Kiinteistö ja isännöinti Rakennuttajat odottavat lievennyksiä ARA-ehtoihin Hissien jälkiasennuksia tehdään vähän valtion apu ei innosta riittävästi Maalämpö tulee kovaa vauhtia kerrostaloihin Kiinteistömessut t "MBO VVUVVLTJB t "TJBOUVOUJKBMVFOUPKB t 7VPEFO QBMLJUVU Rakennusalan seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala: Nro 11/2013 Julkiseen rakentamiseen tarvitaan miljardielvytys!
AIR-IN® KAMELEONTTI -VENTTIILIT - parempi ilmanvaihto energiatehokkaasti Uusi Air-In® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitetty suomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteenottolaite. Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta 1000 wattiin asti. Asumismukavuutta ja energiansäästöä Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinen hyötysuhde 60 % Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:n tiedote 2329) Säästää huomattavasti energiakuluissa verrattuna perinteisiin ratkaisuihin Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä merkittävästi ikkunan välitilassa Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksen ansiosta Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C ja auringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta Energian säästöä voi hyödyntää kompensointilaskelman avulla myös uudiskohteissa Soveltuu käytettäväksi sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin K äyttö ko hteet : Tuloilmaikkunaan Karmiin, tilkerakoon Parvekeoviin Saneeraukseen, uudiskohteisiin. Air-In® Kameleontti parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin. Uusi Air-In® Kameleontti -venttiili sisältää ominaisuuksia, joita venttiileissä ei aiemmin ole ollut. Uudistetussa Kameleontti-venttiilissä esimerkiksi suodattimen vaihto onnistuu helposti ilman työkaluja. Air-In ® Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In® raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Lämmöntalteenotolla tuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 10-20°C. Tuotteissa on huomioitu asiakkaiden toiveet sekä äärimmilleen kehitetty ekologisuus ja ilmaisen aurinkoenergian hyödyntäminen
Tekniset tiedot Tuote Mitat Karmisyvydet Materiaali Ilmamäärä l/s Äänen vaimennus dB (paine 20 Pa) Dn,e,w (Mitattu VTT:llä) Air-In Paso 80/800 l=80mm p=800mm h=15mm > 80mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 90/800 l=90mm p=800mm h=15mm > 90mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 100/800 l=100mm p=800mm h=15mm > 100mm Teräslevy tai muovi 19 34 Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki puh. AIR-IN® PASO OVIVIRTAUSSÄLEIKKÖ Air-In® Paso on ovenkarmin päälle asennettava ovivirtaussäleikkö, joka päästää ilman kiertämään vapaasti huoneistossa vaimentaen samalla tehokkaasti huoneesta toiseen kantautuvia ääniä. Myös epäpuhdas ilma on parempi poistaa oven yläpuolisen siirtoilmasäleikön kautta. Air-In® Paso ratkaisee huoneiden väliset ääniongelmat, ovista voidaan tehdä tiiviitä, ovenraosta alhaalta tuleva vedontunne häviää ja huoneiden väliset lämpötilaerot tasoittuvat. +358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701 www.dir-air.fi
Olemme menettäneet kilpailukykyämme kilpailijamaita korkeampien tuotantokustannusten vuoksi. Se painaa 500-600 metrin pituudessa 70-80 prosenttia vähemmän kuin teräsköysi. Asuntosijoittaminen on turvallista ja tuottoisaa Kiinteistörintamalla tilanne on edennyt kansantalouden vaikeuksista huolimatta. Kovin monilla tahoilla tuodaan esille halu vaihtaa maan hallitus toimintakykyiseksi. Se ei kasvata vientiämme, ainoastaan tarjoaa työtä kotimaassa. Onneksemme maltillinen tulosopimus saatiin aikaan. Kovalla tuulella teräsköysien heilunnan takia hissi saatetaan joutua pysäyttämään, kun taas hiilikuituköysi ei aiheuta yhtä voimakasta köysien heiluntaa, kertoo Koneen johtokunnan jäsen Ari Lehtoranta. Kun reaaliomaisuuden arvot nousevat rahanarvon heikkenemisen vuoksi, voidaan tuottoprosentin päälle panna vähintään kaksi prosenttia vuodessa arvonnousua, joka realisoituu omaisuuden myyntivaiheessa. – Kyllähän jotkut edelleen puhuvat siitä, että energiatehokkaat rakennukset eivät toimisi nimenomaan rakennuksina. Kiinteistöpalvelut ry ja Ammattiliitto PAM sopivat lisäksi ansiokehitysohjelman pidentämisestä kahdella vuodella. Velkaantuminen on jatkunut vauhdikkaasti. EERO AHOLA 4. Asunnoissa erityisesti yksiöissä ja myös isoissa asunnoissa pääsee viiden prosentin tuottoon. Suomen valtion velka oli vielä ennen viime vuosikymmenen lopun lamaa noin 4o prosentin tienoilla bruttokansantuotteesta mitattuna, mutta parisen vuotta sitten alkoi käänne huonompaan. Sivu 36. Metsien tuottona pidetään yleisesti neljää prosenttia. Tilanne ei ole hyvä. Se on jotakin aivan käsittämätöntä. Nokia ei ole enää johtava yritys maailmalla, ja mikä pahinta: myös monet vahvat suomalaisomisteiset teollisuusyritykset ovat siirtyneet pois kotimaastaan. Kansalaisten halu hankkia tänä päivänä sijoitusasuntoja on merkittävän aktiivista. Kuitenkin kaikissa rakentamissamme kohteissa teemme koko ajan mittauksia. T aloudellisesti menestynyt Suomi eurooppalaisten kansojen perheessä on siirtynyt Etelä-Euroopan valtioiden kanssa samaan kevytsarjaan. Se on arvonsa säilyttävästä reaaliomaisuudesta kohtuullisen hyvä. Sivu 54. – Tänä päivänä kehyskuntiin menee enää 13 prosenttia alueen väestön kasvusta, ja tämän vuoden aikana monen kehyskunnan asukasluku on kääntynyt laskuun. Rakennustoiminta etenee suurelta osin vierastyövoimalla. Asunnot käyvät kaupaksi. Sitä pidetään jopa kiireisenä Suomen talouskehityksen kääntämiseksi uuteen nousuun. Yhteiskunnan tulisi kaikin heinoin pyrkiä sitä tukemaan. Sivu 86. Sivu 66. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen saattaa nostaa hattuaan kaupungistumiskehityksen ja vetovoimaisen kaupungin ansiosta. Meillä on ollut epäonnea talousveturiemme menestymisessä maailmalla: metsäteollisuus on menettänyt markkinoita paperin kulutuksen vähenemisen vuoksi. VTT ja rakennuksen rakennesuunnittelijat ovat katsoneet käyriämme. Suomessa on rahaa. Rakennustoiminnan terve jatkuminen mahdollistaa kustannustason säilyttämisen kilpailukykyisenä. On todettu, että kaikki toimii hyvin, ongelmia ei ole ollut, sanoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Maan hallitus ei ole saanut käännettyä kehitystä paremmaksi. Se ei kuitenkaan pidä kuitenkaan paikkaansa, koska sama ilmiö on tapahtunut kaikkialla, pohti kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) Kiinteisömessuilla. Asuntotuotanto on säilynyt suhteessa hyvänä verrattuna teknologiateollisuuteen. Veroparatiiseihin varojen sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Mittaamme sekä lämpöä että kosteutta seinärakenteista, ja vielä kattavasti eri pisteistä. – Palkankorotukset määriteltiin keskusjärjestöjen sopimassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Puhuvat päät Pääkirjoitus Maan talous on vaipunut synkkään velkakierteeseen – Pitkä teräsköysi ei jaksa enää kannattaa omaa painoaan, mutta hiilikuituköysi on pitkänäkin kevyt. Ne vähät pääomat, joita meillä Suomessa on, tulisi pyrkiä sijoittamaan hyvin kotimaahan. Onko suomalaisesta asuntosijoittamisesta syytä tehdä nykyistä voimakkaammin kansankapitalismia. Pankit myöntävät pitkäaikaisia luottoja rahahanojen kiristymisestä huolimatta ja kansalaisilla on rohkeutta ottaa lainaa oman asunnon hankkimiseksi 2o-3o vuoden takaisinmaksuajalla. Tänä syksynä valtion velka on ylittänyt kriittisen 6o prosentin rajan. Pilvenpiirtäjät huojuvat aina hieman myrskyissä, jolloin köydet saattavat myös heilua ja osua hissikuilun seinämiin. Se olisi aiheellista. Asuntosijoittaminen on haluttaessa jokaisen ulottuvilla, mutta sen lisäämiseksi maan hallituksen tulisi pyrkiä edistämään mahdollisin tukitoimin tai verohuojennuksin. Ansiokehitysohjelman tarkoituksena on nostaa kiinteistöpalvelualan alimmat palkat samalle tasolle muiden yksityisten palvelualojen vähimmäispalkkojen kanssa, toteaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja, varatuomari Pia Gramen. Miltei kaikkialla Suomessa asuntosijoittaminen tuottaa paremmin kun metsät, maat ja pörssiosakkeet. Ja se on hyvää ja tervettä sijoitustoimintaa. Etelässä valtioiden velkaantuminen on vakioidusti ylittänyt Euroonpan Unionin asettaman enimmäisrajan. Meillä pyörii jatkuvasti data näistä
Sisältö 11/13 42 Liukuportaita ja -hissejä isoihin kauppakeskuksiin 46 Yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla 49 Kiinteistö- ja rakennusalan sääntely lisää kustannuksia 50 Byrokratia hidastaa tuulivoiman rakentamista 52 Tanskalaisarkkitehti: Onnellisuus lisääntyy avoimissa tiloissa 54 Soininvaara: Kantakaupungin vetovoimasta haastetta kiinteistöpolitiikalle Kaikkien hissilaitteiden - niin liukuportaiden ja -käytävien kuin hissienkin - elinkaari on paljolti kiinni oikein kohdennetuista sekä ajoitetuista huolto- ja korjaustoimenpiteistä. 6 Tampereen yliopiston professori: Rakentamiseen heti miljardielvytys 11 Rakennuttajat haluavat ARAtuotantoon varmuutta 15 Rakennuttajat tuskastuneet kaavoituksen jähmeyteen 16 Energiaviisautta etsitään rakennusten elinkaarikilpailulla 20 Rakennuslupa-asiat voi hoitaa netissä 22 Kivihiilin edullisuus hidastaa päästöjen vähenemistä 25 Kuntien homekiinteistöihin kaivataan nopeita ratkaisuja 28 Korjausrakentamisen seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä 32 Maalämpö on tulossa kerrostaloihin kovaa vauhtia 36 Koneelta hiilikuituköysi pilvenpiirtäjien hisseihin 40 Hissien jälkiasennus ei innosta taloyhtiöitä 57 Kovatasoisen putkiremonttikisan voitto Helsinkiin 61 Digitaalisuus tulee lukitukseen 62 Kiinteistömessuilla uusia tuotteita ja keksintöjä 64 Energiapremier helpottaa energialaskelman laatimista 66 Kunnon ilmanvaihto pitää kosteusongelmat loitolla 71 Kiinteistöalan työntekijämäärä tuplaantunut 20 vuodessa 72 Maankäyttö- ja rakennuslaki hakee muotojaan 86 Kiinteistöalan palkankorotukset asiakashintoihin Aluesivut Oulu, Kainuu ja Koillismaa 74 Oulussa kuntaliitosselvitykset jo takana KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. ISSN 0782-7911 Kiinteistö ja isännöinti 77 Oulu nostaa veroporosenttiaan Rakennuttajat odottavat lievennyksiä ARA-ehtoihin 78 Teknologia ja yrittäjyys Oulun valtteja Hissien jälkiasennuksia tehdään vähän 82 Talvivaaran tulevaisuus koko Kainuun kohtalonkysymys 84 Koillismaa taistelee väestökatoa vastaan 5 valtion apu ei innosta riittävästi Maalämpö tulee kovaa vauhtia kerrostaloihin Kiinteistömessut t "MBO VVUVVLTJB t "TJBOUVOUJKBMVFOUPKB t 7VPEFO QBMLJUVU Rakennusalan seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala: Nro 11/2013 Julkiseen rakentamiseen tarvitaan miljardielvytys!. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 74,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 66,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 09- 413 97 300 Fax 09- 413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh
ampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala ei hyväksy sitä, että Suomessa jätetään käyttämättä kunnollisen kokoisen elvyttämisen mahdollisuus tässä tilanteessa, kun taantuma todellisuudessa on pitkittynyt henkiseksi sekä taloudelliseksi lamaksi – likviditeettiloukuksi 6 –, eikä nousun merkkejä juurikaan ole. – On vaikea nähdä valoa tunnelin päässä, kun ei oteta käyttöön välineitä, joilla olisi laaja myönteinen vaikutus kansantalouteen, sanoo keynesiläisiä ratkaisuja puoltava professori, tuloerojen ja julkistalouden kiristyspolitiikan vaikutusten tutkija.. Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala vaatii: Tarvitaan heti miljardielvytys T Kunnon panos julkiseen rakentamiseen on tehokkain elvytysruiske työttömyyteen ja pitkittyneeseen taantumaan
Koska julkisten investointien odotettuja tuottoja voi tähänastisen evidenssin perusteella pitää varsin korkeina ja aina- Rakentaminen Rakentaminen kansantaloudessa 2011 kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% 8% Viennistä Välittömästi miljardin rakentamisbudjetti! 15% Työllisistä 13% Palkkatuloista 8% Energia 32% Jätteet ja ylijäämämaat 0% 15% 30% 45% 60% 75% Lähde: Tilastokeskus, VTT Rakennetun ympäristön luominen ja ylläpito tuotti 18 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2011. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 1 520 000 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi vuonna 2011 Infra-ala 45 000 htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - yllä- ja kunnossapito - talojen infratyöt - kaivosavaukset Kiinteistöala 160 000 htv - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille kin korkeampina kuin julkisen velan korkoa tällä hetkellä, julkisten investointien kasvattaminen johtaa pitemmällä aikavälillä julkisen velan alentumiseen. Elvytysmiljardit rakentamiseen eivät jää pysyviksi menoiksi kansantalouteen, vaikka velka lyhyellä aikavälillä kasvaa, koska elvytyksen vaikutukset tulevat myöhemmin säästöinä kuluissa ja kykynä lyhentää lainoja. Ei sellaisilla rahoilla ole todellista merkitystä. Varsinaiseen rakennustoimintaan on viime 2 vuosina tarvittu noin 175 000 työntekijää. Hän huomasi ensimmäisenä Keynes/Hicks-likviditeettiloukkuteorian soveltuvan Japanin 1990-luvulla pysähtyneeseen talouskehitykseen ja huomasi sen sopivan myös vuosina 2007-2008 puhjenneen rahoitusmarkkinakriisin synnyttämään tilanteeseen. Tässä tilanteessahan juuri finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa keino. – Vedotaan myös valtion AAA-luottoluokituksen menettämisen vaaraan, mutta minkään maan luottoluokittajien arvioista ei ole luettavissa perusteita tälle pelolle, Tuomala painottaa. Miten professori sitten näkisi valtion tuen vaikutuksen rakentamisen hintoihin?. Talonrakentaminen 145 000 htv - rakennuttaminen - korjausrakentaminen - uudistuotanto Rakennustuoteteollisuus 80 000 htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Alaan liittyvät palvelut 90 000 htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus Lähde: Tilastokeskus ja VTT Yli puoli miljoonaa henkilötyövuotta kuluu Suomessa rakennetun ympäristön luomiseen ja ylläpitoon. – Rakentaminen on tyypillisesti ala, jolla tilapäinen elvyttäminen on tehokkainta ja vaikutuksiltaan laaja-alaisinta. – Työttömyyttä ei Suomen nykyisessä kansantalouspolitiikassa pidetä tärkeänä yhteiskunnallisena ongelmana. Kotimaahan rakentaminen on pääosin kotimaista työtä. – Katainen ja kumppanit ovat olleet hyvin tohkeissaan hankkeista, joilla olisi suuri vaikutus, - mutta he ovat puhuneet vain parin sadan miljoonan panoksista. Lyhyen aikavälin elvyttävää suhdannepolitiikkaa voi harjoittaa kestävyysvajeesta huolimatta, Tuomala sanoo. – Talousnobelisti Paul Krugman on erityisen ansioitunut nykykriisin tulkinnassa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 7 – Pitäisi välittömästi tehdä miljardipanostuksin lisäbudjetti, missä elvyttävä ja työllistävä julkinen rakentaminen olisi etusijalla, Tuomala sanoo. – Erityisen kummallista finanssipoliittisen elvytyksen vastustaminen on tilanteessa, missä jo kohta viisi vuotta ovat nimelliskorot olleet nollan tuntumassa. – Suomen mittakaavassa todellisessa elvytyksessä puhutaan miljardeista, jotka sijoitetaan lyhyellä aikavälillä
– Ainahan jossakin vaiheessa talous alkaa kasvaa, ja sitten unohtuu kokonaan se seikka, mitä onnettomuutta on matkan varrella saatu aikaiseksi. Nyt on siltäkin kannalta hyvä elvytysaika. – Niin valtiovarainministeriöllä kuin sektoriministeriöilläkin pitäisi myös olla aina varastossa suunnitelmat taloudellisen notkahduksen varalle, sellaisia toimia, jotka pysytään käynnistämään heti, kun taantuma on näkyvissä. Elämmehän pikemminkin deflaation pelossa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 17 8 puoli miljoonaa ihmistä, hallituksella ei ole minkäänlaista valtakunnallista rakentamispoliittista ohjelmaa tai linjaa, ja asuntotuotanto-ohjelmatkin ovat toivelistoja. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 3 Talonrakentamisen asiakkaat 2011 Mrd. Säätiöt, järjestöt. nitelmia ja keinoja sen varalle, että kansantaloudessa tapahtuu romahduksia. – Isoin virhe tehtiin hallitusohjelman velanhoitoehdoissa, ja tässä sitä nyt ollaan: lamassa, jossa ei näy valoa putken päässä ja työttömyys syö kansaa, Tuomala huokaa. Inflaatiopeikolla ei nyt kannata pelotella. € 10000 Terttu Iiskola Korjausrakentaminen 10,3 mrd.€ 9000 8000 Uudisrakentaminen 12,4 mrd.€ (ml aluerakenteet) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kotitaloudet As Oy Kiinteistö Oy Yritykset Kunta Valtio Lähde: Tilastokeskus ja VTT Rakentamisen välillinen työllistävä vaikutus on suuri. Austerity- eli kirityspolitiikka tappaa; siitä on monilta Euroopan ekonomisteiltakin tullut varoituksia ja huomioita aina yksityistragedioita myöten. – Vaikka meneillään on suuri maaseutu/kaupunki-rakennemuutos, rakennettu ympäristö vie kaksi kolmannesta investoinneista ja työllistää Rakentamispolitiikkaa ei ole olemassa Professori Tuomala moittii Suomen hallituksia siitä, että niillä ei ollut vuonna 2008, eikä ole nytkään mitään suun- Rakentaminen työllistää kotimaassa 180 1994=100 Rakentaminen 160 140 Palvelut 120 Teollisuus 100 80 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Rakentamisen työllistävyys kotimaassa on kasvanut voimakkaasti vuoden 2009 Lähde: Tilastokeskus romahdusta lukuun ottamatta. Matti Tuomala on suuresti pettynyt siihen, että Suomen vasemmistopoliitikot eivät tunne ja ymmärrä keynesiläisyyttä, jonka mukaan matalasuhdanteessa tasoitetaan työllisyyttä jopa velkaelvytyksellä ja korkeasuhdanteessa vahvistetaan kansantaloutta seuraavaan alamäkeen muun muassa velkoja maksamalla. – Tällaisessa kuopassa, missä nyt olemme, ei hintavaikutus ole merkittävä. – Demarijohtoisessa valtiovarainministeriössäkin on vain uskottu, että markkinat hoitavat asiat
20 Mitä oikein on taustalla, kun Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus ilmoittaa: talonrakennustöitä on vähemmän kuin romahdusvuonna 2009, ja rakentamisen elpymistä saa odottaa. Talonrakennusteollisuuden tulos ennen satunnaiseriä ja veroja läheni seitsemää prosenttia parhaimmillaan vuonna 2006, mutta laski vuosina 20082009 alle viiden prosentin ja on sitten kituutellut neljän prosentin pinnassa. Talonrakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Ulkomaat (tuonti) 22 % Työntekijät (nettopalkat) 22 % Urakoitsijoiden kate 5% Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 16 % Peräti neljäsosa rakentamiseen sijoitetuista euroista palautuu veroina yhteiskunnan palvelujen ylläpitoon. Pienet menestyvät alalla yleisesti ottaen heikommin kuin isot. kokoluokka on kahtena vuotena ollut 14 prosenttia. Rakennustuoteteollisuuden tulokset ovat paremmat kuin urakoinnin. Huipussaan vuonna 2007 ne nousivat yli 11 prosentin, putosivat romahdusvuonna 2009 alle kolmen prosentin, mutta ovat sitten liikkuneet kuuden prosentin 9 molemmin puolin, suunnilleen samoissa, missä talonrakennusteollisuus oli ennen taantumaa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Pakolliset vakuutukset 10 % – Tällaisessa kuopassa, missä nyt olemme, ei hintavaikutus ole merkittävä. Parempaa ei ole näkyvissä. R akennusteollisuuden (RT) lokakuisen suhdannekatsauksesta on luettavissa rakennusalan kannattavuuskehitys vuodesta 2005. Meneekö rakennusalalla todella huonosti. RT kuvaa alan tilaa myös konkurssien määrän kautta. Vertailuun voidaan nostaa maan parhaan rakennusalan yrityksen Koneen tulos, jonka Muuttovoittoinen Jyväskylä rakentaa tälläkin hetkellä. Vuoden 2008 lopussa raken-. Tulo-, yhteisöja välilliset verot 25 % Lähde: VTT Miksi rakentamisen elpymistä saa odottaa
Osuus on noussut edellisvuosien kyselyjen tuloksiin verrattuna. Työllisten määrä nousi elvytyksen ansiosta yli 180 000:n vuosina 2008–2009, mutta sitten on liikuttu 170– 175 tuhannen luvuissa. – Varsinkin julkisille rakennuttajille pitäisi olla jonkinlaisia ehtoja EU-lainsäädännön mukaan, Korhonen sanoo. Ruotsin ja Tanskan osuudet olivat vas- 10 taavasti 21 prosenttia ja seitsemän prosenttia eli pohjoismaiden kokonaisosuudeksi tuli 52 prosenttia. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Bo Salmen tuo uustuotannon rinnalle esiin näkökulman, että lisääntyvästä korjausrakentamistarpeesta pitäisi nykyistä suurempi osa entisistä toimitiloista muuttaa asunnoiksi – tai yleensä mui- Varsinkin julkisille rakennuttajille pitäisi olla jonkinlaisia ehtoja EU-lainsäädännön mukaan. nusyritysten konkurssit alkoivat lisääntyä taantuman seurauksena. RT puhuu kohtaanto-ongelmasta ja ilmoittaa katsauksessaan, että sen tilastoissa ei ole ulkomaista työvoimaa, ja että suhdannenousun koittaessa työvoimapula todennäköisesti alkaa uudelleen. Toivottavasti tästä kaikesta aletaan saada parempaa tietoa ensi vuoden puolella. Maajakautumassa Norjan osuus vuonna 2012 oli suurin päätyen 24 prosenttiin. Työttömyyden nousua hidastaa kuitenkin se, että työvoimaa poistuu samaan aikaan paljon eläkkeelle, ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat edellisiä pienempiä. Korhonen valittaa, että virolaista työvoimaa käyttävät suuressa määrin kunnatkin. Harmaita palkkoja saatu verotukseen Tilastot hämmentävät Rakennusliiton tiedotuspäällikköä Heikki Korhostakin. Tietoisuus kysynnän riittämättömyydestä ei tule pelkästään suhdanteista, asuntokaupan trendeistä tai korkokysymyksistä vaan VTT:n tilannearvioista. Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälinen toiminta on kasvanut euroon liittymisestä asti ja kasvaa yhä. Suurimmillaan konkurssien määrä on ollut vuonna 1992, jolloin 1 067 rakennusyritystä haettiin konkurssiin. Talouskasvun ja kuluttajaluottamuksen vaisuus vähentää uudisrakentamista, ja sen seurauksena rakennusalan työllisyyden arvioidaan kääntyvän pieneen laskuun loppuvuonna. Vuosien 2009–2010 notkahduksesta vienti pääsi kasvuun heti ja ohitti vuoden 2008 luvut vuonna 2011. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan työllisyys väheni, mutta maa- ja vesirakentamisessa työllisten määrä kasvoi hieman. Lasku on ollut tasaista vuoden 2010 määrästä 33700:sta, Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen hin kuin alkuperäisiin tarkoituksiin. Vienti on kasvanut sitä mukaa kun kotimainen tuotanto on hiipunut. Asuntotuotannon käynnistysjarruista kysynnän puutetta seurasivat kyselyn mukaan seuraavat syyt: tonttikustannukset ja tonttipula pääkaupunkiseudulla, se, että hintataso ei takaa kannattavuutta, tonttipula muualla Suomessa, rakennuskustannusten nousu ja toimihenkilöpuolen ammattilaisten puute. Viime kesänä palkkasumman kasvu oli enää 0,5 prosenttia. Korhonen on havainnut palkkatilastojen muutoksista, että harmaata työvoimaa on varmasti tullut verotuksen piiriin vuoden 2012 alusta lähtien. Muun muassa maahanmuuton ja väestön kasvu sekä kaupungistuminen ylläpitävät uusien asuntojen tarvetta. – Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan alan palkkakulut kasvoivat silloin 8,3 prosenttia, mutta meidän jäsenistöämme se ei koskenut. Työllisyys notkahtanut suhteellisen vähän Rakennustoiminnan työllisten määrä ei ole tämän taantuman aikana laskenut alle vuoden 2007 tason toisin kuin kansantalouden kokonaistuotanto, joka tuntuu pysyvästi laahaavan 2007-tasoa alempana. Viron, Latvian ja Liettuan yhteenlaskettu laskutus oli 361 miljoonaa euroa edustaen yhdeksää prosenttia kokonaislaskutuksesta. Venäjän liikevaihto vuonna 2012 oli 806 miljoonaa euroon. Yli puolet vastaajista sanoi kysynnän riittämättömyyden asuntotuotannon käynnistämistä haittaavaksi tekijäksi. Meidän liittomme rekisterissä on noin 85 000 rakentajaa, mutta alalle veronumeron saaneiden määrä on noussut yli puolen miljoonan. Vuonna 2012 vireille pantujen konkurssien määrä supistui jonkin verran, ne koskivat yhteensä 760 yritystä ja 3440 henkilöä. RT:n syksyllä 2011 tekemän kyselyn mukaan Uudenmaan talonrakennustyömailla ulkomaisen työvoiman osuus oli kolmanneksen ja koko maassa noin 20 prosenttia. Kokonaisuus ei hahmotu. Terttu Iiskola. Alan työttömyysaste kohosi huhti-kesäkuussa 11,3 prosenttiin. VTT:n selvityksen mukaan uusien asuntojen vuosittainen tuotantotarve vuoteen 2030 asti on 25 000–30 000 asuntoa. Kansainvälisten toimintojen arvo oli RT:n seurannan mukaan 4,0 miljardia euroa viime vuonna, kun edellisen vuoden tarkistettu tieto oli 3,7 miljardia euroa. Halukkuus rakentaa Suomessa ei ehdoton Sekä rakennusyritykset että työvoima liikkuvat rajojen ylitse etsien itselleen kannattavinta toimintaa, niin uustuotannosta kuin peruskorjauksesta, joka on Suomessa lisääntynyt tasaisesti 1990-luvun alun lamasta lähtien ja on erikoistumisia vaativana työllistävämpää kuin uustuotanto. Nykyinen uustuotantotaso siis vastaa kokonaistarvetta, mutta alueellisesti tarpeet ovat hyvin erilaiset, ja tilanne leimautuu pääkaupunkiseudun ongelmista. Asuntoja ei rakenneta enempää kuin tarvitaan RT:n suhdannekatsauksessa on kaavio syyskuisen asuntotuotantokyselyn vastauksista, joista voi päätellä syitä asuntotuotantohalujen nihkeyteen. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan tämän vuoden elokuussa työttömiä työnhakijoita oli lomautetut mukaan lukien lähes 23 000 henkilöä eli 3300 enemmän kuin vuosi sitten. Ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt jo vuosia lähinnä Helsingin seudulla ja lievittänyt alueen työvoimaniukkuutta. Tämä selittää osittaan myös alan työllisyyslukujen tasaisuutta. Samaan aikaan työttömien määrän kerrotaan kasvaneen. RT:n jäsenkyselyn mukaan asuntoja oli alkusyksystä myynnissä 5800 eli vähemmän kuin keväällä. Näistä valmiiden osuus oli 1200. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he kaikki olisivat parhaillaan Suomessa töissä, ainakaan täysiaikaisesti. Kysely uudistetaan tämän vuoden lopulla. elvytysruiskeen kohottamasta aloitushuipusta, mikä puolestaan vastasi vuosien 1998– 2000 ja 2004–2006 luokkaa. – Kaikkiaanhan rakennettu ympäristö työllistää yli puoli miljoonaa suomalaista, mutta alan työvoima on tutkittu ja tilastoitu aika huonosti. Asuntojen kysyntään vaikuttavat pitkällä aikavälillä suuresti demografiset tekijät. Aloitettavien asuntojen määrä arvioidaan tänä vuonna noin 27 000:ksi ja ensi vuonna vielä alhaisemmaksi
N äin vastaa ARA:n rahoituksen toimialan johtaja Kari Salmi kysymykseen, miten hallituksen kesäkuussa voimaan tulleet ruiskeet ovat vaikuttaneet halukkuuteen aloittaa vuokra-asuntorakentamista. Asuntotuotanto laski alle 30 000 asunnon vuonna 2012 Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2012 edellisvuoden tahtiin heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta. Rakennuttajat tuntuvat odottavan, miten kokonaisuus kulkee, eli varmuutta valmisteilla olevan 20 vuoden korkotukimallin ehdoista. Vuosi 2012 arvio (vapaarahoitteinen). – Avustuksen suurin merkitys voi lopulta olla siinä, että se voidaan käyttää rakennettavan kohteen omarahoitusosuuteen, ja sen päälle saadaan ARA:lta korkotukilainaa. – Vuoden loppuun usein tulee ruuhkaa, mutta siltikään porkkanat eivät ehdi juurikaan vaikuttaa esimerkiksi alkavan talven työllisyyteen, Salmi lisää. Näin käynnistysavustuksen toivotaan parantavan erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, sillä ARA-rakennuttajien ja -rakentajien määrä on laskenut suuresti parhaista ajoista. 2012*. Hallitus myönsi kymppitonnin käynnistysavustuksia yhteensä kymmenen miljoonan euron edestä. 2 Kuvio 2. Rakennuttajat haluavat varmuutta: joko näillä tukipykälillä voidaan alkaa rakentaa vuokra-asuntoja. Odottelua ARA-tuotannossa – Vain joku kysely Vantaalta on ollut tähän mennessä. Myös uudistuotanto kävi hyvin kaupaksi, vaikka valmiiden 1 uusien asuntojen määrä kasvoi loppuvuotta kohden . 2000-luvulla asuntoja on aloitettu keskimäärin noin 30 000 vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen käynnistysavustukset Helsingin seudulle ovat 10 000 euroa asuntoa kohden sekä korkotukilainojen omavastuu-1. Yli puolet ARA-tuotannosta on erityisryhmien asuntoja 2009 2010 2011 Asuntotuotanto yht. Kokonaisuudessaan aloitukset vähenivät reilut 8 % vuodesta 2011. korko on laskettu 1,7 prosentista yhteen prosenttiin ja perusparannuslainan korko 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin. Uusia vapaarahoitteisia asuntoja käynnistyi arviolta 22 000, mikä yhdessä ARA-tuotannon kanssa tekee noin 28 500 alkavaa asuntoa vuodelle 2012. ARA-asuntojen osuus aloituksista oli 22 % (kuvio 2). 11 2. Asuntokauppaa piti yllä matala korkotaso ja loppuvuodesta lisäksi tieto vuonna 2013 voimaan astuvasta varainsiirtoveron korotuksesta. Aloitettu asuntotuotanto 2000-luvulla rahoitusmuodon mukaan Alkava ARA-tuotanto 2000-luvulla kohderyhmittäin 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 541 14 080 13 127 8 620 10 000 5 916 5 000 4 768 4 065 3 576 3 301 12 043 6 725 3 958 6 179 0 2000 2001 2002 2003 ARA-tuotanto 2004 2005 2006 2007 2008 Vapaarahoitteinen Lähde ARA, Tilastokeskus, RT. Niistä 22 500 on ollut vapaarahoitteisia ja 7 500 ARA-asuntoja
ARA-indeksi kuvaa markkinoiden tasapainoa. perimisen uusissa vuokrasuhteissa vastaavasti heikko kysyntä laskee vuokria TYHJIEN ARA-ASUNTOJEN KÄÄNTYI KASVUUN tai pitää ne ennallaan, MÄÄRÄ mikäli vuokranantaja haluaa saada asunnon vuokrattu Pitkään jatkunut pula vuokra-asunnoista kasvattaa vuokrien välisiä eroja ja Tyhjien asuntojen ongelma keskittyy väestöltään väheneville paikkakunnille, ylitarjonta niitä. – Tontin hinta vaikuttaa merkittävästi vuokra-asuntojenkin rakennuskustannuksiin, ja kunnat haluavat saada jokaisesta tontista hinnan, millä on merkitystä kunnan ta2 louden kannalta, entinen kaupunginjohtaja Salmi tietää. tarjonta 2003–2012 31,4 %. ARAn tilastoista näkyy, miten tonttien hinnat ovat ryöstäytyneet muiden rakennuskustannusten tasosta ylöspäin. Vuokrien väliset erot olivat suuria myös Turussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. €/m ARA-indeksi uudet vapaarah. uusien vuokrasuhteiden hinnat määräytyvät kysynnän ja Helsingissä Yhden hengen osuus hakijoista kasvoi edelleen, määrä ylitti ensimmäisen kerran 60 %. ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta 2003–2012. Lisäksi Suomesta löytyy 172 kuntaa, joissa ARA-asuntojen keskivuokra oli kalliimpi kuin vapaarahoitteisten. Alle 25-vuotiaita hakijoja oli lisäävät ARA-asuntojen ARA-asuntojen kysyntä jakysyntää. Vähiten tyhjiä ARA-asuntoja oli EteläKarjalassa (0,2 %) ja eniten Lapissa (8,5 %). 100 000 95 000 VAPAARAHOITTEISTEN JA SÄÄDELTYJEN VUOKRAMARKKINOIDEN YHTEYS 90 000 85 000 Vuokra-asunnoista 49 % on vapaarahoitteisia. Asuntojen vuokrat 2012 ja ARA-indeksi mutta ongelmaakaventaa esiintyy myös kasvavissa kunnissa, joiden ARA-asuntokanta ei vastaa kysyntää. Koko maan hakijoista neljäskireiden oli erittäinmarkkinoiden kiireellisesti asuntoa tarvitseva, Kireiden taijoka melko alueella asuu 1,5 miljoonaa Helsingissä joka toinen. – Ympäristöministeriö on julkaissut koosteen lausunnoista, joita 24 eri tahoa on antanut virkamiestyönä valmisteltuun luonnokseen lakiesitykseksi, jolla parannetaan kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä. Tontteja ei ole valmiina Toisena suurena nopean rakentamisen esteenä on tonttipula. Sen sijaan Kajaanissa, Porissa ja Rovaniemellä vuokrien hintaerot jäävät hyvin pieniksi. Yhdessätoista kunnassa tyhjillään 16 oli yli 20 % ARA-kannasta. Erona ARA-asuntoihin niiden vuokranmääritykseen ja asiakasvalintaan ei liity rajoituksia. Yhteinen nimittäjä on väestön väheneminen. Yli puolet niistä oli ollut18 tyhjänä vähintään kuusi kuukautta. 65 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokra määräytyy markkinoilla; vanhoj vuokrasuhteiden hinnat nousevat yleensä indeksiin sidottuna eli inflaation Kuvio 1. Eniten yhden hengen hakijoita oli ja omistusasunnot Väestönkasvu sekä60kalliit vapaarahoitteiset vuokraKainuussa (70,0 %)ja Pohjanmaalla (69,5 %). Vapaarahoitteiste 80 000 vuokra-asuntojen omistajista 2/3 on yksityishenkilöitä tai piensijoittajia, jotka 75 000 omistavat yhden tai muutamia yksiöitä tai ja 1/3 ammattimaisesti 70 000 vuokraustoimintaa harjoittavia, useampia vuokra-asuntoja omistavia institutionaalisia sijoittajia. Eniten yhden hengen hakijoita oli Kainuussa (70,0 %) ja tarjonnan mukaan. Asuntojen vuokrat 2012 (vasen vapaarahoitteisista akseli) ja ARA-indeksi (oikea akseli). Elkeitä oikeaan suuntaan on... 12. – On olemassa rajallinen määrä sellaisia kaava- ja kunnallisteknisesti valmiita, naapureillakin hyväksytettyjä tontteja, joille voidaan raken7 taa heti, Salmi sanoo. 14 12 10 8 ARAindek 50 40 30 20 3 10 0 Kuvio 3. Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat korkeista vuokrista ja muita suuremmista eroista vuokrien välillä. Hallitus on etsinyt vahvempia välineitä vasta loppukaudellaan eikä ole voinut sitoutua pitempiin elvytyksiin kuin vuoden 2015 loppuun asti. Salmen mielestä tämän hallituksen aikana edetään jonkin verran ARA-tuotantoasioissa. – On kuntia, joilla ei ole tonttivarastoa yhtikäs, ja toisia, joilla on vaikka kuinka – kuten Oululla. – Valtion ensi vuoden budjetti, jossa lisärahoitus on, tulee hyväksytyksi joulun alla, Salmi toteaa. – Ylijohtajamme Hannu Rossilahti onkin todennut, että Helsingin olisi pitänyt voimakkaasti kaavoittaa tonttivarantoa vuosina 2000–2010, jotta nyt voitaisiin rakentaa. Yhden hengen osuus hakijoista kasvoi edelleen, suomalaista (29 %) 21 kunnassa, joissa on 38 % Suomen ARA-kannas määrä ylitti ensimmäisen kerran %. Alle 25-vuotiaita hakijoita oli 31,4 %. Koko maan hakijoista joka neljäs oli erittäin kiireellisesti asuntoa tarvitseva, tahdissa,joka kuntoinen. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun ARA-asunnon keskivuokra vuonna 2012 oli 11,26 euroa neliöltä, vapaarahoitteisten vuokra-asunnon 15,33 euroa ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden 17,41 euroa. Kasvava kysyntä mahdollistaa korkeampien vuokrien Pohjanmaalla (69,5 %). Ylitarjonnasta enemmän tai vähemmän kärsii kaksi kolmasosaa kunnist ARA-asunnon saaneita ARA-asuntojen tarjonta Hakijaruokakuntia Niissä asuu 41 % väestöstä, mutta niiden alueella on vain 30 % ARA105 000 kannasta. Rakennuttajalle on hyvin haasteellista saada hanke valmiiksi siihen mennessä, jos lähdetään aivan alusta. Eikä tulevista pykälistä ole vielä varmuutta. – Elkeitä liikahtaa oikeaan suuntaan on, vaikka hitaalta usein tuntuukin. Asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2012 lopulla vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokra-asuntoja maassa noin 5 400, vapaarah.kaikki oli koko ARA-vuokrat mikä20oli 900 asuntoa (19 %) enemmän kuin vuotta aiemmin
Kuntien omistamien yhtiöiden osuus alueen tuotannosta. ARA-raha yleistä vuokra-asuntotilannetTampereella ja Turussa hieman yli puolet asunnoista on toteutett on vahva ohjuri siinä, minkä takin. tyyppisiä erityisasuntoja rakennetaan. Lähde: Selvitys Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotanossa, ARA/ Kimmo Huovinen 2013 Pääkaupunkiseutu ainoa ja iso ongelma Asuntoasiat ovat kohtalaisen hyvin tasapainossa muissa isoissa kaupungeissa, jopa Turussa ja Tampereellakin, saati Oulussa. Vantaalla tyisasunnot osuus on pääkaupunkiseudun kun den, mielentertietysti auttavat veyskuntoutujien. Muu Suomi 1 270 Yhteensä 9 548 6 Odotan innolla yhteydenottoasi. – Ongelma alkaa olla myös se, että Espoon tai Vantaankaan kunnallisiin vuokraasuntoihin haluavilla ei tahdo olla varaa maksaa pyydettyjä vuokria – saati sitten vapaiden markkinoiden vuokria. – Tähän tarpeeseen pitäisi asuntoja saada aikaiseksi, ja euron perässä pitäisi olla joku narumalli, joka varmistaa, että valtion tukemat asunnot pysyvät edullisvuokraisina ainakin 20 vuotta. kpl 4 191 672 1 445 825 321 324 225 142 133 1 270 9 548 % 43 8 15 9 3 3 2 1 1 13 100 Pääkaupunkiseudulla kuntien omistamat yhtiöt ovat vastanneet 7 normaalien vuokra-asuntojen tuotannosta. Pelkästään eritysryhmien hankkeita on ollut 106 kunnassa. Vantaalla osuus on pääkaupunkiseudun kunnista alhaisin. Vuosina 2008-2012 on uusia ARA-asuntoja rakennettu 160 kunnan alueelle, eli suurimmassa osassa kuntia ei ole ollut yhtään hanketta. – Esimerkiksi arvonnousu tulisi sallia. Painotus on ollut voimakkaasti pääkaupunkiseudulla, yhteensä 4 400 asuntoa, ja sen lähialueella, 800 asuntoa. Muu normaali vuokratuotanto on pääosin ollut yksittäisiä kohteita liittyen asuntokannan kehittämiseen. Muut suuret keskuskunnat (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti) ovat saaneet 2 600 asuntoa. Rakentajilla olisi kyllä kapasiteettia vapaana, ja asunnoille on yhä kasvava tarve, Pipatti ehdollisti. Haaste oli hänen edessään, kun hän palasi marraskuun puolivälissä Kiinan matkaltaan, jossa myös Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti oli mukana. Hän painottaa, että ongelmana ei ole vain vuokraasuntojen huutava puute Helsingin seudulla. kuntayhtiöiden omistukseen. *=mukaan luettuna YH-kodit Oy ja Lakea Oy Erkki Murto-Koivisto, Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Suomen AsuntoSatama Oy LKV 13. Suurimpien kasvuseutujen osuus on ollut 87 %. Pipatti sanoi RT:n suhdannekatsauksen julkistuksen yhteydessä, että mallin pitää tarjota vuokra-asuntoja omistaville ja rakennuttaville tahoille riittävän vahvoja kannustimia, jotta se todella saisi hankkeita liikkeelle. Jyväskylän seutu 225 Lahden Tee seutuhyvin, soita 045-111 4211 tai lähetä s-postia 142 Seinäjoen seutu 133 sopiva tapaamisaika. Yhteenveto on luettavissa ympäristöministeriön sivuilla nimellä Lausuntoyhteenveto 28102013.pdf Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) tavoitteena on saada aikaan lakiesitys syysistuntokauden aikana, jolloin sen käsittely tapahtuisi kevätkaudella. Normaali vuokra-asuntotuotanto alueittain. Kutsu As.kpl Kunt Pääkaupunkiseutu 4 191 3 Helsinki 1 953 1 Espoo Arvoisa isännöitsijä, 1 294 Vantaa 889 Haluaisin tarjota sinulle kaikkien kiireidesi keskellä työ- 672 PKS:n lähialue lounaan Tampereen seutuTornissa ja kertoa Suomen AsuntoSatama Oy LKV:n 1 445 isännöitsijöille ja taloyhtiöille räätälöimistä tehokkaista ja 880 Tampere nopeista asuntojen Tampereen ympäryskunnat ja liiketilojen myynti- ja vuokraus565 palveluista. Asukastahot puolestaan painottavat kustannusten läpinäkyvyyttä ja kohdentamista aiheuttajan mukaan. Normaalista vuokra-asuntotuotannosta 51 % on kohdentunut He ARA-tuotanto keskittynyt aiempaa harvempiin kuntiin seudulle. Osuus on korkein Hel lähes 90asunnot, % normaaleista vuokra-asunnoista on toteutettu ryhmien opiskelijoiOmalta osaltaanhan eri-kaupun yhtiönvanhusten, omistukseen. Taulukko 8. Pääkaupunkiseudulla kuntien omistamat yhtiöt ovat vastanneet 72 prosentista alueen normaalien vuokra-asuntojen tuotannosta. Se vaikeuttaa kilpailukykyisen työvoiman saantia. Normaaleja vuokra-asuntoja on rakennettu noin 10 000 asuntoa yhteensä 54 kuntaan. Osuus on korkein Helsingissä, lähes 90 prosenttia on toteutettu kaupungin oman yhtiön omistukseen. Tampereella ja Turussa hieman yli puolet asunnoista on toteutettu kuntayhtiöiden omistukseen. Kun tavallisten vuokra-asuntojen rahoitus ei ole käynyt kaupaksi, päätuotteeksi ovat muodostuneet erityis- Normaali vuokra-asuntotuotanto Taulukko 7. – Ainoa ongelma, mutta todella suuri, on pääkaupunkiseutu, Salmi toteaa. Suurimpina ongelmakohtina lausunnonantajat pitävät uuden 20 vuoden korkotukimallin lainaehtoja, vuokrien ja käyttövastikkeiden valtakunnallisen tasauksen rajoittamista sekä tuleviin korjauksiin varautumisen rajoittamista. Kymmenet palvelujamme jo käyttävät Turun seutu 825 ovat kiitelleet Avaimet käteen konseptiamme 321 Kuopionisännöitsijät seutu siitä, että yhteistyömme ansiosta heillä on vapautunut Oulun seutu 324 aikaa ja energiaa muihin tärkeisiin työtehtäviin. alueittain Pääkaupunkiseutu PKS:n lähialue Tampereen seutu Turun seutu Kuopion seutu Oulun seutu Jyväskylän seutu Lahden seutu Seinäjoen seutu Muu Suomi Yhteensä As. – ARA:n rooli on itse asiassa muutamassa vuodessa pääkaupunkiseudulla tullut sosiaalipoliittiseen keskiöön – kuten se oli alkuvuosina sotien jälkeen
Lähiöprojekti työllisti laman vuosina korjausrakentajia. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ASO-asunnot eivät kuitenkaan voi korvata. Kari Salmi odottaa alhaisten määrien vastapai- jos uudisrakentamisella korvataan purettavia kiinteistöjä. marraskuuta oli jo 5,8 miljoonaa jaettu. 1990-luvun alkuvuosien lama ravisteli Suomea perinpohjaisesti. Ensin oli löydettävä kodit noin 400 000 Karjalan siirtolaiselle. Tällöin kehitettiin arvopaperistaminen, jolloin valtio pystyi jopa hoitamaan talouttaan myymällä aravalainoja. noksi vahvaa peruskorjausbuumia. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui 74 000 asuntoa, joista puolet oli arava-asuntoja. Näin ARA oli mukana vetämässä Suomea ylös laman kurimuksesta. – Toivon mukaan toimijat lähtevät liikkeelle ripeästi, jotta pääsevät hakemaan ensi vuodelle varattua 100 miljoonan lisäpottia. Valtio oli hyvin tukalassa tilanteessa. Lainsäädäntö ei ehdi tähän tarpeeseen, mutta läpikäynti on syytä tehdä, kun ASO-asunnoilla on vastustajansakin. 1950–60-lukujen vaihteesta alkaen sodanjälkeiset suuret ikäluokat muuttivat tuhansittain maalta kaupunkeihin opiskelun ja työn perässä – osa siirtyi Ruotsiinkin.1960–70-lukujen valtava ponnistus oli noin 600 000 uuden asunnon rakentaminen noin kymmenen vuoden kuluessa. Paitsi, Peruskorjausavustukset vetävät ARA-uustuotantoa aloitetaan ensi vuonna suunnilleen saman verran kuin tänä vuonnakin, vain noin 6500 asunnon verran. Sotien jälkeen Suomessa elettiin äärimmäisen niukoissa oloissa, ja yhteiskuntaa jälleenrakennettiin. – Peruskorjausavustusten 15 miljoonan euron ruiske menee kaupaksi tällä vauhdilla tänä vuonna, Salmi kertoo. Aluksi rakennettiin pientaloja – tuhansia kautta maan. Terttu Iiskola Yli miljoona entistä ehompaa kotia Valtion tukeman asuintotuotannon merkitys on ollut suuri vielä 1990-luvullakin, mutta 2000-luvulla vain joka neljäs uusi asunto on valmistunut ARA-tuella. Asuntoja rakennettiin paljon hyville paikoille taustalla tarve työllistää ihmisiä. Lähde: ARA/Kimmo Huovinen ARA-tuotannon osuus kaikista asunnoista 1950-luku 30 % 1960-luku 32 % 1970-luku 57 % 1980-luku 39 % 1990-luku 58 % 2000-luku 25 % 2011-2012 21 % ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä 14. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman päällikkö Juhani Pirinen on jopa vaatinut, että uudisrakentamistoimintaa tietoisesti vähennetäänkin, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Asumisen tasossa aikaa voi kuvata harppauksena hellahuoneista kerrostaloihin. Pienemmissä kasvukeskuksissakin olisi nyt huomattavaa halukkuutta rakentaa ASOasuntoja. – Mitkä vastuut tulevat olemaan valtiolla, mitkä asukkaalla. Valtavan asuntotarpeen tyydyttämiseksi käynnistyi Arava-järjestelmä 1940-luvun lopulla. – ASOjahan on nyt rahoitettu vain Helsingin seudun 14 kuntaan, joilla on vuokra-asuntotuotantosopimus valtion kanssa, sekä kasvukeskuksiin. Tarvitsemme linjauk- set tammikuussa hyväksyttävään ARA:n valtuutuksen käyttösuunnitelmaan. ASO-asunnoista puhuttava selvästi Kari Salmi huomauttaa, että ASO- eli asumisoikeusasuntojen asemasta on syytä käydä perusteellinen keskustelu, kun niistä vanhimmat ovat tulossa peruskorjausikään. Määrä on noin 25 prosenttia koko nykyisestä asuntokannasta. Yhteensä Suomeen on rakennettu valtion tuella yli miljoona entistä ehompaa kotia. - Perjantaina 8
Arjessa rakennuttajat ovat RAKLIn mukaan havainneet, että tällä hetkellä maankäytön kipupisteet liittyvät siihen, ett käytännöt eivät riittävästi mahdollista käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista. Käytäntöjen arvioimisella voitaisiin saada kiin- teistöt nopeammin kysyntää vastaavaan käyttöön. Kaavoittamiseen liittyvien selvitysten tarpeellisuutta pitäisi arvioida ja hakijalla pitäisi olla jo heti prosessin alkuvaiheessa selkeä kuva siitä, mitä selvityksiä häneltä tullaan vaatimaan. Muun muassa kaavoihin liittyvät selvitystarpeet puhuttivat kokousväkeä. Johanna Aho edustaa RAKLIa MRL:n kokonaisarvioinnin seurantaryhmässä. Rakennusoikeutta lisää olemassa olevan kaavan puitteissa Rakennuttajat tuskastuneet kaavoituksen jähmeyteen Kaavoituksen hitaus tuskastuttaa rakennuttajia. Markkinat ja tilanteet muuttuvat nopeasti, mikä saattaa johtaa siihen, että samaa tonttia joudutaan kaavoittamaan useaan kertaan. MRL-kokonaisarviointi valmistuu pian Kaavassa edellytettävien ratkaisujen taloudelliset vaikutukset rakennushankkeeseen pitäisi arvioida huolella ja niiden järkevyyttä punnita. Esimerkiksi rakennusoikeutta voitaisiin alueellisesti lisätä olemassa olevan kaavan puitteissa. %FNPWFSTJP PTPJUUFFTTB www.tiltu.fi r r r r r UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT vuokravalvonta isännöintitulosteet MBJOPKFO MBTLFOUB asukasrekisteri kulutuslaskutus Suomen Tilastotutkimus Oy 1VI r UJMUV!UJMUV ñ kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Tätä edellyttävät niin tulevat rakennepoliittiset ratkaisut kuin heikko taloustilannekin. R AKLI on järjestänyt jäsenilleen keskustelutilaisuuksia maankäytön ja kaavoituksen käytännöistä. sa luotettavan tiedon täydennysrakennuskohteiden maankäyttömaksuista. Keskusteluissa kävi ilmi, että täydennysrakentamista tulisi ilmastonmuutoksen hillinnänkin näkökulmasta edistää. www.ikkuna-asiantuntija.fi Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 www.tiltu.fi 15. Liian yksityiskohtaiset kaavat ja alueiden kiveen hakatut käyttötarkoitukset rajoittavat nyt joustavaa toimintaa. Jäsenten suurimmat toiveet liittyvät kaavoituksen nopeuttamiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Myös Normitalkoita toivottiin jatkettavan, jotta rakentamisen UUSITTU laatuohjelmistot Isännöintiohjelma KIINNOSTUITKO. Markkinat muuttuvat kaavoja nopeammin RAKLI toteaa, että kaavoituksen osalta olisi syytä harkita uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen erottamista toisistaan. Alueiden ja kiinteistöjen pitäisi muuttua jouhevammin, jotta hankkeet voisivat edetä suunnitellusti silloin, kun niille on kysyntää. Arvioinnin loppuraportti tulee lausunnolle loppuvuodesta, jolloin myös Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ottaa siihen kantaa. Keskustelut liittyivät ympäristöministeriössä meneillään olevaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisarviointiin. Projektien kannattavuuden arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että kiinteistönomistajat ja rakennuttajat saisivat riittävän ajois- Kaavoituksen osalta olisi syytä harkita uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen erottamista toisistaan. Jouhevuutta kaivataan etenkin silloin, kun hankkeille olisi kysyntää
Kymmentä mukaan hyväksyttyä kohdetta laskettiin rakennuksen hiilijalanjäljellä, joka huomioi elinkaaren kaikki materiaali- ja energiavirrat päästövaikutuksineen. – Oikea mitoitus on tärkeää. Kilpailun voittajiksi valittiin Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa ja Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistön asuntomessukortteli. Mika Airaksela kertoo aurinkokeräinten rooliin olevan tärkeä käyttöveden lämmityksessä. Puumateriaalin ansiosta runko on kevyt ja sen valmistaminen vähäpäästöistä. Tämän avulla rakenteiden päästöt 50 vuoden käyttöiällä ovat alhaiset. Kohde valmistui vuonna 2009. 16 Voittajat julkistettiin Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika - ERA17 -vuosipäivässä 24. Airakselan mukaan tarkoitus ei suinkaan ollut tehdä ennätyksiä. Perusteena ei ole ainoastaan pinta-ala vaan keräinten pinta-alan ja hyötysuhteen tulo sekä varaajan koko. Ilmastoystävällisyyttä mittaavassa kilpailussa palkittu puukerrostalo kertoo Rakennusliike Reposen pitkäjänteisestä sitoutumisesta energiatehokkaan rakentamisen kehittämiseen. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselan mukaan palkinto on myös osoitus puurakentamisen energiatehokkaista mahdollisuuksista. Tätä kannustetaan myös rakennusten elinkaarikilpailulla. Itse asiassa se ilmeisesti on pohjoismaiden suurin yksittäinen puukerrostalo. Vuonna 2007 Rakennusliike Reponen Oy julkisti rakentavansa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen MERA-kerrostalon Heinolaan. – Vantaan Kivistön asuntomessutalohan tulee olemaan puurakenteinen. – Puukerrostalomme rakennetaan täysin suomalaisesta puusta ja suomalaisella työvoimalla, sillä puuelementit tilataan. – Rakennuksen koko oli määritelty asemakaavassa. R akennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland järjestivät ensimmäistä kertaa rakennusten elinkaarikilpailun. Kerrostalojen energiatehokkuuteen päästy useilla materiaaleilla Elinkaarikilpailussa laskettiin hiilijalanjälki Suomi halutaan nostaa energiaviisauden kärkimaaksi. lokakuuta. Huomasimme jälkikäteen, että rakennus on varsin suuri pohjoismaiden mittakaavassakin, vaikka Ruotsissa puukerrostaloja rakennetaan paljon
Tavoitteiden saavuttamiseksi rakennuksessa on panostettu kestäviin ja energiapiheihin rakenteisiin. Palkinto on jo kuudes Mestariasunnoille viime vuosina annettu valtakunnallinen tunnustus energiatehokkaasta rakentamisesta ja asukkaat huomioivasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. 17. Lämmönlähteenä käytetään kokonaisuudessaan maalämpöä, jota tullaan tulevaisuudessa käyttämään myös naapuritalon käyttöveden lämmitykseen. Asukkaita kohteeseen odotetaan syksyllä 2014. Molemmat kohteet saivat tuomaristolta kiitosta siitä, että niiden pienet hiilijalanjäljet ovat seurausta pitkäjänteisestä panostamisesta rakentamisen laadun kehittämiseen. Laskennasta vastasi Bionova Consulting. kotimaisilta elementtitoimittajilta, sanoo Mika Airaksela. – Tavoitteena on saada käyttövedestä 50 prosenttia aurinkokeräinten avulla. Mestaritorpan runko on suunniteltu kestämään 100 vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen. Mestaritorpan toteuttaa Järvenpään Mestariasuntojen tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy. Mestaritorppa on betonirakenteinen. Palkinnon vastaanottivat Mestariasuntojen ja Mestaritoiminnan puolesta Veikko Simunaniemi ja Jaakko Piiparinen. Voittajien hiilijalanjälki oli suunnilleen samaa tasoa, alle puolet keskimääräisestä tasosta. Mestaritorppa on rakenteilla, ja se on saanut ensimmäisen kerroksen rakennuselementit ympärilleen. Keskeisenä suunnittelutavoitteena on ollut toteuttaa hanke mahdollisimman pienin elinkaarikustannuksin. Myös väliseinien asennukset ovat käynnissä. Olemme kuiten- Elinkaarimittari ohjeistaa Rakennusten elinkaarikilpailun tulos laskettiin GBC Finlandin elinkaarimittarit -ohjeistuksen mukaisesti rakennuksen käyttövuotta ja neliötä kohti. Käyttöikä on laskettu rakennuttajan esittämän käyttöikävaatimuksen mukaisesti. Mika Airaksela kertoo Rakennuslike Reposen tutkineen aurinkokeräimillä tuotettua energiaa vuosikaudet. Tontille valmistuu 45 asunnon energiatehokas kerrostalo. Mestaritorppaan rakentuu myös 22 autopaikkaa. Ohjeena oli soveltaa rakennusten ympäristövaikutusten arviointia koskevaa EN-standardia. Panostus kestäviin suunnitteluratkaisuihin ja raken- nusmateriaaleihin näkyy muun muassa betonijulkisivuissa, joissa on käytetty ruostumatonta terästä. Kahden voittajan avulla haluttiin korostaa sitä, että vähäpäästöisyys on saavutettavissa monenlaisilla ratkaisuilla ja materiaaleilla sekä nykytekniikalla. Lisäksi rinnalle oli asetettu kaikille kohteille pidempi 50 vuoden käyttöikävaatimus. – Ratkaisut kerrostaloihin eivät ole niin helppoja kuin voisi ajatella. Mestaritorpan runko on suunniteltu kestämään 100 vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen. Maalämpökaivoja porataan kaikkiaan 12. Uutta aurinkokeräintietoa Vantaan Kivistölle nousevassa talossa rakennuksen lämmitysenergia tuotetaan kaukolämmöllä, mutta käyttöveden lämmityksessä käytetään aurinkoenergiaa. Palkintoraadin mukaan Järvenpään Mestariasunnot ja sen rakennuttajaorganisaatio ovat pitkäjänteisesti panostaneet rakentamisen laatuun kehittäen menetelmiään esimerkiksi rakennusten ja lait- teiden suoritustason mittaamisen ja seurannan kautta. Elementtiasennusten kanssa samaan aikaan käynnissä ovat talotekniset asennukset. Mestaritorppa luottaa maalämpöön Kilpailun tuomaristo päätyi jakamaan ensimmäisen sijan kahden kerrostalokohteen kesken, sillä niiden numeeriset laskentatulokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Jaetun ensimmäisen sijan sai Vantaan Kivistön lisäksi Järvenpään Mestaritorppa, jonka arkkitehtuurisuunnittelu on Arkkitehtistudio Kujala ja Kolehmaisen käsialaa. Käyttöveden lisäksi varaajan varastoimaa lämmintä vettä voidaan käyttää lisäksi märkätilojen kuivattamiseen. Kunniahimoiset suunnittelutavoitteet on toteutettu tuomareiden mukaan tekniikoilla, jotka ovat valmiita hyödynnettäväksi laajemminkin
Päämääränä on, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. Energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä: maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Liian pieni varaajamitoitus johtaa varaajan lämpötilojen nou- – Ratkaisut kerrostaloihin eivät ole niin helppoja kuin voisi ajatella. Liian suuri varaajamitoitus puolestaan johtaa siihen, että Kunniamaininta Joensuun Ellille Leilitielle Voittajakohteiden lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan alhaisen hiilijalanjäljen saavuttaneelle Stora Enson ja Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellinrakennukselle Leilitie. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. Kohteessa on kaukolämmön lisäksi käytössä aurinkolämpökeräimet, käyttöveden lämmitystä poistoilmalämpöpumpuilla sekä maalämpöpiiri. Jotta auringon ilmaisenergia on hyödynnettävissä, täytyy suun yli maksimi lämpötilatason. Avaintermi on oikea mitoitus. Vielä 30 vuotta sitten Suomi oli energiakriisin seurauksena energiatehokkuuden edelläkävijöitä. kin edistyneet hyvin, ja teemme yhteistyötä muun muassa VTT:n kanssa. Korkeimmalta kohdaltaan Vantaan Kivistön matalaenergiatalo on seitsemän kerrosta korkea. Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää rakennusten ja alueiden omalla energiantuotannolla. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Kohde rakennettiin pilottikohteena ja siinä on testattu monenlaisia uusia ratkaisuja. Tuottamalla paikallisesti sähköä esimerkiksi auringon tai tuulen avulla ostosähkön määrä vähenee. Tämän jälkeen energiaa ei enää pystytä lataamaan varaajaan. Rakennuksiin integroitu energiantuotanto on helpointa toteuttaa uudiskohteissa, mutta hyvällä suunnittelulla mahdollista myös korjausrakentamisen yhteydessä. Alin kerros on betonirakenteinen ja muut asuinkerrokset puurakenteisia. Asuntoja puukerrostaloon tulee 186. 18. ERA17 kannustaa Suomea ottamaan takaisin paikkansa energiaviisauden kärkimaana ja saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo Suomen juhlavuonna 2017. Laskelmien perusteella keräinpinta-alan kasvaessa tietyn rajan yli pinta-alan suurentaminen ei enää ole kannattavaa. – Varaaja tulisi mitoittaa vastaamaan suunniteltua vuorokautista kulutusta. olla myös tarvetta rakennuksen lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Hyvän lopputuloksen varmistivat energiatehokkaat puurakenteet sekä monipuolinen uusiutuvan energian hyödyntäminen. Energiaviisautta ja älykästä teknologiaa ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi on energiaviisauden kärkimaa. Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. – Mitoituksen perusteena ei ole ainoastaan pinta-ala vaan keräinten pinta-alan ja hyötysuhteen tulo sekä varaajan koko. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. ERA17-toimintaohjelmaa vievät yhteistyökumppaneidensa kanssa eteenpäin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Rakennusteollisuus RT, Sitra, Kiinteistöliitto, Suomen Kuntaliitto, Tekes ja ympäristöministeriö. Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön
Kun vuonna 2007 Rakennusliike Reponen Oy julkisti rakentavansa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen MERA-kerrostalon Heinolaan, MERA-rakentaminen alkoi jo olla vakavasti otettava vaihtoehto. Alin kerros on betonirakenteinen ja sen yläpuoliset asuinkerrokset ovat puurakenteisia. Asuntoja rakennettavaan puukerrostaloon tulee 186. LVI-suunnittelu on Optiplanin ja rakennesuunnittelu Finmap Consultingin käsialaa. Korkeimmalta kohdaltaan rakennus on seitsemän kerrosta korkea. Sillä tarkoitetaan rakennusta, joka kuluttaa energiaa parhaimmillaan yli 70 prosenttia vähemmän normaaliin rakennukseen verrattuna. Vantaan Kivistö rakennetaan MERA-tekniikalla, jolla rakenteille saadaan hyvä energiatehokkuus. MERA tulee sanoista Matala Energia Rakentaminen. Arkkitehtuurista vastaa Vuorema Arkkitehdit. Kivistön kohteen aloitus talvella Rakennusliike Reponen aloittaa Kivistön kohteen rakentamisen helmi-maaliskuussa. – Pieni yllätys oli, että dynaamisten laskelmien perusteella aurinkokeräinten vuosituotto ei ollut erityisen herkkä keräinten kulman asennolle. – Viimeisten hieman yli viiden vuoden aikana konsepti on vielä kehittynyt. Airakselan mukaan kohteen rakennuttajina toimivien TA-asumisokeus Oy:n ja Suomen Vuokrakotien kehittämisyhteistyö on sujunut hyvin. Keräinten kallistuskulman ollessa välillä 30-70 astetta ei vuosituotoissa ollut merkittäviä eroja. lämpötilataso ei nouse riittävän korkeaksi ja käyttövesi joudutaan jälkilämmittämään. Klaus Susiluoto 19. – Kilpailu osoitti, että rakennuksen ilmastoystävällisyys lähtee ensisijaisesti energiaratkaisuista ja hyvästä suunnittelusta, sanoo Mika Airaksela
Tavallisten rakentamisen lupien lisäksi kunta voi ottaa lupapisteen käyttöön kaikkien kunnan rakennus- ja toimenpidelupien lisäksi myös poikkeamispäätökset sekä kuntien ympäristö-, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden valmistelun ja hakemisen.. Vaikka kunnan varsinaista rakennuslupaasiointia ei vielä olisikaan sähköistetty, voi viranomaiselle tarkoitettuja neuvontapyyntöjä jo lähettää Lupapiste.fi -palvelun kautta. Palvelu neuvoo ja opastaa luvanhakijaa muun muassa siitä, onko suunniteltu hanke luvanvarainen ja millaisia lupia se tarvitsee. Palvelussa voi hakea rakentamisen lupia, rakentamiseen liittyviä neuvoja ja hoitaa koko viranomaisasioinnin sähköisesti. L upapiste.fi -palvelua voi käyttää kaikkiin rakentamisen lupiin liittyvissä kysymyksissä jo ennen rakennushankkeen aloittamista. Palvelu kokoaa yhteen samaan osoitteeseen kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijat sekä muut rakentamisen ammattilaiset. Palvelun tavoitteena on rakentamisen eri toimijoiden yh- 20 teisen ekosysteemin luominen ja muiden toimijoiden saaminen mukaan toimintaan. Lupapiste.fi -palvelussa mukana pian 25 kuntaa Rakennusluvat ja neuvot saa tänä päivänä netistä Rakennuslupien sähköinen asiointikanava Lupapiste.fi on käytössä kaikissa suomalaisissa kunnissa. Sähköisestä rakennuslupien hakemisesta koituu hyötyä ennen muuta asiakkaalle