Kiinteistö ja energia Nro 5/2017 | 6,50 Uudistuvalla kiinteistöverolla pyritään lähemmäksi tonttien arvoja Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmästä ratkaisu moneen sisäilmaongelmaan Teknologia avaa uusia mahdollisuuksia senioriasumiseen Satavuotiaat puutalot uudistettiin asunnoiksi Kauppakeskukseen rakennetaan maalämpölaitos
huolto@pestok.?. LIIKEKIINTEISTÖT . 020 793 1059 www.pestok.. TEOLLISUUSKIINTEISTÖT M e h u o l e h d i m m e k i i n t e i s t ö s t ä s i Ahjonkulma 1, 04220 Kerava Puh. ASUINKIINTEISTÖT
* Jopa 30 %:n säästö keskimääräisestä eurooppalaisesta energiankulutuksesta 30 %:n Jopa energiansäästö* smartheating.danfoss.?/danfoss-eco. Econ edistyksellisiä ominaisuuksia ovat: Suuri digitaalinen lämpötilanäyttö Tarkka säätö Ajastusmahdollisuus kalenteritoiminnolla Venttiilin jumiutumisen estotoiminto Min/max lämpötilan rajoitus Tuuletustoiminto Mukautuva oppimistoiminto Ilmainen apps: Danfoss Eco (Android / iOS) ja intuitiivinen käyttöliittymä. Se on helppo tehdä älypuhelimen ja bluetooth yhteyden välityksellä. Danfoss Eco™ tarjoaa kokonaisvaltaista kotoa käsin tapahtuvaa lämpöpatterin ohjausta Bluetoothin kautta. Se on täydellisen itsenäinen ratkaisu. Uuden sukupolven Danfoss Eco™ patteritermostaatti tuo lämpötilan hallittavuuden uudelle tasolle! Danfoss Eco™ on itsenäinen, elektroninen termostaatti, jota voi käyttää kuten perinteistä termostaattia käsipyörästä säätämällä tai käyttämällä ajastustoimintaa
4 P uhuvat päät S isältö 5 / 17 Sivu 6 Sivu 82 Sivu 30 Kiinteistöverotuksen arvostamismenetelmät uudistuvat – Mitä lähemmäksi tonttien käypiä arvoja kiinteistöverotuksessa pyritään pääsemään, sen tarkemmin siinä on huomioitava ainakin suurimmat tonttikohtaiset tekijät. 22 Ilmastopolitiikalla merkittäviä vaikutuksia asumiseen. Näitä ovat tontin hintaa alentavat ARA-rajoitukset, perustamisolosuhteet ja alueen keskitasoon nähden poikkeukselliset autopaikkavaatimukset. 59 Aviapolis metropolialueeksi. Lahden seudulla on jo mittava kokemus maaperän puhdistuksen tutkimuksessa. 51 Miniasunnosta toimiva koti. Nyt menossa oleva hanke on maailman laajin kauppakeskukselle toteutettava geoenergiahanke, toteaa liiketoimintajohtaja Timo Koljonen Advenista. 50 Fingridin tulos oli vahva. 42 Tupakointikiellon hakeminen on haasteellista. 30 Kauppakeskuksen lämmitys ja viilennys geoenergialla. Euroopassa arvioidaan olevan 2,5 miljoonaa mahdollisesti saastunutta maa-aluetta, joista ainakin 350 000 on puhdistuksen tarpeessa. 34 Lääkejäämät pois jätevesistä. 10 Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa. Uutta asu6 Kiinteistöverotuksessa tontin arvoon lisää painoa. Vuosi sitten solmittua maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusta on toteutettu tehokkaasti Helsingin seudulla. RT:n nykyinen toimitusjohtaja Tarmo Pipatti jää eläkkeelle vuoden lopussa. Tontin hintaan vaikuttaa myös sen mikrosijainti, kertoo Peter Haaparinne, Helsingin kaupungin Kiinteistöviraston kehityspäällikkö. Nanoteknologiaa tutkitaan maiden puhdistuksessa . Valtionhallinnossa hän on työskennellyt ministerin erityisavustajana liikenneja viestintäministeriössä. 18 Älyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen. marraskuuta. 35 Rakentamista keskitetään raitiotieverkoston varteen. Tätä ennen hän on toiminut usean vuoden ajan Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja kaupunginvaltuutettuna. 46 Purkaa ei voi, mutta saneerauskin on haastavaa. 28 Tampereen yliopistollisen sairaalan etupiha uudistuu. Vuonna 2016 valmistui lähes 13 000 uutta asuntoa, mikä vastaa noin 96 prosenttia vuoden tuotantotavoitteesta. AL-sopimus eteni . Sivu 46 Satavuotiaat puutalot uudistettiin asunnoiksi – Vanha viisaus siitä, että rakenteet pysyvät kunnossa, kun talossa on riittävän hyvin tuulettava alapohja, vettä pitävä katto ja isot räystäät, on pitänyt paikkansa. Aleksi Randell (41) on johtanut Turun kaupunkia vuodesta 2010 lähtien. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaksi on nimitetty Aleksi Randell, joka tällä hetkellä toimii Turun kaupunginjohtajana. Aleksi Randell Rakennusteollisuus RT:n johtoon . 14 Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista. Kauppakeskukseen maalämpölaitos – Energiavirtojen suunnittelulla ja ohjauksella on toteutettavissa erittäin energiatehokas ja vähähiilinen paikallinen energiantuotantolaitos. Yksi talojen hirsirungon säilymisen salaisuus lienee hyväkuntoinen peltikatto, joka ei ole vuotanut. Helsingin Kalasatamassa testataan älyratkaisuja – Kaupunki päätti jo vuonna 2013, että tehdään uudesta kaupunginosasta mahdollisimman fiksu. 70 Eliel Saarinen loi jugendmonumentteja Helsinkiin. Se tarkoittaa, että Kalasatamassa käytetään hyväksi uutta teknologiaa ja tekoälyä, jotta voidaan luoda uudenlaista infrastruktuuria ja kaupunkipalveluita, sanoo Fiksun Kalasataman ohjelmajohtaja Veera Mustonen. Toinen syy hyväkuntoisuuteen lienee se, että vesipisteitä on ollut aika vähän, sanoo Matti Riekkola, Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja. 64 Haussa ekotehokas terassi. Kiinteistön omaa maaperää voidaan käyttää tehokkaasti energian kierrättämiseen ja varastointiin. 76 Sadannan lisäys haastaa kiinteistöjen suojauksen. 26 Polttoaineen raaka-aineiksi käyvät jopa kinkun rasvat. Perinteisissä puhdistusmenetelmissä saastunut maa kuljetetaan pois paikalta käsiteltäväksi puhdistuslaitoksissa. Koulutukseltaan Randell on valtiotieteen maisteri. 86 Uudelle tornialueelle tulossa korkeita rakennuksia.. 74 Lohkoketjut uudistavat tulevaisuuden kaupankäynnin. 66 Hämeenlinnan kasarmialue nousee uuteen kukoistukseen. Kemikaalien saastuttamia maita voidaan puhdistaa nanomateriaalien avulla paikan päällä. Randell aloittaa uudessa tehtävässään 9. 55 Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua luonnonvara-aloilla. 82 Kalasatamassa etsitään ja kokeillaan älyratkaisuja. 80 Asumistukimenojen kasvuun ei ole syynä yksittäinen taho. Saastuneiden maiden käsittely maksaa vuodessa 6,5 miljardia euroa, ja lähes puolet kustannuksista katetaan julkisista varoista. 39 Rakennusalan kortit kuriin. 58 Kuntien jätelaitokset voimistavat kiertotaloutta. 60 Kotikoti-ihminen vai nukkumapaikka-asuja
Pisara-radan ratasuunnitelma on valmistumassa ja toteuttamisaikataulua ja rahoitusta arvioidaan tämän vuoden aikana. Aurinkovoimala koostuu 720 tavallista hieman tehokkaammasta paneelista, ja voimalan koko teho on 201,6 kWp. Tarvitaan vahvempaa omistajuutta, jotta nämä ongelmat ratkeavat. Kuva: Helsingin kaupunki Uudet asunnot asuntokaupan veturi . Kyse ei ole siis siitä, etteikö maan parhaita voimia haluttaisi valjastaa rakentamisen laadun parantamiseen. Tarvitaan perusteellisia lisäohjeita. Kyse on jostain muusta. Käytettyjen asuntojen puolella tahti on rauhallisempi. Hallitus järjesti keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli: Terve julkinen rakentaminen ja puhdas sisäilma. Kyse ei ole osaamattomuudesta. Etola ostaa vaivattomasti sähköä, kuten ennenkin. Viime vuosien tapaan uudis-asuntokauppa on ollut tammi–toukokuussa vahvassa vedossa. Rakentaminen meidän tulee osata ja pitää huolta sen korkeasta laadusta. Vanhojen asuntojen kauppa puolestaan kasvoi vain lievästi edellisvuoden tammitoukokuuhun verrattuna, kertoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL. Onko taloudellisen tuloksen maksimointi rakentamisessa ajanut yli sen vaatimustason, joka tarvitaan asukkaiden terveyden ylläpitämiseksi. Tässä kohteessa on pehmeä kattovilla, joten varmistimme aurinkopaneeleiden painon tasaisen jakautumisen normaalia leveämmillä telineprofiililla, kertoo aurinkoliiketoiminnan päällikkö Atte Kallio Helenistä. Ihmiset sairastuvat. Tarvitaan uusia rakennusmääräyksiä. Mutta onko pallo hukassa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavan Raide-Jokerin eli pikaraitiotien 550:n toteutuksesta on päätetty. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 68,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 61,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 Terveiden tilojen toimenpideohjelma eduskuntaan K iin te is tö ja en er gi a Suomalainen rakennuskulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa, mutta onko vasta viimeisen vajaan sadan vuoden aikana asunto rakentaminen käynyt niin vaikeaksi, ettemme sitä hallitse. Osaamista valtakunnassa on enemmän, kuin on kysyntää. Erityisen hyvin ottajansa ovat löytäneet uudet kerrostaloasunnot. Meillä Suomessa rakennusmääräykset ovat vuosikymmenten ajan vain tiukentuneet – rakennusvalvonta on tehokasta. Me osaamme rakentaa Pohjolaan asuntoja, joissa asuminen on inhimillistä ja asukkaat säilyvät terveinä. Taitoa on, mutta mistä on kyse. Meidän tulee olla äärimmäisen määrätietoisia ja vaativia silloin, kun rakennetaan julkisilla varoilla. Suomen asuntokauppaa leimasi tammi–toukokuussa kaksi todellisuutta, vahvasti kasvavalla uusien asuntojen kaupalla oli veturin rooli. TOIMITUSSIHTEERI: Kati Wikström ILMOITUSPÄÄLLIKKÖ: Kari Ylönen, 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Järjestelmä sisältää GEF:n kehittämää uutta tekniikkaa.. Viime vuosien tapaan uudisasuntokauppa on ollut tammi– toukokuussa vahvassa vedossa. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Ei voi olla ymmärrettävää, etteikö tasavallassa olisi taitoa rakentaa laadukkaita asuntoja. Pääministeri kiteytti keskustelutilaisuuden sanoman: Meillä on julkisessa rakentamisessa laatuongelmia. Asuminen ja eläminen nykyaikaissa asunnoissa on käynyt ylivaikeaksi. Jokainen rakennus, jokainen asunto on moneen kertaan yhteiskunnan taholta valvottu, yhteiskunnan vaatimusten mukaisesti rakennettu, jotta se varmuudella täyttää vaatimukset siihen tarkoitukseen, johon rakennus on tehty. Se käsitellään hallituksessa. Siitä meillä on vuosisatojen kokemus. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Myös liikennehankkeet ovat edenneet hyvin. Mistä on kysymys. Myymälätiloihin asennetaan näyttö, jolta myös asiakkaat voivat seurata voimalan tuotantoa reaaliaikaisesti. Kaikesta huolimatta rakennusten laatu on heikentynyt. Klaukkalan ohikulkutietä päästään rakentamaan todennäköisesti ensi vuonna. Onko pääministerin ohje tähän jo kansalliseen, miltei ykkösongelmaan riittävä ja tuloksia aikaansaava. Sähköä omasta aurinkovoimalasta . Tänään ylikehittyneen teknisen osaamisen aikakautena me emme kykene enää rakentamaan asuntoja ihmisten tarpeisiin – sellaisiin, joissa asuminen ei aiheuta asukkaille terveydellistä haittaa. Eikö osata. Etolan aurinkovoimalan asennuksesta vastasi GreenEnergy Finland (GEF). Ennen kaikkea tarvitaan ohjausta ja valvontaa. miseen asemakaavoitettua kerrosalaa tuli voimaan 1,6 miljoonaa kerrosneliömetriä, mikä on yli keskimääräisen vuositavoitteen. Toimenpideohjelmaa valmistellaan. Maan hallitus käynnistää Terveiden tilojen vuosikymmen -toimenpideohjelman, joka tuodaan eduskuntaan syksyllä. Voimala tuottaa vuosittain sähköä 165 000 kWh, joka vastaa 82 kerrostalokaksion kulutusta. Suomen suurimmat investoinnit koskevat rakentamista. Etolan aurinkovoimalan ylläpidosta vastaa Helen Oy. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. – Katot ovat erilaisia. Suomalainen rakennusvienti on merkittävän laajaa ja tuloksekasta. Etolan Suutarilan tiloissa on keväästä alkaen käytetty omassa kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä. Osa sähköstä tulee kuitenkin jatkossa oman kiinteistön aurinkovoimalasta. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
66 Uutta kiinteistöverotusta sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja: Sari Viertiö.
Toisin sanoen, mikäli tulevan muutoksen yhteydessä ilmoitetaan, ettei veroprosenttia tarvitse muuttaa – on luultavaa, että veron määrä tontista tulee kasvamaan nykyisestään. – Valtiovarainministeriö on ilmoittanut, ”ettei päämääränä ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea”. 7 V altiovarainministeriön teettämien asiantuntijaselvitysten mukaan maapohjien kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmä on uudistettava, koska rakennusten ja maapohjien verotusarvot ovat yleisesti jääneet jälkeen kustannusja hintakehityksestä. Jos tästä verotusarvosta maksetaan entisellä kuntakohtaisella kiinteistöveroprosentilla kiinteistöveron määrää, päädyttäisiin luonnollisesti nykyistä suurempaan veron määrään. Verohallinto soveltaa jatkossa uutta arvostamisjärjestelmää kiinteistöverotuksessa. Kuntakohtaiset muutokset voivat olla isoja Jukka Kero, Kiinteistöliiton pääekonomisti toteaa, että nykyisten tietojen perusteella kiinteistöverotuksen kehittämishanke viittaa siihen, että tonttien verotusarvot tulevat keskimäärin nousemaan. Kuva: Libera.. Nämä verotusarvot ovat nykyistä kiinteistöveroa lähempänä tonttien käypiä arvoja. Maapohjien kauppahinnat ovat eriytyneet alueellisesti, mikä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon verotusarvostuksessa. Käytännön tasolla kuntakohtaisesti muutokset voivat olla kuitenkin isoja, mutta yksityiskohtia ei osata tarkasti arvioida tässä vaiheessa. – Päämääränä ei ole korottaa tai keventää verotusta, vaikkakin verotusarvot voivat joillain alueilla nousta ja joillain laskea. Myös hinta-alueiden määräytymisperusteiden yksityiskohtainen kuvaus tulee avoimesti kaikkien nähtäville ja todennettavaksi. Kiinteistöverotuksessa tontin arvoon lisää painoa Kiinteistöverotusta varten kehitetään uusi maapohjan arvostamisjärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maastoja rakennussekä huoneistorekisteritietoja. Koko maahan on tarkoituksena määritellä uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Samalla luodaan palvelu, jossa kansalaiset voivat itse tarkastella maanhinta-alueita. Mitä tämä ihan käytännössä tarkoittaa ja kuinka kiinteistöverotusta tulisi asiantuntijoiden mukaan muuttaa. Hankkeen on asettanut valtiovarainministeriö, ja uuden maapohjan arvostamisjärjestelmän tuottaa Maanmittauslaitos. Elina Pylkkänen, valtiovarainministeriön finanssineuvos sanoo uuden arvostamisjärjestelmän parantavan kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. – Jos syystä tai toisesta ominaisuuksiltaan samankaltaisilla alueilla verotusarvot nykyiValtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen sanoo, ettei päämääränä ole korottaa tai keventää verotusta. Uudistuksen on sanottu parantavan kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. – Käytännön tasolla verovelvolliset kohtaavat tulevina vuosina yhä suurempia kiinteistöverotusarvoja. Uusi arvostamisjärjestelmä valmistuu vuoden 2019 aikana ja sitä sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Myös rakennusten arvostamisjärjestelmä on tarkoitus uudistaa. Lisäksi hankkeeseen osallistuu Kuntaliitto
– Toinen harmaa alue verottajalle on tontin lohkomisen vaikutus kiinteistöveroon. Uudisalueil la tämä ei tuo niin suuria ongelmia, jos kaavaratkaisujen vaihtelut ovat pienehköt. Lohkottaessa kiinteistöstä tontti tulee kiinteistöverotuksen piiriin, mutta sen lohkottu rakennusoikeus vaaditaan edelleenkin kantakiinteistön kohdalta. Kiinteistöverotukseen suhdanneherkkyyttä Haaparinteen mielestä suhdannemuutostilanteisiin tarvitaan nopeita ja tilapäisiä ratkaisuja. Vaikka uusi hinnoittelujärjestelmä olisi mahdollisimman tarkka, pelkästään sen soveltaminen vaatii verottajan osaamisen merkittävää nostamista. jonkin verran asemakaavoja, joissa rakennusoikeutta ei ole määritelty. – Käytännössä verottajan olisi rekrytoitava merkittävä määrä kiinteistötekniikan ja -arvioinnin asiantuntijoita, kehitettävä virhetestausanalyysejä ja luotava toimivat yhteistyösuhteet paikallisiin asiantuntijoihin hyvissä ajoin ennen uuteen järjestelmään siirtymistä. Muutokset eivät kuitenkaan ole lineaa risia, vaan riippuvat kerrosluvusta/rakennusalasta ja vaadituista autopaikkamääristä. Lisäksi erilaisten rekisteröintija päivitystapojen vuoksi muutokset päätyvät verottajan tietokantaan valitettavan usein virheellisinä. Nykyään käytännöt vaihtelevat kovasti ja verottaja on jopa tulkinnut alennusperustetta perusteettomaksi, vaikka asiasta on maininta arvostamislaissa. – Kaikkia saman alueen tontteja ei siis vain voi laittaa saman muotin sisälle, koska alueiden sisäiset hintaerot voivat olla alueiden välisiä keskihintaeroja suuremmat. Muuten edessä on mittava virheriskija oikaisupyyntösuma, jonka käsittelemiseenkin verottaja tarvitsisi asiantuntijoita. Kuva: Helsingin kaupunki, kuvaaja: Seppo Laakso.. Tällaisissa nopeissa ja voimakkaissa suhdannemuutostilanteissa voisi toki toimia myös tilapäisillä veroarvojen tarkistuksilla, eli määräaikaisilla verotusarvojen prosentuaalisilla nostoilla tai laskuilla. Jotta näihin rekistereihin saataisiin yhdenmukaista, mahdollisimman oikeaa ja relevanttia tietoa, olisi kiinteistöverolain veroperustesäännöksiä täsmennettävä. Tällaista tuplaverotusvirhettä oli Helsingin Espoo-omistusten osalta tänä vuonna runsaasti. Lisäksi verotusarvoissa olisi otettava huomioon, että pelkkä kaavan vahvistuminen ei mahdollista rakentamista, vaan siihen tarvitaan myös katuyhteys ja kuntainfra. Kyseisessä lamassa asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla puolittuivat ja tonttien hintataso romahti kysynnän puutteeseen. – Kaikissa tilanteissa rakennusoikeuden määrä ei kuitenkaan ole oikea verotusperuste, koska markkinat eivät toimi sen mukaisesti. Tämän takia hinnat tulisi tarkistaa nykyistä selvästi useammin ja valtakunnallisesti samaan aikaan, johti se sitten kiinteistöverotulojen kasvuun tai laskuun. Etenkin pientaloja mökkitonteilla perusyksikkö on rakennuspaikka, jonka arvoon rakennusoikeus tai pinta-ala ei tietyn minimikoon jälkeen juurikaan vaikuta, ellei rakennuspaikan jakaminen useaksi mielekkääksi rakennuspaikaksi ole luvallista. Sen sijaan tiivistyvissä taajamissamme voi samalla alueella olla väljiä alhaisen rakennustehokkuuden kerrostalotontteja maanvaraisella pysäköinnillä ja vaikkapa tehokkaita tornitontteja kalliine hissi-/pelastusporrasja pysäköintiratkaisuineen. Tämän tyyppisten systemaattisten virheiden havaitseminen on sekä verottajalle että verotettavalle vaikeata niin kauan, kun kiinteistöveropalstojen tietosisältö on nykyisen vajavainen eikä veropalstoja ole merkitty sellaisiin karttapohjiin, joista pinta-alat ja erilaiset rakennusoikeudet olisivat molempien tahojen osalta määriteltävissä. Nykyisellään näitä asemakaavan ylittäviä rakennusoikeuksia ei tonttimaan verotuksessa oteta huomioon. – Mitä lähemmäksi tonttien käypiä arvoja kiinteistöverotuksessa pyritään, sitä suuremmaksi kasvavat myös verotusarvojen ja kiinteistöverotulojen suhdanneja markkinaherkkyydet. Vaikuttaa myös siltä, ettei havaittuja virheitä korjata muihin rekistereihin, mistä syystä samat virheet toistuvat, joka kerta kyseisen kiinteistön tietoja päivitettäessä. Kati Wikström Julkiset rekisterit ja verottajan arviointiosaamisen kuntoon Peter Haaparinteen mukaan verottajan kiinteistötekninen osaaminen ja arviointien hallinta on valitettavan heikkoa. – Vaikuttaa myös siltä, ettei verottaja systemaattisesti päivitä omistustietojaan lainhuutorekisterin kanssa – sen verran monta muiden omistuksessa olevien kiinteistöjen ja määräalojen kiinteistöveroja esitettiin tänäkin vuonna Helsingin kaupungin maksettavaksi ulkokunnissa. Näitä vailla olevan tontin verotusarvossa, tämä tulisi ottaa järjestelmällisesti ja yhdenmukaisin perustein huomioon. Kiinteistöverotus ei ole tällä hetkellä onnistunut ja asiantuntijoiden mukaan, se ei tule sitä jatkossakaan olemaan, ilman merkittäviä ja perusteellisia parannuksia. – Mitä enemmän Suomi haluaa verottaa kiinteistöjä, sitä enemmän on kiinnitettävä huomiota kiinteistötietojen oikeellisuuteen, verotusarvon määrittelyperusteiden monipuolistamiseen ja niiden sovellusohjeisiin. – Jos 1990-luvun alun tapainen merkittävä talouslama otettaisiin kiinteistöverotuksessa huomioon eriaikaisesti eri kunnissa, kuvitelmat verotuksen tasapuolisuustavoitteen saavuttamisesta voi unohtaa. – Verottajan kiinteistörekisteritiedot pohjautuvat useisiin eritasoisiin rekistereihin ja niiden muutoksiin. Ellei tietoa ole tai sen taso on huono, tasapuoliseen verotukseen ei tässä uudessakaan järjestelmässä ole edellytyksiä. – Myös käytettävien rekistereiden ylläpitäjien olisi panostettava rekisteritietonsa tason kohottamiseen, niin kunnissa kuin valtiolla. 9 – Kasvavissa taajamissa rakennusmaan hinta perustuu pääosin sen rakennusoikeuteen, mutta alhaisen tehokkuuden tontin yksikköhinta voi olla selvästikin suurempi, kuin hyvin tehokkaalla tontilla – usein jo pelkästään kalliimpien pysäköintiratkaisujen vuoksi
– Lyhyesti sanottuna betonin kosteus johdetaan hallitusti koneellisesti ulkoilmaan putkituksia pitkin. Rantamäen mukaan erilaisia sisäilmaongelmia ilmenee hyvin usein varsinkin 1970ja 1980-luvuilla rakennetuissa taloissa. 10 O ngelma on yleinen etenkin 1960–1980-luvulla rakennetuissa julkisissa kiinteistöissä kuten terveyskeskuksissa, sairaaloissa ja kouluissa, joissa kapillaarinen kosteus nousee maanvastaiseen lattialaattaan. Se on valtava emission lähde sisätiloihin. Lattian alla olevien orgaanisten aineiden lahoamisprosessista johtuvan maakellarin hajun lisäksi tämän ikäluokan rakennuksissa altistutaan usein pistävän hajuisille VOC-päästöille. Maassa oleva kosteus pääsee nousemaan estoitta vettyneiden eristysten myötä maanvastaiseen betonilaattaan. – Esimerkiksi 1960-luvulla oli tapana, että rakennusmonttuun heitettiin kaikki jätteet, monttu täytettiin ja kenties rakennettiin jotakin montun päälle. RTV on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa lattiarakenteen tuuletusjärjestelmän, jolla kaikki päällystetyn ja kapillaarisesta kosteudesta kärsivän betonilattian aiheuttamat sisäilmaongelmat voidaan poistaa lopullisesti. Näin putkituksesta tulee alipaineistuksen kannalta ehdottoman ilmatiivis. Kuva: RTV. Lattiarakenteen tuuletusjärjestelmä olisi ratkaisu moneen sisäilmaongelmaan Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa Lattiabetonin kosteudesta johtuvat sisäilmaongelmat olisivat ratkaistavissa monessa julkisessa rakennuksessa lattiarakenteen tuuletusjärjestelmällä. Järjestelmä sopii kaikkiin niihin kohteisiin, jossa lattian alta tulevat emissiot tai kapillaarinen kosteudennousu päällystekerroksiin on ongelma. Nuo rakennukset on aikanaan rakennettu matalille perustuksille joko puutteellisilla kapillaarikatkoilla tai kokonaan ilman niitä. Järjestelmän vaatima putkitus toteutetaan harmaalla tai valkoisella sisätiloihin tarkoitetulla viemäriputkella. Betonilaatta on kosteuden kannalta erittäin huokoinen materiaali, jossa kapillaarinen kosteudennousu on luonnostaan hyvin voimakas, sanoo Mika Rantamäki RTV:stä
– Se, onko betonin kosteus ongelma, riippuu kuitenkin täysin siitä, missä betoni sijaitsee. – Ne eivät kestä betonin emäksistä kosteutta, vaan ne alkavat hajoamisprosessin tuloksena synnyttää haitallisia VOC-päästöjä sisäilmaan. Tällä järjestelmällä korjataan nimenomaan tämän valtavan yleisen vaivan ydinongelma. Nerokkuus hengittävyydessä Innovaation nerokkuus piilee lattiarakenteen hengittävyydessä. Perusidea on säilynyt samana, mutta toteutusohje on tarkentunut Tuuletusjärjestelmässä lattiarakenne avainasemassa Uramaton asennus tehdään kelluvana, ja järjestelmän ilmatiiviys varmistetaan kiinnittämällä matto rakenteeseen reunoistaan erityisellä tiivistenauhalla ja ilmatiivistemassalla. Ilma uramaton alla vaihtuu mattoon liitettävien, tuuletettavan tilan ääripäätyihin asennettujen jakokanavien avulla. Rantamäen mukaan rakennuksen sisäilman kannalta kriittiset pintamateriaalit ja etenkin juuri kosteudelle kriittiset kiinnitysaineet pysyvät kuivana järjestelmän päällä. Jakokanavista toinen on voimakkaasti alipaineistettu ja imee saastuneen ilman maton alta poistoputkiverkostoon. Tuntuu että ainakin ns. Rantamäen mukaan kokemukset ovat olleet naapurimaassa olleet hyvät. Kuva: RTV. Sen sijaan lattiabetonin tarvitsee olla kuiva nimenomaan siihen kiinteästi päälle asennettavien liimojen ja pintamateriaalien takia. Tässä ratkaisussa betoni jätetään kapillaarisen kosteuden Tuuletusjärjestelmä takaa, että betonilaatta pääsee hengittämään. Kuva: RTV Toinen jakokanava jakaa huoneilmasta otetun korvausilman uramaton alle. – Suomessa ensimmäiset kohteet on toteutettu jo vuonna 1996, mutta innovaatio ei saanut meillä saman tien tuulta purjeisiin, vaan alkuaikoina hommassa oli hieman kyttäämisen makua. Meillä on betonia ollut sen keksimisestä lähtien niin silloissa, laitureilla, kaduilla kuin aallonmurtajilla, eikä se siellä lahoa mihinkään. Kun korjaamistoimenpiteet osataan kohdistaa itse ongelmaan, niin pysyy kulutkin kurissa. Jos rakennuksessa on betonia, sen ei välttämättä pidä olla kuiva. Esimerkiksi jokaisen talon anturan on jatkuvasti kostean ja märän välillä – ilman ongelmaa. 11 Betonin pitää olla kuiva oikeassa paikassa Rantamäen mukaan betoni itsessään ei kärsi kosteusrasituksesta. Betoni materiaalina itsessään ei ole millään tavalla arka kosteudelle, kuten jotkut eristeet. Kuva: RTV rasittamaksi, mutta huolehditaan samalla myös betonin tuulettumisesta, mikä käytännössä tarkoittaa, että betoniin nouseva kosteus myös haihtuu siitä ulkoilmaan. Samalla rahalla voidaan tehdä suuremmista määrästä rakennuksista sisäilmaltaan turvallisia, kun tiedetään missä vika on, ja typistetään korjaaminen asian ytimeen. Näin siihen nouseva kosteus haihtuu luonnollisella tavalla. Ensin haluttiin katsoa toimiiko järjestelmä naapurilla, ennen kuin sitä uskallettiin itse kokeilla. suuri yleisö unohtaa tämän hämmästyttävän helposti. – Ratkaisu ei synnytä kapselointitulppia rakenteisiin, vaan juuri päinvastoin. – Tuuletusjärjestelmä on ruotsalainen keksintö, jota alettiin käyttää Ruotsissa jo 1990-luvun alkupuolella. Myös jakokanavat kiinnitetään rakenteeseen ilmatiiviisti
Myös jakokanavat kiinnitetään rakenteeseen ilmatiiviisti. Putkikokoja on useita. Vanhoissa rakennuksissa ei aina tiedetä mitä putkia tai kaapeleita lattian alla on, jolloin kustannukset ovat vaikeasti ennustettavissa. Markkinoinnin kannalta ongelma on hieman hankala, koska päättäjäja vaikuttajaryhmä on usein monitahoinen. kaikki osat putkitusta ja lattianpäällystettä lukuun ottamatta. Toinen jakokanava jakaa huoneilmasta otetun korvausilman uramaton alle. – Osa ei ole vielä löytänyt koko tuotetta. Järjestelmä toimii tämän takia myös painovoimaisessa ilmanvaihdossa – Tuo mitoitusilmanvaihdon määrä ei sekoita rakennuksen ilmanvaihtoa millään tavoin. Rantamäen mukaan hinta riippuu kohteesta, mutta koulut ovat yleensä selkeitä tiloja. Lattiabetonilaatan poisto sekä sen alla olevan maan vaihto, on kallis, raskas, aikaa vievä ja pölyinen työ. Järjestelmä on valmistuessaan myös täysin äänetön. Ne, jotka ovat käyttäneet kerran, ovat yleensä alkaneet käyttää sitä monessa kohteessa. Innovaatio käynnistyi Suomessa suhteellisen hitaasti, mutta viime vuosina menetelmä on yleistynyt. Puhaltimeksi soveltuu tavallinen kanavapuhallin, jolla poistoilma saadaan lähimmästä seinästä ulos. Järjestelmän matala rakenne synnyttää vain hyvin vähäisen ilmavirran tarpeen. – Jos vaihdetaan vaikkapa lattian pintamateriaali tekee tämän järjestelmän asennus lisäkustannuksia 120 euroa neliöltä. Isoissa kouluissa meidän menetelmällämme remontti valmistuu yhden kesän aikana, kun piikkaamalla ja lattiat uusimalla sama työ vie vuodenkin. Pienissä tiloissa yksikköhinta hieman nousee. – Perinteisellä menetelmällä lattia avataan, betoni piikataan pois ja samalla lattialaatan alla tai sisällä kulkeva lvi-tekniikka väkisinkin rikotaan. Kanavistolla ja koneellisella alipaineistuksella järjestelmän uramaton uriin saadaan aikaiseksi äänetön ja lineaarinen ilmavirtaus betonilaatan pintaan. Piikkaus synnyttää pölyä ja meteliä, mitkä ovat jo sinänsä syitä viedä toiminta väistötiloihin, joista parakit ovat varmaan sitä kalleinta koulurakentamisen muotoja. Putkitus on tavallista helposti saatavilla olevaa viemäriputkea, jonka urakoitsija tuo tullessaan. – Jakokanavista toinen on voimakkaasti alipaineistettu ja imee saastuneen ilman maton alta poistoputkiverkostoon. Oheiskustannukset ovat yleensä pienet, mutta riippuvat pitkälti korjattavan kohteen sijainnista, etäisyyksistä, läpi mentävien seinien määrällä jne. Sadan neliön koululuokassa pitää 300 kuutiota ilmaa vaihtua määräysten mukaan kahdesti tunnissa, joten lattian tuuletuksen vaatima 1,5 kuutiota on murto-osa kokonaisilmanvaihdosta Osa kaupungeista suosii jo järjestelmää Järjestelmää ovat käyttäneet esimerkiksi kunnat, puolustusvoimat ja sairaanhoitopiirit omiin kiinteistöihinsä. Tämä menetelmä on tehokkain julkisissa suurissa rakennuksissa mutta tietysti menetelmää voi hyödyntää omakotitalossa, rivitai kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa eli kaikissa paikoissa, joissa ongelma on maanvastaisessa betonilaatassa tai sen alla. Poistoputkiverkoston päässä oleva puhallin saa aikaan järjestelmän vaatiman alipaineistuksen ja ohjaa kosteuden, kaasut ja muut lattiasta tulevat epäpuhtaudet turvallisesti rakennuksesta ulos. Perinteisellä menetelmässä lattian aukipiikkauksineen ja uusimisineen kustannukset nousevat helposti 3000 euroon neliöltä. Järjestelmän vaatima putkitus toteutetaan harmaalla tai valkoisella sisätiloihin tarkoitetulla viemäriputkella. Näin putkituksesta tulee alipaineistuksen kannalta ehdottoman ilmatiivis. Kuva: RTV. Mitoitusilmanvaihto lattiassa on 15 litraa neliöltä tunnissa. Kumimaton voi laittaa suoraan betonin päälle ja maton päälle taas voidaan asentaa lattiapäällyste. Keskilattia nousee kolme milliä ja sivut kuusi milliä putkitusten takia. – Vanhoista julkisista rakennuksista osa on rakennettu puolitoistakerroksiksi siten, että osa seinästä jää maan alle. Hän painottaa että järjestelmä poistaa ongelman tehokkaasti, jos ongelma on pystytty kohdentamaan lattiaan. Rakenteen tuuletuksen saa poistaa myös seinän läpi. – Etenkin järjestelmään kuuluvat liimat ja tiivistysaineet ovat vuosien myötä kehittyneet alkuajoilta. Mikäli vesikatto on lähellä, niin katolle asennettava huippuimuri toimii hyvin myös, ja on sisätiloihin äänetön ratkaisu. – Uramaton asennus tehdään kelluvana, ja järjestelmän ilmatiiviys varmistetaan kiinnittämällä matto rakenteeseen reunoistaan erityisellä tiivistenauhalla ja ilmatiivistemassalla. Pölyä tai meteliä ei synny, joten koulutyö voidaan järjestää olemassa olevissa tiloissa. Mitoitusperusteetkin ovat parantuneet ja kokemusta rakenteen toimivuudesta saatu. Suurin ongelma Rantamäen mukaan ei olekaan tuotteen toimivuus, vaan sen uskottavuus. – Meidän toimituspakettiimme kuuluvat kumimaton lisäksi muun muassa suodattimet, jakokanavat, liimat ja tiivistenauhat sekä läpiviennit lattiasta – ts. Ilma uramaton alla vaihtuu mattoon liitettävien, tuuletettavan tilan ääripäätyihin asennettujen jakokanavien avulla. – Meidän menetelmässämme lattian pinnoite puretaan, betoni tasoitetaan ja hiotaan, mutta betonia ei tarvitse piikata pois. Pinta-asennus huomattavasti edullisempi Perinteiseen menetelmään verrattuna RTV:n maahantuoma innovaatio on 90 prosenttia edullisempi, koska purku-, kaivuu ja piikkaustyöltä vältytään ja matot voidaan vetää lattioihin pinta-asennuksena. kivirakenteissa jotka ovat maata vasten. Jos betonielementtiseinä on imenyt jostakin kosteutta sisäänsä, ongelma on yleensä niin monitahoinen että tämä järjestelmä ei ole siihen tarkoituksenmukaisin ratkaisu. 12 ja osia on paranneltu alkuperäisestä. Järjestelmä toimii seinässä ja ylipäätään kaikissa ns. Saneerauskohteessa ei tarvitse olla koneellista ilmanvaihtoa, koska erillinen kanavapuhallin asennetaan joka tapauksessa kohteeseen. Juhani Karvonen Poistoputkiverkoston päässä oleva puhallin saa aikaan järjestelmän vaatiman alipaineistuksen ja ohjaa kosteuden, kaasut ja muut lattiasta tulevat epäpuhtaudet turvallisesti rakennuksesta ulos. Jos lattia remontti tehdään tuuletusjärjestelmällä kouluvuoden aikana, voi sen jakaa rakennuksen eri osiin. Ilmanvaihtoa ei tarvitse muuttaa Järjestelmä soveltuu seiniin siinä tapauksessa, että seinä on osin maan alla, kärsii kosteusrasituksesta eikä ulkopuolista korjausta pystytä syystä tai toisesta toteuttamaan. Uritettu kumimatto on järjestelmän tärkein osa Tuuletusärjestelmän tärkein osa on pohjastaan uritettu sbr-kumimatto, joka erottaa sisustuspintarakenteen liimoineen kosteasta ja mahdollisesti saastuneesta betonilaatasta
– Insinöörikoulutukset saavat järjestelmästä paljon dataa ja kulutustietoa, mikä hyödyttää sekä opettajia että opiskelijoita. Asuntotuotantokysely osoittaa, että uudet asunnot ovat löytäneet ostajansa, vaikka niitä rakennetaan paljon. Sekä keskeneräisten että valmistuneiden myynnissä olevien uusien asuntojen määrät ovat pysyneet maltillisella tasolla ja laskeneet tammikuusta. Paneeleja voidaan hyödyntää myös opetuksessa sekä tutkimusja kehitystoiminnassa. Kalasatama. Kuluttajien luottamus onkin nyt ennätyskorkealla tasolla. 13 n Aurinkopaneelien tuottama energia vastaa yli kuudenkymmenen kerrostaloasunnon keskimääräistä energiankulutusta. Energiantuotantoa havainnollistetaan infografiikan keinoin korkeakoulun ilmoitustauluilla kaikille Arcadassa kävijöille. Ympäristön kannalta positiivinen tulos on nähtävissä heti, ja taloudellisessa mielessä investointi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, Jörgen Wiik sanoo. – Vihreänä korkeakouluna haluamme suosia uusiutuvaa energiaa. Rakennusteollisuuden kesäkuun asuntotuotantokysely Asuntotuotanto takoo ennätyksiä n Uusia kerrosja rivitaloasuntoja rakennetaan tänä vuonna jopa viime vuoden ennätyslukemia enemmän, jos Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajien ennakkoodotukset toteutuvat. Aurinkoenergiajärjestelmän arvioidaan olevan tehokkaimmillaan maalis–lokakuussa ja tuotantohuipun osuvan heinäkuulle. JS. Suhteellisesti eniten tuotannon oletetaan kasvavan tänä vuonna Oulun seutukunnassa ja suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella. Kaikkiin kampusalueen valonlähteisiin on esimerkiksi tarkoitus vaihtaa energiatehokkaat LED-lamput. Saadun tiedon hyödyntäminen energiankäytön optimoinnissa on kiinnostavaa myös koko korkeakoulun kannalta, kiinteistöyhtiö Arcada Novan toimitusjohtaja Jörgen Wiik sanoo. Aurinkopaneeleja ammattikorkeakoulu Arcadaan Ammattikorkeakoulu Arcadan katolle asennettavat 476 aurinkopaneelia tuottavat arviolta noin 125 000 kilowattituntia energiaa vuodessa, mikä vastaa noin kymmenesosaa Arcadan vuosikulutuksesta. Rakennusyritysten arviot aloitusmääristä ovat kasvaneet RT:n kesäkuun asuntotuotantokyselyssä tammikuun kyselyyn nähden. Pakarisen mielestä tämä kertoo nousukauden yleisestä vahvistumisesta samoin kuin se, että ihmiset ovat jälleen uskaltautuneet toteuttamaan myös omakotitalohaaveitaan. optimaaliset aurinkopaneeleille, sillä ympäristössä ei ole sen enempää varjostavia puita kuin korkeita rakennuksiakaan. Ne tuottavat noin kymmenesosan Arcadan vuosikulutuksesta. Täytyy tosin muistaa, että nämä luvut ovat tämänhetkisiä arvioita siitä mihin yritykset varautuvat ja ne tarkentuvat vuoden mittaan, Sami Pakarinen toteaa. Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Alueellisesti tarkasteltuna erot ovat suuria eikä kasvukeskusten asuntokaupassa ole nähtävissä hyytymisen merkkejä, varsinkin kun otetaan huomioon uudisasuntojen kauppamäärät, Pakarinen valaisee. Ammattioppilaitos Prakticum saa aurinkopaneelit samaan aikaan Arcadan kanssa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa. – Usean heikon vuoden jälkeen voidaan todeta jääkauden päättyneen asuntomarkkinoilla. Eniten energiaa Arcada-talossa kuluu ilmastointiin ja valaistukseen. – Jokseenkin yllättävää on, että asuntojen aloitustahti näyttää pysyttelevän korkealla tasolla vielä ensi syksynäkin. Kuva: Helsingin kaupunki/Suomen ilmakuva.. Myös Arcadan urheiluhalli saa aurinkopaneeleja sen valmistuttua. Kotitaloudet rohkaistuvat asuntokaupoille, ja etenkin kiinteistöjen kauppa on vilkastunut. Olosuhteet Arcadan katoilla ovat Ammattikorkeakoulu Arcadan katolle asennetaan 476 aurinkopaneelia. Arcada Nova vastaa isännöinnistä Arcadan kampuksella. Vertailuluvut ovat jo korkealla ja kasvun jatkuminen tarkoittaisi, että vasarat paukkuvat poikkeuksellisen kiivasta tahtia. Kulutus on kuitenkin ollut koko ajan laskusuunnassa jatkuvan energiansäästötyön ansiosta. Asuntorakentamisen hyvä vire on jatkunut Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mukaan odotuksia parempana kevään aikana. Vanhojen osakeasuntojen kaupankäyntimäärät eivät ole keskimäärin nousseet, mutta se ei kerro koko kuvaa
Puolet väestöstä asuu seitsemällä suurimmalla kaupunkialueella. Keskittyminen on merkinnyt suurimpien kaupunkialueiden väestön ja työpaikkojen Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista Talouskasvu syntyy tiiviissä kaupunkiympäristöissä, missä ihmiset ovat tekemisissä keskenään ja innovaatiot kukoistavat. Kaupungistuminen on kuitenkin johtamassa keskittyneempään rakenteeseen. Suomi on tiivistymisessä ja tuottavuudessa naapurimaata Ruotsia pahasti jäljessä.. 14 14 S uomi on hajautunut maa, missä kaupunkialueet ovat melko kaukana toisistaan, ja monet toiminnalliset kaupunkialueet ovat varsin laajoja
Loikkasen ja Seppo Laakson kirja Tiivistyvä kaupunkikehitys – Tuottavuuden ja hyvinvoinnin kasvun perusta . Nyt niemelle on noussut asuinkerrostalojen lisäksi muun muassa 16-kerroksinen, kansainvälinen Clarion-hotelli alueen portiksi sekä uusi matkustajaterminaali Tallinnan laivoille. Asukastiheys tuo tuottavuutta Viimeisen 30 vuoden aikana voimakkain väestömäärän ja työllisyyden kasvu on painottunut Helsingin seutuun ja kuuteen muuhun suureen korkeakoulujen kaupunkialueeseen. Pienempien kaupunkialueiden ryhmään kuuluu noin 35 kaupunkialuetta. Suurin keskittymä on pääkaupunkiseutu, jonka neljän kaupungin yhteenlaskettu maapinta-ala on vain 0,2 prosenttia koko maan pinta-alasta, mutta alueella asuu viidennes Suomen väestöstä, ja siellä tuotetaan lähes kolmannes koko maan bruttokansantuotteesta. Kuva: Helsingin kaupunki.. Bruttokansantuote asukasta kohti on Helsingin seudulla noin 40 prosenttia korkeampi kuin koko maassa. Tonttivarantoa pitäisi olla vähintään viideksi vuodeksi, kun sitä on nyt vain kolmeksi vuodeksi asunnoille. Varannosta puolet oli pientaloja puolet kerrostalotonteilla. Kaupungistuminen on vääjäämätön kehitys. Helsingin kaupungin väestö lähes kaksinkertaistui 70 vuoden aikana ollen 622 000 vuoden 2015 alussa. Tutkimusja kehitysinvestoinneista 4/5 suuntautuu suurimmille kaupunkialueille. Helsingin asukastiheys oli noin 2 800 asukasta/maa-km 2 vuonna 2014, Tukholman 4 000, Kööpenhaminan 6 000 ja Barcelonan 15 000, joka on EU:n tiheimmin asuttu miljoonakaupunki. Myös kaavoitettuja tontteja on runsaasti saatavissa uusien toimitilojen rakentamiseksi. Tilaisuudessa julkistettiin Heikki A. Kerrostalotonttien kaavoituksessa eletään pääkaupunkiseudulla kädestä suuhun. Tonttitarjonta riittäisi lähes 40 vuoden tuotannon tarpeisiin. 15 kasvua verraten pienelle alueelle. Koko Suomessa asukas tiheys on 670 asukasta km 2 :llä, Ruotsissa 1400 asukasta. Asukaslähtöistä energiaajattelua tukevat muun muassa aurinkokeräimet talojen katoilla. Sen sijaan yrityksille on ollut hyvin tarjolla tilaa vanhassa toimitilakannassa. Pääkaupunkiseudun kaavoitetuilla toimitilatonteilla oli vuoden 2015 alussa rakennettavissa olevaa varantoa noin 18 miljoonaa kerrosneliötä, jossa 6 miljoonaa toimistotontteja ja 7 miljoonaa teollisuusja varastotontteja. Maaseutumaisilla alueilla väestön määrä on pienentynyt vuoden 1980 jälkeen kiihtyvää tahtia. Elorannan mukaan tonttitarjonta on pienentynyt 1980-luvulta lähtien. Myös ilmastonmuutos ratkaistaan pitkälti kaupungeissa. – Suomen uudistumisen ja kasvun tukemisessa kaupunki on kasvualusta ja kasvun moottori. Tämän ryhmän koko väestömäärä on pysynyt jokseenkin ennallaan vuodesta 1980 lähtien. Innovaatiot syntyvät ihmisten kohtaamisista. Helsingin seutu on maailman paras testialue alykkäille ja puhtaille ratkaisuille, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies totesi keväällä järjestetyssä EK:n kaupungistumisseminaarissa. Tyhjien toimistotilojen osuus oli 12,5 prosenttia keväällä 2015, ja tyhjää toimistotilaa oli tarjolla yli miljoona neliötä. Myöskään yrityssektorin tonttien ja tilojen hinnat ja vuokrat eivät ole nousseet asuntosektorin tapaan.Eloranta korosti erityisesti aseman ja raideliikenteen seutujen kaavoituksen tiivistämistä sekä toimivan julkisen liikenteen merkitystä. Kaupungit ovat haluttuja asuinpaikkoja, joihin erityisesti koulutettu väestö suuntaa. Suomen talousakasvu syntyy tiivistyvistä kaupungeista Tiivis Airut-innovaatiokortteli rakentuu parhaillaan Jätkäsaareen. Kaupungeissa syntyy uudenlaista palvelutoimintaa, digitaalisuus ja sen myötä uudet ilmiöt tekevät kaupungeista mielenkiintoisia. Suurin osa seudullisesta väestönkasvusta tänä aikana suuntautui Helsingin lähikuntiin. Tarjonnan painopiste suhteessa asuntotuotantoon on Jarkko Elorannan mielestä väärä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta komppasi seminaarissa Häkämiestä. – Asuntotuotanto lisää taloudellista kasvua, ja uudet asukkaat tuovat elinvoimaa, Eloranta totesi. Jätkäsaari keskustan kupeessa vielä entisessä asussaan. Asumiselta puuttuu tontteja Pääkaupunkiseudulla tyhjien ja lähes tyhjien kaavoitettujen tonttien varanto oli noin 4 miljoonaa kerrosneliötä vuoden 2015 alussa
Professori Loikkanen peräänkuuluttaa Helsingin keskustan tiivistämistä ja laajentamista sekä eri toimintojen yhdistämistä. – Helsingin seudun väestö ja työpaikat ovat kaksinkertaistuneet 50 vuodessa vuodesta 1960 vuoteen 2010. Palkitut Pukinmäen puutalot ovat nekin uutta, tiivistä ja energiatehokasta kaupunkirakentamista.. Alueesta vain viisi prosenttia on rakennusten alla. Kirjoittajien mukaan Helsingin seudun kehitykselle tunnusomaista on ollut hajautuminen, joka on jatkunut koko sodanjälkeisen ajan. EEA:n mukaan hajautuminen on suunnittelematonta pienin askelin tapahtuvaa kaupunkikehitystä, jolle on tunnusomaista alhaisen tehokkuuden maankäyttö kaupunkialueen reunalla, Loikkanen ja Laakso toteavat. Kantakaupungissa on edelleen kolmannes seudun työpaikoista. Tukholmassa kaupunkiseudun kasvu kanavoituu tehokkaasti sisäänpäin, tiivistäen seudun rakennetta. 16 – Jos Suomen taajamat olisivat yhtä tiiviitä kuin Ruotsin, se merkitsisi meillä 5 prosentin tuottavuuden kasvua. Helsingin seutu on kirjan tutkimusaineiston hajautunein suuri kaupunkialue Pohjoisja Länsi-Euroopassa. Professori Heikki A. Helsingin seudun hajautuminen jatkunut Vaikka Helsingin seutu on tiivis, sielläkin on Loikkasen mukaan liikaa hajautuneisuutta. Hänkin korosti ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkitystä. – European Enviromental Agency EEA pitää kaupunkialueen maankäytön hajautumista erittäin huolestuttavana ilmiönä, joka aiheuttaa ympäristöllisiä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä kaupungeille että maaseudulle. Helsingissä kehitys on ollut päinvastainen: keskeisen ydinalueen merkitys on heikentynyt ja työpaikat ovat hajautuneet. Loikkanen Helsingin yliopistosta vahvisti, että kaupungin koon kasvaessa myös tuottavuus kasvaa. Kantakaupunki ei kuitenkaan ole tiivistynyt, väestötiheys on laskenut ja työpaikkatiheys pysynyt samana. – Sen sijaan kantakaupungin ulkopuolella työpaikkamäärä on viisinkertaistunut. Nopeinta kasvu on ollut Espoossa ja Vantaalla, joiden työpaikkamäärät ovat 10-kertaistuneet., Loikkanen ja Laakso toteavat kirjassa. Suomessa BKT per henkilö on kaksinkertaistunut 150 vuodessa. Ruotsin talouden tuottavuus on 12 prosentti Suomea suurempi, johtava ekonomisti Penna Urrila EK:sta totesi
Tämä vetää alueelle muuttoliikettä, jonka seurauksena alueen työpaikat ja väestö lisääntyy. Helsingissä kaupunki omistaa maa-alasta 63 prosenttia. Kaikilla alueilla kaupunki tiivistyy. Esimerkiksi Pohjois-Helsingissä on hänen mukaansa yhtä väljää kuin Espoossa. Tämän seurauksena maan hinta nousee kaikissa sijainneissa sekä pääkeskus ja alakeskukset laajenevat. 17 laajennettavaksi Kehä I:n sisäpuolelle toteutettavien kaupunkibulevardien vyöhykkeillä, joihin suunnitellaan noin kolmannes Helsingin rakentamisesta vuoteen 2050 mennessä. Kantakaupunkia esitetään Helsinki rakentaa meren rantoja. Paradoksi on se, että meillä on tilaa eri puolilla, mutta tiivistämisen kohteita etsitään moottoritieväylien päältä, Vaattovaara korosti. Kaupunkibulevardeille tilaa muuallakin Kaupunkibulevardeilla on kannattajansa ja vastustajansa. Helsingin yleiskaavaluonnoksessa 2015 Helsingin kantakaupungin merkitys nähdään uudella tavalla seudullisen verkostokaupungin pääkeskuksena. – Segregaatio jatkuu ja kiihtyy, jos töitä ei ole peruskoulun käyneille. Tämän kaltainen kehitys on toteutunut erityisesti Helsingin seudulla, vaikka Suomessa julkinen sektori ohjaa maankäyttöä varsin järeällä koneistolla, nelitasoisella hierarkkisella suunnittelujärjestelmällä: 1) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, 2) maakuntakaava, 3) yleiskaava ja 4) asemakaava. – Bulevardeille on tilaa muuallakin kuin pääväylien varrella. Vaattovaara on käynnistämässä syksyllä 2017 alkavaa Urban Studies & Planning – kaupunkiopintojen maisteriohjelmaa, josta voisi hänen visioissaan kehittyä jopa vientituote Helsinki School of Urbanism. Asumisvyöhyke ja samalla koko kaupunkialue laajenee. Jouni Suolanen Helsingin yleiskaavassa kantakaupunki laajenee Kiinnostava kysymys on kirjoittajien mukaan se, miten kaupunkialueen maankäyttö sopeutuu markkinaehtoisesti talouden kasvuun. Professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta kuuluu jälkimmäisiin. Liikennejärjestelmä perustuu ensisijassa raideliikenteeseen. Pieniä asuntoja ei tehdä muualla, koska ”länsimaisissa kaupungeissa jokainen tarvitsee ainakin keittiön ja makuusopen”. Vaattovaara pitää isona rakenteellisena ja dramaattisena ilmiönä erityisesti ei-ammattitaitoisen työväestön haluttavuutta ja töiden katoamista. Hänellä ei ole kuitenkaan varmaa vastausta siihen, miten kaupunkia pitäisi tiivistää. Vaattovaara kritisoi myös pienten asuntojen rakentamista. – Jos kaupunkialueen talous kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin muilla alueilla, yritykset palkkaavat lisää työvoimaa ja tulot kasvavat. Kaavoituksen lisäksi kunnan asemaa maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa vahvistaa sen maanomistus, jonka merkitys vaihtelee kunnasta toiseen. Havainnekuva kertoo tiiviisti rakentuvasta Kruunuvuorenrannasta.. Maakuntakaavoista tulee Loikkasen ja Laakson mukaan helposti kuntien omat esitykset summaava kokonaisuus, jossa ei ole laajempaa näkemystä eikä priorisointeja, vaan se tarjoaa työpaikkojen ja asumisen kasvua kaikkialle enemmän, kuin suunnitteluhorisontin aikana voi toteutua
Digitalisaatiosta saa jo nyt monia hyötyjä, esimerkiksi lääkkeiden jakelu ja pussitus koneellisesti ja asiakaskohtaisesti apteekissa vähentävät hoitajan työtä ja virheriskejä palvelutalossa. Älyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen Seniorit muodostavat ison ja kasvavan asukasryhmän. 18 S uurin haaste senioreilla on yksinäisyys ja siihen voi digitaalinen tekniikka ja erilaiset yhteisölliset palvelut tulla auttamaan. Sujuvan liikkumisen apuina ovat sähköistyminen, teknisen älyn ja robotiikan lisääntyminen ja henkilökohtaiset lähiliikkumisen apuvälineet. Hyvinvoinnin seurantaan on tarjolla useita erilaisia ratkaisuja. Valtioneuvoston kärkihanke KIRA-digi edistää asumisen digitalisaatiota parantamalla tiedonhallintaa, kehittämällä säädöksiä ja rahoittamalla kokeiluhankkeita.. Asumisen älyratkaisut lisääntyvät ja teknologian odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen tukemiseen
Kiinteistöja rakentamisala ennakoi aktiivisesti muutoksia ja uudistuu nopeasti kokeillen sekä digitalisaatiota että muita tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen. Seuraava hakukierros järjestetään 31.7.–31.8.2017. Rakentamisen ja ylläpidon laatu ja tuottavuus on nostettu alan yhteisillä toimenpiteillä kansainväliselle huipputasolle. Kyseessä on rakentamisja kiinteistöalan digiloikka, jonka avulla asumisen toimintaympäristö muuttuu ketteräksi, rajapinnat saadaan auki ja välittämään uudenlaista tietoa. Tavoitteena olisi saada hankkeeseen mukaan tahoja, jotka liittyvät asukkaiden elämäntilanteisiin ja käytännön asioihin. Sen omistajina ovat Elo, Henki-Fennia, Apteekkien eläkekassa ja Yrjö Jahnssonin säätiö. – Hyvinvointitieto seuraa asukkaan hengitystä, sydämen toimintaa, liikkumattomuutta, sairauskohtauksia, kaatumisia ja unen laatua. Investoinnit rahoitetaan sekä vapaarahoitteisesti että Ararahoituksella. Näitä tahoja olisivat muun muassa terveyspalveluja tarjoavat tahot, kiinteistöhallintapalvelut, rakentamisen palvelut, verkostoja yhteisöpalvelut, rahoitusja vakuutustoiminta, viranomaispalvelut, yhteisölliset verkostot, esineiden internet, kaupan ja logistiikan alojen tarjonta sekä tietojärjestelmien palveluihin ja ylläpitoon liittyvät tahot. Muita käytössä olevia palveluita ovat muun muassa erilaiset seurantajärjestelmät, kuten vuodehälytin, kaatumishälytin, hälytinmatto, liikeilmaisin, ja vesivuotohälytin. KIRA-digin strategiana on ymmärtää asukkaiden tarpeita syvällisesti.. Hankkeiden suunniteltu kokonaisrahoitus on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta alan oma rahoitus on noin 4,7 miljoonaa euroa. Eettisenä haasteena on turvateknologian mahdollistama inhimillisen läsnäolon tarpeen väheneminen. KIRA-digin kokeiluhankerahoitusta tavoitteli 58 hakijaa kolmannella kierroksella. Asennuskustannukset ovat noin 450–750 €/asunto. Ennakoitava ja tarkoituksenmukainen sääntely mahdollistaa joustavasti rakennettuun ympäristöön sijoittamisen, rakennuttamisen, ylläpidon, käytön ja kehittämisen. Tyvene toteuttaa myös päiväkoteja. 19 KIRA-digi on hallituksen kärkihanke KIRA-digi vauhdittaa kiinteistöja rakentamisalan digitalisaatiota. KIRA-digin strategiana on tehdä senioriasumisessa tilaa muuttuville tarpeille. Kaupunkiympäristöt ja liikkumisratkaisut tukevat sujuvaa arkea. Tyvene Oy:n toimitusjohtaja Marja Kokko kertoo, että turvateknologia lisää asukkaiden turvallisuutta niin henkisesti kuin fyysisesti ja helpottaa käytännön hoivatyötä. Suomeen rakennettu ympäristö on kansainvälisesti kilpailukykyinen investointikohde, jossa kiinteistöjen ja infran vastuullinen ja tuottava omistaminen on mahdollista. Hallituksen kärkihankkeessa ovat mukana ministeriöt, kunnat ja KIRA-foorumi. Näillä keinoilla on tarkoitus luoda hedelmällinen maaperä digitaalisen liiketoimintaekosysteemin syntymiseksi KIRA-alalle Suomeen. Asukkaan toimintaa ja tarpeita ymmärretään syvällisesti ja niihin vastataan tarjoamalla parhaita tilaratkaisuja ja koteja palveluineen. Kulunvalvonta-, aluevalvonta-, poistumisvalvontaja muilla paikannusjärjestelmillä valÄlyratkaisut mahdollistavat turvallisen senioriasumiseen Teknologian odotetaan avaavan uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen tukemiseen. – Hoitajakutsupalvelu ja turvapuhelinjärjestelmä, jossa asukas itse hälyttää avun tai laite hälyttää automaattisesti asukkaan ollessa itse kykenemätön, ovat yleisesti käytettyjä digitaalisia ratkaisuja palvelutaloissa. Tavoitteena on avata rakentamisen ja kaavoituksen julkinen tieto kaikkien helposti käytettäväksi, kehittää sujuvasti yhteen toimivia järjestelmiä ja yhtenäisiä toimintatapoja sekä käynnistää joukko kokeiluhankkeita luomaan uusia innovaatioita ja liiketoimintaa. Tavoitteena on avoin ja yhteen toimiva rakennetun ympäristön tiedonhallinnan ekosysteemi. – Langattomat järjestelmät ovat helposti asennettavia ja muunneltavia eivätkä edellytä erityisinvestointeja rakenteisiin. Myös lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että se tukee alan digitalisaatiota. Hankkeen kautta saadaan aivan uudenlaista liiketoimintaa senioriasumiseen. Digitalisuuden hyödyntäminen palvelutalon arjessa Tyvene Oy on palveluasuntoja rakennuttava, omistava ja vuokraava kiinteistösijoitusyhtiö, jolla on omistuksessaan reilut 1700 asuntoa, 35 palvelutalossa eri puolilla Suomea. Vuoden 2018 loppuun kestävän KIRA-digin rahoitus on yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistöja rakentamisala
Ympäristössä testataan myös usean eri kanavan kautta tulevien tietojen yhdistelyä ja analysointia pilvipalvelussa. Selvitysten mukaan ongelmana on, että ikääntyneiden oppiminen on hidasta ja vaatii runsaasti toistoja sekä kuvallisia ohjeita. Nuoremmassa ikäluokassa kyseiset luvut menevät toisin päin, 65–74-vuotiaista 26 % ei ole käyttänyt internetiä koskaan ja 53 % käyttää sitä päivittäin. – Henkilöturvajärjestelmä lisää henkilökunnan turvallisuutta, samoin kuin kameravalvonta, ovipuhelinjärjestelmät ja sähkölukot. Palveluasumisen digitalisaation testaaminen Palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö on nimeltään PADigi. 20 osana palveluasumisen ja mielekkään kotona asumisen ympäristöä. Elsi ® Älylattia on ennaltaehkäisevä apulaite ja kaatumisen ilmaisin, joka raportoi esimerkiksi sängystä nousemisen, wc-käynnit, siinä on myös dementiaja varashälytys. Samalla etsitään uuden teknologian mahdollistamia kustannustehokkaita palvelumalleja ja uudenlaisia liiketoimintamalleja. IoT eli esineiden internet (Internet of Things) on melko olematonta vielä, sitä voisi käyttää esimerkiksi saadakseen laitteiden ja kodinkoneiden sekä vaatteiden huoltoja korjaustarvetiedot. Käyttäjät eivät myöskään tunnista digitalisaatiosta saatavaa hyötyä itselleen. Haasteita ja hidasteita Haasteita digin käyttöönotossa kuitenkin on muun muassa osaamisen ja halun puutteet. Etäyhteydellä voidaan myös ohjata jumppia sekä ottaa yhteyttä ja virtuaalisesti tavata omaisia. Pilotoitavia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi erilliset henkilökohtaiset tietotekniset ratkaisut ja niiden kommunikointi keskenään ja asunnon tai rakennuksen automaatioja turvateknisten ratkaisujen kanssa. Samoin kuin yritysten käyttämien raportointijärjestelUudenlaista palvelutalossa asumista testataan Myllypuroon rakennettavalla kampusalueella. Järjestelmä havainnoi asukkaan toimintaa 24/7. Virtuaalitodellisuus ja virtuaalinen läsnäolo tulevat tulevaisuudessa mahdollistamaan esimerkiksi etälääkäreiden käytön eli hoivahenkilöstöllä on etäyhteys lääkäriin tarvittaessa, jolloin vähennetään tarpeettomia lääkärikäyntejä ja tehostetaan toimintaa. Tietojen hajanaisuus ja epätäsmällisuus vaikeuttavat digitaaliseen järjestelmään siirtymistä. Kuva: metropolia.fi Havainnekuva Metrolian Myllypuron kampuksesta, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Vihdin Nummelan Hiidenhovin hoivakodissa on 9 Solutionin hoivateknologiaa. Tutkimusten mukaan 74–89-vuotiaista jopa 65 % ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Kuva: Tyvene Oy. Ratkaisujen ensimmäisen vaiheen pilotointi mien erilaisuudet ja yhteensopimattomuudet. Pilotointihankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa palveluasumisen digitalisaation pilotointiympäristö, jossa eri toimijat voivat testata ja pilotoida omia ratkaisujaan ja niiden toimintaa votaan muistihäiriöisen asukkaan liikkumista sisällä ja ulkona. Käytössä olevat automaatiojärjestelmät antavat tietoa lämpötilasta, lämmön talteenoton tehokkuudesta, ilmanlaadusta ja -kosteudesta, mutta tiedot eivät välity eteenpäin ellei käytössä ole myös etävalvomoa, joka tekee aktiivista seurantaa, analysoi tietoja ja reagoi aina tarvittaessa. Järjestelmä paikantaa ja ottaa tarvittaessa asukkaaseen puheyhteyden. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa yhdistetään alan teknologiayritykset, tutkimusorganisaatio, palveluntuottajat ja asukkaat. Tosin saman ikäisistä 21 % käyttää internetiä päivittäin. Automaattinen yövalaistuksen säätö on yleisempää. Testiympäristö rakennetaan Metropolian uudelle kampusalueelle Myllypuroon. – Virtuaalitodellisuus on tulevaisuutta myös palvelutaloissa. Eri teknisten ratkaisujen ja tietojärjestelmien keskinäinen toimivuus ja yhteensopivuus ovat omiaan aiheuttamaan haasteita. Tähän kun lisätään hoivalainsäädännön tiukat vaatimukset ja tietosuojalainsäädännön tulevat muutokset 1.5.2018, ei digitalisaation ja teknologian kehittämisen ja hyödyntämisen voi olettaa etenevän kovin vauhdikkaasti palvelutaloissa. – Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös asumisen ylläpidossa. Etäpalvelut eli etäyhteydet mahdollistavat elämykset myös huonokuntoisille ikäihmisille palvelutalossa. Näitä palveluja ovat esimerkiksi liikunta-, musiikkija muihin kulttuuritapahtumiin osallistumiset etäyhteyden kautta. – Automaattinen tiedonkeruu vesi-, lämpö-, ja sähköenergiasta sekä tietojen keruu kosteudesta, melusta ja valaistuksesta ovat vielä vähäisemmin käytössä, jonkin mahdollisia