8/25 10,60€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö Putkiremonttien hinnat nousevat edelleen Vanhan toimiston voi muokata moderniksi Yksittäinen valittaja voi valituksilla jopa estää ison rakennushankkeen Joensuun kaupungintalo muuntui kulttuurin kehdoksi Miksi puurakentamisen läpimurto ei toteutunut?
Se tunnetaan myös nimellä hapeton täyttö. Yläkerran kylmiin asuntoihin ei riitä lämpöä, ja muualla tuuletetaan. Patteriverkostojen tasapainotuksella asumismukavuutta ja energiansäästöä Lisätiedot: asiakaspalvelu@termotohtori.fi 044 237 2979 / 0400 292945 Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO www.termotohtori.fi/suunnittelu www.termotohtori.fi/airsepex Kerrostaloissa on niiden iästä riippumatta hyvin usein asuinhuoneiden lämpötiloissa valtavia eroja. Energiansäästö voi olla jopa yli 15% (Motiva). Ota yhteyttä, saat lisätietoja! Jaconi-laskentaohjelmamme mallintaa talot ja lämmitysjärjestelmän matemaattisen tarkasti ja tasapainotus toteutetaan paine-eromenetelmää soveltaen. Annamme 5 vuoden ilmattomuustakuun. Puhdas vesi, energiaa ja rahaa säästyy, hyvä asua.. SÄÄTÖ JA TASAPAINOTUS ON TÄRKEÄÄ! Patteriverkoston perussäätö ja tasapainotus on välttämätön ja kannattava toimenpide, joka pysyvästi tasoittaa asuinhuoneiden lämpötilat ja lisää asumismukavuutta. Airsepex ® täytöt ja huuhtelut Huuhtelemme ja täytämme kiinteistöjen nestekiertoverkostot (lämmitys ja jäähdytys) Airsepex ® -laitteillamme ilmattomasti. Tämä korjautuu tarkalla tasapainotuksella. Asuinhuoneiden lämpötilat tasoittuvat +-1°C tarkkuudella. Airsepex ® -täyttöjä on tehty tuhansiin verkostoihin ympäri Suomea. Käsittelyn ansiosta vältetään korroosiota, verkosto on heti ilmaton, eikä ilmaamista enää tarvita. Myös muutosten yhteydessä, kuten maalämpöön siirryttäessä ja eristystä, venttiileitä tai ikkunoita uusittaessa, kannattaa toteuttaa tasapainotus ja perussäätö
Kuntatalo valmistui silloisen Kaupunkiliiton toimitiloiksi 1980-luvun alussa, ja se kokosi kaikki Suomen kunnalliset etujärjestöt yhteen vuodesta 1993 lähtien, jolloin perustettiin Suomen Kuntaliitto ry. – Paneelirivien väliin jäävällä alalla voidaan jatkaa viljelyä tavalliseen tapaan, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Magda Szarek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja. Kuntaliiton, Kuntaja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvilin käytössä. 42 Rakennuksia ei tarvitse purkaa, kun olemassa olevia väliseiniä voi korvata muunneltavilla rakenteilla. Nyt olen ilokseni saanut tehtyä siihen hieman muutoksia. Virheellisiä käsityksiä puurakentamisen kustannuksista Sivu 72 Aurinkosähkö sopii yhteen maanviljelyn kanssa Sivu 26 Ennätyksiä rikki vuokrien laskuvauhdissa Isännöitsijä arvostaa hyvinvointiaan tukevia harrastuksia Miksi puurakentamisen suuri läpimurto ei ole toteutunut. Tarjonta on ollut jo neljän vuoden ajan erittäin runsasta, mikä painaa vuokria yhä vahvemmin alaspäin, havainnollistaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson. Tällä hetkellä toimitilat ovat mm. Riittääkö Suomessa talvella sähkö. 4 Kuntatalo vaihtaa omistajaa Suomen Kuntasäätiö ja HGR Property Partners Oy ovat solmineet esisopimuksen Kuntatalon kiinteistökaupasta. 66 Joensuun kaupungintalo muuttui kulttuurin kehdoksi. – Nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa. Sivu 48 Sivu 22 Vuokra-asuntomarkkinoilla nähdään nyt, miten kysynnän ja tarjonnan laki toimii. 70 Perinteisellä tavalla tehtyjen putkiremonttien hinnat ovat nousseet merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. 54 Valtio haluaa kunnat yhä useammin mukaan rahoittamaan isoja infrahankkeita. Alkavan talvikauden tilanne näyttää järjestelmätasolla sähkön riittävyyden osalta hyvältä. 36 Älykäs ilmanvaihto estää ylituuletuksen 38 Kerrosja rivitaloyhtiöissä menee hukkaan vuosittain valtava määrä energiaa turhan ylilämmittämisen seurauksena. A jankohtaista S isältö 8/2025 6 Valittajat voivat viivästyttää jopa useilla vuosilla ison rakennushankkeen toteutumista. – Alalla vallitsee virheellisiä käsityksiä puurakentamisen kustannuksista ja riskeistä, sanoo Suomen suurimman puukerrostalorakentaja VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesasen. 40 Suurten kaupunkien lämmitysjärjestelmä voidaan uudistaa joko kalliisti tai kustannustehokkaasti. Kuntaliitto suunnittelee muuttoa uusiin tiloihin. Ilmakehämallinnus ja Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan säähavainnot osoittavat, että Suomessa tuulee eniten talvella. Matalapainetoiminta on talvella selvästi voimakkaampaa kuin kesällä ja heikoimmat tuulet sijoittuvat kesäaikaan. Aurinkosähkön tuotanto ja maanviljely on mahdollista yhdistää tehokkaasti, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Suunnitteilla olevat aurinkovoimahankkeet painottuvat Eteläja Länsi-Suomeen, missä sähköverkon kapasiteetti ja maankäyttömahdollisuudet tukevat suuria hankkeita.. Kuntaliiton käytössä oleva Kuntatalo sijaitsee Helsingin Kalliossa Toisella linjalla. 14 Moni isännöintiyritys kärsii työvoimapulasta. Jyväskylässä asuva isännöitsijä ja toimitusjohtaja Kari Kallio on oppinut arvostamaan hyvinvointia tukevia harrastuksia. Aurinkovoimaa suunnitteilla kaikkialle Suomeen Aurinkovoimahankkeita on suunnitteilla jokaiseen Manner-Suomen 18 maakuntaan. 32 Huono ilmanvaihto ilmenee usein sisätilojen tunkkaisuutena. 25 Tyhjilleen jääneet sotekiinteistöt ovat riski kunnille. – Ruuhkavuosina tulee helposti laiminlyötyä omaa hyvinvointiaan työn ja muun arjen toiminnan kustannuksella. Uusiutuvista energialähteistä tuulivoiman tuotanto on talvella huipussaan, sillä talvikuukaudet ovat vuoden tuulisimpia. Suomen uusiutuvien hankedatan perusteella eri puolille maata on suunnitteilla yhteensä 313 aurinkovoimahanketta
Ja jotka nyt realisoituivat. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi 8/25 10,60€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö Putkiremonttien hinnat nousevat edelleen Vanhan toimiston voi muokata moderniksi Yksittäinen valittaja voi valituksilla jopa estää ison rakennushankkeen Joensuun kaupungintalo muuntui kulttuurin kehdoksi Miksi puurakentamisen läpimurto ei toteutunut. Taloudellinen näkymä oli sumun peitossa, eikä riittävää varovaisuutta talouspäätöksissä harjoitettu. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 puh. On yleisesti ihmetelty, miksi ja miten opiskelijat ryhtyivät toteuttamaan tällaisia sijoitushankkeita, joihin liittyy näinkin valtavat taloudelliset riskit. Merkittävimmät taloudelliset päätökset tehtiin noin 7 vuotta sitten, kun Ylva päätti Hakaniemen Lyyra -korttelin rakentamisesta ja Seurahuoneena toimineen Kaleva -talon hankinnasta. Ylioppilaskunnan kiinteistöja ravintolatoiminnasta vastannut Ylva velkaantui, riskejä otetun sijoitustoiminnan, vuoksi hallitsemattomasti ja velkojat vaativat kiinteistöjen realisoimista ja velkojen maksua. Kiinteistöjen myynnin syynä ovat suuret velat. Brickell City Centre, Miami, USA. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 81 €/v Määräaikainen 88 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 64 €/v Määräaikainen 70 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Ostajana oli eläkevakuuttaja Keva, joka on suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos ja Suomen suurin eläkevakuuttaja. Ylioppilaskunnan omistuksessa olleet kiinteistöt, molemmat ylioppilastalot, Grand Hansa -hotelli, Kaivopihan liikekiinteistö, Domman opiskelija-asunnot Leppäsuolla, ja lähes puolet Leppäsuon ylioppilastalosta menivät myyntiin. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Viereisessä vuonna 1910 valmistuneessa uudessa ylioppilastalossa toimii edelleen opiskelijajärjestöjä. Ylioppilas talot ovat edustaneet opiskelijoiden kiinteistöomaisuuden alkua ja sen karttumista, nyt kuitenkin viime vuosikymmenen sijoituspäätökset tuhosivat omistukset. Päätös on historiallinen ja myös symbolinen, koska vanha ylioppilastalo on ollut opiskelijoiden omistuksessa vuodesta 1870. Jälkikäteen on helppo kritisoida, mutta 27 000 opiskelijan omaisuudesta vastaavilta ja varsinkin sen vastuuhenkilöiltä olisi voinut odottaa 150 vuoden perspektiiviä vasten tarkasteltuna, malttia ja varsinkin tiukkaa harkintaa. Talouden perustan söivät viime vuosikymmenen lopulla tehdyt päätökset. Tilanne voidaan todeta historialliseksi, koska ylioppilaat eli Helsingin yliopiston ylioppilaskunta myydä pamautti peräti 150 vuotta omistuksessaan olleen vanhan ylioppilas talon sekä tukun muita kiinteistöjä. Helsingin ylioppilastalo sai sitten mennä Elementit ovat kohdallaan, korkea ja kapeahko rakentaminen luo näyttävyyttä. Tavoitteena oli saavuttaa tuolloin ylioppilaskunnassa jäsenmaksuttomuus. Myös kiinteistöbisnes –toimialan asiantuntijoita päätökset tehneessä hallituksessa kuultiin, mutta pieleen meni silti. 5 4 P ääkirjoitus Kiinteistö & energia 8 numeroa vuonna 2025 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Ja sen mahdollistaisi omaisuuden aiempaa merkittävästi suuremmat tuotot. Päin prinkkalaa meni, kuten Turussakin sanotaan. Kiinteistö & energia. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Kiinteistö & Energian lukijoille sekä yhteistyökumppaneille! H elsingin keskustan keskeisiä kiinteistöjä ja arvorakennuksia vaihtoi omistajaa pikavauhtia, periaatteessa yhdellä päätöksellä, marraskuun alkupuolella
6 – Aktiivinen valittaja voi jarruttaa tai jopa estää elinvoimaa tuovan rakennushankkeen, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto Mitä isompi hanke, sitä hanakammin valitetaan. Maankäyttöasioissa kuntalaisia koskeva valitusoikeus kattaa sekä kaavapäätökset että rakennusjärjestyksen hyväksymisen. Teksti: Eero Wihuri S uomessa on laaja valitusoikeus. Aktiivinen valittaja voi jarruttaa ja pahimmillaan jopa estää isojen rakennushankkeiden toteutumisen. Tämä tarkoittaa sitä, – Valituskierteelle tehtävä jotakin. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto vaatii tilanteeseen muutosta. Perustuslain mukaan omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon voi vaikuttaa
Havainnekuva: PES-Arkkitehdit. että kaikki kuntalaiset, muutkin kuin asianosaiset, voivat valittaa kunnan asemakaavan muutoksista. Jyväskylän Hippoksen uusien liikuntaja urheilutilojen rakentaminen alkaa joulukuussa, vuosia kestäneen valituskierteen jälkeen. Rakennushanke oman asunnon läheisyydessä, vanhan asuinalueen täydennysrakentaminen tai suurten kaupunkien tavallista suuremmat hankkeet, nämä ovat riskialttiita rakennushankkeita, ainakin siinä mielessä, että niistä tehdään valituksia keskimääräistä herkemmin. Tampereen kaupunki reagoi asiaan tekemällä sarjavalittajasta tutkintapyynnön poliisille. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksella, museoviranomaisella ja toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen, jos rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyttävän, kaavan tai lain nojalla suojellun taikka muun historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaan rakennuksen purkamista. Hankkeen kokonaisinvestointi on yli 210 miljoonaa euroa. Yksi henkilö on tehnyt tänä vuonna yli 80 oikaisuvaatimusta ja yli 60 valitusta hallinto-oikeuteen yksistään kuluvan vuoden aikana. Kun kyse on rakentamisen lupapäätöksistä, kuten poikkeamistai rakennusluvista, mahdollisten valittajien joukko hieman supistuu. Rakentamista tehdään limittäin, ja kokonaisuudessaan hanke valmistuu loppuvuoteen 2027 mennessä. Tilat rakennetaan osin julkisella, osin yksityisellä rahoituksella. Valitusoikeus on lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun edistäminen, jos rakentamislupa koskee rakennusta hankkeessa, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Syksyllä uutisoitiin laajasti eri medioissa Tampereen sarjavalittajasta. Ja tätä laajaa valitusoikeutta käytetään. 7 littaa naapuri. Vuosien valituskierre Jyväskylän Hippos-hanke on myös hyvä esimerkki siitä, miten valitukset vaikeuttavat rakennushankkeiden toteutumista. Lain mukaan rakennusluvista voi muun muassa va– Valituskierteelle tehtävä jotakin Osana Hippos-hanketta Jyväskylään rakentuu uusi jääurheilukeskus. Muutama vuosi sitten Rakennusteollisuuden, rakennetun ympäristön omistajien edunvalvontajärjestö Raklin ja Elinkeinoelämän keskusliiton kuntien kaavoitusvastaaville teettämästä kyselystä selvisi, että yli 36 prosentissa valituksista valittajana on jokin muu taho kuin asianosainen. Hipposkeskus koostuu neljästä kokonaisuudesta: liikuntakeskuksesta, osaamiskeskuksesta, jääurheilukeskuksesta sekä pysäköintihalli Hippos-Parkista. Näiden oikaisuvaatimusten ja valitusten vuoksi Tampereella monet rivitalo-, kerros taloja omakotitalohankkeet ovat jäissä, valitusten käsittelyn ajan
Useimmiten todellinen syy on se, ettei valittaja pidä hankkeesta. Marraskuussa 2024 varavaltuutettu valitti asiasta hallinto-oikeuteen. Samat kolme henkilöä valittivat uudelleen muuttuneesta suunnitelmasta hallinto-oikeuteen. Syyskuussa 2024 valtuusto hyväksyi uuden rahoitusja yhtiörakenteen mukaisen hankkeen. Useimmiten todellinen syy on se, ettei valittaja pidä hankkeesta. Hippos-hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2014, helmikuussa 2019 Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi hankkeen toteuttamisen tarkennusten jälkeen. Sitten kaupunki päätti kutistaa suunnitelmia ja valtuusto hyväksyi marraskuussa 2020 uudet suunnitelmat. – Vaikka valtuusto suurella äänten enemmistöllä tai yksimielisesti hyväksyy hankkeen, aktiivinen valittaja voi jarruttaa tai estää toteuttamista. Vuoden 2021 alussa samat kolme henkilöä valittivat päätöksestä. Syksyllä 2022 valittajakolmikko haki Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisuun valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. – Iso osa valituksista tehdään laillisuusperiaatteeseen vedoten, vaikka oikea syy valitukselle on toinen. Maaliskuussa 2019 hankkeesta valitettiin hallinto-oikeuteen ja syyskuussa 2020 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Hankkeen viivästyminen valituksien vuoksi maksoi suunnitteluvaiheessa rahaa reilusti yli 10 miljoonaa euroa. Helmikuussa 2023 korkein hallinto-oikeus päätti, ettei se anna valituslupaa. Hippos-hankkeen valituskierre ei kuitenkaan päättynyt tähän. Lisäksi rakennuskustannukset ovat nousseet. Varavaltuutettu haki vielä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta sitä ei myönnetty. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti syyskuussa 2023 vaiheistaa hankkeen toteutukseen kolmeen osaan. Vaikka esimerkiksi elinvoimaa ja sitä kautta hyvinvoinnin edellytyksiä tukeva Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto muistuttaa valitusten usein olevan verhottu kysymykseen rakennushankkeen laillisuudesta. Koiviston mukaan tällä hetkellä valituksilla saa helposti viivästettyä hanketta jopa reilun kahden vuoden ajan. 8 Yksityinen rahoitusosuus on saatu kokonaisuudessaan kasaan. Noin 100 miljoonan euron investointi on vielä korkeimman hallinto-oikeuden ruodittavana, hallinto-oikeus hylkäsi valitukset. Jyväskylässä valituksien kohteena on parhaillaan maailman suurimman autonvalmistajan Toyotan teknologiakeskus. Marraskuussa 2022 Jyväskylän kaupunki päätti aloittaa Hippos-hankkeen rakentamisen. Vuosien jarrutus Mitä isompi hanke, sitä hanakammin siitä valitetaan, kiteyttää tilanteen Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Koiviston mukaan usein kaupunkien rakennushankkeita koskevia valituksia yhdistää se, että ne verhoillaan laillisuusperusteilla tehdyiksi. Juuri ennen joulua 2024 Jyväskylän kaupunginhallitus antoi ennakkokäsityksen Jyväskylän Jäähalli Oy:lle siitä, että se voi ostaa Hippos-hankkeen jääurheilukeskuksen suunnitelmat. Elokuussa 2022 hallinto-oikeus hylkäsi jälkimmäisen valituksen ja päätti, ettei tammikuussa 2021 tehtyä valitusta tutkita. Kuluvan vuoden maaliskuussa hallinto-oikeus hylkäsi molemmat varavaltuutetun tekemät päätökset. Varavaltuutettu teki asiasta oikaisuvaatimuksen, ja valitti sen jälkeen hallinto-oikeuteen asiasta. Hankkeen rahoitusta on myös jouduttu parsimaan kuntoon moneen otteeseen. Kuva: Petro Piilo/AKK
Siksi viivästykset voivat olla kohtalokkaita hankkeiden toteutumiselle, Koivisto painottaa. Mutta tässä kaupungin on oltava varovainen. Havainnekuva: Jyväskylän kaupunki. Entä kommunikaatio. Urheilun ja liikunnan Hippos-hanke on yli 210 miljoonan euron investointi, mukana on sekä julkista että yksityistä rahaa. Voisiko valituksia ehkäistä siten, että kaupunki neuvottelisi aktiivisesti valittajien kanssa niin, että ne vetäisivät valituksensa pois hallinto-oikeudesta. Hän painottaa, ettei perustuslain suomat valitusoikeudet ole niinkään ongelma, vaan se, että valitusten käsittelyajat ovat niin pitkiä. – Toki monissa tapauksissa valitta jien kanssa on yritetty keskustella. – Jos ensin valittaa hallinto-oikeuteen ja sitten anoo valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, aikaa menee noin puolitoista vuotta. n – Kun valtuusto päättää jotakin, asiaa ei voida lähteä muuttamaan yksittäisen valittajan halujen mukaisesti. Byrokratiakäytäntöjä on tehty hyvää tarkoittaen niin, että jokaisessa rakennushankkeessa käännetään kaikki kivet ennen päätöksentekoa. Suomessa on edustuksellinen demokratia, kaupungeissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Kun valtuusto päättää jotakin, asiaa ei voida lähteä muuttamaan yksittäisen valittajan halujen mukaisesti, Koivisto korostaa. 9 Hippos-hanke on saanut lähes yksimielisen tuen toistuvasti Jyväskylän valtuustolta, hankkeen toteutus siirtyi valitusten vuoksi useita vuosia, Koivisto havainnollistaa. Hän painottaa, että valituksilla pitäisi ainoastaan arvioida hankkeiden juridista puolta, hankkeiden sisältö on valtuustojen päätösvallassa. Oikeusvaltion periaatteiden toteutumisen vaalimiseksi Suomessa rakentamista säätelevää byrokratiaa on paljon. – Ajan kuluessa rakentamisen kustannukset nousevat, ja myös rahan hinta voi kasvaa. Valitusten aiheuttamat viivästykset voivat olla kohtalokkaita silloin, kun rakennushankkeen toteutuksessa yksityisellä rahoituksella on merkittävä rooli. – Jotakin tehtävä Suomessa noudatetaan oikeusvaltion toimintaperiaatteita, mikä on luonnollisesti erittäin hyvä asia. Jos korkein hallinto-oikeus ottaa valituksen käsittelyyn, aikaa menee vielä reilut puoli vuotta lisää. Hankkeen rakentaminen alkoi loppuvuodesta, vuosia kestäneen valituskierteen jälkeen. Rakennushankkeiden vetäjät kokevat turhauttavaksi sen, että päättäjät tekevät lähes yksimielisiä päätöksiä hankkeesta, ja päätösten jälkeen samat ihmiset valittavat useaan kertaan hankkeesta. Hänen mukaansa joko valitusoikeutta olisi jollain tavalla rajattava tai sitten hallinto-oikeuksien resurssitilannetta olisi parannettava, jotta valitusten käsittelyaikoja saataisiin lyhennettyä muutamaan kuukauteen. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mielestä tilanteelle on tehtävä jotakin
Vuoden taloyhtiötekokilpailun voitti Asunto Oy Helsingin Kotisatama, 2015 valmistunut 63 asunnon Hitas-talo. Yhtiössä on esimerkillisesti aktivoitu asukkaita erilaisilla yhteisöllisillä harrastuksilla ja arkitoimilla, kuten ruuanlaittohetkillä. Oopperatalon peruskorjauksen suunnittelussa kiinnitetään poikkeuksellisen paljon huomiota rakentamisen ja talon toiminnan yhteensovittamiseen. Killström toimii puheenjohtajana asunto-osakeyhtiö Kirstilaxissa, joka on vuonna 1976 valmistunut 96 asunnon kerrostalo Espoossa. Kuva: Senaatti-kiinteistöt 11. Hän päivittää tietojaan jatkuvasti ja käyttää apunaan asiantuntijoita. Siinä haettiin taloyhtiötä, jossa on konkreettisilla toimilla pyritty parantamaan ikääntyvien ja muistisairaiden asumista omassa kodissaan. Päätoteuttajana toimii A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt päätöksen peruskorjauksen suunnittelun aloittamisesta ja kilpailuttanut hankkeen toteuttajan ja suunnittelijat. Viherpeukaloille löytyy viljelyterasseja. Niiden avulla asukkaat pysyvät hyvässä kunnossa. Senaatti-kiinteistöjen hallitus tekee peruskorjauksen investointipäätöksen myöhemmin ensi vuoden puolella. Lisäksi uusittiin 47 pesuhuonetta ja saneerattiin rakennuksen viemärit. n ?Kiinteistöalan uutisia Aktiivinen ja jämäkkä – Pekka Killström vuoden taloyhtiön puheenjohtaja Uudellamaalla K iinteistöliitto Uusimaa palkitsi Pekka Killströmin vuoden taloyhtiön puheenjohtajana. Oopperataloon suunnitteilla mittava peruskorjaus Oopperatalo valmistui Helsingin Töölönlahden rantaan loppuvuodesta 1993. Puheenjohtaja Killströmillä on vahva kokemus muun muassa hallitustyöstä, tilija toiminnantarkastuksesta ja sopimusjuridiikasta. Oopperataloa on peruskorjattu suunnitelmallisesti. Kuva: Kiinteistöliitto Uusimaa mässä ja luonut yhtiölleen strategian eli Kirstilaxin Ohjausvoiman. – Hanke toteutetaan projektinjohtopalvelu-mallilla, mikä ei ole rakennushankkeissa kovin yleinen. Suurin urakka oli päänäyttämön näyttämötekniikkaan liittyvät työt. Selvitysten perusteella rakennus peruskorjataan alustavasti kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen toteutuisi mahdollisesti vuosina 2026–2028. Se sopii kokemuksemme mukaan hyvin tällaisiin erikoishankkeisiin, joiden toteutus tapahtuu lyhyissä vaiheissa vaatien merkittävän panostuksen toteutuksen valmisteluun. Taloyhtiöteon teema perustui tänä vuonna samannimiseen valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa yhdistys on ollut mukana. Yli 30 vuoden ikään ehtinyt rakennus on tulossa peruskorjausvaiheeseen, ja erityisesti talotekniikka, sisätilojen pintarakenteet ja ulkorakenteet ovat osittain tulleet käyttöikänsä päähän. Perusteluita tittelin tueksi antoi koko yhtiön hallitus, isännöitsijä ja tilintarkastusyhteisö. 10 Oopperatalon kiinteistöä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on aloittanut yhdessä Suomen kansallisoopperan ja -baletin kanssa suunnitella Oopperatalon kattavaa peruskorjausta. Näin tehtiin myös edellisessä Oopperatalon hankkeessa, toteaa Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Kasperi Aartoaho. Killstömiä kuvataan aktiivisena ja jämäkkänä henkilönä, jolla etusijalla on aina taloyhtiön ja osakkaiden etu sekä halu jatkuvasti parantaa taloyhtiön yhteishenkeä. Edellisessä, kesällä 2023 tehdyssä peruskorjauksessa keskityttiin sisätiloihin, joissa uusittiin päänäyttämön ja lämpiön alueita. Killstömin taloyhtiössä uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi, esitellään talon yhteistilat, asumisen tavat ja viestintäkanavat. Killström on myös toiminut primus motorina Espoon Olarin alueen viiden naapuriyhtiön puheenjohtajien Lax-ryhVuoden 2025 Kiinteistöliitto Uusimaan taloyhtiöteoksi valittiin As Oy Helsingin Kotisatama ja Vuoden 2025 hallituksen puheenjohtajaksi Pekka Killström As Oy Kirstilaxista. Kaksi seuraavaa vaihetta sijoittuvat 2030-luvulle
Kyseessä on Solarigon historian suurin projekti, ja se toteutettiin pääosin suomalaisten yhtiöiden voimin. Hankkeessa Solarigon asiakas on Exilionin Simon Aurinkopuisto. Simon aurinkovoimalapuiston toteutus vei aikaa noin kolme vuotta, josta rakentamiseen kului noin puolitoista vuotta. Voimalan tulisi kuitenkin sijaita meren läheisyydessä, esimerkiksi Simo sijaitsee Meri-Lapissa Perämeren rannalla. Toisin kuin usein ajatellaan, Pohjois-Suomi sopii aurinkovoiman tuotantoon hyvin. – Suomessa rannikolla olevat aurinkovoimalat tuottavat tyypillisesti 10–15 prosenttia enemmän energiaa kuin sisämaahan rakennetut. – Lapissa on talven kaamoksen vastapainona kesän yötön yö. Kolme vuotta Pohjoinen sijainti on otettava huomioon sekä projektin suunnittelussa että rakennusvaiheessa. Se on samalla myös koko Lapin maakunnan ensimmäinen aurinkovoimala. – Hankkeen avulla voimme lisätä Suomen energianomavaraisuusastetta ja vastata hiilineutraaliustavoitteisiin. Solarigon suunnittelijoiden, projektijohtajien ja asentajien sekä alihankintaverkostomme ammattitaito on vahvistunut. 10 Lappiin ensimmäinen teollisen mittaluokan aurinkovoimapuisto S imon kuntaan valmistui yksi Euroopan pohjoisimmista teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistoista. Raskailla koneilla tehtävät työt puolestaan ajoitettiin talvikuukausille, jolloin maa oli roudassa. Tuuli ja aurinko ovat hyvä pari, sillä aurinkoenergiaa saamme eniten kesäisin, jolloin tuulivoiman tuotanto on vähäisempää, ja talvella tuuli täydentää aurinkoa. Simon aurinkovoimala on yksi Suomen ensimmäisistä teollisen mittakaavan hankkeista, joka yhdistää aurinkoja tuulivoimaa samaan kokonaisuuteen. n Lappiin, Simon kuntaan, rakennettu aurinkovoimalapuisto aloitti sähkön tuotannon marraskuussa. Tämä on sen ansiota, että rannikolla pilvisiä päiviä on vähemmän, kertoo Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen. Hybridimalli tekee energiantuotannosta tasaisempaa ympäri vuoden, sanoo Exilionin liiketoiminnan kehityksestä ja sähkömarkkinoista vastaava johtaja Tommi Riski. Teollisen mittakaavan projektijohto ja -toteutus vaatii useiden eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta aikataulu pitää ja virheet vältetään, Antti Koskelainen sanoo. Voimalassa on 120 000 aurinkopaneelia ja arvioitu vuosituotanto on noin 65 000 megawattituntia. Kuva: Solarigo 11. Rakentamisen aikana tekijöille kertyi hyödyllisiä oppeja isojen aurinkovoimahankkeiden toteuttamisesta erityisesti pohjoisen vaativissa olosuhteissa. Simon aurinkopuiston rakentamisessa Solarigo pyrki hyödyntämään vuodenaikojen vaihtelut muun muassa siten, että sorminäppäryyttä vaativia asennustöitä keskitettiin kesäaikaan. Juhannuksen aikoihin aurinkosähkön tuotanto jatkuu lähes 24/7, ja silloin korvataan talviajan matalaa tuotantoa, hän toteaa. – Tämä projekti on nostanut suomalaista aurinkovoimaosaamista merkittävästi
Kuitenkin Grade A -toimistotilojen vajaakäyttö on huomattavasti alhaisempaa. Katsauksen mukaan tuotannollisissa kiinteistöissä tilankysyntä on vaisua, mutta näkymät ovat valoisat. Naantalin Prisman osalta investoinnit kohoavat yhteensä noin 25 miljoonaan euroon, Turun Osuuskaupan toimitusjohtaja Niklas Österlund kertoo. Yritysten tavoitteet optimoida toimitusketjuja tukevat erityisesti modernien logistiikkakiinteistöjen kysyntää. – Strategiamme ytimessä on palveluverkoston määrätietoinen kasvattaminen, asiakaskokemuksen vahvistaminen ja markkinaa nopeamman kasvun tavoittelu. Suomen hotellimarkkina on piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Naantalin Prisman on Turun Osuuskaupan ensimmäinen ympäristösertifioitu kohde ja rakentamista ohjaa hiilinegatiivisuuden tavoite. Naantalin Karvetin alueelle rakentuu parhaillaan Turun Osuuskaupalle uusi Prisma, rakennustyöt saadaan päätökseen elokuussa 2026. Naantalin Prisma-hanke on merkittävä osa Turun Osuuskaupan verkostonkehittämishanketta, joka tähtää kasvualueen palvelutarjonnan vahvistamiseen. Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna. Investoimme seuraavien viiden vuoden aikana 220 miljoonaa euroa Varsinais-Suomeen, ja tästä suurin osa kohdistuu marketkauppaan. Sen sijaan heikommilla sijainneilla tai heikompikuntoisissa tiloissa vuokraus on haasteellista ja vajaakäyttö korkealla. Prisman avajaisia päästään viettämään syksyllä 2026. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n suhdannekatsauksesta. Suurissa kaupungeissa vajaakäyttöasteet ovat nousseet vuodentakaiseen verrattuna, mutta vajaakäyttö on pysynyt verrattain matalalla tasolla. Kohteelle haetaan Leed Gold -tason sertifikaattia. Monessa kaupungissa hotellien huonekäyttöasteet ovat pysyneet edelleen alle koronaa edeltävien vuosien. 12 Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on hidastanut toimistomarkkinan toipumista. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät erottuvat joukosta. Rakli: Toimistojen ja tuotannollisten kiinteistöjen markkina kaipaa suhdannetukea Odotettua heikompi talouskasvu ja heikkenevä työllisyystilanne vähentävät toimistotilojen kysyntää tänä vuonna. Sijoittajakysyntä tällä sektorilla kohdistuu eniten päivittäistavarakauppaja halpakauppavetoisiin kohteisiin sekä kauppakeskuksiin. Naantalin Prisman peruskivi muurattu n ?Kiinteistöalan uutisia. Liiketilojen vajaakäyttö on pysynyt matalalla. Hankkeelle tavoitellaan hiilineutraaliutta lämmityksen ja sähkön kulutuksen osalta ja rakennuksen katolle asennetaan aurinkopaneelit. Pääkaupunkiseudulla toimistotilojen vajaakäyttö kasvoi edelleen kolmannella kvartaalin lopussa. Prime-toimistojen osalta vuokrausmarkkina on piristynyt ja näissä kiinteistöissä tilankysynnän, vuokrien ja käyttöasteiden kehitys on vahvaa. Halutuimmissa toimistokiinteistöissä vuokrien nousu on kuitenkin vahvaa ja käyttöasteet korkealla. Liiketilatransaktioiden määrä on kasvanut selvästi alkuvuoden aikana. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät, kuten välttämättömyyshyödykkeitä, kauneuden ja hyvinvoinnin sekä kuntoilun ja urheilun palveluita tarjoavat, erottuvat edukseen. Tuotannollisten kiinteistöjen markkina odottaa myös suhdannetilanteen kohentumista, mutta lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ovat valoisat. Rautakadulle rakennettava liikekeskus laajentaa merkittävästi Naantalin alueen käyttötavarakaupan valikoimaa
Parlamentin kannan mukaan vihreä siirtymä voidaan yhdistää EU:n kilpailukyvyn parantamiseen, joten he puoltavat komission esitystä lisätä joustavuutta tavoitteiden saavuttamiseen. Gammelbackan alueella toteutetut toimet, joissa puurakentamista hyödynnetään segregaation ehkäisemisessä ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa, tekivät erityisen vaikutuksen tuomaristoon.. Porvoo on myös sosiaalisesti kestävän puurakentamisen edelläkävijä. Parlamentti haluaa myös suojatoimia päästöoikeuksien laadun varmistamiseksi. Kannan mukaan tarkastelussa arvioitaisiin muun muassa nettopoistojen tilannetta EU:n tasolla verrattuna siihen, mitä tarvitaan vuoden 2040 tavoitteen saavuttamiseksi, mahdollisuuksia parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä sekä tähän liittyviä haasteita. Euroopan parlamentti haluaa 90 prosentin ilmastotavoitteen vuodelle 2040. Vuodesta 2036 alkaen viisi prosenttiyksikköä EU:n nettopäästövähennyksistä voisi tulla korkealaatuisista kumppanimaiden hiilidioksidipäästöoikeuksista. Vanhan Porvoon alueella tehdyt toimet osoittavat hienoa ymmärrystä siitä, miten puurakentamisen perinteet ja moderni kunnossapito voivat kulkea käsi kädessä. Valinnan teki Puutuote teollisuus ry, ja finalistit Porvoon ohella olivat Jyväskylä ja Turku. Porvoo vakuutti tuomariston monipuolisella ja pitkäjänteisellä puurakentamisen edistämistyöllään, joka ulottuu kaavoituksesta julkisiin hankkeisiin ja aina korjausrakentamisen ratkaisuihin saakka. Meppien kannan mukaan kussakin maassa tapahtuneita pysyviä hiilenpoistoja voidaan käyttää kompensoimaan EU:n päästökauppajärjestelmän alaisia päästöjä, joiden vähentäminen on vaikeaa. Kyseessä on EU:n ilmastolain muutos, jossa asetettiin uusi, sitova välitavoite EU:lle vuodelle 2040: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 90 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Parlamentti haluaa, että komissio arvioi välitavoitteiden saavuttamista joka toinen vuosi ottaen huomioon viimeisimmän tieteellisen tiedon, teknologian kehityksen ja EU:n kansainvälisen kilpailukyvyn. 13 Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. Tarkastelussa otettaisiin huomioon myös energian hintakehitys ja sen vaikutukset yrityksiin sekä kotitalouksiin. Julkisen puurakentamisen edelläkävijä -tunnustus jaettiin nyt viidettä kertaa, aiempina vuosina tunnustuksen ovat saaneet Tampere, Tuusula, Maalahti ja Vantaa. EU:n ilmastolaki edellyttää ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä sekä vähintään 55 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä vuoteen 2030 mennessä. Se sisältää myös lisäjoustavuutta sektorien sisäisille ja välisille siirroille sekä tukee tavoitteiden saavuttamista mahdollisimman kustannustehokkailla tavoilla. Porvoo erottui erityisesti korjausrakentamisen ja historiallisen rakennuskannan säilyttämisen edelläkävijänä. Kunnianhimoisen EU:n ilmastotavoitteen asettaminen vuodelle 2040 on tärkeää, jotta EU voi täyttää kansainväliset ilmastositoumuksensa, EU-maille tiukka ilmastotavoite Porvoo julkisen puurakentamisen edelläkävijä 2025 Porvoon kaupunki valittiin julkisen puurakentamisen edelläkävijäksi vuonna 2025
Kuvituskuva: Pixabay. Teksti ja kuva: Juhani Karvonen I sännöintialalle ei ole varsinaista toisen asteen koulutusta, siksi moni alalla aloittava on ammatinvaihtaja. Osa ammatinvaihtajista kokeilee isännöintiä hetken, mutta palaa takaisin alkuperäiseen työhönsä. 14 – Isännöitsijän osattava tulla toimeen ihmisten kanssa Monet isännöintialan yritykset palkkaisivat lisää työntekijöitä, mutta osaavan henkilön löytyminen ei ole helppoa. – Kysyntää isännöintipalveluille olisi ja voisimme laajentaa, mutta suurin este on ilman muuta osaaTaloyhtiön hallitus mittaa isännöitsijän osaamisen Isännöitsijän on hallittava talotekniikkaa, juridiikkaa, asiakaspalvelua ja taloushallintoa
– Näillä resursseilla voisin lisätä asiakkaiden määrää hieman, mutta raja tulee vastaan jossakin vaiheessa. – Välittäjillä on kiinnostusta alan vaihtoon ja heillä on jo aika paljon pohjatietouttakin. Niiden paljous on loputon suo, joten sitä pitää osata hallita. Pohjolan taloyhtiöissä monessa on ensimmäinen saneerauskierros tehty 10–15 vuotta sitten. Kiinteistövälittäjät ovat yksi ammattiryhmä, joka vaihtaa isännöintialalle. Jotkut jäävät, mutta toisaalta on myös niitä, jotka palaavat entiseen työhönsä. Isännöitsijän ammattitutkinto on kurssimuotoinen ja sen voi suorittaa työn ohessa.. Olennaisinta on kuitenkin se, miten isännöitsijä tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, Pohjola korostaa. Isännöitsijän on hallittava talotekniikkaa, juridiikkaa, asiakaspalvelua ja taloushallintoa. Tärkeä organisointikyky Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on keskusteltava yhtiön tarpeista – Oikeat asiat on tehtävä oikealla ajalla. Loppujen lopuksi taloyhtiön hallitus on aina se, joka mittaa tyytyväisyydellään tai tyytymättömyydellään isännöitsijän kyvykkyyden. Neljässä toimistossa on töissä 11 henkilöä. – Jos henkilökemiat eivät kohtaa, on työtään hankala hoitaa. Taloyhtiöitä on asiakkaina satakunta, josta osa myös Hämeenlinnassa. Nykyautoihinkaan ei auta mennä itse juurikaan koskemaan vaan annettava asiantuntijoiden tehdä huollot ja korjaukset, Pohjola korostaa. Pahin tilanne on, jos taloyhtiölle kertyy paljon korjausvelkaa, eikä puskurirahastoja ole. Jos hallitus ja isännöitsijä ovat tyytymättömiä toisiinsa isännöitsijä on se, joka yleisesti ottaen lähtee, hän jatkaa. – Onneksi taloyhtiöt ovat viime vuosina tässä suhteessa viisastuneet. Silmät ja korvat on pidettävä koko ajan auki, mutta osaajia ei kasva ihan joka oksalla. Taloyhtiötä pitää kannustaa aloittamaan suunnittelu ja etsimään oikeat suunnittelijat. 15 – Kokonaisuus on ymmärrettävä. Toinen kierros alkaa olla edessä lähivuosina. Saneerauksia osataan suunnitella pitkäjänteisesti. Yrityksellä on neljä toimistoa Janakkalan Tervakoskella ja Turengissa, Hattulan Parolassa ja Hauholla. vien työntekijöiden löytyminen. Osa alalle hakeutuvista kokee olevansa hyviä asiakaspalvelussa, mutta isännöinti on paljon muutakin. Talotekniikkaa, juridiikkaa ja taloushallintoa voi aina opiskella ja tietämystään niillä alueilla lisätä. Korostan aina suunnittelun merkitystä. – Isännöitsijällä on oltava mahdollimman laaja asiantuntijaverkosto, joka tekee tarvittaessa lausuntoja ja pystyy muutenkin antamaan suosituksia, mitä pitäisi tehdä. Isännöitsijä voi hallita tekniikkaa, juridiikkaa tai taloutta, mutta nuo taidot jäävät varjoon, jollei isännöitsijä tule toimeen hallitusten kanssa. Yhteistyön toimivuus on ehdoton edellytys sille, että taloyhtiön asioita voi ajaa kaikkia osapuolia tyydyttävästi. Keskinäinen luottamus on oltava vahvalla pohjalla ja etenkin uuden taloyhtiön kanssa luottamus on rakennettava aina alusta asti, Jukka Pohjola sanoo. Alalle on aika helppo tulla, mutta vaikeampi menestyä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Pohjola Isännöitsijätoimisto Pohjolasta. Taloyhtiöillä on usein jonkinasteista korjausvelkaa. Isännöitsijän on osattava arvioida, miltä tahoilta hän asiantuntemusta eri hankkeisiin hakee, koska tänä päivänä yrityksiä ja erilaisia konsultteja on paljon. Isännöitsijä ei ole talonmies
Siihen on omat tekijänsä, mutta neuvoja voin toki asukkaalle antaa. Pohjolalla ei ole mitään sitä vastaan, että taloyhtiöt kilpailuttavat isännöintitoimistoja – Peruspalveluiden hinta ei varmaankaan suuresti vaihtele. On myös syytä muistaa, että isännöinnillä on ainakin jonkinlainen vaikutus käytännössä kaikkiin taloyhtiön asioihin, joten isännöinnin arvoa voi olla vaikea mitata. Isän opissa oppi alan Isännöitsijä oppii ammattiin käytännön kautta. – Kilpailutus on kuitenkin ainoa tapa mitata isännöinnin hintataso, tosin tarjousten vertailu voi olla hankalaa samoin kuin isännöinnin todellisten kustannusten arvioiminen. Konrad Owizyc aloitti isännöitsijänä kolmisen vuotta sitten. Työmatkaa kertyi ja päivät olivat aika pitkiä, mikä ei ole perheelliselle eduksi. Näin ja opiskeluaikana hieman koinkin alaa, muttei se silloin oikein napannut. Urakka on vähintään yhtä suuri kuin osakasrekisterikin oli. Tilaisuus tuli ja tartuin siihen. Kiinnostus vain sitä kohtaan kasvoi ja alkuvuodet teimme isännöintiä isän kanssa. Joskus kilpailutus poikii sen tuloksen, ettei isännöintitoimiston vaihdosta ole taloyhtiölle etua. Lainsäädännöstä tulee uusia velvoitteita. – Isällä oli yhden miehen isännöintitoimisto Hauholla. Seuraava iso työ on tehdä Maanmittauslaitokselle sähköinen rekisteri siitä, mitä kiinteistössä on tarkoitus saneerata, on se sitten taloyhtiön tai osakkaan remonttia. Rakennusja saneerausalan kokemuksesta on ollut hyötyä paljon, vaikken itse pyrikään asukkaiden omia remontteja valvomaan. Taloyhtiöiden hallitusten kanssa on kemioiden pelattava, muutoin voi olla tiedossa hankaluuksia.. – Perheelläni on rakennusalan yritys ja työmaat olivat pääkaupunkiseudulla ja Tampereen ympäristössä. 16 valitsin monen sattuman kautta alan. Hinteroja voi olla lisäpalveluissa, mutta taloyhtiöt arvostavat sitä, että yhtiön asioita hoidetaan hyvin ja ovat valmiita siitä hieman maksamaankin. Loppujen lopuksi en itsekään ihan täysin tiedä, miksi Jukka Pohjola ja Konrad Owizyc pitävät isännöitsijän työtään vaihtelevana. Avasimme Hattulan toimiston lähinnä minun työllistämisekseni. n Taloyhtiöasioiden kanssa on vähän sama juttu. Parissakymmenessä vuodessa isännöinti on muuttunut paljon – Tekniikka on mennyt eteenpäin ja taloushallinto-ohjelmat ovat muuttuneet sähköisiksi. Olin miettinyt isännöintialaa jo aika pitkään. Osakasrekisteri siirrettiin jo pari vuotta sitten ja nyt on siirrettävä tekniikkaan ja talouteen liittyvät tiedot. Jukka Pohjola tuli alalle aivan muista hommista, mutta päätyi isänsä työn jatkajaksi
Siksi on mahdollista, että yritykset perivät seuraamusmaksut asiakkailtaan, sanoo Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki. Uudistettu auktorisointi on tarkoi tus aloittaa ensi vuonna. Kuva: Aalto-yliopisto Maksavatko taloyhtiöt isännöintikartellin sakot?. Yritykset mak savat seuraamusmaksut joko asiak kailta saatavilla tuloillla tai varallisuudellaan, kiteyttää tilanteen isännöintikartelliin perehtynyt Aaltoyliopiston yritysjuri diikan professori Petri Kuoppamäki. Sen sijaan niin sanottu hintasigna lointi on kiellettyä, Petri Kuoppamä ki selvittää. – Riski on olemassa. Siksi riski siitä, että yritykset siirtävät saamiaan seuraa musmaksuja asiakkaiden maksetta vaksi on todellinen, hän jatkaa. Isännöinnin mahdolliset hinnantarkistukset tulee käydä asian mukaisesti läpi taloyhtiöiden hallitus ten kanssa sopien muistaen, että kyse on sopimusasiasta eikä ilmoitusasias ta koskien myös isännöinnin erillis veloituksia. Kor kein hallintooikeus määräsi isännöin tiyrityksille seuraamusmaksuja. Colliers Finland Group ja Retta Isän nöinti määrättiin yhteisvastuullisesti maksamaan 700 000 euron seuraa musmaksu. Huomioitavaa on, että isännöinti kartellin pyrkimykset hintatason nos tamiseen ovat voineet vaikuttaa myös muiden isännöintiyritysten palkkioi hin, joten kartellin kärsijöiksi ovat saattaneet joutua muutkin kuin tuo mittujen isännöintiyritysten asiakkaat. Isännöinnin keskittyminen voi näkyä taloyhtiöille esimerkiksi si ten, että jos muutama vuosi sitten lä hialueella toimi kolme alan yritystä, nyt niitä voi olla kaksi. Suomen Isännöintiliitto tuomittiin maksamaan 73 000 euroa. 17 Tämä tarkoittaa sitä, että hinnan korotuksista julkisesti puhuva voi syyl listyä kartelliin, koska kilpailijat voivat tehdä samat korotukset. – Isännöitsijäyritykset maksavat seuraamusmaksut joko asiakkailta saatavilla tuloillla tai varallisuudellaan. Taloyhtiöissä on herännyt huoli siitä, että yritykset siirtävät korvaukset asiak kaiden eli taloyhtiöiden maksettavaksi. Retta Isännöinti Oy, Retta Oy, Retta Group Oy ja Retta Holding Oy tuomittiin neljän miljoonan euron seuraamusmaksuihin. Hinnat esille Korkeimman hallintooikeuden tuomio linjaa, etteivät yritykset saa keskus tella tulevaisuuden hintakehityksestä keskenään. Myös isännöitsijäyritykset voivat kertoa palveluiden hinnoistaan. REIM Hämeen linna Oy ja REIM Group Oy Ltd mää rättiin maksamaan yhteisvastuullisesti 750 000 euroa. ISA-auktorisointi Isännöinnin ongelmia on yritetty vii me vuosina siivota muun muassa isän nöinnin eettisillä ohjeilla. Hänen mukaansa isännöintialan kes kittymiskehitys lisää riskiä taloyhtiöiden joutumista kartellimaksujen maksajiksi. Isännöinnin tulee avata palkkiot vuosittain taloyhtiöille siten, että selkeästi käy ilmi paljonko isän nöinti laskutti taloyhtiöltä edelliseltä tilikaudelta erillisveloitettavia palk kioita ja paljonko kiinteitä kuukausi palkkioita. Kehityskoh teena on erityisesti auktorisointien sisältö, mutta myös tunnettuus, sillä tällä hetkellä suhteellisen pieni osa isännöintiyrityksistä ja isännöitsijöistä on auktorisointien piirissä eikä järjes telmä ole riittävän tuttu asiakkaille. n K uusi isännöintiyritystä sekä Isännöintiliitto syyllistyi vät laittomaan hintakartel liin vuosina 2014–2017. – Isännöinti on viime vuosina yri tyskauppojen vuoksi keskittynyt yhä enemmän. Vireillä on myös isännöinnin ISA auktorisoinnin uudistus. – Esimerkiksi kaupat kertovat avoi mesti tuotteiden ja palveluiden hin noista. Isännöinnissä tämä riski on pienempi alan keskittymiske hityksen vuoksi. Taloyhtiöitä edustavan Kiinteistö liiton mukaan isännöintipalkkioiden selkeyden, läpinäkyvyyden ja hinnan muutosmenettelyiden osalta on edelleen kehittämistä. Isännöinti on paikallinen toimiala, vaikka alalla on isoja valtakunnallisia yrityksiä. – Jos jollakin alalla on kova kilpailu tilanne, yrityksellä on riski menettää asiakkuuksia reippaiden hinnanko rotusten vuoksi. Yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti 1,050 miljoonasta eurosta. OP Koti Kainuu määrättiin maksa maan 75 000 euroa, Kiinteistötahkola Tampere Oy (aiemmin Isännöinti Ilk ka Saarinen Oy) 60 000 euroa. Isännöinnin eettisen neuvoston tehtävänä on pyyn nöstä antaa lausuntoja siitä, onko tietty isännöintialan ammattimainen toimija menetellyt isännöinnin eettisten ohjei den vastaisesti. Loput tulevat Retta Isännöin ti Oy, Retta Oy ja Retta Group Oy:n maksettavaksi. Oulun Kiinteistötieto Oy ja Suomen Kiin teistöhallinta Oy 900 000 euroa, jos ta yhtiöt vastaavat yhteisvastuullisesti 10 000 eurosta, ja Oulun Kiinteistötieto yksin 890 000 eurosta. Sen sijaan tuomio ei estä sitä, etteivätkö isännöintiyritykset voi kertoa avoimesti hintojaan esimerkiksi verkkosivuillaan
Miksi me asumme pienissä, ahtaissa asunnoissa. Teksti: Eero Wihuri O n kulunut aikaa 46 vuotta siitä, kun sittemmin suomalaisen rockin suurimmaksi yhtyeeksi kasvanut Eppu Normaali julkaisi laulun ”Puhtoinen lähiöni”. Suomessa rakennetaan enemmän pieniä kerrostaloasuntoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Kappaleessa yhtyeen alkuperäinen basisti ja kappaleiden pääasiallinen tekstittäjä Mikko Saarela kritisoi terävästi suomalaista asuntopolitiikkaa. Miksi rakennetaan esimerkiksi kaksioita, joissa on tupakeittiö eteisessä. Kuten Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kiteytti pari vuotta sitten, elintaso on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta asumisväljyys Itä-Euroopan tasoa. Miksi meille myydään pieniä asuntoja?. Noin 40 prosenttia rakennettavista huoneistoista on alle 37 neliömetrin kokoisia. Vaikka Eppu Normaalin uran yksi suurimmista hiteistä on lähes 50 vuotta vanha, on kappaleen teksti yhä ajankohtainen. 18 Uusissa kaksioissa tupakeittiö voi olla eteisen yhteydessä Monet ihmiset haluavat avaria, valoisia koteja. Suomessa on vuosikymmenten ajan asuttu ahtaammin kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Silti varsinkin isompiin kaupunkeihin rakennetaan pieniä asuntoja. ”Kylven ilossa, asun voikilossa/kopperossa, asunnossa, jossa/voi nukkua ja kylpeä, oon siitä hyvin ylpeä/on puhtaita molemmat neliöt/ei viihdy siellä loiseliöt/on kiilto parketissa/ruoka supermarketissa”, riimitteli Saarela
Ratkaiseva runkosyvyys Kyse on myös rakennusliikkeiden katteista. – Mielestäni meidän tulisi ensin tutkia asukasryhmien toiveita, ja tehdä vasta sen jälkeen päätöksiä asumisen tulevaisuudesta. – Peruslähtökohta on selkeä. Siksi olen suunnannut tutkimukseni päätössanat päättäjille, jotka voivat nostaa asumisen laadullisia tavoitteita, toteaa Tervo. Väitöskirjassa Tervo tutki työikäisten yksinasujien asuintilatarpeita ja -toiveita pääkaupunkiseudulla. Uusissa kaksioissa tupakeittiö voi olla eteisen yhteydessä Uusissa pienasunnoissa usein eteinen, keittiö ja olohuone ovat usein samaa tilaa. On tärkeä huomata, että ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. Kuitenkin ihmisten asumistoiveissa korostuu väljyys ja luonnonläheisyys. Nämä neliöt ovat kaukana ikkunoista ja on aina pohdinnan paikka rakennuttajalle, mitä tilaan sijoitetaan. Britanniassa uudisrakennuksissa pienten asuntojen määrä on pysynyt pitkään 9–14 prosentissa. Kerrostaloissa hissit ja porrashuoneet vievät paljon tilaa. Aalto-yliopiston tutkija Anne Tervo kiinnitti vuonna 2021 väitöskirjassaan huomiota asumistoiveiden ja tarjolla olevien asuntojen väliseen ristiriitaan. Tulosten perusteella Tervo esittää, että yksiö erilliskeittiöllä olisi syytä palauttaa asuntotuotantoon. 19 – Yksinasujien määrän lisääntyminen ei välttämättä tarkoita pienten asuntojen tarpeen lisääntymistä, korostaa Tervo. Näin voidaan tuoda joustoa yksinasujien muuttuviin asuintilatarpeisiin ennakoimattomat muutokset mukaan lukien. Siksi vaarana on, että kohderyhmän asumista tulkitaan stereotyyppisten ja vanhentuneiden mielikuvien valossa. Tämän vuoksi kasvavissa kaupungeissa halutaan rakentaa asuntoja, joissa neliöt hyödynnetään tehokkaasti, selvittää tutkijatohtori Jyrki Tarpio Tampereen yliopistosta. – Paksurunkoisissa taloissa keskirunkoon jää niin sanottua ”perätilaa”. – Tällä hetkellä pieniä asuntoja on runsaasti tyhjillään. – Yhden hengen asuntokunnan koko on heikko asuintilatarpeiden selittäjä. Haluavatko ihmiset pieniä asuntoja. Suomessa muutamat isot kaupungit kasvavat, ja väestönkasvun vuoksi tarvitaan runsaasti uusia asuntoja. Tämä johtunee osin siitä, että yleisesti asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, kun asukkaita on enemmän kuin yksi per huone yksinasujat ovat siis eräänlaisia väliinputoajia. Kohtaavatko asuntojen tarjonta ja ihmisten toiveet. Silloin haetaan liiallista tehokkuutta. Runkosyvyydellä on suora vaikutus asuntojen asuttavuuteen, huoneiden muotoihin ja valoisuuteen. Tutkimus käsittelee esimerkiksi koettua ahtautta, jota ei ole aiemmin tutkittu yksinasujien näkökulmasta. Yksi ratkaisu on sijoittaa pienemmän asunnon keittiö tällaiseen tilaan kauemmaksi ikkunoista, Jyrki Tarpio selvittää. Koska rakentaminen on kallista, pyritään tiivistämään asuntojen kokoa, jotta myyntihintaa voidaan laskea, hän jatkaa. Erityisesti uudessa asuntotuotannossa tyypillinen ratkaisu yksiö avokeittiöllä on harvoin vastaus työikäisen yksinasujan asuintilatarpeeseen. Sen sijaan pienissä asunnoissa paksurunkoisuus johtaa lähes poikkeuksetta pimeisiin, hankalasti kalustettaviin käytävämäisiin tiloihin. Se liittyy suoraan asukkaiden hyvinvointiin, jonka tulisi olla asumista käsittelevän keskustelun ytimessä, Tervo sanoo. Ulkoseinät ovat rakennuksen kallein osa. n Esimerkiksi Tanskassa vain 7,5 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista on alle 50 neliömetrin kokoisia. Jyrki Tarpion mukaan ihmiset ovat entistä tarkempia asuntoa ostaessaan. Asuntojen tilajärjestelyihin vaikuttaa kerrostalon runkosyvyys, eli vastakkaisten julkisivujen keskinäinen etäisyys. Markkinoille on myös rakennettu vain hieman yli 60 neliön kokoisia kolmioita. Huoneen määritelmä on seitsemän neliötä. Jyrki Tarpion mukaan nämä tilat ovat kalliita, siksi rakennuttaja haluaa taloon mahdollisimman paljon asuntoja. Jos taloon survotaan liikaa asuntoja, asuntoihin voidaan rakentaa hankalia ratkaisuita. Toisinaan myös kaavan antaman rakennusoikeuden täysimääräinen käyttö on mahdollista vain paksuilla runkosyvyyksillä. Asumisen tulee olla kohtuuhintaista ja muutenkin saavutettavaa, mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että asuntojen koko pienenee pisteeseen, jossa niiden asuttavuus kärsii. – Joskus halu saada mahdollisimman monta asuntoa yhteen taloon menee niin sanotusti överiksi. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa. Samanaikaisesti rakentaminen on varsin kallista. Se voi kertoa siitä, etteivät pienet asunnot kiinnosta ihmisiä. Miksi tyydymme asumaan ahtaasti. Miksi esimerkiksi Espooseen rakennetaan kaksioita, joissa tupakeittiö on sijoitettu eteiseen. Rakennusliikkeet suosivat mieluusti paksurunkoisia taloja, koska ne ovat tuottoisampia. Kyselytutkimuksessa nousi esiin etenkin yhden hengen asuntokuntien muita suurempi tilantarve. Huomionarvoista on, että ahtauden kokemus liittyy juuri tähän asuntotyyppiin. Kuvituskuva: Pixabay. Hän esittää, että sekä uusien asuntojen että peruskorjattavan asuntokannan suunnitteluvaatimuksiin lisätään monikäyttöisyys. – Kyse on asuntojen myyntihinnasta. – Asuntotutkimuksen tulokset siirtyvät meillä käytäntöön heikosti, koska muutosten oletetaan aiheuttavan automaattisesti lisäkustannuksia vakiintuneisiin tuotantomalleihin. Erityisenä epäkohtana esiin nousi asuntosuunnittelun kannalta merkityksellisen tiedon puute: asukkaiden tarpeita ja toiveita ei ole riittävästi kartoitettu. Tervo peilaa tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun asuntotuotannon nykytilaan. Suomessa uusi yksiö on keskikooltaan hieman alle 30 neliötä, kaksiot noin 45 neliöisiä. Tai miksi on rakennettu pieniä, alle 40 neliön kaksioita, joissa makuuhuoneeseen sijoitetun parisängyn eri puolille pitää kulkea kahdesta eri oviaukosta. Paksurunkoisissa taloissa ei ole ongelmallisia tilaratkaisuita, jos taloon rakennettavat asunnot ovat suuria
Näytteet kerättiin vuosien 2019–2024 aikana. Lähes kaikki krokidoliittihavainnot tehtiin 1960-luvun rakennuksissa ja useimmiten kuitusementtilevyissä. Kartoitusten ja oikeaoppisen purun teettäminen on rakennuttajan vastuulla. Kartoituksen teettäminen on paras tapa ehkäistä altistumista ja varmistaa turvallinen elinympäristö ja turvallinen rakenteiden purku, painottaa toinen tutkimuksen takana oleva sisäilma-asiantuntija Petri Nevalainen Susteralta. Eniten asbestihavaintoja tehtiin vinyylilaatoituksissa, putkieristeissä ja kuitusementtilevyissä. Kiinteistöjen elinkaaripalveluita tarjoavan Susteran teettämä tutkimus kattoi yhteensä 90 asbestija haitta-ainetutkimusta eri vuosikymmenien rakennuksissa. 20 A sbestia esiintyy edelleen huomattavan monessa suomalaisessa rakennuksessa. Krokidoliitin purulle on tiukemmat vaatimukset muun muassa purkuosastoinnin alipaineistuksen ja henkilösuojauksen suhteen. Asbestia havaittiin yhteensä 21 erilaisessa materiaalissa. n Asbestia yhä runsaasti suomalaisissa rakennuksissa Asbestia on käytetty menneinä vuosikymmeninä laajasti muun muassa putkieristeessä. Kuva: Sustera. Asbestipurkutyön saa myös tehdä vain luvanvarainen yritys. Altistuminen oli vähäistä materiaalien sijainnin vuoksi, mutta löydökset vaativat korjaustoimenpiteitä. Silloin asbestikuidut vapautuvat sisäilmaan. Ongelma syntyy, jos asbestia sisältävät materiaalit rikkoutuvat. Erityisesti vanhojen talojen putkieristeiden kuntoon kannattaa siis kiinnittää huomiota, Nevalainen kertoo. – Joka neljännessä kohteessa havaittiin rikkinäisiä asbestipitoisia materiaaleja. Ehjänä rakenteissa olevat asbestipitoiset materiaalit eivät vaikuta sisäilman laatuun. Tutkimuksen mukaan krokidoliittia eli sinistä asbestia havaittiin kuudessa eri kohteessa. Tutkitut rakennukset oli rakennettu eri vuosikymmenillä painottuen 1900-luvun jälkipuoliskolle. 72 prosentissa tutkituista kohteista havaittiin vähintään yksi asbestipitoinen materiaali. Kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin rakennuksiin on tehtävä lain mukaan asbestikartoitus ennen purku-, korjaustai kunnossapitotöihin ryhtymistä. – Tulokset vahvistavat, että asbestia esiintyy yhä laajasti rakennuksissa. Sininen asbesti on asbestityypeistä vaarallisin. Tutkimuksessa analysoitiin 1808 materiaalinäytettä. Asbestikuidut ovat hengitettynä erittäin vaarallisia, sillä ne voivat aiheuttaa keuhkosyöpää, asbestoosia ja keuhkopussin sairauksia
Samankaltaisia onnistuneita esimerkkejä löytyy myös esimerkiksi kemianja lääketeollisuudesta. Yksi keskeisistä teemoista Sähköistämällä energiatehokkuutta teollisuudessa -yhteishankkeessa oli korkean lämpötilan lämpöpumppujen hyödynnettävyys ja kehittäminen: erityisesti kompressoritekniikka ja uudet kylmäaineet, jotka mahdollistavat yhä tehokkaampia laitteita, jopa höyryn tuottamiseen hukkalämmöstä. 21 Lämpöpumput auttavat ottamaan talteen teollisuuden hukkalämpöä L ämpöpumpputeknologian avulla voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä ja päästövähennyksiä teollisuuden prosesseissa. Teollisuuden hukkalämpöpotentiaali ei ole aikaisemminkaan jäänyt Suomessa huomaamatta. n Lämpöpumppuja AmbiHeat-lämpöpumppulaitoksen sisällä.. Tämän myötä erityisesti teollisen kokoluokan lämpöpumppujen rooli kasvaa entisestään osana teollisuuden vihreää siirtymää. – Tällöin lämpöpumppujen ja hukkalämmön talteenoton avulla primäärienergian kulutus voidaan vähentää 10 MW:sta 3,5 MW:iin, havainnollistaa Calefan energia-asiantuntija Antti Porkka. Tehokkaampia laitteita European Heat Pump Association (EHPA) raportoi keväällä, että Euroopan komissio korostaa teollisuuden hukkalämmön hyödyntämistä energiatehokkuuden ja teollisuuden sähköistämisen ytimessä. – Mäkelä Alun anodisointilaitoksen energiauudistuksessa CO2-päästöt vähenivät 800 tonnilla vuodessa, kertoo Antti Porkka toteutuksesta, johon kuuluu myös Calefan toteuttama lämpöpumppulaitos. Esimerkiksi alumiiniprofiilien valmistus lukeutuu teollisuuden aloihin, joissa tyypillisesti kuluu runsaasti energiaa. Vuonna 2024 Motiva kokosi laajan joukon teollisuuden toimijoita keskustelemaan sähköistymisen ja teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista. Esimerkiksi tehtaassa, jossa kuivausprosessi on toteutettu 10 megawatin polttoon perustuvalla tuotannolla, voidaan prosessin hukkalämpöä ottaa talteen lämpöpumpuilla 6,5 megawatin edestä. Euroopan komissio on nostanut teollisuuden hukkalämmön hyödyntämisen yhdeksi keskeisistä toimista energiatehokkuuden ja teollisuuden sähköistämisen edistämisessä. Esimerkiksi alumiiniprofiilien valmistus lukeutuu teollisuuden aloihin, joissa tyypillisesti kuluu runsaasti energiaa. Calefa tekee lämpöpumppuihin perustuvia energiaratkaisuita teollisuudelle, energian tuotantolaitoksille sekä suurille kiinteistöille. Sähköä kuivausprosessin lämmöntuotantoon käytetään tällöin vain 3,5 megawattia. Energiatehokkuutta halutaan tukea esimerkiksi investointeja helpottamalla. Motivan yhteishankkeen pohjalta julkaisemassa selvitysraportissa kerrotaan, että lämpöpumpputeknologian avulla voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä ja päästövähennyksiä teollisuuden prosesseissa. Porkan mainitsemansa esimerkki ei ole ainoa havainnollistus onnistuneesta hukkalämmön hyödyntämisestä teollisuuden parissa. Calefa ja Mäkelä Alun yhteistyö on osoittanut, että valimon tai anodisointilaitoksen hukkalämmön hyödyntäminen on paitsi mahdollista, myös erittäin kannattavaa
Siinä kiteytetysti vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne juuri nyt. Teksti: Eero Wihuri R unsaasti tyhjillään olevia vuokra-asuntoja, laskevia vuokria. Kyseessä oli ensimmäinen kerta koko mittaushistorian ajalta, kun pääkaupunkiseudun vuokrat laskivat. Runsas tarjonta on painanut vuokratasoa alaspäin. Kuvituskuva: Pexels. 22 – Nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa Runsaasti tyhjiä asuntoja – vuokrat laskevat Vuokra-asuntomarkkinoilla nähdään nyt, miten kysynnän ja tarjonnan laki toimii. Historialliset käänteet vuokra-asuntomarkkinoilla ovat jatkuneet myös loppukesän ja kuluneen syksyn aikana. Vuokra-asuntoa hakevilla on nyt runsaasti tarjontaa. Asuntoja on runsaasti tyhjillään, ja nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa. Vuokrakehityksessä koettiin historiaa kesällä, kun Tilastokeskus julkaisi vuokratilastot vuoden 2025 toiselta neljännekseltä huhti–kesäkuulta
– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 11 000 tyhjää vuokra-asuntoa. Tarjonta on ollut jo neljän vuoden ajan erittäin runsasta, mikä painaa vuokria yhä vahvemmin alaspäin, havainnollistaa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson. Muualla Suomessa yksiöiden ja kaksioiden vuokrat nousivat hieman enemmän (0,6 %) kuin kolmioiden (0,5 %). Kysyntä ja tarjonta Eemeli Karlssonin mukaan vuokra-asuntomarkkinoilla nähdään nyt, mitä tapahtuu kysynnän ja tarjonnan lakien toimiessa. Molemmissa kaupungeissa on tällä hetkellä vetovoimaa, mutta asuinrakentaminen ei seuraa perässä. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokrat nousivat eniten Rovaniemellä (+2,0 prosenttia), Vaasassa (+1,2 %) sekä Seinäjoella ja Mikkelissä (+1,1 %). Aiemmin huonetyyppien välillä nähtiin selkeitä eroja vuokrakehityksessä, mutta nyt erot ovat tasoittuneet. – Samalla ARA-vuokrat nousevat noin viisi prosenttia. – Valtion tukemaa tuotantoa on rakennettu valtavasti myös Turkuun, jossa vuokra-asuntojen tarjonta on jo muutenkin historiallisen runsasta. Toisessa ääripäässä vuokrien lasku kiihtyy useassa kaupungissa. Kun rakennetaan lähes yksinomaan valtion tuotantotuella, myös segregaation riski kasvaa. Tilanne on täysin päinvastainen kuin pääkaupunkiseudulla, näissä kaupungeissa vuokrat nousevat, koska tarjontaa ei ole. Kaksioissa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä (+2,2 %), ja sama kaupunki johti myös kolmioiden kehitystä (+2,1 %). Koska tarjontaa on runsaasti, vuokrat ovat laskeneet. Päättäjien olisi syytä olla tarkkana siinä, mihin rakennetaan ja millaisia alueita nyt luodaan tuleviksi vuosikymmeniksi, hän varoittaa. En poissulkisi mahdollisuutta, että Turku liittyy kaupunkien joukkoon, joissa vapaarahoitteiset vuokrat alkavat laskea, Karlsson huomioi. – 2010-luvun alussa isoissa kaupungeissa käytiin kisaa asunnoista. – Rovaniemellä ja Vaasassa ei ole saatu asuntohankkeita käyntiin ja nyt seuraukset alkavat näkyä. Näytöillä saattoi olla kymmeniä ihmisiä. Suurimmat laskut nähtiin Vantaalla (-1,3 %), Porvoossa ja Hyvinkäällä (-1,1 %). ARA-vuokrat nousivat edelleen selvästi vapaarahoitteisia vuokria nopeammin. Nyt on hyvä, jos muutama ihminen tulee näytölle, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson havainnollistaa muutosta.. 23 – Nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa Runsaasti tyhjiä asuntoja – vuokrat laskevat – Nyt rikotaan ennätyksiä vuokrien laskuvauhdissa. Pääkaupunkiseudulla ARA-vuokrat nousivat keskimäärin 3,7 %, kun muualla maassa nousu oli 3,0 prosenttia. Valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa on rakennettu erittäin runsaasti jo valmiiksi vaikeaan vuokramarkkinaan, mikä näkyy nyt poikkeuksellisen suurena vuokra-asuntotarjontana. Yksiöiden vuokrat nousivat eniten pohjalaismaakunnissa: Kokkolassa (+1,8 %), Vaasassa ja Seinäjoella (+1,3 %). Myös Keravalla (-0,9 %), Espoo–Kauniaisissa (-0,6 %), Riihimäellä (-0,5 %), Helsingissä ja Järvenpäässä (-0,3 %) sekä Lappeenrannassa (-0,2 %) vuokrat laskivat. Tämä on huolestuttavaa, sillä kasvu törmää seinään, jos asuntoja ei ole tarjolla, Karlsson tiivistää. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat kaikissa asuntotyypeissä tasaisesti -0,5 %. Aiemmin kehitys oli päinvastainen. Suurimmat korotukset mitattiin Joensuussa (+6,0 %), Turussa (+4,9 %) ja Mikkelissä (+4,4 %)
Laskelmat kestävät enemmän riskiä, kun taas 2020-luvun alkupuolella ostetuissa asunnoissa ei juuri ollut riskivaraa. n Muutos reilun kymmenen vuoden takaiseen tilanteen on iso. Vuokra-asuntojen ostoaikeissa on merkittäviä eroja eri kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla kassavirtapositiivisten kohteiden löytäminen on vaikeampaa, tai pääomaa on sidottava selvästi enemmän. Kärsivällisyyden tarve Asunnot on koettu pitkään hyviksi sijoituskohteiksi. Suurimmat ostohalukkuudet löytyvät Porista (57 prosenttia), kun taas Helsingissä vain 15 prosenttia vastaajista suunnittelee uusia sijoituksia. Aika alkaa pitkästä aikaa näyttämään varsin mielenkiintoiselta hypätä sijoitusasuntomarkkinalle ja uskonkin tämän näkyvän kasvaneissa ostoaikeissa, kommentoi Eemeli Karlsson. Pääkaupunkiseudulla selvästi pienemmät ostoaikeet kuin keskisuurissa kaupungeissa Syksy 2025 kohdalla tämä merkki tarkoittaa, että kaupungin ostoaikeet ovat nousseet keväästä. Myös muilla pääkaupunkiseudun alueilla ostoaikeet jäävät muuta maata alhaisemmiksi, Vantaalla 19 prosenttiin ja Espoossa 22 prosenttiin. Nyt on hyvä, jos muutama ihminen tulee näytölle, Karlsson havainnollistaa. Karlssonin mukaan asuntosijoittajan kannattaa pohtia asukaslähtöisesti, miten oma asunto erottuu tarjonnasta. Kärsivällisyyttä tarvitaan, koska markkinahintojen perässä juokseminen ei ole kestävää. – Lapin maakuntakeskus on kasvanut viime vuosina kaikilla avainluvuilla mitattuna. Suomen Vuokranantajien lokakuun alkupuolella julkaiseman Vuokranantaja-barometrin mukaan reilu 28 prosenttia vastaajista kertoo aikovansa ostaa sijoitusasunnon. Asuntosijoittajien ostoaikeet ovat kuitenkin pohjakosketuksen jälkeen selvässä nousussa. Vuokrat nousivat ja asuntosijoittaminen nähtiin hyvänä vaurastumisen keinona. Samalla vuokralaisten löytyminen koetaan yhä haastavaksi, ja tilastoissa näkyy jopa selkeää vuokrien laskua, Karlsson jatkaa. – Vaikka julkinen mielikuva voi olla jotakin muuta, uusien asuntojen rakentaminen jatkuu. Tampereenkaan pudotus ei ole merkki sen pitkän aikavälin potentiaalin heikentymisestä, mutta kyllä se heijastelee todennäköisesti seuraavan kahden vuoden tilannetta, Karlsson kiteyttää. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä rakenteilla 4 500 vuokra-asuntoa. Grafiikka: Suomen Vuokranantajat Pääkaupunkiseudulla selvästi pienemmät ostoaikeet kuin keskisuurissa kaupungeissa Syksy 2025 kohdalla tämä merkki tarkoittaa, että kaupungin ostoaikeet ovat nousseet keväästä.. Nyt viiden vuoden jälkeen kaupungin näkymissä nähtiin pieni notkahdus, joka pudotti sen sijalle kolme. Näytöillä saattoi olla kymmeniä ihmisiä. Kehitysnäkymien osalta vastaajien tulee arvioida kaupunkia seuraavan kahden vuoden osalta vuokrakehityksen, vuokralaisen löytymisen, väestönliikkeiden, elinkeinoelämän investointien ja työpaikkakehityksen näkökulmasta. Kyselyyn vastasi yli 2200 asuntosijoittajaa. Eemeli Karlssonin mukaan lähivuosina ei ole tulossa vuokra-asuntopulaa, siksi haaveet asuntosijoittamisen pikavoitoista kannattaa unohtaa. – 2010-luvun alussa isoissa kaupungeissa käytiin kisaa asunnoista. 24 Suomen Vuokranantajien ensimmäinen barometri julkaistiin syksyllä 2020, ja siitä lähtien Tampere on hallinnut kehitysnäkymien kärkipaikkaa. – Nyt pääsee ostamaan selkeästi paremmilla tuottovaateilla kuin muutama vuosi takaperin. Kärkeen nousi Rovaniemi, jonka kehitysnäkymät ovat vahvistuneet tasaisesti viime barometreissä. Samalla tuotto-odotuksetkin ovat houkuttelevampia. 2010-luvun alussa elettiin kroonisen asuntopulan keskellä, samanikaisesti korkotaso oli käytännössä nollassa. – Asuntosijoittamisessa, kuten muussakin sijoittamisessa, tähtäin on hyvä asettaa pidemmälle ajanjaksolle. Ostoaikeissa on kuitenkin suurta vaihtelua eri puolilla maata. Samaan aikaan suurimmat kaupungit ovat kamppailleet vuokramarkkinoiden haasteiden kanssa, jotka eivät ole heti poistumassa. – Ostoaikeiden painottuminen maakuntakeskuksiin kertoo sijoittajien siirtymisestä vahvemmin kassavirtahakuisiksi
– Hyvinvointialueiden supistaessa palveluverkostoaan kunnille jää käsiin tyhjiä sote-kiinteistöjä, joita on vaikea ottaa muuhun käyttöön. Vuokrasopimusten päättäminen on haaste kuntien taloudelle. Rakennukset on suunniteltu pysymään samanlaisessa ja -laajuisessa käytössä vuosikymmeniä. Adapteon kesällä 2025 teettämässä tutkimuksessa haastateltiin kuntaja hyvinvointialuepäättäjiä sote-kiinteistöihin liittyvistä suunnitelmista ja haasteista. Hiukan yli puolet hyvinvointialueja kuntapäättäjistä uskoo sote-kiinteistöjen käyttöasteen pienenevän tulevaisuudessa, kun taas 30 prosenttia arvioi käyttöasteen kasvavan. Neljä viidestä vastaajasta kuitenkin arvioi oman hyvinvointialueensa palveluverkoston supistuvan seuraavan vuoden aikana, ja viidennes arvioi sen supistuvan merkittävästi. Kolmannes aluepäättäjistä kertoi, että asiasta oli jo tehty päätöksiä. Tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Oy Adapteon toimeksiannosta touko–kesäkuussa 2025. 25 Tutkimus: tyhjien sote-kiinteistöjen riskit tunnistamatta kunnissa M uunneltavien tilaratkaisujen asiantuntija Adapteon teettämä kyselytutkimus osoittaa, että hyvinvointialuepäättäjien ja kuntapäättäjien näkemykset kunnilta vuokrattujen sote-kiinteistöjen tulevaisuudesta eivät ole linjassa keskenään. Maailma ja palvelutarpeet kuitenkin muuttuvat entistä nopeammin, ja julkisen rakentamisen on pystyttävä vastaamaan tähän muutokseen. Vaarana on, ettei kiinteistöille löydy uusia vuokralaisia tai ostajia, jolloin ne jäävät tyhjilleen kerryttämään huoltoja ylläpitokuluja ja rasittamaan kunnan tasetta, toteaa Tuomas Vaalto. – Se, että aluepäättäjiä pienempi osuus kuntapäättäjistä näkee vuokrasopimusten irtisanomisen todennäköisenä, viittaa siihen, että monessa kunnassa tätä riskiä ei tunnisteta, hän jatkaa. Ainoastaan kasvukeskuksissa ja maakuntakeskuksissa kasvuun uskovat ovat enemmistössä, mutta niissä kiinteistöjen väärä sijainti tarpeeseen nähden nähdään usein ongelmana. – Kaikkia näitä haasteita – väärää sijaintia, liian suurta kokoa tai heikkoja uudelleenkäyttömahdollisuuksia – yhdistää perinteisen rakentamisen joustamattomuus. – Sote-kiinteistöt, kuten terveysasemat ja sosiaalihuollon toimipisteet, on rakennettu tarkoitukseensa sopiviksi, eikä niitä ole helppo muuntaa muuhun käyttöön. Osa kuntapäättäjistä vaikuttaa kuitenkin olevan liian optimistisia vuokrasopimusten jatkuvuudesta, sanoo Adapteon toimitusjohtaja Tuomas Vaalto. Myös suuret vuokrakulut ja tilojen liian suuri koko suhteessa käyttöasteeseen huolettavat neljääkymmentä prosenttia hyvinvointialueiden päättäjistä. Heikko muunneltavuus Sote-kiinteistöjen heikko soveltuvuus tai muunneltavuus muuhun käyttöön nähdään merkittävimpänä sote-kiinteistöihin liittyvänä haasteena kuntapäättäjien keskuudessa. 92 prosenttia tutkimukseen vastanneista kertoi hyvinvointialueensa vuokranneen vähintään muutamia kunnan kiinteistöjä. Aluepäättäjistä yli 80 prosenttia ja kuntapäättäjistä vajaat 60 prosenttia piti kesän alussa todennäköisenä, että sote-kiinteistöjen vuokrasopimuksia irtisanotaan seuraavien vuosien aikana. Muuntojoustavuus tulisi huomioida jatkossa jo suunnitteluvaiheessa, jotta näiltä haasteilta vältytään tulevaisuudessa, sanoo Vaalto. Hyvinvointialueiden päättäjät sen sijaan pitävät kiinteistöjen huonoa kuntoa ja/tai sisäilmaongelmia suurempana ongelmana. Tutkimukseen vastasi 354 kuntaja aluepäättäjää, joista 237 oli aluetai kunnanvaltuutettuja ja 117 johtavia viranhaltijoita. n – Sote-kiinteistöt, kuten terveysasemat ja sosiaalihuollon toimipisteet, on rakennettu tarkoitukseensa sopiviksi, eikä niitä ole helppo muuntaa muuhun käyttöön, sanoo Adapteon toimitusjohtaja Tuomas Vaalto.
Eri hallitukset ovat 1990-luvun alkupuolelta lähtien yrittäneet erilaisilla kampanjoilla, hankkeilla ja ohjelmilla lisätä puurakentamisen suosiota. Puurakentamisen on uumoiltu nousevan rakentamisen valtavirtaan useiden vuosien ajan. V astoin toiveita, ajatuksia ja tavoitteita, puurakentamisen suurta läpimurtoa ei olla vielä koettu Suomessa. Näin ei ole kuitenkaan toistaiseksi käynyt. – Suomessa on puurakentamista edistetty hyvin pienin panostuksin. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: VVR Wood Tampereen Vuoreksen kaupunginosaan rakennettiin kerrostalo puusta. Hallitusohjelmassa on yleinen kirjauksia puurakentamisen edistämi. 26 – Alalla vallitsee virheellisiä käsityksiä puurakentamisen kustannuksista ja riskeistä Miksi puurakentamisen suuri läpimurto ei ole toteutunut. Vuosina 2016–2023 toimineen ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmaa vetänyt Petri Heino totesikin julkisesti kevättalvella 2024 pettymyksensä vallitsevaan tilanteeseen. Kasvavan ympäristötietoisuuden ja tiukentuvien päästörajoitusten uskotaan vauhdittavan puurakentamisen yleistymistä
– Alalla vallitsee virheellisiä käsityksiä puurakentamisen kustannuksista ja riskeistä, muistuttaa Vesanen. Puun ja betonin väliseen hintaeroon vaikuttaa, miten rakennus suunnitellaan. Puurakentaminen mahdollistaa pitkälle viedyn esivalmistuksen ja tämä pitää huomioida sekä mahdollistaa suunnittelussa. 27 sestä ilman konkretiaa, resurssointia ja ohjelmaa. Ympäristö ja päästöt VVR Wood on Suomen suurin puukerrostalojen valmistaja, joka valmistaa käytännössä kaikki puukerrostalot Suomessa. Rakentamisen ilmastopäästöjä tarkastellaan rakentamisen aikaisina päästöinä ja rakennuksen elinkaaren päästöinä. Nyt koko rakennuksen päästöistä elinkaaren aikaiset päästöt ovat noin 50 prosenttia. Tämän vuoksi suunnitteluun kannattaa heti alussa osallistaa teollinen toteuttaja ja osaava suunnittelija. Ne laskevat 25 prosenttiin, Vaikka puun käytön ilmastohyödyt ovat kiistattomia, VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesasen mukaan Suomen rakennusmääräykset ovat edelleen löyhempiä kuin monissa muissa EU-maissa.. Ruotsissa rakennetaan puukerrostaloja, jotka ovat hinnaltaan noin 20 prosenttia vastaavanlaisia betonikerrostaloja edullisempia. Hän uskoo, että kasvava ympäristötietoisuus ja tiukentuvat päästörajoitukset vauhdittavat puurakentamisen yleistymistä. – Esimerkiksi Ranskassa hallitus ja teollisuus satsaavat yhteistoiminnassa kolme miljardia euroa investointitukina puurakentamisen edistämiseen, muistutti Heino artikkelissa. Tämä johtuu siitä, että suunnittelussa piirretyt ensimmäiset viivat ovat ne kalleimmat viivat. Heinon mukaan monien maiden hallitukset ovat omissa ohjelmissaan päätyneet siihen, että rakentamisessa tarvittavaa muutosta kohti vähähiilisyyttä tulee valtion vauhdittaa. – Ranskassa halutaan lisätä lehtipuun käyttöä rakentamisessa ja siihen tarvitaan sahateollisuuden modernisointia ja uusia investointeja. Puutuoteja sahateollisuuden investoinneilla vaikutetaan myönteisesti alan kasvuun, vaihtotaseeseen ja huoltovarmuuteen, hän jatkoi. Oikein suunniteltuna ja tehokkaasti toteutettuna puu on hinnaltaan kilpailukykyinen materiaali, Vesanen havainnollistaa. Lisäksi pitää muistaa rungon osuuden talon rakennuskustannuksista olevan 15 prosentin luokkaa. – Jos ensin tehdään hankesuunnitelma, ja vasta sitten ryhdytään pohtimaan rakennusmateriaalin valintaa betonin ja puun välillä, puu häviää vertailun kustannusten vuoksi. Suomen suurimman puukerrostalorakentaja VVR Woodin toimitusjohtaja Tero Vesasen mukaan rakennusteollisuuden vahva betoniperinne ja vallitsevat ennakkoluulot. Miksi puurunkoisten talojen osuus vuoden aikana valmistuneista kerrostaloista on kuuden-seitsemän prosentin luokkaa. – Puu on uusiutuva ja kevyt kotimainen materiaali. – Betonista rakentaminen on ollut edullisempaa. – Vientiä on ollut Norjaan, Ruotsiin, Viroon ja Islantiin, mutta vienti on tällä hetkellä hiljaista, Tero Vesanen kertoo. Puurakentamisen keskeisiä etuja ovat sen ekologisuus, tehokas rakennuksen elinkaaren aikainen hiilensidonta ja matalat päästöt. Kiinteistön elinkaaren aikaiset ilmastopäästöt laskevat sitä mukaa, kun menemme hiilettömiin energian tuotantomuotoihin. Esimerkiksi rakentamisen tuottavuuden parantamisessa esivalmistuksen kehittämisen kautta olisi paljon tehtävää, Heino ruoski Puussa on tulevaisuus -hankkeen artikkelissa. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Hanke nähdään osana metsäbiotaloussektorin kehittämistä, mikä Suomessa on unohdettu lähes kokonaan. Hänen mukaansa kustannukset ovat suurin yksittäinen puurakentamista jarruttava tekijä. Rakentamisen aikaiset päästöt ovat puusta rakennetulla talolla 40 prosenttia pienemmät kuin betonista rakennetulla. Jos puu sen sijaan valitaan ensin rakennusmateriaaliksi ja vasta sitten suunnitellaan rakennus tarkemmin, hinta laskee koska suunnittelussa voidaan ottaa huomioon puun ominaisuudet. Minun kokemukseni mukaan yhteiskunnan asettamaa puurakentamisen edistämisohjelmaa ja toimenpiteitä tarvitaan. Virheellisiä käsityksiä Miksi puurakentamisen läpimurtoa ei olla koettu. Mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana puun hintakilpailukyky on merkittävästi kohentunut
Vaikka puun käytön ilmastohyödyt ovat kiistattomia, Tero Vesasen mukaan Suomen rakennusmääräykset ovat edelleen löyhempiä kuin monissa muissa EU-maissa. Ympäristöministeriön mukaan puurakentamisen lisääntyminen ei pienennä Suomen hiilinieluja, vaikka puumateriaalin saaminen edellyttää metsän kaatamista. – Edellytyksenä hiilivaraston syntymiselle on, että biopohjainen materiaali on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä eikä sen korjuulla ole pysyvästi heikennetty ekosysteemin hiilinielua. – Puurakentamisen keskeisiä etuja ovat sen ekologisuus, tehokas rakennuksen elinkaaren aikainen hiilensidonta ja matalat päästöt. VTT:n mukaan Suomen rakennettuun ympäristöön on sitoutunut 84 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Painon mukaan mitattuna rakentamisen osuus uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta on jopa 50 prosenttia. Tämän ilmastotavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vähennämme uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä rakentamisessa ja korvaamme niitä kestävän kehityksen mukaisilla materiaaleilla, kuten esimerkiksi puulla. 28 kun hiilettömät energian tuotantomuodot ovat korvanneet vanhat tuotantomuodot. Kuvassa puusta Lahteen rakennettu kerrostalo.. Kyse on isosta asiasta, sillä rakentaminen kuluttaa Euroopassa enemmän raaka-aineita kuin mikään muu teollisuuden ala, ja valtaosa tästä kulutuksesta perustuu uusiutumattomiin luonnonvaroihin. EU-maiden on tarkoitus vähentää hiilidioksidipäästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Se vastaa hiilen määrää, jonka metsät sitovat reilun kahden vuoden kasvun aikana. Lisäksi rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä sekä kuluttaa noin 40 prosenttia primäärienergiasta. Hiilivarasto säilyy ainakin niin kauan kuin biopohjainen materiaali on käytössä rakennuksessa, todetaan ympäristöministeriön verkkosivuilla. Puutuote teollisuudessa on laskettu, että jos kaikki Euroopassa rakennettavat uudet asunnot tehtäisiin betonin sijaan puusta, luonnonvarojen kulutus vähenisi jopa 70 prosenttia. Samalla rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakentamisen aikainen energiankulutus vähenisi 40 prosenttia ja päästöt pienenisivät 60 prosentilla. Kansallisesti ongelma on melko pieni, mutta vaikka Suomen kahden sementtitehtaan osuus maamme hiilidioksidipäästöistä onkin melko vähäinen, noin 1,6 prosenttia, globaalisti sementin valmistus tuottaa enemmän ilmastopäästöjä kuin lentoliikenne. Betonin valmistuksessa sideaineena käytettävän sementin tuotanto esimerkiksi aiheuttaa arvioiden mukaan viisi-kahdeksan prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan puun koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen
Puu hiiltyy palaessaan, tällöin pintaan syntyvä hiilikerros toimii eristeenä. Hänen mukaansa kuntien tulisi suosia puurakentamista omissa hankkeissaan. – On tärkeää, että materiaali ei ole sidottu tiettyyn puurakentamisen ratkaisuun. Viime kädessä kyse on kulttuurisesta muutoksesta. Rakennus valmistuu ensi vuonna.. Todellisuudessa puukerrostalot täyttävät ja jopa ylittävät kaikki paloturvallisuuden kriteerit. Näinhän toimitaan monissa Euroopan maissa kuten Ranskassa ja Itävallassa. Siksi hiilikerroksen suojaaman massiivisen puurakenteen lujuusominaisuudet pysyvät tulipalossa ennallaan ja puu säilyttää kantokykynsä. Tämä on ristiriita, jonka korjaaminen vaatisi poliittista tahtoa. n Espoon Keilaniemeen rakennetaan toimitilarakennusta, jonka rungon keskeinen materiaali on puu. – Jos suomalainen rakennusteollisuus uskaltaa tehdä kulttuurisen loikan pois betonikeskeisyydestä, puurakentaminen voi nousta merkittäväksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ja kestävän kasvun rakentamisessa. Päätös suosia puuta kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa ei ainoastaan tue ilmastotavoitteita, vaan myös lisää kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä ja luo uusia työpaikkoja. Puukerrostalot on varustettu automaattisella sammutusjärjestelmällä, joka sammuttaa palon ja nostaa näin henkilöturvallisuutta merkittävästi . Vesasen mukaan puurakentamisen laajamittainen läpimurto edellyttää tiukempaa regulaatiota, asennemuutosta rakennusalalla ja yhtenäistä toimintamallia, joka vähentää epävarmuutta ja kustannusriskejä. Puu saatetaan esimerkiksi kokea turvattomaksi mahdollisissa tulipaloissa. Kuntien rooli Tero Vesanen toivoo kuntien roolien kasvua. – Kuntasektori voisi edistää puurakentamista suosimalla puuta kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa. Rakennuksen runko koostuu liimapuupilareista, betoni-clt-liittolaatasta ja teräspalkeista. Puukerrostalojen rakenteille asetetaan esimerkiksi sama 60 minuutin palonkestovaatimus kuin betonikerrostaloillekin. Rakennuksen runkomateriaalilla ei henkilöturvallisuuden kannalta muutenkaan ole tulipalossa juuri merkitystä, vaarallisimpia ovat irtaimiston palaessa syntyvät myrkylliset savukaasut. Vääriä mielikuvia Puurakentamisen yleistymistä voivat jarruttaa myös väärät mielikuvat. Suomi vie puutavaraa maihin, joissa ympäristövaatimukset ovat meitä tiukemmat. Julkisivun alumiinirunkoon kiinnitetään puuverhous. Puu siis palaa, mutta se on silti paloturvallinen materiaali, sillä sen kuormankestävyys ja sortuminen voidaan ennakoida tasaisen hiiltymisen ansiosta, ja tämän perusteella rakenteille voidaan laskea riittävät palonkestävyysvaatimuksien mukaiset rakennepaksuudet. Tämä hidastaa puun sisäosien lämpenemistä ja suojaa hiilikerroksen alla olevaa puuta palorasitukselta niin hyvin, että tuuman syvyydessä hiiltymärajan alla puun lämpötila on reilusti alle veden kiehumispisteen. 29 – Esimerkiksi Tanskassa ja Ranskassa on otettu käyttöön tiukempia hiilijalanjälkirajoituksia, mikä on lisännyt puurakentamisen osuutta merkittävästi
Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille. Valo on nopea ja tietoturvallinen keino siirtää tietoa, eikä se häiritse radiosignaaleilla toimivia laitteita. – Ledilamppu säädetään värähtelemään ja vastaanotin tulkitsee tätä värähtelyä. Valoviestinnässä tieto siirtyy radioaaltojen sijaan näkyvän valon avulla. Kotioloissa tiedon siirto valolla voisi tarkoittaa sitä, että langattoman Wi-Fiverkon sijaan meillä on käytössä LiFi, langaton valodata. Mitä jos kaikkea tätä näkyvää valoa voisi hyödyntää tilojen valaisemisen lisäksi myös informaation siirtämiseen ja laitteiden virranlähteenä. Valon räpsyminen on niin nopeaa, että ihmissilmä ei sitä havaitOulun yliopisto: Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa Demoasetelma näkyvällä valolla tapahtuvaan tietoliikenteeseen. E lämme urbaaneissa elinympäristöissä, joissa valaistus on läsnä ympäri vuorokauden. Valo tarjoaa ominaisuuksia, joita radioon perustuvalla tiedonsiirrolla ei ole. Tutkimme, miten jo olemassa olevaa infrastruktuuria, valaistusta, voisi käyttää uusilla tavoilla, Marcos Katz kertoo. Värähtelevä ledi Nykyiset mobiiliverkot perustuvat radioteknologiaan. Professori Marcos Katz havainnollistaa tiedon siirtämistä vertaamalla sitä morsetukseen. Näitä valon tarjoamia mahdollisuuksia tutkitaan Oulun yliopistossa osana 6G-tutkimuksen professorin Marcos Katzin johtamaa Soperiot-hanketta. Yksi hyödyllisistä ominaisuuksista liittyy energiatehokkuuteen, kun valaistukseen jo käytetty energia hyödynnetään myös viestien välittämiseen. Tiedonsiirtoon tarvitaan ledivalaisin, esimerkiksi työpöytää valaiseva lamppu. – Näkyvällä valolla tapahtuvan viestimisen, eli valoviestinnän, kehittämisen taustalla on kestävä kehitys. 30 Valo tarjoaa ominaisuuksia, joita radioon perustuvalla tiedonsiirrolla ei ole Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valaisemme kotimme, toimistomme, sairaalamme ja tuotantolaitoksemme, jotta arkemme rullaa. Kuva: Amila Perera /Oulun yliopisto. Kun valo on päällä, vastaanotin lukee viestiksi ykkösen ja valon ollessa pois päältä nollan. Valaisin toimii Wi-Fi-reitittimen tapaan välittäen siirrettävän informaation vastaanottavaan laitteeseen. Tietokoneessa tai älypuhelimessa on vastaanotin, joka tulkitsee vastaanotetun koodin
Ympäristöä havainnoiva IoT-laite kuluttaa niin vähän energiaa, että sen virransaanti onnistuu tilojen valaistusta hyödyntäen. Vastaanottaakseen valon avulla siirrettävää dataa, on käyttäjän oltava fyysisesti samassa tilassa valonlähteen kanssa. Katz tutkimusryhmineen selvittää, miten IoT-laitteen tarvitsemia osia voisi tuottaa vähemmän materiaalia vaativalla tulostustekniikalla. Niiden avulla voidaan reaaliaikaisesti seurata sairaalan laitteiden ja henkilökunnan sijaintia tai potilaiden vointia. n Valo vaatii myös esteettömän kulun vastaanottimeen toimiakseen tehokkaasti. Lisäksi ne keräisivät käyttöenergiansa tilojen valaistuksesta. Tulostettavissa IoT-laitteissa kiteytyvät Katzin mukaan valon hyödylliset ominaisuudet. – Olisi häiritsevää, jos puhelimesta tai tietokoneesta loistaisi näkyvä valkoinen valo. – Laitteet voisivat hyödyntää tiedon siirrossa sekä radiota että valoa, jolloin niiden käyttäminen olisi turvallista myös radioaalloille herkissä tiloissa. – Visiossamme koko IoT-laite on painettu. – Potilaaseen kiinnitetty sensori voi hälyttää paikalle hoitajan, jos potilas on kaatunut tai hänen lämpötilansa on noussut vaarallisen korkealle. Tulostettuja IoT-laitteita on hankkeessa kehitetty myös sairaalaympäristöihin. Valo välittää Marcos Katzin tiimi kaavailee valoviestinnälle käyttökohteita ympäristöihin, joissa on käytössä radiosignaaleille herkkiä laitteita. Tällainen tarramainen laite voisi esimerkiksi mitata toimiston seinässä sisäilman kosteutta tai lämpötilaa ja lähettää tiedon eteenpäin ohjaamaan ilmanvaihtoa. Tiedonsiirtoon tarvittavaa valaistusta ei ole joka paikassa. Kestävyyttä tavoitellaan myös hyödyntämällä painettua elektroniikkaa. – Jos tietoa siirtävä valonlähde on suljetussa huoneessa, ei sen ulkopuolelta pääse valoa pitkin liikkuvaan sisältöön käsiksi, Katz sanoo. Yksi valon eduista verrattuna nykyiseen tiedonsiirtoon on sen tietoturvallisuus. – Jos esimerkiksi ihmisen sormi peittää valon vastaanottimen älypuhelimessa, tiedonkulku heikkenee tai katkeaa kokonaan. Esimerkiksi sähköposti työkaverille voisi kulkea eteenpäin sen avulla. Valolla on monia etuja, mutta myös omat puutteensa. Lopputuloksena on pankkikorttia pienempi tulostettu tarra, jonka voi kiinnittää helposti hoitamaan omaa tehtäväänsä esineiden internetissä. Tällöin täytyy siirtyä käyttämään radioaaltoja. Säästää luonnonvaroja Valolla on tiedonsiirron lisäksi tutkijoiden suunnitelmissa toinenkin uusi käyttötarkoitus, joka liittyy SUPERIOT-hankkeen pyrkimykseen kohti kestävämpää esineiden internetiä eli IoT:tä (Internet of Things). Tähän hyödynnetään näkymätöntä valoa, kuten infrapunavaloa. Valo ei Katzin mukaan tule korvaamaan radioaaltoihin perustuvaa teknologiaa vaan täydentää sitä. Päämääränä on, että laitteet ottavat toimintaansa tarvittavan energian akkujen tai paristojen sijaan tilaa valaisevista ledilampuista aurinkokennon avulla. 31 varoja ja harvinaisia metalleja. Tutkimuksemme tavoitteena on, että tulevaisuudessa laitteet voisivat joustavasti vaihtaa valon ja radion välillä ympäristön vaatimusten mukaan, Katz kertoo. Kuva: Mikko Törmänen/ Oulun yliopisto. – Näkyvällä valolla tapahtuvan viestimisen, eli valoviestinnän, kehittämisen taustalla on kestävä kehitys. – Valon kanssa samanlaista ongelmaa ei ole. Tulevaisuuden älykkäissä kaupungeissa on käytössä yhä enemmän laitteita, jotka keräävät itsenäisesti tietoa ympäristöstä ja välittävät sitä eteenpäin. Nykyinen esimerkiksi matkapuhelinten sisältämä teknologia sisältää osia, jotka kuluttavat paljon luonnonse. – Tällä säästetään valtava määrä kertakäyttöisiä paristoja. Valon avulla voi siirtää viestejä myös toiseen suuntaan. Sairaaloissa matkapuhelinten käyttö on tietyillä alueilla kiellettyä, sillä niiden radiosignaalit voivat häiritä herkkiä laitteita. Esimerkiksi metsäretkellä katuvaloja ei ole, joten somepäivitykset puolukkametsästä vaativat jatkossakin radioaaltoja. Arkisessa esimerkissä kaupan hyllyllä olevassa maitopurkissa voisi olla printattu tarra, joka näyttää muuttuvia hintatietoja ja kotona ostajan jääkaapissa kehottaa palauttamaan takaisin vedettävän tuotteen kauppaan. Tässäkin apuun tulee valo. Samasta syystä lentokoneessa puhelin tulee asettaa lentotilaan. Marcos Katzin tutkimusryhmä kehittää näistä sensoreista ympäristöystävällisempiä. Tällaisia ympäristöjä ovat sairaalat, tehtaat tai vaikkapa lentokoneet. Näkymätön infrapunavalo välittää viestin huomaamatta, Katz kertoo. Etätyöläisen näkymässä työvalo pysyy tasaisena ja päivän ohjelmassa oleva webinaari alkaa pyöriä läppärin näytöllä. Tutkimme, miten jo olemassa olevaa infrastruktuuria, valaistusta, voisi käyttää uusilla tavoilla, Marcos Katz kertoo
Taloyhtiöt tarvitsevat ilmanvaihtoremonttia, kun ilmanvaihtojärjestelmät ikääntyvät, energia tehokkuusvaatimukset tiukentuvat tai sisäilma ongelmat alkavat haitata asukkaiden hyvinvointia. Tunk kaiseen tai muuten heikkolaatuiseen sisäilmaan nimittäin tottuu yllättävän nopeasti. Painovoimainen ilmanvaihto ei ole välttämättä huono sinänsä, jos se toimii kuten sen pitäisi. – Ilmanvaihtojärjestelmiä on käytännössä kolme. Suomessa on painovoimaisia ilmanvaih toja, koneellinen poistoilmanvaihto ja koneel linen tulopoistoilmanvaihto. Monis sa tapauksissa ilmanvaihdon puutteet huomataan parhaiten juuri, kun asunto on hankittu. Teksti: Juhani Karvonen I lmanvaihtokoneilla on omat elinkaarensa, ja jossain vaiheessa vanha ilmanvaihtokone tai huippuimuri on uusittava. Usein toimi mattomaan tai puutteelliseen ilmanvaihtoon havahtuu vain osa taloyhtiön asukkaista. Yritys huoltaa ilmanvaihtokoneita ja järjestelmiä, modernisoi ilmanvaihtokoneita tekee ilmanvaihtotöihin liittyviä rakenteellisia muutostöitä. Myös naapurihuoneistojen hajut tunkevat sisälle. Vanhentunut ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi te hokkaasti, mikä näkyy kohonneina energiakus tannuksina ja huonona sisäilman laatuna. Cateva on osa PHM Groupia, joka muodostuu paikallisista kiinteistöpalvelualan yrityksistä. 32 Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa oleellista on riittävä korvausilman johtaminen huoneistoon Tunkkaisuus kertoo huonosta ilmanvaihdosta Huono ilmanvaihto ilmenee usein sisätilojen tunkkaisuutena. Kuvituskuva: Pexels. Painovoimaisen ilmanvaihdon tehokkuus riippuu myös säätilas ta, sanoo talotekniikkajohtaja Jesse Jokinen Catevasta. Tulopoistoilmanvaihto on mekaaninen jär jestelmä, joka sekä puhaltaa raikasta ilmaa että Vedon tunne kertoo siitä, että ilman nimenomaan vaihtuu
33 Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa oleellista on riittävä korvausilman johtaminen huoneistoon Tunkkaisuus kertoo huonosta ilmanvaihdosta poistaa likaista ilmaa rakennuksesta puhaltimien avulla. Se toisaalta myös kuluttaa energiaa, koska lämmöntalteenottoa ei ole ja poistoilma hukkaa lämpöenergiaa. Muutoksessa hor mit on joko sukitettava tai pinnoitettava, niihin on tehtävä aukkoja. – Puhaltimiin ilmaantuu yleensä ennen pit kää laakerivikaa, minkä havaitsee jo aistinva raisesti. Järjestelmä vaatii riittä västi korvausilmaventtiilejä, jotta sisäilma pysyy puhtaana eikä korvausilma pääse imeytymään rakenteiden kautta epäpuhtauksia. Kun yksi asukas tukkii venttiilinsä, vaikuttaa se koko järjestelmään ja sitä kautta kaikkien mui denkin huoneistojen ilmanvaihtoon. Huollettu järjestelmä toimii Huollettu ilmanvaihtojärjestelmä toimii ener giatehokkaasti. Se on yleinen vanhemmissa rakennuksissa, joissa ilmanvaihto toimii, vaikka sääolosuhteet olisi vat heikot. – Ilmanvaihtojärjestelmiä vaihdetaan hyvin harvoin, koska vaihto järjestelmästä toiseen on kallis ja lisäksi se todennäköisesti edel lyttäisi rakenteellisia muutoksia kiinteistössä. Linjasaneerauksessa hormit on joka tapauksessa aukaistava, joten niiden uu siminen koneellista poistoilmanvaihtoa varten on järkevää. Joskus painovoimainen ilmanvaihto on mah dollista muuttaa koneelliseksi poistoilman vaihdoksi, mikä kannattaa taloyhtiön tehdä linjasaneerauksen yhteydessä. Puhallin pitää sellaista ääntä, ettei sitä voi olla huomaamatta. Talotekniikkajohtaja Jesse Jokisen mukaan huoneilman tunkkaisuudessa on monesti kyse riittämättömästä korvausilmasta. Vedon tunne kertoo siitä, että ilman nimenomaan vaihtuu. Hormistojen avartaminen Ilmanvaihtojärjestelmästä toiseen ei juurikaan vaihdeta eikä koko järjestelmän vaihdossa ole mielekkyyttä. Jos esimerkiksi koneellinen poistoilmanvaihto korvattaisiin tulopoistoilmanvaihdolla, pitäisi hormistot käytännössä uusia ja avartaa, Jesse Jokinen selvittää. Ilmanvaihtokoneet väistämättä vikaantuvat ajan saatossa. Vedon tunne syntyy siitä, että ulkoa tuleva kylmä ilma laskeutuu alas lattian tasolle, koska ulkoilman ja sisäilman painesuhde on erilainen. Kuvituskuva: Pexels. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa on joko yksi tai useampi poistoilmakone hoitamassa kiinteistön ilmanvaihtoa. – Näitä tehdään kuitenkin hyvin har voin, koska taloyhtiölle se on aika kallis ratkaisu saavutettuihin etuihin nähden, sanoo Jokinen. Koneellinen poistoilmanvaihto on järjestelmä, jossa ilmaa poistetaan rakennuksesta mekaani sesti puhaltimien avulla, useimmiten katolla ole valla huippuimurilla tai kanavapuhaltimella. Vaikutukset kertautuvat ja koko ilmanvaihto menee sekaisin. – Tunkkaisuus ja muualta leviävät hajut ker tovat, ettei raitista ilmaa virtaa sisätiloihin riittävästi, mikä viittaa siihen, etteivät raitis ilmaventtiilit ole riittävästi auki. Huippuimurin kunto ei – Tunkkaisuus ja muualta leviävät hajut kertovat, ettei raitista ilmaa virtaa sisätiloihin riittävästi, mikä viittaa siihen, etteivät raitisilmaventtiilit ole riittävästi auki. Ei ole mitenkään poikkeuksellista, että asukkaat ovat tukkineet raitisilma tai poistoilmaventtiileitä, koska ovat kokeneet vetoa. Painovoimaisessa ja koneellisessa poisto ilmanvaihdossa oleellista on riittävä korvaus ilman johtaminen huoneistoon. Joskus venttiilit on jopa tapetoi tu umpeen, Jokinen selvittää. Järjestelmän keskeinen etu on energia tehokkuus, sillä se hyödyntää poistoilman lämpöä tuloilman esilämmitykseen lämmöntalteenoton avulla, mikä säästää lämmitysenergiaa ja paran taa asumismukavuutta
n ole aina iästä kiinni. ecpuhaltimia. – Teknisesti ottaen energiatehokkuus ei ole pelkästä järjestelmästä kiinni. Raitisilmaventtiileiden määrää voi lisätä, jos ra kenteet antavat myöten. – Uusissa ikkunoissa on karmeissa korvaus ilmaventtiilejä, jolloin ilma hieman lämpenee lasien välissä ennen kuin se ehtii sisälle saakka. Vedontunne voi olla ratkaistavissa myös huonejärjestystä muuttamalla tai katsomalla ken ties huonosti sijoitetulle venttiilille uusia paikka. Huip puimurin ääni paljastaa vikaantuneisuuden, mikä on helppo huomata muiden huoltotoimenpiteiden yhteydessä, Jokinen toteaa. Laskel mista selviää takaisinmaksuaika. – Se on nimenomaan tunne, johon ihmiset reagoivat hyvin eri tavoin. 34 puhaltimet uusia uudempaan tekniikkaan. Raitisil maventtiileitä voi joissakin tapauksissa lisätä ja ainakin varmistaa, että ne ovat puhtaat. Vastaan tulee todella van hoja huippuimureita, jotka pelittävät edelleen hyvin. Markkinoilla hihnavetoisia puhaltimia ja ns. Ikkunaremontin yhteydessä Jokisen mukaan voisi olla hyvä idea käydä raitisilmaventtiilit lä vitse. Tulopoistoilmanvaihdossa on huolehdittava suodattimien vaihdoista, mitä ei tarvitse koneel lisessa poistoilmanvaihdossa tehdä. Joitakin veto todel la kiusaa, toiset eivät sitä edes huomaa. Vetoisuus harmittaa usein Jesse Jokinen saa usein vastata kysymyksiin ve don tunteesta. Hinta on laskettava aina ta pauskohtaisesti. Vedon tunnetta kuitenkin tulee, koska tuolloin ilma nimenomaan vaihtuu. Suodattimet eivät saisi liikaa pölyyntyä koska ilmanvaihdon teho heikkenee. Ilmanvaihdon kanavisto on nuohottava ja puhdistettava pölystä, Jesse Jokinen sanoo. Hihnavetoiset puhaltimet ovat yleensä hieman vanhempia mutta niissäkin on tänä päivänä hy vin energiatehokkaita malleja. Vedolle voi tehdä loppujen lopuksi aika vähän. Myös päätelaitteet on pidettävä puhtaina pö lystä. Jos puhallin me nee rikki tai esimerkiksi huippuimuri vanhenee ja rikkoontuu, voi vaihtaa uudempaan tekniikkaan. – Ilmanvaihtojärjestelmään tulisi vaihtaa suodattimet kaksi–neljä kertaa vuodessa ja huippuimuri tarkastaa ja huoltaa vuosittain. Jokisen mukaan puhaltimien tai tekniikan uu simiseen kannattaa tehdä laskelma, kannattaako Uusissa ikkunoissa on karmeissa korvausilmaventtiilejä, jolloin ilma hieman lämpenee lasien välissä ennen kuin se ehtii sisälle saakka. – Hinta riippuu esimerkiksi järjestelmästä ja koneiden määrästä. Esimerkiksi Sisäilmastoluokitus 2018 esittää ohjeen tarkastaa kanaviston puhdistamistarve vii den vuoden välein Energiatehokkuus on laskettavissa vain ra kennuskohtaisesti. Kuvituspiirros: Pixabay Ilmanvaihtojärjestelmään tulisi vaihtaa suodattimet kaksi–neljä kertaa vuodessa ja huippuimuri tarkastaa ja huoltaa vuosittain.
Vuonna 1847 valmistunut Frenckellin konttori on Suomen ensimmäinen yli 100-vuotias toimitilarakennus, jolla on voimassa oleva A-energialuokan energiatodistus. kehitys on selvä: Kaukolämpö Helsingissä on noussut hinnaltaan valtakunnallisen keskitason yläpuolelle ja se on kallistunut huomattavasti muuta Suomea nopeammin. Aurinkosähköjärjestelmä, joka vähentää ostoenergian tarvetta sekä energiatehokas talotekniikan ohjaus, joka Yli 100-vuotias Frenckellin toimitilarakennus saavutti A-energiatehokkuusluokan. Kuukausittain vaihtuva hintataso tekee vertailusta haastavaa, mutta pitkän aikavälin hintaEnsimmäinen yli 100-vuotias A-energialuokan rakennus Suomessa optimoi sisäolosuhteet ja minimoi kulutuksen. Yhdeksässä vuodessa helsinkiläisen kerrostaloasujan kaukolämpö on kallistunut 70,5 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. A-energialuokan saavutus tekee siitä poikkeuksellisen esimerkin suomalaisessa kiinteistökannassa. Kyseessä on historiallinen virstanpylväs, joka osoittaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus voi uudistua huipputason energiatehokkaaksi menettämättä alkuperäistä identiteettiään. Hiilineutraali kaukolämpö, joka vastaa rakennuksen lämmityksestä. Frenckellin konttorin talotekniikka on rakennettu täysin uudelleen, modernien ja vähäpäästöisten ratkaisujen varaan. Yhdessä nämä ratkaisut muodostavat poikkeuksellisen tehokkaan kokonaisuuden, jonka ansiosta A-energialuokan saavuttaminen vanhassa kivirakenteisessa rakennuksessa on ollut mahdollista. Kuva: Yang ShaoChen. Yhdeksässä vuodessa helsinkiläisen kerrostaloasujan kaukolämpö on kallistunut 70,5 prosenttia, keskiarvo Suomessa 43,0 prosenttia ja viidessä vuodessa 45,5 prosenttia. 35 n ?Kiinteistöalan uutisia Helsinkiläisten kaukolämpö on kalliimpaa ja hinta on noussut lähes kaksinkertaista vauhtia muuhun Suomeen verrattuna. Kaukolämmön asiakashinta Helsingissä vahvistettiin seuraavaksi puoleksi vuodeksi: tammikuussa 2026 kaukolämmön energiamaksu on 3,3 prosenttia edellisvuotta kalliimpaa, kun taas helmikuussa lämmitys on 4,1 prosenttia edellisvuotta edullisempaa. Kaukolämmön hinta noussut nopeimmin Helsingissä F renckellin konttori Tampereella on uudistettu harvinaisen energiatehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka yhdistää 1800-luvun rakennusperinnön ja modernin talotekniikan. Keskeiset tekniset ratkaisut ovat: Hiilinegatiivinen jäähdytys, joka hyödyntää Tampereen kaukojäähdytystä ja Näsijärven syvän veden viileyttä. Saneeraus on toteutettu Meijou Oy:n toimesta ja sen tavoitteena on ollut yhdistää lähes kaksisataa vuotta vanhan rakennuksen arvokas historia ja modernin toimitilan tekniset vaatimukset. Tällä hetkellä helsinkiläinen kerrostaloasukas maksaa kaukolämmöstään 8,4 prosenttia enemmän, rivitaloasukas 7,9 prosenttia enemmän ja omakotitaloasuja peräti 25,3 prosenttia enemmän kuin kaukolämpöverkkojen asiakkaat Suomessa keskimäärin. A-energialuokan saavuttanut Konttori on ensimmäinen vaihe vuosia kestävälle Frenckellin alueen kehittämiselle. Sertifioinnin arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2026, mikä vahvistaa alueen asemaa yhtenä Suomen kunnianhimoisimmista ja vastuullisimmista kiinteistökehityshankkeista. Frenckellin Konttorille haetaan parhaillaan BREEAM In-Use -ympäristösertifikaattia. Uusiutuvaa sähköä hyödyntävä ilmanvaihto, joka tuottaa myös jäähdytysenergiaa kuumimpina kesäkuukausina. Seuraavaksi, vuonna 2026, käynnistyy historiallisesti merkittävän Frenck ellin paperitehtaan laaja saneeraus, jonka myötä alueelle rakennetaan moderneja, joustavia ja energiatehokkaita toimitiloja
Vähemmällä ilmanvaihdolla saavutetaan usein parempi sisäilma, koska ilmavirta ei pöllytä epäpuhtauksia ja järjestelmä toimii rauhallisemmin. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Entos T uuletus aiheuttaa lämpöenergian haihtumista, koska suuri osa ilmanvaihdosta toimii täydellä teholla riippumatta siitä, onko huoneistoissa asukkaita paikalla vai ei. 36 Lämpöenergiaa säästyy merkittäviä määriä Älykäs ilmanvaihto estää ylituuletuksen Valtavat määrät lämpöenergiaa haihtuu vuosittain harakoille suomalaisista kiinteistöistä tuuletuksen kautta. Tämä aiheuttaa huomattavaa, mutta usein näkymätöntä energiahukkaa. Kun ilmanvaihto mitoitetaan oikein, Tarveohjattu, itseoppiva ilmanvaihdon ohjain säätää ilmavirtaa automaattisesti rakennuksen käyttöasteen mukaan. Asennus vie yleensä yhdestä kahteen tuntia, ja yhtä ilmanvaihtokonetta kohden tarvitaan yksi ohjain.. Liiallinen ilmanvaihto ei paranna olosuhteita, vaan päinvastoin voi heikentää niitä. – Monissa taloyhtiöissä ilmavirrat ovat selvästi suurempia kuin mitä sisäilman laatu edellyttää. Tarveohjattu ilmanvaihto voisi vähentää hukkaa nopeasti ja kevyesti
Järjestelmä ei vaadi huoltoa eikä ole riippuvainen talotekniikan muista osista, Aki Pohjalainen selvittää. VEENCE-hankkeen tavoitteena on tuottaa yleistä tutkimustietoa siitä, miten älykkäät ilmanvaihtoratkaisut toimivat erilaisissa käyttötilanteissa ja millaisia mahdollisuuksia niillä on vähentää rakennusten turhaa energiankulutusta. Tuuletus toimii tiettyinä kelloaikoina riippumatta siitä, onko ketään kotona vai ei. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sisäilman käyttäytymistä ja ilmanvaihdon tasapainoa todellisissa olosuhteissa. 37 EU:n kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset lisäävät painetta löytää kevyempiä ja kustannustehokkaampia ratkaisuja. Pohjalaisen mukaan älykäs ilmanvaihdon ohjaus on yksi nopeimmista tavoista parantaa rakennusten energiatehokkuutta ilman laajoja ja kalliita remontteja. Perinteisesti kerrostaloissa on kellotai nappiohjattu ilmanvaihto, joka on orjallisesti kytketty johonkin aikaan. Energiatehokkuuden pohdinta Entos tekee tarveohjattuun ilmanvaihtoon liittyvää tutkimusyhteistyötä VTT:n kanssa osana VEENCE-hanketta. n ylimääräistä ilmavirtausta ja vastaavasti lisääntynyttä energiankulutusta. Tarkkoja tuloksia ei voida vielä avata, sillä hanke on edelleen kesken ja aineisto julkaistaan vasta projektin valmistuttua. Senser-ohjaimia on käytössä jo yli tuhat, ja niiden käyttäjiä ovat muun muassa suuret suomalaiset vuokrataloyhtiöt kuten Asuntosäätiö, Avainasunnot ja Kojamo. Energiakustannusten pienentyessä myös vastikkeen nousupaine vähenee. Taloyhtiöille tämä näkyy paitsi energiakuluissa, myös yhtiövastikkeen tasossa. sisäilman kosteus, hiilidioksidi ja hajut pysyvät tasapainossa ilman ylituuletusta, kertoo Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen. Laite laskee, mikä ilmamäärä sopii mihinkin tilaan juuri kyseisenä hetkenä. Turhan ylituuletuksen vähentyminen voi vastata jopa 3 000 tuntia vuodessa. Tarveohjattu, itseoppiva ilmanvaihdon ohjain säätää ilmavirtaa automaattisesti rakennuksen käyttöasteen mukaan. – Jos ilmanvaihto käy turhaan täydellä teholla useita tunteja päivässä, kertyy vuodessa jopa tuhansia tunteja – Jos ilmanvaihto käy turhaan täydellä teholla useita tunteja päivässä, kertyy vuodessa jopa tuhansia tunteja ylimääräistä ilmavirtausta ja vastaavasti lisääntynyttä energiankulutusta, sanoo Entos Oy:n toimitusjohtaja Aki Pohjalainen.. – Kerrostalojen porraskohtaisissa koneissa tämä tarkoittaa tyypillisesti yhtä laitetta per porras. Sen avulla ohjaimen voi ottaa käyttöön ilman alku investointia, jolloin kustannukset katetaan saavutettavilla säästöillä. Raportoidut säästöt ilmanvaihdon energiankulutuksessa ovat olleet keskimäärin noin 20 prosenttia. Hyvin usein taloyhtiöissä tuuletus on säädetty täydelle teholle, vaikkei huoneistoissa olisi asukkaita sillä hetkellä lainkaan kotona. Mukana hankkeessa ovat myös Cervi Oy ja Velco Oy, jotka tarkastelevat sisäilman ja energiatehokkuuden kehittämistä omista osaamisalueistaan. Asennuksen yhteydessä ohjaimeen laitetaan perusarvot, minkä jälkeen laita alkaa itsenäisesti opiskella ilmaa. Tuhansien tuntien säästö Asennus vie yleensä yhdestä kahteen tuntia, ja yhtä ilmanvaihtokonetta kohden tarvitaan yksi ohjain. Vuonna 1974 perustettu perheyritys Entos on kehittänyt älykkään Senser-ohjaimen, joka lisää automaattisen tarveohjauksen kaikentyyppisiin ilmanvaihtokoneisiin ilman rakenteellisia muutoksia. Älykäs ohjaus voi vähentää ilmanvaihdon aiheuttamaa lämpöenergiahukkaa merkittävästi. Entos arvioi älyohjainten kysynnän kasvavan myös Suomen ulkopuolella. Saatavilla myös nollasopimus, jossa alkuinvestointia ei tarvita. Ohjain tai sen asennus eivät vaadi huoltoa eikä muutoksia olemassa olevaan IV-järjestelmään. Ohjain on tasapainottaa ilmanvaihtoa ja suojelee sisäilmaa. – Perinteiset energiatehokkuusparannukset, kuten rakenteelliset lisäeristykset tai suuret LTO-projektit, ovat hitaita ja vaativat merkittäviä investointeja. – Koska taloyhtiöiden taloudelliset resurssit ovat usein rajalliset, hankintoihin tarjotaan myös niin sanottua nolla-sopimusmallia. – Ohjain asennetaan poistoilmakanavaan, jossa se mittaa ilmanvaihdon muutoksia ja oppii rakennuksen rytmin. Tarveohjaus vaikuttaa suoraan kulutukseen ja alkaa tuottaa säästöjä heti, Pohjalainen toteaa. Se nostaa ja laskee ilmavirtaa portaattomasti sekä pienentää ilmanvaihtoa silloin, kun asunto on tyhjillään. – Yhteistyö tarjoaa arvokasta riippumatonta näkökulmaa Senser-ohjaimen toiminnasta ja sen soveltuvuudesta erilaisiin rakennuksiin, Aki Pohjalainen sanoo
Ohjaus selvittää, miten paljon ja milloin lämpimän käyttöveteen kuluu energiaa. – Meidän palvelussamme veden lämpötilaa ohjataan sääennusteiden ja asuntojen todellis ten lämpötilojen mukaan. Kerrostalossa lämmityskuluihin kuluu kuitenkin helposti jopa 25–35 prosenttia taloyh tiön kaikista hoitokuluista vuodessa, mikä tekee lämmityksestä yhden taloyhtiöiden suurimmis ta kulueristä. – Jos esimerkiksi taloyhtiössä tiettyinä aikoi na käydään suihkussa paljon, on järkevää ohja Ylilämmittäminen hukkaa valtavasti energiaa Älykäs lämmönsäätö on säästänyt taloyhtiöissä lämpöenergian tarvetta 9–13 peosenttia. Se on energian säästöyhtiö, jonka toiminnan pääajatuksena on, että sen asiakkaat saavat säästöä käyttämästään energiasta. 38 Älykäs lämmönsäätö laskee jatkuvasti täsmällistä tarvetta Kerrosja rivitaloyhtiöissä menee hukkaan valtavasti energiaa turhan ylilämmittämisen vuoksi. Perinteisesti lämmitysjärjestelmä nojautuu vain yhteen tietoon, nimittäin ulkolämpötilaan, jolloin ulkolämpötila ohjaa sen, miten lämmintä vettä patteriverkostoon tai vesikiertoiseen lat tialämmitykseen ohjataan. Kuvituskuva: Pixabay. Älykkäällä lämmönsäädöllä voi daan taloyhtiön vuotuista energialaskua pienen tää huomattavasti – Älykäs lämmönsäädön ohjaus on oikeas taan palvelu, jossa nykyistä lämmitysjärjestel mää ryhdytään ohjaamaan yhden tiedon sijasta lukuisten eri tietojen pohjalta, sanoo toimitusjoh taja Jalmari Rossi Valveasta. Se palvelee erilaisia kiinteistöjä, kuten asuntoosake ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Lisäksi ohjaus käyttää hyväkseen tietoja rakennuksen käyttäytymisestä eri ulkoolosuhteissa ja lämpimän käyttöveden tarvetta. Teksti: Juhani Karvonen Ä lykkäällä lämmönsäädöllä ohjataan lämmitys toimimaan siten, että niin asuinhuoneistoja kuin muitakin tiloja lämmitetään vain todellisen tarpeen mukaan
Ohjausyksikkö laskee ja käsittelee tietoja joka kymmenen minuutin välein. Antureita kaikkiin tiloihin Palveluun kuuluvat rakennuksen eri puolille asennettavat anturit ja lämmönjakohuoneeseen asennettava ohjain. – Järjestelmä seuraa taloyhtiön eri tilojen läm mityksessä tapahtuvia muutoksia ja tekee auto maattisesti hälytyksen esimerkiksi huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, jos lämpötila alkaa jossakin ti lassa radikaalisti muuttua. – Niissä korkean lämpötilan pitäminen on täysin turhaa ja kallista. Antureiden laskentatietoja voi daan hyödyntää myös muun muassa saneerausten suunnittelussa tai lämmönjakokeskuksen uusi misesta mietittäessä. Investointikustannukset nolla euroa Ensimmäiset pilottiasennukset tehtiin vuonna 2017 ja varsinaisesti palvelua alettiin myydä vuosina 2018–2019. Ylilämmitys on myös tyypillistä yleisissä tiloissa. Usein rakennuksen lämmitysjärjestelmä ei välttämättä ole tasapainossa, sillä tyypillises ti eri portaiden asunnoissa voi olla eri lämpö tiloja. n – Veden lämpötilaa ohjataan sääennusteiden ja asuntojen todellisten lämpötilojen mukaan, sanoo Jalmari Rossi.. Asunnoissa anturi mittaa yleislämpötilan, Jalmari Rossi selvittää. Asukkaalta on saattanut jäädä ovi tai ikkuna auki talvipakkaselle, mikä jäähdyttää huoneiston nopeasti. Perinteisessä järjestel mässä päivällä huoneistopattereihin lähtevän meno veden lämpötila voi olla yön jäljiltä vie lä ulkolämpötilan mukaisessa säädössä, mutta älykkäällä ohjauksella voimme ennakoida läm pötilanvaihteluita ja välttää ylilämmittämistä. Ohjaus sopii kaikkiin läm mitysjärjestelmiin kaukolämmöstä maalämpöön, ainoastaan sähkölämmitykseen se ei sovellu – Se voidaan rakentaa kaikkiin sellaisiin jär jestelmiin, jossa lämmin vesi kiertää. Kerran hälytys pelasti huoneiston vakavalta vauriolta, kun asukas oli unohtanut talvella parvekkeen oven sepposen selälleen lähtiessään ulkomaille lomamatkalle. Sähkö lämmitykselle tämä on ikään kuin hieman liian hieno järjestelmä, Jalmari Rossi toteaa. Noin 300 taloyhtiötä käyttää Valvean älykäs tä lämmönsäätelyä. Perusidea on, että jokaisessa tilassa on aina juuri se oikea lämpötila. – Lämpötilatietojen pohjalta lasketaan ohjaus tieto ja säädin säätää lämmitysveden oikeaksi. Arviolaskenta on aina kiinteistökohtainen, sa noo Rossi. 39 Älykäs lämmönsäätö laskee jatkuvasti täsmällistä tarvetta ta energiaa tuona hetkenä veden lämmitykseen eikä huoneistojen ilman lämmittämiseen. Ylilämmitys on tyypillistä keväisin ja syksyi sin, jolloin päivisin voi olla vaikka kymmenen astetta lämmintä ja öisin lämpötila on pienellä miinuksella. Esimerkiksi makuuhuoneessa saattaa olla hi venen matalampi lämpötila, jos asukas haluaa nukkua viileämmässä, hän jatkaa. Asun toihin riittää yleensä yksi anturi, porrashuoneessa voi olla tarpeen rakennuksen korkeudesta riip puen kaksi, ja yleisissäkin tiloissa voi olla tar peen useampi anturi. Antureilta tieto välittyy ohjausyksikköön ja sitä kautta omaan etäpalveluumme Palveluun kuuluu myös etäyhteys. Huoneistojen lämpötiloissa voi olla melko suuriakin eroja. Veden lämmitys on vain hetkellinen eikä se vaikuta asumismukavuuteen tai ylipäätään olosuhtei siin, Rossi selvittää. – Meillä on palvelumaksu ja annamme talo yhtiöille takuun siitä, että palvelumaksu on pie nempi kuin palvelun tuoma säästö taloyhtiölle. – Ohjain laskee tietoa tekoälyn kautta, koska ihminen ei pystyisi sitä tietomäärää käsittele mään. Taloyhtiön ei tarvitse investoida palveluun euroakaan. Hyvä paikka anturille on eteistila tai olohuone. Lämpöenergiaa on säästynyt taloyhtiöissä 9–13 prosenttia ja lämmitysjärjestel män tehontarvetta on tiputettu 10–23 prosenttia. – Mitään rakenteita ei tarvitse purkaa, ellei taloyhtiö halua vaihtaa samalla lämmitysjärjes telmäänsä esimerkiksi maalämpöön tai tehdä jotain muita muutoksia olemassa olevaan läm mitysjärjestelmään. – Epätasapaino ei kuitenkaan estä palvelun käyttöönottoa. Antureiden asennus yhdessä asunnossa ot taa reilun minuutin ja ohjausyksikön asennus vie tunnista puoleentoista eikä lämpöä tarvitse kytkeä pois päältä. – Antureita viedään jokaiseen asuinhuoneis toon, yleisiin tiloihin ja porraskäytäviin
– Vuoteen 2027 mennessä Tampereen Energia vähentää fossiilisia päästöjään noin 90 prosenttia vuoden 2010 tasosta. S uomen suurten kaupunkien lämmitysjärjestelmä voidaan uudistaa joko kalliisti tai kustannustehokkaasti. Viimeisten tonPäästöttömän lämmityksen investointikustannuksissa valtavia eroja. Tampereen Energia uusi selviys esittelee avoimesti hintalaput sille, miten suuren kaupungin lämmitys voidaan hoitaa käytännössä päästöttömästi vuoteen 2040 mennessä, sekä eri vaihtoehtojen vaikutukset sähköjärjestelmään ja muun yhteiskunnan, etenkin liikennesektorin vähäpäästöisyyteen. 40 Suurten kaupunkien lämmitys voidaan hoitaa päästöttömästi Millaisin kustannuksin ja edellytyksin suuri suomalainen kaupunki voi siirtyä käytännössä päästöttömään ja jopa hiilinegatiiviseen kaukolämpöön vuoteen 2040 mennessä. Toimintaympäristön nopea muutos on tehnyt tietojen säännöllisestä päivittämisestä välttämätöntä. Näin sanoo Tampereen Energian energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen. Selvitys on jatkoa Tampereen Energian aiemmille lämmitysratkaisujen selvityksille vuosilta 2021 ja 2023. Tällä kertaa on syvennetty erityisesti kaukolämmön, sähköjärjestelmän ja maankäytön kytköksiä sekä niiden merkitystä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Päästövähennykset jatkuvat, mutta jäljelle jäävien päästövähennystoimien vaikuttavuus pienenee vuosi vuodelta, koska päästövähennyspotentiaalia on vähemmän
Kustannustehokas ratkaisu Jukka Jorosen mukaan energiajärjestelmän keskeinen haaste on ratkaista sähköjärjestelmän kasvava tehonhallinnan tarve vähäpäästöisesti ja kustannustehokkaasti. Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen tällä tavoin on kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin täydellinen poltosta luopuminen, kunhan kansallinen ja kansainvälinen tahtotila tukevat kehitystä, Joronen painottaa. Polttoon perustumattoman lämmitysjärjestelmän rakentaminen edellyttää ensin vastausta siihen, miten sähköjärjestelmän teho-ongelma hallitaan, sillä lämmityksen sähköistyminen lisää tehontarvetta erityisesti pakkasilla. Skenaarioiden erot voidaan tiivistää seuraavasti: 1) Energiasektorin investointikustannukset vaihtelevat noin 500 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon pelkästään Tampereen osalta viidessä parhaan nykytiedon mukaan läpi lasketussa skenaariossa. 2) Kaukolämmössä tehtävät ratkaisut vaikuttavat merkittävästi myös siihen, miten energiaa kannattaa Suomessa tuottaa: osa skenaarioista parantaisi tuulivoiman rakentamisen kannattavuutta, osa vaatisi tuekseen pelkästään Tampereelle viittä 50 megawatin tehoista pienydinvoimalaa. 5) Osa skenaarioista mahdollistaa myös hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön, mikä voisi kattaa osan raskaan liikenteen synteettisten polttoaineiden tarpeesta ja siten edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista energiasektoria laajemmin siellä, missä suora sähköistäminen on osoittautunut haasteelliseksi. Sähkön kulutuspiikkien hallinta ei ole täysin päästötöntä, vaikka sähkö on suurimman osan vuodesta vähäpäästöistä. Investointikustannukset vaihtelevat noin 500 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon, ja kun koko toteutuksen edellyttämät investoinnit huomioidaan, kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 11,7 miljardiin euroon. Toimintaympäristön nopea muutos on tehnyt tietojen säännöllisestä päivittämisestä välttämätöntä.. – Kaukolämpöjärjestelmät tarjoavat joustavuutta ja varatehoa, joiden avulla voidaan tasata kulutushuippuja ja hyödyntää uusiutuvaa sähköä tehokkaammin esimerkiksi varastoimalla tuulivoimaa lämpöakkuihin, Joronen sanoo. Viisi skenaariota Selvityksessä esitetään viisi eri skenaariota, joissa kaikissa lämmöntuotannon käytönaikaiset päästöt laskevat nollaan tai lähes nollaan vuoteen 2040 mennessä. Kaukolämmön ratkaisuilla on siis joko tehopulaa merkittävästi helpottava tai pahentava vaikutus. Kuva: Tampereen Energia. Parhaimmillaan kaukolämpö, vedyntuotanto ja datakeskukset muodostavat joustavan sähkön kysynnän, joka vakauttaa sähköjärjestelmää. n Suurten kaupunkien lämmitys voidaan hoitaa päästöttömästi Päästöttömän lämmityksen investointikustannuksissa valtavia eroja Polttoon perustumattoman lämmityksen rakentaminen on mahdollista, mutta edellyttää sähköjärjestelmän teho-ongelman hallintaa. Hiilineutraalisuuden saavuttaminen kuitenkin vaikeutuu loppuvaiheessa, kun päästövähennykset kallistuvat ja sähköön yksin tukeutuminen nostaisi kustannuksia ja päästöjä. – Teho-ongelman ratkaisuun sopivia edullisia teknologioita on vähän, mutta kaukolämpöjärjestelmät voivat alentaa kustannuksia ja toimivat siten Suomen erityisenä vahvuutena tuulija sähkövoiman hallinnassa. – Tämän sijaan tulisi siirtyä teollisen mittakaavan hiilidioksidin talteenottoon, jolla on Suomessa suuri potentiaali etenkin bioperäisen hiilen osalta. Toisaalta vaarana on myös joustavuuden kannusteiden romuttuminen, joka kärjistää tehopulaa, ohjaa kalliisiin ratkaisuihin ja lisää päästöjä. Kaukolämpö tukee näin sekä uusiutuvan tuotannon että kulutuksen joustavuutta, hän jatkaa. Selvityksessä esitetyt kaikki viisi skenaariota laskevat lämmöntuotannon käytönaikaiset päästöt nollaan tai lähes nollaan vuoteen 2040 mennessä. 4) Skenaarioiden vaikutus sähköjärjestelmään on erittäin merkittävä: huippukulutustilanteessa sähkön tehontarve voi kasvaa 0–50 % verrattuna nykytilanteeseen skenaariosta riippuen. 41 nien osalta resurssien hukkaamisen ja osaoptimoinnin vaara kasvaa. 3) Julkisen vallan toimenpiteet voivat joko tukea tai heikentää kaukolämpöyhtiöiden hukkalämmön käyttöä. Olemme siis selvittäneet, millainen suunnitelma on kustannustehokas ja synnyttää todellisia nettopäästövähenemiä, Joronen kertoo
Luvut eivät useinkaan kerro koko totuutta, niin on asian laita myös pääkaupunkiseudun tyhjän toimistotilan määrässä. Tällä hetkellä tyhjää toimistotilaa on valtavasti eri puolilla Suomea. Koronapandemian seurauksena tyhjän toimistotilan määrä vain kasvoi. Vaikka etätyö itsessään ei ollut uusi ilmiö, pandemiarajoitusten ohjaama etätyöskentely oli laajuudeltaan poikkeuksellista. Tilastoissa eivät tällä hetkellä näy ne toimistotilat, joista on tehty voimassa olevat vuokrasopimukset, mutta joiden käyttöasteet tulevat laskemaan. Tätä valtavaa massaa kannattaa arvioida uudelleen käyttäjien muuttuvien tarpeiden kautta, sanoo Taiga Conseptin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen. Teamsja muut etäkokoukset mahdollistavat kokoussovellukset ovat arkipäivää, kasvokkain pidettäviä kokouksia ja palavereja on vähemmän. Koronan jälkeen tyhjien toimistotilojen määrä nousi noin miljoonaan neliöön, se on 10 prosenttia kaikista pääkaupunkiseudun toimistotiloista. Etätöiden yleistymisen lisäksi työn tekemisen tapoihin tulleet muutokset vauhdittavat yritysten toimitilatarpeen vähentymistä. Jyväskylän yliopistossa hiljattain tarkastetussa Rasa Jämsenin väitöskirjassa todetaankin tuoreen tutkimustiedon tarve selittämään sitä, miksi niin moni työntekijä halusi jatkaa etätyössä myös pandemia-ajan jälkeen, ja miksi ”toimistopakoista” on tullut aikamme kiistanalainen puheenaihe. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli pitkään ennen koronaa tyhjillään noin 500 000 neliötä toimistotilaa, se tarkoitti noin viiden prosentin osuutta kaikesta toimistotilasta. 42 – Rakennuksia ei tarvitse purkaa, kun olemassa olevia väliseiniä voi korvata muunneltavilla rakenteilla, sanoo Taiga Conseptin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen Vanhan toimiston voi muokata moderniksi Suomessa on paljon tyhjää toimistotilaa. n ?Tapasimme – Työympäristön on oltava sellainen, että se stimuloi ja motivoi kehittämään uutta, Taiga Conceptin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen sanoo.. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Taiga Concept V uosien 2020-2021 koronapandemia muutti tapaamme tehdä työtä, etätyöstä tuli uusi normaali
– Meidän näkemyksemme mukaan tilan käyttäjä ottaa aiempaa aktiivisempaa roolia tilojen järjestelyissä eri toimintojensa tarpeisiin, oli kyse sitten asiakaspalvelusta, neuvotteluista, yhteisestä ideoinnista, keskittymistä vaativasta ajatustyöstä tai luottamuksellisista puhelinkeskusteluista, Kovanen sanoo. – Yritysten tiloilleen asettamat vaatimukset ovat kasvaneet. Kokonaisia rakennuksia ei tarvitse purkaa tai remontoida kalliisti, kun toimitilojen käyttötarpeet muuttuvat. Muuttuneisiin tarpeisiin voidaan vastata muunneltavilla rakenteilla. Hyvä toimisto on tiloiltaan monipuolinen, siellä on avoimia kohtaamistiloja, vetäytymistiloja rauhalliseen työskentelyyn ja ryhmätyöskentelyyn sekä palavereihin sopivia tiloja, sanoo muunneltavia tilaratkaisuja kehittävän Taiga Conceptin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen. Kustannukset voi kohdentaa perustellusti kutakin käyttötarkoitusta vastaavasti vuokrauksen tai leasingin muodossa, hän jatkaa. Kun vuokralaisten toiveet vuokra-ajan kuluessa muuttuvat, omistajilla on paineita löytää entistä joustavampia ratkaisuja ottaen huomioon kustannukset ja ympäristövaikutukset. Nyt usein yritys tekee sopimuksen vain kolmeksi–viideksi vuodeksi. Kovasen mukaan työympäristön on oltava sellainen, että se stimuloi ja motivoi kehittämään uutta. Taiga on kehittänyt äänieristettyjä, akustisia muunneltavia tilaratkaisuita. 43 Yritykset ovat ymmärtäneet, että etätyön ja hybridityön, jossa osa työajasta tehdään konttorilla ja osa etänä, yleistyminen vähentää tilan tarvetta. Kun vuokrasopimus on riittävän lyhyt, yritys voi nopeammin reagoida muutoksiin. Suurin osa muokattavissa Usein vanhoissa toimistorakennuksissa ongelmaksi on koettu vanhojen tilajaottelu, lisäksi nykytoimistoilta halutaan enemmän huonekorkeutta. Jukka-Pekka Kovasen kokemuksiin perustuvien havaintojen mukaan suurin osa vanhoista toimistotiloista kyetään muuttamaan modulaaristen ratkaisuiden avulla nykyvaatimukset täyttäviksi. – Rakennuksia ei tarvitse purkaa eikä aina rakentaa uutta, kun olemassa olevia väliseiniä voi korvata muunneltavilla rakenteilla. – On tärkeää, että opimme uudelleen tekemään asioita yhdessä, sillä työpaikan kohtaamisilla on iso vaikutus ihan kansantaloudellisesti. Kuopiolainen Taiga Concept on kehittänyt konseptin, jossa yhdistyvät akustiset työtilat ja pergolat muunneltavaksi, rauhalliseksi työympäristöksi.. Ideana on, että pitkäikäiset puiset rakenteet ja kalusteet voidaan purkaa ja koota uudelleen joko saman tai uuden käyttäjän tiloihin. – Aiemmin kymmenvuotiset vuokrasopimukset toimistotiloista olivat yleisiä. Myös viihtyisyydellä on suuri merkitys, hän jatkaa. – Lisäksi toimiston pitää olla energiatehokas, ympäristöystävällinen ja teknisesti moderni. Kovanen kertoo yritysten seuraavan tarkasti muuttuvia tilatarpeita, sen vuoksi vuokratiloihin sitoudutaan usein aiempaa lyhyemmillä sopimuksilla
Yksi pohdittava asia voisi, kannattaisiko toimistotiloja rakentaa modulaarisilla työtiloilla esimerkiksi taloyhtiöiden kerhohuoneisiin. – Kun vuokralaisten toiveet vuokra-ajan kuluessa muuttuvat, omistajilla on paineita löytää entistä joustavampia ratkaisuja ottaen huomioon kustannukset ja ympäristövaikutukset. Asuminen ja toimistot Mitä tehdä tyhjinä oleville toimistotiloille. Tähän asti toimistorakennusten muuttaminen asunnoiksi ei ole ollut helppoa. Toiveissa kun on toimistotilojen täyttyminen, työpaikkojen syntyminen ja niiden tuottamat verotulot. – Työn ja vapaa-ajan raja on usein hämärtynyt, ja toisaalta työmatkan pituus on keskeinen elämän laatuun vaikuttava asia. 44 Toimistotilojen muuttamista asuinkäyttöön rajoittaa usein myös rakennusten runkosyvyys, leveät rungot tekevät asunnoista pimeitä. Toimistojen muuttaminen asuinkäyttöön on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti. Kunta voi kuitenkin asettaa poikkeamiselle ehtoja, muttei voi evätä poikkeamislupaa kaavanvastaisuuden perusteella. Jukka-Pekka Kovasen mukaan kuitenkin vain mielikuvitus rajoittaa asumisen ja toimistotilojen yhdistämistä. Lisäksi pitää muistaa, että huomattava osa suomalaisten omaisuudesta on kiinni kiinteistöissä, niistä kannattaa pitää hyvä huoli, hän jatkaa. Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi rakennuslaki helpottaa kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksia. Hyvä toimisto on tiloiltaan monipuolinen, siellä on avoimia kohtaamistiloja, vetäytymistiloja rauhalliseen työskentelyyn ja ryhmätyöskentelyyn sekä palavereihin sopivia tiloja.. Voiko niitä muuttaa osittain asunnoiksi. Juttusarja ajankohtaisista kiinteistöasioista n Tapasimme -juttusarjassa keskustellaan kiinteistöalan vaikuttajien kanssa ajankohtaisista asioista. Lisäksi ikkunapinta-ala ja huonekorkeus vaikuttavat siihen, miten toimistotilaa voidaan muuttaa asunnoiksi. n – Suomessa on todella paljon vanhaa rakennuskantaa ja tyhjiä toimistoneliöitä. Tämä johtuu osittain siitä, että kaupungit haluavat pitää toimistotiloista kiinni. Tätä valtavaa massaa kannattaa arvioida uudelleen käyttäjien muuttuvien tarpeiden kautta. Voidaanko asumista ja toimistotiloja yhdistää
Kaikki mallit 2-paikkaisia. Teho 32 Kw/ 44 Hv ja vääntö 53 N-m/ 5200 rmp. LYIJYGEELI-AKUILLA Max. +tk Rahoituksella alk. +tk . 22900 Rahoituksella alk. 3390 . EPS Ohjaustehostimella 7790 . Lumilevyn tilalle hinta 990. FINMAN V-AURA 1290. 179?/kk. 37T 1050 PYSTYVAAKA MALLI 2890 . Katto, takalasi, tuulilasi, pyyhin, verkko-ovet. Kotimainen tuotemerkki 4x4 TALVIPAKETTI KAUPANPÄÄLLE! ETUSI ARVO 1620 . Värit: Sininen ja musta. +tk Rahoituksella alk. Vetokyky yli 1200 kg. Max.nopeus 45 km/h Rekisteröity 2 hengelle Kantavuus 190 kg. 3990 . Kolme ajotilaa: normaali, urheilullinen ja työ . Vetokoukku Värit: Metallipunainen ja -sininen. B&S 420 cc moottori 37T 1050 mm Paino 400 kg ja 330 kg HALKAISUKONE MADE IN TAIWAN EFI LIMITED EDITION 550 Isoin maavara 30,5 cm Vetokyky yli 920 kg 26"Testivoittaja renkaat ym. Paino 320 kg. Rahoituksella alk.139?/kk. 3 hlö. SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! (ennen 1985 syntyneet) Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! 1 2 2/4-veto + lukko edessä. Pakki. 6890 . Värit: Hopea ja Musta. 12990 . TAKUU VUOTTA 3 8490 . KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! TAKUU 2 VUOTTA TRAKTORIMÖNKIJÄ Otamme vaihdossa Mönkijät, Moottoripyörät, Autot, ym. T-kortti tai B-kortti 60 km/h. CV Tech -variaattori . Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! 83 Hv. MAX EPS 7990 . SÄHKÖSKOOTTERI PYRKIJÄ E1000 jotka voi LADATA KOTONA TAI SIINÄ PAIKOILLAAN. +tk +tk +tk +tk (23900?) Isot 40 cm ilmakumirenkaat. 9990 . Rahoituksella alk. KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! Rahoituksella alk.149?/kk. Rahoituksella alk.169?/kk. ERÄ KAMPANJAHINTAAN Täysautomaatti, pakki. Halkaisukone ilman HYDRAULINOSTINTA Rahoituksella alk. MARKKINOIDEN PARAS Finman V-AURA, 9 eri asentoa, PALKKIRUNKO VETOKOUKKUUN ASTI! TAKUU 10 Vuotta. ajomatka jopa 150 km latauksella. 98?/kk. 550 OHJAUSTEHOSTIMELLA PRO ABS LED 4x4 Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Kaikkiin T3-luokan 4x4 mönkijöihin! LUMILEVY SÄHKÖVINSSI TUULILASI SÄHKÖPISTOKE YLLÄPITOLATURI Markkinoiden hienoin UUTUUS! T1b. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Elektroninen etutasauspyörästön lukko Parasta markkino illa! TOIMI HETI, KONEITA SAATAVILLA RAJOITETUSTI! (arvo 340?) Värit: Metallipunainen ja hopea. +tk 6990 700 XWOLF Ohjaustehostin T3b, 2 hlö Full LED valot Alumiinivanteet EFI BOSCH RUISKU VÄÄNTÖ 66N-m / 4500rpm ALK. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Arkisin 10-17, LA 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 netistä: monkijacenter.fi Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi SUOMESSA YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. Nelipyöräinen KAUPANPÄÄLLE! TakaBoxi, takateline ja suojapeite . SAA AJAA TIELLÄ! Ohjaustehostimella T3b 550 XWOLF TOURING Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. LED-valot. 199?/kk. TASAUSPYÖRÄSTÖ! Pikasäädettävät iskuvaimentimet. 2x20Ah LITIUM AKKUA Ajomatka 90 km. Takuu 2 v. +tk Rahoituksella alk. huippumoottori Yhteistyössä BMW kanssa suunniteltu TOURING TRAKTORI . 1290 . 2/4-veto + lukko edessä. 99?/kk. ajomatka jopa 95 km latauksella. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Sopivuus TGB ja Loncin mönkijät + POLARIS 570 EFI ja EPS mallit. Rek. Tehokas 976 cc V2 moottori . FINMAN V-Aura TGB 1000 LANDMAX 1890 . Rek. +tk 5980 Rahoituksella alk.119?/kk. 16800 Rahoituksella alk. Rahoituksella alk. Rahoituksella alk.169?/kk. 80?/kk. 3 eri ajonopeutta: 10km/17km/25km/h. HYDRAULINOSTOLLA Rahoituksella alk.125?/kk. +tk LUMITYÖKONEET KOKO MAAHAN MÖNKIJÄCENTERISTÄ! (19900?) Lämpöhytillä 1000 LANDMAX KOPPIMÖNKIJÄT! +tk . EFI Bosch-polttoainejärjestelmä . (11590?) +tk +tk TOURING 73Kw/ 92Hv Vääntö 102 Nm/ 5500 rpm VAIN (11590?). 2690 . 169?/kk. 1000 XWOLF . NYT kaksi versiota! SÄHKÖMOPO SÄHKÖMOPO 7990 . 2 hlö, LED valot ym. ABS LTX EPS LED 1000cc 60 km/h 12990. TAKUU VUOTTA 3 . Säädettävä ohjaustehostin, 3 EPS-tilaa . LITIUM-AKUILLA Max. Tehokas 3Kw moottori TILAA ESITE! Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. 315?/kk. +tk 9990 Rahoituksella alk.149?/kk. Rahoituksella alk.169?/kk. 275?/kk. UUTUUS! Takuu 2 v. USA JA EU PATENTTI, MYYTY JO 10000 kpl. RALLY 300 EFI T3B (4990?) Saa ajaa tiellä
Millä tasolla maankäytön ohjaaminen olisi mielekkäintä, ja miten, ja mitkä teemat nousevat keskiöön eri ohjaustasoilla. Voimala rakennettiin noin 120 hehtaarin kokoiselle alueelle, jossa aiemmin oli turvetuotantoa. Millä kriteereillä tiukemman ohjauksen, kaavoituksen tai ympäristövaikutusten arvioinnin tarve määritellään. Millä tavoin ja missä laajuudessa aurinkoenergiahankkeiden vaatimaa maankäyttöä ja vaikutuksia on tarve ohjata. Teksti: Eero Wihuri. Uusia teollisen kokoluokan aurinkovoimahankkeita on viime vuosina rakentunut Suomessa muun muassa pelloille ja entisille turvetuotantoalueille, mutta tietoa ja kokemusta aurinkovoiman maankäytöstä, sen vaikutuksista ja vaikutusten hallinnasta on toistaiseksi vähän. Yliopistotutkija Tuulia Puustisen, professori Rauno Sairisen ja projektitutkija Samu Lapuan Heininevalle valmistui aiemmin tänä vuonna Suomen suurimpiin kuuluva aurinkopuisto. 46 M iten aurinkovoima vaikuttaa maankäyttöön. Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimusraportissa. Kuva: EPV Energia Kasvavan aurinkovoimarakentamisen maankäyttö edellyttää kestäviä ratkaisuja Missä ja miten aurinkovoimaa. Aurinkopaneeleita alueella on noin 140 000
Kestävässä aurinkovoimarakentamisen maankäytössä huomioon olisikin otettava luonto-, ilmastosekä maisemavaikutukset, sekä taloudellisten hyötyjen kohdentuminen. Kuin kultakuume Aurinkovoimaloiden määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kilpajuoksua hyville aurinkovoima-apajille on myös verrattu villin lännen kultakuumeeseen, raportissa todetaan. Aurinkovoimaloiden maankäyttövaikutuksia voidaan hallita muun muassa sijainnin ohjauksella, luontolähtöisillä lähestymistavoilla, sosiaalisten vaikutusten hallinnalla sekä maan kaksoisja monikäytöllä, jossa voimala-alueilla voi energiantuotannon ohella olla myös muuta toimintaa, kuten viljelyä. Raportissa nostetaan esille myös valmisteilla olevan uuden alueidenkäyttölain sisältämä 10 hehtaarin raja hankkeille, jotka edellyttäisivät automaattisesti kaavaa. Suomen teollinen aurinkovoimakapasiteetti oli kesäkuussa yhteensä 251 MW. Luonnosehdotus uudesta alueidenkäyttölaista ottaa kantaa tähän kysymykseen esittämällä, että luonnontilaiset suot ja metsämaat kuuluisivat jatkossa niiden alueiden joukkoon, joilla rakentamista tulisi rajoittaa biodiversiteettija hiilivaikutusten takia. Tuulija aurinkovoimaloiden rakentamisen ja käytön kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi alhaisemmat kuin fossiilisessa energiantuotannossa, raportissa muistutetaan. Nämä linjaukset saattavat osaltaan lisätä peltomaan houkuttelevuutta aurinkovoiman sijoittamisessa, raportissa todetaan. Raportti julkaistaan tilanteessa, jossa rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevaa lainsäädäntöä sekä valtion aluehallintoa ollaan uudistamassa. n. Toimivien käytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä, Puustinen sanoo. Usein on kuultu vertaus siitä, miltä hankekartta tulee näyttämään Suomessa, kun ketsuppipullon korkki poksahtaa auki aurinkovoimarakentamisen osalta. Kustannukset ovat olennainen kysymys hankkeiden kannattavuuden kannalta. Aurinkovoimarakentamisessa kuplii pinnan alla. Raporttiin kerättyjen tietojen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa Suomessa oli yhteensä 30 toiminnassa olevaa maa-asenteista aurinkovoimalaa, joiden tuotantoteho oli vähintään yksi megawatti (MW). Siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuvaan sähköntuotantoon on olennainen keino hillitä ilmastonmuutosta. – Uudistusten tulisi pyrkiä ohjaamaan aurinkovoimarakentamisen vaikutuksia kestävästi, mutta ei estää hankkeiden kannattavaa toteuttamista. Kansallinen näkemys aurinkovoiman maankäytön ohjauksesta on Suomessa vasta muotoutumassa. Viime aikoina yleinen markkinatilanne ja kannattavuushaasteet ovat kuitenkin hidastaneet tätä kehitystä. – Kaikki toimijat, niin alan yritykset, kunnat, ympäristöviranomaiset, maanomistajat kuin paikalliset asukkaat, ovat uuden edessä. Kaavoitus lisää osallistamista ja vuoropuhelua hankkeeseen liittyen, mikä on tärkeää hankkeiden sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. – Käytännössä tämä tarkoittanee lähestulkoon kaikkien aurinkovoimahankkeiden ohjaamista kaavan kautta. Siinä myös huomautetaan, että aurinkovoimarakentamisen suhde maanviljelyyn on vasta muotoutumassa, ja nähtäväksi jää, miten se kehittyy seuraavien vuosien aikana. 47 Salosen tutkimusraportin perusteella aurinkovoimarakentamisessa on tärkeää kysyä missä ja miten toiminta tapahtuu. Tietotarve aurinkovoiman maankäytöstä ja sen vaikutuksista on kiireellinen, Tuulia Puustinen painottaa. Tutkimuksen perusteella ohjauskäytännöissä onkin suurta vaihtelua kuntien välillä. – Metsämaan osalta lakiluonnoksen muotoilu sallii kuitenkin rakentamisen, joka ei kohdistu metsämaahan “merkittävissä määrin”. Tämän osalta keskeiseksi kysymykseksi noussee se, miten “merkittävässä määrin” tulkitaan, sekä metsämaan määritelmän ja hiilipäästöjen sekä luonnonsuojelun näkökulmasta merkittävien ja vähemmän merkittävien alueiden ja metsätyyppien tunnistaminen. Tutkijat toivovat, että raportin havainnot ja suositukset auttavat niiden kehittämisessä. Peltoja turvealueita Suomessa aurinkovoimahankkeita on suuntautunut paljon peltoalueille, mutta myös entiset turvetuotantoalueet, metsämaat, niin sanotut joutomaat ja rakennetut alueet ovat herättäneet kiinnostusta. – Seuraavina vuosina voimaloiden kasvuvauhti on suuri ja samalla keskustelu vaikutuksista sekä ohjauksen tavoista voimistuu. Tämä yhdenmukaistaisi käytäntöjä, mutta lisäisi hankekehitysprosessiin liittyviä kustannuksia ja siihen kuluvaa aikaa. – Aurinkovoiman tuotanto on joka tapauksessa ripeässä kasvussa Suomessa ja kaikki toimijat ovat uuden edessä: käytännöt ovat vasta muotoutumassa. – Kysymys kuuluu, onko juuri 10 hehtaarin raja tarkoituksenmukainen, vai riittäisikö kevyempi rakentamislupamenettely tietyissä tilanteissa, kuten esimerkiksi alueilla, joilla ympäristövaikutukset ovat vähäisiä ja helpommin hallittavissa. Suomen Uusiutuvat ry:n puolivuosittain tekemän aurinkovoimahankekatsauksen mukaan vuoden 2025 tammikuuhun mennessä Suomessa oli julkaistu suunniteltuja aurinkovoimavoimahankkeita yli 23 300 megawatin verran
48 Viljelijän kannattaa käyttää itse pellolla tuotettu sähkö Aurinkosähkön tuotanto ja maanviljely on mahdollista yhdistää tehokkaasti, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen viesti on selkeä: samaa peltoa voi käyttää samanaikaisesti aurinkosähkön tuotantoon ja viljelyyn hyödyntämällä pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja. Kollaasikuva: Väinö Anttalainen/Turun yliopisto. Suuren mittaluokan aurinkosähköviljelyä on tutkittu aiemmin muissa maissa, mutta tämä tutkimus oli ensimmäinen, joka tarkasteli aihetta Pohjoismaissa. Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, olisiko aurinkosähkön tuotannon ja peltoviljelyn yhdistäminen Suomessa mahdollista niin, että se olisi viljelijöille taloudellisesti kannattavaa. Paneelit voidaan asentaa myös pystyasentoon, jolloin viljely olisi mahdollista, mutta tällainen ratkaisu on Suomessa vielä harvinainen. Peltoaukeat ovat otollisia aurinkopaneelien asennuspaikkoja, mutta yleisin tapa, eli laajan alueen kattaminen etelään suunnatuilla paneeleilla, estää pellon samanaikaisen käytön viljelyyn. Viljelijä voi saada aurinkosähköstä selkeää taloudellista Aurinkosähköviljelyllä merkittävä potentiaali Viljelijä voi saada aurinkosähköstä selkeää taloudellista hyötyä, vaikka vain pieni osa pellosta varattaisiin aurinkopaneeleille. Tähän johtopäätökseen tullaan Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. S ijoittamalla pelloille pystyyn asennettavia, kaksipuoleisia aurinkopaneeleja viljelijä voi saada aurinkosähkön tuotannosta taloudellista hyötyä, vaikka viljelyalasta vain kymmenen prosenttia osoitettaisiin paneeleille
– On myös hyvä muistaa, että aurinkosähkön tuotannon voi yhdistää myös karjan laiduntamiseen. Tutkimusryhmän aiemman tutkimuksen mukaan pystyyn asennettavat kaksipuoleiset paneelit toimivat erityisen hyvin pohjoisissa olosuhteissa, jos paneelipinnat suunnataan itään ja länteen. Mallinnetulla 1,6 hehtaarin pellolla tällainen asennus tuotti 548 megawattitunnin aurinkosähköä vuodessa, mikä vastaa noin 45 omakoti talon sähköntarvetta vuositasolla. Paneelien välissä pitää siis olla runsaasti tilaa, jonka vuoksi niille on haastavampaa löytää asennuspaikkoja kaupunkiympäristöstä, ainakaan isossa mittakaavassa. Onnistunut yhdistäminen Pystyyn asennettavien kaksipuoleisten aurinkopaneelien haaste piilee siinä, että ne eivät tuota sähköä, mikäli niihin osuu varjoa. Tämä johtuu siitä, että suoran auringonvalon lisäksi aurinkosähkön tuotantoon vaikuttaa myös se, miten paljon paneelien ympärillä oleva maasto heijastaa valoa paneelipinnalle. Aurinkosähkön ja maanviljelyn onnistunut yhdistäminen vaatii kuitenkin sitä, että ratkaisu tunnistetaan maataloustukien ja ympäristölainsäädännön puitteissa. Paneelirivien väliin jäävällä alalla voidaan jatkaa viljelyä tavalliseen tapaan, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Magda Szarek, joka on myös tutkimuksen pääkirjoittaja. n – Käyttämällä vain 10 prosenttia peltoalasta pystysuuntaisiin paneeleihin, viljelijä voi Suomen olosuhteissa tuottaa noin kolmasosan siitä energiasta, jonka kokonainen pelto katettuna eteläsuuntaisilla paneeleilla tuottaisi, sanoo Turun yliopiston väitöskirjatutkija Magda Szarek. Kuva: Väinö Anttalainen/Turun yliopisto. Itä-länsi-suuntaus on erityisen hyödyllinen myös siksi, että aurinkosähkön tuotanto aamuisin ja iltaisin vastaa paremmin sähkön kulutusta. – Tästä syystä kaksipuoleisen teknologian mahdollisuuksia tutkitaan maatalouden yhteydessä. Itään ja länteen suunnattujen paneelien tuottamalla sähköllä onkin todennäköisesti parempi taloudellinen arvo, sillä näinä aikoina sähkön kulutus ja hinnat ovat korkeammalla eikä aurinkosähköä ole energiajärjestelmässä yhtä paljon kuin keskipäivän tuotantohuipun aikaan. Tutkimus toteutettiin osana Suomen strategisen tutkimuksen (STN) rahoittamaa RealSolar-hanketta. Pellolla tuotettu sähkö olisikin arvokkainta siinä tapauksessa, jos viljelijä saisi käytettyä sen omiin tarpeisiinsa. Tärkein aurinkosähkön tuotantoon vaikuttava tekijä on edelleen paneelirivien välitys. Tutkimusryhmä havaitsi aiemmassa tutkimuksessaan myös, että aurinkosähköstä saa parhaimman hyödyn irti, kun sen pystyy käyttämään itse, jolloin säästyvät sekä sähköenergian hinta, sähkönsiirtomaksut että myyntiverot. Erilaisten aurinkosähköasennusten tutkimus pohjoiset olosuhteet huomioiden jatkuu materiaalitekniikan yksikön Aurinkosähkömateriaalit ja -järjestelmät tutkimusryhmässä, jota vetää professori Kati Miettunen. Paljonko tilaa. Varjostuksen välttämiseksi tutkimus suosittelee, että paneelirivien väliin jätettäisiin vähintään 8–10 metriä tilaa, tosin tämä riippuu hieman käytetyistä paneeleista. Pohjoisessa aurinko pysyttelee kesäkuukausien aikana pitkiä aikoja matalalla horisontin tasolla, jolloin pystysuora paneelipinta hyödyntää kesäaamujen ja -iltojen auringonpaisteen erityisen tehokkaasti. Itse asiassa näyttää siltä, että eläimet usein nauttivat paneelien pellolle tuomasta varjosta, Magda Szarek kertoo. Tällä hetkellä ei ole esimerkiksi selvää, miten paljon viljelyalasta saa käyttää aurinkosähkön tuotantoon ilman, että se vaikuttaa maataloustukiin, Magda Szarek sanoo. Ohra ja nurmi Tutkimuksessa havaittiin myös, että viljeltävillä kasveilla saattaa olla vaikutusta siihen, miten paljon aurinkosähköä syntyy. – Käyttämällä vain 10 prosenttia peltoalasta pystysuuntaisiin paneeleihin, viljelijä voi Suomen olosuhteissa tuottaa noin kolmasosan siitä energiasta, jonka kokonainen pelto katettuna eteläsuuntaisilla paneeleilla tuottaisi. 49 Viljelijän kannattaa käyttää itse pellolla tuotettu sähkö hyötyä, vaikka vain pieni osa pellosta varattaisiin aurinkopaneeleille. Tulosten mukaan ohra ja luonnonhoitonurmi ovat kasveja, joiden kohdalla heijastus lisää aurinkosähkön tuotantoa hieman pystyyn asennetuissa paneeleissa, mutta vaikutus vuoden kokonaistuotantoon on maltillinen. Tutkijat selvittivät kuinka paljon paneelirivien väliin täytyy jättää tilaa, jotta paneelit eivät varjosta viljelykasveja tai toisiaan merkittävästi
Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, etteivät valittajat esittäneet riittävää selvitystä siitä, etteivät ne pystyisi rahoittamaan liiketoimintaansa Energiaviraston kyseisille valvontajaksoille vahvistamien valvontamenetelmien ja niiden mahdollistaman kohtuullisen tuoton puitteissa. Sähkön siirtohinnoittelu sai tukevampaa lainvoimaa, sillä markkinaoikeus hylkäsi 68 verkkoyhtiön valitukset. Valvontamenetelmistä valittivat lähes kaikki sähköja maakaasunjakeluverkkoyhtiöt, 68 yhtiötä, sekä sähkön kantaverkkoyhtiö Fingrid. Teksti: Eero Wihuri E nergiavirasto päätti joulukuussa 2023 muuttaa laskentaperustetta, jonka mukaan sähköverkot omistavat yhtiöt voivat laskuttaa asiakkaita ja tehdä investointeja. 50 Markkinaoikeudelta täystyrmäys sähköyhtiöiden valituksille Jarrua sähkön siirtomaksujen korotuksille. Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli, koska rinnakkaisten sähköverkkojen ylläpitäminen olisi taloudellisesti kannattamatonta ja heikentäisi sähkön jakelun luotettavuutta. Markkinaoikeus käsitteli jakeluverkkoyhtiöiden ja sähkön kantaverkkoyhtiön valituksia erillisissä prosesseissa vuoden 2024 aikana. Energiaviraston mukaan markkinaoikeuden ratkaisu turvaa suomalaisen yhteiskunnan etua, koska sillä varmistetaan hinnoittelun kustannusvastaavuus ja asiakkaiden etu. Tämän vuoksi Energiavirasto valvoo sähkön siirtohinnoittelun kohtuullisuutta. Energiavirasto pyrkii hillitsemään sähkön siirtomaksujen korotuksia uudella valvontamallilla. Markkinaoikeuden mukaan Energiavirasto ei menetellyt sähköja maakaasumarkkinalainsäädännön vastaisesti vahvistaessaan sähkön ja maakaasun jakeluverkkoyhtiöiden sekä sähkön kantaverkkoyhtiön valvontamenetelmät vuosille 2024–2031. Uusissa valvontamenetelmissä korostuvat kustannusvastaavuus, verkkoyhtiöiden tasapuolinen kohtelu investointien rahoittamisen näkökulmasta sekä nykyisen lainsäädännön tavoitteiden ja hengen toteutuminen. Uuden valvontamallin uskotaan hillitsevän rajuimpia hinnankorotuksia. Yhtiöt eivät myöskään osoittaneet, että niiden oikeus verkkotoimintaan sijoitetun pääoman kohtuulliseen tuottoon olisi vaaranKantaverkkoyhtiö Fingridin mielestä Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kantaverkon kehittämiseen. Kuva: Fingrid. Marraskuussa 2025 tekemällään päätöksellä markkinaoikeus hylkäsi valittajien tekemät valitukset kokonaisuudessaan
tunut. Monopoliasemassa toimivien verkonhaltijoiden hinnoittelun on oltava kohtuullista – hintojen on vastattava verkkotoiminnan todellisia kustannuksia ja liiketoiminnasta saatava tuotto on pidettävä kohtuullisena, Energiaviraston lausunnossa painotetaan. Energiaviraston tehtävänä on koko yhteiskunnan etu huomioiden valvoa verkkoyhtiöiden hinnoittelua kokonaisuutena neljän vuoden jaksoissa. Sähköverkon kehityshankkeet kestävät vuosia. Tämä tarkoittaa haasteita talouskasvulle ja huoltovarmuuden kehittymiselle. Vuosien 2013–2021 aikana Vihdissä sähkön siirtohinta nousi lähes 40 prosenttia. Jos valvontamalli pysyy muuttumattomana vuoden 2031 loppuun asti heijastuu se koko yhteiskuntaan, joka tulevaisuudessa on yhä enemmän riippuvainen sähköverkkojen toimivuudesta ja verkkojen kyvystä vastata erilaisiin häiriöja kriisitilanteisiin, sanoo Tammivuori. Markkinaoikeus on tuoreessa ratkaisussaan hylännyt yhtiöiden valitukset, sanoo Energiateollisuuden johtava asiantuntija Ina Lehto. Valvontamenetelmät eivät tue Fingridin mahdollisuuksia toteuttaa heikentyneessä turvallisuustilanteessa vaadittavia varautumistoimenpiteitä eivätkä turvaa yhtiölle sähkömarkkinalain mukaista kohtuullista tuottoa, Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka toteaa yhtiön lausunnossa. Myös muualla Suomessa verkkoyhtiöt tekivät viime vuosien aikana isoja korotuksia siirtohintoihin. Virasto vahvistaa etukäteen kahdeksaksi vuodeksi sähköja maakaasuverkkoyhtiöille menetelmät, joiden perusteella valvontaa suoritetaan. – Nykyiset Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kantaverkon kehittämiseen tulevaisuudessa niin, että Suomi säilyy houkuttelevana kohteena vihreän siirtymän investoinneille. Lisäksi yhtiöt eivät esittäneet riittävää selvitystä siitä, että menetelmämuutokset vaarantaisivat niiden toimintaedellytykset ja estäisivät niitä täyttämästä lakisääteisiä velvoitteita. Sähkön siirtohinta määräytyy asuinpaikan mukaan, eikä sitä ole mahdollista kilpailuttaa. 51 Markkinaoikeudelta täystyrmäys sähköyhtiöiden valituksille Jarrua sähkön siirtomaksujen korotuksille. Valvonta perustuu sähköja maakaasumarkkinalainsäädäntöön sekä Energiaviraston näiden perusteella vahvistamiin kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmiin sekä oikeuskäytäntöön. Carunan mukaan markkinaoikeuden päätöksellä on erittäin haitalliset vaikutukset Suomen sähköverkoille ja niitä ylläpitäville verkkoyhtiöille. Sähkönsiirtoa ei voi ostaa Suomessa toimivien alueellisten siirtomonopolien yli. Sähköverkkojen riittävä ja oikea-aikainen kehittäminen on asiakkaiden ja koko yhteiskunnan etu, hän jatkaa. Suurin syy siirtohintojen korotuksiin on vuonna 2013 voimaan tullut uusittu sähkömarkkinalaki. – Energia-alan yhtiöt ovat hyvin selväsanaisesti viestineet, kuinka laajoja negatiivisia vaikutuksia nykyisellä valvontamallilla on asiakkaille, energiasektorille ja suomalaiselle yhteiskunnalle. Yhtiöt tyytymättömiä Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja sähköverkkoyhtiöt ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä markkinaoikeuden ratkaisuun. Yhtiöille taattiin lainsäädännössä minimituotto, jonka ne saavat velottaa kansalaisilta investointien tekemisestä. Kapasiteetiltaan vahvat sähköverkot ovat talouskasvun ja kansallisen turvallisuuden perusta. Energiateollisuus näkee, että ratkaisu vaarantaa välttämättömän sähköverkkojen kehittämisen. – Sähköverkkoyhtiöiden mahdollisuus rahoittaa verkkojen kehittämiseksi tarvittavat investoinnit riippuvat kaikkein eniten verkkotoiminnan valvontamenetelmistä. – Valvontamenetelmien päätavoitteita ovat kohtuullinen hinnoittelu sekä verkon ja verkkotoiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. n. Maailma sähköistyy ja sähköverkkojen ylläpito ja kehittäminen vaativat merkittäviä investointeja, jotka nykyinen valvontamalli vaarantaa. Ala on hyvin pääomavaltainen ja investointipäätökset tehdään vuosikymmenien aikajänteellä. Siten työ sähköverkon kapasiteetin ja huoltovarmuuden vaatimusten täyttämiseksi pitää tehdä jo nyt. On tärkeää, että sääntely on ennustettavaa ja vakaata. Hyvä esimerkki on Länsi-Uudellamaalla Espoon vieressä sijaitseva Vihdin kunta. Energiateollisuus on erittäin pettynyt markkinaoikeuden ratkaisuun eikä pidä sitä yhteiskunnan edun mukaisena. Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen, asiaa voidaan vielä käsitellä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuolloin jakeluverkkoyhtiöt velvoitettiin rakentamaan säävarmaa sähköverkkoa toimintavarmuuden parantamiseksi. Sähkön siirtoyhtiö Carunan toimitusjohtaja Jyrki Tammivuori ilmaisi yhtiön tiedotteessa suorasanaisesti pettymyksensä markkinaoikeuden ratkaisuun. – Päätös on tappio Suomen huoltovarmuudelle ja talouskasvulle. Markkinaoikeuden tuomiota kritisoi myös sähköverkkoyhtiöitä edustava Energiateollisuus ry. – Sähköverkkoyhtiöt pitävät Energiaviraston valvontamenetelmiin tekemiä muutoksia osin lainvastaisina ja kohtuuttomina, ja ovat myös tuoneet tämän toistuvasti esiin. Valvontamenetelmien uudelleen arviointi onkin siksi välttämätöntä sähköistymisen mahdollistamiseksi ja Suomen tulevaisuuden talouskasvun varmistamiseksi. Huolia ja ärtymystä Sähkön siirtomaksuihin tehdyt korotukset ovat herättäneet paljon keskustelua, huolia ja ärtymystä viime vuosina. Kovimmat ja rajuimmat hinnankorotukset päättyivät vuonna 2021, kun Energiavirasto teki hintavalvontamalliinsa muutoksia
Vattenfall, Väre, Vaasan Sähkö ja Turku Energia muodostavat toimialan kärjen. Useat yhtiöt ovat onnistuneet vahvistamaan asiakaskokemustaan, kun taas osalla tulokset ovat hieman laskeneet. Vihreä Älyenergia oli vertailun paras useilla osa-alueilla, kuten palvelulaadussa, ja yhtiöllä oli pienin määrä tyytymättömiä asiakkaita. Parannukset näkyvät koko linjassa: tuoteja palvelulaadussa, vastuullisuuskuvassa ja vastineessa rahalle. Tämän jälkeen tyytyväisyys on kuitenkin ollut selvässä nousussa, ja kuluttajien parissa lukemat ovat nyt sekä hyvällä tasolla, että korkeimmat seitsemään vuoteen. Kärjessä olevat yhtiöt ovat onnistuneet yhdistämään vastuullisuuden ja helppouden; ne näyttävät, että luottamus on nyt sähkömarkkinan todellinen valuutta, sanoo EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen. Neljännes pitää sen valintaa tulevaisuudessa todennäköisenä, mutta lähes yhtä moni ei harkitsisi sitä lainkaan. Molempien kehitys näkyy vahvimmin imagossa, palvelulaadussa ja vastuullisuuden kokemuksessa. Yritysasiakkaiden tyytyväisyys sähkönmyyntiyhtiöihin pysyy hyvällä tasolla, vaikka erot eri toimijoiden välillä ovat edelleen huomattavia. Yritysasiakkaiden tyytyväisyys on ollut kaiken kaikkiaan hieman kuluttajien tyytyväisyyttä stabiilimpaa, mutta sekin on nousi merkittävästi vuonna 2024, ja on nyt viime vuodet pysytellyt lähellä kuluttajien lukemia. Hybridisopimukset, joissa yhdistyy kiinteä osuus ja kulutusvaikutus, ovat vielä harvinaisempia, mutta kiinnostus kasvaa. Tämä kuvastaa kuluttajien kahtiajakoa: osa hakee aktiivisesti säästöjä ja joustoa, kun taas toinen osa korostaa ennustettavuutta ja varmuutta sähkösopimuksen valinnassa. Kuitenkin myös määräaikaiset sopimukset kiinnostavat: niitä pitää todennäköisenä vaihtoehtonaan reilu viidennes. Noin kolmannes asiakkaista arvioi, että valitsisi tällaisen sopimuksen todennäköisesti tulevaisuudessa. n Vihreä Älyenergialla on Suomen tyytyväisimmät asiakkaat. Energiatietoisuus kasvaa EPSI Ratingin tekemän tutkimuksen mukaan yritykset seuraavat sähkönkäyttöään yhä tarkemmin, mutta kuluttajat ovat edelleen valmiimpia muuttamaan kulutustottumuksiaan. Asiakkaat kokevat, että yritys on onnistunut muuttamaan toimintaansa aidosti asiakeisemmäksi. Tyytyväisyys ehti tämän jälkeen hivenen elpyä, kunnes Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tuoman energiakriisin myötä koitti uusi asiakastyytyväisyystason romahdus vuonna 2022. Noin joka kuudes pitää niitä varteenotettavana vaihtoehtona. Ennakoitavuus arvossaan Sähkösopimustyyppien osalta toistaiseksi voimassa olevat sopimukset säilyttävät vahvan asemansa. Pörssisähkö jakaa kuluttajat jyrkästi. EPSI Rating haastatteli kyselyynsä noin 3 800 henkilöä ja noin 1 300 yritystä syys–marraskuussa. Samalla kiinteähintaisten sopimusten ennakoitavuus, viehättää monia, sanoo Heidi Laitinen. Nurmijärven Sähkö teki vuoden suurimman yksittäisen nousun. 52 Tutkimus: Vihreällä Älyenergialla tyytyväisimmät asiakkaat V ihreällä Älyenergialla on tyytyväisimmät asiakkaat sähkön vähittäismyyntiyhtiöistä. Energiayhtiöiden näkökulmasta tämä on selvä mahdollisuus: kulutuksen seurannan ja jouston palvelut voivat tarjota yritysasiakkaille konkreettisia keinoja tehostaa energiankäyttöä ja samalla vahvistaa vastuullisuusprofiilia. Kuluttajat ovat siis edellä, mutta yrityksillä on potentiaalia kuroa ero kiinni nopeasti digitaalisuuteen ja energiansäästöratkaisuihin panostamalla. Näistä etenkin Väre ja Turku Energia ovat parantaneet tulostaan selvästi vuoden takaisesta. – Vaikka pörssisähköön liittyy enemmän riskiä, sen tarjoama hallinnan ja seurannan tunne koetaan palkitsevana. EPSI Rating teki puolueettoman tutkimuksen, jossa selvitettiin sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyyttä. EPSI Ratingin mukaan sähkönmyynnin asiakastyytyväisyys saavutti yksityisasiakkaiden parissa mittaushistoriallisen huippunsa vuonna 2017, ja kääntyi tämän jälkeen lyhyeen mutta jyrkkään laskuun, joka saavutti pohjalukemansa vuonna 2019. Grafiikka: EPSI Rating EPSI Ratingin maajohtaja Heidi Laitisen mukaan ihmisten kokemus sähköyhtiöistä on muuttumassa yhä tunnepitoisemmaksi: sähkö on arjen välttämättömyys, mutta kilpailu ratkaistaan palvelun inhimillisyydellä. Kuvituskuva: Pexels. Kokonaisuudessaan tulokset osoittavat EPSI Ratingin mukaan sen, että yritysasiakkaiden odotukset ovat nousseet, ja menestyjät erottuvat aktiivisella vuorovaikutuksella, ennakoivalla palvelulla sekä selkeällä ja vastuullisella viestinnällä. Ohessa kaikkien vertailussa olleiden sähköyhtiöiden arvosanat. – Yksityisasiakkaiden kokemus sähköyhtiöistä on muuttumassa yhä tunnepitoisemmaksi: sähkö on arjen välttämättömyys, mutta kilpailu ratkaistaan palvelun inhimillisyydellä
Pikaraitiotien mahdollistama kaupunkikehitys poikkeaa perinteisistä aluerakentamiskohteista siten, että se ei luo uusia kaupunginosia vaan yhdistää jo olemassa olevat kaupunginosat paremmin toisiinsa. Muutosten myötä 2030-luvun alussa aloittaa pikaraitiolinja 14, joka kulkee Mannerheimintietä ja edelleen Meilahden, Munkkiniemen, Haagan ja Lassilan kautta Kannelmäkeen. Rakennustyöt aloitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan ensi vuoden huhtikuussa. Pikaraitiotieverkon lisäksi työssä uudistetaan laajasti kunnallistekniikkaa sekä rakennetaan uutta kaupunkiympäristöä. Valtaosa uusista kortteleista nousee alueille, jotka ovat nykyisin liikenteen tai teollisuuden käytössä. Infraohjelma Helsingin tilaajaosapuolet ovat Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy, Helsingin kaupunki ja HSY. Tavoitteena on mahdollistaa se, että Munkkiniemen, Haagan ja Pitäjänmäen kaupalliset ja julkiset palvelut laajenevat ja monipuolistuvat. Näillä näkymin ensimmäisiä kohteita ovat esimerkiksi Haagan liikenneympyrä ja Vihdintie. Palveluntuottajaosapuolet ovat Destia, NRC, Sitowise, Sweco, WSP ja YIT. Infraohjelma Helsinki julkaisee myöhemmin tarkemman työohjelman, josta selviää koska ja missä rakennustöitä tehdään. Se on merkittävä avaus koko läntisen Helsingin kaupunkikehitykselle. Kasvavat kaupunginosat tarvitsevat myös esimerkiksi uusia kouluja, liikuntapaikkoja ja puistoja. Raideliikenteeseen tukeutuva suunnittelu luo kaupunkia, jossa asuminen, työpaikat ja palvelut ovat lähellä toisiaan ja jonka mittakaava on inhimillinen. n Läntinen Helsinki kehittyy – L änsiratikat-nimellä kulkevassa hankkeessa rakennetaan uusi noin 10 kilometrin pikaraitiotieyhteys Kannelmäestä Helsingin keskustaan. Noin viisi kilometriä reitistä kuuluu jo olemassa olevaan raitiotieverkkoon. –Yhteisen allianssin etuina on monen työn suunnitteleminen ja rakentaminen samalla kertaa. 53 teen Länsiratikoiden projektinjohtaja Juha Paahtio. Nyt rakennettavan vesihuollon on tarkoitus toimia vähintään seuraavan sadan vuoden ajan, kertoo KaupunkiliikenLänsi-Helsinkiin uusi pikaraitiotieyhteys Pitäjänmäen sähköaseman tilalle nousee tiivistä korttelikaupunkia. Helsingin tavoitteena on ohjata uudisrakentaminen hyvien julkisten liikenneyhteyksien varrelle. Hyvänä esimerkkinä on kaksi vuotta sitten valmistunut pikaraitiolinja 15, joka tiivistää maankäyttöä Espoon Keilaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Se mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen tukeutuen erinomaiseen raideliikenteeseen. Myös alueiden asuntokanta monipuolistuu. Tämä on myös Helsingin ilmastotavoitteiden mukainen kehityssuunta, sanoo maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta. Investointien enimmäisarvo on 1,2 miljardia euroa, josta käytettävä osuus tarkentuu kun päätetään, mitä kaikkea urakkaan sisällytetään ja kun tavoitekustannukset tarkentuvat. Myös kävelyja pyöräliikenneolosuhteet paranevat huomattavasti uusien reittien ja pyöräbaanojen myötä. Havainne: Helsingin kaupunki. Allianssi vastaa myös suunnittelusta. Allianssi vastuussa Länsiratikoiden rakentamisesta vastaa Infraohjelma Helsinki -allianssi, jonka tilaajina ovat Helsingin kaupunki, Kaupunkiliikenne Oy, ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Samanlaisilla alliansseilla on rakennettu aikaisemmin muun muassa Raide-Jokeria, Kalasatamasta Pasilaan -raitiotietä ja Kruunusiltoja. Huopalahdentien ja Vihdintien ympäristöön tuodaan korttelikaupunkia, ja Valimon asemanseudusta sekä Valion alueesta kaavaillaan alueen uutta keskustaa. Raitiotieinvestointien alustavasti arvioitu osuus on noin 600 miljoonaa euroa, katuinvestointien noin 400 miljoonaa euroa ja vesihuollon investoinnit noin 150 miljoonaa euroa. –Länsiratikat on Helsingille strategisesti hyvin merkittävä hanke. Linjan varrelle on suunnitteilla uusia koteja 14 000 helsinkiläiselle sekä toimitilarakentamista. Topeliuksenkadulle toteutetaan uusi raitiotie, joka alkaa Mannerheimin tien ja Topeliuksenkadun risteyksestä jatkuen Runeberginkadun risteykseen. Runeberginkadulla raitiotien kaistaa taas levennetään Töölöntorin ja Arkadiankadun välisellä osuudella, ja Fredrikinkadulle rakennetaan uusi raitiotie Bulevardin ja Urho Kekkosen kadun välille. Raitiotien rakentaminen tarjoaa harvinaisen tilaisuuden uudistaa samalla maan alla kulkevaa kriittistä infrastruktuuria koko kaupunginosan laajuudelta. Infraohjelma Helsinki on kolmen projektin kokonaisuus, jossa suunnitellaan ja rakennetaan tulevaisuuden kaupunkiympäristöä Länsi-, Koillisja Pohjois-Helsingin sekä kantakaupungin alueilla. Alueen kaavoituksessa on lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota viherja virkistysalueiden riittävyyteen
Tämän lisäksi hankkeen toteuttavalle Länsirata Oy:lle annetaan oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa. Poikkeuksellista on kuntien iso rahoitusosuus. Kuitenkin viime vuosina valtio on yhä enemmän sysännyt isojen infrahankkeiden rahoitusvastuuta myös kunnille. Teksti: Eero Wihuri K un Suomessa on rakennettu uusi rautatieyhteys tai vaikkapa moottoritie, perinteisesti valtio on vastannut kustannuksista. Nyt käsittelyvaiheessa olevassa osakassopimuksessa kunnat sopivat keskenään toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä. Nyt radan rakentaminen on toteutumassa. Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 prosenttia. Parhaillaan päätöksentekovaiheessa on mittava rautatiehanke Helsingin ja Turun välille. Näin on toimittu enenevässä määrin varsinkin sellaisissa investoinneissa, jotka ovat tuoneet selkeitä maankäytön hyötyjä kunnille. Rata aiotaan toteutettaa hankeyhtiömallilla. 54 Uuden Helsinki-Turku -junaradan rahoituksessa kunnilla merkittävä, 33 prosentin maksuosuus Uusi normaali. Tämä korostaa kuntien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on Länsiradan kokonaiskustannusarvio on 1,32 miljardia euroa. Länsirata Oy:ssä osakkaina ovat valtion lisäksi uuden radan varrella olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi. Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisivat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä. Kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen, jossa rakennetaan uutta rataa Espoon ja Lohjan välille sekä toinen raide Salo-Hajalaja Nunna-Kupittaarataosuuksille, yhteensä 400 miljoonalla eurolla ja Suomen valtio 400 miljoonalla. Kuntien osuus rahoituksesta on 33 prosenttia ja Suomen valtion osuus 67 prosenttia.. Niin sanotun Länsiradan rahoitusratkaisu on poikkeuksellinen aiempiin rautatieinvestointeihin nähden. Helsingin ja Turun välille on suunniteltu uutta rautatieyhteyttä noin 50 vuoden ajan
Sen rakennuskustannukset valtio ja Espoon kaupunki jakoivat. Lisää elinvoimaa Länsirata on koettu monissa kunnissa elinvoimaa lisääväksi hankkeeksi, siksi kunnat ovat olleet valmiina ottamaan merkittävän roolin rahoituksessa. – Kyseessä on kansallisesti merkittävä hanke, joka on suuri ja pitkäaikainen investointi kaikille Länsiradan kunnille. Vihti on sitoutunut hankkeeseen osana kuntastrategiaa. – Kunnat ovat jo pidemmän aikaa olleet mukana isompien infrahankkeiden rahoituksessa silloin, kun investoinnista on ollut kunnalle suoraa hyötyä. 55 valmis. n – Valtio on luonteva isojen infrahankkeiden rahoittaja, koska hyödyt leviävät laajasti, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl.. Raitiolinjan rakennuskustannuksista 70 prosenttia maksavat yhdessä Vantaan kaupunki ja Helsingin kaupunki. Länsiradan kuntien rahoitusosuutta, 33 prosenttia, voidaan verrata esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Länsiradalla on avainasema, kun haluamme luoda Vihtiin lisää kilpailukykyä ja elinvoimaa, Eerola painottaa. Vihdissä Länsiradan toteutuminen vauhdittaisi kunnan kasvua, mahdollistaisi asumisen noin 9 000 uudelle asukkaalle, lisäisi työpaikkarakentamista sekä nykyisten kiinteistöjen arvonnousua kunnan liikenneyhteyksien parantuessa, Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola sanoo. Radalla on myös merkittävät taloudelliset vaikutukset koko maan taloudelle. Kuntien 400 miljoonan rahoitusosuus kohdistuu lähemmäs sitä hetkeä, kun rata valmistuu ja investoinnin hyödyt toteutuvat. Valtio on luonteva isojen infrahankkeiden rahoittaja, koska hyödyt leviävät laajasti. Nyt jo Helsinki–Turku-moottoritie täytyy ruuhkista. Onko kysymyksessä ennakkotapaus. Valtateiden eritasoliittymissä kuntien maksuosuudet ovat voineet olla jopa 50 prosentin luokkaa. Arvion mukaan pelkästään Histan uuden kaupunginosan maanmyyntitulot kattaisivat Espoon rahoitusosuuden. Laskelmien mukaan rakentamisvaihe tuottaa lähes 15 000 henkilötyövuotta, noin 700 miljoonaa euroa palkkatuloja ja satoja miljoonia euroja verotuloja valtiolle ja kunnille. Myös paikalliselle elinkeinoelämälle radan rakentaminen on tärkeä asia sillä se parantaa merkittävästi saavutettavuutta, sanoo Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl. Onko kuntien merkittävä rahoitusosuus kansallisesti merkittävissä infrahankkeissa uusi normaali. Miksi valtio ei maksa kokonaan uuden rautatieyhteyden rakentamista kuten ennen. Pitkällä aikavälillä hankkeen on arvioitu lisäävän Suomen bruttokansantuotetta viidellä-kuudella miljardilla eurolla ja synnyttävän useiden miljardien yksityiset investoinnit. – Nykyinen kehityssuunta ei ole toivottava. Eli jos kunta esimerkiksi saa maankäyttöhyötyjä, valtio haluaa myös kunnan osallistuvan rahoitukseen, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola. Pian rakennettavan Vantaan raitiovaunulinjan rakentamiseen valtio osallistuu Helsingin kaupunginseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen, MAL, yhteistyösopimuksen mukaisesti 30 prosentin maksuosuudella. Lohjan kaupunginjohtaja Petra Ståhl toivoo valtion kantavan rahoitusvastuun isoissa infrahankkeissa. Rahoitusmalli ennakkotapaus. Valtuustot radan varren kunnissa päättävät ratahankkeesta joulukuun puoliväliin mennessä. Länsiradan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2027 lopulla. Espoolle radan talousvaikutukset ovat positiivisia erityisesti uusien työpaikkojen luonnin ja raideyhteyden varrelle rakennettavien asuntojen kannalta. – Länsirata on investointi, jonka vaikutusten on arvioitu ulottuvan jopa sadan vuoden päähän. Marraskuun puolivälissä suurimmat osakaskunnat Espoo ja Turku jo hyväksyivät ratahankkeen. Länsirata takaisi nopeat, luotettavat ja ympäristöystävälliset liikenneyhteydet. Radan varren kunnissa, esimerkiksi Vihdissä ja Lohjalla, on pohdittu uuden junaradan rahoitusratkaisun luonnetta. – Länsiradan toteutuminen luo vahvat edellytykset väestötavoitteen saavuttamiselle
Aiempina vuosina joko verotusarvot tai veroprosentit ovat kasvaneet reippaammin, Lempiäinen toteaa. Etelä-Pohjanmaalla puolestaan Kurikan kunnan kiinteistöverotulot kasvoivat 38,8 prosenttia. 56 Tuulija aurinkovoimalat voivat tuoda yli puolet kiinteistöveroista V iime vuosina rakennetut tuulija aurinkovoimalat näkyvät monen kunnan kiinteistöverotuotoissa. Grafiikka: Verohallinto. Erityisesti Pohjanmaan maakuntien yksittäisille kunnille tuulija aurinkovoimalat ovat merkittävä tulonlähde. Vuonna 2025 tuulija aurinkovoimaloista määrättiin kiinteistöveroa koko maassa yhteensä 55,5 miljoonaa euroa, mikä on 8,8 miljoonaa euroa, 18,9 prosenttia, enemmän kuin viime vuonna. Vähiten kiinteistöveron tuottoa tuli Ahvenanmaalla (0,2 prosenttia), Keski-Pohjanmaalla (1,1 prosenttia) ja Kainuussa (1,2 prosenttia) sijaitsevista kiinteistöistä. Euromääräisesti eniten tuulija aurinkovoimaloista saatu kiinteistöverotuotto kasvoi Kurikassa (+2,5 miljoonaa euroa), Siikajoella (+1,4 miljoonaa. Kasvuvauhti oli maltillisempaa kuin aikoihin: kiinteistöveron määrä on kasvanut vuotta 2025 hitaammin viimeksi vuonna 1997. Suurin osuus on Lestijärvellä (75,6 prosenttia kunnan kiinteistöveroista), Pyhäjoella (71,8 prosenttia), Simossa (69,6 prosenttia) sekä Siikajoella (69,4 prosenttia). Tuulija aurinkovoimaloista kertyvän kiinteistöveron määrä on kasvanut vauhdilla viime vuosien aikana, mutta sen vaikutus koko maan tasolla on edelleen suhteellisen pieni, noin 2,3 prosenttia koko maan kiinteistöverotuotosta. Vuonna 2025 on kaikkiaan 35 kuntaa, joissa tuulija aurinkovoimaloiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli 20 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla Lestijärven kiinteistöverotulot kasvoivat 98 prosenttia, mikä johtui lähes kokonaan tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistöverojen kasvusta. Toiseksi eniten kiinteistöveron tuotto kasvoi Etelä-Pohjanmaalla (+3,5). euroa) sekä Eurajoella (0,8 mijoonaa euroa. Kiinteistöveron kokonaistuotosta vuonna 2025 reilu kolmannes (35,8 prosenttia) tuli Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Monessa maakunnassa, esimerkiksi Päijät-Hämeen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan kunnissa, tuulija aurinkovoimaloista ei kerry kiinteistö veroa juuri lainkaan. Kasvua viime vuoteen oli 16,4 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia. Kymmenessä kunnassa niiden osuus kunnan kiinteistöveroista on yli puolet. Seuraavaksi eniten kiinteistöveroa maksuunpantiin Pirkanmaalla (8,4 prosenttia kokonaismäärästä), Varsinais-Suomessa (7,7 prosenttia) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7 prosenttia). Verotusarvot ennallaan Kiinteistöveroa kerättiin kunnille tänä vuonna yhteensä noin 2,4 miljardia euroa, selviää Verohallinnon juuri valmistuneista tilastoista. Myös kiinteistöveroprosenttien kasvu jäi pieneksi. Myös tämä aiheutui lähes kokonaan tuulija aurinkovoimaloista. Verokertymän maltillista kasvua selittää se, että kiinteistöveron perusteena olevat kiinteistöjen verotusarvot ovat pysytelleet edellisvuoden tasolla, sanoo Verohallinnon ylitarkastaja Jenna Lempiäinen. n Kymmenessä suomalaisessa kunnassa tuulija aurinkovoimalat tuottavat yli 50 prosenttia kiinteistöverotuotoista. Vaikka Keski-Pohjanmaan osuus kiinteistöveron koko potista oli yksi pienimmistä, se kuitenkin kasvoi maakunnista eniten viime vuodesta (+4,4 prosenttia). – Sekä Keskiettä Etelä-Pohjanmaalla kasvu johtui pääosin siitä, että yhdessä kunnassa sijaitsevien tuulija aurinkovoimaloiden kiinteistöverot kasvoivat reippaasti, selittää Jenna Lempiäinen. Maakuntavertailussa neljän kärki on säilynyt ennallaan jo ainakin vuodesta 2014 alkaen
Marraskuussa päättyvän kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa biokaasualan yhteistyötä ja markkinoiden kehittymistä Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. – Biokaasulla on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä , ei vain energianlähteenä, vaan myös alueellisen yhteistyön ja kiertotalouden mahdollistajana. Tuotanto, jakelu ja käyttö Toinen hankkeen keskeinen tulos on vaiheittainen prosessimalli, joka tukee alueellisten biokaasukeskittymien muodostumista ja kehittämistä. Hankkeessa tarkastelluista keskittymistä Pohjanmaan hubi painottuu nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotantoon ja meriliikenteeseen Vaasan seudulla, Keski-Pohjanmaan hubi teollisuuspuistoon Kokkolassa ja Etelä-Pohjanmaan hubi ruokajärjestelmään ja maatiloihin. Alusta toimii markkinapaikkana ja tiedonvaihdon sekä verkostoitumisen työkaluna. Se tukee alueellista kiertotaloutta ja vihreää siirtymää tarjoamalla konkreettisia työkaluja kestävän energiajärjestelmän rakentamiseen. Avoin rajapinta mahdollistaa integraatiot myös muiden järjestelmien kanssa. Vaikka DigiBioGasHubs-hanke päättyy, alustalle on jo suunnitteilla jatkokehitystä vauhdittamaan alan kehitystä. – Prosessimalli auttaa tunnistamaan alueen biomassat ja niiden metaanintuottopotentiaalin, määrittämään biokaasun ja mädätysjäännöksen käyttökohteet, arvioimaan investointija käyttökustannuksia sekä hahmottamaan tarvittavat luvat, sopimukset ja toimijoiden velvoitteet. Biokaasun tuotanto voitaisiin jopa kahdeksankertaistaa nykyiseen verrattuna. n Selvityksen mukaan Pohjanmaalla on merkittävä potentiaali biokaasun tuottamiseen ja käyttämiseen.. Mallin avulla voidaan rakentaa kilpailukykyinen ja kannattava biokaasuekosysteemi, joka hyödyntää alueellisia resursseja ja osaamista sekä edistää maakuntarajat ylittävää yhteistyötä biokaasuliiketoiminnan kehittämisessä. Alustan käyttöliittymä mahdollistaa muun muassa biomassojen ja biokaasun kaupan, avoimen keskustelun ja kahdenkeskeisen viestinnän, toimijoiden tarkastelun karttanäkymässä, sertifikaattien hallinnoinnin sekä tarjouspyynnöt logistiikkapalveluista. Digitaaliset työkalut ja yhteiset toimintamallit tuovat alan toimijat yhteen rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta, sanoo hankkeen projektipäällikkö, tutkijatohtori Kirsi Spoof-Tuomi Vaasan yliopistosta. Digitaalinen alusta tarjoaa uuden väylän alan toimijoille kohdata, tehdä yhteistyötä ja kehittää liiketoimintaa. Vaasan yliopiston, Centria-ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteisen DigiBiogasHubs-tutkimushankkeen tuloksina on syntynyt uusi digitaalinen verkkoalusta ja prosessimalli biokaasukeskittymien kehittämiseen. Se tukee myös yhteisomistusratkaisujen, kuten osuuskuntien ja energiayhteisöjen, rakentamista sekä syöteja jakelulogistiikan ja teknologiaratkaisujen suunnittelua, kuvailee lehtori Juha Tiainen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Biokaasuhubi on alueellinen kokonaisuus, jossa tuotanto, jakelu ja käyttö keskittyvät. 57 Biokaasun tuotanto voidaan jopa kahdeksankertaistaa Pohjanmaalla P ohjanmaan maakunnissa on merkittävä, mutta alihyödynnetty biokaasupotentiaali, jonka ottaminen käyttöön nähdään yhtenä avainratkaisuna alueen vihreässä siirtymässä. Malli perustuu hankkeessa tehtyyn työhön potentiaalisten biokaasuhubien tunnistamiseksi Pohjanmaan maakunnissa, ja se tarjoaa selkeän etenemispolun, jonka avulla alueelliset toimijat voivat suunnitella ja toteuttaa biokaasukeskittymiä tehokkaasti ja kestävästi. Hankkeessa kehitetty uusi alusta kokoaa yhteen käyttöliittymään biokaasualan toimijat: tuottajat, käyttäjät, biomassojen omistajat, logistiikkapalvelut ja asiantuntijat
– Me aikuiset tykkäämme säännöistä ja hiljaisuudesta, mutta lapsen näkökulmasta se on usein tylsää ja turhaa. Lasten äänet, leikit ja toiminta kuuluvat normaaliin elämään ja se tuo usein myös ihan kaivattua elämää taloyhtiöön. Kauppakeskus Itis toimiikin nyt aidosti kulttuurien kohtaamispaikkana. Uusien palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisen kategoriassa jaettiin myös kunniamaininta Kauppakeskus Myllylle. Kaiken ei tarvitse tietenkään olla sallittua, mutta ei myöskään kiellettyä, sanoo Pynnönen Andersson. – Lapsiystävällinen ja monimuotoinen taloyhtiö ei ole vain lasten etu, se on kaikkien asukkaiden yhteinen etu, korostaa Isännöintiliiton vanhempi lakiasiantuntija Kristel Pynnönen Andersson. Uudistuksen myötä kävijämäärät kasvoivat keskimäärin 13 prosenttia kuukaudessa. Tämän vuoden voittajateot ja kunniamaininnat osoittavat, kuinka kauppakeskukset uudistuvat, vastaavat asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja nostavat esiin yhteiskunnallisia aiheita. Kallanrannan kiinteistössä on lasitettu valoaula. Viihtyisä ympäristö niin lapsille kuin aikuisillekin, lisää asumisviihtyisyyttä. Kolmiportainen kampanja yhdisti Itiksen pitkän historian ja laajan konseptiuudistuksen. Muutoksessa on selkeästi mietitty, mitä asiakkaat tarvitsevat, ja sen perusteella kehitetty palveluja liikevalikoimaa. Taloyhtiön piha on parhaimmillaan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, joka tukee yhteisöllisyyttä. Hankkeen kustannusarvio on 6,3 miljoonaa euroa, sisältäen kalusteet ja tekniset laitteet. – Tänä vuonna kilpailussa näkyi selvästi, kuinka kauppakeskukset panostavat kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, kommentoi tuomariston puheenjohtaja, Manager, Expansion & Concept, Essi Miikkulainen Fazerilta. Hankkeen rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2026 ja valmistuvat vaiheittain vuoden 2027 loppuun mennessä. Jumbo toimii sekä tekijänä että mahdollistajana: osa työstä tehdään itse, mutta myös liikkeiden, asiakkaiden ja lähialueiden yhteisöjen kanssa tehdään yhteistyötä vastuullisten valintojen mahdollistamiseksi. Kun pihalla on hyvin suunniteltu ja monen ikäisiä lapsia kiinnostava leikkipaikka, lapset viihtyvät ja keksivät hyviä leikkejä. Voittajaksi kategoriassa valittiin Jumbo, jonka Suomen suurin vastuullisuuskerroin osoittaa, miten vastuullisuus voi olla koko kauppakeskuksen ja sen lähitoimijoiden yhteinen tehtävä. Tämä uudistus veikin kauppakeskuksen voittoon uusien palveluiden ja asiakaskokemuksen kehittämisen kategoriassa. Kauppakeskus Itis on uudistanut palvelukonseptinsa perusteellisesti. Teko on oiva osoitus kauppakeskusja bisnesekosysteemin johtamisesta ja tuomaristo kannustaa myös muita kauppakeskuksia vastaavanlaisiin toimintamalleihin. Hankkeen myötä Valtion tilakustannukset alenevat arviolta 2,1 miljoonaa euroa vuodessa, kun palveluja ja tiloja keskitetään nykyistä tehokkaammin. Nykyinen asiakaspalvelu on koko rakentamisen ajan toiminnassa väistötiloissa ensimmäisessä kerroksessa. Kuopion Kallanranta 11 ja entinen Lääninhallituksen talo osoitteessa Hallitus katu 14 muodostavat uuden valtion toimijoiden yhteisen työympäristön ja Suomi-pisteen, jossa kansalaiset voivat asioida useiden viranomaisten kanssa saman katon alla. 58 n ?Kiinteistöalan uutisia Kuopioon valtiolle 8000 neliön uudet tilat Kauppakeskus Itikselle tunnustusta palvelukonseptin uudistamisesta Vuoden 2025 Kauppakeskusteko-kilpailun voittajat ovat Itis, Jumbo ja Colliers. Kuva: Senaatti-kiinteistöt Kun lapsille annetaan tilaa leikkiä ja heidät otetaan mukaan taloyhtiön arkeen, vahvistuvat sekä yhteishenki että asumisviihtyvyys. Kauppakeskus Itis vei ykkössijan myös markkinointi ja viestintä -kategoriassa näyttävällä ITIS 40 vuotta – The Launch -kampanjallaan. Taloyhtiön piha on parhaimmillaan eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, joka tukee yhteisöllisyyttä. Vuosittain järjestettävä kilpailu palkitsee tekoja, jotka kehittävät ja edistävät kauppakeskusten toimintaa. K uopion Kallanrannan ja Hallituskadun kiinteistöihin toteutetaan uusi yhteinen työympäristö valtion toimijoille sekä Suomi-piste. Voin rehellisesti sanoa, että jos kesällä ikkunani olisi auki ja kuulisin sieltä lasten leikkimistä ja naurua, niin toisi se itsellekin hyvää mieltä työnteon keskelle, Pynnönen Andersson lisää. Lapset tuovat eloa taloyhtiöön. Myllyn Akatemia tarjoaa vuokralaisille esimerkiksi livekoulutuksia, turvallisuuskoulutusta verkossa, Mystery Shoppaus -tutkimuksia ja mentorointiohjelmia. Hänen mukaansa kielloista tulee heti sellainen kuva, että miten taloyhtiössä suhtaudutaan lapsiin. Hankkeen laajuus on noin 8 000 neliömetriä, ja muutos koskee yhteensä 785 valtion työntekijää. Hankkeen myötä Digija väestötietovirasto (DVV), Lupaja valvontavirasto (LVV), Maanmittauslaitos (MML), Oikeuspalveluvirasto Edunvalvonta (OPV) ja Verohallinto tarjoavat palveluitaan Suomi-pisteessä helmikuusta 2027 alkaen. Tuomariston mukaan Itiksen konseptiuudistus on hyvä esimerkki siitä, miten kauppakeskus voi huomioida ympäristönsä ja sen rakenteelliset muutokset ja tehdä näistä vahvuutensa. Kallanranta 11:een toteutetaan Suomi-piste etäpalveluineen ja kokouskeskus. – Siinä missä lapsille monesti sanotaan taloyhtiössä, että ”ei saa potkia palloa, ei saa metelöidä, ei saa juosta jne.”, niin mitä jos sanotaankin, että hei, sovitaan yhdessä pelisäännöt ja käydään yhdessä läpi, mitä kaikkea kivaa taloyhtiön pihalla voi tehdä ja keksitään yhdessä hyviä leikkejä
Syynä saattaa olla, että kiinteistön sähkömittarin etuvaroke on mitoitettu varmuuden vuoksi liian suureksi. John Stenbergin rannassa on remontin jälkeen mahdollista pyöräillä ajoradalla. Taloyhtiö voi maksaa tehomaksua tietämättään ja aivan turhaan Sähkönsiirron tehomaksut ovat puhututtaneet taloyhtiöissä pitkin vuotta. Ihmettelin, miksi tämän taloyhtiön sähkönsiirrossa oli mukana tehomaksu. – Tämä tarkistus voi tuoda taloyhtiölle huomattavia säästöjä ilman suuria investointeja, Kärki lisää. Sitä peritään, jos kiinteistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa. Pyöräilyn pääreitti siirtyy rannasta korttelin toiselle puolelle Siltasaarenkadulle uusille yksisuuntaisille pyöräteille. Katupuut uusitaan ja uusi puurivi tulee ajoradan reunaan. Myös siinä tapauksessa, vaikka kiinteistön sähkönkulutus olisi pienempää. 59 Helsinki aloittaa Hakaniemen rannan peruskorjauksen Havainnekuva John Stenbergin rannasta Hakaniemen torin suuntaan peruskorjauksen jälkeen. Brander on ottanut useita valokuvia nykyisestä Hakaniemenrannasta Siltavuorensalmen yli Kruununhakaan ja kuvannut paljon myös Pitkänsillan pohjoispuoleista elämä. – Huomasin asian sähkölaskusta, jossa perusmaksu oli muita taloyhtiöitä selvästi suurempi. Valokuvaaja Signe Brander (1869–1942) ansioitui Helsingin muinaismuistolautakunnan valokuvaajana vuosina 1907–1913. Hotelli Hiltonin edustalla Siltasaaressa sijaitseva John Stenbergin ranta -niminen katu peruskorjataan, kadun alaista kunnallistekniikkaa saneerataan ja rantamuurit uusitaan. Uudet katualueet sekä asuintalojen ja hotellin tontit tulevat suurelta osin mereen täytettävälle alueelle. Jos varoke on tarpeettoman iso, taloyhtiö voi joutua maksamaan korkeampia siirtomaksuja, vaikka sen huipputeho ei koskaan ylittäisi yleissiirron sallimaa rajaa. Havainnekuva: Ramboll Helsingin kaupunk i aloittaa John Stenbergin rannan peruskorjauksen ja uusien ranta-alueiden esirakentamisen Hakaniemessä. Koneinsinööri ja teollisuusneuvos John Stenberg (1841–1886) rakensi vuonna 1882 Siltasaareen kaakkoisosaan konetehtaan ja valimon. Rantaan rakennetaan aikaisempaa viihtyisämpi kävelyn ja oleskelun alue, jonne tulee nykyistä reippaasti enemmän penkkejä istuskelua varten. Lisäksi sähkösopimustyyppi vaihdettiin. Hakaniemenrannan uudet katualueet Signe Branderin terassi ja Signe Branderin kuja rakennetaan valmiiksi myöhemmin eli 2020ja 2030-lukujen vaihteessa. Isännöitsijä 2025 -palkinnon voittanut isännöitsijä Jonna Kärki Karelian Kiinteistötili Oy:stä, on törmännyt työssään tehomaksuihin. Monissa näistä tehomaksut ovat nostaneet kiinteistösähkön kokonaiskustannuksia merkittävästi, toteaa tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Haluan kannustaa tarkistamaan, onko taloyhtiön järjestelmät tarpeeseen nähden linjassaan, eikä makseta tietämättä turhasta, Kärki huomauttaa. Kadut nimetty on nimetty valokuvaajan ja koneinsinöörin mukaan. Verkkopalvelun avulla pystyin toteamaan, että näin suurta kulutusta taloyhtiössä ei ollut, jonka jälkeen pyysimme sähkömiehen toteuttamaan sulakekoon muutoksen keskukseen. Juuri näin oli käynyt Kärjen isännöimässä taloyhtiössä. Konetehdas oli Suomen ensimmäinen erikoiskoneiden ja -koneosien valmistaja. – Tärkeintä on tietää, mistä maksetaan. Tehomaksu tulee usein maksettavaksi, jos mittarin etuvaroke on yli 363 ampeeria. – Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan yli kolmannes isännöitsijöistä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa tehomaksu on käytössä. Taloyhtiön tai isännöitsijän on hyvä tarkistaa, onko tehomaksulle todellista tarvetta, sillä osassa taloyhtiöitä maksu voi olla täysin turha. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Laskin, että taloyhtiö oli ehtinyt vuosien saatossa maksaman kymmeniä tuhansia euroja tehomaksua turhaan, nyt muutoksen jälkeen neljän vuoden aikana taloyhtiö on säästänyt 300 euroa maksaneilla muutostöillä noin 8300 euroa, Kärki kertoo. Hämmennystä ei auta se, että määräytymisperusteet ovat monimutkaisia, ja eri verkkoyhtiöiden käytännöt vaihtelevat merkittävästi, jolloin kokonaisuus on usein vaikeasti hahmotettava. Moni taloyhtiö myös maksaa tehomaksua tietämättään, ilman että sen sähkönkulutus edellyttäisi maksua. Muutostyö maksaa tyypillisesti 600– 800 euroa, mutta säästö voi olla useita satoja euroja vuodessa, joten investointi maksaa yleensä itsensä nopeasti takaisin.
Gaselli-kortteliin uutta kiinnostavaa kaupunkitilaa luova, lasikatolla katettu Jardin-sisäpiha avautui yleisölle heinäkuun alussa. – Uusi lisäys muodostaa arvokkaan ajallisen kerrostuman entuudestaan vaiherikkaaseen rakennuskokonaisuuteen. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyödynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin. P ohjoisesplanadi 37 on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka kuuluu Museoviraston määrittämään valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Esplanadi–Bulevardi Helsingin keskustassa. Kuva: Mika Huisman. Rakenne muistuttaa luonnon rakenteita ja siitä syntyy mielikuva jopa biomimeettisestä suunnittelusta. Elävää muotokieltä ja tarkkaa lasertyöstöä Pohjoisesplanadi 37 on Vuoden Teräsrakenne 2025. Rakenne parantaa sekä rakennuksen toiminnallisuutta että esteettisyyttä, ja sen monimutkainen orgaaninen geometria luo voimakkaan kontrastin vanhan rakennuksen arkkitehtuurin kanssa. Kokonaisuus on innovatiivinen ja täyttää kestävän kehityksen vaatimukset, sillä teräksen käyttö ja rakenteen optimointi ovat huippuunsa vietyjä, Tuomas Kivinen jatkaa palkitsemisperusteista. Vuoden Teräsrakenteen valitsi palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Tuomas Kivinen. 60 Helsingin keskustassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus Pohjoisesplanadi 37 Vuoden Teräsrakenne Yli 180-vuotiaan arvokiinteistön historiallisen sisäpihan tyylikäs peruskorjaus ja kattaminen kaupunkitilaksi orgaanisin muodoin kannatetulla ja 3D-mallinnuksen pohjalta huippumodernisti työstetyllä lasikatolla toivat Pohjoisesplanadi 37:lle Vuoden Teräsrakenne 2025 -palkinnon. Palkintolautakunta ihastui rakennuksen sisäpihan kattamisessa hyödynnettyihin oivaltaviin teräsrakenneratkaisuihin. – Konsepti ratkaisee vanhan sisäpihan polveilevien rajojen aiheuttaman haasteen sekä geometrian että rakenteen toimivuuden suhteen toimimalla orgaanisena muodonantajana. JKMM Arkkitehtien suunnittelemassa peruskorjauksessa yli 180-vuotiaan arvokiinteistön sisäpiha katettiin viihtyisäksi sisätilaksi orgaanisin muodoin siroilla teräsrakenteilla kannatetulla lasikatolla. – Pintakäsittely ja väritys ovat lämpimiä ja arvokkaita, ja värimaailma yhdistyy saumattomasti vanhojen rakennusten lämpimiin sävyihin. Uuden ja vanhan esteettiseen kontrastiin perustuva muotokieli sekä kulku sisäpihalle palkitsevat kävijän rakenteellisella ja esteettisellä spektaakkelilla, tiivistää Kivinen Rusanen Arkkitehdit Oy:n Tuomas Kivinen, joka sai vuonna 2024 Vuoden Teräsrakenne -palkinnon Vuosaaren biolämpölaitoksesta. Rakennuksen vanhimman osan kaksikerroksisen empirerakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engelin poika Carl Alexander Engel, ja nykyisin seitsemänkerroksisen toimistoja liikekiinteistön historialliset kerrostumat luovat hienon vuoropuhelun ja kontrastin JKMM:n suunnitteleman siron ja muotokieleltään orgaanisen teräsrakenteen kannattaman lasikaton kanssa
Ramboll teki rungon valmistuksen ja asennuksen suunnittelua tiiviissä yhteistyössä lasikatteen ja teräsrakenteen urakoineen Teräselementin asiantuntijoiden kanssa. Rakennuksen keskellä olevan sisäpihan muodonmuutos on hyvin keskeinen. – Paikalleen sijoitettu maamerkki toimii uuden kaupunginosan symbolina, tarjoten kaupunkilaisille mahdollisuuden tarkkailla ympäristöään ja nauttia jokimaisemasta. Kunniamaininta Ouluun Vuoden Teräsrakenne -kilpailun tuomaristo päätti antaa myös kunniamaininnan Oulun Tuiran ja Hietasaaren yhdistävälle Hartaansillalle. 61 Merkittäviä tilamuutoksia Laadukkaan peruskorjauksen yhteydessä alimpiin kerroksiin toteutettiin merkittäviä tilamuutoksia, joihin sijoitetaan pääosin ravintolatoimintaa ja liiketilaa. n Oulun Tuiran ja Hietasaaren yhdistävä Hartaansilta palkittiin kunniamaininnalle. Kaikista sauvoista ja asennustuista luotiin 3D-tiedostot, joista taas muodostettiin CAM-tiedostot laserleikkuria varten. Kävelyn ja pyöräilyn yhdistävä kaksijänteinen, 85 + 85 metriä, teräksinen kaarisilta yhdistää alueen vastakkaiset rannat toisiinsa vaalien paikan luontoarvoja. Kuva: Pontek Oy. Huolellisella korjausja täydennysrakentamisella parannettiin arvorakennuksen toiminnallisuutta ja houkuttelevuutta huippusijainnilla. Neljän suurikokoisen, luonnonmuodoista inspiroituneen teräsristikkopilarin kannattelema lasikate luo keveän vastapainon jykeville kiviseinille. Sillan kansi ja sillä kulkeva kevyen liikenteen väylä kaartelee hienovaraisesti S-muodossa tarjoten vaihtelevia näkymiä ja sillan kaari muodostaa porttimaisen aiheen Hartaanrannan ja Vaakunakylän välille. Yhteistyössä Teräselementin kanssa kehitettiin apuvälineitä rungon kokoonpanoa varten, jotka oli mahdollista suunnitella kustannustehokkaasti laskennallisten suunnittelumenetelmien ansiosta. Projektin alusta tiedettiin, että kyseessä on geometrisesti vaikea hanke, jossa geometrian toteutus, uniikkien osien paljous, työstöjen määrä, sekä luonteeltaan kokeellinen toteutus vaatii kehittynyttä lähestymistapaa suunnitteluun. Työmaa-asennusta varten rungosta oli myös työmaakoordinaattipisteet, joilla lohkojen asemointia varmistettiin asennuksen aikana. Entinen pysäköintialue on muutettu veistoksellisen lasikaton alla sijaitsevaksi lämpimäksi sisätilaksi. Näin voitiin muodostaa myös sauvoista vaadittu 3D-ristikkomuoto erittäin tarkasti. Muoto ja rakenne yhdistyvät saumattomaksi kokonaisuudeksi; sillan muotokielessä korostuu rakenteellinen toimintaperiaate, samalla kun kokonaisuus edustaa korkeatasoista veistoksellisuutta. Silta täyttää kansainvälisen tason vaatimukset kevyen liikenteen rakenteena, palkintolautakunta perustelee Hartaansillan saamaa kunniamainintaa. Infrastruktuuri tukee kaupungin tavoitteita uuden kaupunginosan näkyväksi tekemisessä sekä mahdollistaa kevyen liikenteen sujuvan kulun. Myös kaikki projektin valmistustiedostot sekä kasaus-, ja asennusdokumentit luotiin pääosin ohjelmallisesti. Suunnittelussa kehitettiin myös erilaisia ratkaisuja rakenteen toteutukseen mittatarkasti. Teräksinen kaarisilta yhdistää alueen vastakkaiset rannat toisiinsa vaalien paikan luontoarvoja. Asennuslohkot esikasattiin teräspajalla ja kuljetettiin lohkoina työmaalle. Maahan ulottuvien pystylohkojen kasausta varten kehitettiin sapluunat, joihin tehtiin reiät ja sauvatunnukset laserleikkurilla tarkan kasauksen mahdollistamiseksi. Lisäksi vanhanaikaiset mallinnusohjelmat eivät pystyneet kohteen vaatimaan geometriseen tarkkuuteen tai joustavuuteen työnkuluissa, joten projektin teräsrungon ja lasitukien osuus toteutettiin laskennallisen suunnittelun menetelmin Rhino-ohjelman pohjalta. Teräsrungon päälle asennetun alumiinisen lasitukijärjestelmän osien muotoilu ja työstöt mallinnettiin myös ohjelmallisesti. – Luovat suunnitteluratkaisut varmistavat sen, ettei rakenne dominoi maisemaa liiallisesti. Suunnitteluprosessissa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen luonnonympäristön herkkyyteen
Hänelle on myönnetty RKL:n kultainen ansiomerkki. Hämäläisen johdolla Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy on kasvanut merkittäväksi toimijaksi erityisesti projektinjohtourakoinnissa ja puurakentamisessa. Hän on toiminut muun muassa vastaavana mestarina, työpäällikkönä ja toimitusjohtajana. Joensuulainen Jarmo Hämäläinen sai Vuoden Rakennusmestari -palkinnon. Hämäläinen on aktiivisesti osallistunut RKL:n järjestötoimintaan liittohallituksessa ja yhdistyksen puheenjohtajana. n Keravalainen Henna Ikäläinen sai Vuoden Nuori Rakennusinsinööri -palkinnon. 62 Joensuulainen Jarmo Hämäläinen Vuoden Rakennusmestari 2025 R akennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n asiantuntijaraati valitsi joensuulaisen Jarmo Hämäläisen Vuoden Rakennusmestariksi 2025. Hämäläinen on toiminut keskeisessä roolissa valtakunnallisesti palkitussa puurakennushankkeessa: Joensuun Lighthousessa (Suomen Puupalkinto ja RIL-palkinto 2019). Puurakentaminen onkin Jarmo Hämäläisen erikoisalaa. Valinta julkistettiin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n liittokokouksessa Tampereella marraskuun puolivälissä. – Tämä palkinto on hyvin kannustava. Vuoden Nuoreksi Rakennusinsinööriksi valittiin keravalainen Henna Ikäläinen. Hänet tunnetaan myös nuorten mestareiden mentoroinnista. Vuoden Nuori Rakennusmestari/-insinööri -palkintoa on jaettu vuodesta 2010. Mutta kun työntekijät itse oivaltavat niiden hyödyt, muutos tapahtuu pysyvämmin. – Rakennusalalla tarvitaan koko ajan enemmän vuorovaikutustaitoja ja palveluhenkisyyttä. Palkintoraatiin kuului RKL:n edustajien lisäksi edustajat RIA:sta, RIL:istä, SAFA:sta, Rakennusmestarien Säätiöstä ja Ympäristöministeriöstä. Hämäläisellä on useamman vuosikymmenen kokemus rakennusalalta. Vuoden Rakennusmestari -palkintoa on jaettu vuodesta 1971. Ikäläinen on palkittu RKL:n Vuoden opinnäytetyöstä, ja hän oppi vaihto-opiskelujaksollaan Japanissa sikäläisen rakentamisjohtamisen toimintatapoja. – Rakennusala kehittyy jatkuvasti uusien teknologioiden ja menetelmien myötä. – Olin itse jo hyvin nuorena vastaavana mestarina vaativissa kohteissa, ja sain silloin hyvää tukea kokeneemmilta ammattilaisilta. Jos uusia toimintatapoja ei opetella kunnolla, ne eivät jää käyttöön. Palkintoraadin mielestä Ikäläinen on ansioitunut nuori osaaja, joka yhdistää vahvan akateemisen suoritustason, kansainvälisen näkemyksen ja aktiivisen järjestötoiminnan. Myös yhteisöllisyyttä tarvitaan, sillä työmaat ovat yhteisiä, Ikäläinen muistuttaa. Raadin mielestä Henna Ikäläisen aktiivisuus ja tulevaisuusorientoitunut ajattelu tekevät hänestä erinomaisen esimerkin nuoresta rakennusalan osaajasta. Sen luovuttivat RKL:n puheenjohtaja Jukka Lintunen (vas.) ja Rakennusmestareiden Säätiön puheenjohtaja, rakennusneuvos Ari Autio (oik.).. Palkintoraadin mielestä rakennusinsinööri Jarmo Hämäläisen ura, osaaminen ja vaikuttavuus tekevät hänestä erinomaisen esimerkin suomalaisesta rakennusalan ammattilaisesta. Haluan nyt tukea nuoria, jotka ovat samassa tilanteessa. Ne pärjäävät, jotka osaavat olla kehityksessä järkevästi mukana. Rakentamisessa tärkeintä on Hämäläisen mielestä laatu, turvallisuus ja järkevät kustannukset. Toisaalta tekoäly ei voi korvata esimerkiksi perinteisiä timpurin töitä. – Tekoäly tulee muuttamaan alaa paljon, ja kehitystä ei kannata vastustaa. Sen luovuttivat RKL:n puheenjohtaja Jukka Lintunen (vas.) ja Rakennusmestareiden Säätiön puheenjohtaja, rakennusneuvos Ari Autio. Pitkään RKL:n toiminnassa mukana ollut Hämäläinen suosittelee nuorille verkostoitumista. Siksi myös työntekijöiden kouluttamiseen pitää panostaa yhä enemmän. – Se on vaativaa ja millintarkkaa työtä, joka vaatii paljon suunnittelua, hän korostaa. – Sitä kautta olen saanut ystäviä ja työtarjouksiakin. Haluan olla tulevaisuudessa rakennusalan johtotehtävissä ja vaikuttaa alan kehitykseen, Ikäläinen kertoo. Hämäläinen on ansioitunut puurakentamisen osaaja ja mentori. Ikäläinen valmistui rakennusinsinööriksi (AMK) erinomaisin arvosanoin ennätysajassa, ja nyt hän jatkaa opintojaan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistossa
Kilpailussa oli tällä kertaa kolme sarjaa: arkkitehtuuri, tekniikka ja tutkimus sekä korjausrakentaminen. Julkisivukonsultointi JK Oy saa tunnustuksen taloyhtiöille suunnatusta, asukkaita osallistavasta korjausprosessin mallista. Tekniikka ja tutkimus -sarjan voittajaksi valittiin Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Tampereen yliopiston Rakennetun ympäristön tiedekunnasta. Yritys on myös tuottanut käytännönläheisen verkko-opassarjan, joka auttaa taloyhtiöitä viemään julkisivuremontin läpi hallitusti ja laadukkaasti. Työ on edistänyt rakentamisja korjaustapoja, joilla saadaan pitkäikäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä tuloksia. 63 J ulkisivuteko 2025 -palkinnot myönnettiin K2S Arkkitehdit Oy:lle, Tampereen yliopiston rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmälle sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:lle. Kuva: Tero Pajukallio. Julkisivuteko-palkinnon myöntää Julkisivuyhdistys – JSY ry, ja se on jaettu ensimmäisen kerran 1997. Julkisivuteko 2025 -palkinnot jaettiin voittajille Julkisivuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa Helsingissä marraskuun alussa. Kerrostalon julkisivuremontti on suuri ponnistus taloyhtiölle, urakoitsijalle ja osakkaille. Palkittavana voi olla esimerkiksi rakennettu kohde, tutkimus, innovaatio tai korjausmenetelmä tai -tapa. Palkinto voidaan myöntää myös julkisivurakentamista edistäneestä elämäntyöstä henkilölle tai yhteisölle. Julkisivuteko-palkinnon tavoitteena on tuoda esiin toimijoita, jotka edistävät rakennetun ympäristön laatua ja kestävyyttä sekä ymmärrystä julkisivujen merkityksestä elinympäristöllemme. Toimiston tunnettuja töitä ovat esimerkiksi Kampin hiljentymiskappeli Helsingin keskustassa, Fazerin Experience-vierailukeskus Vantaalla ja Ylivieskan kirkko. Toimintatapa kattaa julkisivujen, parvekkeiden ja kattorakenteiden kuntotutkimukset, korjaussuunnittelun ja valvonnan niin, että taloyhtiöt ja asukkaat pysyvät prosessissa mukana ja ymmärtävät sen kulun. Toimiston suunnittelulle ovat tyypillisiä harkitut materiaalivalinnat, yksityiskohtien tarkka hallinta sekä kontekstin ymmärtäminen osana kokonaisuutta. K2S:n töissä julkisivut muodostavat eheän osan rakennuksen arkkitehtuuria – ne ovat sekä teknisiä että esteettisiä ratkaisuja, jotka tuottavat käyttäjille toimivia ja elämyksellisiä tiloja. Ryhmän kohteet ovat laajentuneet korjaustoiminnasta rakenteiden koko elinkaaren tutkimukseen. Palkinto jaettiin seitsemännen kerran. n Julkisivupalkinto – julkisivu eheä osa rakennuksen arkkitehtuuria Julkisivuteko 2025 -palkinnon vastaanottivat (vas.) KS2 Arkkitehdeilta Kimmo Lintula ja Mikko Summanen, Tampereen yliopiston tutkimusryhmän edustajana Niko Lindman sekä Julkisivukonsultointi JK Oy:n Tuomo Nieminen. Palkitut edustavat alaa monipuolisesti: arkkitehtuurin laatua ja materiaalin käyttöä, kestävää rakentamista ja korjaamisen tutkimusta sekä asukaslähtöistä korjausrakentamista. Tuomaristo arvosti arkkitehtuurisarjan voittajaa K2S Arkkitehdit Oy:tä innovatiivisesta lähestymistavasta ja eri materiaalien ominaisuuksien hyödyntämisestä julkisivuissa. Ryhmällä on pitkä historia yrityksille suunnatusta tutkimusja tuotekehitystoiminnasta sekä julkisivurakenteiden tutkimisesta. Asukkaiden osallistaminen Korjausrakentamisen sarjan voiton vei Julkisivukonsultointi JK Oy
64 TAH-säätiö: Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle Vuoden 2025 Sininen pallo -palkinto myönnetään viidelle kestävän rakentamisen edelläkävijälle, jotka kehittävät uusia ratkaisuja asumisen, rakennetun ympäristön ja rakentamisen kiertotalouden haasteisiin. Vuoden 2025 Sininen Pallo palkinnolla halu taan nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka kehittävät Korjaaminen uuden rakentamista fiksumpaa Sininen pallo -palkinnon saavat vuonna 2025 Martino De Rossi (vas.), Kristiina Kuusiluoma, Satu Huuhka, Petri Salmi ja Mikko Piitulainen. P alkinto myönnettiin tänä vuonna Tam pereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhkalle, Arkkitehti toimisto Collaboratorion ja Luonnon betoni Oy:n perustajille Kristiina Kuusiluomalle sekä Martino De Rossille sekä Spolia Oy:n perustajille Mikko Piitulaiselle ja Petri Salmelle. Kuva: Jirina Alanko. Palkinnon kokonaisarvo on 100 000 euroa ja palkitut jakavat sen tasaosuuksin
Halvim man hinnan ja nopeimman rakennusaikataulun tilalle on muodostettava muita rakentamista oh jaavia, luontoarvoja säästäviä mekanismeja ja mittareita, Piitulainen ja Salmi sanovat. Talouden rakenteisiin Spolia Oy:n perustajat Mikko Piitulainen ja Pet ri Salmi vievät eteenpäin rakentamisen kierto taloutta mutta korostavat, että aidon muutoksen on ulotuttava myös taloudellisiin rakenteisiin. Siinä missä valtavirran rakentaminen usein peittää, stan dardoi ja kiillottaa, me etsimme sitä, mikä on raakaa, epätäydellistä ja rehellistä, Kuusiluoma ja De Rossi kertovat. Heidän mukaansa luonnonmateriaalit ja kier rätetyt rakenteet avaavat uudenlaisen eettisen ja esteettisen mahdollisuuden rakentamisessa. Rakentamis ja kiinteistösektori puolestaan on maailman suurin raakaaineiden kuluttaja ja se tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvi huonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Olemassa olevien rakennusten käytön jatkaminen on yksi käyttökelpoisimpia keinoja, joka on jo nyt laa jasti saatavilla. Raportissa todetaan myös, että suomalais ten ekologinen jalanjälki on suuri, materiaalien kulutus Euroopan korkeinta ja jätettä syntyy pal jon. Rakentamisen materiaalivirrat – erityisesti sementti, teräs ja alumiini – ovat keskeinen osa luonto ja ilmastokriisiä. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotka vievät kestävän rakentamisen sanoista tekoihin. – Strategiatyö on jo tehty – nyt on aika siirtyä kokeiluista konkretiaan kaikilla rakentamisen liiketoimintaalueilla. – Jo olemassa olevien rakennusten korjaa minen ja kehittäminen, kuten laajentaminen ja käyttötarkoituksen muuttaminen, on ilmastoystä vällisempi strategia kuin energiatehokkainkaan purkava uudisrakentaminen, Huuhka sanoo. – Ne ovat terveellisiä, uudelleenkäytettäviä ja pienienergisiä, mutta ennen kaikkea ne tuovat pehmeyttä, hiljaisuutta ja inhimillisyyttä elin ympäristöihimme. Palkinto myönnetään viidelle toimijalle, jotka osoittavat, että muutos on mahdollista jo nyt – tutkimuksen, muotoilun ja kiertotalouden keinoin. Suunnitteluetiikkamme perustuu materiaalin kunnioitukseen ja rehellisyyteen. n Korjaaminen uuden rakentamista fiksumpaa Tampereen yliopiston korjausrakentamisen professori Satu Huuhka tutkii ja edistää sitä, miten olemassa oleva rakennuskanta voidaan korjata, käyttää uudelleen ja muokata sen sijaan, että rakennuksia purettaisiin ja rakennettaisiin uudestaan. Sininen Pallo palkinnolla haluamme antaa tunnustuksen juuri tällaisille edelläkävijöille, sanoo TAHsäätiön toiminnan johtaja Henna Hakkarainen. Kuva: Jirina Alanko. Näin saadaan myös ostettua ai kaa vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien kehittämiseen. – Rakennusalan on luovuttava lineaaritalouden mallista ja siirryttävä kiertotalouteen. Päästöjen hillintää Tampereen yliopiston professori Satu Huuhka on pitkään tutkinut, miten rakennuskannan korjaa minen ja uudelleenkäyttö voivat hillitä päästöjä tehokkaammin kuin purkaminen ja uudisra kentaminen. Euroopan ympäristön tila on heikko, ja suu rin osa EU:n ympäristö ja ilmastotavoitteista on vaarassa jäädä saavuttamatta, selviää Euroopan ympäristöviraston lokakuussa julkaistusta rapor tista. 65 uusia ratkaisuja asumisen ja rakennetun ympäris tön kestävyyshaasteisiin. Toisaal ta korjausrakentaminen ja uudet, kestävämmät ratkaisut tarjoavat merkittäviä mahdollisuuk sia hillitä ekologista kriisiä. Pehmeyttä ja hiljaisuutta Arkkitehdit Kristiina Kuusiluoma ja Martino De Rossi kehittävät ratkaisuja rakennusalan ilmas tovaikutusten vähentämiseksi ja haastavat totut tuja tapoja rakentaa ja suunnitella. – IPCC:n mukaan päästövähennyksissä tarvi taan välittömästi vaikuttavia toimia. Hänen mukaansa ratkaisuja tarvitaan heti. – Rakentaminen on yksi suurimmista ilmas tonmuutosta kiihdyttävistä sektoreista. Rakennussektori on myös EU:n ympäristökuor mittavin ala: se tuottaa yli 30 prosenttia unio nin ympäristöjalanjäljestä, 35 prosenttia jätteistä ja 5–12 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Huuhkan tutkimusryhmä kehittää myös pu rettavista rakennuksista talteen otettujen raken nustuotteiden uudelleenkäyttöä. Heidän mukaansa kiertotaloudesta on tehtä vä kilpailuetu niille, jotka uskaltavat olla edel läkävijöitä. Suunnittelun filosofia pohjaa ajatukseen, jossa rakennuksia ei nähdä kertakäyttöisinä tuotteina vaan pitkäikäi sinä ekosysteemin osina
n ?Muodonmuutos Joensuun vanha kaupungintalo on nykyään kulttuurikäytössä, rakennuksen edessä on Vapaudenpuisto. Tämä tarkoittaa sitä, ettei rakennuksessa saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka heikentävät sen rakennustaiteellisia arvoja tai muuttavat arkkitehtuuria. Kuva: Joensuun kaupunki/Lev Karavanov. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Arcadia Oy ja rakennuttaja toimi Joensuun kaupungin Tilakeskus. Teksti: Kati Wikström A rkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemassa rakennuksessa toimivat nyt Pohjois-Karjalan museo Hilma eli uudelta nimeltään Museo Eliel, Joensuun kaupunginteatteri ja teatteriravintola Eliel. Pääurakoitsijana vanhan kaupungintalon muutoksessa oli Hyvän tekijä -yhtiöihin kuuluva Rakennusliike Joen Talo Oy. Koko rakennus sai remontin myötä uuden nimen, siitä tuli Eliel. 66 Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle Eliel Saariselle Joensuun historiallisesta kaupungintalosta kulttuurin sydän Joensuun historiallisen kaupungin talo remontoitiin kulttuurin käyttöön. Vuonna 1914 valmistuneella rakennuksella on SR-1-suojelumerkintä
Kaupunkilaisten tarpeet huomioitiin rakennuksen suunnittelussa ja sinne keskitettiin monia hallinnollisia sekä kaupunkia palvelevia toimia. Tuohon aikaan kaupungintalon arkkitehtuuri ilmensi rohkeasti arkkitehtuurin uusia suuntauksia ja oli vaikuttava niin Suomen kuin Joensuun silloisen 4000 asukkaan näkökulmasta. Kuva: Pohjois-Karjalan museo: Erkki M. Valtuustosali oli yksi remontissa suojelluista kohteista. Kuvassa kaupunginvaltuusto pitää kokousta valtuustosalissa 1930-luvulla. 67 Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle Eliel Saariselle Joensuun historiallisesta kaupungintalosta kulttuurin sydän Tornilla monumentaalista arvoa Vuonna 1909 Joensuun kaupungintalon suunnittelusta järjestettiin kilpailu, johon osallistui 18 ehdotusta. Niistä parhaaksi valittiin arkkitehti Eliel Saarisen tekemä ehdotus Joensuun tulevaksi symboliksi. Talon tiloihin sijoitettiin muun muassa raastuvanoikeus, maistraatti, rahatoimikamari, poliisikamari, valtuuskunta, kokoushuoneita, kansankirjasto, Suomen Pankki, teatteri– ja konserttisali, ravintola sekä palosammutuskunta. Kuva: Museovirasto. Joensuun kaupungintalon alkuperäinen piirros puiston puoleisesta julkisivusta, vuodelta 1910. Juttusarja historiallisista rakennuksista n Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Aarnio.. Joensuun kaupungintalon peruskiven muuraus. Kuva: Museovirasto: Arkkitehtuurija designmuseo. Ja varsin vaikuttava se on nykypäivänäkin. Tosin rakennustoimikunta pyysi vielä lisäämään suunnitelmiin tornin, jotta kaupungintaloon saataisiin monumentaalisen arvokasta ilmettä
Useita kerrostumia Remontin kautta päästiin tutkimaan myös rakentamistekniikan kirjoa, sillä entisen kaupungintalon toimijat olivat muokanneet aikojen saatossa taloa sisältäpäin omien tarpeidensa mukaan. – Tällä tavoin taloon oli vuonna 2023 käynnistyneeseen remonttiin mennessä muodostunut useiden aikakausien kerrostumia, toteaa Joni Sorjonen. Näitä olivat esimerkiksi valtuustosali sekä alkuperäiset ovet ja ikkunat. – Haasteena oli vanhojen rakenteiden ja nykyaikaisen tekniikan yhteensovittaminen mahdollisimman arvokkaasti. Joensuun entinen kaupungintalo, nykyinen Eliel on kaupungin monumenttimainen symboli. Remontissa muutettiin muun muassa aiemmin kaupungin toimistotiloina olleet kerrokset museon toimintaan sopiviksi. Nämä pulmat saatiin kuitenkin ratkaistua. Kuva: Joensuun kaupunki/ Tommi Rautio Joensuun kaupungintalo valmistui vuonna 1914 ja henkii tänä päivänä historiallista arvoa. Rakennuksessa oli useita Museoviraston suojelemia osia, joita tietenkin kunnioitettiin. Lisäksi muutosten ajankohdasta riippuen, oli betonin raudoittamiJoensuun kaupungintalo vihittiin käyttöön 14. Alkuperäisyys vahvana tavoitteena Kaupungintalon perusparannukseen keskittyvä remontti käynnistyi joulukuussa 2023 ja valmistui kuluvan vuoden syksyllä. Pyrkimyksenä oli tuoda kaupungintalo lähemmäs sen alkuperäistä eli Eliel Saarisen suunnittelemaa muotoa. Kerrostumat näkyivät esimerkiksi uusien seinien sekä sisäkattojen rakentamisena sellaisiin paikkoihin, joissa niitä ei Eliel Saarisen alkuperäisissä suunnitelmissa ollut. marraskuuta vuonna 1914. Tämän jälkeen ovat kaupungintalolla pääpaikkaansa pitäneet lukuisat eri toimijat, joista viimeisin oli Joensuun kaupungin hallinto. Teimme aluksi kuntotutkimuksia ja haitta-ainekartoituksia, kuten hyvässä korjausrakentamisessa kuuluukin, kertoo Joensuun kaupungin Tilakeskuksen johtaja Joni Sorjonen. Kuva: Joensuun kaupunki/Teemu Laasonen. – Ajoittain sisätilojen remonttiin liittyviä ratkaisuja jouduttiin luovimaan muutamaankin otteeseen, koska sisällä tehtiin paljon asioita Museoviraston ohjauksella. 68 – Kyseessä on joensuulaisille hyvin tärkeä rakennus, joten koko hanke herätti luonnollisestikin keskustelua ja tunteita. Vanhaa pystyttiin säilyttämään runsaasti, koska rakenteet säilyivät pääosin ennallaan, selvittää Sorjonen
Kuva: Joensuun kaupunki/ Teemu Laasonen Museon taideteoksille järjestettiin oivalliset olosuhteet vitriineihin. Entisessä Joensuun kaupungintalossa toimiva Museo Eliel esittelee karjalaista kansankulttuuria. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto.. Kuvat: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto. Sisätiloissa uusittiin maalipintoja alkuperäisten värien mukaisiksi. n Joensuun vanhan kaupungintalon remontissa pyrittiin korostamaan mahdollisimman paljon alkuperäisiä Eliel Saarisen suunnittelemia elementtejä. 69 sen sijaan käytetty niin kivilohkareita kuin kanaverkkoa. Vuodesta 2025 alkaen Pohjois-Karjalan museo Hilma tunnetaan nimellä Museo Eliel. – Palautimme esimerkiksi vuoden 1999 peruskorjauksessa piilotettuja alkuperäisiä muotoja. Vuonna 2020 Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan museon siirtymisen uusiin toimitiloihin – takaisin kaupungintalolle, entisiin hallintosiiven tiloihin. Museo palasi alkujuurilleen Pohjois-Karjalan museo perustettiin vuonna 1917 tallentamaan maakunnan kansankulttuuria. – Tämä oli kannaltamme niin kutsuttua normaalia suojelukohteen korjausrakentamista, sillä oivalliset olosuhteet taideteoksille järjestettiin vitriineihin, sanoo Sorjonen. Erityisen tärkeänä pidettiin myös kaikkien historiallisesti ja arkkitehtuurisesti kiinnostavien yksityiskohtien korostamista. Kaupungintalon tiloihin siirtymisen yhteydessä, Pohjois-Karjalan museo Hilma sai uuden ilmeen. Museon ensimmäiset näyttelytilat avattiin Joensuun kaupungintalossa vuonna 1920. Tämän jälkeen museo toimi Karjalantalossa vuodesta 1955 neljän vuosikymmenen ajan, siirtyen sitten Carelicumiin vuosituhannen taitteessa. – Näitä yksityiskohtia pääsee nyt ihailemaan kaikille avoimessa museossa, teatterissa ja ravintolassa. Museon uusi nimi ja ilme ovat kunnianosoitus Joensuun kaupungintalon suunnittelijalle, arkkitehti Eliel Saariselle ja kaupungintalon upealle miljöölle
Vastaushetkellä syys–lokakuussa 32 prosentilla taloyhtiöitä oli korjaushanke menossa tai hanke oli juuri päättynyt. Taloyhtiöt ovat barometrin mukaan saaneet tarjouksia edelleen verrattain hyvin. Vuodelle 2026 vastaajista 26 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, kun supistumista odottavia oli 27 prosenttia. – Kokonaiskustannusten nousu oli nyt kahden vuoden takaista aineistoa ripeämpää, mikä saattaa heijastella viiveellä rakennuskustannusten voimakasta nousua Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen jälkeen. Toisaalta korjausrakentamisen viime vuosien väheneminen on voinut tuoda saamiimme havaintoihin nyt suhteellisesti aiempaa enemmän laajoja hankekokonaisuuksia, arvioi marraskuun alkupuolella julkaistun korjausrakentamisen barometrin tuloksia Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometrin mukaan kuitenkin tulevia korjaushankkeita suunnittelee useampi taloyhtiökuin viime vuonna, mikä ennakoinee urakointienkin kasvua ensi vuodesta lähtien. Saldolukema on näin ollen -1. Mediaanihinta on 1 000 euron tuntumassa per asuinneliö. Lukema on samalla tasolla kuin syksyllä 2024. Barometrissa laskettava vastausvuoden Ilmapuntarin saldolukema oli edelleen miinusmerkkinen, mutta miinus oli kevään 2025 lukemaa pienempi. Korjausrakentaminen supistuu Taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu edelleen lievästi. Kiinteistöliiton perinteisen korjausrakentamisen barometrin mukaan perinteisen tavan viemärikorjausten kokonaiskustannusten mediaani oli koko Suomessa hieman alle 1 000 euroa huoneistoneliötä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 900 euroa. Koko Suomessa aiempaa suuremmasta korjaamisen määrästä raportoi 26 prosenttia vastaajista, kun taas pienemmästä korjausrakentamisen määrästä kertoi 30 prosenttia vastaajista. Menossa olevia hankkeita on hieman viime vuotta vähemmän, mutta hankesuunnitteluja suunnitteluvaiheessa olevien taloyhtiöiden määrä on kasvanut. Ensi vuoden saldoluvut ovat korkeimmat pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa. T aloyhtiöiden osakkaat joutuvat maksamaan yhä enemmän perinteisellä tavalla tehdyistä putkiremonteista eli linjasaneerauksista. Sisäpuolisten viemärikorjausten mediaanikustannus nousi nyt koko Suomea koskien 240 euroon, kun vuonna 2023 lukema oli 174 euroa. Pääkaupunkiseudulla ja Pohjois-Suomessa saldoluvut olivat parhaat. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat mediaaniltaan 1 100 euroa neliöltä, kun kaksi vuotta sitten oltiin noin 990 eurossa. Pk-seudun ulkopuolella viemärikorjausten mediaanilukema oli nyt noin 890 euroa neliöltä, kun vuonna 2023 oltiin lukemassa 785 euroa. Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjausrakentamisen määrä jäänee jälkeen vuonna 2025 edellisvuosista. Kevättalvella 2026 yhtiökokousten aikaan nähtäneen, mihin suuntaan vuoden 2026 korjaus. Pelkkien käyttövesiputkien kokonaiskustannusten mediaani oli nyt 208 euroa, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 177 euroa. 70 Perinteisen linjasaneerauksen mediaanihinta kivunnut 1 000 euron neliöhinnan tuntumaan Putkiremonttien hinnat nousevat edelleen Perinteisellä tavalla tehtyjen putkiremonttien hinnat ovat nousseet merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. – Korjausrakentamisessa on päättymässä kolmas peräkkäinen miinusmerkkinen vuosi, ja tämänhetkinen näkymä on nollakasvu vuodelle 2026. Näkymät eivät kuitenkaan enää heikentyneet kevääseen 2025 verrattuna. Tilanne kuitenkin vaihtelee hankkeesta ja paikkakunnasta toiseen
Perinteisen linjasaneerauksen mediaanihinta on noin 1 000 asuinneliötä kohden. Lainaehtojen kehitysodotukset jatkoivat heikentymistään. Sähköautojen latauspisteet ovat alkaneella viisivuotiskaudella yhä yleisin kerrostaloyhtiön ylläpitotai korjaushanke, noin 28 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Kysely toteutettiin nettikyselynä 24.9. Syksyllä 2025 Korjausrakentamisbarometri tavoitti 4 074 vastaajaa. Vesija viemärijärjestelmät Kerrostaloissa hankkeiden kärjessä ovat tänä vuonna vesija viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin 10 prosenttia kaikista vastaajista. Sähköauton latausjärjestelmien hankkeita ilmoitti runsaat viisi prosenttia vastaajista. Viemärisaneerauksissa käytettävät menetelmät jakautuvat tällä hetkellä melko tarkasti tasan viemäreiden uusimisen ja sisäpuoleisen saneerauksen välillä, arvioi tuloksia Kiinteistöliiton rakennustekninen asiantuntija Anssi Väätäinen. Rahoituksen saaminen Taloyhtiöiden korjauslainojen saaminen näyttää barometrin tulosten perusteella pysyneen ennallaan. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat lukitusjärjestelmien, vesikaton, putkistojen sekä julkisivujen korjaushankkeet. Rivija erillistaloyhtiöissäkin sähköautojen latauspaikat ovat edelleen kärjessä 29 prosentin osuudella kaikista vastaajista. Kokonaan ilman hankerahoitusta ovat jääneet vain erittäin harvat taloyhtiöt, tässä kyselyssä alle kaksi prosenttia vastanneista. Kuvituskuva: Pixabay. Sen sijaan sähköautojen lataushankkeiden osuus laski kerrostaloissa alle viiteen prosenttiin vastanneista. Rivija erillistaloissa piharakenteet ja salaojat, ulkovaipan hankkeet sekä putkistot olivat yleisempien hankkeiden listalla. Oletettavaa on, että putkistosaneeraukset tulevat pysymään kerrostalokannan TOP 3-yleisimpien korjausten joukossa seuraavan 10 vuoden ajan. Toisaalta korjaustarpeita on jäänyt odottamaan toteutustaan viime vuosien hiljaisemman jakson aikana, tulkitsee tuloksia Jukka Kero. Ikkunoiden ja ulko-ovien sekä putkistojen, vesikaton sekä piharakenteiden ja salaojien hankkeita ilmoitti kutakin noin viidennes vastaajista. Markkinoilla on palveluiden tarjontaa onneksi saatavilla. Vastaajista 3838 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksien edustajia, 236 isännöitsijää tai muita taloyhtiöiden edustajia. Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita olivat julkisivujen ja vesikaton hankkeet. – 14.10.2025. Myös lämmitysjärjestelmän hankkeita on paljon. 71 rakentaminen lopullisesti kallistuu. Nyt 34 prosenttia vastaajista odottaa heikentyviä lainaehtoja, parantuvia enää yhdeksän prosenttia vastaajista. Näiden osuudet ovat 17–18 prosenttia vastaajista. Näitä korjauksia ilmoitti seitsemästä yhdeksään prosenttia kaikista vastaajista. n Putkiremonttien hinnat ovat nousseet parin viimeisen vuoden aikana. – 1970-luvulla rakennetun suuren kiinteistökannan tullessa putkiremontti-ikään on luonnollista, että vesija viemärijärjestelmäkorjausten määrä kasvaa. Korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Enintään yhden lainatarjouksen saaneiden osuus oli edelleen 35 prosenttia
72 Isännöitsijä Kari Kallio raivaa kalenteristaan tilaa kalastukselle ja mökkeilylle Harrastuksilla hyvinvointia Jyväskylässä asuva isännöitsijä ja toimitusjohtaja Kari Kallio on oppinut arvostamaan hyvinvointia tukevia harrastuksia. Kallio työskenteli kesätöissä ensimmäistä kertaa 1980-luvulla isänsä isännöitsijätoimistossa. Kallio päätyi alalle noin 30 vuotta sitten seuraten isänsä jalanjälkiä. n ?Isännöitsijän vapaa-aika – Kalastuksessa on oma jännityksensä, että mitähän saalista se järvi tai joki milloinkin antaa, toteaa Kari Kallio.. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Kari Kallion kotialbumi J yväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtaja ja AIT-isännöitsijä Kari Kallio oli yksi Isännöintiliiton raadin valitsemasta kolmesta finalistista Isännöitsijä 2025-kilpailussa. Näiden lisäksi olen vastuuisännöitsijänä kahdelle muulle isännöitsijälle, hän kertoo. – Minulle kuuluvat niin toimitusjohtajan tehtävät kuin isännöitsijän toimet omissa nimetyissä taloyhtiöissä
Kallio päätyi kuitenkin isänsä yritykseen, ja tänä päivänä hänet tunnetaan erityisesti vaikeiden taloyhtiötilanteiden ratkaisijana. – Minulla on edelleenkin hieman paha tapa lukea työsähköpostiani myös vapaa-ajalla, vaikka itsekin tunnistan, ettei siitä ei ole oikeastaan hyötyä kenellekään. Kallio miettii nykyään enemmän prioriteettejaan ja pyrkii järjestelemään työt siten, ettei niitä tulisi vapaa-ajalle. – Entisenä yrittäjänä olen tottunut tekemään töitä silloin, kun on tarve. 73 Saaliista on kohta valmistumassa jotakin herkullista. Isännöitsijä Kari Kallio raivaa kalenteristaan tilaa kalastukselle ja mökkeilylle Harrastuksilla hyvinvointia – 1990-luvulla minulla oli mielessäni kolme vaihtoehtoista urapolkua, joista isännöinti veti sitten pisimmän korren. Haasteelliseksi hän kokee erityisesti viime vuosina kasvaneen viestinnän määrän eri kanavissa. Prioriteetit kuntoon Mielekkäintä isännöintialalla on Kari Kallion mukaan asiakaspalvelutyö, asiakkailta saatu positiivinen palaute tietysti motivoi vahvasti. Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. – Voin sanoa, että jollakin tapaa ajauduin isännöitsijäksi, vaikka aikanaan olin vahvasti sitä mieltä, ettei minusta isännöitsijää tule. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Tämän mielipiteen muodostin lapsena, kun olin isäni työn kautta nähnyt isännöitsijän iltakokousten määrän, hän sanoo. – Minusta on hienoa se, että voin omalla ammattitaidollani auttaa asiakkaita pääsemään hyvään lopputulokseen, oli sitten kysymys isosta perusparannuksesta tai jostakin muusta asiasta. Kaikkien lankojen hyppysissä pitäminen on silloin tällöin todellinen taitolaji. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Vuosien jälkeen hän on alallaan arvostettu, ja on muun muassa laatinut yritykselleen kattavan toimintatapaoppaan. Nykyisin pyrin kuitenkin välttämään viikonlopputöitä ja otan iltatyön vastapainoksi hieman hitaammat aamulähdöt. Kari Kallio ja kääpiövillakoira Toddy kansallispuistokierroksella.. – Jäin aikoinaan alalle, koska minua motivoi se, että sain isältäni jo alusta alkaen paljon vastuuta ja mahdollisuuksia kehittää yrityksen toimintaa
Hänen mielenpainuvimmat kalastusreissunsa liittyvät perhokalastukseen hyvän kaverin seurassa. – Päädyin alalle 30 vuotta sitten isäni jalanjäljissä, kertoo Kari Kallio.. Tämän lisäksi pyydän kalaa kavereiden kanssa joillakin muilla järville sekä teen vuosittain muutamia perhokalastusreissuja. – Rentoudun kuuntelemalla musiikkia hevistä hempeään, suosikkejani ovat muun muassa Deep Purple, Lara Fabian, Ellinoora ja Anssi Kela. Lohikeittoa ja veden liplatusta Kari Kalliolle erityisen rakkaita harrastuksia ovat kalastus ja mökkeily. Nyt tämä reissu on jäänyt muutamaksi vuodeksi väliin, koska alueen lohikannat ovat olleet hieman heikommat. – Pelaan padelia ja käyn kuntosalilla. Ruuhkavuosina tulee helposti laiminlyötyä omaa hyvinvointiaan työn ja muun arjen toiminnan kustannuksella. – Mökkeilyssä saan ajatukset pois arjen kiireistä. Hienoa on luonnossa oleminen ja veden liplatus. Nyt olen ilokseni saanut tehtyä siihen hieman muutoksia. – Läheisten ihmisten tuki on ollut minulle tärkeää aiemmin yrittäjänä, mutta myös isännöitsijänä. Kalliolle mökkeilyssä mukavinta on kiireettömyys ja se, että mökillä voi tehdä asioita omien mieltymystensä mukaan. – Meillä oli 16 vuoden ajan vain sauna pienellä tuvalla sekä aitta, jossa viisihenkinen perheemme nukkui yhdessä huoneessa. Tiettyjä hyvinvointia tukevia harrastuksia hän ei enää siirrä työmenojen vuoksi. Norjan Neidenissä kävin vuosittain vuosikymmenien ajan. Mökkeily lataa akkuja Kari Kallio on aina pitänyt mökkeilystä, mutta vuosi sitten tämä harrastus sai entistä innokkaamman sävyn. n Tärkeää aikaa itselle Kari Kallio on oppinut raivaamaan kalenteristaan tilaa vapaa-ajalleen. Toki kalastuksessa on myös oma Kari Kallion mukaan hän saa mökkeillessä ajatukset pois arjen kiireistä, sillä luonnon helmassa oleilu tekee hyvää. Uutena harrastuksena on kesällä aloittamani trap haulikkoammunta, siinä olen ollut varsin aktiivinen. Viime vuonna saimme vihdoin talviasuttavan mökin samalle tontille. – Kalastamisessa upeinta on se, että siinä saa ajatukset suunnattua aivan muualle. 74 jännityksensä, että mitähän saalista se järvi tai joki milloinkin antaa, vaikkei se pääasia olekaan. Luonnon helmassa oleilu tekee hyvää ja koirat voivat juosta vapaina pihapiirissä. – Kalastan erityisesti keväästä syksyyn mökkijärvelläni Hankasalmella. Kaksi kääpiövillakoiraa, 6-vuotias Toddy ja 3-vuotias Magi pitävät omistajansa energisenä, vaikka joskus on myös mukavaa köllötellä yhdessä. Kallion suosikkiruoka kalasta on paistettu ahven tai kermainen lohikeitto. – Itse sidotulla perholla saatu lohi sekä pintaperholla pyydetty iso harjus tai taimen ovat parhautta. Mökillä tulee touhuttua ja Toddyn kanssa Kallio on käynyt kiertelemässä kansallispuistoja. Nykyään perhe koirineen mökkeilee ympäri vuoden, aivan viikoittain. – Tykkään tehdä niin sanottuja fyysisiä töitä toimistotyön vastapainoksi, on se sitten raivaussahan kanssa raivaamista tai puutarhahommia hyötykasvien parissa
Lisäksi hän toimii työpaikkansa työsuojelupäällikkönä ja kiinteistönhoidon työntekijöiden esihenkilönä. Pihakeskustelut palkitsevat n ?Isännöitsijän ilot ja surut Juttusarja isännöitsijöiden arjesta n Juttusarjassa isännöitsijät kertovat arjen iloistaan ja suruistaan. Kehityspäällikkö Antti Väätäinen vastaa Porvoon Kotien huollosta ja nauttii kommunikoinnista asukkaiden kanssa.. Haasteena on huoltotyön aliarvostus. Meillä on viihtyisät ja toimivat tilat, joihin on miellyttävä tulla tekemään monipuolista työtä, hän kuvailee. Kati Wikström Kuvat: Antti Väätäisen kotialbumi/ Iina Östman-Fredriksson Ä ärettömän mukava ja aidosti välittävä työyhteisö saa Porvoon Kodeilla kehityspäällikkönä työskentelevän Antti Väätäisen iloiseksi. Väätäinen vastaa Porvoon Kodit -vuokrataloyhtiön kokonaisuudesta, aina huollosta ja puhtaanapidosta piha-alueiden ylläpitoon. 75 Porvoon Kotien kehityspäällikkö Antti Väätäinen arvostaa asukkaiden yhteydenottoja Porvoolainen kiinteistöhuollon kehityspäällikkö Antti Väätäinen nauttii pihakeskusteluista sekä kaupunkinsa kauniista ja maukkaasta tarjonnasta. Mitkä asiat ilahduttavat isännöitsijää työssään. – Meitä on 43 työntekijää, ja on hieno tunne, kun työkaveri kysyy vointia ja jaksaa kuunnella
– Nyt päätöksemme ja toimintatapamme nitoutuvat vahvasti yhdessä luotuun strategiaan, ja sen pohjalta toimilla on selkeä suunta, iloitsee Väätäinen. Iloa on tuonut uuden kiinteistön siirtyminen huoltotiimin hoivaan. Väätäinen valittiin yhdeksi kolmesta finalistista Isännöintiliiton järjestämässä Isännöintiammattilainen 2025 -kilpailussa. – Monesti vaikuttaa, ettei huoltotyön tuomia kasvumahdollisuuksia nähdä kokonaisuutena. Huoltotyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja harvemmin kertatyöllä tulee niin kutsuttua lottovoittoa, Antti Väätäinen sanoo.. Asiakkaat ja lounas virkistävät Antti Väätäinen saa virtaa asiakaspalautteista. Lisäksi Porvoo kaupunkina innostaa Väätäistä ja hänen makunystyröitään. – Minulle tärkeää on se, että asukkaamme ovat minuunkin yhteydessä tai käyvät toimistossani, vaikken olekaan se näkyvin hahmo heidän arjessaan. Kyseessä oli johtoryhmän ja konsulttiyhtiön yritykselle luoma strategia, johon koko henkilökunta sai osallistua. Samassa yhteydessä juhlistettiin yhtiön 60-vuotista taivalta ja asukastoimikuntaamme, joka täytti 20 vuotta. Tuon tavoitteen avainmittareina ovat käyttöasteen prosentti sekä asukkaiden NPS-mittari, joka ilmaisee asiakasuskollisuutta ja asiakastyytyväisyyttä. – Yrityksen uusi brändi lanseerattiin syyskuun alussa asukasjuhlissamme. Tuo tavoite mielessä rakennamme kaikilla toimintaosioillamme parhaan suoriutumisen mallit. 76 Erityistä kiitosta hän on saanut muutosjohtamisen taidoistaan. Erityisen mukavaa ovat taloyhtiön pihalla tapahtuvat kasvokkain kohtaamiset ja keskustelut. Yhdessä luotu strategia Erityisen ilahduttavaa on Antti Väätäisen mielestä ollut Porvoon Kodeille luotu brändäys ja sen sisäänajo. – Tavoitteenamme on olla Suomen paras vuokrataloyhtiö vuonna 2027
Huoltotyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja harvemmin kertatyöllä tulee niin kutsuttua lottovoittoa. Tämä saattaa näkyä ihmisten kireytenä ja osittain jopa aggressiivisuutena. – Aluksi aikaa vievät työt voivat tuntua haastavilta, mutta toisaalta niihin voi sisältyä erilaisia mielenkiintoisia oivalluksia. n – Kiinteistöt-tiimimme rakennutti 127 huoneiston kerrostalon, joka on nyt valmistunut. Pikavoittoja ei tällä alalla kannata tavoitella, vaan vakaata tulevaisuutta, korostaa Väätäinen. – Monesti vaikuttaa, ettei huoltotyön tuomia kasvumahdollisuuksia nähdä kokonaisuutena. Joskus työ saattaa vaatia melkoisia salapoliisin toimia, mutta siihen auttavat verkostot ja tekoäly. He eivät kuitenkaan kokeneet sitä hyödylliseksi eli eivät nähneet niin kutsutun massatekemisen hyötyjä heille. – Porvoo on kaunis kaupunki tuoden hyvää mieltä ja henkistä hyvinvointia, jotka auttavat pysymään positiivisessa työvireessä. – Laitetaan kone ruksuttamaan Antti Väätäisen mukaan hänellä ei ole niin kutsuttua inhokkityötä eikä hän useinkaan koe kohtaavansa epämukavia työtilanteita. Annetaan sen mennä hissukseen, mutta varmasti eteenpäin. – Sen sijaan me ihmiset olemme ehkä osittain yhä kiireisempiä ja kriittisempiä. – Jaamme alan ihmisten kanssa tietoja ihan arkisissa keskusteluissa niin uusista asioista, pulmista kuin ilmiöistäkin. Toisinaan Antti Väätäinen taittaa työmatkansa veneillen.. Niiden takana on Antti Väätäisen toimisto, joten kuvaavia turisteja näkyy jokaisena päivänä. – Tästä esimerkkinä vaikkapa tilanne, jossa aiemman työnantajani palveluksessa pyysin toimeliasta ja laadukasta sähköalan yritystä tekemään kanssamme yhteistarjouksen. – Verkoston ja tekoälyn avulla voi esimerkiksi tarkistaa tarjouksiin tai budjetointiin laskettavan pohjatyön arvon, markkina-arvon tai muun hintoihin liittyvän seikan. Tämä kehityssuunta näyttää heijastuvan myös ihmisten hyvinvointiin, tuumii Väätäinen. Vaskenvalajankatu 8 siirtyi näin ollen huoltotiimimme päivittäiseen huolehdintaan. – Minulla on näiden töiden kohdalla tapana ajatella, että laitetaanpa tämä vanha dieselkone nyt ruksuttamaan. Työarkea rikastuttavat loistavat lounasravintolat lähellä toimitilojamme ja kiinteistöjämme. 77 asiat on kuitenkin hoidettava jämäkästi ja perustellusti. Emme kenties ole enää niin yhteisöllisesti ajattelevia ja toimivia kuin aiemmat sukupolvet. Epämukavatkin Porvoon kuvatuin maisema on luultavammin näkymä ranta-aitoille. Yhteisöllisyys hiipunut Varsinainen kiinteistöhuollon perustyö ei Antti Väätäisen mukaan ole kokenut aikojen saatossa suuriakaan muutoksia, paitsi digitekniikan osalta. Myynnillistä kokonaiskuvaa, ja viivan alle lopulta jäävää summaa ajan kanssa, ei huomioida. – Arkielämän keskustelut ja kohtaamiset ovat joiltakin osin muuttuneet kommentoinniltaan kärkkäämmiksi. – Monesti tuntiveloitus halutaan asettaa mahdollisimman korkealle ja lisäksi suljetaan pois tarvikemyynnistä saatava kate. Myös urakoitsijoiden verkosto on mukavan lähellä, joten kaikkeen nälkään on apua saatavilla nopealla aikajänteellä. Haasteena työn aliarvostus Antti Väätäinen on huolissaan huoltotyön arvostuksen puutteesta ja sen aliarvioinnista, alasta riippumatta. Nykyään kerrostalon lämmitystä ohjataan tietokoneella, ja nyt opetellaan tekoälyn tuomia uusia mahdollisuuksia. Tämä huoltotyön aliarviointi saattaa näkyä muun muassa haasteina kumppanuuksien luomisessa
Samalla tasaantuu tehontarve. 78 n ?Kiinteistöalan uutisia Yhtiöjärjestys unohtuu taloyhtiöissä liian usein Y htiöjärjestys löytyy kaikista taloyhtiöistä ja on lakisääteinen asiakirja. Yhtiössä on voinut olla vuosien ajan tapana ja asiasta on sovittu suullisesti, että jokainen korjaa ja vastaa omasta kylpyhuoneen korjauksestaan. Lämpöpumppujen ja muiden lämmityslaitteiden toiminta on varmistettava ja tarvittaessa huolehdittava huollosta ennen kovimpia paukkupakkasia. Erityisesti uusien asennusten jälkeen on varmistettava ohjauksen toimivuus. Lämpöpumpun toimintaa kannattaa seurata ja vikailmoituksiin reagoida pikaisesti, jottei lämpöpumppu jää tuottamaan lämpöä sähkövastuksilla. Yhtiöjärjestykseen kannattaa kirjata vain taloyhtiön toiminnan kannalta tärkeimmät asiat. – Suosittelen yhtiöjärjestyksen päivittämistä vastamaan nykyistä asunto-osakeyhtiölakia, se helpottaa hallintoa sekä vähentää riitoja, summaa Koro-Kanerva. Ehkä tyypillisin esimerkki tällaisesta tilanteesta voisi olla kylpyhuoneen korjaus pienessä rivitaloyhtiössä. Kiinteistöliiton jäsen yhdistyksen Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana sekä neuvontalakimiehenä Kiinteistöliitossa. Sähkön tehopiikkejä voi pienentää esimerkiksi ajoittamalla ilmanvaihtolaitteiden käynnistymisen eri ajankohtiin. Oleskelutiloissa oikea lämpötila on 20–21 C, porrashuoneissa 16–18 C ja muissa tiloissa, kuten varastoissa 10–12 C. On harkittava tarkkaan, milloin kannattaa hyödyntää lämpöpumppua ja milloin kaukolämpöä. Myös autosähkölataukseen voi tarvittaessa asettaa rajoituksia. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Muun tyyppisissä LTO-malleissa puhtauden lisäksi keskeistä on tiiveyden varmistaminen. Kun ilmanvaihdon nestekiertoinen lämmöntalteenottojärjestelmä on puhdas ja sen LTO-piirin glykolipitoisuus oikea, se toimii tehokkaasti. Automaatiota kannattaa seurata ja mittausantureiden toiminta korjata tarvittaessa. Kun sitten uusi osakas alkaa tehdä kylpyhuoneremonttia ja jos sieltä vielä löytyy kosteutta, taloyhtiö eli kaikki osakkaat yhdessä vastaavat tämän remontin kustannuksista. Mia Koro-Kanerva siirtyy tehtävään Suomen Isännöintiliiton toimitusjohtajan paikalta. Hybridilämmityksessä säädöt ja automaatio ovat keskeisiä. Kiinteistöjen järjestelmät kuntoon ennen pakkasia. Jos yhtiöjärjestys on vanha, siellä voidaan vielä puhua markoista tai se voi olla ristiriidassa nykyisen asuntoyhtiölain kanssa. Mia Koro-Kanerva Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry:n hallitus on nimittänyt Kiinteistöliiton uudeksi toimitusjohtajaksi OTM, eMBA Mia Koro-Kanervan 1.5.2026 lukien. Sähköisiä lisälämmittimiä ei normaalisti tarvita, kun lämmitysverkosto on tasapainossa ja toimii suunnitellusti. Osakkaiden on hyvä tuntea oman taloyhtiönsä yhtiöjärjestys ja siihen kannattaa tutustua myös asuntoa ostettaessa, sanoo Koro-Kanerva. – Ongelmia tulee, kun taloyhtiöön muuttaa uusi osakas ja hän haluaa toimia yhtiöjärjestyksen mukaan, mikä sinällään on ihan oikein, mutta johtaa välillä suureenkin riitaan. Tuloilma lämpenee huonetilassa sitten sopivaksi lämmitysjärjestelmän avulla, muistuttaa asiantuntija Minna Tolvanen Motivasta. Autotallissa riittää viisi astetta, Tolvanen lisää. Liiton nykyinen toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Harri Hiltunen jää eläkkeelle 1.9.2026. Jos yhtiöjärjestys on vanha ja sitä ei ole vuosikymmeniin päivitetty tai jos taloyhtiössä on alettu toimia aivan eri tavalla kuin mitä yhtiöjärjestyksessä on määrätty, altistaa se osakkaiden väärinkäsityksille ja riidoille. Ennakoivassa lämmityksessä varataan lämpöä rakennukseen ennen pakkasjaksoa tai sähkön hintapiikkejä, erityisesti sähkölämmitystai lämpöpumppukohteisissa. Eli tuloilman sopiva lämpötila kannattaa asettaa välille 16–18 celsiusastetta. Siinä kiteytetään taloyhtiön sisäiset säännöt. Kiinteistöjen käyttäjiltä voi kysyä palautetta tilojen viihtyisyydestä, rakennuksen toiminnasta ja sisäilmasta. Yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa yhtiökokouksessa 2/3 enemmistöpäätöksellä. Hiltunen on toiminut tehtävässä vuodesta 2005. Tuntuu, että ihmiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka merkittävä dokumentti yhtiöjärjestys on, kertoo Koro-Kanerva. n ?Nimityksiä Järkevää kiinteistön ylläpitoa on varmistaa kaikkien laitteiden ja järjestelmien toiminta jo ennen kovinta talvea. Näin on siitäkin huolimatta, mitä joku muu on vastaavassa tilanteessa aiemmin tehnyt tai mitä keskenään on sovittu. – Erityisesti talvella tarpeenmukaisesta ilmanvaihdosta on hyötyä, jottei tuhlata turhaan energiaa. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, että yhtiöjärjestyksen merkitystä ei voi korostaa liikaa: – Asunto-osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys ovat yhtiön laki, jota osakkaan täytyy noudattaa. – Osakkaat saattavat yllättyä, kun epävirallisesti sovitut järjestelyt ja ”näin on aina tehty” -sopimukset eivät pidäkään. – Rakennusta ei pidä lämmittää tuloilman kautta, jollei kyseessä ole ilmalämmitteinen kohde. Yhtiöjärjestys kertoo, miten yhtiö toimii, periaatteen siitä, kuka korjaa mitäkin, miten kustannukset jaetaan ja esimerkiksi mitkä tilat ovat osakkaan vastuulla. Energiankulutus pysyy kurissa, kun laitteet ja järjestelmät toimivat oikein. Näin ilma vaihtuu tehokkaasti eri tiloissa eikä lämmin ilma jää katonrajaan. Oikeat säädöt ja asetukset pitävät niin ikään huolta tilojen viihtyisyydestä. Myös lämpötilat kannattaa säätää tilakohtaisesti. Sellaiset keskinäiset sopimukset siellä ja täällä eivät sido sellaista osakasta, joka ei ole ollut mukana tällaista sopimassa, ellei niitä ole viety yhtiöjärjestykseen, toteaa Koro-Kanerva. Se määrittää muun muassa vastikkeiden määräytymisperusteet, kunnossapitovastuut ja päätöksenteon säännöt
– Suomalaisen sähköisen liikenteen ekosysteemin perusta rakennettiin 2010-luvun alkupuolella ja nyt tämän yhteistyön hedelmät edistävät talouskasvua ja tekevät Suomesta turvallisemman valtion geopoliittisen myllerryksen keskellä, toteaa Sähköinen liikenne ry:n hallituksen puheenjohtaja Eemil Rauma. Onkin suositeltavaa, että asukas testaa palovaroittimet säännöllisesti esimerkiksi kerran kuukaudessa. 16,90 €/kk, alv %. Tämä käy ilmi Sähköinen liikenne ry:n Sweco Finlandilta tilaamasta selvityksestä. Suomalainen sähkötekninen ja ohjelmisto-osaaminen on korkealla tasolla ja latausalan viennin oletetaan nousevan yli viiteen miljardiin työllistäen lähes 10 000 osaajaa vuosikymmenen lopulla. Muutoksen myötä aiemmin asukkaiden vastuulla olleet paristokäyttöiset palovaroittimet ovat rakennuksen omistajan vastuulla, mutta asukas huolehtii jatkossakin palovaroittimen testaamisesta. Liikennesektorin päästövähennykset saavutetaan kustannustehokkaasti ja samalla lisätään kotimaisen sähkön kysyntää ja vähennetään raakaöljyn ja jalostetuotteiden tuontia vuodessa useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus. Liikenteen sähköistymisestä talouden uudistaja ja uuden liiketoiminnan lähde. Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtajan Heikki Karsimuksen mukaan monipuoliset hankintaja investointikynnystä madaltavat ratkaisut ja palvelut, erityisesti raskaamman liikenteen sähköistämisen osalta, ovat välttämättömiä. Kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta. Sen jälkeen rakennuksen omistaja vastaa siitä, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet. MEIHIN LUOTETAAN Kasvu +50% 2023 Kasvu +25% 2024 www.kiinteistömittaus.fi Vantaa 040 7725 456 Pelkästään sähköistyvän liikenteen latausmarkkina Euroopassa voi kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 94 miljardiin euroon. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. – Asukkaan vastuulla on ilmoittaa viipymättä taloyhtiölle palovaroittimen vikaantumisesta. Sähkötalouden markkinaehtoisen kehittymisen ja kasvun yhtenä perusedellytyksenä on vahva sähköisen ajoneuvokannan kasvu. 79 Rakennusten omistajilla jo kiire huolehtia palovaroitinasiat kuntoon Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla on jo kiire huolehtia palovaroittimia koskevat asiat kuntoon, sillä viime vuoden alussa muuttuneen pelastuslain siirtymäaika päättyy tämän vuoden lopussa eli runsaan kuukauden kuluttua. Testaamalla asukas voi havaita palovaroittimen vikaantumisen ja varmistaa, että hänen asuntonsa palovaroittimet ovat toimintakuntoisia, sanoo Ilmoitustilaa Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Digitaalisuus ja älykkäät skaalautuvat ratkaisut madaltavat kynnystä päästä sähköisen liikenteen globaaleille markkinoille. Liikenteen siirtymä sähkötalouteen vahvistaa huoltovarmuutta ja tukee sähköjärjestelmän resilienssiä sekä kotimaisen uusiutuvan energian investointeja. Suomelle liikenteen siirtyminen sähkötalouteen tarkoittaa merkittäviä muutoksia kauppataseeseemme ja taloutemme rakenteisiin. – Talousja vientipotentiaalin lunastamiseksi Suomeen tarvitaan vakaa ja yhteistyöhön kannustava toiminta ympäristö, joka mahdollistaa sähköisen liikenteen kasvupolun askeleet, Karsimus painottaa
Kasvua siivitti etenkin syyskuun vilkas myynti, joka ylitti viime vuoden tason 3,4 prosentilla. Valmistuessaan hanke vahvistaa Pirkkalan asemaa houkuttelevana sijaintina teollisuusja teknologiayrityksille. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste edelleen korkea Tiedot perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen keräämiin tietoihin. Inflaatiokorjattuna kolmannen vuosineljänneksen kokonaismyynti oli 1,9 prosenttia viime vuotta korkeampi, ja 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla myynnin vuosimuutos oli 0,6 prosenttia. 80 n ?Kiinteistöalan uutisia Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin tasan 96 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli vakaana hieman koko maan keskiarvoa korkeampana. Onneksi apu oli lähellä kun pitkäaikainen yhteistyökumppannimme Meijou suunnitteli ja totetuttaa meille näyttävän ja toimivan toimitilakokonaisuudeen joka mahdollistaa kasvumme myös jatkossa, kertoo JIS Automotionin toimitusjohtaja Jouni Isokivi. – Kasvumme myötä meillä on tullut nykyisissä toimitiloissa seinät vastaan ja halusimme tuoda kaikki osaajamme saman katon alle. Rakennus tarjoaa JIS Automation Oy:lle merkittävästi lisää kapasiteettia nopeasti kasvavan toiminnan tueksi. Myös pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste oli syyskuun lopussa hivenen edellistä vuosineljännestä matalampi. Erityisesti kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvaa ripeästi. Kauppakeskusten kokonaismyynnin nimellinen kasvu kiihtyi 2,3 prosenttiin vuoden kolmannella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on noussut noin 11 prosenttiin, joka lähentelee perinteisten suurten toimialojen, kuten muodin ja asusteiden, asemaa.. Pirkkalaan työpaikka 270 hengelle Rakennusliike Meijou Oy aloittaa uusien, JIS Automation Oy:n toimintaan räätälöityjen toimitilojen urakoinnin Pirkkalan Jasperintielle. Uusi päärakennus nousee JIS Automationin nykyisten toimitilojen läheisyyteen, omalle Jasperintien yritysalueelle. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöasteet ovat pysyneet korkealla tasolla. Yhtiö on laajentunut vauhdilla ja uusiin toimitiloihin tulee tilat yli 200 henkilölle sekä yrityksen omalle keskusvalmistukselle. Kuvassa Triplan kauppakeskus Helsingin Pasilassa. Rakennustyöt käynnistyvät syksyllä 2025 ja uuden päärakennuksen on määrä valmistua heinäkuussa 2026. Kolmannella vuosineljänneksellä toimialan myynti oli 6,6 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Uudisrakennus käsittää noin 4 400 neliötä monipuoliset tuotantoja varastotilat sekä moderneja toimistotiloja. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste laski hienoisesti, mutta oli edelleen lähes 97 prosenttia. Kauppakeskusten suurista toimialoista kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkoi ripeää kasvuaan. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla kokonaismyynnin nimellinen vuosikasvu oli 1,1 prosenttia
krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. www.2727350.. 050-475 0964 www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. (02) 479 5115 matti@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! ® • Lämmöneristys • Kosteuseristys. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Isännöinti Telineet Perustus Kattoremontit LIIKEHAKEMISTO Ovella Systems Oy P. 0103372720, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi Turvalliset ja tehokkaat ovella® -pyöräparkkiratkaisut! Fillarikoukku FK-1 Fillarikoukku FK-1 Urbanhub® kuusikko EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. Kysy nyt 3 Ilmoitusvarauksen Kiinteistö&Energia liikehakemistoon voitte tehdä sähköpostilla: kari.ylonen@karprint.fi Puh. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko www.fuktisol.fi Puh. Koko Uudenmaan alueella
Kyseessä on yksi Suomen merkittävimmistä investoinneista vähäpäästöiseen kaukolämpöön. Vakaaseen hintaan vaikuttavat uusiutuvat energianlähteet ja kiertotalouden ratkaisut, kuten tuulivoima ja hukkalämpö. Tampereen Energia on tehnyt useita selvityksiä polttoon perustumattomasta lämmön tuotannosta ja nyt käyttöön otettu investointi muuttaa selvitykset todeksi. tilaukset@karprint.fi Tilauspalvelu: 040-729 1445 Ma-ke klo 9-11.30 Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 19€ 5 numeroa! TULOSSA: Syksyn aikana uusi verkkolehti: www.kiinteistojaenergia.fi Nyt tutustumistilaus huippuedulliseen hintaan! Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Tampereen Energian uusi sähkökattilalaitos Lielahdessa on valmistunut ja otettu käyttöön. Sähkön hinnan ollessa korkea, teemme lämpöä uusiutuvalla bioenergialla. Sähkökattilalaitos on kaikkiaan noin 25 miljoonan euron investointi. Tamperelaisen kaukolämmön kilpailukyky vaikuttaa monipuolisen ja joustavan tuotantomme vuoksi erittäin hyvältä ja on sitä pitkään, iloitsee Tampereen Energian toimitusjohtaja Jussi Laitinen. Tampereen Energia vie lämmöntuotantoaan kohti piiputonta aikaa. Ilmestyy helmikuussa 2026 viikolla 9. Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2026. Jatkossa energiatuotantomme perustuu kolmeen tukijalkaan: hukkalämpöihin, bioenergiaan ja kiertotalousenergiaan. Monipuolistuva tuotantorakenne myös vakauttaa kaukolämmön hintaa, kun lämpöä voidaan tuottaa kullakin hetkellä edullisimmalla tavalla. Laitoksen 100 megawatin yhteenlaskettu teho riittää lämmittämään talvipakkasilla Hervannan kokoisen alueen ja kesäaikaan jopa koko Tampereen. Laitokseen on asennettu kaksi 50 megawatin sähkökattilaa, joiden avulla lämpöä tuotetaan silloin, kun sähkö on edullisinta ja varastoidaan kahteen 10 000 kuutiometrin kokoiseen kaukolämpöakkuun. Lämpöä ei enää synny vain poltosta vaan yhä enemmän sivuvirroista kuten datakeskusten, vedyntuotannon ja tuulivoiman ylijäämästä. Suomen mittakaavassa jättimäinen sähkökattilalaitos otettiin käyttöön Lielahden uuden sähkökattilalaitoksen ansiosta tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttö tamperelaisessa kaukolämmössä kasvaa entisestään. Uuden sähkökattilalaitoksen ansiosta tuulivoimalla tuotetun sähkön käyttö tamperelaisessa kaukolämmössä kasvaa entisestään. – Tämä on suuri askel kohti polttoon perustumatonta energiantuotantoa. Sähkökattiloiden ja akkujen käyttöönotto vähentää entisestään tamperelaisen kaukolämmön päästöjä ja edistää siten kaupungin Hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitetta. Lämpöä johdetaan akuista kaukolämpöverkkoon silloin, kun tamperelaisilla on suurin lämmöntarve. Uusien sähkökattiloiden käyttöönoton jälkeen Lielahden voimalaitoksella on sähkötehoa yhteensä 145 megawattia. Ilmoitusvaraukset 5.2.2026 mennessä. 82 Seuraavassa numerossa: Kiinteistöjen peruskorjaukset • Julkisivuikkunakattoja sähköremontit Seuraa Kiinteistö&Energiaa Facebookissa ja Instagramissa. Näin ne lisäävät joustavuutta ja hyödyntävät tehokkaasti uusiutuvaa sähköä. Sähkökattiloiden avulla kaukolämpö tukee myös sähköjärjestelmän tasapainoa: kattilat käynnistetään, kun sähkö on edullista tai tuotantoa on runsaasti. kari.ylonen@karprint.fi 050-475 0964 (Jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalina kestotilauksena). Tämä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja vakauttaa sen hintaa. Kuva: Tampereen Energia
Isännöitsijä Porista – Kun Bauer suodattimineen asennettiin osaksi putkistoa, veden kulku putkissa parani, ja patterit alkoivat lämmetä tasaisesti. Isännöitsijä Kuopiosta – Yhtiö päätti kokeilla Baueria ja asensi laitteen lämmitysjärjestelmään kaksi vuotta sitten. 040 900 7651 Isännöitsijä Helsingistä – Yksinkertainen ja hinnaltaan edullinen ratkaisu, ja kemikaalittomana vaihtoehtona myös turvallinen. Valitukset loppuivat. Sen jälkeen ei yhtään tukosta ole ollut. Jollemme olisi keksineet kokeilla tätä laitetta, olisimme pulassa. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Lisätietoa: Bauer Solutions Oy puh. Käytännön tuloksia: Isännöitsijöiden positiiviset kokemukset Bauer-vedenkäsittelystä. Isännöitsijät Joensuusta – Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja. Isännöitsijä Oulusta – Iältään verkostot ovat nuoria, mutta tukkoisuus on ongelma jo nyt. Talosta ei tule enää ilmoituksia kylmistä pattereista. Pitkää ikää putkillesi! Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen bauersolutions.fi/asiakaskokemukset Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6, 00880 Helsinki l 040 900 7651 info@bauersolutions.fi l bauersolutions.fi Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Olemme säästäneet tuhansia euroja korjauskuluissa. Myös huoltokäynnit vähenivät merkittävästi
VER KKO KA UPP A AVA TTU Han ki kou lut us hel pos ti val iko im ast am me löy dät kym men iä eril aisi a kor ttija pät evy ysk oul utu ksia sek ä eril aisi a täy den nys kou lut uks ia. 21. VERKKOKAUPPA AVATTU Hanki koulutus helposti valikoimastamme löydät kymmeniä erilaisia korttija pätevyyskoulutuksia sekä erilaisia täydennyskoulutuksia. Kouluttaudu eteenpäin. 202 5 14. Tutustu tarkemmin: verkkokauppa.tts.fi >>> Tutustu koulutuksiin ja ilmoittaudu >>> www.tts.fi/rakennusala Kiinteistö&Energia_210x297mm.indd 1 13.11.2025 14.21.26. Laa duk as joh tam ine n opi ske le työ n ohe ssa • Rak enn usa lan työ maa joh don erik oisa mm atti tut kin to, työ maa pää llik ön osa am isa la (RE T) • Rak enn usa lan työ maa joh don erik oisa mm atti tut kin to, rak enn ust yöm aan työ njo hdo n osa am isa la (RE AT) Hen kilö ser tifi kaa ttii n val men tav at kou lut uks et • Katt oje n kun tot utk ija -PR O • Mär käti lat öid en val voj a • Mär käti loj en ved ene rist äjä • Pal oka tko ase nta ja • Rak ent eid en kos teu den mitt aaj a • Rak ent eid en sau maa ja • Rak ent eid en tiiv ist äjä Asia ntu ntij ako ulu tuk set • Asb esti pur kaj a • Kos teu den hal lin tak oor din aatt oriPRO • Kui vak etju 10 / kos teu den mitt aaj an täy den nys kou lut us • Rak enn usf ysii kka • Rak enn ust yöm aan puh tau den hal lin tak oor din aatt ori • Työ maa n puh tau den hal lin ta Muu tok set aika tau lui hin mah dol lisi a. Van taa | tts.fi /ra ken nus ala Rak enn usa lan am mtti lai nen ei pys ähd y. 11. 26 PAL.VKO 2026-5 601526-2508 Laadukas johtaminen opiskele työn ohessa • Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, työmaapäällikön osaamisala (RET) • Rakennusalan työmaajohdon erikoisammattitutkinto, rakennustyömaan työnjohdon osaamisala (REAT) Henkilösertifikaattiin valmentavat koulutukset • Kattojen kuntotutkija-PRO • Märkätilatöiden valvoja • Märkätilojen vedeneristäjä • Palokatkoasentaja • Rakenteiden kosteudenmittaaja • Rakenteiden saumaaja • Rakenteiden tiivistäjä Asiantuntijakoulutukset • Asbestipurkaja • Kosteudenhallintakoordinaattori-PRO • Kuivaketju10 / kosteudenmittaajan täydennyskoulutus • Rakennusfysiikka • Rakennustyömaan puhtaudenhallintakoordinaattori • Työmaan puhtaudenhallinta Muutokset aikatauluihin mahdollisia. Vantaa | tts.fi/rakennusala Rakennusalan ammttilainen ei pysähdy. Kou lut tau du ete enp äin . Tut ust u tar kem min : ver kko kau ppa .tts .fi >>> Tut ust u kou lut uks iin ja ilm oitt aud u >>> ww w.tt s.fi /ra ken nus ala Kiin tei stö &En erg ia_ 210 x29 7m m.in dd 1 13