Rakennusalalla huutava pula työnjohtajista. Kiinteistö Nro 4/2018 | 6,70 & energia Rakennusbuumi päällä Älytekniikka tehostaa jätehuoltoa Kuopio rakentaa rivakkaa tahtia – joka vuosi 800 uutta asuntoa Suomessa noin 30 miljoonaa ikkunaa, puolet huollon tarpeessa Kiinteistöväki koolla Tampereen messuilla Sähkön hinta liki tuplaantunut parissa vuodessa Mistä miljardit rakentamiseen
Aukioloajat ja yhteystiedot: www.ido.. TILAAN KUIN TILAAN Laaja mallisto ja erilaiset asennusratkaisut helpottavat valintaa. Helpompi pitää puhtaana , vähemmän likaa ja bakteereja. IDO Glow -wc:t on valmistettu Tammi saaren tehtaallamme. MODERNI FIKSU HELPPO UUSI IDO GLOW Katso asennusvideot ido.. /ammattilaiset INFO GLOW KOTIMAINEN KYLPYHUONESARJA #idoglow www.ido.fi/glow Käytettävyys, laatu ja helppo asennus tekevät IDO Glow’sta luotettavan valinnan. TUTUSTU TUOTTEISIIN LIVENÄ: IDO Kylpyhuonenäyttely, Kaupintie 2, Helsinki. Joustava asennus joko ruuveilla tai kannakkeilla. MODERNIT JA LUOTETTAVAT Wc:issä uusi design ja Smart-lasite. Perinteisessä wc:ssä on huuhtelukaulus.. Huuhtelutehojen säätö ja huuhtelumekanismin huolto hoituu käden käänteessä. Täysin huuhtelukaulukseton Rimfree-ratkaisu löytyy standardina kaikista Glow-wc:istä. TYYLIKKÄÄT JA SULAVALINJAISET Uudet, kulmikkaat altaat täyden tävät malliston. Valikoimasta löydät sopivan wc:n niin suureen kuin pieneenkin kylpy huoneeseen. IDO GLOW RIMFREE ® – HYGIENIA STANDARDINA IDO Glow Rimfree ® -wc:ssä ei ole huuhtelukaulusta, mikä tekee siitä hygieenisemmän
Nauti mukavuudesta, säästä energiaa ja pienennä asuntosi hiilijalanjälkeä. Se on helppo tehdä älypuhelimen ja bluetooth yhteyden välityksellä. Danfoss Eco™ on markkinoiden tarkin patteritermostaatti, joka reagoi sisälämpötilan muutoksiin nopeasti. 30% energiansäästöt* Jopa Lue lisää smartheating.danfoss.?/danfoss-eco *k es kim ää rä in en Eu ro op p ala in en en er g ia n sä äs tö p ot en tia ali See how tomorrow’s solutions are ready today visit www.danfoss.com. Uuden sukupolven Danfoss Eco™ patteritermostaatti tuo lämpötilan hallittavuuden uudelle tasolle! Danfoss Eco™ on itsenäinen, elektroninen termostaatti, jota voi käyttää kuten perinteistä termostaattia käsipyörästä säätämällä tai käyttämällä ajastustoimintaa. Econ edistyksellisiä ominaisuuksia ovat: • Suuri digitaalinen lämpötilanäyttö • Tarkka säätö • Ajastusmahdollisuus kalenteritoiminnolla • Venttiilin herkistämistoiminto • Min/max lämpötilan rajoitus • Tuuletustoiminto • Mukautuva oppimistoiminto • Ilmainen apps: Danfoss Eco (Android / iOS) ja intuitiivinen käyttöliittymä • Helppo ja nopea asentaa
Järjestelmä mahdollisti sopivan ilmanvaihdon säätämisen, joten sopivaa ilmankiertoa haettiin jonkin aikaa. Vähemmän korjausta . 44 Energiamarkkinat ovat ison muutoksen edessä. 56 Suomen rakennuskannassa on arviolta noin 30 miljoonaa ikkunayksikköä. 52 Maalämpöön siirtyminen koetaan usein liian haastavaksi. Korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 27 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna. Sivu 70 6 Pankkeja ja asunnonostajia on varoiteltu asuntosijoittajien tuomasta riskistä taloyhtiöissä. 35 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan edelliseen vuoteen verrattuna. Vaaditaan uusia avauksia ja toimintojen kehittämistä. Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen. Lisäksi ovien lukitusten muuttuessa harjoittelemme erilaisia taktiikoita päästä sisään huoneistoon, selvittää Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palomestari Antti Korhonen. Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöiden odotukset korjausrakentamisen suhteen vuodelle 2018 tuntuvat nyt varovaisemmilta kuin syksyllä 2017. Näitä ovat esimerkiksi kevyemmällä varustuksella, kuten jauheja nestesammuttimilla sammuttamista. 75 Keski-Suomen helmenä tunnettu Jyväskylä voi hyvin. Tässä tukikohdassa työskentelee neljä Museoviraston vakituista rakennuskonservointija restaurointialan ammattilaista, jotka jakavat tarvittaessa ammattitaitoaan myös Seurasaaren ulkopuolisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Ilman lainaa ei rakenneta. 84 Isännöitsijäntodistukset ja osakekirjat ovat jatkossa digitaalisessa muodossa. Tampereen keskustan elinvoima hypähti, kun Kauppakeskus Ratina avattiin kuukausi sitten. Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin tulokset eivät ennakoi korjausrakentamiseen kasvua kuluvalle vuodelle. Elinvoimatulokset . 26 Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa satsataan tuulivoiman lisäksi nyt myös aurinkoenergiaan. Helsingin keskusta on tyhjien liiketilojen vähäisyydessä Suomen toiseksi paras. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi runsaat 1700 taloyhtiöiden edustajaa, joista lähes joka kuudennella oli alkuvuonna 2018 käynnissä korjaushanke taloyhtiössään. Asumishaitat olivat kaiken kaikkiaan hyvin pieniä. 70 Taloyhtiöissä on yhä enemmän erilaisia valvontajärjestelmiä. Sivu 34 Monet valvontakeinot – Yleisimpiä valvontakeinoja ovat ovipuhelinjärjestelmät, joiden avulla voidaan kommunikoida portaikon ulko-ovelta huoneistojen vastaanottolaitteisiin ja päästää luvalliset kulkijat sisälle. Niistä yli puolet on tällä hetkellä huollon tarpeessa. Sen sijaan vuodelle 2019 taloyhtiöiden korjauksiin on odotettavissa hienoista kasvua pääkaupunkiseudulle ja ItäSuomeen. Mistä rakennusbuumin rahoitus. 12 Syksyllä kuullaan, mitä ilmastotavoitteita edistäviä kieltoja ja/tai kannusteita hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäviksi. Miltei 90 prosenttia vastaajista arvioi, ettei taloustilanteella ole vaikutusta heidän yhtiönsä korjaushankkeiden toteutumiseen. Monella taloyhtiöllä on käytössään myös automaattiset valaistusjärjestelmät, joissa valot syttyvät valaistusjärjestelmän ilmaisimien havaittua liikettä taloyhtiön tiloissa, kuten porraskäytävissä, autotalleissa ja kellareissa. 24 Valaistus lisää taloyhtiöiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Niistä yksi on niin kutsuttu kuumaharjoitus eli harjoitus tulen kanssa. Valvontaan kuuluvat myös oviautomatiikkajärjestelmät autotallin oviin ja portaikkojen ulko-oviin sekä paloilmoitintai palovaroitusjärjestelmät, selvittää Ajan Lukko Oy:n turvallisuusinsinööri Esa Karjalainen. 40 Kuopiossa rakennetaan rivakkaa tahtia, koska kaupungin väkimäärä on ollut jo pitkään kasvussa. 48 Kiinteistöalan ammattilaiset olivat koolla uusilla Real Estate Expo -messuilla Tampereen Messukeskuksessa. Vuonna 2009 valmistunut rakennuskonservointikeskus muodostaa suljetun pihapiirin Seurasaaren ulkomuseoalueen ja saaren eteläkärjen välissä. 18 Helsingin Seurasaaren ulkomuseon rakennuksia säilytetään ja korjataan vanhaa kunnioittaen. Asunto-osakeyhtiö Jalmarin-Salpa vaihtoi kaukolämmön maalämpöön ja säästää siinä reilusti. 78 Suomen ympäristökeskus ja Pirkanmaan Jätehuolto kehittävät Suomen olosuhteisiin soveltuvaa painoperusteista jätemaksujärjestelmää. Oulun keskustan elinvoima harppasi vuodessa Suomessa eniten (+ 8,55 %). Tampereella kasvu oli toiseksi vahvinta (+ 7,97 %). Uusia asuntoja nousee kuin sieniä sateella. 30 Kuluneen kevään aurinkoinen ja vähäsateinen sää on nostanut osaltaan sähkön hintoja. Keskustaravintoloiden määrä Tampereella nousi 367:ään, mutta silti Helsingin keskustassa ravintoloita on lähes kaksinkertainen määrä. 66 iLOQ Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen elektronisen lukitusjärjestelmän, joka muodostaa tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Suosituin on kuvaovipuhelin. Sivu 18 Maalämpö pohdituttaa – Alunperin taloyhtiön hallitus ja asukkaat epäilivät sitä, onko päätös maalämpöön siirtymisestä kannattava. Kuvaovipuhelin on samanlainen järjestelmä, mutta siinä saadaan myös kuvaa ulko-oven kutsupainiketaulun kameralta. Nykyään pyritään harjoittelemaan myös täydentäviä sammutusmenetelmiä. 34 Taloyhtiöissä paloturvallisuuden ongelmia ovat kiinteistöhuollon tavoitettavuus ja puutteellinen pelastussuunnitelma. 20 Seurasaaresta löytyvä Karunan kirkon kellotapuli saa uuden paanukatteen. Kaksi harjoitusta on niin kutsuttuja kylmäharjoituksia, jossa harjoittelijan näkö peitetään esimerkiksi hupulla tai pussilla ja hänen tulee selviytyä tilanteesta ilman näkyvyyttä. 72 Europress on kehittänyt tuotteisiinsa älytekniikan, jonka avulla vähennetään päästöjä ja helpotetaan huoltotoimia. Energiatehokas, aikaohjattu ja liiketunnistimella varustettu valaistus maksaa itsensä pian takaisin. Mikkelissä on suhteellisesti vähiten tyhjiä liiketiloja Suomes. Sivu 52 Savusukellusharjoituksia – Savusukellusharjoituksia Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on kolme kertaa vuodessa. Asuntoihin asennettiin pieniä lämpöantureita. Lappeenrannassa on 2018 palkittu kaupunkikeskusta: Elinvoima nousi vuodessa vahvasti (+ 6,60 %), vaikka jäljelle jää tyhjääkin liiketilaa. Lämmön tuoton osalta säästön suuruutta on vaikeampi arvioida, koska siinä pitää huomioida myös sähkönkulutus, kertoo Karakallion Huolto Oy:n isännöitsijä Henry Brask. Ulkomuseon rakennuskokoelman hoidosta vastaa Museoviraston restaurointiyksikkö. Ryhmään kuuluu kolme konservaattoria ja yksi restaurointimestari, kertoo Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta. 4 P uhuvat päät S isältö 4 / 18 Seurasaaren ulkomuseo – Seurasaaren ulkomuseo on harvinaisuus, jonka hoito kuuluu ammattilaisille. Kustannukset joka tapauksessa laskivat ja ovat vakioarvoissa läpi vuoden. 82 Rakennusalalla on tällä hetkellä huutava pula kokeneista rakennusmestareista. 62 Kiinteistöjen kosteusvaurioita löytyy yhä enemmän muun muassa ihmisten valppauden ja lisääntyneiden kuntotutkimusten takia
Vauhti on nyt liian kova, malttia ja harkintaa tarvitaan nykyistä enemmän. Toiseksi yleisin vaihtoehto, vuosipalkkio, on mediaaniltaan 300 euroa. Ja mitä tapahtuu, kun EU-alueella joudutaan lamaan. – Jos ollaan koolla neljästi vuodessa kaksi tuntia kerrallaan, kokouksiin kuluu kahdeksan tuntia vuodessa. Suomen kansantalous on jo tänään kansainvälisesti keskiarvoa korkeammalla. Pahiten laskusuhtanteesta tulevat kärsimään nuoret perheet ja pienellä omalla pääomalla toimivat yritykset. S uomalaisessa kansantaloudessa korkeasuhdanne on jatkunut jonkin aikaa ja sen odotetaan jatkuvan – oltaan vasta puolivälissä. Turun viimevuotinen kehitysloikka hidastui: isot keskustaremontit siirtävät keskustan elinvoimaistumista. Tavallisin kokoontumistahti tavanomaisena vuonna ilman suuria hankkeita on kolmesta neljään kertaa vuodessa. Vahva rakentaminen on koko kansatalouden kannalta tärkeää, mutta ylivelkaantumiseen me emme saisi mennä. Neljä tuntia kuussa . TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Kun Suomen vienti matalasuhdanteessa hidastuu, kulut vain kasvavat. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Korot kasvavat ja kansantaloudet velkaantuvat. Näin olisi syytä pohtia ja painaa jarrua tilanteessa, jossa investoinnit toteutetaan pääsääntöisesti velkarahalla. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 70,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 63,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 4 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Muiden jäsenten mediaanipalkkio on kokousta kohden 60 euroa, ja vuosipalkkiona 150 euroa. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. sa, vain 3,9 % liiketiloista. Sen pienentämiseen tulisi näin korkeasuhdanteen vaiheessa kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota. Olisiko nyt oikea aika pohtia, miten me investoimme, mihin investoimme ja mistä siihen tarvittavat rahat otetaan. Ylivahvasta rakentamisesta johtuen kansalaiset velkaantuvat. Kokoukset kestävät kyselyn mukaan yleisimmin kaksi tuntia. Vastaajien taloyhtiöissä hallituksen puheenjohtaja saa tyypillisesti sadan euron korvauksen jokaisesta kokouksesta. Kansantalouden kasvu heijastuu paitsi vahvana tuotannon kasvuna, niin myös kulutuksen kasvuna, ja harmillisesti kulutuksen kasvu on hieman tuotannon kasvua suurempaa. Sitä on aina päättäjiltä odotettu – nyt erityisesti. Kyselyyn vastanneista useampi kuin yhdeksän kymmenestä piti oman hallituksensa kokousmäärää sopivana, ja yhtä moni kertoi osallistuvansa kaikkiin kokouksiin. Uudellamaalla keskipalkkiot olivat muuta Suomea jonkin verran korkeammat. Meillä on tänään jo aivan liian suuri osa niin sanottua passiiviväestöä. Kerrostaloyhtiöiden hallitukset kokoontuvat keskimäärin useammin kuin rivitaloyhtiöt ja kaikkein pienimmät taloyhtiöt. Suurin osa taloyhtiöistä maksaa hallituksensa jäsenille rahapalkkion näiden tekemästä työstä, selviää Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. Yli puolet vastanneista taloyhtiöistä palkitsee puheenjohtajan lisäksi muita hallituksen jäseniä. Yhteiskunnan velkaantumisen kasvattamiseen ei ole mahdollisuuksia. Rakentaminen kasvaa perinteen mukaan korkeasuhdanteen vallitessa, kuten nytkin. Samalla kansallinen tilinpäätös kääntyy vahvasti miinukselle. Sitä kansantaloutemme ei kestä. Pääsääntöisesti vieras pääoma on ulkomaista rahaa. Ollaan menettämässä kansainvälinen kilpailukyky. Missä määrin kansalliset olosuhteet nostavat kasvun ennätykselliselle tasolle, vai onko kasvu saavutettu kansainvälisten olosuhteiden vahvasta elpymisestä johtuen. Taloyhtiöiden vastaukset tulivat esille Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöilleen tekemästä kyselystä. – Taloyhtiöiden hallituspalkkiot ovat erittäin maltillisia ottaen huomioon yhtiöiden kautta kulkevien asioiden suuruuden ja tärkeyden. Mutta tällaista ennätystasoa ei ole aiemmin koettu. Kyselyn perusteella kuusi taloyhtiötä kymmenestä maksaa hallitustyöstä rahallisen korvauksen. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a Investointivauhti on ylikuumentanut kansantalouden Kannen kuva: Vicente Serra Hallituspalkkiot . Puheenjohtajilla aikaa kuluu runsaat neljä tuntia ja muilla hallitusten jäsenillä keskimäärin kolme tuntia kuukaudessa. Jos kokousten lisäksi käyttää hallitustyöhön esimerkiksi kaksi tuntia kuukaudessa, aikaa kuluu kaikkiaan kaksi ja puoli tuntia kuukaudessa. Joka viides taloyhtiö selviää yhdellä tai kahdella hallituksen kokouksella vuodessa. Uudellamaalla puheenjohtajan kuukausipalkkion mediaani on jonkin verran muuta Suomea korkeampi, vuosipalkkion kohdalla jopa kaksinkertainen. Päättäjien konsensustahto puuttuu. Elävät Kaupunkikeskustat ry on seurannut suomalaisten kaupunkikeskustojen elinvoiman kehittymistä tarkasti jo viisi vuotta. Jos asiat ovat yhtiössä hyvin organisoitu ja johdettu, eikä yhtiössä ole isoja projekteja menossa, tämä voi hyvin riittää, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Kansantalouden varallisuus ei kasva suinkaan siinä vauhdissa mitä meillä investoidaan. Taloyhtiön hallituksen jäsenet käyttävät hallitustyöskentelyyn keskimäärin noin neljä tuntia kuukaudessa. Menetelmä on herättänyt jo pohjoismaista kiinnostusta.. Kansantalouden kasvut eri maissa hidastuvat – edessä saattaa olla nollakasvu useana vuonna. Vaikka valmistuvat asunnot ovat aiempaan verrattuna pienempiä, myös asunnon ostajien oma pääoma on entistä pienempi osto tehdään entistä suuremmalla velkapääomalla. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. 09-413 97 387 kari.ylonen@karprint.. Yhteiskunnan päätäjät osaavat, mutta poliittiseen päätöksentekoon ei olla valmiita. Kokousten lisäksi suurin osa vastaajista kertoi käyttävänsä hallitustyöhön yhdestä kahteen tuntia kuukaudessa, keskimääräisen ajan ollessa noin kolme ja puoli tuntia. Hallituksen jäsenillä on tyypillisesti pitkä kokemus ja sitoutuminen asioiden hoitamiseen, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Pääkaupunkiseudulla hallitukset kokoontuvat vuositasolla keskimäärin noin kerran useammin kuin muualla Suomessa sijaitsevat taloyhtiöt. Tätä useammin kokoontuu vain neljäsosa kyselyyn vastanneista. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Miten velkaiset nuoret perheet selviävät – yhteiskunnan osuus näiden perheiden ylläpidossa ei voi olla merkittävä. Kokouskohtainen palkkio on yleisin vaihtoehto. Siitä meillä on historiasta useita esimekkejä
Rakentamisalan yritysten liikevaihto nousi 32,7 mrd euroon vuonna 2016. Pankkeja ja asunnonostajia on varoiteltu asuntosijoittajien tuomasta riskistä taloyhtiöissä. 6 R akennettu ympäristö kokonaisuutena muodostaa 565 miljardia euroa Suomen kansanvarallisuudesta, jonka arvo lienee jo yli 800 mrd. Mistä rakennusbuumin rahoitus?. Ilman lainaa ei rakenneta. euroa. Kun tutkimusja kehittämismenoja ei huomioida, on rakennusinvestointien osuus noin 70 prosenttia vuosittaisista kiinteistä investoinneista ja viidennes bruttokansantuotteesta, jonka arvo oli viime vuonna 223,8 mrd. Rakennusbuumiin tarvitaan valtavasti miljardeja Mistä rahat rakentamiseen. Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi 4,7 prosenttia, liikevaihto 8,6 prosenttia. Viime vuonna rakennettiin taloja ennätysmäiset 34,16 miljoonaa kuutiota. Rakennusalan yritysten liikevaihto ylittää yhteensä 100 miljardia euroa kolmena ennätysvuotena. Uudistalonrakentamisen arvo oli vuonna 2017 luokkaa 13,5 mrd, korjausrakentamisen 12,8 mrd
Tänä sekä ensi vuonna ennustetaan valmistuvan 40 000–44 000 asuntoa. Rakennusyritysten korjausurakat painottuvat muihin kuin asuinrakennuksiin (52 %), eli toimitilakorjaukset työllistävät rakennusyrityksiä enemmän kuin asuinrakennusten korjaukset. 32,7 Lähde: Tilastokeskus Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Asuntolainat – vuosikasvu Euromääräiset lainat euroalueen kotitalouksille 8 31.05.2018 Kotitalouksien asuntolainojen määrä on vuonna 2016 alkaneen asuntorakennusbuumin aikana ylittänyt 96 miljardia euroa. Enemmistö asuntoja, kenen lainoilla. Kuvio: Suomen Pankki Viime vuonna Suomessa rakennettiin taloja ennätysmäiset 34,16 miljoonaa kuutiota.. Korjausurakoiden osuus oli 42 prosenttia yritysten kaikista urakoista. Osa kasvusta johtuu laina-aikojen pidentymisestä ja lyhennysvapaavuosista. 7 Tilastokeskuksen mukaan talonrakennusalan yritysten tekemien korjausurakoiden arvo vuonna 2016 oli 7,6 mrd euroa. Valmistuneiden asuinrakennusten kuutiomäärä ei ole kasvanut viime vuosina, vaikka uusien asuntojen lukumäärä nousi viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan lähes 36 000:een. Asuntojen kokonaiskuutiomäärä on vaihdellut Kansantalouden miljardit 2016 BKT 215,8 Rakentaminen 5,8% 12,5 Kiinteistöala 12,9 % 27,8 Investoinnit 46,4 yksityiset 37,9 julkiset 8,2 Rakennusyritysten lv. Kuvio: Suomen Pankki Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Asuntolainat – vuosikasvu euroalueella, Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa kaikki valuutat 9 31.05.2018 Asuntolainakannan kasvu on Suomessa kuitenkin ollut maltillista verrattuna euroalueen keskiarvoon ja Saksaan, saatika Ruotsiin
Nyt jo on pääkaupunkiseudulla myytävänä ennätyspaljon uusia asuntoja, Rakennuslehden selvityksen mukaan yli 4600. Sijoittajista hyvää ja riskiä Rakennusliikkeille vapautui pääomia uudisrakentamiseen, kun ammattisijoittajaryhmät alkoivat ostaa kokonaisia asuntoryppäitä eli portfolioita vuonna 2015. Kotitalouslainojen maltillinen kasvu johtuu pääosin kahdesta asiasta: uusien asuntojen koot ovat pienentyneet, ja rahoittajiksi ovat tulleet ammattimaiset sijoittajat. Lähteet: Rakentaminen 2018-2019, Rakennusalan suhdanneryhmän raportti 27.3.2018, Valtiovarainministeriö 17 Vuodesta 2011 uudet nostetut asuntoyhtiölainat ovat kaksinkertaistuneet. Sijoittajat voivat nopeastikin lähteä, jos tuotot eivät vastaa niiden odotuksia. Asunnot pitivät 29 prosentin osuudellaan asemansa suurimpana sektorina myös vuonna 2017. Silloin asuntojen hinnat laskisivat, ja kotitalouksien olisi vaikeaa saada asuntoaan kaupaksi edes samaan hintaan, minkä asuntoon on sijoittanut. Taloyhtiöillä on lainoja noin 30 mrd euroa. Asunnon ostoa valmistellessaan on hyvä tiedustella isännöitsijältä taloyhtiön merkittävistä sijoittajista. Kymmenen vuoden keskiarvo ylittyy lähes 2000 asunnolla (RL 18.5.2018) Pääekonomisti Brotherus varoittaa asunnonostajia, että jos sijoittajien osuus taloyhtiössä on yli 20 prosenttia, asunnonostajan lainaehdot kovenevat. 8 11,5 miljoonan molemmin puolin. Hypon mukaan tulevaisuudessa riskinä on se, että kannattavuuslaskelmien muuttuessa ulkomaiset sijoittajat poistuvat Suomesta. Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan summasta on 19 mrd asunnonomistajien vastuulla taloyhtiölainoina. Rakennuslehti on laskenut, että asuntoihin sijoittavat kiinteistörahastot ovat rahoittaneet jo lähes kahdella mrd eurolla useiden tuhansien vuokra-asuntojen rakentamista (RL 14.5.2018). Lähteet: Rakentaminen 2018-2019 Sijoittajat voivat nopeastikin lähteä, jos tuotot eivät vastaa niiden odotuksia.. Terttu Iiskola 17 Kotitalouksien asuntolainojen kasvusta puhutaan paljon, koska talousasiat ovat nykyisin tapetilla paljon voimakkaammin kuin 2000-luvun alun kasvubuumin aikaan tai vielä 2009–2012 kasvuvuosinakaan. Valtion ARA:n rahoitusosuutta ei löydy tilastoista. Velkavivulla sijoittamassa Asuntosijoittajien velat ovat kasvaneet nopeasti. Suomen Pankin mukaan kotitalouksien asuntolainakanta rahoituslaitoksille on ylittänyt 96 mrd euroa. Reilu 60 prosenttia vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista on suomalaisten kotitalouksien tai yksityishenkilöiden omistuksessa. Kaikkiaan Suomessa oli viime vuoden lopussa asuntovelkaa noin 134 miljardia euroa, kertoo Hypon toukokuinen asuntomarkkinakatsaus. Pahimmillaan seuraisi luottotappiokierre, joka vaikuttaisi pankkeihin ja koko kansantalouteen. Sen jälkeen asuntorahastot ja vakuutusyhtiöt ovat sijoittaneet eri kokoisin sopimuksin kokonaisiin uusiinkin asuintaloihin. Vuokraasuntosijoittamisen suosion kasvun ansiosta asuinkiinteistöistä tuli pari vuotta sitten ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori. KTI Markkinakatsauksen mukaan ammattimaiset sijoittajat toivat rahaa asuntomarkkinoille viime vuonna 18,5 mrd euroa. Vuosikasvu on buumin aikana pysynyt kuitenkin 1,5 mrd luokassa. Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus on vertaillut eri lukuja ja päätynyt siihen, että kotitalouksilla olisi oman asunnon ostamiseen tai sen remontteihin käytettyä taloyhtiölainaa 14–15 mrd euroa. Suomen 854 000 vuokraasunnosta jo 56 prosenttia on vapaarahoitteisia. Kansainväliset asuntorahastot ovat tehneet tuhansien asuntojen kauppoja Suomessa. Tilastoista ei pysty erottamaan, kuinka suuri osa meni uusiin asuntoihin. Sijoittajat haluavat vuokratuottojen lisäksi myyntivoittoja. Myös asunnonvaihdon yhteydessä myytävän asunnon hinta on noussut isoissa kaupungeissa. Jos sijoittajaosuus ylittää puolet, kyse on jo yrittäjäriskistä. Osakasluettelo on julkista tietoa
Viime vuonna kasvu taittui. Tilasto ennakoi yritysten kiinteistöinvestointien vähenemistä. Suomalaiset yritykset (pois lukien asuntoyhteisöt) ovat nostaneet tämän vuosikymmenen suurimpia syndikaattilainoja talonrakentamiseen ja kiinteistöihin vuoden 2012 loppupuoliskolla–vuoden 2013 alkupuoliskolla sekä vuonna 2017. Kuvio: Suomen Pankki Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Yrityslainat, vuosikasvu 3 Lainat euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille, euromääräiset Lainat kotimaisille yrityksille ja asuntoyhteisöille, kaikki valuutat 31.05.2018 Yrityslainat asuntoyhteisöille ja yrityksillekin ovat kasvaneet suunnilleen samassa tahdissa. 9 n Toimitilojen uudistuotanto kasvoi viime vuonna voimakkaasti, mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä aloitukset supistuivat edelliseen vuoteen verrattuna. Toissa ja viime vuonna käynnistettiin useita suuria kauppakeskus-, sairaalaym. Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Syndikoidut lainat – toimialoittain Lainat kotimaisille yrityksille (pl. Yritysten ja julkisyhteisöjen omien kiinteistöjen rakentamisinvestoinneista ei ole saatavissa kokonaistilastoja. Kuvio: Suomen Pankki Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen Yrityslainakannasta yli puolet rakentamiseen ja kiinteistötoimintaan 10 31.05.2018 Yrityslainakanta on hiljalleen noussut yli 80 miljardin euron. Vasemmalla euromääräiset ja oikealla kaikki valuutat. Syndikaattilainajärjesteltyjä käyttävät niin rakennusliikkeet kuin teollisuus isoihin hankkeisiinsa. Kuvio: Suomen Pankki Myös yritykset rakentaneet vilkkaasti. Tänä vuonna niitä on nostettu enää vajaa 1,5 mrd euroa kuukaudessa. Isoja investointeja rahoitetaan syndikoiduilla lainoilla. Siitä reilu kolmannes on asuntoyhtiöiden lainaa, 17 prosenttia kiinteistötoimialan alan ja vain 3 prosenttia rakentamisalan lainaa. Syndikaattilaina on suurien yrityslainojen yhteydessä käytettävä järjestely, jossa lainan antajina on yhden rahalaitoksen sijasta useita rahalaitoksia. asuntoyhteisöt) 31.05.2018 6 Suomalaisten yritysten ottamista syndikoiduista lainoista käytetään talonrakentamiseen ja kiinteistöihin vaihtelevia määrä. hankkeita
Viime vuonna hotellikiinteistöjen kokonaistuotto oli 8,7 prosenttia kolmen prosentin arvonnousun siivittämänä. Markkinoiden suurimmaksi toimijaryhmäksi nousivat historiallisesti ensi kertaa kansainväliset sijoittajat. Vuokra-asuntosijoittaja Kojamo, entinen VVO, vahvisti asemaansa Suomen suurimpana kiinteistösijoittajana vuonna 2017. Tilakanta on kasvussa etenkin Vantaalla, jonne oli rakenteilla maaliskuun lopussa yli 100 000 neliötä uusia varasto-, terminaalija logistiikkatiloja. Hotellikiinteistömarkkinan kasvua siivittävät tällä hetkellä sekä matkailun että erilaisten hotellikonseptien suosion kasvu. Markkinoiden kasvun kolmannen mahdollisen lähteen: yritysten ja julkisen sektorin taseista sijoittajille myytyjen kiinteistöjen määrä jäi niin ikään vähäiseksi, noin puoleen miljardiin euroon vuonna 2017. Vuoden vaihteessa tapahtunut Ilmarisen ja Eteran yhdistyminen nosti Ilmarisen suurimpien kiinteistösijoittajien listalla niukasti kakkospaikalle – joka on tosin uhattuna alkuvuodesta tehdyn suuren toimistokiinteistömyynnin jälkeen. Lukuisia merkittäviä hotelli-investointeja on alkamassa tai suunnitteilla ympäri Suomea, ja useimmissa projekteissa sijoittajana on suomalaisia instituutioita tai näiden muodostamia rahastoja. Lisäksi ”hotellikaupaksi” voidaan lukea esimerkiksi viime kesänä tehty VR:n pääkonttorin 55 miljoonan euron kauppa, jossa Exilionin rahasto osti kiinteistön kehittääkseen sen hotellikäyttöön. Hoivakiinteistöjen vuosittainen kaupankäyntivolyymi on vaihdellut 300500 miljoonan euron välillä vuosina 2015-2017. Kansainvälisistä sijoittajista tuli markkinoiden suurin toimijaryhmä vuonna 2017 Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenteessa tapahtui historiallinen muutos vuonna 2017, kun kansainvälisistä sijoittajista tuli markkinoiden suurin toimijaryhmä Blackstonen Polar Bidcon Sponda-kaupan ja muutamien muiden suurten transaktioiden siivittämänä. Vuonna 2017 instituutiosijoittajien suorien suomalaisten kiinteistösijoitusten määrä kasvoi hienoisesti, noin puolella miljardilla eurolla, mutta osuus kokonaismarkkinoista pieneni 25 prosenttiin. Instituutiot kasvattivat salkkujaan, mutta osuus markkinoista pieneni Kotimaiset eläkeja muut vakuutusyhtiöt ovat kautta aikain olleet Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin toimijaryhmä. Spondan pörssilistalta vetäytymisen seurauksena listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden kiinteistöomistusten osuus sijoitusmarkkinoista putosi alle viiteen prosenttiin. Asuminen Karkeasti 40–50 % rakentamisesta rahoitetaan sijoittajien (instituutiot, rahastot, yksityishenkilöt) investoinneilla vuokra-asuntoihin. Muutaman edellisen vuoden tapaan markkinoiden kasvu johtui pääosin uuden kiinteistökannan valmistumisesta suurten kiinteistösijoittajien salkkuihin. Vuoden 2017 lopussa toimistoja oli 27 prosenttia kaikista sijoituskiinteistöistä. Summa on 5,5 miljardia euroa eli noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Toimistokiinteistöjen suhteellinen osuus kokonaismarkkinoista on laskenut viime vuosina heikon menestyksen sekä muiden sektorien suosion kasvun myötä. Suorien kotimaisten sijoitusten osuus kaikista instituutioiden kiinteistösijoituksista on hiljalleen pudonnut viime vuosien aikana, mutta on edelleen 70 prosenttia. Tuotannollisten tilojen vuokraennusteiden saldoluvut näyttävät nyt vakiintuneen maltillisen nousujohteisiksi pääkaupunkiseudulla, mutta muualla Suomessa selkeä enemmistö, 70-80 prosenttia barometrivastaajista uskoo tuotannollisten tilojen vuokrien pysyvän nykytasollaan. Kiinteistökauppojen volyymi 2017 kiinteistötyypeittäin Lähde: KTI n Toimisto n Liike n Tuotannollinen n Asunto n Hotelli n Hoivakiinteistö n Muut 16,2 4,1 mrd 40 % 16,2 2,7 mrd 26 % 1,5 mrd 15 % 1,1 mrd 10 % 0,2 mrd 2 % 0,4 mrd 4 % 0,2 mrd 2 % Vuoden 2017 kauppavolyymi, yhteensä noin 10,2 mrd euroa Kiinteistökauppojen volyymi kiinteistötyypeittäin. Kojamon 4,7 miljardin euron asuntokiinteistösalkku ylittää jo kooltaan Suomen suurimpana kiinteistöomistajana vuosikausia pysytelleen Senaattikiinteistöjen omistukset – Senaatti ei valtion sisäisenä toimitilaorganisaationa kuitenkaan sisälly KTI:n ammattimaisten kiinteistösijoittajien tilastoihin. Määrä on kaksinkertaistunut edellisten kahden vuoden aikana. n Analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Petri Aho kuvaa erilaisten rakennusinvestointien tyypilliset rahoitustavat. Toimitilat Toimitilainvestoinnit rahoitetaan pääosin institutionaalisten sijoittajien sijoituksilla (toimistot, liiketilat, logistiikkatilat) sekä julkisin varoin (sairaalat, koulut, virastotalot). Kotimaisten instituutiosijoittajien suorien sijoitusten osuus kotimaisiin kiinteistöihin kasvoi noin puolella miljardilla vuonna 2017, mutta osuus kokonaismarkkinoista pieneni 25 prosenttiin. Hotellikiinteistöjen arvot nousussa Hotellikiinteistöjen suosio kiinteistösijoitusmarkkinoilla on ollut viime vuosina kasvussa. Kojamon 4,7 miljardin euron asuntokiinteistösalkku ylittää jo kooltaan Suomen suurimpana kiinteistöomistajana vuosikausia pysyneen valtion Senaattikiinteistöjen omistukset, joiden arvo on 4,4 miljardia euroa. Tuotannollisia kiinteistöjä rakenteilla runsaasti Vantaalla Tuotannollisilla kiinteistöillä tarkoitetaan teollisuus-, varastoja logistiikkakiinteistöjä. Teollisuus Teollisuuden investoinnit rahoittavat pääosin teollisuusyhtiöt. Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskoko päätyi KTI:n laskelmien mukaan 63,7 mrd euroon vuonna 2017. Tarjonnan kasvu ja konseptien eriytyminen lisäävät kuitenkin kiinteistöomistamisen haasteita ja aktiivisuutta myös hotellikiinteistömarkkinoilla. Julkinen infra rahoitetaan pääosin edelleen suoraan julkisista varoista (valtio, kunnat), mutta myös yksityisrahoitteiset ratkaisut ovat yleistyneet (PPPeli elinkaarimallit). Sijoittajia hotellikiinteistömarkkinoille houkuttelee etenkin vakaa ja pitkäaikainen kassavirta. 4 Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskoko päätyi KTI:n laskelmien mukaan 63,7 miljardiin euroon vuonna 2017. Kansainvälisten kiinteistösijoittajien omistusten määrä lisääntyi lähes 50 prosenttia 18,4 mrd euroon, ja osuus markkinoista kasvoi vuoden 2016 lopun 21 prosentista lähes 29 prosenttiin. Asunnot Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kasvu kiihtyi vuonna 2017 n Uudisrakennusinvestoinnit kasvattivat ammattimaista kiinteistösijoitusmarkkinaa usealla miljardilla eurolla vuonna 2017 n Kansainvälisten sijoittajien kiinteistöomistukset Suomessa lähentelevät 20 miljardin euron rajaa n Suorien kotimaisten kiinteistösijoitusten paino vähenee vähitellen instituutiosijoittajien salkuissa pitivät 29 prosentin osuudellaan asemansa suurimpana sektorina myös vuonna 2017. Kansainvälisten kiinteistösijoittajien omistusten määrä lisääntyi lähes 50 prosenttia 18,4 miljardiin euroon, ja osuus markkinoista kasvoi vuoden 2016 lopun 21 prosentista lähes 29 prosenttiin. Investoinnit muillekin kiinteistösektoreille kasvussa n otellikiinteistöjen suosio kasvussa n uotannollisten kiinteistöjen markkinat eri t vät n oivakiinteistöjä sijoitusmarkkinoilla noin kahden miljardin euron arvosta Viime vuonna tuotannollisten kiinteistöjen kaupankäyntivolyymi nousi 1,5 miljardiin euroon, etenkin Logicorin kaupan ansiosta. Suorien kotimaisten sijoitusten osuus kaikista instituutioiden kiinteistösijoituksista on hiljalleen pudonnut viime vuosien aikana, mutta on edelleen 70 prosenttia. Kojamon alapuolella tapahtui vuonna 2017 pientä liikehdintää, kun Ilmarisen kolmea miljardia lähennellyt kiinteistösalkku ohitti koossa Varman suorat suomalaiset sijoitukset. Summa on 5,5 mrd eli noin yhdeksän prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden lopussa. Ulkomaisten kiinteistösijoitusten osuus nousi parilla prosenttiyksiköllä vuonna 2017 ja oli vuoden lopussa 17 prosenttia. Kiinteistösijoittajia kiinnostavat etenkin modernit varastoja logistiikkakiinteistöt, mutta suursijoittajien salkuissa on jonkin verran myös pienteollisuustiloja. Toinen puolikas on kotitalouksien omistusasuntoinvestointeja. Tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuotot ovat jääneet viime vuosina mataliksi, sillä niiden arvot ovat KTI Kiinteistöindeksissä laskeneet nyt jo 10 vuotta peräkkäin. Hotellikiinteistöjen kaupankäynti oli 2010-luvun alkuvuosina varsin vähäistä, mutta vuonna 2016 kauppavolyymi nousi sataan ja viime vuonna jo 220 miljoonaan euroon. Tämä kauppa näkyy kuitenkin tilastoissa toimistokauppana, koska KTI tilastoi kaupat sen käyttötarkoituksen mukaan, jossa kiinteistö on kaupantekohetkellä. Instituutiosijoittajat ovat sekä kansainvälisiä että kotimaisia eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä, sijoitusyhtiöitä ja lahjarahastoja. Hotellikiinteistöjen arvonkehitys on ollut myös pari viime vuotta positiivista, ja KTI Kiinteistöindeksissä hotellikiinteistöt ovatkin tuottaneet kiinteistösektoreista parasta tuottoa vuosina 2016 ja 2017. Infra Infran rahoitus jakautuu kahtia sen mukaan, puhutaanko julkisesta infrasta (kadut, tiet, vesilaitokset) vai yksityiseen rakentamiseen liittyvästä infrasta. Hyväsijaintisten kohteiden vuokratasot ovat kuitenkin pitäneet pintansa. Kansainväliset sijoittajat suurin ryhmä n Kiinteistösijoitusmarkkinoiden tilastoista ei pysty erottelemaan uudisrakentamisen saamaa osuutta. Vauhdikas kasvu jatkuu, kun hoivakiinteistösektorille erikoistuneet uudet kiinteistösijoitusyhtiöt ja -rahastot sekä ostavat että rakennuttavat uusia kohteita salkkuihinsa. Asunnot suurin kiinteistösektori Vuokra-asuntosijoittamisen suosion kasvun ansiosta asuinkiinteistöistä tuli pari vuotta sitten ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori. oman pääoman ehtoisin sijoituksin. Eläkeyhtiöt jatkoivat myös epäsuorien ja kansainvälisten kiinteistösijoitustensa kasvattamista, ja kaiken kaikkiaan instituutioiden kiinteistösijoitusten kokonaismäärä kasvoi edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna miljardilla eurolla yli 23 miljardiin euroon. Entistä useampi kiinteistösijoittaja on kuitenkin suuntaamassa katseensa myös muille kiinteistösektoreille. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot nousivat keskimäärin reilulla yhdellä prosentilla, joten arvonnousun merkitys markkinoiden kasvuun jäi melko pieneksi. Suurimpien kiinteistösijoittajien lista elää, kun sijoittajat operoivat entistä ahkerammin Vuokra-asuntosijoittaja Kojamo säilytti ja vahvisti asemaansa Suomen suurimpana kiinteistösijoittajana vuonna 2017. Toimitilabarometrin vastaajat arvioivat modernin tuotannollisen kiinteistön neliövuokratason olevan pääkaupunkiseudulla 10-11 euron tuntumassa. Listattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden kiinteistöomistusten osuus sijoitusmarkkinoista on pudonnut alle viiteen prosenttiin, mutta tilastossa tapahtuu mullistus, kun Kojamo listautuu pörssiin lähiaikoina. Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan jakautuminen tilatyypeittäin Lähde: KTI n Toimisto n Liike n Tuotannollinen n Asunto n Hotelli n Hoivakiinteistö n Muut 16,2 17,2 mrd 27 % 16,0 16,2 15,7 mrd 25 % 5,3 mrd 8 % 18,5 mrd 29 % 3,0 mrd 5 % 2,1 mrd 3 % 1,9 mrd 3 % Suorat kiinteistösijoitukset Suomessa vuoden 2017 lopussa, yhteensä noin 63,7 mrd euroa Ammattimaisen kiinteistösijoitusmarkkinan jakautuminen tilatyypeittäin 14 Toimisto-, liikeja asuntokiinteistöt muodostavat markkina-arvoilla mitattuna yhteensä 81 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusmarkkinasta. Molemmilla sijoittajaryhmillä velkapääomaa (taloyhtiölainaa, suoraa pankkilainaa tai muita lainainstrumentteja) on 50–80 % investoinneista, loput rahoitetaan ns. Hoivakiinteistösijoitusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimijarakenne Suorat kiinteistösijoitukset Suomessa Lähde: KTI (kysely sijoittajille, yhtiöiden vuosikertomukset, KTI:n arviot) 10 20 30 40 50 60 70 2013 2014 2015 2016 2017 n Institutionaaliset sijoittajat n Kansainväliset sijoittajat n Listatut kiinteistösijoitusyhtiöt n Listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt n Kiinteistösijoitusrahastot n Säätiöt, yhdistykset ja muut 9,3 5,6 8,4 16,2 7,1 12,3 9,8 16,0 6,9 5,6 15,7 9,9 12,7 7,5 9,6 11,9 5,8 15,6 11,1 9,1 47,8 50,1 58,2 18,4 3,0 16,2 13,7 11,4 63,7 54,5 mrd Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimijarakenne 5 Suurimmat kiinteistösijoittajat Suomessa, top 30 Suorien kiinteistösijoitusten markkina-arvo vuoden 2017 lopussa Kojamo Oyj Sponda Oyj SATO Oyj Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen* Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma OP Vakuutusja eläkeyhteisöt sekä OP:n rahastot LähiTapiola-ryhmä ja LähiTapiolan rahastot Keva Elo Citycon Oyj eQ Kiinteistörahastot Fennia Group ja Funds Avara Oy CapMan Real Estate Logicor** Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera* Ålandsbanken Kiinteistörahastot AB Sagax Technopolis Oyj Nordea Henkivakuutus Suomi Oy Aberdeen Standard Investments ICECAPITAL REAM NIAM Antilooppi Ky Nordisk Renting Mercada Oy** NREP Wereldhave Finland Redito Property Investors AXA Investment Managers Real Assets 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 n Institutionaaliset sijoittajat n Listatut kiinteistösijoitusyhtiöt n Listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt ja rahastot n Kansainväliset sijoittajat * Ilmarinen ja Etera yhdistyivät 1.1.2018 ** KTI:n arvio mrd Lähde: KTI (kysely sijoittajille, lehdistötiedotteet, vuosikertomukset) vuoden 2017 lopussa hoivakiinteistöjä oli sijoitusmarkkinoilla reilun kahden miljardin euron arvosta. Suuret tuotantokiinteistöt ovat sen sijaan pääosin teollisuusyritysten omassa omistuksessa. Hoivakiinteistöjen määrä suursijoittajien salkuissa kasvaa nopeasti Hoivakiinteistöt ovat viime vuosien ajan olleet suhteellisesti kaikkein nopeimmin kasvava kiinteistösektori ammattimaisten sijoittajien salkuissa. 10 Miten rakentaminen yleensä rahoitetaan. Vuoden 2017 lopussa ammattimaisten kiinteistösijoittajien salkuissa oli KTI:n arvion mukaan noin 2,1 miljardin euron verran suomalaisia hoivakiinteistöjä, sisältäen hoiva-asumista, vanhainkoteja, päiväkoteja, terveyspalveluita ja kuntoutusta tuottavia yksiköitä ja suuria sairaalakiinteistöitäkin. Korjausrakentaminen Korjausrakentaminen rahoitetaan pääasiassa taloyhtiölainoin ja suorin pankkilainoin (taloyhtiöt ja omakotitalot), sijoittajien varoilla (toimitilat) ja julkisin varoin (julkiset rakennukset)
– Malleja on, mutta tarvittaisiin myös asian merkityksen ymmärtävää poliittista päätöksentekoa. – Yksityistalouksien lainamäärät kasvavat, mutta niin kasvavat uusien asuntojen määrätkin. Digitaalisessa taloudessa ei riitä, että vain kuluttajien asuntolainoja säädellään. Myös valtion takausta voidaan lisätä, kuten Uudenkaupungin 10-vuotiseen välimalliin. Silmiä on varmasti avannut myös kiinalaisen rahan tulon merkitys sekä arktisen alueen puheenjohtajuus ja tuleva EU-puheenjohtajuuskausi, johon haetaan uusia avauksia. Valtionvarainministeriö vahtii julkisen talouden velkaantumista, mutta samalla menetetään mahdollisuuksia. Ne on tehtävä myös oikeaan aikaan. Infrastruktuuriinvestointeja on joka tapauksessa aika ajoin tehtävä, eivätkä rahoituskustannukset tästä enää helpotu. Säätelyn kiristäminen on luonut painetta asuntorahoitukseen, ja finanssisektorin pääomavaatimuksen taso on vaikea ennustaa, Pakarinen sanoo. Terttu Iiskola – Taloyhtiöiden lainaosuudet ovat kasvussa, mutta taustalla on erilaisia syitä.. Miten heidän eläkkeensä riittää yhtiövastikkeisiin, jotka isosta taloyhtiölainasta seuraavat. Heikko tilastointi osin estää jopa EU-rahoitusten hankkimista. – Julkisen väylästön ja muun infran rakentamiseen tarvittaisiin huomattavasti nykyistä monipuolisempaa rahoitusta. – Kun meillä ei sellaisia ole, emme pysty myöskään hyödyntämään EU-rahoitusta, jossa vaaditaan yksityisen rahan mukanaoloa. Suomessa on osattu hyvin pienten mittakaavojen EU-hankerahoitukset – seurataloja, metsästysmajoja, urheilutiloja –, mutta suurimerkityksiseen skaalaan sitä ei ole ymmärretty tehdä. – Olisi äärimmäisen hyvä, jos löytyisi ylin poliittinen tahto ja puhallettaisiin yhteen hiileen uusien rahoitusinstrumenttien käyttämiseksi. Kenen tehtävä sen tiedon koostaminen sitten olisi. – Muualla liikenne nähdään keskeisenä kilpailukyvyn tekijänä. Poliittinen katsanto hyvin lyhytnäköistä Meillä ei ole ollut strategista näkemystä siitä, miten infran rahoituksessa pitäisi toimia. Tilastointi kaipaa parannusta kaikilla kolmella rakentamisen pääsektorilla, erityisesti uudistalonrakentamisesta mutta myös talojen korjausrakentamisesta sekä maaja vesirakentamisesta (infra). – Viranomaisille tarvitaan parempaa tietoa siitä, miten rahoitus ja lainoitus jakautuu esimerkiksi eri toimijoiden, ulkomaisten ja kotimaisten rahoittajien tai alueiden kesken, Pakarinen toteaa. Pitkän aikavälin suunnitelmat mahdollistavat paremmin myös EU-rahoituksen saamisen, Sami Pakarinen huomauttaa. Syy on sama, mihin valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä kiinnitti huomiota vuosien 2015–2016 Raksussaan: tilastoinnin laatu. Pakarinen mainitsee esimerkin, jossa vanha pariskunta maksaa uuden kerrostaloasunnon oman osuutensa vanhalla omakotitalollaan. 11 EIP:n lainat Suomeen 2015 VT18 Hamina-Vaalimaa 101 520 000 Äänekosken biotuotetehdas 200 000 000 Äänekosken biotuotetehdas 75 000 000 Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamo 100 000 000 Jyväskylän keskussairaala 200 000 000 Elisa 4G 138 000 000 Tampereen Citytunneli 100 000 000 Oulun yliopistosairaala 75 000 000 Vantaan koulutusinfra 140 000 000 Yhteensä euroa 1 129 520 000 EIP:n lainat Suomeen 2016 Helsingin lentokentän laajennus 230 000 000 Mikkelin keskussairaala 55 000 000 HUS, investointiohjelma II 100 000 000 Rovaniemen kaupunkikehitys 100 000 000 Helsinki Urban Transportation II 180 000 000 Oulu Urban Infrastructure II 100 000 000 Pasilan Tripla, lähes nollaenergiahanke 130 000 000 Finnlines ympristöinvestointi 50 000 000 Espoon Länsimetron laajennus 100 000 000 TVO:n turvallisuuden parantamiseen 100 000 000 SATO, energiatehokas rakentaminen 150 000 000 VVO, energiatehokas rakentaminen 170 000 000 Yhteensä euroa 1 465 000 000 Euroopan Investointipankki ja ESIR eli Euroopan strategisten investointien rahasto ovat lainanneet Suomeen miljardeja monenlaiseen talonja infrarakentamiseen. – Pitkän aikavälin suunnitelmat yhdistettynä joustaviin rahoitusratkaisuihin infrainvestointien toteuttamiseksi takaisivat osaltaan Suomen kilpailukykyä tulevaisuudessa. – Velkarahaa on uudisrakentamisessa käytetty aina, mutta nyt ollaan monen uuden äärellä. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomistin Sami Pakarisen mielestä Suomessa on liian vähän tietoa esimerkiksi asuntorahoituksen eri ilmiöistä. Liikenneinfrastruktuuri 2040 -hankkeen ohjausryhmä ehdottaakin, että liikenteeseen laadittaisiin usean vaalikauden mittainen ohjelma. Ei riitä, että teemme Suomessa oikeita asioita. Voisi olla esimerkiksi hankeyhtiöitä, jotka koplaavat sekä julkista että yksityistä rahaa. Rakentamisen taloustilastoinnin ongelmat haittaavat kokonaiskuvan saamista alalta ja siten päätöksentekoa niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, sanoi Raksu-ryhmä. Asuntorakentamisen tyypillisin rahoitus Suomessa on edelleen RS-järjestelmä, jossa rakennuttaja tai rakennusliike suunnittelee ja neuvottelee pankin kanssa kiinteistön rakennusaikaisen rahoituksen. Tätä suhdetta ei liene laskettu missään. – Taloyhtiöiden lainaosuudet ovat kasvussa, mutta taustalla on erilaisia syitä. – Suomen Pankki ja Finanssivalvonta saisivat yhteistyössä rakentaa työkaluja rahoitusmarkkinoiden läpivalaisuun ja valvontaan, mutta siihen tarvitaan myös lakimuutoksia. Järjestelmän on tarkoitus turvata uuden asunnon ostajan asema rakennusaikana. Heikko tilastointi, EU-rahaa saamatta n Tämän jutun tiedot eivät osin kohtaa toisiaan. Elinkeinoelämä on tätä hiljalleen odotellut. Velkatilastot ovat summittaisia ja siilokohtaisia. EU-rahaa jää paljon saamatta Infrarakentamisen rahoituksessa on Pakarisen mukaan äärimmäisen huono tilanne. – On myös epävarmuutta markkinan kasvusta sen jälkeen, kun valtavat määrät uusia asuntoja valmistuvat. – Esimerkiksi Helsingin–Tallinnan tunnelin ja muiden vaikutukseltaan kansainvälisten hankkeiden myötä keskustelu aiheesta on noussut aivan eri tasolle kuin 1,5 vuotta sitten. – Asuntojen rakentamiseen tarvitaan siis yhä enemmän ulkopuolista rahaa. Asuntorakentaminen monen uuden äärellä Pakarinen pitää yksipuolisena asuntorakentamisen rahoituksesta käytävää keskustelua. Hehän eivät ole käyneet läpi lainapankin maksukykyseulaa
Energiateollisuuden mielestä paras mahdollisuus on laajentaa Euroopan päästökauppa kiinteistöihin. Nyt keväällä ympäristöja energiaministeri Kimmo Tiilikainen on esittänyt kivihiiliHallituksessakin kahdenlaista ilmaa päästöjen suitsimisen keinoista Kivihiilikielto vai päästökauppa kiinteistöille. Helen valmistelee Hanasaaren kivihiililaitoksen toiminnasta luopumista vuoteen 2025 mennessä ja selvittää parhaillaan kolmen uuden biolämpölaitoksen rakentamista eri puolille Helsinkiä.. Liikenneja viestintäministeri sanoo, että murroksessa yhteiskunnan ei tule ohjata teknologisia ratkaisuja vaan tehdä asioita mahdolliseksi. Ympäristöministeri esittää kannusteita maakaasulla lämmittämiseen. 12 S yksyllä lopulta kuullaan, mitä ilmastotavoitteita edistäviä kieltoja ja/tai kannusteita hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäviksi
13 kieltoa ja alennusta maakaasun hintaan – ratkaisuja, jotka puuttuvat lämmityslaitosten teknologisiin valintoihin. Helmikuussa kivihiiltä kulutettiin 7 prosenttia ja maaliskuussa 21 enemmän kuin viime vuonna. Kivihiiltä käytettiin sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena noin 1,2 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 29 petajoulea. Kielto pakottaa toimijat siirtymään biopolttoaineisiin, koska se on tällä hetkellä nopein ja käytännössä ainoa ison mittakaavan tapa korvata kivihiiltä. Tammi-maaliskuussa kivihiiltä kului 27 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin. Tilastokeskuksen tuoreimman tiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kivihiilikielto vuonna 2029 Hallitus on päättänyt, että kivihiilen käyttö energiantuotannossa vuodesta 2029 lähtien kielletään lailla. Helmikuussa valmistui Helsingin Salmisaareen Suomen suurin pellettikattila, jossa tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä. Kivihiiltä käytettiin sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena noin 1,2 miljoonaa tonnia, joka vastasi energiasisällöltään 29 petajoulea. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner kuitenkin muistutti Energiateollisuus ET:n kaksipäiväisessä seminaarissa Helsingissä, että yhteiskunnan rooli liiketoimintojen murroksessa on tehdä asioita mahdolliseksi – ei ohjata teknologisia ratkaisuja. Tammi-maaliskuussa kivihiiltä kului 27 prosenttia vähemmän kuin tällä vuosituhannella keskimäärin. Kivihiilen kulutus Suomessa vaihtelee tyypillisesti kausittain. – Kansallisten poliitikkojen kantti ei tahdo riittää päätöksiin, jotka nostavat heidän äänestäjiensä kustannuksia, Leskelä kuvaa. Tammikuussa kivihiiltä kulutettiin 2 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 9 prosenttia tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus kasvoi tämän vuoden tammi-maaliskuussa 9 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Energiateollisuus ET:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä puolestaan uskoo, että päästötavoitteisiin päästäisiin markkinaehtoisesti nykyistä nopeammin koko Euroopassa sitomalla myös kiinteistöt päästökauppaan, kuten Suomen hallitus on esittänyt. Osa vaihtelusta selittyy sähkönja lämmöntarpeen luonnollisena vaihteluna kesäja talvikauden välillä. Kivihiilen kulutus, 1 000 tonnia Vuosien 2017 ja 2018 tiedot ovat ennakollisia. Kivihiilen kulutus kasvoi edellisvuotta kylmemmän helmija maaliskuun myötä. – Yhteiseurooppalainen päästökaupparintama päästäisi kansalliset päättäjät poliittisesti vaikeiden päätösten pälkähästä ja helpottaisi päästötavoitteiden kiristämistä. Samalla alkoi pellettikuormien purkuralli.. Tilastovuosien välistä eroa selittävät säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä Pohjoismaiden vesitilanne, joka vaikuttaa Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Kivihiilen käytön kieltämiseen tähtäävä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle Kivihiilen kulutus 2018, 1. Helsinki 27.4.2018 Energia 2018 Suomen poliittisia päättäjiä ei tyydytä kivihiilen käytön hidas väheneminen
Kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät ovat Euroopan unionissa toiseksi suurin hiilidioksidipäästöjen lähde heti liikenteen jälkeen. – Hukkalämmöt eivät kuitenkaan ratkaise lämmön riittävyyttä talvipakkasilla. – Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä paljon aiottua nopeammin. – Helsingin energiantuotantovolyymit ovat niin suuria, että tarvittavaa biomassamäärää ei ole mahdollista hankkia Suomesta, vaan merkittävä osa joudutaan tuomaan ulkomailta, kertoo Helenin energiantuotannon kehityshankkeista vastaava yksikönpäällikkö Janne Rauhamäki. Luopumalla kivihiilen energiakäytöstä lämmityksen päästöjä vähennetään merkittävästi, toteaa ministeri Tiilikainen. Biomassan tuonti ainoa vaihtoehto. Entä kaasu verohelpotuksella. Manga Terminal Oy:n Tornion Röyttään valmistuneen LNGtuontiterminaalin osakkaana on myös EPV Energia Oy. – Paketti rahoitetaan pienentämällä uusiutuvan sähkön tarjouskilpailuun ehdotettua kahden terawattitunnin vuosituotantoa 1,4 terawattituntiin. – Hukkalämpöjä hyödynnämme jo nyt merkittäviä määriä, ja niiden osuus kasvaa uuden Esplanadin lämpöpumppulaitoksen myötä, kertoo johtaja Maiju Westergren. Tuen uudelleensuuntaaminen uusiutuvasta sähköstä uusiutuvaan lämpöön on perusteltua, koska sähkön tuotannosta päästötöntä on jo liki 80 prosenttia, mutta kaukolämmöntuotannosta uusiutuvaa on vasta 36 prosenttia, sanoo Tiilikainen. 14 syysistuntokauden aikana. Jopa 75 prosenttia Euroopan rakennuksista lämpiää fossiilisilla polttoaineilla. Helen valmistelee Hanasaaren kivihiililaitoksen toiminnasta luopumista vuoteen 2025 mennessä ja selvittää parhaillaan kolmen uuden biolämpölaitoksen rakentamista eri puolille Helsinkiä. Tällä hetkellä eri vaihtoehtojen selvityssuunnitelmissa ovat mukana alueet Vuosaaressa, Patolassa ja Tattarisuolla. – Kivihiilestä jo vuonna 2025 irtautuvien kaupunkien kannustepaketilla tuetaan kivihiiltä korvaavia investointeja. Jos lämmityssektori siirrettäisiin EU:n päästökaupan piiriin, hyötyisi tästä koko Eurooppa, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa. Fossiilisia polttoaineita käyttävien kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien päästöjä ohjataan EU:ssa kansallisilla päätöksillä – tai ei lainkaan. Hanasaaren sulkeminen puolittaa kivihiilen käytön Helenin energiantuotannossa. Gasum tarjoaa lisäksi Oulun alueelle maakaasua sekä LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. – Biomassaan liittyy kuitenkin paljon haasteita, kuten tilantarve, biomassan saatavuus sekä hyväksyttävyys. Selvitystyö veromuutoksesta on Maakasun verotuksen mahdollinen alentaminen koskee tämän Gasumin verkoston ympärillä sijaitsevia laitoksia. Alankomaat, Italia ja Portugali päättivät viime vuonna kivihiilestä luopumisesta energiantuotannossaan (vihreät maat, kiellon vuosiluku ja käyttömäärä). Tuki jakautuu puoliksi uusiutuvalle yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannolle (CHP) ja puoliksi muille hiiltä korvaaville teknologioille. Uusiutuvan CHP:n tukemisella turvataan samalla sähkön tuotantokapasiteetin riittävyyttä huippukulutustilanteissa, Tiilikainen muistuttaa. – Kielto pakottaa toimijat siirtymään biopolttoaineisiin, koska se on tällä hetkellä nopein ja käytännössä ainoa ison mittakaavan tapa korvata kivihiiltä. Helmikuussa valmistui Salmisaareen Suomen suurin pellettikattila, jossa tuotetaan uusiutuvaa kaukolämpöä. Esimerkiksi Helsingin kaukolämmittäjän Helenin tapauksessa nopein tapa korvata kivihiiltä on biomassa. Kaasuverkostoon syötetään myös biokaasua Espoosta, Riihimäeltä, Lahdesta ja Kouvolasta. Kun liikenne aiheuttaa unionin alueella 34 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, niin kiinteistökohtaisen lämmityksen osuus on 24 prosenttia.. – Suurin osa eurooppalaisista rakennuksista lämmitetään talokohtaisilla järjestelmillä, jotka perustuvat fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Tiilikainen haluaa tässä tilanteessa alentaa maakaasun verotusta. Lisäksi valmistellaan 90 miljoonan euron kannustepaketti niille kaupunkien kaukolämpöyhtiöille, jotka sitoutuvat luopumaan kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025. Silloin tarvitaan vielä toistaiseksi polttamalla tuotettua energiaa. Euroopan suurimmassa kivija ruskohiilen käyttäjämaassa Saksassa on määrä päättää asiasta vuonna 2019. Lähde: The European Power Sector in 2017, Sandbag Kolme neljästä tupruttaa fossiilista n Euroopan tasolla lämmityksestä 75 prosenttia ei ole päästökaupan piirissä
Kun energian verotus näin on kiristynyt päästöoikeuksien kautta, onko sitä viisasta vielä kiristää kansallisilla päätöksillä, kielloilla. Päästöoikeuksien kysyntä Euroopassa on ollut heikko matalasuhdanteen vuoksi. 15 Kiinteistöt sidotaan päästökauppaan n ET:n Jukka Leskelä huomauttaa, että Euroopan nykyinen päästötavoite ei suinkaan vastaa ilmastolupaustamme. – Energian varastointiin on suuressa suunnitelmassa useita erilaisia tapoja ja kehittymässä uusia teknologioita. Osasyynä tähän on maakaasun verotus, joka on kiristynyt tänä aikana moninkertaiseksi. Investointi vähentää öljyn käyttöä yli miljoona litraa vuodessa. Eurooppalainen tavoite ei ole alle kahden prosentin päästövähennyksen mukainen. Annetaan yritysten ratkaista teknologia Leskelä painottaa, että energia-alan yrityksillä on jo omat investointiaikataulunsa ja suunnitelmansa, joilla saavutetaan asetetut ilmastotavoitteet. – Vuosaaren maakaasuvoimalaitoksilla ei ole mahdollista korvata kahden kivihiililaitoksen tuotantoa kylminä talvipäivinä. Tätä kautta kansalliset tavoitteet tiukkenisivat ja myös etelämmässä alettaisiin panostaa sekä energiatehokkuuteen että päästöttömiin energioihin. Näiden toiminnalle tärkeitä ovat kaikki säädön mahdollistavat verkot, sähköverkkojen lisäksi kaukolämpöja maakaasuverkot, Leskelä korostaa. Päästöoikeuksien hintaa ovat nyt kohottaneet noususuhdanteen lisäksi EU:n komission tiukentuneet määräykset. Monet maakaasuvoimalat ovat olleet vajaakäytöllä tai seisoneet kylminä. Pääfokus muuhun kuin kivihiileen Leskelä muistuttaa, että murroksessa ja teknologian nopeassa kehityksessä lämmityksen päästöjen vähentäminen on hyvin monitahoinen kysymys. Helenillä on kaksi maakaasuvoimalaitosta Vuosaaressa ja kivihiililaitokset Salmisaaressa ja Hanasaaressa. – Jotta kaupunkien kaukolämpöyhtiöillä olisi helpompaa lähteä korvaamaan hiiltä maakaasulla ehdotan, että jo 2019 alusta energiaverotusta muutetaan siten, että maakaasun kilpailukyky suhteessa kivihiileen paranee, ministeri perustelee. – Täysi kielto tarkoittaisi sitä, että on vähemmän mahdollisuuksia huomioida uutta teknologiaa ja markkinoiden tuomia mahdollisuuksia tehdä uusia ratkaisuja, Helen viestii. Myöskään teknisesti ei ole mahdollista korvata maakaasulla kivihiiltä nykyisissä laitoksissamme. – Ratkaisut ovat erilaisia eri paikkakunnilla, mutta jostakin löytyy aina jokin kestävä, päästöjä vähentävä ratkaisu. Varastointiin tulee konversioteknologiat Energian varastointi talvikaudeksi on olennainen osa tulevaisuuden monipuolisia ratkaisuja. – Jos yhtä polttoainetta lähdetään erillisellä lainsäädännöllä kieltämään, se on tehtävä mahdollisimman joustavasti, Leskelä huomauttaa. Maakaasun kulutus on puolittunut tällä vuosikymmenellä. Maaliskuussa tehtiin investointipäätös jättimäisen, maanalaisen luolalämpövaraston rakentamisesta Helsingin Mustikkamaalle. – Tämä olisi kustannustehokas ja markkinaehtoinen tapa päästä eteenpäin isoissa tavoitteissa. Hallitus kannustaa kaikkia julkisia toimijoita tekemään samansuuntaisia ratkaisuja. – Käytännössä päästökauppa toimisi niin, että lämmityspolttoaineen toimittaja/myyjä joutuisi hankkimaan päästöoikeuksia, mikä kohottaisi hintoja, Leskelä kertoo. Energiantuotannon verotus on käytännössä noussut sitä kautta, kun päästöoikeuksien hinnat ovat kohonneet vuodessa kolminkertaisiksi, noin 15 euroon tonnilta. – Pääfokuksen pitäisi olla nyt muussa kuin jo muutenkin hyvin vähälle käytölle jäävässä kivihiilessä. Pöyryn selvitys osoittaa, että kiirehdintä kymmenkertaistaa luopumisesta aiheutuvat kustannukset. käynnissä TEM:ssä ja valtiovarainministeriössä. Terttu Iiskola – Kansallisten poliitikkojen kantti ei tahdo riittää päätöksiin, jotka nostavat heidän äänestäjiensä kustannuksia.. On perustettu varasto, johon imuroidaan päivittäin markkinoilta päästöoikeuksien ylijäämä hintoja alentamasta. Helenin tavoitteena on toteuttaa ilmastoneutraaliin energiantuotantoon tähtääviä investointeja vaiheittain niin, että uusien teknologioiden mahdollisuudet pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja kaukolämmön hinta säilyy kilpailukykyisenä, Rauhamäki kertoo. – Suomessa tämä ei vaikuttaisi hirveästi, koska meillä jo lähes kaikki sähkön ja kaukolämmön tuotanto on päästökaupan piirissä. Mutta onnistuuko vaihto kaasuun. Maakaasua käytetään myös useissa huippuja varalämpökeskuksissa, Westergren kertoo. Leskelä kysyy. – Konversioteknologioissa on vielä aika paljon tehtävää ennen kuin hinnat asettuvat markkinoille sopivalle tasolle, mutta kehitys on näkyvissä. Merkittävää tulee oleman eri energiamuotojen välinen varastointi, kuten tuulija aurinkosähkön varastointi kaasuun tai lämmön varastointi maanalaisiin luoliin veteen. Toiseksi on tehty rakenteellinen muutos järjestelmään. Helenillä on entuudestaan lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos ja parhaillaan rakennetaan uutta, teollisen mittakaavan lämpöpumppulaitosta, jolla pystytään edelleen lisäämään hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa. – Tämä jo ohjaa energiantuottajien investointeja, Leskelä huomauttaa. Leskelä on vakuuttunut, että kivihiilen käyttö tulee Suomessa tasaisesti vähenemään tavoitteiden mukaisesti, koska yritykset ovat vahvasti sitoutuneet ilmastotavoitteisiin. Nopea kielto ajaa yritykset turhiin ja mittaviin investointeihin, joilla saavutettu ilmastohyöty on vaatimaton. – Merkittävintä olisi se, että päästöoikeus maksaisi kiinteistöille yhtä paljon eri puolilla Eurooppaa. – Näistä syistä en pidä hyvänä yhtiöiden fasiliteettien sitomista johonkin yhteen, nyt tunnettuun ratkaisuun. – Päästökauppa on verotuksen kaltainen kustannus. Se uskoo Pöyryn TEM:lle tekemän selvityksen sanomaan: kivihiili vähenee nykytasosta 15 prosenttiin markkinaehtoisestikin. Suomen hallituksen aloite myös kiinteistöjen ottamiseksi eurooppalaisen päästökaupan piiriin saa vahvan kannatuksen Energiateollisuudessa. Kuten ministeri Berner sanoi, yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta hinnat saadaan alenemaan. Vuoden 2030 päästötavoitteet on nyt määrätty lainsäädännöllä. Sen merkitys on vuonna 2030 enää energian toimitusvarmuudessa. Helen investoi tulevina vuosina satoja miljoonia euroja päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen. Tiilikainen huomauttaa, että valtio luopuu öljylämmityksestä kaikissa omistamissaan kiinteistöissä vuoteen 2025 mennessä. Tällaiset asiat ovat niitä, missä valtion kehitystukea kaivataan, myös alan suomalaisen kilpailukyvyn edistämiseksi. – Seuraava komissio joutuu antamaan entistä tiukemmat päästölupaukset, Leskelä toteaa. Tiilikaisen mukaan veromuutoksesta pitäisi päättää syksyn budjettiiriihessä
Toistaiseksi Metropolian kulttuurialan käyttöön jäävät lisäksi Ruoholahdentori 6:n ja Arabiankatu 2:n tilat. On myös yhteiskunnallisesti arvokasta että kaupungin aikojen kuluessa tekemät infrainvestoinnit saadaan käyttötarkoituksen muutoksen myötä tehokkaampaan käyttöön, sanoo Sampo Oyj:n kiinteistöjohtaja Kim Westberg . – Tämä on Jatkeelle merkittävä kohde ja osoitus, että kiinteistökehitysprojekteilla luodaan uutta kaupunkiympäristöä, kun vanhojen toimitilojen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa ja edelleen kehittää tämän päivän tarpeesiin. H anke on myyty OP Kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimille rahastoille OP-Palvelukiinteistöt ja OP-Vuokratuotto. huhtikuuta. Kohteen sijainti palvelee monia tarpeita. Seuraavassa vaiheessa korttelin pohjoispäähän rakennetaan Metropolian musiikin alan ja Pop & Jazz Konservatorion yhteiskäyttöön uudisrakennus, joka valmistuu vuoden 2019 lopussa. Noin 1400 opiskelijan ja 200 työntekijän muodostaman kampuksen tilat on suunnitellut Arkkitehdit Tommila Oy. Käynnistyvällä kiinteistökehityshankkeella helpotetaan Helsingin vuokra-asuntopulaa sekä kehittyvän alueen painetta lisätä erityisesti lasten ja vanhusten palveluita. Juhani Karvonen. Kampus kokoaa yhteen eri kulttuurialan toimijat. Melkonkatu 22:n ja Itälahdenkadun väliin jäävälle tontille saneerataan 81 vuokraasustoa, joiden keskipinta-ala on 51 neliötä, hoivakoti ja 58 lapselle päiväkoti. M etropolia Ammattikorkeakoulun kampuksen Arabia135:n uudet tilat luovutettiin rakennuttaja Varmalta Metropolialle 16. Rakennustyöt alkavat syksyllä. – Arabia135-kampuksen tilojen valmistuminen on merkittävä askel matkallamme neljälle kampukselle. Mielestämme on hienoa, että pääosin tyhjäksi jäänyt toimistotalo saadaan nyt uuteen käyttöön ja eläväksi osaksi ympäristöään. Kauppa on allekirjoitettu huhtikuussa. Kuva: Anna-Maija Vesa/Metropolia Projektijohtaja Simo Hoikkala pitää Arabia135:n valmistumista merkittävänä askeleena kohti neljää kampusta. Metropolian Arabian kampus toimii jatkossa Hämeentie 161:ssä ja uudella kampuksella Arabia135:ssä. Metropolian kulttuurialan toiminnot muuttivat kampukselle keväällä ja toiminta uudella kampuksella alkaa elokuussa. Kati Wikström Jatkeen ja Sammon kiinteistökehityshanke käyntiin Lauttasaareen saneerataan vuokra-asuntoja Jatke Oy:n ja Sampo Oyj:n yhdessä vuonna 2016 aloittama kiinteistökehitysprojekti Helsingin Lauttasaaressa on edennyt käynnistysvaiheeseen. Arabian kortteliin viiteen kerrokseen suunnitellut tilat sijaitsevat Helsingissä osoitteessa Hämeentie 135 D. Kuva: Daniel Leiviskä/Metropolia tiivistä kampusmuutosten kautta. Seuraavaksi pääsemme sisustamaan ja kalustamaan kampusta sekä asentamaan opetuksessa tarvittavia laitteita ja tietotekniikkaa ennen kampuksen avaamista elokuussa 2018. Noin 1400 opiskelijan ja 200 työntekijän muodostaman kampuksen tilat on suunnitellut Arkkitehdit Tommila Oy. Projektin kokonaislaajuus on 14 500 neliötä ja Jatke Oy toimii kohteen KVR-urakoitsijana. 16 Kampus kokoaa yhteen eri kulttuurialan toimijat. Ulkoilumahdollisuudet saavat kiitosta, palvelut ovat lähellä ja liikkuminen Helsingistä ulos tai kaupungin ytimeen on vaivatonta. Hanke valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. – Mittaluokaltaan merkittävä hanke tukee erinomaisesti rahastojemme strategiaa rakentaa moderneja asuinpalveluja toimitiloja keskeisille sijainneille, toteaa puolestaan OPn salkunhoitaja Antero Tenhunen. Metropolian kampuksen projektijohtaja Simo Hoikkala sanoo Metropolian elävän nyt Uusi kampus Metropolian käyttöön Tuleva tapahtumasali, josta on korkeuden lisäämiseksi purettu yksi kerros. – Hanke on edennyt määrätietoisesti ja ryhdikkäästi. Tuttujen kumppaneiden kanssa hankkeen suunnittelu ja käynnistäminen oli erittäin sujuvaa, täsmentää Jatke Oy:n toimitusjohtaja Hannu Anttonen
17 UUSI PARVEKE KÄDEN KÄÄNTEESSÄ Constin parveke on helppo ja nopea tapa saada asunnolle lisäarvoa ja asumismukavuutta. /parveke parveke@consti.. Kaiken tämän teemme sitovalla hinnalla ja laajennetulla takuulla. OTA YHTEYTTÄ! www.consti.. Michael Diomin 040 043 6414 michael.diomin@consti.?. Marko Kahilainen 040 845 4547 marko.kahilainen@consti.. Hoidamme remontin suunnittelusta loppusiivoukseen – sinun ei tarvitse kuin nauttia lopputuloksesta
Vuonna 2009 valmistunut rakennuskonservointikeskus muodostaa suljetun pihapiirin Seurasaaren ulkomuseoalueen ja saaren eteläkärjen välissä. Museorakennusten konservointija hoitotoimenpiteillä pyritään turvaamaan kokoelman hyvinvointi ja säilyttämään kohteen sisältämät arvot, kuten kohteen alueelliset rakennushistorialliset piirteet sekä alkuperäiset materiaalit. Kuva: Erja Lehto/Helsingin kaupunki. Nykyään Seurasaaren ulkomuseossa vierailee vuosittain sen neljän kuukauden aukioloaikana noin 50 000 perinnerakennusten ja luonnon ihailijaa. Tekniikka apuna Museorakennuksiin kohdistuvien hoitotoimenpiteiden perustana ovat arkistoista löytyvät dokumentointiaineistot ja laajaalainen tietämys sekä kansanrakentamisen tekniikoista että rakennuskokoelman kokonaisvaltaisen säilyttämisen periaatteista. Ryhmään kuuluu kolme konservaattoria ja yksi restaurointimestari. Ainoa lajissaan Suomen Kansallismuseon museoperheeseen kuuluvan Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta kertoo Seurasaaren ulkomuseon olevan harvinaisuus, jonka hoito kuuluu ammattilaisille. – Kohteiden lähellä olo helpottaa työn suoritusta. 18 H elsingin Seurasaaresta tuli kansanpuisto vuonna 1889. Museoviraston restaurointiyksikkö vastaa alueen huollosta, restauroinnista ja rakennuksien konservoinnista. Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelma käsittää lähes 90 erillistä kohdetta, joita korjataan mahdollisimman säilyttävällä otteella. – Samanlaisia siirrettyjä ulkomuseokokonaisuuksia ei Suomessa ole montaakaan, mutta samankaltaisia paikkoja ovat Turun Luostarinmäki ja Tampereen Amuri, Teräsvirta vertaa. Konservointitoimenpiteet eivät ole aina näkyviä, vaan niillä pyritään Seurasaaren harvinaista ulkomuseokokonaisuutta hoidetaan, konservoidaan ja restauroidaan säännöllisesti. Se on tarpeen, kun keväisin konservointitai restaurointialan opiskelijoita saapuu työharjoitteluun Seurasaareen ammentamaan oppia maan ainoasta rakennuskonservointikeskuksesta. Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelman hoidosta vastaa Museoviraston restaurointiyksikkö. ”Kunnioittamalla vanhaa pystymme säilyttämään sen” Seurasaari tarkassa hoidossa Seurasaaren ulkomuseon rakennuksia säilytetään ja korjataan vanhaa kunnioittaen. Niiden säilyttämisen ja korjaamisen lisäksi ylläpidetään perinteistä, puurakentamisen ammattitaitoa, johon kuuluu myös vanhojen työtapojen hallinta ja materiaalituntemus. Kansanpuistot olivat kaupunkilaisille ja etenkin työväestölle tarkoitettuja virkistysalueita. Talonpoikaisrakennuksia alettiin siirtää Seurasaareen Suomen eri maakunnista vuonna 1909. Tässä tukikohdassa työskentelee neljä Museoviraston vakituista rakennuskonservointija -restaurointialan ammattilaista, jotka jakavat Teräsvirran mukaan tarvittaessa ammattitaitoaan myös Seurasaaren ulkopuolisiin kulttuurihistoriallisiin kohteisiin. Kaikki ulkomuseon rakennukset ovat puurakenteisia
– Keräämme jatkuvasti dataa, jota konservaattorit analysoivat, sillä rakennuksissa olevat dataloggerit mittaavat ilmankosteutta ja lämpötilaa. Kaikki museorakennuksiin kohdistuvat toimenpiteet dokumentoidaan ja konservointihankkeista kirjoitetut raportit arkistoidaan. Rakennukset imuroidaan hengityssuojaimia käyttäen ja museoesineet laitetaan paikoilleen. – Heillä on käytössään varsin hellät siivoamismetodit. – Rakennuksen historian selvityksessä apuna voidaan käyttää muun muassa dendrokronologisia tutkimuksia, joilla rakennukseen käytetyn hirren ikä saadaan tarkasti selville. Kunnioittamalla vanhaa pystymme säilyttämään sen. Värien pigmenttianalyyseissä ja materiaalitutkimuksissa hyödynnetään laboratoriotekniikkaa. – Museorakennuksen lisäksi muun muassa sen lähiympäristössä olevat uhkatekijät on otettava huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan hyvää kokoelmanhoitoa. Museosiivoajat ovat Teräsvirran mukaan erikoistuneet alueen siivoamiseen ja heillä on usein myös konservaattorin koulutus. – Kulttuuriperintö kuuluu kaikille, mutta samalla sitä tulee vaalia ja säilyttää. Lisäksi rakennusten vaurioitumisen seurantaan ja mittaamiseen voidaan apuna käyttää laserkeilaustekniikkaa. – Interiöörien konservoinnissa sisäpintojen maalija tapettikerrokset pyritään säilyttämään hellävaraisin menetelmin. Tämän takia tiettyjä alueita rajataan eikä museoesineisiin saa koskea. Vanhaa kunnioittaen Mikko Teräsvirta kertoo, että alueen työsuunnitelmat tehdään pitkälle aikavälille, ja siivoamiseen sekä rakennusten huoltoon on tehty tarkat suunnitelmat ja ohjeistukset. Ennaltaehkäisyä Teräsvirta painottaa, että museorakennuskokoelman hoidossa vaurioitumista ennaltaehkäisevillä toimilla on suuri merkitys. Teräsvirta korostaa, että Seurasaaren rakennuskonservointikeskus on suomalaisen perinteisen puurakentamisen tietopankki, joka ylläpitää kaikkein alkuperäisimpiä perinnerakentamisen metodeja. Rakennuksien kuntoa seurataan jatkuvasti ja huoltotoimenpiteillä, kuten esimerkiksi vesikatteiden puhdistuksella ja tervauksella hidastetaan materiaalin vaurioitumista. Kati Wikström Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelma käsittää lähes 90 erillistä kohdetta. ennalta ehkäisemään vaurioiden syntymistä, Teräsvirta selventää. Talveksi näyttely puretaan ja pienemmät esineet varastoidaan. Teräsvirta kertoo kulttuuriperinnön tuovan mukanaan myös haasteita. – Keväisin tehdään kevätsiivous, jossa museotalot ja niiden pihat laitetaan näyttelykuntoon kesää varten. 19 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskokoelma käsittää lähes 90 erillistä kohdetta, joita korjataan mahdollisimman säilyttävällä otteella. Kuva: Museovirasto – Museorakennuksen lisäksi muun muassa sen lähiympäristössä olevat uhkatekijät on otettava huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan hyvää kokoelmanhoitoa.. – Tutkimustoiminta ja oppilaitosyhteistyö vahvistavat Seurasaaren ulkoilmamuseon ainutlaatuista asemaa Suomessa. Lisäksi oppaat ja muu alueen henkilökunta katsovat omalta osaltaan, ettei rakennuksiin tule likaa tai esimerkiksi liikaa kuraa ja märkää jalkineiden mukana. Kuva: Erja Lehto/Helsingin kaupunki Seurasaaren intendentti Mikko Teräsvirta korostaa Seurasaaren ulkoilmamuseon ainutlaatuista merkitystä Suomen perinteisen rakentamisen tietopankkina. Tilanteen kanssa pyritään siis tasapainoilemaan niin, että molemmat tavoitteet pystytään saavuttamaan – kulttuuriperinnön jakaminen ja vaaliminen. Pihoja ja rakennuksia uusitaan vanhaa kunnioittaen. Restaurointiyksikkö myös tilaa alan palveluita ja materiaaleja yksityisiltä toimijoilta tai oppilaitoksilta. Perinteiden lisäksi töissä hyödynnetään myös tämän päivän työvälineitä ja tekniikkaa. Tuohimalkakatot puhdistetaan lehdistä ja pihatöillä maakin saatetaan kesäkuntoon vierailijoita varten. Isot esineet, joita ei voi liikutella, kuten uunit, suojataan. Tästä aiheutuu välillä ristiriitoja sen suhteen, kuinka vaalia ilman valtaisaa kulumista
20 H elsingissä sijaitsevaan Seurasaareen on sadan vuoden aikana koottu eri maakunnille tyypillisiä rakennuksia, jotka esittelevät Suomen rakennusja asumiskulttuuria 1700-luvulta 1900-luvulle. Rakennustelineet uuden paanukaton saavan Karunan kirkon ympärillä.. Lopuksi kate vielä käsitellään tervalla perinteiseen tapaan. Kellotapuli on jo itsessään harvinainen ja upea nähtävyys, sillä se edustaa lounaissuomalaista kolmenivelistä tapulityyppiä sipulikupoleineen. Karunan kirkon kellotapuli on valmistunut vuonna 1796 Sauvossa ja siirretty museoon vuonna 1912. Paanukatteiden teko vaatii erityistä ammattitaitoa ja puumateriaalin tuntemusta, ja niihin erikoistuneita asiantuntijoita ja urakoitsijoita on Suomessa jäljellä vain vähän. Seurasaaressa työn suorittaa Nykarleby Spåntak pääurakoitsijanaan Tom Nylund, ja työn valvonnasta vastaa Museoviraston rakennuskonservointi, joka on myös pääosin hankkinut paanupuumateriaalin, käsin taotut paanunaulat, koivuntuohet sekä tervan katteeseen. Karunan kirkon kellotapulin paanukatto tehdään erittäin tarkkaan valikoidusta ja laadukkaasta mäntypuumateriaalista ja vedenpitävyys varmistetaan tuohikerroksella. Tänä vuonna uusitaan Seurasaaren Karunan kirkon kellotapuli saa uuden paanukaton Käsityötä ja perinteitä Seurasaaren ulkomuseo valmistautuu kesään: Karunan kirkon kellotapuli saa uuden paanukatteen. Keväällä aloitettiin koko kellotapulin paanukaton uusiminen. – Karunan kirkon kellotapuliin joudutaan uusimaan kaikki paanut vuosien 2018–2021 aikana. Tuohella vedenpitävyyttä Museoviraston rakennuskonservaattori Jani Puhakka kertoo paanukaton uusimisen olevan vaiheittainen projekti