakunnan rahat hallussaan. Siitä huolimatta, että rakennustyö ei lisää tuontia, vaan tarjoaa työtä alan ammattilaisille. Suomalaisen kansantalouden kehitys on taantunut ja sitä on toteutettu niin sanotun kolmikannan ratkaisuin: työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestö ja valtiovalta. Neuvotteluissa jää toisarvoiseksi kansantalouden tilan heikkeneminen. Vartiainen lehtihaastattelussa syyttää ammattiyhdistysliikettä. Vaihtoehtoja on löydettävissä. Nämä kolme ovat tehneet yhteisesti talouselämän ohjaamisesta sopimuksia, joista tärkeimmät koskevat verotusta ja palkkojen korottamista. Lisäksi oleellista on, että rakennustuotannossa suuri osa on vuokra-asuntoja, joiden rakentamisja ylläpitokustannukset maksetaan suurelta osin yhteiskunnan – kuntien, kansaneläkelaitoksen ja muun julkisen sektorin – rahoilla. puolueessa eivät ole kuitenkaan tyrmänneet Vartiaisen mielipidettä, ainakin toistaiseksi hän on saanut toimia lähetyssaarnaajana omiensa joukossa. Vaalit ovat kuukauden päässä. Eero Ahola Pääkirjoitus Onko rakentaminenkin pysäytettävä kansantulon elvyttämiseksi. – Ne ottavat kaiken vallan, joka niille annetaan, vähän niin kuin viisivuotias lapsi, joka joutuu mahdottoman tilanteen eteen, jos vanhemmat eivät aseta minkäänlaisia rajoja. Kasvuodotukset ovat kokonaisuutena korkeat – yhteensä Helsingissä olisi jopa 860 000 asukasta vuonna 2050. Puhuvat päät Sivu 6 Sivu 11 Sivu 18 Sivu 24 Maaseudun autioitumista vaikea pysäyttää – Meillä oli ensin 60-luvulla muutto teollisuuskaupunkeihin, osittain muutettiin ihan oikeisiin kaupunkeihin ja osittain yhden tai muutaman savupiipun kaupunkeihin
36 Hektisyys tullut isännöitsijän arkeen pysyvästi Matinkylän huollon toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorven mukaan nykyajan välineet ovat tuoneet alalle rauhattomuutta. 24 Osa maaseudusta tyhjenee Kansanedustaja Osmo Soininvaaran mielestä on selvää, että osa Suomen maaseudusta tyhjenee: jos kunnan asukkaiden mediaani-ikä on 60 vuotta, ei sillä ole toivoa. 86 Tampere panostaa uuteen ja korjaa vanhaa Tampereen kaupunkikuva on muuttunut viime vuosina reipasta vauhtia. 22 Metropolialueelle yhteinen näkemys – Metropoliseudun kannalta tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, toteaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 50 Isännöinti henkilökohtaista palvelua – Isännöinnin muutos viime vuosikymmenien aikana näkyy jokapäiväisessä työssä, kertoo porvoolainen pitkän linjan isännöitsijä Tuula Kallio. 30 Kruunuasuntojen perusparannus lopuillaan Kruunuasunnot Oy:n puolustusvoimien vuokra-asuntojen perusparannus on nyt miltei tehty. 14 Metropolialue kaipaa uudisrakennustuotantoa Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha toteaa, että kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on johtanut siihen, että pienten asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat karkaamassa käsistä. 46 ARA puolustaa heikoimpia Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA takaa lainoja, tukee korkojen maksussa, myöntää korjausavustuksia ja tukee kehittämishankkeita. 89 Turku kilpailuttaa kiinteistöjen ylläpidon Yhtenä tärkeimpänä hankkeena kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella on kiinteistönhoidon ja kunnossapidon kilpailuttaminen. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 62 Ovet ovat talon käyntikortti Alumiiniovet ovat syrjäyttäneet teräsja puuovet kerrostalojen ulko-ovina. 18 Suuret kysymykset valmisteltava huolella Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtaja, Outi Mäkelä ei ole pahoillaan metropoliratkaisun ja sote-uudistuksen hitaasta etenemisestä. 43 Isännöinnin tulee kehittyä Isännöinnillä on ratkaiseva merkitys hyvän asumisen onnistumisessa, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. 59 Melutasokin putoaa ikkunaremontilla Taloyhtiöt eivät teetätä ikkunaremontteja ensisijaisesti melun vaimentamiseksi tai sisäilman laadun parantamiseksi, vaan useimmiten huoltovapauden vuoksi. Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kansanedustaja Osmo Soininvaara: Suomen yhden savupiipun kaupungeille käy kuten Detroitille Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava pula pienistä asunnoista Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi: Isännöitsijöiden vastuulla mittavat peruskorjaukset. 28 Maaltapaon sijaan tullut maaltapakottaminen – Jotta Pohjois-Suomessa olisi tulevaisuudessa asumisen edellytykset, olennainen kysymys on tietysti työllisyys, toteaa kansanedustaja Timo Soini. 82 Asuntosijoituksilla on vakaa tuotto Kauko Pekkanen on ollut tyytyväinen asuntosijoituksiinsa – tärkeintä on löytää oikea kohde. 10 Helsingillä tahtotilaa ksvuun Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. 44 Avustus innostaa tekemään hissiremontteja Korjausja energia-avustuksille on valtion tämän vuoden talousarviossa varattu 40 miljoonaa euroa valtion asuntorahastosta. 68 Näillä laitteilla pihat kuntoon Kiinteistöt voivat valita lumitöiden tekoon useita erilaisia työkoneita, kukin omiin tarpeisiinsa. 42 Hallitustyön vaativuus kasvaa – Taloyhtiöiden hallituksissa on ollut selkeä tarve saada mukaan hallitusammattilaisia, toteaa hallitusammattilainen Juhani Siikala. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Tarja Pitkänen Maija Salmi Klaus Susiluoto TILAAJAPALVELU: puh. 64 Taloyhtiön henki vaikuttaa isännöitsijän työhön Isännöitsijät joutuvat päivittäin tekemisiin erilaisten taloyhtiöiden kanssa, ja asiakkaiden kirjo on suuri, sanoo Talohallinnan toimitusjohtaja Matti Nieminen. 52 Helppohoitoisuutta julkisivuihin Perinteisten betonipintojen, rappauksen ja tiilimuurauksen rinnalle on tullut Suomen oloihin hyvin soveltuvia julkisivumateriaaleja, kuten keraamisia laattoja, ohutrappauksia tai kuitusementtilevyjä. 72 Seminaari opasti uusiin energiatyökaluihin Eneron Oy:n seminaarissa pureuduttiin energiajohtamisen nykytilaan, uusiin vaatimuksiin, teknologiaan ja tulevaisuudennäkymiin. 5 Sisältö 3 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 56 Lasitus tekee parvekkeesta viihtyisän Julkisivuremontin yhteyteen ajoittuva parvekeremontti voi jopa tuplata parvekkeiden pinta-alan. Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki pitää lukua realistisena. On tärkeää, että valmistelu näin suurissa kysymyksissä tehdään perusteellisesti. 76 Nollaenergiarakentaminen on lähitulevaisuutta Jo nyt rakennetaan taloja, jotka tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. ISSN 0782-7911 Kannen kuva: YIT 6 Sote voi auttaa ulos osaoptimoinnista Päivänpolitiikasta irtoava Jan Vapaavuori painottaa alueyhteistyön voimaa sekä rakentamisen että elinkeinoelämän kehittämisessä
6 Elinkeinoministerin Jan Vapaavuori kiertää maakuntia tukemassa kokoomuksen vaalityötä, mutta itse hän ei tällä kertaa ole ehdokkaana. – Kuntien osaoptimointi on monen ongelman taustalla.. Syyskuussa on alkamassa nelivuotinen pesti Euroopan invesVoimat koottava alueellisiin yhteistoimiin Päivänpolitiikasta irtoava Jan Vapaavuori painottaa alueyhteistyön voimaa sekä rakentamisen että elinkeinoelämän kehittämisessä – Toivottavasti soteratkaisu edistää alueyhteistyötä myös maankäytön suunnittelussa ja elinkeinoelämän kehittämisessä, sanoo päivänpolitiikan ainakin neljäksi vuodeksi jättävä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
– On mahdollista, että soteratkaisut tulevat edistämään maakuntaja alueyhteistyökykyä myös maankäytön suunnittelun ja elinkeinoelämän kehittämisen alueilla. Vapaavuori kirjoittaa omilla nettisivullaan Matti Vanhasen hallituksen ajasta: Ehkä eniten huomiota sain kuitenkin holtittoman kauppakeskusrakentamisen suitsijana. Ihmiset muuttavat sinne, missä työtä on, ministeri vastaa kysymykseen. Aluekehityksen kannalta on olennaista, että biotalous-, kaivosja matkailualat investoivat ja tuottavat Suomeen työpaikkoja muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Suomessa tätä kehitystä on onKotomaamme kehitys eriytynyt vahvasti Mitä ajattelet kotomaamme suuresta alue-eriytymiskehityksestä, jossa on menossa suurin murros sitten 1950ja 1960-lukujen maaltamuuton. – Hyvä tarkoitus toteutuisi paremmin, jos voimat koottaisiin maakunnallisiin tai alueellisiin yhteistoimiin. Mitä enemmän on yhden kunnan yksinpuurtamista ja omiin etuihin tuijottamista, sitä enemmän koko maakunta kärsii. Miten hän vastasi. Näetkö tässä kunnallisella elinkeinopolitiikalla todellista merkitystä. 7 tointipankin johtajana. Kauppapalvelujen saavutettavuuden Yli 30 vanhaa kaupunkialuettakin taantuu, niissä kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat alentuneet rajusti. Se kauppakeskusjupakka... – On nähtävä, että kaupungistuminen on globaali ilmiö, maailman suurimpia megatrendejä. Viime aikoina on nähty, miten yksittäisten työnantajien merkitys saattaa olla aivan massiivinen. Voimat koottava alueellisiin yhteistoimiin Tuleva investointipankin johtaja Jan Vapaavuori kiertää maakunnissa kokoomuksen vaalityössä, vaikka ei ehdokkaana nyt olekaan.. nistuttu hidastamaan enemmän kuin valtaosassa maailman valtioista. – Onhan se hyvää tarkoittavaa toimintaa, mutta liian usein käytännössä kunnallista osaoptimointia eli omien pyyteiden laskelmointia, esimerkiksi sellaista, että kaavoitetaan tavoitteena hyvät veronmaksajat. Olisiko hän nyt lähes poliittisesti vapaa mies vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia näkemyksiä kahdeksanvuotinen kokemus asuntoja elinkeinoministerinä on synnyttänyt. – Yritysten sijoittumisesta on alueiden kehityksessä pitkälti kysymys. Tämä koskee niin Uuttamaata kuin muuta Suomea
– Näen, että verkkokaupan tulo korostaa sitä, että kaupunkikeskusten lähipalveluiksi tarvitaan kivijalkakauppoja. Pääkaupunkiseudunkin suurimpana ongelmana on monesti kuntien osaoptimointi. Helsinkihän omistaa valtaosan kaupungin maapohjasta. Telakka-asioissahan on valtion ja kunnan tonttipolitiikka ollut merkittävässä roolissa niin Turussa kuin Raumallakin, ja valinnat ovat olleet viisaita. – Kauppakeskusten ”keskittäminen” alueille, joissa – karkeasti ottaen ja tulevaisuuteen katsoen – pitäisi toimia ehkä vain nettikaupan jakeluvarastoja, ehti mennä monessa pienemmässä kaupungissa överiksi. Espoo taas ei, vaan se tekee maankäyttösopimuksia. Kysymys on edelleen ajankohtainen erityisesti pienten ja keskisuurten seudullisten ja maakuntakeskusten elinvoiman turvaamisessa. Kunnat eivät ole varautuneet Vapaavuori perää kaavoittajilta vastuullisuutta sekä ennakoitavuutta. Paljon on puhuttu myös poliittisista intohimoista kaavoituksessa ja kuntatalouden ohjauksessa. – Kunnat eivät aina ole riittävästi tulevaisuutta ennakoiden varautuneet kauppakeskuksiin, ja on syntynyt myös huonoja ratkaisuja. Onneksi kauppa on nyt muuttanut ajatteluaan. Meneillään olevassa megatrendissä yleinen kaupunkikeskusten elinvoimaistuminen on varmistettava. Monet kunnat ottavat isoa riskiä. – Pääasia on, että alueella on maapoliittista viisautta. Vaikka markkinataloutta ja vapaata yritteliäisyyttä kannatankin, kaikella on rajansa. – Useat eri tekijät ovat johtaneet siihen, että isojen kaupan keskittymiä suunniteltaessa on oltava erityisen huolellinen tarkastelussa siitä, miten ne suhteutuvat väestön asumiseen ja liikennepalveluihin. – Jokainen tapaus on aivan oma yksittäinen tapauksensa, ja telakkaratkaisut ovat olleet täysin poikkeuksellisia hankalassa tilanteessa. – Kunnat ovat maanomistussuhteissaan hyvin erilaisia. Tässä tehtävässä viime vuodet ovat olleet kokonaan hukattua aikaa. Isot kauppakeskukset ja keskustakauppa eivät ole täysin vastakkaisia, mutta niiden välillä pitää vallita tasapaino. Hyvää tarkoittavaa mutta tehotonta Miten suhtaudut kuntien maaomistukseen elinkeinoelämän hankkimiseksi kuntaan. Siitä on lähdettävä, ettei valtiovallalla eikä kunnillakaan ole markkinatoimijoiden asiantuntemusta. – Taitavan kaavoittajankin on vaikea toteuttaa näkemyksiään, jos kunnassa on poliitikkoja, jotka katsovat ratkaisuja liian lyhytjänteisesti. – Isoilla kaavoitusyksiköillä on laajempaa osaamista sekä vaikutusta kuin yhdellä kunnalla. pereen ja Turun keskustat pärjäävät kyllä aina, mutta moni pienempi kaupunkikeskusta voi kuihtua – ja on eräissä tapauksissa näin jo tehnyt – vääriin paikkoihin rakennettujen kauppakeskusten takia. Käytin tässä taistossa usein käsitettä vastuullinen markkinatalous, joka mielestäni hyvin kuvaa sitä, mistä on kysymys . Onko kunnissa mielestäsi riittävää näkökykyä tulevaisuuteen. 8 turvaaminen erityisesti ikäihmisille, ympäristöja ilmastoarvojen edistäminen sekä eurooppalaisen kaupunkikulttuurin puolustaminen muodostivat vahvan perustan vastustaa huonosti suunniteltua kauppakeskusrakentamista keskusta-alueiden ulkopuolelle. Helsingin, Tam– Vuokra-asuntorakentamiseen on jäänyt iso aukko, jonka täyttämiseen valtion pitää kehittää uusia välineitä. Millaisia tähän liittyviä havaintoja olet nyt tehnyt elinkeinoelämän kiinteistöasioista. Esimerkiksi ikääntyvän väestön keskustoihin pyrkiminen ja kotonaan asuminen tuo aivan uudenlaisia haasteita palvelujen kehittämiseen. Maakuntakaava on edelleen keskeisin ohjaaja kauppakeskusrakentamisessa, – mutta maakuntakaavoituksessa on onnistuttu vaihtelevasti. Kotkassa paikallinen lehdistö oli kiinnostunut Loviisan voimalaitoksista.
Puurakentaminenkin on edennyt. Vuonna 1992 hän tuli töihin kokoomuksen eduskuntakansliaan, mistä alkoi kahdeksanvuotinen kausi ministerien Pertti Salolaisen, Kimmo Sasin ja Sauli Niinistön erityisavustajana. Jan Vapaavuori Helsingin Tehtaankadulta elämäntaipaleensa aloittanut Jan Vapaavuori syntyi 3.4.2961 juristin ja kotitalousopettajan perheeseen. – Edullisten vuokra-asuntojen tuotanto on erittäin säädeltyä. Mitä nyt ajattelet silloin tehdyisMinistereitä voi vähentää, avustajia ei Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut, että Suomea voidaan hallita 12 ministerillä, ja myös ministerien avustajia voidaan vähentää: ”Nyt on kuulostanut siltä, että poliittisen avustajakunnan ja virkamiesten työnjako on sekaisin”. – Valtiosihteeri on käytännössä varaministeri, joka on välttämätön kotimaassa ministeritehtävien hoidon kannalta silloin, kun ministerin joutuu matkustamaan paljon. Vanhasen hallitus käytti rakennusalan elvyttämiseen ns. Elvytys onnistui, ei jatkuvaksi Matti Vanhasen hallituksen asuntoministerinä asetit kärkihankkeiksi rakennusalan elvytyksen, rakennusten ener. giatehokkuuden, kosteusja hometalkoot, normitalkoot sekä puurakentamisen. Teksti: Terttu Iiskola tä vuokra-asuntotuotannon vauhdituskeinoista ja sittemmin yritetyistä vuokra-asuntojen rakentamisen tuista. – Rakennusalan elvytys silloin finanssikriisitilanteessa onnistui erittäin hyvin. Vuosia hukattu vuokra-asuntojumissa – Normitalkoot sen sijaan on jäänyt vuosiksi junnaamaan, Vapaavuori sanoo. Tässäkin suurimpana jarruna valitettavasti on kuntien yhteistyön puute ja osaoptimointi. Kevään 2011 vaalien jälkeen hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, kunnes Jyrki Kataisen hallitukseen tarvittiin pätevä mies elinkeinoministeriksi marraskuusta 2012 alkaen. Voi olla, että muutaman ministerin vähennystä kuitenkin voidaan ajatella, Vapaavuori myöntää. – Ei kaikkea tarvitse aina muuttaa tai keinotekoisesti kehittää. Elvytyksen pitää kuitenkin aina olla tilapäistä, pysyvänä se on mahdoton yhtälö. Meillä on ministereillä kansainvälisesti katsottuna kuitenkin erittäin vähäinen avustajamäärä. – Silti 30 vuoden kuluttua varmasti ihmetellään, miten huonosti Suomessa rakennettiin 2010-luvulla. On tärkeää, että valtiosihteereiden roolia tarkennetaan niin, että he eivät laajenna vaikutustaan alueille, joita heidän valtaansa ei ole tarkoitettu. – Kaavoitus on hidasta ja byrokraattista monista syistä. Vapaavuori toteaa, että kritiikki ei kohdistu kansainvälisiin tehtäviin vaan siihen, että poliittiset valtiosihteerit ovat osittain ottaneet lainvalmisteluja muissa kotimaan tehtävissä vahvempaa roolia kuin on alun perin ajateltu. Toisaalta sellainen työ saakin kestää, jossa mietitään tulevaisuuden peruuttamattomia muutoksia ympäristössä, kuten rakentamisessa tehdään. Kunnilla pitää olla riittävä edellä kulkeva kaavaja tonttivaranto. Osaoptimoinnista kaavavarantoihin Miten ratkaistaan sekä sijoittajien että rakennusliikkeiden näkemät kaavoitusongelmat, jotka ovat riittävän nopean rakentamisen ja asuntotuotannon esteinä erityisesti pääkaupunkiseudulla. – Vaikeimmassa asemassa olevien erityisryhmien asuntotuotannon lisääntymisessä on onnistuttu hyvin, mutta asunnottomuus kasvukeskuksissa on valitettavasti silti lisääntynyt työpaikkojen keskittyessä niihin. – ARA toimii mielestäni hyvin järjestelmään kuuluvassa perustehtävässään: poliittisten päättäjien päätösten toimeenpanoruletin pyörittäjänä. – Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen ei ole olemassa mitään yksittäisiä temppuja. – Rakennusyhtiöt ja kunnat ovat tottuneet moittimaan toisiaan, ja molemmat ovat osin oikeassa. – On kuitenkin tiedostettava, että kaikki Eurooppaja muut kansainväliset tehtävät ovat valtavasti lisääntyneet 2000-luvulla, ja niissä protokolla on sellainen, että niitä ei voida hoitaa alemmalla kuin ministeristatuksella. Miten näissä on mielestäsi nyt onnistuttu. Uskon, että korjausrakentamisessakin olisi selvitty ilman valtion vauhditustukia, koska peruskorjaukset ovat ajan mittaan väistämättömiä. Miten asian näkee kahdeksan vuoden ministerikokemuksella Jan Vapaavuori, joka oli ministerien erityisavustajana jo Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallituksissa 1990-luvun lamasta nousun keinoja etsittäessä. – Mielestäni ARAa ei pidä laajentaa uusiin kehitystehtäviin. – Kädestä suuhun -tilanteesta pitää kuitenkin päästä. – Nooo, vaalien alla esiintyy erilaista kilpalaulantaa... – Maailmahan on muuttunut sillä tavalla, että yleishyödyllisinä aikanaan aloittaneet isot rakennuttajat eivät ole enää halukkaita rakentamaan edullisia vuokra-asuntoja vaan panostavat kovan rahan asuntoihin. Vuokraasuntorakentamiseen on jäänyt iso aukko, jonka täyttämiseen valtion pitää kehittää uusia välineitä. välimallia, jossa laina-aika lyhennettiin 20 vuoteen. Oulu käyttää maankäyttösopimuksia jopa lunastuksen kautta. Helsingin kaupunginvaltuustoon hän tuli valituksi 1996, eduskuntaan 2003 ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi 2005. – Energiaja resurssitehokkuus on rakennusalalla hyvällä kehitysuralla, ja siellä pitääkin edetä etunojassa. 9 Tässä tehtävässä viime vuodet ovat olleet kokonaan hukattua aikaa. ARA hyvä nykyisellään Entä Asuntorakentamisen kehittämiskeskus ARA, jonka asemasta on ollut vääntöä. Juristi tuli pojastakin, mutta aluksi hän hankki omaa rahaa mainosten jakajana, tiskaajana, kylmäkkönä ja kokkiharjoittelijana. Opiskeluaikana politiikka vei mukanaan. Useita oikeita asioita täytyy tehdä pitkällä aikajänteellä. On selvää, että maan toimintakykyiseen poliittiseen johtamiseen tarvitaan omat vahvat resurssinsa. Kosteusja homeriskit on opittu ottamaan vakavasti. Esimerkiksi finanssikriisin elvytyspäätösten toimeenpanosta se selvisi erittäin hyvin. Keväällä 2007 tultuaan valituksi Matti Vanhasen toisen hallituksen ministeriksi hän luopui kunnallispolitiikan aitiopaikoilta ja keskittyi asumiseen, rakentamiseen ja kaavoitukseen sekä hieman myöhemmin myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Vastuulle ovat kuuluneet elinkeinoja innovaatioasiat, energiapolitiikka kokonaisuudessaan sekä alueiden kehittäminen. – Heikompien ministerien kohdalla tämä vaara on hyvinkin ilmeinen. Sen ja vapaarahoitteisen tuotannon väliin on kehitettävä uusia välineitä, jonkinlaisia välimalleja, muun muassa normitalkoin
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki: Helsingin kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja, vihreiden Anni Sinnemäki aloitti työsarkansa tammikuussa 2015. – Hallitusohjelmassa ei ollut toki tarkkoja aikatauluja Pisararadasta, mutta päätös oli hallitusohjelman hengen vastainen. Keskusta ajaa enemmän maakunnallisia tieja ratahankkeita, minkä puolue on myös ilmoittanut. Olen ollut toimessani alle kaksi kuukautta, mutta jo tänä aikana on haasteita on ollut yllin kyllin, hän toteaa. Pisara mainitaan myös pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmassa. Pisararadan pettymys Sinnemäki ei kuitenkaan synkistele Sdp:n kansanedustaja Antti Lindtmanin tapaan, jonka mielestä ”kokoomus on hylännyt lopullisesti Helsingin seudun asukkaat”. – Kyseessä oli toki vain aloitusraha, mutta kun lisänä on keskustan mahdollinen vaalivoitto, tilanne on kimurantti. – Jo Jyrki Kataisen hallitus teki periaatepäätöksen Pisararadan toteuttamisesta. Luottamus on tämän vuoksi kärsinyt. 10 Asumisoikeusjärjestelmä on Anni Sinnemäen mielestä toiminut Helsingissä hyvin. Yksi hieman yllättäväkin asia oli Pisararadan aloitusrahoituksen torppaaminen, jonka maan hallitus Sinnemäen mielestä toteutti ei niin kovin tyylipuhtaasti kokoomuskylki edellä. Sinnemäen mielestä valtion ja Helsingin ja pääkaupunkiseudun kesken on pääsääntöisesti tehty sopimuksia hyvässä hengessä. Pätkäjohtaminen ei uutta apulaiskaupunginjohtajaa arveluta. Rata saattaa lykkääntyä ”oleellisella tavalla”, sanoo Sinnemäki. Sinnemäen toimikausi kestää kesäkuun 2017 loppuun. – Hallitusohjelmien periaatepäätökset eivät siis toteutuneet. – Hintatasokin suhteessa muihin vuokriin on ainakin kaupungin omistamassa yhtiössä säilynyt kohtuullisena. – On luotava riittävä tahtotila kasvulle
Valtion ja Helsingin seudun kanssa ollaan tekemässä uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Vuonna 2016 laaditaan sopimuksen toteutumisen yhteenveto ja loppuarviointi. On luotava riittävä tahtotila kasvulle. Käynnissä on ollut monia rinnakkaisia prosesseja, joista osa ei kuitenkaan ole edennyt. Vastineeksi asunnoista valtio lupasi rahaa liikennehankkeisiin. – Tärkeää on kuitenkin, että yleiskaava osoittaa mahdollisuudet kasvuun. Pisara-rata yhdistäisi Pasilan (kuvassa), Alppilan, Hakaniemen, rautatieaseman ja Töölön ja sujuvoittaisi junaliikennettä kokonaisuutena. – Yleiskaavaa tehdään synkronisesti maakuntakaavan kanssa. 11 – On kuitenkin selvää, että lykkääminen vaikeuttaa asioita, ja edessä on uusi, ehkä pitkäkin neuvotteluprosessi. Pääkaupunkiseudun kuntarakenteiden muutokset jäänevät vähäisiksi, arvioi Sinnemäki. Kuva: Helsingin kaupunki. Tunneleissa radasta kulkisi kuusi kilometriä. Eihän Helsinki yksin ole kasvutaloissa. Myös Espoo, Vantaa ja kehyskunnat kasvavat. – Mielestäni luku on realistinen. – Helsingin seudulla on esimerkiksi asuntostrategiassa yhteiset dokumentit. Kasvua tulee nykyisiin suuriin aluerakennuskohteisiin jo aloitettujen projektien myötä, mutta myös kantakaupungin reunoilla olevat täydennysrakennuskohteet tulevat lisäämään kaupungin asukasmäärää. Ratkaisu parantaa kantakaupungin liikenneyhteyksiä, mutta ennen kaikkea rata lisäisi lähijunaliikenteen kapasiteettia. MAL-seuranta ja raportointi toteutetaan käynnissä olevalla sopimuskaudella 2012–2015 vuosittain. Helsingin uusi yleiskaavaluonnos odottaa käsittelyä. Luonnos oli yleisölle esillä helmikuun loppuun asti. – On selvää, että lykkääminen vaikeuttaa asioita.. Kasvuun tahtotilaa Helsingin yleiskaavan luonnos esittää, että Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. – Kasvua haetaan muun muassa kaupunkibulevardeiksi muuttuvien moottoriteiden varsille ja esikaupunkien keskustoihin raideliikenteen solmukohdissa. – Aluerakentamisessa Helsinki tulee olemaan aktiivinen yli kymmenen vuotta. Onhan 35 vuotta on pitkä aika kaupungin kehityksessäkin, sanoo Anni Sinnemäki. Pisararadasta on kaavailtu kahdeksan kilometriä pitkää rataa, joka yhdistää rautatieaseman, Hakaniemen, Pasilan, Alppilan ja Töölön. Vähäiset kuntarakennemuutokset Kokonaisvaltaiset aiesopimukset sen sijaan kehittyvät monipuolisesti. Lisänsä rokkaan tuo, että budjettiriihen yhteydessä valtio ja Helsingin seudun 14 kuntaa sopivat asuntotuotannon lisäämisestä. – Uuden hallituksen muodostamisen jälkeen saamme sitten tiedon uuden hallituksen linjauksista, jotka voivat tarkoittaa muutoksia myös Helsingin seudulla. Esimerkiksi metropolihallintoa ei syntynyt. Mutta ei väkiluvun kasvu itseisarvo ole eikä lukua pidä ottaa kirjaimellisesti. Kasvuodotukset ovat kokonaisuutena korkeat – yhteensä Helsingissä olisi jopa 860 000 asukasta vuonna 2050. – Meillä omat ehdotuksemme hallitusohjelmaan Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kehittämiseksi
Aikatauluja osin hidastavat Natura-alueiden laajennukset. Myös infran rakentuminen vie aikansa. Eikä tornitaloryppäitä voi joka paikkaan tehdä. Tonttivaranto kohtuutasolla Yksi Helsingin ongelmia on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. On myös puhuttu ”kantakaupunkimaisista ratkaisuista” ja pikkukaupungeista. – Eräin osin uudet rampit tulisivat Keskuspuiston alueelle, mutta suoja-alueiden avulla puisto säilyy rauhallisena. – Pilvenpiirtäjäentusiasti en ole, mutta tornirakentaminen tarjoaa omanlaisia mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ”bulevardisointia” on suunniteltu. Myös lähiöissä kuten Myllypurossa täydennysrakentaminen jatkuu. Katajannokan aikatauluja tai tarkempia asemaakaavoja ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon. Sinnemäki on samoilla linjoilla: rantaviivaa ei voida hyödyntää alun perin ennakoituun tapaan. – Alueelle on kaavailtu jopa 25 000 uutta asukasta. Eri kaavoista tulee valituksia, mutta muutoksenhakuoikeus kuuluu oikeusvaltioon. – Asukkailla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehitykseen.. Valtiolla on Helsingin kaupungin kanssa lainvoimainen maanluovutussopimus. Aloituspäätöksestä kuluu tavallisesti muutama kuukausi siihen, Sinnemäki arvioi ”uuden Malmin” rakentuvan nopeammin kuin Östersundomin, jossa Natura-alueet eräin osin asettavat rajoituksia rantarakentamiseen. Sinnemäki arvioi uuden Malmin rakentuvan nopeammin kuin Östersundomin, jossa Natura-alueet eräin osin asettavat rajoituksia rantarakentamiseen. Finavia on sitovasti ilmoittanut poistuvansa alueelta viimeistään tammikuun alussa 2017, ja sen jälkeen valtio on myynyt lentokentän rakennukset Helsingin kaupungille. – Pääosin rakennetaan laivaterminaalien puolelle rannoille ja aivan ”Skattan” kärkeen. Täydennysrakentaminen suhteellisen vilkasta Täydennysrakentamista yleiskaava esittää kantakaupunkiin aivan ydinkeskustaa ja Töölöä lukuun ottamatta. Riittävä kaavavaranto takaa, että osassa rakentamisesta, myös asunnoissa, voidaan toimia muualla, jos valitukset hidastavat toimintaa. – Valituksisia tulisi kuitenkin voida käsitellä nopeammin. Tornitaloja Sinnemäki ei tyrmää: – Jos niitä johonkin pystytetään, Pasila on juuri oikea paikka niille. Sinnemäki huomauttaa, että tornitalot ovat näkyviä maamerkkejä, joten niiden arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista. – Toivottavasti ihmiset löytävät kaupungista tai kaupunginosastaan jotain, mitä eivät edes ajatelleet kaipaavansa. Östersundomin aluerakentatamisprojekti on vasta alkamasrakentamisesta, varsinkin Pasilan yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluviraston Mikko Aho on sanonut, että Östersundomista ”asumisen painopistettä on mahdollisesti siirrettävä meren rannalta mantereelle”. Natura-alueita ja suojavyöhykkeitä oli tarkoitus rauhoittaa 3,5 neliökilometriä, nyt alue kasvaa yhdeksäksi neliökilometriksi. Esimerkiksi Katajanokalle tulee täydennysrakentamista. Östersundomin rakentaminen on pienessä mitassa kuitenkin jo alkanut. Malmi ja Östersundom Varmuudella Anni Sinnemäen kaudella useasti esille tulevat Malmi ja Östersundom. Tornitalot sopivat Pasilaan Alueja täydennysrakentamisen yhteydessä on puhuttu korkeasta sa. Asukkailla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehitykseen. – Myös Malmi tarvitsee lisää raidekapasiteettia, mikä voitaneen toteuttaa pikaraitiolinjana, sanoo Anni Sinnemäki. Malmilla lentokenttätoiminta saatAktiiviset asuinalueet Kasvun lisäksi Sinnemäen mielestä on huomioitava ilmastopolitiikka ja kaupungin elävyys sekä liikkumisen toimivuus. Kuva: Helsingin kaupunki. – Valtio on siis omat ratkaisunsa tehnyt, uskoo Sinnemäki. – Tiivis kaupunkirakentaminen on mieleeni, mutta tiivis ei tarkoita samaa kuin pelkät tornit. – Ilmastopolitiikassa Helsingissä on olennaista päättää suunnitelmasta ja aikataulusta, jolla luovumme hiilestä energianlähteenä. Helsingin kaupungin asunnot tekee vuoden 2015 aikana aloituspäätökset yhteensä 12 uuden kohteen rakentamisesta, joissa on 668 asuntoa. 12 taa päättyä jo vuonna 2017, ja tie asuntorakentamiseen avautuu. Joukkoliikennelinjaukset ovat osin avoimia, mutta metro alueelle joka tapauksessa tulee. Nyt asukkaita on myös noin 25 000 Kaupunginosan uudistamisesta käytetään työnimitystä ”Mahdollisuuksien Malmi”. Malmista saattaa kasvaa yli 50 000 ihmisen kaupunkikeskus. – Kaupungin elävyys taas samaistuu paljolti asuinalueeseen kiintymiseen, paikkaan jossa ihmisten on helppo kohdata muita kaupunkilaisia. – Yleiskaavassa mallinnetaan muitakin melukohteita ja seurataan myös hiukkaspäästöjä. Kalasatamaan tullee muutama korkea tornitalo ja joukko matalampia
– Pilvenpiirtäjäentusiasti en ole, mutta tornirakentaminen tarjoaa omanlaisia mahdollisuuksiaan. Kokonaisarvoltaan investointi uudiskohteisiin on noin 170 miljoonan euron arvoinen. – Asuntotuotantotoimiston (ATT) tonttivaranto kuitenkin kasvanut, mikä puree viiveellä. On selvitettävä, mikä osa siitä voidaan muuttaa asuinkäyttöön. Vaatimattomampaa ja vanhempaa tilaa jää paljon tyhjäksi, vaikka 13 kun varsinainen rakentaminen alkaa. – Toimitiloissa ykkösja kakkosluokan toimitilojen ero kasvaa. Suuri osa helsinkiläisistä haluaa tulevaisuudessakin asua omistusasunnoissa niiden kalHelsingin kaupungin tavoitteena kokonaisuutena on muun muassa luoda kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edellytykset 5 500 asunnon rakentamiselle vuosittain. – Hintatasokin suhteessa muihin vuokriin on ainakin kaupungin omistamassa yhtiössä säilynyt kohtuullisena. Selvää on, että vuosina 2015 ja 2016 kaupungin uusia vuokraasuntoja valmistuu liian vähän. Asumisen kalleus Asumisoikeusjärjestelmä on Sinnemäen mielestä toiminut Helsingissä hyvin. Sinnemäki korostaa, että pienteollisuutta ja toimitilarakentamista ei kaavoituksessa unohdeta. En kuitenkaan ottaisi prosenttilukuihin kantaa. Nythän oikeutta on jo rajattu asteittain, mikä on parempi ratkaisu kuin kertarysäys. Strategiaohjelman mukaisesti Pasilan lisäksi myös Kalasatamaan tullee korkeita tornitaloja tai pieniä pilvenpiirtäjiä. leudesta huolimatta. Hannele Pokan työryhmä esitti asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden rajaamista ja poistamista vuoteen 2019 mennessä. – Tavoitteena on ollut rakentaa vuodessa noin 750 uutta asuntoa, mutta luvut ovat olleet viime vuosina noin 400–500, harmittelee Sinnemäki. – Kysyntää on ollut, joten niitä on tehty enemmän. Klaus Susiluoto Tavoitteena rakentaa noin 750 uutta asuntoa vuodessa.. – Voisi miettiä, miten kalliita autopaikkoja saisi vähemmäksi. Tästä täydennysrakentamista 1650 asuntoa. Vuonna 2014 valmistui 455 asumisoikeus asuntoa. Vuokraja omistusasuntojen lisäksi asumisoikeusasuminen on yhä voimissaan. Korkojen vähennysoikeus lienee nostanut asuntojen hintaa. Teollisuudelle on varattu alueita Viikinrantaan, Roihupeltoon ja Pitäjänmäkeen. Havainnekuva pohjoisesta, Helin & Co arkkitehdit. talouden nousu alkaisi. Hänen mielestään kaupungin toimiakin voisi kehittää. – Meillä on kalliit normit kaavoitukseen emmekä ole saaneet aina kokonaisuuksia ARA-rajoihin. Sinnemäki pitää ajatusta hyvänä. – Sanotaan niin, että nyt on järkevä aika alentaa edelleen vähennysoikeutta
Siellä riittää rakennuttajia ja syntyy myös tervettä kilpailua. – Poliittiset päättäjät kaavailivat, että rakentamalla isompia asuntoja estetään lapsiperheiden muutto Helsingistä Espooseen tai Vantaalle. Ensimmäinen asia, joka pitäisi Inhan mukaan saada kuntoon, on kaavoitus. Syy sille, miksi esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo vuosia rakennuttanut liian vähän pieniä asuntoja, löytyy jo kauan sitten tehdystä kaavamääräyksestä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan nyt tapahdu. Moitteita nykyiselle hallitukselle Miten tämä yhtälö voitaisiin sitten ratkaista. – Totta kai tilannetta helpottaa se, kun talous lähtee taas nousuun. Pääkaupunkialueella kolikon toinen puoli on se, että sieltä löytyy tänä päivänä jo huomattava määrä tyhjillään olevia liikekiinteistöjä ja teollisuustiloja. Murheenkryyninä on erityisesti pääkaupunkiseutu, jossa on jatkuva asuntopula. asuntotuotannon raportin mukaan vuoden 2014 lokakuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 19 prosenttia vuoden takaisesta. – Se kertoo lamasta. Käytännössä Helsingissä kuitenkin lähes puolet on sinkkutalouksia, Inha muistuttaa. – Etenkin pääkaupunkiseudulla pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän. 14 Asumisesta on muodostunut jonk in sortin pullonkaula suomalaiselle taloudelle. Nykyinen hallitus saa häneltä moitteita monen asian suhteen. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha kuuluttaa järkevämmän asuntopolitiikan perään. Tyhjillään olevat toimistot Tilastokeskuksen rakennusja Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: – Uudisrakentamisen tarve merkittävän suuri Suomi kaipaa kipeästi uudisrakennustuotannon kasvua. Päinvastoin uudisrakentamisen volyymit ovat olleet viime aikoina laskussa. – Tämä on johtanut myös siihen, että suurten kerrostalojen rakentamisen kohdalla isoilla rakennusyhtiöillä ei ole tarpeeksi kilpailijoita. – Valitettavasti nopeaa muutosta parempaan ei tosin ole näköpiirissä. Mistä tämä kertoo. Rakentamisongelmaan ei siis tunnu löytyvän akuuttia ratkaisua. Poliittisten hölmöilyjen vuoksi myös asuntojen hinnat ovat koko ajan nousseet. – Toimistoja liikerakentaminen ovat laskeneet huomattavasti etenkin pääkaupunkiseudulla, joka kuitenkin toimii veturina. Inha luo katseen jälleen asuntopolitiikkaan, jota tulisi hänen mukaansa saada terävöitettyä nopealla aikajanalla. Rivitaloja omakotirakentamisen saralla tilanne on kuitenkin parempi. – Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on puolestaan johtanut siihen, että juuri pienten asuntojen hinnat ovat karkaamassa käsistä, Inha kuvaa. Inha katsoo tulevai. suuteen talouden nousun kautta. Vanhojen toimistojen kohdalla on merkittävää ylikapasiteettia, ja niiden arvo on tippunut merkittävästi, Inha toteaa. – Vaikka tämä määräys on nyt poistunut virallisesti, siitä on seurannut se, että melkein kymmenen vuoden ajan asukkaille ei ole ollut tarpeeksi tarjolla pieniä asuntoja. Luvut ovat hyvin huonoja, ja ne kuvastavat selkeästi siitä, miten huonossa jamassa taloustilanteemme on, Inha vastaa. Surkeaa asuntopolitiikkaa Vaikean tilanteen taustalla on Inhan mukaan huonosti hoidettu asuntopolitiikka. Tilanne ei selvästikään ole tasapainossa. Nyt olemme kärsineet jo seitsemän vuotta surkeassa taloustilanteessa ja voimme vain toivoa, että jossakin vaiheessa lähivuosina pääsemme valoisampaan suuntaan, Inha toteaa. Pääkaupunkiseudulle on akuuttia pulaa asuntorakentamiseen kaavoitetusta maasta. – Tällä hallituskaudella asuntopolitiikassa on metropoli alueella epäonnistuttu totaalisesti, Inha jyrähtää. Siinä määritellään, että jos rakennetaan vaikkapa uusi sadan huoneiston kiinteistö, huoneistojen keskineliöpinta-alan tulee olla 75 neliötä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että jos taloon tehdään yksi 50 neliön huoneisto ja yksi 35-neliöinen huoneisto, täytyy vastaavasti olla myös yksi 100 neliön huoneisto. On vaikea tuoda maakunnista tai ulkomailta rakennusyhtiöitä kirittämään kilpailua, kun on niin vaikea saada kaavoitettua maata. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha toteaa, että etenkin pääkaupunkiseudulla harjoitetun asuntopolitiikan vuoksi metropolialueella on valtava pula pienistä asunnoista. Asuinrakentamisen volyymi puolestaan väheni samaan aikaan 17,4 prosenttia
Rakentamisesta tärkeät verotulot Matti Inha näkee ulkomaalaisten sijoittajien mukaan tulon rakennusalalle positiivisena ilmiönä. Rakentaminen ei kuitenkaan pääsääntöisesti edistä vientiä, eikä vientiala kasvata rakentamiseen liittyviä työpaikkoja. Viime aikoina etenkin hoivakiinteistöjä on siirtynyt ulko. 15 viennin kasvun että kotimaisten työpaikkojen lisäämisen myötä. – Asuntorakentamisen puolella omistus on säilynyt edelleen hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Miten Inha näkee tämän yhtälön. Liiketoimintarakentamiseen ja erityisesti kiinteistöjen omistamiseen on toki tullut ulkomaalaisia sijoittajia, mikä on ollut meille – Odotan maamme tulevalta hallitukselta ripeitä otteita, Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha painottaa. – On turha pelko, että meillä omistus valuisi ulkomaalaisten käsiin. pelkästään hyväksi, Inha kuvaa. Poliitikot ovat kautta linjan korostaneet sitä, että Suomi tullaan saamaan nousuun sekä maalaisten omistukseen, mikä on herättänyt myös epäilyjä
Tämä on vauhdittanut korjausrakentamista. – Korot ovat nyt huippualhaalla, joten jossakin määrin on syytä myös hieman jarrutella lainanottoa, Inha toteaa. Vaikka liitto ei ole varsinaisesti rakentamisalan edunvalvontaorganisaatio, se on vahvasti kiinnostunut asuntopolitiikasta. Jos vaikka parannetaan energiatehokkuutta, investointi täytyy saada tietyllä aikajanalla maksettua takaisin energiasäästöjen kautta. Positiivinen ilmiö rakentamiskentällä on Inhan mukaan korjausrakentaminen, joka on päässyt hyvään nosteeseen viime vuosina. Rakennetaanko Suomessa liikaa vai liian vähän. – Rakentaminen kyllä luo tehokkaasti työpaikkoja, mutta haasteena tässä on löytää etenkin pienipalkkaisempia työntekijöitä. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. – Tulemme seuraamaan tarkasti, mitä tuleva hallitus aikoo päättää kiinteistöverosta, joka on tulossa jälleen tapetille. Pankkien ovi käy tiuhaan, lainaa otetaan reippaasti ja taloja pistetään kuntoon siellä, missä niillä nähdään olevan myös tulevaisuutta, Inha toteaa. www.kiinteistoliitto.fi Kiinteistöliitto penää järkeviä energiaratkaisuja. Itse tarkastelen asuntotilannetta 60-luvulta lähtien ja voin vain todeta, että meillä on nyt huomattavasti parempia asuntoja ja olemme kaikin puolin vauraampia. Hän on jäänyt työstään eläkkeelle ja toimii nyt Kiinteistöliiton puheenjohtajana. – Myös pankit ja rahoituslaitokset suhtautuvat myötämielisesti korjausrakentamiseen, ja hyvin monet asunto-osakeyhtiöt ovat tarttuneet tilaisuuteen. Rakentaminen on raskaasti verotettua, joten sitä kautta yhteiskunnalle kertyy myös merkittäviä verotuloja, Inha vastaa. Millaisena Inha näkee tämän päivän Suomen kokonaistilanteen. Matalaenergiarakentaminen ja energiatehokkuus pitäisi Inhan mukaan kuitenkin toteuttaa aina fiksulla tavalla. – Suomessa on aina puhuttu korjausvelasta ja oltu siinä ymmärryksessä, että saneerausta on tehty aivan liian vähän. – Korostamme sitä, että energiaratkaisuihin liittyvät investoinnit ja vaatimukset pitää olla järkeviä. Uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja asuntokaupan jarruna ei Inhan mukaan ole rahoituksen puute. Nyt jos jolloin on järkevää lyhentää lainapääomaa, kun korot ovat alhaalla. – Taloustilanne on järisyttävän huono, mutta olen optimisti. – Koska olemme kiinteistönomistajien asialla, meidän keskiössämme ovat asuntopolitiikkaan liittyvät asiat, kuten kiinteistöveron nousut ja korkojen vähennysoikeuden leikkaukset. Rahoitusmarkkinat toimivat hyvin, ja lainoja myönnetään. Hän toimi pitkään aitiopaikalla Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana. – Odotan tulevalta hallitukselta ripeitä otteita, Matti Inha painottaa. En myöskään näe koko maan tilanteessa suurempaa ongelmaa, vaikka totta kai me elämme merkittävää muutosten aikaa. Pitkä perspektiivi yhteiskunnan aitiopaikalla Rahoitusneuvos Matti Inha on tuttu hahmo suomalaisessa yhteiskunnassa. – Sellaisiin vaatimuksiin ei pidä lähteä, jotka eivät koskaan maksa itseään takaisin, Matti Inha korostaa. Kun on pitkään mennyt huonosti, ei ole kuin yksi suunta, ja se on ylöspäin, Inha vastaa. – En näe kumpaakaan ääripäätä. – Pankeilla on ollut viime aikoina halu tarjota asuntolaina-asiakkailleen lyhennysvapaita jaksoja. 16 – Nämä kaksi asiaa eivät kilpaile mitenkään toistensa kanssa. Kiinteistöliitossa ollaan mukana myös kiinteistöjen energia-asioiden kehittymisen keskellä. Inha uskoo, että myös rakentaminen jatkuu ja vilkastuu, kunhan sitä säätelevään asuntopolitiikkaan saadaan järkeä ja puhtia. – Vaikeina aikoina on hyvä muistaa, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa Suomi ja maailma ovat muuttuneet merkittävästi parempaan suuntaan. Heille kun on puolestaan vaikea osoittaa edullisia asuntoja. Nostetta korjausrakentamisessa Pääkaupunkiseudun tilanne on omaa luokkaansa, mutta jos tarkastellaan koko Suomen rakentamisja asuntotilannetta, missä meillä mennään kansantalouden kokonaiskantokyvyn suhteen. Nyt meillä on tilanne, jossa talot ovat ikääntyneet ja rahoituksessa on halpa korkotaso. Tämäkin tilanne tosin koskettaa etupäässä pääkaupunkiseutua. Rakentaminen on toki kotimarkkinabisnestä, mutta se on hyvin tärkeää yhteiskunnalle. Etenkin muuttotappiopaikkakunnilla tulee tekemään kipeää se, että taloja ja kiinteistöjä jää lopulta tyhjilleen, Inha vastaa. Poliittiset päätökset säätelevät voimakkaasti tällaisia asioita, toteaa Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. Mielestäni tässä pankeilla on ketunhäntä kainalossa
(09) 5306 0460 myynti@hissiurakointi.com www.hissiurakointi.com KUNNOSSAPITO MODERNISOINNIT UUDET HISSIT Alaamme ovat hissit, liukuportaat ja nosto-ovet – jo yli 30 vuoden kokemuksella. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!. HISSITALO PERHEYRITYKSEN PALVELUASENTEELLA HELSINKI TAMPERE LAHTI KUOPIO MIKKELI VARKAUS Puh
Itsenäisten kuntien olemassaolon oikeuksia ei perusturvalain turvan vuoksi ole muutettavissa eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.. 18 Helsingin seudun metro polihallinto jumiutui sote-uudistuks een Pääkaupunkiseudun metropolihanke on kaatunut, jos ei lopullisesti, niin ainakin tältä erää
Uusi malli pitää saada voimaan ja se Mäkelän mukaan saadaankin, mutta nyt uudistusta jarruttavat edessä olevat eduskuntavaalit. – Työtä on tehty paljon koko maassa ja eritoten Uudellamaalla, sanoo kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.), joka on useita vuosia ohjannut Uudenmaan maakuntaliiton toimintaa liiton puheenjohtajana. Metropolihallinnon valmistelu jäi hieman kuin taka-alalle sote-uudituksen vuoksi. Myös yksityinen sote-palvelutuotanto on meillä hoidettu paremmin kuin muualla, sanoo Mäkelä. Vanha eduskunta ei saanut sote-uudistusta päätetyksi lähinnä sen lainsäädöllisiin yksityiskohtien hiomiseen tarvittavan ajan vähäisyyden vuoksi. – Meillä Uudellamaalla on sote-asiat hoidettu hyvin. Uudessa sotemallissa yksityinen kansalainen pääsee merkittävästi vapaammin valitsemaan palvelunsa – käyttöön tulee mm. Maakuntaliitossa, niin myös eri puolueissa halutaan ensisijaisesti parantaa palveluja ja hallintorakenteiden uudistaminen on toissijaista. 19 kilpailuun ja saattaisi vähentää kustannuksia, toteaa Outi Mäkelä, joka maakuntaliiton puheenjohtajana on joutunut seuramaan uudistusta ikään kuin sivuroolissa. Kustannuksia on saatu säästetyiksi aiemmasta. Onko sen kustannus nykyistä halvempi vai palvelu parempi. – Erikoissairaanhoidon kulut ovat merkittävästi nousseet ja niiden kustannukset maksavat kunnat, mutta organisaatio toimii kuntapäättäjien päätöksenteon ulkopuolella. Se ilmeisesti johtaisi jonkinlaiseen Helsingin seudun metro polihallinto jumiutui sote-uudistuks een Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtajan Outi Mäkelän mukaan niin maakuntaliitossa kuin eri puolueissakin halutaan ensisijaisesti parantaa palveluja, hallintorakenteiden uudistaminen on toissijaista.. Kustannussäästöt unohtuneet! Outi Mäkelä näkee, että uusi sote-ratkaisu tulee parantamaan palvelua nykyisestään. Siitä ei kuitenkaan olisi tarkoitus muodostaa välihallintomallia, kunnat maksaisivat sote-palvelujen ylläpidon käytön ja asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sote-uudistus oletetaan vihdoin saatavan ratkaisuun, kun siitä laaditun viimeisen ehdotuksen mukaan maahan muodostetaan 19 palvelualuetta aiemmin suunnitellun viiden sijasta. Mutta kustannussäästöjä kukaan ei ole pohtinut. – Jos rahoitusvastuu erikoissairaanhoidossa siirrettäisiin valtiolle, voitaisiin ehkä jatkaa nykyisellä kuntarakenteella, sanoo Mäkelä. –Varsinkin pienissä kunnissa talous on ollut vaikeasti hallittavissa erikoissairaanhoidon suunnittelemattomien kustannusten vuoksi. Näiden kustannusten osuus on monessa kunnassa miltei puolet koko budjetista. Metropolihallinnon perustamista läänissämme suurista kunnista kannatti ylitse muiden Vantaa, ja Espoo tuntui olevan päinvastaisella kannalla. palveluseteli ja Toisaalta sote-ratkaisu on jarruttanut metropolihanketta ja nyt sekin näyttää kaatuvan tai siirtyvän hamaan tulevaisuuteen. Tarvitaanko meillä sote-palvelujen tuottamiseen uutta organisaatiota. Se sinänsä saattaa olla hyvä alueellisesti. Yksityinen tuotanto julkisen rinnalle – Oleellista uudessa mallissa on, että palvelujen tuottajiksi tulisivat mukaan julkisen organisaation lisäksi myös yksityiset yritykset. Sotemalli muistuttaa vanhaa maakuntajakoa. Sitä ei demokratiassa ole pidetty hyvänä
Niille ei ole jäämässä kuin paikalliset koulujen ylläpito ja sehän ei edellytä raskasta kunnallishallintoa! Kuntaliitoksia on tulossa lisää Outi Mäkelän mukaan kehitys on menossa suurempiin kuntiin – tuskin kuntaorganisaatiota puretaan. Mäkelä on Nurmijärven kunnanvaltuutettu vuodesta 2000, ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005. Niinhän sen pitääkin. Mäkelä on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Outi Mäkelä toivoo, että asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla vahvistuisi. Tämä tärkeä tavoite saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisellä. Kuntayhteistyö Suomessa ehkä saadaan etenemään hyvin, tetty ja jonot ovat lyhyitä. Onko meillä Kreikan malli ollut käytössä jo pidempään. Sote-uudistus siirtyy siirtyy lopullisesti ratkaistavaksi vasta uuden eduskunnan toimesta. Palveluja parannetaan ja yksikään parannus ei vähennä kustannuksia. – Nämä ovat avainkysymyksiä kaikissa kunnissa, sanoo Mäkelä. se mahdollistaa palvelupaikan valinnan ostajan halun mukaan. – Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon vahvistuminen saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistymisellä. Parannettu palvelu aina myös maksaa enemmän! Ja näistä parannuksista seurauksena syntyneen tuloksen näemme kansantalouden tilassa! Onko kunnilla enää olemassaolon tarvetta. – Kyllä niillä on paikkansa yhteiskunnassa. Uudellamaallakin kuntaliitoksia on tehty useita ja vielä joitain on tulossa. Maankäyttö ja liikenne ovat olleet jo pitkään Helsingin seudun kuntien Akilleen kantapäänä eikä se aivan vähällä ole poistumassa tulevaisuudessa. Osan vuorokaudesta tiloja käyttää julkinen palveluntuottaja ja toisen ajan yksityinen. Mäkelä mukaan Espoo on ollut edelläkävijä palvelujen tuottamisessa, siellä toimivat yksityiset ja julkiset palvelut sopuisasti ja kaupungin asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä. Mäkelän mukaan kunnallinen demokratia ei toimi, jos meillä on yksi yli miljoonainen kunta ja pienemmät alle 10 000 asukkaan kuntia. Silloin isot eivät pääse jyräämään pieniä päätöksenteossa. 20 kun toteutetaan jonkinlainen äänileikkuri. Toisaalta meillä ole tehty mitään radikaaleja uudistuksia eduskunnassa. Uusissa sote-palveluissa Mäkelä näkee merkittävänä myös, että julkiset sosiaalija terveystilat tullaan saamaan tehokkaaseen käyttöön. On tärkeää, että valmistelu näin suurissa kysymyksissä tehdään perusteellisesti. Palvelujen tulee toimia asukkaiden tarpeen mukaan. Viime vuosina monet pienet kunnat ovat liittyneet yhteen ja niiden olemassaolo ja toiminnot ovat vahvistuneet. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa, ja eduskunta lähtee vaalilomalle 14.3. Kansanedustaja Mäkelä on perusteellisesti perillä niin soteuudistuksesta kuin valmistellusta metropolihallinnosta. On hyvin merkillepantavaa, että uudistuksissa ei kansanedustajista kukaan tavoittele kustannusten säästöä. – Koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla on tehty paljon työtä metropolihankkeen eteen, toteaa maakuntaliiton puheenjohtaja Outi Mäkelä.. Kun yhteiskunnan kehitys etenee ja julkisten palvelujen tarve lisääntyy, niin onko kuntaorganisaatiolla enää nykymuodossa tarvetta. Tuskin tässäkään edetään vauhdikkaasti. Vuodesta 2009 hän on toiminut Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtajana. Tämä suurkunta jyrää vahvuudellaan muiden yli, pohtii Outi Mäkelä Hän näkee, että näillä kolmen kunnan liitoksella saataisiin tehokkuutta aikaa, sillä hänen mielestään Helsingillä on sen kohdalla paljon toivomisen varaa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tutkijana, projektijohtajana ja julkishallinnon konsulttina. Tällä järjestelyllä voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästö, kun miljoonahintaiset tilat saadaan käyttöön jopa kaksinkertaisessa volyymilla aiempaan verrattuna. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Onhan se jo nähty, sote-uudistus on ollut levällään pitkään ja on ilmeisesti vielä kauankin. Se on demokraattinen hallintomuoto, joskin tehoton. Varausjärjestelmät on sähköisOuti Mäkelä Outi Mäkelä (kok), 40, on nurmijärveläinen toisen kauden kansanedustaja. Hän ei ole pahoillaan uudistusten hitaasta etenemisestä, päin vastoin. Miksi vanha poisjäävä päättää merkittävästä tulevaisuuden asiasta! Pitääkö kunnat nykymuodossa lopettaa kokonaan