Nro 7/2022 8,90€ – Sähkömarkkinoilla ryhdyttävä maksamaan myös tuotantokapasiteetista Viemäritukos johti taloyhtiön konkurssiin – osakkaat menettivät asuntonsa Hissien turvalaitevikojen määrä viisinkertaistui Kiinteistönhoitajista ja isännöitsijöistä krooninen pula Kuka vastaa takan ja hormin toimivuudesta taloyhtiössä. Konkaripoliitikko Osmo Soininvaara: 4,40
Voit kouluttautua myös oppisopimuksella. Kiinteistönhoitaja, puhtausja kiinteistöpalvelujen perustutkinto Koulutus on alan peruskoulutusta, joka antaa valmiudet kiinteistönhoitajan tehtäviin. TTS Työtehoseuralla voit kouluttautua alalle tai hankkia tarvittavan lisäosaamisen. Kiinteistönhoitajat toimivat kiinteistöjen huoltoja korjaustehtävissä. Kiinteistöala teknistyy ja hakee uusia osaajia Toimitilahuoltaja, puhtausja kiinteistöpalvelujen perustutkinto Koulutus on alan peruskoulutusta, jossa opiskellaan siivoustyön perustaitoja. Lisätietoja ja hakeutuminen www.tts.fi/talonrakennusala Opintosihteeri Mia Tokkari, 044 7143 722, mia.tokkari@tts.fi HALUATKO MIELENKIINTOISEN JA VAIHTELEVAN TYÖN. Tutkinnon suoritettua ammattitaitoinen siivooja työskentelee esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa, toimistoissa tai kauppakeskuksissa. Henkilö, jolla on tiimityöja asiakaspalvelutaitoja, soveltuu alalle. meillä tehdään #ammattilaisia. Koulutus soveltuu kaikille alasta kiinnostuneille, myös maahanmuuttajataustaisille. Työhön kuuluu kiinteistön tekniikan tarkkailua, huoltoja korjaustöitä sekä piha-alueiden hoitoa. Siivousalan esihenkilö, työnjohtaja Koulutus toteutetaan työvoimakoulutuksena ja siihen voivat hakeutua henkilöt, joilla on useamman vuoden työkokemus puhtaustai kiinteistöpalvelualan tehtävistä ja kiinnostus siirtyä työnjohdollisiin tehtäviin. Ala sopii kaikille, joita kiinteistöjen kunnossapito kiinnostaa. Työhön kuuluu työn laadunvalvontaa kohteissa, henkilöstön perehdyttämistä ja opastusta työhön
– Metalleja pitää saada talteen vähemmästä enemmän, jotta energian vihreä siirtymä on ylipäätään mahdollista. 62 Takkojen ja takkahormien kunnossapidosta vastaa joko taloyhtiö tai osakas. Tämän hetkisen arvion mukaan joka neljä taloyhtiö joutuu keräämään ylimääräisiä vastikkeita osakkailta maksaakseen kohonneet energiakustannukset. Eläköitymisen lisäksi isännöintialalla on myös muita vahvoja muutosvoimia. Riskinä on, että kosteus nousee vuosien myötä sisärakenteisiin. – Kuluvalla strategiakaudella, joka käsittää vuodet 20202024, aiomme rakentaa 500-600 uutta asuntoa. 20 Suomella on edellytykset rakentaa toimintavarmasta ja hiilidioksidineutraalista sähköntuotannosta ylivertainen kansantalouden kilpailutekijä jo tällä vuosikymmenellä. – Töitä riittää taatusti ja työ on mielenkiintoista, vaativaa ja vaihtelevaa, mutta osaamista pitää olla ja sitä pitää olla valmis koko ajan kehittämään, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo. 16 Suomeen rakennetaan kiihtyvällä tahdilla tuulivoiman tuotantokapasiteettia. Kiinnostus suurempia vuokra-asuntoja kohtaan on säilynyt pandemiankin jälkeen. 38 Salaojituksen kuntotarkastus voi tuoda ison säästön. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodentakaisesta koko maassa 0,9 prosenttia. – Yksiselitteistä vastausta sille, kumpi vaihtoehto olisi sopivampi, ei ole olemassa, vaan valinta on aina taloyhtiökohtainen. 4 A jankohtaista S isältö 7 / 2022 Kuntien vuokra-asuntoyhtiö pelastui konkurssilta Kuntien yhteinen vuokra-asuntoyhtiö Kas-asunnot hoippui konkurssin partaalla alkukesästä 2012. Näin sanoo VTT:n tutkimusprofessori Päivi Kinnunen. Salaojaputkisto ei toimi tai sitä ei edes ole. 32 Uusi hissi parantaa turvallisuutta, parantaa esteettömyyttä ja lisää asumismukavuutta, mutta kyseessä on myös energiaa säästävä ratkaisu. Ala esimerkiksi digitalisoituu vauhdilla. 12 Kasvavat lämmityskulut aiheuttavat vaikeuksia taloyhtiöille. Sivu 30 Metallit saatava paremmin talteen Kaikki fossiilivapaat energiamuodot kuten tuuli-, aurinkotai ydinvoima vaativat toimiakseen maaperässämme esiintyviä metalleja. Vuokrakehitys pääkaupunkiseudulla selvästi muuta Suomea hitaampaa ?. – Sähkömarkkinoilla pitää päästä tilanteeseen, jossa ollaan valmiita maksamaan tuotantokapasiteetista, sanoo Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin hallituksen puheenjohtaja, konkaripoliitikko Osmo Soininvaara (kesk.) Sivu 10 Isännöitsijän keskipalkka yli 3 800 euroa ?. Tällä hetkellä ala kärsii kroonisesta työvoimapulasta. Samaa voidaan sanoa myös vaikkapa sähköautoista, läppäreistä tai älypuhelimista. Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2022 kolmannelta neljännekseltä heinäsyyskuulta. Vanhojen kerrostalojen katto-, pinta ja sulamisvesien ohjauksissa on usein puutteita. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kokoaikatyötä tekevien isännöintialan ammattilaisten keskiansio oli 3 832 euroa kuukaudessa, mikä on suomalaisten keskiansiota korkeampi. Ylivertainen sähköntuotantokapasiteetti voi olla suomalaisille samanlainen kansantalouden nostaja kuin mitä oli Nokia-konsernin nousu 1990–luvulla. Digitalisoitumisesta huolimatta työ ei alalla kuitenkaan kokonaisuudessaan vähene, vaan muun muassa lisääntyvä sääntely ja taloyhtiöiden energiamurros tuo lisää töitä. Suurin osa kiinteistönhoitajaksi opiskelijoista suorittaa alan perustutkinnon, joka on ikään kuin alalla toimimisen edellytys. Näistä asunnoista yli 400 on joko jo rakennettu, tai rakennuspäätös on tehty, kertoo toimitusjohtaja Jarmo Kuosa. Vedet saattavat johtua katolta seinän viereen, mikä pitää perusmuurin kosteana. Missään kaupungissa vuokrataso ei laskenut koko kaupungin tasolla, mutta vuokrataso pysyi lähes muuttumattomana viime vuoteen verrattuna Mikkelissä (+0,1 %), Porissa (+0,2 %) ja Helsingissä. Yhtiötä rasittivat suuret velat ja korjausvelkaiset kohteet, joissa oli aivan liian paljon tyhjiä asuntoja. Se kasvaa nyt noin 1 000 megawatilla vuodessa, määrä merkitsee yhden ydinvoimalan tuotantotehoa. Päätös hissin modernisoinnin tai uuden hissin hankkimisen väliltä voi olla taloyhtiölle hankala. Uusi hissi puolittaa sähkönkulutuksen. Ala onkin kasvussa ja töitä riittää myös tulevaisuudessa. Hissin täysmodernisoinnin ja täysin uuden hissin hankkiminen ei kustannuksiltaan välttämättä kovin paljon eroa ole, mutta sekin on täysin tapauskohtaista, kertoo konsultti Ville Pitkänen F&L Hissikonsultointi Oy:stä. Eniten vuokrat nousivat Rovaniemellä (+2,5 %), Oulussa +(2.0 %), Turussa (+1,8 %) sekä Tampereella (+1,6 %). Sivu 24 Kapasiteetista maksaminen leikkaisi sähkön hintoja Suomi on osana pohjoismaista yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joten kotimaan sähkömarkkinoiden lisäksi sekä naapurivaltioiden että jopa Keski-Euroopan sähkömarkkinatilanne vaikuttavat myös meillä nähtäviin hintoihin. Konkurssiin hakeutumisen vuoksi taloyhtiön 12 osakkeen omistajaa menettivät asuntoihin sijoitetut rahat. Sivu 48 Uusi vai modernisoitu hissi. Vuokrien vuosikasvu oli pääkaupunkiseudulla (+0,3 %) selvästi muuta Suomea (+1,2 %) hitaampaa. 10 Viemäritukoksesta alkoi epäonninen tapahtumasarja, joka johti kaavilaisen kerrostaloyhtiön konkurssiin. Yhtiöjärjestyksessä voi olla selkeä määräys, että taloyhtiö vastaa takoista ja niiden hormeista tai, että ne ovat osakkaan vastuulla.. 42 Kiinteistöpalvelualan työllisyyden odotetaan kasvavan
09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan tai käytön hetkellistä muuttamista tehotasapainon hallinnan tarpeisiin. Asuntosäätiön kiinteistöpäällikön Teemu Jalomäen mukaan kysyntäjousto toteutuu käytännössä sähkönsiirron muutoksissa sekuntitasolla, mikä ei vaikuta asumismukavuuteen. Kysyntäjoustoon Asuntosäätiössä päätettiin siirtyä alun perin erityisesti sen tarjoamien kustannussäästöjen vuoksi, mutta toimenpide on entistäkin ajankohtaisempi nyt, kun kulutushuippuja on tärkeää tasata energian saatavuuden vuoksi. – Yhteistyö hallitusten kanssa on isännöitsijän työtehtävistä tärkein. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.karprint.fi Isännöitsijä yhä useammin ”emännöitsijä” ?. Asuntosäätiö siirtyy asuinkiinteistöissään sähkön kysyntäjoustoon kaikissa noin 50 maalämpökohteessaan. Isännöintiala naisistuu vauhdilla: jo yli puolet kaikista alalla työskentelevistä ammattilaisista on naisia. Taloyhtiömaailman digitalisoituminen, korjausrakentamisbuumi, lainansaantihaasteet ja energiatehokkuusvaateet tulevat entisestään lisäämään osaavan isännöinnin kysyntää. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Sillä on lähes 18 000 asuntoa 32 paikkakunnalla, asumisoikeusasuntoja sekä vuokraja omistusasuntoja. Järkevöittämällä sähkönkulutusta pystytään hillitsemään sähkönkäyttäjien kustannuksia sekä takaamaan energian riittävyyttä. Tapahtumassa palkittiin vuoden parhaat Isännöitsijä 2022 sekä Isännöintiammattilainen 2022. Kun asiakkaat tietävät alasta enemmän, arvostus ja luottamus saadaan paremmaksi.. Vuonna 2021 Pulkkinen käynnisti myös #isännöintitunnetuksihaasteen, jotta isännöitsijät itse tekisivät työtään tunnetuksi sosiaalisessa mediassa. Kysyntäjouston lisääminen on yksi toimenpide, jolla yritetään turvata nykyisen markkinamallin säilyminen jatkossakin. Joustamaton tuotanto asettaa haasteita nykyiselle markkinamallille, jossa vain energialla käydään kauppaa. Hän aloitti isännöitsijän työt kymmenisen vuotta sitten ja on toinen isänsä perustaman Keravan Isännöinti Oy:n pääosakkaista. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 75 €/v (8 nroa) Kestotilaus 68 €/v Painopaikka: Printall, Tallinna Aikakausmedia ry:n jäsen. Liikevaihto oli viime vuonna lähes 200 miljoonaa euroa. Isännöintiala kokoontui syyskuun lopussa alan suurimpaan tapahtumaan Isännöintipäiville Jyväskylään. Tilastojen valossa isännöintiala naisistuu vauhdilla. 5 P ääkirjoitus A suntosäätiö siirtyy sähkön kysyntäjoustoon noin 50 maalämpökohteessaan. Käytännössä maalämpölaitteisiin asennetaan ohjauslaite, joka kytkee maalämpölaitteen pois päältä, jos sähköverkossa on tehovaje. Kuva: Heini Lehväslaiho/Kustannusyhtiö Teos Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2022 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Isännöitsijä 2022 -voittajaksi valittiin keravalainen Anne Pulkkinen. Vuosittain käynnistyy noin 400 uuden asunnon tuotanto. Kysyntäjoustossa sähkön käyttö siirretään kulutusja hintapiikeistä edullisempiin ajankohtiin. – Haluan viedä isännöitsijän työtä kohti asiantuntijaroolia. Suomalaisista 2,7 miljoonaa asuu taloyhtiöissä ja taloyhtiöistä yli puolet on ammattimaisen isännöinnin hoidossa. Järjestelmän perustamiskustannus Asuntosäätiölle on noin 20 000 euroa, ja investoinnin takaisinmaksu alle vuoden. Asennukset alkoivat syksyllä ja tavoitteena on saada maalämpökohteet siirrettyä kysyntäjoustoon ensi vuoden aikana. Medianomiksi aiemmin opiskellut Pulkkinen kehittää isännöintiä viestinnän keinoin, usein yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kampanjassa ravisteltiin suuren yleisön mielikuvia isännöitsijöistä. Tavoitteena on tuoda säästöjä sekä asukkaille että energiantuotantoon. Anne Pulkkinen vuoden isännöitsijä ?. Kysyntäjouston käyttö tukee uusiutuvan energian käytön lisääntymistä ja energiajärjestelmän kehittymistä, kun tarve varavoimaloiden rakentamiselle ja käytölle vähenee. Kysyntäjoustoa tarvitaan lisää, kun joustamattoman tuotannon, esimerkiksi ydinvoiman ja uusiutuvan energian, määrä verkossa lisääntyy. Asuntosäätiö on yksi suurimpia suomalaisia asuinkiinteistöjen omistajia Suomessa. Silloin isännöitsijä ja hallitus pääsevät miettimään ja toteuttamaan tavoitteita yhdessä. Asuntosäätiö siirtää sähkön kysyntäjoustoon – milloin muut. Uudenkylänmäellä Espoossa on ensimmäinen Asuntosäätiön kohde, jossa sähkön kysyntäjousto on otettu käyttöön. Tehovaje tarkoittaa tilannetta, jossa sähkön tuotanto ei riitä kattamaan sen kysyntää. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Kannen kuva: Helenin hallituksen puheenjohtaja Osmo Soininvaara kehottaa kotitalouksia pohtimaan pörssisähköä. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan alan monipuolistuminen on todella positiivista, mutta kasvavat osaamisvaateet ja eläköityvä ammattikunta asettaa niin isännöintiyritykset kuin taloyhtiötkin pulmalliseen tilanteeseen – uusia osaajia ei virtaa alalle samaa vauhtia kuin konkareita eläköityy
Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin hallituksen puheenjohtaja, konkaripoliitikko Osmo Soininvaara (kesk.) kannustaa niitä kotitalouksia, joilla on päättynyt tai on päättymässä edullinen määräaikainen sähkösopimus, pohtimaan pörssisähkösopimusta. Keskimäärin pörssisähkö on halvempaa, sillä kun sähköyhtiöt kantavat riskin kuluttajien puolesta, eivät ne tee sitä suinkaan ilmaiseksi. Talven tullen erityisesti sähkölämmitteisten kotitalouksien sähkölasku voi nousta huomattavasti. – Pörssisähköä ostamalla voi ohjata sähkön kulutusta esimerkiksi iltoihin ja öihin, jolloin sähkön kysyntä on päivää pienempää, siksi myös hinta on edullisempi. 6 Energiayhtiö Helenin hallituksen puheenjohtaja, konkaripoliitikko Osmo Soininvaara kehottaa miettimään pörssisähkösopimusta – Sähkön hintakorjaus vaatii valtioiden toimia Pörssisähkösopimukseen siirtyminen voi olla järkevä ratkaisu kotitalouksille, koska silloin voi omalla toiminnallaan alentaa sähkönsä hintaa, sanoo Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin hallituksen puheenjohtaja ja konkaripoliitikko Osmo Soininvaara. – Määräaikaisten sähkösopimusten tarjoushinnat ovat nyt korkeita, koska energiayhtiöt hinnoittelevat niihin mukaan kalliit hintaa suojaavat vakuutukset. Hän myös kertoo uudesta pesukoneestaan, jossa on aikakytkin. Teksti: Eero Wihuri S ähkön hinta on kohonnut vuoden mittaan paljon Ukrainan sodan seurauksena, mutta huippu saattaa olla vasta horisontissa. – Sen avulla voin säätää pyykinpesun alkavan vaikka kymmenen tunnin kuluttua, kun sähkön hinta on edullisempi. Pörssisähkösopimuksella voi ohjata kulutustaan paljon keskiarvoa alemmaksi eikä tarvitse rahoittaa sähköyhtiöiden kalliita vakuuksia. Suoraa sähkölämmitystä Soininvaara pitää hölmönä lämmitysjärjestelmänä. Tästä syystä päiväsaikaan käytettävä sähkö on huomattavasti kalliimpaa kuin yöllä käytetty, pääosa sähköstä kulutetaan päiväsaikaan aamuseitsemän ja iltakahdeksan välillä Soininvaara sanoo kotitalouksien pystyvän varsin helposti muuttamaan sähkönkulutustaan, ja samalla pienentämään sähkölaskun suuruutta. Pörssisähköä ostava pääsee Osmo Soininvaaran mukaan halvemmalla, koska sähkön kulutusta voi ohjata niin sanottuihin halpoihin tunteihin. – Automatiikka kehittyy, se mahdollistaa sähkön kulutuksen sopeuttamisen. Hintamekanismi rikki Sähkön hinta muodostuu monesta eri palasesta. Korkean kysynnän aikana hinta nousee ja matalan kysynnän aikana päin vastoin. Yksi mahdollisuus on myös siirtyä käyttämään varaavia pattereita niin, että sähkön kulutuksessa voi pitää tuntien taukoja. – Suora sähkölämmitys kannattaa muuttaa tavalla tai toisella varaavaksi. Talon lämmitystä voi pitää tunnin tai pari tauolla ilman että tulee kylmää, leipoa ei pidä aivan milloin vain, luettelee Soininvaara. Suomi on osana pohjoismaista yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joten kotimaan sähkömarkkinoiden lisäksi sekä naapurivaltioiden että jopa Keski-Euroopan sähkömarkkinatilanne vaikuttavat myös meillä nähtäviin hintoihin.. Esimerkiksi pakastimen kulutusta voi ajoittaa niin, että pakastin ei kuluta mitään hintapiikkien aikana ja jäähdyttää itsensä halvan sähkön aikana jopa vähän kylmemmäksi, jotta on joustonvaraa
Kuva: Milka Alanen/ Kustannusyhtiö Teos. Esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon voidaan saada sähkön kysyntäjoustoja varaavien kattiloiden avulla. 7 Osmo Soininvaaran mielestä sähköjärjestelmä tarvitsee enemmän kysyntäjoustoa
Venäjän tuonti on vaikuttanut myynnissä olevan sähkön määrään huomattavasti sillä verkkoyhtiö Fingridin mukaan sähköä on tuotu aiemmin Venäjältä noin 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta. Sota on nostanut polttoaineiden, kuten maakaasun ja hiilen hintaa, jonka lisäksi Suomeen ei enää tuoda sähköä Venäjältä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lämmityksessä voidaan hyödyntää varaavaa järjestelmää. Suomi on lähes kokonaan sähköntuotannossa omavarainen, ja kokonaan Suomen arvioidaan olevaan omavarainen viimeistään vuonna 2024. • Muita kirjoja ovat muun muassa Jäähyväiset eduskunnalle (2015). – Esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen suunnittelee ensi vaiheessa 150 megawatin sähkökattiloita, joihin voidaan varata edullista sähköä. Tämä tulee vähentämään kaukolämmön tekemistä polttaen. Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1985 lähtien. Tällöin halpaa sähköä syötetään halpaa sähköä syötetään yksinkertaisesti vain akkuihin ja puretaan kalliin sähkön aikana, mutta tämä vaatii jotain mullistavaa. Soininvaaran mukaan Suomi saa tarvitsemansa sähkön tuulienergiasta, mutta sääriippuvaisena se tulee olemaan ailahtelevaa. Tämä voi tasoittaa runsaan 1 000 megawatin vaihtelun tuulivoimassa, mutta tuulivoima tulee vaihtelemaan paljon enemmän. Venäjältä tuonnin loppuminen on näkynyt erityisesti hintapiikkinä pörssisähkön hinnassa vähätuulisina aikoina. – Vedyn kautta sähkön voi muuttaa synteettisiksi polttoaineiksi, joita voi myydä joko ulos tai käyttää itse. Tällä hetkellä Executive in Residence, Aalto-yliopisto, taloustieteen laitos.. Tämä leikkaisi sähkön korkeita hintoja. Millainen on Suomen, ja koko Euroopan, energiahuollon tulevaisuus. – Sähkön hintamekanismi, jossa kallein tuotantomuoto määrittää markkinahinnan, on rikki. Tähän asti kapasiteetista ei olla oltu valmiita maksamaan. Erityisesti puun poltto kaukolämmön tuotannossa vähenee, kunhan sähkömarkkinat vähän asettuvat. • Akateeminen ura: Postija lennätinhallituksen tutkija 1971–74, Suomen Akatemian tutkimuksen suunnittelija 1974–75, Helsingin yliopiston tilastotieteen laitoksen vt. Osmo Soininvaaran mukaan joudumme varautumaan siihen, että sähkö on Keski-Euroopassa kallista vuosia. Ukrainan sodan lisäksi Etelä-Norjan erittäin heikosta vesitilanteesta johtunut tuotannon vähentyminen on vaikuttanut sähkön hinnan nousuun. Osmo Soininvaara ei tätä ajatusta kannata. Kuva: Heini Lehväslaiho/Teos Osmo Soininvaara • Ikä: 71 • Koulutus: Valtiotieteen lisensiaatti tilastotieteestä • Poliittinen ura: Peruspalveluministeri vuosina 2000-2002. Tuulienergiaa pannaan jo nyt talteen säännöstelyaltaisiin silloin kun tuulee. – Koska Venäjän ja Saksan väliset maakaasuputket on tuhottu sabotaasilla, meidän pitää ajatella Euroopan energiahuoltoa ilman venäläistä maakaasua myös Ukrainan sodan jälkeisessä tilanteessa, toteaa Osmo Soininvaara. apulaisprofessori vuonna 1985. Sähköyhtiöt näkevät tämän tilastoistaan. Vihreiden kansanedustaja viisi vaalikautta vuosina 1987–1991, 1995–2007 ja 2011–2015. Jossain päin tuulee aina. Sähköä pitää pystyä varastoimaan tavalla tai toisella. Näin kaukolämmön tuotantoonkin voidaan koko maassa saavuttaa hyvinkin tuhannen megawatin joustava osa sähkön kulutusta. Soininvaara kehottaa miettimään Euroopan sähkömarkkinaa laajemmasta näkökulmasta. Edelleen Soininvaaran aiempia kirjoja ovat muun muassa Satakomitea – miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa (Teos, 2010), Vauraus ja aika (Teos, 2007) sekä Fillarilla Nizzaan (Teos, 2008). Soininvaara huomauttaa, että varaavassa sähkölämmityksessä pörssisähkö on paljon halvempi vaihtoehto kuin kiinteähintainen, joka on kallista aina. Natriumakku voi olla tämä ratkaisu. Vihreiden keskeisimpiin kysymyksiin ja kipupisteisiin pureudutaan teoksessa Vihreä politiikka (Teos, 2012). n Osmo Soininvaaran mukaan määräaikaiset kiinteähintaiset sähkösopimukset ovat kalliita kotitalouksille, koska energiayhtiöt hinnoittelevat niihin kalliita hintavakuutuksia. Norjan ja Iso-Britannian väliin otettiin myös viime vuonna käyttöön uusi sähkön vientiin tarkoitettu kaapeli. Vedyn Osmo Soininvaara näkee suureksi ratkaisuksi sähkön tuotantoon. lehtori 1975–78, assistentti 1978–85 ja vt. On myös mahdollista, että akut kehittyvät. 8 Tänä vuonna sähkön markkinahintaan on vaikuttanut erityisesti Ukrainan sota. – Lisäksi tullaan tarvitsemaan sähköön nykyistä enemmän kysyntäjoustoja. Soininvaara myös korostaa, että myös kaukolämmön tuotannossa voidaan käyttää halpaa sähköä silloin kun sitä on saatavilla. Jos meidän pitäisi olla sähkön suhteen omavaraisia tunneittain, kalliit tunnit olisivat vielä paljon kalliimpia, ja suoranaiseen sähkön säännöstelyyn pitäisi ryhtyä. Energiahuollon tulevaisuus. Kun samalla kiinteähintaisen valitsevat ne, joiden sähkön tarve painottuu kalliisiin tunteihin, suorassa sähkölämmityksessä tarve on suurin talvisin korkeapaineen ja kovanpakkasen aikaan, jolloin tuulivoimaa on vähän tarjolla. – Me olemme riippuvaisia sähkön tuonnista. Se tekee kiinteähintaisesta entistä kalliimpaa. – Sähkömarkkinoilla pitää päästä tilanteeseen, jossa ollaan valmiita maksamaan tuotantokapasiteetista. Paineet hinnoittelumallin muuttamiseksi kasvavat, mutta korjaaminen vaatii valtiollisia toimenpiteitä. • Kirjallinen ura: Kirjoittanut lukuisia tietokirjoja ja poliittisia kirjoja. Ydinvoiman lisärakentaminen puolestaan vie aikaa vuosia. Teoksen kustantama 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka, oli vuoden 2021 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas. – Keskeiseksi kysymykseksi nousee sähkön varastointi. – Mitä paremmat sähkön siirtoyhteydet ovat ympäri Eurooppaa, sitä tasaisemmin tuulivoima sähköä tuottaa. Sen myötä sähköä viedään entistä enemmän Euroopan maihin, joissa fossiiliset polttoaineet määrittävät sähkön hintatasoa enemmän kuin Pohjoismaissa. Kannattaisiko silloin Suomen irrottautua Euroopan sähkömarkkinoista, jotta voisimme käyttää edullisempaa sähköä. Koska tuulivoiman tuotanto ei ole tasaista, tarvitsemme ostosähköä silloin kun ei tuule. – Tämä tulee lisäämään pörssisähkön suosiota. Tämä nostaa sen hintaa myös Pohjoismaissa
Ongelmaksi koitui se, ettei taloyhtiöllä ollut rahaa tehdä kaikkia vesivahingon vaatimia korjauksia. 10 K aavilla Pohjois-Savossa sijaitsevan kerrostaloyhtiön hallitus joutui viime elokuussa tekemään kivuliaan, mutta välttämättömän päätöksen. Minä menetin ison summan rahaa, samoin äitini, huokaa Keijo Huldén. Taloyhtiön olisi pitänyt tehdä lähiaikoina putkiremontti, lisäksi pikaisesti ennen talvea olisi pitänyt uusia lämmitysjärjestelmä. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Mikvi Oy Taloyhtiön konkurssi raukesi varojen puutteeseen. – Konkurssiin hakeutumisen vuoksi taloyhtiön 12 osakkeenomistajaa menettivät asuntoihin sijoitetut rahat. Konkurssia oli pakko hakea, Kaavilaisen kerrostaloyhtiön ikävyydet alkoivat viemäritukoksesta Epäonnen kierre syöksi taloyhtiön konkurssiin Asunto-osakeyhtiö eli tuttavallisemmin taloyhtiökin voi joutua konkurssiin siinä missä muutkin yhtiöt, vaikka taloyhtiöiden konkurssit ovat toistaiseksi olleet erittäin harvinaisia. Siksi yksi kolmesta rapusta asetettiin asumiskieltoon. Kysyimme pankista lainaa, mutta sitä ei meille myönnetty. Taloyhtiön hallitukseen kuulunut Huldén asui 92-vuotiaan äitinsä kanssa heidän omistamassaan 80 neliön huoneistossa. Taloyhtiö ajautui hakemaan konkurssia osittain epäonnekkaiden tapahtumien vuoksi. – Oma asunto oli äitini vanhuuden turva, samoin ajattelin oman asunnon turvaavan myös minun vanhuuteni. Konkurssi vei tuon turvan, sanoo harmissaan 70-vuotias Huldén. Taloyhtiön hallitus oli pakotettu hakemaan asunto-osakeyhtiö konkurssiin varojen puutteen vuoksi. – Nämä välttämättömät korjaukset olisivat vaatineet paljon rahaa. Taloustilannetta vaikeutti myös yhden asunnon vastikerästit, joiden vuoksi yhtiö otti asunnon hallintaansa. Kolmikerroksinen, 12 asunnon talo on rakennettu 1960-luvulla. – Tukos avattiin, mutta se aiheutti vesivahingon. – Asbestin poistaminen on huomattavan kallista. Kaavilaisen taloyhtiön osakkaille konkurssiin hakeutuminen oli kipeä, mutta välttämätön päätös. Kaiken tämän keskellä talosta lähti useita vuokralaisia. – Kaikki alkoi yhdessä asunnossa havaitusta viemäritukoksesta, toteaa Huldén. Pesänhoitajan mukaan tällä hetkellä ei tiedetä, mitä tyhjillään olevalle talolle tapahtuu.. Talon rakenteista löytyi myös asbestia vesivahingon korjaustöiden yhteydessä
Talon vesija sähköliittymät on katkaistu. Konkurssiin hakeutumisen jälkeen asukkailla oli yhdestä kolmeen kuukauteen aikaa muuttaa talosta pois. Yhdestä kolmeen kuukautta Kun taloyhtiö jätti käräjäoikeudelle konkurssihakemus, määräsi oikeus nopeasti taloyhtiölle pesänhoitajan. Sen jälkeen konkurssipesä on todennut, ettei pesän omaisuus riitä mitenkään menoihin. – Asukkaat sopivat pesänhoitajan kanssa muuttoaikatauluista. 11 koska taloyhtiön varat eivät riittäneet enää välttämättömään kunnossapitoon kuten lämmitykseen tai valaistukseen. Pisin asumisaika oli vuokralla asuneilla, kertoo Keijo Huldén. Oman kodin yllättävä menettäminen oli shokki. Nyt ulosottoviranomainen selvittää, onko taloyhtiöllä mahdollisia saatavia. Taloyhtiöllä ei ollut puskurirahaa sukanvarressa. Avuksi tuli kuitenkin Kaavin kunta. Konkurssipesänhoitaja Esa Hannula Asianajotoimisto Kallasta sanoo konkurssin rauenneen varojen puutteeseen. Näistä kymmenessä tapauksessa konkurssin hakija on ollut taloyhtiö tai muu talon omistajataho. Ja lisäksi olisi pitänyt tehdä isoja, kalliita remontteja. Asukkaat joutuivat muuttamaan konkurssiin haetun taloyhtiön asunnoista yhdenkolmen kuukauden kuluessa.. Konkurssit voivat yleistyä esimerkiksi kasvavien energiakustannusten ja tekemättömien remonttien vuoksi, mutta konkurssitapausten määrä ei tule räjähtämään merkittävään kasvuun, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. – Taloyhtiöiden konkurssit ovat harvinaisia. Kolmessa tapauksessa hakija on ollut puolestaan taloyhtiön velkoja ja yhdessä konkurssissa valtio. Kiinteistöliiton viime vuonna tekemän talousja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä. Ongelmia on taloyhtiöillä, joilla on korvausvelkaa. n Konkurssiin menneessä kerrostaloyhtiössä on 12 asuntoa, jotka on tyhjennetty. Passiivista oli viimeisessäkin yhtiökokouksessa, konkurssiin hakeutumisesta oli päättämässä neljä kahdestatoista asunnon omistajasta. Määräysvalta kiinteistöön on palautumassa asunto-osakeyhtiölle, joka ei pysty jatkamaan toimintaansa. – Jälkiviisaana voi sanoa, että silloin olisi pitänyt tarttua tiukemmin tiedossa olleisiin ongelmiin. Moni asunnon omistaja oli kuitenkin passiivinen, vaikka tilintarkastaja varoitti taloyhtiön heikentyvästä tilanteesta. Hallitus oli pakkoraossa, konkurssi oli ainoa keino. Nyt kerrostalo on tyhjillään, talosta on katkaistu lämpö ja vesi. – Tällä hetkellä olemme eräänlaisessa välitilassa. – Kiinteistö oli konkurssihuutokaupassa, mutta talosta ei tehty yhtään hyväksyttävää tarjousta. – Ilmeisesti talon kunto säikäytti mahdollisia ostajia, arvelee Huldén. Huldén kertoo ensimmäisten, selkeiden merkkien tulossa olevista vaikeuksista tulleen ilmi jo kuutisen vuotta sitten. Useissa taloyhtiöissä on jo törmätty rahoitusvaikeuksiin, sillä Kiinteistöliiton viimevuotisessa kyselyssä 3,4 prosenttia taloyhtiöiden edustajista kertoi, että pyydettyä remonttilainatarjousta ei saatu ollenkaan. Konkurssit harvinaisia Oikeusrekisterikeskuksen tiedoista löytyy kaikkiaan viimeisen neljän vuoden ajalta yhteensä 14 asunto-osakeyhtiön konkurssia. Tällä hetkellä ratkaisematta on, mitä talolle tulee tapahtumaan. Kyselyn mukaan rahoituksen saaminen on hankaloitunut usean vuoden ajan. Onneksi kukaan ei joutunut taivasalle. – Kaavin kunnan avulla kotinsa konkurssissa menettäneille löytyi aika nopeasti uusi vuokrakoti. Kuitenkin etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. Konkurssipesä yritti myydä kerrostaloa nettihuutokaupoissa, mutta tulokset olivat laihoja. Joku voi sen ostaa, tai se mahdollisesti puretaan, sanoo Hannula
Ja vähintään jonkin verran huolissaan on peräti 96 prosenttia vastanneista. Joka neljäs taloyhtiö ilmoittaa joutuvansa todennäköisesti keräämään ylimääräisen yhtiövastikkeen nousevien energiakustannusten kattamiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaa kysyi jäsenistöltään, miten energian hinnan nousu näkyy taloyhtiöiden arjessa. 12 Taloyhtiöissä energiaa voidaan säästää säätämällä asuntojen sisälämpötila noin 21-asteeseen. Yli puolet vastaajista, 53 prosenttia, kertoo olevansa melko paljon tai todella paljon huolissaan. Näin nopeaa energiakustannusten nousua ei löydy lähihistoriasta. Neljä viidestä kaikista vastanneista pelkään ainakin jonkin verran sitä, riittääkö taloyhtiön kassa tulevien menojen maksamiseen ilman lisävastikkeiden keräämistä. Taloyhtiön hoitokuluista energiaja vesikustannukset ovat tyypillisesti olleet noin 30–40 prosenttia, mutta nyt osuus on kovassa kasvussa.. Mikäli varsinaisessa yhtiökokouksessa ei ole myönnetty hallitukselle valtuutta periä ylimääräisiä yhtiövastikkeita ja taloyhtiön kassa on tyhjä, jää ainoaksi mahdollisuudeksi järjestää ylimääräinen yhtiökokous päättämään asiasta. Tämä voi johtaa vakavaraisenkin taloyhtiön haastavaan tilanteeseen. Ylimääräisen yhtiökokouksen vastanneista joutuu pitämään todennäköisesti 7,4 prosenttia vastanneista, ja 38,8 prosenttia vastanneista kertoo olevan vielä liian aikaista sanoa. T aloyhtiöissä eniten energiaa kuluu lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Lisäksi 42 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että vielä on liian aikaista sanoa, joudutaanko näin tekemään. – Taloyhtiöissä näytetään kyselyn perusteella olevan hyvin hereillä energiansäästön osalta. Jopa 74 prosenttia vastaajista kertoo, että energiankustannusten nousu on saanut taloyhtiön miettimään energiansäästötoimia, Taloyhtiöpäättäjät todella huolissaan energiakustannusten noususta Joka neljäs taloyhtiö keräämässä ylimääräisen vastikkeen Energiakustannusten nousu huolestuttaa taloyhtiöpäättäjiä nyt paljon ja monessa taloyhtiössä mietitään kuumeisesti, miten taloyhtiön kassa saadaan kestämään talven yli
Nyt julkaistut luvut kotitalouksien lämmitysmuodoista ovat ennakollisia. Pitkällä tähtäimellä on erittäin tärkeää tuntea oma taloyhtiö ja sen energiankäyttö. Kulutustutkimuksen vuoden 2022 tietojen mukaan useammassa kuin joka kolmannessa omakotitalossa sähkö oli ensisijainen lämmönlähde. Kiinteistöliiton tulkinnan mukaan hallitus voi päättää myös esimerkiksi saunavuorojen karsimisesta tai uudelleenjärjestelystä, jotta lämmitysaikaa saadaan kokonaisuudessaan tiivistettyä. n M aalämpö ja ilmalämpöpumppu ovat yleistyneet kotitalouksien pääasiallisina lämmitystapoina. Viestinnän, huollon, ylläpidon ja korjaamisen suhteen on hyvä toimia suunnitelmallisesti. Omakotitaloista jo 12 prosenttia lämpenee ensisijaisesti ilmalämpöpumpuilla. – Asukkaille on toki tarpeen kertoa, minkä vuoksi tällaisiin toimiin on ryhdytty, ja että viime kädessä myös osakkaat säästävät, kun taloyhtiö järkevöittää energiankäyttöään, Tapio Haltia sanoo. Kaikista taloista yhdeksän prosenttia lämmitetään maalämmöllä. Mitä voi tehdä. Myös vaikkapa kylmäkellarin jäähdytyksen mielekkyyttä voidaan pohtia, jos se on kovin vähäisellä käytöllä. – Muutos on iso. kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Sähkölämmitys on yhä omakotitalojen yleisin lämmitysmuoto. Päätös tästä tulee tehdä yhtiökokouksessa. Taloyhtiöt joutuvat energiansäästötoimia suunnitellessaan pohtimaan myös sitä, kenellä on valtuudet päättää energiansäästöön liittyvistä ratkaisuista. n Öljy painumassa lämmitysmuotona marginaaliin. Asukkaan omia energiansäästötoimenpiteitä ovat esimerkiksi suihkussa käydessä suihkuhanan sulkeminen saippuoimisen ajaksi ja asunnon ikkunoiden sisäpuitteen tiivistyksistä huolehtiminen. – On kiinnostavaa, että maalämpö on yleistynyt pääasiallisena lämmitystapana jokaisessa tarkastellussa talotyypissä. Tehokas keino taloyhtiön energiansäästötoimille on asuntojen huonelämpötilan säätö 21 asteeseen ja yhteisten tilojen, kuten porrashuoneiden, lämpötilan säätö noin 17 asteeseen. Kulutustutkimuksen tietojen perusteella omakotitaloissa ja muissa pientaloissa on luovuttu sähköja öljylämmityksestä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen vuoden 2022 ennakolliseen aineistoon. Vuonna 2016 vastaava osuus oli kaksi prosenttia. Kuusi vuotta aiemmin öljylämmityksen osuus oli 16 prosenttia. Jopa kerrostaloissa maalämpö on yleistynyt, kulutustutkimuksesta vastaava yliaktuaari Tuomas Parikka sanoo. Näin on mahdollista paitsi säästää energiaa, myös parantaa energiatehokkuutta. Jatkoanalyyseissä on mielenkiintoista selvittää, miten ilmalämpöpumpun päälämmönlähteeksi valinneiden kotitalouksien energiankulutus suhteutuu muiden talouksien energiankulutukseen, Tilastokeskuksen energiatilastojen asiantuntija, yliaktuaari Virve Rouhiainen kertoo. Tiedot perustuvat kotitalouksien omiin vastauksiin. Asukas voi hienosäätää kotinsa lämpötilaa aktiivisella termostaatin käyttämisellä, mutta koko kiinteistön lämpötilaa hallitaan taloyhtiön lämmönjakohuoneesta ja lämmitysjärjestelmän asetusarvojen perusteella. Arvion perusteella noin 40 prosentissa omakotitaloista olisi ilmalämpöpumppu. – Huoneistojen lämpötilaan vaikuttavista suuremmista muutoksista on kuitenkin syytä päättää yhtiökokouksessa, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia. Viime vuosina noin joka toiseen uuteen sähkölämmitteiseen pientaloon on valittu suora sähkölämmitys. Hallitusohjelman mukaisesti fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan 2030-luvun alkuun mennessä. Tuki on vauhdittanut muutosta, Rouhiainen sanoo. Rouhiaisen mukaan sähkölämmityksen osuudessa havaittuja muutoksia tulee selvittää vielä tarkemmin. Kulutustutkimuksen tiedonkeruu jatkuu vuoden 2023 alkuun asti. Jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiaa oman kodin seinien sisäpuolella kuluu. – Kesäkuusta 2020 alkaen omakotitalossa asuvat ovat voineet saada tukea öljylämmityksestä luopumiseen. – I l ma lä mpöpu mppua käytetään yleisesti lisälämmittimenä. 13 Yksittäisen asukkaan tai perheen energiansäästötoimien merkitys uhkaa kuitenkin jäädä vähäiseksi, jos taloyhtiö ei ole hoitanut omaa osuuttaan eli huolehtinut siitä, että energiaa käytetään taloyhtiön tasolla mahdollisimman säästeliäästi. Omakotitaloissa suoran sähkölämmityksen osuus on laskenut kuudessa vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä. Yksittäisen asukkaan tai perheen energiansäästötoimien merkitys uhkaa kuitenkin jäädä vähäiseksi, jos taloyhtiö ei ole hoitanut omaa osuuttaan eli huolehtinut siitä, että energiaa käytetään taloyhtiön tasolla mahdollisimman säästeliäästi. Hyvä energiansäästökeino on myös muun muassa talosaunojen käyttöaikataulujen järkeistäminen. Suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen osuudet ovat puolestaan laskeneet. Jos taloyhtiö haluaa hillitä lämmityskulujaan, hallitus voi tehdä päätöksen lämpötilan maltillisesta laskemisesta esimerkiksi yhdellä asteella. Hakemuksia on tähän mennessä tullut noin 25 000. Öljyllä lämpenee enää 10 prosenttia omakotitaloista. Uusissa rakennushankkeissa tehdyt lämmitysratkaisut eivät riitä selitykseksi. Nykyinen akuutti tilanne ja kasvavat energiakustannukset saavat asukkaat ja taloyhtiöt miettimään, millä keinoilla omaa energiankäyttöä voisi vähentää. Myös ilmalämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Myyntitilastosta tehdyn arvion mukaan ilmalämpöpumppuja on käytössä kuitenkin selvästi enemmän. – Energiatehokkuus on keino saada aikaan viihtyisää ja ympäristöystävällistä asumista pitäen samalla asumiskustannukset kurissa, toteaa Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy
14 va muutos vahvistaa osaltaan laskutrendiä. Lisäksi lähes 14 000 henkilöllä osa maksuhäiriömerkinnöistä on merkitty maksetuiksi. Luottotietolaki muuttuu 1.12.2022 lähtien niin, että maksuhäiriömerkintä poistuu 30 päivän kuluttua siitä, kun tieto merkinnän syynä olevan saatavan maksusta on rekisteröity Asiakastiedossa. Teksti: Eero Wihuri Sähkön hinnan ennustetaan nousevan talven aikana. Tänä vuonna maksamattomista sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut 18 prosentilla, sanoo viestintäpäällikkö Ville Kauppi Asiakastiedosta. Siksi vaikeuksissa olevien kuluttajien kannattaa ajoissa ottaa yhteyttä velkojiin, kuten sähköyhtiöihin, ja pyrkiä sopimaan maksuehdoista, jotta vältytään turhilta perintätoimilta ja pahimmillaan maksuhäiriöltä, Kauppi suosittelee. – Talvi on vasta tulossa, mutta jo nyt näemme tilastoissa merkkejä siitä, että energiaja polttoainelaskut tuottavat ihmisille vaikeuksia. Valtio pyrkii helpottamaan kotitalouksien taloudellista tilannetta erilaisilla avustuksilla. Asiakastiedon mukaan määrä on pienentynyt tänä vuonna, ja luottotietolain joulukuussa voimaan astu. – Kotitalousvähennys ja sähkötuki saattavat tulla maksuun takautuvasti. Heiltä poistuu joulukuun alussa yksittäisiä merkintöjä. Kuva: Pexels M aksuhäiriömerkintöjä on tällä hetkellä 386 500 henkilöllä. Suomen hallitus on luvannut tukea kotitalouksia, joilla sähkölaskut nousevat hyvin korkeiksi. Toisaalta yleinen talouden epävarmuus ja esimerkiksi kasvavat energiakustannukset lisäävät kotitalouksien riskejä. – Sähkölaskut tulevat todennäköisesti olemaan korkeimmillaan tammi-helmikuussa 2023, joten niistä voidaan odottaa piikkiä maksuhäiriöihin ensi keväänä, hän arvioi. Laskut kannattaa aina maksaa, vaikka niistä olisi jo ehtinyt Turhilta perintätoimilta ja pahimmillaan maksuhäiriöltä voi pyrkiä välttymään maksuehdoista ajoissa sopimalla Sähkölaskut vievät yhä useamman luottotiedot Sähkön raju hinnannousu kuluvan vuoden aikana näkyy jo lisääntyvinä luottohäiriömerkintöinä, pahinta piikkiä odotetaan ensi keväälle
Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen siltä osin kuin maksettu määrä ylittäisi kyseisen ajanjakson aikana 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa. Sähkötuki katsotaan kustannusten korvaukseksi, jota ei katsottaisi tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa. Siitä voisi saada hyödyn jo verovuoden aikana hakemalla vähennyksen huomioitavaksi vuoden 2023 verokortilla. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän esitykset niin, että ne ovat voimassa tammikuun alussa. Tilanteissa, joissa kotitaloudelle olisi samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, tukea myönnettäisiin vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella. Jos kahden henkilön vakituisen asunnon sähköenergialaskut olisivat säädetyltä ajankohdalta 4 000 euroa ja molemmat hakisivat vähennystä puoliksi maksamiensa kustannusten perusteella, jaettaisiin vähennyskelpoinen osuus kustannuksista puoliksi molemmille. Hallituksen sähkötukia koskevat esitykset annettiin eduskunnalle lokakuussa. Vähennystä olisi itse haettava Verohallinnosta. Lakimuutoksen tarkoituksena on juuri tarjota kannuste maksamiseen, kun merkinnät poistuvat pian sen jälkeen. Luottoluokituksetkin yleensä paranevat hieman, vaikka vasta osa maksuhäiriömerkintöjä aiheuttaneista veloista olisi maksettu. Muilta osin vähennys myönnettäisiin vastaavalla tavalla kuin muidenkin vähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävä kotitalousvähennys. Sähkölaskusta huomioidaan enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Tuen hakija voisi saada tukea 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta 60 prosenttia. Tukea myönnettäisiin vain kotitalouden omassa käytössä olevan vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikan perusteella. Rajat, jotka määrittävät kotitalousvähennykseen oikeuttavan osuuden sähköenergiasta maksetusta määrästä, ovat sähkönkäyttöpaikkakohtaiset. 15 tulla maksuhäiriömerkintä. Esimerkiksi 1 000 euron vähennys pienentäisi henkilölle maksettavaksi määrättäviä veroja 1 000 eurolla. Luotonantaja tekee luottopäätöksen itse ja Asiakastiedon luokitus toimii päätöksenteon tukena. Kotitalousvähennyksenä vähennettävää vähennystä he saisivat molemmat 60 prosenttia 1 000 eurosta eli 600 euroa. Tukea maksetaan neljältä kuukaudelta, eli tuen enimmäismäärä koko lain voimassaoloajalta olisi 2 640 euroa. Maksunsuoritus tai maksuhäiriömerkinnän poistuminen ei siis välttämättä tarkoita, että luottoriski poistuisi kokonaan. Tukea haettaisiin Kelasta. Kotitalousvähennys on verosta tehtävä vähennys, jolloin vähennyksen määrä vastaa vähennyksestä saatava taloudellista hyötyä. Jos esimerkiksi sähkönkulutus olisi neljän kuukauden aikana yhteensä 10 000 kilowattituntia ja sähköenergiasta maksettu hinta 20 senttiä kilowattitunnilta, sähköenergiasta maksetut kustannukset olisivat 2 000 euroa. Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä ei otettaisi huomioon kotitalousvähennyksen enimmäismäärää laskettaessa, joten se ei vaikuttaisi muiden vähennykseen oikeuttavien kustannusten perusteella myönnettävään kotitalousvähennykseen. Sähköenergialaskujen perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen arvioidaan vähentävän verotuloja yhteensä noin 265 miljoonalla eurolla. Kahden hengen taloudessa molemmat voisivat hakea vähennystä maksamiensa määrien suhteessa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on henkilökohtainen eli tässä tapauksessa molemmilta vähennettäisiin vielä 100 euron omavastuu, jos heillä ei olisi muuta kotitalousvähennystä. Tässä esimerkissä sähkönkäyttöpaikkakohtainen vähennyskelpoinen osuus olisi 2 000 euroa eli molemmille tulisi kotitalousvähennykseen oikeuttavia kustannuksia 1 000 euroa. n Esimerkkilaskelma sähkölaskusta myönnettävästä kotitalousvähennyksestä n Jos verovelvollinen maksaisi 1.1.2023-30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköstä vähennyskelpoisia sähköenergialaskuja esimerkiksi 4 000 euroa, hän saisi vähentää 60 prosenttia 2 000 euroa ylittävästä osasta eli 2 000 eurosta. Vastuulliset luotonantajat hyödyntävät luokituksia, kun arvioivat luotonhakijan maksukykyä, Ville Kauppi kannustaa. Tuki olisi saajalleen verovapaa. Asiakastiedon tekemät henkilöluokitukset perustuvat ns. – Ref-merkintä kertoo aina hyvää siitä, että henkilö pyrkii saamaan oman taloutensa kuntoon. Sitä maksettaisiin 1.1.2023-30.4.2023 käytetyn sähkön perusteella. Näin ollen hänen vähennykseksi tulisi 60 prosenttia 2 000 eurosta eli 1 200 euroa, joka vähennettäisiin verosta kotitalousvähennyksenä. Näin ollen esimerkiksi lapset eivät saisi tukea vanhempiensa vakituisen asunnon sähkölaskuista. Pienituloisille sähkötuki Sähkötukeen olisi oikeus kotitalouksilla, jotka eivät tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella. Vähennyksen piiriin pääsemiseen ja vähennyksen määrään vaikuttaa käytetyn sähköenergian määrä ja sähköenergiasta maksettu hinta. Verotuksessa otetaan käyttöön väliaikainen sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennys. Kotitalousvähennyksestä apua Hallitus toteuttaa syyskuun alussa budjettiriihessä sovitun mukaisesti tuet, joilla helpotetaan niiden kotitalouksien asemaa, joilla on suuria sähkölaskuja. Henkilö saisi vähentää maksamastaan vähennykseen oikeuttavasta määrästä kotitalousvähennyksenä 60 prosenttia. Vähennystä voisi saada enimmillään 2 400 euroa. Muutoksen vaikutusarvioihin liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä. Molemmat saisivat näin ollen vähennystä 500 euroa. Tällöin vähennys olisi 60 prosenttia 2 000 eurosta eli 1 200 euroa ennen kotitalousvähennyksen 100 euron omavastuuta. Sähkönsiirrosta maksettu määrä ei oikeuttaisi kotitalousvähennykseen. Jos taas sähköstä maksettu hinta olisi kyseisessä esimerkissä 40 senttiä kilowattitunnilta, sähköenergiasta maksettu määrä olisi 4 000 euroa. Tuen maksaminen edellyttäisi 400 euron omavastuun ylittävää kuukausikohtaista sähkölaskua. Vuonna 2023 kotitalousvähennykseen oikeuttaisi myös henkilön vakituisen asunnon sähkönkäyttöpaikassa 1.1.2023-30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksettu määrä. Tässä tapauksessa vähennystä ei vielä saisi. Jos henkilöllä ei olisi kotitalousvähennystä muiden vähennyskelpoisten töiden perusteella, vähennettäisiin 1 200 eurosta 100 euron omavastuu eli vähennyksestä saatava hyöty olisi tässä esimerkissä 1 100 euroa. Esimerkkilaskelman lähde: Valtionvarainministeriö. Näin ollen enimmäistuki kuukaudessa olisi 660 euroa. Vähennyksen arvioidaan koskevan noin 252 000 kotitaloutta. monimuuttujamalleihin eli luokitukseen vaikuttaa aina monta eri tekijää. Sähkön siirrosta aiheutuneita kustannuksia ei otettaisi huomioon. Vähennykseen oikeuttaisi sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu. Samojen kustannusten perusteella voisi kuitenkin saada vähennyksen vain kerran. Tukea maksettaisiin vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista. Niille kotitalouksille, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää verovähennystä, otetaan käyttöön väliaikainen sähkötuki. Tukea myönnettäisiin 1.1.2023-30.4.2023 välisenä aikana kulutetusta sähköenergiasta maksetun määrän perusteella
Fingridin laskelmien mukaan Suomessa tuulella tuotetun sähkön määrä kasvaa keskimäärin vuodessa noin 1 000 megawatilla, yhden ydinvoimalan verran. Teksti: Eero Wihuri T uulivoimasta on tulossa tärkeä lenkki Suomen sähköntuotannon omavaraisuudelle. Hänen mukaansa olennaista on tarkastella hankkeita, jotka ovat edenneet kaavoituksessa jo pitemmälle sekä hankYli 50 metriä korkeat tuulivoimalat tarvitsevat puolustusvoimien myönteisen lausunnon ennen voimalan rakentamista. Suunnitelluista voimaloista 26 prosenttia on esiselvitysvaiheessa ja 25 prosentissa hankkeista on kaavoitus vasta aloitettu. Olemme kuitenkin arvioineet, että tänä vuonna tuulivoimaa valmistuu 1,8 gigawattia ja ensi vuonna 1,4 gigawattia, toteaa Mikkonen. Tällä hetkellä käynnissä on yli 330 maaja merituulivoimahanketta, joista valtaosa on hyvin varhaisessa vaiheessa. Leudompituulista kesäkautta hyödynnetään rakentamisessa, ja voimaloita odotetaan valmistuvaksi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla vielä alkuvuotta enemmän. Se kasvaa nyt noin 1 000 megawatilla vuodessa, määrä merkitsee yhden ydinvoimalan tuotantotehoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomi on matkalla kohti omavaraista ja puhdasta sähköntuotantoa. – Tuulivoimarakentaminen on Suomessa nyt kiivaampaa kuin koskaan aiemmin. Pelkästään alkusyksyyn mennessä Suomeen oli rakennettu 154 uutta tuulivoimalaa. Tuulivoimasta tulee Suomen suurin sähköntuotantomuoto vielä tällä vuosikymmenellä, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Maamme sähkönsiirron kantaverkon omistava verkkoyhtiö Fingrid julkaisi syyskuun lopussa hätkähdyttävän tilastotiedon. Viime vuonna Suomeen rakennettiin 141 uutta tuulivoimalaa, ja tänä vuonna tahti kiihtyy. 16 Valitukset voivat venyttää tuulivoimalahankkeen toteuttamisen kahdeksaan vuoteen Kaavavalitukset jarruttavat tuulivoiman rakentamista Suomeen rakennetaan kiihtyvällä tahdilla tuulivoiman tuotantokapasiteettia. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Tuulivoimasta on tulossa nopealla aikataululla maamme merkittävin sähkön tuotantomuoto, mutta kaavavalitukset ja alueelliset rakentamisrajoitukset jarruttavat tuulivoiman rakentamista. – Uusiakin hankkeita on vireillä runsaasti, mutta on vielä epäselvää, mitkä kaikki hankkeet toteutuvat
Esimerkiksi Etelä-Karjalan liiton ehdottamista tuulivoima-alueista 22 sai puolustusvoimilta kielteisen lausunnon. Kun tarvittava sähkö tuotetaan päästöttömästi, esimerkiksi tuulitai aurinkovoimalla, on mahdollista päästä hiilineutraaliin tuotantoon. Ja tämä on vasta alkua. Nyt työja elinkeinoministeriössä lupapäätöksen tekoon menee aikaa 18 kuukautta. Sähkön varastointi Sähköverkon toiminta vaatii, että sähköä kulutetaan yhtä paljon kuin sitä tuotetaan. Tutkat esteenä Toinen ratkaistava asia on tuulivoiman ja puolustusvoimien tarpeiden yhteensovittaminen. – Keskeisintä olisi, että hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen saataisiin lisää resursseja käsittelemään kaavoista ja luvista jätettyjä valituksia, korostaa Mikkonen. – Synteettinen metaani on yksi keino sähkön varastointiin, samoin vety. Luvituksen valmistuttua ja investointipäätöksen tekemisen jälkeen tuulivoiman rakentaminen etenee kuitenkin nopeasti, tarkentaa Anni Mikkonen. Valitusten vuoksi tuulivoimalahankkeiden toteutusaika on tyypillisesti kahdeksan vuotta. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys ry linto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, aikaa nykyisillä käsittelyajoilla on kulunut pahimmillaan neljä vuotta ja kaksi kuukautta. Anni Mikkosen mukaan keskeisin ongelma on hallinto-oikeus. Esiselvitysvaiheessa voi tulla eteen seikkoja, jotka päättävät tuulivoimahankkeen. Mutta ongelmiakin tuulivoiman rakentamisessa on. Kuitenkin 90 prosenttia oikeuteen tehdyistä kaavavalituksista hylätään, eli kaavat pysyvät ennallaan. – Jos kaavamuutoksesta valitetaan halValtaosa Suomen tuulivoimaloista on sijoitettu länsirannikolle puolustusvoimien Itä-Suomessa sijaitsevien tutkien vuoksi. Eniten energiamurroksessa esille on noussut vety. Ihanteellista olisi saada jokainen kilowattitunti talteen myöhempää käyttöä varten. Perinteisesti tämä on ratkaistu sopeuttamalla tuotanto kulutukseen “pyörivällä reservillä”, eli esimerkiksi voimalaitoksissa turbiinien tuottamaa tehoa pystytään nopeasti säätämään muuttamalla niiden pyörimisnopeutta. – Tuulivoimapuiston rakentamisen mahdollistavista kaavamuutoksista 90 prosenttia päätyy hallinto-oikeuden, ja usein myös korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviksi. Vety astuu sähköistämisen kautta kuvaan muun muassa raskaassa liikenteessä, lämmöntuotannossa ja teollisessa tuotannossa, joiden tämänhetkiset negatiiviset ilmastovaikutukset ovat isoja. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun uusiutuvien energianlähteiden osuus oli yli puolet. Toki myös merituulivoiman kannattavuus paranee koko ajan ja hankkeita suunnitellaan yhä enemmän Suomen merialueillekin. Valtaosa Suomen tuulivoimaloista on länsirannikolla, Itä-Suomeen tuulivoimalahankkeiden toteuttamista on jarruttanut puolustusvoimat. 17 keita, jotka ovat rakentamisvalmiudessa. Se ei ole kuitenkaan uusi asia, sillä vety on maailman ylivoimaisesti yleisin alkuaine, ja perinteinen energiateollisuus on perustunut hiilivetyihin. n. Polttamiseen perustuvan energiantuotannon on loputtava ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein olennaisinta. Sähköistämisellä tarkoitetaan yksinkertaistetusti muutosta, jossa energian, lämmön ja materiaalien tuotannossa siirrytään käyttämään energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä. Tuulisähköä tultaneen siksi varastoimaan yhä enemmän vedyn avulla. Jos hankkeen aikana ei tehdä valituksia, suunnittelun aloittamisesta toteutukseen kuluu aikaa kolmesta neljään vuotta. Vuonna 2020 Suomessa tuotetusta sähköstä yli puolet tuli uusiutuvista energianlähteistä. Tuulivoiman rakentamista ruokkii sähkön tarve, ja raha. Vety on polttoaine, raaka-aine ja energiavarasto. Kaikki kokonaiskorkeudeltaan yli 50 metriä korkeat tuulivoimalat tarvitsevat puolustusvoimien myönteisen lausunnon ennen voimalan rakentamista. – Lupaprosesseja pitäisi saada nopeammiksi, sanoo Mikkonen. Suomessa on hyvät mahdollisuudet tuottaa sähköä ilmastoja ympäristöystävällisesti, ja täysin omavaraisesti. Tässä on Suomen suuri mahdollisuus. Maatuulivoima halvin sähköntuotantomuoto, jota voi tällä hetkellä Suomeen rakentaa. Kolmas tuulivoiman rakentamisen pullonkaula on Anni Mikkosen mukaan liityntäjohtojen luvitusprosessi. Hankelistan päivityksen hetkellä kunnan hyväksymä kaava oli kuudella prosentilla suunnitteilla olevista voimaloista ja yhdeksällä prosentilla oli jo kunnan myöntämä rakennuslupa. – On huomioitavaa, etteivät kaikki hankkeet välttämättä toteudu, sillä ennen investointipäätöstä ja rakentamista tehdään huolellisesti lukuisia selvityksiä sekä haetaan lupia ja lausuntoja eri tahoilta. 66 terawattituntia on Suomen vuosittain sähköntuotantomäärä. Meidän pitää siirtyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä ilmastoja ympäristöystävällisiin sähkön tuotantotapoihin. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen merialueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavampaa. Öljy ja muut fossiiliset energialähteet ovat hiilivetyjä, joissa vety toimii energian kantajana. Tämä tarkoittaa, että teollisen kokoluokan tuulivoimala tarvitsee aina puolustusvoimien hyväksynnän. Koska tuulen voimakkuus vaihtelee, tarvitaan keinoja varastoida tuulella tuotettua sähköä. Anni Mikkosen mukaan Euroopassa koettava energiakriisi nopeuttaa sähkön varastointimahdollisuuksien kehittymistä. Vedyn etuna on edullisuus akkuvarastointiin verrattuna. Ilmastosyistä maailman energiantuotanto menee uusiksi. Puolustusvoimien perusteluna hylkypäätöksille on se, että ehdotetuilla alueilla tuulivoimalat häiritsevät Puolustusvoimien tutkavalvontaa. Lappeenrannan LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa sähköä vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawattitunnin lisäksi. Nyt näyttää siltä, että vain yhdelle alueelle Luumäelle Lappeenrannan kupeeseen saadaan rakentaa tuulivoimalapuisto. Kaavoitus ja valitukset Ukrainan sodan aiheuttama energiakriisi on saanut ihmiset huomaamaan sähköntuotannon omavaraisuuden merkityksen. Tuulivoimarakentamisen kannalta olisi tärkeää, että kaavoitusja luvitusvaiheet nopeutuisivat. Yliopiston tutkijoiden mukaan Suomessa on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa
Tarpeettoman energiankulutuksen leikkaaminen ja sähkön käytön ajoittaminen pois arjen ruuhkaisimmilta sähkönkäytön tunneilta kello 8-10 ja 16-20 on tärkeää kaikissa Suomen kodeissa. Vaikuttavimmat keinot kodin energiansäästöön ovat sisälämpötilan alentaminen ja lämpimän veden säästeliäs käyttö. Tilastokeskuksen mukaan alle 2 500 kilowattituntia vuodessa kuluttavien kotitalouksien sähkön keskihinta nousi tammi-elokuun välillä 8,8 sentistä 12,9 senttiin ja yli 15 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavissa talouksissa 7,0 sentistä 8,6 senttiin kilowattitunnilta. Kotitalouksien sähköstä maksama keskihinta on noussut huomattavasti uusien sopimusten hintaa maltillisemmin. Tällä hetkellä kuluttajat löytävät sahkonhinta.fi -vertailupalvelusta vain muutamia vuoden määräaikaista ja kaksi kahden vuoden määräaikaista sähkösopimustarjousta. Nyt sähkösopimuksen uusivalle kuluttajalle on tarjolla enimmäkseen pörssisähkötarjouksia. Koko maassa tarjolla olevien toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnat ovat nousseet alkuvuoden 10-15 sentistä 40-45 senttiin kilowattitunnilta. 18 S ähkösopimusten tarjonta on muuttunut merkittävästi tämän vuoden aikana. n. sähkösopimusten hinnat lähtivät nopeaan kasvuun alkusyksystä. Energiaviraston mukaan useat myyjät tarjoavat pörssissähkösopimusta ainoana toimitusvelvollisuustuotteena uusille asiakkaille, kun aiemmin tarjolla on ollut myös muita toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Toimitusvelvollisen sähkönmyyjän on tarjottava kaikille verkkoyhtiön alueen pienkäyttäjille toistaiseksi voimassa olevaa sähkösopimusta kohtuulliseen hintaan sekä yhdenmukaisilla hinnoilla ja sopimusehdoilla. Energiavirasto kannustaa kotitalouksia seuraamaan sähkönkulutusta ja ajoittaa kulutustaan hiljaisemmille vuorokauden tunneille. Energiavirasto käsittelee parhaillaan useita toimitusvelvollisen sähkön kohtuullista hintaa koskevia tutkintapyyntöjä. Omaa kulutusta voi seurata jokaisen verkkoyhtiön ja useimpien sähkönmyyjien palveluissa sekä Fingridin datahubin kautta. Tuntihintoja voi seurata esimerkiksi lataamalla älylaitteeseen Fingridin Tuntihinta -sovelluksen. Energiaviraston mukaan pörssisidonnaisten sopimusten kuukausikohtaiset keskihinnat ovat vaihdelleet vuoden aikana 10-35 senttiin kilowattitunnilta. Pörssisähköä ostavan kotitalouden on erityisen tärkeää seurata ja ajoittaa kulutusta edullisempien tuntien mukaan. Toimitusvelvollisuudella varmistetaan, että kaikilla kotitalouksilla on vähintään yksi taho, jolta he saavat sähkösopimuksen. Toistaiseksi voimassa olevaa sähkösopimusta tarjoaa vain yksi myyjä. Uusien Kotitalouksien kulutuksen ajoittaminen tärkeää Kotitaloudet pakotettuja vain pörssisähköön Sähkömarkkinoiden epävarmuuden vuoksi useimmat sähkönmyyjät ovat lakanneet tarjoamasta uusia määräaikaisia sähkösopimuksia. Näin tuetaan sähkön riittävyyttä tulevana talvena ja pyritään välttämään sähkön jakelun keskeytykset. Pörssisähköä ostavan kotitalouden on seurattava ja ajoitettava kulutusta edullisimmille tunneille. Tänä vuonna noin puolet näistä määräaikaisista sopimuksista on katkolla eli neljäsosa kuluttajista joutuu uusimaan sopimuksensa. Pörssisähköasiakas voi omaa kulutusta ajoittamalla laskea maksamaansa sähkön keskihintaa. Suurimmalla osalla kotitalouksista on voimassa ennen tätä vuotta tehty määräaikainen sähkösopimus. Sähkötarjousten hinnat liikkuvat nyt nopeasti, joten sopimusta uusivan kannattaa seurata sähkötarjouksia tiheästi. Osa myyjistä tarjoaa paikallisesti edullisempia sopimuksia, joiden hinnat ovat alimmillaan 20 senttiä kilowattitunnilta. Suomalaisten suosimien määräaikaisten sopimusten osuus on ollut pitkään noin puolet kaikista sopimuksista. Uusien vuoden määräaikaisten sopimusten kilowattituntihinta on noussut tammi-syyskuun välillä 10 sentistä 40 senttiin ja kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinta 10 sentistä hieman yli 30 senttiin. Poikkeuksellisen suuria eroja Tällä hetkellä suomalaisten kotitalouksien sähköstä maksamassa hinnassa on poikkeuksellisen suuria eroja riippuen ajankohdasta, jolloin sähkösopimus on tehty. Määrät koskevat koko maassa tarjolla olevia sähkösopimuksia; paikallisia sähkötarjouksia löytyy hieman enemmän
f i. Asumispalveluja ikäihmisille vuodesta 1963 Mutkakatu 48 A 33500 Tampere p. 020 765 6271 w w w . k o i v u p i r t t i
– Energiantuotannon investointiympäristön vakaus ja ennustettavuus ovat tärkeimpiä menestyksen takaavia tekijöitä. Ylivertainen sähköntuotantokapasiteetti voi olla suomalaisille samanlainen kansantalouden nostaja kuin mitä oli Nokia–konsernin nousu 1990–luvulla. Näin sanoo Suur-Savon Sähkö -konsernin ja Lumme Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen. 20 – Sähkön tuotanto voi olla ”1990-luvun Nokia”, sanoo Suur-Savon Sähkö -konsernin toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen Sähköstä ylivertainen kilpailutekijä Suomelle Suomella on edellytykset rakentaa toimintavarmasta ja hiilidioksidineutraalista sähköntuotannosta ylivertainen kansantalouden kilpailutekijä jo tällä vuosikymmenellä. S uomen pitää huolehtia siitä, etteivät meneillään olevan energiakriisin ratkaisuyritykset vahingoita vahvojen näkymien toteuttamista. Energiakriisin oppina päästöttömyyden rinnalle ilmastopo