Nro 8/2022 8,90€ Toimittaja-kirjailija Julia Thurén haluaa olla reilu vuokranantaja Oma talonmies on aarre Kaukolämmön tulevaisuus ydinvoimassa. Vanha hevostalli ainutlaatuisiksi asunnoiksi Ratkaiseeko vety kaikki energiaongelmat?
Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happitason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominaisuuksilla saavutetaan parempi äänen vaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö. Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa. On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Air Termico on nyt SUPER! Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen äänija ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeampaa. Air Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää Ota yhteyttä! www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51. Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa! Varmista raittiin sisäilman saanti talo yhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut! Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisä tiloissa. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan
– pitkää ikää putkillesi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. 040 900 7651 Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki info@bauersolutions.fi www.bauersolutions.fi Tieteellisesti tutkittu ja todistettu Pitkää ikää putkillesi Suomessa jo vuodesta 1999. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen www.bauersolutions.fi/asiakaskokemukset Lisätietoa: Mikko Timonen, puh
A jankohtaista S isältö 8 / 2022 Ydinvoimasta apua kaukolämmön tuotantoon VTT aloitti vuonna 2017 kehittämään pienreaktoria kaukolämmön tuotantoa varten. 4 Suuri vetylaitos Kristiinankaupunkiin. Lopullista investointipäätöstä asiasta ei ole vielä tehty. ?. Radanvarren alueen rakentuminen tulee kestämään vielä ainakin vuosikymmenen. 14 Suomessa vaikeroidaan usein syksyn ja talven pimeyttä. 54 Radanvarsi on Lahden kaupungin keskeisin kehittämiskohde. Asunto on konkreettinen sijoituskohde – Asunto on aito, olemassa oleva asia. 42 Suomalaisyritys Aulis Lundell Oy on kehittämässä mallia, jonka avulla voidaan rakentaa kerrostaloja modulirakennustekniikalla. Arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua aurinkosähköstä voisi tulla jopa yhden ydinvoimalan verran sähköä. Olemme kuulleet monia kauhutarinoita siitä, miten palvelun laatu on romahtanut kun taloyhtiö on siirtynyt huoltoyhtiön asiakkaaksi, sanoo helsinkiläisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jeremia Hokkanen. Meillä ei ole mitään yhtä yksittäistä asiaa, hopealuotia, jolla ongelmat ratkaistaan. Byrokratia lupamenettelyjen osalta on jo menossa. Tällöin ei kenties huomata, millainen sähköntuotannon potentiaali on auringossa. Kiinteistöliiton energiaja ilmastoaiheiseen kyselyyn vastanneista taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä noin 90 prosenttia kertoi pitävänsä rakennusten energiatehokkuuden parantamista tärkeänä. Jonkin yrityksen osake on kaukaisempi ja kliinisempi sijoituskohde. Tarkoituksena on tarjota kaupunkilaisille kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Lupaprosessien eteneminen kestää 1-2 vuotta, jonka jälkeen investointipäätös voidaan tehdä. Arvion mukaan rakentamistyöt alkaisivat vuoden 2024 loppupuolella, rakentaminen kestää noin vuoden. Jokainen 18 asunnosta on erilainen, huoneistojen koko vaihtelee runsaasta 40 neliöstä vajaaseen sataan neliöön. Tuotantoon voitaisiin sen mukaan päästä vuoden 2025 lopussa. Kristiinankaupunkin Pohjanmaalle on suunnitelmissa investoida suuri vetylaitos. 74 Hitas on Helsingin kaupungin kehittämä asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä. Pidän asuntosijoittamista vakaampana sijoitusmuotona kuin osakesijoittamista, koska osakkeiden arvot vaihtelevat rajustikin pörssissä, sanoo toimittaja, kirjailija, bloggaaja ja sijoittaja Julia Thurén. Sivu 22 Taloyhtiöiden energiaosaamisessa puutteita Sivu 10 ?. Taloyhtiöt pitävät energiatehokkuuden parantamista tärkeänä, mutta energia-asioihin liittyvässä osaamisessa nähdään parantamisen varaa. Laitoksen tuotannollekin on jo ostaja, Saksasta. 24 VTT:lle valmistui uusi monitilatoimisto reilut kaksi vuotta sitten. Minun kohdallani asuntosijoittaminen lähti liikkeelle velkavivun avulla, ja odotukset ovat täyttyneet. Kameravalvonta auttaa ehkäisemään ilkivaltaa ja varkauksia. Onko hitas-järjestelmä sellainen kuin se on kuviteltu olevan. Taloyhtiö pitää kiinni omasta talonmiehestä – Talonmiesjärjestelmä voi olla hieman kalliimpi kuin palveluiden ostaminen huoltoyhtiöiltä. Hän on tekniikan tohtori ja VTT:n energiaja vetytutkimusalueen johtaja. Lähes kolme neljästä vastaajasta kokee, että oman taloyhtiö energiatehokkuudessa on parantamisen varaa. Karhusaareen suunnitelmissa olevaa suurta 200 megawatin vetylaitosta suunnittelevat suomalainen CPC Finland ja saksalainen Prime Capital yhteisyritys Koppö Energia Oy:n kautta. CPC Finlandin mukaan laitos maksaa 450 miljoonaa euroa. Arvioiden mukaan alueelle tulee satoja uusia yrityksiä, noin 2 000 työpaikkaa ja noin 6 000 asukasta. 32 Taloyhtiöille on tarjolla helposti asennettavia ja edullisia kameravalvonnan ratkaisuita, kunhan valvonnan tekee lain vaatimusten mukaisesti. – Vety ei ole hopealuoti, joka ratkaisee jokaisen maailman energiaongelman. Terästuotteet sopivat erityisesti kohteisiin, joissa lämpötilan, kosteuden ja painorasituksen pitkäaikaiset vaihtelut edellyttävät mahdollisimman suurta tasalaatuisuutta 50 Vanha hevostalli muutettiin ainutlaatuisiksi asunnoiksi Helsingin Punavuoressa. Tulemme tarvitsemaan useita rinnakkaisia energiaratkaisuita, sanoo Antti Arasto. Laitoksessa tuotetusta vedystä on tarkoitus valmistaa synteettistä metaania, jota käytetään pääosin raskaassa liikenteessä. – Koska Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa on toimivia kaukolämpöverkkoja, niitä kannattaa hyödyntää kiinteistöjen lämmityksessä tulevaisuudessakin. Vain noin joka viides vastaaja on sitä mieltä, että oma taloyhtiö on varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kuten lisääntyviin helteisiin, sateisuuteen ja tuulisuuteen.. Sivu 18 6 Jos katsotaan kyselytutkimuksia, rakentamisen laatumielikuvat ovat heikolla tasolla. Sivu 28 Mitä vety ratkaisee. VTT:n rakennuksessa voidaan muun muassa ilmastointia säätää koko ajan tarpeen mukaan. Toiminnassa oleva laitos työllistäisi noin 30 henkilöä, laitoksen pituus tulisi olemnaan noin 400 metriä ja leveys 150 metriä. Rakennus muodostaa paikallisen energiajärjestelmän, joka sisältää useita älykkäitä ratkaisuja. Mutta osakkaille kyse ei ole ensisijaisesti rahasta, vaan työn laadusta ja asioiden nopeasta hoitamisesta. Kyse on siitä, että pystymme kehittämään päästöttömän kaukolämmön tuotantotavan, sanoo VTT:n tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman. Tulemme tarvitsemaan esimerkiksi tuulella ja auringolla tuotettua vihreää sähköä, tulemme tarvitsemaan metaania, tulemme tarvitsemaan vetyä
Merituulivoimaloihin 6 miljardin investoinnit lähivuosina. Taloyhtiöissä on paljon tehtävissä energiatehokkuuden eteen myös perinteisin huollon ja ylläpidon keinoin, selviää Kiinteistöliiton jäsenilleen tekemästä energiaja ilmastokyselystä. Huolto ja ylläpito vähentää energiakuluja ?. Merituulivoima ei tähän mennessä ole ollut taloudellisesti kannattavaa, joten hankkeita on kehitetty hitaasti. Seuraavaksi eniten tuulivoimatuotantoa on kehitteillä Ouluun ja Pudasjärvelle. Viimeisen vuoden aikana erityisesti talousvesialueella eli Suomen hallinnassa olevilla kansainvälisillä vesialueilla on käynnistetty useita merituulivoimahankkeita. Helsingin keskustassa sijaitsevan Forumin, joka on Suomen kuuluisimpia kauppapaikkoja, katolle asennettiin yhteensä 218 paneelia. Lähes puolet suunnitteilla olevista tuulivoimaprojekteista on yhä sijoittumassa Pohjois-Pohjanmaalle, vaikkakin sinne sijoittuvien hankkeiden osuus on hieman laskenut maaliskuusta. Kyselyn tulokset osoittavat, että taloyhtiöt voisivat melko pienillä toimenpiteillä saada näissä asioissa tuloksia aikaan, sanoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Niiden sähköntuotanto vastaa noin 48 kerrostaloyksiön sähkönkulutusta tai noin 300 000 kilometrin sähköautolla ajettua kilometriä. Vanha hevostalli ainutlaatuisiksi asunnoiksi Ratkaiseeko vety kaikki energiaongelmat. Kuva: Kaisu Kaplin Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2022 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Nyt suunnitteluvaiheessa olevista 6 859 voimalasta yli tuhat on luvitettu valmiiksi tai on jo rakenteilla. Merituulivoimaa on nyt kehitteillä yli 3 200 megawattia enemmän kuin viime keväänä. Nro 8/2022 8,90€ Toimittaja-kirjailija Julia Thurén haluaa olla reilu vuokranantaja Oma talonmies on aarre Kaukolämmön tulevaisuus ydinvoimassa. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Kannen kuva: Toimittaja, kirjailija, bloggaaja ja sijoittaja Julia Thurén hakee turvaa asuntosijoittamisesta. Kesäajan yleisimpinä ongelmina vastaajat mainitsivat seisovan ilman, tunkkaisuuden ja kylpyhuoneen hitaan kuivumisen suihkun jälkeen.. Lähes joka neljäs vastaajista ei kokenut taloyhtiönsä huoneilman lämpötiloja sopivina talvisin. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 75 €/v (8 nroa) Kestotilaus 68 €/v Painopaikka: Printall, Tallinna Aikakausmedia ry:n jäsen. Kehitteillä olevien maatuulivoimahankkeiden yhteisteho on nyt 18 % isompi kuin viime maaliskuussa. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Kauppakeskus Forumille oma aurinkovoimala ?. Tiedossa olevat vuosina 2022-2025 rakennettavat hankkeet tarkoittavat yli 6:n miljardin euron investointeja eri puolille Suomea. – Perusasioiden kunnossa pitäminen on tärkeää niin viihtyvyyden kuin asumiskustannusten kurissapitämiseksi. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Kolme keskeisintä syytä vastaajien mielestä olivat kuivuus, vetoisuus ja tunkkaisuus. Moni taloyhtiö voisi tehostaa energiankäyttöään ja parantaa asumisolosuhteita esimerkiksi ilmanvaihdon puhdistusja säätötöillä sekä lämmitysverkoston perussäädöllä ja lämmityksen asetusarvojen kohdilleen laittamisella. Suomen energiaomavaraisuus ja -turvallisuus sekä teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen sähköistäminen sekä P2X-ratkaisut vaativat paljon uutta, puhdasta, kotimaista sähköntuotantoa. Nopean kustannusten laskun myötä kannattavuus tulee paranemaan tällä vuosikymmenellä, ja kiinnostus suomalaisia merituulivoimahankkeita kohtaan on kasvanut merkittävästi. Uusia merituulivoimahankkeita odotetaan käynnistyvän Suomen valtion merialueille vuosina 2023 ja 2024, kun metsähallitus kilpailuttaa valitsemilleen alueille hankkeiden kehittäjät. Suunnitelmien mukaan tänä vuonna olisi valmistumassa yhteensä 340 voimalaa (1 800 megawattia), ensi vuonna yhteensä 250 voimalaa (1 500 megawattia) ja vuonna 2024 vähintään 140 voimalaa. Taloyhtiönsä sisäilman laatua talviaikaan ei pitänyt hyvänä lähes 40 prosenttia vastaajista. Ongelmana pidettiin liian korkeita ja asuntojen välillä vaihtelevia lämpötiloja. Tuulipuiston elinkaaren aikaisista rahavirroista noin 60 prosenttia jää Suomeen. Puhtaasti ja paikallisesti tuotettu energia vähentää ylläpitokustannuksia, pienentää hiilijalanjälkeä ja nostaa kiinteistön arvoa. Pyhäjärvelle on suunnitteilla jopa 12 eri tuulivoimaprojektia. Kesäaikana noin 27 prosenttia vastaajista ei pitänyt sisäilman laatua hyvänä. 5 P ääkirjoitus T ällä erää Suomessa on suunnitteilla 13 merituulivoimaprojektia, joiden teho lasketaan olevan lähes 13 500 megawattia
Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. – Rakennusalalla toimii noin 45 000 yritystä, ja se työllistää noin 250 000 ihmistä. Uusissa asunnoissa on harvoin rakenteissa olevia vikoja, korostaa Martti Kulvik. Tutkimustulokset olivat rakennusalaa huolestuttavia. Mitä on laatu. – Onko työn jälki sitä, mitä sen pitää olla. Konsulttiyhtiö BES Built Environment Systemsin johtava asiantuntija, Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnan projektipäällikkö Juha-Matti Junnonen sanoo, että ensin pitäisi pohtia, mitä on hyvä laatu. Meidän pitäisi yksittäisten rakennusten laatuasioiden sijaan puhua kaupunkisuunnittelun laadusta, jotta uudet Loppuraportissa esitetään, että rakennuksen laatu ilmaistaisiin jatkossa sen perusteella, miten hyvin se täyttää käytettävyydelle ja koettavuudelle asetetut vaatimukset. Entä onnistuvatko remontit ja laajat saneeraukset halutulla laatutasolla. kennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -tutkimus. Rakennetaanko Suomessa laatua?. Esimerkiksi 2018 rakennusliike Peab teetti Taloustukimuksella tutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten käsityksiä rakentamisen laadusta. Rakentamisen laadusta puhuttaessa ensiksi pitää erottaa uudisrakentaminen remontoimisesta sekä saneeraamisesta. Siinä arvioitiin rakennusalaa ja sen kehitystä, kilpailutilannetta, rakennetta ja tuottavuuskehitystä sekä verrattiin Suomen rakennusalaa muihin maihin. Erityisen tyly palaute rakennusalalle tuli, kun kysyttiin ensimmäiseksi rakentamiseksi mieleen tulevia asioita. Yleisesti voidaan todeta rakentamisen laadun olevan mielikuvia parempaa. Muita rakentamisesta mieleen tulleita ajatuksia olivat vastuun puuttuminen, ammattiylpeyden katoaminen ja valvonnan puute. Laadun määritteleminen näiden puutteiden kautta pelkistää alan ongelmat liian suppeiksi, sanoo yksi Etlalta tutkimuksen tekoon osallistuneista, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik. Ne olivat home ja kosteusongelmat, rakentamisen huono laatu ja rakennusvirheet, sekä kiire ja suunnittelun puute. – Rakentamisen laadusta keskustellaan paljon, mutta huomio kääntyy usein vain ihmisaistein havaittuihin rakennusvirheisiin ja puutteisiin, kuten asunnon puuttuvaan listaan tai epätasaiseen maalipintaan. Mitkä asiat ovat hyvän laadun mittareita. Teksti: Eero Wihuri O sataanko Suomessa rakentaa laadukkaasti. Valtaosa rakentamisen laatuongelmista on sellaisia, jotka havaitaan työmailla, ja saadaan paikkaavilla toimenpiteillä kuntoon. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä ensin määritellä, mitä laadulla kulloinkin tarkoitetaan. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 152 täysi-ikäistä suomalaista ja se on tehty koko Suomen väestöä edustavasti. Vai onko kyseessä sittenkin rakennuksiin liittyvät ominaisuudet, jotka koetaan huonoksi laaduksi. Valitettavasti julkinen keskustelu rakentamisen laadusta on ajoittain epä-älyllistä, jossa asioita viedään harhaan. 6 – Suomessa voi turvallisin mielin ostaa uuden asunnon. Ongelmana tosin on, ettei alalla ole yhtä yksittäistä mittaria laadun mittaamiseen. Junnosen mielestä enemmän pitäisi puhua asuinympäristöjen laadukkuudesta. – Ovatko uusien asuinalueiden ympäristö viihtyisiä ja turvallisia. Kyseessä on iso joukko, johon mahtuu monenlaisia toimijoita. – Suurimmat ongelmat rakentamisen laadussa liittyvät viimeistelyyn, kuten sisäpintojen maalaukseen, eli helposti erottuviin, mutta teknisesti triviaaleihin ja rakennuksen toimivuuden kannalta lopulta vähäpätöisiin virheisiin. Jos katsotaan kyselytutkimuksia, rakentamisen laatumielikuvat ovat heikolla tasolla. Tutkimusta olivat tekemässä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla Tampereen Teknillisen Yliopisto ja konsulttiyhtiö BES Built Environment Systems. Rakentamisen ongelmia tutkittiin myös vuonna 2020, jolloin valmistui RaRakennusalan pirstaleisuus vaikeuttaa tiedonkulkua ja lisää virhealttiutta Kyselytutkimuksien mukaan suomalaisten käsitys rakentamisen laadusta todellisuutta huonompi, vaikka korjattavaakin on. Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia oli sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kyselyn vastaajista 66 prosenttia arvioi, että ennen rakennettiin paremmin
Tiukat hankeja tuotantoaikataulut lisäävät erityisesti osaprojektin loppukiireen kautta virhealttiutta.. 7 Rakentamisen laatuun vaikuttaa viime kädessä aikataulujen hallinta
Urakoitsijat tuntevat parhaiten rakennustuotannon ja heillä on usein kokemusta laatuongelmia aiheuttavista suunnitteluratkaisuista. Vuonna 2020 valmistuneen tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Vuonna 2020 valmistuneen tutkimuksen tekijöiden mukaan rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Rakennusten perusrakenteiden, ilmanvaihdon ja kosteusvaurioiden vaikutuksista sisäilmaan – ja edelleen käyttäjien kokemuksiin sisäilmasta – ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa laatukorjausten tekemistä. Kummankin tahon asiantuntemuksen hyödyntämisellä voitaisiin nostaa rakennuksen arvoa läpi sen elinkaaren ja lisätä rakennusalan laatukorjattua tuottavuutta. Myös sisäilmaoireilu nousee usein esiin puhuttaessa rakentamisen laadusta. Ylläpito taas tuntee rakennuksen käytön aikaiset ongelmat. – On esimerkiksi kiinteistöjä, joissa on säästöjen aikaansaamiseksi luovuttu yöja viikonlopun aikaisesta ilmanvaihdosta. Kuitenkaan, ehkä yllättäenkin, rakennusala ei Suomessa eroa mitenkään negatiivisesti muista aloista asiakastyytyväisyydellä mitattuna. 8 vuosien seurannassa alentuneet. RALA-referenssipalvelussa rakennushankkeiden toteuttajat julkaisevat helposti työnäytteitään ja tilaajat löytävät hankkeisiinsa laatukumppaneita.. Tiedon kulku Jostain kuitenkin kertovat suomalaisten heikot mielikuvat rakentamisen laadusta. Tutkijoiden mukaan suositeltavaa onkin, että sisäilmaan liittyvät rakennusten korjaukset määritellään rakennusja ilmanlaatuteknisen asiantuntemuksen perusteella. – Yksittäisissä hankkeissa tilaajalla on rooli määritellä hankkeen toiminnalliset ja tekniset laatuvaatimukset. Rakennusalan järjestöt voisivat yhteisvoimin kehittää toteutusmuotoja niin, että urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Useissa toteutusmuodoissa tilaajat myös suunnitteluttavat ja ohjaavat kohteen suunnittelua. Etlalta rakentamisen laatua ruotineeseen tutkimukseen osallistuivat tutkimusharjoittelija Aleksi Avela, tutkimusjohtaja Tero Kuusi, tutkimuspäällikkö Martti Kulvik ja tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö. Myös virhekustannukset ovat Tavanomaisen rakennushankkeen toteutukseen voi osallistua yli 100 organisaatiota, joten rakennuksen laatuun vaikuttaa lopulta kaikkien rakentamisprosessiin osallistuneiden tahojen toiminta. On pitkälti tilaajan ja suunnittelijoiden välisen yhteistyön tulos, kuinka hyvin suunnitteluratkaisut täyttävät laatuvaatimukset, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik. Korjausrakentamisessa ja saneerauksessa Kulvikin mukaan esille nousee muun muassa se, miten remontoitavaa taloa on ylläpidetty. Kulvikin mukaan hyvä tiedonkulku työmailla on avain laadukkaaseen rakentamiseen. Lyhyellä jänteellä tämä tuo kiinteistönomistajalle säästöjä, mutta pidemmän päälle tämä vaikuttaa rakennuksen rakenteisiin, ja edesauttaa esimerkiksi homeen pesiytymistä
Urakan eri vaiheiden valvonnalla on tässä iso merkitys, hän jatkaa. 9 mahdollisesti puutteellisesta tiedonkulusta johtuvat ”klapit”. Yksi rakennusalan laadun tuottamisen ongelmista liittyy alan pirstaleisuuteen. Esimerkiksi tavanomaisen rakennushankkeen toteutukseen voi osallistua yli 100 organisaatiota, joten rakennuksen laatuun vaikuttaa lopulta kaikkien rakentamisprosessiin osallistuneiden tahojen toiminta. Keskeisessä roolissa laadun parantamisessa ovat rakennusalan yritykset. Rakentamisen ketjuun osallistuu lukuisia eri toimijoita. Palvelussa suunnittelijat, rakentajat ja muut hanketoteuttajat voivat luoda, julkaista ja hallita kaikkia referenssejään. Vastaavasti rakennushankkeiden tilaajat voivat tarkastella referenssejä sekä saada vertailukelpoista ja varmennettua tietoa potentiaalisista ja osaavista kumppaneista. Vakiomuotoiset referenssit helpottavat niiden vertailua ja käyttöä alan tarjouskilpailuissa. Kaikkein olennaisinta on, että työmaan johdossa olevat ihmiset tietävät tarkalleen, mitä kaikkea työmaalla rakennustöiden eri vaiheissa on tehty, ja mitä vielä tullaan tekemään. Tässäkin tapauksessa etukäteissuunnittelulla voitaisiin estää laadullisia epäonnistumisia. Palvelun keskiössä on laajalla yhteistyöllä infraja talonrakennusalan eri toimijoiden kanssa kehitetty malli vakiomuotoisesta rakennusalan referenssistä. Yrityksillä on jo ennestään laadunhallinnan työkaluja, mutta ongelmana on niiden vähäinen hyödyntäminen. Rajapinnat muodostavatkin kuiluja, joissa voidaan epäonnistua, Etlan Martti Kulvik arvioi. – Oleellista on erityisesti rakennusprosessin aikana syntyvän tiedon välittyminen eri osapuolten kesken. ?. Laatuun vaikuttaa viime kädessä aikataulujen hallinta: tiukat hankeja tuotantoaikataulut lisäävät erityisesti osaprojektin loppukiireen kautta virhealttiutta. Rakentamisen Laatu RALA ry julkaisi lokakuussa uudenlaisen verkkopalvelun rakennusalan referenssien julkaisemiseen ja tarkasteluun. – Isoa rakennustyömaata, jossa voi olla kymmeniä aliurakoitsijoita, on hankalaa hallita. Kulvikin mukaan rakennusala tiedostaa niin suunnittelijoiden kuin rakentajien sekä pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden välille Referenssipalvelu tuo osaamisen näkyviin . Osapuolten väliset rajapinnat heikentävät tiedonkulkua ja tieto voi muuttaa muotoaan näiden rajapintojen välillä. Suunnittelu kytkeytyy vahvasti johtamiseen, joka heijastelee vastuuhenkilöiden osaamisen ja asenteiden suurta vaihtelevuutta, tutkimuksessa todetaan. – Digitaalisuus on tässä suureksi avuksi, digitaalisten palveluiden alussa työmailla voidaan merkittävästi parantaa tiedonkulkua
Silti suurimman osan hiilidioksidipäästöistä aiheuttaa juuri energiantuotanto. Kylmässä pohjolassa lämmitys on pakollista, mutta hiilineutraaleja lämmityskeinoja ei juuri ole käytössä. Puoli Suomea lämpenee yhä fossiilisilla polttoaineilla.Kaukolämpö on Suomen kaupunkien ja taajamien yleisin Suomessa kehitteillä ainutlaatuinen kaukolämpöä tuottava ydinreaktori Päästötöntä kaukolämpöä 3D-havainnekuva VTT:n kehittämästä LDR-50-pienreaktorista. Reaktorimoduuli koostuu kahdesta sisäkkäisestä paineastiasta, joiden väliin jäävä tila on täytetty osittain vedellä. – Euroopassa on noin 3 500 kaukolämpöverkkoa, Suomessa niitä on noin 200. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: VTT S uomen sähköntuotanto on eurooppalaisessa vertailussa vähäpäästöistä. Ydinenergia on Suomen suurin yksittäilämmitysmuoto. Monilla paikkakunnilla maalämpöä tuotetaan yhä enemmän muun muassa puusta tehtävällä biomassalla ja biokaasulla, mutta ensi vuosikymmenellä kaukolämpöä tuotetaan mahdollisesti ydinvoimalla. Järjestelmään ei kuulu lainkaan liikkuvia osia, joiden vikaantuminen voisi estää sen toiminnan. VTT aloitti vuonna 2017 kehittämään pienreaktoria kaukolämmön tuotantoa varten. Kaukolämpöä on tuotettu muun muassa kivihiilellä, öljyllä ja maakaasulla, mutta ilmastosyistä kivihiilen energiakäyttö Suomessa loppuu 2029 mennessä.. Kyse on siitä, että pystymme kehittämään päästöttömän kaukolämmön tuotantotavan, hän jatkaa. Häiriötilanteessa vesi alkaa kiehua, jolloin lämpö siirtyy tehokkaasti reaktorista ulos. Pienet ydinvoimalat voivat ratkaista ongelman, miten tuottaa päästötöntä kaukolämpöä. Ilmastosyiden vuoksi myös muista ilmastoa rasittavista kaukolämmön tuotantotavoista ollaan irtautumassa. VTT:llä aloitettiin muutama vuosi sitten pohtimaan, miten kaukolämpöä voitaisiin tuottaa ilmastoja ympäristöystävällisesti, kertoo VTT:n tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman. Viime vuonna kotimaisesta sähköstä lähes puolet oli uusiutuvasti tuotettua. 10 – Koska Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa on toimivia kaukolämpöverkkoja, niitä kannattaa hyödyntää kiinteistöjen lämmityksessä tulevaisuudessakin. Syynä ovat lämmityksestä aiheutuvat päästöt. Keksinnölle myönnettiin patentti marraskuussa 2021.. Nyman sanoo biomassan hyödyntämisen olevan mahdollisesti välivaihe kaukolämmön tuotannossa. – Onko biomassan käyttäminen pitkällä tähtäimellä ratkaisu tilanteessa, jossa meidän pitää yhä enemmän huolehtia biodiversiteetistä, hän kysyy. Kyse on myös siitä, että tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen polttoaineiden valmistuksessa
Esimerkiksi uuden Olkiluoto 3:n paineastian paksuus on 25 senttiä, se tekee siitä hankalan valmistettavan. – Se on riittävän pieni useisiin kaupunkeihin. Kysymyksessä on oikeastaan ydinvoimalla toimiva vedenkeitin. Kysymyksessä on oikeastaan ydinvoimalla toimiva vedenkeitin.. Tehomittakaavasta kertoo, että Helsingin kaupungin kaukolämmön tehon tarve kesällä on 200 megawattia, selvittää Tommi Nyman. Kaukolämpöreaktoriin riittää muutaman sentin paksuinen paineastia, jollaisia rakennetaan Suomessa muihin teollisiin laitoksiin, hän jatkaa. Kaukolämpöreaktorissa vesi olisi reilut sata-asteista ja painetta olisi muutama baari. Rikastamista tarvitaan koska uraanissa oleva isotooppi mahdollistaa reaktion toiminnan, selvittää Tommi Nyman. 11 lämpöä, joka johdetaan jäähdytyskierrolla turbiineihin, jotka muuttavat lämpöenergian mekaaniseksi liike-energiaksi ja edelleen generaattorilla sähköenergiaksi. Asutuksen läheisyydessä Ydinvoimaan liittyy aina myös turvallisuusnäkökulma. Uraani ei ole uusiutumaton luonnonvara. Teknologian kehityksen ansiosta uusilla pienoisydinreaktoreilla olisi mahdollista tuottaa lämpöä aivan asutuksen läheisyydessä. Erona muihin lauhdevoimalaitoksiin on se, että lämpö luodaan reaktorissa ketjureaktiona tapahtuvana atomiytimien hallitulla halkaisemisella. Sähköä tuottavan ydinreaktorin kiertovesi on 300-asteista ja paine 70-150 baaria, kertoo Tommi Nyman. Suurin ero on reaktorin kiertoveden lämpötilassa ja paineessa. VTT:n kehittämälle reaktorin jäähdytysratkaisulle on myönnetty patentti. Kaukolämpöä tuottava pienreaktori eroaa sähköä tuottavasta perinteisestä ydinreaktorista teknisellä yksinkertaisuudellaan. VTT:n kehittämällä reaktorilla on mahdollista tuottaa lämpöä aivan asutuksen läheisyydessä. Ajatuksena myös on, että samaan voimalaitokseen voidaan asentaa useampia moduuleita. Kaukolämpöreaktorissa lämmön tuotanto perustuu samaan ytimen hajoamisprosessiin kuin sähköä tuottavissa ydinvoimaloissa. Tämä fissioketjureaktio tuottaa nen sähköntuotantomuoto, jolla katetaan nykyisin noin kolmannes kotimaisesta tuotannosta. Ydinvoimaloissa tuotetaan sähköä yksinkertaistetusti kuumentamalla vettä ja pyörittämällä turbiinia syntyneellä höyryllä. VTT:n suunnittelemassa kaukolämpöreaktorissa vesi ei kierrä reaktoripiiristä suoraan kaukolämpöverkkoon, vaan reaktorin lämpö siirretään lämmönvaihtimilla välipiiriin ja lopulta varsinaiseen kaukolämpöverkossa kiertävään veteen. Tommi Nymanin mukaan maailman tiedossa olevat uraanivarat ovat kuitenkin niin suuret, ettei polttoaineen saatavuudesta muodostu ongelmaa tulevina vuosikymmeninä. Ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren yli ovat pienet, samaa luokkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman. Pienydinvoima soveltuu laajentamaan vähäpäästöisen ydinenergian käyttökohteita lämmöntuotantoon. VTT:n kehittelemän reaktorin turvallisuussuunnittelu nojaa passiivisiin järjestelmiin, joiden ansiosta ydinreaktoreilta edellytettävä erittäin korkea turvallisuustaso on mahdollista saavuttaa yksinkertaisella teknologialla. Pelkästään kaukolämmön tuotannon päästöt olivat vuonna 2019 yli neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia. Yksinkertaisen tehokas VTT kehittää noin 50 megawatin kokoista reaktorimoduulia. Useissa kaupungeissa lämmöntuotannon puhdistaminen on yksi merkittävimmistä ilmastohaasteista. – Polttoaineena käytetään uraania, jota rikastetaan. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki on Suomessa pieni, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää merkittäviä vähennyksiä myös muilla energiateollisuuden osa-alueilla. VTT:n suunnittelemassa kaukolämpöreaktorissa vesi ei kierrä reaktoripiiristä suoraan kaukolämpöverkkoon, vaan reaktorin lämpö siirretään lämmönvaihtimilla välipiiriin ja lopulta varsinaiseen kaukolämpöverkossa kiertävään veteen. – Reaktorissa kamppaillaan painetta vastaan. Myönnetty patentti liittyy reaktorin jäähdytyksen sellaisessa tilanteessa, jossa normaali lämmönsiirtoreitti menetetään – Suunniteltavana oleva pienreaktori ei tuota sähköä, siihen ei tule lainkaan turbiinilaitosta
Toimintaolosuhteet ovat vaatimattomat perinteisiin ydinreaktoreihin verrattuna, mikä helpottaa olennaisesti teknisten ratkaisujen toteutusta. VTT:n reaktorikonseptissa erityistä on, että reaktori toimii alhaisessa paineessa ja noin 150 asteen lämpötilassa. – Meidän lisäksemme tällä hetkellä lämmöntuotantoon soveltuvaa reaktoria kehitetään vain Kiinassa. Meillä on mahdollisuus kehittää Suomeen kokonainen uusi teollisuuden ala, sanoo Tommi Nyman. – Tavoitteena on, että ensimmäinen reaktori on valmis vielä tällä vuosikymmenellä. – Reaktorin paine-ero pitää huolen, että mahdollinen vuoto tapahtuu aina reaktorin sisään eikä ulos, selvittää Tommi Nyman. Mutta KiinasVTT:n tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman korostaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa olevan toimivia kaukolämpöverkkoja, joita kannattaa hyödyntää kiinteistöjen lämmityksessä myös tulevina vuosikymmeninä. VTT hakee kaukolämpövoimalan kehittämiseen mukaan suomalaisia yrityksiä, muun muassa teknologiaja energia-alojen yrityksiä. 12 sa kehitettävät reaktorit on suunniteltu vähintään kahden miljoonan asukkaan kaupunkien lämmöntuotantoon. VTT:n reaktorikonseptissa erityistä on, että reaktori toimii alhaisessa paineessa ja noin 150 asteen lämpötilassa. voidaan tuottaa ilmastoja ympäristöystävällistä lämpöä, korostaa Nyman. VTT:n tavoitteena on kehittää pienreaktorista suomalaiskaupungeille päästötön kaukolämmön tuottaja, mutta tarkoituksena on myös kehittää vientituote. Teknologia on mahdollista saada laajamittaiseen kaupalliseen käyttöön 2030-luvulla. Uusi teollisuuden ala VTT:n tavoitteena on kehittää pienreaktorista suomalaiskaupungeille päästötön kaukolämmön tuottaja, mutta tarkoituksena on myös kehittää vientituote. n. Häiriötilanteessa vesi alkaa kiehua, jolloin lämpöä siirtyy tehokkaasti reaktorista ulos. Reaktorimoduuli koostuu kahdesta sisäkkäisestä paineastiasta, joiden väliin jäävä tila on täytetty osittain vedellä. Järjestelmään ei kuulu lainkaan liikkuvia osia, joiden vikaantuminen voisi estää sen toiminnan. – Kyse on siitä, että pystymme kehittämään päästöttömän kauko-lämmön tuotantotavan, hän sanoo. Koko reaktorin ydin on yksinkertaisuus, hyvin yksinkertaisella metodilla reaktorissa esimerkiksi sähkönjakeluverkon häiriön vuoksi
k o i v u p i r t t i . 020 765 6271 w w w . Ikäihmisten asumispalveluja vastuullisesti tuotettuna Mutkakatu 48 A 33500 Tampere p. f i
14 Auringosta on tulossa yhä merkittävämpi sähkön lähde. – Energia-alan toimijoiden kiinnostus aurinkosähköön on kasvanut kuluvan vuoden aikana merkittävästi. – Teollisen mittaluokan aurinkosähköhankkeita on vireillä niin paljon, että Aurinkopaneeleita asennetaan suomalaisten talojen katoille nyt enemmän kuin koskaan ennen.. Arvion mukaan kymmenen vuoden kuluttua aurinkosähköstä voisi tulla jopa yhden ydinvoimalan verran sähköä. Tällöin ei kenties huomata, millainen sähköntuotannon potentiaali on auringossa. Todellisuudessa Suomessa on paljon potentiaalia aurinkosähkön tuotantoon. Suomessa kesällä aurinko paistaa pitkään ja alkuvuodesta aurinkopaneeleiden tuottoa kasvattaa viileä ilmasto, sillä kylmä aurinkopaneeli tuottaa lämmintä paneelia tehokkaammin. Tällä hetkellä suunnitteilla on 12 000 megawatin verran aurinkosähköhankkeita, kertoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. Aurinkosähköhankkeita vireillä Suomessa enemmän kuin koskaan ennen Ydinvoimalan verran sähköä Teksti: Eero Wihuri S uomessa vaikeroidaan usein syksyn ja talven pimeyttä
Mutta talvi, kevät ja kesä ovat hyvää aurinkosähkön tuotantoaikaa. Lund uskoo aurinkoenergian yleistyvän Suomessa nopeasti. Tämän vuoksi aurinkosähköstä tulee taloudellisesti yhä kannattavampaa, toteaa Lund. 15 hyödyntämistä. Aurinkoenergia ei myöskään ole loppumassa lähitulevaisuudessa, toisin kuin fossiiliset polttoaineet. Fotonit talteen Aurinko tarjoaa uusiutuvan energian lähteen, jonka hyödyntämistä rajoittaa vain meidän kykymme muuntaa se sähköksi tehokkaasti ja edullisesti. – Meidän kolme kolme ongelmaa, jotka ovat marras-, jouluja tammikuu. – Paneeleiden kyky hyödyntää aurinkoenergiaa on parantunut koko ajan, samanaikaisesti 10 vuoden aikana paneeleiden hinnat ovat laskeneet 90 prosenttia, kun kiinalaiset ovat kehittäneet tavan valmistaa paneeleita tehokkaasti. Auringonvalo koostuu fotoneista eli valohiukkasista. kymmenen vuoden kuluttua auringon avulla voimme tuottaa sähköä yhtä paljon kuin mitä uusi Olkiluoto 3 -ydinreaktori tuottaa, hän jatkaa. Maailmanlaajuisesti aurinkovoima tuottanee sähköntarpeestamme 25–30 prosenttia vuonna 2050. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund on edistänyt 1970-luvulta lähtien aurinkoenergiaa kouluttamalla alalle osaajia, vetämällä tutkimusprojekteja ja organisoimalla pilottihankkeita niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kun nämä hiukkaset osuvat aurinkopaneeliin, ne imeytyvät paneelin sähköä johtavaan materiaaliin. Imeytyneistä fotoneista irtoaa elektroneja, jotka muodostavat sähkövirtaa paneeleiden aurinkokennoihin. Näiden kuukausien aikana Suomessa on pimeää, eikä aurinkosähköä juurikaan saada. Hän kertoo mittauksissa käyneen ilmi, että 40 asteen pakkasessa aurinkoisella säällä saavutetaan sellaisia aurinkopaneeleiden huipputehoja, joihin periaatteessa paneeleiden ei pitäisi edes pystyä. Auringosta saadaan enemmän kuin tarpeeksi energiaa täyttämään koko maailman sähköntarpeet. Kuva: Anni Hanén Elon, Valtion Eläkerahaston ja Veritaksen omistama uusiutuvaan energiaan sijoittava Exilion Tuulihankkeet Ky kehittää uuden aurinkosähkövoimalan Simoon.. Hän oli mukana perustamassa Suomen Aurinkoteknillistä yhdistystä vuonna 1979. – Vielä tällä hetkellä Suomessa aurinkosähkön osuus koko maamme sähköntuotannosta on varsin vaatimaton, mutta kymmenen vuoden kuluessa merkitys tulee kasvamaan olennaisesti. Koko ihmiskunta kuluttaa energiaa vuodessa suunnilleen saman verran kuin auringon energiaa imeytyy maanpintaan ja ilmakehään yhdessä tunnissa. Lundin mukaan aurinkosähkö on Suomeen sopiva, ja erityisesti kannattava sähkön tuotantomuoto. – Kun katsoo koko vuoden, 12 kuukauden, aurinkosäteilyn määrää, pääsemme samalle tasolle kuin Pohjois-Saksa, emmekä jää juurikaan aurinkosähkön tuottopotentiaalissa eteläisemmän Keski-Euroopan taakse. – Vaikka Suomi sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, itse asiassa meidän ilmasto-olosuhteemme suosivat aurinkoenergian – Teollisen mittaluokan aurinkosähköhankkeita on vireillä niin paljon, että kymmenen vuoden kuluttua auringon avulla voimme tuottaa sähköä yhtä paljon kuin mitä uusi Olkiluoto 3 -ydinreaktori tuottaa, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. Aurinkopaneelin fysiikka on sellainen, että se kerää parhaimman tehon silloin, kun auringon lisäksi on pakkasta ja lumella on heijastava vaikutus. Kesällä Suomessa on aurinkosäteilyä enemmän kuin Keski-Euroopassa, esimerkiksi Pohjois-Italian Milano jää jälkeen. Ja ehkä kenties hieman yllättäenkin, talven kirkkaat pakkaspäivät ovat erinomaisia aurinkosähkön tuotannolle. – Kun kesällä aurinkoisina päivinä aurinkosähkön tuotto on noin 200 wattia per neliö, aurinkoisina pakkaspäivinä tuotto nousee noin 250 wattiin per neliö. Aurinkopaneeli on piitä eli se on puolijohde, jonka jännite kasvaa, kun lämpötila putoaa, selvittää Lund. Lund sanoo aurinkopaneeleiden kehityksen ottaneen isoja, ratkaisevia askeleita viimeisen kymmenen vuoden aikana. On hyvin todennäköistä, että 2030-luvun alkupuolella saamme yhden ydinvoimalan tuotantomäärän verran aurinkosähköä. Auringolla voidaan hoitaa huomattava osa suomalaisten energiatarpeesta
Korkeista hyötysuhteistaan huolimatta moniliitosteknologia ei kuitenkaan ole vielä saavuttanut taloudellisesta kilpailukykyä perinteisen piihin perustuvan aurinkokennoteknologian rinnalla. – Polttoainetta ei tarvita, minkä ansiosta aurinkovoimalla voidaan tuottaa paljon sähköä ilman epävarmuutta ja kustannuksia polttoainetoimitusten varmistamisesta. Väitöstutkimuksessaan Riku Isoaho kehitti typpeä laimeina pitoisuuksina sisältäviä III–V puolijohdeliitoksia, joiden avulla seuraavan sukupolven aurinkokennoissa voitaisiin saavuttaa yli 50 prosentin hyötysuhde. Lisäämällä moniliitosaurinkokennon liitosten määrää hyötysuhdetta on mahdollista kasvattaa entisestään. Tukea investoinneille Valtio myöntää tällä hetkellä aurinkosähkövoimaloille noin 20 prosentin investointituen. Se nostaa suunnittelun, rakentamisen ja rahoituksen kustannuksia. Korkeammat hyötysuhteet puolestaan lisäisivät moniliitosteknologian kannattavuutta ja kilpailukykyä. Kuva: Antti Tukiainen – Vaikka Suomi sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla, itse asiassa meidän ilmasto-olosuhteemme suosivat aurinkoenergian hyödyntämistä. Uudet puolijohteet parantavat aurinkopaneelien hyötysuhdetta. Lund myös huomauttaa aurinkopaneelien käyttökustannusten olevan asentamisen jälkeen melko alhaiset verrattuna muihin sähköntuotantomuotoihin. Energiayhtiöt tietävät pitkälle tulevaisuuteen, mitä aurinkosähkön tuottaminen maksaa. Näin valon sisältämä energia saadaan hyödynnettyä tehokkaammin, mikä johtaa korkeampiin hyötysuhteisiin kuin yksittäisillä liitoksilla. Modernit yhdistepuolijohdemateriaaleista valmistetut moniliitosaurinkokennot ovat merkittävästi tehokkaampia kuin perinteiset piikennot. – Vielä tässä vaiheessa tuki on tarpeen, koska ala on uusi. Aurinkopaneelikenttiä voidaan rakentaa niin sanotuille joutomaille, vaikka esimerkiksi vanhalle kaatopaikalle. Isoaho kehitti väitöskirjassaan erityisesti materiaalien valmistusprosessia sekä rakenteellisia ratkaisuja siten, että materiaaleja olisi käytännössä mahdollista hyödyntää seuraavan sukupolven moniliitosrakenteissa. Lisäksi aurinkovoiman etuna on se, etteivät paneelit muokkaa samalla tavalla ympäristöä kuin tuulivoimalat. Väitöskirjatutkija Riku Isoaho tutki, miten aurinkopaneelien hyötysuhdetta voitaisiin parantaa. – Aurinkosähkö on päästöttömyytensä lisäksi kiinnostava tuotantomuoto energiayhtiöille juuri hintavakautensa vuoksi. Huipputehokkaita moniliitosaurinkokennoja hyödynnetään avaruussovelluksissa, kuten satelliiteissa, sekä keskitetyn valon sovelluksissa maanpäällisessä energiantuotannossa. Auringolla voidaan hoitaa huomattava osa suomalaisten energiatarpeesta. Käytännössä tämä vaatii uusien aurinkokennoliitosten ja puolijohdemateriaalien kehittämistä. Tällä hetkellä maailman parhaimmilla moniliitosaurinkokennoilla onkin saavutettu jo yli 47 prosentin hyötysuhteita, kertoo Riku Isoaho. Diplomi-insinööri Riku Isoahon fotoniikan alaan kuuluva väitöskirja Narrow Bandgap (0.7–0.9 eV) Dilute Nitride Materials for Advanced Multijunction Solar Cells tarkastettiin Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa marraskuun puolivälissä. n – Monilla paikkakunnilla aurinkoja tuulivoimapuistot tulevat täydentämään toisiaan. Huomattavasti korkeampia hyötysuhteita voidaan kuitenkin saavuttaa edistyneillä moniliitosaurinkokennoilla, jotka hyödyntävät auringon säteilyspektriä tehokkaammin kuin perinteiset aurinkokennot. Viime vuonna maailmanlaajuisesti asennettu kumulatiivinen aurinkosähkökapasiteetti oli noin 950 gigawattia, ja tänä vuonna todennäköisesti tullaan saavuttamaan yhden terawatin rajapyykki. – Moniliitosaurinkokennossa auringonvalo jaetaan usealle eri materiaaleista valmistetulle alikennolle, jotka kaikki hyödyntävät valon eri aallonpituuskaistoja. Entistä korkeampia hyötysuhteita voidaan saavuttaa lisäämällä liitosten määrää aurinkokennorakenteessa, mikä osaltaan edellyttää uusien puolijohdemateriaalien kehittämistä. Mutta arvioni mukaan aurinkosähkövoin Aurinkoenergia on ehtymätön uusiutuvan energian lähde ja sillä on merkittävä rooli siirtymässä kohti hiilivapaata energiantuotantoa. Valtaosa aurinkosähköstä tuotetaan perinteisillä piihin perustuvilla aurinkopaneeleilla, joiden hyötysuhteet ovat noin 20 prosenttia. Moniliitosaurinkokennoilla auringonvalo voidaan muuntaa sähköksi jo reilusti yli 40 prosentin hyötysuhteella. 16 maloista tulee lähivuosina niin kannattavia, ettei niiden rakentamista tarvitse enää valtion tukea
C M Y CM MY CY CMY K
Julia Thurén painottaa asuntosijoittamisen vaativan pitkäjänteisyyttä. Pikavoittoja ei ole saatavilla. Kuva: Kaisu Kaplin
Olen myös vuokrannut yhden sijoitusasunnon vastaanottokeskuksella asuneelle henkilölle, joka ei vuokrausvaiheessa osannut vielä Suomea. – Asunto on aito, olemassa oleva asia. Sijoittamiseen liittyy paljon henkisiä asioita, miltä jokin asia tuntuu. Asiat hoituvat omalla painollaan ilman vaikeuksia. Toimittaja, kirjailija ja sijoittaja Julia Thurén haluaa olla reilu vuokranantaja Pitkäjänteisyys palkitsee Asuntosijoittaminen on hyvä tapa vaurastua, mutta se vaatii pitkäjänteisyyttä, sanoo toimittaja, kirjailija ja sijoittaja Julia Thurén. Ilmoitusten selailua Julia Thurénin kiinnostus asuntosijoittamiseen syntyi asuntoilmoitusten selailusta. Näitä asioita toimittaja, kirjailija, bloggaaja ja sijoittaja Julia Thurén on hakenut asuntosijoittamisesta. Vuokraan asunnot itse ilman välittäjien apua. – Olen käynyt läpi yhden putkiremontin. Ja asuntosijoittamisessa ollaan tekemisissä ihmisten ja heidän perustarpeidensa kanssa. Mutta asuntosijoittamisessa on ymmärrettävä, ettei kyse ole pikavoitoista. Thurén kannustaakin sijoitusasunnon hankintaa miettiviä tekemään tarkat kannattavuuslaskelmat. – Asunnoissa on hyviä, säntillisiä vuokralaisia ja mukavia ihmisiä. Helppoja keinoja nopeaan vaurastumiseen asuntosijoittaminen ei tarjoa. – Asuntosijoittajat ovat aiemmin voineet hakea nopeita voittoja asuntojen arvonnousun avulla, mutta hintojen kehitys Helsingissä ja muissa kiinnostavissa yliopistokaupungeissa on tehnyt tästä hankalaa. Pidän asuntosijoittamista vakaampana. Thurénia viehättää asuntosijoittamisessa myös konkreettisuus. Teksti: Eero Wihuri Julia Thurén pitää kiinni hyvistä vuokralaisista maltillisella hinnoittelulla, hän pyytää asunnoistaan hieman markkinahintaa pienempää vuokraa. Olin myös asunut 11 eri vuokra-asunnossa ennen oman asunnon ostamista, joten minulle oli muodostunut käsitys siitä, miten vuokra-asuntomarkkinat toimivat. Jonkin yrityksen osake on kaukaisempi ja kliinisempi sijoituskohde. Kommunikointi tapahtui tulkin ja emojien avulla. Asuntosijoittaminen tuntui mukavalta ajatukselta. 19 asunnot ovat Helsingissä. Se tuntuu hienolta. Thurén on ostanut puolisonsa kanssa maltilla asuntoja. Nyt hän on oppinut suomen kieltä ja on kotiunut. Hän aloitti puolisonsa kanssa asuntosijoittamisen vuonna 2016, ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. – Koen asuntosijoittamisen olevan hyvä sijoittamisen muoto, jolla on mahdollisuus turvata taloudellisesti selustaansa. Minun kohdallani asuntosijoittaminen lähti liikkeelle velkavivun avulla, ja odotukset ovat täyttyneet. – Tykkäsin, ja tykkään yhä, tutkia asuntoilmoituksia. Kun olin ensimmäistä kertaa äitiyslomalla, päädyin ostamaan ensimmäisen sijoitusyksiöni. Tähän on syynä markkinoiden ja alueiden tuntemus, mutta myös se, että haluan tehdä asiat itse. – Lyhyellä perspektiivillä asunnon arvonnousun varaan ei voi rakentaa yhtään mitään. Asuntosijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, vuosien ja vuosien sitoutumista. Thurén kertoo hymyillen kokeneensa hyvin monenlaisia asioita asuntosijoittajana. Vuokralaisten saamisessa olen hyödyntänyt internetin eri sijoitusmuotona kuin osakesijoittamista, koska osakkeiden arvot vaihtelevat rajustikin pörssissä. Muut sijoitusT urvaa ja hajauttamista rahastosijoittamisen rinnalle. – Vaasassa meillä oli kaksi asuntoa, toinen niistä on nyt myyty. Reilu ja kiva Julia Thurénille asuntosijoittamisesta on muotoutunut vähitellen ”rullaavaa sijoittamista”. Käytän aikaa ja vaivaa siihen, ettei vuokralaisen vaihdostilanteissa muodostu niin sanottua tyhjää kuukautta. Thurén muistuttaa, että Helsingissä sijoitusasunnon vuokratuotto voi olla kolme prosenttia, mutta kassavirta silti negatiivinen. Kuva: Kaisu Kaplin – Asuntosijoittaminen tuntui kiinnostavalta idealta, koska pidän ihmisistä. Ei edes Helsingissä, vaikka kaikki väestöennusteet kertovat Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta
Tähän yksi ratkaisu on vastuullinen sijoittaminen. En esimerkiksi koskaan korota vuokraa kesken sopimuksen, enkä tee muutenkaan vuokrankorotuksia vain korotuksen vuoksi. Asuntosijoittamisesta Thurén on oppinut paljon. Ei edes Helsingissä, vaikka kaikki väestöennusteet kertovat Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvusta. Lisäksi minulla on puskurirahasto ikävien yllätysten varalle, hän jatkaa. – Lyhyellä perspektiivillä asunnon arvonnousun varaan ei voi rakentaa yhtään mitään. Jos esimerkiksi korotan vuokraa 20 tai 50 eurolla kuukaudessa, se saattaa laukaista vuokralaisen lähtöpäätöksen. Minulle on kunnia asia olla kiva ihminen ja kuunnella vuokralaista. – Haluan olla reilu ja mukava vuokranantaja. Thurénin linjauksen taustalla ovat hänen omat kokemuksensa vuokralaisena. • Kirjallisuus: Thurén on kirjoittanut suositut tietokirjat Kaikki rahasta (Gummerus 2018) ja Kaikki kuluttamisesta (2021), joista jälkimmäinen oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. Mutta asuntosijoittaminen on myös opettanut toisen ihmisen asemaan menemistä. Se on arvokas oppi. Kun vuokrasopimus on solmittu, hän antaa vuokralaisen asua rauhassa. Thurén iloitsee, miten omaan asuntoon muuttaminen edisti sopeutumista Suomeen.. – Minusta olisi ollut ärsyttävää, jos vuokranantajani olisi laittanut minulle usein viestejä tai olisi käynyt tarkastamassa miten asun. • Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, on opiskellut myös muun muassa taloustiedettä Helsingin yliopistossa. • Harrastukset: Vapaa-ajallaan Thurén soittaa haitaria ja käy leikkipuistossa kolmen lapsensa kanssa. – Mitään ikävää ei ole tapahtunut, vaikka olenkin henkisesti varautunut siihen, että jotakin isompaa ongelmaa voi jossakin kohtaa olla joko vuokralaisen tai asunnon kanssa. Vuokralaisen palveluita, samoin Facebookia. – Hyvästä vuokralaisesta kannattaa pitää kiinni, silloin asuntosijoittaminen pyörii itsestään, Thurén muistuttaa. • Asuinpaikka: Helsinki, kunnostaa perheineen huvilaa Turussa. Tämä tarkoittaa sitä, että en ole aktiivisesti vuokralaisiin yhteydessä enkä käy katsomassa, miten vuokralainen asuu. vaihtumisesta on aina työtä, ja aina on riski niin sanotusta nollakuukaudesta, jolloin en saa vuokratuloa. Thurén on kiinnostunut siitä, miten rahalla voi tehdä hyvää sekä itselleen, läheisilleen että planeetalle. n Julia Thurén vuokrasi yhden sijoitusasuntonsa vastaanottokeskuksessa asuneelle henkilölle. Ennen vuokrauspäätöksen tekoa Thurén tapaa ihmisen ja tarkistaa hänen luottotietonsa. • Ammatti: Yrittäjä, toimittaja ja sijoittamista popularisoiva somevaikuttaja. – Haluan antaa asumisrauhan. Kerron aina vuokralaisille, että minuun voi olla yhteydessä jos on tarvetta. – Se on opettanut pitkäjänteisyyttä, samanaikaisesti myös varautumista. Hyvistä vuokralaisista Thurén pitää kiinni muun muassa maltillisella vuokrapolitiikalla, hän pyytää asunnoistaan hieman markkinahintaa pienempää vuokraa. Usein myös entiset vuokralaiset ovat vinkanneet mahdollisista uusista asukkaista. 20 Julia Thurén • Ikä: 37