ja isännöinti Nro 10/2015 6,50 Kiinteistö Lemminkäinen luopuu 2000:n asunnon rakentamisesta Pietarissa Jäteveden lämpöenergiaa kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen Ämmässuolta vuodessa kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua Uusiutuvan energian asentajille sertifikaatti Ministeri Kimmo Tiilikainen: Pääkaupunkiseudun tyhjät toimistotilat asunnoiksi Sensoriteknologialla säästöjä jätehuoltoon
Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti. Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.
Työkalut ja osaaminen mahdollistavat kymmenisen taloyhtiötä lisää, sanoo isännöitsijä Mika Mäkelä. Kuntauudistus Suomessa on toteutumassa aivan lähivuosina. Muun muassa Turun seudulla suhdeluku on 0,46. Selvityksessä ei perustella, minkä vuoksi kasvu tulisi keskittää valtakunnan alle kymmenen prosentin alueelle. Hänen esittämänsä olettamukset saatiin kuulla jo 1970-luvulla Soininvaaran aloittaessa poliittista uraansa Helsingin kaupungissa. 4 P ääkirjoitus P uhuvat päät Sivu 20 Tulot kutistuvat, menot kasvavat – Asumiseen kuluu keskimäärin 20–25 prosenttia kotitalouksien tuloista. Sivu 66 Asiakaspalvelu on tärkein kilpailuvaltti – Työtä riittää, mutta sopivasti. Ehkä epäterveeksi voidaan katsoa meillä muuan muassa taksija apteekkipalvelujen säännöstelyä, ehkä myös VR:n monopolia. Voidaan kysyä, olisiko asuntotuotannon pysähdyttäminen joksikin vuodeksi yksi avain kansantalouden tervehdyttämiseksi. – Otimme syksyn alusta käyttöön yhdessä laadittavan, sähköisen kalenterin, joka on helpottanut arkea merkittävästi. – Tämä ei ole sellainen yksi voittaa ja toinen häviää -yhtälö, vaan samalla, kun rakentamista pääkaupunkiseudulle lisätään, niin talouskasvun mahdollisuuksia muualla maassa pyritään vauhdittamaan. Perusteeksi ei riitä, että selvityksessä näkyy ylen voimakkaana Osmo Soininvaaran kädenjälki. Usein puolessa välissä viikkoa huomaa, että seuraava viikko on jo täynnä. Selvitys ei mainitse, mikä on Suur-Helsingin osuus kasvukäytävän kansantuotteesta – todennäköisesti 75–80 prosenttia, ja loppu 20–25 prosenttia jää Hyvinkää–Hämeenlinna–Tampere akselille. Selvitys toteaa, että rakentamisen kustannuksia tulisi kyetä madaltamaan normeja purkamalla. Se tullee noudattamaan parhaillaan valmisteilla olevaa sote-aluejakoa. Helsinki–Tampere -kasvukäytävä vai vahva Uudenmaan maakunta H elsinki–Hämeenlinna–Tampere on Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuottaman selvityksen mukaan Suomen kasvukäytävä, Suomen talouskasvun ydinalue. Kaupunkien väliset erot asumisen hinnassa selittyvät pääasiassa lainan suuruudella: pääkaupunkiseudulla asunnot ovat kalliimpia ja lainatkin siis suurempia kuin muualla maassa, toteaa ekonomisti Veera Holappa PTT:ltä. Kotitalouksien tulot eivät kuitenkaan ole nousussa: palkat kehittyvät lähivuosina hitaasti, eikä työeläkkeeseenkään ole odotettavissa mainittavia korotuksia. Selvityksen mukaan Helsinki–Hämeenlinna–Tampere ydinalueella tuotetaan Suomen bruttokansantuotteesta 45 prosenttia, ja 50 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Sivu 6 Lisää asuntoja pk-seudulle ja työtä muualle – Siellä, missä asunnoista on pulaa, pyritään vauhdittamaan rakentamista, ja siellä, missä asuntotarjontaa on kyllin, pyritään saamaan työpaikkoja. Selvityksen ovat laatineet Helsingin kehityksen päästrategi, tietokirjailija Osmo Soininvaara ja projektipäällikkö Mikko Särelä. Eero Ahola. – Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen, mutta korjaamisen syyt eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisessa vaan rakennuksen kunnon ja laadun ylläpidossa ja parantamisessa. Töihin on ryhdytty, sanoo asuntoasioista vastaava maatalousja ympäristöministeri ministeri Kimmo Tiilikainen. Helsingin seudulla se on suurin, 1,35, Tampereen alueella 1,25, ja muut seutukunnat jäävät kauas taakse. Selvityksen tekijät edellyttävät ennen kaikkea asuntotuotannon lisäämistä, samaa, jota on pidetty esillä vuosikymmeniä. Kalenterista näkee kertavilkaisulla molempien isännöitsijöiden viikon työt, ja sitä voi myös päivittää helposti, tarvittaessa myös toisen puolesta. Kotimainen rakentaminen ei edistä vientiä, sen sijaan se lisää merkittävästi tuontia. Nykyinen Uudenmaan maakunta tullee muodostamaan yhden suurkunnan ja kunnallinen itsehallinto tulee pitkälle määrittämään alueensa kehittämisen perusteet: maankäytön, asumisen ja liikenteen. Evan raportin laatijat ovat perinteisesti Helsinki-keskeisiä yhteiskuntakehittäjiä. Raportissa verrataan alueiden kehittymistä suhdeluvulla. Soininvaaran ja Särelän näkemys ulottuu pitkälle yli nykyisen kansantalouden pysähtyneisyyskauden. Suomalaista yhdyskuntarakennetta pidetään selvityksessä epäterveenä verrattuna eurooppalaisiin kaupunkeihin. Helsingin seutu jättää pohjoiseen suuntautuvan kasvukäytävän reservialueeksi useiden tulevien vuosikymmenten ajaksi. Asumismenojen ennustetaan nousevan tänä vuonna 2,1 prosenttia. Itse perusteet tähän epäterveyteen puuttuvat. Kun haluamme katsoa – ja pitääkin katsoa – 20–30 vuoden päähän, voimme olettaa, että väylä Helsinki–Tampere on kasvualueemme ydin, koska alueen tyvi makaa vankalla Suomenlahden ranta-alueen jalustalla, joka ulottuu pitkin Uudenmaan rannikkoa Helsingistä sekä länteen että itään. Selvityksen tekijöiden mukaan asuntotuotantoa tulisi reilusti lisätä, erityisesti Helsingissä. Sivu 10 Korjaustoimet vähentävät energiankulutusta – Energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen on kansantaloudelle edullista, – mutta taloyhtiölle ei välttämättä, sanoo VTT:ltä eläkkeelle jäänyt Pekka Pajakkala
52 Koneita konevuokrauspalvelusta Palveluiden osto on mennyt myös kiinteistöalalla pitkälle. VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 55 Lämpöpumppujärjestelmien suosio perustuu kannattavuuteen Lämpöpumppujärjestelmät ovat viime vuosina yleistyneet niiden tuottaman merkittävän energiansäästön ansiosta. Isännöinti voi kokonaisvaltaisesti sisältää kiinteistönhuollon ostamisen ja siinä käytettävien koneiden vuokrauksen. 16 Kiinteistöveron korotus ei auta kuntia Kiinteistöveroa korotettiin tälle vuodelle. 37 – Odotamme merkittävää energiansäästöä Porvoon Kirkkotori 3:ssa on meneillään lämmitysjärjestelmän uusimisremontti. 46 Asumisen oltava asiakkaalle vaivatonta Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy on palkittu eri tunnustuksin isännöinnistä ja muusta osaamisesta vuosien aikana ja toimisto on saanut useana vuotena myös korkeimman luottokelpoisuusluokituksen. Isännöintiliiton Talousbarometrissä 2015 entistä useampi yritys kertoo tehneensä nollatuloksen. Suurin korotus tapahtui Hyvinkäällä. Mikäli ikkunat itsessään ovat hyväkuntoiset, ei edessä välttämättä ole kallis ikkunoiden vaihtourakka. 10 Sijainti kuntoa ratkaisevampi Kannattaako kerrostalo peruskorjata seuraavaksi 30–50 vuodeksi. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. Keskipalkka ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta. 32 Sijoitanko kiinteistöihin. 20 Asuminen muuttuu koko ajan kalliimmaksi Asumismenot 2015 -tutkimuksesta selviää, että asumismenot kasvavat, vaikka ihmisten tulojen kasvu on korkeintaan maltillista. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. 62 Ilmavuodot lisäävät lämpöhäviöitä Vanhat ikkunat, joiden tiivisteet ovat tiensä päässä, päästävät lämmön karkaamaan kiinteistöstä. Tänä vuonna valinnoissa painotettiin strategista ajattelua. 27 Lemminkäinen luopuu Pietarin kohteesta Lemminkäinen on päättänyt luopua Pietariin suunnitellun Ilmatar-asuntokokonaisuuden rakennuttajan roolista. Se riippuu entistä enemmän sijainnista ja tulevasta asuntojen kysynnästä. Kunnat ovat tyytyväisiä päätöksestä, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat eivät. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: puh. 66 Isännöitsijän osaaminen näkyy oikein ajoitetuissa remonteissa Järvenpäässä tukikohtaansa pitävän, myös Helsingin taloyhtiöitä isännöivän Isännöintipalvelu Mäkelä Oy:n toiminnan kulmakivinä ovat hyvä asiakaspalvelu ja laadukas kiinteistönpito. Olisi tonni sijoitettavissa puoleksi vuodeksi. 42 Älykkäät sensorit jäteastioissa Langaton, mobiilidataa välittävä sensoriteknologia voi auttaa taloyhtiön jätelogistiikan optimoimisessa ja saada asukkaita tiedostamaan kiertotaloutta paremmin. 70 Uusiutuvan energian asentajille sertifikaatti Uusiutuvan energian parissa työskentelevät asentajat voivat nyt todistaa osaamisensa RES-sertifikaatilla. Se vaatii tehokasta viestintää ja markkinointia. 58 Isännöintiliitto palkitsi strategisesta ajattelusta Isännöintiliitto palkitsee vuosittain sekä yksittäisen isännöitsijän, alan yrityksen sekä taloyhtiön hallituksen. Ostaisiko pörssin kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeita vai – yllätys, yllätys – Lainasto Oy:n osakkeita. 83 Saneerauksissa LVI-tekniikan mahdollisuuksiin tartutaan nihkeästi Vaikka energiansäästö on jo tovin ollut pinnalla, ei taloyhtiöiden saneerauksissa näy juurikaan mitään uutta LVI-tekniikan tai laitteistojen osalta. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari.. Jo ikkunoita tiivistämällä voidaan lämmitysenergian kulutusta pienentää jopa 15 prosenttia. 74 Hybridivaihtimella jäteveden lämmöstä energiaa Suomalaisen Ecowec-hybridivaihtimen ansiosta kerrostalojen jätevesien sisältämä lämpö voidaan hyödyntää nyt käyttöveden ja kiinteistön lämmityksessä. 5 S isältö 10 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Tontilla olevan kartanotyylisen, puurakenteisen päärakennuksen öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. 80 Isännöiniyritysten kannattavuus ei enää kasva Isännöintiyritysten kannattavuuden kasvu on taittunut. 72 Taloyhtiön huoltoon mallia liikekiinteistöistä Kevein perustein tilattu tai huonosti valvottu kiinteistön huolto johtaa ennenaikaiseen korjausvelkaan, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. ISSN 0782-7911 Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun 6 Asuntorakentamista lisätään ja vapautetaan – Hallitusohjelman päälinjaus on, että asuntorakentamista on lisättävä ja vapautettava, sanoo ministeri Kimmo Tiilikainen. Haaste on siinä, miten asiakkaat osaavat vaatia asentajalta sertifikaattia. 36 Isännöintialalla ei tunteja tarkkaan lasketa Isännöitsijän keskipalkka on Oikotie.fi-sivuston mukaan 3222 euroa kuukaudessa. 24 Ämmässuolla biojätteestä syntyy kaasua ja multaa Ämmäsuon biojätteen käsittelylaitoksella tuotetaan biokaasua HSY:n sähköä ja lämpöä tuottavaan kaasuvoimalaan. 38 Ohjeita lähes nollaenergiarakentamiseen Ympäristöministeriön sekä RTT Eristeteollisuuden julkaisemaan uuteen oppaaseen on paketoitu, miten tulevaisuuden ”lähes nollarakentaminen” on mahdollista ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheesta alkaen. Kiinteistövälittäjällä keskipalkka on saman sivuston mukaan 3134 euroa kuussa. 78 Sähkön hinnoissa isoja eroja paikkakunnittain Kaukolämmössä keskimääräinen hinta on noussut tänä vuonna yli 30 000 asukkaan kaupungeissa vain hitusen
6
Vapauttaminen puolestaan merkitsee sitä, että rakentamismääräyksiä ja sääntöjä väljennetään. Muun muassa sieltä on saatavissa uusia työpaikkoja, mutta se on vain esimerkki yhdeltä toimialalta, muitakin toki on. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen: pääkaupunkiseudulle lisätään, niin talouskasvun mahdollisuuksia muualla maassa pyritään vauhdittamaan. Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan hallitus tavoittelee tasapainoisempaa aluekehitystä eri puolilla maata. Biotalous ja väylästöt luovat mahdollisuuksia Päätösvaltaa siirretään alueelliselle tasolle, kaupungeille ja maakuntiin. Jos kohde täyttää edellytykset, uusi toimija pääsee mukaan. Töihin on ryhdytty, sanoo Tiilikainen. 7 – Kun infran väylästöjä korjataan, se samalla mahdollistaa paremmat edellytykset yrittäjyydelle, kuljetuksille ja erilaisille toiminnoille. Hallitusohjelman mukaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, H allitusohjelmassa on kirjaus, että asuntorakentamista lisätään. – Konkreettinen esimerkki aluekehityksen tasapainottamisesta on biotalouden tunnistaminen eli metsien teollisen käytön lisääminen. Samalla väljennetään asuntorakentamisen mää räyksiä. – Uskon, että uusia toimijoita löytyy, kiinnostusta on ollut. – Kaavoitusvallan siirtäminen enemmän paikalliselle tasolle auttaa tunnistamaan niitä mahdollisuuksia, joita kullakin alueella on. Nämä ratkaisut helpottavat esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksia, jotka nyt saattavat olla hyvin hitaita kaavamuutoksineen. Tiilikainen on nimittänyt Aran ylijohtaja Hannu Rossilahden selvityshenkilöksi, jonka tulee laatia ehdotus kymmenen vuoden välimallista vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Asuntopula-alueille pyritään rakentamaan lisää, ja asuntojen ylitarjonta-alueille pyritään saamaan työpaikkoja, jotta saataisiin myös uusia asukkaita. – Siellä, missä asunnoista on pulaa, pyritään vauhdittamaan rakentamista, ja siellä, missä asuntotarjontaa on kyllin, pyritään saamaan työpaikkoja. Väylästöjen korjausvelkaa on Tiilikaisen mukaan myöskin syytä lähteä purkamaan.. Ara-tuotantoon muutoksia Ara-tuotannossa siirrytään kohdekohtaiseen järjestelyyn nykyisestä, jotta saataisiin lisää toimijoita Ara-tuotannon piiriin. – Tämä ei ole sellainen yksi voittaa ja toinen häviää -yhtälö, vaan samalla, kun rakentamista Asuntorakentamista lisätään ja vapautetaan – Hallitusohjelman päälinjaus on, että asuntorakentamista on lisättävä ja vapautettava, sanoo ministeri Kimmo Tiilikainen
Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien ihmisten mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, yhteiskunnan ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Jotain kuitenkin voidaan tehdä. Vaatimuksia väljennettävä Korkeat asumiskustannukset pääkaupunkiseudulla ovat asia, johon on vaikea vaikuttaa. Tämä on nyt työn alla.. joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Asumisen asioista vastaa ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osaston asumisen ryhmä. – Lisäksi pitkän rajoituksen alaisissa asunnoissa voitaisiin rajoitusaikaa lyhentää ja laittaa asunnot myyntiin sillä edellytyksellä, että vapautuva pääoma sijoitetaan uuteen tuotantoon. – On selvä asia, että kun kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, hinnat pyrkivät nousemaan. Tavoitteena on edistää kohtuuhintaisten, pienija keskituloisille asukkaille soveltuvien vuokra-asuntojen rakentamista suurimpiin kasvukeskuksiin. Tarkoitus on, että uudenlainen tukimalli luo uutta vuokraasuntotuotantoa, ja selvitystyö tehdäänkin vuorovaikutuksessa asuntoalan keskeisten toimijoiden kanssa. 8 Ympäristöministeriö vastaa asumisasioista Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen toimii sekä maaja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön päällikkönä ja käsittelee näille ministeriöille kuuluvat asiat. Tarjonnan vahvistaminen eli rakentamisen lisääminen on yksi keino, ja tietysti toinen asia on se, että katsotaan kriittisesti rakentamiseen liittyviä määräyksiä. – Kaavamuutokset ovat hitaita, joten käyttötarkoituksen muutosta pitää pystyä vauhdittamaan. – On katsottava, mitkä vaatimukset ovat sellaisia, että ne edistävät viihtyisää, turvallista, energiatehokasta rakentamista, ja mitkä taas eivät välttämättä Ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tyhjiä toimistotiloja on tarkoitus saada muutetuksi asuntokäyttöön nykyistä vähemmällä byrokratialla. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että asuinolot vastaavat ihmisten asumistarpeita ja asuntomarkkinat toimivat
Tässä on haasteita suomalaiselle yhteiskunnalle yllin kyllin, mutta jos tässä hyvin onnistutaan, niin myös mahdollisuuksia. – Kyllä tämän markkinassa tapahtuvan muutoksen pitää heijastua myös säädöksiin, ajassa täytyy elää. Ei voida ajatella, että turvapaikan hakijat ykskaks tulisivat pelkästään pääkaupunkiseudulle, lisänä tähän entisestään vaikeaan asuntotilanteeseen. On parempi, että on vähän pienempikin asunto kuin ei asuntoa lainkaan. – Tärkeää on myös asuinalueiden viihtyvyys ja houkuttelevuus. Hyvällä suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että asuinalueet eivät eriydy. Suomessa on pitkään ollut pyrkimys parantaa asumismukavuutta lisäämällä väljyyttä, mutta paljon kysyntää kohdistuu nyt pieniin asuntoihin sekä kustannustason että perhekoon muuttumisen myötä. – Meillä on arvio, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan lähes miljoona esteetöntä asuntoa. – Ensimmäinen askel on, että löytyy vastaanottokeskus – joita nyt onkin perustettu kauttaaltaan koko maahan – jotta voidaan ottaa ihmiset vastaan ja taata asial linen käsittelyprosessi. Näistä on Tiilikaisen mukaan nyt olemassa kolmannes. Muun muassa asuntomessuilla oli esillä pieni asunto, jossa asunnon korkeutta oli hyödynnetty. Kun myöhemmässä vaiheessa myös myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tulee, on varmistettava kotouttamisen liikkeellelähtö. Tiilikaisen mukaan on myös pohdittava, onko asuntorakennuskohteessa syytä suhteessa enemmän pieniä asuntoja kuin nykyisten säädösten mukaan voidaan tehdä. Eriytyminen estettävä – Asuinalueiden eriytymisestä on jossain päin Eurooppaa huolestuttavia merkkejä asuinalueiden segregaatiosta. Yhden hengen talouksia on entistä enemmän. Tiilikaisen mukaan tyhjien toimistotilojen suhteen on se suunnitelma, että käyttötarkoituksen muutosta helpotettaisiin. Tämä on nyt työn alla. Viime vuosien aikana asuntorakentaminen on ollut pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla, mutta edelleen siitä pitäisi päästä ylöspäin. Mutta koska tyhjää asuntokantaa on, viranomaisen tehtävä on osoittaa, missä asuntoja on tarjolla, koska kaikki eivät varmasti omin toimin asuntoa löydä. Alueiden pitää olla sellaisia, että siellä on palvelut – ja erityisesti koulun merkitys on suuri. Tämä huoli täytyy ottaa meilläkin vakavasti. Tiilikainen pitää tärkeänä – Siellä, missä asunnoista on pulaa, pyritään vauhdittamaan rakentamista, ja siellä, missä asuntotarjontaa on kyllin, pyritään saamaan työpaikkoja, sanoo ministeri Kimmo Tiilikainen.. Asuntopolitiikan tavoitteena on, että suunnitellaan eri tyyppisiä ja eri omistusmuotoja samalle alueelle. Tyhjät toimistotilat asunnoiksi – Asuntorakentamisen tarve riippuu niin monista tekijöistä – muuttoliikkeestä maan sisällä, muuttoliikkeestä Suomesta ulos ja Suomeen päin, ja sitten työllisyyden kehittymisestä eri alueilla. – Oleskeluluvan saaneilla on oikeus hakeutua sinne, mistä asunto löytyy. 9 myös parantaa asuinalueiden viihtyvyyttä peruskorjausten ja täydennysrakentamisen yhteydessä. – Tässä juuri sitä kotouttamista ja asumista turvapaikan saaneille voidaan toteuttaa menestyksekkäästi hyvin eri puolilla maata ja eri kokoisilla paikkakunnilla. Kun on ympäristö valmiina, asuntokäyttö on kiinni vain muutoksista rakennuksen sisällä. Ikääntyvän väestön asuminen on suuri haaste lähivuosina. Pitäisi kaiken järjen mukaan olla huomattavasti nopeampi keino muuttaa näitä asuntokäyttöön kuin lähteä rakentamaan aivan uutta perusinfraa, väyliä, lämpöjä ja sähköjä ja putkia. – Kysymys on sekä hisseistä että asunnon sisällä olevista ratkaisuista, eli miten ikääntyvä väestö pystyisi asumaan kotona mahdollisimman pitkään. – Mutta monia asioita on kesken, eli en pysty sanomaan, millä tavalla muutetaan, vaan että nyt tarkastellaan ja arvioidaan, minkälaista tarvetta on. – Meillä on tyhjillään valmiita rakennuksia valmiin infran äärellä. Segregaation estäminen on noussut enemmän esiin juuri viime aikoina, kun turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut odottamattomasti. Tyhjät toimistorakennukset ovat usein vieläpä hyvillä paikoilla, joten ne olisivat kiinnostavia asuntokohteina. Toinen kolmannes pitäisi luoda remontoimalla ja kolmas kolmannes uustuotantona. – Kaavamuutokset ovat hitaita, joten käyttötarkoituksen muutosta pitää pystyä vauhdittamaan. Esimerkiksi moduuliasunnot, ja jopa alle 20:n neliön asunnot ovat yksi malli. Teksti: Tarja Pitkänen Kuvat: Pentti Hokkanen/YHA Kuvapankki ja Sakari Piippo/VNK niinkään näitä tavoitteita edistä, mutta tuovat lisää kustannuksia, Tiilikainen toteaa
Siksi isännöitsijät maakunnista viestivät, että esimerkiksi 7–10 vuodessa itsensä maksava poistoilmalämpöpumppukaan ei mene taloyhtiöissä läpi niin kauan kuin vanha polvi on enemmistönä päättäjissä. Energiatehokkuutta paranT aloyhtiön peruskorjaukseen joudutaan panemaan rahaa saman verran kuin talo yli 35 vuotta sitten maksoi. Asuntonsa ”toiseen kertaan maksaminen” on kova kokemus Kannattaako kerrostalo peruskorjata seuraavaksi 30–50 vuodeksi, – vai onko edessä peräti alasajo. Sijainti kuntoa ratkaisevampi Osake on ostettu loppuelämäksi, jopa perinnöksi, mutta pitääkö se maksaa monta kertaa. Se riippuu muutosSuomessa entistä enemmän sijainnista ja tulevasta asuntojen kysynnästä. 10 useimmalle iäkkäälle asunnonomistajalle. Ja omistajien iästäkin. Jokaisen asuinkiinteistön isännöitsijän ja omistajien päänvaiva nyky-Suomessa onkin se, mitä tehdä kiinteistölle, joka ei sijaitse varmalla asuntokysynnän kasvualueella.. Näin on, kun inflaatiota ei oteta huomioon
– Suomessa on jopa maakuntien keskuskaupunkeja, joissa 1970–1980-luvuilla rakennettujen elementtitalojen tulevaa käyttöä/ ikää pitää pohtia tarkkaan ja mitoittaa korjaukset sen mukaan. – Totta, energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen on kansantaloudelle edullista, – mutta taloyhtiölle ei välttämättä, Pajakkala huomauttaa. Hän on tutkinut ja ennakoinut peruskorjauksen kehittymistä ja tulevia tarpeita sekä Suomessa että Euroopassa. Remontin aiheuttamat häiriöt aiheuttavat pelkoja tai käytettävissä olevat tulot/eläke ei mahdollista asumiskustannusten minkäänlaista nousua. Jokaisen asuinkiinteistön isännöitsijän ja omistajien päänvaiva nyky-Suomessa onkin se, mitä tehdä kiinteistölle, joka ei sijaitse varmalla asuntokysynnän kasvualueella. – Kuitenkin useimmat korjaustoimet vähentävät energian kulutustakin: lämpölinjojen säädöt, vesikalusteet, veden mittaus, termostaatit, ikkunat, ulko-ovet, parvekelasitus... – Kannattavia ja välttämättömiäkin korjauspäätöksiä on vaikea saada läpi, koska osakkaiden elämäntilanteet poikkeavat kovasti. Miksi merkit ovat onnelliset myös, kun kolmikerroksinen talo puretaan Hämeenpuiston kulmilta. Mutta miten asuntojen omistajien pitäisi asia ymmärtää. Yllättävän lähellä keskustoja joudutaan tarkkaan harkitsemaan, valitako 10–20 vuoden päässä oleva alasajovaihtoehto pienempine peruskorjauksineen vai peruskorjatako pitemmäksi ajaksi, ja kuinka pitkäksi, Pajakkala sanoo. Hän myös johtaa Tampereen Amuriin 1964 valmistuneen, peruskorjausvaiheessa olevan taloyhtiön hallitusta. – Suomi on sitoutunut päästöjen vähentämiseen, mutta korjaamisen syyt eivät kuitenkaan ole ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamisessa vaan rakennuksen kunnon ja laadun ylläpidossa ja parantamisessa. ”Muutama vuosi tässä vielä menee”. Syynä on talon sijainti kasvavan maakuntakeskuskaupungin keskustassa, jossa asuntojen kysyntä varmasti jatkuu. Asunnot korjataan laadun vuoksi VTT:ltä eläkkeelle jäänyt Pekka Pajakkala jatkaa johtavana neuvonantajana tamperelaisessa Forecon Oy:ssä. Varmoja kasvualueita on varsin rajallisesti, kuten oheisesta Pajakkalan kuvasta ilmenee. Pekka Pajakkala varoittaa tekemästä laskelmia, jotka johtavat korkeampiin neliökustannuksiin kuin odotettavissa olevat asuntojen todelliset hinnat. Suomen yllättänyt maahanmuuttovirta saattaa vaikuttaa Uusiutuvan energian hyödyntäminen Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Energian tuotanto rakennuksissa Pysäköintiratkaisut, julkinen liikenne Tehokas jätehuolto ja kierrätys Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Korjausrakentaminen on avainasia kaupunkien ja alueiden vetovoiman ja toiminnan kehittämisessä VTT EkoGrad-hanke, Pietari, Venäjä Kaupunkikuvan kehittäminen ja yhtenäistäminen Maamerkit, mistä kunta/seutu tunnetaan Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys Ympäristöministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä painottaa kaupunkikeskustojen korjausrakentamista ja kehittämistä, koska se on kunnallisteknisesti kannattavampaa kuin levittäytyminen uusille alueille. 11 tava korjausrakentaminen on kannattavaa koko kansantaloudelle, koska se vähentää energian kulutusta. Sijainti ratkaisevampi kuin talon ikä Miksi 50-vuotias kerrostalo Amurissa voidaan ja kannattaa korjata energiatehokkaaksi ja entistä mukavammin asuttavaksi seuraaviksi 50 vuodeksi. Korjausrakentaminen avainasia
– Alkavassa ulkovaipparemontissa emme päätyneet julkisivun lisäeristämiseen, vain rappauspinnan korjaamiseen. Tosiasia on, että muuttovoittokaupunkien ulkopuolella peruskorjauskustannusta ei ole pystytty siirtämään asuntojen myyntihintoihin, ei aina osinkaan. Lainoittaja ei ole lainkaan varma siitä, että rahat tulevat takaisin varsinkaan, jos kiinteistö sijaitsee muuttotappiokaupungissa. – Kunhan hengähdämme vähän, niin parannamme energiatehokkuutta lisää ja asennamme myös poistoilmalämpöpumpun ottamaan lämmön talteen poistoilmasta. 12 delliseen nykyiseen ja tulevaan arvoon. Edellinen asuntoministeri, tamperelainen Pia Viitanen esitti valtion takauksia asuntoosakeyhtiötalojen peruskorjauslainoihin, joihin pankeilta ei saada rahoitusta. Näin saamme kaukolämpölaskun merkittävästi pienemmäksi. Silloin vältimme myös seinän paksuuntumisesta tulevat ongelmat. – Tampereen Amurissa me kuitenkin arvioimme, että asuntojen kysyntä on hyvä ja talo säilyttää arvonsa. Taloon on 1960-luvulla rakennettaessa asennettu koneellinen poistoilmanvaihto. Ensin peruskunto, sitten lämpöpumppu Maakunnissa eri taloyhtiöiden peruskorjausten ja energiatehokkuuskorjausten kannattavuusraja saattaa hyvinkin kulkea saman kaupunginkin sisällä nykyisin, kun kuntia on yhdistetty keskuskaupunkeihin. Samalla asennamme auringonsuojalasit länsipuolen kaksioiden ikkunoihin, joihin aurinko paistaa paahtavasti eikä läpiveto ole mahdollinen, sekä desibeliikkunat vilkkaan kadun puolelle, Pajakkala luettelee tulevia laatuparannuksia. Ylimitoitettuihin ei saa rahoitusta On taloyhtiöitä, joissa esimerkiksi putkiremontti on katsottu kannattavaksi, mutta esteeksi on tullut pankki. – Asia onkin etenemässä, ja ensi vuoden budjettiehdotuksessa on valtuudet taata 100 miljoonan eurolla näitä lainoja, Pajakkala toteaa ja lisää jämäkasti: – Toivottomiin tapauksiin valtion ei pidä lähteä veronmaksajien rahoja tuhlaamaan! näihinkin asioihin sellaisissa tapauksissa, joissa vanhan peruskorjaamisella saadaan käyttökelpoisia asuntoja esimerkiksi seuraavaksi 10–20 vuodeksi – tai yleensä siihen asti, kun uusia asuntoja on saatu rakennetuksi tarpeeksi. – Peruskorjausremontin hinta tulee aina mitoittaa asunnon toKeskimääräinen kuukausipalkka ja asunnon neliöhinta pääkaupunkiseudulla 1960, 1980 ja 2011 Vuosi Bruttopalkka Keskimääräinen 70 m 2 asunnon Montako kk euroa/kk neliöhinta, euroa hinta, euroa meni maksamiseen 1) 1960 77 80 5 600 73 1980 625 500 35 000 56 2011 3 460 3 352 235 000 68 1) Keskimääräinen m 2 -hinta ja palkka Lähde: Ilkka Lehtinen, Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus 1/2012. Missä kunnossa rakennukset. – Ensimmäisenä peruskorjauksena taloomme tehtiin siis putkiremontti. Valtaosin suomalaiset rakennukset on hoidettu tyydyttävästi. – Julkisuudessa on kerrottu nilsiäläisestä taloyhtiöstä, jolle pankit eivät antaneet remonttilainaa. – Suomessa on nyt tyhjillään ”väärässä paikassa” noin 100 000 asuntoa, joita ei olisi korjattu, mutta maahanmuuttotilanne pistää asian uuteen valoon, Pajakkala toteaa. Sekin voi olla vaikeaa keskustojen ja hyvien julkisliikenneyhteyk sien ulkopuolella. 1950–1960-luvuilla huolellisesti rakennetut rapatut tiili talot ovat saattaneet kestää ilman suurta ulkovaipparemonttia 50 vuotta. Ainoa tuloutusnäkymä on silloin asunnon vuokraaminen kannattavasti. Kaksilasisten ikkunoiden vaihto 3tai 4-lasisiin parantaa oleskelumukavuutta ikkunoiden lähellä olennaisesti ja tuo myös reippaasti energian säästöä. Vain noin viisi prosenttia rappauksesta uusitaan, muutoin pestään ja maalataan. Taloyhtiön perusvirhe oli suunnitella noin 1000 euroa neliöltä maksavaan asuntoon noin 1300 euron remonttikustannus neliölle, Pajakkala toteaa. Se kannattaa remontoida kestämään seuraavat 50 vuotta, Pajakkala kertoo
Kun lisärakennusoikeutta koskeva kaava astuu voimaan, purettavien talojen ja asuntojen omistajat saavat selvää rahaa suunnilleen asuntojensa nykyarvoa vastaavan hinnan. Kunnille valmiuksia luoviin ratkaisuihin – Osana Tampereen keskustan kehittämishanketta Tampereen kaupunki on kehottanut taloyhtiöitä harkitsemaan lisäja täydennysrakentamista sekä jopa purkamista uusien asuntojen rakentamiseksi. lähiöstrategiat) yhteistyössä aluei den toimijoiden kanssa. Monet niistä joudutaan purkamaan. Lainaa on lähes mahdoton saada moniin 1970–1980 -lukujen elementtitaloihin. Aktiivivarauma on 4-8 % kannasta. – Suunnitelman mukaan taloyhtiö hakee tontille lisärakennusoikeutta, joka mahdollistaa korkeampien, ehkä 7–8-kerroksisten asuintalojen rakentamisen. Parannetaan lisäja täydennysrakentamisen sekä käyttötarkoitusten muutosten edellytyksiä . Kannustetaan taloyhtiöitä yhteistyöhön ja ryhmäkorjauksiin”. Voidaan purkaa myös onnellisesti Jos taloyhtiö sijaitsee muuttovoittokaupungissa hyvällä rakennuspaikalla, jolle voidaan kaavoittaa lisää rakennusoikeutta, tilanne voi olla omistajien kannalta onnellinen. Lainaa on lähes mahdoton saada moniin 1970– 1980 -lukujen elementtitaloihin.. Samoin on käynyt Ruovedellä entisen Jäminkipohjan sahan kerrostaloasuntojen kohdalla. Tontti suurempine rakennusoikeuksineen kilpailutetaan rakentajilla ja rakennuttajilla, ja nykyiset kerrostalot puretaan. Kaikkia teknologisia uutuuksia ei saada nopeasti käyttöön. Tyhjiä, korjataanko sähkö Miten saada 70ja 80-lukujen rakennusten energiakulutus alemmaksi . Ne ovat edellisten vuosikymmenten taloja heikompia niin vaipaltaan kuin energiataloudeltaan. Parannetaan informaatioohjauksen keinoin kuntien valmiuksia laatia aluekohtaisia kehittämissuunnitelmia (esim. Esimerkiksi Kouvolan Inkeroisista on tänä vuonna purettu kolmikerroksinen elementtitalo aivan menestyvän kartonkitehtaan nurkalta, ja Kuusankoskella purkutuomion on saanut kolme elementtitaloa, joista yksi nyt valjastettiin turvapaikanhakijoiden kodeiksi. => Edessä olevien suurten remonttien yhteydessä Miten saada omistajat tekemään energiatehokkuusremontteja => Helppoja kustannustehokkaita ratkaisuja Source:VTT 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 lämmitys energia Energiankulutus, erilaiset vuosikymmenet Suomi Teknologinen = teknologisesti mahdollinen Taloudellinen = taloudellisesti mahdollinen, kohtuullinen takaisinmaksuaika Sosiaalinen = mahdollista toteuttaa ilman ilman määräyksiä Potentiaali vaihtelee asenteiden, energian hinnan, teknologioiden ym. Tämä kaavio havainnollistaa, miten merkittäviä kansantaloudellisesti sekä yksityistaloudellisesti ovat 1970–1980-luvuilla valmistuneiden kiinteistöjen energiatehokkuusratkaisut. (Harvard University, Boston) Kipukynnys 600 eurossa neliöltä Kipukynnys tulee vastaan jo 600 eurossa neliöltä, kertovat isännöitsijät peruskorjauskuluista maaseutukaupungeissa. In US the share of vacant housing units is 11..13 %. Passiivinen varauma sisältää pitkäaikaisesti tyhjät asunnot: ei saa myydyksi tai vuokratuksi, lähellä poistumaa. Tämä toteuttaa yhtä olennaista kiinteistöja rakennusalan asiantuntijaryhmän kesällä ympäristöministeriölle jättämän korjausstrategiamietinnön kohtaa: ”Kytketään kiinteistöjen korjaaminen ja kehittäminen kiinteämmin alueiden kehittämiseen. Määrä on 4-8 prosentin ylimenevä osa. Sillä he voivat ostaa vastaavan asunnon lähiympäristöstä tai selvästi pienemmän uusista samalta tontilta, Pajakkala kuvailee. 13 Tilastokeskus Erillinen pientalo Rivitai ketjutalo Asuinkerrostalo Koko maa Yhteensä Kaikki asunnot 1 164 774 11111 395 562 1111 1 290 215 1111 Vakinaisesti asuttu 1 046 214 11111 358 458 1111 1 147 643 1111 Ei vakinaisesti asuttu 118 560 10 % 37 104 9 % 142 572 11% Kaikkia asuntoja ei tulla korjaamaan tyhjien asuntojen määrä 2013 lopussa Ei vakinaisesti asutuissa on ns aktiivinen varauma (väliaikaisesti tyhjänä myynnin tai vuokrauksen takia, työ/tilapäisasunto tai tyhjillään korjauksen takia. Ruovedeltä matkaa töihin Tampereen keskustaan on reilu tunti omalla autolla, Kouvolasta Helsingin keskustaan reilu tunti junalla, alle puolitoista omalla autolla. Pekka Pajakkala kertoo Tampereen Hämeenpuiston kulmilla sijaitsevista kolmikerroksisista elementtitaloista, joille ei ole tehty koskaan peruskorjauksia. Niiden neliöhinta on 3000 euron tuntumassa ja rakennusoikeuden nelinkertaistuminen nykyisestä tuo ratkaisun kannattavaksi. Jatkuva tasainen kehitys on parasta kaikille osapuolille. Keskustan täydennysrakentaminen tulee kaupungille edulliseksi verrattuna rakentamiseen uudelle alueelle, Pajakkala kertoo. Kaksi taloa on nyt – toistaiseksi – otettu turvapaikanhakijoiden käyttöön. mukaan Source:VTT Energiatehokkuus, vaihtoehdot Suomessa on noin 100 000 asuntoa, joiden tulevaisuus on vaakalaudalla
Porrashuoneet/hissit. Käytä asiantuntijoita. Saumaukset ja paikkamaalaukset ovat niihin nähden edullisia. Alueilla joilla asunnoille on vähän kysyntää ja hinta laskee, on eri tilanne kuin kasvualueilla. Lämmön talteenotto sisäilmasta lämpöpumpulla on nopeasti osoittautunut kannattavaksi energiatehokkuusratkaisuksi kerrosPutkiremontin hinta Alasajovaihtoehto RAPAL, VTT Alasajo mahdollinen Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä joutuvat usein tiukkaan punnintaan siitä, millaisia korjauksia taloyhtiössä kannattaa tehdä. 14 taloissakin. Katto – hoitomaalaus ym./vaihto. Alasajovaihtoehto kieli keskellä suuta – Kun seudun ja kysynnän tulevaisuudesta ei voi olla varma, niukan remontin tai alasajon vaihtoehto on todellinen hyvin laajoilla alueilla Suomessa nykyisin, Pajakkala sanoo. Milloin lämmön talteenotto aletaan liittää myös viemäriremontteihin, jotka joka tapauksessa maksavat paljon. – Taloviemärin lämmön hyödyntämiseen lämpöpumpulla on mahdollista kehittää erilaisia tekniikoita. Omakotitaloon tekniikka on toistaiseksi ilmeisen kallis, mutta järjestelmät tulevat ensin kerrostaloihin, joissa yksi järjestelmä hoitaa kymmenistä asunnoista tulevan lämpimän veden. Vesija viemärijärjestelmä – niihin liittyvä energiakorjaus. Teksti: Terttu Iiskola Kaaviot: Pekka Pajakkalan pdf: Korjaaminen nyt ja tulevaisuudessa Lue myös ympäristöministeriön sivuilta: Korjausrakentamisen strategian seuranta. Julkisivuissa mennään helposti niin, että jos seinää uusittava, kannattaa myös lisäeristää. – Entistä tarkemmat anturit ja säädöt johtavat entistä parempaan energiatehokkuuteen. – Ikkunavaihto hyvä energiansäästäjä ja asumismukavuuden parantaja. Pankkien tiukka lainananto pakottaa usein urakoijat kilpailuun. Missä järjestyksessä korjausremontit. Sähköja automaatiojärjestelmät. Voidaan sopia, että laiteasentaja/myyjä saa rahansa pienentyneistä kaukolämpölaskuista 5...7 vuoden aikana, eli ei tarvita omaa rahaa. – Lämmön talteenotto poistoilmasta on hyvä ja yleistymässä: kaukolämpölasku voi alentua puoleen. – Kattoon asiantuntijan tekemä kuntoarvio suosituksineen ei maksa paljoa. – Nostetaanko talon tasoa vai ylläpidetäänkö nykytilanne. Katon kunto/tiiviys on aivan oleellinen, välttämätön. – Kyllä se varmaankin on tulevaisuutta, sanoo Pekka Pajakkala. Seinät ikkunoineen ja ovineen – hoitotyöt/vaihto/lisäeristys. M issä järjestyksessä – nykytiedon mukaan ja energiatehokkuusvaatimukset huomioiden – kiinteistön on viisasta tehdä erilaiset peruskorjaukset. – Taloyhtiön pitää osata arvioida hyvin kieli keskellä suuta, minkälaiset ja minkä hintaiset huoltoremontit ovat viisaita talon odotettavissa olevalle käyttöajalle. Talon pitää toimia asukkailleen turvallisesti mutta optimikustannuksin. Ilmanvaihtojärjestelmä ja energiatehokkuus. Pekka Pajakkala vastaa: – Elinkaaritarkastelu on avain, samoin juuri oman taloyhtiön tilanne, Pajakkala sanoo. Hissit ylläpidetään hyvin ja ne toimivat. Esimerkiksi putkiremonttien hinnat vaihtelevat suuresti. Hissien uudistaminen ja uudet hissit tuovat kustannuksia. – Lisää energiatehokkuutta tulee yleensä aina, samoin säästöä vesilaskuihin vesipihien vesikalusteiden ja vesimittareiden (kylmä ja kuuma vesi) takia. Kaupungit ottavat jo lämpöä talteen puhdistettavaksi tulevasta jätevedestä. – Maalilla pärjää. Tosin vanhoihin kuiluihin saadaan mahtumaan nykyistä suuremmat hissit
Arviolta yleisten ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien nousu tuo kuntien kanssaan yli 38 miljoona euroa lisää kiinteistöveron muodossa. Suurin korotus tapahtui Hyvinkäällä. K iinteistöveroa korotettiin vuodeksi 2015 reippaasti. Alaraja tälle vuodelle on 0,8 prosenttia ja yläraha 1,55 prosenttia. – Korotukset menevät valtiontalouden paikkaamiseen. – Olemme pitkään suhtautuneet postiivisesti kiinteistöveron korotukseen, ja siihen että kiinteistöveron roolia kunnan rahoituksessa kasvatetaan. Vaikka kiinteistöverossa kunta on veron tekemää Indeksitalo 2015 -selvitystä. – Taustalla ovat sekä kiinteistöveroprosentin alaja ylärajojen nostot että kuntien kiinteistöveroprosenttien nostot rajojen sisällä, kommentoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero liiton saajana, niin vuoden 2015 korotukset menevät valtiolle. Kiinteistöveron korotus ei auta kuntien taloutta Kuntien valtionosuudet vähenivät kiinteistöverojen korotuksen verran Veronkorotus tulee näkymään vuokrien korotuksina. On hyvä, että sitä tehdään pikkuhiljaa. Tällä ei parannettu kuntien taloutta, vaan paikattiin valtiontaloutta, tiivistää Suomen Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola. Valtio vähensi kuntien saamista valtionosuuksista saman verran mitä kiinteistöveroja korotettiin. Se poistaa paineita kunnallisveroKiinteistöveroa korotettiin tälle vuodelle. Se tarkoittaa alarajaksi 0,37 prosenttia ja ylärajaksi 0,8 prosenttia. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Vaikka kiinteistöveron korotuksella ensisijaisesti tähdätään valtion talouden tasapainottamiseen, niin Kuntaliitto toivottaa kiinteistöveron korotuksen tervetulleeksi. Kiinteistöliiton mukaan kiinteistöverotus ottaa yli viisi prosenttia enemmän taloyhtiöiden varoja kuin vuonna 2014. Kiinteistöveroprosentin alaja ylärajoja nostettiin vuodelle 2015. Kunnat ovat tyytyväisiä päätöksestä, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat eivät niinkään. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä. Kuva: Sato. 16 Kunnat päättävät veroprosentin Kunnat päättävät itsenäisesti kiinteistöveron suuruuden annetun vaihteluvälin puitteissa. Korotus sekä suututtaa että ilahduttaa
Rakennukset arvostetaan samalla tavalla joka paikassa, mutta maapohjan arvostuksessa on eroja. Se tarkoittaa vajaan 500 000 tuhannen lisäystä. Verovelvollisen maksama vero on pienempi kuin veroprosentti kunnissa. 17 tuksen puolelta, Hakola linjaa. Saton talousjohtaja Esa Neuvosen mielestä veron korotukseen ei voinut varautua mitenkään. Kiinteistön arvo puolestaan määräytyy edellisen vuoden arvon perusteella. Hakola näkee, että nykyinen korotus on kuntien näkökulmasta kohtuullinen. – Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin tulee olla vuonna 2015 vähintään 0,37 ja enintään 0,80. Kiinteistövero – Kiinteistövero on maan ja rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa sille kunnalle, josas kiinteistö sijaitsee. Kuva: Sato. tammikuuta. – Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa eli 1. Pidän korotusta ihan kohtuullisena, en näe että kiinteistöveroa pitäisi tämän enempää korottaa. Kuva: Sato Satolla on 24 000 asuntoa. Vuonna 2015 Hyvinkäällä yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,3. Sato maksoi vuonna 2014 kiinteistöveroa 4,8 miljoonaa euroa. – Jos ajatellaan vakituisten asuntojen tai vapaa-ajan asuntojen veroprosenttia, niin ehkä pienemmissä kunnissa ne ovat hieman suuria kuntia korkeammalla tasolla. Yleensä kunnissa, joissa kiinteistöjen arvo on korkea, on veroprosentti matala, ja päinvastoin, Kuntaliiton Hakala toteaa. Satolle satojen tuhansien eurojen lasku Lukuisilla eri paikkakunnilla toimivaan asuntosijoitusja vuokrayhtiö Satoon kiinteistöveron korotus iskee monen sadan tuhannen euron voimalla. Monet kunnat ovat pitäneet kiinteistöveronsa aikaisemmin minimissä eli alarajoilla. – Kiinteistönvero suoritetaan kiinteistön arvon perusteella. – Kiinteistöveron suuruuden päättää lopullisesti jokainen kunta erikseen. Hallitusohjelmassa on linjattu maltillisia korotuksia tuleville vuosille. – Kiinteistöveroa on kahta lajia: Yleinen kiinteistöveroprosentti ja vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosentti. Myös Simossa ja Limingalla korotus oli suurta ja Espookin korotti veroa 20 prosenttiyksikköä. – Yleisen kiinteistöveroprosentin on vuonna 2015 oltava vähintään 0,80 ja enintään 1,55 kiinteistön verotusarvosta. Muista suurista kaupungeista Helsinki, Tampere ja Turku eivät yleistä kiinteistöveroprosenttia korottaneet. Yhtiön talousjohtaja Esa Neuvonen arvioi, että summa kasvaa tälle vuodelle noin 10 prosenttia. Veron korotus tarkoittaa yhtiölle satojen tuhansien menoerää. Hyvinkäällä suurin kiristys Suurin kiinteistöveron yhteenlaskettu kiristys osui Hyvinkäälle. Esimerkiksi Kauniainen ja ja Espoo olivat pakotettuja nostamaan sekä vakituisen asunnon kiinteistöveroa että yleistä kiinteistöveroa. Siellä veron nousu oli noin kolmanneksen luokkaa. – Kiinteistöveron voi maksaa nykyään verkossa. – Suurimmaksi osaksi erot kiinteisöverojen suuruudesta johtuu siitä, miten kiinteistöjä arvostetaan. Se johtuu siitä, että pienemmät kunnat eivät saa kunnallisveroista niin hyviä tuottoja, arvioi Hakala. Kun alarajoja tälle vuodelle nostettiin, niin moni kunta joutui pakosta nostamaan kiinteistöveroprosenttia. – Viime vuosina on ollut aika paljon korotuksia. Se liittyy alueen yleiseen hintatasoon ja kiinteistöjen sijaintiin
– Ongelma on siinä, että kiinteistö vero ei ota huomioon käytettävissä olevia ansiotuloja.. Neuvosen mukaan kiinteistöveron korotuksiin ja muihin yllättäviin menoihin on vaikea varautua ennalta. Pahimmassa tapauksessa kuluttaja pakotetaan myymään kotinsa. – Ei tällaisiin oikein voi varautua, mutta me jumpataan jatkuvasti sen kanssa, että saamme pidettyä kilpailukykyämme yllä ja tarkkailemme toimintamallejamme. Veronkorotukset luo paineita siirtää kustannuksia myös vuokriin, Neuvonen toteaa. Nyt pakotetaan kunnat nostamaan alarajoja, ja se puolestaan vaikuttaa kunnalliseen itsehallintoon. 18 Satolla on yli 24 000 asuntoa ja Neuvosen mukaan veron korotus tulee näkymään vuokrien hinnoissa. – Kyllä tämän kaltaiset veronkorotukset tulevat näkymään tavalla tai toisella vuokrein hinnoissa. Normaalisti ansiotuloverotus huomioi ihmisten tulot, mutta kiinteistövero ei huomioi tätä lainkaan. Pauli Jokinen Kiinteistöverojen jakauma 2015 Rakennukset Vakituiset asuinrakennukset, 529 543 094 euroa, muutos 7,7 % Muu kuin vakituinen asuinrakennus, 84 449 769, muutos 3,3 % Yleinen, 517 180 164 euroa, muutos 5,8 % Yleishyödyllisessä käytössä, 7 357 436 euroa, muutos 6,9 % Voimalaitosrakennus, 38 757 776 euroa, muutos 1,4 % Pienvoimalaitosrakennus, 1 345 080 euroa, muutos 5,7 % Ydinvoimalaistosrakennus, 17 378 681 euroa, muutos 1,0 % Rakennukset yhteensä: 1 196 012 000 euroa, muutos 6,2 % Maapohja Yleinen, 417 182 033 euroa, muutos 5,6 % Yleishyödyllisessä käytössä, 1 663 836 euroa, muutos 4,4 % Rakentamaton rakennuspaikka, 15 862 462 euroa, muutos 13,5 % Maapohjat yhteensä: 434 708 330 euroa, muutos 5,9 % VEROT YHTEENSÄ: 1 630 720 331 euroa, muutos 6,1 euroa Omakotiasukkaat eivät ole innostuneet kiinteistöveron korotuksesta. Omakotiasujat näreissään Kiinteistöveron korotus osuu liikeyritysten lisäksi taloyhtiöihin sekä omakotitaloihin ja vapaa-ajan asuntoihin. Meidän asunnot ovat vapaarahoitteisia, joten hinnat määräytyvät markkinoilla. Etenkin Omakotiliitto on hämmästellyt, miksi kiinteistöveron alarajaa nostettiin. Vero voi nousta asunnon arvonnousun myötä nopeasti kohtuuttomaksi, ja kuluttaja ei enää selviä maksusta. – Ehdottomasti halutaan alaraja kokonaan pois. Yläraja on kuitenkin hyvä olla, sillä se estää veron karkaamisen, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. Jos alarajaa ei olisi, niin kunnat pystyisivät oman taloudenhoitonsa puitteissa määrittelemään, mikä heidän mielestään olisi kohtuullinen kiinteistövero. – Ongelma on siinä, että kiinteistövero ei ota huomioon käytettävissä olevia ansiotuloja. Savolainen pitää kiinteistöveroa epäreiluna. Savolaisen mukaan kiinteistöveroa korotetaan hanakammin kunnissa, joissa on jo valmiiksi korkea kunnallisveroprosentti, jonka sen kautta ei saada kunnalle enää lisää tuloja
Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. KIINTEISTÖ JA ISÄNNÖINNIN LOPPUVUODEN TEEMAT OVAT Kiinteistö ja isännöinti 11/2015 Hissit ja henkilökuljettimet Puhtaanapito jätehuolto ja kierrätys siivous 12/2015 Julkisivut Turvallisuus ja vakuutukset Pelastustoimi; suunnitelmat ja organisaatio Kiinteistöalan koulutus Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen, puh. www.jarmopakarinenoy.. 19 R!"‚ U$ V"%!R&!SU$" Nortecin pesulakoneemme säästävät vedenja sähkönkulutuksessa, pesutuloksesta tinkimättä. Tutustu valikoimaamme ja tee kaupat osoitteessa N"9'' V!RKKO ' K$U&$S9$ Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. 09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?. Tee palvelus luonnolle ja lompakollesi
Myös vuokra-asunnoissa vuokranantajan nettovuokratulo vaihtelee kaupungeittain ja se muodostaa ison osan vuokralaisten asumismenoista. Asumiseen uppoaa keskimäärin 20–25 prosenttia kotitalouksien tuloista. Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamasta, Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä Asumismenot 2015 -tutkimuksesta selviää, että eniten omistusasunnoissa kotitalouksien asumiskuluihin vaikuttaa kuitenkin asuntolaina korkoineen. Kaupunkien väliset erot asumisen hinnassa selittyvät pääasiassa lainan suuruudella: pääkaupunkiseudulla asunnot ovat kalliimpia ja lainatkin siis suurempia kuin muualla maassa, toteaa ekonomisti Veera Holappa PTT:ltä. 20 A sumismenot koostuvat pääasiassa kiinteistöjen hoitokuluista, etenkin lämmityskustannuksista. Myös talojen korjaukset, käyttöja jätevesi, käyttöja huoltokulut sekä hallinnolliset kulut ja kiinteistövero vaikuttavat asumisen hintaan. – Asumiseen kuluu keskimäärin 20–25 prosenttia kotitalouksien tuloista. Asuminen muuttuu koko ajan kalliimmaksi Myös talojen korjaukset, käyttöja jätevesi, käyttöja huoltokulut sekä hallinnolliset kulut ja kiinteistövero vaikuttavat asumisen hintaan.. Tulot kutistuvat, menot kasvavat Asumismenot 2015 -tutkimuksesta selviää, että asumismenot kasvavat vaikka ihmisten tulojen kasvu on korkeintaan maltillista