Kiinteistö ja isännöinti Nro 11/2014 6,50 Näin toimii kunnallinen päättäjä: Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja maksut nousseet 3,4 prosenttia vuodessa Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää puolet ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia Hissirakentaminen tuplaantuu vuoteen 2017 mennessä Putkiremonttien epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen: – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta
Muuten Suomella on edessä Kreikan tie! Sivu 30 Siivotessa tarkkaillaan laatua, ei kelloa Siivousyritys HJL-Systemsin yrittäjä, Joonas Liukkonen suosittelee, että taloyhtiöt vaatisivat siivoustöitä kilpailuttaessaan nykyistä tarkempia selvityksiä siitä, mitä kullakin hinnalla tarjottu siivoustyö todella pitää sisällään, ja minkälaisilla välineillä työ tullaan tekemään. On todettu, että sähkön vähittäismyyntihinnalla kompensoidaan miltei kahden veroprosentin määrä kaupungin taloudessa. Poliitikot eivät keskustele aiheesta, laskelmia esitetään julkisuudessa ahkerasti, mutta miten ne viedään käytäntöön, on toistaiseksi avoin. Telakalla on pari varmaa tilausta ja optio lisätilauksista, sanoo Partanen. Kunnalliset päättäjät ovat vapaasti saaneet korottaa maksuja, valtuustot on tehneet niin kritiikittömästi, tavoitteena saada kunnallistalouden vuosibudjetti kunakin vuonna tasapainoon. Sivu 86 Eero Ahola 4. Kunnallinen toiminta Suomessa jouduttanee eräällä tavalla urakoimaan – yksityisen yritystoiminnan mallin mukaan menot tulee asettaa tasapainoon saatavien tulojen kanssa. – Jätemäärä näyttää seuraavan melko tunnollisesti bruttokansantuotekäyrää. Asumiskulujen kohtuuttomuudesta on yhtenä esimerkkinä Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä korkea sähkön hinta. On aiheetonta pohtia, kuinka monta vanhustyötä tekevää apuhenkilöä kunnissa joudutaan vähentämään. Sivu 57 Kun rahaa on vähemmän syntyy jätettä vähemmän Ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä. Vielä vuosi sitten Turun telakalla tunnelmat olivat synkät. Arvostuksen saaminen pitää ansaita pitkäjänteisellä ja hyvällä työllä. Kun rahaa on vähemmän, myös jätettä syntyy vähemmän. Ne ovat nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Kunnallistaloutta ohjaavat eduskunnan säätämät lait. Kun yritystoiminnan ja palkkatulojen verotulojen kasvu on pysähtynyt, niin kiinteistöjä on voitu suorastaan yliverottaa ja siten on lisätty kuntalaisten asumiskuluja. Tavoite näyttää suorastaan mahdottomalle. Tavoitteita korotusten pitämiseksi normaalin rahan arvon heikkenemisen tasolla ei ole asetettu. Kiinteistövero on ollut yksi suosituin korotuksen kohde, perusteita korotukselle ei ole tarvittu. – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta. Perusteita suurelle asumiskustannusten nousulle ei ole olemassa. M aan hallituksella tulee olemaan todella suuria ongelmia, jos ja kun se aikoo saada julkiset menot pienennetyiksi alle kuuteenkymmeneen prosenttiin kansantulosta. Muutosta tarvitaan. – Nyt omistajaksi on saatu Meyer Werft joka on varmasti paras mahdollinen omistaja maailmassa. Kuntaorganisaatio on palvelujen ylläpitäjänä tärkeä, mutta sen toimintamalli edellyttää uudistamista. Sivu 68 Varsinais-Suomessa ilonpilkahduksia Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen näkee valoa telakkateollisuudessa. Kunnanjohtajilla on suunnattomasti valtaa, muttei vastuuta. Niiden kustannusnousu on ollut samaa luokkaa, kuin niinä vuosina, jolloin kansantulo on kasvanut kolme– viisi prosenttia vuodessa. Talous ei korjaannu yksin sillä, vaan tarvitaan ylimmän johdon vaihtamista. Eduskuntavaalit ilmeisesti tuovat jossakin määrin parannusta, mutta myös kuntaorganisaatio on vanhentunut. Polttoainekustannukset, öljy ja kaasu ovat kansainvälisillä markkinoilla halventuneet. Julkiset menot, mukaan lukien merkittävästi kasvaneet taloyhtiöiden kunnille maksamat verot ja maksut, tulee saada laskemaan. Kunta ylläpitää miltei kaikki asukkaidensa tarvitsemat julkiset palvelut. Liukkosen vinkeillä voi seurata, onko työn jälki asiallinen, vai menevätkö siivoukseen käytetyt eurot likaveden mukana hukkaan. Konkreettinen esimerkki tästä tavoitteen mahdottomuudesta ovat taloyhtiöiden maksamat kiinteistöverot ja maksut. Mutta miten. Organisaation korjaamisella päästään aimo askel eteenpäin ja siihen on pikaisesti tarvittava. Puhuvat päät Pääkirjoitus Kuntien maksut nostavat kohtuuttomasti asumiskuluja Arvostus on ansaittava Isännöintiliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu tamperelainen isännöitsijä Ilkka Saarinen korostaa isännöitsijän työssä arjessa pärjäämisen merkitystä. kehottaa taloyhtiöitä kiinnittämään huomiota syntyvän yhdyskuntajätteen määrään, sillä sitä vähentämällä taloyhtiöt voivat säästää rahaa. Ei päin vastoin, kuten tähän saakka: Menot ovat saaneet valtoimenaan kasvaa ja tulot menojen kattamiseksi on saatu nostamalla kunnallisia maksuja. Käytöksen pitää olla kohteliasta ja suhtautumisen rakentavaa. Kunnan kiinteistöihin kohdistuvat verot ja maksut ovat tästä selvä osoitus. Pikatietä tai ohituskaistaa ei tällä tiellä ole
Lajittelun myötä roskat saadaan kierrätettyä materiaaleina uudelleen. 44 Eduskuntatalon ulkoasuun ei puututa ALUESIVUT VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA 80 Uusia onnistujia löytynyt teollisuuteen Varsinais-Suomi on kokenut mittavan teollisten työpaikkojen kadon. 79 Väestönkasvu luo paineita Areenasta syntymässä ainutlaatuinen kohde Tampereen ydinkeskustaan. 68 Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 50 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia. 86 Energiakolmio ja Skapat Energia yhteen 23 Onnistumisia vuosi vuodelta enemmän Lokakuun puolivälissä pidetty ERA17 -vuosipäivä osoitti, että vauhti energiaviisauden tiellä kiihtyy ohjelman lähestyessä loppuaan. 16 Taloyhtiöiden vastuunjaot määritelty tarkasti Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki päivitti asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajien välisen kunnossapitovastuun jakautumisen. Vuoden 2015 ravoitteena on saada kaupungin nettomenot laskemaan 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. 34 Verkatehdas säästää energiakuluissaan Hämeenlinnan Verkatehtaan kongressi- ja kulttuurikeskus ja Skapat Energian 3,5 vuotta alkanut yhteistyö on poikinut mittavat säästöt energiakuluissa. Sen hinnoissa on eri kuntien kesken suuret erot. 71 Jätevoimala pienentää energialaskua Vantaan Energian jätevoimalan tehokas tuotanto on pienentänyt kaukolämpötalojen asukkaiden energialaskua seitsemän prosenttia. Tutkimuksessa selvitetään isännöitsijöiden kokemusta putkiremonteista, niiden toteutustavoista ja toteuttajista. Harjanvarsi on tuttu hänelle itselleekin. 57 Siivousyön jälki ratkaisee Siivousyrittäjä Joonas Liukkonen tarkkailee työssään laatua, ei niinkään kelloa. Sisältö 11 / 14 6 Taloyhtiöiden kustannukset nousivat 3,4 prosenttia vuodessa Kokkolassa on edullisimmat ja Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. 64 Lajittelemalla satojen eurojen säästöt Jätteiden lajittelu on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti kannattavaa. 83 Ydinvoimalatyömaa tuo vaurautta – Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa useiden tunnuslukujen valossa arvioi aluetutkija Tuula Hermunen Satakuntaliitosta. Niin tekee myös Senaattikiinteistöt nykyään. ISSN 0782-7911 Kannen kuva: Kone Lämmön talteenotolla ja selektiivi-ikkunoilla energiansäästöihin eduskuntarakennusten remontissa. 26 Hissirakentaminen tuplaantuu Ahtaidenkin kuilujen vanhat hissit voidaan uusia. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kohteen katselu etukäteen parantaa myös laatua. Olemassa oleviin hissikuiluihin löytyy Koneen hissivalikoimasta kaksi nykyaikaista mallia. 36 Asuntosijoittamisen suosio on säilynyt 38 Helsinki-Vantaan lentoasemalle lisää parkkipaikkoja 40 Kuvat herättävät korjaushankkeen eloon Mallintamisella asiat saavat helposti ymmärrettävän ulkoasun. ALUESIVUT PIRKANMAA 74 Teollisuus jatkaa alamäkeä 30 Arvostus täytyy ansaita Viime vuoden aikana maakunnan teollisuuden liikevaihto laski 600 miljoonaa euroa. 10 Kaukolämmössä suurin tehostamisen paikka Kaukolämpö vie puolet kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. 60 Jokainen johtaja harjanvarteen Puhtausalan firman Aton Oy:n toimitusjohtajalla Timo Suhosella on yli 30 vuoden perspektiivi puhtausalaan. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Turku vähentää vuonna 2015 kaikkiaan 175 henkilötyövuotta. 50 Putkiremonttibarometri kerää kokemuksia 81 Valtionosuuksissa merkittävää laskua 54 Siivouskuluista ei kannata nipistää Säännöllinen puhtaanapito ennaltaehkäisee remonttien tarvetta. Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Tarmo Lappalainen 09-413 97 384 tarmo.lappalainen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 20 Älykkäässä teknologiassa olisi mahdollisuuksia Era 17-toimintaohjelman tavoitteena on auttaa Suomea pääsemään energiaviisauden kärkimaaksi. Toisaalta on syntynyt uutta teollista yrityskantaa, yrittäjyyttä ja osaamista. 12 Palmia jatkaa osin vapailla markkinoilla Helsingin kaupunki yhtiöittää puolet Helsingille palveluita tuottavasta Palmia-palveluliikelaitoksesta. 32 Valtion laitokset esimerkkiasemassa 78 Henkilöstön yt-neuvottelut esillä Tampereella Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen uskoo hyvään isännöintiin Valtion rakennusten energiatehokkuutta on seurattu yli 100 vuotta. Teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut viime vuosina tuhansilla. Siivouksen laiminlyöminen näkyy nopeasti, ja asukkaat reagoivat siihen hanakasti. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 5 Kiinteistö ja isännöinti Nro 11/2014 6,50 Näin toimii kunnallinen päättäjä: Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja maksut nousseet 3,4 prosenttia vuodessa Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää puolet ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia Hissirakentaminen tuplaantuu vuoteen 2017 mennessä Putkiremonttien epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen: – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta
Kt Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeimmässä nousussa Kustannukset nousivat 3,4 prosenttia vuodessa 6
Myös vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukolämmön keskimääräinen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2 400 neliön huoneistoalalla. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2014 -tietoaineiston on kerännyt nyt ensimmäistä kertaa KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Vertailuun tänä vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin. Indeksitalo-vertailu vuodesta 2001 Kokkolassa on edullisimmat ja Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskimäärin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. Yli 30 000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Nokialla, Rovaniemellä ja Jyväskylässä, joissa indeksitalo-yhtiöiden vuotuiset maksut ovat keskimäärin 2 000–3 000 euroa Lappeenrantaa pienemmät. T aloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. indeksitalon veroja ja kustannuksia maan suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Kiinteistöverot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Tämä on yhdeksän senttiä vuoden takaista enemmän. – Monissa kaupungeissa kaukolämpö on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukolämpöyhtiöiden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. Jätehuoltokustannukset ovat nousseet keskimäärin prosentin. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Vuodesta 2009 ns. Indeksitalo-kustannusten summa on siellä 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä 7. Tontin kiinteistöverokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukolämpö ja vesi noin 10 prosenttia. Tiedot ovat syyskuun 2014 mukaisia. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Alle 30 000 asukkaan Vihti kaikkein kallein Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhtiöille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa tämä tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. Kiinteistösähkön kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luettelee. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaavaalueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät keskimäärin 2,52 euroa neliöltä kuukaudessa. Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa. indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia. Tämä on neljänneksen keskimääräistä enemmän. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa; toisin sanoen 79 senttiä neliöltä kuukaudessa vähemmän kuin kärkikaupunki Lappeenrannassa. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns
Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 51 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pienemmässä kaupungissa riittää keskustatontista alle 10 senttiä neliötä kohden. Kokonaisuutena ottaen kiinteistöverotus kiristyi indeksitalossa keskimäärin 10 prosenttia. Kaukolämmön hinta myös laskenut Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Suurimmat indeksitalon kiinteistöverojen korotukset tapahtuivat tälle vuodelle Lap- peenrannassa, jossa korotus oli yhteensä 36 prosenttia (rakennuksen kohdalla peräti 70 %). Ankarin asuinrakennusten verottaja on tässä vertailuryhmässä Kokkola (29 snt/m2/kk). Näitä kaupunkeja ovat muiden muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa. Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Myös Salossa, Järvenpäässä ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan neljänneksen luokkaa. Keveimmilläänkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia. Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukolämmön kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeksässätoista kunnassa hinnat nousivat.. Indeksitalon kaupungeista yhdeksällä on vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti haarukan alarajalla 0,32 prosentissa, joka tarkoittaa indeksitalossa 16 sentin neliökohtaista kustannusrasitetta kuukausitasolla. Kaikkein korkein kaukolämmön vertailuhinta on Vihdissä (1,82). Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kaikki muutkin sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Myös monet Kaakkois- ja ItäSuomen kaupungit sekä Salo verottavat indeksitaloa miltei yhtä paljon (27 snt/m2/kk). Kiinteistövero puree yhä tiukemmin Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit ja kunnanvaltuustot päättävät vuosittain veroprosentista lain sallimien vaihteluvälien puitteissa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja Hämeenlinnassa (1,42). Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. 8 Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskimäärin 1,21 euroa neliöltä kuukaudessa, toisin sanoen miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo -kustannuksista. Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistövero- prosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia
Vaihteluväli on kuntakohtaisesti 15–21 senttiä. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa laskennassa mukana olevat ns. 9. Vesi jatkanut ripeää kallistumistaan Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin suurimmissa kaupungeissa 61 senttiä neliöltä kuu- kaudessa. ekomaksut tai hyötykäyttömaksut, joita on käytössä noin 20 vertailussa mukana olevassa kaupungissa. Indeksitalon sähkölaskuun menee keskimäärin 18 senttiä neliöltä kuukaudessa. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta vesi on Jyväskylässä 79 senttiä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli 27 prosent- tia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Myös Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Ylöjärven vesikustannus on selvästi yli 70 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kiinteistösähkön keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Jätehuollossa kaupunkien väliset kustannuserot ovat varsin suuria. Tämä on viitisen prosenttia vuoden takaista enemmän. Lahdessa ja Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 11–13 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, mutta kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentissä. Jätehuolto lievästi aiempaa kalliimpaa Jätehuollon kustannustaso on indeksitalo -määrityksin tänä vuonna keskimäärin noin prosentin edellisvuotta kalliimpaa
Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2014 Kaukolämmössä suurin tehostamisen paikka Kaukolämpö vie puolet kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Miten Kokkola pystyy lämmittämään 0,81 eurolla neliöltä kuukaudessa, ja miksi Nokialla kuluu samaan 1,58 euroa. Muissa kunnissa kokonaismaksut ovat I luokassa 97,58–94,29, II luokassa 95,83–88,48 ja III luokassa 89,82–82,94. Kunnissa pitää paneutua siihen, millä polttoaineella kaukolämpö tuotetaan, kuinka pieni tai harva aluelämpöalue on, onko erillistuotanto välttämätön, ja mikä on kunnan valta monopolituottajan toimissa ja hinnoittelussa. Vastaukset Kokkolasta, Nokialta ja Vihdistä antavat vastauksia. – Sopimuksen ehtona on, että hinnan pitää olla kilpailukykyinen. Energiamaksuissa ei ole selkeää linjaeroa, mutta tehomaksuissa taas on suuret erot. Kaukolämmön Nokialle toimittaa Ikaalisissa pääpaikkaansa pitävä Leppäkosken Lämpö Oy, eikä kunnalla ole omistusta eikä siten ohjausvaltaa yhtiössä. Uudisrakennuksen liittymismaksut ovat Nokialla I luokassa 4677 euroa, kun muissa kunnissa maksu on vain 1400 euroa, II luokassa 12500 (1400) ja III luokassa 20 000 (2300). Kokkola Nokia Vihti. – Kaupungin tavoite on, että hinta saadaan laskemaan, Latva sanoo. Verkko on Leppäkosken, eikä yleensä ole kilpailevaa toimittajaa, Latva sanoo. J okin selitys näin suurille kustannuseroille on. Kokonaishinta on Nokialla lopulta kaikissa kolmessa luokassa kallein: 107,04, 102,22 ja 95,18 €/MWh. Sen hinnoissa on eri kuntien kesken suuret erot. Energiateollisuus ry:n 15.9.2014 voimassa olleisiin hinnastoihin perustuvan hintavertailun mukaan Leppäkosken Lämmön hinnoitteluperusteet Nokialla eroavat merkittävästi yhtiön toimialueen muiden kuntien eli Hämeenkyrön, Ikaalisten, Par- 10 kanon, Äetsän ja osan Ylöjärveä perusteista. Nokia: ei valtaa – Maakaasu on suurin syy kalleuteen, vastaa kaupunginin- sinööri Simo Latva Nokialta
– Perussyynä kaukolämmön kustannustehokkuuteen on se, että kaukolämmön osuus tiiviissä kantakaupungissa on korkea. – Kaupungin politiikkana ovat olleet kohtuulliset maksut. 11 Mitkä asiat ovat kiinteistökustannusten kohtuullisuuden mahdollistaneet. Hintataso tarjosi kilpailumahdollisuuden Gasumille, joka toi Nummelaan maakaasun jakeluverkon. Tilanne pakotti Nummelan Aluelämmön tehostamaan verkon käyttöä (vuonna 2011 85, nyt 115 käyttäjää), jotta pysyy mukana hintakilpailussa. Kiinteistöverot on samassa hengessä pidetty kohtuullisina. Vihti: pieni on tehoton Kuntien huippuhinta 1,82 euroa neliöltä antaa ehkä väärän kuvan Vihdin kaukolämpötilanteesta. Satama mukaan lukien liikelaitostemme tuotto kaupungin kassaan on 7 miljoonan euron luokkaa eli noin yksi prosentti veroäyrissä. Teksti: Terttu Iiskola. Nokian kuntavero on 19,75 prosenttia, ja Kuntaliiton painelaskelma osoittaa 32 200 asukkaan kaupungille verrattain pieniä nousupaineita: 19,95–20,75 prosenttiin. Nummelassa kyse on erillistuotannosta. Erillistuotannon keskiarvo on 72,91 (painotettu 66,96) ja yhteistuotannon 63,70 (59,18) €/MWh. Leppäkosken Lämpö suunnittelee Nokialle nykyisen 6 megawatin kaasukattilan rinnalle isompaa voimalaa, joka polttaisi haketta. Onnellisten Kokkola. Määrällisesti ei oikeastaan voida puhua kaukolämpöluokan toiminnasta. Se on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi HaminaKotkan ja Vuosaaren jälkeen, koska sen metallinjalostusteollisuudella menee hyvin ja transitorautatie Kostamuksesta maailmalle kuljettaa paljon tonneja. Kahdesta voimalastamme uudempi on biolämpölaitos, joka polttaa turvetta ja metsähaketta. – Kokonaisuutta joudutaan pohtimaan, sanoo Isotalus ja kertoo meneillään olevasta Kokkolan Energian yhtiöittämisestä. – Lämpöä ja sähköä toimittavan Kokkolan Energian tuottovaatimus kaupungin kassaan on ollut 2–2,5 miljoonaa euroa, mutta meneillään olevan yhtiöittämisen myötä tuloutus voi olla erilainen. Tilanne tuo painei- ta myös Suomen edullisimpiin kiinteistökustannuksiin. Painotetut kokonaishinnat erillis/yhteistuotannolla ovat I luokassa 84,69/82,87, II luokassa 81,53/75,07 ja III luokassa 76,34/69,78 €/MWh. Kaupunginjohtaja kiittää tehokkuudesta myös 15 kunnan yhteistä jätehuoltoa Ekoroskia. Nummelassa lämpö tuotetaan pääosin hakkeella, eikä hintoja ole tarkoitus nostaa. Nummelan Aluelämpö on toimittanut lämmitystä harvoille Vihdin kirkonkylään 139,38 €/ MWh:n kulutusmaksulla, mutta Nummelaan nyt 115 kiinteistöön 86,06 eurolla. Kuntaliiton veropainelaskelma kuitenkin varoittaa 20,50 prosentin kuntaveron nostamistarpeesta peräti 22,20–23,50 prosenttiin. Maalämpö on tuonut myös kilpailun kaukolämmölle, mutta Nummelan suojelluilla pohjavesiharjuilla se ei tule kysymykseen. Energiateollisuuden vertailussa kulutus- eli energiamaksujen keskiarvohinta on 69,67, painotettu keskiarvo 60,43 €/MWh, eli kirittävää Nummelalla on. Merkittävä ero on pääosin erillistuotantona tuotetun lämmön energiamaksulla verrattuna lämmön ja sähkön yhteistuotantointoihin. Noin 29 000 asukkaan Vihdin kuntavero on 20 prosenttia, ja Kuntaliiton nousupainelaskelma nostaa sen 21,30–21,90 prosenttiin. Vanhemman, Outokummun teollisuusalueen voimalan lämpökuorman karkaaminen mereen on muutettu talteenotoksi, ja kaupunki ohjaa tehokkaasti voimaloiden yhteenajoa. Soitto Kokkolan kaupunginjohtajalle Antti Isotalukselle valaisee monin tavoin keskipohjalaisen 47 500 asukkaan Kokkolan voimaa
Nykyiseen liikelaitos Palmiaan puolestaan jäävät ruokahuolto eli koulujen ja päiväkotien ja hoitoalan ateriapalvelut sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut.. Uusi yhtiö jää kokonaan Helsingin kaupungin omistukseen. H elsingin kaupunki yhtiöittää puolet Helsingille palveluita tuottavasta Palmia-palveluliikelaitoksesta. Helsingin kaupungin palveluliikelaitos muutosten edessä Palmia jatkaa osin vapailla markkinoilla Helsingin kaupungin omistama Palmia lähtee osittaisella yhtiöittämisellä vapaille markkinoille. Palmian kiinteistöhuollosta, siivouksesta, turvapalveluista ja henkilöstöruokailusta vastaavat 12 osat yhtiöitetään. Kilpailijat löytyvät isoista kansainvälisistä yrityksistä
Jos Palmia olisi säilytetty liikelaitoksena, sen olisi pitänyt etsiä toiminnastaan noin 5–9 miljoonan euron säästöt vuodessa. – Koska kunta ei saa enää toimia kilpailuilla markkinoilla liikelaitoksena, Palmian oli- si täytynyt luopua ulkoisesta myynnistä, jos se olisi jatkanut liikelaitoksena, sanoo Sami Sarvilinna. Yhtiöittämispäätöksen takana olivat kokoomus, rkp sekä valtaosa vihreistä. Tuon summan verran Palmialla on vuodessa kaupallista toimintaa. – Palvelutarpeiden näkökulmasta yhtiöittäminen – Palmian olisi täytynyt luopua ulkoisesta myynnistä, jos se olisi jatkanut liikelaitoksena. Se, kuinka moni Helsinkiin jatkossa rakennettavista kiinteistöstä ostaa palvelunsa Palmialta, on vain arvailua. Kaupallisen Palmian suurimmat kilpailijat tulevat olemaan kansainvälisiä, kuten esimerkiksi ISS. Tasavertainen kilpailuasetelma Uudistuneen kuntalain mukaan kunnat eivät saa enää jatkossa toimia kilpailluilla markkinoilla liikelaitoksena. Tällä halutaan taata tasavertainen kilpailuasetelma. Palmialla oli käytännössä kolme vaihtoehtoa: yhtiö jatkaisi liikelaitoksena, Helsingin omistamana yhtiönä tai sen toiminta voitaisiin pilkkoa osiin. 10. – Liikelaitosten ei ole tarvinnut maksaa yhteisöveroa tuloksestaan ja niillä on ollut myös konkurssisuoja, kuten kunnilla, kertoo Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna, joka istuu myös Palmiasta perustettavan yhtiön väliaikaisessa hallituksessa. Lain mukaan kunta ei saa toimia kilpailuilla markkinoilla liikelaitoksena. Kilpailijana on myös kotimainen Fazer/Amica. Säästöt olisivat voineet tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Palmiassa olisi jatkossa ollut 100–170 työpaikkaa vähemmän. Kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkisen mukaan yhtiöittäminen tuskin tuo heti mukanaan muutoksia kiinteistöpuolelle – ne vaativat myös jatkossa ylläpitoa. – Kaupunki voi kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen avata kilpailulle omat palveluhankintansa, kertoo kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkinen. Liikelaitoksena uudet vaateet Uusi kuntalaki tuli voimaan viime vuoden syyskuussa, ja siirtymäaikaa kestää kuluvan vuoden loppuun. 13. Yhtiöittäminen tulee tapahtumaan liikkeenluovutuksena, eli työntekijät siirtyvät sinne vanhoina työntekijöinä. Kiinteistöhuollossa ei heti muutoksia Myös Palmian kiinteistöhuolto tulee jatkossa toimimaan uudessa yhtiössä. lokakuuta niukalla ääntenenemmistöllä: Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 43–41 siirtää Palmian henkilöstöruokailusta, siivouksesta, vartioinnista ja kiinteistöhuollosta vastaavan henkilökunnan omaan yhtiöönsä. Yhtiöittämisestä päätettiin Uusi yhtiö tulee toimimaan vapailla markkinoilla ja voi kilpailla muistakin kuin kaupungin hankinnoista
Edellisenä vuonna liikevaihto oli noin 156 miljoonaa euroa. Tuhansia onnistuneita asennuksia. Tällä hetkellä Palmian kiinteistöpalvelut toimivat suurimmaksi osaksi Helsingin kaupunkikonsernin sisäisenä palveluntuottajana. Juha Kolkkisen mukaan omistaja tulee määrittelemään ne markkinat, millä toimitaan esimerkiksi kiinteistöalalla. Vuotta aikaisemmin yhtiön tulos oli 3,1 miljoonaa euroa. Markkinoille tulee myös uusia kiinteistöjä. – Markkinat ovat jatkuvassa liikkeessä ja asiakkaat vaihtavat kiinteistöhuoltoyhtiöitä. – Joissakin hoitamissamme kiinteistöissä palvelukuvaukset kattavat lähes kaiken kiinteistöhuollon, kun taas toisissa huoltotarve on vähäisempää. Tilanne ei ole tältä osin kovin stabiili. tuskin tuo heti mukanaan muutoksia, samalla tavalla kiinteistöt vaativat ylläpitoa kuin nytkin. Palmian liikevaihdosta noin eniten eli 96 miljoonaa euroa tulee ruokapalveluista. Tässä vaiheessa on vaikea mennä sanomaan, että tuleeko meille jatkossa uutta kiinteistömassaa ja miten vanhat sopimukset jatkuvat. Palmialla on kiinteistöpalveluissa noin 390 työntekijää ja siivouspalveluissa noin 650 työntekijää. Palmialla on siivouspalveluissa noin 650 työntekijää ja kiinteistöpalveluissa noin 390. Tulosta kertyi tilikaudelta 3,9 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 809 000 euroa eli 26,5 prosenttia. Katso sivulta omme e tuotevidw.isodran.fi ww Palmian liikevaihto oli viime vuonna runsaat 160 miljoonaa euroa. Kosteus poistuu ulospäin! Kaivuumassat takaisin kaivantoon - ei kalliita massojen vaihtoja. Ne työllistävät 1560 ihmistä. Liikevaihto kasvoi 2,6 prosentilla edellisvuodesta. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Helsingin kaupunki – Kaupunki voi kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen avata kilpailulle omat palveluhankintansa. Palvelutarpeen määrittelee asiakas, kiinteistön teknologia sekä kiinteistön käyttötarkoitus, Kolkkinen summaa. Asiakkaat voivat tietysti miettiä omia palvelutarpeitaan uudestaan ja sitä, että millaisia palvelupaketteja he haluavat tilata jatkossa, sanoo kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkinen. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. KELLARI Palmian liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia KUIVAKSI Haluatko vihdoinkin kuivan ja lämpimän maanvastaisen perusmuurin ja kellarin taloosi. Kysy myös rautakauppiaaltasi! . Liikevaihdon lievän kasvun myötä myös Palmian tulos kasvoi viime vuonna. Työntekijät epäilevät, että kaikki työpaikat eivät tule säilymään yhtiöittämisen myötä. – Valtuusto päätti kahden vuoden siirtymäajasta eli sinä aikana ei palveluja todennäköisesti tulla kilpailuttamaan. Esille on nostettu myös pelko siitä, että riittääkö heille kaikille jatkossa töitä. Palmian kiinteistöpalvelusopimuksen piirissä on tällä hetkellä noin 600 kiinteistöä. Jatkossa vapailla markkinoilla Yhtiö tulee toiminaan jatkossa vapailla markkinoilla. Euromääräistä kasvua tilikaudelta kertyi 4,0 miljoonaa. Jos myöhemmin hävittäisiin Palmian kohteiden kilpailuttamisessa, ja liikkeenluovuttamisen periaatteet eivät olisi voimassa, niin se saattaisi tarkoittaa myös henkilökunnan sopeuttamisia, Kolkkinen muotoilee