ja isännöinti Nro 6–7/2016 6,50 Kiinteistö Kiinteistösijoitusten tuotto 6,3 prosenttia viime vuonna Aurinkosähkön käyttö vahvassa kasvussa Pyhäjoen voimalatyömaa kaksinkertaistaa asukasmäärän Muutto työn perässä ei houkuttele työttömiä Energiasaneeraus tuo suuret vuotuiset säästöt Professori Pekka Heikkinen: Asenne ratkaisee puurakentamisen kasvun Vihreät oudolla tiellä Helsingin kaupunkibulevardit jumiuttaisivat liikenteen
KUN SÄÄSTÄT VETTÄ, SÄÄSTÄT MYÖS ENERGIAA HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. WWW.VERTO.FI. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen
Sivu 38 Kiinteistörahastot kiinnostavat – Piensijoittajillekin suunnatuista asuntorahastoista suurimpien yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut yli miljardiin euroon muutamassa vuodessa, kertoo sijoitusratkaisuja vertailevan ja välittävän finanssikonserni Investiumin hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen. 75 Viron asunnot kiinnostavat suomalaisia sijoituskohteina. 54 Turun matkakeskusalueella pyrittään yhdistämään Turun keskusta ja eteläinen kaupunki ratapiha-alueen pohjoispuoleen. 6 Helsinkiin on tulossa kuuma yleiskaavasyksy. – Uudentyyppiset avoimet kiinteistörahastot kiinnostavat suomalaisia, koska niiden kautta on mahdollista ”omistaa” osuuksia asunnoista ja kiinteistöistä. Sivu 40 Työt ja tekijät eri paikkakunnilla – Runsaat 40 prosenttia ihmisistä ei olisi valmis muuttamaan asuinpaikkakunnaltaan mihinkään työn perässä. 80 Asuntokiinteistöt ovat nousseet KTI:n suurimmaksi ja parhaiten tuottavaksi kiinteistösektoriksi. Asenne ratkaisee – On puhuttu jo kauan, että puukerrostaloissa kaikki tekniset haasteet on ratkaistu, kuten esimerkiksi että ne ovat paljon paloturvallisempia kuin normaalitalot, koska niissä on sammutusjärjestelmät. 78 Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 6,3 prosenttiin vuonna 2015. 84 Jyväskylän Energia on vastikään monipuolistanut ja selkeyttänyt yrityksille tarjottavien sähkötuotteidensa valikoimaa. – Kohtaanto-ongelma on suuri. 46 Espoon Isosta Omenasta tulee laajennuksen jälkeen Citycon Oyj:n suurin kauppakeskus. 50 Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry edustaa noin 1200 taloyhtiötä ja niiden yli 30000 asukasta. 62 Kattojen kunnosta kannattaa huolehtia ennakolta. Vuokratuotoista on rahoitettava kaikki kulut, mutta tuotto-odotukset ovat laskeneet selvästi, sanoo vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajista. 40 Puurakentamisen Foorumi keräsi kansainvälisen joukon puurakentamisen ammattilaisia Espoon Otaniemeen. 44 Työpaikat vaihtavat paikkakuntaa, mutta ihmiset eivät ole halukkaita muuttamaan työn perässä. 64 Helsingin Pro Isännöinnin toimisto sijaitsee 1900-luvun alussa rakennetussa vanhassa arvotalossa. 38 Suoraan kiinteistöihin sijoittavat rahastot tuottaneet hyvin, joten niiden suosio kasvaa. 82 Sähkösopimus kannattaa päivittää säännöllisesti. Mielestäni se oli yllättävän suuri osuus, kun ajattelee, että kyselytutkimuksessa lyhin vaihtoehto oli muuttaa 50 kilometrin päähän, hämmästelee Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. 52 Helsinki on odotetusti kallein kaupunki asua vuokralla, mutta kaupungin sisällä eri alueilla vuokratasossa on suuria eroja. 68 Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen oli pohjoispohjanmaalaiselle Pyhäjoen kunnalle lottovoittoon verrattava onnenpotku. 24 Investointeja energiakorjauksiin tehdään taloyhtiöissä tasaista tahtia. Akustiikka on ratkaistu. – Uskon, että myös isot yritykset tulevat mukaan. 36 Yhdysvaltalainen Airbnb on tehnyt matkailulle saman kuin Uber taksibisnekselle. 58 SRV rakentaa Niittykumpuun Espoon korkeinta rakennusta. 18 Asuntovuokraamisen kannattavuus yksityiselle vuokranantajalle on viime vuosina heikentynyt monella tapaa. 22 Kiinan asuntoministeriö on pyytänyt suomalaisia analysoimaan talokohtaisten lämmönjakokeskusten soveltuvuutta Kiinaan. 28 Ylöjärvellä sijaitseva Asunto Oy Tiikonrivi on päästetty niin huonoon kuntoon, ettei korjaaminen ole enää kannattavaa. 12 32 40 62. Ehkä ainoa asia, mitä ei ole ratkaistu, on asenteen tasolla eli uskallus lähteä rakentamaan puusta, sanoo professori Pekka Heikkinen. 12 Aurinkosähköä voitaisiin hyödyntää maassamme nykyistä enemmän, mutta lainsäädäntö jarruttaa kehitystä. Sivu 44 72 Pietarin historialliseen keskustaan sijoittuva, kolmessa vaiheessa rakentuva arvokerrostalokohde Smolny Prospekt on jo loppusuorallaan. 67 Miksi uusia jäseniä ja nuoria on niin vaikea saada mukaan hallitustyöhön, pohtii Juhani Siikala kolumnissaan. 32 Espoolainen 2M Isännöinti Oy on Lasse Melkon perustama ja pyörittämä yritys, joka hoitaa isännöintiä kaiken kokoisissa yhtiöissä. Niiden on vähän pakkokin tulla, koska määräyskehitys puhuu siihen suuntaan. On avoimia työpaikkoja ja työttömiä, mutta ne ovat vain eri paikkakunnilla, sanoo Kärkkäinen sanoo. 4 P uhuvat päät S isältö 6–7 / 16 Sivu 18 Iso saneeraus taloyhtiössä vie vuokratuoton – Verorasituksen lisääntyminen, hoitokulujen kasvu ja edelleen kasvussa oleva korjausja remontointitarve on nollannut tai joissain tilanteissa jopa painanut miinukselle vuokratuottojen nousua
Ennusteen mukaan talouskasvu jatkuu heikkona. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Käytännössä kattopelteihin liimataan jo tehtaalla ohutkalvopaneeli. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 Toimistohubeja jokaiseen kuntaan Voisiko Suomi olla maailman ensimmäinen maa, jossa joka kunnassa olisi mahdollisuus ihmisten tehdä etätöitä hubissa. Monissa kunnissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla, on paljon tyhjiä toimistotiloja. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Kiinteistönomistajat voisivat hyvin pienellä investoinnilla kalustaa tiloista hubeja, joissa olisi kokoustiloja sekä työpisteitä ihmisten vuokrattavaksi lyhyemmäksikin aikaa, vaikka vain tunniksi. Mutta itse veronmaksaja tulee kärsimään ja kaupungin muu kehitys taantuu. Eteläisestä naapurista voisimme kansantaloutemme keittämisessä ottaa opiksemme. Omistusasuminen kallistuu Omistusasuntojen hinnat ja vuokrat nousevat koko maassa. Suunnitelma on suuri ja se käsittää jokseenkin koko kaupungin alueen, mutta missä ajassa ja millä rahoituskapasiteetilla se voitaisiin toteuttaa. Virte Solar aloitti aurinkokaton myynnin tänä vuonna. Bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 0,9 prosenttia ja ensi vuonna prosentin verran. Asuminen on yhä kalliimpaa ensi vuonna, kertoo POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste. Vuokrat nousevat kolmisen prosenttia. Seuraavaksi sattaa tulla esille kaupungin keskustan siirto pois Vironniemeltä. Tänään Suomi on jäämässä jopa Viron jälkeen. Tähän sopiva varausjärjestelemä on jo olemassa: Suomen ensimmäinen tilojen välityspalvelu, Flextila, joka voidaan jo nyt koko maan kattavana järjestelmänä ottaa käyttöön missä tahansa. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Kaupungin johdon olisi syytä lähestyä suurta kaupunkibulevardihanketta taloudelliselta kannalta katsottuna. Miksi näin. AirBnb-tyylistämhdollisuutta toimitilavuokraukseen tarjoaa Suomen ensimmäinen tilojen välityspalvelu, Flextila. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Poliittisesti asia on kuuma – virkamiesvalmistelu lienee vahvasti soininvaaralaisen järjestelmän kannalla, mutta kukaan ei ole riittävällä tarmolla paneutunut kustannuksiin. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Heikko kasvu johtuu tavaraviennin ongelmista. Vironniemelle voidaan jättää hallinto eli julkiset rakennukset vielä joiksikin vuosikymmeniksi, mutta talouselämän kaikkinainen kasvu kiikekeskuksineen olisi syytä siirtää 20 kilometriä nykyisestä niemen ytimestä pohjoiseen. Se myös kestää tuulta ja myrskyä tavallista aurinkopaneelia paremmin, koska tuuli ei tartu ohueen kattopeltiin helposti. Aurinkopaneelin ja kattopellin yhdistelmä on perinteistä kiinnitettyä aurinkopaneelia jopa 90 prosenttia kevyempi. Ohutkalvoaurinkopaneeleja voi liimata myös jo valmiille, tasaisille peltija huopakatoille. Maankäytön uusi, laaja toteuttaminen maksaisi biljoonia, ja sen toteutus ei tapahtuisi kymmenessä vuodessa, vaan pitkällä aikavälillä, arviolta viidessäkymmenessä vuodessa. Miksi kansantalouden resursseja ei riittävästi pyritä valvomaan niin, että Suomi menestyisi Euroopassa tasavertaisesti kilpailijoidensa kanssa. Mitäpä tehdä tiloille sillä aikaa kunnes vakituinen vuokralainen löytyy. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Järjestelmän suuri etu on joustavuus, eli kiinteistönomistaja voi vakituisen vuokralaisen löydettyään halutessaan poistaa tilansa järjestelmästä ja purkaa hubin milloin vain.. Jakamistaloudessa kaikki hyötyvät: yhteiskunta hyötyy vähenevästä matkustamistarpeesta, kiinteistösijoittajat saavat tuloja muuten tyhjänä seisovista tiloistaan, ihmiset saavat joustoa työhönsä koska voivat helposti löytää työskentelypaikan missä vaan ovatkaan, yritykset hyötyvät koska ne eivät välttämättä enää tarvitse kiinteitä kalliita toimipisteitä koska työ voidaan tehdä siellä missä työntekijät kulloinkin ovat. Rakennetaanko niitä, maisemallisesti kauniita, mutta ilmeisen huonosti liikennettä välittäviä väyliä miltei joka puolelle kaupunkia. Näin merkittävän suuriin taloudellisiin panostuksiin ei Helsingin kaupungilla ole syytä ryhtyä. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus Meillä ei ole varaa suuriin kaupunkibulevardeihin H elsingin kaupungin poliittinen johto virkamiesten tukemana näyttää käyvän voimakasta kädenvääntöä tulevista kaupunkibulevardeista. Toistaiseksi suurin kattovoimala, jonka turkulaisyritys on pystyttänyt, on teollisuushallin katolle syntynyt 27,4 kilowatin voimala. Koko maankäytön suunnittelu mitä todennäköisimmin uudistuisi tiheän kaupunkibulevardiverkoston vuoksi. Se on yhtä kannatettava, jopa järkevämpi kuin suuri kaupunkibulevardihanke. Aurinkopaneeleja kattopelteihin Turkulainen yritys Virte Solar myy kattopeltejä, joiden pintaan on jo valmiiksi asennettu aurinkopaneeli. Kuukaudesta toiseen kiinteistönomistajat toivovat löytävänsä niihin vakituisia vuokralaisia. Poliittinen johto ei ilmeisesti tule saavuttamaan yksimielisyyttä hankkeen toteuttamisessa ja virkamieskunta saattaa pienellä enemmistöllä asettua hankkeen taakse. Katon koosta ja tehosta kertoo se, että lukema sijoittuu lähelle Top 50 suurinta suomalaisaurinkovoimalaa. Toisaalta kaupunkibulevardit vaativat merkittävän suuret maareservit ja niitä ei juurikaan ole ilman suuria maan ja rakennusten siirtoja. Kattopelti valmistetaan tehtaalla Turussa, ja paneelit siihen tulevat yhdysvaltalaiselta Miasolelta. Sen merkitys kaupungin taloudellisen toiminnan kannalta ei ole mittava – tottakai liikenne saattaisi jossain määrin edistyä, mutta vain suhteellisen vähän kustannuksiin verrattuna. Hintojen nousu johtuu kiinteistöja energiaverkkoihin tehtävistä korotuksista. Siitä ei ole suunnitelmaa, eikä liene aivan vähällä tulossakaan, niin suuri on hanke kokonaisuudessaan
6 Helsinkiin kuuma yleiskaavasyksy Kauppakamari ja kaupunkimaantieteen professori kärjessä hiillostamassa päättäjiä pääväylien liikenteestä Havainnekuva Lahdenväylästä muistuttaa nykyistä Mechelininkatua, jonka ruuhkaisuus tuskastuttaa. Kuva: 3D Render / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto
Mahdollisesti kaupunkibulevardit kuumentavat keskustelun aina ensi huhtikuun kuntavaaleihin asti. – Suurten muutosten täytyy perustua viisaaseen harkintaan ja laskentaan, ja laskelmista pitää olla kaikkien saatavissa kaikki informaatio. Toki saa järjestää seminaareja... Guggenheimista keskustellaan paljon enemmän, vaikka se on marginaalinen asia yleiskaavassa esitettyihin suuriin muutoksiin verrattuna, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara. Kauppakamari järjestää ulostuloja Kapinaseminaarin saattaisi järjestää Helsingin seudun kauppakamari. 7 Helsingin uusi yleiskaava on tarkoitus saada valtuuston hyväksymäksi ennen vuoden loppua. – Suunnitelmat herättävät niin paljon kysymyksiä, että ehdottomasti pitäisi järjestää kaikille avoin seminaari tai useampiakin, jossa olisi mukana kansainvälisiä asiantuntijoita, hän sanoo. Kaupungin yleiskaavapäällikön Rikhard Mannisen mielestä seminaareja ja analyysejä on pidetty valmisteluun riittävästi niin kansainvälisten asiantuntijoiden kuin kaupungin sidosryhmien kanssa. Manninen painottaa yleiskaavan mahdollistajaluonnetta ja vaihtoehtoisia toteutusmahdollisuuksia asemakaavavaiheessa. – Hyökkäämme vielä vahvasti, tullaan monta kertaa ulos, kertoo Helsingin seudun kauppakamarin liikennevaliokunnan puheenjohtaja Heikki Kovanen. – Kun bulevardikatuja joskus toteutetaan, ne rakennetaan käytännössä täysin uusiksi, niitä jopa siirretään. Kaupungilla on valtava virkamieskunta, mutta missä on analyyttinen, avoin monipuolinen keskustelu yleiskaavan perusteista. Nyt on esitetty vahvoja kantoja ilman perusteluja. Keskustelussa on paljon poliittista retoriikkaa, joka ei enää kysy eikä ihmettele. Kuva: 3D Render / Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tuusulanväylän havainnekuva osoittaa suurteen muutosten tulon, rakentamisen aivan uudestaan, jopa uuteen paikkaan – jos ne ovat tullakseen. – Ainahan voi uusia seminaareja järjestää, kuka tahtoo, hän sanoo. Tarkistetullakin yleiskaava-ehdotuksella on kuitenkin vahvoja muutosten vaatijoita. – Kaupunkisuunnittelulautakunnassa kirjattiin päätökseen bulevardiväylistä muutosesitys, että väylien toteutuksesta neuvotellaan valtion viranomaisten kanssa. T ilanne on täydellisesti tulehtunut. Tarkimmin on tutkittu Hämeenlinnan väylää, hän kertoo
voidaan säilyttää ja korjata niin kauan kuin asemakaavaa ei aleta muuttaa. Kauppakamaria on kuultu. Kun rahaa on rajallisesti, on parasta valita aluksi yksi, joka tuntuu järkevimmältä, sanoo toimitusjohtaja Tiina Oksala. – Emme torppaa yleiskaavaehdotusta täydellisesti, koska siinä on myös paljon hyvää. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti yksimielisesti 14.6.2016 tarkistetun uuden yleiskaavasuunnitelman hyväksymistä. Yksityiskohtaiset toteutusohjeet annetaan asemakaavoissa. Toinen kolmannes uusista asunnoista saadaan täydennysrakentamalla etenkin raideliikenteen solmukohtiin. Yleiskaavan lähtökohtana on väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 860 000 asukasta. Teksti: Terttu Iiskola Uuden yleiskaavan tarkoituksena on laajentaa Helsingin kantakaupunki Kehä 1:een asti ulottuvaksi. Mutta onko järkevää toteuttaa kaikki suunnitellut kaupunkibulevardit. Silloin liikenteen sujuvuus paranisi. Yleiskaava on luonteeltaan mahdollistaja, tavoitteiden ja tahtotilan kuvaaja, mutta ei vielä johda suoraan toteutukseen. Siinä päätetään, missä järjestyksessä yleiskaavan suunnitelmia aletaan toteuttaa. Helsingin yrittäjät ei ole yhtä jyrkkä kannanotoissaan kuin kauppakamari. Seuraavaksi asian käsittelee kaupunginhallitus. Yleiskaava ei ole muutoksiin pakottava Tärkeimpien kehälaskentapisteiden syksyn 2015 arkivuorokauden automäärät. Eniten muistutuksissa nousivat esiin viheralueiden riittävyys ja suunnitellut kaupunkibulevardit. Kaavan hyväksymisen jälkeen laaditaan yleiskaavan toteutusohjelma. 8 – Luulenpa, että kuntavaalien alla elinkeinoelämää kuunnellaan. Kolmas kolmannes syntyy rakentamalla kokonaan uusia asuinalueita. Asemakaavankin vahvistaa aina kaupunginvaltuusto. Kun asemakaavamuutoksia tehdään, niiden on noudatettava voimassa olevaa yleiskaavaa. Kaupunkibulevardien varsien rakentamisen avulla asuntoja saadaan 80 000 ihmiselle. Yleiskaavan synty ja luonne Kuva 33. suunnitelma, eli rakennuksia, teitä jne. Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan kaupunkibulevardit pystyvät välittämään vain noin puolet siitä liikenteestä, jonka nykyisten sisääntuloteiden kaltaiset moottoritiet pystyvät välittämään liikennevaloista vapailla alueilla. Helsingin nykyinen yleiskaava valmistui 2002 ja sai lainvoiman 2006. Toki siellä on monta maanomistajaa ja neuvotteluja rahanjaosta on käytävä. Näistä kiistellyin on Malmin lentokentän korvaaminen asunnoilla. Lopullinen päätös yleiskaavasta on tarkoitus tehdä kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2016. Koko liikenne seisoo yhden pysähtymisen takia, kuvaa kauppakamarin Heikki Kovanen. Yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen arvioi, että nyt käsiteltävän yleiskaavan ensimmäisiä toteutuksia aletaan nähdä 2020-luvun puolivälin jälkeen. Helsingin uuden yleiskaavan sanallinen selostus on 228-sivuinen opus, jonka lisänä on 68-sivuinen maankäytön muutosselostus ja 186-sivuinen selostus 45 lausunnosta ja 1444 muistutuksesta vastauksineen. Syksyn arkivuorokauden moottoriajoneuvoliikenteen muutos edellisvuodesta (%) kaupungin nykyisen rajan 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 2011 2012 2013 2014 2015 % Länsi Luoteis Koillis Itä. Asuntoja tarvitaan lisää yli 200 000 ihmiselle: 105 uutta kerrostaloa tai 55 rivitaloa tai 350 omakotitaloa joka vuosi. – Miksei bulevardeja voida rakentaa viereisille kaduille. Se mahdollistaa uusia liiketiloja ja uusia mukavia katuja. – Vaikka koko alueen väestönkasvun aiheuttama liikkumisen tarve saataisiin ohjattua joukkoliikenteeseen, liikenne lisääntyy silti. Kauppakamarin mielestä suunnitelmia on tehty tunnepohjalta, vihreiden vahvan aseman tuella, unohtaen elinkeinoelämän tarpeet. Olen käynyt siellä pyöräilemässä ja todennut, että siellä ajaa myös paljon raskasta liikennettä. – Ei ole esitetty vaihtoehtoista tietä tiiviin ja viihtyisän kaupungin rakentamiseksi niin, että säilytetään ja optimoidaan kaikki tärkeät liikennemuodot, Kovanen sanoo. – Menepä Mechelininkadun kaupunkibulevardille ruuhka-aikaan! Se toimii hyvin niin kauan kun kukaan ei pysähdy kääntyäkseen sivukadulle. Esimerkiksi kaupunkibulevardeja voimakkaasti arvosteleva kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kertoo, ettei hän ole lukenut yleiskaavaa kokonaan. Pääväylien välityskyky pitääkin säilyttää vähintään nykytasolla, mikä edellyttää nykyisten eritasoliittymien säilyttämistä. Kaikki tarvittava tieto yleiskaavaehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunnan lisäyksineen, vastauksineen ja keskusteluineen: www.yleiskaava. Lautakunnassa kesäkuussa hyväksytyssä yleiskaavaehdotuksessa linjataan alkuperäisen idean vastaisesti, että kaupunkibulevardien liittymät voisivat tarvittaessa olla eritasoliittymiä. – Mihin ne 80 000 autoa vuorokaudessa varsinkin ruuhka-aikana Länsiväylälläkin mahtuvat, sillä metro ei luultavastikaan vähennä kadun yksityisautoilua odotettua määrää. Esimerkiksi Helsingin niemen vanhojen satama-alueiden muutos asuinalueiksi suunniteltiin jo vuonna 1992. Tästä voidaan siis päättää myöhemmin erikseen, jos esimerkiksi tiet uhkaavat ruuhkautua liikaa. – Bulevardisuunnitelmien perusteluissa on liian paljon epäselvyyksiä esimerkiksi julkisen liikenteen vaikutuksista, mahdollisista ruuhkamaksuista tai melusta. Bulevardikatujen välityskyky huolena Vaattovaaran mukaan Helsinkiin on suunniteltu massiivinen muutos, jollaista ei ole missään tehty, kun puhutaan kaupunkibulevardeista sellaisten teiden varsilla, joilla liikenne on monikymmenkertainen kaupunkikatuihin verrattuna
on pikaraitiotiekaistat sekä kävelyettä pyöräilyväylät. 9 Helsingin uudessa yleiskaavassa puhutaan kaupunkibulevardeista. Keskeisten ulosmenoteiden muutos kaupunkibulevardeiksi on tärkeä osa kesäkuussa tarkistettua yleiskaavaesitystä. Nämä väylät palvelisivat tulevaisuudessa kaikkia liikennemuotoja – autoilijoita, joukkoliikennettä, kävelijöitä sekä pyöräilijöitä. Kaduilla Mikä on kaupunkibulevardi. Kaupunkibulevardiosuuksien pituus ja alkupisteet ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Ne ovat pääsääntöisesti 2+2-kaistaisia katuja, joilla nopeusrajoitus on 50 km/h. Niillä tarkoitetaan nykyisten Kehä I:n sisäpuolella kulkevien moottoritiemäisten liikenneväylien luonteen muuttamista pääkaduiksi. Mallia kaupunkibulevardeihin on haettu muun muassa Yhdysvalloista ja Ranskasta. Yleiskaavaselostuksen mukaan kaupunkibulevardeiksi muutettaisiin kaikki Helsingin sisääntuloväylät Kehä I:n sisäpuolella sekä Länsiväylä, Turunväylä, Vihdintie ja Itäväylä kaupungin rajalle saakka. Sisääntuloväylien lisäksi Laajasalontie on yleiskaavassa kaupunkibulevardi. Espoo ja Vantaa eivät vastusta itse bulevardeja, mutta toivovat Helsingiltä apua niiden aiheuttamien seurausten hoitamiseen.
Toisaalta tarvittavaan asuntotuotantoon vaikuttaa oleellisesti asumisväljyyden kehitys, joka on myös varsin epävarma tekijä. Jälkeenpäin voidaan todeta, että Helsingin seudun väestönkasvu palasi 1970ja 1980-lukujen hitaamman jakson jälkeen likimäärin aiempina vuosikymmeninä arvioidulle kasvu-uralle, mutta alueellisesti huomattavasti hajautuneempana kuin 1950ja 1960-luvuilla ennakoitiin. Kuitenkin tiedetään, että aikaisempien vuosien muuttovoiton vuoksi (joka on painottunut nuoriin aikuisiin) seudun luonnollinen väestönkasvu (syntyneiden enemmyys) tulee olemaan suurella todennäköisyydellä vahvasti positiivinen useiden vuosikymmenien ajan. Helsingin seudun muuta LänsiEurooppaa vahvempi tuotannon ja työllisyyden kasvu on pitänyt yllä vetovoimaa, joka on generoinut ulkomaista muuttoa. Suuruudenhulluuttako. Lähteet: Helsingin Sanomat 20.7.2016 sekä yleiskaavaohjelman liite Helsingin seudun ja Helsingin väestökehitys, toteutunut väestökasvu ja projektiot vuoteen 2050.. Toisaalta jos tonttimaan tarjonta pysyisi niukkana Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, maankäytön paine purkautuisi kehyskuntiin ja ulommalle työmarkkinavyöhykkeelle, jossa maankäytön kasvumahdollisuudet ovat joustavammat. Muun muassa arkkitehti Olli Lehtovuori, 83, arvostelee tätä suuruudenhulluudeksi. ”Tietysti pääkaupungin pitää vielä kasvaa kohtuullisesti, esimerkiksi 10 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. 1950ja 1960-luvulla Helsingille ja Helsingin seudulle tehdyt väestöennusteet yliarvioivat Helsingin seudun väestönkasvun nopeuden ja olettivat myös kasvun kohdistuvan paljon suppeammalle alueelle kuin tapahtui. Tämä puolestaan johtaisi yhdyskuntarakenteen hajautumiseen entisestään. Helsingillä on asumamuotojen valinnaisuuden pohjalta voimaa tehdä urbanismia raideliikenneasemien yhteyteen, kuten Kalasataman ydinkortteli osoittaa”, hän ajattelee. Tätä kautta nopea väestönkasvu luo myös tulopohjan perusrakenteen ja palveluiden rahoittamiselle. Yleiskaavan tarkoituksena on luoda puitteet, joissa rakennetaan riittävästi asuntoja ja palveluja Helsingin 860 000:een kasvavalle väestölle. Alimitoitus asuntojen pulaksi ja kalleudeksi Jos maankäyttö ei sopeudu kasvupaineisiin, vaan tonttimaan tarjonta pysyy pullonkaulana asuntotuotannolle, se vaikuttaa sekä väestökehitykseen että asumisen hintaan. Lisäksi se saa aikaan, että eläkeikäisen väestön osuus kasvaa hitaammin. Tämä syventää paikallisen julkistalouden kestävyysvajetta, koska huoltosuhde on heikompi. Siitä suurin osa on tullut Euroopasta. Mihin laskelmat perustuvat. Sen sijaan tulevien vuosien muuttoliikkeeseen liittyy lukuisia globaaleihin tekijöihin ja paikalliseen aluetalouteen kytkeytyviä epävarmuustekijöitä, joiden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Väestöennusteet olleet alimitoitettuja 1970-luvulta alkaen Helsingin seudun ja Helsingin tuleva väestönkasvu on systemaattisesti aliarvioitu, kuten myös koko maan väestökehitys, ilmenee yleiskaavoitusta varten laaditusta väestönkehityskatsauksesta. Väestönkasvun edellytyksenä on riittävän suuri tonttimaan tarjonta ja asuntotuotanto. Mahdollinen nopea väestönkasvu edellyttää varautumista maankäytön tiivistymiseen ja laajentumiseen sekä tarvittavaan perusrakenteen ja palveluverkoston kasvuun. T ämä merkitsisi ihmisten asuttamista niin sanotuille kaupunkibulevardeille liikennemeluun ja -pölyyn, seudullisten viheralueiden kuten Keskuspuiston nakertamista sekä pohjoisten pientalovaltaisten ja luonnonläheisten kaupunginosien perusluonteen muuttamista”, Olli Lehtovuori kirjoittaa Helsingin Sanomissa. Väestönkasvuun nähden liian pieni asuntotuotanto johtaisi asuntojen hintojen suhteelliseen nousuun, joka vähentäisi muuttovoittoa. Väestönkehitys tulee olemaan myös tulevaisuudessa epävarmaa. Sen jälkeen toteutunut väestökehitys on ollut näitä, silloin epärealistisina pidettyjä vaihtoehtoja nopeampaa. 10 hitaaseen kasvuun tai vähenemiseen (voimakkaasti hidastuva). Kasvun aikaansaaman maankäyttöpaineen kääntöpuolena on, että jatkuva muuttovoitto pitää työikäisen väestön määrän kasvussa ja osuuden korkeana. Alimitoitetut väestöennusteet ovat merkinneet asuntotuotannon vajausta ja hintojen nousua Helsingissä. Helsingin seudun väestönkasvu on 1990-luvulta alkaen perustunut ennen kaikkea maahanmuuttoon. Hidas väestönkasvu, jota projektioissa edustavat hidastuva ja voimakkaasti hidastuva projektio, aiheuttaa vähemmän paineita maankäytölle, mutta johtaa työikäisen väest ön 650 600 550 500 450 400 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 10 00 he nk eä Väestö 1980–2012 Nopea kasvu seudulla,Hkiä rajoitetaan Hidas kasvu seudulla, supistuva Hki Nopea kasvu seudulla ja Hgissä Hidas kasvu seudulla, Hki vetovoimainen Vuonna 1994 Helsingin seudulle ja Helsingille tehdyissä väestöprojektioissa esitettiin aikaisempaan verrattuna poikkeuksellisen korkeita väestölaskelmia maksimivaihtoehtona
Talot ovat tavallisia asuintaloja eri vuosikymmeniltä 1930-luvulta 1990-luvulle, mutta jokaisella on omat kiinnostavat erityispiirteensä. Coriant Oy jää pitkäaikaisella vuokrasopimuksella käyttäjäksi noin 16 000 m 2 : n suuruisiin tiloihin, jotka ovat toimisto-, laboratorioja varastokäytössä. Liikennehankkeiden vaikutukset esiin V äylähankkeiden kannattavuutta arvioitaessa korostuvat suorat käyttäjähyödyt. Runsas kuvitus koostuu historiallisista valokuvista ja tätä kirjaa varten v. Sinimäentie 6: n kiinteistö muodostuu kolmesta rakennuksesta, joiden yhteenlaskettu laajuus on noin 25 000 m 2 . Liikenneviraston tuoreessa selvityksessä käydään läpi liikennehankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia talousteoreettisten tutkimustulosten ja eri maissa käytettyjen menetelmien kautta. Selvityksen tuloksena tunnistettiin neljänlaisia lähinnä saavutettavuuden paranemisesta seuraavia laajempia taloudellisia vaikutuksia. – Etsimme julkisia tai yleishyödyllisellä tavalla toimivia yksityisiä toimijoita, jotka haluavat käyttää uusiutuvaa energiaa omassa toiminnassaan ja omissa toimitiloissaan Helsingin alueella, sanoo projektipäällikkö Niko Willman Helenistä. Arkkitehdin suunnittelema pohjaratkaisu, ikkunoiden koko ja sijoittelu, huonekorkeus ja kiinteä kalustus luovat puitteet asukkaiden kodinrakentamiselle. Kyseessä on entinen Tellabs Oy: n pääkonttorirakennus ja sen laajuus on noin 6 000 neliötä. Toimintojen lähentyminen johtaa tuotemarkkinavaikutukseen kilpailun esteiden vähentyessä ja markkinoiden koon kasvaessa Suorat käyttäjähyödyt heijastuvat maankäyttövaikutuksiksi, jotka tulee tietyissä olosuhteissa lukea laajemmiksi taloudellisiksi vaikutuksiksi. Kirjaa varten mittakaavassa piirretyt asema-, leikkausja pohjapiirustukset havainnollistavat suunnitteluratkaisuja ja mahdollistavat kohteiden vertailun keskenään. Sponda myy kauppakeskuksen Moskovasta K iinteistösijoitusyhtiö Sponda Oyj myy Moskovassa sijaitsevan Solnechniy I -kauppakeskuksen LLC IT Development -nimiselle yhtiölle yhteensä noin 11 miljoonalla dollarilla, mikä vastaa kiinteistön käyvän arvon arvostusta kesäkuun lopussa. Hankkeen rahoituksessa hyödynnetään Helenin Ympäristöpenni-tilille kertyneitä varoja, joita Helen on kerryttänyt yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kirja on tarkoitettu rakentamisen ammattilaisille, opiskelijoille, rakennuttajille, kaavoituksesta, rakentamisesta ja asumisesta päättäville viranomaisille sekä jokaiselle asumisen lähihisto riasta ja omasta asumisestaan kiinnostuneelle. Uutuuskirja Tavallisia koteja esittelee asumisen arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä. 2014–2015 otetuista uusista kuvista. Valituille kumppaneille on luvassa rahallista tukea yhteensä 50 000 euroa. Sinikalliontie 7: n kiinteistö on viisikerroksinen toimistorakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Kauppakeskuksessa on vuokrattavaa liiketilaa noin 9 000 neliömetriä. Keskusten välisten työmarkkina-alueiden laajeneminen ja tehostuminen johtaa työmarkkinavaikutukseen. Vuonna 2004 valmistunut Solnechniy I -kauppakeskus sijaitsee läntisessä Moskovassa. Kaupunkien koon ja tiheyden kasvu sekä keskusten välisten yhteyksien paraneminen johtaa agglomeraatiovaikutukseen (kasautumishyödyt). Nyt sovittu Solnechniy I -kauppakeskuksen myynti on osa Spondan strategiaa, jonka mukaisesti Sponda myy omistamansa kiinteistöt Venäjällä. Tehdyn kaupan myötä Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj: n vuokrasopimuskannan arvo nousee noin 85 miljoonaan euroon ja vuokrasopimusten kesto 4,6 vuoteen. Helen on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Laajemmilla taloudellisilla vaikutuksilla tarkoitetaan esimerkiksi yritysten tuottavuutta sekä vaikutuksia työ-, hyödyke-, maaja asuntomarkkinoihin. Liikennevirasto on selvittänyt liikennehankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia.. Tukikampanja on suunnattu julkiselle sektorille, yhdistyksille ja yhteisöille sekä yleishyödyllisellä tavalla toimiville yrityksille. 11 Kurkistuksia asumisen arkkitehtuuriin U utuuskirja Tavallisia koteja – 1900-luvun suomalaista asumisen arkkitehtuuria, kuusi tarinaa kertoo kuvin ja tekstein kuuden suomalaisen asuinrakennuksen tarinaa. Kirjassa kerrotaan, mitkä ihanteet ja periaatteet ohjasivat aikanaan talojen suunnittelua ja miten nämä ihanteet ovat kestäneet aikaa. Kampanjan tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Julius Tallberg-Kiinteistöille kaksi kiinteistöä Espoosta J ulius Tallberg-Kiinteistöt Oyj on heinäkuussa tehdyillä kaupoilla ostanut Coriant Oy: ltä Espoon Sinimäessä osoitteissa Sinimäentie 6 ja Sinikalliontie 7 sijaitsevat kiinteistöt. Se kertoo, millaista asuinympäristöä ihmiset arvostavat ja mikä tekee kodista kodin. Ympäristöpennin periaatteena on käyttää tilin tuotto lyhentämättömänä hiilidioksidipäästöjä vähentäviin energiainvestointeihin ja uusiutuvien energiatuotantomuotojen käytön lisäämiseen. Tukea uusiutuvan energian hankkeille H elen Oy hakee kumppaneita uusiutuvan energian paikallistuotannon hankkeisiin. Molemmat arvot ovat yhtiön historian korkeimmat
Vain keskitalvella joulu– tammikuussa, jolloin aurinko on aurinkopaneeleilla tai lämmöksi aurinkokeräimillä. Etelä-Suomessa jokainen neliömetri vastaanottaa vuoden aikana vaakatasossa laskettuna noin 1 000 kilowattituntia auringonsäteilyä. Taloyhtiössä tuotettu sähkö voitaisiin jyvittää niille, ketkä sitä haluavat. Sähkölämmitteisessä talossa aurinkosähköllä voidaan lämmittää käyttövesi, ja jos talon lämmönjako on vesikiertoinen, voidaan aurinkolämpöä käyttää myös huoneiden lämmittämiseen kytkemällä järjestelmä lämminvesivaraajaan. Aurinkolämmitysjärjestelmä voidaan yhdistää kaikkiin päälämmitysmuotoihin. matalalla tai kokonaan horisontin takana, auringon energiaa ei juurikaan nykyisellään saada talteen. Hyödyntämättömät mahdollisuudet Aurinkosähköjärjestelmiä on perinteisesti käytetty siellä, missä verkkosähköä ei ole saatavilla, esimerkiksi kesämökeillä, veneissä, linkkimastoissa ja saaristoja erämaakohteissa. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää joko passiivisesti tai aktiivisesti. Aktiivisessa hyödyntämisessä auringonsäteily muunnetaan joko sähköksi Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää niin lämmön kuin sähkönkin tuottamiseen kiinteistöillä. Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät ovatkin vauhdilla yleistymässä. 12 Kiinnostus aurinkosähköön on kovassa kasvussa A uringon energiaa on mahdollista hyödyntää lämmön ja sähköntuotantoon paljon nykyistä enemmän Suomessa. Aurinkoenergiaa mahdollista hyödyntää kiinteistöissä nykyistä runsaammin Yhä useammat ihmiset Suomessa ovat kiinnostuneita aurinkoenergiasta. Öljylämmityksen ja aurinkolämmön yhdistämiseksi on kehitetty tarkoitukseen sopiva öljykattila. Pientaloissa aurinkosähköä hyödynnetään jo laajalti. Pientaloissa on mahdollista hyödyntää molempia menetelmiä. – Käytännössä nykyinen laki mahdollistaa kannattavan sähköntuotannon pientaloissa ja pienemmissä liikekiinteistöissä, mutta suurien liikekiinteistöjen ja taloyhtiöiden aurinkosähköpotentiaali jää hyödyntämättä. Etenkin aurinkosähkössä piilee vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.. – Aurinkosähkön hyödyntämistä etenkin taloyhtiöissä ja liikekiinteistöissä jarruttaa toistaiseksi lainsäädäntö, joka ei ole pysynyt kehityksen mukana. Aurinkosähköllä voidaan kuitenkin tuottaa huomattava osa myös kotitalouksien sekä asuinja liikekiinteistöjen tarvitsemasta sähköstä. Aurinkosähköä voitaisiin hyödyntää maassamme nykyistä enemmän, mutta lainsäädäntö jarruttaa kehitystä taloyhtiöiden ja suurien liikekiinteistöjen osalta. Erityisen hyvin se soveltuu sellaisen lämmitysjärjestelmän yhteyteen, jossa jo on vesivaraaja, esimerkiksi puutai hakelämmitys, mutta se sopii myös lämpöpumppujärjestelmiin. Toki suunnittelupuolellakin tarvitaan edistysaskelia, Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikkö Arto Saastamoinen kertoo. Passiivisesti auringon valoa ja lämpöä voidaan käyttää suoraan, ilman erillistä laitetta. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tee aurinkosähköstä taloyhtiöille kannattavaa sillä paikallisessa yhteisössä sähkö kulkee paikallisen sähköverkon kautta, jolloin siirtomaksu ja sähkövero tulee maksaa. Virtuaalimittarointi mahdollistaisi taloyhtiöiden ja lähialueiden aurinkosähkön tuotannon. Sähkö on verotonta ja huoltovarmuusmaksutonta, jos se on pientuotantoa alle 100 kilovolttiampeerin nimellistehoisessa voimalaitoksessa, eikä sitä siirretä lähialueelle
Muut järjestelmään kuuluvat sähkölaitteet sijoitetaan useimmiten kiinteistön sisätiloihin, mutta järjestelmän invertteri voidaan asentaa myös esimerkiksi ulkoseinään.. 13 Aurinkosähköpaneelit asennetaan tavallisesti rakennuksen katolle tai julkisivuun
14 Kiinnostus aurinkosähköön kasvussa Sähköalan yhteisen Löydä sähkömies -palvelun teettämän, Taloustutkimus Telebusin tekemän kuluttajakyselyn mukaan suomalaisia kiinnostaa enenevässä määrin tuottaa itse sähköä aurinkoa hyödyntämällä. Aurinkopaneelit vaativat jo pientalokokoluokassakin runsaasti tilaa, minkä vuoksi asennus on syytä tehdä siten, että paneeleille tulevat varjostukset saadaan minimoitua. Monelta harmilta ja jälkiseuraamukselta säästyy, kun käyttää oikeudet omaavan ammattilaisen palveluksia, Saastamoinen muistuttaa. On mahdollista, että aurinkosähköjärjestelmän asentaminen ei edellytä erityisiä toimenpiteitä. Näissä ikäluokissa jopa kaksi kolmasosaa ilmoittaa olevansa kiinnostunut aurinkosähköstä. Omatoiminen asennus saattaa vaikuttaa paneelien takuuehtoihin tai esimerkiksi kotivakuutuksen kattavuuteen katon osalta.. Sähköurakoitsijalta avaimet käteenperiaatteella tilatessaan asiakas voi varmistua turvallisuudesta ja ennen kaikkea järjestelmän toimivuudesta pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Saastamoinen. Sähköistysalan asiantuntijoita ilahduttaa se, että Janne Käpylehdon Auringosta sähköt -kirjassa kannustetaan ihmisiä teettämään aurinkopaneelien ja koko järjestelmän asennukset sähkömiehellä omatoimisen virittelyn sijaan. Mikäli katto vaurioituu omassa asennustyössä, voi vahingot joutua maksamaan itse, Saastamoinen muistuttaa. – Ammattiapu on usein järkevin vaihtoehto, varsinkin jos paneeleja asennetaan jyrkälle katolle. Ammattilaiset hallitsevat oikean mitoituksen, tuntevat rakennuslupakäytännöt ja he osaavat toimia paikallisen verkkoyhtiön kanssa, Saastamoinen toteaa. Myös liittomme jäsenkunnan taholta kantautuu samansuuntaista viestiä. Kiinnostuneiden määrä on tasaisesti kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana. Kiinnostusta löytyy kaikilta rintamilta pientaloista taloyhtiöväkeen ja liikehuoneistoihin. Työskentely katoilla, jonne aurinkopaneelit asennetaan, on aina vaarallista. Sähköasennukset ammattilaisen hoidettavaksi Aurinkosähköjärjestelmän mekaaniset asennustyöt voi tehdä itse, mutta omatoiminen asennus saattaa vaikuttaa paneelien takuuehtoihin tai esimerkiksi kotivakuutuksen kattavuuteen katon osalta. Aurinkosähköjärjestelmän hankinnan ja käytön kannattavuuden kannalta järjestelmän mitoitus, hinta, kulutuspaikan sähkönhinta, auringon säteilymäärä ja paneelien asennus ovat keskeisiä. Yhtälailla rakennusvalvonta vaatii toimenpideluvan tai kaupunkikuva-arkkitehdin tai muun vastaavan hyväksynnän, toimenpideilmoituksen, mutta myös mahdollista, että kiinteistöön ei saa asentaa aurinkosähköjärjestelmää, jos rakennuksen julkisivu on suojeltu. Kun vuonna 2014 kiinnostuneisuutta osoitti 40 prosenttia, viime vuonna luku oli 42 prosenttia. Mitoituksessa lähtökohtana on, että tuotosta mahdollisimman suuri osa saadaan hyödynnettyä omassa kulutuksessa ja sähköverkkoon myytävä osa jää pieneksi kokonaistuotantoon verrattuna. Osaa vastaajia myös mietityttää aurinkosähköjärjestelmän hinta ja takaisinmaksuaika. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Sähköinfo, Mikko Karvinen Lisätietoja: www.löydäsähkömies. Osa ilmoittaa vielä odottelevansa tekniikan kehittymistä. Ammattimies mitoitukseen ja asennukseen Aurinkosähköstä puhutaan ja kirjoitetaan nyt paljon ja omatoimisuus kansan keskuudessa viriää. Suurinta kiinnostus on nuoremmilla, 25–34-vuotiailla ja toisaalta 35-49-vuotiailla henkilöillä. – Tutkimus osoittaa, että kiinnostus aurinkosähköä kohtaan on selvästi kasvussa. Asiakkaat ovat tänä vuonna selvästi aikaisempaa laajemmin osoittaneet kiinnostusta omaa sähkön tuotantoa ja aurinkopaneelien asennuttamista kohtaan, Arto Saastamoinen sanoo. www.motiva. Aurinkopaneelien asentamisen lupakäytännöt vaihtelevat kunnittain. Tänä vuonna jo 58 prosenttia vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa tuottaa sähköä itse auringon avulla. Optimaalinen mitoitus on vaikeaa, ja siihen kannattaa useimmiten käyttää ammattiapua. – Verkkoon kytkettyjen vaihtojännitteisten aurinkosähköjärjestelmien sähkötyöt saa tehdä vain yritys, jolla on sähköasennusoikeudet, ja järjestelmille on tehtävä käyttöönottotarkastus. – Yhteiskuntavastuullisesti toimivalta urakoitsijalta saa verottajan hyväksymän kuitin, jolla voi hakea työn osuudesta kotitalousvähennystä. Tee-se-itse miehien on hänen mukaansa hyvä muistaa, ettei sähköasennustyö ei ole jokamiehen oikeus. Aurinkopaneelien asennuttamisen esteeksi voi muodostua muun muassa vuokralla asuminen, jolloin asukas ei voi itse päättää asiasta. Aurinkosähkön tuottaminen itse kiinnostaa entistä enemmän suomalaisia. – Parhaiten omaan tilanteeseen sopivat mahdollisuudet saa selville tilaamalla paikan päälle sähköistysalan ammattilaisen
AIR TERMICO TULOILMAI KKUNA ON INVESTOIN TI : MELUALUEE LLE
Tästä venäläisten osuus oli noin 14 miljoonaa euroa. Tilastojen valossa talonrakentaminen lähestyykin vasta pitkän aikavälin keskiarvoa. Jo yli 30 kuntaa on lähtenyt mukaan aurinkovoimaloiden yhteishankintaan ja kesän aikana kiinnostuneita kuntia on tullut lisää. Syynä kauppojen vähentymiseen ovat ruplan heikentynyt kurssi ja Venäjän taloudellinen tilanne. Helsinki, Tampere, Oulu ja Seinäjoki. Sen lisäksi jokaiseen asuntoon tulee poistoilmalämpöpumppu, jota asukas voi itse säätää, kertoo hankkeen kehittäjä ja salolaisyrityksen toimitusjohtaja Janne Kantola. Alan etujärjestö Rakennustuoteteollisuus ry kuitenkin vakuuttaa, että tuotteita riittää kaikille työmaille. Ensimmäiset voimalat asennetaan jo syksyn aikana. Ostaja on kauppakeskus Pasaatin omistava Kauppakeskuskiinteistöt FEA Ky, jonka kanssa on käyty myyntineuvotteluja tämän vuoden aikana. Esimerkiksi kovan kulukuurin läpikäynyt betonituotevalmistaja Parma arvioi, että sen tehtailta lähtee tänä vuonna tuotteita asiakkaille noin viidennes enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna ulkomaalaiset ostivat kiinteistöjä Suomesta reilulla 52 miljoonalla eurolla. Tarvetta rakentamiselle on jatkossakin, sillä väestöennusteiden mukaan Helsingin seudulle pakkaa lähivuosikymmeninä valtava määrä uusia muuttajia. Ennen finanssikriisin puhkeamista vuonna 2007 taloja rakennettiin yli 50 miljoonan kuution verran. P ilaster Oy:n kehittämässä uudessa putkiremonttimenetelmässä rakennusten ulkoseiniin asennetaan moduuleja, joita pitkin kulkevat sekä putkisto, viemärit että ilmanvaihto. 16 Kotkan Toriparkki kaupaksi 7 miljoonalla Putkiremontti pois asunnoista K otka on myymässä Kauppatorin alla sijaitsevan toriparkin seitsemällä miljoonalla eurolla. Suurimmista kaupungeista yhteishankinnassa ovat mukana mm. Sopimukseen voi liittyä heti ja jatkossa koko nelivuotisen sopimuskauden ajan. Kuntien yhteiseen aurinkovoimahankkeeseen on jo lähtenyt mukaan yli 30 kuntaa.. Rakennusteollisuus ry arvioi, että tänä vuonna uusia aloituksia on noin 38 miljoonan kuution edestä. Uutena ilmiönä on havaittavissa se, että venäläiset ovat alkaneet myydä kiinteistöjään. Aurinkosähköjärjestelmiä asennetaan esimerkiksi koulujen, päiväkotien, palvelukeskusten ja kaupungintalojen katoille. Aurinkovoimaloita kuntiin ripeästi A urinkovoimalat tekevät tuloaan kuntien omistamiin kiinteistöihin. Hankkeeseen on jo sitoutunut 34 kuntaa ja suunnitteilla on yli 80 aurinkovoimalaa kuntien omistamiin kiinteistöihin. Osa kiinteistöistä myydään venäläisille ja osa takaisin suomalaisille. Aurinkovoimaloiden yhteishankinnan järjestää Suomen ympäristökeskus ja KL-Kuntahankinnat Oy. – Isoin asia tässä on se, että putkiremontti tehdään ulkona, minkä ansiosta asukkaalle syntyvä häiriö on mahdollisimman pientä. – Hankintahinta tässä on suurin piirtein sama kuin perinteisessä putkiremontissa. Asennuksessa kuluu noin kymmenen päivää asuntoa kohti, mutta remontin aikana asukkaan ei tarvitse poistua asunnosta. Kaupan yhteydessä kaupunki saisi käyttöönsä 30 pysäköintipaikkaa hallista, jossa on paikat kaikkiaan 500 autolle. Se on tehnyt tappiota lähes koko olemassaolonsa ajan. Venäläisten kiinteistökaupat vähentyneet V enäläisten kiinteistö-ostot Suomessa ovat laskusuunnassa, kertoo Helsingin Sanomat. Viime vuonna venäläiset ostivat vain 127 kiinteistöä, kun edellisvuonna ostoja oli tuplaten. Menetelmässä talon ulkoseinään asennetaan moduulit, joiden kautta kulkevat ilmanvaihto, kylmäja lämminvesiputket, viemärinousut, lämpöputket sekä sähkö-, dataja antennijohdot. Vuonna 2006 valmistunut toriparkki on täysin Kotkan kaupungin omistama yhtiö. Energian säästöjen ansiosta tämä tulee kuitenkin lopulta huomattavasti halvemmaksi, Kantola sanoo. Erityisen paljon kysyntää on kerrostalotyömailla käytettäville betonielementeille, kuten ala-, välija yläpohjissa käytettäville ontelolaatoille sekä huoneistojen välisille seinäelementeille. Yhteistyö Kuntahankintojen kanssa mahdollistaa kunnille liittymisen mukaan käynnissä olevaan yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Joillakin työmailla puhutaan jo, että etelän betonielementtitehtaat eivät pysy nopeasti kiihtyneen rakentamisen tahdissa. Betonielementtien kysyntä harppasi rajusti R akennustuotteita valmistaviin yrityksiin satelee uusia tilauksia selvästi vilkkaammin kuin muutaman viimeisen vuoden aikana keskimäärin. Yhteishankinnasta on julkaistu tarjouspyyntö ja voimaloiden toimittaja valitaan ensi kuussa. Huippuvuosi oli 2008, jolloin venäläiset ostivat Suomesta 780 kiinteistöä. 38 miljoonaa kuutiota aloituksia R akentaminen keskittyy yhä vahvemmin pääkaupunkiseudulle ja muutamiin maakuntien kasvukeskuksiin. Lähes viiden miljoonan euron myyntivoitosta vähennetään vieraan pääoman määrä, jolloin kaupungille koituu kaupasta runsaan puolentoista miljoonan euron tappio
– Suomeen on syntymässä vaarallisen suuri asumistukikupla, jonka puhkeamispelkoja pyritään hillitsemään jatkuvilla vakuutteluilla vuokratasojen tulevasta taittumisesta. Uudelle toimistokiinteistölle tavoitellaan BREEAM Very Good -ympäristöluokitusta. Tilat valmistuvat vuoden 2019 aikana ja niiden vuokraus on käynnistynyt. ”Suomeen syntymässä asumistukikupla” A suntolainoitukseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna varoittaa uuden Suomen blogissaan asuntosijoittajia tilanteen muuttumisesta markkinoilla. Hän sanoo, että kasvukeskukset tarvitsevat lisää suomalaisten keskitulokehitykseen sovitettuja kohtuuhintaisia omistusja vuokra-asuntoja ja lisää tervettä kilpailua niin omistuskuin vuokra-asuntomarkkinoille sekä niiden välimuodoille. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2017. Samalla Pauna arvostele suomalaista asumistukijärjestelmää. Keskon uuden K-kampuksen henkilöstömäärä on noin 1 700 henkeä. Toimistokampuksen kylkeen toteutetaan lisäksi noin 7 000 m 2 muuntojoustavia toimistotiloja muille käyttäjille. Varman omistamalle tontille Helsingin Kalasatamaan toteutetaan K-ryhmälle noin 27 000 kerrosneliömetrin suuruinen toimistokampus. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Hyvät liikenneyhteydet, kuten metroaseman välitön läheisyys, ja viereinen kauppakeskus Redi palvelevat kiinteistössä työskenteleviä ja vierailevia henkilöitä. 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. – Asuntosijoittaminen ei ole enää oikotie varakkaisiin eläkepäiviin. Varman omistamalle tontille Helsingin Kalasatamaan toteutetaan K-ryhmälle noin 27 000 kerrosneliömetrin suuruinen toimistokampus, joka käsittää lisäksi noin 200 autopaikan pysäköintilaitoksen. K-kampus-hankkeesta sopimisen yhteydessä Varma on ostanut Keskon entisen pääkonttorikiinteistön Katajanokalla kehitettäväksi mm. Paunan mukaan ”kokonaan oma lukunsa” ovat kasvavat asumistuet ja niiden valuminen vuokriin. asuinkäyttöön. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. 17 Keskolle uusi päätoimitalo Kalasatamaan V arma rakennuttaa ja vuokraa pitkällä vuokrasopimuksella K-ryhmälle uuden päätoimitalo K-kampuksen. – Kalasataman toimistohanke on yksi Varman suurimpia kiinteistökehityshankkeita. Tilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut tilatehokkuus ja joustavuus, jotka mahdollistavat työntekoa ja tuottavuutta tukevat puitteet erikokoisille yrityksille, sanoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Aarne Markkula. Päinvastoin asuntosijoittaminen vaatii vuokra-asioiden hoitoa usein oman varsinaisen päivätyön ohessa, uskoa tulevaan ja omaan osaamiseen sekä erityisesti hyvät suhteet jatkuvasti kiristyvien sääntelyja kannattavuusvaatimusten kanssa painiskelevaan pankkiin, Pauna kommentoi
Kiinteistöön tehtävä linjasaneeraus tai muu iso remontti voi syödä vuokratuottoa ja pahammillaan tuotto voi painu jopa miinukselle. 18 Suomen Vuokranantajia huolestuttavavat myös hoitokulujen ja verotuksen kasvu Iso saneeraus taloyhtiössä voi painaa vuokratuoton nollille Asuntovuokraamisen kannattavuus yksityiselle vuokranantajalle on viime vuosina heikentynyt monella tapaa. V erorasituksen lisääntyminen, hoitokulujen kasvu ja edelleen kasvussa oleva korjausja remontointitarve on nollannut tai joissain tilanteissa jopa painanut miinukselle vuokratuottojen nousua. Vuokratuotoista on rahoitettava kaikki kulut, mutta tuotto-odotukset ovat laskeneet selvästi, sanoo vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajista.. Myös hoitokulujen jatkuva kasvu sekä verotuksen nousu ovat pudottaneet tuotto-odotuksia vuokranantajien keskuudessa
– Jos saneeraus syö vuokranantajan tuottoja pahimmillaan moneksi vuodeksi, vähenee asuntosijoittamisen kiinnostusta suhteessa muihin sijoitusmuotoihin, sanoo Viljamaa. Tilastokeskuksen mukaan yksityinen vuokranantaja omistaa keskimäärin 1,4 vuokra-asuntoa ja on aivan tavallinen palkansaaja tai eläkeläinen. Vuokranantaja voi tietysti myydä asunnon vuokratuoton vähentyessä, mutta siitä saatu hinta ei välttämättä aina ole sitä luokkaa kuin omistaja toivoisi. Vuokratuoton nollaantuminen vuosiksi eteenpäin johtuu yleensä korjausvelan määrästä, mutta riskinä voivat olla myös remontin tuomat Vuokraamisen kannattavuutta syövät myös hoitokulujen nousu sekä kiinteistöveron ja pääomaverotuksen nousu. Sato VVO, asuntorahastot, säätiöt ovat institutionaalisia sijoittajia vapaarahoitteisilla vuokra-asuntomarkkinoilla, joita Suomen Vuokranantajat eivät suoraan edusta. Jos vaikkapa 1970-luvulla rakennetussa kiinteistössä ei ole tehty esimerkiksi putkiremonttia, maalaisjärjellä ajatellen se on edessä aika pian. Taloyhtiön korjausrakentamissuunnitelmia on osattava lukea rivien välistä, vaikkei kaikkea suunnitelmissa suoraan kerrottaisikaan. Jäsenkunnan osaaminen näissä asioissa on viime vuosina parantunut, sanoo Viljamaa. Alla: Vuokranantajien vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaan mukaan asuntosijoittamisen kiinnostus suhteessa muihin sijoitusmuotoihin vähenee, jos saneeraus syö vuokranantajan tuottoja pahimmillaan moneksi vuodeksi.. – Moni suomalainen on sijoittanut asuntoon saadakseen kerrytettyä eläkerahastoaan. 19 Iso saneeraus taloyhtiössä voi painaa vuokratuoton nollille Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan joka toisessa taloyhtiössä on menossa korjausrakentamishanke. Suomessa lasketaan olevan noin 210 000 vuokranantajaa. Suomen Vuokranantajissa tunnustetaan korjausrakentamisen tärkeys ja työllistävyys. Yhdistyksessä on noin 10 000 jäsentä. Mitä pitem mä lle remontit lykkääntyvät sitä kalliimmaksi se käy osakkeenomistajille. – Vuokranantajan tulee osata lukea taloyhtiön papereita kuten korjaussuunnitelmia ja tilinpäätöksiä ja ennakoida näiden kautta mahdollisia tulevia saneerauksia. Rivien välistäkin hyvä osata lukea Viljamaa kehottaa vuokranantajia paneutumaan paperitöihin. Yksityisillä vuokranantajilla on 295 000 asuntoa ja institutionaalisilla sijoittajilla 194 000 asuntoa. Suomen Vuokranantajat edustaa yksityisiä vuokranantajia
Kaupungistuminen parantaa vuokra-asuntomarkkinoita koska kysyntä kasvaa etenkin kasvukeskuksissa. Suosittelemme, että vuokranantajat istuisivat taloyhtiöiden hallituksessa, mikä olisi myös taloyhtiön etu. Näkemyksemme mukaan asuntosijoittajat ovat pitäneet rakentamisen pyörät pyörimässä. Sekä sisäinen muuttoliike että turvapaikankijoiden määrät lisäävät vuokra-asuntojen kysyntää. Mitä enemmän on vuokraustoimintaa tekeviä vuokranantajia, sitä enemmän on tarjolla asuntoja. Vuokranantajalla ei ole mitään velvoitetta hankkia korvausasuntoa vuokralaiselle. Myös kiinteistöverojen nostamiseen tuntuu olevan halua. – Tuskin kukaan haluaa asua remontin keskellä pitkään. Pienille vuokratuloille pitää saada oma matalampi pääomatuloverokanta. Selvityksen tekeminen on tärkeää, jotta eri sijoitusmuotojen vertailtavuus on mahdollista ja veropolitiikkaa voidaan kehittää. – Vuokraamisen kannattavuutta voitaisiin parantaa ensisijaisesti verotuksen keventämisellä. Jossakin osissa maata vuokranantajat ovat joutuneet jopa pudottamaan vuokria saadakseen asunnot ylipäätään vuokratuiksi. Asuntosijoittajat ovat merkittävässä roolissa, kun asumisen kysyntään vastataan erityisesti kaupunkiseuduilla. Kaksi vierekkäistä taloyhtiötä voivat olla vuokranantajan kannalta aivan erilaiset kohteet. Toisinaan joudutaan hakemaan häätöä käräjäoikeudesta, jossa prosessi kestää useamman kuukauden aiheuttaen vuokranantajalle Asuntosijoittamisen kannattavuus vaihtelee paikkakunnittain mutta myös paikkakuntien sisällä.. – Vuokra-asuntojen kysyntä on tällä hetkellä kasvukeskuksissa kovaa. Suosittelemme kuitenkin, että vuokranantaja ja vuokralainen sopisivat keskenään remontin mukanaan tuomista järjestelyistä. Verotus ja hoitokulut lisäävät huolta Vuokraamisen kannattavuutta syövät myös hoitokulujen nousu sekä kiinteistöveron ja pääomaverotuksen nousu. – Olemme Pellervon taloustutkimuksen kanssa ennustaneet, että kiinteistöjen hoitokulut nousevat seuraavien viiden vuoden aikana 5,5 prosenttia vuodessa. Asuntosijoittamisen kannattavuus vaihtelee paikkakunnittain mutta myös paikkakuntien sisällä. Hyvää vuokralaista ei kannata hukata Sijoitusasuntoa etsivän vuokranantajan kannattaa tuntea alue ja taloyhtiö. Suurilla kehittyvillä kaupunkiseuduilla etenkin yliopistokaupungeissa vuokra-asuntomarkkinat ovat hyvät ja asuntoja tarvitaan lisää, mutta syrjemmällä asunnon vuokraus voi olla hankalaa. – Vuokramarkkinat toimivat sinänsä hyvin, mutta meillä kaupungistuminen on toden teolla alkanut vasta viime vuosina. – Uskon, että tässä asiassa päästään eteenpäin. Jollei kohtuuhintaisia asuntoja ole saatavilla, ei myöskään työllisyystilanne helpotu. Vuokranantajat ovat vaikuttaneet rakentamiseen Pitkässä juoksussa asuntosijoittamisen kannattamattomuus alkaa vaikuttaa myös itse rakentamiseen, koska asuntosijoittaminen tuo rahaa myös uustuotantoon. Hallitusohjelmaan kirjattu sijoitusmuotojen neutraliteettiselvitys. Vuokrien nousu näyttää hidastuvan, minkä takia hoitokulujen nousu syö kannattavuutta. Esimerkiksi väestönsuojien rakentamismääräyksiä voisi höllentää ja autopaikkojen määrää vähentää, mikä sekin laskisi kustannuksia. Problematiikkaa alettu ymmärtää Viljamaan työ vaikuttamistyön asiantuntijana on olla vuokranantajien edunvalvoja sekä vuokraustoiminnan asiantuntija muun muassa poliittisiin päätöksentekijöihin päin. – Vuokransa maksavasta hyvätapaisesta vuokralaisesta kannattaa pitää kiinni eikä karkottaa häntä ainakaan liian kovalla vuokratasolla. Hyvästä vuokrasuhteesta kannattaa pitää kiinni, minkä uskoisin monen vuokranantajan ymmärtävän. 20 asumishaitat, jos huoneisto käy tilapäisesti asuinkevottomaksi. Asuntotuotanto ja maankäyttö on menossa parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää, tuumii Viljamaa. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta vuokra-asuminen on tärkeä edellytys, mutta se puuttuu, jolleivät vuokranantajat koe vaihtoehtoja kannattavaksi. Tämä olisi paras tapa lisätä asuntosijoittamisen kannattavuutta, asuntotarjontaa ja se myös tehokkaimmin hillitsisi vuokrien nousua. Aktiivisuus kannattaa näissä asioissa. Myös sääntöjä ja normeja voisi joustaa esimerkiksi kaikkien asuntojen ei tarvitsisi olla esteettömiä, mikä laskisi asumisen hintaa. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi vuokranalennus, jos vaikkapa vedentulo on poikki pitkään tai asumismukavuus muuton olennaisesti heikkenee. Ympäristöministeriön pyytää juuri lausuntoja esteettömyysasetuksen uudistamisesta. Taloyhtiön viestinmän pitäisi olla muutakin kuin vain pöytäkirja tai tiedote ilmoitustaululla. Huono vuokralainen on aina riski. Asuntopolitiikka vaikuttaa esimerkiksi työllisyyteen. Pienemmillä paikkakunnilla tuotto saattaa nousta korkeammaksi, jopa 10 prosenttiin, mutta riskinä on asunnon arvon lasku. – Hyvällä viestinnällä voidaan välttää paljon mahdollisia ristiriitatilanteita. – Vuokraamisen problematiikkaa on päätöksentekijöiden keskuudessa alettu ymmärtää aika hyvin. Pääomaverotuksen osalta olemme esittäneet, että vuokratulot voisi eriyttää omaksi pääomaverokannaksi. Viljamaan mukaan suuri osa vuokranantajista on siinä mielessä hyväsydämisiä, etteivät he peri maksimivuokria. Vuokranmaksun laiminlyönti 2–3 kuukaudelta oikeuttaa vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen välittömästi. Sähköisiä apuvälineitä on olemassa ja niitä kannattaisi ottaa entistä enemmän käyttöön. – Asuntosijoittamisen kannattavuudesta on pidettävä huolta, jotta asuntorakentaminen jatkuisi myönteisesti. Vapaarahoitteiset vuokra-asuntomarkkinat keskittyvät suuriin kaupunkeihin, mutta niissä vuokratuotto jää todennäköisesti matalammaksi 3–4