ja isännöinti Nro 11/2015 6,50 Kiinteistö Keski-Pasilan Ratapihakorttelit muuttavat alueen ilmeen Suomi kärjessä uusiutuvan energian hyödyntämisessä Kaikki kiinteistöpalvelut halutaan samalta toimijalta LED-lamppujen elinikä jopa 100 000 tuntia Uusi lainsäädäntö edistää ryhmärakennuttamista Aurinkoenergialaitteistojen hinta puolittunut 10 vuodessa Suomessa jopa tuhansissa julkisissa rakennuksissa sisäilmaongelmia
Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.. Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti
09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?. 1-2/16 Peruskorjaus Rahoitus Vesi, putki, viemäri, sähkö LVIS 3/16 Julkisivut, ikkunat, ovet ja parvekkeet Värit, materiaalit, ulkovaipat Kattoremontit 4/16 Piha ja asuinympäristö Viherrakentaminen Kiinteistökoneet 5/16 Taloyhtiön tehokas talouden hallinta Isännöitsijä rahakirstun vartijana Korjaustarvesuunnitelma Vakuutukset, lainat, rahan hinta eli korot Vastikemaksut ja vastikkeet 6-7/16 Energian erikoisnumero 8/16 Turvallinen taloyhtiö Tiedottaminen Pelastustoimi; suunnitelmat ja organisaatio Puhtaanapito, jätehuolto ja kierrätys sekä siivous 9/16 Putkiremontit Kiinteistökoneet Talopesulat, varastot ja muut yhteistilat Rappukäytävät 10/16 Hissinumero Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Kiinteistö ja isännöinti VUODEN 2016 KIINTEISTÖ JA ISÄNNÖINNIN TEEMAT Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen, puh
Samalla sen hinta on pudonnut noin 30-40 prosenttia. Ovatko uudet energiamuodot tuomassa meille uuden tulevaisuuden. Kun ja jos meidän lämmitysenergian tarpeemme määrässä saavutetaan eteläeurooppalainen taso, on Suomen mahdollisuus kilpailla ja menestyä kansojen joukossa aivan erilainen kuin tänään. Asukkaiden välisiin erimielisyyksiin isännöitsijän tulee osata suhtautua puolueettomasti ja ratkoa tilanteet oikeudenmukaisesti. Muuttaako uusi energiatalous Suomen ja muun pohjolan tulevaisuuden Ö ljyn käyttö energialähteenä on alkanut vähentyä. Sitä edellyttää pohjoinen sijaintimme. 4 P ääkirjoitus P uhuvat päät Sivu 46 Isännöitsijältä vaaditaan sosiaalisia taitoja – Koska isännöitsijä toimii satojen erilaisten ihmisten kanssa, on tärkeää omata hyvät sosiaaliset taidot, sanoo Aari Isännöinti Oy:n hallinnollinen isännöitsijä Eeva Raunisto. Meidän kansantaloudestamme suuri osa joudutaan käyttämään lämmityspolttoaineisiin. Omalla tontilla tapahtuva kompostointi tulee pyrkiä ottamaan uudelleen tehokäyttöön ja kuljetukset minimoida. Kokeilu on edennyt Etelä-Koreassa, jossa autojen energialähteenä on vety ja ilmasta saatava happi. Omakotivaltaisessa Suomessa se pientalojen tonteilla on mahdollista, joskin ne viime vuosina on totuttu kuljettamaan säiliöautoilla kaatopaikoille ja sieltä suuri osa ulkomaille. Sivu 40 Lämpöpumpputeknologia valtaa alaa – Meillä on tavoitteena päästä vuoteen 2050 hiilineutraaliin yhteiskuntaan, mikä jo sinänsä edellyttää nykyisten lämmitysjärjestelmien korvautumista uusiutuviin energioihin perustuviin lämmitystapoihin. Vuonna 2050 päästöjen pitäisi olla vähennetty 90 prosentilla. – Ei rakennusalan tavoite ole tehdä huonoa. Jollei tapahdu mitään aivan mullistavaa, tavoitetta hiilineutraalisuuteen tuskin kumotaan, sanoo tutkija Mika Luoranen Lappeerannan Teknisestä yliopistosta. Mihin me Suomessa olemme menossa. Laki parantaa erityisesti rahoituksen saatavuutta, sanoo ryhmärakennuttamiseen palvelua suuntaava rakennusliike Fira Oy:n toimitusjohtaja Jussi Aho. Miten biojätteet voidaan kaupunkiolosuhteissa hyödyntää, lienee selvittämättä. Me pohjoisen asukkaat olemme aina jääneet jälkeen maista, joissa lämpöä on runsaammin. Jätteistä ennakoidaan syntyvän merkittävä määrä energiaa tämän päivän ulkomaille kuljettamien vastaisesti. Kotitalousjätteistä noin kolmannes on biojätettä ja sen kompostointi kotimaassa olisi mahdollista, ja sen hyödyntäminen energiaksi on vain ajan kysymys. Tilalle tulevat biopolttoaineet sekä aurinkoja tuulienergia sekä maan uumenista saatava lämpö. On vain ajan kysymys, kun vety siirtyy kiinteistöjen polttoaineeksi. Sivu 22 Sivu 78 Ryhmärakennuttaminen helpottuu – Ryhmärakennuttaminen on ollut Suomessa harvinaista, mutta uuden lain uskotaan helpottavan ryhmärakennuskohteiden käynnistymistä. Itse polttoaine on käytännössä ilmaista verrattuna tämän päivän bensiiniin ja dieselöljyyn. Melko uusiakin rakennuksia joudutaan korjaamaan, toteaa professori Panu Kaila. Rakentamisen laadussa löytyy valonpilkahduksia – Suomessa on jopa tuhansia julkisia rakennuksia, joissa on eriasteisia sisäilmaongelmia. Öljyn käyttäminen lämmitysja liikennepolttoaineina on vähenemässä ja atomivoiman käyttö ilmeisesti tulee olemaan suhteellisen lyhytaikaista. Me Suomessa emme saa maaperästämme öljyä, mutta perinteisesti meillä on hyvin kasvavat metsät, joita ei enää vuosikymmeniin ole hyödynnetty energiaksi, vaan enemmän rakentamiseen ja muuhun hyötykäyttöön. Olemme joutuneet taukoamatta taistelemaan kylmän ilmastomme kourissa. – Uuden lain tuomat uudet pelisäännöt turvaavat ryhmärakennushankkeisiin ryhtyvien osallistuvien oikeudellisen aseman. Kansantalouden kannalta tuntuu väärältä politiikalta kuljettaa biojätettä ulkomaille poltettavaksi, kun sen hyödyntäminen energiaksi kotimaassa olisi mahdollista. Missä määrin maailmantalous saa uusia muotoja, kun öljyntuottajamaat menettävät kansantalouksiensa ylläpitämiseksi saamansa suuret öljytulot. Vety on veden alkuaine, sitä on luonnossa ja sen hyödyntäminen on auton moottorissa otettu käyttöön. Nämä kaikki yhdessä mullistavat meidän pohjoisilla leveysasteilla harvaan asutussa maassamme tarvittavan yksilöä kohden keskimääräistä runsaamman energiatarpeen. Energian tuotannossa ollaan etenemässä myös liikenteessä, kun kyetään hyödyntämään vetyä yhdessä hapen kanssa. Mutta kun tulee joku uutuus, jota valmistajat lobbaavat, sitä käytetään eikä tahdota myöntää, että pieleen meni.. – Teollinen rakentaminen toi aikanaan käyttöön uusia, hengittämättömiä rakennusmateriaaleja, jotka eivät sietäneet normaalia elämää. Kehitetään vauhdilla uusia energiamuotoja ja öljyn kulutus on kääntynyt laskuun. Meillä Suomessa on viime aikoina jouduttu kuljettamaan biojätettä poltettavaksi ulkomaille. Mikä on Suomen tulevaisuus, kun energiamuodot kehittyvät. – Isännöitsijä ei voi pillastua, oli tilanne mikä hyvänsä. Kun Suomi vapautui jääpeitteestä 10 000 – 20 000 vuotta sitten, on asutus levinnyt meille vasta viimeisen kahden tuhannen vuoden aikana. Milloin vedyllä ja hapella – siis näillä kahdella veden alkuaineella – saadaan siinä määrin syntymään energiaa, että se sivuuttaa nykyiset lämmitysenergiat. Jopa aurinkoenergian, tuulen ja maalämmön
Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari.. 81 Espoon ilmasto-ohjelmaa viilataan Suomen toiseksi suurin kaupunki Espoo päivittää ilmastoohjelmaansa. ISSN 0782-7911 Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun 6 ARA-asuntojen tuottaminen tuskaisinta Suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi tehty MAL-sopimus jää tavoitteistaan Helsingin seudulla. 36 Uusiutuvan energian järjestelmä on mahdollinen Täysin uusiutuvaan energiaan perustuva energiajärjestelmä on teknisesti ja taloudellisesti mahdollinen vaihtoehto. Digisähkö Oy on erikoistunut tarjoamaan erilaisia älykotiratkaisuja. 32 Suomi kärjessä uusiutuvan energian hyödyntämisessä Mikäli julkisen tuen sijaan vertaillaan uusiutuvan energian teknologiaa ja uusiutuvan energian tuotantoa, Suomi sijoittuu Euroopan, jollei jopa maailman kärkeen. 31 Tesoman liikekeskuksesta tamperelaisten olohuone Tesoman uusi liikeja palvelukeskus yhdistää kaikki arjen palvelut. Keskeisessä osassa on joukkoliikenteen, pyöräilyn ja uusiutuvan energian kehittäminen, kertoo Espoon kestävän kehityksen ohjelman puheenjohtaja Sirpa Hertell. Nyt taloyhtiöissä on huomattu, etteivät mittarit toimikaan luotettavasti. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Kalleinta asuminen on pääkaupunkiseudulla, edullisinta maaseudulla. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 24 Senaatti-Kiinteistöt ja A-Kruunu yhteistyöhön Senaatti-kiinteistöt ja A-Kruunu Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka edistää vuokra-asuntojen toteuttamista Helsingin seudulla. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 40 Lämpöpumpputeknologia valtaa alaa lämmityksessä Lämpöpumput ja etenkin maalämpö tulevat olemaan kasvava kiinteistöjen lämmitysmuoto tulevaisuudessa. 83 Hissiavustuksia 30 miljoonaa euroa ARA on tänä vuonna myöntänyt marraskuun puoliväliin mennessä jo 27 miljoonaa euroa hissien asentamiseen vanhoihin kerrostaloihin. 54 Ensiasunnon ostajat lähtivät liikkeelle Pitkässä juoksussa ensiasunnon ostajien määrä on vähentynyt selvästi, mutta viime aikoina ensimmäisen asunnon ostajat ovat jälleen lähteneet liikkeelle. 70 Huoneistokohtainen vesimittari ei toimi Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat olleet pakollisia uudiskohteissa vuodesta 2011 lähtien. 10 Asumisneuvonta pitää vuokrarästit kurissa Kiitos hyvien asumisneuvojien ja vuokrasihteereiden vuokranmaksurästit ovat pysyneet noin 1,2 prosentissa liikevaihdosta niin VVO:lla kuin Lahden Taloillakin. 76 Lahteen kaksi uutta kaupunginosaa keskustaan Lahden keskustan tuntumaan nousee tulevaisuudessa kaksikin merkittävää kaupunginoosaa, Askonalue ja Hennala. Hissejä on asennettu 257. 52 Siivouspalvelu on sopimuspohjaista Siivouspalveluiden sisältö riippuu aina palvelun tilaajan ja tarjoajan välisestä sopimuksesta. 44 Kirkkonummella vaihdettiin öljylämmitys maalämpöön Asunto-osakeyhtiö Kirkkonummen Harju on 1960-luvulla rakennettu, 84 asunnon kerrostaloyhtiö, jossa päätettiin muutama vuosi sitten siirtyä öljylämmityksestä maalämpöön. 27 Aurinkovoimala Oulun kaupunginkirjastoon Oulun kaupunginkirjastoon rakennetaan parhaillaan aurinkovoimalaa. 28 SaloSolarissa uskotaan auringon voimaan Salolainen Salo Solar uskoo aurinkoenergian tulevaisuuteen. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. 34 Powerwall-kotiakku varastoi aurinkosähköä Markkinoille tulleiden, aurinkosähköä varastoivien kotiakkujen on puhuttu mullistavan aurinkoenergian käyttömahdollisuudet. 20 Korjausrakentaminen kasvattaa rakentamista Rakentaminen supistuu tänä vuonna prosentin verran edellisvuodesta, mutta kasvanee kahdella prosentilla ensi vuonna. 46 Isännöinti on asiakaspalvelua Aari isännöinti Oy:n isännöitsijän, Eeva Rauniston mukaan isännöintityö on hyvin pitkälti asiakaspalvelua, jossa tarvitaan sosiaalisia taitoja ja puolueetonta pelisilmää. 61 ”Syke” voitti Meilahden arkkitehtuurikilpailun Meilahden sairaala-alueelle suunnitteilla olevan Traumakeskus-Syöpäkeskuksen suunnittelusta käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti työyhteenliittymä Integrated ehdotuksellaan Syke. 14 Asumisen hinnassa on suuria eroja eri puolilla Asumisen hinta vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. 18 Palveluiden keskittäminen yleistyy tulevaisuudessa Yli puolet kiinteistöja toimitilapalveluja hankkivista päättäjistä uskoo, että palveluiden keskittäminen yleistyy tulevaisuudessa. 58 LED – tulevaisuuden valonlähde Energiansäästölamput ovat antamassa tilaa uuden ajan LED-lampuille. 50 Älyratkaisuja koteihin Musiikkia seiniin piilotetuista kaiuttimista, tv päälle kännykkään ladattavalla sovelluksella, ovipuhelinratkaisuja. 39 Osakkailla harhaluuloja remonttikustannuksista Kun taloyhtiön osakas remontoi asuntoaan, hän vastaa remontin kustannuksista yleensä itse. 73 Elinkaariajattelua myös taloyhtiöihin Kun korjaukset tehdään oikea-aikaisesti, kiinteistön ylläpito on kaikkein edullisinta ja tällöin säästetään asuntoyhtiön elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista jopa 30 prosenttia, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 22 Rakentamisen laadussa löytyy valonpilkahduksia Suomessa on jopa tuhansia julkisia rakennuksia, joissa on eri asteisia sisäilmaongelmia. Toisinaan osakkaat luulevat, että taloyhtiö maksaa osan kustannuksista. 62 Puurakentaminen lisää työllisyyttä Pellervon taloustutkimus PTT selvitti Puutuoteteollisuus ry:n rahoituksella puun käytön lisäämisen kansantaloudellisia ja kasvihuonekaasupäästöjen taloudellisia vaikutuksia julkisissa rakennushankkeissa 66 Laatu on hintaa tärkeämpää Oululuainen ja jyväskyläläinen isännöitsijä ovat yhtä mieltä siitä, että laatu on isännöinnissä hintaa tärkeämpi kilpailuvaltti. 78 Uusi lainsäädäntö edistää ryhmärakennuttamista Ryhmärakennuttaminen on ollut Suomessa harvinaista, mutta uuden lain uskotaan helpottavan ryhmärakennuskohteiden käynnistymistä. 5 S isältö 11 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Professori Panu Kaila näkee rakentamisessa kuitenkin myös valonpilkahduksia
6 M AL-aiesopimusmenettely on tehty tämän vuoden loppuun jatkuvaksi kaudeksi Helsingin, TamNeuvottelut ovat tunnusteluvaiheessa, eikä niistä siksi vielä ole olemassa konkreettisia lukuja. – Sopimuksia uudistettaessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden vaikuttavuuteen sekä siihen, miten ne vahvistavat seutujensa elinvoimaa ja edistävät kokeilukulttuuria ja uusia tapoja toimia. – Uuden sopimuskauden neuvottelut ovat siis käynnissä Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa, ja pyrimme pääsemään maaliin vuodenvaihteeseen mennessä.. ARA-asuntojen tuottaminen vaikeaa Suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi tehty MAL-sopimus jää tavoitteistaan Helsingin seudulla. Se selviää samaan aikaan, kun hallitus päättää ensi keväänä valtion talouskehyksistä. Helsingin seudun MAL-sopimuksesta neuvotellaan tämä vuosi, päätökset keväällä pereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduille, ja tarkoitus on, että päästäisiin sopimaan myös kaudesta 2016–2019, kertoo neuvotteluista vastaava rakennusneuvos Matti Vatilo ympäristöministeriöstä. Otetaanko tavoitteet kiinni uudessa sopimuksessa. – Päätökset saattavat venyä kevättalveen eli samaan yhteyteen, kun hallitus päättää seuraavista valtion talouden kehyksistä, kertoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja Tea Usvasuo
Sopimusten avulla näitä koskevat kehittämisperiaatteet yhdistetään seudullisesti samaan prosessiin siten, että linjaukset ohjaavat kuntien sisäistä ja keskinäistä päätöksentekoa sekä vahvistavat kaupunkiseudun ja valtion välistä sitoutumista sopimuksessa määriteltyihin yhteisiin tavoitteisiin, Vatilo muotoilee. Pornaisiin ei saada edes sovittua 12 ARA-asuntoa. Valtion puolelta sopimuksissa ovat mukana ympäristöja liikenneministeriöt, alueen ELY-keskus, Liikennevirasto ja ARA. Yksi uuden mallin tavoite on hallitusohjelman mukaisesti lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista. Toimenpiteellä luodaan edellytykset tonttitarjonnan ja asuntotuotannon lisäämiselle ja sen avulla alueen kilpailukyvyn vahvistamiselle. ARA-asunnoissa Tuusula kuitenkin yltää 159 prosenttiin ja Vihti 108 prosenttiin. Sopimusneuvotteluihin ovat osallistuneet myös elinkeinoja valtiovarainministeriöt. MAL-sopimus on ollut käytössä vuodesta 2012 Helsingin seudun 14 kunnan sekä Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseuduilla. Nykyiset sopimukset ovat voimassa vuoden 2015 loppuun. Muut: Kirkkonummi 94, Kerava 90, Hyvinkää 88, Nurmijärvi 84, Helsinki 87, Espoo 85, Järvenpää 78, Vantaa 70, Sipoo 67, Kauniainen 52 ja Mäntsälä 49 prosenttia. 7 Ylijohtaja Hannu Rossilahden selvitystyö ARA-rahoituksen uudesta 10 vuoden välimallista valmistui marraskuun puoliväliin mennessä. Valmistuneet asunnot kunnittain Kun lasketaan vuoden 2015 loppuun mennessä valmistuvat asunnot, MAL-tavoitteen ylittävät Kauniainen (171 %) ja Mäntsälä (109), saavuttavat suunnilleen Nurmijärvi (100) ja Espoo (99), onnistuvat keskimääräisesti Vantaa, Hyvinkää ja Kirkkonummi (95) ja muut kunnat jäävät tuntuvasti: Helsinki 90, Järvenpää 88, Tuusula 77, Vihti 75 ja Kerava 64 sekä surkeasti Sipoo 46 ja Pornainen 44 prosentillaan. Helsingin seudun MALsopimusta täydentää syksyllä 2014 tehty sopimus suurten. MAL-aiesopimusmenettelyn tavoitteena on ohjata yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista kaupunkiseuduilla, joilla yhdyskuntarakenteen hajautumisen riski on merkittävä. Yhdyskuntarakenne, liikenne ja asunnot vatuloinnissa – Aiesopimuksiin sisällytettäviä keskeisiä kysymyksiä ovat eheä yhdyskuntarakenne, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka ja HELSINGIN SEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI III 15 Kolmen ensimmäisen aiesopimusvuoden aikana on valmistunut yhteensä lähes 34 000 asuntoa. toimiva liikennejärjestelmä
Suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi solmitun sopimuksen toimeenpano on käynnistynyt Länsimetron jatkeen, Helsinki–Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämisen ja Malmin lentokentän osalta. Sopimuksesta on tehty valtioneuvoston periaatepäätös marraskuussa 2014. Suunnitelmien kokonaisuudessa on esitetty yleispiirteinen näkemys Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. – Pisara-radan toteutusedellytysten ja aikataulun selvitys on kesken. Suomen ympäristökeskus määritti asemanseudut ja urban zone -vyöhykkeiden keskustat ja alakeskukset 2013. Suunnittelun lähtökohtana on, että Helsingin seudulla on vuonna 2050 noin 2 miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. HELSINGIN SEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI III 18 Kartta 3. Helsingin seudulle on valmistunut aiesopimuksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan lähes 34 000 uutta asuntoa.. Tarkoitus on, että valmisteilla oleva MAL-sopimus korvaa Pisara-sopimuksen. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös sopimuksessa mainittujen suurten infrahankkeiden toteuttamisedellytyksiä, Matti Vatilo kertoo. Siinä kaupungit sitoutuivat lisäämään asuntokaavoitusta nykyiseen tavoitetasoon verrattuna neljänneksellä vuosina 2016–19. ARA-tavoitteesta vain 85 prosenttia Sopimukset sisältävät asuntotuotannon määrää ja sijaintia, asuntokaavoitusta sekä infran Pisara-radan suunnittelu sisällytetään MAL:iin H elsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma MASU 2050, siihen sisältyvä asuntostrategia 2025 sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 on viimeistelty alkuvuodesta 2015. Valtio puolestaan lupasi tukea sopimuksessa nimettyjen infrahankkeiden toteutumista. Asuntotuotannon kohdistuminen aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille vuosina 2012–2014 Asuntotuotannon kohdistuminen ensisijaisille kohdealueille Nämä kartat kuvaavat hyvin sitä, miten asuintuotanto on kohdistunut aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. 8 infrahankkeiden tukemiseksi ja asuntotuotannon edistämiseksi
Sopii kysyä, miksi niitä ei rakenneta nopeammin.. Eniten uusia pientaloja on sijoittunut vyöhykkeelle IV. Pientalorakentamisen painopiste on vyöhykkeillä III, IV ja V. 3 % 2 % 3 % 3 % 5 % 4 % Muu, tuntematon 3 % 2 % 2 % 4 % 3 % 4 % --1) Mukaan lukien lähes tyhjät tontit eli tontit, joiden rakennusoikeudesta on käytetty alle 20 prosenttia 2) ml.tontit perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun tapauksissa, joissa rakennusliike asiamiehenä Lähde: HSY, SeutuRAMAVA, tammikuu 2015. Asuntotuotannon kohdentumisesta ks. Tätä vuotta koskevien ennakkotietojen perusteella asuntoja valmistuu kaikkiaan noin 45 300 eli keskimäärin 11 300 asuntoa vuodessa. Tontitus onnistunut 95-prosenttisesti Helsingin seudun kunnissa on hyväksytty uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa kaikkiaan 3,5 miljoonaa kerrosneliömetriä vuosina 2012–2014. Uudesta asuntotuotannosta 69 % sijoittuu seudullisen saavutettavuuden kannalta kolmelle parhaimmalle vyöhykkeelle. Vuosina 2012–2014 valmistuneiden asuntojen sijoittuminen saavutettavuusvyöhykkeille (SAVU HLJ 0+). Pientalorakentamisen painopiste on vyöhykkeillä III, IV ja V. k-m 2 ) Kerrostalot Pientalot Yht. ARA-vuokra-asuntoja valmistuu koko aiesopimuskaudella kaikkiaan noin 7 770 eli keskimäärin noin 1 940 asuntoa vuodessa. – Ensisijaisesti toimijoiden puute. k-m 2 ) Tyhjien tonttien varanto 1) (milj. – Ennusteen mukaan ARAtuotanto toteutuu kuitenkin koko sopimuskaudella vain 85-prosenttisesti. 0,08 0,10 0,18 0,06 0,10 0,16 Muu, tuntematon 0,09 0,07 0,17 0,08 0,06 0,14 Kunnat 59 % 16 % 32 % 62 % 32 % 47 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 4 % 61 % 39 % 3 % 40 % 21 % Asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt 11 % 13 % 12 % 5 % 8 % 6 % Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 5 % 2 % 3 % 6 % 5 % 6 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 13 % 4 % 7 % 15 % 7 % 11 % Valtio 2 % % 1 % 2 % % 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. Asumisoikeusasuntoja valmistuu yhteensä noin 3 480 eli keskimäärin 871 asuntoa vuodessa. Tarkastelussa on käytetty HLJ 2011 -suunnitelman mukaisia saavutettavuusvyöhykkeitä (HLJ 0+), joissa nykyiseen liikennejärjestelmään on lisätty rakenteilla olevat isot infrahankkeet, Länsimetro ja Kehärata, sekä liikennettä sujuvoittavia pieniä kustannustehokkaita hankkeita. Kuka tontit omistaa. Teksti: Terttu Iiskola Lähteet: – Rakennusneuvos Matti Vatilon tiivistelmä eduskunnan asuntoja ympäristöjaoston kuulemisessa 16.10.2015 – Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012–2015 seurantaraportti III, toukokuu 2015 HELSINGIN SEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI III 60 Uuden asuntotuotannon sijoittuminen saavutettavuuden kannalta hyville vyöhykkeille Vuosina 2012–2014 Helsingin seudulle on valmistunut lähes 34 000 asuntoa, joista 73 % on kerrostaloasuntoja. Asuntotuotannon sijoittuminen saavutettavuusvyöhykkeille Vuosina 2012–2014 Helsingin seudulle on valmistunut lähes 34 000 asuntoa, joista 73 prosenttia on kerrostaloissa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria, kuten oheisista graafeista ilmenee. – Toteutuma on 91 prosenttia aiesopimuksessa seudulle määritellystä tavoitteesta, Vatilo yhteenvetää. Suuret SATO ja VVO eivät enää tuota ARA-vuokra-asuntoja, joten tuotanto jää yhä enemmän kuntatoimijoiden varaan, Vatilo vastaa. Eniten uusia pientaloja on sijoittunut vyöhykkeelle IV. Helsingin seudulle on valmistunut aiesopimuksen kolmen ensimmäisen vuoden aikana kaikkiaan lähes 34 000 uutta asuntoa. Kerrostaloista 43 prosenttia sijoittuu parhaimmalle vyöhykkeelle ja 39 prosenttia II–III-vyöhykkeille. Mikä on syynä heikkoon ARA-tuotantoon. Uudesta asuntotuotannosta 69 prosenttia sijoittuu seudullisen saavutettavuuden kannalta kolmelle parhaimmalle vyöhykkeelle. Liikenteeseen liittyvät toimet ovat toteutuneet pääosin suunnitellusti. Keskimäärin kunnat ovat vuodessa hyväksyneet 1,16 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä vastaa 95 prosenttia aiesopimuskauden keskimääräisestä vuositavoitteesta. Kerrostalot Pientalot Yht. Pääkaupunkiseudun lainvoimaisten asemakaavojen laskennallinen varanto, tyhjien tonttien varanto ja omistajaryhmien omistusosuudet Koko laskennallinen varanto (milj. 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 I II III IV V VI VII A su n to je n m ä ä rä Saavutettavuusvyöhyke Pientaloasunnot 2012-2014 Kerrostaloasunnot 2012-2014 HELSINGIN SEUDUN MAL-AIESOPIMUKSEN SEURANTARAPORTTI III 26 Taulukko 5. kartta 11 osiossa C, yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuvaavat indikaattorit. Tonttivaranto on väkevästi kuntien näppien alla. 9 rakentamista koskevia tavoitteita. Kuvio 14. Tavoitteet ovat aika hyvin toteutuneet muualla paitsi Helsingin seudulla, jossa vaihtelu sopimusalueen 14 eri kunnassa on suuri. Kunnat 1,57 0,68 2,25 1,25 0,61 1,87 Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,10 2,69 2,79 0,06 0,78 0,84 Asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt 0,30 0,58 0,88 0,10 0,15 0,24 Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 0,13 0,11 0,24 0,12 0,10 0,22 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,34 0,16 0,50 0,29 0,13 0,42 Valtio 0,06 0,01 0,07 0,05 0,00 0,05 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. Kerrostaloista 43 % sijoittuu parhaimmalle vyöhykkeelle ja 39 % II-III -vyöhykkeille
– Meillä eivät ole vuokrarästit lisääntyneet lainkaan kuluneen Asumisneuvonta pitää vuokrarästit kurissa Vuokranantajan oltava valpas varsinkin ansiosidonnaiselta putoamisten vuoksi Kiitos hyvien asumisneuvojien ja vuokrasihteereiden vuokranmaksurästit ovat pysyneet noin 1,2 prosentissa liikevaihdosta niin VVO:lla kuin Lahden Taloillakin. Tämä ei kuitenkaan ole suoraan heijastunut vuokrarästien kasvuna. Lahden Talojen palveluasiantuntija Terttu Karppinen kertoo samaa: – Syyskuun vuokrasaamiset olivat 1,19 prosenttia. – Olemme onnistuneet tosi hyvin, sillä rästien määrä on pysynyt 1,2 prosentissa liikevaihdosta, taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta. 10 M aksuhäiriöisten ihmisten määrä on noussut Suomen Asiakastiedon mukaan uusiin huippulukuihin. vuoden aikana, kertoo VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino. Koko aikuisväestöstä 8,5 prosentilla on rekisteröity maksuhäiriöitä. Vuokranantaja on yhä useammin opastajankin roolissa. Maksuhäiriöisten ihmisten määrä ole suoraan heijastunut vuokrarästien kasvuna.. Rästit ovat pysyneet hyvin kurissa
Tulevaisuutta arvioitaessa VVO:n Heinoa huolettaa se, miten eläkeläisten käy asumistukileikkausten seurauksena. – Hyvät vuokrasihteerimme puuttuvat nopeasti asiaan, jos vuokranmaksu viivästyy. – Parhaiten vaihto onnistuu, jos vuokralainen itse ottaa yhteyttä heti maksuvaikeuksien ilmaantuessa ja kertoo vaihtohalustaan. 11 onnistuu vaihtelevasti. Yksi ratkaisu vuokranmaksuongelmiin voi olla muuttaminen pienempään asuntoon.. – Kuntien resurssien vähentymisen vuoksi päätimme linjata niin, että meillä on omat asumisneuvojat. – Meillä Lahdessa ei ole asuntojonoja, mutta pienistä asunnoista on kyllä pulaa, Terttu Karppinen kertoo. – On sellaisia henkilöitä, jotka oma-aloitteisesti järkevästi valitsevat halvemman asuntovaihtoehdon, Metsola puolestaan kertoo ja painottaa myös yhteydenottoa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Timo Metsola kuuluu myös valtakunnallisen vuokranantajien etujärjestön Suomen Vuokranantajien hallitukseen. – Olemme siellä pohtineet, kuuluuko vuokranantajalle vuokralaisen neuvonta, hän kertoo. Olemme nähneet, että kansalaiset eivät tunnista tukiverkostoa, joka voi auttaa asuntoasioissakin. – 2000-luvun nousukauden aikana ihmiset panivat surutta Neuvonnan merkitys on tuntuva VVO:n Juha Heino arvelee, että hyvässä maksuhäiriöluvussa näkyy hyöty kahden asumisneuvojan palkkaamisesta. Vuokranantajien vaikeudet kertyvät valtaosin valtion tukemien vuokratalojen asukkaille, joilla ei ole juuri mitään tuloja. Yksi ratkaisu vuokranmaksuongelmiin voi olla muuttaminen pienempään asuntoon. Pyritään sellaiseen ratkaisuun, että tehdään maksusuunnitelma tai ohjataan vuokralainen sellaisiin paikkoihin, joissa hän voi saada ohjausta ja apua ongelmiinsa, Terttu Karppinen kertoo. Metsola kehottaa ottamaan nopeasti yhteyttä vuokralaiseen, jolta kuukaudenkin vuokra jää maksamatta, jotta voidaan sopia tilanteeseen sopivista ratkaisuista. Pienempään asuntoonko. Ison asuntoyhtiön sisällä asiakkaan palvelussa asunnonvaihdossa – Vuokralaisten valinnassa on oltava entistä tarkempi. – Vuokrarästit ovat kasvaneet ilahduttavan vähän verrattuna siihen, miten paljon taloudellinen tilanne yleensä on heikentynyt vuodesta 2007. Olennaista Metsolan mukaan on, että vuokralaisen sopeuttaa menonsa mahdollisesti alentuneisiin tuloihin. Asumisneuvoja käy vuokralaisen kanssa yhdessä läpi vaihtoehtoja asukkaan talousasioi den järjestämiseksi. – Asumisneuvoja ottaa yhteyttä vuokralaiseen, jos vuokranmaksu myöhästyy, koska ongelmaan kannattaa puuttua nopeasti. – Perinteisestihän tällainen on ollut kuntapuolen tehtävä, Heino toteaa. – Niitä samoja vanhoja tuttuja ovat maksuongelmaiset meillä päin, hän kertoo. – Jonkin verran varmasti joudutaan asumisneuvojien neuvotteluissa vaihtamaan asuntoja pienempään, Heino arvioi. – Riskejä on pohdittu meilläkin ja päädytty siihen, että vuokralaisten valinnassa on oltava entistä tarkempi, kertoo Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola. Lahden Talot hallinnoi myös kaupungin omistamia asuntoja. Asumisneuvonta pitää vuokrarästit kurissa Fennovoiman ydinvoimalan kunnan Pyhäjoen asuntosihteeri Tiina Tiirola ei ole havainnut kunnan asunnoissa – eikä ole kuullut yksityisiltäkään –, että vuokran saanti olisi heikentynyt
– Toisessa vaiheessa joudutaan luopumaan asunnosta kokonaan ja mennään vaikkapa ystävän mökkiin asumaan. – Ainoa, ainakin vähiten työläs keino seurata vuokralaisen maksukykyä on neuvottelu hänen kanssaan. Se on niin pitkä ja kallis prosessi, että vuokranantajan kannattaa tehdä kaikkensa häädöltä välttymiseksi. On aika yleistä, että velkainen maksaa kaikki muut laskut ennen vuokraa.. Ja jos tulot putoavat, olisi hyvä heti sopeuttaa asumiskustannukset silloin, kun vielä kaikki on hallinnassa, Metsola opastaa. – Olisi hyvä oppia ymmärtämään, että kenen tahansa tulot voivat alentua. Nyt on aika varautua entistä tarkempaan seurantaan ja vuokralaisten ohjaukseen, ettei synny kierrettä, hän sanoo ja kuvaa kokemuksiaan: Vuokrasopimuksen irtisanominen – Vuokrasopimuksen voi irtisanoa lain ja sopimuksen mukaisesti sekä vuokranantaja että vuokralainen. Tilanteesta uhkaa seurata kaksi ikävää vaihetta: – Asunnon vuokrarästit kertyvät, mikä ei helpota tilannetta ollenkaan, vaan johtaa siihen, että ei enää saa suosituksia vuokranantajaltaan uutta, edullisempaa asuntoa varten. Nyt ei enää uskota pikaiseen nousuun vaan siihen, että taantuma-aikana tulotaso on pysyvästi alentunut. – Häätö on äärimmäinen keino, jos vuokralainen ei lähde eikä maksa sopimuksen mukaisesti vuokrarästejään. Ei ole hyvä tottua elämään kalliin puoleisesti. Kun ei ole säännöllistä työtä, ei asuntoa saakaan enää helposti, ja valtion tukemiin asuntoihin on pitkät jonot, Metsola kuvaa. Kassat eivät olleet lainkaan varautuneet hakutulvaan, joten käsittelyajat venyivät mahdottomiksi. 12 rahaa menemään. – Vuokrasopimuksen voi purkaa vuokranantaja, jos kahden kuukauden vuokra on maksamatta. – Monen vuoden ajan on ollut sellainen tuntuma, että ihmiset ovat varovaisempia. Metsola muistuttaa, että vuosien 2008–2009 talousromahduksessa irtisanomiset olivat nykyisiäkin vaikeampia juttuja, koska ansiosidonnaiseen oikeutetut eivät saaneetkaan päivärahojaan ajoissa. Julkisen talouden ja työsopimusten heikentyessä muun muassa ansiosidonnainen päiväraha lyhenee. – Kunnan sosiaaliluukulle meno oli silloin monelle ensimmäinen kova paikka elämässä, mutta toisaalta kaikkialla ajateltiin, että nousukausi palaa pian. Jos tyyliä ei ole muutettu, nykyisin voi olla huomattavan hyvät tulot ja silti vaikeuksia maksaa vuokra. – Ei katastrofia mutta kasvavia ongelmia. Osa ei löydäkään työtä ja vasta peruspäivärahalle joutuessa alkaa hakea edullisempaa asuntoa. Ansiosidonnaiselta putoaminen loukku Vuokraturvan Metsola näkee ansiosidonnaiselta putoamisissa loukun. Työtön jää ansiosidonnaisen varaan olettaen, että saa pian uuden työpaikan. – Ihminen on ollut hyvässä työssä, ja sitten yt:t pullauttavatkin ulos
Se on reilu 10 prosenttia, sillä uusia vuokralaisia tulee kuukausittain noin 1000. Nettipalvelussa tehtyjen vuokrasopimusten määrä on yllättänyt. Ihminen on aina itse sitä mieltä, että hän hoitaa omat asiansa. – Ensimmäisen kahden viikon aikana siellä syntyi 55 vuokrasopimusta, mikä johtaa heti alkuun yli 100:aan kuukaudessa. Ääritapauksessa vain lapsen asuminen järjestetään, ja vanhempien on etsittävä omatoimisesti itselleen asunto. – Tähän on osasyynä se, että työtön ei voi saada meiltä apua, koska säätiö antaa pankkilainan, joka pitää maksaa takaisin sovitussa ajassa. Takaus on tarkoitettu ennalta arvaamattomasta syystä velkakriisiin joutuneille ihmisille. Useimmat asiakkaat hakeutuvat säätiön pakeille velkaneuvonnan kautta. Häädössä ei suojella edes perheen asumista yhdessä. Ongelmissa vuokra maksetaan viimeiseksi On aika yleistä, että velkainen maksaa kaikki muut laskut ennen vuokraa, vaikka luulisi asunnon säilymisen olevan prioriteetti. Teksti: Terttu Iiskola Maksuongelmaisille on tyypillistä jättää vuokrat maksamatta, koska muut velat johtavat nopeammin maksuhäiriömerkintään.. Tarvitaan psykologista silmää. – Joka tapauksessa on molemmille parempi se, mitä varhaisemmassa vaiheessa maksuvaikeuden saa puheenaiheeksi: ”Tuntuuko, että sulla olisi varaa tällaiseen vuokraan. Takuu-Säätiön Minna Mattila kertoo, että maksuongelmaisille on tyypillistä jättää vuokrat maksamatta, koska muut velat johtavat nopeammin maksuhäiriömerkintään. – Vuokralainen ei kerro vuokranantajalle tilannettaan, kaunistelee sitä, lupaa maksaa... – Vuokranantajat voisivat maksuongelmien ilmaannuttua suosittaa soittoa palvelunumeroomme 0800-98009 ja suostua odottamaan Takuu-Säätiön käsittelyä, ennen kuin hakevat häätöä. – Isoin asia on kuitenkin se, että Kotinyt.fi on ainoa reitti, jossa vuokra-asuntoa etsivä takuuvarmasti saa sen asunnon, minkä tarjonnassa olevista haluaa, ja heti, Heino painottaa. Takuu-Säätiö voisi olla aktiivisempi toimija, Metsola miettii. Ei kannata luottaa siihen, että esimerkiksi sosiaalitoimisto pysäyttäisi häädön myöntämällä toimeentulotukea vuokravelkoihin. – Vuokravelan ollessa jo päällä emme yleensä voi enää auttaa, koska velkakokonaisuuden selvittämiseen menee paljon aikaa. – Lyhytnäköisessä kierteessä ei ajatella sitä, että tuleehan vuokrarästeistäkin maksuhäiriömerkintä ja pahimmassa tapauksessa vielä häätö, jonka jälkeen on erittäin vaikea saada asuntoa mistään, Mattila muistuttaa. Ilman säännöllisiä tuloja se ei onnistu. – Vuokranantajalla ei ole mitään asiaa tutkimaan vuokralaisen maksukykyä sen jälkeen, vaikka pankki saa sitä seurata. Häädön vuoksi asunnottomaksi joutuneelle kunnalla ei ole yleistä velvollisuutta huolehtia uuden asunnon järjestämisestä häätötilanteissa. – Sellaista pelkoa ei liene, sillä asunnon saa Kotinyt-palvelun kautta vain, jos luottotiedot ovat kunnossa. Pankki myöntää Takuu-Säätiön takauksen saaneelle lainan, vaikka velat olisivat perinnässä tai ulosotossa. – Tällainen venäläinen ruletti syntyy siksi, että maksamattomista vuokrista ei tule nopeasti luottohäiriömerkintää mutta kaikista muista laskuista tulee, Metsola kertoo. – Kukaan muu ei enää esitä eikä ”tiedä”, mikä asunnon tarvitsijalle on parasta. Riittäisikö tilanteeseen maksuajan pidennys vai ovatko syyt syvemmällä?” – Ihmisillä pitäisi olla enemmän tietoa velkaneuvonnasta sekä esimerkiksi Takuu-Säätiöstä, jonka työ on arvokasta. – Soitot meille ovat lisääntyneet, mutta takausta hakevien määrä ei ole kasvanut, kertoo Minna Mattila. Velkoja voi ilmoittaa maksuhäiriöstä rekisterinpitäjälle, kun osamaksun tai kulutusluoton maksu on ollut viivästyneenä vähintään 60 päivää eli noin kolme kuukautta alkuperäisestä eräpäivästä. – Toki ”vointia” voi aina kysyä vuokralaiselta, mutta asia on arka. – Jos me siis myönnämme takuun tai pienlainan, niin myös katsomme, että asiakkaamme hoitaa asiat sopimusten mukaisesti. Elämäntilanteen pitää olla vakiintunut siten, että velkakierteeseen johtaneet syyt ovat hallinnassa eikä ole nähtävissä selviä riskejä joutua uusiin velkaongelmiin. Lainan saaminenkaan ei välttämättä onnistu. Häätö raskas Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila varoittaa: – Häädön saaminen on vakava paikka. Mattilaa surettaa, että vuokravelkaan havahdutaan liian myöhään. Anna numero 0800-98009 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalta Takuu-Säätiöltä voi hakea takausta pankista nostettavaan velkojen järjestelyluottoon, ellei lainan saaminen ole muutoin mahdollista. Takuu-Säätiön järjestelyssä vuokranantaja saa kaikki vanhat saatavansa heti, kun asia on järjestetty, ja tulevaisuuden maksusuunnitelmassa vuokranmaksu pistetään ensisijaiseksi. Tietoa maksukyvyn heikkenemisestä ei siis tule vuokranantajalle, Timo Metsola sanoo. Palvelu ohjaa asunnonhakijan kirjautumaan Luottotiedon palveluun, ja jos sieltä saa puhtaat paperit, niin haluamansa asunnon saa. 13 Pankki saa seurata, vuokranantaja ei Vuokranantaja saa selvittää vuokralaiseksi pyrkivän maksukyvyn vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä, mutta ei sen jälkeen. Valinta-aikaa ja palveluaikaa ja sitä myötä rahaa säästyy prosessissa, jossa asiakkaan rooli menee tavallaan ylösalaisin entiseen verrattuna. Tuoko se riskiä vuokrankantoon. Nettipalvelun kautta yksi kolmasosa on ottanut yhteyttä puhelimitse. Maksuhäiriömerkintä ei ole esteenä takauksen tai lainan saamiseen. Myöskään Takuu-Säätiön takausta tai kunnan sosiaalista luottoa ei saa riittävän nopeasti häädön estämiseksi. Taloyhtiön isännöitsijällä ei ole tekemistä vuokrasaamisten kanssa. Ja se tiedetään, että kynnys ottaa ensimmäinen luottotietomerkintä on kaikkein suurin, sanoo asiakkuusjohtaja Juha Heino. Kotinyt.fi, jos luottotiedot kunnossa VVO aloitti lokakuussa netissä uuden Kotinyt.fi-palvelun
Epävarmuus heikentää kotitalouksien halukkuutta ja mahdollisuuksia hankkia omistusasunto. Asuntojen hinnanvaihtelu selittyy pitkälti maan hinnalla, rakentamisen hinta itsessään on suhteellisen stabiili.. Työryhmän ennusteen mukaan asuntojen hinnat laskevat kuluvana vuonna koko maassa keskimäärin 0,7 prosenttia ja alueelliset erot hintakehityksessä ovat keskimääräistä pienemmät. Vuosina 2016 ja 2017 Pellervo ennustaa makrotaloudelliseen ympäristöön kohdistuvan merkittäviä riskejä, joiden myötä muutokset asuntomarkkinoilla ovat tavanomaista todennäköisempiä: – Asuntomarkkinoiden kehitykseen vaikuttaa yhä kasvavassa määrin talouskasvuun ja työllisyyteen liittyvä epävarmuus. 14 P ellervon taloustutkimus PTT on tutkinut alueellisten asuntomarkkinoiden kehitystä vuoteen 2017 saakka. Kalleinta asuminen on pääkaupunkiseudulla, edullisinta maaseudulla. Asumisen ja asuntojen hinnoissa on suuria eroja eri puolilla Suomea Kaupungeilla haasteita vastata asuntopulaan Asumisen hinta vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tämän seurauksena suurempi joukko kotitalouksia jää asumaan vuokra-asuntoon, mikä puolestaan nostaa vapaarahoitteisia vuokria, työryhmän selonteossa todetaan. Eniten asumisen hintaan vaikuttavat asuntolainojen korot ja vuokrien suuruus
Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 0,5 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2278 euroa, pääkaupunkiseudulla 3549 euroa ja muualla maassa 1708 euroa. PTT:n ekonomisti Veera Holappa toteaa, että asuntojen ja asumisen hinnat eivät voi jatkaa kasvuaan loputtomiin. 15 Asuntojen hinnat laskevat tänä vuonna Vielä tänä vuonna asuntojen hinnat ovat kuitenkin laskeneet lähes koko maassa, myös Helsingissä: Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun mukaan asuntojen hinnat laskivat pääkaupunkiseudulla syys–lokakuussa 0,1 prosenttia ja muualla Suomessa hinnat nousivat 0,1 prosenttia. Asuntojen hinnoissa eri puolella Suomea on hurjasti vaihtelua. Vuokrat ovat olleet viime vuosina voimakkaassa nousussa: vuokra-asuntojen kysyntä on varsinkin isoissa kaupungeissa kova, eivätkä ihmiset uskalla heikon taloustilanteen vuoksi ostaa omaa asuntoa, mikä vaikuttaa vuokrahintojen nostopaineeseen, PTT:n ekonomisti selventää. Holappa toteaa, että asuntomarkkinoiden kehitys erkaantuu alueellisesti voimakkaasti myös jatkossa. Pääkaupunkiseudulla hinnat pysyivät ennallaan ja muualla maassa hinnat laskivat 0,8 prosenttia. Halvimmat kerrostaloneliöt löytyvät Kainuusta ja Kymenlaaksosta: esimerkiksi Kajaanissa kerrostaloneliöstä jää maksettavaa keskimäärin 1459 euroa; yli 2000 euroa vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla. Lähde: Tilastokeskus Asuntojen hinnoissa eri puolella Suomea on erittäin suurta vaihtelua.. – Pääkaupunkiseudulla ei perus palkkatulolla välttämättä hankita omaa asuntoa, ihmisten tulojen ja asuntojen hintojen yhteneväisyys ei ole niin hyvä. Kun kysyntä on suurempaa kuin tarjonta, asuntojen ja vuokrien hintoja nostetaan, Holappa toteaa. – Suurissa kaupungeissa työmarkkinat ovat paremmat, joten halukkaita tulijoita on paljon. Kalleinta pk-seudulla, halvinta Kainuussa Asuntojen hintojen paikkakuntakohtaiseen vaihteluun vaikuttaa ennen kaikkea maan hinta ja kysyntä. Pääkaupunkiseudulla on paljon asuntosijoittajia oman kodin ostajien lisäksi, Holappa kertoo. Omistaminen vuokraamista edullisempaa Omistusasuminen on vuokraamista edullisempaa tällä hetkellä koko maassa: – Korot ovat niin matalalla, että omistusasuminen on suhteessa edullista. Tämä on tärkein asumisen hintaan vaikuttava tekijä, toteaa ekonomisti Veera Holappa PTT:sta. – Pääkaupunkiseudulla asuntojen arvo suhteessa kotitalouksien tuloihin on kuitenkin poikkeuksellisen korkea, minkä vuoksi myös lainat korkoineen ovat suuria. Kuva: PTT Heinä–syyskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2278 euroa, pääkaupunkiseudulla 3549 euroa ja muualla maassa 1708 euroa
Pääkaupunkiseudulla markkinat toimivat paremmin. Veera Holappa toteaa, että rakentamisen hinta itsessään ei vaihtele Suomessa kovin merkittävästi: – Pitkistä välimatkoista voi syntyä kuljetuskustannuksia, mutta periaatteessa työn ja materiaalien hinta on kaikkialla suunnilleen sama. Tonttimaata vaikea löytää Asunnot ovat kaupunkialueilla kalliimpia yksinkertaisesti siksi, että maa-alueet ovat tiheään asutuilla seuduilla huomattavasti arvokkaampia kuin haja-asutusalueella. – Kiinteistöveron suuruus on Vanhojen kerrostaloasuntojen hintakehitys eri kaupungeissa vuonna 2014. PTT julkaisee ensi vuoden asuntojen hintaennusteet tammikuussa. Hoitokulut ja verot vaikuttavat vähän Paitsi asuntojen, myös asumisen hinnassa on huomattavaa vaihtelua eri puolilla maata. Kunnat eivät pääse käsiksi yksityisomistuksessa oleviin tontteihin, kun niiden haltijat odottavat maan arvonnousua, Holappa kertoo. Lisäksi lupaprosesseja on suunnitelmissa keventää ja saada sujuvammiksi. Ennuste PTT. Holappa kertoo, että lainanlyhennyserien ja korkojen suuruuden lisäksi eroa asumisen hintaan asuinalueiden välillä kasvattavat hoitokulut, mutta niiden osuus asumisen lopullisesta hinnasta ei ole suhteessa kovin suuri. Lähde: Tilastokeskus. Ongelmaan on tartuttu hallitustasolla: suunnitelmissa on kiristää rakentamattoman tonttimaan verotusta, mikä lisäisi yksityisomistajien paineita myydä maitaan kunnille. 30-neliöisen oman kerrostaloasunnon kulut ovat Helsingissä lähes 900 euroa kuukaudessa, kun Turussa ne ovat noin 500 euroa ja Raumalla alle 400 euroa. Kaupungeilla onkin haasteita uudisrakentamisen suhteen, sillä järkevän hintaista tonttimaata ei tahdo löytyä: – Tonttimaan tarjonta on monessa kaupungissa pullonkaulatekijä. 30-neliöisen oman kerrostaloasunnon kulut ovat Helsingissä lähes 900 euroa kuukaudessa.. – Niin kauan kuin korot pysyvät matalalla, omistusasuminen on edullisempaa kuin vuokralla asuminen. 16 – Pienemmillä paikkakunnilla asuntojen vaihtoketjut voivat olla pitkiä, mikä jumittaa asuntomarkkinoita. Holappa paljastaa, että suuria muutoksia asuntojen hintoihin tuskin on luvassa: työttömyyden kasvu ja heikko talouskasvu vaikuttavat kuitenkin siihen, että oletettavasti asuntojen hintakehitys pysyy maltillisena
Asumismenojen korotus voi pahimmillaan olla lähivuosina jopa 6,5 prosenttia.. Lähde: Tilastokeskus. Kaisa-Liisa Ikonen Vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen ja vuokrien vuosimuutokset vuosineljänneksittäin 2006–2014. Lähde: Tilastokeskus, Macrobond. Jossain vaiheessa tullaan sille kipurajalle, että enempää ei vain voida maksaa, jotta menot eivät olisi liian kovat tuloihin nähden. Asumismenojen korotus voi pahimmillaan olla lähivuosina jopa 6,5 prosenttia. Energiavero on kaikille sama, mutta esimerkiksi kaukolämmön hinnoissa voi olla kuntakohtaisia eroja. Asuntojen hintakehitys Helsingissä alueittain vuosina 2005–2014, indeksi 2005=100. Holappa toteaa, että asuntojen ja asumisen hinnat suhteessa tuloihin eivät voi jatkaa kasvuaan loputtomiin. – Tulokehityksen ja -tason pitäisi määrittää asuntojen ja asumisen hintakehitystä. Laskelma ja ennuste: PTT. Ennuste: PTT. Omistusasumisen kustannus suhteessa vuokraan 2005–2015. Tulevaisuus ei näytä valoisalta asumismenojen suhteen: Pellervon taloustutkimuksen mukaan hallituksen kaavailemat muutokset lisäävät asumismenoja selvästi. 17 kuntakohtainen ja se toki vaikuttaa jonkin verran asumisen hintaan
Kiinteistötyönantajat ry:n mukaan kiinteistöpalveluiden arvo liikevaihdolla mitattuna on noin 8,47 miljardia euroa. Julkisella puolella odotukset keskittämisen mukanaan tuomista säästöistä ovat pienemmät, yleisimmin 5–10 prosenttia. mukseen vastanneista organisaatioista. 18 T ällä hetkellä reilu neljännes organisaatioista on keskittänyt kiinteistöja toimitilapalvelunsa. – Keskittämisella haetaan ennen kaikkea kustannussäästöjä, sanoo tutkimuspäällikkö Sirpa Vinni Taloustutkimuksesta. Palveluiden keskittäminen yleistyy Siivouspalvelut yhdessä kiinteistöjen ylläpitopalveluiden ohella mielletään yhdistelmäksi, joka on helpoin keskittää samalle toimijalle. Tutkimuksessa oli lisäksi mukana myös ruokailupalvelut. ISS Palvelut teetti Taloustutkimuksella selvityksen palveluiden keskittämisestä, ja siihen vastasi yli 300 päättäjää. Yritykset keskittävät julkista sektoria useammin palvelunsa yhdelle tai kahdelle toimijalle. – Yritykset keskittävät palvelut yhdelle tai kahdelle toimijalle julkista sektoria useammin. Useammalle toimijalle keskitetään, koska ajatellaan, että Suomessa on vähän sellaisia palveluntarjoajia, joiden tarjonta kattaisi koko palvelupaletin, sanoo Vinni. Yrityspuolella haetaan yli 10 prosentin säästöjä ennen kuin keskittämiseen ryhdytään. Julkinen sektori keskittää vähemmän Yli puolet julkisten ja yksityisten organisaatioiden kiinteistöja toimitilapalveluja hankkivista päättäjistä uskoo keskittämisen yhdelle tai kahdelle palveluntarjoa jalle yleistyvän tulevaisuudessa. Kiinteistöja toimitilapalvelualan markkinan arvo on yhteensä yli kymmenen miljardia euroa. Siivouspalvelut yhdessä kiinteistöjen ylläpitopalveluiden ohella mielletään yhdistelmäksi, joka on helpoin keskittää samalle toimijalle. Lähes puolet Hankinnoista päättävät hakevat kustannussäästöjä Yli puolet kiinteistöja toimitilapalveluja hankkivista päättäjistä uskoo, että palveluiden keskittäminen yhdelle tai kahdelle palveluntarjoajalle yleistyy tulevaisuudessa. Palveluiden keskittämiseen on päätynyt neljännes kaikista tutki. Tutkimuksessa oli myös mukana turvallisuusala, ja Finnsecurity ry:n mukaan turvallisuusalan yritysten tarjonnan arvioitu kokonaisarvo on noin kaksi miljardia euroa
Esimerkiksi neljän irrallisen palvelun johtaminen ei riitä, vaan meidän palveluntarjoajien pitää johtaa aidosti yrityskohtaista, palveluratkaisua, joka on eri palveluista koostuva yksi kokonaisuus. Tutkimukseen osallistuneet päättäjät epäilevät, riittääkö yhden palveluntarjoajan osaaminen usealle eri toimialalle ja palvelulle. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Julkisen sektorin päättäjistä 70 prosenttia on tätä mieltä. – Päättäjät saattavat miettiä, voiko sama palveluntarjoaja tarjota laadukkaita palveluita ammattimaisesti esimerkiksi ruokailuja siivouspalveluissa, sanoo Vinni. Vastaajista 60 prosenttia on sitä mieltä, että taloudellinen tilanne vaikuttaa keskittämishalukkuuteen. Suorien säästöjen hakemisen lisäksi palveluiden keskittämiseen vaikuttaa usein myös henkilöresurssien supistuminen, jolloin haetaan toiminnallista tehokkuutta yhden luukun periaatteen kautta. Kolmanneksi hankinta keskittyy etenkin suurissa yrityksissä. www.jarmopakarinenoy.?. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Nämä ovat aivan eri asioita. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Yksi yhteyshenkilö tuo mukanaan myös viestinnällisiä etuja, kuten paremman tiedonkulun ja asioiden ymmärtämisen. Esimerkiksi hankintalaki tuo omat haasteensa julkisen sektorin palveluntuotantoon. Eri palveluiden tunnettuuden ja luottamuksen kasvaessa päästään rakentamaan keskitettyjä kokonaispalveluratkaisuja ja kumppanuutta. Helppous näkyy sopimuksen hallinnan helppoutena ja asioinnin helppoutena, joka syntyy pitkälti juuri yhden yhteyshenkilön kanssa toimimisesta. Tehokkuutta haetaan yhden luukun periaatteesta – On selvää, että heikossa taloustilanteessa säästöjä haetaan entistä kiivaammin, ISS Palveluiden toimitusjohtaja Jukka Jäämaa sanoo. Juhani Karvonen – On selvää, että heikossa taloustilanteessa säästöjä haetaan entistä kiivaammin. Keskittämisen suurimmat haasteet liittyvät epävarmuuteen palveluntarjoajan osaamistasosta. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. Keskittämisen suurimmat haasteet liittyvät epävarmuuteen palveluntarjoajan osaamistasosta. Keskittämisen suurimpana etuna nähdään kustannustehokkuus, helppous ja yhden yhteyshenkilön kanssa toimiminen. Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Olemme tunnistaneet, että jotkut asiakkaat hankkivat meiltä ehkä ensin yhden tai kaksi palvelua. – Palveluiden johtaminen ja tuottaminen kokonaisuuksina on tärkein asia, jotta keskittäminen toimii ja tuottaa arvoa palveluiden ostajalle. www.varsinaisbitumi.. Kun räätälöinti tehdään tiiviissä yhteistyössä ostajan ja tarjoajan kanssa, johtaminen toimii arjessa parhaiten, jatkaa Jäämaa. 19 niistä vastaajista, jotka eivät vielä keskitä palveluita, uskoo heidän organisaationsa keskittävän niitä vähintään melko todennäköisesti seuraavan viiden vuoden sisällä. – Julkisella sektorilla keskitetään tällä hetkellä vähemmän. – Tässä on pitkälti kysymys ostajan ja palveluntarjoajan luottamuksellisesta suhteesta. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Lisäksi monilla kaupungeilla on omat liikelaitoksensa palveluntuotantoon. Vastaajista 69 prosenttia on sitä mieltä, että palveluntarjoaja on onnistunut usean palvelun johtamisessa. Yli 90 prosenttia tyytyväisiä keskittämiseen Kiinteistöja toimitilapalvelunsa keskittäneistä 92 prosenttia on tyytyväisiä keskittämiseen toimintamallina
20 R akentaminen supistuu tänä vuonna prosentin verran edellisvuodesta, mutta kasvanee kahdella prosentilla ensi vuonna. JS Aloitetut asunnot talotyypeittäin. Lisäksi rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista sujuvoitetaan kevyemmällä kaavamenettelyllä. Korjausrakentaminen on kasvanut koko ajan heikoista suhdanteista huolimatta. Korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellinen poikKorjausrakentaminen kasvattaa rakentamista keuslupien menetelmä. Kaupungistuminen ja maahanmuutto muokkaavat Suomea tulevina vuosina merkittävästi. Erityisesti parvekkeiden ja ikkunoiden korjaaminen on tällä hetkellä aktiivista. Maailmantalouden kasvuvauhti on hidastumaan päin, ja riskejä muhii niin Kiinassa kuin Euroopassakin. Korjausrakentamisen määrän kehitys. – Valtiovarainministeriö totesi syksyn taloudellisessa katsauksessaan, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Toimitilarakentamisen aloitukset ovat vironneet viime vuodesta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on runsaasti toimistotilaa, jota voitaisiin muuttaa asuinkäyttöön. Talonrakennustöitä ennakoidaan aloitettavan kuluvana vuonna 31,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on liki viimevuotisella tasolla. Korjausrakentamisen tuotannon arvo oli viime vuonna yhteensä 11,7 miljardia euroa. – Vertailutaso on niin huono, että vähäinenkin viriäminen näkyy plussana. Myös teollisuusrakentaminen piristyy investointien asteittain käynnistyessä. Omakotitalojen aloitukset ovat yhä vähentyneet. Rakentamisen määrän kehitys.. Tämä kasvattaa uudisrakentamisen tarvetta entisestään kasvukeskuksissa, joihin muuttoliike kohdistuu. Korjausrakentamisen edistäminen uudessa hallitusohjelmassa rajoittuu sääntelyn purkamiseen. Ensi vuodeksi ennakoitu lievä kasvu jäänee lyhytaikaiseksi, jos yleinen taloustilanne ei kohene. Korjausrakentaminen ylitti uudisrakentamisen tuotannon arvon jo toista vuotta peräkkäin. Tarvittavat korjaukset ovat usein taloudellisesti kannattamattomia taantuvissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Valtion panostus kaupunkialueiden joukkoliikenneinvestointeihin loisi mahdollisuuksia hallittuun kasvuun ja houkuttaisi monin verroin yksityisiä investointeja muun muassa asuntorakentamiseen, toteaa RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi. Asuntotuotanto kohdistuu muun muassa asuntorahastojen myötävaikutuksesta erityisesti pieniin kerrostaloasuntoihin. Julkisivuyhdistyksen Foreconilla teettämän tuoreen selvityksen mukaan julkisivuja rakennetaan vuodessa 12 miljoonan neliömetrin verran, josta noin 5 miljoonaa neliömetriä on korjausrakentamista. Taloyhtiöiden korjaamisesta reilu kolmannes kuluu putkiremontteihin, reilu kolmannes julkisivuihin ja loput muihin rakenteisiin. Liikerakentamisessa aloituksia ja ensi vuoden volyymia nostavat yksittäiset suuret hankkeet. Julkista rakentamista kasvattaa yhä aktiivisena säilyvä sairaalarakentaminen. Asuntoaloituksia arvioidaan tänä vuonna käynnistyvän 27 000. Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan yhteensä 31,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on reilun prosentin verran edellisvuotta vähemmän. Korjausrakentaminen painottuu asuinrakennuksiin. Korjausrakentaminen paikkaa uudisrakentamista Uudisrakentamisen heikkoa suhdannetta paikkaa edelleen korjausrakentamisen kasvu. Viime vuonna ero kasvoi jo 900 miljoonaan euroon korjausrakentamisen hyväksi. Korjausrakentamisen kasvu kompensoi uudisrakentamisen vähyyttä. Tämän seurauksena kuutioissa mitattuna aloitukset laskevat hieman, vaikka kappalemääräiset aloitukset nousevat. Keskeisin kysymys on, miten investoinnit lähtevät liikkeelle, toteaa Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan takaa riittäviä kannustimia käyttötarkoituksen muutoksiin. Hallitus edistää sääntelyn purkamista Keväällä 2015 julkaistun asuntojen korjaustarvetta selvittäneen tutkimuksen (PTT, VTT, KTI), mukaan tekemättä jääneiden korjausten arvo oli 15 miljardia euroa. Kuluvana vuonna korjausrakentamisen ennakoidaan kasvavan 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Ensi vuonna korjausrakentamisen kasvuvauhti hidastuu 2 prosenttiin, kun avustukset eivät enää tue markkinaa entiseen malliin. Vuonna 2013 ja 2014 myönnetyt korjausavustukset vauhdittavat alaa vielä tänä vuonna. Kuluva vuosi on jo neljäs peräkkäinen, kun rakentaminen supistuu. Uusia asuntoja aloitettaneen tänä vuonna 27 000