ja isännöinti Nro 5/2016 6,50 Kiinteistö Helsingin Kalasatamaan New Yorkin mallin toteutus Rakentaminen kasvaa nopeammin kuin muu talous 15 prosenttia väestöstä saa asumistukea Putkiremonttien kustannuksissa isoja eroja eri puolilla Suomea Aurinkosähkön käyttö pohdittavana jo miltei jokaisessa taloyhtiössä Eläkerahoilla tehdään runsaasti vuokra-asuntoja
Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi. – kierrätä paperit.. Anna keräyspaperille monta elämää. Ota yhteyttä. Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. www.suomenkeraystuote.
52 Vaikka vuokra-asuntotilanne Helsingissä on selvästi kohenemaan päin, edelleen asuntoa odottavia hakijoita on valtavasti. – Taloyhtiöiden olisikin tärkeää hintoja vertaillessa katsoa pelkän hintalapun sijaan sitä, mitä hinnalla saa. 68 74 46. 74 Putkiremonttien hinnat vaihtelevat eri puolilla Suomea. Sivu 56 50 Yleisen asumistuen menot kasvoivat viime vuonna 24 prosenttia. 62 Pohjois-Haagassa sijaitseva Asunto Oy Pitkäjussi on 1950-luvun parasta Helsinkiä suurine pihoineen ja kauniine kiinteistöineen. 72 Rakennushankkeet rahoitetaan pitkältä rakennusaikaisella RS-rahoituksella. 40 Vuotavat putket aiheuttavat eniten vahinkoja kiinteistöissä. Sivu 18 Laatu tärkeämpää kuin hinta – Jokainen isännöitsijä haluaa varmasti tehdä työnsä hyvin, eikä hoidettavien taloyhtiöiden lukumäärää voi siksi valtavasti kasvattaa. 26 Helsingin Kallion kaupunginosassa erilaiset ihmiset asuvat sovussa keskenään. 15 Reilun 112 000 asukkaan Kuopiossa koko 2010-luku on ollut väestönkasvun myötä nousevan rakentamisen aikaa. Kilpailutilanne kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin hintataso asettuu, Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen pohtii. 80 RAKLIn ja Green Building Council Finlandin tilaisuudessa esiteltiin moderneja ja tuottavia työympäristöjä. 31 Asunto-osakeyhtiöt kyselevät remonttilainoja vilkkaasti. Kelan asumistukimenot kasvoivat jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Sivu 72 RS-rahoitus on toimiva tapa – Tilanne on muuttunut korkoympäristön ja sääntelyn takia niin, että pankeilla ei ole enää kovaa houkutinta lähteä myöntämään RS-rahoitusta. – Kasvukeskuksissa taas halutaan pitää kiinteistöjen a osakkeiden markkina-arvo hyvänä ja ollaan valmiita maksamaan luksuksestakin. 9 Oulun rakennuslupien kokonaiskerrosala nousi huhtikuun lopussa yli 100 912 kerrosneliöön, lähelle vuoden 2012 lukemia. 8 Rakennusalan työllisyys kääntyi viime vuoden lopulla nousuun. 36 Asumisviihtyvyys, yhteisöllisyys ja jämäkkä taloyhtiön asioiden hoito ovat asioita, joita asukkaat toivovat. Rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo osin hankkeita. Sopimus parantaa energiatehokkuutta – Energiatehokkuussopimuksessa mukana olevat organisaatiot sitoutuvat energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen ja tuovat sen osaksi johtamisjärjestelmäänsä, kertoo johtaja Aija Tasa Rakli ry:stä. 70 Rovaniemellä uudisrakentaminen, pienet taloyhtiöt ja kilpailutus tuovat asiakkaita isännöintitoimistoille. 22 Energiatriathlonissa taloyhtiöt kilpailivat siitä, miten veden, sähkön ja lämmitysenergian käyttöä vähennetään asumismukavuudesta tinkimättä. 14 Tampere jatkaa vahvasti Hämeen metropolin rakentamista, kun puolen miljardin suuruinen Kansi ja Areena -hanke alkaa syksyllä. Mikään rakennushanke ei Pakarisen mukaan kuitenkaan juuri kaadu rahoituksen puutteeseen. Tilanne oli eri 90 -luvun lamassa, jolloin velat räjähtivät käsiin, ja sitä kautta oli hankkeita, jotka kaatuivat ja tuli erilaisia rahoitusjärjestelyjä. 10 Pasilan, Vallilan ja Kalasataman alueilla Helsingissä ovat käynnissä koko maan suurimmat rakentamisinvestoinnit. 39 Puolet taloyhtiöistä on pitänyt saman isännöitsijän yli viisi vuotta. 46 Väestön nopea ikääntyminen vaatii uusia malleja asumiseen sekä parannuksia taloihin. Jonkun verran rahoitusehtojen kiristyminen jarruttaa jo rakennushankkeita, pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuudesta kertoo. 18 Isännöinti on kokenut valtavia muutoksia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. 4 P uhuvat päät S isältö 5 / 16 6 Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi viime vuodesta uudisrakentamisen piristymisen ansiosta ja työllisyys kohenee. 68 Vuonna 2015 HSY:n alueen vuotovesimäärä oli 14,5 miljoonaa kuutiota. 56 Leijonanosan taloyhtiöiden kokonaistaloudesta haukkaavat lämmityskulut ja korjauskustannukset. – Toimijat kannustavat kaikkia yhteistyökumppaneitaan energiatehokkaampaan toimintaan ja konkreettiset näytöt motivoivat myös asukkaita tarkastelemaan omia asumistottumuksiaan kriittisesti, Tasa täsmentää. Sivu 45 Korjauskulut ylläpidosta tai kehittämisestä – Jos eletään alueella, jossa työttömyys on suurta, väestö ikääntynyttä eikä elintaso ole korkea, vastike muodostuu usein ylläpitokuluista: taloyhtiöissä korjataan vain välttämättömät rikkoutuvat asiat, sanoo Isännöintipalveluiden johtaja Jyrki Makkonen Realia Isännöinti Oy:stä
Jätkäsaaren kaupunginosa rakentuu kovaa vauhtia. Kuluneiden viiden vuosikymmenen akana eläkemaksuista on kertynyt suuri pääoma, jota eläkeyhtiöt voivat käyttää harkintansa mukaan hyvin tuottaviin kohteisiin. Myynnin vauhtia kasvattaa rakentamisen ja erityisesti asuinrakentamisen myönteiset kasvuennusteet. 55 prosenttia vastanneista odottaa myös tuloksen paranevan. Rakennustarvikkeiden myynti kasvaa Neljän miinukselle jääneen vuoden jälkeen rakennusja sisutustarvikekaupan myynti on kääntynyt kasvuun. Tällä hetkellä rakenteilla on peräti 1 560 asuntoa. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 Kiinteistörahastot otettu hyvin vastaan Suomalaiset yksityissijoittajat ovat ottaneet innolla vastaan viime vuosina markkinoille tulleet uudet kiinteistörahastot. Jätkäsaari kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia Yli puolet pääkaupunkiseudun asukkaista pitää Jätkäsaarta joko erittäin kiinnostavana tai melko kiinnostavana alueena. Ennuste tälle vuodelle tuoteryhmästä riippuen on plussalla kahdesta neljäänprosenttia. Lain mukainen eläkeikä on ollut pitkään 63–68 vuotta. Eläkerahastojen varoja tulisi ohjata tähän tarkoitukseen nykyistä enemmän. Suomen kansantalouden elvyttämiseksi yritystoiminta tarvitsee rahoitusta viennin edistämiseksi. 23–35-vuotiaista pääkaupunkiseutulaisista lähes kaksi kolmesta kokee Jätkäsaaren kiinnostavaksi. Asuntokauppa virkistynyt Asuntomarkkinoiden virkeä alkuvuosi jatkuu, kauppamäärät kasvavat ja hinnat toipuvat. 1990-luvun laman aikana eläkkeelle siirtyneiden keskiikä oli alimmillaan 57 vuotta – sen jälkeen työaika on pidentynyt ja tällä vuosikymmenellä se on ylittänyt 60 ikävuoden rajan. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Rakentajan kannalta vuokra-asuntojen tuottaminen on sijoituksena hyvä. Joudutaan kysymään, onko eläkemaksusijoitukset tänään alkuperäisen eläkelain mukaisia. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus Asumistuen kasvu lisää vuokra-asuntojen tuottamista H ieman yli puoli vuosisataa sitten Suomen eduskunta päätti työntekijöiden eläkelaista ja sen voimaantultua ryhdyttiin kartuttamaan työsuhteessa toimivien palkansaajien eläkettä. Rakentamisen ennustetaan kasvavan 3 prosenttia ja korjausrakentamisen 2,5 prosenttia. Yhteensä Jätkäsaareen on suunniteltu asuntoja 18 000 asukkaalle.. Asuntojen lisäksi suomalaisia kiinnostavat sijoituskohteina myös esimerkiksi lääkäriasemat ja päiväkodit. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävän ja HelsinkiTampere-Turku-kasvukolmion rinnalle nousee uusi termi, kun asuntokauppa heijastaa ”Ysitien kasvuketjun” nousua. Piensijoittajillekin suunnatuista asuntorahastoista suurimpien yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut jo yli miljardiin euroon muutamassa vuodessa. Maahan syntyi useita eläkeyhtiöitä ja tänään näillä yhtiöillä on sangen merkittävä osuus kokonaiskansantaloudessa. – Uudentyyppiset avoimet kiinteistörahastot kiinnostavat suomalaisia, koska niiden kautta on mahdollista ”omistaa” osuuksia asunnoista ja kiinteistöistä, sijoitusratkaisuja vertailevan ja välittävän finanssikonserni Investiumin hallituksen puheenjohtaja Tarkko Laitinen kertoo. Viime vuonna keskimääräinen eläkeikä oli 61,1 vuotta. Rakennusja sisustustarvikekaupan RaSi ry:n juuri valmistuneen suhdannetiedustelun tulokset vahvistavat käsitystä myönteisestä trendistä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla jo lähes normaalilla tasolla, ja vire leviää myös muihin kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa myös yksiöitä ja kaksioita suurempien asuntojen kauppa piristyy. Yli 80 prosenttia alan myymälöistä ennustaa myynnin joko säilyvän ennallaan tai kasvavan. Jätkäsaareen toivotaan etenkin ravintoloita ja ostosmahdollisuuksia.Yleisesti alueen houkuttelevuutta lisäävät pääkaupunkilaisten mielestä tapahtumat ja ostosmahdollisuudet. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Työeläkelakien hyväksymisenvaiheessa työnantajapuolen palkkakustannus eläkemaksun vuoksi nousi voimakkaasti ja lain hyväksymisen yhteydessä syntyi periaate, ette eläkevaroista suuri osa takaisinlainataan työnantajille edullisella korolla. Käytännössä eläkevaroilla on maahan rakennettu huomattavan runsaasti vuokra-asuntoja. Tuskin on, koska työnantajien investointeihin ei juuri eläkevaroja riitä siinä määrin kuin aiemmin. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Hypon Asuntoindeksi kertoo, että pääkaupunkiseudulla asuntojen kysyntä kasvoi ja Tampereella asuntomarkkinat pitivät pintansa. Tulokset käyvät ilmi Clarion Hotel Helsingin teettämästä tutkimuksesta. Eläkeyhtiöt ovat ryhtyneet sijoittamaan eläkevaroja myös ulkomaisiin kohteisiin. Laki on juuri vastikään muuttunut ja eläkkeelle siirtymisaika tullee nousemaan 65–68 vuoteen vuosien 2017–22 välisenä aikana asteittain. Eläkeläisten määrä on kasvanut merkittävästi. Saajien määrä on kasvanut 15 prosenttia. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Turku-Tampere-JyväskyläKuopio-akselilla piristyminen on laaja-alaista. Asunnot saadaan asumiskäyttöön, kun uusien asukkaiden vuokra maksetaan asumistuella, jonka määrä on viime vuonna kasvanut neljänneksellä
Kuva pörssiyhtiö SRV:n kuvapankista.. Infrarakentaminen kuitenkin polkee paikallaan investointien vähyydestä johtuen. 6 Talonrakennuksessa jopa 10 prosentin kasvu joulu–helmikuussa, työllisyys kohenee Rakentaminen kasvaa tänä vuonna selvästi viime vuodesta uudisrakentamisen piristymisen ansiosta ja työllisyys kohenee. Asuntoaloitusten lisäys johtaa 31 500 asuntoon. Rakentaminen kasvaa koko rintamalla Helsingin kaupunkikuva muuntuu moderniksi 2010-lukulaiseksi kuvan Kalasataman lisäksi Jätkäsaaren, Pasilan ja muiden uudisrakentamisten kautta. Kaupungistuminen vauhdittaa myös liikerakentamista
Kuluvana vuonna teollisuusja varastorakentamisen aloitukset kasvavat 9,0 miljoonaan kuutiometriin. Aloituksissa kasvua kuitenkin kertyi lähes 12 prosenttia, Rakentamisen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna muuta taloutta nopeammin, 3–4 prosenttia. Suurilla kaupunkiseuduilla tuotantoa olisi lisättävä lähes viidenneksen siitä, mitä niihin on rakennettu 25 viime vuoden aikana. Sen oletetaan olevan käytössä jo vuoden 2017 aikana ja lisäävän osaltaan tuotantomääriä.. Viime vuoden viimeisen neljänneksen nousu oli odotettua nopeampaa ja nosti koko vuoden plussalle. Lähtötaso on kuitenkin matala ja teollisuuden tuotannon laajennusinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista lienee kuluvana vuonna vielä alle puolet. Tänä vuonna katseet kohdistetaankin jo ensi vuoteen. Asuntotuotanto painottuu vahvasti vapaarahoitteisiin pieniin kerrostaloasuntoihin. Rakentaminen kääntyi jo viime vuonna kasvuun kolmen edeltäneen vuoden supistumisen jälkeen. Suurilla kaupunkiseuduilla lisättävä asuntotuotantoa VTT:n alkuvuodesta julkaiseman päivitetyn asuntotuotantotarvelaskelman perusteella Suomeen tulisi rakentaa keskimäärin reilut 30 000 uutta asuntoa vuosittain. Kuluvana vuonna aloituskuutiot nousevat 5,9 miljoonaan. Uudisrakentaminen on kääntynyt aallonpohjasta nousuun, mutta korjausrakentamisen kasvuvauhti on hidastunut. Kasvu koostuu lähes kokonaan vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista, sillä kaupungistuminen, pienten asuntojen tarve ja matala korkotaso ruokkivat kaikki osaltaan kehitystä. Varastorakentamisen puolella kasvu jatkuu tasaisena. Varsinaisten teollisuusrakennusten lisäksi erilaisten palvelinkeskusten rakentaminen jatkuu vilkkaana. Teollisuusja varastorakentamisen tuotanto kasvoi vuonna 2015 yhteensä noin 4 prosenttia. Teollisuusrakentamisen alamäki vihdoin ohitettu Teollisuusrakentaminen viriää myös usean vuoden laskun päätteeksi, mikä on hyvä merkki investointiaktiivisuuden lisääntymisestä. ARA-tuotannon lasku vuonna 2016 jää väliaikaiseksi. Viime vuonna aloituksia kertyi kuutioissa mitattuna 7,8 miljoonaa, joka on 11 prosenttia vuotta 2014 enemmän. Asuntorakentamista vauhdittaa asuntorahastojen lisäksi nyt myös kotitalouksien vahvistunut luottamus asunnonostoon. Talonrakennuksen puolella uudisrakentamisen arvioidaan vetävän kansantaloutta nousuun tänä vuonna peräti 6 prosentin kasvulla, keskittyen suurille kaupunkiseuduille. Vaikka kasvun taustalla on myös suuria yksittäisiä teollisuuden investointeja, on teollisuussektorin kasvu laaja-alaista. N äin yhteenvetää Rakennusteollisuus RT tämän kevään suhdannekatsauksensa otsikolla Rakentaminen perävaunusta veturiksi . Asumisoikeusasuntojen valtuudet vähenevät. Asuntojen aloituksia arvioidaan kertyvän kuluvana vuonna 31 500. Omakotitalojen aloitusten alamäki loppuu vihdoin, mutta kasvua on luvassa aikaisintaan ensi vuonna. Lyhyen korkotukimallin valmistelua on kiirehditty. Nousua on tulossa niin asuntotuotannon kuin teollisuusja liikerakentamisenkin aloituksiin. Tuotannon alueellinen painottuminen on voimakasta väestön hakeutuessa suurimmille kaupunkiseuduille. 7 Kaupungistumisesta vauhtia liikerakentamistamiseen Liikerakentaminen on erittäin vilkasta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa uudet raideinvestoinnit houkuttelevat uusinvestointeja ja muuttoliike lisää kysyntää. ARA-tuotanto ehkä notkahtaa Valtion tukemien asuntojen aloitukset sen sijaan vähenevät, sillä ARA-tuotannon käynnistämiseen ei ole porkkanoita. Myönnetyt rakennusluvat nousivat viime vuonna yhteensä 28 prosenttia. Kuluvana vuonna talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan nousevan 35,5 miljoonaan kuutiometriin. Kouluja korvataan ja sairaaloita rakennetaan Julkisen palvelurakentamisen volyymi väheni viime vuonna noin 4 prosenttia. Liikeja toimistorakentamisen uudistuotanto kasvoi viime vuonna vajaan prosentin. Vaikka teollisuustuotanto ja teollisuuden saamat tilaukset ovat polkeneet lähes paikallaan, näyttää investointihalukkuus olevan vihdoin nousussa. Rakentamisen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna muuta taloutta nopeammin, 3–4 prosenttia. Vaikka korkotukivaltuudet säilyvät edellisvuoden tasolla, varsinaiset porkkanat ARA-tuotannon käynnistämiseksi puuttuvat. Investointeja vauhdittavat kuluttajakysynnän elpyminen työttömyyden kasvun pysähdyksen seurauksena sekä lainanoton säilyessä erittäin edullisena. Kuluvana vuonna ARA-aloitusten arvioidaan laskevan 7 500 asuntoon. Teollisuusrakennusten aloituksista todennäköisesti puuttuu vielä yksittäisiä jo käynnistyneitä isoja hankkeita, jotka ovat näkyvissä rakennusluvissa. Rivitalojen aloitukset lisääntyvät myös notkahduksen jälkeen. Valtion tukema ARA-tuotanto kasvoi viime vuonna 8 500 asuntoon, joka on 15 prosenttia edellisvuotta enemmän. Suurten logistiikkakeskusten rakentaminen alkaa olla loppusuoralla. Vuonna 2017 asuntoaloitukset vähenevät hieman, noin 30 000 asuntoon. Kuutioissa laskettuna aloituksia arvioidaan kertyneen noin 5,2 miljoonaa. Ensi vuodeksi odotetaan maltillisempaa, 1,5 prosentin kasvua, ja talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan laskevan 34,5 miljoonaan kuutiometriin. MAL-neuvotteluiden tulos voi osaltaan kompensoida laskua ja kannustaa kuntia rakennuttamaan valtion tukemaa tuotantoa. Aloitukset kirjautuvat tilastoon viiveellä. Tarve voi olla selvästi suurempikin, jos nettomaahanmuutto kasvaa merkittävästi
Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi joulu-helmikuussa maaja vesirakentamisen toimialalla 7,9 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan alan työttömyys oli vain 10,2 prosenttia vuonna 2015. Suomessa ei ole olemassa pitkän aikavälin suunnitelmaa väyläinfran kehittämiseksi toisin kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa. Kannattavuus nousussa Talonrakennusyritysten sekä rakennusteollisuuden tulos heikkeni vuonna 2014, mutta viime vuonna sen ennakoidaan hiukan kasvaneen. Vuonna 2015 konkurssiin haettiin 522 yritystä, mikä on 19 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maaja vesirakentamisen ennakoitavuutta vähentää valtion väyläverkoston jääminen sivuraiteelle. 8 kun aloituskuutioita oli yhteensä 3,3 miljoonaa. Isointa kasvu oli opetusrakennuksissa, joiden aloitukset lisääntyivät viime vuonna 47 prosenttia. Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. – Keskeisin hidaste työvoiman liikkuvuudelle on asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa, joissa valtaosa uusista työpaikoista syntyy. Ensi vuonna kasvun odotetaan jatkuvan ja työllisten määrän nousevan jo 174 000 henkilöön. Kasvua tapahtui kaikissa rakennusluokissa, eniten opetusrakennuksissa. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 8,4 prosenttia ja maaja vesirakentamisen liikevaihto 5,8 prosenttia. R akennusteollisuusliiton RT:n suhdannekatsauksen mukaan työllisiä rakentajia oli viime vuonna keskimäärin 168 500, jossa oli laskua edellisvuoteen on vain 300 henkeä. Sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana ympäri Suomea. – Rakentamisen suhdannetilanteen koheneminen, markkinoiden alueellinen painottuminen kasvukeskuksiin ja samaan aikaan käynnistyvät suuret projektit ovat saaneet aikaan työvoimapulaa tiettyihin tehtäviin, kertoo RT:n suhdannekatsaus Työllisyys nousussa, mutta vielä alle vuoden 2011 Rakennusalan työllisyys kääntyi viime vuoden lopulla nousuun. Kainuusta tai Itä-Suomesta ei siis hevillä lähdetä. Kapasiteetin käyttöaste oli 77 prosenttia, joka on 11 prosenttiyksikköä viime syksyä matalampi taso. Kokonaisuutena julkisia palvelurakennuksia aloitettiin yhteensä 3,3 miljoonan kuutiometrin verran vuona 2015. Käynnissä ja käynnistymässä on suuria aluerakennushankkeita, jotka pitävät myös infrarakentamisen työkantaa yllä. Eniten työttömiä oli tänä huhtikuussa ItäSuomen alueella, 2015 (27,3 %), Hämeessäkin 1446 (19,5 %) ja Uudellamaalla 1361 (maan alhaisin prosentti, 13,1). Kainuussa oli alan pahin työttömyys Suomessa huhtikuussa 2014, 40,8 prosenttia. Myös konkurssien piirissä olleiden henkilöiden määrä väheni 15 prosenttia yhteensä 2 625 henkilöön. Myös tuotannon piristyminen loppuvuonna konkretisoi työllisyyden kasvun. Työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden lopulla. Työvoiman heikko liikkuvuus koskee rakentamisen lisäksi myös muita toimialoja. Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen palkkasumma kasvoi 5,7 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Maaja vesirakentaminen kasvoi viime vuonna maltillisesti ja tänä vuonna kasvun odotetaan jatkuvan, mutta edellisvuotta heikompana. Tilastokeskuksen mukaan rakennusyritysten liikevaihto kasvoi joulu–helmikuussa 8,7 prosenttia ja myynnin määrä 6,9 prosenttia. Rakennusliiton tilaston mukaan työttömiä oli kuitenkin huhtikuussa 421 enemmän kuin huhtikuussa 2011, yhteensä 11018 (10597). Uusien väyläinvestointien laskeva trendi heikentää tulevaisuudennäkymiä, mutta perusväylänpitoon kohdistetut lisämäärärahat tasoittavat lähivuosina tilannetta. – Osaavan työvoiman turvaaminen rakennusalalla on pitkälti kiinni työvoiman liikkuvuudesta sekä koulutuksen määristä ja sijainneista. Toisaalta kehyksissä ei ole enää koko hallituskaudella tilaa uusille hankkeille nyt päätettyjen lisäksi. Rakennusliiton huhtikuun tilastossa väkeä olikin työttömänä 2046 vähemmän kuin vuosi sitten. RT:n kannattavuusselvitys vuodelta 2015 valmistuu kesäkuussa 2016. Julkisen palvelurakentamisen tuotanto väheni viime vuonna noin 4 prosenttia uudistuotannon volyymi-indeksillä mitattuna. Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla.. Sairaaloiden uudisrakentamista ylläpitävät vanhojen sairaalarakennusten kalliit korjauskulut, jolloin uuden käyttökelpoisemman sairaalan rakentaminen tulee usein kannattavammaksi. Vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 3,3 prosenttia. Tänä vuonna työllisten määrän odotetaan kohoavan 171 000 henkilöön. Rakennusalan konkurssit ovat vähentyneet nopeinta vauhtia muihin toimialoihin verrattuna. Vuosi sitten siellä oli työttömänä 39,9 prosenttia (700 rakentajaa) ja tänä huhtikuussa 35,5 prosenttia (583). Joka tapauksessa urakoista on edelleen kova kilpailu ja niiden hintataso säilyy kireänä. Tänä vuonna aloitukset noussevat 3,8 miljoonaan kuutiometriin. Alan yritysten mukaan tarjouspyyntöjä on liikkeellä runsaasti, mikä voi osaltaan johtua tilaajien etupainotteisesta varautumisesta tulevaan. Talonrakentamisessa kasvua oli 7,7 prosenttia ja erikoistuneessa rakennustoiminnassa 6,1 prosenttia. Infrassa epävarmuutta Maaja vesirakentamisen suhdannetilanne on helpottanut hieman. Rakennusteollisuus RT:n ja INFRAn tekemän Infrabarometrin mukaan alan suhdannetilanne on parantunut kevään edetessä. Voimakkainta kasvu oli talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 10,0 prosenttia enemmän kuin joulu-helmikuussa vuotta aiemmin. Sen sijaan myönnettyjen rakennuslupien ja aloitusten kehitys oli jo viime vuoden puolella kasvussa. Hallituksen huhtikuun kehysriihessä päätetyillä infrahankkeilla on ehdottomasti myönteinen vaikutus alan kehitykseen, mutta hyödyt realisoituvat kunnolla vasta vuodesta 2018 alkaen. – Etenkin työmaamestareista, projektinjohdosta sekä suunnittelutehtäviin soveltuvista tekijöistä on syntynyt kapeikkoja, mikä hidastaa jo rakennustöiden käynnistymistä
Tänä vuonna piristymisen merkkejä on selvästi. Syksyllä 2013 valmistunut Satamarannan Masto Toppilansalmen rannalla on maamerkki, joka tähystää kauas merelle. Tonttikysyntä on piristynyt siitä huolimatta, että kaupungista on kuulunut paljon ikäviä työpaikkauutisia. Koko asuntorakentamisen rakennuslupien määrä laski viime vuonna 134 457 kerrosneliöön, kun se parhaimmillaan on tällä vuosikymmenellä ollut 175 630 kerrosneliötä vuonna 2013. Omakotitontit kiinnostavat Tontti-insinööri Veikko Lehtisen mukaan tonttikysyntä on piristynyt selkeästi. Ensimmäisen vuosikolmanneksen lupamäärä kasvoi jo 57 269 kerrosneliöön, joka jää alle vuoden 2013 tason mutta on vuosikymPiristymistä Oulun tonttikysynnässä Oulun rakennuslupien kokonaiskerosala nousi huhtikuun lopussa yli 100 912 kerrosneliöön, lähelle vuoden 2012 lukemia. Tämä kaikki lupaa edelleen uudisrakentamista. Alueen kilpailukyvyn kannalta tärkeän valtatie 4:n parantaminen Oulusta pohjoiseen käynnistyy. Omakotitontteja on varattu tähän mennessä 69 (edellisenä vuotena 22), joka on melko hyvin kaupungin tontinluovutustavoitteeseen nähden (120 tonttia vuonna 2016). Teollisuustontit hyvin kaupaksi – Myös teollisuustonttien kysyntä on selvästi piristynyt. Alkuvuoden rakennuslupakohteissa on 669 asuntoa, enemmän kuin huippuvuonna 2013. Kuva: SRV:n kuvapankki Uusien vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen velaton hinta on Oulussa nousussa. MAL-sopimuksen mukaan Oulun seudulla tavoitteena on tukeutuminen nykyiseen taajamarakenteeseen. Tuolloin sai rakennusluvan 1750 asuntoa, mistä pudottiin 1412 asuntoon vuonna 2014. Isoja asuntoongelmia seudulla ei ole. 9 T imo Aron selvityksen mukaan noin 199 000 asukkaan Oulun muuttovoitto on ollut maan neljänneksi suurin 4152 henkeä vuosina 2010–2015. Alkuvuodesta on tehty jo 15 teollisuustontin varausta. Kuudennen kerroksen 60-neliöisen kaksion saa alle 3000 eurolla neliöltä. SRV:n rakentamista 35 asunnosta kolme on enää myymättä. Vastaavana aikana vuonna 2015 oli tehty 6 tonttivarausta, Lehtinen kertoo. Alkuvuoden rakennuslupakohteissa on 669 asuntoa, enemmän kuin huippuvuonna 2013.. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Oululle maan kolmanneksi suurinta eli 30 768 asukkaan kasvua (15,6 %). menen toiseksi paras. TH-Groupin Oy:n selvityksen mukaan se oli vuoden kevään 2882 eurosta noustiin viime vuonna 3092 euroon ja tänä vuonna 3139 euroon. – Erityisesti omakotitonttien kysyntä hiipui vuosina 2014 ja 2015 edellisistä vuosista. Tämän vuoden alkukolmanneksen aikana lupia on myönnetty jo 31 992 neliölle, mikä vastaa vuoden 2015 vauhtia. Liikeja toimistorakentamisen rakennuslupien määrä on Oulussa vaihdellut vuoden 2012 parhaimmasta, 21 713 kerrosneliöstä vuoden 2014 heikoimpaan, yhteensä 57 728 neliöön
Vuoden alussa, tammi–maaliskuussa, myönnettiin lupa 92 317 kerrosneliön rakentamiselle asuinrakennuksiin, mikä on noin 2 300 neliötä enemmän kuin vuosina 2011–2015 keskimäärin. Helsingissä rakentamisen tulpat avautuneet Helsingin liikekeskussekä asuntorakentamisessa näyttävät tulpat poksahtaneen pohjamudista taivaisiin tornitalosuunnitelmien mukana. Näin kertoo taustoista yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen. Asuinrakentamiseen myönnettiin rakennuslupia kesk imää räistä vilk kaam m in tammi–maaliskuussa, vaikka tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli kahta edellisvuotta pienempi. Pasilan, Vallilan ja Kalasataman alueilla ovat käynnissä koko maan suurimmat rakentamisinvestoinnit. – Kaikki valmistuneet asuntotontit lähtevät liikkeelle, sillä kaikki ne ovat hyvin saavutettavia. 10 A suntorakentaminen on noussut pysyvästi korkeammalle tasolle kuin se on ollut 15 vuoteen. Havainnekuva Woodcity-hankkeesta Helsingin Jätkäsaaressa.. Kaavatuotanto on saatu heivatuksi ylöspäin, ja kaupunki on saanut houkutelluksi paljon myös keskisuuria rakentajia
Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti äskettäin yksimielisesti, että Helsinki rakentaisi jatkossa jopa 7000 uutta asuntoa vuodessa. Valmistuneiden asuntojen kerrosala sen sijaan oli 2010-luvun alhaisin. Sopimuksen tavoitteena on kasvattaa Helsingin seudun asuntotuotantoa kysyntää vastaavasti ja luoda edellytykset jopa 10 000 asuntoa päättynyttä sopimuskautta suuremmalle asuntotuotannolle. Tämä tarkoittaisi 60 000 asuntoa koko sopimuskautena. Tämän vuoden tammimaaliskuussa valmistui 38 508 kerrosneliön verran asuinrakennuksia. Vuosina 2011–2015 valmistui keskimäärin 70 800 kerrosneliötä asuinrakennuksia ensimmäisen neljänneksen aikana. Maaliskuun lopussa Helsingissä oli kesken 6 256 asunnon rakentaminen, kun kahtena edellisenä vuotena rakenteilla olevien asunMaaliskuun lopussa Helsingissä oli kesken 6 256 asunnon rakentaminen.. 11 Aloitettujen rakennustöiden kerrosala (66 639 k-m 2 ) oli noin 7 000 neliötä suurempi kuin viitenä edellisenä vuotena keskimäärin. 200 600 800 Keskeneräiset rakennukset Kerrosala, 1 000 m2 Varastorakennukset Muut rakennukset 100 200 300 500 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 Rakentaminen käyttötarkoitusluokittain 2015 Valmistunut tuotanto 1970-2015 Valmistuneiden rakennusten kerrosala kartalla 2015 MAL-määrä voidaan ylittääkin Helsingin seudun kuntien ja valtion yhteistä maankäyttöä, liikennettä ja asumista ohjaavassa MAL-sopimuksessa vuosille 2016–2019 on sovittu asuntoasemakaavoituksen merkittävästä lisäämisestä Helsingin seudulle
Raide-Jokerin varsi vetää MAL-sopimuksen merkittävin liikenneinvestointi on Itäkeskuksesta Keilaniemeen suuntaava RaideJokeri, jonka toteuttamiseen myös valtio osallistuu 84 miljoonalla eurolla. Toimitilaluvat ja -aloitukset myös kasvussa Toimitilarakentamisessa myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennustöiden kerrosala oli vuoden alussa keskimääräistä suurempi ja valmistuneiden rakennustöiden pienempi. Näin siitä huolimatta, että valmistelun aikana on ilmennyt suurta painetta muuttaa näitä laajoja yhtenäisiä yritysaluei ta asuntovaltaisiksi alueiksi, Rikhard Manninen sanoo. Kaikilta raideliikenteen vaikutusalueilta ja erityisesti solmukohdista etsitään nyt sekä liikeettä asuntorakentamisen rakennuspaikkoja, Rikhard Manninen kertoo. Raitiovaunuvarikoiden rakentamisen kustannukset ovat 64 miljoonaa euroa ja raitiovaunukaluston hankintainvestointi on 85–95 miljoonaa euroa. Jos kaavatuotanto saadaan pidetyksi suunnitellulla tasolla, tuotanto saattaa jopa nousta, Manninen kertoo. 100 000 200 000 300 000 500 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 Asuinkerrosalat 2 000 6 000 Keskeneräiset rakennukset 2015 Asuntojen lukumäärä Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Helsingin muuttovoitto on ollut 17 142 henkeä vuosina 2010-2015, suhteellisesti 4,7 prosenttia. Kasvua varmistetaan uudella yleiskaavalla Käsittelyssä olevassa uudessa yleiskaavaehdotuksessa kaupungin kasvu on otettu strategiseksi tavoitteeksi. – Samanaikaisesti ytimen laajentamisen kanssa yleiskaavassa tuetaan Helsingin alakeskusten vahvistuvaa roolia työpaikkojen sijoittumispaikkoina parantamalla niiden saavutettavuutta poikittaisella raideliikenteellä. Erilaisille tuotannollisille yrityksille on luotu toimintaedellytykset varmistamalla, että isot yhtenäiset toimitila-alueet kuten Herttoniemen yritysalue ja Pitäjänmäki voiva toimia myös tulevaisuudessa. Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin kasvuun noin 865 000 asukkaan kaupungiksi vuoteen 2050 mennessä. – Tuo 6000 vastaa MAL-tasoa. Investoinnit varikoihin ja kalustoon ovat operatiivisia investointeja, jotka sisällytetään laskelmissa yleensä raitiotien liikennöintikustannuksiin. – Kaikilta raideliikenteen vaikutusalueilta ja erityisesti solmukohdista etsitään nyt sekä liikeettä asuntorakentamisen rakennuspaikkoja, Rikhard Manninen kertoo. MAL-sopimuksen merkittävin liikenneinvestointi on Itäkeskuksesta Keilaniemeen suuntaava Raide-Jokeri.. 12 tojen määrä maaliskuun lopussa oli alle 4 000. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 275 miljoonaa euroa. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Helsingille 91578 asukkaan kasvua (14,6 %) nykyiseen 621 00 asukkaaseen
Valmistuneen toimitilarakentamisen osalta vuosi alkoi viime vuotta hiljaisempana. Tammi– maaliskuussa myönnettiin lupa 99 755 kerrosneliön rakentamiselle.. Aloitettujen rakennustöiden kerrosalan määrä pysyi siis keskimääräistä korkeammalla, sillä vuosina 2011–2015 aloitettiin keskimäärin 33 100 kerrosneliön rakentaminen. Vuosina 2011–2015 valmistui keskimäärin noin 45 800 kerrosneliötä tammi–maaliskuussa. Tänä vuonna aloitettiin 75 347 kerrosneliön rakentaminen ensimmäisen neljänneksen aikana, kun vuonna 2015 aloitettiin noin 4 400 neliötä suuremman määrän rakentaminen. Tammi– maaliskuussa valmistui 36 558 kerrosneliötä toimitiloja (-16 300 neliötä/2015. 2010-luvulla ainoastaan vuoden 2010 tammimaaliskuussa myönnettiin lupa suuremmalle kerrosneliömäärälle. Aloitettujen toimitilojen kerrosala oli tämän vuoden alussa lähes yhtä suuri kuin vuoden 2015 tammi–maaliskuussa. 13 1 000 2 000 3 000 5 000 6 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m 500 1 000 1 500 2 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m 100 000 200 000 300 000 500 000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 1 00 ke m 2 200 600 800 1 000 2000 2002 2006 2008 2010 2012 A su n to ja , lk m Vuokra-asunnot Valmistuneet asunnot 2000–2015 Kaupungin rakentama asuntotuotanto Kaupungin rakentama asuntotuotanto huoneistotyypeittäin Toimitilarakentaminen 100 200 300 2000 2002 2006 2008 2010 2012 1 00 ke m 2 Varastorakennukset Varastorakennukset Muut rakennukset Toimitilarakentaminen käyttöluokittain 2000–2015 Tammi–maaliskuussa myönnettiin lupa 99 755 kerrosneliön rakentamiselle. Vuosina 2011–2015 myönnettiin lupa keskimäärin 44 500 kerrosneliön rakentamiselle
Sen rakentaa SRV-yritysryhmittymä. Sen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu useita tornitaloja, joihin tulee asuntoja, toimistoja ja hotelli. Ratinasta tulee toimialoiltaan ja tarjonnaltaan Tampereen suurin, 52 000-neliöinen kaupan ja tekemisen keskus. Loput on yksityistä rahaa. Kansi ja Areena -hankkeen valtava koko havainnollistuu tässä kuvassa, jossa vasemmalla on vanha ortodoksikirkko. ”Ydin hehkuu” ”Ydin hehkuu Pohjoismaiden suurimmassa sisäkaupungissa”. Tampere rakentaa Hämeen metropolia Tampere jatkaa vahvasti Hämeen metropolin rakentamista, kun puolen miljardin suuruinen Kansi ja Areena -hanke alkaa syksyllä. Kokonaisuuden pitäisi olla valmis joskus vuonna 2020. Hankkeen myös esimerkiksi lasketaan tuovan 2 400 uutta pysyvää työpaikkaa ja luovan 3 600 työpaikkaa rakennusvaiheessaan. Tällaiset kehut Tampere sai valtakunnallisessa Elävät Kaupunkikeskuksetvertailussa, ja kehitys senkun paranee. Näiden takana oikealla on Yliopistonrinne.. Halli tai paremminkin monitoimiareena tulee pääradan kiskojen päälle ja on noin 12 000 katsojaa vetävä rakennus niin urheilun kuin viihteen tarpeisiin. Sponda on mukana 240 miljoonan euron Kauppakeskus Ratinassa, jossa on vasta muurattu peruskivi, ja rakentaminen kestää vuoteen 2018. Ratikka tulee kulkemaan 23 kilometriä Hervannasata Lentävänniemeen niin, että yhteys syntyy myös keskussairaalalle. Uusien asuntojen hintahaitari on Tampereella valtava. Kiinteistöjohtaja Nurmisen mukaan vuotuisessa asuntotuotannossa päästään 2300 asunnon määrään, mikä vastaa edellistä, 1980-luvun huippua. Hanke on mittasuhteiltaan valtava ja se muuttaa Tampereen keskustaa monin tavoin. Kansi ja Areena leimaa kaupungin Kansi ja Areena -hankkeen hintalappu on noin puoli miljardia euroa. Rakentaminen alkaa ensi syksynä. 14 K iinteistöjohtaja Mikko Nurmisen mukaan Tampereen vahvan rakentamisen buumi kestää vuoteen 2018 asti, ja keskustakuva muuttuu radikaalisti. Valmistuneiden rakennusten määrä kävi viime vuonna 10-vuotiskauden pohjilla, mutta aloitettujen kohteiden määrä lähti jyrkkään nousuun. Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Tampereen muuttovoitto on ollut 4,9 prosenttia ja Helsingin jälkeen maan toiseksi suurin 6365 henkeä vuosina 2010-2015. Kaupunki rakentaa kannen, joka maksaa noin 34 miljoonaa euroa ja suunnittelee sijoittavansa siihen vielä noin 26 miljoonaa euroa. m 3 myönnetyt aloitetut valmistuneet Rakentamisen jatkuvat vuosiarviot valoisa uudisrakennus edustaa nykyajan laadukasta muotoilua ja rakentamista. Maan kolmanneksi suurimmalla kaupungilla Tampereella on noin 225 500 asukasta. Ratinan lisäksi Tampereelle rakentuu Prismakeskus Kalevaan ja Keskon ja kaupungin yhteinen palvelukeskus Tesomalle. Kolmas, avara ja 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 m ilj . Nurmisen mukaan 90 prosenttia asunoista osuu 3000–5000 kerrosneliöeuron haarukkaan, mutta Skanskan rakentaman 22-kerroksisen tornitalon ylimmät kerrokset rautatieaseman kupeessa maksavat yli 10 000 euroa neliöltä. Siihen kuluu rahaa lähes 200 miljoonaa euroa. Sopimuskauden asuntotuotantotavoite on hieman alle 13 000 asuntoa. Valtatie 12:n piilottava Rantaväylän tunneli Naistenlahdesta Santalahteen Tampellan alueen, Tammerkosken ja Amurin alitse valmistuu ennen joulua. Toimitilojen puolella Tampereella on aika paljon luovutettua kaavavarantoa toimijoilla, mutta perinteisen tuotantotoiminnan tonttikysyntä on aika vähäistä. Vuoteen 20430 mennessä Aro ennustaa Tampereelle 26 431 asukkaan kasvua (11,7%). Rautatie jää uuden alle. Siitä itse raitiotien, varikoiden ja sähköistyksen hinta liikkuu 250 miljoonassa eurossa. Ratikan varteen Valtio osallistuu 71 miljoonalla eurolla Tampereen raitiotien toteuttamiskustannuksiin, jotka nousevat kalustoineen noin 330 miljoonaan euroon. Se muodostuu kolmesta arkkitehtonisesti merkittävästä rakennuksesta, jotka yhdessä kertovat tarinaa Tampereen kaupunkikulttuurin kehityksestä. – Asuintonttien kysynnässä ratikkalinjaus näkyy, Nurminen toteaa. Tampereen seudun MAL-sopimuksen painopisteenä on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Rakennuksista kaksi on tyylipuhtaita 1930-luvun funkkisrakennuksia, jotka kunnostetaan uuteen loistoon vanhaa kunnioittaen. Sijoittajat myös uskovat Tampereeseen Kiinteistösijoittajat ovat myös kiinnostuneita Tampereesta
Työttömyysaste on Aluetutkija Timo Aron selvityksen mukaan Kuopion muuttovoitto oli 5,2 prosenttia, 3261 henkeä, ja Helsingin jälkeen maan kuudenneksi suurin vuosina 2010–2015. Juutinen kertoo, että Kuopion seudulla ei ole koettu sellaista taantumaakaan kuin yleensä Kuopio kiihdyttää 2010-luvun kasvuaan Reilun 112 000 asukkaan Kuopiossa koko 2010-luku on ollut väestönkasvun myötä nousevan rakentamisen aikaa. 15 Asuntorakentaminen kasvaa ja kasvaa... Näkyvissä on megaluokan hankkeita, joilla kehitystä turvataan, niistä puhutuin FinnPulpin havusellutehdas, jonka ympäristöluvitukset ja asemakaava ovat työn alla. 2015 2019 KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN 2017 2019 2015 2014-2018 käyttöön otettavat palvelu-, teollisuusja varastoalueet Keskustan kehittäminen Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua LIIKENNE Kaudella 2014-2018 rakennettava katu ennen 2015 alkaneet PIHLAJALAAKSO KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO 2014PUIJONLAAKSO 2015 MÄNNISTÖ MALJALAHTI HALMETIE SAMMALLAHTI 2014KÄRÄNKÄ LEHTONIEMI RAUTANIEMI ALA-PIRTTINIEMI HILTULANLAHTI 2015 Kaudella 2014-2018 rakennettava kevyen liikenteen väylä PAPPILANMÄKI SAVOLANNIEMI 2016 2017 2016 2016 201620182016 2017 NEULANIEMI PIENI NEULAMÄKI 2016 SAARIST0KAUPUNKI PETONEN SAVILAHTI SAVISAARI 2018 KUIKKALAMPI LEHTORINNE 2017KEILANRANTA 201820182017KEILANRINNE 20152018 2018 VANUVUORI HEPOMÄKI SORSASALO Kuopion asuntorakentamisen etenemiskartassa viime syksyltä on tulevan viiden vuoden alueet ympyröinä ja aloitusvuoden mukaan. – Kuopion hyvä rakentamisen volyymi on antanut varsin hyvin töitä alan toimijoille myös 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana. Pk-yritysvaltainen alueen veturi – Kuopion strategiana on kasvaa ja olla ison alueen veturi, ja se näyttää tuottavan tulosta. Suomessa, koska kaupunki on elinkeinorakenteeltaan korkeakouluja pk-yritysvaltainen. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi noin 4100:lla ajalla 2005–2013, suhteellisesti parhaiten koko maassa. V. – Meillä on hyvin laajalla skaalalla erityyppisiä yrityksiä, joista isoin on osuuskauppa ja tunnetuin brändi ehkä likööritehdas, Juutinen kuvaa. Tämä pätee niin asuntorakentamiseen kuin myös yritystiloihin. Vapaarahoitteisten uusien asuntojen keskihintataso oli viime vuonna 3455 euroa. Vuoteen 2030 mennessä Aro ennustaa Kuopiolle 10 821 asukkaan kasvua. – Tänä vuonna rakentuu 960– 1000 uutta asuntoa ja ensi vuonna on odotettavissa 1100–1200 uuden O limme vetovoimatutkimuksessa neljänneksi kiinnostavin muuttokohde, kun perinteisesti olemme olleet kuudes. Ennätykset paukkuvat. Maljalahdessa uudesta asunnosta, Kallavesinäkymin, joutuu maksamaan jopa yli 5600 euroa neliöltä, kun Saaristokaupungin Lehtomäessä uuden kerrostaloneliön hinta on 3000–3800 euroa ja rivitalohinta lähtee alle 3000 eurosta.. Yksityisten työpaikkojen kehityksessä olemme maan kärkeä, taustoittaa elinkeinojohtaja Unto Juutinen rakentamisen kasvua. Eikä meillä savolaisilla ole jatkostakaan mitään vaatimattomia suunnitelmia. asunnon ennätys koko 2000-luvulle. Kallaveden rannalle kasvaa noin 36 000 asukkaan kaupunginosa. – Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on lähtenyt liikkeelle ennätysmäärä, huimat 637 asuntoa, joka on selvästi viime vuoden vastaavaa enemmän, kertoo asuntotoimenjohtaja Katri Hiltunen. Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion keskussairaalan tiedeja hoitokampusta rakennetaan Savilahteen. – Kiinteistösijoittajia on hyvin saatu kuopiolaisiin kohteisiin vauhdittamaan kehitystämme
Roskamestariksi kruunattava voittaja selviää Tikkurila Festivaalin päälavalla Vantaalla 23.7. Pelaajan tehtävänä on ratkaista mahdollisimman nopeasti, mihin kierrätyssäiliöihin pelin ehdottamat roskat kuuluu laittaa. Joka viides ei kierrätä biojätettä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) teettämän asiakaskyselyn mukaan pääkaupunkiseudulla varmimmin kierrätykseen päätyy paperi: paperin kierrättää aina 84 prosenttia vastaajista ja melko usein noin 10 prosenttia. Lähes yhtä moni jättää lajittelematta säilyketölkit ja muun pienmetallin. Muovipakkaukset kerätään uusien tuotteiden raakaaineeksi, Suorsa kertoo. Lasit ja kartongit päätyvät varsin hyvin kiertoon, sillä niitä lajitellaan melkein yhtä aktiivisesti kuin paperia. Alkukarsintoina järjestetään kolme osakilpailua: Narinkkatorilla Helsingissä perjantaina 3.6., kauppakeskus Jumbossa Vantaalla lauantaina 11.6. Eturivin artisteja vilisevä massatapahtuma järjestetään Vantaalla Hiekkaharjun urheilupuiston alueella. Vauhdikkaalla lajitteluradalla osallistujat pääsevät testaamaan tietojaan siitä, mihin keräyssäiliöihin erilaiset roskat kuuluvat. Kuvat: Hanna Tyrväinen/ Vastavirta K ilpailun tarkoituksena on innostaa ihmisiä kierrättämään ja oppimaan lajittelun salat. Miehillä vastaava luku on hieman yli 50 prosenttia. 16 Kierrätystreeniä digipelillä Lajittelutaitojaan voi testata ja kehittää myös Roskapelin avulla. Voittaja saa arvonimen Roskamestari 2016 ja palkinnoksi matkan kahdelle maailman siisteimpään kaupunkiin Singaporeen. Kierrätyksen huippumaa EU-alueella on yllättäen Slovenia, jossa kierrätetään 49 prosenttia kotitalousjätteestä. Luvut perustuvat HSY:n vuoden 2014 asiakaskyselyn tuloksiin. Eri maiden välillä on suurta vaihtelua. Vaikka jätteitä kierrätetäänkin jo paljon, Suomi jää silti EU:n keskiarvoissa yllättäen häntäpäähän. Finaali järjestetään Tikkurila Festivaalin päälavalla lauantaina 23.7. Kaatopaikalle päätyi 28 prosenttia ja polttamalla hävitettiin 27 prosenttia. Eniten jätettä hävitettiin meillä polttamalla sitä energian tuottamiseksi (50 prosenttia). Digipelissä korkeimman tuloksen saanut pelaaja pääsee mukaan finaaliin yhdessä kolmen osakilpailun voittajien kanssa. Jopa Slovenia päihittää Suomen kierrätyksessä Tarvetta kierrätystaitojen lisäämiselle selvästi on, sillä Suomi jää kierrätystilastoissa EU:n keskiarvosta jälkeen. Suomessa on kilpailtu jo eukonkannossa, saunomisessa ja suojuoksussa. Eurostatin maaliskuussa julkaisemien tilastojen mukaan lähes puolet kunnallisjätteestä jokokierrätettiin (28 prosenttia) tai kompostoitiin (16 prosenttia) vuonna 2014, kun katsotaan EU-maiden keskiarvoa. – HSY on aloittanut toukokuussa 3200 kiinteistössä muovijätteen keräilykokeilun, ja samalla energiajakeen kerääminen päättyy HSY:n alueella. Naisista yli 70 prosenttia kierrättää vaatteet ja tekstiilit aina tai melko usein. Tietokoneilla ja iPadeilla pelattava digipeli avautui toukokuussa osoitteessa www.roskamestari.fi. Nyt on aika etsiä roskien lajittelun Suomen mestari. Eniten jätettä tuottavat tanskalaiset (759 kg) ja sveitsiläiset (730 kg), ja vähiten romanialaiset (254 kg) ja puolalaiset (272 kg). Lähes samaan tasoon yltää vain Saksa. Suomessa jätettä syntyy lähes EU:n keskiarvon mukaan 482 kiloa henkeä kohden. Muovikeräykseen voi laittaa muun muassa sampoopullot, jogurttipurkit, muovipussit sekä leikkele-, juustoja valmisruokapakkaukset. Sen sijaan Suomessa jätteistä kierrätettiin vain 18 prosenttia ja kompostoitiin 15 prosenttia. Joissain jätelajeissa eroa on jopa kymmenen prosenttiyksikön verran, kuten biojätteen kohdalla. Tekstiilien kierrätyksessä kaula naisten ja miesten välillä on kaikkein suurin. Voittaja ratkaistaan finaalissa, jossa kilpailee neljä alkukarsintojen parasta lajittelijaa. Halutessaan pelaaja voi osallistua tuloksellaan myös Roskien lajittelun SM-kisojen alkukarsintaan. Kyselyn mukaan naiset ovat miehiä aktiivisempia kierrättäjiä. klo ja Tikkurila Festivaalien ohjelmaalueella perjantaina 22.7. Biojäte sen sijaan heitetään yhä useassa taloudessa sekajätteen sekaan: viidennes vastaajista myöntää, ettei yleensä kierrätä biojätettä. Kilpailuun voi osallistua kuka vain, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Keskimäärin EU:ssa syntyi jätettä 475 kiloa jätettä henkeä kohden. Vantaan Energia järjestää Roskien lajittelun SM-kisat kesällä 2016. – Joidenkin jätteiden kierrätys on ihmisille tutumpaa kuin toisten. Siksi jopa ongelmajätteitä ja sähkölaitteita päätyy yhä kaatopaikalle. Haluamme herätellä ihmiset innostumaan kierrätyksestä ja lisätä tietoa siitä, mihin keräysastiaan mitäkin kuuluu lajitella. Suomi jäi 36 EU-maan kierrätysvertailussa sijalle 22. Määrä on laskenut kymmeneksen huippuvuodesta 2002, jolloin jätettä syntyi 527 kiloa henkeä kohden. SM-kisojen osakilpailut järjestetään kesäja heinäkuussa, ja kisaan voi osallistua myös digipelillä. Pisteitä saa oikeaan säiliöön ammutuista roskista. Tavoitteena lisätä intoa kierrätykseen Roskien lajittelun mestari haussa Lajittelutaitojaan pääsee testaamaan roskien lajittelun SM-kisoissa kesällä.. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä oli kuitenkin alle EU:n keskitason (17 prosenttia). Koska suomalaiset ovat kilpailuhenkistä kansaa, mikä olisi parempi tapa kuin leikkimielinen SM-kilpailu, jossa voi päihittää naapurin tai työkaverin, summaa Vantaan Energia Oy:n viestintäja henkilöstöjohtaja Mervi Suorsa
Kolmas vaihtoehto on teettää suunnitelma ulkopuolisella asiantuntijalla. Linjasaneeraukset maksavat asukkaille noin 250–800 euroa neliömetriltä, joten osakkaat on syytä pitää ajan tasalla hankkeen etenemisestä koko ajan. Kaisa-Liisa Ikonen I sännöitsijä Tapani Lähteenmäki uskoo, että pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmista on hyötyä monelle taholle. Korjaussuunnitelma voidaan laatia hallituksen omana työnä. Lähteenmäen mukaan korjaussuunnitelmat voivat kuitenkin säästää taloyhtiöille selvää rahaa – ja ennen kaikkea niiden olemassaolo lisää asukkaiden tyytyväisyyttä: – Asukkaille on aina selvitettävä tarkkaan, millaista työtä ja millä aikataululla ollaan tekemässä. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen. Kulutuslukemat saat vietyä helposti VertoLivestä suoraan laskutukseen. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen ja ennen kaikkea vaivaton käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. Korjaussuunnitelmasta paljon hyötyä taloyhtiöille Tamperelaisen TS-Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lähteenmäki uskoo, että korjaussuunnitelmat lisäävät asukastyytyväisyyttä ja parantavat pitkäjänteistä suunnittelutyötä. Verto säästää sekä luontoa, aikaa että vaivaa. Jotkut isännöitsijätoimistot tarjoavat myös korjaussuunnitelman tekoa erikseen veloitettavana työnä. Aika paljon on kohteita, joissa korjausvelkaa on niin paljon, että remontteihin menee lähes asunnon hinta. Tamperelaisen isännöintitoimisto TS-Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lähteenmäki toteaa, että korjaussuunnitelmien laatiminen tuo taloyhtiöihin pitkäjännitteisyyttä ja niistä on paljon hyötyä. ja tilaa tunnukset! TALOYHTIÖT JA ASUKKAAT ISÄNNÖITSIJÄT KIINTEISTÖSIJOITTAJAT AMMATTILAISET. Toimitusjohtaja Lähteenmäki kertoo, että korjaushankkeet vaihtelevat kohteissa melkoisesti: – Vuodessa tehdään 1–2 linjasaneerausta, lisäksi isompia töitä ovat elementtirakenteiden ja parvekkeiden uusimiset. Mutta toisaalta on taloyhtiöitä, joissa ei vuosiin tarvitse tehdä mitään korjaustöitä. Lähteenmäki kertoo, että isompiin korjaushankkeisiin aletaan valmistautua jo 2–3 vuotta etukäteen. Ensin tehdään hankesuunnitelma, jonka pohjalta laadittu tarkempi korjaussuunnitelma hyväksytetään yhtiökokouksella. WWW.VERTO.FI HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ VERTO SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Toisinaan remontteja saatetaan taloudellisista tai muista syistä lykätä vuodella tai parilla, vaikka ne olisi suunnitelmaan kirjattu. – Pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmien ansiosta muutostöihin osataan varautua aikaisemmin ja kerätä tarvittaessa niitä varten rahastoja. Piipahda verkkosivuillamme osoitteessa verto.. Taloyhtiöiden hallituksilla on lakisääteinen velvollisuus laatia taloyhtiöille viiden vuoden korjaussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Usein putkiremonttien myötä myös vedenkulutus putoaa, minkä ansiosta remontti vähitellen maksaa itseään takaisin. TUTUSTU VERTOLIVEEN RAUHASSA Voit tilata VertoLiven demotunnukset, joilla voit tutustua järjestelmään kaikessa rauhassa. Mutta kun vaikka linjasaneeraus on kerran tehty kunnolla, asiasta ei tarvitse seuraavaan 30–40 vuoteen huolehtia. Tämä ei ole lain mukaan kiellettyä, vaan suunnitelmat saavat elää. Isot remontit isoissa taloyhtiöissä tietysti työllistävät eniten, kun on paljon suunnittelupalavereita ja vastaavia. Työmäärä lisääntynyt jonkin verran – Kyllä työmäärä meilläkin lakimuutoksen myötä hieman lisääntyi, mutta olemme tehneet vastaavia suunnitelmia aikaisemminkin. Suunnitelmallisuus auttaa hallitsemaan rahankäyttöä. 17 Isoja hankkeita valmistellaan vuosia TS-Isännöintipalvelu Oy:n vastuulla on noin 70 asuinkiinteistöä
Kilpailutilanne kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin hintataso asettuu. Pienellä paikkakunnalla isännöitsijää haastaa hintojen kilpailuttaminen hyvinkin alas. – Varkaudessa kiinteistökanta on jo ikääntynyttä ja paikkakunnalla monilla yhtiöillä on korjausvelkaa. 18 V arkauden kaupungin alueella toimivan Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen kokee, että rakennuskannan ikääntyminen ja erilaiset korjaukset työllistävät isännöitsijöitä tällä hetkellä runsaasti. Omissa yhtiöissäni suuret korjaukset on monin osin jo tehty, mutta työsarkaa kuitenkin vielä riittää, Riikonen sanoo. Vaikka työmäärä on lisääntynyt, ei isännöinnistä kuitenkaan makseta sen enempää kuin ennenkään. – Jokainen isännöitsijä haluaa varmasti tehdä työnsä hyvin, eikä hoidettavien taloyhtiöiden lukumäärää voi siksi valtavasti kasvattaa. Remontit kaikkine vaiheineen ovat lisänneet isännöitsijöiden työtä merkittävästi.. Tästä syystä liian moni isännöitsijä joutuu hoitamaan ylimitoitetun määrän yhtiöitä. Tänä päivänä isännöitsijältä Isännöitsijöillä liikaa yhtiöitä hoidettavanaan Korjaukset työllistävät nykyisännöitsijöitä Isännöinti on kokenut valtavia muutoksia viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Rakennuskanta on ikääntynyt ja vaatii korjaamista, yhtiökokouksissa läpikäytävän tiedon määrä on kymmenkertaistunut, lakimuutokset kasvattavat ammattitaitovaatimuksia. Taloyhtiöiden olisikin tärkeää hintoja vertaillessa katsoa pelkän hintalapun sijaan sitä, mitä hinnalla saa, Riikonen pohtii. Rakennuskanta vaatii mittavia korjauksia
– Asukkaat pelkäävät korjauksia. Kun isännöitsijä tarvitsee tällaista työmäärää hoitaakseen assistentin, muodostuu työ lähinnä hallinnon pyörittämiseksi. Remonttien pelko on pitkälti seurausta siitä, että korjausosaaminen on heikkoa ja korjausten hinnat pilvissä. 19 toivotaan tehokasta viestintää. Remonttien osalta hyvä suunnittelu ja avoin tiedonkulku ovat avainasemassa. – Alalla ei voi jäädä lepäämään laakereillaan, vaan tärkeää on kouluttautua jatkuvasti, Riikonen toteaa. Ei ole mitään mieltä siinä, jos parvekekaiteiden maalaus maksaa 20 000 euroa per asunto. Tämä johtaa tilkkutäkkikorjauksiin, joihin vakuutusyhtiö todennäköisimmin jossain vaiheessa puuttuu. Blomsterin mukaan hyvin johdettu taloyhtiö voi säästää rahaa ja samalla vaikuttaa kiinteistön arvon positiiviseen kehitykseen. Riikonen kuitenkin muistuttaa, ettei viestintä ole ilmaista. – Rohkenen olla hyvinkin kriittinen nykyisen korjaustilanteen suhteen. Oma näkemykseni on, että isännöitsijät ajavat taloyhtiöissä läpi suurempia korjauksia kuin olisi tarpeen, kunnollinen suunnittelu puuttuu usein, myös hintakilpailu on luvattoman heikkoa, toisinaan kilpailutus puuttuu kokonaan. Koen, että tämä heijastuu suoraan Stadin Isännöinti Oy:n Micael Blomsterin mukaan hyvin johdettu taloyhtiö voi säästää rahaa ja samalla vaikuttaa kiinteistön arvon positiiviseen kehitykseen Isännöinti Riikonen Oy:n isännöitsijä Terhi Riikonen Varkaudesta kokee, että erilaiset korjaukset työllistävät isännöitsijöitä nykyisin runsaasti.. Parempaa suunnittelua korjauksiin Stadin Isännöinti Oy:n isännöitsijä Micael Blomster kokee, että nykyisännöitsijät, etenkin Helsingissä, painivat yhtälössä, jossa korjausvelkaa on runsaasti, mutta tiukka rahatilanne jarruttaa korjauksiin ryhtymistä. Yksi merkittävä epäkohta isännöinnin nykyisessä arjessa on Blomsterin mukaan se, että isännöitsijöillä on aivan liikaa taloyhtiöitä hoidettavanaan. – Pääkaupunkiseudulla ei ole lainkaan tavatonta, että yhdellä isännöitsijällä voi olla kohteita jopa 30–40. – Sähköposti toki jouduttaa asiointia, mutta edelleenkään kaikki informaatio ei tavoita osakkaita yksinomaan verkossa, vaan paperia tarvitaan. Kysymys kuuluu, kuka ylihintaisista korjauksista nettoaa, Blomster toteaa. – Isännöitsijän on tärkeää ennättää käymään kiinteistöillä ja pitämään yhteyttä asukkaisiin. Porrasnäytöt, jotka toimivat sähköisen ilmoitustaulun tavoin ovat kuitenkin yleistymään päin, Riikonen kertoo. Tämä ihannetilanne ei kuitenkaan toteudu monissakaan taloyhtiöissä. Uudet lainsäädännön määräykset tuovat jatkuvasti lisätyötä ja ammattitaitovaatimuksia isännöintialalle. Blomster on itse pitänyt yhtiöiden määrän noin kymmenessä. Kunnon remontti tulisi halvemmaksi, Blomster toteaa
Moni asia on tänä aikana muuttunut. Korjaukset kaikkine vaiheineen työllistävät isännöitsijöitä. – Isännöitsijöiden vanhempi sukupolvi on vähitellen siirtymässä sivuun, toisaalta nuoret eivät erityisemmin hingu alalle. Toki on hyvä, että on aikaisempaa enemmän tietoa, mutta aikaa se vie. Etenkin hyvistä isännöitsijöistä, joista halutaan pitää kiinni, ollaan tulevaisuudessa valmiita maksamaan. Palkinto jaetaan tunnustuksena toimialan kehityksen eteen tehdystä merkittävästä työstä. Etenkin näin keväällä kokousrumba on aikamoinen työsarka kaiken normaalin isännöintityön ja korjausten rinnalla. – En osaa nimetä mitään tiettyä isännöinnin osa-aluetta toista tärkeämmäksi, sillä jokainen asia pitää hoitaa hyvin. Pirjo Honkaniemen laajasta kansainvälisestä verkostosta on saanut nauttia moni alan opiskelija esimerkiksi Kiinkon kursseilla. Nähtäväksi jää, käydäänkö yhtiökokoukset tulevaisuudessa netissä. 20 huoneistojen asukkaat harasivat vastaan, sillä he olisivat joutuneet maksamaan urakasta enemmän kuin pienien asuntojen omistajat, Hokkanen muistelee. – Yrittäjänä sitä tekee työtä vuorotta. Pirjo Honkaniemi aloitti työympäristöihin liittyvien koulutusten järjestämisen teeman ollessa vielä varhaisessa kehitysvaiheessa 1990-luvulla. Putkisaneeraukset ja isommat korjaukset ovat sujuneet Hokkasen isännöimissä yhtiöissä kuitenkin hyvin, heti, kun ihmiset ovat oivaltaneet korjausten merkityksen. Kansainvälisesti laajaa arvostusta nauttiva Michael Joroff on hänen myötään tullut monien suomalaisten kumppaniksi. Pirjo Honkaniemestä vuoden toimitilajohtaja T oimitilajohtamisen yhdistys FIFMA ry on valinnut Vuoden Toimitilajohtajaksi Pirjo Honkaniemen. Kun vielä vuonna 1974 yhtiökokouskutsu tuloslaskelmineen ja taseineen oli muutaman sivun mittainen, sisältää nykyinen, osakkaille toimitettava yhtiökokousmateriaali jo kymmeniä sivuja paperia. Pirjo Honkaniemi AVUX Kuka keksi työnohjauksen?. Kevät pitää kiireisenä Kymen Kiinteistöisännöinti KY:n isännöitsijä Ilpo Hokkanen on työskennellyt ammatti-isännöitsijänä jo 41-vuoden ajan. Todennäköisesti hinnoittelu tulee myös muuttumaan niin, että yhä enemmän laskutetaan kustakin työstä erikseen, Hokkanen visioi. Kun tekijöitä ei riitäkään entiseen malliin, hinnat nousevat. – Toki on helppo todeta, että rahaa tulee sopivasti, mutta työtä on liikaa. Teksti: Tuula Kolehmainen asukastyytyväisyyteen. Isännöinnin hinnoissa ei ole nykyisellään liiemmin suitsuttamista, mutta Hokkanen uskoo, että hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa. – Laman ilmapiirissä etenkin vanhemmat asukkaat voivat kokea suuret remontit liian raskaiksi ja ryhtyä niitä vastustamaan. Asukkaiden väliset kahnaukset ja riitelyt ovatkin niitä isännöinnin kuluttavimpia kohtia. Eri asia on, jos puhutaan siitä, mikä tänä päivänä vie aikaa, Hokkanen pohtii. – Tasekirjassa on takavuosista poiketen erilaisia vertailuja edellisvuoteen ja budjettiin nähden, toimintakertomus on seikkaperäisempi, energiaseurannat ja korjausterveselvitykset vievät nekin sivutilaa. Valtaosa konflikteista olisi vältettävissä, jos isännöitsijöillä olisi resursseja ylläpitää kontaktia asukkaisiin. Pirjo Honkaniemi on edistänyt työympäristöajattelun kehittymistä Suomessa vuosikymmenien ajan. Sama tosin koskee miltei kaikkia yrittäjiä, Hokkanen toteaa. FIFMA on palkinnut toimitilajohtajia 13 vuotta. Käytännössä olen kuitenkin laskenut, että mikäli olisin tehnyt työtä palkansaajana, minulla olisi lomia pitämättä 3 vuoden ja 8 kuukauden verran. Hän on järjestänyt oivallisia mahdollisuuksia elinikäiselle oppimiselle ja edelläkävijänä löytänyt maailmalta parhaimmat osaajat Suomeen. Teen itse kaiken kirjanpidosta budjetointiin, yhtiökokouksiin ja korjausrakentamiseen. Esimerkkinä vastakkainasettelusta on muuan rivitaloyhtiö, jossa oli suunnitteilla vanhojen kylpyhuoneiden korjaukset. Joroff paitsi käy välillä Suomessa myös vastaanottaa koulutusryhmiä vierailuille. Suurempien Mikäli olisin tehnyt työtä palkansaajana, minulla olisi lomia pitämättä 3 vuoden ja 8 kuukauden verran. Isännöinnin hinta noussee Hokkasen mukaan isännöitsijän olisi tärkeää kyetä pitämään hoitamiensa yhtiöiden määrä kohtuullisena, vaikka hinnat eivät nykyisellään päätä huimaakaan. Silloin kärpäsistä ei kasvaisi härkäsiä, Blomster sanoo. Tuskin nykyinen kokouksissa kasvokkain istuminen jatkuu ikuisesti, eihän se ole jatkunut monellakaan alalla, Hokkanen sanoo