Kopponen vaihtoi alaa isännöitsijäksi Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä. Taikuri Jori A. Nro 8/2023 9,50€ Lahti mielummin korjaa Lahti mielummin korjaa kuin purkaa kiinteistöjä kuin purkaa kiinteistöjä Miksi rakennetaan ahtaita asuntoja
Valloxilta energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut asuntoihin ja toimitiloihin MyVallox MyVallox-ilmanvaihtokoneet huolehtivat kodin raikkaasta sisäilmasta automatisoidusti ja tarpeenmukaisesti. Vallox Pureo Kompaktit Vallox Pureo -ilmankäsittelykoneet sopivat toimija liiketiloihin sekä julkisiin rakennuksiin. MyVallox-koneista löytyy sopiva vaihtoehto kaikenkokoisiin asuntoihin niin uudiskuin saneerauskohteissa. Tyypillisiä kohteita ovat liiketilat, toimistot, päiväkodit ja koulut sekä liikuntatilat.
Yhteensä siis yli 90 prosenttia suomalaisista suhtautuu tuulivoimaan positiivisesti tai neutraalisti. Nyt on hyvä hetki vähintäänkin valmistella taloyhtiöissä tulevia remontteja. 30 Energiansäästö on kaikille tuttu käsite, mutta mitkä asiat sen onnistumiseen vaikuttavat. Puun ja muun bioenergian lisäämistä tai pitämistä nykytasolla sähköntuotannossa toivoo 75 prosenttia vastaajista. Karkkilan Rautaruukki on tästä yksi surullinen esimerkki. Tämä johtuu rakennuttajien tarpeesta tehostaa asuntojen neliöitä. Tuulivoima onkin vahva keino ilmastopäästöjen vähentämiseksi, ja samalla sen etuja ovat kotimaisuus, puhtaus ja edullisuus. Sivu 26 Taikuri vaihtoi alaa isännöitsijäksi Entinen taikuri ja Big Brotherin voittanut mies kokeili useita aloja, kunnes opiskeli koronan aikana uuden ammatin. A jankohtaista S isältö 8 / 2023 10 Kiinteistöalan uutisia. Sivu 6 Tuulivoima toiseksi halutuin energiantuotantomuoto . Sekoitettu omistusrakenne ehkäisee eriytymistä Onnistunut ja vahva asuntopolitiikka on keino ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Mistä tämä johtuu. 42 Jyväskylän Tourulan vanha kivääritehdas modernisoitiin yrityskeskukseksi. 48 Lahden kaupunki haluaa olla vetovoimainen kestävän kehityksen edelläkävijä. Isännöitsijänä toimiva Jori A. – Tämän patouman purkautuminen tulee jossain vaiheessa vääjäämättä johtamaan markkinoiden ylikuumenemiseen. Kyselyyn vastanneet tunnistivat hyvin yhteiskunnan sähköistymisen ja käynnissä olevan energiamurroksen. – Tällä hetkellä Suomessa on hyvä tilanne, meillä ei ole samalla tavalla eriytyneitä asuinalueita kuin on Ruotsissa, ja monessa muussa Euroopan maassa, sanoo Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. 56 Moni taloyhtiö varsinkin Itä-Suomessa on pulassa venäläisten osakkaiden vastikerästien vuoksi. Tuulivoima on Suomen toiseksi halutuin energiantuotantomuoto ja suurista tuotantomuodoista ykkönen, kertoo Energiateollisuuden vuosittain toteuttama kyselytutkimus. Puun ja muun bioenergian lisäämistä tai pitämistä nykytasolla sähköntuotannossa toivoo 75 prosenttia suomalaisista, selviää Energiateollisuus ry:n Iro Researchilla teettämän tutkimuksen tuloksista. Bioenergialla vahva suomalaisten tuki . 58 Asunto-osakeyhtiö voi joutua konkurssiin siinä missä muutkin yhtiöt, vaikka niiden konkurssit ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Kopponen kokee löytäneensä oman alansa. Viime vuosina uudistuotannossa on tehty paljon ahtaita, pieniä, putkimaisia asuntoja. 54 Kouvola kaupunki peruskorjaa suojellun teatterirakennuksen ja rakentaa teatterille lisää tiloja, muun muassa uuden salin näyttämöineen. 70 Kauppakeskuksen suosio kasvaa yhä. Vastaajien mukaan kohtuullinen energian hinta sekä päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat tärkeimmät asiat, joita poliittisilla päätöksillä tulisi juuri nyt tavoitella. Sivu 74 Miksi rakennetaan pieniä ”putkiasuntoja”. 38 Lattialämmitysten älykäs optimointi tuo huomattavaa energian säästöä, ja saattaa ehkäistä kosteusvaurion syntymisen. 22 Korjausvelka, iso remontti ja erilaiset riidat ovat usein syitä sille, miksi taloyhtiön hallitukseen pyydetään apua hallitus ammattilaiselta. – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee, kuvailee Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva Asko Takala. Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että taloyhtiön talous pysyy kunnossa. 16 Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Sivu 20. Ilmastonmuutos koetaan yhä vakavana uhkana ja huoli siitä on hieman noussut viime vuodesta. 64 Monilla paikkakunnilla aiemmin menestyneet liikerakennukset ovat rapistuneet. 4 – Nyt on taloyhtiöissä aika valmistella remontteja Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen sanoo suuren määrän 1970-luvun lähiötaloja tulleen 50 vuoden ikään, jolloin ne vaativat isoja taloteknisiä remontteja. – Toimenkuvani on hyvin laaja ja se on juurikin osa isännöitsijän ammatin viehätystä. Tuoreen energia-asennekyselyn mukaan bioenergialla on edelleen suomalaisten vahva kannatus. 77 prosenttia suomalaisista haluaisi tuulivoimaa lisättävän ja 14 prosentin mielestä nykyinen määrä tuulivoimaa on sopiva. Jos ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, modernin bioenergian käyttöä olisi kansainvälisen energiajärjestön mukaan nopeasti lisättävä maailmanlaajuisesti
LNG-käyttöinen datakeskus on Suomessa ensimmäinen. GES:n datakeskus tulee olemaan yli kaksi kertaa tätä tasoa suurempi. He voivat odottaa yli vuodenvaihteen ruuhkien tasaantumista. Tämä tarjoaa asiakkaille lisää toimintavarmuutta ja turvallisuutta mahdollisten kantaverkkohäiriöiden tai kyberhyökkäyksien varalta. Lähes 350 miljoonan euron datakeskus Tornioon . 5 Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla 45 biokaasulaitosinvestointia . Maanmittauslaitos on tukenut isännöintialan yrityksiä osakeluetteloiden siirroissa. Järjestelmä tuo alalle pitkään toivotun yhteisen tietostandardin sekä keskitetyn tietovaraston, jotka yhdessä luovat pohjaa tulevaisuuden kehitykselle. Useat näistä biokaasulaitoksista aikovat kierrättää maatalouden lantaa, tähteitä ja jätteitä biokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi. Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 45 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2023-2026. Paperiset osakekirjat jäävät muistoesineiksi Nro 8/2023 9,50€ Lahti mielummin korjaa Lahti mielummin korjaa kuin purkaa kiinteistöjä kuin purkaa kiinteistöjä Miksi rakennetaan ahtaita asuntoja. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Tornion datakeskus on energian käytön suhteen omavarainen, koska se tuottaa tarvitsemansa energian keskuksen yhteyteen rakennettavalla voimalalla, joka hyödyntää nesteytettyä maakaasua (LNG). P ääkirjoitus Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2023 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Esimerkiksi isännöintijärjestelmien ja Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmän välinen tekninen yhteistyö on varmistanut osakeluetteloiden siirrot isännöintijärjestelmistä. Yhtiö rakennuttaa Tornioon noin 22-24 megawatin datakeskuksen. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Nykyiset pohjoisen alueen datakeskukset ovat maksimissaan noin 10 megawatin kokoisia. Ammatti-isännöiytsijät ja suuremmat taloyhtiöt ovat edenneet valtakunnallisesti pieniä taloyhtiöitä ripeämmin osakeluetteloiden siirroissa. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Kanadalainen Gloriosa Energy Solutions Corp (GES) suunnittelee yli 345 miljoonan euron investointia Tornioon sijoittuvaan datakeskushankkeeseensa. Keskitetty rekisteri tukee omalta osaltaan suunnitelmallista kiinteistövarallisuuden hoitoa ja tehostaa toimijoiden ajankäyttöä. Toteutuessaan laitokset synnyttävät yli 0,9 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen, mikä tuplaa nykyisen tuotannon. Isännöitsijöille osakeluetteloiden siirto on ollut oma ponnistuksensa rutiinitöiden ohessa ja heidän työpanostaan tarvitaan järjestelmäkehityksessä jatkossakin. LNG on puhdasta ja ympäristöystävällistä energiaa. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Kannen kuva: Lahden kaupunki panostaa kiinteistöjen korjaamiseen purkamisen sijaan. Siirrettäviä taloyhtiöitä heillä on 5 000 ja niissä osakehuoneistoja 200 000. Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Asunnon omistajilla ei ole kiirettä toimittaa osakekirjaansa Maanmittauslaitokselle sähköistettäväksi. Taikuri Jori A. Yksi Suomen suurimmista isännöintialan yrityksistä, Retta Isännöinti on siirtänyt yli 95 prosenttia isännöimiensä asiakastaloyhtiöiden osakeluetteloista Maanmittauslaitoksen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Huoneistotietojärjestelmään on siirretty jo 68,2 prosenttia taloyhtiöistä Suomessa marraskuun alkupuoleen mennessä. Omistajilla onkin rutkasti aikaa osakekirjansa sähköistämiseen, kymmenen vuotta. Kuva: Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki T aloyhtiöt siirtävät nyt hyvää vauhtia osakeluetteloita Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään ennen vuodenvaihteen määräaikaa. Kopponen vaihtoi alaa isännöitsijäksi Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä. Datakeskus tulee myös hyödyntämään tuottamansa hukkalämmön. Tiedot käyvät ilmi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n laatimasta investointilistauksesta. Hanke sisältää myös mahdollisuuden noin 16–18 megawatin laajennusosaan
Huomio 41,5-neliöisessä kaksiossa kiinnittyy makuuhuoneen kokoon. 6 Rakennuttajat haluavat tehostaa neliöiden käyttöä, seurauksena asuntojen koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee Miksi rakennetaan ahtaita, putkimaisia asuntoja. Viime vuosina uudistuotannossa on tehty paljon ahtaita, pieniä, putkimaisia asuntoja. Miksi on rakennettu niin pieni kaksio, Asuntorakentaminen Kulma-asunnot tuovat ilmettä kerrostalolle, ja ne ovat myös toimivia pohjaratkaisuiltaan. Talon markkinointimateriaaleissa esitellään asuntojen pohjapiirroksia. Se on niin pieni, että parisängyn eri puolille kuljetaan omista oviaukoista olohuoneen kautta kiertämällä. Teksti: Eero Wihuri H elsinkiin valmistui aiemmin tänä vuonna uusi asuinkerrostalo, jossa on pääosin pieniä asuntoja. Miksi rakennetaan pieniä asuntoja, joita ostajatkaan eivät välttämättä aidosti halua. Tämä johtuu rakennuttajien tarpeesta tehostaa asuntojen neliöitä: kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Kuva: Visit Lahti
Kuva: Katja Tähjä/SAFA Asuntosuunnittelua on ohjannut viime vuosina rakennuttajien halu asuntojen neliöitä. – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Tonttikoot eivät ole pakottaneet suunnittelemaan paksurunkoisia kerrostaloja. Näistä pienistä asunnoista puuttuvat muunneltavuus ja valoisuus. Vastaus kysymykseen piilee rakennuttajien tarpeissa tehostaa asuntojen neliöitä. Kuva: Aalto-yliopisto. 7 ettei sen makuuhuoneeseen sijoitettua parisänkyä pysty edes kiertämään koukkaamatta olohuoneen kautta. Uusissa asuinkerrostaloissa on suosittu isoa runkosyvyyttä, näissä taloissa asunnot ovat putkimaisia ikkunoiden ollessa vain yhdessä sivulla, kuvailee Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva Asko Takala. Tuloksena on hotellihuonetyyppisiä pimeitä asuntoja, joissa ikkunoita on vain yhdellä sivulla. Vaikka meillä on kaupungeissa tilaa, on viime vuosina rakennettu paljon paksurunkoisia kerrostaloja täyteen yksiöitä. – Olisi hyvä, jos voisimme suunnitella asuntoja, joiden pohjaratkaisut ovat sopusuhtaisia, toimivia. Asunnoissa on tällöin erillinen keittiö ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita, Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva
Hyvässä asunnossa pohjaratkaisu mahdollistaa muunneltavuuden elämäntilanteen muuttuessa. 8 Britanniassa uudisrakennuksissa pienten asuntojen määrä on pysynyt pitkään 9–14 prosentissa. Asunnot olivat pohjaratkaisuiltaan muunneltavampia, asuntoja pystyi muokkaamaan paremmin muuttuvien elämäntilanteiden mukaan, huomauttaa Asko Takala. Monilla paikkakunnilla erityisesti 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen asunnot ovat hyvin haluttuja, koska asunnot koetaan viihtyisiksi avaruuden, valoisuuden ja muunneltavuuden ansiosta. Kuva: Pexels – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät suurempia kylpyhuoneita esteettömyyden takia. Talon rakentamisessa taloudellinen yhtälö voi olla kiperä, suunnittelija ei välttämättä tiedä kaikkea taloudellisista reunatekijöistä. Uusien talojen rakentamisessa haetaan tehokkuutta. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vetämän tutkimusryhmän mukaan Suomessa on rakennettu enemmän pieniä kerrostaloasuntoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Noin 40 prosenttia viime vuosina rakennetuista huoneistoista on alle 37 neliömetrin kokoisia. – Toki monissa 1950-luvulla rakennetuissa asunnoissa on varsin pienet peseytymistilat, jolloin huoneille jää enemmän tilaa. Viimeisen viiden vuoden aikana asumisväljyys on jopa laskenut. Mutta 1950-luvun asuntosuunnittelussa on monia sellaisia asioita, joita voisi hyödyntää 2020 -luvullakin, sanoo Takala. Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto sanoo pienien asuntojen rakentamispaineen tulleen rakennuttajilta. Arkkitehti Asko Takala kaipaa asuntoihin erillistä keittiötä ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita. Niihin saatiin sijoitettua eri kokoisia asuntoja, joissa oli ikkunoita useampiin ilmansuuntiin. Asumisen ahtaus Myös tilastoista saatava tieto tukee käsitystä siitä, että viime vuosina varsinkin kasvukeskuksiin on rakennettu paljon pieniä asuntoja. – Aiemmin, esimerkiksi 1950-luvulla, suosittiin kapearunkoisia kerrostaloja. Kööpenhaminan uusilla alueilla ei saa rakentaa 65 neliötä pienempiä asuntoja. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tanskassa vain 7,5 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista on alle 50 neliömetrin kokoisia. Asuntojen keskipinta-ala on kohonnut varsin hitaasti. – Elintaso on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta asumisväljyys on Itä-Euroopan tasoa. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskikoko on nykyisin noin 79 neliömetriä, kun se vuonna 1990 oli 74 neliömetriä. – Mikään ei pakota rakentamaan pieniä asuntoja, mutta paine suunnittelijoille tulee rakennusliikkeiltä. Uusissa asuinkerrostaloissa on suosittu isoa runkosyvyyttä, näissä taloissa asunnot ovat putkimaisia ikkunoiden ollessa vain yhdessä sivulla.. Ahtaimmin asuvat lapsiperheet, näin kirjoitti syksyllä 2021 Keskisuomalainen -lehdessä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska
n Suomalaiset arvostavat asumista keskikokoisissa asunnoissa, joissa on edulliset asumiskustannukset ja paljon luonnonvaloa. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa. Ruokamon mukaan myös asuinympäristöä koskevat toiveet eroavat kaupungeissa ja maaseudulla. 9 – Olisi hyvä, jos voisimme suunnitella asuntoja, joiden pohjaratkaisut ovat sopusuhtaisia, toimivia. Suomalaisten toivekoti on 60–140 neliömetrin kokoinen asunto, jonka asukas omistaa itse. Asko Takalan mukaan asuntomarkkinoilla on myös näkyvissä merkkejä sitä, etteivät ihmiset ole enää valmiita ostamaan ”pieniä ja pimeitä hotellihuonemallisia asuntoja” hinnalla millä hyvänsä. n Monipuolisuuden tärkeys Sekä Asko Takala että Antti Lehto painottavat monipuolisen asuntorakentamisen tärkeyttä. Maaseudulla asuinympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen sijaan helppo pääsy luontoon ja rauhallisuus. Tulosten perusteella suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotiinsa ja 56 prosenttia haluaisi asua nykyisessä asunnossaan vielä 2–5 vuoden kuluttua. Asunnoissa on tällöin erillinen keittiö ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita, sanoo Takala. – Uusien asuntojen tarjonta on ollut liian suppeaa, ja se näkyy asuntomarkkinoilla yleisen taloustilanteen heikentymisen ohella. Suomalaiset arvostavat esimerkiksi energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa, puuta rakennusmateriaalina ja toimivaa kierrätyspistettä. – Kaupungeissa asuinympäristön valinnassa korostuvat palveluiden läheisyys, mahdollisuus pärjätä ilman omaa autoa, julkiset liikenneyhteydet, harrastusten läheisyys sekä alueen hyvämaineisuus. Kööpenhaminan uusilla alueilla ei saa rakentaa 65 neliötä pienempiä asuntoja.. Monet suomalaisten asumiseen liittyvät toiveet ovat tavoiteltavia myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja vihreän siirtymän näkökulmasta. – Nuoret perheet kaipaavat lisää tilaa ja omaa pihaa, kun taas ikääntyneet haluavat palveluiden lähelle helppohoitoiseen kerrostalokotiin. Anna Strandell kertoo, että asumistoiveet eroavat jonkin verran toisistaan kaupunkija maaseutuympäristöissä. 52 prosenttia suomalaisista valitsee omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua. Kaupungeissa pohditaan enemmän asunnon jälleenmyyntiarvoa kuin maaseudulla. Suomalaisille on tärkeää, että oma koti on lähellä luontoa, ja sijaintia veden äärellä arvostetaan. Erityisen tärkeäksi koetaan asuminen lähellä luontoa. Asumistoiveita selvitti Suomen ympäristökeskus, kyselyn tulokset julkistettiin viim keväänä. – Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakotija rivitaloasuntoja, mutta suurempia kerrostaloasuntoja. Kodilta toivotaan toimivaa pohjaratkaisua, jossa ei ole hukkaneliöitä. Esimerkiksi moni yksinasuva haluaa asua vähintään kaksiossa. – Asuntotuotannossa on näkyvissä muutosta, kriittisyys pieniä asuntoja kohtaan on kasvanut. Seuraavaksi suosituin talotyyppi on kerrostalo, jossa haluaisi asua 29 prosenttia suomalaisista. Suomessa arvostetaan myös energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa ja puuta rakennusmateriaalina. Hän arvioi, että asuntorakentamisessa on tapahtumassa jo muutosta parempaan. Korona-pandemia sai monet pohtimaan asumistoiveitaan, kun etätöiden yleistyessä asuntoihin kaivattiin rauhallista työtilaa. Ympäristönäkökulmasta asumisemme kuluttaa kuitenkin edelleen liikaa luonnonvaroja ja kuormittaa ilmastoa. – Ei ole mahdotonta rakentaa hoikkarunkoisempia taloja, johon saataisiin läpitalon olevia asuntoja sekä kulma-asuntoja. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että asunnot ovat muunneltavia, ja väestörakenteen muuttuessa huomiota pitäisi myös kiinnittää asuintalojen muunneltavuuteen, toteaa Lehto. Ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. – Kaupunkiasunnon valinnassa erityisen tärkeäksi koetaan toimiva pohjaratkaisu, jossa on tarpeeksi säilytysiltaa ja niukasti hukkatilaa. Asunnon pohjaratkaisun toimivuus, luonnonvalo, esteettisyys, helppohoitoisuus ja edulliset asumiskustannukset ovat tärkeitä suomalaisille. Millainen on toivekoti. Myös miellyttävä ääniympäristö ja asunnon vaivaton ylläpito on olennaista. Suomalaisten suhtautuminen asumisväljyyteen ja asunnon kokoon on Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Anna Strandellin mukaan kohtuullistumassa, mikä luo näkymän myös asumisen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että asunnot ovat muunneltavia, ja väestörakenteen muuttuessa huomiota pitäisi myös kiinnittää asuintalojen muunneltavuuteen, toteaa Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto. – Eri asumismuotojen suosio vaihtelee asukkaan iän mukaan. Asuntojen tarjonta ja ihmisten toiveet eivät kohtaa. Suomalaisten asumiseen liittyviä toiveita on selvitetty Suomen ympäristökeskusen toteuttamallakyselyllä, johon vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta. Se on hieman useampi kuin tämänhetkiset omakotiasujat: 45 prosenttia suomalaisista. – Ei ole mahdotonta rakentaa hoikkarunkoisempia taloja, johon saataisiin läpitalon olevia asuntoja sekä kulmaasuntoja. Pääsääntöisesti nuoret toivovat nykyistä enemmän omakotiasumista ja ikääntyneet kerrostaloasumista, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Enni Ruokamo. Maaseudulla asunnon valinnassa painottuvat kaupunkeja enemmän lemmikkiystävällisyys ja miellyttävät näkymät ulos
Toiminnot keskittyvät yhä enemmän kaupunkeihin, mikä edellyttää jatkuvasti tehokkaampaa maan käyttöä. Ulla Kytölä on valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008. 10 Väitös: Pihakansirakentamiseen uusi tehokkaampi rakenneratkaisu Rakennusmateriaalien asiantuntija Sonja Laasonen vuoden nuori konsultti 2023 – Haluan, että Suomessa säilyisi neljä vuodenaikaa. Työn idea on soveltaa kansainvälisesti silloissa paljon käytettyä elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa. – Kytölän tutkimuksen tavoite oli kehittää keino, jonka avulla esijännitettyjen elementtipalkkien käyttöaluetta pihakansirakenteissa voitaisiin kasvattaa ja täten mahdollistaa elementtirakentamisen hyödyntäminen useammin myös pitkän jännevälin raskaasti kuormitetuissa pihakansirakenteissa. Hänen väitöskirjansa hyväksyttiin väitöstilaisuudessa Tampereen yliopistossa marraskuun lopussa. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Ulla Kytölä tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Syy tähän on käytännössä se, että nosturien ja kujetuskaluston rajoitteet tulevat vastaan, kun rakenteen paino ja mittasuhteet saavuttavat tietyn pisteen. Kantta tukevien pilareiden sijoittelua ja lukumäärää joudutaan tällöin rajoittamaan, jotta pysäköintihalli säilyy käytettävyydeltään hyvänä. Pihakansirakenteet on yleensä maisemoitu niin hyvin, etteivät ihmiset edes huomaa, että kävelevät tai ajavat autoaan rakennuksen päällä. Menetelmä on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa, mutta se ei ole yleisesti käytössä. Tällä hetkellä Kytölä työskentelee Tampereella A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä laatupäällikkönä. Eri puolilla maailmaa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, on tyypillistä kasvattaa esijännitettyjen elementtipalkkisiltojen kapasiteettia jatkuvuuden avulla. – Raskaasti kuormitetut pitkän jännevälin rakenteet toteutetaan Suomessa tyypillisesti paikalla rakentaen elementtirakentamisen sijaan. Koetulosten perusteella yksiaukkoisen esijännitetyn elementtipalkin kapasiteettia ja vaurionsietokykyä voidaan kasvattaa jatkoksen avulla merkittävästi, Ulla Kytölä iloitsee. Työssään kiertotalouskonsulttina hän muun muassa järjestää rakennushankkeiden suunnittelutiimeille työpajoja, joissa arkkitehti-, rakenneja talotekniikan suunnittelijat etsivät yhdessä tapoja käyttää vanhojen purettavien kohteiden materiaaleja uudelleen uudisrakennuksissa. Pihakansirakenteet ovat raskaasti kuormitettuja. Kaupunkien tiivistymisen myötä, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suunnitteluja konsultointialan toimialajärjestö SKOL ry:n palkitsema nuori osaaja on perehtynyt myös rakennusten purettavaksi suunnitteluun. Tonttien arvon noustessa maanalainen rakentaminen on yleistynyt voimakkaasti. Tällaisten maanalaisten tilojen yläpohjana toimivat pihakansirakenteet ovat vaativia suunnitella ja rakentaa sekä kalliita toteuttaa. Vain joitakin prosentteja purkumateriaaleista päätyy sellaisenaan uuteen käyttöön. – Tulevaisuuden kannalta rakennusalan olisi tärkeää löytää toimintamallit, joiden kautta materiaalien kierrätys tulee taloudellisesti kannattavaksi, vuoden nuori konsultti korostaa.. – Kansainvälisesti laajasti käytetyt, jatkuvaksi kytketyt elementtisillat poikkeavat sekä kuormiltaan että dimensioiltaan suomalaisista pihakansirakenteista. Suomalaisten kaupunkien infrastruktuuri on muuttumassa. Pihakansien alapuolinen tila on usein varattu pysäköinnille. – Kokeellisen tutkimuksen tulokset olivat positiivisempia kuin etukäteen osasimme odottaa. Paikallisten rakennesuunnittelijoiden keskuudessa on ollut epävarmuutta, soveltuuko tämä kansallisesti vielä melko tuntematon rakenneratkaisu ylipäätään pihakansirakentamiseen, Kytölä taustoittaa. Tämän takia kansirakenteiden pääkannattimilta vaaditaan usein myös pitkiä jännevälejä. Kiinteistöalan uutisia A-Insinöörien kestävän rakentamisen asiantuntija Sonja Laasonen (25) on valittu Vuoden nuoreksi konsultiksi. Vuonna 2023 rakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Sonja Laasonen on perehtynyt erityisesti rakennusmateriaalien kierrätykseen ja purettavaksi suunnitteluun. Niiden kuormat muodostuvat paksuista maakerroksista, pintarakenteista sekä liikenneja lumikuormista – toisinaan kannen päällä voi olla jopa toinen rakennus. – Rakennustuotteiden ja rakenneosien uudelleenkäyttö on vielä todella vähäistä. Kierrätettävyyden toteutuminen merkitsee hankkeelle yhä lisäkustannuksia, kun asian pitäisi olla päinvastoin, Sonja Laasonen toteaa. Keskusta-alueilla toimintoja, kuten pysäköintiä, piilotetaan usein puistojen ja teiden alle. Sitä meidän täytyy yrittää ottamalla rohkeita harppauksia kohti kestävämpää, vähähiilistä rakentamista, Sonja Laasonen toteaa. Kuva: Okko Sorma. Samalla menetetään kuitenkin yleisesti tunnistetut elementtirakentamisen hyödyt: nopeus, laatu ja ympäristöystävällisyys, Kytölä toteaa
– Ne alentavat kaukolämmön tuotantokustannuksia hyödyntäessään halvan Lahden Myllypohjaan suunnitteilla Energiateollisuus ry:n sähkön kuukausitilastojen mukaan sähkönkulutus oli lokakuussa 7004 GWh, eli lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Kehitysvaiheen jälkeen tilaaja tekee päätöksen toteutusvaiheeseen siirtymisestä. Lokakuussa teollisuuden sähkönkulutus oli vuodesta 2006 alkaneen tilastointihistorian alhaisin. Sähkökattila on laite, jolla tuotetaan kaukolämpöä sähköllä sen sijaan, että järjestelmässä kiertävä vesi lämmitettäisiin polttamalla. Lokakuun loppuun mennessä sähköä on kulutettu 653 GWh enemmän kuin sitä on tuotettu. Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan useat kaukolämpöyhtiöt ovat käyttäneet lokakuussa lämmöntuotantoonsa sähkökattiloita, joiden käyttö on tullut kannattavaksi korkeiden polttoainehintojen ja voimakkaiden sähkön hintavaihteluiden johdosta. Myös kuluneen 12 kuukauden aikana teollisuuden sähkönkulutus on 2000-luvun alimmalla tasolla. Toinen selitys odottamattomalle kasvulle on kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilabuumi. sähkön tunteja. Rakennukseen on suunniteltu peruskoulua, päiväkotia ja kirjasto. Vesivoimatuotanto enemmän kuin tuplaantui viime vuoden lokakuusta, kun vesivoimalla tuotettiin yli 1600 GWh sähköä. Liikuntasali varustetaan koripallolle sopivaksi. Vesivoiman osuus lokakuun sähkönkulutuksesta oli 23 prosenttia tuulivoiman 18 prosenttia ja ydinvoiman 43 prosenttia. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kahdeksan prosenttia. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy kesällä 2024 ja että talo on käyttövalmis elokuussa 2026. Puurakentamisen laajuus määrittyy kehitysvaiheen aikana. Lokakuussa tuulivoimatuotanto putosi noin 15 prosenttia viime vuoden lokakuusta, mutta Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja hyvän vesivoimatilanteen myötä sähkön kokonaistuotanto kasvoi yli 15 prosenttia. Lokakuussa Suomeen tuotiin sähköä 106 GWh enemmän kuin vietiin. – Sähkökattilat ovat monessakin mielessä kiinnostava ja positiivinen lisä lämpöyhtiöiden tuotantovalikoimaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Nousu on yllättävä, sillä teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa, ja kuluttajat ovat pyrkineet vähentämään sähkönkulutustaan viime syksynä alkaneesta hintakriisistä alkaen. Viime vuonna lokakuun sähkön pörssihinta oli 11,3 snt/kWh, ja Astetta Alemmas -kampanjalla kannustettiin sähkönsäästöön. Yhtenä syynä kulutuksen kasvulle voidaan pitää sähkön edullista hintaa. Hankesuunnitelmapäätöksen mukaisesti kyseessä on vanhan Myllypohjan koulurakennuksen perusparannus sekä laajennus. Sähkön pörssihinta oli monitoimitalo Lahden Myllypohjan alueen monitoimitalon elokuussa aloitettu kehitysvaihe jatkuu kesään 2024 asti. Rakennuksen kooksi on suunniteltu 7 500-7 800 bruttoneliötä. Tämä kiinnostaa varmasti myös yhtiöitä, jotka suunnittelevat investointeja sähkön tuotantoon, Leskelä jatkaa. Ilmakuva alueesta ennen rakentamisen aloittamista.. Rakentamisessa käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla eri rakennusmateriaaleja: esimerkiksi runko on betonirakenteinen, ulkoseinissä ja pintarakenteissa on puuta. Näyttääkin osittain viileän loppusyksyn vuoksi siltä, että vuositasolla sähkönkulutus jää vielä suuremmaksi kuin tuotanto. Muun kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi peräti 19 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Sään osuus tästä muutoksesta on yli puolet, mutta lämpötilakorjattunakin muu kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi yli 200 GWh (6–7 prosenttia) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Monissa yhtiöissä on jopa lykätty muun tuotannon käynnistämistä. 11 Sähkönkulutus nousi seitsemän prosenttia vuoden aikana lokakuussa keskimäärin vain 3,8 snt/ kWh, ja useilla tunneilla hinta painui negatiiviseksi. Ne korvaavat polttoaineiden käyttöä ja varmistavat näin, että energiaa riittää. Sähkökattilat toimivat sähkön kysyntäjoustona tasoittaen sähkön hintoja ja lisäävät sen kysyntää
vanhoista kerrostaloista on mennyt kaupoiksi ensiesittelyllä. Kiinteistöalan uutisia. Päärakennuksen ns. Kiinteistöjen varainsiirtoveroa lasketaan neljästä prosentista kolmeen prosenttiin ja asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa, ja päärakennuksen, laajennuksen ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Tämäkin uudistus astuu voimaan vuoden vaihteessa, mutta toisin kuin ensiasunnon varainsiirtoverovapauden poistamisen kohdalla, varainsiirtoveron laskemisen uusia veroprosentteja sovelletaan takautuvasti jo 12.10.2023 alkaen. Katto täydentää Hongan ekologista ja vähähiilistä hirsirakennusta, jonka pääraaka-aineena on uusiutuva puu kestävästi hoidetuista ja sertifioiduista metsistä. – Asuntoesittelyissä käy enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan ja pieniä asuntoja mm. 12 Kansallismuseo peruskorjaukseen Kansallismuseossa tehdään laaja peruskorjaus. Nyt peruskorjaushankkeen pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit OyArkkitehtuurija muotoilutoimisto Talli Oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Ruukin Vimpelin-tehtaalla valmistettu katto tehdään biopohjaisella maalilla pinnoitetusta fossiilivapaasta teräksestä. Kuva: Ruukki Construction Maailman ensimmäinen katto fossiilivapaasta teräksestä Lokakuussa saatiin asuntomarkkinoiden kannalta lyhyen ajan sisään positiivisia uutisia usealta suunnalta. Rivitaloja myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän Lahdessa 9,5 prosenttia, Oulussa 8,8 prosenttia, Kuopiossa 33,3 prosenttia, Jyväskylässä 3,3 prosenttia, Porissa 11,8 prosenttia ja Kouvolassa 38,5 prosenttia. Nurmijärven Klaukkalaan valmistuu talo, johon asennetaan maailman ensimmäinen fossiilivapaasta teräksestä tehty katto. Kansallismuseon tornin luonnonkivijulkisivut on kunnostettu vuonna 2017, joten niitä ei tässä peruskorjauksessa ole tarve korjata. Julkisivu ja katto korjataan sääsuojan alla. Kansallismuseon ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Raaka-ainevalinnan lisäksi kattotuotteiden elinkaaripäästöt pyritään minimoimaan käyttämällä mahdollisuuksien mukaan valmistuksessa vihreää energiaa, pakkauksissa biopohjaisia tai kierrätettyjä materiaaleja sekä logistiikassa biopohjaisia polttoaineita. Kokonaisuudessaan rivitaloja myytiin lokakuussa vain -0,2 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna. Inflaatio helpottaa parantaen ostovoimaa ja EKP päätti koronnostot viitaten korkotason tasaantumisen puolesta. Jos uudessa hintatilanteessa esimerkiksi kaksion hinnalla saa kolmion liki samalta alueelta, on helppo valita kerralla suurempi asunto. Peruskorjattavien rakennusten pinta-ala on 12 000 neliötä. Kerrostalokolmiota myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän esimerkiksi Espoossa 14,3 prosenttia ja Jyväskylässä 21,1 prosenttia. Lahdessa kolmioiden kauppa kävi viime vuoden tahtiin. Verohallinto palauttaa näille asiakkaille liikaa maksetun veron korkoineen ensi vuoden puolella ilman erillistä hakemusta. – Asunnonvaihtajat ovat kyllä huomanneet hallituksen esityksen varainsiirtoveron laskusta, mutta epätietoisuutta on aiheuttanut sen voimaantulo. Nuorten asunnonostopäätöksiä vauhdittaa varainsiirtoveroetu, joka on voimassa vielä vuoden loppuun. Nyt tehtävässä osittaisessa peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto. Erityisesti 18–29-vuotiailla asunnonostoaikeet ovat parantuneet merkittävästi parin viime kuukauden aikana. Myös museon aitamuuria korjataan. Kansallismuseon ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus on valmistunut vuonna 1910 ja se on avattu yleisölle vuonna 1916. Halkopiha muutetaan sisätilaksi ja katetaan uudella lasikatolla. Remontin toteuttaa NCC, urakan arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Ruukki kehittää yhdessä valittujen talotehdasasiakkaiden kanssa kestävän kehityksen mukaisia taloja, joissa on fossiilivapaasta teräksestä valmistettu Ruukki Classic -katto. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistamisen ohella hallitus esitti myös muita merkittäviä uudistuksia varainsiirtoveroon. Osa asunnon ostajista on käsittänyt, että kannattaa jäädä odottamaan vuoden vaihdetta ja tehdä kaupat vasta 1.1.2024 jälkeen, jotta saa verohyödyn, jatkaa Salenius. Verohallinnon mukaan loppuvuonna asiakkaiden pitää ilmoittaa ja maksaa varainsiirtovero oma-aloitteisesti voimassa olevien veroprosenttien Ruukki Construction pilotoi Honkarakenteen kanssa SSAB:n fossiilivapaan teräksen käyttöä kattotuotteissa. Myös rivitalokauppa kävi pirteänä. Positiiviset uutiset saivat ostajat liikkeelle (2 % ja 4 %) mukaan. Suurissa kaupungeissa jäätiin lokakuussa kauppamäärien osalta viime vuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Pilotointi on osa Ruukin pyrkimystä viedä rakennusteollisuutta kohti hiilineutraaleja rakennuksia. Vaikka piristymistä asuntomarkkinassa näkyykin ovat kauppamäärät vielä alhaisella tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Kaikkien aikojen ensimmäinen fossiilivapaasta teräksestä valmistettu katto asennetaan Hongan hirsitaloon Klaukkalassa. Positiivisia yllättäjiä olivat Jyväskylä 7,4 prosenttia, Pori 11,0 prosenttia ja Kuopio 1,7 prosenttia , joissa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Nämä yhdistettynä hallituksen varainsiirtoveroesitykseen kohensivat saman tien asunnonostoaikomuksia ja saivat asunnon ostajat liikkeelle. Päärakennus on restauroitu ja peruskorjattu edellisen kerran vuosina 1995–2000. Ensiasunnon ostajat, joilla rahoitus on valmiina ovat valmiita tekemään nopeitakin kauppoja, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius
Hankkeen taustalla on norjalaisyhtiö AB Invest. AS:n hotellija kongressikeskussekä toimistorakennushankkeen suunnitteluvaraus jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka. Puutarha ja kylpylä kattokorkeuksissa. Ennen kuin rakentamaan päästään, on ruopattava ja täytettävä rantaa. Espoon Keilaniemi on kovan rakentamisen ja kasvun kourissa. Siihen on tulossa noin 480 huonetta ja eri suuruisia kongressija tapahtumatiloja 2 000 hengelle. Pohjakerrokseen on tulossa suuri ravntola ja tornin huipulle yli 100 metrin korkeuteen näköalaravintola baareineen. Täyttämisen arvioidaan muuttavan vesialuetta maa-alueeksi noin 1,4 hehtaaria, myös pengertie muuttaa vesialuetta maa-alueeksi Keilarannassa. Hankkeen valmistuttua tilat palvelevat puurakenteisen toimistorakennuksen käyttäjien lisäksi Keileniemen muuta aluetta sekä Aalto yliopiston ja VTT:n tiedeyhteisöä. Kiinteistö sijoittuu aivan rantaan, uudelle täyttömaalle, jonka vuoksi täyttämistä tarvitaan. Tavoitteena on jättää rakennusluYläpuolelle tulisi vielä kylpyläkerros uima-altaineen ja aivan ylimmäksi näköalatasanne istutuksineen. 13 Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla uusi kongressihotelli. pahakemus Espoon kaupungille heti alkuvuodesta
Hankkeen rakentaminen on käynnistynyt ja kohde valmistuu joulukuussa 2025. Skotlantilainen James Finlayson perusti nimeään kantaneen tehtaan vuonna 1820. Suurin osa alueen vanhoista rakennuksista on säilytetty, mutta ne eivät ole enää teollisuuskäytössä. Lujatalon toimialajohtaja Tero Saaniston mukaan kohde edustaa tyypillistä tiivistä pääkaupunkiseudun täydennysrakentamista, jossa rakennetaan olemassa olevien talojen välittömään läheisyyteen. 14 T ampereen ydinkeskustassa Tammerkosken yläjuoksun länsirannalla sijaitsee historiallinen Finlaysonin tehdasalue. Viereisessä Plevnassa toimii elokuvateatteri, panimoravintola ja alueen pysäköintihalli. Kokonaisuudessaan rakennusalaa on parkkihalli mukaan lukien noin 8 000 kerrosneliömetriä. Lujatalo rakentaa kolmeen kerrostaloon yhteensä 134 asuntoa Helsingin Mellunmäessä. Finlayson lopetti tekstiilituotannon alueella 1990-luvun alkuvuosina. Asunnot ovat kooltaan yksiöistä neliöihin. Lujatalo rakentaa kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen Lujatalo ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT) ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Lujatalo rakentaa ATT:lle kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen. Rakennettavista kohteista yhteen rakennukseen tulee 62 Helsingin asumisoikeusasunto Oy:n asumisoikeusasuntoa (Haso) ja kahteen kerrostaloon yhteensä 72 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokra-asuntoa (Heka). Finlaysonin rakennuksissa toimii nykyään myös muita yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita.[4] Alueelle on rakennettu uusia rakennuksia noin 30 000 kerrosneliömetriä, ja niissä asuu noin 800 ihmistä. Asuntoja tulee yhteensä 134. Valokuvat kertovat
15 Lujatalo rakentaa kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen Luomme energiaviisasta tulevaisuutta!
Teksti: Eero Wihuri E nnusteiden tulokset ovat selkeitä, ilmastonmuutos lisää sateiden määrää maassamme. Säälle alttiiden rakenteiden säilyvyyden kannalta merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama riski ovat lisääntyvät viistosateet, sillä kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa tarkasteltavasta materiaalista riippumatta. Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan. Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Pakkala pureutui väitöstutkimuksessaan siihen, miten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen. Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakotija paritaloja tulvariskialueilla. – Suomen kerrostalokannasta yli puolet rakennettiin nopean kaupungistumisen vuoksi välillä 1960–1989. Tutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni, vaikka laskennalliset homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Tutkimuksissa on Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä – Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaurioriskejä. Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakotiparija rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennuksiin luovutettiin alkuvuodesta valtioneuvostolle. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet. Hän väitteli vuonna 2020. Kuva: Tampereen yliopisto. Kiihtyykö rapautuminen. Tämä pitää ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa sekä ylläpidossa, koska veden rakenteille aiheuttama rasitus kasvaa, kertoo Tampereen yliopiston elinkaaritekniikan yliopistonlehtori Toni Pakkala. Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraauurtava, sillä vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimuksia on tehty runsaasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ne ovat keskittyneet pääsääntöisesti uudisrakentamiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan tai yksittäisiin vauriomekanismeihin. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. 16 Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Tämä vaikuttaa jo olemassa oleviin kiinteistöihin, sekä tulevaisuudessa rakennettaviin taloihin. – Tutkimuksen mukaan olemassa olevat rakennukset kyllä kestävät ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät vesisateet, mutta rakennusmateriaaleista riippumatta kiinteistöt tulevat tarvitsemaan enemmän kuntokartoituksia sekä huoltoja korjaustoimenpiteitä, hän jatkaa. – Kaikissa olemassa olevissa ennusteissa sademäärät tulevat Suomessa kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tampereen yliopiston elinkaaritekniikan yliopistonlehtori Toni Pakkala. Jotta korjaukset voidaan toteuttaa oikein ja toisaalta vain todennetun tarpeen mukaan, on suositeltavaa selvittää rakenteiden kunto systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. – Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaurioriskejä. Erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee myös tasapainottaa rakennuksen ilmanvaihtoja lämmitysjärjestelmä, Pakkala selvittää. Toni Pakkala tutki väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan
Hän havaitsi tutkimuksessaan myös, että Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. – Kosteus saattaa myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu. Kuvituskuva: Pexels. Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan. Vesi on mukana lähes kaikissa huokoisten materiaalien vauriomekanismeissa. Pakkasrapautuminen vaatii veden lisäksi myös jäätymis-sulamissyklejä. Rannikolla ne vähenevät lämpötilojen noustessa, mutta sisämaassa niiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan. Tulevaisuudessa kosteusrasitustaso tulee nousemaan merkittävästi joka puolella maata. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomen leveyspiirillä, Pakkala sanoo. Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä ja samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan, Pakkala selittää. 17 huomattu, että niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Rannikolla vaurioituminen on ollut sisämaata nopeampaa, lähinnä juuri kosteusrasituksen vuoksi. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin, Toni Pakkala kertoo. – Jo nykyäänkin ankarimmin rasitetut rakennukset rannikolla joutuvat tulevaisuudessa entistä suuremman viistosaderasituksen piiskaamaksi ja sisämaassa puolestaan lähestytään rannikon nykyisiä olosuhteita
Vaikka passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi, on valon saantiin vaikuttavien ratkaisujen, kuten kaihtimien, suunnittelun yhteydessä tärkeää varmistaa riittävä päivänvalon saanti oleskelutiloissa. Erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla, mutta mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla rakennusalueilla, suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisia toimenpiderajoja on suositeltavaa tarkistaa, sillä haittoja on tutkimuksissa raportoitu myös rajoja alhaisemmissa lämpötiloissa. Miten kosteus pääsee pois rakenteista. Erityisesti rannikkoalueilla ilmastonmuutos lisää sateiden määriä. Myös esimerkiksi puustolla ja järkevällä aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten säilymiseen paremmassa kunnossa, Pakkala sanoo. Tuuletusikkunoiden käytöllä ei myöskään pidä heikentää sisäilman laatua tai lisätä huonetilojen melutasoa. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi ja kustannustehokkaasti, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä ja takaamaan viihtyisiä lämpöoloja tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Kasvavan viistosaderasituksen hillitsemiseen on myös paljon perinteisiä, hyvin tunnettuja menetelmiä, kuten räystäät. – Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, jolloin vettä sataa paljon pienelle alueelle. Tutkimuksen mukaan ohjeistusta tulee lisätä siitä, kuinka ylilämpenemisen torjunta passiivisten ratkaisujen avulla otetaan aiempaa paremmin huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusten suunnittelua. Jos tontilla on vesien hallinta kunnossa, vesi ei päädy kellareihin tai sokkeleihin. Uusien rakennusten osalta Pakkalan mukaan järkevintä on suosia sellaisia materiaaleja ja rakenteita, joiden ominaisuudet ja toimivuus tunnetaan. n Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden määriä. Toimia tarvitaan kaikentyyppisiin asuinrakennuksiin. Kaikkein herkimpien yksilöiden kohdalla, esimerkiksi vaikeasta sairaudesta kärsivän ikäihmisen ollessa kyseessä, on mahdollista, että vähäisempikin huonelämpötilan nousu voi johtaa vakaviin seurauksiin.. Toni Pakkalan mukaan taloyhtiöissä huomiota pitää kiinnittää hulevesien hoitoon. Vedet hallintaan Sateiden lisääntyminen pitää huomioida myös taloyhtiöiden tonteilla, jotta vesi päädy vääriin paikkoihin. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan palvelutalojen ja asuntojen ylilämpeneminen erityisen kuumina hellekesinä ja sen aiheuttamien terveyshaittojen riski on melko korkea jo nykyilmastossa ja kasvaa entisestään tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteistä rajaa, jonka ylittyessä vakavat haitat alkaisivat nopeasti lisääntyä herkissä väestöryhmissä. – Mihin kosteus pääsee. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Vakavien terveyshaittojen ehkäisyn kannalta aktiivista jäähdytystä tulisi lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä – selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia. Niillä pystytään alentamaan rakennusten kovimmalla rasituksella olevien yläosin rasitusta merkittävästi. Aurinkosuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoilla voidaan hillitä asuntojen kuumuutta n Ilmastonmuutos vaikuttaa myös asuntojen lämpötilaan. Kun vettä tulee paljon lyhyessä ajassa pienelle alueelle, ratkaisevaa on vesien ohjaaminen oikeisiin paikkoihin. Huolehtiminen olemassa olevasta rakennuskannasta, jolla ei vastaavia ominaisuuksia ole, nousee kuitenkin merkittävään rooliin. Hulevesiverkostojen tulevissa peruskorjaustöissä suositellaan mitoittamaan hulevesijärjestelmät oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille, jotta kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuuden ilmastossa. Kannustankin taloyhtiöitä selvittämään hulevesijärjestelmien toimivuuden. – Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kunnossapitosyklien tulee lyhentyä ja niiden vauriotilannetta tulee seurata yhä tiheämmin kuntotutkimuksilla. Kaupungeissa kaduille nouseva vesi valuu usein kellareihin. Näin mahdollisesti nopeutuviin vauriomekanismeihin voidaan reagoida ajoissa ja estää tai hidastaa niiden etenemistä. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat. – Olennaista on selvittää, mihin ja miten sadevedet taloyhtiön tontilla ohjataan. Siksi varsinkaan rannikolle rakennettaviin asuintaloihin en suosittele muita kuin koeteltuja, testattuja materiaaleja sekä rakenteita. 18 nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset
Mäen päällä sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit. Hotellihuoneissa tyylikkäät puupinnat yhdistyvät betoniseiniin, ja kokonaisuuden viimeistelevät RED taidevalokuvat sekä suuret ikkunat, joista avautuu näkymät joko Suomen ensimmäinen Radisson RED -hotelli avautui lokakuun lopussa Kaisaniemen puistoon. 19 seet. Suomen Radisson RED Helsingin toiminnasta vastaa S-ryhmän hotelliyhtiö Sokotel Oy.. Hotellin aulassa saapujia tervehtii kaksimetrinen punainen rautatieaseman Lyhdynkantajat-hahmoista inspiroitunut Ville Metsätalon ja Sami Saaren teos Spirit of Jalmari. Hotellin sisällä valokuilussa on Jenni Ropen 24 metriä korkea mobileteos Tuulenpuuska, joka tuo ympäröivän Kaisaniemen puiston puuston myös hotellin sisälle. Kun lainhuutotodistuksesta näkee suoraan kiinteistön omistajat, ei myyjän tarvitse esittää kaupanteon yhteydessä muita todistuksia omistusoikeudestaan. Selvennyslainhuuto helpottaa kuolinpesän omistuksessa olevan kiinteistön hoitoa. Hotellista on vain muutaman minuutin kävelymatka Rautatientorille ja lähimmälle metroasemalle. Selvennyslainhuutohakemuksen voi tehdä Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Suomessa 250 000 kiinteistöä odottaa selvennyslainhuutoa. Omien omistustensa tarkastaminen on helppoa. – Kaikkien kiinteistönomistajien kannattaa kirjautua Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun ja tutustua sen käyttöön. Radisson RED on Radisson Hotel Groupin uusimpia hotellibrändejä, jonka hotelleja on muutaman viime vuoden aikana avattu 17 eri puolille maailmaa, viimeisimmät Liverpooliin ja Madridiin. Kiinteistökaupan voi tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa, kun omistajatiedot ovat ajan tasalla. Ensimmäinen Radisson RED avattiin vuonna 2016 Brysseliin. Ensimmäisen kerroksen suuret kaari-ikkunat luovat hotellin ravintolaan ja aulaan kutsuvan tunnelman. Lainhuuto maksetaan hakemusta tehdessä. Merkinnästä on suuri hyöty, kun kiinteistön asioiden hoitaminen on mutkattomampaa. Kaisaniemen puiston puolelle avautuu kesäksi 40-paikkainen terassi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan vainajan perukirjaja sukuselvitykset sekä mahdollinen testamentti. Osakkaiden ei tarvitse matkustaa kaupantekotilaisuuteen, vaan allekirjoitukset ja kauppakirjan ehtojen tarkistaminen onnistuu vaikka mökkilaiturilta. Lähimmät Radisson RED -hotellit löytyvät Norjasta ja Tanskasta. Selvennyslainhuutoa kannattaakin hakea hyvissä ajoin viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolinpesä alkaa suunnitella kiinteistön myyntiä. Selvennyslainhuuto sujuvoittaa asioiden hoitoa erityisesti kuolinpesän yhteistä kiinteistöä myytäessä tai jaettaessa. Hotellin sisustussuunnittelusta on vastannut Fyra Oy. Kuolinpesän asiakirjat sisältävät paljon tietoa esimerkiksi varallisuudesta, eikä niitä välttämättä ole mukava näyttää ostajalle, joka ei kuolinpesään kuulu, kertoo johtaja Stefan Nåhls Maanmittauslaitokselta. – Kun kuolinpesän osakkaiden tiedot ovat ajan tasalla rekisterissä, myyntitilanteessa ei tarvitse kaivaa esille vaikkapa testamenttia tai perunkirjoja. Hotelli toimii uudisrakennuksessa Kaisaniemen puiston ja Vuorikadun kulmassa. Tällä hetkellä hakemuksen käsittelyaika on noin viisi viikkoa. Radisson RED Helsingin sisustuksessa satsataan leikkisään ja rohkeaan designiin, ja hotellin kaikille avoimissa yleisissä tiloissa taide vangitsee katKiinteistöalan uutisia Suomen ensimmäinen Radisson RED -hotelli avautui Kaisaniemen puistoon avautuneessa Radisson -hotellissa on lähes 200 huonetta. Kaisaniemen puistoon, tunnelmalliselle Puutarhakadulle tai sisäpuolen taidevalokuiluun. 250 000 kiinteistöä odottaa selvennyslainhuutoa Kun jakamaton kuolinpesä omistaa yhdessä kiinteistön, kannattaa kiinteistölle hakea selvennyslainhuutoa. Selvennyslainhuudon tekeminen on sujuvaa Asiointipalvelussa ja sitä kautta voi toimittaa tarvittavia asiakirjoja myös jälkikäteen, kannustaa palvelupäällikkö Saara Vesa. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi tehdä hakemuksen eikä muilta osakkailta tarvita valtakirjaa tai allekirjoitusta hakemuksen tekemiseen. Kiinteistökauppa sujuu sähköisesti, kun omistajatiedot löytyvät rekisteristä
– KOVAn jäsenillä on paljon asuntoja omistuksessaan nimenomaisesti lähiöissä, joten kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat halukkaita ja valmiita osallistumaan osaltaan asuinalueiden kehittämiseen ja niiden elinvoiman lisäämiseen sekä segregaation torjuntaan, Parkkonen jatkaa. Päätökselle ei ole asuntopoliittisia eikä suhdanneluonteisia perusteluita. Asumisoikeusasunnoilla on erittäin tärkeä rooli myös segregaation torjunnassa. KOVAn perustivat yhdeksän suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) omistamat vuokrataloyhtiöt . Tässä työssä esimerkiksi asumisoikeusasunnot ovat erittäin tärkeässä roolissa. 10 vuotta Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry täytti elokuun lopussa 10 vuotta. Täydennysrakentamisella voidaan vahvistaa asuinalueiden elinvoimaa ja vaikuttaa asuinalueiden asukasrakenteeseen. Onnistunut ja vahva asuntopolitiikka, jossa asuinalueille rakennetaan sekoitetusti omistus-, asumisoikeus-, vuokraja tuettuja vuokra-asuntoja on keino ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. KOVA huomauttaa, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen vapauttaa ARA-vuokra-asuntoja uusille asukkaille, sillä merkittävä osa asumisoikeusasuntoihin muuttavista henkilöistä muuttaa niihin valtion tuella rakennetuista ARA-vuokra-asunnoista. Teksti: Eero Wihuri U utiset länsinaapuristamme Ruotsista ovat syksyn aikana olleet huolestuttavia, lähiöissä on esiintynyt väkivaltaa seurauksena nuorten jengiytymisestä. Jakomäessä tilanne on rauhoittunut, kun muutama vuokra-asunto on purettu ja tilalle on tehty hallintajakaumaltaan monipuolisempaa asuntokantaa. Tämä johti asuinalueella sosiaalisiin ongelmiin. Parkkosen mukaan täydennysrakenta– Elinvoimaisten alueiden, eheän yhdyskuntarakenteen ja onnistuneen asuntopolitiikan kulmakivet ovat kaavoitus ja tonttien luovutus.. KOVA perustettiin nimellä Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA). Miten Suomessa voidaan välttää ”Ruotsin tie”. – Toivon, että maan hallitus arvioi uudelleen tekemäänsä päätöstä asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lopettamisesta. 20 Kaavoitus ja tonttien luovutus elinvoimaisten asuinalueiden tärkeimmät kulmakivet Miten välttyä asuntorakentamisessa Ruotsin tieltä. – Ruotsissa tehtiin niin sanotun Miljoonaohjelman aikana se virhe, että vuokra-asuntoja rakennettiin kootusti tiettyihin kaupunginosiin, ei syntynyt hallintajakaumaltaan monipuolisia asuinalueita, hän jatkaa. ASO-asuntoihin muuttaa nykyisin paljon myös eläkeläisiä, jotka ovat luopuneet omakotitaloistaan, kertoo Jouni Parkkonen. – Asumisoikeusasunnot ovat käytännössä ainoa laajasti käytössä oleva asumismalli vuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä. Vuonna 2021 KOVAn toiminta ja jäsenpohja laajentui asumisoikeusyhtiöihin, ja nykyisin KOVAn toiminta kohdistuu vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin. KOVA on yleishyödyllisten ja omakustannusperiaatteella toimivien vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palveluja yhteistyöjärjestönä. Vaikka Suomessakin on merkkejä asuinalueiden eriytymisestä, alueittain erilaisia ihmisiä sekoittava politiikka on tuottanut tuloksia. Lisäksi valtion olisi perusteltua käynnistää pikaisesti uusi, laaja ja poikkihallinnollinen lähiöiden kehittämisohjelma, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen esittää. – On tärkeää, että kunnissa viranhaltijat ja etenkin poliittiset päätöksentekijät ymmärtävät monipuolisten asuinalueiden ja erilaisia ihmisiä kaikille asuinalueille sekoittavan politiikan merkityksen. – Elinvoimaisten alueiden, eheän yhdyskuntarakenteen ja onnistuneen asuntopolitiikan kulmakivet ovat kaavoitus ja tonttien luovutus. Jakomäen kaavoituksessa tehdyt virheet on yleisesti tunnustettu, ja niistä on oppia otettu. KOVA on Suomen ainoa vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden edunvalvoja, ja sen tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö yleishyödyllisille vuokrataloja asumisoikeustaloyhtiöille, jotta ne voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä. En ymmärrä, miksi hallitus edes suunnittelee ASO-tuotannosta luopumista, hän jatkaa. KOVA keskittyi aluksi vuokrataloyhtiöiden edunvalvonnan tarpeisiin. Helsingin Jakomäen Parkkonen nostaa esille esimerkiksi, jossa kaavoitus epäonnistui. Eriytymistä torjutaan kaavoittamalla hallintajakaumaltaan monipuolista asuntokantaa kaikille asuinalueille. – Jakomäkeen kaavoitettiin liian yksipuolisesti vuokra-asuntoja ja tuettuja vuokra-asuntoja. – Tällä hetkellä Suomessa on hyvä tilanne, meillä ei ole samalla tavalla eriytyneitä asuinalueita kuin on Ruotsissa, ja monessa muussa Euroopan maassa, sanoo Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Asukkaiden sekoittaminen asuinalue-, korttelija jopa talokohtaisesti on ollut Suomessa menestyksekästä politiikkaa, hän jatkaa. KOVAn perustaneet yhtiöt kokivat, että tuolloin Suomesta puuttui taho, joka ajaisi kohtuuhintaista vuokra-asumista. – Ne ovat myös kunnille erittäin tärkeä asuntopoliittinen väline muun muassa segregaation torjunnassa. ASO-asuntojen tarve KOVA pitää ehdottoman välttämättömänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus arvioi uudelleen hallitusohjelman linjausta lopettaa asumisoikeusasuntojen uudistuotanto. – Lisäksi tässä suhdannetilanteessa valtion tukeman asuntotuotannon vähentäminen heikentää rakennusalan jo entuudestaan heikkoa suhdanneja työllisyystilannetta sekä vähentää valtion verotuloja. Asumisoikeusasunnoilla on erittäin keskeinen rooli asuntokannan monipuolistamisessa sekä kuntien asuntopoliittisena välineenä, Parkkonen huomauttaa. ASO-asuntoihin muuttaa erityisesti vuokra-asunnoista nuoria, nuorille perheille ASO-asunnot ovat väliporras omistusasumiseen. misella on saatu Suomessa hyviä tuloksia segregaation torjunnassa