”Vain valmius, ei velvoite” Taloyhtiöiden Taloyhtiöiden varauduttava varauduttava sähköautojen sähköautojen latauspaikkoihin latauspaikkoihin. tuota sitä itse. Kiinteistö Kiinteistö Nro 7/2020 | 7,50 & & energia energia Kerrostalo vaihtoi maalämpöön Kerrostalo vaihtoi maalämpöön Lämmityslasku Lämmityslasku putosi puoleen putosi puoleen Maakuntajohtaja Pentti Malinen: Maakuntajohtaja Pentti Malinen: Kainuun talousnäkymät hyvät Tekniikan Tekniikan kehitys näkyy kehitys näkyy kiinteistöalan kiinteistöalan koulutuksissa koulutuksissa Televisiosta tuttu Katja Kiuru Näyttelijästä talonmieheksi Ruotsi tarjoaa energiaa Suomeen Miksi emme Miksi emme tuota sitä itse
Vuototarkastus kaikille katoille Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. VUOTOTARKASTUS VESIKATON Kattotutkan kattotarkastajan suorittama vesikaton vuototarkastus ja akuutti paikkaus onnistuu kaikille katemateriaaleille ja kattotyypeille. Tarkastaja tekee arvion tapauskohtaisesti. Joskus väliaikaisen paikkauksen sijasta katolle on järkevää tehdä suoraan pysyvä korjaus. OTA YHTEYTTÄ p. Valtakunnallinen palveluverkosto ammatilaisille kattotutka.. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.. • TARKASTUS JA AKUUTTI PAIKKAUS • SELKEÄ RAPORTTI • EHDOTUS JATKOTOIMENPITEISTÄ. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min
Katso lisää helen.?/taloyhtiot Sähkö | Lämmitys | Jäähdytys | Aurinkoenergia | Sähköauton lataus | Energiatehokkuus. Ratkaisumme tähtäävät niin asukkaiden, kiinteistön kuin ympäristönkin hyvinvointiin. Toimimme yli sadan vuoden kokemuksella, maailmanluokan asiantuntemuksella sekä ehtymättömällä energialla. Taloyhtiösi energisin kumppani Helen palvelee taloyhtiötäsi kaikissa energia-asioissa. Välittömien vaikutusten lisäksi energiamme tuottaa pitkäaikaista hyvää, mikä näkyy esimerkiksi rakennuksen kunnossa, yhtiövastikkeiden laskuna tai asuntojen arvon nousuna
32 Granlund Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja ISLI Isännöintiyritykset ry:n perustajajäsen Tero Heikkilä peräänkuuluttaa lisää osaamista isännöintiyrityksiin. 22 Helsingin keskustavisio nostaa esiin alueenvahvuuksia kantakaupungin maankäytön sekä liikenteen suunnittelun pohjaksi. 24 As Oy Mannerheimintie 106:n maalämpöja viilennysjärjestelmän remontin ansiosta asumismukavuus parani ja taloyhtiön lämmityslasku puolittui. Miten sähkön hinnalle käy talvella. Tukes ohjeistaa vastuullisen jyrsijätorjujapalvelun valitsemisessa. Yhdistyksen jäseniä ovat muun muassa lämpölaitokset, lämpöyrittäjät sekä biokaasuja biopolttoainetuottajat. 48 Taloyhtiössä tuholaistorjunta kannattaa hoitaa isännöitsijän tai vastaavan tahon kautta. Ihmisiä on muuttanut maallekin erilaisiin vajaakäytössä oleviin rakennuksiin, ja kesämökeille on tullut ympärivuotista asumista. Iso osa isännöitsijän työstä on näkymätöntä Tutkimus toi esiin myös sen, että paitsi asukkaat, myöskään kaikki hallituksen jäsenet eivät tiedä, mitä kaikkea isännöinti pitää sisällään. 36 Vuoden Ympäristörakenne -palkintoa jaetaan 30. Koronanotkahduskin on pian kurottu umpeen. – Mitä pidempi asiakassuhde, sitä paremmin asiakas ymmärtää, mitä isännöitsijä tekee. Nämä ominaisuudet nousevat vastuullisuuden lisäksi arvosanaasteikossa korkealle. 20 Vuokra-asuntomarkkinoiden vahva veto jatkuu koronasta huolimatta. Alalla tapahtuvat nopeat muutokset näkyvät myös koulutuksessa. Velvoite koskee rakennusluvan alaisia saneerauksia, ei siis esimerkiksi toimenpideluvan alaisia korjauksia, ohjeistaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Taloyhtiön kannalta onkin hyvä, että velvoitteen laukeaminen on ”muutaman mutkan takana”. Asiaa on tutkittu Helsingissä ja Vantaalla käynnissä olevassa hankkeessa, tulokset saadaan loppuvuodesta. 44 Ensi keväästä lähtien taloyhtiöiden pitää asentaa laajamittaisen korjaushankkeen yhteydessä sähköautoille latausvalmius, jos talossa on enemmän kuin neljä pysäköintipaikkaa. Maallemuuttotrendi näkyy myös Kainuussa – Työpaikat ovat vetäneet väkeä Kajaaniin ja Sotkamoon. kerran. Korkeita arvosanoja saa erityisesti isännöintialan vastuullisuus. Sivu 28 Asiantuntevaa isännöintiä Tuore tutkimus osoittaa, että asiakkaat pitävät isännöintiä luotettavana, asiantuntevana ja vastuullisena. kerran. Sivu 36 Bioenergia ry valvoo jäsenistönsä etuja – Bioenergia ry valvoo yli 300 yritysyhteisöja henkilöjäsenensä etuja kaikilta bioenergian ja suomassan tuotantoketjun aloilta. 60 Tunnettu näyttelijä Katja Kiuru hakeutui töiden vähennyttyä talonmieheksi. Rakentamisen kustannusten ennakoidaan helpottavan, rahoituksen saatavuus kiristyy ja tonttitarjontakin sakkaa. Käytännöllisyyden ja kestävyyden lisäksi kilpailussa painotetaan viihtyisyyttä ja viherrakentamista, kertoo palkintoraadin jäsen Tiina Kaskiaro Rakennustuoteteollisuus RTT ry:stä. Tässä koko alan pitää petrata, jotta isännöinnin työ ja koulutustausta tulevat näkyvämmäksi, Koro-Kanerva sanoo. Tämä on erittäin hyvä uutinen kaikkien alalla hyvin ja vastuullisesti toimivien kannalta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Työssä häntä miellyttää pihan ja puutarhan hoidon lisäksi vanhojen rakennusten ylläpito. Se antaa esimerkiksi taloyhtiöille vinkkejä ja neuvoja niin puista, pensaista kuin kukistakin. Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton yhdessä tekemä laaja Isännöinnin laatu 2020 -tutkimus kertoo, että valtaosa isännöinnin asiakkaista on tyytyväisiä ja ala saa hyviä arvosanoja. Lisäksi isännöitsijän työpöydälle tulee asioita, joita kukaan muu ei hoida. Isännöitsijä hoitaa muun muassa taloyhtiön rahaliikenteeseen ja korjauksiin liittyvät asiat sekä kokoukset ja huolehtii, että taloyhtiöissä toimitaan lainsäädännön vaatimalla tavalla. Ppalkintoa tavoittelee tänä vuonna kolme puistoa ja yksi koulunpiha. Taloyhtiöt arvostavat perusasioita: isännöitsijän osaamista, asiantuntemusta ja luotettavuutta. 10 Suomi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuoden 2025 tienoilla pääasiassa vilkkaan tuulivoimarakentamisen ansiosta, mutta myös Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tultua käyttöön. Valtakunnallinen maallemuuttotrendi näkyy täälläkin, toteaa maakuntajohtaja Pentti Malinen Kainuun liitosta Kajaanista. 52 Puhtaan sähkön riittävyys on olennainen tekijä koko rakennetun ympäristön pyrkiessä vähähiilisyyteen. Laatu paranee koko ajan ja ympäristörakentamiseen panostetaan entistä enemmän myös pienemmillä paikkakunnilla. 38 Maakuntajohtaja Pentti Malinen sanoo, että Kainuun talousnäkymät ovat hyvät. Pienetkin kunnat ovat kesän aikana saaneet uusia asukkaita. 56 Kiinteistöpalvelualalla riittää töitä. Sivu 44 Vuoden Ympäristörakenne -kilpailu – Vuoden Ympäristörakenne -kilpailu järjestetään tänä vuonna 30. Myös kaukolämpöjärjestelmiä kehitetään. Ensimmäinen ehto liittyy aikaan ja rakennuslupaan. Näitä ovat esimerkiksi häiriökäyttäytyminen ja ikääntymiseen ja syrjäytymiseen liittyvät haasteet.. Yhdistys toimii jäsentensä kautta myös kiinteistöalan rajapinnassa, selventää Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Hannes Tuohiniitty. 58 Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärät ja rakentamisen volyymi ovat vähentyneet vuoden takaisesta. 28 Bioenergia ry:n tarkoituksena on edistää bioenergian ja turpeen tuotannon, käytön, kilpailukyvyn ja taloudellisuuden yleisiä edellytyksiä kestävästi. 66 Helsingin kaupunkikasviopas kertoo, mitä pihoille kannattaa istuttaa. Koro-Kanervan mukaan isännöinti henkilöityy edelleen vahvasti ja isännöitsijä on se, jonka ammattitaito näkyy asiakkaiden suuntaan. – Mielestäni tutkimus osoittaa, että kavallukset ja muut väärinkäytökset nähdään erittäin tuomittavina yksittäistapauksina, jotka eivät kuitenkaan pilaa koko alan mainetta. 16 Kerrostalojen energiankulutuksesta jopa kolmannes voi mennä hukkaan. Sivu 38 Latausvalmius ei ole aina velvoite – Laissa on useita ehtoja, joiden täyttyminen synnyttää latausvalmiuden asentamisvelvollisuuden. 4 P uhuvat päät S isältö 7 / 2020 6 Halpaa sähköä olisi tarjolla Pohjois-Ruotsista, mutta siirtoyhteydet muodostavat pullonkaulan Suomeen. – Isännöitsijä toimii siis ikään kuin näyteikkunana yritykseensä, mutta hänen lisäkseen taloyhtiöiden asioita hoitavat esimerkiksi talouden ja asiakaspalvelun ammattilaiset
Tekniikan saaminen kuntoon on kuitenkin viivästynyt huomattavasti alkuperäisestä arviosta, Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius toteaa. Suomen tulee päästä energiaomavaraiseksi Ei enää paperisia asunto-osakekirjoja Suomessa luovutaan paperisista asunto-osakekirjoista. Jos siirrossa tulee kiire, myös neuvontapalvelut ruuhkautuvat. – Suuremmissa kaupungeissa uskottiin yleisesti vuokra-asuntojen kysynnän olevan tulevaisuudessakin vahvaa. Tampere jätti kuitenkin niukasti barometrissa taakseen pääkaupunkiseudun kaupungit. Varovaisen tai hyvin negatiivisena kehitystä piti 17 prosenttia vastaajista. – Lisäaikaa tarvitaan, koska suurin osa taloyhtiöistä siirtyy järjestelmään vasta, kun rajapinnat isännöintijärjestelmiin avataan käyttöön. Isännöintiliitossa on huomattu, että tietojen siirtämisessä on monia sellaisia vaiheita, joissa taloyhtiöt ja isännöinti tarvitsevat yksilöllisiä neuvoja. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Tampereen vuokranantajien positiivisiin näkemyksiin iso vaikutus on varmasti ensi vuonna liikennöintinsä aloittavalla ratikalla, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen arvioi tuloksia. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Uudet taloyhtiöt on perustettu vuoden 2019 alusta alkaen sähköisesti huoneistotietojärjestelmään, eli niille ei ole painettu lainkaan paperisia osakekirjoja. Hanketta on valmisteltu useamman vuoden ajan, mutta siinä on ollut viivästyksiä. Nyt on aika ottaa kaikki hyöty suoraan aringosta. Isännöintiliitto kannattaa hallituksen esitystä siirtymäajan pidentämistä vuodella. Tampereen osalta kysymykseen vastasi 148 vuokranantajaa.. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa yksityisten vuokranantajien ajankohtaisia ja alueellisia näkemyksiä vuokramarkkinoista. Tampereella kaupunkia on kehitetty viime vuosina hyvin kunnianhimoisesti. Ensin taloyhtiöiden pitää siirtää osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle. Ja mehän osaamme tuottaa sitä uusin keinon omatoimisesti. Teknisesti kaikki tämä on tänään mahdollista. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a S uomessa kuten muuallakin maailmassa sähköä opittiin tuottamaan vesivoimalla. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Lithenius painottaa, että siirtoa tehdessä osakeluettelon tulee vastata yhtiöjärjestystä. Suomi on arviolta kahden vuosikymmenen kuluttua energian käytössä omavarainen. Tänään Suomessa tuotetaan sähköstä noin viidennes hiileen perustuvalla energialla, mutta sen käyttö vähenee. Sähkön tuonti maahamme ei ole tässä teknisen kehityksen vaiheessa enää aiheellista – me tuotamme sitä omatoimisesti, koskemme ovat miltei jo kaikki valjastettu, ja perinteistä hapen ja hiilen yhteyttämistä, polttamista, emme enää halua käyttää. Myös kaupparekisteritietojen tulee olla ajan tasalla. Kokonaan hiilineutraaliin sähhköntuotantoon ollaan pääsemässä lähivuosina. Tänään sähköenergiaa tuotetaan yhä runsaammin suoraan auringosta – laitteita on aurinkoenergian talteenottoon ja siirtämiseen sähkökaapeleita myöden kaikkialle – koneisiin, laitteisiin, lämmitykseen – ja viimeisimmäksi nyt autoihin, jolloin perinteiset polttomoottorit jäävät käyttöä vaille. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ke.toimitus@karprint.. Hyvin negatiivista kehitystä ennakoi vain prosentti vastaajista. Tampere nousi esiin kyselyssä Suomen Vuokranantajat on julkaissut historian ensimmäisen Vuokranantaja-barometrin. Ihmiskunnan tarvitsema energian määrä on maapallollamme lisääntynyt, ja sen käyttöönsaannissa on tapahtunut mullistava uudistus. Vuokranantajilta, jotka olivat vuokranneet asuntoansa viimeisen kolmen kuukauden aikana, kysyttiin myös arvioita vuokralaisen löytymisestä viime vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tänään sähköä on maailmanmarkkinoilla tarjolla runsaasti ja miltei kaikkialla – muun muassa Suomeen tarjotaan sähköä edullisilla hinnoilla Ruotsista ja Norjasta, mutta sen siirtäminen Suomeen on merkittävä kustannuskysymys – siirtoyhtyksiä ei ole riittävästi. Kansantaloutemme kehittäminen onnistuu vain pyrkimällä maailmassa eturiviin niiden kansojen joukkoon, joissa energiakehitys on asetettu ykkösasiaksi. – Me ohjeistamme tietysti niin paljon kuin voimme ja vastaamme jäsentemme kysymyksiin, mutta siirtoon liittyen tarvitaan huomattavan paljon asiakastukea suoraan Maanmittauslaitokselta, Lithenius sanoo. Tätä tarkistustyötä kannattaa tehdä jo ennen siirtoa. Me pohjoinen kansa olemme onnistuneet saavuttamaan hyvän kilpailuaseman kansainvälisesti hyvien metsiemme ansiosta – olemme saavuttaneet korkean elintason hyvillä luonnonvaroillamme ja ahkerasti ponnistellen olemme onnistuneet. Alkuperäisen aikataulun mukaan myös vanhojen taloyhtiöiden pitäisi siirtää osakeluettelot sähköiseen järjestelmään vuoden 2022 loppuun mennessä. Näin jo suurelta osin tapahtuu. Isännöintiliitto kannattaa esitystä. Tämä kehitys Suomessa käynnistyi 1800-luvulla. Se antoi voimakkaan kasvun maamme teolliselle tuotannolle. Vuokranantajilta kysyttiin näkemystä kaupungin kehityksestä kahden seuraavan vuoden aikana vuokranantajan näkökulmasta. Negatiivisetkin näkemykset painottuivat voimakkaasti varovaisiin arvioihin. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Tänään uusi tekniikka mahdollistaa pitämään kehityksemme maailman kansojen eturivissä. Sen vuoksi onkin aiheellista kysyä, miksi me emme päätä ryhtyä omavaraiseksi sähköenergian tuotannossa ja niin omavaraiseksi, että myös liikennepäästöt minimoitaisiin. Vastaukset painottuivat voimakkaasti varovaisen positiivisiin arvioihin, joita oli noin puolet kaikista vastaajista. Tampereen vuokranantajista kehityksen arvioi olevan joko hyvin tai varovaisen positiivista 61 prosenttia vastaajista. Esityksen mukaan takarajaksi tulisi vuoden 2023 loppu. Nyt hallitus on esittänyt, että taloyhtiöille annetaan vuoden verran lisää aikaa osakeluettelon siirtoon. Osakeluetteloiden ylläpito siirtyy taloyhtiöiltä ja isännöinniltä Maanmittauslaitokselle uuden huoneistotietojärjestelmän myötä. Positiivisimmin oman kaupungin kehitykseen suhtautuivat Tampereen vuokranantajat. Miltei kaikki jokien kosket valjastettiin, yläjuoksut padottiin ja veden pudotusvoima muutettiin generaattorien välityksellä sähköksi. Tampereen kehityksestä saatiin yhteensä 241 kaupungissa toimivan vuokranantajan näkemykset
Tanska halusi eroon tuulivoimansa ylituotannosta, ja pohjoismainen sähkömarkkina keikahti nurin silloin aamuyöllä, kun elin. Miten sähkön hinnalle käy talvella. lokakuuta, jolloin vielä illallakin Suomen hinta oli 55 euron luokkaa megawattitunnilta. lokakuuta olisi Suomessa kannattanut puolestaan ladata akkuja. Vesivoimaa riittää nyt sekä Ruotsissa että Suomessa. 6 Halpaa sähköä lännestä tarjolla, mutta: Siirtoyhteydet pullonkaulana Todella halpaa sähköä olisi tarjolla Pohjois-Ruotsista, mutta siirtoyhteydet muodostavat pullonkaulan Suomeen, jossa Olkiluoto 3 antaa odottaa itseään yhä yli vuoden eikä oma tuulivoima vielä riitä. Sunnuntaina 25. Kuva: Fortum R uotsin/Norjan ja Suomen välillä on sähkön siirtoyhteyksien rajallisuudesta johtuva pullonkaula. Indal-joen Krångede Keski-Ruotsissa on yksi Fortumin 125 ruotsalaisesta vesivoimalasta. Sen vuoksi aluehinta Itämeren alueen vuorokausimarkkinoilla Suomessa ja Baltiassa voi olla jopa yli kolminkertainen, kuten torstaina 22. Sähkön aluehinta Nordpool-pörssissä oli varhain aamulla reilu 6 euroa nousten kello 7 reiluun 12 euroon ja iltapäivällä yli 17 euron
Kohoavatko hinnat talvella. lokakuuta tuontiteho lännestä nousi lähes 2 300 MW:iin ja maanantaina 2650 MW:iin, ja Viroon vietiin yli 1000 MW. Silloin hinnat kipuavat korkealle. Tällöin sähköä siirtyy Suomesta Etelä-Ruotsiin todennäköisesti runsaasti, mutta Etelä-Ruotsinkin 1200 MW:n linkin kapasiteetti voi tulla täyteen.. – Täyttymisaste Norjan ja Ruotsin vesivoimaloissa oli 90,5 prosenttia viikolla 42, kun se vuosi siten oli 78,8 prosenttia, kertoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta. Vuoden 2021 alusta Suomen teollisuuden sähkövero kuitenkin alenee 0,69 sentistä EU:n vähimmäisverotasolle 0,05 senttiin kilowattitunnilta, samaan kuin Ruotsissa. Kun Suomen nettotuonti vuositasolla oli 19,9 TWh, Ruotsin vienti 17 TWh, Norjan 9,9 TWh ja Tanskan nettotuonti 5,2 TWh. Sähkön hinnat ovat erityisen tärkeitä kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta, koska sähkön osuus teollisuusyritysten ja palveluja tuottavien yritysten energian kokonaiskustannuksista on tavallisesti merkittävä. Suomen aluehinta sähkön vuorokausimarkkinoilla oli Kalevan päivän kulutushuipputunnilla 46,98 €/MWh. Veronalennuksesta hyötyy lähes 10 000 teollisuusyritystä ja yli 30 000 maatalousyritystä. Samaan aikaan Suomessa päästään sähkön omavaraisuuteen runsaan tuulivoimarakentamisen ansiosta. Onko verkkoihin tarkoitettua rahaa käytetty Ruotsissa ja Norjassa hintakilpailun parantamiseksi. Omaa vesivoimaakin oli tuotannossa reilusti yli 2000 MW, ydinvoimaa tasaisesti 2775 MW. Vertailuksi: Suomen koko vuoden sähkön kulutus on noin 86 TWh. 7 keinoelämä vietti viikonloppua ja ilmat olivat lämpimät. – Verojen merkitys on Ruotsin hinnoissa merkittävästi suurempi kuin mahdollinen pullonkaulatuloista saatu tariffien alennus, Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa toteaa. Kun SE3-alueelta nyt lopetetaan Ringhalsin ydinvoimala, tuotannon ja kulutuksen epätasapainon vuoksi on näkyvissä, että SE2ja SE3-alueiden välille on tulossa merkittävää hintaeroa seuraavina vuosina. Tuulen Tanskassa tyyntyessä loppuiltapäivästä sähkönsiirtojen suunnat kääntyivät jälleen pohjoisesta etelään. Suomen aluehinta hilautui hiljalleen illalla jopa yli 29 euron. Vesivoimaa nyt runsaasti Sähkön hinta Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa on ollut lokakuussa alhainen siksi, että Skandivuoriston vesivoimaloiden varastot ovat hyvät sekä tuulivoimaa runsaasti tarjolla. Ruotsin ja Suomen väliset yhteensä 2700 megawatin siirtyhteydet kasvavat pohjoisessa 800/900 MW:lla suunnitelmien mukaan vuonna 2025. Silloin hinnat kipuavat korkealle. Aluehinta talven kylmimpinä päivinä on kivunnut yli 90 euron viimeksi helmikuun lopulla 2018 (kuluSuomen sähköjärjestelmä voi olla tiukilla, jos tulee oikein kylmiä talviarkia. Ruotsin ja Suomen välistä hintaeroa ei varhaisaamulla ollut, mutta se kasvoi seitsemältä kaksinkertaiseksi. – Halpaa sähköä on lokakuussa tuotu Pohjois-Ruotsista Suomeen kaapelit punaisina eli niin paljon kuin on pystytty, kertoo erikoisasiantuntija Jussi Huttunen kantaverkkoyhtiö Fingridistä. Eurostatin tilasto vuoden 2019 toiselta puolikkaalta näyttää, että Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjankin hinnat muille kuin kotitalouksille olivat aika saman suuruisia ja Kosovon kanssa Euroopan halvimpia. Verot ovat ruotsalaisessa sähkölaskussa kuitenkin pienimmät, vain puolet Suomen ja Tanskan veroista. Suomen sähköjärjestelmä voi olla tiukilla, jos tulee oikein kylmiä talviarkia. Sunnuntaina 25. Maanantain etelätuuli tuotti kotimaista sähköä yöllä yli 1800 MW ja vielä aamupäivälläkin yli 1300 MW. Etelätuulisen maanantain vastaisena yönä Ruotsin ja Suomen aluehinta tasoittui taas samaksi ja ylitti yhdeksän aikaan, noin 10 000 MWh:n kulutustasolla 20 euroa. Hallitusohjelman laskelman mukaan se tuo 241 miljoonan euron bruttoloven valtion tuloihin, mutta vuoden 2024 loppuun mennessä poistuu vähitellen noin 180 energiaintensiivisen suurteollisuuden saama energiaveron palautus, 167 miljoonaa euroa. – Vesivarannon määrä oli tuolloin 114 terawattituntia, kun se vuosi sitten oli 99 TWh. Kilpailuetua pullonkaulatuotoista
8 tuksen tehohuippu 13 820). Mitä tehdään pullonkauloille. Yli 70 euron jouduttiin Skandinavian vesivarantojen kuivumisen vuoksi toukokuussa ja marraskuussa 2018. Nyt Pohjois-Ruotsista Suomeen on tuontikapasiteettia 1500 MW ja Keski-Ruotsista 1200 MW. Virosta tuontikapasiteettia on noin 1020MW. Siirtokapasiteetti paranee, kun Markkinoille annetussa tuontisiirtokapasiteetissa ei muutoksia 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 1.1.2019 1.2.2019 1.3.2019 1.4.2019 1.5.2019 1.6.2019 1.7.2019 1.8.2019 1.9.2019 1.10.2019 1.11.2019 1.12.2019 SE1 > FI SE3 > FI M W Vesivarastojen täyttymisaste Pohjoismaissa edellisvuotta parempi 10 20 30 40 50 60 70 80 90 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 % 2019 2018 Mediaani 1990-2012 Viikko Sateisen loppuvuoden ansiosta Skandinavian sekä Suomen voimaloiden vesivarannot ovat reilusti tavallista korkeammat. Energiateollisuuden sähkömarkkinajohtaja Pekka Salomaa kertoo, että tammikuulle ennakoitu systeemihinta on noin 25 €/MWh. Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmaisi lokakuussa. Vesivarantojen vähyyden vuoksi edelleen tammipakkasissa 2019 aluehinta lähenteli 80 euroa. Fingridille se maksaa noin 200 miljoonaa euroa ja valmistunee vuonna 2025. Kuluvan vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aluehinta on ollut keskimäärin noin 32 euroa. Pohjoismainen sähkömarkkina suhtautuu siis luottavaisesti ensi talveen. Norjan ja Ruotsin vesivoimaloiden täyttymisaste oli 90,5 prosenttia viikolla 42. Viime talvi oli leuto, ja samanlaisissa tunnelmissa eletään nytkin. kantaverkkoyhtiö Fingrid rakentaa yhteistyössä Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin kanssa 800 MW uutta ja kaksisuuntaista siirtotehoa Muhoksen Pyhänselästä Keminmaan kautta Ruotsin Messaureen (RAC 3 -projekti). Itämeren alueen siirtoverkostot ovat hyvät muuhun Eurooppaan saati muuhun maailmaan verrattuna. Viikolla 43 systeemihinta oli 14,91 ja Suomen aluehinta noin 23 euroa. Kun siihen lisätään 16 euroa, päädytään Helsingissä maltilliseen 41 euron aluehintaan. Kulutushuippu nousussa, tuotantohuippu laskenut hieman 13917 14320 14804 14304 14034 14228 13494 15105 14273 14062 14542 11350 12366 12261 11981 11843 11722 11164 11456 11042 11382 11195 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 M W h/ h Kulutushuippu Tuotantohuippu • Kuluva talvi 2019/2020 toistaiseksi melko leuto – Talven 2019/2020 kulutushuippu toistaiseksi noin 11 800 MWh/h – Suomen kaikkien aikojen suurin kulutushuippu tammikuussa 2016: 15 105 MWh/h • Keskeisimmät muutokset Suomen tuotantokapasiteetissa vuonna 2019 – Kymijärvi 1 pitkäaikaissäilöntään (-170 MW) – Martinlaakson biokattilan käyttöönotto (+30 MW) – Uutta tuulivoimakapasiteettia noin +200 MW • Tuulivoimaa yhteensä noin 2200 MW Suomessa • Markkinat ohjaavat tuotantokapasiteetin käyttöä – Edullisempi tuontisähkö vaikuttaa kotimaisen tuotantokapasiteetin käyttöön • Toimitusvarmuuden ylläpidossa merkittävästi tehtävää – Investoinnit tuotantoja siirtokapasiteettiin – Energiatehokkuus, kulutusjousto ja sähkön varastointi – Sähkömarkkinamallin kehittäminen Sähkön toimitusvarmuus toistaiseksi hyvä ja sähkömarkkinat toimivat Jos talvella tulee kova pakkanen, Suomen sähkönkysyntä voi nousta uuteen huippuunsa, ja riittävyys joutuu koetukselle, jos koko pohjolaan laskeutuu tuuleton hirmupakkanen. Venäjältä kokonaistuontikapasiteettia on 1500 MW, josta 1300 MW on kaupallisessa käytössä. Viime vuonna keskimääräinen systeemihinta oli 38,94 ja aluehinta 44,04. Sähkömarkkinat eivät voi toimia tehokkaasti, kun tarjousalueiden välinen rajasiirtokapasiteetti on riittämätön
– Tulevaisuudessa voi käydä niinkin, että pohjoisen halpaa sähköä siirretään Suomen kautta Tukholman alueelle, kuten nyt Viroon, Paananen toteaa. Tänä vuonna kulutushuippu toteutui viikon 9 perjantaina 28.2. Energiaviraston Paananen sanookin, että sähköntuotantojen tasaaminen pohjoismaissa on todennäköisesti halvempi ja nopeampi ratkaisu kuin siirtokapasiteetin lisääminen. tunnilla 8–9. Ilmastotavoitteiden toteutumiseksi siirtoverkkoja on parannettava vastaavassa suhteessa, valtavin investoinnein. Pullonkaulaongelmia muodostuu siitäkin, että Ruotsin kantaverkko ei ole riittävän vahva nykyisenlaisiin vaihtuviin siirtomääriin. Fingrid on toiminut täysin tämän asetuksen mukaan, mutta Ruotsissa ja Norjassa tuottoa on käytetty myös tariffien alentamiseen, mikä on sallittua toissijaisesti. Jussi Huttusen mukaan tänä vuonna pullonkauloja tulee iso määrä, euroina ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. Kotimainen tuotanto oli 10 978 ja loput 3 564 tuotiin ulkomailta. – Tämä talvi mennään isoilla tuulilla. tunnilla 8–9. Kotimainen tuotanto oli 9 849 MWh/h ja nettotuonti 2 539 MWh/h. Suomen ja Viron väliltä kertyi pullonkaulatuottoja 7,5 (1,4) miljoonaa euroa. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus pysyi vuonna 2019 Sähkön hinta Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa on ollut lokakuussa alhainen siksi, että Skandivuoriston vesivoimaloiden varastot ovat hyvät sekä tuulivoimaa runsaasti tarjolla. Pullonkaula myös tuottaa Kun sähköpörssin tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti ei ole riittävän suuri kysynnän kattamiseen, matalamman hinnan tarjousalueella toimiva myyjä saa sähköstään matalamman hinnan kuin se, jonka korkeamman hinnan alueella toimiva ostaja sähköstään maksaa. Terttu Iiskola Graa t: Energiaviraston Sähkömarkkinat 2019 sekä Eurostat Lähteet: Fingridin vuosikertomus 2019 sekä Sähköjärjestelmän tila -tiedotus, Nordpoolin hintaseurantajärjestelmä, Energiamarkkinaviraston Sähkömarkkinat 2019 ja Eurostatin sähkömarkkinatilastot.. Fingridille kertyi vuonna 2019 pullonkaulatuottoja yhteensä 73,0 (29,6 vuonna 2018) miljoonaa euroa. Tällöin hintaerosta aiheutuvat ylijäämätuotot, eli pullonkaulatuotot, jäävät sähköpörssille, joka maksaa nämä tuotot puoliksi rajan kantaverkkoyhtiöille. Suomi muodostaa yhden tarjousalueen, mutta Ruotsissa niitä on neljä ja Norjassa viisi. Suomen ja Ruotsin rajajohtojen osuus tästä oli 65,5 (28,2) miljoonaa euroa. – OL3:n lisäksi kolmen vuoden sisällä Suomeen rakennetaan paljon tuulivoimaa, ja ne yhdessä auttavat merkittävästi pullonkaulatilanteissa, kertoo Fingridin Huttunen. 9 ilmestyneessä Outlook 2020 -katsauksessaan huolensa sähkön siirtojärjestelmien heikkoudesta energiamurroksen esteenä. erinomaisella tasolla ja käyttövarmuus oli ihan liki 100 prosenttia. Tuotot sijoitettava siirtoverkkoihin Verkonhaltijan on käytettävä saamansa pullonkaulatuotot EU-asetuksen mukaisiin tarkoituksiin, joita ovat jaetun kapasiteetin tosiasiallisen saatavuuden takaaminen sekä yhteenliittämiskapasiteettia ylläpitävät tai lisäävät verkkoinvestoinnit. Talven huippukulutustilanteissa Suomessa tarvitaan tuontia naapurimaista Lisäksi järjestelmäreservit: 1 350 MW Arvioitu tehotase kylmänä talvipäivänä 2019/2020 Käytettävissä oleva kotimainen tuotantokapasiteetti (markkinoilla) 11 200 MW *) Tehoreservi 729 MW Kulutushuippu 15 300 MW Tehotase Suomessa 3 370 MW Tuontikapasiteetti naapurimaista (Ruotsi, Viro, Venäjä) 5 100 MW Lisäksi järjestelmäreservit: 1 350 MW *) Kulutushuipun aikana kaikki kotimainen tuotanto ei ole käytössä, mikäli edullisempaa tuontisähköä on riittävästi saatavilla 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 M W Arvio talvikauden 2019-2020 tuotantokapasiteetista **Tuulivoima kapasiteettikertoimella 6 % Tällaisen toimitusvarmuuslaskelman Energiavirasto teki viime talvelle. Sähkön kulutus oli silloin 12 388 MWh/h. Tuulija aurinkoenergia kaksinkertaistuu maailmanlaajuisesti 2020-luvulla verrattuna edelliseen vuosikymmeneen. Edullisempaa tasata tuotantoa Ei ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, että Olkiluoto 3 -ydinvoimalan 1600 MW saataisiin tuotantoon ja lisää tuulivoimaa rakennetuksi, jotta siirtotarve alenee. Nyt sen kaupallinen tuotanto on luvattu alkavaksi helmikuussa 2022. – Yksittäisten tilanteiden varalle ei kannata rakentaa moottoritietä, hän kuvaa. Vuoden 2019 kulutushuippu 14 542 toteutui maanantaina 28.1. Tukholman alueenkin hintaero pohjoisempiin alueisiin saattaa siksi nousta suureksi. Suomi muodostaa yhden tarjousalueen, mutta Ruotsissa niitä on neljä ja Norjassa viisi. OL3:n piti urakkasopimuksen mukaan valmistua 2009, ja se on vuodesta toiseen vain myöhästynyt. Näistä 15,0 (18,9) miljoonaa kertyi vuoden alkupuoliskon aikana ja 50,5 (9,3) miljoonaa vuoden loppupuolella
Selvityksen pääuutinen oli, että Suomen sähköverkko pystyy hallitsemaan vuoteen 2030 mennessä 25–30 terawattitunnin tuulisähkötuotannon, johon päästään 7000–8500 megawattiin kasvavalla voimalakapasiteetilla. Vuonna 2018 Suomessa sähköntuotanto oli 67 TWh, kun sähkön kysyntä oli 87 TWh. Kuva: Gasum: Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030. Reunaehtoja runsaasti Tuulivoimaa rakennetaan varmasti vilkkaasti siihen asti, kun Suomi ei ole mitenkään itsenäinen sähkömarkkinoilla. Sähkön nettotuonti oli 20 TWh. Puolueettoman selvityksen teetti Suomen Tuulivoimayhdistys, jonka jäsenistöllä ovat menossa miljardi-investoinnit tuulisähkön tuotantoon Suomessa. Sen jälkeen sähkön tuotannon kasvua säätelevät oman kulutuksen kasvuvauhti ja viennin rajat. Se olisi noin kolmasosa Suomen sähkönkulutuksesta, jonka selvittäjät arvioivat kasvavan vuoteen 2030 mennessä liki 100 terawattituntiin viime vuoden noin 86 TWh:sta. Sen jälkeen, kun sähköntuotannossa saavutetaan omavaisuus vuoden 2015 tienoilla, joudutaan kilpailemaan pohjoismaisilla, jopa eurooppalaisilla vientimarkkinoilla, – ellei sähköautoilun lisäksi esimerkiksi paljon halpaa sähköä tarvitseva vetytalous kehity ripeästi. S ähkömarkkinoilla riippumaton Gasum Portfolio Services julkaisi lokakuussa Suomen tähän asti kattavimman selvityksen Suomen sähköntuotannon reunaehdoista 2020-luvulla. 10 Sähkön omavaraisuus vuonna 2025 tuulen avulla Kolmasosa tuulivoimaa 2030 Suomi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuoden 2025 tienoilla pääasiassa vilkkaan tuulivoimarakentamisen ansiosta, mutta myös Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tultua käyttöön
Voimalat on sijoitettava entistä kauemmaksi toisistaan, etteivät ne syö toistensa kapasiteettia, mutta yläilmoissa tuulee enemmän ja tasaisemmin kuin lähellä maanpintaa. Yhtä megawattia kohden sähköä syntyi vuodessa 4,34 GWh. Suurin osa eli 4200 MW ja 15,5 TWh uudesta välitystehosta kulkee Norjasta Saksaan tai Britanniaan. Ydinvoimalan ylläpito on puolestaan paljon kalliimpaa kuin tuulivoimalan. Hanhikiven ydinvoimalahankkeella on vuonna 2014 sovittu kiinteä hinta, hieman yli seitsemän miljardia euroa. Kuva: Suomen Tuulivoimayhdistys Suomen sähköntuotannon viikkokeskitehon tuottajissa suurimmat vuosittaiset kausierot ovat kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa (CHP). 11 Miljardeja tuulivai ydinvoimaan. Fortum ilmoitti vuoden 2019 vesivoimansa avainluvut: kapasiteetti 4 677 MW ja 20 300 GWh tuotettua sähköä. LUT-yliopisto laski vuonna 2017 ydinsähkön tuotantokustannukseksi olemassa olevalla tontilla 42,4 €/MWh ja uudessa paikassa 55,4 €/MWh. Hanhikiven on määrä tuottaa 1200 MW teholla vuodessa 8 900 GWh eli 7,4 GWh yhtä tehomegawattia kohden. Tällaisessa tilanteessa on todennäköistä, että myös Suomessa on tuntuvaa tuulivoimatarjontaa eikä Pohjois-Ruotsi kykene ottamaan vastaan sähköä Suomesta. Uusien tuulivoimaloiden tuotantokustannus on myös laskenut alle 30 euron megawattitunnilta. Ydinvoimalainvestointi tuottaa kuitenkin sähköä nykytiedolla 60 vuotta, kun tuulivoimaloiden iäksi arvellaan 20 vuotta jo siksikin, että teknologia kehittyy nopeasti. Se tuottaa vuodessa sähköä paremmalla suhteella kuin 4,2 MW:n voimala (19 GWh = 4,53 GWh/MW/vuosi), joten tuotanto vuodessa voi ylittää 25 GWh. Tornin napakorkeus lähentelee nykyisin 170 metriä. Eroja tultaneen tasaamaan lämmön varastoinnilla, minkä seurauksena sähkön CHP-tuotanto vähenee. Miten mahtavat markkinat vetää. Hanhikivi-investointi tuottaisi vuodessa sähköä noin 9 TWH. Voidaan laskeskella monenlaisia havainnollistavia vertailuja. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomen tuulivoimaan oli investoitu noin 6,4 miljardia euroa, jolla syntyy tänä vuonna sähköä alle 8,5 TWh. Kuva: Gasum: Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030. Tuotantoteho on kaikkein uusimmissa hankkeissa 5,6 MW ja niiden 8,1 metriä pitkien lapojen pyyhkäisypinta-ala noin 2,3 hehtaaria. Kun Suomesta tulee sähköomavarainen, seuraavia investointeja rajoittaa kilpailu erityisesti Ruotsin kanssa, jossa maansisäinen tarjousalueiden välinen siirtokapasiteetti on heikko ja haittaa siten mahdollisuutta viedä sähköä Suomesta edelleen Keski-Eurooppaan. Uusin 5,6 MW:n huippuvoimala maalla maksaa siis 1,5 miljoonaa. Gasumin selvityksessä on listattu vuosina 2019–2025 rakennettavat siirtoyhteydet, joiden myötä mahdollisuudet siirtää sähköä Pohjoismaista etelään kasvaa noin 24 TWh:lla. Vesivoiman osuus Fortumin sähköntuotannosta oli 32,9 prosenttia, ja liki 140 vesimyllystä 125 sijaitsee Ruotsissa, siirtopullonkaulan takana. Yksi tuulivoimala maksaa paikasta ja koosta riippuen 1,1–1,5 miljoonaa euroa, merelle 20–50 prosenttia enemmän. Huipputuulivoimalan 5,6 MW:n teholla se merkitsisi reilua 24 GWh vuodessa. Pohjoisja Keski-Ruotsiin rakennetaan tulevina vuosina runsaasti tuulivoimakapasiteettia. Tuulivoima on ollut nopea tapa saada lisää sähköntuotantoa Suomeen, kun ydinvoimahankkeet ovat pahasti takunneet. Pohjois-Ruotsissa voi näin ollen esiintyä tilanteita, joissa tuulisähköstä on runsasta ylitarjontaa. Tarvitaan 2–3 tuulivoimalainvestointia yhtä ydinvoimalaa kohti. Voimalatornien tuotantotehot reilusti yli kaksinkertaistuivat 10 vuodessa
Ajurina toimivat Ruotsia korkeampi sähkön aluehinta ja Suomen suuri sähkön aliomavaraisuus. Ydinvoimaa lisää Olkiluoto 3:n oletettu kaupallinen käyttöönotto helmikuusta 2022 alkaen, mutta Hanhikiven valmistumiseen ennen vuotta 2030 ei tässä uskota. Kuva: Vestas Suomen tuotantorakenne-ennuste 2030 Gasumin selvitys arvioi tuulivoimakapasiteetin kasvavan Suomessa suhteellisesti muita pohjoismaita nopeammin ja kolminkertaistuvan tällä vuosikymmenellä. Lämpövarastointia voidaan käyttää uusiutuvan energian tasapainottamiseen, mikä mahdollistaa perin. Suomeen rakennettavan tuulivoimakapasiteetin kannattavuusreunaehtoja on paljon. Yksittäisten vuosien välillä suuriakin eroja tuo vesitilanteen vaihtelu. Tuulipuistot leviävät Lappiin korkealle, missä tuulee talven pakkasilla. Kuva: Gasum: Selvitystyö Suomen tuulivoimasta -visio 2030 sähköomavaraisuus saavutetaan 2024–2025 mennessä. Sähköntuottajat joutuvat reagoimaan tilanteeseen laskemalla tai pysäyttämällä ajoittain tuotantoaan. Valmistuuko se 2028, kuten Fennovoima nyt itse arvioi, vai jääkö se hyllylle. 12 Suomen sähköverkko pystyy hallitsemaan vuoteen 2030 mennessä 25–30 terawattitunnin tuulisähkötuotannon, johon päästään 7000–8500 megawattiin kasvavalla voimalakapasiteetilla. Aurinkosähkökin lisääntyy, mutta pysyy marginaalisena, ellei uusia teknologisia tai markkinayllätyksiä tule. Sen on määrä tuoda Suomen verkkoon 1200 MW:n teholla sähköä noin 9 TWh vuodessa. Epävarmuutta tuo taloudenkehitys, jossa lyhyellä aikavälillä näkymät ovat erittäin heikot. Myös kaukolämpötuotannon muutoksissa on huomattavaa epävarmuutta. Tällä hetkellä lämmön varastointi on huomattavasti sähkön varastointia kilpailukykyisempää. Iso kysymys on Hanhikiven ydinvoimala. Koronapandemia maltillisti alun perin keväällä 2020 tehtyjä kasvulaskelmia tähän graafiin. Vesivoimaa ei Suomeen rakenneta lisää. Tuotannon kannattavuus on erittäin voimakkaasti riippuvainen Suomen sähkönkysynnän kasvusta, sähkömarkkinoiden yleisestä tilanteesta (hintataso) sekä Pohjois-Ruotsin kyvystä ottaa vastaan ajoittaista Suomen sähkön ylitarjontaa. Sen jälkeen Suomessa on tilanteita, joissa sähköstä on ylitarjontaa eivätkä siirtokapasiteetit välttämättä riitä siirtämään ylitarjontaa vientiin. Talvi on osoittautunut parhaaksi tuulisähkön tuotantokaudeksi
Vuosina 2020–2022 sen mukaan valmistuu lisää tehoa yhteensä 1994 MW, siitä 1503 MW markkinaehtoisesti. Toiminnassa oli 754 voimalaa, joissa syntyi sähköä 6 TWh. Kuva: Gasum: Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030/Refinitiv Ruotsin tuulivoimakapasiteetti tarjoushinta-alueittain 31.12.2022 Ruotsissa viime vuoden syyskuun loppuun mennessä asennettua tuulivoimakapasiteettia oli yhteensä noin 8200 MW. Tulevina vuosina kapasiteetti on nousemassa yli 25 000 megawattiin. Iso kysymys on Hanhikiven ydinvoimala. Yli puolet vuoden 2030 tavoitteesta on jo silloin tuotannossa. 5000 MW vuoteen 2024 Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu tuulisähkötehoa 2284 MW. – Ne valmistuvat todella varmasti, koska rahoitus on järjestyksessä, vakuuttaa Mikkonen, jonka mukaan vuodelle 2023 on varmistunut jo 500 MW:n rakentaminen ja lisää tulee, kaikki ilman valtion tukea. Valtaosa tänä vuonna valmistuvasta kapasiteetista kytketään verkkoon vasta vuoden lopussa ja alkaa tuottaa kunnolla sähköä loppuvuonna tai ensi vuoden alussa, kommentoi Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. Suomen oman sähkön kulutuksen kasvulle tulee tilaa, jos ei haluta kovaa kilpailua siitä, kuka pääsee viemään ylituotantosähköä ja millä hinnalla. Vuonna 2024 tuulisähkön tuotantoteho ylittää ilmeisesti 5000 MW, joka tuottaa sähköä vuodessa 16–17 TWh. Tuulivoimayhdistys pitää julkisesti yllä yksityiskohtaista rakenteilla ja suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden hankelistaa. – Minun vahva arvioni on, ettei 8,5 TWh vielä saavuteta tänä vuonna. Terttu Iiskola Pohjoismaiset tuulivoimamarkkinat ovat yhteiset Pohjoismaissa tuulivoimakapasiteetti on noussut noin 17 000 megawattiin. Kauppaja teollisuusministeriön skenaariolaskelma helmikuussa 2019 oletti, että tuulivoiman tuotanto olisi tänä vuonna jo 8,5 TWh. Uudet voimalat ovat joka vuosi entistä tehokkaampia sekä korkeuden kasvaessa että teknologian kehittyessä. Uudet tuulivoimainvestoinnit keskittyvät pohjoisiin alueisiin (SE1 ja SE2). 13 teisen CHP-tuotannon siirtymistä lämpövarastointiin uusiutuvalla energialla. Tästä suurin osa on Keski-Ruotsin SE2-alueella, mutta Tukholman ja aktiivisen Etelä-Ruotsin SE3-alueella asennettua kapasiteettia on lähes yhtä paljon. Kuva: Gasum: Selvitystyö Suomen tuulivoimasta – visio 2030/Svensk Vindenergi Tilanne 30.9.2019 Luvitusprosessissa Luvitetut Rakenteilla Toiminnassa Tuulivoima on ollut nopea tapa saada lisää sähköntuotantoa Suomeen, kun ydinvoimahankkeet ovat pahasti takunneet. Valmistuuko se 2028, kuten Fennovoima nyt itse arvioi, vai jääkö se hyllylle?
Kampanjan materiaaleissa esiintyy HSY:n kierrätyslähettiläs Sami Hedberg. Mullan mukana arvokkaat ravinteet kuten typpi ja fosfori palautuvat kiertoon. Tuplasaumakatto ei tarvitse seurakseen aluskatetta jos ullakko pidetään vilpoisena ja tuuletettuna. HSY:n tavoitteena on saada kiertoon 60 prosenttia kotitalouksien jätteestä vuoteen 2025 menneessä. Kiitos kun lajittelet! HSY:n lokakuussa alkava Kiitos kun lajittelet! -kampanja kannustaa asukkaita lajittelemaan kodin biojätteen. Mahtavaa, että meidän asukkaiden lajittelema biojäte saa oikeasti uuden elämän multana ja biokaasuna, kertoo Sami Hedberg. Ei huolta, vaikka kattopellin pinta olisi värjäytynyt ruosteenruskeaksi, koska huononkin sinkkipinnan alla on täydessä kunnossa oleva teräspelti. Kolmasosa vastaajista arvioi lajittelevansa kodin jätteet huolellisemmin kuin vuosi sitten. Lajiteltu biojäte syntyy uudelleen multana ja biokaasuna. Ei pelti vaihtamalla parane, ja monessa tapauksessa vanha pelti on uutta laadukkaampi. Kattopinta vaatii kuitenkin huollon ja suojamaalauksen. Kodin jätteistä huolehtiminen herättää vastaajissa positiivisia tunteita kuten vastuuntuntoa (60 prosenttia vastaajista), hyvää omatuntoa (44 prosenttia), osallistuvuutta (39 prosenttia) sekä tyytyväisyyttä (38 prosenttia). – Roskien lajittelusta on tullut osa mun rutiinia. Uusien sinkkipeltipintojen maalauksenkin olemme kehittäneet takuuvarmaksi. Tällä hetkellä matka on vasta reilu sata kilometriä, koska biojäteastiaan päätyy vain kolmannes asukkaiden biojätteestä, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY teetti keväällä 2020 kyselyn jätteiden lajittelusta pääkaupunkiseudun kodeissa. riittäisi energiaa yli kahden miljoonan asukkaan älypuhelimeen ja tablettiin vuoden ajaksi. Biojätteestä tehtävä multa toimii myös hiilinieluna, Tukiainen kertoo. Biokaasu on uusiutuvaa energiaa, ja siitä saadaan sähköä ja lämpöä. Asukkaiden biojätteestä noin kaksi kolmasosaa päätyy edelleen sekajätteeseen. Yli 70 prosenttia vastaajista kokee, että haluaisi tulevaisuudessa lajitella jätteet aktiivisemmin, iloitsee HSY:n projektipäällikkö Maija Palomäki. SÄÄSTÄT SATOJA TUHANSIA , JOPA MILJOONIA EUROJA. Biojätteen kierrätyksessä on edelleen paljon potentiaalia, joka olisi helppo saada hyödynnettyä. – Biojätteen kierrätyksellä on monia hyötyjä ilmaston ja kiertotalouden näkökulmasta. – Esimerkiksi kun nelihenkinen perhe lajittelee biojätteensä, saataisiin siitä määrästä sähköä 400 kilometrin ajomatkaan sähköautolla. Näin toteuttamamme työ tuottaa katollenne lujan suojan, joka kestää kauan, katon seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Jos pääkaupunkiseudun asukkaat lajittelisivat kaiken biojätteen, kotien biojätteestä voitaisiin saada vuosittain 150 000 tonnia multaa ja yli 60 000 MWh puhdasta energiaa. Kierrätyksessä iso potentiaali Vuonna 2019 HSY tuotti pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen erilliskerätystä biojätteestä 50 000 tonnia multaa. Tätä kampanjaa tehdessä olen ymmärtänyt, miten suuri merkitys arjen teoilla on. 14 K yselyn mukaan noin 65 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista kertoo lajittelevansa kodin biojätteen aktiivisesti tai melko aktiivisesti. Tällä hetkellä kuitenkin jopa kolmannes kotien sekajätepusseista on biojätettä. Uusi saumapeltikatto puolestaan maksaa korkeimmillaan 1000 €/neliö, ja sen lisäksi uusikin katto on maalattava. Lisäksi HSY tuotti biokaasusta uusiutuvaa sähköä ja lämpöä yhteensä noin 22 000 MWh. Katon kuivuttua sivelemme ruostesuojamaalin katon pintaan, kauttaaltaan ja tasaisesti. Peltikaton reiän paikkauksesta veloitamme 50200 € ja katon täydellisestä huoltomaalauksesta korkeimmillaankin vain 50 €/neliö. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden muodostumisen peltikaton alapintaan, myös aluskatteella varustetun peltikaton kohdalla.. Biojätteen kierrätys edistää ilmastotavoitteita, sillä biojätteestä tehdään uusiutuvaa energiaa. Biokaasusta tuotetusta sähköstä Biojäte syntyy uudelleen multana ja biokaasuna Kampanja: nyt lajitellaan! Biojätteessä on valtava potentiaali – 150 000 tonnia ravinteikasta multaa ja 60 000 MWh puhdasta energiaa. Sitten maalaamme katon kahteen kertaan korkeapaineruiskulla. Lajittelulla koetaan olevan vaikutusta, sillä jopa 71 prosenttia vastaajista kokee voivansa vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin lajittelemalla jätteet. ENNEN JÄLKEEN Huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusimiselle – päinvastoin kuin usein esitetään – vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen, uusiakko katto vaiko tehdä vanhalle katolle viimein huoltomaalaus. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia, ennen seuraavaa huoltoa. HÄMEEN KATTOPINTA OY kattopinta.com 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com UUSIEN JA VANHOJEN SAUMAPELTIKATTOJEN HUOLTOMAALAUSTA HUOLLATA KATTOSI. HSY:n alueen kotien biojätteestä voitaisiin tuottaa vuosittain yhteensä 150 000 tonnia multaa ja yli 60 000 MWh puhdasta energiaa, jos asukkaat lajittelisivat kaiken biojätteen. Kattonne huollossa ensin puhdistamme katon huolellisesti, poistaen karkean ruosteen ja lopuksi pesten katon painepesurilla. Mullan mukana arvokkaat ravinteet kuten typpi ja fosfori palautuvat kiertoon. Vanhassa vara parempi! Uusikin peltikatto on joka tapauksessa maalattava, ja uuden maalaus voi olla ongelmallista. – Kyselyn perusteella jätteiden lajittelussa on nähtävissä nousevaa trendiä
Uusi saumapeltikatto puolestaan maksaa korkeimmillaan 1000 €/neliö, ja sen lisäksi uusikin katto on maalattava. Vanhassa vara parempi! Uusikin peltikatto on joka tapauksessa maalattava, ja uuden maalaus voi olla ongelmallista. Huoltomaalausta vaille jäänyt peltikatto herättää usein kysymyksen, uusiakko katto vaiko tehdä vanhalle katolle viimein huoltomaalaus. Uusien sinkkipeltipintojen maalauksenkin olemme kehittäneet takuuvarmaksi. Ei huolta, vaikka kattopellin pinta olisi värjäytynyt ruosteenruskeaksi, koska huononkin sinkkipinnan alla on täydessä kunnossa oleva teräspelti. Peltikaton reiän paikkauksesta veloitamme 50200 € ja katon täydellisestä huoltomaalauksesta korkeimmillaankin vain 50 €/neliö. Sitten maalaamme katon kahteen kertaan korkeapaineruiskulla. 15 HÄMEEN KATTOPINTA OY kattopinta.com 050 543 2782 hameenkattopinta@gmail.com UUSIEN JA VANHOJEN SAUMAPELTIKATTOJEN HUOLTOMAALAUSTA HUOLLATA KATTOSI. ENNEN JÄLKEEN Huoltomaalauksella ei haeta jatkoaikaa katon uusimiselle – päinvastoin kuin usein esitetään – vaan teräksen suojaamista seuraavaan huoltomaalaukseen asti. Ei pelti vaihtamalla parane, ja monessa tapauksessa vanha pelti on uutta laadukkaampi. Kattonne huollossa ensin puhdistamme katon huolellisesti, poistaen karkean ruosteen ja lopuksi pesten katon painepesurilla. Vanhan teräspeltikatteen elinaika huollettuna on kymmeniä vuosia, ennen seuraavaa huoltoa. Näin toteuttamamme työ tuottaa katollenne lujan suojan, joka kestää kauan, katon seuraavaan huoltomaalaukseen asti. SÄÄSTÄT SATOJA TUHANSIA , JOPA MILJOONIA EUROJA. Kattopinta vaatii kuitenkin huollon ja suojamaalauksen. Tuplasaumakatto ei tarvitse seurakseen aluskatetta jos ullakko pidetään vilpoisena ja tuuletettuna. Talvisin kylmänä pidettävä ullakko estää kondensiokosteuden muodostumisen peltikaton alapintaan, myös aluskatteella varustetun peltikaton kohdalla.. Katon kuivuttua sivelemme ruostesuojamaalin katon pintaan, kauttaaltaan ja tasaisesti
A suinkerrostalojen energiatehokkuutta voidaan parantaa reilusti ja monella tapaa. rakennuskantaan IoT-sensoreita, jotka keräävät ja mittaavat dataa lämmityksestä. Sen jälkeen voimme ehdottaa toimenpiteitä epäkohtien korjaamiseksi, Sariola sanoo. Hankkeessa pyritään vähentämään taloyhtiöiden energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Sitä on tutkittu Helsingissä ja Vantaalla käynnissä olevassa hankkeessa, jonka tuloksia odotellaan loppuvuoden aikana. Olemme keskittyneet kolmeen tapaan, jolla kerrostaloissa pystyy vähentämään energiankulutusta. – Taloyhtiöt itse päättää lopullisista toimenpiteistään, me olemme olleet heidän apuna ja voimme Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke loppusuoralla Tarpeeton lämmittäminen saatava kuriin. Hankkeessa on keskitytty kolmeen jo edellä mainittuun ongelmakohtaan eli lämmönjakeluverkoston epätasapainoon, säätökäyrän epätasapainoon ja taloyhtiön yhteisten tilojen tarpeettoman korkea lämpötilaan, ja näiden pohjalta ollaan saatu tuloksia, joita voidaan hyödyntää. Sariola arvelee, että heidän toimenpide-ehdotuksilla voidaan alentaa energiankulutusta kymmenisen prosenttia. Asiaa kun on vaikea havaita ja nähdä joka päiväisessä arjessa. Lisäksi oikeanlaisten toimenpiteiden tunnistaminen vaatii asiantuntemusta. Se haukkaa noin 70 prosenttia energiankulutuksesta. Lämmönjakeluverkon alkupäässä olevassa asunnossa on ylilämpöä ja kauimmaisissa asunnoissa valitetaan kylmästä. Lisäksi kiinnitämme huomiota lämmön säätökäyrän epätasapainoon, sanoo project manager Lasse Sariola Forum Virium Helsingissä, joka on mukana Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa. – Ylilämmittämistä voi olla joissain kiinteistön osissa, eikä sitä ole helppoa havainnoida. Toinen on lämmönjakeluverkon epätasapaino, eli kerrostalon eri osissa asuville saattaa olla eri lämpötilat. Mitä asialle voi tehdä. Yksi on yleisten tilojen tarpeeton lämmittäminen. Se on kuitenkin korjattavissa melko yksinkertaisilla konsteilla. 16 Kerrostalojen energiankulutuksesta jopa kolmannes saattaa mennä hukkaan. Parivuotinen hanke on nyt loppusuoralla. Hankkeessa Helsingin ja Vantaan kaupungit huolehtivat pilottikohteista, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY energianeuvonnan näkökulmasta, Forum Virium Helsinki dataan sekä alustoihin liittyvistä kysymyksistä ja Green Building Council Finland tuo mukaan laajan kontaktiverkostonsa alan yrityksiin. – Ne mittaavat kiinteistössä suhteellista kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa, Sariola luettelee. Kerrostalojen energiankulutuksesta leijonanosa menee lämmitykseen. Kun saadaan tarkkaa mittarointia, voimme paljastaa epäkohtia järjestelmässä. Hankkeen pilottikohteita on Helsingissä ja Vantaalla. Olemme asentaneet jo olemassa olevaan Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa hyödynnetään IoT-sensoreita, joita asennetaan taloyhtiöihin. Hankeen tulokset loppuvuodesta Ilmastoviisaat taloyhtiöt on monen toimijan yhteinen hanke. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa on tutkittu asiaa ja keskitytty kolmeen asiaan, jolla energiahukkaa voidaan vähentää. – Me tähtäämme energian säästämiseen. Motiva on arvioinut, että jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan. Niiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt löytävät kustannustehokkaimmat tavat pienentää energiankulutusta. Energianhukka on asia, joihin taloyhtiöt eivät aina havahdu. Hanke sopii hyvin esimerkiksi Helsingin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Tietoa IoTsensoreilla Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke pyrkii parempaan energiatehokkuuteen hyödyntämällä IoT:n avulla kerättyä infoa asuinkiinteistöistä. Esimerkiksi kuntosaleilla ja rappukäytävissä voidaan laskea lämpötiloja. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa hyödynnetään IoT-sensoreita, joita asennetaan taloyhtiöihin. Niiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt löytävät kustannustehokkaimmat tavat pienentää energiankulutusta
Pauli Jokinen. Webinaarissa käydään läpi kaikki hankkeen pohjalta saadut tulokset ja suositukset. Hankkeen tuloksena on syntynyt Taloyhtiön Dataopas. Mutta helposti pystytään pienillä toimenpiteillä saamaan se kymmenen prosenttia energialaskusta pois. Yhdistelemme dataa eri lähteistä ja tarkempaa tietoa saadaan vielä loppuvuoden aikana. – Sieltä taloyhtiöt saavat tietoa, miten pääsevät datapohjaisesti tekemään toimenpiteitä energiatehokkuuden suhteen. marraskuuta ja sitä voi seurata netissä. antaa suosituksia. 17 Kerrostalojen energiankulutuksesta leijonanosa menee lämmitykseen. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka. Avoin loppuseminaari järjestetään 12. Lasse Sariola Forum Viriumista ajattelee, että taloyhtiöiden olisi hyvä havahtua hukkaenergiaan. Energiaa voi säätää taloyhtiöissä vaikka laskemalla yleisten tilojen lämpötilaa. Taloyhtiöiden energiankulutuksesta valtaosa kuluu lämmittämiseen. Se haukkaa noin 70 prosenttia energiankulutuksesta
Suunnitte– Infraan kohdennettu elvytysraha parantaa kilpailukykyä, kutistaa ilmastopäästöt ja kasvattaa työllisyyttä. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus rakentamiseen sijoitetuista euroista on 40–45 prosenttia, millä on myös suuri alueellinen merkitys. Etenkin kunnissa valtion vastaantulo rahoituksen varmistajana onkin nyt perustellumpaa kuin koskaan. Elpymisrahastosta mahdollisuuksia EU:n jäsenmaat laativat paraikaa kansallisia investointisuunnitelmiaan EU:n elpymisrahoituksen käytöstä. I nfraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kesällä 2020 alle puoleen vuoden takaisesta. 18 ”Välttämättömiä infrahankkeita käynnistysvalmiina” Infran rakentaminen hiljeni Infrarakentajien tilauskannat sulivat nopeasti, mutta kuopassa kytee uuden kasvun mahdollisuus. Näin sanoo Rakennusteollisuus RT. Tiedot ilmenevät MANK ry:n tuoreesta suhdannejulkistuksesta. Infrainvestoinneilla on myös nopea työllistämisvaikutus. Vuosi sitten vastaavalla jaksolla tilaukset kasvoivat 24 prosenttia. Tällä yhtälöllä Suomi ei voi kuin voittaa. – Vasta kansainvälisten markkinoiden elpyminen nostaa vientivetoisen taloutemme kasvu-uralle. Pienikin elvyttävä ele ehkäisee uhkaavaa investointilamaa. – Suomen on nyt erittäin tärkeää pitää mukana investointisuunnitelmassaan raideinvestoinnit ja teollisuuden kilpailukykyä parantavat väylähankkeet sekä varmistaa kuntien kyky pitää kiinni investoinneistaan, Syrjö muistuttaa. Välttämättömiä infrahankkeita on käynnistysvalmiina eri puolilla maata. – Jouduttamalla välttämättömiä ja jo suunniteltuja julkisia infrahankkeita voimme pehmentää merkittävästi koronakriisin taloudelle aiheuttamaa iskua, RT korostaa. Tätä huonompi tilanne oli viimeksi finanssikriisin jälkeen. Syrjön mukaan infraan kohdistettu elvytys toimii todistetusti. Joka viides suomalainen työllistyy alan piirissä ja investoinneista lähes 60 prosenttia liittyy rakentamiseen, sanoo Rakennusteollisuus RT:n varatoimitusjohtaja ja infratoimialasta vastaava johtaja Paavo Syrjö. Suomen osuus EU:n elvytyspaketista on tämänhetkisen arvion mukaan noin kolme miljardia euroa. MANK edustaa maarakennusalan tilaajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita ja kouluttajia sekä infran keskeisiä käyttäjiä Suomessa. Tämä voi viedä aikaa, joten työpaikkojen pelastamisella on kiire. Suunnitelmien keskiössä on etenkin kestävän kasvun edistäminen. Tämä on haaste Suomelle, sillä ala on meillä erittäin merkittävä työllistäjä ja investointien kohde. Urakoinnin tilanteeseen ei ole odotettavissa nopeaa parannusta, sillä myös infrahankkeiden suunnittelu vähenee. – Infraan kohdennettu elvytysraha parantaa kilpailukykyä, kutistaa ilmastopäästöt ja kasvattaa työllisyyttä. Se lyheni alle neljään kuukauteen, kun se vuosi sitten oli 8,25 kuukautta. ”Nyt on oikea hetki kiilata” – Uudet tiedot vahvistavat käsitystä siitä, että rakennusalalla on käynnissä nopea suhdannekäänne huonompaan. Infrainvestoinnit työllistävät ja saavat nopeasti liikkeelle myös asuntoja muuta rakentamista sekä lisäävät taloudellista aktiivisuutta. Infratyön tilaajat raportoivat lisäksi urakoitsijoiden tarjoushalukkuuden kasvusta ja tarjoushintojen laskusta. Kuluvan syksyn haasteeksi tilaajat nostavat etenkin kuntien säästötoimenpiteet ja hankkeiden aikataulumuutokset. Infraurakoitsijoiden tilauskannan pituus romahti kuluneen kesän aikana. Tällä yhtälöllä Suomi ei voi kuin voittaa.. lutoimistoja edustavan SKOL ry:n aiemman suhdannekatsauksen mukaan suunnittelijoiden uudet tilaukset vähenivät seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna huhti–kesäkuussa 2020. Näkymät ovat heikoimmat sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Tiukka tilanne voidaan kuitenkin Rakennusteollisuus RT:n mukaan kääntää Suomelle mahdollisuudeksi
Nyt olisi erinomainen aika hyödyntää kiinteistönomistajan kaavanvalmisteluresursseja, jolla nopeutetaan kaavaja tonttituotantoa kasvualueilla. Tonttien saatavuuden ohella rahoituksen saatavuus on. Erityisesti kasvukeskuksissa vuokra-asuntotuotantoa olisi lisättävä, mutta pullonkaulana – kuten aiempinakin vuosina – on puute investointikelpoisista tonteista. Paine pieniä asuntoja kohtaan ei ole kuitenkaan hellittämässä, koska vuosien varrella tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan niiden kysyntään. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan korona siirtää vuokra-asuntokysynnän painopistettä suurempiin asuntoihin ja hintatasoltaan matalammille alueille. – Vuokra-asuntomarkkinassa koronan vaikutukset ovat pysyneet vielä vähäisinä, mutta tilausta näyttää olevan nyt aiempaa enemmän isoille asunnoille etätyön lisäännyttyä. Sijoittajien halukkuus investoida vuokra-asuntoihin on vahva, ja rakennuskustannusten odotetaan helpottavan, kun rakentaminen muilla sektoreilla hiljenee. Myös EU:n elvytysrahaa tulisi kohdentaa V uokra-asuntomarkkinoiden kehitys jatkuu vahvana, vaikka korona synkentää talousnäkymiä. Rakentamisen kustannusten ennakoidaan helpottavan, rahoituksen saatavuus kiristyy ja tonttitarjontakin sakkaa. nyt nousemassa yhdeksi asuntorakentamisen pullonkaulaksi. 20 Korona ei vaikuta vuokra-asuntomarkkinoihin Tonttipula jatkuu edelleen Vuokra-asuntomarkkinoiden vahva veto jatkuu koronasta huolimatta