ja isännöinti Nro 12/2015 6,50 Kiinteistö Toimitilojen vajaakäyttö haittaa kaupunkikehitystä Energiateollisuus: Uusiutuvan energian osuus kasvaa 55–60 prosenttiin 2020-luvulla Kattojen tarkastus käy kätevästi kopterikameralla Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet viime vuosina Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen – rahoitus jäissä Kiinteistöala hakee parempaa imagoa kouluttautumisesta
Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.. Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti
09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?. 1-2/16 Peruskorjaus Rahoitus Vesi, putki, viemäri, sähkö LVIS 3/16 Julkisivut, ikkunat, ovet ja parvekkeet Värit, materiaalit, ulkovaipat Kattoremontit 4/16 Piha ja asuinympäristö Viherrakentaminen Kiinteistökoneet 5/16 Taloyhtiön tehokas talouden hallinta Isännöitsijä rahakirstun vartijana Korjaustarvesuunnitelma Vakuutukset, lainat, rahan hinta eli korot Vastikemaksut ja vastikkeet 6-7/16 Energian erikoisnumero 8/16 Turvallinen taloyhtiö Tiedottaminen Pelastustoimi; suunnitelmat ja organisaatio Puhtaanapito, jätehuolto ja kierrätys sekä siivous 9/16 Putkiremontit Kiinteistökoneet Talopesulat, varastot ja muut yhteistilat Rappukäytävät 10/16 Hissinumero Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Kiinteistö ja isännöinti VUODEN 2016 KIINTEISTÖ JA ISÄNNÖINNIN TEEMAT Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen, puh
– Perinteisen sähkölämmityksen osuus on viidenneksen suuruusluokkaa eli vajaa 600 000 omakotitaloa. Niiden tuotot ovat parhaita, vuokrat eivät ole säännösteltyjä ja niiden sijoittaminen kaupunkikuvaan ovat näyttävimpiä. Sivu 25 Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta – Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on turvallista oleskella ja liikkua, ja että se hoitaa kiinteistöä huolellisesti. Niissä rakentamiskate on merkittävästi parempi kuin asunnoissa, joista suurta osaa kontrolloi ja säätelee valtiovalta. Yksi vuosi olisi olla riittävä, sillä kukaan omistaja tuskin ryhtyy muutostöihin ilman todellista tarvetta – tuo kahden vuoden tyhjänä seisottaminen on merkittävä kustannushukka. Tuskin asiaa on tutkittu. Vanhoja öljylämmityksiä on edelleen noin 300 000, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama. Toimistotilojen lisäksi tyhjillään on runsaasti myös liiketiloja. Onko toimistotilojen vähentämistarve Helsingissä pysyvä ilmiö. Tällaista päätöstä valmistellaan Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Enää ei toimistotilojen avaruudella osoiteta yrityksen vakavaraisuutta ja toisekseen toimistotilojen tarve on vähentynyt toimistoautomaation kehittymisen vuoksi. Rakennusteollisuuden tuotannolle ei Suomessa ole nyt suurta kysyntää! Sivu 6 Uusiutuvan energian osuus kasvaa – Pientalosektorin päälämmitysmuodoista maalämpö on noussut ykköseksi kymmenessä vuodessa. Biojätteestä sopivin osa lähtee kompostoitavaksi ja biokaasuprosessiin sopiva osa ohjataan biokaasulaitoksen puolelle. Uusissa taloissa öljylämmitys on vastaavasti pudonnut lähes nollaan. Asuntojen rakentaminen on sidoksissa kansantalouden kehittymiseen ja kansalaisten elintasoon. Täällä Lapissa on taantuvia paikkakuntia, joissa on tehty vuokratalojen purkamispäätöksiä. Näihin lukeutuvat juuri liikeja toimistotilat ja miksei myös jossain määrin asunnot. On myös kysyttävä, onko kaupungin tilasuunnittelun vastuu ja osaaminen Helsingissä ja muuallakin Suomessa riittävän asiantunteva. Suunnittelijoille lankeaa myös vastuu siitä, että kaupungin keskusta-alueella on merkittävästi vanhaa asuntokantaa – paikoissa, jotka sopisivat työpaikka-alueiksi ja vastaavasti uusia asuntoja tulisi rakentaa lähitienoolle keskustasta poismuuttaville. – Biojätteestä tehdään nyt sekä kompostia että biokaasua. Lieneekö niin, että pää on tullut vetävän käteen. Hienompi aines sopii paremmin biokaasulaitokselle ja karkeampi osa päätyy biokaasulaitoksesta tulevan jäännöksen kanssa kompostointiprosessiin.. Onko muita syitä, kuin matalasuhdanne. Jos vahinko tapahtuu, kiinteistönomistajan on osoitettava, että se on toiminut huolellisesti siinä tilanteessa, Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa. 4 P ääkirjoitus P uhuvat päät Tyhjät liikeja toimistotilat nyt vauhdilla asunnoiksi K olme vuotta tyhjinä ja käyttämättöminä seisseet toimistotilat on mahdollista saada muutetuksi asuntokäyttöön. – Jos taloyhtiö huomaa, että on olemassa vaaratilanne, jossa lunta tai jäätä on putoamassa, alue pitää eristää, ja ihmisten kiertää alue. On oikea aika painaa jarrua kaikkinaiselle rakennustoiminnalle, joilla ei ole kansantaloudessa riittävää tuottoa. Mutta miksi tiloja on jäänyt tyhjiksi. Asunto kaupungin keskustassa liikenteen melussa ja huonossa ilmastossa runsaiden päästöjen vuoksi ei ole suositeltavaa. Sen vuoksi rakennusteollisuuden tulisi pyrkiä toteuttamaan ulkomaisia kohteita ja jättää hetkeksi kotimainen rakennustoiminta vähemmälle. Jos tiloja on liikaa, niin miksi odottaa kolmea vuotta. – Kun maahanmuuttajia muuttaa niin vuokrataloihin kuin asunto-osaketaloihin, tarvitaan tietoa. Näin lienee kaupunkisuunnittelulautakunnassa pohdittu. Jos laskemme suurten kiinteistösijoittajien, joista huomattavimpia ovat työeläkeyhtiöt, sijoituskohteita, ovat ne päässeet parhaimmille paikoille. Sivu 82 Maahanmuuttajat lisäävät kurssitustarvetta – Nyt ajassa olevia koulutushaasteita taloyhtiöille ovat lisääntynyt korjausrakentamisen tarve ja uusimpana maahanmuutto. Onhan käytäntö osoittanut aina, kuinka rakentajat hamuavat asuntojen sijaan halua rakentaa toimistotiloja. Onko ratkaisu harkittu ja oikeaksi havaittu. Tänään se on, ja tulee ilmeisesti olemaan vielä pitkään lievässä alamäessä. Nyt matalasuhdanteen ennätysaikakautena on toimistotiloja tyhjentynyt ennätyksellistä vauhtia, mutta onko tilantarve mahdollisesti kasvamassa suhdanteiden parantuessa. Sivu 46 Biojätteestä biokaasua – Joitain paikkoja pitää vielä optimoida, mutta kaasua laitos on tuottanut yllättävänkin hyvin, toteaa Ämmässuon käsittelylaitoksen biojätteen käsittelystä vastaava Christoph Gareis. Nyt ne päätökset onkin purettu, kun maahanmuuttajille tarvitaan asuntoja, sanoo Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtaja Taru Palokangas. Myös rakennusurakoitsijat hamuavat mieluiten juuri näiden suursijoittajien kohteiden rakentamista
6 Uusiutuvan energian osuus kasvaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaavan johtajan Jari Kostaman mukaan uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta kasvaa 55-60 prosenttiin 2020-luvulla. 5 S isältö 12 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 12 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Raide-Jokeri eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja sujuvoittaisi koko pääkaupunkiseudun liikennettä ja mahdollistaisi raidekäytävään uusia toimistoasuinkiinteistöjä. 68 Älyratkaisu lämmityksessä tekee tuloaan Fortum ja Leanheat kehittävät kerrostaloille älykästä ratkaisua, jolla voidaan pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä ja tehostaa samalla lämmöntuotantoa. 62 Tutkinnnon suoritus korottaa palkkaa Kiinteistöpalveluala hakee osaamista ja imagoa koulutuksen uudistamisella. 58 Ilmarisella sijoituksia noin 35 miljardia euroa Syyskuussa 2015 Ilmarisella oli sijoituksia noin 35 miljardia euroa. 22 Kiinteistömessuilla lähes 15 000 kävijää Kiinteistöalan massiivinen messukokonaisuus – muun muassa Kiinteistömessut ja FinnSec-messut – järjestettiin marraskuussa Messukeskuksessa Helsingissä. 31 – Turvallisuuden merkitys kasvaa – Valitettavasti yhteiskunnan kehitys menee siihen suuntaan, että entistä enemmän turvallisuuden merkitys kasvaa, toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen helsinkiläisestä Mirasys Oy:stä toteaa. 30 Kiinteistöjen turvallisuus on parantunut Oy Hedengren Security Ab:n asiakkuusjohtaja Kim Skogström on seurannut turvallisuusalaa parikymmentä vuotta Hedengrenin palveluksessa. Yhä useammin taidetta näkee kaupunkikuvassa kiinteistöjen julkisivuissa. Hän painotti puheenvuorossaan rakennusfysiikan historiaa ja tulevaisuudennäkymiä. 50 Rappauksen osuus kasvaa julkisivumateriaalina Rappaus on noussut kolmanneksi yleisimmäksi julkisivumateriaaliksi. 26 Pihan turvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta Marko Pirttijärvi Pihaja puistosuunnittelu Pirttijärvestä korostaa, pihan että suunnittelussa pitää koko ajan olla olennaisesti mukana turvallisuusnäkökulma. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Urbaaneissa kasvukaupungeissa työntekijät ja yritykset löytävät toisensa helposti, ja älyliikenne tekee palvelut ja kohtaamiset vetovoimaisiksi. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton marraskuussa julkistamasta korjausrakentamisbarometristä. 66 Kerrostaloja rakennetaan Lahteen Pientalorakentamisen määrät ovat Lahdessa nyt historiallisen alhaiset, mutta samaan aikaan kerrostalorakentaminen on vauhdittunut vuoden takaisesta merkittävästi. 28 Valaistuksella turvallisuutta ja erottuvuutta – Ihmiset haluavat hyvää valaistusta niin, että talon julkisivu ja autot erottuvat pimeällä.Valot myös pelottavat varkaat pois, tuotepäällikkö Jouni Vierimaa Havells Sylvania Finland Oy:stä toteaa. Uudisrakentamisessa tiilija betonipintojen osuus on vielä rappausta suurempi. ISSN 0782-7911 Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 72 Suuria kiinteistökauppoja loppuvuonna Useita suuria kiinteistökauppoja on tehty loppuvuodesta: Kesko ostaa Suomen Lähikaupan, kiinteistösijoitusyhtiö Sagax tuotantoja toimistokiinteistön Vantaalta, ja YIT myi toimistokiinteistön Helsingin ydinkeskustassa OPVuokratuotto-erikoissijoitusrahastolle. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. Yksi kiinnostavimmista esiintyjistä oli keynote-puhuja Mark Bomberg Kanadasta. 25 Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen korostaa kiinteistönomistajan korostunutta huolellisuusvelvoitetta kiinteistön alueen turvallisuudesta. 53 Uroteko 2015 -palkinto LeaseGreenille Jo viidenen kerran jaettu Kiinteistöalan Uroteko-palkinto myönnettiin tänä vuonna LeaseGreenin kehittämälle energiatehokkuuden palvelukonseptille. Hänen havaintojensa mukaan turvallisuus on parantunut niin liikekuin asuinkiinteistöissäkin. 38 Kattojen tarkastus kopterikameralla Kopterikamera on uusi tapa tarkistaa kattojen kunto ja lumitilanne. 54 Ouluun runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja Kerrostalorakentamisen kasvu Oulussa on vuodesta 2014 loppuvuoteen 2015 ollut huimaa, miltei 20 000 kerrosneliötä enemmän kuin edellisenä vuonna. 16 Tarvitaan mahdollistamista rajaamisen sijaan Kaupungit parantavat elämänlaatua, uutisoi Rakli lokakuussa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Niistä noin 17,5 miljardia oli kiinni korkosijoituksissa, 12,5 miljardia osakesijoituksissa ja runsaat 3 miljardia kiinteistöissä. Kokonaisuuden teemoina olivat älykäs, turvallinen ja viihtyisä kiinteistö. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ne halutaan muuttaa asuinkäyttöön. 81 Lisäkoulutus tarpeellista Isännöintitoimistot kouluttavat henkilökuntaansa aktiivisesti, ja myös henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumiseen. 82 Taloyhtiöt kouluttautuvat Kiinteistöliitto Lappi aikoo järjestää muun muassa maahanmuuttoon liittyvää koulutusta.. 29 Videovalvonta lisääntymässä – Videovalvonta on lisääntymässä ja sitä kannattaa tehdä rajoitetussa määrin, Turvakolmio Oy:n varatoimitusjohtaja Pasi Tikkanen kertoo. 32 Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet Vuosittain vakuutusyhtiöt maksavat eniten korvauksia tulipaloista ja vuotovahingoista. 46 Ämmässuolla syntyy ruokajätteestä energiaa Ämmässuon käsittelykeskuksessa on Pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsitelevä biokaasulaitos. Laitoksen tuottavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Turkulainen Domino Kiinteistöpalvelut palvelee taloyhtiöitä kauko-ohjattavalla kopterilla, jossa on videokamera. 40 On palattava rakentamisen juurille Tampereella lokakuun lopussa järjestetty rakennustekniikkaseminaari kokosi yli 500 kuulijaa. Sekä työnantajaettä työntekijäpuoli ovat yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta samoin kuin palkkatason vähittäisen kasvattamisen tarpeesta. 77 Rakentamiseen luvassa ensi vuodeksi kitukasvua Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua. 78 Julkisivutaide nostaa kiinteistöjen arvoa Taiteelle on löytyy kiinteistöstä monta sopivaa paikkaa, paitsi kiinteistön sisällä, myös ulkotiloissa, pihoilla ja teiden varsilla. 71 Jo viisi miljoonaa tonnia Betoroc-mursketta Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille. 44 Joka kolmannella kiinteistöllä korjaushanke Joka kolmannella taloyhtiöllä on kuluvana vuonna käynnissä jonkinlainen korjaushanke. 36 Helsingissä halutaan tyhjät tilat asunnoiksi Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjillään tai vajaakäytössä olevaa toimitilaa
Niissä voidaan selvityksien mukaan säästää lämpöenergian kulutuksesta jopa puolet. Lämmitys muuttuu. Viidennes maalämpöä Koko rakennuskannassa kaukolämpö lisää markkinaosuuttaan nykyisestä 46 prosentista. – Kun Suomessa puhutaan öljyn kulutuksen puolittamisesta, niin on huomattava, että vain seitsemän prosenttia kulutuksesta on lämmityksen osuutta. Kerrostaloissa ja esimerkiksi toimistorakennuksissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Kaasulämmitys ei koskaan ole lyönyt itseään läpi Suomessa ja on edelleen hyvin pienimuotoista. – Puun pienpoltto tuottaa lämpöä peräti noin 13 terawattituntia vuodessa. Energiateollisuus: Uusiutuvan energian osuus kasvaa 55-60 prosenttiin 2020-luvulla Lämmitysenergian tarve kasvaa Suomessa enää arviolta noin 10 vuotta rakennuskannan uusiutumisen vuoksi. Puu on päälämmitysmuotona vain 5–6 prosentissa pientaloista. Uudisrakentamisessa kaukolämmön markkinaosuus on ollut vuodesta 2007 lähtien vuosittain noin 55 prosenttia. Lähes kaikissa pientaloissa on kuitenkin sivupolttoaineena puu, jota käytetään talvikautena vähintään tunnelmalämmön tuojana. Mikä on Energiateollisuus ry:n näkemys siitä, miten uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kehittyy. Uudisrakentamisessa maalämmön osuus on noussut noin 20 prosenttiin, ja perinteisen sähkölämmityksen osuus laskenut noin 15 prosenttiin. M itään niin radikaalia ei ole tapahtumassa kuin mediasta voi kuvitella, vastaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama kysymykseen, miten uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kehittyy. Perinteisen sähkölämmityksen osuus on viidenneksen suuruusluokkaa eli vajaa 600 000 omakotitaloa. Kaukolämpö on pitänyt noin 15 prosentin osuutensa pientaloissa. – Poistoilmalämpöpumput tulevat varmasti lisääntymään tiettyjen 1960–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuusinvestointeina. Puun osuus uudisrakentamisen lämmitysvalinnoista on jo pitkään ollut noin 5 prosenttia. Vanhoja öljylämmityksiä on edelleen noin 300 000, Jari Kostama vetää yhteen. Uusissa taloissa öljylämmitys on vastaavasti pudonnut lähes nollaan. 6 Maalämpö ollut voittoisa pientaloissa – Pientalosektorin päälämmitysmuodoista maalämpö on noussut ykköseksi kymmenessä vuodessa
Voidaanko kaukolämmön lämpöhäviöitä putkistossa pienentää tulevina vuosina. Samaan aikaan lämmöntuotannossa maanlaajuisesti on varauduttava tehotarpeen suureen vaihtelevuuteen vuoden mittaan. Niissä voidaan selvityksien mukaan säästää lämpöenergian kulutuksesta jopa puolet. Pienentyneiden lämpöhäviöiden syinä ovat eristyspaksuuden kasvattaminen, uudet johtorakenteet ja materiaalit sekä kaukolämpöveden lämpötilatason lasku. Tätä edistää se, että ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin ja taajamiin. – Uusia innovaatioita voi myös tulla, sellaisia kuin mäntyharjulaisen Sopruksen kehittämä kaukolämpöputki, jossa kolmas putki sisällä kerää lämpöä hukkaantumasta putken ulkovaipan läpi maaperään. myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, kaikki rakennukset (sis. – Lasketaan, että vuoteen 2050 mennessä rakennuskanta kasvaa 50 prosenttia, mutta lämmitysenergian tarve vähenee 30 prosenttia, Kostama kuvaa. – Tämä seuraa siitä, kun uudet rakennukset ovat selvästi aikaisempia energiatehokkaampia ja vanhoja peruskorjataan intensiivisesti. – Lisäksi nykyisin rakennettavien uusien kaukolämpöjohtojen lämpöhäviöt ovat jo painuneet tasolle viisi prosenttia. Seuraavan 10 vuoden aikana se saavuttaa huippunsa, yli 40 TWh. myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) Peruslämmön tarvehuippu 2020-luvulla Peruslämmön eli tilojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittavan energian kysynnän huippu saavutetaan Suomessa jossakin vaiheessa 2020-luvulla, laskevat tutkijat. – Uusilla alueilla lämpötilaja painetehot putkistoissa ovat yhä pienempiä, vastaavalla tavalla Jari Kostama.. Myös kaukolämmön ja puun yhteiskäyttö jatkuu. – Yhä enemmän tullaan kuitenkin asentamaan myös kaukolämpöhybridejä aurinkolämmityksen ja/tai lämpöpumppujen kanssa. 7 . 2013 Asuinja palvelurakennukset kaukolämpö 46,2 % sähkö 18,1 % lämpöpumppu 12,5 % kevyt polttoöljy 8,4 % puu 13,1 % muu 1,0 % raskas polttoöljy 0,7 % Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön sekä kiukaiden sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, erilliset pientalot (sis. Kaukolämmön markkinaosuus sen sijaan samalla jopa kasvaa, vaikka lämmön myynti ei kasva. – Kaukolämmön lämpöhäviö on nykyisin 9-9,5 prosenttia, mutta tiiviissä kaupunkien keskustoissa vain puolet siitä, Kostama kertoo. – Kaukolämmön vuosituotanto on tämän taantuman aikana vaihdellut 32–35 terawattitunnissa. – Poistoilmalämpöpumput tulevat varmasti lisääntymään tiettyjen 1960–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuusinvestointeina. Lämmityksen markkinaosuudet v. Diplomityövertailun mukaan Sopruksen järjestelmää kannattaisi harkita erityisesti kaukolämpöverkon uusinvestointiin kohteissa, joissa johdon kokonaispituus on yli neljä kilometriä. Jakelujärjestelmän lämpöhäviöt pienenevät – Täytyy muistaa, että kaukolämpö on vain jakelujärjestelmä lämmölle, jota voidaan tuottaa mitä erilaisimmin tavoin. Kaukolämpö pärjää kaupungeissa – Kaukolämpö pärjää edelleen hyvin kaupungeissa ja taajamissakin, Kostama ennakoi
Lisäksi yhdyskuntajätteestä energiaa tuottavien osuus noussee 8–10 prosenttiin kokonaistuotannosta. – Kotimaiselle turpeelle on nykynäkymin poliittisesti taattu viiden prosentin asema, ja sitä voitaisiin kasvattaakin, mutta poliittisesti se on mutkikas juttu. Sähköä lämmöksi yhä vähemmän Sähkön kokonaiskäyttö lämmityksessä pienenee koko ajan,. Jos Helsinki myöhemmin päättää korvata vielä laajemmassa määrin kivihiilen ja maakaasunkin käyttöä, niin jossain vaiheessa kotimainen biomassa ei enää riitä, vaan korvaajaksi on ostettava pellettiä maailmanmarkkinoilta. – Öljyn määrä on jo nyt erittäin pieni ja se korvaantunee bioöljyllä. Onko näin ollen realismia puhua kokonaan kivihiilestä luopumisesta. – Kivihiilen käyttö on Suomessa 10 vuoden ajan vähentynyt. 8 Kaukolämmön tuotanto pohjautuu enenevässä määrin uusiutuviin ja muihin CO 2 -vapaisiin tuotantomuotoihin Kaukolämmön tai siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttiaineet v. 2014 Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 34 % Kotimaiset 50 % Hiilidioksidivapaiden energialähteiden (bio + teollisuuden ylijäämälämpö + lämpöpumppu-lämpö) osuus on neljässä vuodessa kasvanut 18 %:sta 34 %:iin *vuoteen 2030 mennessä osuus voi kustannus-tehokkaasti olla 55 % Puu, muu bio 31,1 % Turve 14,0 % Kivihiili 24,6 % Maakaasu 22,3 % Muut 3,4 % Öljy 2,1 % Teoll.sek.lämpö, lämpöpumppu 2,5 % Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho 200 000 160 000 120 000 80 000 40 000 250 200 150 100 50 Myynti MWh Sopimusteho MW myynti sopimusteho 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt kuin lattialämmityksessä voidaan käyttää matalalämpöä. Entä kaukolämmön tuotannon lähteet. Yhdyskuntajätteestä noin puolet on biohajoavaa, joten uusiutuvien biomassojen osuus noussee tasolle 60–65 prosenttia. – Jossakin vaiheessa 2020-luvulla kotimaisen uusiutuvan puun osuus kaukolämmön tuotannossa noussee 50–55 prosenttiin. Osin tämä johtuu siitä, että lauhdesähkön tuotanto vähenee ja poistuu vähitellen kannattamattomana, Kostama toteaa. – On ja ei, riippuu monista asioista, Kostama sanoo. maakaasulla, hukkalämmöillä, ehkä geotermisellä energiallakin. – Yksi potentiaalinen hiilen korvaaja on myös muiden bisneksien hukkalämpö. Vastaavia laitoksia on jo rakennettu Helsinkiinkin. Millä korvataan hiilestä luopuminen. Perinteisten polttoon perustuvien laitosten ohella lämpöä voidaan tuottaa hyödyntämällä esimerkiksi maan, vesistön tai vaikkapa teollisuusprosessin hukkalämpöä. – Loppu 35–40 prosenttia tulee sitten tuottaa muulla tavalla, esim. Kaukolämmön käytössä on kuitenkin legionellabakteerin estämiseksi määrätty lämpöraja, eli käyttöveden täytyy jossakin vaiheessa ylittää 58 astetta. Esimerkiksi Yandexin serverikeskus lämmittää jo puolet Mäntsälän kaukolämmöstä, ja kun laitos kaksinkertaistetaan, kaukolämmön tarve voidaan peittää hukkalämmöllä kokonaan. – Helsinki päätti nyt vähentää voimallisesti kivihiilen käyttöä vuoteen 2024 mennessä ja korvata polttoaineen pääosin biomassalla, mutta myös energiatehokkuuden edistämisellä ja muilla pienimuotoisilla ratkaisuilla
Tästäkö Suomen uusi vientituote. – Hyviä kysymyksiä, toteaa Kostama. Nämä haasteet liittyvät erityisesti puun tuloon markkinoille, puun ohjautumiseen parhaaseen käyttöön ja hankinnan kustannustehokkuuteen (ml. – Tällaisia investointeja ja isommassa kokoluokassa tulee varmasti jatkossa lisää, kun ne nyt jo alkavat olla lähellä kaupallista kannattavuutta. Kaikki muut materiaalit ovat kalliimpia. Kostama ottaa esille yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena ST1:n Espoossa toteutettavan innovaation. – Esimerkiksi vanhoissa kaukolämpötaloissa pesutilan remontin yhteydessä lattiaan asennetaan usein sähkövastukset. Aurinkoa ja pellettiä – Iloinen uutinen on myös se, että Savon Voima käynnisti juuri uuden puupelletillä käyvän kaukolämpökeskuksen, johon on liitetty 12 neliömetriä aurinkolämpökeräimiä, Kostama kertoo. – Lämmön varastointiratkaisu on kuitenkin sata kertaa halvempi kuin sähkönvarasto, Kostama huomauttaa. Sähköja kaukolämmityksen laskun suhteeseen vaikuttavat asukkaan yllättävätkin asiat. Jos pesutilan ovea pidetään auki, lattiasta siirtyvä piilolämpö syö kaukolämpölaskua merkittävän määrän, ja sähkölasku voi olla yllättävän suuri. Sähköllä syntyy myös piilolämpöä. Tanskassa on pieniä kausivarastoja maaseututaajamissa, joissa kokonaisuus pystytään hallitsemaan. Joulukuun alussa uutisoitiin, että hiljan keksityillä biohiilipelleteillä voi korvata kivihiilen. Puupelletin käyttöä säädetään ilmaisen aurinkoenergian mukaan. – Selvitys antaa realistisen kuvan, hän sanoo. – Tulokset osoittavat, että metsävarat ja puuntuotantopotentiaali eivät ole rajoite merkittävällekään määrälle biotalousinvestointeja, mutta investointien myötä lisääntyvä puun käyttö asettaa ennenäkemättömiä haasteita puuntarjonnalle ja raaka-ainehuollolle. – Lämpöpumppubuumin kasvu on neljä vuotta sitten tosin pysähtynyt, mutta kasvua on edelleen, ja kilpailu alalla on todella kova, joten kehitystä myös tapahtuu, Kostama toteaa. Laitteet ovat yhä tehokkaampia niin, että ne vaikuttavat rakennuksen lämmitykseen. 9 Lämmitysenergian kulutus voi laskea 89 000 gigawattitunnista 74 000 GWH:iin vuodessa, mikäli vanhoja rakennuksia korjataan energiatehokkaammiksi ja uudet rakennukset korvaavat runsaasti energiaa kuluttavia rakennuksia. Biohiilipelletti ratkaisuksi. Lämpö sähköä helpompi varastoida Aurinkolämmön läpimurron kannalta olennaista on kausivarastojen kehittäminen. Ja toisaalta ihmetyttää, kuinka paljon oikeasti ollaan valmiita maksamaan jatkojalostuksesta, jos tuote kuitenkin lopulta poltetaan. – Ja tällainen järjestelmä toimii lähes ikuisesti, laskelmien mukaan parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla, kunhan kaivot on tehty. Kodeissa, joissa on paljon sähkölaitteita, kaukolämpöä kuluu vähemmän, eli sähkölaitteet piilolämmittävät. – Siitä on vielä pitkä matka siihen, että varastointi saadaan onnistumaan markkinaehtoisesti myös Suomen olosuhteissa. Siinä vettä pumpataan 6–7 kilometrin syvyyteen, jossa vesi kiehuu 120-asteiseksi. Pumppukustannukset eivät ole hankkeessa olennaisia, vaan poraus. Kostama oli mukana maaja metsätalousministeriön tilaaman ja Pöyryn toteuttaman Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen -hankkeen ohjausryhmässä. Kuumana se pumpataan toista putkea pitkin ylös. logistiikka ja infrastruktuuri). – Aurinkolämpö ja -sähkö alkavat varmasti näkyä tilastoissa selkeästi pitkässä juoksussa. – Kokonaistilastoissa se ei suoranaisesti näy, mutta yksittäisten rakennusten kohdalla kaukolämmön jakajat ovat huomanneet selkeästi eron eri talojen kohdalla. Parhaimmillaan kesällä aurinkolämpö voi tuottaa kolmanneksen kyseisen pienen kaukolämpöverkon tehosta. – Suoraan en osaa vastata muuta kuin sen, että kovin paljon on ottajia meidän metsille. – Mitään kemikaaleja ei prosessissa tarvita, mutta toki ylös nouseva vesi on niin suolaista, että se kuluttaa laitteistoa. Rakennusten lämmitysenergian kulutus (GWh/vuosi) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Poistuma Energiatehokkuus korjaukset Rakennettu ennen 2010 Rakennettu 2011-2025 2010 2025 2010 2025 2010 2025 2010 2025 Omakotitalo Rivitalot ja Liikeja julkiset Teollisuuskerrostalot rakennukset rakennukset ?. –Vesi on luontainen lämpövarasto. Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025, VTT marraskuu 2015 Lämpöpumppu 56,1 % Vapaajäähdytys 24,4 % Kompressori 6,2 % Absorptio 13,3 % Jäähdytysenergian tuotanto 191 GWh (2014) koska lämpöpumput vievät vain kolmanneksen siitä sähköstä, mikä perinteisessä sähkölämmityksessä kuluu. Syntyykö Suomessa tosissaan niin paljon metsäroskaa, että siitä riittäisi pelletteinä vientiinkin
– Helsingin malli, jossa kaukolämpötaloja hyödynnetään ikään kuin suurina aurinkolämpökerääjinä, on hyvä, mutta toistaiseksi ainoa Suomessa. – Maailman mittakaavassa suurimmat tulevaisuuden uusiutuvat energialähteet kaikki energian käyttömuodot huomioon ottaen ovat vesivoima ja biomassa, josta osan muodostaa biokaasu. – Olennaista on ymmärtää, että tulevaisuuden näkymät eivät toteudu ihan huomenna tai ylihuomenna, mutta pitkässä juoksussa, keksintökehityksen myötä, muutos on suuri. Kunnille jaettava lämmitysenergian kulutus on 74 GWh vuonna 2025. Suomessakin on peltoalueita joutokäytössä bioraaka-aineen kasvattamiseksi. Tuuli heiluttaa markkinaa, mutta... Vesi on edullinen lämmönsiirtoaine. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on energiantuotannossa. – Suomen kokoluokassa Fortum on hyvin merkittävä toimija ja mahdollisuus, Kostama näkee. Tummat alueet menettävät ja vaaleat alueet rakentavat lisää vuoteen 2025 mennessä, mikäli rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan ja rakennuksia poistuu joko kokonaan tai jää vaille vakituista käyttöä ennakoidusti. Teksti: Terttu Iiskola – Olen ollut mukana neljässä yhteisen vientiorganisaation rakentamisyrityksessä. – Viennin osaaminen on ollut päänsärkyni jo 10 vuotta. Lähde: Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen, Maaja metsätalousministeriö/Pöyry syyskuu 2015 Lämmitysenergiatiheys muuttuu sitä mukaa kun asukasmäärät muuttuvat. Esimerkiksi heinäkuussa Helsingissä jopa puolet lämpimästä käyttövedestä tuotetaan ottamalla lämpö kaukojäähdytysvedestä. Kostama muistuttaakin Suomessa esiintyvästä näköharhasta, kun puhutaan tuulivoimasta ja aurinkopaneeleista. Fortumin lämmöntuotantokapasiteetti oli viime vuoden lopussa Suomessa 1936 MW, Venäjällä 13 466 MW, Puolassa 1189 MW ja muualla 811 MW. Venäjän kapasiteetti on vielä kasvamassa tuntuvasti vuoden 2016 alkuun mennessä. Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025, VTT marraskuu 2015 – Jos tämä onnistuu, se on maailmanluokan keksintö! Fortum ostaa tuotetun lämmön. Ei muisteta sitä, että sähkön osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on vain 27 prosenttia. Fortumilla on nyt kahdeksan miljardia euroa varoja kassassa, merkittävä osa käytettävissä uusiin ponnistuksiin. – Saksassa biokaasu on yleistynyt todella paljon valtion kovalla tuella. Suomessa Gasumin kolmesta uudesta liiketoiminta-alueesta yksi on biokaasu. Siis tässä saattaa häämöttää yksi Fortumin kahdeksan miljardin kassan investointikohde. Vientiyhteistyötä ei ole syntynyt Esimerkiksi Helsingin kaukojäähdytystekniikka on vientikelpoinen innovaatio, mutta kuka vie. – Energiatehokkaan rakentamisen varjopuoli on se, että rakennetut varjostuksetkaan eivät välttämättä riitä pitämään sisälämpötilaa kesäaikaan kohtuullisena, varsinkaan toimistotaloissa, joten viilennys on välttämätön, Kostama selittää. Loput 73 prosenttia ovat lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden prosesseja. Investoinneissa haemme taloudellisesti kannattavaa tasapainoa, joka antaa mahdollisuuden lisätä kapasiteettia ja vähentää päästöjä, Fortum muotoilee nettisivuillaan. Tuulivoima heiluttaa nyt rajusti pohjoismaista sähkömarkkinaa. Tanskalaiset osaavat tämän paljon, paljon paremmin kuin suomalaiset, Kostama harmittelee. – Olen niin turhautunut tilanteeseen, etten enää hevillä lähde tällaisiin hankkeisiin mukaan. Maailman merillä vellovat pitkässä juoksussa mittaamattomat leväkasvattamojen mahdollisuudet. Suomessa tuntuu olevan vaikeaa osata toimia yhdessä. – Energiantuotantoon tarvitaan maailmanlaajuisesti suuria investointeja. Niistä yksikään ei ole lähtenyt vetämään siinä vaiheessa, kun hankkeen Lämmitysenergiatiheyden muutos 20.10-2025 … 10% (44) -10% … -25 % (140) -25 % … (120). Kun hiilidioksidille tulee yhä kovempi hinta, biokaasujenkin kannattavuus paranee. 10 Metsäteollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttö eri skenaarioissa nykyisestä vuoteen 2025. Jäähdytyksellä tasaava ja kannattava rooli Jäähdytys lämmityksen vastapainona yleistyy, ja kaukojäähdytys parantaa kaukolämpöyhtiöiden kannattavuutta. julkinen rahoitus päättyy ja yritysten tulisi pistää itsensä todella likoon. Onko tässä toivomme
– Meillä on käynnissä rakennuttamisohjelmaa, jossa aiomme käyttää noin 200 miljoonaa euroa noin 1000 uuden vuokra-asunnon rakennuttamiseen lähivuosina sitä mukaa, kun löydämme asuntotuotantoon sopivia tontteja kasvukeskuksista. että tuulivoimaloiden vaikutuksista ja laajuudesta on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä. Luotettavat mittausmenetelmät ovat arvokkaita myös siksi, Elo rakennuttaa vuokraasuntoja Järvenpäähän Kiinteistönvälittäjiä vetää Tero Tahkola Uusi teknologia vähentää tuulivoiman digivaikutuksia VTT:n tutkimusprojektissa kehitetyillä menetelmillä ja työkaluilla voidaan ehkäistä tuulivoiman aiheuttamia haittoja televisioja mobiiliyhteyksiin. Myös staattiset vaikutukset voivat tuulivoimalassa olla normaalia rakennusta suuremmat, koska voimalat ovat huomattavasti muita rakennuksia korkeampia ja niitä on yleensä samalla alueella useita. Järvinen Tampereelta, Tomi Keto-Tokoi Lahdesta, Tuula Lindström Turusta, Markku Rautanen Vantaalta, Ingemar Tåg Vaasasta ja Marko Perälä Jyväskylästä. Syyskokouksessa vahvistettiin myös hallituksen apuna ja sen valvonnan alaisena toimivan alueneuvoston kokoonpano kaudelle 2016. Normaalin rakennuksen vaikutukset ovat pelkästään staattisia. 11 V TT:n tutkimusprojektissa kehitetyillä menetelmillä ja työkaluilla voidaan etsiä tuulivoimaloille optimaalinen sijanti niin, että voimalat vaikuttavat mahdollisimman vähän televisioja mobiiliyhteyksiin. Tuulivoimalan digivaikutukset eroavat merkittävällä tavalla suuren rakennuksen vaikutuksista. – Tähän sijoituspäätökseen vaikutti osaltaan vuokra-asuntotuotantoa tukeva poikkeuslaki, joka mahdollistaa eläkeyhtiöille lainarahan käytön vuokra-asuntojen rakennuttamiseen, Stenius sanoo. Puheenjohtajana toimii liiton varapuheenjohtaja Katja Määttälä Kuopiosta. Häiriöiden väheneminen leikkaa myös asiakaspalvelussa syntyviä kustannuksia.. –Tuulivoimaloiden sijoitusmuutoksilla voi olla merkittävä vaikutus digitaalisten yhteyksien laatuun laajalla alueella, sanoo VTT:n johtava tutkija Seppo Horsmanheimo. Digivaikutuksia voidaan ehkäistä entistä paremmin jo tuulivoimaloiden ja viestintäverkkojen suunnitteluvaiheessa. T yöeläkeyhtiö Elo on ostanut YIT Rakennus Oy:ltä asunto-osakeyhtiön, joka rakennuttaa 105 asuntoa käsittävän vuokratalokohteen Järvenpään Pajalan alueelle,. Hallituksen varajäseniksi valittiin Anne Hietala Tampereelta ja Jouni Paasio Turusta. Noin 20 miljoonan euron kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa YIT. Sijoitukset kiinteistöihin tarjoavat tasaista tuottoa eläkevaroille myös talouden vaikeina aikoina, kertoo Elon kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Timo Stenius. Uudet ratkaisut tuovat siis helpotusta sekä kuluttajille, operaattoreille että viranomaisille. Jäseninä ovat Sari Harilainen Espoosta, Reija Kaskimäki Ähtäristä, Saara Keihäs Orivedeltä, Kristen Kunnas Porista, Jouni Paasio Turusta, Marko Palhomaa Mikkelistä, Sanna-Mari Poutiainen Kuopiosta, Mikko Savolainen Jyväskylästä, Toini-Maria Uhlbäck Lahdesta ja Risto Volanen Porvoosta. Kansalaiset ovat tehneet entistä enemmän vikailmoituksia Viestintävirastolle, mobiilioperaattoreille ja televisiolähetysverkon omistavalle Digita Oy:lle alueilla, joille on rakennettu tuulipuistoja. Tämä voi tuoda huomattavia taloudellisia säästöjä, sillä suunnitelmien korjaaminen jälkikäteen on yleensä kalliimpaa kuin asioiden huomioiminen suunnitteluvaiheessa. Voimalan lavat synnyttävät pyöriessään tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuvan dynaamisen vaikutuksen, jonka arviointiin on aiemmin ollut vähän työkaluja. – Poikkeuslaki on lisännyt Elon panostuksia vuokra-asuntorakentamiseen, toteaa projektijohtaja Antti Pyötsiä Elosta. Varapuheenjohtajana jatkaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Katja Määttälä Kuopiosta. – Menetelmien avulla on mahdollista todentaa vaikutuksia ja siten selvittää todellisia syitä, jotta mahdollisten haittojen aiheuttaja voidaan tunnistaa ja sen vaikutuksia pienentää, sanoo johtava tutkija Markku Sipilä VTT:ltä. Hallituksen varsinaisina jäseninä vuonna 2015 toimivat Juha P. Kohteen rakentaminen käynnistyy välittömästi ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa keväällä 2017. – Vuokra-asuntotuotanto kasvukeskuksiin on osa Elon kiinteistösijoittamisen strategiaa. S uomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry:n puheenjohtajana aloittaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Tero Tahkola Oulusta. Hallituksen kokoonpanosta päätti marraskuussa kokoontunut SKVL:n liittokokous
Raide-Jokerin hankesuunnitelma on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä Raide-Jokerin hankesuunnitelma on käynnissä, mutta rahoitus on kuitenkin vielä epävarmaa, sillä valtion rahahanat ovat kiinni. Raide-Jokerin reitti kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550, eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. 12 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Valtion rahoitus edellytyksenä Raide-Jokerin toteutumiselle Raide-Jokeri eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja sujuvoittaisi koko pääkaupunkiseudun liikennettä ja mahdollistaisi raidekäytävään uusia toimistoasuinkiinteistöjä. – Hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja se julkaistaan tammikuussa. Tällä hetkellä ei ole selvää, esitetäänkö päätettäväksi suoraan hanketta vai seuraavan suunnitteluvaiheen käynnistämistä. Tavoitteena olisi aloittaa rakentaminen vuosina 2020 2022, jolloin bussilinjan 550 liikennöintisopimus päättyy. R aide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja. Kun hankesuunnitelma on valmis, ja radan kustannukset ja vaikutukset ovat riittävän tarkasti selvillä, Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot voivat tehdä päätöksen radan rakentamisesta. Päätöksiä jatkosta tehdään keväällä 2016, arviolta maaliskuussa. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös valtion rahoituksen tilanne, projektipäällikkö Lauri Kangas Helsingin. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta päätyen Keilaniemeen
Uusi raidelinja kutoisi joukkoliikennettä toimivaksi verkoksi, kehäteiden tavoin, Soininvaara sanoo. Kaavoja muutetaan tarvittavilta kohdin, jotta raitiotien toteuttaminen on mahdollista. Raide-Jokeri olisi nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo. Helsingin seudun Kauppakamarin maankäyttöja liikenneasioiden päällikön Tiina Pasurinmukaan Raide-Jokerin merkitys pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteelle olisi valtava. Pyrkimyksenä on luoda raideliikenteen verkostokaupunki, jossa raiteet yhdistävät alueita myös poikittaissuunnassa ja raideliikenne muodostaa aidon verkon. Nykyisen bussin 550 kapasiteetti on käytetty, ja kuormitus haittaa jo liikennöinnin luotettavuutta ruuhkassa. Yhä useampi pääkaupunkiseutulainen voi siirtyä julkisen liikenteen käyttäjäksi uuden, nopean poikittaislinjan myötä. Bussilinjan kapasiteetin kasvattaminen ei todennäköisesti olisi taloudellista verrattuna RaideJokerin rakentamiseen viimeistään keskipitkällä aikavälillä, Kangas toteaa. Raide-Jokeri kutoo yhteen pääkaupunkiseudun liikenneverkon ja sujuvoittaa merkittävästi etenkin poikittaisliikennettä. – Raide-Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä paitsi itsessään, se myös luo yhteyksiä ja solmukohtia säteittäiseen raidekäytävään ja linja-autoverkkoon, Pasuri sanoo. – Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen ja runkolinjojen vahvistaminen ovat maankäytön ja liikenteen suunnittelun keskeisiä strategisia tavoitteita. 13 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Valtion rahoitus edellytyksenä Raide-Jokerin toteutumiselle Pysäkkien alueista rakentuu elinvoimaisia solmukohtia palveluineen. Nopeampi kuin raitiovaunu Raide-Jokerin linjaa on tarkoitus liikennöidä uusilla, korkealuokkaisilla raitiovaunuilla. Vihreiden ex-kansanedustajan, Osmo Soininvaaran mukaan Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri tulisi helpottamaan ja sujuvoittamaan merkittävästi pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi, ja ovet molemmin puolin vaunua. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus, mikä on huomattavasti enemmän, kuin Helsingin kantakaupungin. – Nykyiselläänhän tiet vievät pitkälti keskustaan. Mikäli hankepäätös syntyy, voivat radan rakennussuunnittelu ja asemakaavaprosessi alkaa
Raidematkustaminen on tehokasta ja lisäksi erittäin miellyttävää, Soininvaara toteaa. – Raide-Jokerin ympäristö on merkittävä tiivistämiskokonaisuus Helsingin uudessa yleiskaavassa. Raide-jokeri avaa uusia maankäyttömahdollisuuksia koko raidekäytävässä. raitiovaunun 14–15 km/h matkanopeus. Raide-Jokerille on pyritty rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyisi sulavana ja Raide-Jokerin matka-nopeus hyvänä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ovat laatineet asemakaavamuutoksia Raide-Jokerin linjan varrelle. Uutta asuntorakentamista on suunniteltu etenkin Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle ja Otaniemeen Kuva: Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan pääosin omalla väylällään, erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidastaisi se kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta sille ei tulisi ylimääräisiä pysähdyksiä risteyksissä. Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli BussiJokerin reittiä. RaideJokerin linjan varteen onkin suunniteltu runsaasti uutta asuntoja työpaikkarakentamista. Uusia asuntoja nousee ainakin Pitäjänmäkeen Patterimäelle, Haagaan Vihdintien ja Huopalahden aseman väliin, Pirkkola-Maunulaan sekä Oulunkylään Käskynhaltijantielle ja Maaherrantien varrelle. Uudessa yleiskaavassa uutta asuinrakentamista on myös Latokartanos. Asuntorakentamista raiteen varrelle Raide-Jokeri tarjoaa mahdollisuuden rakentaa huomattavan määrä uusia asuntoja nopean raideyhteyden varteen. 14 Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi ja 45 metriä pitkien raitiovaunujen kapasiteetti on paljon suurempi kuin bussilla. Jotta bussi kuljettaisi saman määrän ihmisiä, tulisi linjoja kulkea todella tiheästi. Nopeaa kulkua edistäisi myös se, että pysäkit sijaitsisivat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin 33 pysäkin keskimääräinen väli olisi noin 800 metriä. – Raide-Jokeriin suunniteltujen, 45 metriä pitkien raitiovaunujen kapasiteetti olisi paljon suurempi kuin bussilla. Jo nykyisenkin kaavan puitteissa linjan varrella on käynnissä runsaasti kaavahankkeita sekä Helsingissä että Espoossa
Karhunkaatajan suunnitteluperiaatteethan on hyväksytty noin 3000-4000 asukkaalle, Lauri Kangas kertoo. – Palveluiden läheisyyden ja nopean raideyhteyden ansiosta asukkaiden tarve oman auton käytölle vähenee, yhä useampi siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi, mikäli Raide-Jokeri toteutuu, Osmo Soininvaara uskoo. Niistä tavoitellaan vetovoimaisia solmukohtia, jotka houkuttelevat asumisen lisäksi työpaikkoja ja palveluita, Tiina Pasuri sanoo. Linjauksen Espoon päätepysäkin ympäristöön, Keilaniemeen, jonne toteutetaan metroasemaa, on myös suunniteltu asumisen tehostamista. Ennusteiden mukaan RaideJokerin käytävässä olisi vuonna 2035 noin 200 000 asukasta ja noin 140 000 työpaikkaa. Nykyisellä maanrakennuskustannusindeksillä se olisi 240 miljoonan luokkaa. Mikäli rahoitusta ei löydy, on koko hanke vaarassa. – Jotta kaupungit ja kunnat voivat lähteä mittaviin investointeihin, tarvitsevat ne valtion tukea. Raide-Jokerille on pyritty rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja.. Kenties hankkeeseen tulisi löytää uusia, budjettipohjaisesta rahoituksesta poikkeavia rahoitusratkaisuja. Raide-Jokerin ohella Pisararata sekä Espoon kaupunkirata ovat koko pääkaupunkiseudun kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, Tiina Pasuri toteaa. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tuleva sopimus määrittää hyvin pitkälle tärkeiden infrahankkeiden, kuten Raide-Jokerin kohtaloa. Edellinen sopimuskausi päättyy vuoden 2015 loppuun, mutta oletettavasti uuden sopimuksen valmistuminen siirtyy silti ensi kaudelle. – Uusi raide toisi alueelleen paljon rakentamista, toimitiloja ja asuinkiinteistöjä. Erityisesti pysäkkien ympäristöt ovat rakentamisen kannalta keskeisiä. Mitään valtavia yllätyksiä ei siten toistaiseksi ole tiedossa. Yksi tapa rahoittaa hanketta on käyttää siihen maan myynnistä saatuja tuloja, Osmo Soininvaara sanoo. Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Raide-Jokerin reitin varrelle on kannattavaa ja kestävän kehityksen mukaista, sillä alueella on jo katuverkko, kunnallistekniikka ja palvelut. – Neuvottelut Helsingin seudun MAL -sopimuksen solmimiseksi valtion ja kuntien kesken vuosille 2016-19 ovat parhaillaan käynnissä. sa ja Karhunkaatajan alueella, Viilarintien varrella. Investointi on merkittävä, mutta kuitenkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi Länsimetrossa tai Kehäradassa, Kangas toteaa. Täydennysrakentaminen myös tukee ja jopa lisää nykyisten palveluiden säilymistä alueilla rakentamisen määrästä riippuen. – Alustavan yleissuunnitelman kustannus ilman varikkoa oli 210 miljoonaa, vuoden 2009 tasossa. Infrahankkeiden rahoitus epävarmaa Lauri Kankaan mukaan RaideJokerin kustannusten arviointi on vielä työn alla. 15 Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu poikittainen pikaraitiolinja. Tällä hetkellä eletään vielä hankesuunnittelun aikaa, mutta voidaan silti puhua kymmenistä tuhansista uusista asukkaista raiteen varrella, Soininvaara sanoo. Yleensä investoinnin myöhentäminen säästää, mutta jos korko on negatiivinen, aikaistaminen säästää rahaa. – Valtion rahahanat ovat tällä hetkellä kiinni. Edellinen MAL -sopimuskausi päättyy tämän vuoden loppuun. Kuva: Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kasvua nykyisestä olisi noin 35 000 asukasta ja 47 000 työpaikkaa, joista noin 23 000 asukasta ja 14 000 työpaikkaa on arvioitu muodostuvan vain, mikäli RaideJokeri toteutuu. Espoon puolella uutta asuinrakentamista on tiedossa Leppävaaran kupeessa sijaitsevalle Perkkaalle, sekä Otaniemeen. Tällä hetkellä budjetissa ei ole liiemmin väljyyttä, mutta suuren kustannus-hyötysuhteensa vuoksi hanke kannattaisi toteuttaa mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Tiina Pasurin mukaan RaideJokerin suhteen eletään nyt odottavalla kannalla. Aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa erityisesti kasvukeskuksissa. – Raide-Jokeri saa rahoituksensa kaupungeilta ja valtiolta. Valtion rahoitusosuus on kankaan muukaan kuitenkin yksi edellytys hankkeen toteuttamiselle. – Raide-jokeri voi avata uusia maankäyttömahdollisuuksia koko raidekäytävässä. Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii kaupunkiseutujen kanssa
Kuva: VR Group. Kansantalouden kasvun ja elämänlaadun rakentamiseen tarvitaan mahdollistamista rajaamisen sijaan Tilaa muuttuville tarpeille 16 Helsinki-Tampere -kasvukäytävän perustana on perinteinen infra, selkärankoina rautatie ja valtatie kaikkine liittymineen. Miten kuntatodellisuudesta noustaan tällaiselle uudelle tasolle. Urbaaneissa kasvukaupungeissa työntekijät ja yritykset löytävät toisensa helposti, ja älyliikenne tekee palvelut ja kohtaamiset vetovoimaisiksi. Kaupungit parantavat elämänlaatua, uutisoi Rakli lokakuussa. Kasvukäytävän liikenneinfra on Suomen paras, mutta myös liikkumisen ja elinvoimaisuuden volyymit ovat parhaat
. Tätä varten teemme tilaa muuttuville tarpeille, laadulle ja tuottavuudelle, uusiutumiselle ja digitalisaatiolle sekä ammattimaiselle kiinteistönomistamiselle, luettelee toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Hallitus lienee nyt keskittynyt vain akuutimpina pitämiensä ongelmien ratkaisuun, Ahonen sanoo.. – Palveluntarjoajille digitalisaatio avaa merkittävät markkinat, ja rakennusten omistajat ja käyttäjät hyötyvät teknologian hinnan jatkuvasta laskusta. Aalto-yliopiston Internet of Buildings -tutkimushanketta vetävä Antti Säynäjoki visioi, että rakennuksista voi tulla tiedon solmukohtia, kuten tietokoneet ovat nyt. 17 – Nämä ovat ne osa-alueet, joihin eniten tarvitaan muutosta, jotta suomalainen kiinteistöja rakentamisala voi menestyä ja kehittyä. R aklissa on tehty laajaa tulevaisuuden ennakointityötä elokuussa julkistetun strategian pohjaksi. Kadoksissa vastuu kaupunkipolitiikasta – Olisin totisesti halunnut, että Sipilän hallituksen ohjelmaan olisi kirjattu edes jonkinlainen kaupunkipolitiikan pala. Miltä Raklin tavoitteet näyttävät Suomen kasvukäytävän projektijohtajan Anna-Mari Ahosen vinkkelistä. – Ihanaa idealismia! Ahonen huudahtaa. – Päämäärämme on, että neljän vuoden kuluttua Suomessa on enemmän tilaa kasvulle. Tulevaisuudessa erilaiset sovellukset, joilla ihmiset voivat itse hoitaa aikaisemmin ammattilaisten tekemiä toimia, lisääntyvät merkittävästi. – Tilaa muuttuville tarpeille on hirvittävän iso asia, ja sen tavoitteet niin tärkeitä, että niiden EI ENÄÄ pitäisi olla vain tavoitteina, mutta..., sanoo Ahonen, ”esimerkiksi kuntien suunnittelutodellisuudessa marinoitunut” arkkitehti
Eri paikkakunnilla se vain merkitsee erilaisia kehittämisvälineitä. – Nämä ovat lähes täysin erilliset kerrokset. Tavoitteissa on hirveästi tekemistä, ja olisi hienoa, jos kaikki ponnistelisivat hyvän tarkoituksen ja tuloksen varmistumiseksi. Infrantekijät sekoittumaan! Ahonen kuvaa Suomen kasvukäytävän kehitystasojen tilannetta: – Kasvukäytävän perustana on perinteinen infra, selkärankoina rautatie ja valtatie kaikkine liittymineen. Nuorten muutto on tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa, ja sitä kuvaa hyvin kasvukäytäväprojektin sivuilla julkaistu Elinvoimakartasto. 18 2 – Vastuu kaupunkipolitiikasta on siis pääasiassa muilla kuin valtiolla. Siksi on jo aikakin, että Rakli ottaa myös kaupunkipolitiikkaan liittyvissä tavoitteissaan vahvan etunojan. – Kasvukäytävän kehittämiseen tarvitaan kuntien ja maakuntien rajat ylittävää ajattelua. Ahonen painottaa, että Suomi väistämättä tiivistyy kasvaviin kaupunkikeskuksiin, ja on ymmärrettävä, ettei se ole paha asia. Mitä erikoistuneempaa on työvoima, sitä suurempaa työssäkäyntialuetta tarvitaan, jotta työmarkkinat toimisivat kunnolla sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. – Sen päällä on aivan uusi infra, kokonainen ammattikunta, joka kehittää digitalisaatiopalveluja. – Kuntien välinen kilpailu onkin muuttumassa kilpailuksi asumisolosuhteista ja liikkumisen sekä digitalisaation välitystehokkuudesta. Kasvualueiden buusti koko talouden tukea Suomen kasvukäytävä on muodostunut välille Helsinki-Tampere. – Kasvukeskusten kehityksen vauhdittaminen on käytännössä koko maan taloudellisen kasvun tukemista. – Mitä kaikkea siitä voikaan seurata, kun nämä infrat saadaan sekoittumaan! Kuntien välinen kilpailu on muuttumassa kilpailuksi asumisolosuhteista ja liikkumisen sekä digitalisaation välitystehokkuudesta.. Kunnissa vasta aletaan havahtua siihen, että nämä kaksi tasoa ovat olemassa. – Raklin tavoitelista kertoo siitä, että pitää asettua riittävän korkealle, että edes osa voi toteutua vuoteen 2020 mennessä
Turengissa on Janakkalan potentiaali kiinni kasvukäytävän rungossa. Seuraavaksi on huolehdittava siitä, että nämä Suomen parhaat käytetään tehokkaasti. Usein ratkaisut ovat aika pieniä, esimerkiksi rautatieaseman liityntävälityskyvyn parantaminen. ?. – Asukkaiden arjen liikkumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat asemanseudut. Suomenlahden alittavan tunnelin varausta ei saa unohtaa, vaikka esimerkiksi rahoittajat suhtautuisivat siihen juuri nyt kielteisesti. Googlaa lisätietoja: Suomen kasvukäytävän Elinvoimakartasto Pullonkaulojen poistoa – Kasvukäytävän liikenneinfra on Suomen paras, mutta myös liikkumisen ja elinvoimaisuuden volyymit ovat parhaat. Ahonen ottaa esimerkiksi väyläsuunnittelun. 19 Verkostotyörukkaseksi itseään nimittävä arkkitehti Anna-Mari Ahonen, 44, tietää työelämäkokemuksensa perusteella, millaista maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja niihin liittyvä talous kunnissa on. Aika moni organisaatio tekee onneksi tahollaan työtä tilanteen muuttamiseksi. Kaikkea mahdollista ei suinkaan ole otettu irti. – Tampereen–Helsingin kasvukäytävän pitää tulevaisuudessa jatkua Tallinnaan ja edelleen Berliiniin. Kuva: Seppo Haavisto Suomen kasvukäytävä Helsinki-Tampere 35 % asukkaista (yli 2 milj.) 40 % työpaikoista 45 % bruttokansantuotteesta 50 % yritysten liikevaihdosta Kasvukäytävän vaikutusalueeseen itsensä kokevista kunnista pohjoisin on Hämeenkyrö. Tampereelta Berliiniin Kolmantena tasona Ahonen ottaa esiin pitkän aikajänteen infrainvestoinnit, joita tarvitaan sen helpottamiseen, että Suomi on käytännössä saari ja siten lentoliikenteen varassa. Kun katsoo bussin ikkunasta tiellä ajavia henkilöautoja, suurimmassa osassa istuu vain kuljettaja. – VT3:n välityskyky on jo heikentynyt erityisesti Helsingin mutta myös Tampereen päässä. Tampereelta valmistuttuaan Ahonen on työskennellyt yksityisissä arkkitehtitoimistoissa, maakunta-arkkitehtina ja Janakkalassa 4 vuotta, aluksi teknisenä johtajana ja sitten kunnanjohtajana. – Liityntäpysäköinnin tai ohikulkutien ratkaisuun yhdessä kunnassa pitää ottaa huomioon yli kuntarajojen liikkuvien ihmisten palvelutarpeet
Kaikki tapaukset, joissa joku potentiaalinen asukas tai yritys kääntyy kunnan puoleen, ovat yksilöllisiä, joten niitä ei pidä käsitellä vain rajoittavan kaavan ja aikataulun mukaan. – Tarvitaan paljon erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja erilaisia asuntoja erilaisille perheille koko kasvukäytävän alueelle, toki suurimpia keskittymiä painottaen. – Vielä kun saataisiin politiikan ja suunnittelun keinoin ratkaistua pääkaupunkiseudun asunto-ongelma. Hän odottaa kasvukäytävän yhteydessä pääsevänsä tutkimaan elinvoimakaavoituksen näkökulmaa. Rail Baltica -yhteyden myötä Suomen ja KeskiEuroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Teksti: Terttu Iiskola. Suunnittelukulttuurin on muututtava – Kyseenalaistan nykyistä suunnittelun ja kaavoituksen kulttuuria elinvoimakehittämisen osalta, Ahonen toteaa. Ulkomaisille toimijoille he ovat vahva vetovoimatekijä. – Yhdessä yritämme saada kaikki kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvät toimijat yhteistyöhön ja panostuksiin, sillä kasvukäytävä on yrityksen ja sijoittajan kannalta pienimmän riskin aluetta Suomessa. – Meillä on paljon tämän alueen osaajia työmarkkinoilla, ja mutkattomat, toisensa tuntevat verkostot tukevat toisiaan. – Esimerkiksi Hämeenlinna on kasvanut vahvasti koko 2000luvun, paitsi nykysuhdanteessa. – Unelmoin, että kun rautatietunneli Tallinnaan toteutuu, siihen kytkeytyy myös lentorata. Kunnallishallinnon taso sen sijaan ei ole tähän asti juurikaan valmistautunut tätä kehitystä tukemaan. – Onko suunnittelijoiden ammattikunta jotenkin mukana talouden kiihdyttämisen talkoissa. Erityisesti maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen toimialoilla kunnissa tarvitaan mahdollistava ote. Bordeaux’n ITS-kongressissa päätettiin lokakuussa aloittaa eurooppalainen yhteistyö Liikkumisen palveluistamisessa (MaaS). Pitäisi olla. – Kasvukäytävä on siis sellaista aluetta, että jos rahoitettavalla on maksukyky ja vakuudet kunnossa, niin rahoituksen saa, Ahonen toteaa. – Suomessa on otettu digitalisaatiossa liikenteen toimialalla edelläkävijän roolia, ja kasvukäytäväkin haluaa olla vuonna 2020 Euroopan johtava älyliikenteen alusta. – Sääntelyä on kevennettävä ja muutettava rajoittavasta mahdollistavaksi. Toivottavasti Hämeenlinnassa hoksataan ryhtyä urbaaniksi kaupunkikeskukseksi, ettei tarjolla olisi vain maaseudun pientalomattoa, joka ei kelpaa urbaaneille liikkuville perheille. Rajoittamisesta mahdollistamiseen Ahosen mukaan Raklin tavoitteissa mainittu sääntelyosuus on tärkeä. – Digitalisaatio vaikuttaa suuresti ja tarjoaa uusia liiketoimintaja vientimahdollisuuksia. Eli Helsinki Vantaan lentokentän yhtyminen Tallinna–Tampere -kasvukäytävään on äärimmäisen tärkeää. 20 – ”Unelmani” on, että joskus 2020-luvulla Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Sen osalta Raklin listassa voisi olla kunnianhimoisempiakin tavoitteita. – Uudenlaista ajattelua tarvitaan erityisesti niillä alueilla, jotka kehittyvät voimakkaasti. Yhteistyö koko Tampere–Berliini -välillä on jo nyt tiivistynyt. – Kunnissa pitää olla sisäinen palo ratkaista kysyjän ongelma mahdollisimman nopeasti ja joustavasti – kuten nyt Äänekosken tehtaan kohdalla lienee tehty. Euroopan johtavaksi älyliikenteessä! Ahonen tekee paljon työtä digitalisaation kanssa älyliikenteen suunnittelussa