Kaukolämmön tuotanto sähköistyy nopeasti Leevi Lumiranta vaihtoi lelut isännöintiin Aurinkoenergia yhä houkuttelevampaa taloyhtiöille Jyväskylän keskustassa kehityshankkeita yli 100 miljoonalla. Nro 4/2024 9,90€ Miten sähkömarkkinoiden ongelmat voidaan korjata
Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien.. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi
C M Y CM MY CY CMY K
42 Helsingin Ruskeasuolle valmistui vuonna 2022 uusia omistusasuntoja erikoiseen rakennukseen, entiseen lämpökeskukseen. Sivu 24 14 Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä. 58 Jyväskylän keskustassa on meneillään pienehköllä alueella useita sekä yksityisiä että julkisia rakennusprojekteja. 28 Pellettilämmitys ei ole yleistynyt taloyhtiöiden lämmitysmuotona. Kajaanista merkittävä datakeskusten kaupunki Kajaani on noussut merkittäväksi datakeskusten sijoituspaikaksi. Sivu 6 Metsäteollisuudella pian fossiilittomia tehtaita Metsäteollisuuden tehdaspäästöt pienenevät entisestään. Tulevaisuudessa ei-polttavaan teknologiaan perustuva kaukolämmön tuotanto tulee kasvamaan muun muassa Turku Energian sekä Turun Seudun Energiantuotannon (TSE) sähkökattilainvestointien myötä. Näin kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta. – Tulin kaupan alalta, tarkemmin leluosastolta isännöintialalle. – Ongelma on se, ettei asiakkaiden hintajousto vaikuta edellisenä päivänä määritettyihin hintoihin ja siten yleiseen hintatasoon. Näitä ovat tiloihin ja sähkönsaantiin liittyvä laajennuskapasiteetti sekä hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa. Turussa kaukolämpö kotimaisella tuotannolla Kaukolämmön tuotannossa otettiin Turun seudulla toukokuun loppupuolella historiallinen askel, kun lähes koko Turku Energian myymä kaukolämpö tuotettiin sähköisellä tuotannolla. Pörssisähköä käyttävät tietävät hinnan vain seuraavaan vuorokauteen. Uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotantolaitoksilla oli vuonna 2023 jo 92 prosenttia, kertoo Metsäteollisuus ry:n energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom. Sivu 56 Lelut vaihtuivat kiinteistöjen isännöintiin Nuori, muutama vuosi sitten alalle tullut isännöitsijä Leevi Lumiranta rentoutuu bändin, padelin ja koiran kanssa peuhaamisen avulla. Kaukolämpö tuotettiin viikonloppuna Kakolan lämpöpumpuilla, Naantalin voimalaitoksella sijaitsevalla sähkökattilalla, Naantalin kaukolämpöakulla ja Turun kaukolämpöakulla. 38 Vantaan Energia aloittaa kesällä maailman suurimman lämmön kausivaraston rakennustyöt. 40 Suomeen suunnitellaan vedyn siirtoverkkoa. 20 Aurinkovoima kiinnostaa enenevässä määrin taloyhtiöitä, koska paneelien hinnat ovat laskeneet ja niiden sähkön tuottokyky on parantunut. Tämä voi olla remonttitarpeiden kanssa tuskailevien taloyhtiöiden pelastus. 52 Kajaanin ensimmäinen 12-kerroksinen tornitalo, Ainonranta, valmistui viime vuoden elokuussa. Yhteensä kaukolämmön tuotanto oli 6200 MWh viikonlopun aikana. Jo nyt uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotantolaitoksilla on yli 90 prosenttia. 4 A jankohtaista S isältö 4 / 2024 Kysyntäjousto ei vaikuta sähkön hintaan Sähkömarkkinoilla on ongelmia sekä ominaisuuksia, joille voisi tehdä parannuksia. Biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö jatkaa kaukolämmön perustuotannon kivijalkana.. Lumiranta tuli alalle jokunen vuosi sitten ja samalla lanseerasi työpaikalleen uuden toimintamallin – oppi sopimuslaisten kouluttamisen. 46 Kun isoista kaupungeista loppuu tila, on rakennettava ylöspäin. – Uusiutuvan polttoaineen käyttö on tehtailla kasvanut ja tehtaiden päästöt pienentyneet. Sivu 76 Ilma-vesilämpöpumpuilla säästöjä taloyhtiöille Jos esimerkiksi pohjaveden vuoksi maalämpö on poissuljettu vaihtoehto uudeksi lämmitystavaksi, taloyhtiö voi lämmittää asuntoja pumpuilla, esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpuilla. Tehtaat voivat olla fossiilivapaita jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa, mikäli alan toimintaympäristö tukee tätä kehitystä. – Ilma-vesilämpöpumpun tuottama lämmitysenergia ja käyttöveden lämmitys voi säästää taloyhtiön energiakustannuksia jopa reilut 50 prosenttia riippuen vanhasta lämmitysjärjestelmästä, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Isännöintiala alkoi tuntumaan yhä enemmän juuri minulle sopivalta. Kaupunginjohtaja Jari Tolosen mukaan Kajaani tarjoaa erinomaiset edellytykset datakeskustoiminnalle ja sen kehittämiselle. Vapaa-aikanaan hän toimii kitaristina. 30 Suuri osa koneellisella ilmanvaihdolla varustetuista kiinteistöistä puhaltaa jatkuvasti yli 20 -asteista ilmaa taivaan tuuliin. 72 Arkituntuma on väärässä, asuminen on tällä hetkellä ennätyksellisen edullista. 34 Jäähdyttävä ilmastointi on suomalaisissa kodeissa yhä harvinaisuus, vaikka viime vuosina pitkät, 25–30 hellepäivän jaksot ovat yleistyneet. Turku Energialla on parhaillaan rakenteilla sähkökattila Pääskyvuoreen, joka valmistuessaan vuonna 2026 korvaa muun muassa kaukolämmön varaja huipputuotannossa käytettävää öljyä ja pellettiä, sekä Turun Seudun Energiantuotannolla on suunnitelmissa Naantalin voimalaitoksen toisen sähkökattilan prosessimuutos kaukolämmöntuotantoon. Hänen mukaansa ongelma on myös lyhyt hintanäkymä
Keskimäärin joka kolmas suomalainen asuu kerrostalossa. Tehdyn hiilijalanjälkilaskennan mukaan kiinteistön energiankäytön hiilidioksidipäästöt laskisivat 50 vuoden tarkastelujakson aikana 46 prosenttia (mediaani). Samaan aikaan toistaiseksi voimassa olevien sopimusten määrä oli selkeässä laskussa. Uraauurtavaan tutkimukseen saatiin mukaan 18 eteläsuomalaista kerrostaloyhtiötä, joissa kaukolämmön käytöstä on siirrytty maalämpöön vuosina 2016–2022. Kuitenkin valtaosa kerrostaloista lämmitetään edelleen kaukolämmöllä, vuonna 2023 alle viisi prosenttia lämpeni maalämmöllä. Uusiutuva maalämpö on ollut viime vuosina puheenaiheena taloyhtiöissä. Energiaviraston tietojen mukaan pörssisähkösopimusten osuus oli vuoden 2023 lopussa 31 prosenttia kaikista sähkön vähittäismyyntisopimuksista. Euroopan tasolla tarkasteltuna rakennukset nielevät 40 prosenttia koko energiankulutuksesta ja ovat vastuussa 36 prosentista hiilidioksidipäästöistä. Miltei viiden miljoonan euron arvoinen projekti kattaa noin 12 000 neliön aurinkolämpölaitoksen sekä lämpövaraston kaukolämmön tuotantoon. Aurinkolämpölaitoskokonaisuuden on tarkoitus valmistua vuoden 2025 alussa. Vaikka kaukolämpö on usein käytännöllinen vaihtoehto, se ei ole täysin päästötöntä. Muutos kaukolämmöstä maalämpöön myös tukee Suomen korjausrakentamisen pitkän aikavälin tavoitetta muokata olemassa oleva rakennuskanta erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. 5 4 P ääkirjoitus Kannen kuva: Jyväskylän keskustassa on menossa useita isoja rakennushankkeita. Keskusta rajautuu Jyväsjärven ja Harjun väliselle alueelle. Vuoden 2022 lopussa pörssisähkösopimusten osuus oli 14 prosenttia. Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osuuden lasku jyrkentyi vuoden 2023 aikana. Maalämpö sen sijaan on sekä uusiutuva että päästötön energian lähde. Virtanen tarttui teemaan ylemmän ammattikorkeakoulututkintonsa lopputyössä, joka hyväksyttiin huhtikuun lopulla. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Vain vajaa 5 % kerrostaloista lämpiää maalämmöllä T aloyhtiöiden siirtyminen maalämpöön lisääntyy, määrä nelinkertaistunee jo lähivuosina. Kaukolämmön tuotanto sähköistyy nopeasti Leevi Lumiranta vaihtoi lelut isännöintiin Aurinkoenergia yhä houkuttelevampaa taloyhtiöille Jyväskylän keskustassa kehityshankkeita yli 100 miljoonalla Suomalainen aurinkolämpölaitos Saksaan Meriaura Energy Oy on solminut sopimuksen Stadtwerke Lübeck Energie GmbH:n kanssa aurinkolämpölaitoksen kokonaistoimituksesta Lübeckiin, Saksaan. Uusina sopimustyyppeinä kuluttajille tarjotaan yhä useammin erilaisia hybridija kulutusvaikutustuotteita. Viime vuoden lopussa 45 prosenttia sopimuksista oli määräaikaisia. Tutkittavissa kohteissa energiankulutus on laskenut keskimäärin 64 prosenttia, kun mediaani on 65 prosenttia. Iso osa nykyisestä rakennuskannastamme on energiatehotonta. Laskua vuotta edeltävästä tilanteesta oli 5 prosenttiyksikköä. Kuva: Visit Jyväskylä Region/ Julia Kivelä Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2024 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Nro 4/2024 9,90€ Miten sähkömarkkinoiden ongelmat voidaan korjata. Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus kaksinkertaistui. Kaukolämmön tuotantolaitoksissa voidaan käyttää polttoaineena esimerkiksi puuta tai muuta biomassaa, kivihiiltä, jätettä tai öljyä. Pörssihintaisten sähkösopimusten osuus nousi jyrkästi vuonna 2023. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Juho Kuusela juho.kuusela@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Laskua edellisestä vuodesta oli 12 prosenttiyksikköä. Elinkaarilaskennan tulokset osoittavat että, maalämpöön siirtyminen on taloudellisesti järkevää ja tuottaa merkittäviä hyötyjä, jotka oikeuttavat siihen tehtävät investoinnit. Virtasen mukaan tulokset osoittavat, että kiinteistöjen maalämpöön siirtyminen laskee ostoenergiankulutuksen aiemmasta noin kolmasosaan. Lämmitystavan muutoksella kaukolämmöstä maalämpöön voidaan ottaa merkittäviä askelia energiatehokkuuden parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 61 €/v Määräaikainen 67 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Vuoden 2023 lopussa 24 prosenttia sopimuksista oli toistaiseksi voimassa olevia. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Aiheesta on tehty useita laskureita, mutta varsinaista tutkimusta lämmitysenergian toteutuneesta kulutuksen muutoksesta kaukolämmöstä maalämpöön siirryttäessä ei ole tehty ennen tätä. Sopimuksen mukaisesti projektin toteutus aloitetaan välittömästi, mutta laitoksen rakennustyöt Saksassa voidaan aloittaa vasta asiakkaan saatua rakennusluvan. Määräaikaiset sähkösopimukset ovat edelleen suosituin sopimustyyppi, mutta myös niiden osuus on laskussa. Maalämmöllä lämpenevien kerrostalojen määrä tuleekin nelinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä, arvioi Susteran johtava energia-asiantuntija Tuomas Virtanen. Kerrostalojen lämmitysjärjestelmien energiankulutuksella on siten merkittävä vaikutus paitsi yksittäisen ihmisen hiilijalanjälkeen ja asumiskustannuksiin myös koko Suomen energiatehokkuusja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamiseen. Määräaikainen sähkösopimus on edelleen suosituin valinta suomalaisissa kotitalouksissa
Asiakas tietää pörssisähkön hinnan vain vuorokaudeksi eteenpäin. Kuvituskuva: Pexels. 6 Sähkömarkkinoiden hintavaihteluriski nyt vain asiakkaiden harteilla – hintaennuste ulottuu vain vuorokauden päähän Lisää reiluutta sähkömarkkinoille Moni kuluttaja on siirtynyt pörssisähkön käyttöön
Sähkömarkkinoilla perustukset järkkyivät, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Julkisivun 560 paneelia toimivat torniosassa myös aurinkovarjoina. Yhteistuotantolaitoksissa käytetään yleensä hiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta. S uomalaiset tottuivat vuosien ajan edulliseen sähköön, jonka hintakehitys oli hyvin vakaata ja ennustettavaa. Kuva: Huhtelin / Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Viimeisen vajaan parin vuoden ajan suomalaiset ovat huomanneet, miten sähkön hinta voi vaihdella suuresti päivästä toiseen. Ennen Ukrainan sodan laajentumista helmikuussa 2022, määräaikaisten sähkösopimusten hinnat liikkuivat 4-7 sentin kilowattituntihinnoissa. Puuperäisiin polttoaineisiin kuuluvat puu, selluteollisuuden prosessiin liittyvät metsäteollisuuden jäteliemet sekä muut puuperäiset polttoaineet. Seuraavan päivän sähköenergian hinta määräytyy spot-markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. 7 Sähkömarkkinoilla on ongelmia sekä ominaisuuksia, joille voisi tehdä parannuksia. Loppuvuodesta 2022 sähkön hinta nousi reippaasti. Hinta asetetaan pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa. Sähkön hinta muodostuu usean eri muuttujan yhteisvaikutuksesta. Se on siis väline, ei itseisarvo. Loput tarvittavasta sähköstä tuodaan pääsääntöisesti Ruotsista. Sähkömarkkina on käytännössä kauppapaikka, jonka avulla tyydytetään sähköntarve. Sähkön hintaan vaikuttaa Tampereen Hervannan kampuksella sijaitseva Kampusareena edistää energiatavoitteita muun muassa aurinkopaneeleiden ja ilmanvaihdon avulla. Keskeisiä toimijoita näillä markkinoilla ovat tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat ja ostopuolella sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuuslaitokset. Vuonna 2021 Kampusareena voitti BREEAM In-Use -palkinnon kestävän kehityksen ansioistaan. Suurin osa sähkönkulutuksesta Suomessa katetaan ydinvoimalla, vesivoimalla, teollisuuden yhteistuotannolla, tuulivoimalla, lauhdevoimalla sekä muulla tuotannolla. Osa kuluttajista teki sopimuksia, muiden vaihtoehtojen puuttuessa, jopa 40-50 sentin kilowattituntihinnoilla. Tuolloin määräaikaisia sähkösopimuksia joutui tekemään muun muassa 20-30 sentin kilowattituntihinnoilla. Näin kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkö voimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta
Silloin yleistä tietoisuutta herätettiin ja asiakkaat näkivät hinnat, kulutusta vähennettiin. Jopa sääennusteet itsessään voivat vaikuttaa hintakehitykseen. Niillä todistetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön alkuperä. Viime talvena oli päiviä, jolloin sähkönkäyttöä pyydettiin vähentämään sähkön riittävyyden turvaamiseksi. 8 – Jos 1 000 megawattia pienempi kulutus olisi saatu mukaan sinne edellisen vuorokauden markkinahinnan muodostukseen, niin hintataso olisi pudonnut merkittävästi, Järventausta toteaa. Hänen mukaansa nykyisessä sähkömarkkinamallissa on muutamia ongelmia. Ihmiset vähensivät merkittävästi sähkön kulutusta, mutta se ei näkynyt ollenkaan hintatasossa. Sen vuoksi hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen, sanoo kiteyttää sähkömarkkinoiden tilanteen sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta. Pörssisähköä käyttävät tietävät hinnan vain seuraavaan vuorokauteen. – Ensimmäinen ongelma on se, ettei asiakkaiden kysyntäjousto vaikuta edellisenä päivänä määritettyihin hintoihin ja siten yleiseen hintatasoon. Kotiautomaation, uudenlaisten energiapalvelujen, oman aurinkosähköjärjestelmän ja sähkönhintaan perustuvan kulutuksenohjauksen ansiosta kotitaloudet voivat parantaa energiatehokkuutta ja käyttää puhtaasti tuotettua sähköä silloin, kun se on edullista. Lämpimät ja sateiset talvet saattavat laskea sähkön hintaa, kylminä talvina hinta nousee. Kuluvana vuonna tammikuun viidentenä päivänä sähkön pörssihinta oli lähellä 2 000 euron megawattituntihintaa verottomana. Tällöin esimerkiksi voimalaitosviat eivät vaikuttaisi niin paljon hintaan kuin nyt. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan sähkön käyttö väheni jopa 1 000 megawatia. Pidempi näkymä Kolmas sähkömarkkinoiden ongelma Pertti Järventaustan mukaan on lyhyt hintanäkymä. Sähkömarkkinat tarvitsevat Pertti Järventaustan mukaan myös hinnoittelun läpinäkyvyyttä muun muassa sää. ”Enpä tee tänään enkä huomenna vielä jotain toiminnallisuutta, vaan vasta ylihuomenna, kun hinta laskee”. Järventaustan mielestä myös normaalista markkinatilanteesta poikkeavissa häiriötilanteissa hinnan muodostamisessa pitäisi olla joustavuutta. – Myös sähkönmyyjät voisivat kehittää asiakkaille joustoratkaisuja, maksaa joustosta asiakkaalle ja hyödyntää joustoa omassa toiminnassaan riskien hallinnassa. Silloin sähkön käyttöä voisi suunnitella entistäkin paremmin etukäteen. – Olisi perusteltua, että hintaennusteen tietäisi useampia päiviä etukäteen, vastaavasti kuin sähköntuottajat ja myyjätkin tietävät. Lisäksi hintavaihteluista aiheutuva riski pörssisähkösopimuksissa jää kokonaan asiakkaan harteille. Järventaustan mukaan ratkaisu voisi olla toisessa sähköpörssin huutokauppakierroksessa, jolloin mahdolliset joustot voisivat näkyä markkinahinnassa. Sähkön markkinahintaan vaikuttavat myös lisäksi tuotetun ydin-, tuulija lämpövoiman määrä, polttoaineiden, kuten öljyn ja hiilen hinnat, päästöoikeuksien hinnat, sähkön kysyntä ja käytettävissä oleva siirtokapasiteetti, talouden yleinen tilanne, poliittinen tilanne sekä tuulen, auringon ja veden alkuperätakuut. – Sähkön tuotantotavat ovat jo muuttuneet merkittävästi, ja muutos jatkuu. Sähköä tuotetaan aiempaa sääriippuvaisemmilla tavoilla, kuten esimerkiksi aurinkoja tuulivoimalla. Kuva: Pixabay
Perinteiset Energiayhteisöt tuottavat joustoja Uusi sähkömarkkinadirektiivi määritteli energiajärjestelmän uudeksi oikeudelliseksi toimijaksi kansalaisten energiayhteisön, joka edistää asiakkaiden mahdollisuuksia yhdessä investoida uusiutuvaa energiaan, vaikuttaa omiin energiakustannuksiinsa sekä ja tarjota energiajärjestelmän tarvitsemia joustoja. Asiakkaisiin, liiketoimintamalleihin ja energiayhteisön muodostamiseen liittyviä kysymyksiä tarkasteltiin esimerkiksi Ilokkaanpuiston, As Oy Amurinportin, Torppalan ekokylän, Särkänniemen sekä Hiedanrannan pilottikohteiden näkökulmasta. Tarjonta ja kysyntä Sähkön käyttö lisääntyy, sillä esimerkiksi lämmitys ja liikenne sähköistyvät. Tämä mahdollistaa uusia näkökulmia käyttäjälähtöisiin energiaratkaisuihin, ja siten osaltaan hillitsee ilmastonmuutosta. Yritykset osallistuivat omilla tuotekehityshankkeillaan konkreettisiin pilottikohteisiin, joista saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnettiin osana tutkimusaineistoa. Pilottikohteissa selvitettiin energiayhteisöjen tarjoamia hyötyjä. Kotiautomaation, uudenlaisten energiapalvelujen, oman aurinkosähköjärjestelmän ja sähkönhintaan perustuvan kulutuksenohjauksen ansiosta kotitaloudet voivat parantaa energiatehokkuutta ja käyttää puhtaasti tuotettua sähköä silloin, kun se on edullista. Sähköä tuotetaan aiempaa sääriippuvaisemmilla tavoilla, kuten esimerkiksi aurinkoja tuulivoimalla. Käytönaikaiset poikkeamat tasapainotetaan sähkömarkkinoilta ostettavilla reserveillä. 9 voimalaitokset, jotka usein käyttävät fossiilisia polttoaineita, eivät pysty sopeutumaan nopeasti kysynnän ja tarjonnan vaihteluihin, mikä johtaa tehottomuuteen ja mahdolliseen verkon epävakauteen. n sekä markkinoihin liittyvän tiedon ja markkinavalvonnan avoimuutta. – Tarvitaan erilaisia energiavarastoja sähkön varastoimiseen, lisäksi tarvitaan lämpövarastoja. Sähkömarkkinat kehittyvät jatkuvasti, ja niitä ohjaa tarve tasapainottaa tarjonta ja kysyntä reaaliajassa sekä integroida uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi kehitettiin simulointiympäristö energiajärjestelmän ja sen toimijoiden vuorovaikutusten tutkimiseen. Tästä ei ole olemassa dataa, mutta periaatteessa markkinarakenne antaa mahdollisuuden. – Onko sähkömarkkinoilla hintamanipulaatiota. Sen vuoksi sähkön päivittäiset hinnat heittelevät aiempaa enemmän.. – Asiakkaan, sähkön käyttäjän, rooli muuttuu. Asiakas on yhä enemmän osa joustavaa sähkömarkkinaa, Pertti Järventausta huomauttaa. Myös asumismukavuus paranee, kun lämmitys ja ilmanvaihto toimivat juuri halutulla tavalla. – Uusiutuvaan energiantuotantoon pohjautuvan sähköenergiajärjestelmän edellyttämien joustojen kannalta merkittävä sektori-integraatio toteutuu uudella tavalla aktiivisten asiakkaiden ja energiayhteisöjen toiminnassa. Energiayhteisöjen energiaratkaisuja tuleekin tarkastella kokonaisvaltaisesti, joskin haasteena on sektorien erilaiset liiketoimintaympäristöt ja niiden erilainen sääntely, toteaa Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta. Reservit ovat voimalaitoksia, kulutuskohteita ja energiavarastoja, jotka muuttavat tehoaan tarpeen mukaan. Verkkoyhtiö Fingrid tasapainottaa sähkön kulutusta ja tuotantoa reservimarkkinoiden avulla, ja sähkömarkkinoiden avulla varmistetaan tasapaino sähkömarkkinaosapuolten toimesta. Teknisiä ratkaisuja pilotoitiin muun muassa Tampereen yliopiston Kampusareenalla, Lempäälän Energia Oy:n LEMENE-energiayhteisössä ja Ylöjärven Huurre-areenalla. Tampereen yliopiston, VTT:n ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteuttamassa, alkuvuodesta 2022 päättyneessä, hankkeessa tutkittiin aktiivisten asiakkaiden mahdollisuuksia muodostaa energiayhteisöjä. Sähkön tuotantotapojen muutos lisää myös tarvetta kehittää energiavarastoja. Sähköalalla kysynnän ja tarjonnan herkän tasapainon ylläpitäminen on välttämätöntä verkon vakauden varmistamiseksi. Niihin on kehitteillä myös teknologioita, joilla voidaan lämpöön varastoidusta energiasta tuottaa sähköä, jolloin ne toimivat aidosti sähkövarastoina. Pilottien lisäksi tutkimusprojektin tuloksena syntyi osaamista ja tietämystä erilaisten energiayhteisöjen muodostumisesta, lainsäädännöstä ja toimintamalleista, energiayhteisöihin varautumisesta kiinteistöjen teknisissä ratkaisuissa sekä energiayhteisöjen vuorovaikutuksista muiden sähkömarkkinaosapuolien kanssa
10 Pjelaxin tuulipuisto on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin. Pjelaxin tuulipuiston rakentaminen käynnistyi tammikuussa 2022, ja se valmistui tavoiteaikataulussa hyvässä yhteistyössä yli 400 maanomistajan, useiden paikallisten yrittäjien, järjestöjen ja virkamiesten kanssa. Vantaan Energia maksaa vuoden 2023 tuloksestaan omistajilleen Vantaan kaupungille ja Helsingin kaupungille osinkoa yhteensä noin 21 miljoonaa euroa.. Fingrid ja turbiinitoimittaja Nordex ovat myös vaikuttaneet merkittävästi hankkeen sujuvaan läpimenoon. – Tulevaisuudessa investointitahtimme kiihtyy entisestään, sillä päästövähennykset vaativat meiltä noin miljardin euron investoinnit lähivuosina. Fortumin ja Helenin yhteinen Pjelax-tuulipuisto tuottaa vuosittain yli terawattitunnin tuulisähköä, joka on noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta. Vantaan Energia historiansa parhaaseen liikevoittoon Energiayhtiö Vantaan Energia teki viime vuonna 113-vuotisen historiansa parhaan taloudellisen tuloksen. Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevaihto oli 43,6 miljoonaa euroa (43,1 miljoonaa euroa). Emoyhtiö Vantaan Energia Oy:n liikevaihto oli 260,6 miljoonaa euroa (257,6 miljoonaa euroa). Tytäryhtiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n investoinnit olivat 27,8 miljoonaa euroa (17,9 miljoonaa euroa). Investoinnit voimalaitoksiin ja lämpökeskuksiin olivat 61,9 miljoonaa euroa (55,5 miljoonaa euroa). Fortum ja Helen omistavat tuulipuiston yhdessä, osuuksin 60 prosenttia ja 40 prosenttia. Samalla kun rakennamme uudenlaista lämmityksen hybridijärjestelmää Vantaalle, pidämme huolta toimitusvarmuudesta ja siitä, että olemme asiakkaillemme kilpailukykyisin valinta, summaa toimitusjohtaja Jukka Toivonen yhtiön tulevaisuuden suunnitelmia. Tuulipuiston avajaisissa juhlittiin paikallisten kesken yhteistä saavutusta ja kiitettiin osallistumisesta puhtaan siirtymän edistämiseen Suomessa. Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat 107,8 miljoonaa euroa (90,2 miljoonaa euroa). Kuva: Fortum n ?Kiinteistöalan uutisia Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto valmis Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin valmistui toukokuun puolivälissä. Konsernin liikevoittoa kertyi 65,7 miljoonaa euroa (57,4 miljoonaa euroa). Tuulivoimaloiden massiiviset erikoiskuljetukset tapahtuivat Kaskisten sataman kautta, josta ajettiin yhteensä 728 erikoiskuljetusta eli 13 kuljetusta jokaista tuulivoimalaa kohti. Aluetaloudelliset vaikutukset tulevat näkymään kuntien maanvuokratuotoissa sekä kiinteistöverotuloissa, jotka ovat yhteensä miljoonia euroja vuosittain. Se tuottaa vuosittain yli terawattitunnin tuulisähköä, joka on noin viisi prosenttia Suomen koko tuulivoimatuotannosta. Vantaan Energian liikevaihto vuonna 2023 oli 303,1 miljoonaa euroa (299,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Tuulivoimapuiston mittavista infraja maarakennustöistä vastasivat Suvic Oy sekä närpiöläinen Simons Infra Oy. Suurin yksittäinen investointi kohdistui Korkealämpötilalaitoksen rakentamiseen, 52,4 miljoonaa euroa. Emoyhtiön liikevoitto oli 43,9 miljoonaa euroa (35,0 miljoonaa euroa) ja Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n liikevoitto 15,4 miljoonaa euroa (10,5 miljoonaa euroa). Helen ostaa noin puolet tuulipuiston sähköntuotannosta sen elinkaaren loppuun saakka
Lopullisen päätöksen hankesuunnitelmasta tekee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus osaltaan hyväksyi kesäkuun alussa suunnitelman kaasukellon muuttamisesta tapahtumakäyttöön. EU pyrkii katkaisemaan riippuvuuden Venäjän fossiilisista polttoaineista ja nopeuttamaan siirtymää puhtaaseen energiaan. VTT:n tutkimuskokonaisuuksista yksi keskittyy sähkön varastointiin ja puhtaan energian tuotannon vauhdittamiseen, toinen teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen ja kolmas uusiutuvan vetytalouden ratkaisuihin. Kaasuntuotanto päättyi alueella vuonna 1994, jonka jälkeen kaasukello on seissyt tyhjänä. Paraikaa VTT:llä käynnistyvät kolme strategista tutkimuskokonaisuutta ja postdoc-ohjelma ovat osa Suomen elpymisja palautumissuunnitelman REPowerEU:n toteutusta. Puhtaan energian tuotannon kasvattaminen ja raskaan teollisuuden perustavanlaatuinen muutos kulkevat käsi kädessä. Tämän vuoksi tutkimusteemat risteävät ja tutkimus kattaa arvoketjuja. Tiilinen kaasukello on kunnostettu vuonna 2022. Tiilinen kaasukello ja sen viereinen kaasukellon teräskehikko ovat muodostuneet Suvilahden alueen tunnusmerkeiksi.. Suomen yhtenä tavoitteena on tukea puhtaan energian ratkaisuihin keskittyvää tutkimusja kehitystoimintaa. Laaja kunnostustyö maksoi kaupungille lähes 20 miljoonaa euroa. Siksi tarvitaan sekä energiaettä materiaalitehokkuuden parannuksia mutta myös prosessien muuttamista hiilettömäksi. Mahdollista on, että aiemmin myrkyllisiä kaasuja sisältänyt kaasukello voidaan saada kulttuuritapahtumien vetonaulaksi mahdollisesti jo ensi vuonna. Suvilahden tiilimanttelinen kaasukello on rakennettu kaasutehtaan kaasusäiliöksi vuonna 1910. Puhtaan energian ratkaisujen kehittämiseen on myönnetty VTT:lle 22,8 miljoonan euroa. Tiilisellä kaasukellolla on huomattavan korkea rakennusja kulttuurihistoriallinen arvo, ja viereisen kaasukellon teräskehikon kanssa ne ovat muodostuneet Suvilahden alueen tunnusmerkeiksi. EU on käynnistänyt REPowerEU-suunnitelman, joka on osa elpymisja palautumistukivälinettä (RRF). Kaasukellon käytettävyyden parannushankkeen tarkoituksena on luoda tällä hetkellä tyhjillään olevaan tilaan toimivat ja turvalliset puitteet isompien kokoontumisten ja tapahtumien tarpeisiin. Rakennus on satunnaisessa tapahtumakäytössä, mutta rakennukseen saa tällä hetkellä kokoontua ainoastaan 60 henkilöä kerrallaan. Kaasukellon kokoontumiskapasiteetti nousisi parannusten myötä 880 henkilöön. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja sekä kotimaiseen käyttöön että vientiin, sanoo VTT:n Hiilineutraalit ratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen. Suvilahden kaasukelloon Helsingissä tapahtumatiloja lähes 900 henkilölle Helsingin Suvilahdessa sijaitseva vanha kaasukello halutaan muuttaa kulttuuritapahtumien järjestämispaikaksi. 11 VTT investoi puhtaaseen energiaan VTT käynnistää Euroopan Unionin rahoituksella Suomen kestävää kasvua tukevat tutkimuskokonaisuudet ja postdoc-ohjelman sekä investoi puhtaan energian infrastruktuuriin. – Nyt käynnistyvien 17,8 miljoonan euron tutkimushankkeiden kautta paitsi tähdätään merkittäviin päästövähennyksiin ja energiatehokkuuden parannuksiin, luodaan myös mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan
Kruunu eli valtiovalta holhoaa ja kontrolloi, ikään kuin kansalaiset eivät itse pystyisi ajattelemaan lainkaan. Jos markkinoille tuupataan yhtäkkiä merkittävästi aiempaa enemmän myytävää, on luonnollista, että kauppa ei mitenkään yhtäkkisesti lisäänny, ainakaan merkittävästi, vaan hinnat polkevat paikallaan ja asuntoja jää lopulta myymättä, kuten nyt on käynyt. Siis, jonka vuoksi hinnat ovat kohonneet. Näitä kahta kun ei voi erottaa toisistaan, kuten yleisessä tiedossa on. Kaavoitusta on yhtäkkiä viime vuosina lisätty merkittävästi muista syistä, lähinnä liikenneinvestointien vuoksi, samalla on aiheutettu asunnon omistajille suurta epävakautta ja epävarmuutta. 12 Teksti: Juha Ahola Kaavoitus, tuo ikuinen monopoli on säännöstely, jota yhteiskunta hallitsee ja hillitsee. Asuntoja on puskettu markkinoille sellaista vauhtia, että yksityishenkilöt päivittelevät päivittelemistään. Suurin ponnistus rakentamisprojektissa on lähes aina, juuri vääntö byrokraattien kanssa, onko kaava lainvoimainen, saako rakennusluvan ja ellei ole, saako poikkeusluvan. Muutos parempaan, eli yksilön vastuuta ja harkintaa kohden lisäävään suuntaan, tapahtuu hitaasti, jos tapahtuu, vuosikymmenten saatossa. Aivan muista syistä johtuen se on polkaissut käyntiin suoranaiset kaavoituskarnevaalit. Joku viisasteli ja totesi, että se on meillä tsaarinaikainen perinne. Asuntomarkkinat ovat häiriintyneet, tarjottavan määrän liiallisesta vyörymisestä markkinoille. Mikä neuvoksi. Ja juuri nyt nähdään valtiovallan vuosien kontrolloinnin seurauksena asuntomarkkinoiden tilanne ja tulos. Samaan aikaan talouden kokonaistilanne on maassa heikentynyt, muutamilla aloilla on menty syöksylaskua alaspäin, kun taas toisilla aloilla ylöspän. Kokonaisuutena suurta romahdusta ei ole tapahtunut. Suomalaisten yksityishenkilöiden omaisuus on pääsääntöisesti kiinni asunnoissa, lähinnä niissä asunnossa jossa itse asutaan. Hinnat ovat markkinoiden niukkuuden vuoksi nousseet ja nousseet, lähestulkoon koko ajan vuosikymmenestä toiseen. On siis valta ja sitä myöden myös vastuu. Nyt rakennusyhtiöitä kaatuu kuin sieniä sateella ja tiedotusvälineet uutisoivat sitä suurena ihmeenä, ja juuri rakennustoimialalta. Asuntojen tarjonnan niukkuus on siis nostanut hintatasoa jatkuvasti, ei siis se, että asunnot sinällään olisivat merkittävän arvokkaita, harvinaisia tai kovin ainutlaatuisia. Yhteiskunnalla on jälleen kerran vastuu, koska rakentaminen on osoitettu kaavoitusmonopolina yhteiskunnan vastuulle ja valtaan. Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, ja se puolestaan on osaltaan nostanut asuntojen hintatasoa. Sitä on erityisesti edellytetty, kunnissa, joiden alueiden läpi soljuu metro tai muu suurempi yhteiskunnan rahoittama liikenneinvestointi. Se oli valmis, mutta ainuttakaan asuntoa ei oltu myyty, ei rakentamisen vaiheessa eikä vielä valmistumisen jälkeenkään. Ainoa helpotuksen tuulahdus juuri näin loppukevään päivinä on, että korkotason uskotaan nyt laskevan. Ihmiset ovat oppineet luottamaan asuntoon varmana sijoituskohteena. Markkinat eivät toimi. Kestää ja kestää. Kaavoitus on laahannut kehityksen perässä jo vuosikymmeniä. Taka-Töölössä Helsingissä hyvällä paikalla jokunen kuukausi sitten kokonainen kerrostalo seisoi autiona tyhjyttään. Juuri hillitsemistä se onkin ollut, jo vuosikymmeniä. Monella suomalaisella on nykyisin myös sijoitusasuntoja ja yhä lisääntyvässä määrin sekä loma-asuntoja, perinteisistä kesämökeistä lomakeskusten loma-asuntoihin, kotimaassa ja ulkomailla. Pieni väliveto byrokratialle siis sallittu! Väkeä pakkaa muuttamaan Uudellemaalle ja pääkaupunkiseudulle jatkuvasti yhä enemmän, samalla asuntojen tarjonta on ollut niukkaa tai liian vähäistä vuosikymmenet. Samalla yksityishenkilöiden omistamisen turva, lähinnä omaan asuntoon, on heikentynyt merkittävästi hintatason alentumisen ja myyntialttiuden huononemisen vuoksi. Inflaatio etunenässä. Nyt yhtäkkiä yhteiskunta on muuttanut kurssia. Välihuutona esityksessä tosin on, että näin on meneteltävä, ellei hakemukseen liity jotain merkittävää poikkeamaa. Nykyinen hallitus onkin juuri nyt puuttunut tähän, ja tuo lain eduskuntaan, jonka mukaan rakennuslupahakemus on käsiteltävä ja päätös annettava kolmessa kuukaudessa. Kesäkuussa Euroopan keskuspankki ilmeisesti alkaa laskea korkotasoa, ja ennustettavissa on ehkä noin kahden prosenttiyksikön n ?Kiinteistö&Energia analyysi Onko Suomen kansallisomaisuus vaarassa?. Erityisesti pääkaupunkiseudulla. Käytännössä se on ilmentynyt niin, että asuntoja on päästy vuosikymmenten aikana rakentamaan liian vähän
Vuosikymmeniä suomalaiset rehvastelivat merkittävän korkeatasoisella rakentamisen laaadulla. Hämmästys oli suuri, kun Helsingin Sanomat uutisoi julkisen sektorin työntekijämäärän kasvaneen 10 prosentilla viime vuosina. Vanhan asunnon myynti ja uuden ostaminen, ei siis ole nyt oikein ajan henki. Kaavoitusbyrokratiasta on tullut maan tapa. Mitä tästä opimme. Jos näin on lähellekään, on masentavaa, että esimerkiksi juuri kaavoitus eli paikat rakentamiselle, toimii näin impulsiivisesti ja pääosin passiivisesti ilman tulosvastuuta. Tulee mieleen 1990-luvun kahden asunnon loukkuun pudonneet. Myös valtion konttoreissa ja laitoksissa ja kyettävä samaan. Huh! Juuri nyt ei näytä onneksi näin pahalta, yleinen taloustilanne ei ole romahtanut, pientä taantumaa on, työllisyystilanne on kohtalainen ja inflaatio ollaan saamassa kuriin. Erityisesti juuri nyt asunnon vaihtaminen on aniharvan mielessä. Kauppa ei käy, ja asuntojen hintoihin kohdistuu alennuspaine. Se ilmeisesti on jonkunlainen piristysruiske myös siihen, että asuntomarkkinat alkavat toipua. Mihin se laatu hävisi yhtäkkiä. Ja mistä syystä, syytä ei ole, on vain byrokraatit, kaavoitusvalmistelijat ja viime kädessä päättäjät, jotka eivät ole olleet ajan tasalla tehtävissään ja toimissaan vuosikymmeniin. Tätä systeemiä vei eteenpäin pääministeri Juha Sipilä. Ei väkeä ja asukkaita kuitenkaan ole niin paljon Suomessa, että ne yhtäkkisesti ostaisivat 10 -kertaisen määrän asuntoja aiempaan verrattuna. Uusia kohteita ei päästy aloittamaan, moneen vuoteen, ei sitten millään, ainakaan mitenkään merkittävästi. Määrä voi olla suurempikin, riippuen siitä mistä kohtaa Suomea asiaa tarkastelee. Jo vanha näkemys on ollut, perustuuko faktaan, jää epävarmaksi, että Suomen julkinen sektori on niin suuri, että sillä kyettäisiin pyörittämään 25 miljoonan asukkaan valtio. Resurssit kuitenkin valtiovallan edustajilla ovat varsin runsaat. Ostivat kalliilla velkarahalla uuden asunnon, vanha oli myymättä ja sen arvo romahti, lopputulos oli ettei perheellä ollut juuri kumpaakaan asuntoa omistuksessaan hetken kuluttua, ei uutta eikä vanhaa. Rakentamisen laatu on myös yksi erityinen tarkastelukohde Suomessa. Yhtäkkinen byrokratian herpaantuminen on sotkenut koko asuntomarkkinan. Nyt niitä yhtäkkiä nousee vähän joka puolelle ja kaikki tulisi saada myös kaupaksi. Kuva: Pexels. 13 koron lasku jollain aikavälillä. Yksityishenklöiden koti talouksiin kohdistuu suuria paineita, kun asuntojen hintataso merkittävästi vaihtelee tai sitten ne eivät käy kaupaksi lainkaan. Sitä ei voida edellyttää vain yksityiseltä sektorilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Byrokratia kahlitsee, estää markkinoiden toimintaa, ja maksaa valtavasti. Nyt näyttää, että tällainen sesonki on menossa ehkä toista tai kolmatta vuotta ja ainakin tämä kuluva vuosi ehtii kulua, ennen kuin asuntomarkkinat elpyvät tai toipuvat. Nyt asuntomarkkinaa sekoittaa lähinnä suuri uusien asuntojen markkinoille tulo. Pääomat tipahtivat, asunnot menettivät arvoaan ja pankki kiskoi korkeita korkoja. Nyt parvekkeet tippuvat uusista asunnoista ja vesi lirisee sisään vastavalmistuneissa kerrostaloissa. Myös kaavoituksen tulee toimia markkinaehtoisesti, eli että rakentamisen mahdollisuus on olemassa jokseenkin aina, eikä umpinurkkia pääse syntymään kuten asuntojen rakentamisessa vuosikymmenten ajan markkinoiden toimivuuden näkökulmasta on käynyt. n Onko Suomen kansallisomaisuus vaarassa. Tarkoitus kun on ollut nimenomaan pienentää byrokraattien määrää, ja lisäksi yhden uuden säädöksen säätämisen jälkeen poistaa vähintään kaksi vanhaa kokonaan pois. Laatu on kaukana. Byrokratian on taivuttava nopeampaan ja vastuullisempaan toimintaan. Joka tapauksessa juuri yksityishenkilöihin kohdistuvat toimet asuntomarkkinoilla ja sitä myöden ne ovat haavoittavia. 1990-luvulla asuntomarkkina romahti talouden romahtamisen seurauksena
14 Ilmastotavoitteet ajavat energiayhtiöitä luopumaan polttamalla tuotetusta kaukolämmöstä. Suosio perustuu kilpailukykyiseen hintaan ja luotettavuuteen. Teksti: Eero Wihuri K aukolämpö on edelleen suosituin lämmitysmuoto maassamme. Viime vuonna kaukolämpöä eri paikkakunnilla tuottavat energiayhtiöt alkoivat enenevässä määrin investoimaan sähkökattiloihin. Erilaisten lämpöpumppujen määrä kasvaa sekä kiinteistöissä että kaukolämmityksessä. Kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Espoo luopui kokonaan hiilen poltosta – lämmöntuotanto perustuu hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin Lämpöä sähköllä ja hukkalämmöllä. Energiateollisuuden kaukolämmön vuositilastojen mukaan sähkökattiloiden osuus lämmöntuotannosta oli vuositasolla kaksi prosenttia. Sen osuus on Energiateollisuus ry:n keräämien tietojen mukaan asuinja palvelurakennuksissa 45 prosenttia. Tilastot myös osoittavat, että sähkön ja lämmön kulutuspiikit osuvat samoille päiville. Kaukolämmön tuotantotavoissa on kuitenkin tapahtumassa muutos, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Sähkökattiloilla tuotetaan kaukolämpöä silloin, kun sähköä on edullisesti tarjolla. Ilman kaukolämmön korkeaa osuutta sähkön kysyntäja hintapiikit olisivat huomattavasti nykyistä korkeampia ja sähköjärjestelmän toimitusvarmuuden rakentaminen vastaavasti kalliimpaa. Samalla kaukolämpö tasoittaa sähkön hintakuoppia ja lisää näin uuden rakennettavan sähköntuotannon kannattavuutta. Sähkökattiloihin investoidaan kuitenkin koko ajan lisää, ja niiden tuotannon odotetaan kasvavan. Kaukolämmön vuorovaikutus sähköjärjestelmän kanssa tasoittaa sähkön hintavaihteluita
15 – Kaukolämmön yhteydessä voidaan tuottaa merkittävästi nykyistä enemmän joustoa ja hintavakautta sähköjärjestelmään. Laitoksen käyttöönotto auttaa osaltaan korvaamaan fossiilisten ja biopohjaisten polttoaineiden käyttöä. 50 megawatin sähkökattila Fortum rakentaa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle. Lämpöakusta lämpö puretaan tarvittaessa kattamaan kaukolämmön kysyntäpiikkejä. Uutta tässä on se, että jäljellä olevia päästöllisiä polttoaineita ei enää korvata bioenergialla, vaan sähköllä ja hukkalämmöillä. Nuijalan laitos kattaa valmistuttuaan noin 10 prosenttia koko sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista. Hiilivoimala kiinni Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkko on hyvä esimerkki menossa olevasta muutoksesta. Fossiilisten poltto loppuu lähes kokonaan lähivuosina. Rakennettavan Nuijalan laitoksen lisäksi sähkökattiloiden ja lämpöakun yhdistelmä on jo käytössä Suomenojan laitosalueella, ja vastaava yhdistelmä on rakentumassa myös Kirkkonummen Kolabackenin datakeskusalueelle. n Espoon kaukolämmön tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Microsoftin datakeskusten tulevien hukkalämpöjen talteenoton avulla kaukolämmöntuotanto muuttuu kokonaan hiilineutraaliksi. Lähivuosien siirtymäaikana kylmimpien ajankohtien lämmönja samalla sähköntuotanto varmistetaan kaasulla, jota Suomeen saadaan LNG-terminaalin ja Balticconnector-kaasuputken kautta. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli 63 prosenttia, ja yksikön sulkemisen myötä luku kasvaa merkittävästi. Sähkökattilalla lämmitetty vesi voidaan myös ohjata suoraan lämpöakkuun. Kattilalla veden lämpötilaa voidaan nostaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi ajankohtina, jolloin sähkö on edullista ja hyvin saatavilla. Sähkökattilan kapasiteetti otetaan käyttöön vaiheittain sähkönsiirron alkuvaiheen rajoitusten vuoksi. Hiilen käytöstä luopuminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Lämpöakkuun varastoitu lämpöenergia vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä. Noin 26 miljoonaa euroa maksavaa laitosta voidaan käyttää tehostamaan koko kaukolämpöverkon toimintaa, sillä sähkökattilasta on mahdollista purkaa lämpöä suoraan verkkoon ja lämpöakkua voi ladata suoraan kaukolämpöverkosta eri puolilla verkkoa tuotetulla CO2-vapaalla lämmöllä. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, jonka ansiosta tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Päätöksen myötä Fortumin lämmitysja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuosi ennakoitua aiemmin. Kolmen paikkakunnan kaukolämpötuotannosta vastaava Fortum sulki huhti-toukokuun vaihteessa viimeisen hiilivoimalan. Vuonna 1977 käynnistyneen hiiliyksikön kaukolämmön tuotantoteho oli 130 megawattia ympäristövaatimusten mukaisesti. Sähkökattila-lämpövarasto-yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli jo 63 prosenttia. Lisäksi Espoon Hepokorven datakeskusalueelle rakennetaan sähkökattilat. Laitos vähentää tarvetta käyttää nykyistä fossiilista huippukapasiteettia, ja lämmön varastointi pienentää tarvetta investoida uuteen huippukapasiteettiin. Tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26. Kuva: Fortum. Kun lämmöntalteenotto Microsoftin tulevista datakeskuksista Kirkkonummella ja Espoossa käynnistyy, kaasun käyttö korvataan datakeskusten hukkalämmöillä. Energiantuotannossa bioenergian käyttö kääntyy vähitellen laskuun, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Sähkön tuotantoteho on 68 megawattia. Niiden odotetaan tuottavan asteittain noin 40 prosenttia asiakkaiden vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta
Lisäksi myös turpeen ja puupolttoaineiden käytön kannalta tämä tarkoittaa vuositasolla jopa 600 rekkakuormaa vähemmän. Kaukolämmön lisäksi Kotkan Energia toimittaa teollisuuden tarpeisiin höyryä, sähköä ja maakaasua. Yhtiöllä on suunnitteilla useita kehityshankkeita, joista yhtäaikaisesti lämpöpumppulaitoksen kanssa on meneillään Hovinsaaren voimalaitoksen yhteyteen liitettävä sähkökattila. 16 Hukkalämpö kattaa jopa 20 prosenttia kaukolämmön tarpeesta Kotkassa Kotkan Energia tavoittelee täysin hiilineutraalia energiantuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Laitos vähentää Kotkan Energian kaukolämmöntuotannossa merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Lämpöpumppulaitos tulee tuottamaan hukkalämmöllä 15–20 prosenttia koko Kotkan kaupungin kaukolämmön tarpeesta. Laitos valmistuu suunnitelmien mukaan kesällä 2025, ja sen käyttöönotto on arvioitu olevan elo-syyskuussa Lämpöpumppulaitos ei ole ainoa Kotkan Energian askel kohti hiilineutraaliutta. otkan Energia on Kotkan kaupungin omistama energiakonserni, joka tarjoaa monipuolisia energiapalveluitaja tuotteita. Hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon jalostava lämpöpumppulaitos on yhtiön seuraava askel hiilineutraaliuden tiekartalla. Tämä vähentää Kotkan Energian hiilidioksidipäästöjä 8621 tonnia vuodessa, mikä vastaa jopa 15 000 ihmisen edestakaista lentoa Müncheniin. Lämpöpumppulaitos on kooltaan noin 700 neliötä ja sisältää kahdeksan lämpöpumppua, jotka jalostavat tehdasintegraatin käsitellyistä jätevesistä tulevan matalalämpöisen hukkalämmön 90-asteiseksi kaukolämmöksi. Vuonna 2023 yhtiö hallinnoi 2283 kaukolämpöliittymää ja myi kaukolämpöä yhteensä 372 GWh edestä. Kuva: Kotkan Energia. AmbiHeat-laitos tulee tuottamaan hukkalämmöllä 15–20 prosenttia koko Kotkan kaupungin kaukolämmön tarpeesta
Fortum vastaa kiinteistön lämmityksen jatkuvasta optimoinnista, lämmitykseen liittyvästä tuesta mahdollisissa ongelmatilanteissa sekä laitevalmistajan takuista. Hän ottaa esimerkiksi Tampereen tilanteen. Lämmönjakokeskuksen voi hankkia myös kuukausimaksulla, eli taloyhtiön ei tarvitse tehdä kerralla suurta investointia. Asiantuntijan mukaan monessa taloyhtiössä juuri nyt olisi hyvä hetki uusia lämmönjakokeskus. Aikapommi tikittää monen taloyhtiön lämmönjakohuoneessa Lämmönjakokeskuksen voi modernisoida mihin vuodenaikaan vain, mutta otollisin hetki on lämmityskauden ulkopuolella. Lämmönjakokeskuksen modernisointi on yksi taloyhtiöiden edullisimmista energiaremonteista, joten sitä ei kannata viivyttää edes taloudellisesti tiukempina aikoina. Nyt olisi erityisen hyvä hetkiä uusia lämmönjakokeskus, sillä uudisrakentamisessa on hiljaisempaa, eikä laitteiston suunnittelussa ja mitoittamisessa ole ruuhkaa, Manner vinkkaa. Lämmönjakokeskus taloyhtiön lämmönjakohuoneessa pitää uusia määräajoin. Uudistetulla palvelulla saavutettava säästö kokonaislämmityskustannuksista on keskimäärin viisi prosenttia. Moderniin lämmönjakokeskukseen voidaan yhdistää myös älykäs ohjaus, joka tehostaa energiansäästöä. Taloyhtiöt saavat uuden palvelun käyttöön kuukausimaksulla, joka kattaa palvelumaksun sekä tarvittavat laitteet osamaksulla. – Ei niitä todellisuudessa vaihdeta sitä tahtia, eli kyllä taloyhtiöissä on korjausvelkaa. Kaukolämpöveteen on lisätty vihreä väriaine, joka paljastaa siirtimen sisäisen vuodon. Kuva: Tampereen Energia. Se mahdollistaa kaukolämmön tehon rajoittamisen eikä vaadi huoneistokohtaisia antureita. Tällöin lämpimään käyttöveteen voi päätyä kaukolämpövettä. – Paritalokokoluokassa puhutaan karkeasti kymppitonnista ja kerrostaloissa kahdestakymmenestätuhannesta eurosta ylöspäin riippuen rakennuksen koosta ja lämmönsiirtimien lukumäärästä. Käyttötehon tasoa lasketaan heti palvelun käyttöönoton yhteydessä. Mannerin mukaan käytössä olevia lämmönjakokeskuksia on Tampereella noin 6 000. – Taloyhtiöille mitoitetut keskukset räätälöidään aina taloyhtiön tarpeisiin, joten toimitus voi kestää jonkin aikaa. Toisaalta moderni lämmönjakokeskus auttaa myös säästämään, sillä vanhentunut laitteisto käyttää lämpöä tehottomasti, toteaa Tampereen Energian liiketoimintajohtaja Paavo Pietikäinen. Kaukolämpölaitteistot ovat pitkäikäisiä, mutta eivät ikuisia. Nyt uusittava lämmönjakokeskus kestää helposti seuraavat 20 vuotta. 17 Lämmityksen optimointi tuo taloyhtiöille säästöjä Fortum on kehittänyt taloyhtiöille lämmityksen optimointipalvelun. Yksi taloyhtiön arjen kannalta ikävimmistä tilanteista on, jos lämmönjakokeskuksen käyttövesisiirrin rikkoontuu. Tällöin tekoäly optimoi taloyhtiön lämpötilaa jatkuvasti samalla, kun se ohjaa käyttöveden ja tilojen lämmitystä eri vuorokaudenaikoihin. Hänen mukaansa nyt uusittava lämmönjakokeskus kestää helposti seuraavat 20 vuotta. – Parhaimmillaan taloyhtiö voi saada jopa 10 prosentin säästön lämmityskuluihinsa, Paavo Pietikäinen kertoo. – Taloyhtiön ei kuitenkaan kannata odottaa aivan viime metreille. Kun laitteisto modernisoidaan ennakoidusti, vältytään yllättäviltä ongelmatilanteilta ja käyttökatkoilta, kertoo Tampereen Energian asiakaslaitepäällikkö Pasi Manner. Lämmityksen optimointi säätää rakennuksen lämmitystä ulkolämpötilan ja sääennusteen mukaan. Lisäksi algoritmi opettelee taloyhtiön kulutuskäyttäytymistä ja tasaa kiinteistön kulutuspiikkejä ennakoivalla lämmönsäädöllä. Lämmönjakokeskuksen tyypillinen tekninen käyttöikä on noin 20–25 vuotta. Lisäkustannusten välttämiseksi keskus kannattaa siis uusia hyvissä ajoin, Pasi Manner muistuttaa. Hänen laskelmiensa mukaan teknisen käyttöikänsä päässä olevia laitteistoja pitäisi vaihtaa vuosittain noin 250 kappaletta. Lämpimän käyttöveden käyttö talousvetenä tulee estää, kunnes uusi lämmönjakokeskus on saatu asennettua. Akuuteissa tilanteissa lämmönjakokeskukseen voidaan asentaa tilapäinen osa, mutta se on turhaa rahanmenoa
18 O ulun yliopisto ja PVO-Vesivoima kehittivät yhdessä uudenlaisen turbiinisäätäjän, jolla pystytään säätämään vesivoimalaitosten sähköntuotantoa aiempaa huomattavasti tarkemmin. Nyt näillä yksittäisillä koneistoilla voidaan tukea taajuuden vakautta ja aiemmin käyttöön otettu jokisäätöautomatiikka on taustalla tehostamassa säätövoiman tuotantoa, Tommi Hansen-Haug kertoo. Tarkkuuden lisäksi se säästää koneistoa kulumiselta. Tätä tehdään digitalisaatiota hyväksikäyttäen. Vesivoima on merkittävin säätövoiman tuottaja. Olemme tehneet kehitystyötä pitkään ja systemaattisesti. Välttämätön kehitysaskel Uusi turbiinisäätäjä on PVO:n mukaan välttämätön kehitysaskel, koska kantaverkkoyhtiö Fingrid otti vuoden 2023 aikana käyttöön uudet kriteerit, joilla voimalaitokset voivat osallistua sähkömarkkinoilla niin sanottuun reservimarkkinaan. Jokisäätöautomatiikka ja yliopistoyhteistyössä tuotettu turbiinisäätäjä ovat esimerkkejä vesivoiman jatkuvasta kehitystyöstä. Koneoppimista hyödyntävä innovaatio on sen kehittäjien mukaan maailman kehittynein vesivoimalle tarkoitettu turbiinisäätäjä. – Meille on myös tärkeää varautua energiavarastoratkaisuilla, jotka vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Koneoppimista hyödyntäen se identifioi sähköverkon taajuuden hallitsevia vuorovaikutuksia ja sopeuttaa turbiinin liikkeet tarkasti niihin. Yliopistotutkija István Selekin mukaan uusi turbiinisäätäjä edustaa maailman huippua erityisesti vakauttavilta ominaisuuksiltaan. Joustavan sähkön tuotannon varmistamiseksi PVO-Vesivoima pilotoi Iijoen Kierikkiin ultrakondensaattoreilla toteutettavaa energiavarastoa, ja Kemijärvellä on aloitettu selvitys sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuudesta. Reservimarkkinaan osallistuminen vaatii vesivoimaloiden koneistoilta jatkuvaa reagointia, jotta sähköverkon taajuus saadaan pidettyä vakaana. Oulun yliopistosta kehitystyössä olivat yliopistotutkija István Selek ja väitöskirjaa aiheesta tekevä Joni Vasara älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksiköstä. Meille suurin etu syntyi siitä, että saimme käyttöömme säätöteorian ja matematiikan ylivoimaisen osaamisen yliopiston puolelta. Sen on tarkoitus korvata vanhemmat versiot portaittain. – Tällainen yhteistyö on vesivoiman tuotannossa erittäin harvinaislaatuista, sillä uusien laitteiden kehitystyö tilataan yleensä kaupallisilta yhteistyökumppaneilta. Yhteistyö on esimerkki poikkeuksellisesta tuotannonkehityksestä, jossa akateeminen osaaminen ja yksityisen yrityksen panos tuottavat suoraan tuotantoon soveltuvan ratkaisun. Keksinnölle saataneen patentti todennäköisesti kuluvan vuoden aikana. Aikaisemmat versiot turbiinisäätäjästä ovat jo käytössä kaikilla PVO-Vesivoiman omilla voimalaitoksilla Iijoella, Kokemäenjoella ja Kemijoella. PVO-Vesivoima on hakenut turbiinisäätäjälle patenttia tämän vuoden maaliskuussa. Säätäjiä on käytössä yhteensä 15 kappaletta Kehitystyön ansiosta PVO-Vesivoima on ainoa pohjoismainen yhtiö, joka on tähän mennessä läpäissyt kantaverkkoyhtiöiden uudet kiristyneet säätövaatimukset jokivoimalaitoksissa tyypillisesti käytettäville Kaplan-turbiineille. Heiltä löytyi myös ymmärrys siitä, miten teoria jalkautetaan ratkaisuksi asti, PVO-Vesivoiman käynnissäpidon asiantuntija Tommi Hansen-Haug kiittelee. Mitä enemmän sähköä tuotetaan tuulella ja auringolla, sitä monimutkaisempaa on reservisähkön tuottaminen, sillä kulutuksen lisäksi myös sähkön tuotanto vaihtelee yhä enemmän. n Turbiinisäätäjä parantaa vesivoiman säätövoimaa Joni Vasara ja Istvan Selek sekä Elisa Konttila Fingridiltä ovat valvoneet uuden turbiinisäätäjän testejä.. Kehitystyö käynnistyi jo vuonna 2017. Uusin, patentoitava versio turbiinisäätäjästä on testausvaiheessa, ja odottaa Fingridin hyväksyntää ennen tuotantokäyttöön siirtymistä. Modernisoituja vesivoimalaitoksia kehitetään jatkuvasti huomioimaan entistä enemmän ympäristöarvoja sekä vastaamaan paremmin sähköverkon tarpeisiin
• Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti. 040 900 7651 Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Tieteellisesti tutkittu ja todistettu Pitkää ikää putkillesi Suomessa jo vuodesta 1999. – pitkää ikää putkillesi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet
20 Aurinkovoima kiinnostaa enenevässä määrin taloyhtiöitä, koska paneelien hinnat ovat laskeneet ja niiden sähkön tuottokyky on parantunut. Teksti: Eero Wihuri R eilut 40 vuotta sitten pieni poika katseli innoissaan ihmeellisen näköisiä levyjä. Ne olivat väriltään syvän sinisiä, ja niissä oli metallinen kehys. Yksi levy oli aika painava, mutta isän avustuksella levyjen kantaminen onnistui. Levyt asennettiin kesämökin katolle, ne olivat aurinkopaneeleita ja ne sähköistivät 1950-luvulla rakennetun kesämökin. Aurinkovoiman avulla taloyhtiö voi vähentää ostettavan sähkön määrää Aurinkovoima yhä kannattavampaa taloyhtiöille