Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2021 7,50€ && energia energia Suomesta voi tulla täysin energiaomavarainen Pienydinvoimaloista uusi kaukolämmön lähde. Turussa laajennetaan kaupungin keskustaa Jätä patterien säätäminen alan ammattilaisille
On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa. Air Termico on nyt SUPER! Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen äänija ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Air Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää Ota yhteyttä! www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominaisuuksilla saavutetaan parempi äänen vaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö. Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa! Varmista raittiin sisäilman saanti talo yhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeampaa. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happitason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan. Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut! Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisä tiloissa
Sisäilman laatu mitattiin tarkasti ennen puhdistuskokeilun alkua, sanoo Vihdin seurakunnan hallintojohtaja Tapio Yliluoma. 34 Turusta halutaan kehittää kaupallisesti entistäkin vetovoimaisempi, viihtyisämpi sekä globaalistakin merkittävä kaupunki. Tällä hetkellä meidän pitää lähteä vahvistamaan visiota siitä, miltä näyttää rovaniemeläinen kaupunki vaikkapa vuonna 2050, sanoo projektikoordinaattori Miia Taivalantti Rovaniemen kaupungilta. Osa yhtiön asiakkaista ja sähkösopimuksista siirtyi Lumo Energialle. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. 54 Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali avautui joulukuun alussa. Erityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. 26 Putkiremontin tekeminen useamman taloyhtiön yhteistyönä säästää rahaa suunnittelukustannuksista. Esimerkiksi pienpartikkeleiden, eli kuitujen ja muun silmin näkemättömien, määrä sisäilmassa putosi kahdessa viikossa 80 prosenttia. Merenranta monipuolisine palveluineen tulee erottamattomaksi osaksi uutta kaupunginosaa. Kokeilun tulokset ovat olleet hyviä. Tiivistyvän kaupunkikeskustan kehittämisessä on kolme painopistealuetta: kaupallinen vetovoima, liikkuminen ja viihtyisyys. 46 Espoon Finnooseen rakentuu 17 000 asukkaan merellinen kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman päälle. Yhtiö ei kyennyt jatkamaan sähkönhankintaa markkinoilta. – Viime vuosina kehitystahti on tosin erinäisistä syistä, pääosin rahanpuutteen vuoksi, jossakin määrin hiipunut, mutta ennen kaikkea meiltä on puuttunut yhteinen visio tekemisen suunnasta. Energia 247 lopetti sähkötoimitukset ?. Tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen polttoaineiden valmistuksessa. Koska asiakkaiden sähkönmyyntisopimukset päättyvät myyjästä johtuvasta syystä, verkkoyhtiöt huolehtivat sähköntoimituksen jatkamisesta väliaikaisesti. Kauppakeskukset ovat isoja rakennuksia, joiden ympäristövaikutukset ovat mittavia, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä kiinteistöalan konsulttiyhtiö Prometheus Partners Oy:n toimitusjohtaja Terhi Sell. Sivu 12 6 Suomesta voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myymään myös tuottamaansa energiaa ulkomaille kilpailukykyiseen hintaan. 52 Kiinteistösijoittajien kiinnostus yhteiskunnallisia kiinteistöjä kohtaan on kasvussa. Asiakkaiden on tehtävä uusi sähkösopimus uuden myyjän kanssa viipymättä. Puurakentamisen tunnustus Tampereelle ?. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Energia 247 Oy lopetti sähköntoimituksensa asiakkailleen joulukuun alussa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Ympäristöministeriö ja Motiva myönsivät julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Vantaan Rajatorpassa neljä taloyhtiötä toteuttaa putkiremontin yhdessä, yhteistyö tuo jokaiselle taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Laskuri pistää taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin lahjomattomasti yhdelle ja samalle viivalle. Näin arvioi Turun keskustan tulevaisuutta visioinut työryhmä. Kansallinen tavoite julkiselle puurakentamiselle on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025.. Sivu 20 Kaukolämpöä ydinvoimalla – Useat suunnitelmat kaukolämmön tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta perustuvat pitkälti bioenergiaan. Nykyisen terminaali 2:n yhteyteen on rakennettu laajennusosa, jossa toimii kentän uusi pääsisäänkäynti, lähtöaula sekä tuloaula 67 Loppuvuodesta on tärkeää, että taloyhtiö on sopinut talvikunnossapidon ja muutenkin talven tuloa on valmisteltu esimerkiksi siten, että hiekoitushiekka-astiat on täytetty. Pörssisähkön eli sähkön markkinahintojen nousu on nostanut kaikkien uusien sähkösopimusten hintoja jo usean kuukauden ajan, eikä hintanousulle näy toistaiseksi loppua. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 4 P uhuvat päät S isältö 8 / 2021 Miltä näyttää Rovaniemi vuonna 2050. Verkkoyhtiöt lähettävät asiakkaille erillisen ilmoituksen ja toimintaohjeet. Sivu 42 Kauppakeskuksista hiilineutraaleita – Uskomme, että hiilineutraalius ja jopa osittain -positiivisuus nousevat erittäin keskeisiksi tavoitteiksi kaikissa kaupallisissa kiinteistöissä jo lähivuosina. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. Sivu 38 Sisäilma puhdistuu terveelliseksi – Kuusi sisäilmapuhdistinta kierrättää Vihdissä Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalin ilmaa. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin, tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä. Puukerrostalojen markkinaosuus on koko Suomessa tällä hetkellä neljäviisi prosenttia. 30 Lähtökohtana kerrostalon huoneistojen lämpötiloissa on aina taloyhtiön tekemä linjaus sisälämpötilasta, joka yleensä vaihtelee 21-23 asteen välissä. 10 Kuluvan vuoden aikana sähkön hinta on noussut merkittävästi. 19 Korjausvelkalaskuri esiteltiin marraskuussa Isännöintipäivillä
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus linjaa, että isännöintipalkkioiden hinnoittelu on taloyhtiön hallituksen hyväksymä sekä hallituksen jäsenten ja osakkaiden tiedossa. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. Marraskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välille ajoittuneiden kuuden työvuoron aikana paalutettiin yhtäjaksoisesti 12–22 tuntia. Toiminnan avoimuus, läpinäkyvyys sekä selkeät yhteisesti sovitut toimintatavat lisäävät taloyhtiön ja isännöinnin keskinäistä luottamusta. Paalutus päätettiin toteuttaa ns. Tällöin selvitetään hinnantarkistuksen perusteet ja ellei taloyhtiö hyväksy hinnantarkistusta, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti isännöintiyritykselle kuukauden kuluessa tarkistusilmoituksesta, jonka jälkeen tulee aloittaa mahdolliset hinnantarkistusneuvottelut. Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen mukaan taloyhtiöistä vuosittain noin 57 prosentissa tarkistetaan isännöintisopimuksen hintaa. Suomen Geoteknillinen yhdistys valitsi pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin Viikinkaaren tehopaalutuksen vuoden 2021 GeoTeko-palkinnon saajaksi. Taloyhtiön hallituksen tulee käsitellä isännöintipalkkion mahdollinen muutosesitys, eikä olla reagoimatta ja antaa muutoksen mennä läpi niin sanotulla hiljaisella hyväksynnällä. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) P ääkirjoitus T aloyhtiöiden hallitusten tulee käsitellä isännöintiyritysten yleensä loppuvuodesta esittämät hinnankorotukset. Tampereen uusi monitoimiareena otettiin käyttöön joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna kahdella Tapparan ja Ilveksen välisellä jääkiekon SM-liigaottelulla. Herkkien tutkimuslaitteiden toiminta keskeytyi kokonaan hetkeksi, ja työmaalla työskenteli niin paljon koneita kuin sinne mahtui.. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 75 €/v (8 nroa) Kestotilaus 68 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. Työvaihe suunniteltiin täysin ympäristön ehdoilla. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Korotuksen suuruutta arvioitaessa kannattaa huomioida se, ollaanko kuinka tyytyväisiä isännöintipalveluun toimivuuteen sekä laatuun. Viikinkaarella varrella, Viikin kampusalueella, sijaitsee useita Helsingin yliopiston ja yksityisten tutkimuslaitosten tärinäherkkiä tutkimuslaitteita, kuten elektronimikroskooppeja, suurtehosentrifugeja ja tarkkuusvaakoja. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Areenan yleisökapasiteetti on jääkiekko-otteluissa yli 13 000 katsojaa ja konserteissa jopa 15 000 katsojaa. Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, mutta huonoa ei kannata hyväksyä. Rautatieaseman eteläpuolelle on rakennettu kansi, johon monitoimiareenan lisäksi tulee toimistoja liiketiloja sekä asuntoja. Tarkoituksena oli minimoida työstä tutkimuslaboratorioille, niiden asiakkaille ja alueen muille toimijoille koituva häiriö. Valintaperusteena mainitaan tehopaalutuksen suunnittelun edustavan yhteistoiminnallisuutta parhaimmillaan. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. 5 8 numeroa vuonna 2021 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Isännöinnin palkkiomuutokset hallitukseen Kannen kuva: Kuva: Turussa on menossa kaupungin keskustan kehittämishanke, tavoitteena on laajentaa keskusta-aluetta. Taloyhtiöiden ja isännöintiyritysten on hyvä pitää mielessä, että hinnantarkistusten osalta kyseessä on sopimusasia. Hyvä käytäntö on, että isännöinti on selkeästi hinnoiteltu ja että taloyhtiön hallituksen hyväksyntää edellytetään myös osakkailta ja asukkailta perittävien maksujen perusteista. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Palveluhinnaston muuttuessa muutos hyväksytetään hallituksen kokouksessa, todetaan suosituksessa. Kuva: Turun kirjastosilta, Hanna Suominen/Turun kaupunki Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Tampereen monitoimiareena käyttöön ?. Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Hinnoittelun selkeys sekä muutosmenettelyjen avoimuus ennaltaehkäisevät epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä sekä lisäävät luottamusta taloyhtiön ja isännöinnin kesken, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Alueen toimijat huomioimalla kehitettiin optimaalinen toteutustapa häiritsevälle, mutta välttämättömälle, työvaiheelle. Monitoimiareena ja Tampereen kannen rakentaminen esiteltiin laajasti Kiinteistö&Energian numerossa 2/2021. Isännöintipalkkion tarkistus tehdään yleisimmin isännöintiyrityksen esityksestä tai yleisen kustannustason nousuun tai indeksiin perustuen, selviää Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen tuloksista. tehopaalutuksena, jonka tavoitteena oli paaluttaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot määrittävät, että isännöintiyrityksen on annettava sopimushinnan tarkistusehdotus kirjallisesti taloyhtiölle riittävän ajoissa ennen esitettyä hinnantarkistusajankohtaa. Isännöintisopimukseen sisältyvien palkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien sopijaosapuolten hyväksynnän. Niille raitiotiestä aiheutuva tärinä ja heikko magneettikenttä ovat riski, minkä vuoksi rata perustettiin Viikinkaarella tärinää eristävän erikoisrakenteisen paalulaatan päälle. Paalutuksen suunnittelu aloitettiin vuotta etukäteen alueen toimijoiden, tilaajan, suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa neuvottelemalla. Tehopaalutus vuoden GeoTeko ?. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.
Maaksi, joka saa Norjan tavoin hyvinvointia energiatuotteiden kaupaksi. Teksti: Eero Wihuri S uomalaiset ovat kahdehtienkin katsoneet naapurimaan suuntaan, Norjaa, joka on vaurastunut öljyn myymisellä. Samalla voisimme luoda työpaikkoja, sanoo Lappeenrannan-LahSuomi voi kehittyä energiaomavaraiseksi maaksi Energian Energian ostajasta ostajasta myyjäksi myyjäksi. Suomesta ei ole löydetty öljyä, mutta tulevina vuosikymmeninä maastamme voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myös myymään merkittävästi energiaa ulkomaille. Suomesta voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myymään myös tuottamaansa energiaa ulkomaille kilpailukykyiseen hintaan. 6 Tällä hetkellä Suomi ostaa noin miljoonalla eurolla tunnissa ja kahdeksalla miljardilla vuodessa energiaa ulkomailta, mutta tilanne voi olla tulevaisuudessa toisenlainen. – Meillä on täydet mahdollisuudet kehittyä energiatuotannon merkittäväksi vientimaaksi
– Tästä eteenpäin meidän tulee itse tuottaa tarvitsemamme energia, ja tehdä se mahdollisimman tehokkaasti. Meidän pitää siirtyä fossiilisten polttoaineiden Aurinkovoiman hyödyntäminen on keskeisessä roolissa energiamurroksessa, jossa siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, ilmastoystävällisiin tuotantomuotoihin. Lappeenrannan LUT-yliopisto hyödyntää itsekin aurinkoenergiaa. Kuva: Teemu Leinonen/LUT-yliopisto käytöstä ilmastoja ympäristöystävällisiin sähkön tuotantotapoihin. Polttamiseen perustuvan energiantuotannon on loputtava ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein olennaisinta. Tuulivoiman mahdollisuudet LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawattitunnin lisäksi. Ja tämä on vasta alkua. 7 den teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun uusiutuvien energianlähteiden osuus oli yli puolet. Viime vuonna Suomessa tuotetusta sähköstä yli puolet tuli uusiutuvista energianlähteistä. – Suomessa aletaan nyt oivaltamaan, että energiaomavaraisuus on täysin mahdollista, usko asiaan on lisääntynyt.. – Ilmastosyistä maailman energiantuotanto menee uusiksi. Tässä on Suomen suuri mahdollisuus, teroittaa Laaksonen
Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita. – Merialueilla tuotetun tuulivoiman hinta tulee olemaan kaksinkertainen verrattuna sisämaassa tuotettuun tuulisähköön johtuen edullisemmista rakennuskustannuksista. Viisi miljardia euroa LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen nostaa esille myös synteettisen polttoaineen mahdollisuudet. Tämän kehityksen tuloksena tulevina vuosikymmeninä Suomesta tulee enegiaomavarainen maa. n. Nyt pitää huolehtia muun muassa siitä, että kaavoitus mahdollistaa tuulivoimalapuistojen rakentamisen, toteaa Petteri Laaksonen. – Tuulivoima on jo nyt Pohjois-Euroopassa edullisin tapa tuottaa sähköä, tuulivoiman tuottaman sähkön hinta laskee koko ajan. Puhtaan sähkön saatavuus tulee varmistaa, ja sen pitää olla edullista, tämä on myös koko vetytalouden ydin, painottaa Petteri Laaksonen. Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia, painottaa Petteri Laaksonen. Sähköistämisellä tarkoitetaan yksinkertaistetusti muutosta, jossa energian, lämmön ja materiaalien tuotannossa siirrytään käyttämään energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä. Rakennuskustannuksista johtuen sisämaahan rakennetut tuulivoimalapuistot pystyvät tuottamaan edullisempaa sähköä kuin merialueille rakennetut tuulivoimapuistot. Tämän vuoksi Suomessa sisämaassa tuotettu tuulisähkö tulee olemaan hyvin kilpailukykyistä maailman markkinoilla, hän jatkaa. Vety on polttoaine, raaka-aine ja energiavarasto. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen merialueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavampaa, kertoo Petteri Laaksonen. Öljy ja muut fossiiliset energialähteet ovat hiilivetyjä, joissa vety toimii energian kantajana. Sähköä voidaan varastoida tai muuttaa kemiallisesti eteenpäin eri hyödykkeiksi. Hänen mukaansa energia-alalla arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia kaikista maailman energiainvestoinneista kohdistuu aurinkoja tuulisähköön, jotka ovat tulevaisuudessa keskeisimmät sähköenergian lähteet. Meillä on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa. Askel askeleelta Miten Suomen siirtyminen energian ostajasta energian myyjäksi käytännössä tapahtuu. Tutkimuksen mukaan savusta voidaan irrottaa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä. – Suomi voisi muuttua täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käytön. – Siirtyminen fossiilisesta energiasta sähköön on koko homman nimi. Vety astuu sähköistämisen kautta kuvaan muun muassa liikenteessä, lämmöntuotannossa ja teollisessa tuotannossa, joiden tämänhetkiset negatiiviset ilmastovaikutukset ovat isoja. Petteri Laaksosen mukaan siirtyminen ei tapahdu hetkessä, muutos tapahtuu askel askeleelta. Se ei ole kuitenkaan uusi asia, sillä vety on maailman ylivoimaisesti yleisin alkuaine, ja perinteinen energiateollisuus on perustunut hiilivetyihin. Laaksonen huomauttaa myös aurinkovoiman kehittyvän jatkuvasti, lisäksi Suomessa tuotetaan edullista ydinvoimaa. Tällöin synteettisillä polttoaineilla voitaisiin kattaa Suomen koko polttoaineiden tarve, ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosenttia tuotetusta määrästä. LUT-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin. Laaksosen mukaan mukaan taloudelliset edellytykset tuulivoiman huomattavalle lisäämiselle ilman valtion tukia ovat olemassa. Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteettisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan. – Samalla myös laitteiden tekninen kehitys edistyy. Tuulivoimainvestoinnit ovat jo nyt kannattavia, ja energiamurros tulee lisäämään investointeja uusiutuviin sähkönja energian tuotantomuotoihin. Sähköä voi varastoida Energiamurroksessa esille nousee vety. 8 – Suomi on pinta-alaltaan laaja, harvaan asuttu maa. Kuva: Pexels tuotetaan päästöttömästi, esimerkiksi tuulitai aurinkovoimalla, on mahdollista päästä hiilineutraaliin tuotantoon. Kun tarvittava sähkö Suomessa on runsaasti sisämaassa maa-alueita, jonne voidaan rakentaa. – Suomessa aletaan nyt oivaltamaan, että energiaomavaraisuus on täysin mahdollista, usko asiaan on lisääntynyt
EcoStruxure Building -alusta modernisoi kiinteistönhallinnan infrastruktuurin ja turvaa sen myös tulevaisuudessa. EcoStruxure Building yhdistää laitteistot, ohjelmistot ja palvelut turvallisesti Ethernet IP -runkoverkossa. Lue lisää EcoStruxure Building schneider-electric.fi se.com/ – Älykäs kiinteistöratkaisu kaikenkokoisille kiinteistöille. Esineiden internetin (IoT) kokonaisratkaisu sisältää skaalautuvan, turvallisen ja maailmanlaajuisen arkkitehtuurin
Syyskuussa pörssisähkön hinta oli keskimäärin jo yli 11,07 senttiä kilowattitunnilta, ja pahimmissa piikeissä hinta ylitti 25 sentin hintarajan kilowattitunnilta.. 10 Kiinteistösähkön osuus noin neljä prosenttia taloyhtiöiden kuluista Hyytäviin sähkölaskuihin varauduttava Taloyhtiöiden ja kotitalouksien on varauduttava hyytävän kalliiseen sähköön. Tämän hetken ennusteen mukaan sähkön hinta pysyy kalliina ensi kevääseen saakka, sitten hintojen pitäisi lähteä vähitellen laskemaan. Sähkön hinta on kuluvan vuoden aikana kivunnut niin ylös, että kesällä pörssisähkö oli neljä kertaa kalliimpaa kuin kesällä 2020. Teksti: Eero Wihuri Sähkön hinta on noussut käytännössä koko vuoden ajan. Hintojen noususta kertoo, että viime heinäkuussa pörssisähkön keskihinta oli 9,77 senttiä kilowattitunnilta joka oli lähes nelinkertainen vuoden 2020 heinäkuuhun verrattuna, ja lähes kaksinkertainen vuoden 2019 vastaavaan aikaan rinnastettuna. Kuva: Pexels P örssisähkön eli sähkön markkinahintojen nousu on nostanut kaikkien uusien sähkösopimusten hintoja jo usean kuukauden ajan, eikä hintanousulle näy toistaiseksi loppua. Hintojen ennakoidaan kääntyvän vähitellen laskuun ensi keväänä
Toisen kerran isompi nousu syntyi vuoden 2003 jälkeen, kun alettiin siirtyä koneellisesta poistoilmanvaihtojärjestelmästä koneellisen tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmään. Pörssisähkön hinta määräytyy Pohjoismaiden yhteisen Nord Pool -sähköpörssin hintojen mukaan, jonka vuoksi vajeet Norjassa ja Ruotsissa vaikuttavat sähkön hintaan myös meillä Suomessa. – Nyt näyttää siltä, että sähkön hinta pysyy korkealla tasolla ensi kevääseen saakka. Vuoden alussa päästöoikeuksien hinnat olivat 33 euroa tonnilta. Heinäkuun keskihinta ylitti tänä vuonna kuitenkin myös talven kuukausittaiset keskihinnat. Kun asiakas ryhtyy tekemään uutta sopimusta määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, suurella todennäköisyydellä uusi hinta on aiempaa kalliimpi. Taloyhtiöt käyttävät sähköä kiinteistön teknisten järjestelmien ja toimintojen ylläpitoon kuten esimerkiksi yleisten tilojen ja kiinteistötekniikan laitteisiin. Taloyhtiöiden kiinteistösähkönkulutusta on nostanut erityisesti koneelliseen ilmanvaihtoon siirtyminen. Huhtikuun lopussa hinta oli jo 49 euroa tonnilta, ja korkeimmillaan hinta oli heinäkuun alussa, ollen 57,87 euroa tonnilta. Useita syitä Sähkön poikkeuksellisiin hinnannousuihin on useita syitä. n. Vuoden 2021 sähkön hintojen nousussa puhutaan siis täysin poikkeuksellisesta ilmiöstä. Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistama Fingrid vastaa siitä, että suomalaisten sähkönsaanti on sekä turvattua että kustannustehokasta. – Jos on tehnyt kiinteähintaisen sopimuksen, on suojassa korotuksilta, toteaa Jukka Ruusunen. Sähkön futuurimarkkinat kertovat, että hintojen tasaantuminen alkavat ensi keväänä, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Huomio tehokkuuteen Pörssisähkön kallistuminen näkyy tänä vuonna niiden kotitalouksien ja taloyhtiöiden sähkölaskussa, joilla ei ole perinteistä määräaikaista ja kiinteähintaista sopimusta. Lisäksi kuluva vuosi on ollut varsin tyyni, vähäiset tuulet ovat vähentäneet tuulivoiman tuottaman sähkön määrää. Vesivoima on edullinen sähköntuotantomuoto, ja vaje vesivoiman kapasiteetissa nostattaa hintoja reippaasti. Sähkön hinnan korkea taso alkaa vaikuttaa myös kiinteisiin sopimuksiin, mutta viiveellä. Ensimmäinen kasvupiikki tapahtui 1960-luvulla, jolloin koneellinen poistoilmanvaihto syrjäytti painovoimaisen ilmanvaihdon. Tärkein ja merkittävin syy näistä on Ruotsin ja Norjan vesialtaiden alhainen taso. Ilmanvaihdon rinnalla kiinteistösähkönkulutusta ovat nostaneet kiinteistösähköön kytketyt märkätilojen mukavuuslattialämmitykset. Fingridillä on Suomessa luonnollinen kantaverkkomonopoli, ja sen toimintaa ohjaa valtiovallan sääntely. – Lisäksi päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi, tälläkin on vaikutusta sähkönhintaan, muistuttaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. 11 Kiinteistösähkön osuus noin neljä prosenttia taloyhtiöiden kuluista Hyytäviin sähkölaskuihin varauduttava Perinteisesti pörssisähkö on ollut kalleimmillaan talven paukkupakkasilla ja halvimmillaan kesällä. Kesällä suuri osuus sähköstä on tuotettu vesivoimasta, ja kuiva kesä onkin iso syy pörssisähkön hintojen nousuun. Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutusjakaumasta eri järjestelmien kesken ei yleensä ole saatavilla tarkempaa tietoa, koska taloyhtiöillä ei ole yleensä käytössä kiinteistösähkön alamittauksia. Se on aina kannatettavaa ja järkevää. – Huomiota toki voi aina kiinnittää energiatehokkuuteen. Jukka Ruususen mukaan taloyhtiöissä ja kotitalouksissa on nyt vain vähän keinoja suojautua hintojennousulta, jos sähkösopimusta ei ole tehty kiinteähintaiseksi. Tämäkin seikka on vaikuttanut hintojen nousuun. Kiinteistösähkö muodostaa noin neljä prosenttia taloyhtiön kustannuksista
Ideana on kehittää suomalaiseen, ja laajemmin eurooppalaiseen mittakaavaan, soveltuva pienydinvoimala. Ydinenergia on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto, jolla katetaan nykyisin noin kolmannes kotimaisesta tuotannosta. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki on Suomessa kehitetään keskikokoisen kaupungin kaukolämmön tarpeen tuottavaa pienydinvoimalaa Kaukolämpöä pienydinvoimalla Yli 80 prosenttia kotimaisesta sähköstä saadaan jo nykyisin vähäpäästöisistä energialähteistä, mutta lämmityksessä käytettävän energian tuotanto on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Teksti: Eero Wihuri. Ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren yli ovat pienet, samaa luokkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman. Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. 12 V altion tutkimuslaitos VTT käynnisti viime vuonna suomalaisen kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun pienydinreaktorin kehitystyön yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston LUT:n kanssa. Yksi mahdollisuus ilmastoystävällisen kaukolämmön tuotannolle on pienydinvoima
– Esimerkiksi Kiinassa kehitetään kaupungien lämmittämiseen soveltuvia ydinvoimaloita. Laitos olisi kooltaan suunnilleen 40 metriä pitkä ja leveä ja viisitoista metriä korkea. Havainnekuva: VTT vaatisi maanpäällistä tilaa huomattavasti tätä vähemmän. Myös esimerkiksi Keskija Itä-Euroopassa käytetään laajasti kaukolämpöä, jonka tuottamiseen tarvitaan vähäpäästöinen energianlähde. Useissa kaupungeissa lämmöntuotannon puhdistaminen on yksi merkittävimmistä ilmastohaasteista. Pienempiin kaukolämpöverkkoihin reaktori on kuitenkin aivan liian suuri. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuonna 2029. Ne ovat kuitenkin ison mittakaavan laitoksia, meidän tavoitteenamme on kehittää Suomen ja Euroopan mittakaavaan soveltuva pienydinvoimala, jatkaa Tulkki. – Ydinvoimalat ovat usein kaukana kaupungeista, niiden tuottamisen prosessihöyryjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa vaatisi pitkiä putkirakennelmia, kertoo Ville Tulkki. Havainnekuva: VTT Pienydinvoimalan reaktorin toimintaperiaate on pohjimmiltaan sama kuin kaikissa muissakin ydinreaktoreissa: uraanipolttoaineessa tapahtuvat fissioreaktiot vapauttavat energiaa, joka lämmittää sydämen läpi virtaavaa jäähdytettä. VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudellinen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja kaupungeissa ja taajamissa. 13 Suomessa pieni, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää merkittäviä vähennyksiä myös muilla energiateollisuuden osa-alueilla. VTT:llä tehdyssä selvityksessä kiinalainen 400 megawatin allareaktori todettiin varsin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös Helsingin lämmitykseen. Pelkästään kaukolämmön tuotannon päästöt olivat vuonna 2019 yli neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maailmalla moni pienreaktorikonsepti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Maan alle sijoitettu ja kaukolämpöverkkoon liitetty pienydinvoimala voisi näyttää tältä. Ydinkaukolämmöllä voi saavuttaa todella suuria päästövähennyksiä, sanoo tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja uuden teknologian käyttöönottoa. Pienydinvoima soveltuu laajentamaan vähäpäästöisen ydinenergian käyttökohteita lämmöntuotantoon. Hiilettömyystavoitteeseen pyritään monin keinoin, muun muassa tuulija aurinkoenergialla, hukkalämmön hyödyntämisellä ja lämpöpumpuilla. VTT:n arvion mukaan kaupunkien kaukolämpöverkkoon tarvittaisiin 50 200 megawatin teho. Suomalainen mittakaava Ajatus ydinvoiman tuottaman prosessihöyryn talteenotosta ei ole uusi. VTTn suunnitelmissa lämmitysverkkoon liitettäviä reaktoreita voisi olla 1-4. Tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen. Jos laitos sijoitetaan maan alle, se Lämmöntuotantoon suunniteltu reaktori toimisi osana olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa. Monissa maissa prosessihöyryjä otetaan talteen, ja hyödynnetään muun muassa lämmityksessä. Tässä voimalassa olisi kaksi 50 megawatin reaktoria. – Aikataulu on haastava ja edulliset vaihtoehdotkin ovat vähissä. – Useat suunnitelmat kaukolämmön tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta perustuvat pitkälti bioenergiaan
Havainnekuva: VTT. Ydinvoimalan käytettyjä polttoainenippuja jäähdytetään ydinvoimalaitosyksikön reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan. Ne pyritään valmistamaan mahdollisimman pitkälle tehtailla, ja ne ovat skaalautuvia eli voimaloissa voi olla tarvittaessa monta reaktoria rinnakkain tehon tarpeen mukaan. Jäähdytys toimii suljetussa kierrossa laitoksen sisällä, ja lämpö siirretään reaktorista kaukolämpöverkkoon lämmönvaihtimien ja välipiirin kautta. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin soveltuvan ydinlämpölaitoksen konseptitason suunnitelma. Keskikokoisen kaupungin tarve Kaukolämpöreaktorin kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Pienydinreaktorissa on kysymys niin sanotusta pienestä modulaarisesta ydinvoimalasta. VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudellinen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja kaupungeissa ja taajamissa, painottaa Ville Tulkki. Jakson jälkeen käytetystä polttoaineesta tulee korkea-aktiivista ydinjätettä, joka varastoidaan ensin laitospaikalle, ja siirretään myöhemmin odottamaan geologista loppusijoitusta. Leppäsen kehittämää Serpent-ohjelmaa käytetään reaktorimallinnukseen ja säteilyn kulkeutumiseen liittyviin sovelluksiin 250 yliopistossa ja tutkimusorganisaatiossa 44 maassa. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Toimintaperiaate on pohjimmiltaan sama kuin kaikissa muissakin ydinreaktoreissa: uraanipolttoaineessa tapahtuvat fissioreaktiot vapauttavat energiaa, joka lämmittää sydämen läpi virtaavaa jäähdytettä. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin, sanoo Ville Tulkki. – Maailmalla moni pienreaktorikonsepti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Esimerkiksi kaupunkien teollisuusalueet voisivat olla hyviä paikkoja voimaloille. Pienet ydinreaktorit ovat sähköteholtaan noin 100–300 megawattia, jotka ovat siis noin kymmenen kertaa normaaleja reaktoreita pienempiä. Kyseessä ovat kokonaisuudessaan yhä satojen miljoonien tai miljardien eurojen projektit, joten osallistumaan pääsy näihin projekteihin olisi kaupallisesti merkittävää. Hankkeen tavoitteena on luoda teknologian ympärille uusi kotimainen teollisuudenala, joka kykenee valmistamaan suurimman osan laitoksen komponenteista. n Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Pienreaktoreita on tällä hetkellä maailmalla aktiivisen kehityksen kohteina kymmeniä erilaisia eri vaiheissa. Pienreaktorisuunnittelijat ovat solmineet aiepöytäkirjoja mahdollisesta käytöstä useissa Euroopan maissa, kuten Tsekeissä, Puolassa, Romaniassa ja Virossa. Lämmöntuotantoon suunniteltu reaktori toimisi osana olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa. Suunnittelussa oleva pienestä modulaarinen ydinvoimala, SMR-voimalan reaktori, voisi tyydyttää keskisuuren suomalaiskaupungin koko kaukolämmöntarpeen. – Paljon on kiinni myös kaavoituksesta, pienydinvoimaloille pitää löytyä tontteja kaukolämpöverkon varresta. Ville Tulkki arvioi, että ensimmäiset pienydinvomalat voisivat olla käytössä noin 15 vuoden kuluttua. – Esimerkiksi pienydinvoimaloista kiinnostunut Helsingin energiayhtiö Helen on arvioinut, että reilun kymmenen vuoden kuluttua pienydinvoimaloita voisi olla jo käytössä. Pienydinvoimaloille tarvitaan tontteja Koska Suomessa koteja ryhdytään lämmittämään ydinvoimalla tuotetulla kaukolämmöllä. Reaktori toimii samalla polttoaineella koko käyttöjakson ajan, lämpöreaktorin tapauksessa useamman vuoden kerrallaan. Yhdysvalloissa NuScale Power on juuri saanut konseptinsa viranomaisen sertifiointiprosessin teknisen osuuden valmiiksi, Kiinassa on rakenteilla ensimmäinen kevytvesiteknologiaan pohjautuva pienreaktori ja teollisuuskäyttöön soveltuva korkean lämpötilan kuulakekoreaktori on käyttöönotossa. – Esimerkiksi reaktorisydämen fysiikan mallinnuksessa tullaan käyttämään korkeaan laskentatarkkuuteen yltäviä menetelmiä, joiden kehitys on tullut mahdolliseksi tietokoneiden prosessoritehon ja rinnakkaislaskennan kehityksen myötä, toteaa VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen. 14 polttoaineiden valmistuksessa. Pienreaktorin kehitystyössä hyödynnetään VTT:llä kehitettyjä laskentajärjestelmiä ja vahvaa monialaista osaamista
Suomeen tuleekin viivyttelemättä luoda kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon yhteinen toimintamalli, joka osaltaan mahdollistaisi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamisen. Hukkalämmön määrä on suurimmillaan sekä päivittäistavarakaupassa että kauppakeskuksissa kesäaikana. Hukkalämpöselvitys liittyy laajempaan kaupan alan energiatehokkuuden analysointiin. Tällä hetkellä hukkalämmöstä hyödynnetään vain 10-16 prosenttia kohteiden kokoluokasta riippuen. Kaupan alan hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali on päivittäistavarakaupassa peräti 800 gigawattituntia vuodessa, tästä suurin osuus löytyy keskikokoisista marketeista. Kaupan alalla syntyvää hukkalämpöä ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen arvioitiin Granlund Oy:n selvityksessä, joka tehtiin Motiva Oy:n tilauksesta Energiaviraston rahoituksella. Lämpötilatasosta riippuen lämpöä voi hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkostossa, omassa tai viereisessä kiinteistössä. Sähköveroluokkien alentaminen kaukolämpöverkkoon Kaupassa huomattava hukkalämpöpotentiaali Kaupan alalla lämpöä on mahdollista saada talteen esimerkiksi ilmanvaihdosta ja kaupan kylmäjärjestelmän tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energiasta. Hukkalämpö tarkoittaa kiinteistöissä syntyvää ylijäämälämpöä, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia. n Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä.. – Kaukolämpöyhtiöt tulisi velvoittaa ottamaan hukkalämpö vastaan. lämpöä syöttävälle energiankierrätyksen laitekokonaisuudelle kannustaisi taloudellisesti hukkalämmön hyödyntämiseen. Taloudellisesti kannattavinta hukkalämmön hyödyntäminen on saman kiinteistön sisällä. Kiristyvien ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamiseksi myös kiinteistöjen hukkalämpö on järkevää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hukkalämmön käytölle tulee jatkossa myös suoria vaatimuksia EU:n uudistuvasta energiatehokkuusdirektiivistä. Kaukolämpöverkkoon syöttävän laitekokonaisuuden sähköveroluokan alentaminen mahdollistaisi hukkalämmön maksimaalisen hyödyntämisen, hän jatkaa. Kaupan hukkalämmön voisi hyödyntää myös kesäisin kaukolämpöverkon välityksellä lämpöpumppujen avulla. Aiemmin Energiavirasto on rahoittanut selvitykset metsäja metalliteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kiinteistön sisäisen ylijäämälämmön hyödyntämisen lisäksi kaksisuuntainen kaukolämpöverkon toimintamalli mahdollistaisi hukkalämmön hyödyntämisen. 15 T uoreen selvityksen mukaan Suomen kaupan alalla on lähes terawattitunnin hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali. Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä. Selvityksen taustaksi haastateltiin kaupan alan edustajia Keskolta, S-ryhmästä, Lidl Suomesta ja Stockmannilta. Myös erilaiset velvoitteet ottaa vastaan hukkalämpöä kiinteistön tai kaukolämpöverkon omistajan taholta vauhdittaisivat hukkalämmön entistä kattavampaa hyödyntämistä. – Kaupan hukkalämmön hyödyntäminen laajemmin, kuten syöttämällä energiaa kaukolämpöverkkoon, olisi ilmastoja yhteiskuntanäkökulmasta erittäin suositeltavaa, sanoo Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. Vastaavasti kauppakeskuksissa hukkalämpöpotentiaali on 113 gigawattituntia ja tavarataloissa 20 gigawattituntia vuodessa. Jotta hukkalämmön hyötykäyttö yleistyy, tarvitaan esimerkkisopimusmalleja, joilla taloudellinen hyöty jaetaan tasapuolisesti vuokralaisen ja kiinteistön omistajan kesken. Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien lauhde-energia ja kauppakeskusten jäähdytysenergia ovat merkittävimmät hukkalämpölähteet. Kannattavuutta parannettava Kaupan alalla lämpöä on mahdollista saada talteen esimerkiksi ilmanvaihdosta ja kaupan kylmäjärjestelmän tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energiasta. Lämpötilatasosta riippuen lämpöä voi hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkostossa, omassa tai viereisessä kiinteistössä
Korhonen on JIP Isännöinnin yrittäjä, ja toiminut vuosia Isännöintiliiton hallituksen rivijäsenenä sekä Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry:n puheenjohtajana. Toivo Korhonen toimii Suomen isännöintiliiton puheenjohtajana. JIP Isännöinti työllistää 36 henkeä ja sen liikevaihto on noin 2,5 miljoona euroa. 16 Ellei taloyhtiön isännöitsijä nauti taloyhtiön toimitusjohtajana taloyhtiön hallituksen luottamusta, ei taloyhtiön asioiden hoidosta ja sen pitkäjänteisestä kehittämisestä tule mitään, sanoo Suomen Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen. Yritys on selvästi toimialan keskivertoyritystä suurempi, sillä keskikokoista alan yritystä edustaa yritys, jossa työskentelee kolme-viisi henkilöä. – Kaiken toiminnan lähtökohtana on kuitenkin hallituksen luottamus isännöitsijää kohtaan. Kartelliepäilyissä kysymys oli siitä, että joissakin alan yrityksissä olisi keskenään keskusteltu ja sovittu isännöinnin hinnoittelusta. Hyvä tiimi toimistolla isännöitsijän apuna ja tukena varmistaa, että eri roolit tulevat hyvin hoidetuksi. – Tämä on joka tapauksessa ns. luottamusala, eli ilman luottamusta ei ole toimintaedellytyksiä, Korhonen toistaa teesiään. – Luvut kuvaavat tätä toimialaa, jolle erityistä on, että Suomessa on paljon myös sivutoimisia isännöitsijöitä. Isännöintiliitto edustaa isännöintiyrityksiä ja ammatti-isännöitsijöitä. Taloyhtiön tilanteen mukaan isännöitsijän on osattava toimia tilanteen mukaan joko insinöörinä, ekonomina, juristina ja joskus myös pappina ja psykiatrina, Toivo Korhonen täräyttää. – Kaiken toiminnan lähtökohtana on kuitenkin hallituksen luottamus isännöitsijää kohtaan. Isännöintialan haasteena on, että kaupungistumisen myötä ihmisten, omistajien ja rakennusten tarpeet muuttovoittoja muuttotappioalueilla karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Asiantuntijuus hankitaan Taloyhtiön asioita hoidettaessa hyvän isännöitsijän keskeinen taito on tunnistaa oman osaamisensa rajat. Tilastojen mukaan Suomessa noin 750 isännöintiyritystä tarjoaa isännöintipalveluja ja noin 2500 isännöitsijää toimii päätoimisena ammatti-isännöitsijänä. Moninainen rooli Isännöintiala on saanut pariin otteeseen negatiivista julkisuutta niin kartelliepäilyjen kuin isännöinnin luotettavuuskysymyksiin kohdistuneissa julkisissa kysymyksissä. Isännöinnin luotettavuutta taas ruodittiin syksyllä Yleisradion MOT -ohjelmassa. Teksti: Juha Ahola I sännöintiliiton puheenjohtajaksi Toivo Korhonen valittiin vuonna 2018. – Tämä on kasvava toimiala, joka voi vielä kehittyä merkittävästi. Isännöinniltä tarvitaan silloin eri alueilla erilaista apua ja osaamista. Ei ole yhtä oikeaa tai ainoaa tapaa tehdä isännöintiä, Korhonen sanoo. Suuremmat ja vaativimmat asiat kuten laajat remontit kannattaa antaa sen alan ammattilaisille. Hän on myös Jip Isännöinnin toimitusjohtaja Joensuussa. – Isännöitsijän rooli on taloyhtiössä moninainen ja keskeinen. Isännöitsijän keskeinen tehtävä on tilaajan roolissa valmistella, esitellä, kirjata ja huolehtia, että kokousten päätökset tulevat Isännöinnin edellytyksenä taloyhtiön luottamus Isännöitsijä on ekonomi, juristi, insinööri ja psykiatrikin. JIP Isännöinti toimii Pohjois-Karjalassa, toimistot sijaitsevat Joensuussa, Juuassa ja Lieksassa. – Yrityksillä onkin hyvät mahdollisuudet erikoistua asiakkuuksittain ja alueellisesti. Liitossa meillä on jäseninä noin 600 yritystä, joten Isännöintiliitto on vahva toimialan edustaja, Korhonen luonnehtii. Muutakin on julkisuudessa kuitenkin kuultu, mutta väitän, että enin osa isännöintiyrityksistä ja isännöitsijöistä toimii asiallisesti ja luotettavasti ja toiminta kestää varsin hyvin eettismoraalisen tarkastelun, Korhonen sanoo. Johtamisen kehittäminen Lähivuosina isännöintialan tulisi Toivo Korhosen mielestä kiinnittää huomiota erityisesti asiakaspalvelun, johtamisen ja tuotteistamisen kehittämiseen. Yrityksen perustajana ja toisena omistajana on Hannu Sutinen. Jos sitä ei ole ansaittu, ei ole mitään muutakaan eli isännöitsijä ei voi toimia, tai ainakin se on kovin hankalaa, eikä sopimussuhde kestä pidemmän päälle, Korhonen jatkaa. Siinä tuotiin esille isännöinnin luotettavuutta suhteessa hallinnoitavaan asiakastaloyhtiöön. – Oleellista on ymmärtää, että isännöitsijän on vastattava huutoonsa eli toimittava taloyhtiön edun mukaisesti. Ei asiassa ole kahta sanaa
• Isännöintipalvelua ostaa noin 50 000 taloyhtiötä. • Päätoimisia isännöitsijöitä on noin 2500. • Isännöintiala työllistää noin 5000 ammattilaista (Lähde: Tilastokeskus). • Alan yrityksessä työskentelee tyypillisesti 3 – 5 työntekijää. 17 Isännöintitoimiala • Suomessa toimii noin 1200 yritystä, joiden päätoimiala on kiinteistöjen isännöinti (Lähde: Tilastokeskus, toimialatilasto 2017). • Näistä yrityksistä noin 750 tarjoaa isännöintipalveluja (Lähde: Asiakastieto). • Isännöinti on mukana vuosittain noin 7 miljardin euron hankinnoissa. • Kaikista isännöintialan työntekijöistä 55 % on naisia. Kuva: ARA Suomessa traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen. Kuva: Riku Nikkilä/Maanmittauslaitos Isännöinnin edellytyksenä taloyhtiön luottamus Isännöitsijä on ekonomi, juristi, insinööri ja psykiatrikin. Asunto-osakeyhtiömalli on taannut Suomessa talojen pysymisen kunnossa
Monissa condominium-ratkaisuissa Lujasen mukaan isännöitsijä tai huoltoyhtiö lisäksi käyttää huomattavasti suurempaa valtaa kuin Suomessa, eikä lainsäädännössä useinkaan selvästi säädetä siitä, miten isännöitsijää tai huoltoyhtiötä voidaan tarvittaessa vaihtaa. n toimeenpantua tehtyjen ratkaisujen mukaisesti. että useimmat erimielisyydet isännöinnin ja asiakkaan välillä johtuvat osaamisrajan ylittämisestä sekä heikosta osapuolten välisestä viestinnästä, Korhonen väläyttää tuntojaan. Kuitenkin vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. – Ja kun osaat vielä tarjota ongelmanratkaisuun vaihtoehtojakin, olet oikeasti ammatti-isännöitsijä, jota on helppo lähestyä ja jota arvostetaan. Asunto-osakeyhtiömalli syntyi sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden tuloksena. Teollistumisen myötä osakeyhtiömalli levisi myös Suomessa, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. Se oli käytännön ratkaisu kaupungistuvan Suomen huutavaan asuntopulaan, sanoo Lujanen. Talot kunnossa Martti Lujanen pitää suomalaista asunto-osakeyhtiötä hyvänä tapana järjestää asuminen. – Suomi on ainoa maailman maa, jossa asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on hallitseva omistusasuntojen hallintamuoto, toteaa Lujanen. Hänen mukaansa condominium-mallin ongelma on, että yhteiset tilat jäävät usein hoitamatta ja tarvittavat korjaukset tekemättä. Korhosen mukaan joskus syntyy tilanteita, joissa isännöitsijältä ikään kuin edellytetään liian suurta asiantuntemusta, jopa asiasta joka ei edes kuulu isännöitsijän kanssa laadittuun sopimukseen. Ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki säädettiin Suomeen vuonna 1926. Se on yleisin ratkaisu Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikan maissa, Venäjällä ja entisissä Neuvostoliiton osavaltioissa, Kaukoidässä, Australiassa ja Afrikassa. Suomen vallitsevan asumisjärjestelyn juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin, jolloin Suomi samanaikaisesti teollistui ja kaupungistui. – Asuntoyhtiömalliin ikään kuin ajauduttiin käytännöllisistä syistä. – Suomessa taloyhtiö hakee remonttia varten, esimerkiksi putkiremonttiin, lainaa. Silloin isännöitsijällä tulee olla rohkeutta ilmaista asian oikea laita, väärinkäsitysten ja ongelmien välttämiseksi. Condominium-talossa ei ole yhtiötä, vaan yhdistys, jolla ei usein ole omaisuutta, jota voisi käyttää lainan vakuutena. Unitary systemin ja suomalaisen asunto-osakeyhtiön välinen ero on siinä, että unitary systemissa kiinteistöä ei omista juridinen henkilö vaan koki kiinteistö omistetaan yhteisesti murto-osuuksien mukaisessa suhteessa. Niinpä niiden on usein vaikea löytää vakuuksia edullisen remonttilainan saamista varten. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asunto-omistuksen keskittymistä. Ruotsissa on ollut vuosikymmenten ajan vahva osuuskuntakulttuuri, joka syntyi vahvoista osuuskuntameijereistä Ruotsissa osuuskuntamuotoinen asumismuoto on hallitseva, sanoo Martti Lajunen. Suomessa osuuskuntamalli ei yleistynyt, koska Suomen valtiolla ei ollut riittävästi rahaa sijoitettavaksi asuntojen rakentamiseen. – Toki en isännöitsijän osaamista halua vähätellä, sillä koulutetulla ja kokeneella isännöitsijällä voi olla hyvinkin laaja osaaminen, mutta rajansa meillä on kaikilla, Toivo Korhonen sanoo. Suomessa asunto-osakeyhtiömalli on taannut sen, että taloja pidetään kunnossa. Suomeen säädettiin Ruotsin mallin mukainen osakeyhtiöasetus 1864, kävi mahdolliseksi koota pääomia ja perustaa asunto-osakeyhtiöitä. Arava-lainoituksen ja asuntosäästämisen yhteisvaikutuksena kodinomistus kasvoi rajusti neljässä vuosikymmenessä. Länsinaapurissamme Ruotsissa osuuskuntiin perustuva asuminen on yhä vallitseva muoto. – Vaativalla ja laajalla palvelualalla, kuten isännöinnissä, empaattisuus, avoin ja nöyrä asenne, sekä asioiden selkeä läpinäkyvyys auttavat pääsemään keskusteluissa ja päätöksenteossa jo varsin pitkälle, Korhonen tiivistää. Tässä mallissa kukin omistaja omistaa murto-osan kiinteistöstä siten, että tähän omistukseen liittyy samanlainen asunnon hallintaoikeus kuin suomalaisessa asunto-osakeyhtiöjärjestelmässä. – Malli on ainutlaatuisen tehokas. – Lisäksi Ruotsissa ja Norjassa on laajasti käytössä asunto-osuuskuntia. 1950-luvulla alle 30 prosenttia kaupunkilaisista asuin omistusasunnossa, mutta 1980-luvulla osuus oli kasvanut lähes 70 prosenttiin. Tärkeää on siis kouluttautua ja olla ajan tasalla. n Teksti: Eero Wihuri. Jotta tätä vakuutta voidaan käyttää talokohtaisten korjausten rahoittamiseen ilman jokaisen omistajan erillistä panttaussuostumusta, on monissa kehittyneissä markkinatalousmaissa jouduttu menemään hankaliin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin. Näin sanoo ympäristöministeriön eläkkeelle jäänyt ylijohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti Martti Lujanen. Pääsääntöisesti yhteisomistuksessa on siis kaikki, mikä on asunnon sisäseinien ulkopuolella, selvittää Martti Lujanen. Yleisin kerrostalojen omistusasuntojen muoto eri puolilla maailmaa on condominium. Kolmas järjestelmä Condominium -mallin lisäksi Euroopassa muutamissa maissa on käytössä niin sanottu Unitary system. – Tarkastellessani asiakasrajapintaa liiton puheenjohtajan näkökulmasta väitän, – Isännöitsijän on vastattava huutoonsa eli toimittava taloyhtiön edun mukaisesti. Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että isännöitsijä pitää huolta omasta ammattitaidostaan, ja kykenee tunnistamaan erilaisten toimenpiteiden ajankohtaisuuden taloyhtiössä. tehtävään sopivaa ammattilaista. Lainojen vakuutena voidaan pääsääntöisesti käyttää vain itse asuntoihin liittyvää kiinnitysvakuutta, selvittää Martti Lujanen. Jos ammattitaito ei riitä, tulee se kertoa asiakkaalle ja suositella ko. 18 Asunto-osakeyhtiö – Suomalainen harvinaisuus S uomen asunto-osakeyhtiölain kaltaista järjestelmää ei ole juuri missään muualla. Asunto-osakeyhtiöt yleistyivät Suomessa vähitellen, ensin omakseen asumisen muodon otti keskiluokka. Hän julkaisi vuonna 2017 Esko Nurmen ja Laura Puron kanssa kirjan, jossa kerrotaan suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historia. Pääomaköyhässä Suomessa piti kerätä varoja asuntorakentamiseen kansalaisilta. – Condominiumissa jokainen asunto on oma kiinteistönsä, mutta yhteiset tilat, talon rakenteet, putkistot, sähköverkot ja tontin omistavat asuntojen omistajat yhteisesti
Asuntosatama on investoinut laskurin kehittämiseen noin 250 000 euroa. Korjausvelan pitäisi vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeisiin: ostajien pitää varautua remonttien maksamiseen. Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. Laskuri esimerkiksi kertoo, kuinka paljon tuleva julkisivuremontti nostaisi neliömääräistä velkaosuutta. Talotutkan laskenta perustuu Kiinteistöliiton ja Rakennustietosäätiön arvioihin kerrostalon tekniikan eri osien eliniästä ja korjauskustannuksista. Hyväja huonokuntoiset Jaakko Järvistön ja Suomen Asuntosatama Oy:n perustaja Erkki Murto-Koiviston mukaan korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyväja huonokuntoisiin. – Laskuri pistää taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin lahjomattomasti yhdelle ja samalle viivalle. n Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. VTT on arvioinut, että vuosina 2016–2025 asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat 9,4 miljardia euroa. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa. 19 Laskuri kertoo, miten tulevat remontit nostavat neliömääräistä velkaosuutta Korjausvelkalaskuri asuntokauppaan Asunnonostajat voivat nyt arvioida taloyhtiön korjausvelan. Hanketta ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Business Finland. T urussa marraskuussa järjestetyillä Isännöintipäivillä esiteltiin Talotutkaksi ristitty korjausvelkalaskuri. Nykyisin asuntojen myynti-ilmoituksissa julkaistaan myyntihinta ja velaton hintapyyntö. Sen ideana on kertoa asunnonostajille, onko taloyhtiössä korjausvelkaa. – Olen ollut mukana yli 3 000 kaupassa ja tehnyt tätä työtä yli 20 vuotta. Ostajat, myyjät ja omistajat tulevat korjausvelkatietoisiksi, painottaa Erkki Murto-Koivisto. – Rakennusten talotekniikan kunto ei selviä asunnon kuvista. Laskuri ei perustu rakennusten kuntotutkimuksiin eikä voi ottaa huomioon eri korjausvaihtoehtojen kustannuseroja. Heidän mukaansa korjausvelan pitäisi vaikuttaa taloyhtiön vastikkeisiin sekä asuntojen hintoihin, koska ostajien pitää myös varautua remonttien maksamiseen. Tärkein dokumenteista on suurelle osalle ostajista ja kiinteistönvälittäjistä vaikeaselkoinen isännöitsijäntodistus. Olen surullisena seurannut vierestä, kuinka haastavaa esimerkiksi vaikeaselkoisten isännöitsijäntodistusten lukeminen on suurimmalle osalle ostajakandidaateista, paljastaa Erkki Murto-Koivisto. Tulevien korjauksien ajankohta, ja joskus jopa kustannusarvio, löytyvät isännöitsijätodistuksesta ja taloyhtiön PTS-suunnitelmasta. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa.. Tietojen kaivaminen vaatii kuiAsuntoSatama LKV:n projektinjohtaja Jaakko Järvistö esitteli marraskuun puolivälissä Isännöitsijäpäivillä Turussa korjausvelkalaskuria isännöitsijä Harri Pailokarille. Ostajan vastuulle jää taloyhtiön piilevän korjausvelan arviointi hänen myyjältä saamistaan asiakirjoista eli isännöitsijäntodistuksesta, toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä, talousarviosta ja PTS-suunnitelmasta. Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle. Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisimpiä korjauksia. Laskuriin on valittu korjaustavan keskimääräinen hinta. – Toivomme, että korjausvelkalaskurin ansiosta kukaan ei tietämättään ota kannettavakseen asunnon velattoman kauppahinnan päälle kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa ja pistä elämäänsä suunniteltua tiukemmalle, jatkaa Järvistö. tenkin sitä, että osaa lukea näitä dokumentteja, sanoo korjausvelkalaskurin kehittäneen Suomen Asuntosatama Oy:n projektinjohtaja, diplomi-insinööri Jaakko Järvistö. Lisäksi Murto-Koivisto ja Järvistö uskovat, että korjausvelkalaskurin käytön yleistyminen pakottaisi omistajat pitämään taloista huolta
Sisäilman laatu mitattiin tarkasti ennen puhdistuskokeilun alkua, jotta mahdolliset muutokset voidaan todentaa kunnolla, sanoo Vihdin seurakunnan hallintojohtaja Tapio Yliluoma. Voidaanko – Pidämme öisin kuutta kirkkosalissa olevaa sisäilman puhdistinta päällä täydellä teholla. Päivisin puhdistimet kierrättävät ja puhdistavat noin 1 200 kuutiota ilmaa tunnissa. Kaappimalliset sisäilmapuhaltimet ovat Nummelan kirkkosalissa koekäytössä, seurakunta suunnittelee hankkivansa saliin yhden ison, seinälle asennettavan puhdistimen. Onko tässä ratkaisu moniin sisäilmaongelmista kärsiviin rakennuksiin. Hän seuraa puhelimestaan säännöllisesti kirkkosalin sisäilman laatua. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri muun silmin näkemättömien, määrä sisäilmassa putosi kahdessa viikossa 80 prosenttia. 20 K uusi sisäilmapuhdistinta kierrättää Vihdissä Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalin ilmaa. Silloin ilmaa puhdistuu noin 3 000 kuutiota tunnissa, kertoo Vihdin seurakunnan talousjohtaja Tapio Yliluoma.. Suomalaisen Genanon kehittimillä laitteilla voidaan sisäilma puhdistaa terveelliseksi. Puhdistuksen ansiosta aiemmin sisäilmaongelmista kärsineen, vuonna 1969 rakennetun kirkkosalin sisäilma on nyt terveellistä. – Kokeilun tulokset ovat olleet hyviä. Oma lukunsa ovat kosteusvauriot, joista kärsivät monet kiinteistöt. Kirkkosali on rakennusteknisesti aikansa tuote, tiilivillaseinä on rakennettu tiiviiksi ilman tuuletusvälejä, toteaa Yliluoma tyytyväisenä. – Sisäilman puhdistus toimii niin hyvin, että pystymme saamaan lisäaikaa 10-15 vuotta ison remontin tekemiselle. Se maksaisi ensimmäisen kustannusarvion mukaan noin viisi miljoonaa euroa. Esimerkiksi pienpartikkeleiden, eli kuitujen ja Vihdin seurakunta välttyy puhdistimien avulla kahdelta isolta remontilta Puhdistimilla sisäilma saadaan terveelliseksi Sisäilman laatu on viime vuosina noussut terveyteen liittyvien tutkimusten myötä yhä useammin esille. Iso puhdistin pystyy kierrättämään ilmaa noin 5 000 kuutiota tunnissa. Yöllä laitteita pidetään päällä täydellä teholla, ilmaa puhdistuu noin 3 000 kuutiota tunnissa