3/25 10,60€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö Uusi toimistotalo paraatipaikalle Helsinkiin Sosiaalinen asuntotuotanto kannattelee rakennusalaa Taloyhtiöiden talkoot: yhteishenkeä ja rahan säästöä Kiinteistöjen arvonromahdus historiallinen tulonsiirto Taloyhtiöiltä murska-arviot isännöinnistä
Pihasuunnittelu Puistosuunnittelu Vihersuunnittelu | | | Ympäristösuunnittelu toimitusjohtaja, hortonomi meeri.alatalo@carmenia.fi 045 321 0116 Ota minuun yhteyttä! Lisää: www.carmenia.fi. Ota yhteyttä, me voimme auttaa! Carmenia Oy Meeri Alatalo Y-tunnus: 2309433-7 Asiakaspalvelu: toimisto@carmenia.fi Puhelin: 045 321 0116 Carmenia on ympäristösuunnittelun ammattilainen Suunnittelemme ympäristön elämälle. Suunnittelemme ympäristön elämälle. Hei rakennuttaja, arkkitehti tai taloyhtiön päättäjä. Etsitkö luotettavaa suunnittelijaa hankkeellesi
– Ehdotetulla 2,25 miljardin euron korkotukilainavaltuudella voidaan aloittaa arviolta noin 11 500 kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen, sanoo toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Nyt kymmenettä kertaa järjestettävän Julkisivuremontti-kilpailussa haetaan taloyhtiöitä, joissa on tehty onnistunut ja laadukas julkisivuremontti ja joka kelpaisi esimerkiksi ja innostukseksi muille korjaamista vielä harkitseville taloyhtiöille. 34 Sadevesikaivot ovat varsin usein sijoitettu väärin, eivätkä syöksytorvi ja sadevesikaivo kohtaa toisiaan. Sivu 74 Julkisivuremontti-kilpailu kymmennen kerran Sosiaalisen asuntotuotanto on kannatellut viime aikoina rakennusalaa. 68 Turussa Rauhankadun sisäpihalla tehtiin ennen Sisu-pastilleja. Jos kauppasota kiihtyy, rakentamisen elpyminen jää lyhytaikaiseksi. 64 OX2 päätti Suomen suurimmasta yksittäisestä uusiutuvan energian investoinnista. 26 Talkoissa taloyhtiön yhteishenki paranee, mutta parhaimmillaan myös rahaa säästyy suuria summia. – Kävi ilmi, etteivät Kiinteistöliiton työntekijät sekä tietyt luottamushenkilöt halunneet suututtaa isännöitsijöitä, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan hallituksen jäsenyydestä eronnut Tarja Teräväinen. Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä täysin energiaomavaraiseksi maaksi. Tätä mieltä olivat taloyhtiöiden hallitukset vuosina 2022 ja 2023 Kiinteistöliitto Uusimaan tekemissä kyselyissä. Rakennusteollisuus RT:n tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen. Viime vuonna rakentaminen supistui 8 prosenttia, kun taas täksi vuodeksi on odotettavissa 4 prosentin nousua. – Ammennan arkeen jaksamista matkustamalla. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. 30 Valesokkelin voi korjata myös ulkoapäin. Sosiaalinen asuntotuotanto kannattelee rakennusalaa Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta Turkulainen isännöitsijän vapaa-aikaa ilahduttaa Italia Taloyhtiöt yhä kiinnostuneita energiaremonteista Ilmastonmuutos ja energian hinnan nousu ovat saaneet monet taloyhtiöt etsimään vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja. Kiinteistöliitto halusi vaimentaa kyselytulokset. 4 A jankohtaista S isältö 3 / 2025 Sivu 45 18 Energiayhteisön avulla taloyhtiön asukkaat saavat mahdollisuuden hyödyntää taloyhtiön omien aurinkopaneelien sähköä. Suosikkikohteeni on Italia ja myös seuraava ulkomaanmatka kohdistuu Pohjois-Italiaan. Paltamon uusi kunnantalo rakennettiin hirrestä. Vapaa-aikaa ilahduttaa Italia, monin tavoin. 62 Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia alentaa kiinteistöjen energiankulutusta . 42 Useiden taloyhtiöiden yhteiset korttipihat ovat yleistyneet tiivistyneen rakentamisen myötä. Energian hinta on tasaantunut edellisvuosien huippulukemista, mutta se on edelleen merkittävä kiinteistöjen kuluerä. Kasvua kertyy asuntotuotannosta, toimitiloista, korjausrakentamisesta ja infrarakentamisesta. Rakentamisen kasvu käynnistyy varovasti Rakennustuotanto mataa historiallisen matalalla tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Kilpailu on suunnattu asunto-osakeyhtiöille sekä pääosin asuinkäytössä oleville kiinteistöosakeyhtiöille. Erityisesti maalämpö ja erilaiset lämpöpumppuratkaisut ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan niiden tarjoaman energiatehokkuuden ja säästöpotentiaalin ansiosta. Se säästää aikaa ja vaivaa, mutta erityisen paljon euroja. 46 Ahdas piha voi olla taloyhtiölle ongelma jätehuoltolain määräysten täyttämisessä. Turkulainen isännöitsijä Sami Salmio saa arkeensa voimaa monipuolisesta liikunnasta. Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry esittääkin korkotukilainavaltuuksien korottamista. – Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. 40 Yksi yleisimmistä vahingoista taloyhtiössä on vuotovahinko. Kiinteistöliitto pimitti isännöintikyselyn tulokset Sivu 6 Sivu 14 Isännöinnin laatu on umpisurkeaa. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa. 72 Turun Akatemiatalo on valtakunnallisesti merkittävä ja ainutlaatuinen kohde Suomessa. Kilpailuun voi ilmoittautua Julkisivuyhdistyksen verkkosivuilla.. Salmion elämään kuuluvat Italian matkailun lisäksi myös italialainen estetiikka ja vauhti – hän harrastaa Alfa-Romeoita. 22 Ikääntyneestä sotien jälkeisestä rakennuskannasta liki kolmasosa sijaitsee elinvoimaltaan elinvoimaltaan heikentyneillä alueilla. Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua. Nyt historiallisessa rakennuksessa asutaan. Energiatehokkuuden parantamiseen investoiminen maksaa itsensä takaisin jopa muutamassa vuodessa ja alkaa sen jälkeen tuottaa tuloa
P ääkirjoitus Helsingin paraatipaikalle Mannerheimintien varteen rakennetaan uutta toimistotaloa, Signeä. Isännöinnin eettiset ohjeet ovat kaikuneet kuuroille korville. Herää kuitenkin kysymys, onko taloyhtiöjärjestelmä aikansa elänyt. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 puh. Isännöitsijällä on helposti taipumus esittää, tosin hallituksen esityksenä, yhtiökokoukselle vastikkeiden korotusta, useimmiten varmuuden vuoksi. Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneitä paloja kirjattiin PRONTOn viime vuonna noin 110 kappaletta. Luottamusasemaa ei tunnisteta. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Tähän kun vielä yhdistyy heikko tai muuten asiantuntematon hallitus, joka on isännöitsijän ohjailtavissa, isännöitsijän omat intressit voivat päästä ohjailemaan asiattomasti taloyhtiön taloutta ja päätöksentekoa. Pienillä teoilla suuri merkitys sähköpalojen ehkäisyssä Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen PRONTO-tietokantaan 2 340. Kun taloudellinen intressi on riittävän suuri, ei kukaan huutele perään. Varsinkin, jos vielä yhtiökokouksessa ei ole tapana aidosti käsitellä asioita. Tutkimus pimitettiin, mutta Helsingin Sanomat oli saanut sen käsiinsä ja julkisti. Koko toimiala on pohjamudissa niin ammatillisen profiilinsa puolesta kuin taloudellisen osaamisen näkökulmasta. Eikä käytäntö muutu, eettisesti ollaan metsässä. Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta: huolimattomuus, käyttöja asennusohjeiden vastainen toiminta tai sähkölaitteen huollon laiminlyönti.. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Vanhentuiko taloyhtiömuotoinen kiinteistön hallinta Suomessa. Tämä mahdollistaa ja ehkä myös houkuttelee väärinkäyttöön sekä moraalisesti päivänvaloa kestämättömiin ratkaisuihin. On nimittäin paljon mukavampi että taloyhtiön tilillä on ainakin vähän ylimääräistä, ettei taloutta tarvitse niin tiukasti suunnitella. Näin ei koko toimiala tietenkään toimi, vaan isännöitsijöiden maineen pilaavat pieni osa joukkoa, enin osa isännöitsijöistä hoitaa työnsä asiallisesti. Kiinteistöliiton kyselyyn vastasi yli 2 000 taloyhtiötä. Mutta taloyhtiöiden hallitukset pitävät isännöinnin laatua Suomessa umpisurkeana. Viimeisimpänä tuli esille Helsingin Sanomien artikkeli, jossa lehti veti aiheesta raflaavan otsikon: Taloyhtiöt kertovat rahastuksesta, koska isännöitsijät ovat muuttuneet myyjiksi. Kuva: Sponda Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2025 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Isännätön raha kulkee eri tahojen kautta ja lomitse, jotka eivät viime kädessä ole isännän roolissa missään vaiheessa. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 81 €/v Määräaikainen 88 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 64 €/v Määräaikainen 70 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Kokouksen osanottajat eivät lopulta ole selvillä, mitä päätettiin ja paljonko päätös tosiasiallisesti tulee maksamaan ja mitä erillislaskutuksia mihinkin kohtaan liittyy. Myös Suomen Kiinteistöliitto, taloyhtiön omistajien edustajana, on ryvettynyt samassa sopassa kuin isännöitsijät. Sähköliedestä tai -uunista sai alkunsa 820 tulipaloa, valaisinpaloja oli 180 ja kiuaspaloja 100. Kontrolli puuttuu. Ei puututa, eikä muuteta vanhoja, kuluneita käytäntöjä, annetaan olla, päästään helpommalla. Onko tilanne se, että isännöitsijöiksi hakeutuu tai ajautuu moraalisesti heikompaa kansanosaa, jotka sortuvat käyttämään tilanteita taloyhtiöissä edukseen. Osa sähköpaloista johtaa rakennusten tuhoutumiseen ja paloissa menehtyy joka vuosi ihmisiä. Ja kenen kukkarolla ollaan, se unohtuu, taloyhtiön osakkeenomistajien. Kadun miestä ihmetyttää, miksi isännöintiin liittyviä suhmurointeja, lähinnä taloudellisia väärinkäytöksiä, ei näin monien vuosien suoristamisen jälkeen saada hallintaan. Tämä näkyy myös konkreettisesti siinä, kun Kiinteistöliitto vähin äänin hautasi isännöintikyselyn tulokset, jonka johtopäätös oli ala-arvoinen isännöinti Suomessa. Kiinteistöliitto hämmentää isännöitsijöiden roolia omalta osaltaan, erilaisten palkintoja palkitsemismallien, edustustilaisuuksien sekä henkilökohtaisten etuisuuksien kautta. 5 4 I sännöinnin ongelmat taloyhtiöjärjestelmässä eivät ota ojentuakseen
Teksti: Eero Wihuri lista. Vai onko Kiinteistöliitto ajautunut tilanteeseen, jossa se sulkee silmänsä isännöinnin ongelmilta. KKV:n selvitysten perusteella yritykset ja Isännöintiliitto sopivat vuosina 2014-2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa. 6 T aloyhtiöissä koetaan syvää epäluuloa isännöintiä kohtaan. Isännöintikartelli herätti taloyhtiöissä myös epäillyksen, puolustaako Kiinteistöliitto aidosti taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Isännöintikartellin paljastumisen jälkeen jo aiemmin taloyhtiöiden hallitusten jäsenissä kytenyt epäluulo isännöitsijöitä kohtaan syveni. Ratkaisua asiassa odotetaan tulevaksi tänä vuonna. Epäluulosta kertovat vuosina 2022 ja 2023 Kiinteistöliitto Uusimaan taloyhtiöille tekemät kyselyt. Markkinaoikeus määräsi kartelliin syyllistyneet yritykset ja Isännöintiliiton loppuvuodesta 2022 yhteensä noin 4,9 miljoonan euron seuraamusmaksuihin kartelIsännöitsijät saivat murska-arviot taloyhtiöiden Isännöitsijät saivat murska-arviot taloyhtiöiden hallituksilta – Kiinteistöliitto pimitti tulokset hallituksilta – Kiinteistöliitto pimitti tulokset Taloyhtiöt: Isännöitsijät Taloyhtiöt: Isännöitsijät eivät huolehdi enää eivät huolehdi enää taloyhtiöiden eduista taloyhtiöiden eduista Isännöintialan kriisi on kestänyt vuosien ajan, eikä alan ongelmiin ole vieläkään tullut selvyyttä. Päätöksestä on valitettu, joten se ei ole lainvoimainen ja sen käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Espoolaisen taloyhtiön puheenjohtajana toiminut Teräväinen valittiin vuonna 2021 Kiin. Taloyhtiöt ovat toistuvasti kokeneet tulleensa isännöintiyritysten huijaamiksi. Isännöintiala ajautui syvään kriisiin vuonna 2021, kun Kilpailuja kuluttajavirasto KKV paljasti kuuden isännöintialan yrityksen ja Isännöintiliiton hintakartellin. Kyselyihin vastasi yli 2 000 taloyhtiötä. Vastaus kysymykseen on espoolaisen Tarja Teräväisen mukaan taloyhtiöille kielteinen
Työryhmän tehtäväksi määriteltiin kartoittaa isännöintipalveluihin liittyvien, jäsentaloyhtiöiden kokemien ongelmien ja kipukohtien laajuutta. 7 teistöliitto Uusimaan hallitukseen. Yksinkertaisesti kyselytulokset pimitettiin. – Taloyhtiöt eivät tiedä, millaisia sopimuksia isännöintiyritykset tekevät, eivätkä sopimusten motiiveja. Isännöitsijä hyväksyy käytännössä sen yrityksen laskuja, jossa itse työskentelee, hän jatkaa. – Yhä useammin on tilanne, jossa sama yritys tarjoaa sekä isännöintiä että erilaisia huoltopalveluita. Tämän jälkeen tuli laatia suunnitelma toimenpiteistä, joiden avulla voitaisiin vahvistaa taloyhtiöiden asemaa suhteessa isännöintiin. Kuvan taloyhtiöt eivät liity kyselyihin.. Samassa kokouksessa hyväksyttiin isännöintityöryhmän perustamista koskeva jäsenaloite. Teräväisen mukaan taloyhtiöt eivät tahdo pysyä isännöintiyritysten perässä. Taloyhtiöiden kokemukset kertovat siitä, etteivät isännöitsijät enää katso taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden etuja. Taloyhtiöiden viesti oli selkeä, isännöinnin ongelmat ovat todellisia ja taloyhtiöiden luotto isännöintiin on heikentynyt entisestään, Teräväinen kertoo. Isoimmilla isännöintiyrityksillä NPS-luku laski hälyttävästi jopa -60 tasolle. Tästä seuraa jääviysongelmia. Vastauksia kyselyyn saatiin ennätyksellisesti yli 2000 kappaletta ja sanoma oli yksiselitteinen: jäsenet olivat laajalti tyytymättömiä isännöintiin isännöintiyritysten suositteluindeksin (NPS) ollessa -15. Kyselyiden karut tulokset haluttiin vaientaa. – Seuraavana vuonna 2023 teimme uuden kyselyn, jonka tuloksena isännöintiyritysten NPS-luku oli tippunut -30 -tasolle. Tämä näkyy siinä, että isot isännöintiyritykset ovat alkaneet erilaisilla lisämaksullisilla palveluilla rahastamaan taloyhtiöitä. Isännöitsijät katsovat nyt isoksi kasvaneiden kiinteistöalan yritysten etuja. Miten isännöitsijä voi toimia objektiivisesti taloyhtiön etujen ajajana, jos isännöinti ja huoltopalvelut tulevat samasta yrityksestä, Teräväinen kysyy. – Jääviysongelma on todella suuri tilanteessa, jossa taloyhtiön hallitus on antanut isännöitsijälle yksinoikeuden hyväksyä ja maksaa laskut. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen. Lisäksi kiinteistöyritykset voivat tarjota muun muassa siivouspalveluita. Maton alle Sen sijaan, että Kiinteistöliitto olisi ryhtynyt taloyhtiöiden kanssa työhön parantamaan isännöinnin laatua, liitto lakaisi kyselyt ”maton alle”. Vertailuna voidaan todeta, että suomalaisyritysten keskiarvo on 50:n paikkeilla. Teräväinen valittiin myös isännöintityöryhmän puheenjohtajaksi. Taloyhtiöt antoivat vuosina 2022 ja 2023 toteutetuissa Kiinteistöliitto Uusimaan kyselyissä murskaavat arviot isännöitsijöiden toiminnasta. Työryhmä aloitti työnsä vuonna 2022 kartoittamalla jäsenten näkemyksiä isännöintipalveluista laajalla ja perusteellisella kyselyllä. Toinen ongelma on se, että kiinteistöalan yrityksiä on kauppojen myötä liitetty yhteen. Tarja Teräväisen mielestä isännöintiyritysten kiinteistöhuoltoyhtiöiden puheenjohtajilla sekä yrittäjillä ei pitäisi olla mitään asiaa taloyhtiöiden edunvalvontayhdistyksen hallitukseen. – Vika ei ole niinkään isännöitsijöissä, vaan epäterveessä liiketoimintamallissa. Lopputuloksena taloyhtiöissä on epätietoisuutta, mihin taskuihin rahaa menee
– Tosiasia on, että Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenhankinta pohjautuu 90-prosenttisesti isännöitsijöiden suositteluun. Näin ollen Kiinteistöliitto Uusimaassa jäsenmäärän kasvu on tärkeämpää, kuin olemassa olevien jäsenten edunvalvonta suhteessa isännöintiin. Taloyhtiöiden edunvalvonnan roolit sekoittuvat pahoin, kun kiinteistöyhdistyksen hallituksessa istuu puheenjohtajaa myöten henkilöitä, joiden tulisi jäävätä itsensä aina kun tulee puhe isännöintitai kiinteistöhuoltopalveluista. – Työryhmän työ jäi pahasti kesken, vaikka työryhmässä oltiin saatu aikaan hyviä ja näkyviä asioita. Suurin osa hallituksissa istuvista kieltäytyy näkemästä tässä ongelmaa, vaikka yksi äänekäs isännöitsijä voi helpostikin saada ratkaisevaa vaikutusvaltaa. – Kolmen vuoden aikana en nähnyt yhdenkään heistä jääväävän itseään eturistiriita tilanteessa, eikä puheenjohtaja ole puuttunut asiaan. Rakenteellinen ongelma Tarja Teräväisen mukaan Kiinteistöliiton toiminnassa on piirteitä, jotka muistuttavat rakenteellista korruptiota. Ulkomaalaisten sijoittajien käsiin valuvaa isännöinnin liiketoimintaa ei saa mennä häiritsemään, heidät tulee pitää hyvällä tuulella, Teräväinen korostaa. Tämä on Teräväisen mukaan syy siihen, miksi Kiinteistöliitto on haluton puuttumaan isännöinnin ongelmiin. Ilmeisesti jopa liian hyviä, koska selvästi toiminta on säikäyttänyt toimiston ja osan hallituksesta. Hänen mukaansa tätä taustaa vasten pöyristyttävää olikin, että Kiinteistöliitto Uusimaa päätti lakkauttaa isännöintityöryhmän työvaliokunnan esityksestä huhtikuussa 2024. Työryhmän lakkauttaminen, niin valitettavaa kuin se onkin, on toki täysin linjassa sen kanssa, että isännöintipalveluihin liittyvä taloyhtiöiden edunvalvontatyö on haluttu pitää minimaalisena yhdistyksessä kautta aikojen, Teräväinen painottaa. 8 – Kävi ilmi, etteivät Kiinteistöliiton työntekijät sekä tietyt luottamushenkilöt halunneet suututtaa isännöitsijöitä. – Ei siksi, että henkilöt eivät olisi osaavia, vaan siksi, että tässä on kyse terveestä järjestä. Toinen merkittävä ongelma Teräväisen mukaan on se, että isännöintiyritysten toimitusjohtajia istuu päättävissä elimissä laajasti Kiinteistöliitto-perheen sisällä. Pelkona on jäsenkato. Hänen mukaansa toiminnanjohtajalla ja työvaliokunnalla on ollut selvä pyrkimys ajaa alas se isännöintipalveluja koskeva taloyhtiöiden edunvalvontatyö, jota oltiin kehittämässä jäsenistön toiveiden mukaiseen suuntaan. – Kiinteistöliitto-yhteisö ei kykene pitämään avoimesti taloyhtiöiden puolia, vaan on monessa kohtaa rakenteellisesti rähmällään isännöinnin suuntaan.. Teräväisen mielestä Kiinteistöliitolta löytyy ajoittain ärhäkkyyttä, mutta ei koskaan suhteessa isännöintiin. Tämän jälkeen Tarja Teräväinen päätti erota liiton luottamustehtävistä. Teräväisen mielestä isännöintiyritysten, kiinteistöhuoltoyhtiöiden puheenjohtajilla sekä yrittäjillä ei pitäisi olla mitään asiaa taloyhtiöiden edunvalvontayhdistyksen hallitukseen. Lisäksi kun vielä toimiston henkilökunnan tulospalkkiot on sidottu jäsenmäärän kasvuun, on meillä todellinen rakenteellinen ongelma. Vaikka työryhmän 22 000 hallitusjäsenelle lähetetyn kyselyn vastaukset pursuivat tyytymättömyyttä ja toimenpide-ehdotuksia, keksittiin mitä moninaisempia syitä sille, kuinka kyselyiden tulokset eivät anna oikeaa kuvaa, Tarja Teräväinen toteaa. – Taloyhtiöiden edunvalvontayhdistyksessä ei uskalleta tehdä mitään sellaisia toimenpiteitä, joista isännöintiyritykset voisivat loukkaantua. – He hääräävät vapaasti pääkallopaikalla ja paikallisyhdistyksissä
Valta ja edustuspaikat Rakenteellinen ongelma ei koske vain isännöitsijöiden läsnäoloa Kiinteistöliitto-yhteisön hallituksissa. Eikö tätä kutsuta korruptioksi, Teräväinen kysyy.. Mukavaksi todettu tyyppi otetaan mukaan illallisille ja matkoille. Ongelmana on käytännön toteutus. Tämä pyrkyryydeltä näyttävä tekeminen Kiiinteistöliitto-yhteisön hallitusja luottamushenkilötehtävien tavoittelussa lamaannuttaa oman edunvalvonnan ja aidon tekemisen jäsenten etu edellä. Se mahdollistaa asioiden hoitamisen taloyhtiön ja sen osakkaiden edun mukaisesti. Heidän lisäkseen hallituksissa on joukko henkilöitä, joiden elinkeino on erilaisten palvelujen tuottaminen taloyhtiöille. Isännöintiliitto, Isännöinnin Auktorisointi ISA ja Kiinteistöliitto ovat laatineet ja hyväksyneet ohjeet. – Eettinen neuvosto antaa vain huomautuksia, ja ääritapauksissa vain varoituksen. – Tässä asetelmassa on mahdotonta olettaa, että KL Uusimaassa olisi aitoa motivaatiota ajaa taloyhtiöiden etua, sillä eturistiriitaa on melkein jokaisella päättäjän pallilla. Kiinteistöliitto-yhteisön mandaattipaikkojen kautta KL Uusimaan hallituksen jäsenille voi syntyä suuriakin kokonaisansioita. Eettiset ohjeet korostavat avoimuutta ja luovat perustan toimivalle yhteistyölle taloyhtiön ja isännöinnin kesken. Eettisten ohjeiden noudattamista valvoo Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettu Isännöinnin eettinen neuvosto. – Heistä jokainen tarvitsee osan taloyhtiöiden kautta vuosittain kulkevasta 15 miljardin euron rahavirrasta. Mutta jos yrität vahvasti vaikuttaa ja ajaa taloyhtiöiden etua, et pääse eteenpäin. Hänen mielestään eettiset ohjeet ovat hyvät. Taloyhtiöissä on ladattu paljon odotuksia eettisille ohjeille, ja eettiselle neuvostolle. Isännöitsijöille annettuun täysin käsittämättömään valtaan laatia laskuja, hyväksyä ja maksaa ne taloyhtiön tililtä, ei haluta kajota, vaikka siihen juridiset perusteet helposti löytyisikin, Tarja Teräväinen korostaa. Vieläpä kohtuu korkeilla kokousja vuosipalkkioilla. Hän huomauttaa suurimman osan Kiinteistöliitto-perheen edunvalvonnan päättäjistä olevan yhtä riippuvaisia isännöitsijöiden hyväntahtoisuudesta kuin mitä on Kiinteistöliitto Uusimaa jäsenhankinnassaan. Teräväisen mukaan kolmas jarru ryhdikkäälle ja oikeita muutoksia aikaan saavalle edunvalvonnalle ovat valta-asemat ja edustuspaikkojen jako Kiinteistöliitto-yhteisön sisällä. Hänen mielestään isännöinti tulisi saada viranomaisvalvontaan, kokonaan pois Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton vaikutusvallasta. Se, kenen taskuun taloyhtiöiden rahat virtaavat, on suuressa määrin isännöitsijöiden käsissä. Taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin välillä ideaalitilanteessa vallitsee keskinäinen luottamus. – Jotta edustuspaikoille pääsee, pitää miellyttää, olla kiltti ja kiva. 9 – Isännöinnin eettiset ohjeet eivät siivoa ongelmia I sännöintialan epäterveiden käytäntöjen siivoamiseksi isännöinnin eettiset ohjeet uudistettiin ja uudet ohjeet astyivat voimaan helmikuussa 2023. – Isännöinnin eettiset ohjeet eivät siivoa ongelmia, valitettavasti, sanoo Kiinteistöliiton toimintaa kritisoiva Tarja Teräväinen. Mitä käytännön merkitystä huomautuksella on, Teräväinen kysyy. Se antaa lausuntoja siitä, onko tietty isännöintialan ammattimainen toimija menetellyt isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti. – Hallituspaikka KL Uusimaassa on astinlauta parhaimmillaan kuuteen/seitsemään edustuspaikkaan liittoyhteisön eri hallituksissa ja säätiöissä
– Tilanteisiin liittyy usein asetelma, jossa hallituksen puheenjohtaja on saattanut toimia tehtävässään jopa vuosikymmeniä. Kuva: Aleksi Poutanen I sännöintiliiton mukaan alan ongelmat on tunnistettu ja tehty mittavaa kehitystyötä viime vuosina. Tällainen toimintatapa on yksi ilmentymä sellaisista menneiden aikojen toimintatavoista, joissa hallitus itse ei toimi niin kuin pitäisi. Isännöintiliiton mukaan laskutus on aihe, josta voidaan saada riita aikaiseksi, jos molemmat osapuolet eivät tiedä tai ymmärrä, mitä on sovittu. – Jatkuvasti painotetaan salassapitovelvollisuutta hallituksen jäseniltä. Isännöintiliitto julkaisi tiedotteen, joka otsikoitiin ”Suhmurointi ei ole isännöinnin maan tapa”. Ihmettelen mitä salaisuuksia tällaisen harrastusyhdistyksen hallituksessa yleensäkään pitäisi olla. Tämän takia taloyhtiön tulee perehtyä oman taloyhtiönsä sopimukseen ja olla sen sisällöstä tietoinen. Sen korostaminen on antanut vaikutelman, että toiminta ei kestä päivänvaloa. Ison roolin on ottanut työvaliokunta. Hiljaisesti hyväksytyt toimintatavat koetaan ongelmallisiksi vasta jälkikäteen arvioituna. Erityisen tärkeänä on pidetty läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä. Sen sijaan työvaliokunta on astunut asemaan, jossa voidaan todeta KL Uusimaassa olevan “hallitus hallituksen sisällä”. Halutaan toimia sisäpiirissä, jossa hyväveliverkostot kukoistavat ja avoimuus ei ole todellisuutta. Sen sijaan jäsenten viesteihin jätetään vastaamatta ja hallitukselle osoitettuja viestejä ei välitetä koko hallitukselle. Emme puolusta isännöinnin virheitä, mutta peräänkuulutamme myös hallituksen omaa roolia ja vastuuta taloyhtiön hallinnosta sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. – Pohjakosketus koettu Klikkiytynyt ja sulkeutunut Tarja Teräväinen kuvailee Kiinteistöliitto Uusimaan toimintakulttuuria klikkiytyneeksi ja sulkeutuneeksi. Mutta isännöitsijöiden mielipiteet ja kommentit otetaan vakavasti, jopa pelokkaana siitä, etteivät he vain ole tyytymättömiä yhdistyksen toimintaan. Uskallamme virheen sattuessa nostaa käden pystyyn ja ottaa vastuun. – Sillä juristimäärällä, joka yhdistyksessä on käytettävissä, pitäisi tuntea yhdistyslain perusasiat. Muu hallitus on tyytyväinen, kun asioiden hoitaminen sujuu ainakin näennäisesti hyvin puheenjohtajan ja isännöitsijän kesken. Jos sitten todella on niin, että laskutuksessa on virhe, tulee siitä reklamoida ja yrityksen pitää se tietenkin hyvittää, kertoo Koro-Kanerva. Isännöintiliitto myös korostaa taloyhtiön hallituksen ja sen piheenjohtajan merkittävää roolia. – Yhdistyslain henkeä ja tarkoitusta rikotaan lähes systemaattisesti siten, että jäsendemokratian periaatteet ja jäsenten aloitteellisuus missä tahansa muodossa vaikuttaa olevan hallitukselle myrkkyä. 10 Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo alalla olevan halua korjata epäkohdat. – Toivoisin kuitenkin, että asioita tarkasteltaisiin kokonaisvaltaisesti ja se alalla jo tehty valtavan hieno työ huomattaisiin myös, painottaa tiedotteessa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Hänen mukaansa alan maine on ollut alhossa, mutta korjaavia liikkeitä on tehty paljon ja pohjakosketus on koettu. Hallitusta ei informoida tai pidetä kaikissa tärkeissä päätöksissä mukana. Teräväinen kokee Kiinteistöliitto Uusimaassa vallitsevan vaikenemisen kulttuuri, jolla yritetään pitää jäsenistö poissa häiritsemästä ja kaukana päätöksenteon ytimestä heidän omassa yhdistyksessään. Ei ole yhtä oikeaa sopimusmallia, joka sopisi kaikille. n. – Keskustelu keskittyy tällä hetkellä lähinnä siihen, että isännöinnin erillisveloitukset ovat aina väärin, vaikka niiden veloittaminen perustuisi yhteiseen sopimukseen. Lakineuvontapalvelu ohjeistaa taloyhtiöitä toimimaan asunto-osakeyhtiölain mukaan, mutta omassa hallinnossa noudatetaan “mennään sieltä missä aita on matalin” – periaatteita. Sopimuksia on erilaisia, osassa on erillisveloitettavia töitä, osassa kaikki kuuluvat kuukausiveloitukseen ja osassa on sekä että. Liiton mukaan perinteisesti ei ole ollut lainkaan poikkeuksellista, että hallituksen puheenjohtaja on hoitanut yhtiön hallintoa ”itsevaltiaana” isännöitsijän kanssa, viemättä kaikkia asioita hallituksen kokoukseen päätettäväksi, tai hakemalla hyväksyntä toimenpiteille vasta jälkikäteen. – Isännöintiliitossa olemme tuoneet selvästi esille, että meidän tahtotilamme on korjata alalla olevat epäkohdat. Tämän vuoksi onkin todella tärkeää, että taloyhtiön hallitus on selvillä oman taloyhtiönsä tarpeista, tutustuu sopimukseen ja valitsee sellaisen mallin, joka on paras omalle taloyhtiölle, toteaa loppuun Koro-Kanerva. – Asiakkaan silmin saattaa näyttää siltä, että laskutetaan aiheettomasti, vaikka kyseessä olisi sopimukseen kirjattu asia
Suunniteltu ja valmistettu Suomessa www.finncont.com Toimivaa ja tyylikästä kierrätystä. Yksi järjestelmä – monia mahdollisuuksia. Suojaa astiat ja viimeistelee pihan ilmeen. ASTIASUOJA Vaihtoehto jätekatokselle. LUOWIA Tyylikäs klassikko. Tehokas ja helppo ratkaisu maan päälle tai osittain upotettuna.. BLOK2 Modulaarinen ja jaettava
Rakennamme nyt enemmän kuin koskaan aiemmin, jotta pystymme vastaamaan näihin tarpeisiin, sanoo Senaatin konsernijohtaja Tuomas Pusa. Kuva: Aki Rask H elsingin kaupunki suunnittelee Oulunkylän liikuntapuistoon uutta stadionia muun muassa jalkapallon ja muiden tapahtumien käyttöön. Liikuntapuiston, stadionin ja asumisen vaatimat pysäköintija huoltoratkaisut tutkitaan kokonaisuutena ja suunnittelualueelle laaditaan liikennesuunnitelma. Jotta turvallisuusviranomaisten tilatarpeisiin pystytään vastaamaan, vuonna 2026 investoinnit nousisivat noin miljardiin euroon. – Oulunkylän liikuntapuisto on yksi Helsingin monipuolisimpia liikuntapaikkoja, jonne tullaan ympäri kaupunkia. 12 n ?Kiinteistöalan uutisia Valtion kiinteistöjen investointitarve ensi vuonna miljardi euroa Valtio rakennuttaa nyt enemmän kuin koskaan: ensi vuoden investointitarve on noin miljardi euroa. Kaavamuutoksen lähtötiedoksi selvitetään alueen luontoarvoja ja liito-oravalle merkityksellisen puuston sijainti. Kunnostus lisää jäähallin käyttöikää kuudella-kahdeksalla vuodella. Samalla remontoidaan tekojääkentän viereinen huoltorakennus. Nyt käynnistyvän kaavoituksen aikana kaupunki laatii tarvittavat suunnitelmat ja selvitykset siitä, minkä kokoluokan stadion ja kuinka paljon asumista suunnittelualueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa. Lisäksi kaupunki selvittää, onko Hirsipadontien varteen ja risteysalueelle Raide-Jokerin välittömään läheisyyteen mahdollista rakentaa asuintaloja. Helsingin Oulunkylään suunnitteilla jalkapallostadion. Vuonna 2026 rakentamisen määrä on korkeimmillaan, minkä jälkeen investointimäärän ennustetaan tasaantuvan ja kääntyvän laskuun. – Euroopan turvallisuustilanteen vuoksi maanpuolustuksen ja Suomen turvallisuuden takaavien viranomaisten infratarpeet ovat kasvaneet selvästi ja hankkeiden läpivientiaikatauluja on kiristetty. Kuluvan vuoden aikana rakennuttamisen määrä kasvaa entisestään ja nousee kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle, jopa 850 miljoonaan euroon. Puolustusbudjettia on kasvatettu ja Puolustusvoimat ja muut keskeiset turvallisuusviranomaiset kuten Poliisi ja Rajavartiolaitos ovat saaneet rahoituksen uusien tilojen kustannuksiin. Jäähalli vaatii mittavan peruskorjauksen, ehkä jopa purun noin 8-10 vuoden sisällä. Kaupungin liikuntapalvelut ovat arvioineet, että Helsinkiin tarvitaan lähivuosina yksi uusi jalkapallostadion Töölön jalkapallostadionin lisäksi. Samalla on kuitenkin varmistettava myös liikuntapuiston muiden liikuntaolosuhteiden kehittämismahdollisuudet tulevina vuosina, toteaa liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre. Helsingin kaupungin tavoitteena on kehittää samalla muitakin puiston urheilukenttiä, jotta paikallisten jalkapalloseurojen kilpailuja harrastustoiminta, koululiikunta ja asukkaiden kuntoilu ja liikunta alueella olisi edelleen mahdollista. Viime vuonna Senaatti-konserni käytti kiinteistöinvestointeihin ja rakentamiseen 759 miljoonaa euroa, mikä on lähes kolminkertainen määrä konsernin pidemmän aikavälin keskiarvoon verrattuna. Kaikkiaan konsernin työmaita oli vuoden 2024 lopussa käynnissä 259 eri puolilla Suomea. Liikuntapuistossa sijaitsevan vuonna 1977 valmistuneen tekojääkentän ja viereisen jäähallin kylmätekniikan uusiminen on parhaillaan käynnissä. Oulunkyläläinen jalkapalloseura Gnistan nousi kaudeksi 2024 jalkapallon miesten pääsarjaan, Veikkausliigaan. Helsingin Oulunkylän liikuntapuistossa sijaitsee muun muassa tekojäärata ja harjoitusjäähalli sekä niitä palveleva huoltorakennus, curlinghalli, yleisurheilukenttä, täysimittainen jalkapallokenttä sekä jalkapalloa palveleva harjoituskenttä. Kaupungin tavoitteena on kehittää liikuntapuistoa entistä toimivammaksi, jotta se palvelee jatkossakin laajasti eri käyttäjäryhmiä sekä kytkeytyy osaksi Raide-Jokerin varren viihtyisää, tiivistä ja elävää katuympäristöä, kertoo arkkitehti Outi Ruski Helsingin kaupungilta. Kaavoituksen aikana myös päätetään, toteutetaanko stadion kaupungin omana hankkeena vai yksityisenä hankkeena kaavaluonnoksen pohjalta järjestettävän kilpailun kautta. Suunnittelussa arvioidaan myös suurten tapahtumien järjestämisen vaikutuksia liikuntapuiston käyttöön ja naapurustoon. Senaatti-kiinteistöjen suurimpia hankekokonaisuuksia ovat siviiliviranomaisten kriittisimpien tilojen varautumisinvestointiohjelma, poliisitalohankkeet muun muasa Tampereella, Kuopiossa ja Rovaniemellä, Turun vankilan lisärakennus, Rajavartiolaitoksen hankkeet ja valtioneuvoston kortteleiden korjausja rakennushankkeet. Gnistan kärsi suuren vastoinkäymisen, kun heinäkuussa 2024 seuran kotikentän pääkatsomo tuhoutui tulipalossa täysin. Puiston pohjoisosassa on leikkija kuntoilualueet. – Stadionin tarve on tunnistettu ja on hyvä että edellytykset sijoittaa se Oulunkylään tutkitaan perusteellisesti. Puolustuskiinteistöjen suurimmat investointikokonaisuudet liittyvät Puolustusvoimien strategisten hankkeiden F-35:n ja Laivue 2020:n infraan, suojatilojen modernisointiohjelmaan ja kasarmien peruskorjausohjelmaan
Lukio tarjoaa tilat 700 oppilaalle, ja suunnittelun perustana on korkeatasoinen tilojen käyttöja muuntojoustavuus kasvavan kaupunginosan asukkaiden tarpeisiin. Vaikka kate on edelleen kohtuullisessa kunnossa, pintakäsittelyn uusiminen on tarpeellista katon säilymisen varmistamiseksi. Museon aukiolo jatkuu normaalisti, vaikka kattotyöt ovat käynnissä. Työmaan turvallisuuden takaamiseksi alue aidataan ja liikkumista rajoitetaan väliaikaisesti. Historiallisten lähteiden, kuten vuoden 1796 katselmuskirjan, mukaan päärakennuksen katto on ollut punamullan sävyinen aina 1600-luvulta 1900-luvun alkuun saakka. – Aviapolis on loistava paikka uudelle lukiolle, sillä se on nopeasti kasvava uusi kaupunginosa, johon suunnitellaan niin uutta asumista, työpaikkoja kuin liiketoimintaakin. Lisäksi Tarton yliopistossa tehtiin vuonna 2024 maalianalyysi ullakolta löytyneistä punertavista maalijäänteistä. Skanska rakentaa 700 oppilaan lukion Vantaan Aviapolikseen. Louhisaaren päärakennuksen paanukate punamullan sävyyn Louhisaaren päärakennuksen katon testimaalaukset. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat lukion liikuntasali ja näyttämö sekä neljä kerrosta korkea keskusaula, jonka arkkitehtonisia piirteitä korostavat korkeatasoiset teräsportaat ja kulkusillat. Kiinteistön arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto Lahdelma&Mahlamäki. Rakennuksen toisessa kerroksessa on kattoterassi, joka rakennetaan oppilaiden välituntipihaksi. Hanke kattaa kokonaisuudessaan noin 9 100 bruttoneliömetriä, ja rakennustöiden on määrä alkaa kevään 2025 aikana ja valmistua alkuvuodesta 2027. Kaikki vapaat kattopinnat ovat päällystetty joko aurinkopaneeleilla tai viherkatolla, ja kohteesta rakennetaan mahdollisimman energiatehokas uusiutuvia energiamuotoja, kuten aurinkoenergiaa ja maalämpöä hyödyntämällä. 13 S kanska ja VTK Kiinteistöt Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden koulurakennuksen toteuttamisesta Vantaan Aviapoliksen alueelle. Kartanoa ympäröi kaunis puistoalue, joka houkuttelee vierailijoita erityisesti kesäkaudella. Kuva: Rakennuttajatoimisto HLC Oy Aviapoliksen lukio on kooltaan 9 100 bruttoneliömetriä. Lukio osaltaan edistää Aviapoliksen ydinalueen kehitystä. Lukio rakennetaan Aviabulevardille aivan juna-aseman viereen, ja sinne on helppo tulla eri puolilta kaupunkia junalla, busseilla ja myöhemmin myös Vantaan ratikalla, kertoo VTK Kiinteistö Oy:n rakennuttajapäällikkö Jukka Puolakka. Nykyisin se tunnetaan yhtenä Suomen kansallismuseon museokohteista. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen suunnitellaan myös muita julkisia tiloja. Louhisaaren kartanolinna, joka sijaitsee Varsinais-Suomen Maskussa, on tunnettu erityisesti marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäkotina. Tutkimuksissa parhaaksi sideaineeksi osoittautui raaka pellavaöljy. Katto käsitellään punamullan ja pellavaöljyn seoksella, jolla palautetaan sen historiallinen ulkoasu alkuperäiseen sävyynsä ja suojataan puupaanut sään vaikutuksilta. Nykyinen kate, joka on valmistettu kreosoottikyllästetyistä sahapintaisista paanuista, on peräisin 1960-luvun alusta. Esimerkiksi liikuntasali voidaan iltaisin ja viikonloppuisin ottaa liikuntaseurojen käyttöön. Havainnekuva: Lahdelma&Mahlamäki arkkitehdit V altion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt käynnistää keväällä 2025 Louhisaaren kartanolinnan päärakennuksen paanukatteen kunnostustyöt. Museovirasto valvoo hankkeen etenemistä kaikissa sen vaiheissa varmistaakseen historiallisten arvojen säilymisen. Senaatti-kiinteistöt teetti vuosina 2020–2024 kattavia pintakäsittelykokeita selvittääkseen parhaan käsittelytavan kreosoottikyllästetyille paanuille. Sen elinkaari on pitkä, ja tiloista tehdään muunneltavia vaihteleviin tarpeisiin. Aikakauden maaliseokset sisälsivät punamultaa, ruisjauhoa, tervaa, pellavaöljyä, hartsia ja vihtrilliä. Korjaustyöt käynnistyvät kevätkesällä 2025, ja niiden arvioitu kesto on kolme-neljä viikkoa. Käsittely pidentää katon käyttöikää ja antaa sille huolitumman ilmeen
Viime vuonna yleiseen keskusteluun nousi uusi rakennusalan nykytilannetta vaikeuttava tekijä: avoimet asuntoja kiinteistörahastot. Vuosina 1995-2023 keskimääräinen vuosittainen asuntotuotantovolyymi oli yli 32 000 asuntoa. Vuonna 2024 rakennushankkeita aloitettiin hieman yli 21 000 asunnon verran, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna, joskin vuoden 2024 aloitusmääriin sisältyy vielä epävarmuutta ja luku saattaa vielä tarkentua jopa tuhansilla alaspäin. Tämä on osaltaan heikentänyt kuluttajien luottamusta, mikä oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 2025 alhaisimmalla tasollaan sitten viime kevään. Tilastokeskus raportoi Suomen työllisyysasteen trendin olleen vuoden 2025 tammikuussa 76,5 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä alhaisempi luku kuin vuotta aiemmin. Joka tapauksessa esitettykin luku on kolmanneksi matalin viimeisen 30 vuoden aikana; vuosina 1995-2023 rakentamisen aloitusten keskiarvo ylitti 32 000 asuntoa. Tämä on lisännyt painetta rakennusalalle, sillä myymättömien asuntojen varanto on kasvanut, mikä on saanut monet rakennusyritykset supistamaan tuotantoaan ja odottamaan parempia markkinaolosuhteita. Edellä mainitut tekijät ovat myös nostaneet rakennuskustannuksia huomattavasti: ne ovat Ti–?Korjausrakentamisen täsmäavustuksella olisi luotavissa nopeasti töitä rakennusalalle, sanoo KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen – Sosiaalinen asuntotuotanto kannattelee rakennusalaa Rakennusalan tilanne on edelleen heikko. Millaista apua ahdinkoon toisi kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen. Suomen Pankin mukaan noin 95 prosenttia 2000-luvulla nostetuista asuntolainoista ovat olleet vaihtuvakorkoisia, mikä nykyisessä korkoympäristössä tarkoittaa, että lainojen kustannukset ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Vuoden 2025 alussa on tosin saatu joitain varovaisen optimistisia signaaleja, että vanhojen asuntojen kauppa kävisi hieman aiempaa pirteämmin. 14 n ?Tapasimme R akennussektori taistelee edelleen vakavassa laskusuhdanteessa. Materiaalihinnat ovat olleet merkittävin osatekijä, sillä ne ovat nousseet lähes 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. Vuonna 2024 myönnetyt rakennusluvat tukevat tätä näkemystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan lupia myönnettiin alle 17 000, mikä on jälleen alhaisin määrä 30 vuoteen. Lisäksi vain 12 prosenttia kuluttajista suunnitteli asunnon ostamista tai talon rakentamista. Teksti: Eero Wihuri lastokeskuksen mukaan edelleen yli 20 prosenttia korkeammat kuin kymmenen vuotta sitten ja yli 10 prosenttia korkeammat kuin vain neljä vuotta sitten. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui alle 21 000 asuntoa – taso, jota ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen. Myös työttömyys koetaan uhaksi ja 61 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän. Useimpien arvioiden mukaan rakentamisen aloitukset jäävät reiluun 20 000 asuntoon vuonna 2025. Sama ratkaisija saattaa tul. KOVA ry:n talousennusteen mukaan laskusuhdanteen keskeisiä syitä ovat korkeat korot, nousseet rakennuskustannukset, työttömyyden kasvu, heikko kuluttajaluottamus sekä laskevat asuntohinnat. Samaan aikaan uusien asuntojen nimellishinnat ovat nousseet 20 prosenttia vuodesta 2015 lähtien ja laskeneet vain hieman vuoden 2022 huipustaan. Hinnat reagoineet Vanhojen asuntojen hinnat ovat reagoineet jonkin verran laskevaan kysyntään: Tilastokeskuksen mukaan hinnat olivat vuoden 2024 lopussa nimellisesti samalla tasolla kuin vuonna 2015, mikä tarkoittaa reaalisesti lähes 20 prosentin laskua. Nämä sijoitusinstrumentit ratkaisevat näennäisesti suorien asuntoja kiinteistösijoitusten likviditeettiongelman ja ne toimivatkin usein, kun markkinoilla menee hyvin. Tämä herättää huolta siitä, että ala ei välttämättä elvy edes vuoden 2025 loppupuolella. Valtion tukema asuntotuotanto supistuu jonkin verran edellisvuodesta, sillä korkotukilainavaltuus laskee viidenneksen, mikä vähentää valtion tukemaa asuntotuotantoa arviolta noin 6 500 asuntoon. Mutta kun asuntojen hinnat laskevat, voi lunastusten maksamisen kanssa tulla ongelmia, kuten on nyt monen rahaston kohdalla käynyt. Vuonna 2024 noin 8 500, eli 40 prosenttia, aloituksista oli valtion tukemia asuntoja. Samaan aikaan työttömyysasteen trendiluku on noussut 1,1 prosenttiyksiköllä ollen tammikuussa 8,9 prosenttia. Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n maaliskuussa julkaiseman talousennusteen mukaan rakennussektorin taantuman odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2025 toiselle puoliskolle. Lukon avaamiseksi lyhyellä tähtäimellä saattaa kysymykseen tulla KOVAn mukaan jokin hyvin suuri sijoittaja, joka näkee markkinalla potentiaalia ja hankkii blokkikaupalla ison määrän rahastojen omistuksia
Koska valtion tuki on loppumassa, uusia aso-asuntoja ei enää suunnitella, Parkkonen kiteyttää tilanteen. Lähes kaikki asumisoikeusasunnot sijaitsevat kasvuseuduilla, eivätkä ne seiso tyhjillään. Esimerkiksi Asuntosäätiön omistamien kotien käyttöaste on yli 98 prosenttia. Tällä hetkellä eletään vielä ison asuntorakentamiskauden krapulaa, hän jatkaa. Aso-tuotanto päättyy Asumisoikeusasunto on vaihtoehto vuokraja omistusasunnolle. Ennusteiden mukaan kuluva vuosi tulee olemaan hieman parempi kuin mitä viime vuosi oli, mutta silti kokonaisuudessaan asuntorakentamisen ja asuntokaupan tilanteet ovat hankalia, sanoo KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Parkkonen huomauttaa sosiaalisen asuntotuotannon kannatelleen viime aikoina rakennusalaa. Suomessa on noin 60 000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yhteensä yli 100 000 ihmistä. Asumisoikeusasunnon asukkaalla on asumisoikeus asuntoon, mutta asunnon omistaa asumisoikeusyhteisö. – Globaali epävarmuus luo kysymysmerkkejä. Toisaalta Yhdysvaltain tuleva kauppapolitiikka on täydellinen mysteeri, vaikkakin lienee todennäköisintä, etteivät sen vaikutukset maailmankauppaan ja hintatasoon ole talouskehityksen kannalta ainakaan suotuisia. KOVA esittää, että korkotukilainavaltuuksia nostettaisiin lisätalousarviolla 500 miljoonalla eurolla 2,250 miljardiin euroon tälle vuodelle, ja että korkotukilainavaltuuksiin varattaisiin 1,75 miljardia euroa vuodelle 2026. On kuitenkin aivan toinen kysymys, miten tällainen mahdollinen suuri sijoittaja käyttäytyisi asuntomarkkinoilla pidemmällä aikavälillä ja mikä olisi esimerkiksi vuokratason kohtalo. – On myös syytä huomioida, että väestönkasvu jatkuu isoissa kaupungeissa. Asumisoikeustalot on rakennettu valtion korkotukilainoilla. Vakuudet ovat kiinteätä omaisuusmassaa, eli aso-taloja. Jouni Parkkosen mukaan aso-asuntojen tuotannon lopettamisella tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia rakennusalalle. Lisäksi kun uusia aso-asuntoja on rakennettu vuosittain lisää, vanhempaa rakennuskantaa on tullut peruskorjausikään. 15 la kysymykseen myös rakennusyritysten taseissa olevien uusien asuntojen varantojen osalta. KOVAn mielestä tässä tilanteessa kohtuuhintaista asuntotuotantoa tulisikin lisätä. Tämä olisi noin 2 500 asuntoa enemmän kuin mitä nykyisellä korkotukilainavaltuudella voitaisiin käynnistää. Hallitus on perustellut aso-tuotannon alasajoa taloudellisilla riskeillä. Asukas maksaa asunnosta 15 prosentin kertaluonteisen asumisoikeusmaksun ja kuukausittaista käyttövastiketta. Valtion tuki uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen päättyy hallituksen päätöksen mukaisesti kuluvan vuoden lopussa. Asumisoikeusasuntotuotanto on muodostanut noin kolmanneksen valtion tukemasta asuntotuotannosta vuosittain. Epävarmuutta on niin asuntorakentamisessa kuin myös asuntokaupassa. Tulevaisuutta varjostaa kuitenkin edellä kuvattujen trendien lisäksi useampi epävarmuustekijä. – Tänä vuonna näillä näkymin lähtevät liikkeelle viimeisten asumisoikeusasuntojen rakennushankkeet. Ukrainan sodan mahdolliset rauhanneuvottelut ja niitä seuraava jälleenrakennus saattaa vaikeuttaa rakennusmateriaalien ja jossain määrin työvoiman saatavuutta, mikä nostaisi rakentamisen hintaa Suomessakin. Nämä kaikki on rahoitettava valtion korkotukilainoilla, sillä aso-asunnot Jouni Parkkosen huomauttaa korkotukilainojen vakuuksien olevan 1,3 -kertaiset suhteessa lainapääomaan. Sama pätee myös Gazan tilanteeseen. Asumisoikeusasuntojen rakentaminen on kuitenkin päättymässä. Asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on myönnetty aravatai korkotukilainaa. – Siksi emme olekaan samaa mieltä valtionvarainministeriön kanssa korkotukilainojen takausriskeistä.. Koska uusien asuntojen rakentaminen on tällä hetkellä vähäistä, asuntopula voi olla todellisuutta noin kahden vuoden kuluttua. Nollakorkojen aikana korkotuki ei rasittanut valtiontaloutta, mutta nyt valtion asuntorahasto VAR maksaa vuosittain jo noin 220 miljoonaa euroa korkotukea, josta osa kohdistuu aso-asuntoihin. Mikäli koko lainavaltuus käytettäisiin kohtuuhintaisten asuntojen uudistuotantoon, voitaisiin KOVAn mukaan ehdotetulla 2,25 miljardin euron korkotukilainavaltuudella aloittaa arviolta noin 11 500 kohtuuhintaisen asunnon rakennuttaminen
Pelkästään valtion tuella rakennettuja asuntoja oli keväällä 2024 tyhjänä noin 8 700 kappaletta. KOVA esittää myös , että ympäristöministeriö nimeäisi asuntorakennemuutosalueita, joihin kohdistettaisiin erityistoimenpiteitä asuntomarkkinoiden rakennemuutokseen sopeutumiseksi ja alueiden asuntomarkkinoiden tervehdyttämiseksi. – Siksi emme olekaan samaa mieltä valtionvarainministeriön kanssa korkotukilainojen takausriskeistä. – Uusissa sopimuksissa voitaisiin varautua nykyistäkin paremmin esimerkiksi vakaviin vajaakäyttötilanteisiin tai mahdollisiin konkurssitilanteisiin niin, että sopimukset ovat irtisanottavissa. Nämä talot ovat jo osittain tulleet peruskorjausikään, lisäksi korjausvelkaa on jo ehtinyt kertyä. Rakennemuutosalueille liittyviin tervehdyttämisohjelmiin myönnettäisiin 10 miljoonan euron vuosittainen tuki 10 vuoden ajaksi. Lähiöille elinvoimaa KOVA ry esittää myös lähiöohjelman käynnistämistä ehkäisemään segregaatiota ja tukemaan lähiöiden elinvoimaa. – Olemme luoneet rohkean avauksen väestöltään vähenevillä alueilla toimivien asuntomarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Valtion täytetakaus korkotukilainoissa on vasta toissijainen vakuus. n Vuonna 2024 noin 8 500, eli 40 prosenttia, aloituksista oli valtion tukemia asuntoja.. Vakuudet ovat kiinteätä omaisuusmassaa, eli aso-taloja. – Esitämme lähiöohjelmalle tälle vuodelle kolmen miljoonan euron määrärahaa ja viiden miljoonan euron rahoitusta vuodessa kahdelle seuraavalle vuodelle. – Suomen asuntokannasta huomattava osa on rakennettu 1970-, 1980ja 1990 -luvuilla. Jouni Parkkonen huomauttaa korkotukilainojen vakuuksien olevan 1,3 -kertaiset suhteessa lainapääomaan. Kun tyhjänä olevaa, valtion tuella rakennettua asuntokantaa puretaan, vähenee asuntojen ylitarjonta, tämä puolestaan tervehdyttää alueiden asuntomarkkinatilannetta. Tämän työllisyysvaikutus olisi 9 000 henkilötyövuotta. Näihin asioihin pitää tehdä panostuksia, Parkkonen sanoo. Samalla kuitenkin mahdollistettaisiin tarvittaessa rajattu vuokra-asuntojen uudistuotanto niin, että suhteessa 2:1 purettavien asuntojen tilalle olisi myös mahdollista rakentaa uutta, energiatehokasta ja esteetöntä asuntokantaa esimerkiksi kuntakeskuksiin. Uudistaminen on luontevaa aloittaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannosta ja vasta sen jälkeen miettiä toimia olemassa olevaan asumisoikeusasuntokantaan. Ideana on, että määrärahan avulla tuettaisiin lähiöiden elinvoimaa sekä viihtyisyyttä, Jouni Parkkonen sanoo. Parkkonen sanoo KOVA ry:n ilmaisseen valmiutensa asumisoikeusjärjestelmän uudistamiseen siten, että sen valtiolle koituvia riskejä voitaisiin vähentää. Suomessa on tuhansia tyhjiä asuntoja. Tukea remontteihin Hallituksen puoliväliriiheen KOVA esitti myös vuosille 2015-2016 määräaikaista 10 prosentin korjausavustusta. Lähiöissä asuu Suomessa yhteensä noin 1,5 miljoonaa ihmistä, ja näiden asuinalueiden kehittyminen vaikuttaa siten monen suomalaisen hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen. Avustuksella tuettaisiin asuinrakennuskannan peruskorjauksia, ja se voitaisiin porrastaa kiinteistön paranevan energiatehokkuuden mukaan. Avauksen tavoitteena on poistaa asuntojen ylitarjontaa, mutta myös saada vaikeuksissa olevat vuokrataloyhtiöt sellaiseen taloudelliseen tilaan, että ne pystyvät huolehtimaan jäljelle jäävästä kiinteistökannasta ja niiden korjauksista pitkäaikaisesti, Parkkonen korostaa. Ongelma on siis huomattava. Rakennemuutosalueilla oleville vuokrataloyhtiöille luotaisiin 10 vuoden ohjelma, jonka aikana yhtiön asuntokantaa sopeutettaisiin vähenevään kysyntään. Korjausrakentamisen täsmäavustuksella olisi luotavissa nopeasti töitä rakennusalalle tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on kanveesissa, Jouni Parkkonen sanoo. Lähiöissä pitää olla myös lähivirkistysalueita, lähipalveluita kouluineen ja kauppoineen. Ohjelmaan mukaan lähteville vuokrataloyhtiöille mahdollistettaisiin 90 prosentin purkuakordit ja -avustukset sekä muun muassa mahdollisuus konversiolainoihin, mahdollisuus korkotukilainoihin peruskorjauksia varten ja lainojen maturiteettien pidentäminen. 16 eivät kelpaa ikuisen asumisoikeutensa vuoksi lainojen vakuudeksi. Avustukseen varattaisiin yhteensä 50 miljoonaa euroa vuosille 2025-2026, ja avustus olisi haettavissa 30.6.2026 saakka. Lisäksi olemme valmiit tekemään muutoksia asukasvalintakriteereihin. Asuntorakennemuutosalueiden nimeämisen ja siihen liittyvien ohjelmien keskeinen tavoite on parantaa näillä alueilla olevien kuntien asuntomarkkinatilannetta ja vaikuttaa siihen, että vuokrataloyhtiöt pystyvät huolehtimaan pitkäaikaisesti jäljelle jäävästä asuntokannasta ja niiden korjauksista. Mitä lähiöissä voisi ja kannattaisi tehdä. KOVA ry:n laskelmien mukaan avustuksella saataisiin liikkeelle peruskorjausinvestointeja jopa 500 miljoonan euron edestä. – Lähiöissä pitää olla infra kunnossa
– Kun talossa asuu toistasataa ihmistä pienissä asunnoissa, niissä on iso vaihtuvuus ihmisten muuttaessa isompiin asuntoihin, eikä sosiaalisuuskaan pääse syntymään samalla tavalla kuin aiemmin pienemmissä taloissa. Silti niille rakennetaan pelkästään kerrostaloja tällä hetkellä. Kuva: Viivi Handolin – Kaupunkeja rakennetaan rakennusteollisuuden tarpeisiin. – Ihmisille tärkeitä olisivat oma ovi, vihreät näkymät ja oma piha, vaikka se olisi vain paikka grillille. n Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara otti kunniakirjan ja vasaran vastaan iloisena kesken työpäivän. Näkemykset ovat tärkeitä, sillä ne saavat myös päättäjät ajattelemaan asioita uudella tavalla ja vievät asumisen kehittämistä eteenpäin, hän kiittää. – Luonto ja pientalot kulkevat käsi kädessä, ja siihen kytkeytyy myös kansalaisten terveys ja hyvinvoinnin kokonaisuus. Projektin loppuraporttina julkaistiin vuonna 2022 julkaisu, joka kokosi yhteen pientalorakentamisen toteutusvaihtoehtoja kaupunkimaisille pientaloalueille. Tätä kautta kansalaisten asumistoiveet voivat toteutua entistä paremmin, toteaa Malila. Tutkimusten mukaan ihmiset haluavat asua joko keskustoissa tai pientaloalueilla. Professori Mari Vaattovaara on pitänyt vuosien varrella esillä monia tärkeitä teemoja – esimerkkinä asumisen laatu, asumisväljyys tai vaikkapa se, että kodin omistaminen on itsessään omiaan luomaan vakautta koko yhteiskuntaan. – Suomalainen yhteiskunta tarvitsee todellisiin asumistarpeisiin pohjautuvaa tutkimusta ja laadukkaaseen tutkimukseen perustuvaa näkemystä. Esikaupunkialueilla vain neljä prosenttia haluaa asua kerrostalossa. Asuinalueiden yksipuolistuminen lisää segregaatiota, alueellista eriytymistä, pelkää Mari Vaattovaara. Turkimus tarpeen Professori Mari Vaattovaara edistää asumisen viihtyisyyttä ja haluaa luoda myös kaupunkeihin mahdollisuuksia pientalomaiseen asumiseen, kiitellään Omakotiliiton palkintoperusteissa. 17 V uoden Omakotivaikuttajan tunnustuksen maaliskuun loppupuolella saanut Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara olisi valmis mylläämään uusiksi koko tämänhetkisen kaupunkirakentamisen. Moniin tarpeisiin sopiva kaupunki on ihmisten hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltiomme perusta, muistuttaa Vaattovaara. Suurin osa suomalaisista toivoo pientaloasumista, mutta kaupungeissa pientalojen potentiaali on jäänyt pitkälti tunnistamatta, kun rakentamisen pyrkimyksenä on ollut etenkin tiivistäminen ja pienten asuntojen lisääminen. Suomen Omakotiliiton puheenjohtaja Jukka Malila kiittää Vaattovaaran aktiivisuutta ja roolia hyvän asumisen edistämisessä. Hänen mukaansa rakentamisen mittakaava on muuttunut vuodesta 2010 lähtien. Hyvinvoinnin perusta Isoihin, monta pientä asuntoa sisältäviin taloihin tarvitaan isot, leveät tiet, joten myös infrastruktuuri on kasvanut valtavasti. – Kaupunkiseutuja on ryhdytty rakentamaan liikennejärjestelmien tukemiseksi ja rakennusteollisuuden tarpeisiin, jyrähtää Vaattovaara. Vaattovaaran vetämä tutkimusryhmä Pientalot kaupungissa tutki sitä, miten kaupunkeihin voidaan luoda tehokasta kaupunkimaista pientalorakentamista. Väestörakenteeseen ja rakennuskantaan tarvitaan monimuotoisuutta, jottei segregaatio lisäänny
Taloyhtiöiden aurinkovoimaloita voidaan hyödyntää muun muassa maalämpöpumppujen tarvitseman sähkön tuottamiseen sekä taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Kiinteistösähköä on esimerkiksi hissien, ilmastoinnin, yhteisten tilojen valaistuksen, keskuslämmitysjärjestelmän ja taloyhtiösaunan käyttämä sähkö. Kuva: Pexels huolen energiariippuvuudesta ja toimitusvarmuudesta. Energiayhteisön avulla taloyhtiön asukkaat saavat mahdollisuuden hyödyntää taloyhtiön omien aurinkopaneelien sähköä. Samaan aikaan geopoliittiset kriisit ovat nostaneet esiin Hyvityslaskentajärjestelmä tekee aurinkosähköstä aiempaa kannattavamman investoinnin Taloyhtiö voi myydä ylijäämäsähköä Taloyhtiö voi yhdessä asukkaidensa kanssa perustaa energiayhteisön. Teksti: Eero Wihuri Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Aurinkosähköjärjestelmiä voidaan asentaa pientalojen lisäksi myös kerrostaloihin ja rivitaloihin. Mutta taloyhtiön aurinkopaneeleilla tuotettua energiaa voidaan käyttää myös asunnoissa, ja tämä näkyy suoraan asukkaiden sähkölas. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee. Tämä vähentää ostoenergian tarvetta merkittävästi. Tässä murroksessa moni taloyhtiö on pohtinut omia lämmitysvaihtoehtojaan. 18 M aailma on kohdannut viime vuosina suuria muutoksia energiantuotannossa ja -jakelussa, nämä muutokset ovat nostaneet energian hintaa
Samalla on järkevää esittää osakkaille hyvityslaskennassa käytettävä tuotetun sähkön jakoperuste osakkaille, osakeomistusten suhteessa, ja sähköverkkoon myytävän sähkön käsittelytapa (SMAtai SMB-jakotapa). Tällöin aurinkosähkö pienentää hoitovastikkeen lisäksi myös asukkaiden omia sähkölaskuja. Parempi kannattavuus Aurinkosähkön kannattavuus taloyhtiöissä on parantunut niin sanotun hyvityslaskennan vuoksi. Tämän jälkeen uuden energiayhteisön pitää ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle tuotannon liittämisestä verkkoon sille käyttöpaikalle, missä aurinkovoimala sijaitsee. Ylijäämäsähkön jakotapa (SMA vai SMB) määrittää myyntisopimusten osapuolet. Näin aurinkosähköjärjestelmän taloudellinen merkittävyys kasvaa ja kannattavuus paranee. Tämä johti suhteellisen pienien aurinkosähköjärjestelmien asentamiseen myös kerrostaloissa ja teki järjestelmän hankinnasta monessa taloyhtiössä kannattamattoman. Energiayhteisön perustaminen edellyttää toimenpiteitä paitsi energiayhteisön jäseniltä, myös sähkön jakeluverkonhaltijalta. Vartin hyvitysjakso Hyvistyslaskelmassa aurinkosähköjärjestelmän tuottamaa sähköä jaetaan laskennallisesti kiinteistösähköliittymän sähkönkulutuksen lisäksi myös huoneistojen sähkönkulutukseen. Huoneiston ollessa vuokralla, hyödynsaaja on yleisimmin vuokralainen. Taloyhtiön pitää tehdä päätös energiayhteisön perustamisesta yhtiökokouksessa. Myyntisopimus tulee olla sovittuna ennen tuotannon liittämistä sähköverkkoon. TarkasAurinkosähkö-järjestelmissä on nyt ostajan markkinat.. Hyvityslaskennassa sähköverkkoon myyty aurinkosähkön osuus eli niin sanottu ylijäämäsähkö muodostuu huoneistokohtaisesti kunkin huoneiston sähkönkulutuksen yli menevästä aurinkosähkön osuudesta. Hyödyn huoneistoille jyvitetyistä aurinkosähköstä saa se taho, jonka nimissä huoneiston sähkösopimus on. n Lähde: Motiva kuissa. Sopimuksessa energiayhteisö ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle tarpeelliset tiedot energiayhteisön perustamiseksi ja tuotannon liittämiseksi sähköverkkoon. Energiayhteisön perustaminen Hyvityslaskennan hyödyntäminen vaatii taloyhtiöltä energiayhteisön perustamista. Kiinteistösähkön yli menevän aurinkosähkön jako huoneistoille tehdään hyvityslaskentapalvelussa automaattisesti ja yleisimmin osakeomistusten suhteessa. Vuodesta 2023 lähtien kaikkien taloyhtiöiden on ollut mahdollista hyvityslaskennan kautta hyödyntää aurinkosähköä taloyhtiön sähkönkulutuksen lisäksi laskennallisesti myös asuntojen sähkönkulutukseen. Aurinkosähköjärjestelmissä on nyt ostajan markkinat. Eli jos huoneistolle jyvitetty aurinkosähkö ylittää tarkasteltavan tasejakson aikana huoneiston sähkönkulutuksen, yli menevä sähkö myydään sähköverkkoon. Itse käytetystä aurinkosähköstä saa hyödyn energiamaksun lisäksi myös sähkön siirtomaksun ja verojen osalta. Jos saman tasejakson aikana aurinkosähköä tuotetaan esimerkiksi 10 kWh, kiinteistösähköä kuluu 3 kWh ja huoneistosähköä yhteensä 6 kWh, tuotetusta aurinkosähköstä katetaan ensin kiinteistösähköliittymän sähkönkulutus ja sitten loput 7 kWh jaetaan taloyhtiön osakkaille. Aiemmin sähköverkkoon menevästä sähköstä maksettiin vain pieni korvaus, minkä vuoksi aurinkovoimala kannatti mitoittaa kiinteistösähköliittymän kulutuksen mukaisesti. Tämän jälkeen jakeluverkonhaltija rekisteröi energiayhteisön antamat tiedot Fingridin ylläpitämään datahubiin. Energiayhteisöön kuuluville tuotantopaikoille tehdään sopimus ylijäämäsähkön myynnistä valitun sähköyhtiön kanssa. Taloyhtiö ilmoittaa jakoperusteen hyvityslaskentapalveluun. Hyvityslaskenta mahdollistaa aurinkovoimalan mitoittamisen selvästi suuremmaksi ilman, että sähköverkkoon myytävän aurinkosähkön osuus kasvaa. Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva julkaisi talvella kyselytutkimuksen, jonka tuloksen mukaan taloyhtiöissä ei vielä ole tunnistettu energiayhteisöjen ja hyvityslaskennan taloudellisia hyötyjä taloyhtiöille ja asukkaille. Energiayhteisö ja jakeluverkon haltija tekevät keskinäisen sopimuksen osapuolten välisistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Aurinkopaneeleihin tehdyn investoinnin takaisinmaksuaika lyhenee, kun aurinkosähkö voidaan käyttää sekä kiinteistösähköön että asuntojen kuluttamaan sähköön. Vaikka sähkön hinta on energiakriisivuosista alentunut, hankinta voi olla kannattava etenkin kohteissa, joissa hyväkuntoisella katolla on varjostamaton paikka paneeleille ja tuotetun sähkön saa käytettyä pääosin itse. 19 telujakso on tasejakso, joka on 15 minuuttia. Ilman hyvityslaskentaa sähköverkkoon olisi tässä tapauksessa laskettu myytävän 7 kWh, mutta hyvityslaskennan ansiosta sähköverkkoon myytävä osuus jää suhteellisen pieneksi. Perustamalla energiayhteisön taloyhtiö voi hyödyntää hyvityslaskentaa ja investoida isompaan aurinkosähköjärjestelmään, mikä parantaa hankinnan kannattavuutta. Netotus ja hyvityslaskenta on mahdollista aloittaa aikaisintaan 14 päivän päästä tietojen antamisesta jakeluverkonhaltijalle
Tämä on vaikeuttanut hankkeiden keskinäistä vertailua ja voinut vaarantaa hakijoiden tasapuolisen kohtelun. – Valtion varojen vastuullinen käyttö edellyttää, että tukien vaikutuksia seurataan ja tuki kohdistetaan kustannusvaikuttavimpiin hankkeisiin. – Ohjeistuksen väljyyden vuoksi yritysten ilmoittamat tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Nykyisellään hakija on esimerkiksi voinut valita melko vapaasti energianhinnat, joilla hankkeista syntyvä kustannussäästö arvioidaan. Energiatuella on pyritty edistämään Suomen ja EU:n energiaja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vaikka energiatuen ohjeistus on ollut kattavaa, se on kuitenkin mahdollistanut tukikriteerien vaihtelevan käytön. Päästövaikutuksen, hankkeiden aikaansaaman energiansäästön laskenta sekä hankkeiden kannattavuustietojen arviointi on ollut epäyhtenäistä. Selkeiden tulostavoitteiden puute aiheuttaa riskin sille, että tukia ohjautuu joko itsessään kannattaville tai energiaja ilmastotavoitteiden kannalta marginaalisille hankkeille. Näin tiukasti tylyttää tukien käyttöä Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV. Kustannussäästöt taas vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavina ja sitä kautta tukikelpoisina hankkeet näyttäytyvät. Käytettyjen energianhintojen vaihtelujen vuoksi samanlaisetkin hankkeet voivat näyttäytyä joko tukea vaativina tai itsessään erittäinkin kannattavina. Työja elinkeinoministeriön (TEM) vastuulla olevista tuista suurin osa myönnettiin uusiutuvan vedyn ja metaanin tuotantoon sekä sähköntuotantohankkeisiin. Vuosina 2018–2023 tuen vaikuttavuutta ei systemaattisesti seurattu. Lisäksi ohjeita tulee päivittää siten, että hakemukset ovat vertailukelpoisia. Kuvituskuva: Pexels VTV: Energiatukien jako tehotonta ja seuranta kehnoa. VTV suosittaa, että työja elinkeinoministeriö laatii energiainvestointituelle konkreettiset tulostavoitteet ja niille seurannan. TEM:n tulisi kehittää myös tuen kriteereitä ja tukiprosessia niin, että tuki kohdistuu aidosti uuteen teknologiaan ja päästöja energiavaikutuksiltaan kustannustehokkaimmille hankkeille. Rahaa on mennyt muun muassa energiahankkeisiin, jotka olisivat pärjänneet omillaankin. n Vihreä siirtymä tarkoittaa ilmastoa saastuttavista fossiilista polttoaineista luopumista ja muun muassa sähköntuotannossa siirtymistä ilmastoystävällisiin tuotantotapoihin. 20 V ihreää siirtymää edistävien energiatukien jakelu on ollut tehotonta ja tukien käytön seuranta kehnoa. Tuelle oli asetettu paljon erilaisia tavoitteita eikä mitään niistä priorisoitu selvästi: jokaisen hankkeen kohdalla voitiin katsoa tuen edistävän ainakin jotakin tavoitetta ainakin vähän. Tämä heikensi tuen vaikuttavuutta. Vaihteleva käyttö Tarkastuksessa analysoitiin myös tukihakemuksia. Hakemusten tekemistä ja niiden käsittelyä tulisikin ohjeistaa tarkemmin, sanoo ylitarkastaja Pietari Suomela. Yrityksille myönnettävän energiatuen määrä moninkertaistui vuosina 2018–2023. Vuonna 2018 energiatukea oli myönnettävissä noin 55 miljoonaa ja vuonna 2022 jo noin 730 miljoonaa euroa, kun kansallisen tuen rinnalle tuli rahoitusta EU:n elpymisja palautumistukivälineestä. Se julkaisi raporttinsa energiatukien käytöstä huhtikuun puolivälissä. Ei riitä, että tuella edistetään tavoitteita jossain määrin, vaan valtion tuki tulee kohdistaa hankkeisiin, joilla tuella saadut vaikutukset ovat mahdollisimman suuret, sanoo ylitarkastaja Kaisa-Reeta Koskinen. Business Finland myönsi energiatukea pienille, alle viiden miljoonan euron hankkeille ja se kohdistui pääasiassa aurinkosähköön, hukkalämpöjen hyödyntämiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen
takkahuone.com Jälleenmyynti: contura.eu Contura 556 Connect. loilmasäätimen ansiosta. Conturan takkamallistosta löydät tyylikkäät ja modernit takat jokaiseen tarpeeseen. Tämä tekee siitä ihanteellisen lisälämmönlähteen erityisesti koteihin, joissa päälämmönlähde on maalämpö, kaukolämpö tai poistoilmalämpöpumppu. Takkatulen palaessa lämmönsäätely on helppoa ja joustavaa paConturan kiertoilmatakka lämmittää nopeasti ja tehokkaasti Ota yhteyttä lähimpään Conturan jälleenmyyjään! Yhteystiedot löydät kotisivuiltamme: contura.eu/fi-fi/jalleenmyyjat Harkitsetko takkaa tunnelmanluojaksi, lisälämmönlähteeksi tai turvaksi sähkökatkosten varalle. Contura kiertoilmatakka polttaa vähemmän puuta, mutta tuottaa yhtä paljon lämpöä kuin varaava takka. Se voidaan sijoittaa suoraan lattialle ilman, että perustuksia tarvitsee vahvistaa. Conturan voi asentaa helposti jälkikäteen kotiin tai mökille. Kiertoilmatakka tuottaa lämpöä heti tulen sytyttämisen jälkeen ja kierrättää sen tasaisesti huoneilmaan. Conturan kiertoilmatakka tuottaa nopeasti tasaista ja tehokasta lämpöä juuri silloin, kun sitä tarvitset. Lisäksi Conturan palamistekniikka polttaa puun tehokkaasti ja vähentää pienhiukkaspäästöjä
Alun perin teollisesti tuotettujen rakennusten käyttöiäksi suunniteltiin 50 vuotta. WSP Finlandin tekemä Rakennettu Suomi 2025 -selvitys tarkastelee juuri näitä kiinteistöjä, joiden tulevaisuudesta –?Emme tarvitse kiinteistöjen roskapankkia, vaan valtakunnallista kierrätettävien rakennusosien pankkia Ikääntyneestä sotien jälkeisestä rakennuskannasta liki kolmasosa sijaitsee elinvoimaltaan elinvoimaltaan heikentyneillä alueilla. Tutkimuksen mukaan yli 30 prosenttia näistä rakennuksista sijaitsee nyt alueilla, joissa elinvoima on heikentynyt teollisuuden kuihtumisen tai väestökadon seurauksena. Savonlinnassa, Sastamalassa, Kurikassa, Raahessa ja Imatralla on paljon riskirakennuksia sekä elinvoimaongelmia. Kiinteistöt kaipaavat korjaamista, uusia käyttäjiä ja uusia kierrätystapoja. Kun yhdistetään iäkkäät teollisuuskiinteistöt ja heikentynyt elinvoima, kärki on lähes sama: Kurikka, Sastamala, Kauhava, Raahe, Savonlinna. Kiinteistöjen arvonromahdus – historiallinen tulonsiirto täytyy tehdä päätöksiä. Kiinteistöjen arvonromahdus onkin historiallinen alueellinen tulonsiirto,. Suomen 913 miljardin kansallisvarallisuudesta, vuoden 2023 taso, valtaosa, 70 prosenttia, muodostuu rakennuksista. 22 V uosina 1940-1999 Suomeen valmistui reilusti yli miljoona rakennusta, joista kaksi kolmasosaa rakennettiin kaupungistumisen ja väestönkasvun myötä vuosina 1970-1999
Kuva: Matti Selänne/Vapriikin kuva-arkisto. Vuonna ja avuksi on ehdotettu jopa ”Asunto-Arsenalia” järjestelemään ongelmakiinteistöjä samaan tapaan kuin omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal siivosi pankkien jälkiä 1990-luvun lamavuosina. Espoon Suomen Valtakunnan Urheiluliitto (SVUL) toimi vuosien 1906-1994 välisen ajan Suomen suurimpana urheilun ja liikunnan keskusjärjestönä. Aarne Ervin suunnittelemaa rakennusta kutsutaan ”Valkoiseksi taloksi”. Lapissa Kemijärvellä, Sallassa ja Pellossa yli 25-vuotiaiden rakennusten osuus on yli 90 prosenttia. Mitä tehdään. Järjestön vuonna 1984 Helsingin Pasilaan rakennettu toimistotalo purettiin vuonna 2024 asuinrakennusten tieltä. – Tässä asiassa reilu siirtymä hukattiin jo. Purku-uhan kasvu Suurten kaupunkien kehyskunnissa, Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Oulun etelänaapurissa jopa yli puolet rakennuksista on valmistunut vasta tällä vuosituhannella. Länsi-Pasilan toimistojen purkaminen viivästyi vuosilla, mutta viivästymisen syy ei ollut materiaalisten resurssien säästävä käyttö vaan raitiotien melu. Lähes yhtä paljon vanhoja kiinteistöjä on Kainuussa Kuhmossa, Suomussalmella ja Puolangalla. Yleisesti Itäja Pohjois-Suomessa rakennuskanta on vanhaa. Se purettiin 1960-luvulla Keskustorin alueen kehittämisen vuoksi. Erityisen haavoittuvaista siitä tulee elinvoimaltaan heikentyneissä kunnissa, joita löytyy myös Satakunnasta, Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Savo-Karjalasta. Näiden ulkopuolella Heinola, Hanko, Forssa, Kannus ja Haapajärvi kuuluvat samaan kategoriaan. Toisaalta rakentamisen täytyi muuttua. Aikakausien erityispiirteilläkin on vaikutusta. Noin 30 prosenttia rakennuksista nousi kaupunkeihin, viidennes taajamiin ja puolet maaseudulle. WSP Finlandin tekemän selvityksen mukaan nyt pitäisi päättää, mitä valtavalle kiinteistöomaisuudelle tehdään: saneerataanko, muutetaanko käyttötarkoitusta vai puretaanko – ja jos puretaan, niin miten se tehdään. Vielä 1940– 1950 -luvuilla suosittiin paikalla rakentamista, ja 1960-luvuilla siirryttiin elementteihin ja teolliseen tuotantoon. Se oli aluksi opettelua, kokeilua ja kopiointia ulkomailta. – On tietysti perusteltua kysyä, oliko 50 vuoden käyttöikä järkevä lähtökohta suunnittelulle. 23 Soukan ja Matinkylän kaltaisia alueita ei olisi voitu rakentaa vanhoilla metodeilla, Terhi Tikkanen-Lindström painottaa. Kuva: Finna/ Yehia Eweis, Helsingin kaupunginmuseo Tampereen keskusvirastotalo rakennettiin Keskustorin laitamille vuonna 1967. On erotettava suojeltavat kohteet, ja muillekin on etsittävä ensisijaisesti uusia käyttötarkoituksia. Keskustorin pohjoislaidalla sijaitsi Molinin talo, korttelin kokoinen puutaloryhmä. Korjausikäisiä kiinteistöjä löytyy nyt suhteellisesti eniten alueilta, joissa väki, työpaikat ja investoinnit ovat 2000-luvulla vähentyneet. Silti kaupungistuminen kiihdyttää purkamista kaupungeissakin. Emme kuitenkaan tarvitse kiinteistöjen roskapankkia, vaan valtakunnallista kierrätettävien rakennusosien pankkia, sanoo selvityksestä vastaava, johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström
24 2023 purettiin jo liki 8 000 rakennusta. MTV muutti Helsingin Vallilaan vuonna 2022. Tavoitteista jäädään myös yhdyskuntaja muovijätteen kierrätyksessä. Periaate on selvä: luonnolle paras vaihtoehto on rakennuksen korjaaminen tai muokkaus, sitten tulee rakennusosien uudelleenkäyttö ja vasta kolmantena materiaalikierrätys. Prosessit vaativat kehittämistä ennen kuin toiminnasta tulee kannattavaa. Kuvassa, joka on otettu vuonna 2023, näkyy vielä takana oikealla oleva moderni aularakennus. Parempaa kierrätystä EU haluaa kierrättää 70 prosenttia rakennusja purkujätteestä, mutta Suomi ei pääse edes 60 prosenttiin. WSP:n liiketoimintajohtaja Katri Luoma-ahon mielestä ainakin kunnat voisivat näyttää esimerkkiä. – Tilaaja päättää, milloin purkukartoitus tehdään. Myös kustannusohjausta voitaisiin vahvistaa. Ominaisuudet tallennetaan tietokantoihin, joita Terhi Tikkanen-Lindström vertaa vaatteiden tuoteselosteisiin: kun puretaan, tiedetään mitä sisältä löytyy. Tontille rakennetaan uusia asuntoja. Suomi kuluttaa eniten materiaaleja Euroopassa, erityisesti kaivannaisten vuoksi. Kelpoisuus osoitetaan paikkakohtaisesti testaamalla, laskemalla, mittaamalla tai tuotetietoja hyödyntäen. Kun maan hinta nousee, 1970–1980-luvuilla valmistuneet kerrostalot eivät enää vastaa omistajiensa tehokkuusvaatimuksia. Kilpailu kertaalleen rakennetusta maasta saa puskutraktorin liikkeelle. Jätkäsaareen nousee kiertotalouskortteli kierrätysmateriaaleista ja -osista. Rakennusosien uudelleenkäyttöä yritetään lisätä. Vaikka mineraaleja riittää muidenkin hyödynnettäväksi, oma rakennusteollisuus käyttää kolmanneksen raaka-aineista. Riskirakenteet ja laatuviat vaikeuttavat myös 1970ja 1980-luvun sarjatuotannon hyödyntämistä. Helsingin Sörnäisissä uusittiin 1970-luvun toimistokiinteistö omia osia hyödyntäen. Terhi Tikkanen-Lindström toivoo, että myös jokin näyttävä julkinen hanke, esimerkiksi museo, suunniteltaisiin kierrätyksen ehdoin. Oslossa 1950-luvun toimistorakennus saneerattiin 80-prosenttisesti omia ja lähistön 28 ”luovuttajarakennuksen” osia kierrättäen. n Pöllölaakso oli neljästä rakennuksesta koostunut MTV:n entinen päätoimipiste Helsingin Ilmalassa. Päärakennus valmistui vuonna 1967, ja sitä laajennettiin vuonna 1974. Kuva: Finna/Pekka Vyhtinen, Helsingin kaupunginmuseo. Alalta puuttuu tekijöitä, osaamista ja tahtoakin. Rakennus voisi edistää kiertotaloutta meillä ja maailmalla. Ulkovaipan betoni on heikkoa, kellarit ja tasakatot aiheuttavat kosteusongelmia, eikä julkisivuja ole suunniteltu kestämään ilmastonmuutoksen rasitusta. Vanhoissa rakennuksissakin olisi paljon onteloja TT-laattoja, elementtirakenteita sekä teräs-, puuja tiiliosia, joita voisi vielä käyttää. Laki vaatii purkukartoitusta, mutta sen merkitys jää vähäiseksi, kun raha ja kiire ratkaisevat. – Sellaisella olisi symboliarvoa. Ne ovat liian matalia tai vaikeasti muokattavia, eikä ikkunapinta ja huonekorkeus riitä. Vanhoista ikkunoista tehtiin sisäseiniä ja alakattojen metalliosia käytettiin uudelleen. Esimerkiksi CE-vaatimuksista voidaan luopua, kun osan käyttötarkoitusta ei olennaisesti muuteta. Enemmän rohkeutta Uudet rakennukset suunnitellaan modulaarisiksi, jotta osien purku, vaihto ja uudelleenkäyttö helpottuu. – Yksi puute on se, että rakentamisen päästövaikutusta ei seurata, kunnat seuraavat omissa tavoitteissaan lähinnä vain rakennusten energiankulutusta, sanoo Terhi Tikkanen-Lindström. Helsinki rakentaa Mustikkamaalle varaston, jonka ikkunat tulevat Postitalosta, julkisivumateriaalit Espoosta ja Kirkkonummelta, runkopalkit Tampereelta ja väliseinien tiilet Malmin lentoasemalta. Jos selvitys tehtäisiin hyvissä ajoin, voitaisiin tarkastella aidosti sitä, miten kiertotalous toteutuu parhaiten
Tässäkään mittakaavassa kasvihuone ei käytä kuin alle kymmenyksen sadan megawatin datakeskuksen tuottamasta lämmöstä. Sijainti ongelmana Kasvihuoneiden lämmitystarve on korkeimmillaan talvella ja alimmillaan kesällä. n Kasvihuoneet voivat hyödyntää vain osan datakeskusten hukkalämmöstä Kaupallisesti toimivia kasvihuoneyrityksiä oli vuonna 2021 838. Datakeskuksen viereen tulisi siis käytännössä rakentaa kokonaan uusi kasvihuone. Tämä kehitys on luonut valtavia hukkalämmön lähteitä. Keskusteluissa ratkaisuehdotukseksi on noussut hukkalämmön käyttäminen kasvihuonetuotannossa. Yksittäisille kasvihuoneille tällaiset investoinnit ovat kuitenkin liian kalliita. – Suurin haaste hukkalämmön hyödyntämiselle kasvihuoneviljelyssä on sijainti. Näistä yrityksistä noin puolet harjoittaa vihannesja ruukkuvihannestuotantoa, ja puolet koristekasvituotantoa. Tämä luo haasteen sovittaa yhteen datakeskusten tasainen hukkalämmön tuotanto ja kasvihuoneiden kausiluonteinen kysyntä. Järkevämpää olisikin tästä näkökulmasta rakentaa useampia pienempiä datakeskuksia lähelle kulutuskohteita, Lassi Remes selvittää. Suurimmillaan reilusti yli sadan megawattien tahoiset datakeskukset tuottavat dataa jauhaessaan käsittämättömän määrän lämpöenergiaa, joka pitäisi pystyä hyödyntää järkevästi. 25 S uomeen suunnitellaan ja rakennetaan kilpaa datakeskuksia ruokkimaan tekoälyn kasvua. Lähes kaikki datakeskuksissa käytetty sähköenergia muuttuu lämmöksi. Yksi sadan megawatin datakeskus vastaa samaa, kun pitäisi jatkuvasti päällä reilua 15 000 kappaletta normaalitehoista sähkökiuasta. Uusien viljelykasvien kehittäminen on yksi vaihtoehto. Vuosituotantona tämä tarkoittaa noin 800 000-850 000 megawattituntia lämpöä. Lämmityksen osuus kasvihuoneviljelyn kokonaiskustannuksista tai liikevaihdosta on kuitenkin suhteellisen pieni, joten kovin eksoottisilla tuotteilla ei leiville lyö. – Kaikista hölmöintä olisi päästää lämpö harakoille, Remes korostaa. Edellä mainituista haasteista huolimatta kasvihuoneet kannatta ehdottomasti pitää mukana keskustelussa, kun puhutaan hukkalämmön hyödyntämisestä. – Kasvihuonevihannesten omavaraisuusaste on Suomessa jo hyvällä tasolla. Kuva: Kauppapuutarhaliitto. – Vaikka ympärivuotisesti viljelevät kasvihuoneyritykset tarvitsevat viljelyssä paljon lämpöä, määrä on kasvihuonemittakaavassakin valtava, Remes sanoo. – Kasvihuoneita kannattaa pitää yhtenä ratkaisuna ongelmaan, mutta hukkalämmön mittakaava on niin iso, että kasvihuoneet voivat olla vain osa ratkaisua, sanoo kasvihuoneviljelyn asiantuntija Lassi Remes Kauppapuutarhaliitosta. Pitkäaikaiset lämmönvarastointiratkaisut ovat avainasemassa haasteen ratkaisemisessa. Kasvihuonetuotannon yhteenlaskettu pinta-ala on noin 370 hehtaaria, josta noin 250 hehtaaria on vihannesja ruukkuvihannestuotantoa, 110 hehtaaria koristekasvituotantoa ja loput taimija marjatuotantoa.Tyypillinen suomalainen kasvihuoneyritys on noin 4 500 neliömetrin suuruinen ja sitä hoitaa yrttäjän oma perhe. Datakeskuksia ei rakenneta kasvihuoneiden välittömään läheisyyteen, joten hukkalämpöön ei pääse järkevästi käsiksi. Ihan pienellä pinta-alalla ja investoinnilla ei kuluteta näin isoja määriä energiaa. Onko se mahdollista. Parhaimmillaan kasvihuoneet voivat siis olla vain osa ratkaisua. Esimerkiksi kymmenen hehtaarin kasvihuoneen investointikustannus nousee helposti ainakin 50-60 miljoonaan euroon. Sama ilmiö koskee myös kaavailtuja vedyn tuotannon investointeja. – Potentiaalia voisi olla esimerkiksi paprikalla sekä marjoilla, joilla tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen suuri. Myös proteiinipitoisia palkokasveja olisi hieno nähdä enemmän kotimaisessa tuotannossa, Remes miettii. Esimerkkinä mainittu kymmenen hehtaaria lisää vihannesviljelypinta-alaa olisi käytännössä haastavaa saada myytyä suomalaisille kuluttajille ja merkittävä osa pitäisikin pyrkiä viemään, Remes toteaa
Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiön talkoissa tyypillisiä tehtäviä ovat haravoiminen, oksien karsiminen ja muut pienehköt pihan siistimiseen liittyvät toimet. Toivottavasti tämä muistetaan kaikissa taloyhtiöissä eikä poissaoloihin kiinnitetä huomiota. Todennäköisesti reikiä syntyy sinne, missä lumi ja vesi eivät pääse tieltä pois. Yksi hyvä esimerkki varsin helposta keinosta säästää rahaa on pysäköintialueen asfaltin paikkaus. Entä tuleeko yllättävä tilanne, ja miten siihen reagoidaan. Talkoilla ajettiin myös polttopuita, käsiteltiin pellavaa ja laskettiin veneitä vesille. Kun talkoiden varsinaiset tehtävät on hoidettu, hallituksen kannattaa huolehtia tarjolle asianmukaiset talkooeväät. Talkoissa yhteishenki paranee – myös rahaa säästyy Vaikka pysäköintialueilla asfaltin rasitus on huomattavasti pienempää kuin vilkkaasti liikennenöidyillä kaduilla ja maanteillä, reikiä syntyy myös pysäköintialueilla. Tarjoilujen ääressä naapurukset tutustuvat toisiinsa helpommin kuin esimerkiksi yhtiökokouksessa. Erityisen vaikeita tai vaarallisia tehtäviä talkoiden työlistalle ei kannata ottaa, vaan esimerkiksi puiden kaatamisessa tai kattorännien puhdistamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua. Talkoisiin osallistuminen on suotavaa, toivottavaa, mutta osallistuminen on vapaaehtoista. Miten tulevaisuuteen varaudutaan. Talkoilla tehtiin maataloustöitä kuten sadonkorjuuta, heinäntekoa, perunannostoa ja lannanajoa, mutta myös rakennustöitä, kuten hirrenajoa, seinien pystyttämistä ja katontekoa. 26 n ?Taloyhtiön hallitus Teksti: Eero Wihuri T alkoilla on Suomessa pitkät, jopa vuosisatojen perinteet. Ketään ei saa pakottaa osallistumaan. Juttusarja paneutuu taloyhtiöiden hallitusarkeen.. Pakkanen, vesi ja autojen paino yhdessä aiheuttavat asfaltin kulumista. Ilman korvausta tehtävä vapaaehtoistyö on ollut tärkeä osa suomalaista kansanperinnettä. Nyrkkisääntö on selkeä: mitä märempi talvi, sitä enemmän reikiä. Sarja taloyhtiön hallituksen arjesta n Taloyhtiön hallitus -sarjassa käsitellään taloyhtiöiden hallitusten ajankohtaisia asioita. Talkoilla on ollut, ja on yhä, myös tärkeä rooli taloyhtiöissä. Vielä 30 vuotta sitten taloyhtiöissä saatettiin talkoilla myös tehdä kylpyhuoneremontteja, nykyisin luonnollisestikaan kaakeleita ei laiteta seiniin talkootyönä kiristyneiden määräysten vuoksi. Mitkä asiat mietityttävt. Pysäköintialueiden asfaltit kuluvat varsinkin kaivonkansien ympäriltä. Talkoilla on muun muassa kunnostettu ja ehostettu pihoja, on korjattu taloyhtiön saunan lauteita, on järjestetty pyöräkellari, on maalattu aitoja. Talvella vesi laajenee ja supistuu lämpötilan mukaan ja se murtaa asfalttia, joka koostuu bitumista ja kiviaineksesta. Paikka-asfaltilla voidaan korjata näppärästi kuopat kaivonrenkaan ympäriltä. Pihatöiden ohella talkoot tarjoavat luontevan tavan tutustua naapureihin. – Yhdessä tekeminen luo taloyhtiöön hyvää henkeä ja sen ansiosta riidatkin voivat vähentyä. Asfaltin paikkaus Parhaimmillaan taloyhtiö voi säästää talkootyöllä suurenkin summan rahaa, kun ulkopuolista, palkattua työvoimaa ei tarvita. Ensin on pieni halkeama ja sitten se suurenee. Tämä onkin painava syy osallistua taloyhtiön talkoisiin. Tämä on vähintään yhtä tärkeä asia kuin taloudellinen säästö, joka saavutetaan vaikkapa maalaamalla aidat talkootyönä, toteaa Kiinteistöliiton juristi Katja Lauronen. Aikoinaan talkoot ulottuivat kaikille elämänaloille. Näissä oloissa asfaltti ikään kuin antaa periksi
Ja sitten se tärkein: talkootarjoilu. Horisontille haetaan kansainvälistä LEED Platinum -sertifikaattia. Reikiä paikattiin yhteensä toistakymmentä ja tärylätkän vuokra mukaanlukien kustannukset olivat noin 500 euroa. Paikkausmassaa myydään 20 kilon sangoissa ja pusseissa. Tämän jälkeen paikkausmassa kiinnitetään asfalttiin täristimen eli tärylätkän avulla. Se on todistettu monta kertaa. Tällä hetkellä Horisontissa valmistaudutaan talon käyttöönottoon, kun toimistotorni valmistuu huhtikuun 2025 aikana. Eli asfaltin paikkaus tuli hyvin edulliseksi verrattuna kokonaan uuteen asfalttiin. Viesti ajoissa Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa huomioida muutama asia talkoita järjestettäessä. 27 Pysäköintialueilla reikien paikkaus onnistuu hyvin talkootyönä. Ensimmäinen asia, joka usein valitettavasti jää liian vähälle huomiolle, on tiedotus. – Kalasataman Horisontti taipuu moneen käyttöön, ja osoittautui myös Amplitin tarpeeseen erinomaiseksi ratkaisuksi, kertoo Amplit Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kuusela. Sen jälkeen reikään kaadetaan asfaltinpaikkausmassaa. myös mahdolliset tulevaisuuden ilmastomuutokset huomioon ottaen. Hallituksen on hyvä etukäteen varmistaa, että talkooväen käytössä on tarvittavat työvälineet. Taloyhtiöiden ei tarvitse ostaa omaa tärylätkää, niitä voi vuokrata muun muassa rautakaupoista ja konevuokraamoista. Samoin on hyvä kertoa etukäteen, millaisia talkootöitä hallitus on ajatellut tehtäväksi. Yksi 20 kilon annos paikkausmassaa maksaa noin 20 eurosta reiluun 30 euroon. Paikkausmassoissa on graniittisepeliä ja bitumia, jonka ansiosta asennettu materiaali pysyy lujasti reiässä ja pinnalle tulee hyvä vahvuus, kulutuksensekä suolankestävyys. Säädettävä ilmanvaihto, lämmitys ja jäähdytys varmistavat miellyttävät olosuhteet ympäri vuoden, ja sisäilman laatua seurataan älykkäillä antureilla. Lisäksi hallituksen on syytä varmistaa, että vahinkojen varalle yhtiöllä on talkoovakuutus, joka kattaa mahdolliset henkilöja esinevahingot. Massaa levitetään reikään niin, että se ”pursuaa” ulkopuolelle noin yhden sentin-puolitoista senttiä paikan reunoilla olevaa asfalttia korkemmaksi. Tällainen vakuutus kattaa kaikki taloyhtiössä asuvat ja talkoisiin osallistuvat henkilöt ilman ikärajaa. Asfaltinpaikkausmassa on pakkauksessa käyttövalmis, eikä asennus vaadi erikoistyökaluja eikä -laitteita. n. Ensin puhdistetaan reikä irtoroskista ja liasta, katuharjalla kuopan saa mukavasti puhdistettua. Jos reikä on syvempi kuin viisi senttiä, pohjalle kannattaa laittaa esimerkiksi sepeliä. reikiä ja kuoppia. Tämä korkeusero tasaantuu tiivistyksen yhteydessä kun paikkausmassa painuu kasaan. Siitä ei kannata tinkiä, koska hyvä syötävä ja juotava lujittaa taloyhtiön yhteishenkeä. Horisontin rakennustyöt ovat loppusuoralla ja uudet tilat valmistuvat huhtikuussa 2025. Helsinkiläisessä rivitaloyhtiössä paikattiin viime vuonna talkoissa kahden pysäköintialueen K otimainen talotekniikka-alan yritys Amplit siirtää toimitilansa Helsingin Kalasatamaan Suomen ensimmäiseen toimistopilvenpiirtäjä Horisonttiin. Rakennuksessa on panostettu erityisesti jäähdytyskapasiteettiin, n ?Kiinteistöalan uutisia 26-kerroksinen toimistotornitalo valmistuu Kalasatamassa Horisontin julkisivu Kalasatamassa Helsingissä. Yhdellä 20 kilon massa-annoksella saa keskimäärin yhden hieman isomman reiän paikatuksi. Taloyhtiön asukkaille kannattaa viestiä hyvissä ajoin, koska talkoot pidetään. Kaupoista saa eri valmistajien tekemiä massoja, joita voi käyttää ympäri vuoden eri ilmasto-olosuhteissa. Horisontti on suunniteltu energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi. 26-kerroksinen Horisontti on järjestyksessään viides Kalasataman kahdeksan tornitalon kokonaisuudesta. Horisontin rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2023 ja rakentaminen on edennyt suunnitellusti ja aikataulussaan. Kahden pysäköintialueen reikien paikkaukset tehtiin kahden henkilön voimin, toinen levitti massaa ja toinen tärytti massan kiinni. Suositeltavaa on ottaa ryhmätapaturmavakuutus. Paikkausmassan voi levittää kuoppaan tasaiseksi lapiolla. Kevään havaintojen mukaan paikkaukset ovat kestäneet hyvin kuluneen syksyn ja talven rasitukset
Rakennustiedot perustuvat vielä toistaiseksi Digija väestötietoviraston väestötietojärjestelmään, kunnes kunnat siirtyvät toimittamaan tietoja suoraan Ryhti-järjestelmään viimeistään vuoden 2029 alusta lähtien.. Rakennetun ympäristön tietojen kokoamisessa yhteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään tavoitellaan muun muassa tiedonkulun sujuvoittamista. 28 n ?Kaavoituksen kiemurat K aikki Suomen rakennusja kaavatiedot on nyt koottu yhteen paikkaan, kun rakennetun ympäristön tietojärjestelmän Ryhti -karttapalvelu avattiin. Ryhdin avoimien palveluiden kautta sekä kansalaiset, yritykset että viranomaiset pääsevät hyödyntämään julkisissa prosesseissa syntynyttä tietoa, Malmi kertoo. Viranomaisten kanssa on yhteistyössä tarkkaan määritelty, millä periaatteilla järjestelmän tietoja voidaan jakaa eri asiakasryhmille. Tiedot täydentyvät sitä mukaa kun kunnat ja maakuntien liitot siirtyvät Ryhti-järjestelmän käyttäjiksi. Osaan aineistoista on pääsy vain viranomaisilla. Valtakunnallisella järjestelmällä tavoitellaan sujuvampaa tiedonkulkua. Pidemmän tähtäimen tavoite on, että nykyistä helpommin hyödynnettävä tieto tuottaa myös uusia palveluita ja uutta liiketoimintaa sekä viime kädessä nykyistä kestävämpiä, terveellisempiä ja viihtyisämpiä asuinympäristöjä. – Jatkossa kaavoitusprosessin seuraaminen onnistuu samassa järjestelmässä ja samoilla tiedoilla niin mökkipaikkakunnalla kuin vakituisessakin asuinpaikassa, Malmi jatkaa. Myös kansalaisille Ryhti-järjestelmä tarjoaa aiempaa kätevämmin tietoa omasta elinympäristöstä ja sen muutoksista. Yhdessä sovitut toimintatavat rakennettua ympäristöä koskevan tiedon jakamiseen ja säilyttämiseen parantavat tilannetta nykyisestä, jossa käytäntöjä on ollut useita. – Tähän mennessä tiedot ovat olleet hajallaan kuntien ja valtion tietojärjestelmissä. Järjestelmän turvallisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota kaikissa toteutusvaiheissa. Tietomäärä kasvaa, kun kunnat ja maakuntien liitot siirtyvät Ryhti-järjestelmän käyttäjiksi. – Esimerkiksi Verohallinto ja Maanmittauslaitos voivat lukea tietoja suoraan Ryhti-järjestelmästä ilman, että kunnat joutuvat toimittamaan niitä valtiolle moneen kertaan, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hankepäällikkö Päivi Malmi. Kuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki.. Voimassa olevat asemaja yleiskaavat on kerätty palveluun toistaiseksi vain pilottialueina toimineista Eteläja Pohjois-Savosta. n Rakennusja kaavatiedot yhteen paikkaan Kuopio on yksi ensimmäisistä kunnista, joiden kaavatietoja Ryhti-karttapalvelusta löytyy. Rakennuksista kerrotaan perustietoja, kuten rakennuksen valmistumisvuosi, käyttötarkoitus ja lämmitystapa. Nyt avattu karttapalvelu konkretisoi hyvin sitä, mistä Ryhti-järjestelmässä on kyse. Kuntien siirtymäaika päättyy vuoden 2028 loppuun. Ryhti-järjestelmän karttapalvelusta löytyy tällä hetkellä tietoa olemassa olevista ja puretuista rakennuksista sekä rakentamisluvista. Kaikkien käytettävissä Karttapalvelu on kaikkien käytettävissä, eikä avointen aineistojen katselu vaadi kirjautumista. Avattujen palveluiden kautta voi katsoa Ryhti-järjestelmään tähän mennessä tallennettua tietoa rakennuksista ja kaavoituksesta. Palvelussa voi tutustua esimerkiksi Puijonlaakson kaavoihin ja rakennusten tietoihin
Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin. Pitkää ikää putkillesi! Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen bauersolutions.fi/asiakaskokemukset Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6, 00880 Helsinki l 040 900 7651 info@bauersolutions.fi l bauersolutions.fi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. 040 900 7651. Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti
On myös havaittu, että valesokkelien sisäpinnoilla käytetyissä vedeneristeissä on ollut haitallista kreosoottia, joka on PAH-yhdiste. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Prima-rakentajat ENNEN Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaana tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäessä. Valesokkeleita rakennettiin paljon rivitaloihin ja omakotitaloihin. Maaperän kosteus tai sokkelin sisäpintaan tiivistyvä sisäilman kosteus voivat aiheuttaa mikrobikasvua ulkoseinän alaosan lämmöneristeessä tai puuosissa. PAH-yhdisteitä ja mikrobivaurioita sisältävistä materiaaleista on ilmayhteys si. 30 V alesokkeli, jota kutsutaan myös piilosokkeliksi, oli hyvin yleinen perustustapa 1960-luvulta 1990-luvun puoliväliin saakka. Valesokkeli tarkoittaa, että sokkelin yläreuna on ulkoseinän lämmöneristeen sekä puurungon alareunaa ylempänä, jolloin riski ulkoseinän alaosien vaurioitumiselle kasvaa. Tällöin maasta siirtyy rakenteeseen kosteutta. Lisäksi valesokkeli ja tasakatto yhdessä tekivät talosta matalan, jolloin rakennuskustannukset jäivät alhaisimmiksi Mutta, koska valesokkelissa seinän rakenteet jäävät usein jopa maanpinnan alapuolelle, rakenne on altis maaperän kosteudelle. Valesokkelin korjaaminen ulkopuolelta mahdollistaa asumisen remontin aikana Valesokkeli on riskirakenne – korjaaminen onnistuu myös ulkopuolelta Valesokkelin voi korjata myös ulkoapäin, jolloin säästyy aikaa ja rahaa. Valesokkelia pidettiin aikoinaan nerokkaana tapana estää kylmäsilta perustusrakenteiden läpi matalaperusteisiin pientaloihin siirryttäessä. Lisäksi sisäilman kosteus saattaa tiivistyä sokkelin betonin sisäpintaan. Korjausmenetelmä mahdollistaa myös asumisen omassa kodissa remontin aikana. Rakenteen etu oli myös esteettömyys, sillä ulko-ovelle ei tarvittu portaita
31 Vedenpitävyys varmistetaan sokkelilevyn ja XPS-eristeen liitoskohtaan asennettavalla vedeneristyskermillä. – Ulkopuolelta tehdyllä valesokkelin korjaamisella saavutetaan monta etua. Prima-rakentajat lähti kehittämään uutta menetelmää valesokkelien korjaamiseen 2010-luvun alkupuolella ja remontteja on tehty enenevässä määrin vuodesta 2015 lähtien. Sitten runkotolppa katkaistaan noin 35 sentin korkeudelta sokkelista mitattuna ja alajuoksu poistetaan katkaistun runJÄLKEEN. Prima-rakentajien kehittämässä korjausmenetelmässä ensin pintamaa kuoritaan sokkelin edestä niin, että sokkelista näkyy noin puolet. Ongelmista usein kertovat sisäilmaan kulkeutuvat hajut. Remontti ulkopuolelta Suomalainen Prima-rakentajat on kehittänyt patentoidun menetelmän, jonka avulla valesokkeli voidaan korjata talon ulkopuolelta kengittämällä. Perustuksen tyyppi ei remontissa muutu, mutta sokkelista poistetaan kaikki orgaaniset materiaalit, jolloin rungon alaosaan ei jää enää mitään sellaista, joka voisi jossakin vaiheessa homehtua. Tämän jälkeen valesokkeli leikataan irti alajuoksun alapinnan tasalta ja poistetaan. Rakennustapa luokiteltiinkin riskirakenteeksi vuonna 2007. Tässä remonttitavassa kaikki ulkoseinät avataan sisäpuolelta, usein ikkunoiden alapintaan saakka, ja joskus jopa kokonaan. Valesokkeleita on perinteisesti korjattu talojen sisäpuolelta. Sisäkautta tehtävä valesokkelin korjaus on varsin kallis remontti, ja lisäksi asukkaat joutuvat usein muuttamaan väliaikaisesti kodistaan pois remontin tieltä. Ihmiset voivat asua kodeissaan koko remontin ajan, kertovat Jukka Hänninen ja Harri Keski-Korpi Prima-rakentajista. Valesokkelien korjausta onkin taloyhtiöissä usein lykätty remontin aiheuttaman vaivan sekä kalleuden vuoksi. Valesokkeleiden saneerauskohteissa on yleensä vaurioitunut talon runkotolppien alaosa ja alajuoksu sekä mahdollisesti myös osa eristeistä. säilmaan, jolloin vauriot heikentävät sisäilman laatua ja saattavat aiheuttaa sisäilmaongelmia. Laho-Stop -nimen saanut korjausmenetelmä sopii niin puuverhoiltuihin kuin tiilipintaisiinkin puurunkoisiin taloihin. Remonttitapa voi myös edellyttää keittiön, pesuhuoneen ja saunan uusimista, jos ne sijaitsevat ulkoseinää vasten. Valesokkelin takana oleva orgaaninen materiaali poistetaan, puurunko kengitetään teräsjaloilla ja kaikki pilalle menneet eristeet vaihdetaan. Niistä asukkaan kannalta merkittävin on se, ettei asunnon sisätiloihin kosketa, myöskään pattereita ei irroteta. Jos tällaisia merkkejä havaitaan, on syytä tutkia nopeasti valesokkelin kunto. Näin päästään käsiksi runkotolppiin ja alajuoksuun. Kiteytetysti menetelmässä on kyse siitä, että korjaus suoritetaan rakennuksen ulkopuolelta sahaamalla valesokkelipinta pois. Ne voivat olla merkki mikrobivaurioista valesokkelirakenteessa, jotka sitten havaitaan sisäilmassa. Tämä tarkoittaa muun muassa pattereiden irrottamista ikkunoiden alta. Etuna ovat myös alhaisemmat remonttikustannukset, koska rakennuksen sisäpintoja ei tarvitse lähteä remontin yhteydessä uusimaan. Lopuksi vielä seinän vierustalle asennetaan salaojasepelikerros
Keskimäärin valesokkelin korjaus maksaa 750 euroa-2 000 euroa per juoksumetri. Kun kaikki tolpat on kengitetty, suoritetaan huolellinen imurointi ja desinfiointi. Karkean nyrkkisäännön mukaan 50 juoksumetrin suuruinen korjaus kestää kolmisen viikkoa. Säätöjalka kiinnitetään anturaan kiila-ankkureilla. Säätöjalka kiinnitetään anturaan kiila-ankkureilla. Levyn saumakohta tiivistetään massalla. Valesokkelien korjaaminen ulkoapäin on kestävä menetelmä. Vedeneristyskermillä yhdistetään höyrysulku lattialaatan sivun kautta sokkelin päälle, jolla ehkäistään myös kapilaarinen kosteuden nousu rakenteeseen. Maaperässä on esimerkiksi puun juuria ja sahanpurua, josta irtoaa epäpuhtauksia, ja ilman kunnollista tiivistystä ne voivat päästä sisäilmaan, Hänninen sanoo. Jalkojen kohdat eristetään elastisella uretaanivaahdolla. Samalla sokkelin eristysominaisuudet kuitenkin parantuvat. Seuraavaksi sisäverhouslevyn alaosa sahataan poikki ja poistetaan. Tämän jälkeen valesokkeli leikataan irti alajuoksun alapinnan tasalta ja poistetaan.. – Tiivistysmatolla on iso rooli, koska se estää epäpuhtauksien pääsyn sisäilmaan. Korjausmallissa asennetaan säätötolppa, joka kiinnitetään runkotolppaan. Ilmavuodot vähenevät näin olennaisesti. Kylmäsillan muodostuminen estetään siten, että säätöjalat jäävät eristekerroksen väliin. n Korjausmallissa asennetaan säätötolppa, joka kiinnitetään runkotolppaan. – Säätöjalkojen väliin asennetaan sopivan paksuiset XPS-eristeet. Mitä sitten remontti maksaa. Hinta on aina tapauskohtainen asia, johon vaikuttavat muun muassa rakennuksen kunto, korjaustarpeen laajuus, mahdolliset salaojatyöt ja mahdolliset muut remontit. Tässä yhteydessä tiivistetään myös höyrysulku, joka sulkee ilman pääsyn. Lopuksi vielä seinän vierustalle asennetaan salaojasepelikerros. – Vedenpitävyys varmistetaan sokkelilevyn ja XPS-eristeen liitoskohtaan asennettavalla vedeneristyskermillä, Hänninen ja Keski-Korpi sanovat. Kivirouhepintaiset sokkelilevyt kiinnittyvät XPS-eristeeseen. Elementtien pystysaumojen vesitiiveys varmistetaan liimatiivistemassan avulla. Kun kaikki tolpat on kengitetty, suoritetaan huolellinen imurointi ja desinfiointi. Mitä maksaa. 32 kotolpan kohdalta. Levyn saumakohta tiivistetään massalla. Heidän mukaan XPS-eristeen etuna on se, ettei materiaali vety eikä homehdu. Lisäksi sisäverhouslevyn alaosan kolo täytetään elastisella uretaanivaahdolla, Hänninen ja Keski-Korpi sanovat. Korjaus vie aikaa muutaman viikon. Elementit on muotoiltu niin, että tausta mahdollistaa rakenteen tuulettuvuuden. Prima-rakentajien kehittämässä korjausmenetelmässä ensin pintamaa kuoritaan sokkelin edestä niin, että sokkelista näkyy noin puolet
Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Sadex Oy Suuri syy kourujen uusimiselle on, että niitä päästään uusimisen jälkeen helpommin puhdistamaan. Kuva: Suomen Vesiremontti – Aikanaan suosittiin kantikkaita kouruja, joissa kiinnitykset olivat sisäpuolella. – Jollei katon rakenne muutu, voi kourut uusia ilman, että katolle tarvitsee tehdä mitään. Lumi saattaa rikkoa kouruja, mikä takia niiden tarkastaminen talven jälkeen on tarpeen, sanoo Kimmo Nikula Suomen Vesiremontti Oy:stä. Jos rakennus on kovin puustoisella paikalla, kannattaa rännit puhdistaa neljäkin kertaa vuodessa. – Oikeastaan suurin puute voi olla, että syöksytorven aukko kourun kohdalla on liian pieni.. 34 V esikourut ja syöksytorvet uusitaan usein kattoremontin yhteydessä, mutta ne voi uusia myös erillisenä työnä. Niiden puhdistaminen on vaikeaa, koska likaa jää helposti kiinnikkeisiin ja kouru pitäisi puhdistaa kiinnikeväli kerrallaan, Nikula toteaa. Kourut ovat tänä päivänä suurelta osin sinkittyä peltiä, mikä on Nikulan mukaan kestävin ja pitkäikäisin materiaali. Kourun puhdistus onnistuu koko matkalta ja matalassa rakennuksessa sen voi tehdä maasta käsin, hän jatkaa. – Sinkitty pelti pitää puhdistettuna ruosteen loitolla vuosikymmeniä. Räystäshän ei liiku mihinkään, vaikka esimerkiksi peltikatto uusittaisiin. Kun kourun puhdistaa ainakin kerran vuodessa, ne kestävät hyvinkin 20-30 vuotta. Vesikourut voi uusia ilman kattoremonttia Yleinen ongelma: syöksytorvi ei kohtaa sadevesikaivoa Sadevesikaivot ovat varsin usein sijoitettu väärin, eivätkä syöksytorvi ja sadevesikaivo kohtaa toisiaan. Olemme vaihtaneet jonkin verran muovikouruja peltisiin. Syöksytorvissa on varsin vähän uusimistarpeita. Aikanaan suosittiin muovikouruja, mutta niitä ei taida markkinoilla juurikaan edes olla. – Kun kouru vaihdetaan puolipyöreään ja se kiinnitetään ulkopuolisella koukulla, ei kourun sisäpuolelle tarvita mitään kiinnityksiä, eikä kouruun tarvitse tehdä ruuvinreikiä. Alumiinikaan ei ruostu, mutta se on lujuudeltaan peltiä hieman heikompi ja saattaa lohjeta pakkasessa. Yritys asentaa kouruja ja syöksyputkia sekä kattoturvatuotteita saneerauskohteisiin Tärkeä syy kourujen uusimiselle on niiden vaivaton puhdistaminen
Joskus myös kaivot ovat mitoituksiltaan liian pienet vesimäärään nähden. Sadevesiviemäri voi tulvia ilman reunuksia. – Takavuosina kourut olivat monesti mitoitettu liian pieniksi tai suuriksi vesimäärään näh. Asfaltti saattaa olla ehjän näköinen päältä päin, mutta on alta syöpynyt ja sokkeli on alkanut kastua. Jos sokkelissa on silmin nähden kosteutta, pitää hälytyskellojen taloyhtiössä alkaa soida. Jos sadevesikaivon putki on 110 milliä, ei kaivoon saisi päätyä vettä missään tapauksessa yli 150 neliön alalta. Väärä sijoittelu Sadex Oy:n myyntijohtaja Ville Kukkosen mukaan sadevesikaivojen väärä sijoittelu teetättää työtä miltei päivittäin. Vaikka kourut ovat molemmilta puolilta sinkittyjä, hyvä pinnoite on silti tarpeen. Mikäli pihatyöt on tehty, ratkaistaan ongelma jatkamalla ja kääntämällä syöksytorvea, mikä ei välttämättä ole esteettisesti kovin hyvän näköinen ratkaisu. Kourujen kapasiteetti voidaan mitoittaa tänä päivänä talon katon pinta-alan mukaan. Monesti myös syöksyputkesta on kerätty sadevettä kasteluun, minkä takia se on jätetty aika korkeaksi. Myös kaivon keruu altaan on oltava riittävän suuri. Kukkosen mukaan melko yleinen ongelma on, etteivät syöksytorvi ja sadevesikaivo kohtaa toisiaan. Syöksyputkiin voi asentaa vesisiepparin, jonka avulla voi ottaa vettä talteen keskeltä syöksytorvea. – Me käytämme ainoastaan molemmin puolin pural-pinnoitettua terästä ja pural-pinnoite antaa hyvän suojan itse kuumasinkitylle runkomateriaalille. Muuten kaivo tulvii ylitse. – Kaivon siirtäminen on työlästä, mutta tällä tavalla lopputulos on yleensä esteettisesti parempi. Vanhemmissa omakotitaloissa syöksyputket ovat joskus liian korkealla. – Sokkelin ja asfaltin saumaan syntyy ennen pitkää rakoa. – Kun putki on 160-millinen, riittää vetoisuus jopa 200-300 neliölle katon jyrkkyydestä ja pintamateriaalista riippuen. Kukkonen muistuttaa, ettei asfaltti välttämättä suojaa talon perustuksia vedeltä. Pural-pinnoitettu teräs on ylivoimaisesti käytetyin materiaali rakennusten peltituotteissa sen hyvän kestävyyden vuoksi, Ville Kukkonen toteaa. Korkeissa rakennuksissa ja tietyissä sääoloissa voivat syöksytorvet talvisin jäätyä, jolloin niihin kannattaa laittaa lämmityskaapeli. Paras koulumalli Paras kourumalli on puolipyöreä teräskouru. –Sadevesikaivo on yleensä vähän sivussa tai etäällä seinälinjasta, jolloin syöksytorvea ei saada siististi ohjattua kaivolle. Jos vettä roiskuu syöksytorvesta sokkelin viereen, se voi valua saumakohdasta sokkeliin ja kastella sen. Viime aikoina rakentamisessa on yleistynyt tapa, että syöksytorvi liitetään suoraan kaivoon, jolloin vettä ei pääse roiskumaan maahan lainkaan. – Maanrakentajien on usein hankala hahmottaa oikeaa kaivon paikkaa, kun talossa ei ole vielä seiniä pystyssä ja viemärit jäävät turhan usein väärään paikkaan, Kukkonen selvittää. 35 – Sinkitty pelti pitää puhdistettuna ruosteen loitolla vuosikymmeniä. Jos aukkoon vielä kertyy roskaa, ei se välttämättä vedä vettä kunnolla. – Rakennusvaiheessa olisi hyvä pyytää meiltä apuja viemäriputkien ja sadevesikaivojen sijoitteluun, jotta ne saadaan kohtaamaan syöksytorvien kanssa. Maalauskin onnistuu talvella erityisellä maalilla. Kourut voi uusia vuodenajasta riippumatta – Maalaamme kouruja vaihtaessamme myös otsalaudan. Paras tapa on käyttää rakennusvaiheessa vähän enemmän aikaa ja pyytää apua alan ammattilaisilta, jolloin vältämme yhteistyössä turhat virheet ja kompromissit. – Aikanaan ei taloissa ole ollut välttämättä sadevesikaivoja ja vesi on roiskunut syöksyputkesta ympäriinsä. Talvi ei ole sinänsä este, tietysti pakkanen ja lumi voivat hieman työtä hankaloittaa
Kukkonen suosittelee valitsemaan kourut samaan sävyyn katteen kanssa. Kaikki kourut likaantuvat ajan mittaan – Pienikin sävy kourussa auttaa, jotta lika ei näy niin selvästi ja kouru säilyy pidempään hyvännäköisenä eikä sitä tarvitse niin usein pestä. Suomessa suositaan valkoisia kouruja ja syöksytorvia, jotka uusina näyttävätkin talossa hienoilta. Väri kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, koska likaantumatonta vesikourua ei ole. 36 den, mutta nyt se voidaan etukäteen laskelmilla saada kohdalleen. Suosittelemme, että vaakakouru valitaan vesikatteen sävyn mukaan. – Pystytorvet eli syöksytorvet voi olla sitten vaikka valkoiset. Niissä ei samalla tavalla lika valumaa tule kuin vaakakourussa. n Tänä päivänä kaikki vesikourut kiinnitetään ulkopuolisilla kiinnikkeillä. Syöksytorven asennuksia tehdään, jos syöksytorvi ja sadevesikaivo eivät kohtaa toisiaan.. – Kourujen ja syöksytorvien halutaan olevan siistejä. Toimiva vesiviemäröinnissä syöksytorven ja sadevesikaivon mitoitukset ovat kohdallaan
Uimahalli luetaan kuuluvaksi Tapiolan rakennushistorian helmiin. – Tapiolan uimahalli on paljon enemmän kuin uimahalli, sillä se on oleellinen osa Tapiolan kulttuuriympäristöä, jonka arvo uimahallin korjaamisen ja rakentumisen myötä paranee entisestään, Espoon kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo sanoi. Tapiolan keskusaltaan äärellä sijaitseva Tapiolan uimahalli on valmistunut vuonna 1965 ja sen on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi merkittävänä osana Tapiolan keskusta-aluetta ja kulttuuriympäristöä. Halli on seissyt käyttämättömänä viimeisen yhdeksän vuoden ajan, sillä edellinen vuonna 2005 tehty peruskorjaus epäonnistui. Hankkeen aikana korjataan ja osin rakennetaan uutena rakenteena kaikki Tapiolan uimahallin tilat sekä ulkoalueet. E spoon kaupunki on valinnut YIT:n Tapiolan uimahallin peruskorjausja laajennushankkeen toteuttajaksi. Ulkoalue ja vuonna 2005 valmistunut laajennusrakennus korjataan. 37 Tapiolan uimahallille toinen peruskorjaus Espoon Tapiolan uimahalli peruskorjataan toistamiseen, ensimmäinen kerta vuonna 2005, oli huti. Espoon kaupunki ja YIT toteuttavat nyt uimahallin korjauksen tiiviissä yhteistyössä kunnioittaen uimahallin alkuperäistä arkkitehtonista ulkoasua ja tuomalla nykyaikaisen tekniikan uimahallin toimintojen ylläpitoon. Pääallashallin kattokupolin ikkunaosa tullaan säilyttämään. Hankkeessa korjataan ja rakennetaan vuoden 1965 uimahallirakennus alkuperäisen ilmeen mukaisesti ja laajennuksena rakennetaan uudet tekniset tilat ja pukuhuoneet. n. Hankkeen aikana pyritään myös minimoimaan työmaan ympäristövaikutukset esimerkiksi kierrättämällä materiaaleja mahdollisimman paljon ja huomioimalla ratkaisuja valitessa niiden käyttöikä, korjattavuus ja ympäristörasitus. Kaupunkikuva ja rakennustaide Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan Tapiolan uimahallin kaupunkikuvalliset, rakennustaiteelliset ja arkkitehtoniset arvot, jotka säilytetään Museoviraston ja ELY-keskuksen suojelumääräysten mukaisesti rakentamisen yhteydessä. Rakennustöiden valmistelut alkavat toukokuussa 2025 ja uimahalli valmistuu alustavan arvion mukaan keväällä 2028. Uimahalli on ollut poissa yleisön käytöstä vuodesta 2016 lähtien. Hankkeen arvo YIT:lle on noin 35 miljoonaa euroa, joka kirjataan sopimuksen allekirjoituksen jälkeen yhtiön toisen kvartaalin tilauskantaan
WC-istuimien pitkäikäisyyttä kuvaa, että yhtiö lanseerasi toissa vuonna uuden venttiilisarjan Trevi WC-istuimiin, vaikka WC-istuimien myynti loppui jo kymmenkunta vuotta sitten. Jos vanhan pytyn WC-istuimen design miellyttää, sen osat tai vanha huuhtelutekniikka voidaan vaihtaa uusiin varsin edullisesti ja nopeasti. TurboFlush -huuhtelutekniikka luo joka huuhtelulla tehokkaan vesipyörteen WC-kulhoon. Geberit valmistaa IDO-tuotemerkillä vesikalusteita kuten WC-istuimia ja altaita. Markkinoilla on malleja, joissa on suuri ja pieni huuhtelumäärä, joista suurempi kuluttaa vettä neljä litraa ja pienempi vain kaksi litraa.. – Huoltotoimenpiteitä voi tehdä myös käsistään kätevä henkilö, mutta suosittelen LVI-alan ammattilaisen käyttöä. Venttiilien valmistuksessa on käytetty kierrätysmuovia ja ne voidaan myös korjausja vaihtotöiden yhteydessä kierrättää. – Yleensä ne vaihdetaan uusiin, kun kylpyhuoneen yleisilmettä halutaan remontilla muuttaa modernimmaksi, sanoo tuotepäällikkö Tapio Aaltonen Geberit Oy:stä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Geberit tä juurikaan jouduta vaihtamaan hajoamisen takia. Huuhtelu säästää vettä Nykyaikaisissa WC-istuimissa vedenkulutus on olennaisesti pienempää kuin vanhemmissa malleissa. Ammattilaiselta huoltotyöt sujuvat nopeasti sekä turvallisesti. Vesikalusteet ovat usein pitkäikäisiä. Yhtiön pitkät suomalaiset juuret ulottuvat alkuperäiseen Arabiaan ja sen keramiikkatehtaaseen Helsingissä. Arabian tehdas perustettiin vuonna 1873, ja jo vuonna 1874 tehdas aloitti myös saniteettituotteiden valmistuksen. Vesikalusteet ovat taloyhtiöissä yhtiön omaisuutta, joten niitä ei kannata asukkaan lähteä turhaan korjailemaan, Aaltonen toteaa. 38 V esikalusteissa ei ole suoranaisia tyyppivikoja, ne kestävätkin usein jopa vuosikymmeniä. Vesikalusteet ovat kestäviä ja toimintavarmoja jopa vuosikymmeniä. Kun aiemmin WC-istuimen huuhteluun saattoi mennä vettä jopa 12 litraa, nyt huuhtelu onnistuu kahdella-neljällä litralla Uusi huuhtelutekniikka säästää vettä Kylpyhuoneen vesikalusteet uusitaan tyypillisesti kylpyhuoneremontin yhteydessä. Niitä voidaan huoltaa kuluvien osien osalta, eikä niiTurboFash TurboFlush-huuhtelutekniikan, jossa huuhteluveden kiertoa on muutettu
Usein veden mukana kulkeutunut kalkki ja mahdolliset muut tiivistepinnoille kertyneet aineet voivat estää venttiilin oikeanlaisen toiminnan, Tapio Aaltonen toteaa. Ainoa säännöllinen huoltotoimenpide on sen puhtaanapito. Perinteisessä huuhtelussa kuohuva ääni syntyy paljolti siitä, että kaksi vesivirtaa kohtaavat toisensa. Viemäri määrittää osaltaan huuhtelumäärät. Huuhtelukaulus on myös uuden malliston pytyissä WC-istuimissa poistettu. Altaita rikkoutuu useimmiten juuri sen takia, että esimerkiksi raskas hajuvesipullo on tipahtanut altaaseen ja saanut aikaan lasitteen rikkoutumisen ja halkeamisen. – Keraamiset pesualtaat ja WC-istuimet voivat rikkoutua esimerkiksi suorasta ja kovasta pistemäisestä iskusta. Vanhemmat WC-istuimet voivat kuluttaa vettä jopa yhdeksän tai 12 litraa jokaista huuhtelua kohden. – Huuhtelukauluksen alle pääsee kertymään likaa, jonka puhdistaminen kauluksen alta on hyvin hankalaa, koska sinne ei oikein millään harjalla pääse käsiksi. Uudessa tekniikassa ääni muistuttaa puron solinaa, eikä yhden perheen jäsenen yöllinen vessakäynti herätä kaikkia muita. Vesikalusteet ovat kestäviä ja toimintavarmoja jopa vuosikymmeniä, hän jatkaa. Nykyaikaiset WC-istuimet on varustettu tehokkailla ja vettä säästävillä huuhtelumekanismeilla. Uudessa tekniikassa vesi tulee WC-kulhon pytyn sivusta yhtenä virtauksena, jolloin huuhtelu on tehokas ja hiljainen. – Huuhteluun käytettävän vesimäärän muuttamista en kuitenkaan ihan oikopäätä suosittele. WC-istuimen toimivuuden kannalta on olennaista, että käyttäjät huuhtelevat istuimen oikein. – Vanhemmat WC-istuimet kuluttavat yleensä erittäin suuren määrän vettä. Rakennuksissa, joissa on käytössä vanhat, isoille vesimäärille mitoitetut viemäriputket, voi huuhtelumäärien muuttaminen aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin mikä olisi mahdollinen vedensäästö. Kylpyhuoneen vesikalusteet uusitaan tyypillisesti kylpyhuoneremontin yhteydessä. Vesikalusteet vaihdetaan uusiin, kun kylpyhuoneen yleisilmettä halutaan remontilla muuttaa modernimmaksi.. Kun sitä jää vesilukkoon, likaa kertyy ennen pitkää WC-istuimen pinnoille. Altaita on saatavilla monilla eri leveyksillä ja muodoilla, Tapio Aaltonen sanoo. Huuhteluteknologia on saattanut vanhentua jo vuosikymmeniä sitten, Tapio Aaltonen sanoo. – Kahden litran huuhtelu ei ole riittävä vaihtamaan vesilukon vettä ja huuhtelemaan kiinteää ainesta pois vesilukosta. TurboFlush -huuhtelutekniikka luo joka huuhtelulla tehokkaan vesipyörteen WC-kulhoon. Geberit lanseerasi markkinoille vuonna 2024 uuden TurboFlush-huuhtelutekniikan, jossa huuhteluveden kiertoa on muutettu. n Seinään kiinnitetty wc-istyiin sopii etenkin ahtaisiin kylpyhuoneisiin. – Perinteisesti huuhteluvesi tulee WC-istuimen takaosasta huuhtelukauluksen alta ja virtaa pytyn kulhon sivuja pitkin etuosaan, jossa vesipyörteet yhtyvät. Aaltosen mukaan uudessa tekniikassa on useita etuja. 39 Yleisiä ovat myös kolme ja kuusi litraa kuluttavat mallit. Huuhtelu on hiljaisuutensa lisäksi myös tehokkaampi. Säännöllinen puhtaanapito WC-istuin on varsin huoleton. – Niitä voidaan asentaa kylpyhuoneeseen kalusteen kanssa tai ilman. Jos WC-istuimen vesilukossa on paperia tai muuta ainesta kuin nestettä, tulisi pytty huuhdella aina isoa huuhtelua käyttäen esimerkiksi neljän litran huuhtelulla. Keramiikka kestävää Niin WC-istuimet kuin kylpyhuoneen pesualtaatkin ovat yleisesti keramiikkaa, joka on kestävä ja huoltovapaa materiaali. Uusi tekniikka on myös huomattavasti äänettömämpi. – Mikäli vikatilanteita ilmenee ennen venttiilien uusimista, on hyvä tarkistaa venttiilikoneiston tiivistepinnat sekä puhdistaa ne. Monissa vanhoissa WC-istuimissa on myöskin vain yksi huuhtelu, ja ne tarvitsevat paljon vettä tehokkaan huuhtelun aikaansaamiseksi
Leudot sääolosuhteet ja aikaisin alkanut lumien sulaminen mahdollistaivat kattotarkastusten ja remonttien aloittamisen jo kevään ensimmäisillä viikoilla. Osa vahingoista johtuu siitä, että taloyhtiössä ei ole toteutettu tarvittavia remontteja ajallaan. Hänen mukaansa kevään yhtiökokouksessa osakkaan kannattaa varmistaa, ettei yhtiöön kerrytetä korjausvelkaa. – Taloyhtiön pitkän ajan korjaussuunnitelma on hyvä tehdä lain edellyttämää viittä vuotta. 40 Y ksi yleisimmistä vahingoista taloyhtiössä on vuotovahinko. Kuva: Suomen KattoCenter Lämmitysja käyttövesivuodot aiheuttavat tulipalojen ohella kalleimmat vahingot 1990-luvun taloyhtiöissä eniten vuotovahinkoja Tärkeiden remonttien lykkääminen voi tulla taloyhtiöille kalliiksi. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan lämmitysja käyttövesivuodot aiheuttavat tulipalojen ohella kaikkein kalleimmat vahingot. – Vielä 1990-luvullakin käyttövesiputkistot tehtiin usein kupariputkesta. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan viime vuosina eniten vuotovahinkoja on tapahtunut vuosina 1989–1994 rakennetuissa taloyhtiöissä. Korjausvelka kasvattaa vahinkoriskiä ja voi vaikuttaa vakuutuskorvauksiin. Kupariputket tulevat tiensä päähän noin 30–35 vuodessa. Niitä aiheuttavat useimmiten astianpesukoneiden, lämmityksen, ilmanvaihtokoneiden sekä vesikattojen vuodot. Kevät on kattoremonttien sesonkiaikka ja sesonki käynnistyi tänä vuonna odotettua aikaisemmin. 1990-luvulla kylpyhuoneeseen ei vaadittu nykysäädösten mukaisia vesieristeitä ja tämän ajan kylpyhuoneet alkavat olla käyttöikänsä päässä, Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen johtaja Markus Uimonen kertoo
Saunoissa sattuu Suomessa vuosittain useita tulipaloja ja henkilövahinkoja, jotka olisi voitu välttää oikeilla varotoimilla. Myös vahinkohistoria voi vaikuttaa myönnettävään vakuutusturvaan. Näin asumisen kustannukset voi parhaiten pitää yllätyksettömänä. Kaatumisia tapahtuu myös pyörtymisen seurauksena. Muoviset pyykkinarut ja henkarit eivät kestä lämpöä, eikä niitä pidä viedä saunaan, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala varoittaa. Kaatumisvamman lisäksi voi tulla myös palovammoja, jos kaatuessa osuu kiukaaseen. Pienillä lapsilla suurin osa vammoista on palovammoja. Jos saunaa haluaa käyttää varastona, on varminta irrottaa kokonaan sulake, ettei sauna mene vahingossakaan päälle. Taloyhtiölle kertynyt korjausvelka voi myös vaikuttaa kiinteistölle myönnettävään vakuutusturvaan. Saunaan ei myöskään saa varastoida mitään. Ja jos tiedossa on, että saunaa ei aiotakaan käyttää saunomiseen, kannattaa kysyä asiaan perehtyneeltä sähköasentajalta tai huoltomieheltä, miten saunan saa virrattomaksi. Niitä tapahtuu, kun esimerkiksi lisätään puita kiukaaseen ja liekit tai kuuma kiuas osuu käteen. Kiukaan kuumuus liikuttaa ilmavirtoja, mikä voi aiheuttaa esimerkiksi tekstiilin putoamiseen kiukaalle. Vaikka saunaa ei aktiivisesti käytettäisi, voi vaarana olla, että lapset tai lemmikit saavat sen vahingossa päälle ja saunaan varastoidut tavarat syttyvät palamaan. Kriittisten remonttien suunnittelu ja aikatauluttaminen on tärkeä osa kiinteistön kunnossapitoa ja arvon säilyttämistä. Jos taloyhtiöllä on ollut useita vahinkoja, vakuutusyhtiö saattaa nähdä kohteen riskialttiina ja rajoittaa vakuutusturvan kattavuutta. Sään ääri-ilmiöiden yleistymisen myötä julkisivuremontit ja ikkunaremontit voivat tulla tehtäväksi suunniteltua aiemmin. Tämä voi johtaa korkeampiin vakuutusmaksuihin, omavastuuseen tai rajoitettuun vakuutusturvaan, Uimonen kertoo. Lisääntyvät sateet ja tuulisuus rasittavat erityisesti rakennusten julkisivuja ja vesikattoja. – Joissakin tilanteissa vakuutusyhtiö voi myös vaatia tiettyjä korjaustoimenpiteitä tai parannuksia ennen vakuutuksen myöntämistä, Uimonen sanoo. Sähkösaunojen kohdalla yleinen virhe on myös se, että kiuasta päälle laitettaessa väännetäänkin virtakytkimen sijaan ajastinta ja sauna menee päälle omia aikojaan. Myös saunojille tapahtuu vahinkoja. – Vaikka saunan lämmittäminen ja saunominen ovat monelle suomalaiselle hyvin arkista puuhaa, niissä kannattaa noudattaa varovaisuutta, Kujala neuvoo Kevät on kattoremonttien sesonkiaikka ja sesonki käynnistyi tänä vuonna odotettua aikaisemmin. Kuva: Suomen KattoCenter 1990-luvun taloyhtiöissä eniten vuotovahinkoja pitemmälle, jopa yli 10 vuodeksi. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan saunoessa tapahtuvista vahingoista noin puolet on kaatumisia, joissa satutetaan erityisesti polvi, selkä, pää, olkapää tai kylki. Leudot sääolosuhteet ja aikaisin alkanut lumien sulaminen mahdollistaivat kattotarkastusten ja remonttien aloittamisen jo kevään ensimmäisillä viikoilla. Pohjola Vakuutuksen tilastojen perusteella tyypillisimmin tulipalo saunassa aiheutuu vahingosta – kuumalle kiukaalle on pudonnut jotain tai kiukaan lähistölle on varastoitu tavaroita, jotka ovat syttyneet tuleen. – Ylläpitotoimenpiteet ja tarpeelliset remontit ovat myös vahingon korvattavuuden kannalta keskeisiä. – Palovammat ovat valitettavan yleisiä. Kaatumisvahinkoja tapahtuu paljon saunan liukkaalla lattialla tai kun on laskeuduttu alas lauteilta ja jakkara tai jalka on pettänyt alta. n. Jos rakennus on huonokuntoinen tai siinä on rakenteellisia puutteita, se on alttiimpi vahingoille. Enemmän vahinkoja Taloyhtiön vahinkotiheys kasvaa, jos tarvittavia remontteja ei ole tehty ajallaan. Vaatteiden kuivattamisen lisäksi vaaratilanteita aiheuttavat esimerkiksi saunan virtakytkimen ja ajastimen sekoittaminen keskenään. – Kiukaan yläpuolelle ei saa koskaan ripustaa mitään roikkumaan tai kuivamaan. Varsinkin 1960ja 1970-luvun taloyhtiöissä korjausvelkaa voi olla kertynyt runsaasti, jos remontteja ei ole tehty ajallaan. Saunomisvahinkoja sattuu eniten pienille lapsille ja 55-79-vuotiaille. – Jos taloyhtiöllä on merkittävä korjausvelka ja rakennukset ovat huonokuntoisia, vakuutusyhtiöt voivat arvioida taloyhtiön riskit korkeammiksi. – Huolehdi aina ennen saunan päälle kytkemistä, ettei siellä ole ylimääräisiä vaatteita eikä esimerkiksi lasten leluja. 41 Kriittisten remonttien tarve • Putkiremontti: noin 30-50 vuoden välein • Julkisivuremontti: betonielementtien saumojen uusiminen noin 20-30 vuoden välein, tiiliverhoiltujen julkisivujen kunnostus 40-50 vuoden välein • Kattoremontti: huopakattojen uusiminen 20-30 vuoden välein, tiilikattojen kunnostus 40-50 vuoden välein • Ikkunaremontti: ikkunoiden ja ulko-ovien uusiminen 20-40 vuoden välein • Lämmitysjärjestelmän uusiminen: 20-30 vuoden välein • Ilmanvaihtojärjestelmän huolto ja uusiminen: huolto 5-10 vuoden välein, uusiminen 15-20 vuoden välein Lähde: Pohjola Vakuutus Miksi sauna syttyy tuleen. n. Myös liian läheltä kiukaalle heitetty vesi voi aiheuttaa palovammoja. Palovammoja on noin viidennes, ja niissä vammoja aiheutuu eniten kyynärvarsiin, käsiin ja takapuoliin. Jos vahinko johtuu siitä, että kiinteistössä ei ole tehty tarpeellisia toimenpiteitä, on mahdollista, että vahinkoa ei enää pidetä ennalta arvaamattomana, mikä vaikuttaa sen korvattavuuteen vakuutuksesta, sanoo Markus Uimonen. Varmista myös saunomisen jälkeen, että kiuas on pois päältä, kertoo Kujala
Olennaista on pihan käytettävyys ja monipuolisuus. Korttelipiha antaa kaikille mahdollisuuden nauttia luonnosta ja tuo alueelle myös yhteisöllisyyttä. Seilori-korttelipiha on loistava esimerkki siitä, kuinka huolellisesti suunniteltu maisemointi voi parantaa asuinympäristön laatua ja edistää yhteisöllisyyttä kaupunkiympäristössä. Yhteispihalla saadaan luotua alueelle viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä. 42 O ulun merelliselle Veneenveistäjärannan asuinalueelle rakentui kolmen taloyhtiön yhteinen Seilori-korttelipiha. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Puroila Oy Carmenian suunnittelema korttelipiha on tehty palvelemaan asukkaita pitkällä aikavälillä. – Nykyisin kaavoitus suosii kaupunkialueilla tiivistä rakentamista. Korttelipihan pihasuunnittelussa yhdistyvät toiminnallisuus, esteettisyys ja asukkaiden viihtyisyys. Pihasuunnittelun teki Carmenia, kohteen toteuttaa Puroila Oy ja arkkitehtisuunnittelun teki Arkkijussi Oy. Veneenveistäjärannan alue on meren välittömässä läheisyydessä ja korttelipihaa voi pitää esimerkkinä onnistuneesta kaupunkiasumisen ja luonnon yhteensovittamisesta. Jos jokaisella taloyhtiöllä olisi oma piha-alue, jäisivät pihat hyvin pieniksi, mikä ei olisi tarkoituksenmukaista eikä viihtyisääkään, sanoo maisemasuunnittelija Meeri Alatalo oululaisesta ympäristösuunnittelutoimisto Carmeniasta. Sen muodostaa kolme taloyhtiötä: As. Oulussa Seilori-korttelipiha luo yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä Tiivis rakentaminen suosii taloyhtiöiden yhteispihoja Useiden taloyhtiöiden yhteiset korttipihat ovat yleistyneet tiivistyneen rakentamisen myötä. Yhteispiha jää kolmen taloyhtiön keskelle, jolloin. Oy Oulun Seilorintupa, Seilorinpuisto ja Pursimies, yhdessä muodostavat viihtyisän ja yhteisöllisen asuinympäristön. Grillipaikalta voivat aikuiset vahtia lestensa leikkejä. Maisemasuunnittelussa on otettu huomioon muun muassa tontin tehokas käyttö, kasvillisuuden valinta, sadevesien hallinta ja piha-alueiden huoltotarpeet. – Jokaisessa asunnossa on omat pihansa, osassa laajemmat ja osassa pienemmät
Teemme mm. Leikkipaikat eivät ole vain leikkipaikkoja. Taloyhtiöitä on kolme, Alatalo kertoo. – Merelliseen ympäristöön sopivat muun muassa erilaiset heinät, joita pihassa on kolmea eri lajia. ” Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka.. Ympäristön mukaan Pihasuunnittelussa erityistä huomiota kiinnitettiin Meeri Alatalon mukaan muun muassa kasvillisuuden sijoitteluun, kulkureitteihin sekä leikkija oleskelualueisiin, jotta piha-alue olisi toimiva ja turvallinen kaikille asukkaille. – Erillistalot on kytketty toisiinsa katosten kautta. Seiloripiha on vielä osin rakentumassa. se on kaikille asukkaille hyvin saavutettavissa, hän jatkaa. Oulun Pursimiehen odotetaan valmistuvan kokonaisuudessaan joulukuussa 2025. Istutuksissa on myös muun muassa perennoita. Merellinen sijainti ja vehreät puistoalueet korostavat alueen ainutlaatuisuutta ja näitä piirteitä toimme myös korttelipihaan, Alatalo jatkaa. Kohde valmistui maaliskuussa 2023. Leikkipaikan turvatarkastukset Huollot/ asennukset Turva-alustojen HIC-testaukset SOITA, NIIN KERROMME LISÄÄ: p.0400 211 221 | www.leikkiturva.. Oulun Seilorinpuisto koostuu yhdeksästätoista asunnosta ja se rakennettiin Seiloripiha-korttelin toiseksi vaiheeksi. Istutuksia ja puustoa on pihaan suunniteltu ympäristön mukaan. 43 – Merelliseen ympäristöön sopivat muun muassa erilaiset heinät, joita pihassa on kolmea eri lajia. Tiesitkö, Turvaa lasten leikit Leikkija ulkokuntoilupaikkojen suunnittelut Meiltä myös laadukkaat leikki-, ulkokuntoiluja ulkokalusteet että leikkipaikan turvatarkastus pitää tehdä joka vuosi. Yhtiö käsittää monipuolisen asuntojakauman, sillä se sisältää erillisrivija paritaloasuntoja. Asunto-osakeyhtiö Oulun Seilorintupa oli hankkeen ensimmäinen vaihe, jossa rakennettiin 25 asunnon muodostama taloyhtiö vain parinsadan metrin päähän merenrannasta. Kohde tulee sisältämään yhdeksäntoista asuntoa ja se tarjoaa monipuolisen asuntojakauman, joka koostuu yksitasoisista rivitaloasunnoista sekä kaksitasoisista rivija paritaloasunnoista. Kaikki tarkastajamme ovat sertifioituja, ISO 17024 mukainen sertifiointi perustuu yleiseurooppalaiseen tarkastajien pätevyysmääritykseen TR 17207 ollen puolueeton pätevyyden varmistamisja ylläpitojärjestelmä turvallisuudesta huolehtiville ammattilaisille. Leikkiturva suunnittelee ja toteuttaa, leikkipaikka kerrallaan.” Leikkiturva Oy on leikkipaikkojen turvallisuusasioihin erikoistunut yritys. Alueelle valittiin kestäviä, Oulun merelliseen ilmastoon sopivia kasvilajeja, jotka tarjoavat vehreyttä ja suojaa ympäri vuoden. – Suunnittelun tavoitteena oli luoda harmoninen jatkumo rakennusten arkkitehtuurille sekä alueen merelliselle tunnelmalle. Raportistamme löydät selkeät kuvat, korjausehdotuksen ja kustannusarvion. Arkkitehti vastasi rakennusten, pysäköinnin ja jätepisteiden sijoittelusta sekä pihojen jäsentelystä. Alue muodostuu erillis-, rivija paritaloista, joissa on 63 asuntoa. Carmenian asiantuntijat toimivat pihasuunnittelijoina yhteistyössä arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. – Veneenveistäjänrannan asuinalueella on vahva historia Oulun sahaja laivanrakennustoiminnan keskuksena. Jo yli 10 000 tarkastettua leikkipaikkaa kertovat asiakkaidemme vahvasta luottamuksesta ja tarkastajiemme korkeasta laadusta. Pihalla on myös havuja, jotta vehreyttä olisi talvellakin. Taloyhtiö valmistui elokuussa 2023
Lisäksi alueen kattavat ulkoilumahdollisuudet, kuten fitness-puisto ja leikkipuisto, tarjoavat asukkaille lisää viihtyvyyttä ja liikuntamahdollisuuksia. Seilori-korttelin maisemasuunnittelu toteutettiin vaiheittain rakennushankkeen edetessä. – Pihassa on leikkipaikka, ulkogrilli, penkit sekä piharakennuksen ulkoseinään tehty kiipeilyseinä. – Suunnitelmat laadittiin ensin yleissuunnitelmatasolla rakennuslupavaiheessa ja tarkennettiin urakka-asiakirjoiksi rakentamisen edetessä. Suunnitelmia ei ole juurikaan tarvinnut rakentamisaikana muuttaa, Meeri Alatalo sanoo. 44 Seiloripiha sijoittuu keskelle Veneenveistäjärannan asuinaluetta. – Kilometrin säteellä sijaitsevat muun muassa uusi päivittäistavarakauppa ja päiväkoti. Suunnittelu vaiheittain Korttelipiha suunniteltiin vaiheittain. Korttelipuutarha ja muut yhteisölliset alueet tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia rentoutumiseen, yhdessäoloon ja lasten leikkeihin. Kolmesta taloyhtiöstä koostuvan korttelipihan suunnittelussa keskeisenä tavoitteena oli yhdistää alueen historiallinen merkitys moderniin asumiseen ja monipuolisiin piharatkaisuihin. Liikkumisessa on huomioitu esteettömät kulkureitit, turvalliset kävelyväylät ja riittävä määrä pyöräpaikkoja. – Pihan käytävillä on vettä läpäisevää kivituhkaa ja autojen pysäköintipaikoilla on käytetty nurmisaumattavia betonikiviä. Seilori-korttelin asukkaat pääsevät nauttimaan myös alueen laajasta palvelutarjonnasta. n Leikkipihaan kuuluu myös piharakennuksen ulkoseinään rakennettu kiipeilyseinä.
45 K ainuussa sijaitseva Paltamon kunta rakennutti uuden kunnantalon puusta. Arjen ilmastotekoja Tavoite vähähiilisen puurakentamisen edistämiseksi näkyy yhä useamman kunnan kuntastrategiassa. – Kun kunnat uusivat kuntastrategioita, kannattaisi puurakentamisen edistämisen tahtotila kirjoittaa sinne vahvasti ja hankkia puurakentamisen asiantuntija-apua hankkeen varhaisessa vaiheessa. Kuntastrategia on linjaus, josta tavoitteet ohjautuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Täällä tehdään joka päivä arjen ilmastotekoja ilman valtakunnan tason ohjausta, Pasi Ahoniemi huomauttaa. Tavoitteita voidaan arvioida sen ilmastovaikutuksilla, hyvällä sisäilmalla, kuntalaisten hyvinvoinnilla tai asiakastyytyväisyydellä. Kilpailuasiakirjojen ja hankeselvityksen laatimiseen kannattaa käyttää asiantuntemusta ja aikaa, suosittelee Ahoniemi. Meillä on Kainuussakin monta kuntaa, jotka ovat aina eläneet metsätaloudesta, hoitaneet metsiänsä kestävästi ja nyt rakentavat päiväkoteja, kouluja ja asuntoja puusta. Puurakentamisen edistämisen tahtotila voidaan siis ilmaista kuntastrategiassa joko puurakentaminen mainiten tai yleisellä tasolla, jolloin tahtotila konkretisoituu muussa päätöksenteossa, kuten kaavamääräyksissä. – Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin Paltamon kuntastrategiassa näkyy Ahoniemen mukaan vahva yhteys Paltamon pitkään puunjalostuksen historiaan. – Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. – Me lupaamme kuntastrategiassamme, että päätöksenteossa ja toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys, mikä näkyy käytännössä rakennusten ja rakennetun ympäristön kunnossapidossa, uudisrakentamisessa, rakennusten uusiokäytössä ja energiatehokkuudessa. – Kun meillä on ollut sahalaitoksia ja puutuoteteollisuutta, oli luonnollista päätyä vanhan uittojoen rantaan suomalaisesta sitkeästä puusta rakennettavaan kunnantaloon. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Välillä tuntuu, että valtakunnan tasolla ei ymmärretä mitä maakunnissa tapahtuu. Kun olimme taistelleet vanhan kunnantalon sisäilmaongelmien kanssa pitkään, päädyttiin hengittävään puiseen uudisrakennukseen. Hän toivoo, että muissakin kunnissa puurakentamisen mahdollisuudet kestävän, vähähiilisen rakentamisen vaihtoehtona otetaan uusissa kuntien valtuustoissa vakavasti. Paltamoon rakennettiin uusi kunnantalo massiivihirrestä.. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Puurakentaminen voidaan strategiassa nivoa ilmastotavoitteisiin, kestävään kehitykseen tai sanoa suoraan, että kunnan tavoitteena on rakentaa mahdollisimman paljon puusta. Ennen kuntavaaleja vaalikoneissa kysyttiin ehdokkaiden kantaa oman kunnan avohakkuisiin, mutta ei puurakentamisesta, vaikka sen edistäminen kuuluu hakkuumenetelmiä enemmän kuntien toimivaltaan. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan, hän jatkaa. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuttumista asumisen ja rakentamisen päästöihin, mihin kuntapäättäjät voivat vaikuttaa. Hirsirakenteinen kunnantalo otettiin käyttöön vuonna 2022, ja talo on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. n Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi toivoo kuntien selvittävän tarkasti puurakentamisen mahdollisuudet. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa
Jätettä ei kerry yleensä riittävästi, jotta syväsäiliöt täyttyisivät jätehuoltomääräyksissä määriteltyjen tyhjennysvälien aikana. Kaupunkien keskustoissa pihat voivat olla ahtaita, minkä vuoksi kierrätyspisteet vaativat suunnittelua. AhtaasOlennaista on arvioida, miten paljon eri jätejaetta taloyhtiössä syntyy Oikea mitoitus säästää rahaa ja tilaa Ahdas piha voi olla taloyhtiölle ongelma jätehuoltolain määräysten täyttämisessä. Olennaista on arvioida, miten paljon kutakin jätejaetta taloyhtiössä syntyy ja mitoittaa keräysastiat sen mukaan. Keräysvälineiden oikea mitoitus ja huolellinen suunnittelu säästää kierrätyspisteen vaatimaa tilaa, jonka lisäksi taloyhtiö voi myös säästää jätehuollon kustannuksissa. Vuoden 2021 kesäkuusta alkaen, kun uudet lajitteluvaatimukset tulivat voimaan Suomessa, yli viiden huoneiston taloyhtiöissä on ollut pakollista mahdollistaa sekajätteen, biojätteen, paperin, kartongin, metallin, lasin ja muovin lajittelut. – Alle kymmenen huoneiston taloyhtiölle syväsäiliöt eivät ole todennäköisesti taloudellisesti paras vaihtoehto. – Taloyhtiöllä on monia eri vaihtoehtoja kierrätyksen mahdollistamiseksi. – Tarjolla on sekä maanpäälle sijoitettavia kokonaisuuksia että myös maahan kaivettavia syväsäiliöitä, sanoo jätehuoltoratkaisuita muun muassa taloyhtiöille toteuttavan Finncontin myyntipäällikkö Jari Jokiniemi. Suuremmissa taloyhtiöissä, joissa jätettä kertyy enemmän, ovat syväsäiliöt hyvä ratkaisu. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Finncont Kierrätyspisteen sijainti tulee suunnitella tyhjennystä silmällä pitäen.. Taloyhtiöt voivat valita perinteisten jäteastioiden ja suurempien kierrätysjärjestelmien välillä. Maahan kaivettavia syväsäiliöitä ei Jokiniemi suosittele pienille taloyhtiöille. 46 S uomessa jätehuoltoa sääntelee ensisijaisesti jätelaki, joka määrittää yleiset velvollisuudet jätteiden keräämisestä, lajittelusta, kierrätyksestä ja muusta jätehuollosta
Osa taloyhtiöistä käyttää perinteisiä jäteastioita sekä niille mahdollisia suojia, kuten jätekatosta tai astiasuojaa. Säiliöt ovat myös melko huoltovapaita, toki suosittelen niiden pesua vähintään kerran vuodessa sekajätteen ja bion osalta. Finncontilla on myös säiliömalli, joka kaivetaan osittain maan alle, mutta ainoastaan noin puolen metrin syvyyteen. – Syväsäiliössä jätteestä suurin osa on maanpinnan alla viileässä, joka estää tehokkaasti hajuhaittojen syntymistä. – Malli on hyvä niissä pihoissa, joissa esimerkiksi kallio tulee vastaan lähellä maanpintaa, mutta halutaan kuitenkin mahdollisimman isoa tilavuutta ja pientä tilankäyttöä pihasta. Perinteisille pyörillä liikkuville jäteastioille on tarjolla lukittavat astiasuojat. Esimerkiksi keräyspaperia tulee kotitalouksilta tänä päivänä murto-osa vaikkapa 20 vuoden takaisiin aikoihin verrattuna. – Suojia voi lisätä myöhemminkin, mikäli astiamäärä kasvaa esimerkiksi lajitteluvelvoitteiden muutoksien myötä. Osalla taas syntyy jätettä enemmän, jolloin on perusteltua käyttää nostoperusteisia syvätai pintasäiliöitä. – Jos jotakin jätejaetta syntyy vähän, on perinteinen jäteastia tai nostoperusteinen pintakeräysastia hyvä ratkaisu. Säiliöitä on pyöreitä ja kantikkaita malleja, ja osa voidaan myös jälkikäteen jakaa osastoihin. Helposti saavutettavissa Kierrätyspisteen tulisi olla optimoitu käyttökustannuksien ja tilantarpeen näkökulmasta. Astiasuojan etuna on myös perinteistä jätekatosta pienemmät kustannukset sekä joustavuus. Astiasuojan täyttöluukun kulma ja kaasujouset tekevät kierrätyksestä talvella paljon helpompaa ja siistimpää. Joskus myös kallio voi olla yllättävän lähellä pintaa. Vaikka ne olisivat syvemmällä, ei ensisijaisesti niiden päälle tulisi rakentaa mitään kiinteää verkostojen mahdollisen huollon takia. Säiliöiden kansiin saatavat erilaiset lukitusratkaisut myös lisäävät paloturvallisuutta. Ne sopivat kaikenkokoisille taloyhtiöille, mutta etenkin pienemmille taloyhtiöille. Toki niiden edusta on pidettävä lumesta ja jäästä puhtaana, hän jatkaa. Kierrätyspisteen tulee mahdollistaa mahdollisimman. Tuholaisongelmat lisääntyneet Jos astiat täyttyvät ja asukas jättää omat jätteensä astian viereen, houkuttelee se nopeasti rottia ja lintuja paikalle. – Erityisesti vanhemmissa taloyhtiöissä voivat kunnallistekniikka tai kaapelit olla aika pinnassa ja voivat siten estää kaivamisen. Syväsäiliöiden rakentamiskustannus on useimmiten maanpäällisiä ratkaisuja kalliimpi, mutta toisaalta pitkässä juoksussa hyödyt ovat selkeät. Syväsäiliöt eivät välttämättä kaikkiin pihoihin sovellu. Pyöreä säiliö voidaan jakaa kahteen osastoon ja suorakulmainen, kantikas säiliö jopa kuuteen osastoon. Jokainen kohde on hyvä kartoittaa, jotta saadaan kustannustehokas jätepiste, joka toimii. Syvimmillään säiliöt kaivetaan 1,5 metrin syvyyteen. – Kun pihalla on yksi selkeä harmaa ”kaapisto”, on se esteettisesti paremman näköinen kuin kenties eri väriset pyörillä liikkuvat erilliset astiat. 47 Oikea mitoitus säästää rahaa ja tilaa sa pihassa syväsäiliöiden etuna on, että valtaosa tilavuudesta on maan alla. Suojat ovat lukittavissa, jolloin ne estävät ilkivallan ja lisää paloturvallisuutta. Tuholaisongelma voidaan ehkäistä sillä, etteivät astioiden kannet jää auki, astiat ovat ehjät ja kaikki jätteet todella laitetaan astioihin. Jokainen taloyhtiö on erilainen ja vaatii omanlaisensa ratkaisun. Mikäli jäteastiat ovat taivasalla, kerääntyy talvella astioiden päälle lunta ja jäätä, mikä pitää olla poistettuna ennen tyhjennystä. Tiiviin rakenteen ansiosta eläimet eivät pääse käsiksi jätteisiin ja esteettisestikin astiasuoja puoltaa paikkaansa, Jari Jokiniemi toteaa. Tuolloin ei hajukaan houkuttele eläimiä paikalle
Taloyhtiöt voivat käyttää tarjolla olevia laskuripalvelua, joka huomioi kertyvän jätteen määrän ja laadun. Sekajätteestä jopa noin 30 prosenttia on edelleen biojätettä. Isoissa taloyhtiöissä saattaa olla omat jätehuoneensa, joita koskevat omat määräyksensä muun muassa ilmastoinnin ja jäähdytyksen suhteen. Pisteen edustalla tulee olla vähintään viisi metriä tilaa, jos auton tukitassut on levitettävä maahan, Jari Jokiniemi kertoo. Jokiniemen mukaan kompromisseja on etenkin ahtailla pihoilla väistämättä joskus tehtävä. – Biojäte menee tavallaan hukkaan, kun se poltetaan energiaksi sekajätteen mukana. – Esimerkiksi säiliöiden ja astiasuojien lukituksilla voidaan välimatkoja lyhentää. n Kierrätyspisteen tulee olla sekä jäteauton että asukkaiden helposti saavutettavissa. Katuosuutta ei jäteauto voi lähtökohtaisesti tyhjennyksessä hyödyntää. Katos on ensinnäkin saattanut käydä nykyisten astiamäärien vuoksi liian pieneksi, jonka lisäksi se on jäteautolle vaikeasti saavutettavissa. Aikanaan jätekatos on saatettu sijoittaa pihan perälle. Lajittelu ei ole edelleenkään kaikkien hallussa, vaikka tehokas lajittelu olisi koko taloyhtiön etu. Kierrätyspistettä suunniteltaessa tai uudistaessa, on hyvä keskustella paikallisen paloja lupaviranomaisen kanssa. Astioiden vetomatkasta tulee aina taloyhtiölle turhia lisäkustannuksia, hän jatkaa. Kierrätyspisteen sijoittamisessa olisi lisäksi turvallisuuden kannalta hyvä, ettei jäteauton tarvitsisi peruuttaa piha-alueella tai matka olisi mahdollisimman lyhyt, toteaa Jari Jokiniemi. Maksimityhjennysvälit vaihtelevat hieman kunnittain, mutta on hyvä tutustua niihin ja sopeuttaa ne omaan yhtiöön varsinkin kesäja talviaikaan. Kierrätyspisteen suunnittelun lähtökohtana on taloyhtiön jätekertymä. – Jäteauton on päästävä lähelle jätepisteen viereen. Kierrätyspisteen sijainti tulee suunnitella tyhjennystä silmällä pitäen. 48 pitkät tyhjennysvälit, viemättä kuitenkaan tarpeettoman paljon tilaa kiinteistön pihalta. Kierrätyspistettä ei saisi sijoittaa neljää metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, eikä se paloturvallisuuden takia saisi olla myöskään alle neljä metriä kiinteistöstä. – Kun keräysastioiden määrät ovat lisääntyneet, on ahtaita pihoja ollut pakko järjestellä uusiksi. Ympäristölle olisi paljon hyödyllisempää lajitella biojäte erilleen, hyödyntää biojätteestä saatavissa oleva energia biokaasuna ja hyödyntää lopputuote maanparannusaineena, Jokiniemi huomauttaa. Syväsäiliö on tyhjennettävä ylhäältä päin nosturilla, joten sen yläpuolella pitää olla ainakin kymmenen metriä vapaata tilaa. – Syväsäiliön säkkiä ei saa nostaa myöskään esimerkiksi pysäköityjen autojen ylitse, joten pysäköintikieltomerkki jätepisteessä on hyvä ratkaisu. Taloyhtiön on tärkeää arvioida, miten paljon kutakin jätejaetta kertyy, koska osittain tyhjien astioiden tyhjennys ei ole järkevää. – Paras paikka kierrätyspisteelle olisi mahdollisimman lähellä tietä tai katua, jotta jäteauto pääsee helposti tyhjentämään astiat. Jäteauto voi painaa hieman alta 30 tonnia, joten maaperän on oltava riittävän kantava. Noston tiellä ei saa olla puita tai oksia, sähkötai muita johtoja. Perinteisille pyörillä liikkuville jäteastioille on tarjolla lukittavat astiasuojat, jotka ovat hyvä vaihtoehto etenkin pienissä taloyhtiöissä. Kierrätyspisteen on sijaittava vähintään 15 metriä lasten leikkipaikasta. – Tanskassa on esimerkiksi jo nyt kymmenen pakollista jätejaetta muun muassa Suomeen verrattuna, tekstiilit ja erillislajiteltuna kirkas sekä värillinen lasi. Kierrätyspiste tulisi sijoittaa niin asukkaiden kuin jäteauton kulkureitin varrelle. Jätelaskureita on muun muassa eri jätehuoltoyhtiöiden nettisivuilla sekä kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden sivuilla. Taloyhtiöt voivat perustaa myös yhteisiä kierrätyspisteitä, jolloin saattaa säästyä tilaa ja toisaalta kustannukset voidaan jakaa taloyhtiöiden kesken. Laskurin avulla voi haarukoita, miten paljon ja millaista jätettä taloyhtiössä kertyy per asukas ja laskuri tekee alustavan suosituksen sen pohjalta. Optimaalinen tyhjennysväli Tyhjennysten määrä on se, mikä vaikuttaa eniten taloyhtiön kustannuksiin ja toisaalta myös hyödyttää eniten taloyhtiötä. Taloyhtiön kannattaa ottaa pientä pelivaraa, sillä jätejakeita saattaa tulevaisuudessa tulla lisää, vaikka se tällä hetkellä epätodennäköiseltä vaikuttaakin. Jätehuoltomääräykset määräävät myös, että tyhjennys olisi tehtävä kiinteistön omalta tontilta. Toisaalta liian harva tyhjennysväli tuo voi tuoda helposti mukanaan hygieniaongelmia
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
– Julkisten tilojen korjaamisen tilanne on huolestuttava. Kasvualueilla näkymät ovat kuitenkin kääntyneet hieman positiivisemmiksi, varsinkin teollisuusrakentamisessa ja julkisten tilojen rakentamisessa. Kiinteistöt muun rakennetun ympäristön ohella ovat kunnan suurin varallisuuserä, ja esimerkiksi taloteknisten järjestelmien uudistaminen on jäänyt vähälle. Tässä unohtuu kiinteistöjen arvon ylläpitämisen ja toisaalta jatkuvan käyttökulujen vähentämisen tärkeys, Sähköja teleurakoitsijat STULin ja Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Marko Utriainen sanoo. – Hankepäätösten viivyttely vaikuttaa negatiivisesti kunnan elinja vetovoimaan. Kiinteistöt muun rakennetun ympäristön ohella ovat kunnan suurin varallisuuserä, ja esimerkiksi taloteknisten järjestelmien uudistaminen on jäänyt vähälle, sanoo Sähköja teleurakoitsijat STULin ja Talotekniikkaliiton toimitusjohtaja Marko Utriainen. Julkisten tilojen korjaamisen tilanne on huolestuttava. Kuva: Mikko Käkelä Talotekniikka-alan kannattavuus on vaihdellut vuosina 2021-2025. Kasvualueiden ulkopuolella varsinkin pienempien yritysten tilanne on edelleen varsin tukala. Liikevaihdolla mitattuna positiivisimmat odotukset asuntoja teollisuuskorjausten osalta ovat isoimmilla toimijoilla. Kuntapäättäjien on korkea aika laittaa korjaushankkeet käyntiin. Grafiikka: Talotekniikkaliitto Uudisrakentamisen saldoluvut ovat edelleen miinuksella. Asuntotuotannon näkymät ovat vielä tahmeat, mutta isoimpien toimijoiden muutoksen saldoluku on positiivinen eli tuotannon uskotaan hieman kasvavan. 50 T alotekniikka-alan suhdannekatsauksen mukaan pitkään odotettu käänne parempaan siintää horisontissa. Asuntokorjaukset kasvussa – kuntien tilanne huolestuttava –. Alan markkinatilanne on hyvin pirstaloitunut ja monella paikkakunnalla suhdannetilanne jatkuu synkkänä. Asuntokorjausten saldoluku on kääntynyt positiiviseksi ensimmäisen kerran kolmeen vuoteen. Ensi vuonna toimeenpanoon tuleva energiatehokkuusdirektiivikin asettaa vaatimuksia kuntien kiinteistöille; valmistautuminen on syytä aloittaa pikaisesti LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n toimitusjohtaja ja Talotekniikkaliiton varatoimitusjohtaja ja Mika Hokkanen toteaa.. Korjausrakentamisen osalta asuntoremontit ovat kasvussa, mutta esimerkiksi julkisten tilojen korjaaminen sakkaa edelleen. Myös teollisuuskorjausten tilanne on parantunut syksystä 2024
Ostaja joutui lopulta korvaamaan myyjälle 16 266 euron oikeudenkäyntikulut. Tämä kuvastaa rakennusalan ja Suomen taloudenkin tilannetta. 51 n ?Taloyhtiön lakitieto Oikeus: Sokeritoukat eivät olleet kiinteistön virhe P ohjois-Savon käräjäoikeus ratkaisi viime vuonna tapauksen, jossa sokeritoukat herättivät erimielisyyttä kiinteistökaupassa. n. – Vastauksissa heijastuu rakennusalan alavire. Nyt tarvitaan piristysruiske, joka kääntäisi ihmisten ja yritysten luottamuksen tulevaisuuteen ja omaan talouteensa positiivisemmaksi, Talotekniikkaliiton hallituksen puheenjohtaja, Maskun Talotekniikkatiimi Oy:n toimitusjohtaja Mika Nikula toteaa. Tuomio perusteli, että sokeritoukat ovat harmittomia ja tavanomaisia hyönteisiä, jotka eivät vaikuta kiinteistön kuntoon, arvoon tai käyttöön. Tässä tapauksessa sokeritoukat eivät täyttäneet näitä kriteereitä, sanoo myyjiä oikeudessa edustanut Janne Manninen Kiinteistölakimies Groupista. Lisäksi riidan välttämiseksi myyjät olivat maksaneet tuholaistorjunnan asuntoon. Alueelliset erot ovat suuria ja yksittäinen hankekin heilauttaa tilastoja. Puolen vuoden aikana 43 prosentilla tilauskanta on kasvanut ja kolmanneksella pysynyt ennallaan. Hyönteisten vaikutus Pohjois-Savon käräjäoikeuden tuomio on lainvoimainen. Kokoluokittain katsottuna pienemmillä yrityksillä noin joka viides tarjous johti kauppaan, kun isoilla suhde oli yksi kymmenestä. Saldoluvulla mitattuna tilauskanta on laskenut kuuden viime kuukauden aikana, mutta laskun odotetaan hidastuvan syksyä kohden. Kiinteistö ei tämän vuoksi poikennut ominaisuuksiltaan siitä, mitä oli sovittu, eivätkä myyjät olleet laiminlyöneet tiedonantovelvollisuuttaan. Myyjät kiistivät vaatimukset ja totesivat, että sokeritoukat ovat tavanomaisia ja harmittomia hyönteisiä. n Sokeritoukka on äärimmäisen yleinen, mutta usein harmiton vierailija. Täystyöllistävän tilauskannan mediaani on suunnittelijoilla neljä kuukautta ja urakoitsijoilla kolme kuukautta. Selvää piristymistä odotetaan syksyä kohti, 95 prosenttia arvioi tilauskannan pysyvän ennallaan tai kasvavan. Ostaja hankki marraskuussa 2021 paritalon puolikkaan. Lomautettuna on tällä hetkellä vajaa neljä prosenttia alan henkilöstöstä. Valoa putken päässä pilkahtelee, mutta laiva tuntuu kääntyvän verrattain hitaasti. – Tämä päätös korostaa sitä, että kaikki asunnoissa esiintyvät hyönteiset eivät automaattisesti ole virheitä. Kiristynyt kilpailu syö alan yritysten kannattavuutta. Lähes puolet arvioi sen pysyvän ennallaan, kasvua odottaa vain 12 prosenttia. Oikeus katsoi, ettei ostaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että sokeritoukkia olisi esiintynyt niin paljon, että ne olisivat aiheuttaneet asumishaittaa tai arvonalenemaa. Osaavan henkilöstön rekrytointi on haaste suunnittelupuolella, Sähkösuunnittelijat NSS:n toimitusjohtaja Jouni Kekäläinen sanoo. On tärkeää ymmärtää, milloin hyönteiset todella vaikuttavat asumisen laatuun tai kiinteistön arvoon. Pienillä toimijoilla tarjouspyynnöt ovat vähentyneet, suurin kasvu on isommilla toimijoilla. Mikäli virhe löytyy ja sen merkittävyyttä tulee arvioida, asiantuntevan kiinteistölakimiehen käyttö auttaa välttämään pitkälliset oikeudenkäynnit ja niistä aiheutuvat turhat kustannukset. Kaupan jälkeen hän huomasi asunnossa sokeritoukkia ja vaati myyjiltä korvauksia sekä hinnanalennusta. Kauan odotettu käänne tapahtuu hitaasti. Sähkösuunnittelua siivittävät orastavaan kasvuun niin energiatehokkuushankkeet kuin teollisuuskiinteistöt ja julkisten tilojen korjaus sekä uudisrakentaminen. Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja totesi, että sokeritoukat eivät muodosta kiinteistön virhettä. Kiinteistön myyjät olivat maksaneet tuholaistorjunnan riidan välttämiseksi. Oikeudessa käsitelty tapaus korostaa erityisesti sitä, miten arvioidaan hyönteisten vaikutusta asumismukavuuteen ja kiinteistön arvoon. Tarjouspyyntöjen määrä on kasvanut viime syksystä, saldoluku on enää hieman negatiivinen (syksy 2024 -34,1 ja kevät 2025 -8,9). He kertoivat, että kiinteistössä ei ollut virhettä ja että ostaja oli tutustunut kohteeseen useita kertoja ennen kauppaa. Positiivisimmat näkymät ovat isommilla toimijoilla. Alueelliset näkymät vaihtelevat huomattavasti: positiivisin tilanne on Lapissa, Etelä-Karjalassa, Keski-Pohjanmaalla sekä valtakunnallisilla toimijoilla. – Sähkösuunnittelun osalta positiivinen uutinen on tilauskannan kehitys syksystä 2024 kevääseen 2025. Vaikka saldoluvut – asuntokorjauksia lukuun ottamatta – ovat edelleen miinuksella, ovat ne kuitenkin selkeästi paremmat kuin viime syksynä. Toki tilanne voi olla toinen, mikäli hyönteisiä on paljon tai niistä on merkittävää haittaa asukkaille tai rakennukselle. Ostaja vaati merkittäviä korvauksia sokeritoukkien vuoksi, mutta käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja totesi, etteivät sokeritoukat olleet kiinteistön virhe. Ostaja katsoi, että sokeritoukat aiheuttivat asumishaittaa ja arvonalenemaa, joka oli hänen mielestään kiinteistön laatuvirhe. Isompia yrityksiä lukuun ottamatta kaikki vastaajaluokat liikevaihdoittain odottavat tilanteen heikkenevän saldoluvuilla mitattuna
Alueelle rakennetaan uusia katuja kevyen liikenteen yhteyksiä. Liikkuminen painottuu julkisen liikenteen ohella pyöräilyyn ja kävelyyn. Alueen koko on 27 hehtaaria. Espoon tavoitteena on saada Kerasta kiertotalouden kansainvälinen esimerkkialue. Tänä keväänä ensimmäiset asukkaat ovat päässeet muuttamaan alueelle, uusiin taloihin. Kera rakentuu rakenteilla olevan kaupunkiradan yhdeksi tärkeäksi asemanseuduksi. Maankäyttösopimuksella tuloja Maankäyttösopimusten tuloilla katetaan alueen asuinrakentamisen mahdollistamiseksi tarvittavan kunnallistekniikan kustannukset. Maanomistajien ja Espoon kaupungin tekemiin maankäyttösopimuksiin liittyy Keran alueen kehittämissitoumus, jonka tavoitteena on, että Kerassa tehdään tiivistä yhteistyötä ja kehitetään kestäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Puiston äärellä on varaus koululle ja kahdelle päiväkodille. Kehittämissitoumus tukee Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa kestävää kaupunkikehitystä. Väliaikaiset tilat ovat toimineet ponnahduslautana kymmenille yrityksille liikunta-alasta ruuantuotantoon ja kulttuuriin. Alueella toimii tällä hetkellä paljon yrityksiä väliaikaisissa tiloissa, kuten purkua odottavissa entisissä logistiikkahalleissa. Espoon Kera on vauhdilla kehittymässä teollisuusalueesta asuinalueeksi. Väliaikainen toiminta Keran Halleilla jatkuu S-ryhmän mukaan ainakin kesään 2025 Espoo haluaa kehittää Keran 27 hehtaarin alueesta kiertotalouden kansainvälisen esimerkkialueen 14 000 asukkaan kaupunginosa liikenteen solmukohtaan Kiloon kuuluvalla Keran alueella on alkanut rakentaminen, joka jatkuu useamman vuoden.. Asuinkortteleiden keskelle tulee Keranpuisto, jonka kautta johdetaan jalankulkuja pyöräilyreitti radan ali. 52 E spoon suurimpia kehityshankkeita on Kilossa sijaitsevan Keran alueen rakentaminen ja kehittäminen. Aseman seutu muuttuu logistiikka-alueesta urbaaniksi kaupunginosaksi, johon tulee hyvät lähipalvelut ja työpaikkoja. Suurin maanomistaja radan eteläpuolella on S-ryhmä, joka omistaa myös Keran Hallit. Alueen kenties tunnetuin esimerkki tällaisesta tilojen hyödyntämisestä on Keran Hallit, entinen SOK:n logistiikkakeskus, joka on tarjonnut tiloja tilapäiseen toimintaan vuodesta 2019. Kera sijaitsee Helsinki-Turku -moottoritien sekä rautatien, Kehä kakkosen ja Kauniaisten kainalossa
Tätä seuraa radan pohjoispuolen teollisuusalueen muuntuminen asuinalueeksi. Ensimmäisessä vaiheessa talven aikana puretaan hallien päätyosa, mutta se ei vaikuta Keran Hallien toimijoihin. S-ryhmä purkaa hallit vaiheittain. Noin 14 000 asukasta Kera on määritelty korkean rakentamisen alueeksi. Hallit toimivat aiemmin Inexin logistiikkakeskuksena, jonka läpi kulki lähes puolet Suomessa myytävästä ruoasta. Korkeat kerrostalot tulevat aseman ympäristöön. Keran hallien purkaminen alkaa suunnitelman mukaan kesällä 2025.. Espoon kaupunki kehittää Kerasta kiertotalouden kansainvälistä esimerkkiä yhdessä asukkaiden, maanomistajien, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kiertotalous Kerassa tarkoittaa esimerkiksi tilojen väliaikaiskäyttöä, uusia energiaratkaisuja ja liikkumisen muotoja sekä urbaania ruoantuotantoa. Myöhemmin myös Keran Hallien eteläpuolella sijaitseva Kutojantien alue uudistuu. Seuraavaksi radan pohjoispuolen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Viidentoista vuoden päästä alueella asuu pienen kaupungin verran asukkaita. Kutojan alueen läpi kulkevan bulevardin varrelle rakennetaan sekä asuinrakennuksia että liiketiloja. Koko Keran alueelle on arvioitu tulevan aikanaan noin 14 000 asukasta. Digitaalisuutta taas sovelletaan Kerassa muun muassa materiaalija energiatehokkaan rakentamisen, jätehuollon sekä energiankulutuksen suunnittelussa ja optimoinnissa. Keran keskusta kehittyy juna-aseman ympäristöön, jonne tärkeimmät julkiset ja kaupalliset palvelut keskittyvät. Kävelyreitit ja toriaukiot yhdistävät keskustan virkistysalueisiin. Alueen rakennuksissa ja ulkotiloissa panostetaan laadukkaaseen rakentamiseen. Keran Hallien sisäpihalla on muun muassa näyttävä muraalikeskittymä. Alueelle on tavoitteena luoda myös julkisia palveluja ja virkistysmahdollisuuksia. Muutaman vuoden päästä hallit jäävät historiaan, kun Keran alueelle rakentuu kokonaan uusi urbaani asuinalue. Keran uuden kaupunginosan kehittyminen alkaa radan eteläpuolelta Keran hallien ympäriltä. Tiloissa on sen jälkeen toteutettu monenlaista toimintaa, kuten liikuntaja ravintolapalveluja sekä kulttuuria. Se muuttuu kaupunkiradaksi, osana Helsinki – Turku välistä Länsirataa. S-ryhmän logistiikkakeskus ehti toimia halleissa 53 vuotta ja tuona aikana ehdittiin työllistää noin 30 000 henkilöä. 53 asti. Tällä hetkellä Kutojan alueella on useita käyttämättömiä toimistotiloja, joiden uudistaminen on suunnitteilla. Päätavoitteena on yhdistää kiinnostavalla tavalla vanhaa ja uutta. Sinne rakennetaan sekä asuntoja että liiketiloja. Keran pohjoispuolella on Karamalmi, jossa toimii muun muassa Metropolia ammattikorkeakaulu sekä Nokia Oyj:n pääkonttori, Karakaari 7:ssä. Kaksi muuta Keran aluetta koskevaa kaavaa on valmistelussa. SOK:n omistama entinen Inexin logistiikkakeskus jäi tyhjilleen, kun logistiikkakeskuksen toiminta siirtyi Sipooseen vuonna 2019. Hallien tontille suunnitellaan asuinaluetta noin 6 500 asukkaalle. n Helsinki – Turku junarata kulkee läpi Kilon
Uudelle asemalle pääsee kätevästi julkisilla liikennevälineillä ja omalla autolla. Uudet laiturikatokset ja kävelyreitit laitureille valmistuivat samassa yhteydessä. Hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen näkee tärkeänä sen, että eri ammattilaiset toimivat jatkossa samassa paikassa. Kokonaisuuden arkkitehtija pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Oopeaa. Pysäköintitalon joka kerroksesta on suora kulkuyhteys perhekeskukseen ja hissillä pääsee asemahalliin sekä Asemapäällikkö-kadulle. Asemalta ja jatkossa myös laiturialueelta voi ostaa VR:n matkalippuja. Taksien odotusalue sekä matkustajien jättöja noutoalue sijaitsevat asema-aukion edessä. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluvat hyvinvointialueen perhekeskus, asemahallin sisältävä toimistoja liikerakennus, asema-aukio, alikäytävä ja kaupungin tytäryhtiö Seipark Oy:n pysäköintitalo (P-Asema) sekä asuinkerrostalo. Kokonaisuus on myös kaupunkikuvallisesti merkittävä, ja sen osana valmistuu mm. – Ensimmäisessä aallossa rakennukseen muutti lasten ja perheiden palveluita, kuten äitiysja perhesuunnitteluneuvola, lastenneuvola, kasvatusja perheneuvola, lastensuojelu sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, hankkeen suunnittelukoordinaattori Virpi Finnilä luettelee. Saman katon alle Joulukuun alussa saman katon alle siirtyi hyvinvointialueen palveluja lähes 20 toimipisteestä Seinäjoen alueelta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan vielä kaksi asuinkerrostaloa lisää. Uudet rakennukset paraatipaikalla ovat vetovoimainen portti Etelä-Pohjanmaalle, sanoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. Asema-alueesta joukkoliikenteen solmu, palvelukeskittymä ja asuinalue Seinäjoelle uusi yli 50 miljoonan asema-alue. – Uusi alikäytävä varmistaa sujuvan yhteyden asemalta ja sen palveluista suoraan junalle. Asemakokonaisuus on joukkoliikenteen solmualue, palvelukeskittymä sekä satojen ihmisten työskentely-ympäristö ja koti. Tammikuussa 2025 tiloihin muuttivat ikäkeskus sekä muita sosiaalipalveluita. Toinen matkustajien jättöja noutoalue tulee hotelli Alman ja P-Aseman väliin, ja se valmistuu syksyllä 2025. Polkupyörille on kaksi kulunvalvottua maksullista pysäköintitilaa, jotka sijaitsevat alikäytävän ja pysäköintitalon yhteydessä. Seiparkin pysäköintitaloon (P-Asema) tulee 450 autopaikkaa. 54 S einäjoen rautatieasema-alueen ensimmäinen vaihe avautui joulukuussa. Lisäksi pysäköintitasoilta on porrasyhteys suoraan raiteelle 1. asema-aukio, joka kytkee asema-alueen osaksi kaupungin keskustaa. Kun uusi asema avautuu, vanhan aseman odotustila poistuu käytöstä. Asema-alueella on toimitiloja yhteensä noin 18 000 neliömetriä. Myös hoitotarvikejakelu, aikuisten mielenterveyspalveluita, aikuisneuvola sekä terapiapalvelut, kuten puheterapia sekä lasten fysioja toimintaterapia, olivat asiakkaiden saatavilla uudessa osoitteessa viime vuoden puolella. Alikäytävä helmikuussa Väyläviraston ja Seinäjoen kaupungin yhteishankkeena toteutettu alikäytävä laitureille 1, 2 ja 3 tuli käyttöön helmikuussa. Vanhaan rautatieasemaan ei Väyläviraston hankkeessa tehdä muutoksia, kertoo projektipäällikkö Mikko Heiskanen Väylävirastosta. Bussilla ja takseilla saapuville kulku rakennukseen on suoraan katutasosta. – Samalla se toimii uutena maamerkkinä saavuttaessa junalla suoraan Seinäjoen keskustaan, luonnehtii kokonaisuuden pääsuunnittelija ja vastaava arkkitehti Anssi Lassila, Oopeaa-arkkitehtitoimiston perustaja ja johtaja. – Seinäjoen asema-alue on yksi Suomen merkittävimmistä joukkoliikenneyhteyksien keskuksista, joka tarjoaa ihmisille viihtyisän kohtaamispaikan lisäksi myös koteja, palveluja ja työskentelypaikkoja, sanoo YIT:n aluepäällikkö Mikael Snellman. Rakentamisesta on vastannut YIT. Kortteli muodostaa uuden, aktiivisen ytimen kaupungille, jossa toiminnot ja palvelut kohtaavat. Paikkoja on 700. Suun terveydenhuolto siirtyi myös. – Aseman ensimmäisen vaiheen avautuminen on hieno virstanpylväs Seinäjoelle ja koko maakunnalle. Seinäjoen rautatieasemalla kulkee vuosittain yli miljoona matkustajaa
Tavoitteena on monipuolinen lisärakentaminen palveluille, asumiselle ja liiketoiminnalle, sanoo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä. Vanhan aseman tulevaisuus ja uusi käyttötarkoitus tarkentuu asema-alueen toisen vaiheen suunnittelun edetessä. – Ensimmäinen rakennusvaihe täydentyy vielä kahdella asuinkerrostalolla, joiden rakentamisen pyrimme käynnistämään heti asuntomarkkinatilanteen sen salliessa, YIT:n Mikael Snellman kertoo. • Pysäköintitalon on rakentanut Seipark Oy:n tytäryhtiö Seinäjoen Pysäköintitalot Oy. Seinäjoen kaupunki ja Senaatin Asema-alueet Oy pyrkivät yhdessä löytämään parhaan ratkaisun asema-alueen jatkokehittämiseksi. Keskustorin Toriparkista matkaa asemalle on vain noin 350 metriä. Elokuussa 2022 alkaneen ensimmäisen rakennusvaiheen laajuus on noin 40 000 neliömetriä.. Rakentamisesta on vastannut kokonaisuudessaan YIT. • Asema-alueella on viisi taideteosta. Mitä seuraavaksi. Taidekohteet sijoittuvat perhekeskuksen aulaan, perhekeskuksen edustan aukiolle, pysäköintitalon julkisivuihin, pysäköintitalon ja perhekeskuksen yhdistävään sisäänkäyntiin sekä alikäytävään. Asemalaiturilta on suora kulkuyhteys linja-autoasemalle. Lähivuosien aikana asemanseutu rakentuu noin 18 hehtaarin alueelle. Väyläviraston osuus on noin 5,9 miljoonaa euroa vuosina 2022–2025. Seinäjoen kaupunki on vastannut katujärjestelyistä. n Seinäjoen asemanseutu • Elokuussa 2022 alkaneen ensimmäisen rakennusvaiheen laajuus noin 40 000 neliömetriä. • Väylävirasto on osallistunut pysäköintilaitoksen liityntäpysäköintipaikkojen ja pyöräpysäköintipaikkojen kustannuksiin sekä alikäytävän rakentamiseen. – Uskomme, että huippupaikalla oleva, tasokas ja mittava kokonaisuus kiinnostaa investoreita. 55 Myös vanhan aseman pohjoispuolen pysäköintialue on edelleen käytössä. Suunnittelun myötä selviää myös seuraavan vaiheen toteutuksen aikataulu. Vanhan aseman edustan P2-alue on toistaiseksi avoinna lyhytaikapysäköinnille. Hankkeen kustannusarvio yli 50 miljoonaa euroa. Kaukoliikenteen bussit lähtevät vanhan aseman pohjoispuolelta Postin lajitteluhallin takaa. • Arkkitehtija pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto OOPEAA. • Senaatin Asema-alueet Oy, selvittää vanhan asemarakennuksen jatkokäyttöä ja kartoittaa mahdollisia uusia vuokralaisia. Seinäjoen asema-alueen keskustan puoleisten kortteleiden rakentaminen on jaettu useampaan vaiheeseen
Suchtelenin suurempi kaponieerilinnoitus rakennettiin vuosina 1803-1808. Suojeleva kaava Vuonna 2020 alueelle käynnistettiin asemakaavaprosessi, jonka tavoitteena on turvata Kyminlinnan luonto-, historiallisetja kulttuuriarvot sekä mahdollistaa alueelle sopivaa virkistys-, tapahtumaja matkailutoimintaa. Kyminlinna Kotkan kaupungin hallintaan valtiolta muodollisella yhden euron kauppahinnalla Historiallinen linna aiotaan avata vaiheittain yleisölle. Kuva: Tuomas Uusheimo Keksi Agency. Kyminlinna oli sotilaskäytössä yli 200 vuotta, mutta armeijakäytön päätyttyä vuonna 2005 ei linnoitukselle ole enää löytynyt valtion omaa käyttöä. Taloudellisista syistä johtuen valtiolla ei ole Kotkan Hovinsaaren pohjoisosassa sijaitseva viisikulmainen kapioneerilinnoitus Kyminlinna rakennettiin osaksi Kustaa III:n sodan jälkeen rakennuttamaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Kotkan kaupunki aikoo vaiheittain avata Kyminlinnan yleisölle ja kehittää aluetta virkistyssekä matkailukäyttöön. 56 S enaatti-kiinteistöt suunnittelee myyvänsä omistamansa Kyminlinnan alueet ja rakennukset Kotkan kaupungin hallintaan nimellisellä yhden euron kauppasummalla. Uuden omistuksen varmistuessa kaupungin, Senaatin ja muiden viranomaisten kanssa valmisteltua asemakaavoitusta voidaan jatkaa ja tarkentaa ehdotusvaiheeseen. Linnoitus on ollut siitä lähtien suljettuna ja huomattavan vähäisellä käytöllä.Ensimmäinen Kyminlinnan paikalle rakennettu linnoitus oli vuosina 1791-1795 rakennettu Suvorovin bastionilinnoitus. – Nyt uudessa omistuksessa Kyminlinnaa päästää kehittämään paremmin kaupungin tarpeisiin ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Senaatti haki eduskunnalta kohteelle myyntiluvan vuoden 2024 aikana, jonka jälkeen neuvottelut alueen myynnistä kaupungille aloitettiin. Kotkan kaupunki ja Senaatti käsittelevät kauppaa päätöksenteossa huhti-toukokuun aikana
Muurien kokonaisvaltainen korjaaminen ei ole tällä hetkellä kaupungille taloudellisesti mahdollista, joten käyttö on ohjattava linnoituksen turvallisiin osiin. Linnoituksen muureissa ja kasemateissa on laajoilla alueilla kohtia, joissa on rakenteiden sortumisvaara. Kyminlinnan huonokuntoisten ja vaurioituneiden muurien täydellinen korjaaminen vaatisi käytännössä jatkuvaa kunnostamista. Investointien tarve Alueen käyttö ja kehittäminen vaatii suunnittelua ja investointeja. Komposiittipylväät Soita, niin kerromme lisää: p. Muurien kunnostuksen kokonaistarve riippuu mm. Päätösehdotuksen mukaan kaupungin tulisi varautua samaan tasoon, joka vähitellen voi myös kasvaa uusien, palveluja lisäävien investointien kautta. GreenLine-malliston avulla se on mahdollista! Pylväät on valmistettu 100 % kierrätetystä kulutusjätteestä. Alueella on myös useita putoamisvaarallisia ja suojattavia paikkoja. Olemme erittäin tyytyväisiä ja toiveikkaita siitä, että linnan portit saataisiin kaupungin hallinnassa vihdoin avattua yleisölle, sanoo Senaatin kiinteistökehityspäällikkö Elias Rainio. Ensimmäisen vaiheen parannukset kohdentuisivat linnoituksen ulkopuolisiin virkistysreitteihin, seuraavissa vaiheissa muureille ja vähitellen myös linnoituksen sisäosiin. Toivottavasti kotkalaiset ja muutkin alueella vierailevat matkailijat pääsevät jatkossa tutustumaan tähän ainutlaatuiseen nähtävyyteen myös sisältä päin, hän jatkaa. Kyminlinnan avaaminen yleisölle vaatisi Senaatin arvion mukaan joidenkin välttämättömien toimenpiteiden tekemistä, jotta liikkuminen alueella olisi turvallista ja kohde on saavutettavissa riittävän helposti. HDPE-paneelit Vihreät HDPE-paneelit on valmistettu 100 % kierrätetystä valtamerijätteestä Puiset pylväät Muovikomposiitista valmistetut pylväät – innovatiivinen materiaali, joka on valmistettu käytetyistä tekstiileistä ja muovikalvoista. 0400 211 221 | www.leikkiturva.fi Tutustu myös muihin ekologisiin tuotteisiimme: leikkiturva.fi/ekologisuus Välineissä käytetty puu on hakattu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti hoidetuista metsistä. Kyminlinna sijaitsee on erottamaton osa Kotkan syntytarinaa ja historiaa. Polkumaisuus sallii myös käytön vilkastumisen myötä esiin nousevien uusien ideoiden huomioimisen käytön kehittämisessä. Senaatti-kiinteistöt on käyttänyt viime vuosina alueen ylläpitoon ja välttämättömiin korjaustoimenpiteisiin vuosittain noin 200 000 euroa. n Pidetään yhdessä planeetta kunnossa. Kotkan kaupungin lähtökohtana alueen kehittämiselle on polkumainen eteneminen, jolloin investointeja tehdään vähitellen alueen laajenevaa käyttöä varten. Kyminlinnan hoidon, käytön ja kehittämisen vaatimia toimenpiteitä sekä niiden rahoitustarvetta on arvioitu alustavasti jo vuonna 2016 Senaatin, Kotkan kaupungin, Metsähallituksen ja Museoviraston yhdessä laatiman Kyminlinna raportin perusteella. – Kyminlinna kätkee sisäänsä merkittävän matkailuja luontokohteen, historiallisista arvoista puhumattakaan. 57 ollut mahdollista korjata ja kehittää aluetta riittävällä tasolla matkailukohteeksi. Katot, sivupaneelit ja manuaaliset elementit leikataan HDPE-levyistä, jotka valmistetaan valtamerijätteistä – kalastusköysistä ja -verkoista.. 100% ekologinen leikkipaikka. akuuttien korjausten laajuudesta ja toteutustavasta. – Linnoituksen säilyminen julkisomisteisena takaisi parhaiten sen historiallisen arvon säilymisen, alueen pitkäjänteisen kehittämisen aktiiviseksi osaksi kaupunkia ja linnoituksen avaamisen vähitellen yleiseen käyttöön, kertoo Kotkan kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen
58 Uusi rakennus nousee Kalevankadun ja Mannerheimintien risteykseen. Mannerheimintie 14:n uudisrakennushanke Signe valmistuu 2026 lopussa Uusi toimitalo Helsingin keskustan sydämeen H elsingin keskeisimmälle paikalle osoitteeseen Mannerheimintie 14 rakenteilla oleva toimitilarakennus Signe on yksi kaupungin keskustan näkyvimmistä ja suurimmista kiinteistökehityshankkeista. Se korvaa vanhan Aktian talon, joka puolestaan 1960-luvulla rakennettiin Huberin talon tilalle. Sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Sarc pääsuunnittelijanaan Sarlotta Narjus. Korkeimpien ympäristöstandardien mukaisesti suunniteltu Signe houkuttelee Helsingin keskustaan uusia yrityksiä ja palveluita. Toimistotilojen päävuokralaiseksi tulee PwC. Julkisivujen lo. Rakennukseen tulee yhdeksän kerrosta, joista kahdessa alimmassa on liiketilaa. Myös julkisivuelementtejä aletaan pystyttää kevään aikana. Kiinteistösijoitusyhtiö Spondan uudishankkeen rakennustyöt käynnistyivät marraskuussa 2023, ja hanke valmistuu vuoden 2026 lopulla. Signe-hanke etenee suunnitellusti, helmikuussa rakennukselle tehtiin betonirunkoa, joka valmistuu kevään aikana
Signe-hanke on merkittävä investointi Helsingin ydinkeskustaan, jossa korkeatasoisten toimistoja liiketilojen kysyntä on kasvussa. Kulma eheytyy Uudisrakennuksen myötä yksi Helsingin keskustan keskeisimmistä kortteleista kokee merkittävän muodonmuutoksen. n. 59 Uusi muoto eheyttää kulman kaupunkikuvallisesti. Signe • Kerroksia 8 • Vuokrattava ala yhteensä 16 980 m 2 • Toimistotilaa 12 614 m 2 • Liiketilaa 4 366 m 2 pullinen ilme alkaa kuitenkin muodostua myöhemmin kesällä, kun elementteihin kiinnitetään luonnonkivipinnat. Samalla Mannerheimintien ja Kalevankadun kulma eheytyy kaupunkikuvallisesti, sillä uudisrakennus myötäilee naapuritalojen julkisivujen rytmitystä ja korkeutta. Kahteen alimpaan kerrokseen tulee liiketiloja. Valmistuessaan Signe on yksi ydinkeskustan energiatehokkaimmista rakennuksista, joka tavoittelee korkeimpia kestävän kehityksen tunnustuksia, muun muassa LEED Platinum -tason ympäristösertifikaattia, A-tason energialuokitusta ja Gold-tason WELL-sertifikaattia. Uudisrakennus on suunniteltu elinkaareltaan mahdollisimman vähähiiliseksi, ja esimerkiksi rakennuksen neliöpohjaiset materiaalipäästöt (kgCO2e/n-m 2 ) ovat 31 % pienemmät verrattuna tavanomaiseen toimistorakentamiseen. Yhtiöllä on Helsingin keskustassa käynnissä ja suunnitteilla kymmenkunta isoa kiinteistökehityshanketta. Avoimeen ja aiempaa korkeampaan katutasossa sijaitsevaan kerrokseen valmistuvat korkealaatuiset liikeja ravintolatilat tulevat elävöittämään korttelia. Sponda investoi Helsingin keskustassa ja pääkaupunkiseudulla sijaitsevien kiinteistöjen kehittämiseen ja laatutason parantamiseen
Hänen mukaansa yleinen poliittinen ja talouden epävarmuus ovat näkyneet aurinkovoimaloiden investointipäätöksissä parin vuoden ajan. Asiantuntijoiden mukaan investointipäätöksiä pitää alkaa syntyä, jotta kasvavaan kysyntään voidaan vastata. Esimerkiksi teollisilta toimijoilta vaaditaan rohkeutta investoida ja päättäjiltä tarvitaan vakautta energiapolitiikkaan, sääntelyyn sekä verotukseen. Investointeja hidastavat tällä hetkellä etenkin Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus – Suomessa myös tukija veropolitiikka, kuten datakeskusten veronkiristykset, sanoo energiayhtiö Solarigo Systems Oy:n toimitusjohtaja Antti Koskelainen. Niitä voidaan joko edistää tai jarruttaa poliittisilla päätöksillä. – Teollisen mittakaavan investointeihin liittyvät samat epäröinnin syyt kuin kotitalouksilla ja pienillä yrityksillä: korkojen voimakas nousu ja rahoituksen saatavuuden haasteet sekä geopo– Aurinkoenergiainvestointeja voidaan joko edistää tai jarruttaa. 60 S uomessa on valtava aurinkovoimapotentiaali, mutta ensin on ylitettävä muutamia esteitä. – Aurinkoenergian läpimurtoon tarvittaisiin nyt suuria teollisia investointeja
Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantohuiput osuvat usein eri aikoihin, joten ne tukevat hyvin toisiaan, hän jatkaa. Lisäksi meillä on hyvä kantaverkko, riittävästi maa-alaa – ja erittäin otollinen ilmasto, vaikka toisin usein ajatellaan. – Käytössä yleistynyt piipohjainen aurinkopaneeliteknologia toimii parhaiten, kun ilmasto on vähän viileämpi eli kun paneelin pinta ei pääse kuumentumaan niin paljon. Esimerkiksi niin sanotuilla tracker-telineillä, jotka kääntyvät auringon mukana päivän aikana, saadaan aiempaa enemmän auringon säteilyä talteen. n liittinen tilanne ja sähkön hinnan vaihtelu. – Toistaiseksi pientuotanto eli alle megawatin aurinkovoima on suurimmassa roolissa, mutta hankkeet ovat koko ajan suurempia niin kapasiteetiltaan kuin hehtaareiltaan. 61 – Aurinkoenergiainvestointeja voidaan joko edistää tai jarruttaa Solarigo rakennutti ison aurinkovoimalapuiston Kalajoelle. – Trackereilla saadaan nostettua aurinkoenergian tuotantoa vuositasolla jopa 20–30 prosenttia sekä päästään mukaan sähkömarkkinoiden aamun ja alkuillan piikkeihin, Antti Koskelainen toteaa. Jotta investointikustannuksia voidaan vielä alentaa, täytyy tarkastella myös telinemarkkinoilla tapahtuvaa teknologista kehitystä, hän jatkaa. Teollisen mittaluokan suuria aurinkovoimaloita on rakennettu vasta muutamien vuosien ajan, joten olemme suuren kasvun alussa. Suuri kasvu Uusiutuvassa kotimaisessa energiassa veturin paikalla on tuulivoima, mutta aurinkovoima kasvaa. – On välttämätöntä päästä eroon fossiilisesta tuontienergiasta, jotta hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan ja energiaomavaraisuutta parannetaan. – Jo tällä hetkellä aurinkopaneelin alla oleva alumiininen tai teräksinen teline voi olla kalliimpi kuin itse paneeli. Siten Suomessa on mahdollisuus lisätä aurinkovoimaa nopeasti ja merkittävästi. – Energiajärjestelmää on tasapainotettava ja siksi eri tuotantomuotojen yhteispeliä tulisi lisätä. Suomen sähkönkulutuksen arvioidaan melkein kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa. Investointipäätöksiä täytyy alkaa tehdä ihan näillä hetkillä, jos haluamme kyetä vastaamaan kasvavaan kysyntään, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontapäällikkö Klaara Tapper.. Yleinen asenne aurinkoenergiaa kohtaan on Suomessa erittäin positiivinen: valtaosa kansalaisista kannattaa aurinkovoiman lisärakentamista. Arvio perustuu julkaistuihin investointipäätöksiin. Kun saamme jo lähivuosina ensimmäiset isot, yli 100 megawatin aurinkopuistovoimalat tuotantokäyttöön, ala lähtee kunnolla lentoon, kertoo Antti Koskelainen. Teknologinen kehitys parantaa aurinkovoiman tuotantoa ja kannattavuutta. Mitä tulee syksyyn ja talveen, niin sade ja keväällä sulava lumi ovat luonnollinen tapa puhdistaa paneeleja. Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toiminnassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa, ja niiden kokonaisteho oli 123 MW. Tuottotasojen pitää olla sellaisia, että ne tyydyttävät sijoittajia, hän huomauttaa. Suomen uusiutuvat ry arvioi, että tämän vuoden lopussa luku on 450 MW. Aurinkovoimahankkeet etenevät yleensä rivakasti, koska niiden luvitus on suoraviivaista ja vastustus harvinaista. Jo helmikuussa nähdään varsin hyvää energiantuotantokykyä, ja keväthanget myös heijastavat auringonvaloa, kertoo Klaara Tapper
Rakennuksilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa: Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja kolmannes hiilipäästöistä syntyy kiinteistöissä. Schneider Electricin toimitusjohtaja Jani Vahvasen mukaan niissä tapahtuvaa energiahävikkiä voidaan kampittaa esimerkiksi automaatiolla ja digitalisaatiolla. Arvio kasvaa voimakkaasti, jos päästövähennystoimia ei tehdä. Suomen ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa maailmantalouteen keskimäärin 19 prosentin tulonmenetyksen vuoteen 2050 mennessä. Rakennuksia koskevia päätöksiä tehdään sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, ja vastuu päätöksistä jakautuu rakennuttajien, suunnittelijoiden, omistajien, teknologiatoimittajien sekä käyttäjien kesken. – EU:n rakennuskannasta 80 prosenttia on yhä käytössä vuonna 2050, mikä tarkoittaa, että päähuomio tulee kohdistaa olemassa olevien kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseen. – Energiankulutusta voidaan vähentää jopa kolmanneksella ilman, että kiinteistön tai tilojen käyttömukavuudesta tarvitsee tinkiä, hän jatkaa. – Ympäristön kannalta puhtainta energiaa on käyttämättä jätetty energia Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia alentaa kiinteistöjen energiankulutusta. Yhdessä tekoälyn suomien mahdollisuuksien kanssa se tarjoaa valtavan potentiaalin resurssien optimointiin ja energiankulutuksen vähentämiseen erityisesti kohteissa, joissa kulutus on suurta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, geopoliittiset haasteet ja energian saatavuuskriisi luovat yhdessä huolestuttavan kuvan ympäristömme tasapainon heikkenemisestä, kertoo Vahvanen. Puhtainta energiaa on se käyttämättä jätetty energia, korostaa Vahvanen. Hyödyntämätön potentiaali Digitalisaatio voi olla yksi tehokkaimmista keinoista ilmastokriisin ratkaisemisessa. – Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi käytettävissä oleva aika on käymässä vähiin. Tämän toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä mukavuuden tai laadun uhraamista, vaan ratkaisun avaimet löytyvät digitalisaatiosta ja automaatiosta. Jos taas ilmastonmuutoksen riskejä ei onnistuta vähentämään, ilmastotuhot voivat supistaa EU:n bruttokansantuotetta noin seitsemän prosenttia vuosisadan loppuun mennessä. 62 R akennukset ja kiinteistöt ovat merkittävässä asemassa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Esimerkiksi sähköistämällä energiajärjestelmämme voimme korvata hiilipohjaiset energianlähteet täysin uusiutuvilla, kuten tuuli-, aurinkoja vesivoimalla. Ilman ennakoivaa nykyaikaistamista monet laitokset saattavat toimia tehottomasti, kärsiä käyttökatkoksista ja jopa saada seuraamuksia sääntelyn vastaisesta toiminnasta. – On tärkeää ymmärtää sähköverkkojen mitoitukseen liittyvät nykyiset haasteet ja odotukset sekä näkemykset verkon kehittämisestä lähivuosina. Energiamurroksen tuomat haasteet vaikuttavat sähköverkon mitoitukseen lopulta enemmän kuin pelkkä sähkönkulutuksen kasvu. n. Uudet tuotantomuodot ovat kestävä ratkaisu globaalisti kasvavaan energiantarpeeseen, mutta vaativat samalla sähköverkoilta hajautetun sähköntuotannon sietokykyä. Suomessa suunta on oikea, sillä työja elinkeinoministeriön arvion mukaan uusiutuvien energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on jo nyt yli 40 prosenttia. – Etenkin tuulivoiman lisääminen sähköverkkoon voi aiheuttaa ongelmia, koska se on luonteeltaan vaihtelevaa ja ennakoimatonta. Automaation avulla saamme tietoa siitä, miten ja missä käytämme, ja ennen kaikkea missä hukkaamme energiaa. Ilmastokriisin ratkaisemiseksi jokaisen toimijan on otettava vastuuta. Rakennuksilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä Suomessa noin 40 prosenttia energiankulutuksesta ja kolmannes hiilipäästöistä syntyy kiinteistöissä. – Sähköä on perinteisesti tuotettu yksittäisissä voimalaitoksissa, joissa tuotannon määrä on ollut suhteellisen helppoa pitää tasaisena. Esimerkiksi rakennusten lämmitysja jäähdytysjärjestelmät on mahdollista optimoida reaaliaikaisen datan perusteella, mikä auttaa tasapainottamaan energian kulutuksen ja tuotannon välistä epäsuhtaa. Sähköistämisen avulla on mahdollista vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja digitalisaation avulla tehostaa toimintoja niin, että energiaa voidaan säästää merkittävästi. Hyvän pohjan uudistuksille tarjoaa kolmivaiheinen lähestymistapa, johon kuuluu verkon arviointi, suunnittelu ja toiminnan parantaminen. Vasta tämän tiedon pohjalta voimme ohjata ja optimoida energiankulutusta tehokkaasti, Jani Vahvanen toteaa. Kun nämä vaiheet tehdään huolellisesti, on tulevaisuuden verkko mahdollista rakentaa siten, että se tukee sekä kestävää kehitystä että kasvavaa energiantarvetta, Vahvanen summaa. Jotta kasvu olisi ympäristön kannalta kestävällä pohjalla, on kasvavaan kulutukseen haettava ratkaisuja uusiutuvista energialähteistä. Sähköverkko tarvitsee tasapainon tuotannon ja kulutuksen välillä, ja jos tuulivoiman tuotanto heilahtelee äkillisesti, verkossa voi syntyä jänniteja taajuusongelmia, Vahvanen jatkaa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on Suomessa vahvassa kasvussa, ja etenkin tuulivoiman määrä on kasvanut nopeasti. Datakeskukset ja tekoälyn käytön räjähdysmäinen nousu ovat osa haastetta, mutta ajoneuvojen ja teollisuuden prosessien sähköistyminen vaatii yhtä lailla energiaa. Sähkönkulutus on kasvussa kaikkialla maailmassa, sillä uudet teknologiat ja eri alojen sähköistyminen lisäävät energiantarvetta. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi globaalin energiankulutuksen kasvavan lähitulevaisuudessa neljällä prosentilla vuosittain. Hajautettujen uusiutuvien energialähteiden yleistyminen voi kuitenkin horjuttaa verkon vakautta. Hajautetusti tuotetun tuulija aurinkoenergian yleistyminen horjuttaa tätä asetelmaa ja aiheuttaa haasteita sähköjärjestelmän tasapainotukselle, huomauttaa Schneider Electric Finlandin toimitusjohtaja Jani Vahvanen. – Käytettävissä olevat teknologiat on kuitenkin otettava käyttöön täysimääräisesti. Suomen sähköverkon kestävyys on yleisesti ottaen korkealla tasolla, mutta uusiutuvien energialähteiden myötä tarvitaan myös uuden verkon rakentamista ja olemassa olevan vahvistamista. – Automaatioratkaisuja voidaan yhdistää siten, että energiatehokkuudesta kerätty data on aina päätöksentekijöiden käytettävissä. Schneider Electric Finlandin toimitusjohtaja Jani Vahvanen muistuttaa, että kiinteistön energiankulutusta voidaan vähentää jopa kolmanneksella ilman käyttömukavuudesta tinkimistä. Aiemmin sähköntuotantoa on voitu melko vapaasti säätää kulutuksen tarpeisiin, mutta tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto vaihtelee ymmärrettävästi sään mukaan. Selkeät ja kunnianhimoiset linjaukset puhtaan energian käytöstä ovat välttämättömiä, alleviivaa Jani Vahvanen. Vahvanen muistuttaa, että haasteiden ratkaiseminen vaatii perusteellista suunnittelua. Verkkojen onkin sopeuduttava uuteen, minkä vuoksi tarvitaan joustomahdollisuuksien kasvattamista ja uusia teknologisia ratkaisuja. 63 – Hajautetun energiantuotannon kasvuun varauduttava nyt n
Rajamäenkylän puiston rakentaa suomalainen Suvic, joka on erikoistunut energiarakentamiseen. – Allekirjoitimme hiljattain yli 200 muun yrityksen kanssa Finlandia-julistuksen kestävän kasvun edistämiseksi. Kestävä kasvu vaatii myös konkreettisia tekoja, joista nyt tehty investointipäätös on oiva esimerkki, Alkula jatkaa. – Suomessa on loistavat edellytykset uusiutuvan energian tuotannon voimakkaalle lisäämiselle. OX2 rakentaa Isojoen ja Karijoen kuntien alueelle Etelä-Pohjanmaalle 54 voimalan tuulivoimapuiston. Mutta ei. Rahoitussopimus mahdollistaa myös muiden hankkeiden investointipäätösten toteuttamisen tulevaisuudessa. Epäillys aprillipilasta. Toinen investointikohde on Keski-Pohjanmaalla sijaitseva Halsua, jonne rakennetaan Honkakankaan 16 voimalan tuulipuisto. Rajamäenkylän ja Honkakankaan hankkeet ovat ensimmäiset, jotka valmistuttuaan jäävät OX2:n omistukseen, kertoo kaupallinen johtaja Johannes Brunila OX2 Finlandilta. Kyseessä ei ole aprillipila vaan suurin yksittäinen Suomessa tehty uusiutuvan energian investointipäätös. Kummallakin hankkeella on pitkäaikainen PPAeli sähkönostosopimus kansainvälisesti toimivan yrityksen kanssa. – OX2 on tätä ennen vienyt investointipäätökseen Suomessa jo 1 200 megawatista maatuulivoimaa. Hankkeiden rakennustöillä on alueellisesOX2 rakennuttaa kaksi uutta tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kaikkien aikojen suurin uusiutuvan energian investointi OX2 päätti Suomen suurimmasta yksittäisestä uusiutuvan energian investoinnista. Hankkeille on sovittu pitkäaikainen vieraan pääoman rahoitus finanssikonserni Santanderin kanssa. Halsuan puiston on määrä valmistua vuonna 2027. Uskon investointipäätöksemme olevan rohkaiseva viesti myös sähkön kulutusinvestointeja suunnitteleville toimijoille, sanoo OX2 Finlandin maajohtaja Veli-Pekka Alkula. 64 K un uusiutuvan energian yhtiö OX2 kertoi kahdesta, yhteensä 700 miljoonan euron tuulivoimainvestoinnista aprillipäivänä, monien mieliin hiipi epäillys. OX2 sijoittaa hankkeisiin oman pääoman. Valmistuttuaan nämä tuulipuistot tulevat tuottamaan vuosittain yhteensä noin 1,6 terawattituntia uusiutuvaa sähköenergiaa. Teksti: Eero Wihuri. Suvicin mukaan yhtiön osalta työt valmistuvat pääosin vuoden 2026 loppuun mennessä ja Rajamäenkylän tuulipuiston arvioitu valmistumisvuosi on 2028. Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä täysin energiaomavaraiseksi maaksi
Tällä hetkellä maatuulivoiman kehittäminen keskittyy erityisesti Pohjois-Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjanmaan alueelle. OX2:n rakenteilla olevan tuulivoiman yhteenlaskettu teho on 600 MW ja arvioitu yhteenlaskettu vuosituotanto 1,7 TWh. Merituulivoiman kohdalla valmiiksi kaavoitettuja hankkeita on 1,5 GW edestä. Energiantuotanto uusiksi Vielä vuonna 2021, ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan, Suomi osti noin miljoonalla eurolla ja kahdeksalla miljardilla vuodessa energiaa ulkomailta. Kuva: Petteri Löppönen ti merkittävä työllistävä vaikutus. Nyt tehtyjen investointipäätösten jälkeen hallinnoitava kapasiteetti on tulevaisuudessa yli 2 100 MW. Eniten maatuulivoimahankkeita on Pudasjärvellä (14 hanketta), Pyhäjärvellä ja Haapavedellä (molemmissa 12 hanketta) sekä Oulussa (12 hanketta). Pelkästään valmiiksi kaavoitettujen ja luvitettujen, sekä jo rakenteilla olevien maatuulivoimahankkeiden määrä on merkittävä, yli 14 GW. Toisin sanoen tuotamme vuositasolla kotimaassa yhtä paljon sähköä kuin kulutamme. Jo talvella 2023-2024 Suomi saavutti käytännössä sähköomavaraisuuden. Suomi on kuitenkin siirtymässä energian ostajamaasta energiaa myyväksi, ja siitä merkittäviä tuloja saavaksi maaksi. OX2:n rakennutti ja hallinnoi Metsälammin-kankaan tuulipuistoa. Niinimäen tuulipuistossa Pieksämäellä. Luvut sisältävät rakenteilla olevat Lestijärven ja Niinimäen tuulipuistot. Ilmastosyistä maailman energiantuotanto menee uusiksi. OX 2 on rakentanut valmiiksi 16 hanketta, ja parhaillaan rakenteilla on 91 tuulivoimalaa Lestijärven ja Niinimäen tuulipuistoissa. 65 –?Suomessa on loistavat edellytykset uusiutuvan energian tuotannon voimakkaalle lisäämiselle. Tuulija aurinkovoiman rakentamista edistävän Suomen uusiutuvat ry:n talvella tekemän tilaston mukaan Suomeen on suunnitteilla yhteensä 61,8 GW tuulivoimaa maalle ja 46,1 GW merelle. Uskon investointipäätöksemme olevan rohkaiseva viesti myös sähkön kulutusinvestointeja suunnitteleville toimijoille” sanoo OX2 Finlandin maajohtaja Veli-Pekka Alkula. Energiavarastoja on suunnitteilla tuulitai aurinkovoimahankkeiden yhteyteen tällä hetkellä 136 kappaletta, yhteensä teholtaan reilun 3 GW verran. Sähköasemaurakasta vastaa suomalainen Destia ja päämuuntajatoimituksesta italialainen Tamini, joka muuntajat myös valmistetaan Pohjois-Italiassa. 400 kV:n voimajohtourakasta vastaa Caverion. Tamini ja OX2 ovat aiemmin tehneet yhteistyötä muun muassa. Tuulipuiston verkkoliityntä toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomessa suoralla 400/33 kV -muunnolla. Pahimmillaan Suomi toi jopa neljänneksen käytetystä sähköstä ulkomailta. Polttamiseen perustuvan energiantuotanto loppuu ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein. OX2 hallinnoi Suomessa kokonaisuudessaan noin 1 650 MW tuulivoimakapasiteettia, mikä käsittää yhteensä 310 tuulivoimalaa
Kun pelaamme korttimme oikein, voimme halvan sähkön houkuttelemana saada jopa kymmeniä tuhansia uusia teollisia työpaikkoja. • Vuosittainen energiantuotanto: 360 GWh, mikä vastaa 73?000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/vuodessa) • Arvioitu vuosittainen kiinteistöverokertymä kunnalle: yli puoli miljoonaa euroa • Arvioitu käyttöönottoajankohta: 2027 gialähteiden käytön. Suomen valtti on se, että maamme on pinta-alaltaan varsin laaja ja samanaikaisesti harvaan asuttu. Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteettisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan. 66 olennaisinta. Ja näiden ympärille voi syntyä täysin uutta liiketoimintaa. Lisäksi kyse on siitä, että halvan sähkön ansiosta Suomeen on mahdollista saada eri alojen teollisuutta. Lappeenrannassa ja Lahdessa toimivassa LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawattitunnin lisäksi. Juuri tässä piilee Suomen suuri mahdollisuus. LUT-yliopiston mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosenttia tuotetusta määrästä. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen merialueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavampaa. LUT-yliopisto on nostanut esille myös synteettisen polttoaineen mahdollisuudet. Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita. Merituulivoiman taas arvioidaan työllistävän suomalaisia noin 150 000 henkilötyövuoden edestä ja tuovan Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt. Luvut perustuvat EK:n laskelmiin. n. Tämän vuoksi Suomessa sisämaassa tuotettu tuulisähkö tulee olemaan hyvin kilpailukykyistä maailman markkinoilla. • Vuosittainen energiantuotanto: 1,25 TWh, mikä vastaa 250?000 kotitalouden vuosittaista sähkönkulutusta (5000 kWh/v) • Arvioitu vuosittainen kiinteistöverokertymä kunnille: yhteensä lähes 2 miljoonaa euroa • Arvioitu käyttöönottoajankohta: 2028 Honkakankaan tuulipuisto • Sijaitsee Halsualla Keski-Pohjanmaan maakunnassa • 16 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 105 MW • Tuulivoimalat: Nordex 175/6,525 MW, napakorkeus 162 m, kokonaiskorkeus 250 m • Keskeisiä aliurakoitsijoita: Tuulipuiston infrastruktuurista vastaa Stenger & Ibsen Construction Finland Oy, sähköasemaurakasta ja 400 kV voimajohtourakasta vastaa Destia Oy, päämuuntajat toimittaa italialainen Tamini Trasformatori S.r.l. Tämän vuoksi Suomi on kiinnostava kohde teollisuudelle, yritykset tekevät investointinsa sinne, mistä on saatavilla luotettavasti edullista sähköä. Yksistään uudet maatuulivoimainvestoinnit toisivat toteutuessaan Suomeen lähes 400 000 henkilötyövuoden verran työtä elinkaarensa aikana. Tämän vuoksi Suomessa on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa. Investointien houkutin LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen totesi vuonna 2023 Kiinteistö&Energia -lehdelle tuulija aurinkovoiman olevan ratkaisuja sähkön kysyntään ja houkuttimia suurille teollisille investoinneille. Tutkimuksen mukaan savusta voidaan irrottaa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä. Uudet teolliset investoinnit esimerkiksi kemianteollisuuteen vaatisivat valtavasti sähköä. LUT on arvioinut, että merialueilla tuotetun tuulivoiman hinta tulee olemaan kaksinkertainen verrattuna sisämaassa tuotettuun tuulisähköön johtuen edullisemmista rakennuskustannuksista. Näin Suomi voisi muuttua täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten enerRajamäenkylän tuulipuisto • Sijaitsee Isojoen ja Karijoen alueella Etelä-Pohjanmaan maakunnassa • 54 voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on noin 367 MW • Voimaloista 42 sijaitsee Isojoen alueella ja 12 Karijoen alueella • Tuulivoimalat: Nordex 175/6,8 MW, napakorkeus 162 m, kokonaiskorkeus 250 m • Keskeisiä alihankkijoita: Sähköasemaurakoitsija on Destia Oy, 400 kV voimajohtourakasta vastaa Caverion Oy, päämuuntajat toimittaa italialainen Tamini Trasformatori S.r.l. Kyse on siitä, että Suomi voi mittavan uusiutuvan energian tuotannon vuoksi tarjota sähköä kaksi kolmasosaa edullisemmin kuin esimerkiksi Saksa, jossa ei ole tilaa riittävästi uudelle tuulivoimalle
(19900?) +tk . Rek. 5980 Rahoituksella alk.119?/kk. +tk . 17900 Rahoituksella alk. 3 hlö. 275?/kk. 550 Ohjaustehostimella T3b XWOLF TOURING Markkinoiden tehokkain 500 luokan mönkijä. +tk . +tk Katto, takalasi, tuulilasi, pyyhin, verkko-ovet. 315?/kk. UUTUUS! MADE IN TAIWAN KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 3 VUODEN TAKUU VUODEN TAKUU Teho 32 Kw / 44 Hv ja vääntö 53 N-m / 5200 rmp. 2/4-veto + lukko edessä. T-kortti tai B-kortti 60 km/h. 21900 Rahoituksella alk. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! Tilaukset ja tiedustelut puh. Rek. Lämpöhytillä (23900?) 1000 LANDMAX KOPPIMÖNKIJÄT! HETI TOIMITUKSEEN SUOMEN MYYDYIN Värit: Desert Yellow, Musta, Punainen. 2 hlö, LED valot ym. MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER MÖNKIJÄ CENTER Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 09 595 510 040 553 2428 Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. SAA AJAA TIELLÄ! Markkinoiden hienoin T1b. s-postilla: myynti@rally.fi ja www.monkijacenter.fi
Turun kaupunginmuseo on arvottanut Rauhankadun kahden talon muodostavan kokonaisuuden rakennustaiteellisesti ja taloushistoriallisesti arvokkaaksi. Kadunpuoleisen funkkistalon arkkitehti oli Jouko Ylihannu. kerroksiin rakennettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaan henkilökunnan asuntoja. Saneeraus valmistui vuoden 2024 alussa. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto. Pastillien mainonnassa käytetty lause sai todellakin merkityksensä: ”Moni asia olisi jäänyt tekemättä ilman Sisua.” Toimistokäytössä kymmeniä vuosia Makeistehdas Seres siirsi osan tuotantoaan Rauhankadun tehdasrakennuksesta Auraan vuonna 1973 ja koko toiminta siirtyi sinne vuonna 1975. Kadun varrella oleva asuinrakennus on yksi harvoista sodan aikana Turkuun rakennetuista kerrostaloista, sitä rakennettiin vuosina 1941–1942. – Rakennuksen pohjakerrokseen tehtiin väestösuojat, ensimmäiseen kerrokseen tehtaan konttoritilat ja 2.–5. Makeistehdas muuntui kotitaloksi Turun keskustassa Sisulla läpi Turun historian Turussa Rauhankadun sisäpihalla tehtiin ennen Sisu-pastilleja ja kadunvarren kerrostalossa oli tehtaan konttoritiloja sekä henkilökunnan asuntoja. Turun keskustassa sijaitsevaan makeistehtaaseen ja sen viereiseen vanhaan asuinkerrostaloon tuli saneerauksen yhteydessä 70 vuokrakotia. Turun vuokrataloyhtiö TVT Asunnot saneerasi tähän historialliseen kohteeseen asuntoja. – Sokeritilanteen parantuessa vuonna 1948, jatkui myös makeisten valmistus, sanoo Kupila. Vastavalmistunut kadunpuoleinen funkkisrakennus 40-luvun alussa. Teksti: Kati Wikström – Sodan aikana makeistuotantoon tuli katkos, kun sokerista, kaakaopavuista ja Sisu-pastillille tärkeästä arabikumista tuli pulaa tuonnin tyrehdyttyä, kertoo Turun kaupunginmuseon tutkijaSanna Kupila. – Tuolloin tehdas palasi hetkeksi alkuperäiseen teknokemialliseen tuotantoonsa eli ryhdyttiin jälleen valmistamaan muun muassa etikkaa ja soodaa, hän jatkaa. 68 n ?Muodonmuutos R auhankatu 14 b:n sisäpihan rakennus valmistui vuosina 1937–1938 Seres Oy:n makeistehtaaksi, jossa valmistettiin muun muassa Sisu-pastilleja Sereksen tehdasrakennuksella on erityinen asema turkulaisessa rakennusperinteessä, sillä sen suunnitteli talvisodassa kaatunut turkulaissyntyinen arkkitehti Eero Urpola. Seres Oy laajensi tilojaan sodan aikana
– Haasteita ja aikaa vieviä vaiheita oli tietysti monia, kun lähdettiin muuttamaan vanhaa tehdasta asuintaloksi, kertoo rakennuttajavalvoja Matti Isotalo TVT Asunnoista. Sereksen tehdas valmistui vuonna 1938. – Erityisesti nostaisin aikaa vieviksi ja vaativiksi haasteeksi laadukkaan sekä samalla vanhaa kunnioittavan suunnittelun. – Suunnittelussa tuli huomioida nykymääräysten mukainen esteettömyys, akustiikka ja palomääräykset. Kuvassa vanha mainoskilpi. Samoin kuin rakennuslupaprosessin sekä ARA-avustuksien hakeminen, jotka olivat selvästi odotettua pidempi osuus koko projektissa. 69 – Seutukaavaliitto ja Maakuntaliitto yhdistettiin 1990-luvulla Varsinais-Suomen liitoksi, jolle kunnostettiin yhdessä TE-Keskuksen kanssa uudet toimitilat Ratapihankatu 36:een, hän jatkaa. Kuva: Turun kaupunginmuseo. Juttusarja historiallisista rakennuksista – Tyhjilleen jäänyt tehdaskiinteistö saneerattiin vuonna 1976 Varsinais-Suomen Seutukaavaliiton ja Maakuntaliiton konttoritiloiksi arkkitehti Pekka Pitkäsen laatimien suunnitelmien mukaan, valaisee Sanna Kupila. Hyvällä suunnittelulla laatua Historiallisesti arvokkaan ja suojellun kohteen perusparannus eroaa monin tavoin tavanomaisen kerrostalon remontoinnista. Kadunpuoleisessa asuinrakennuksessa on ollut TVT Asunnot Oy:n vuokra-asuntojen lisäksi muun muassa Tulkkikeskus sekä kellarikerroksessa Turun pieneläinklinikka, selventää Kupila. Purkutöiden rajaukset ja toteutustavat valittiin siten, että vanha rakennus säilyi ehjänä mahdollisimman hyvin rajapinnoissa. – Siellä on ollut muun muassa Ulkomaalaistoimisto. Tämä kaikki vaati laajaa korjauskohteen suunnittelua ja riittäviä ennakkotutkimuksia. – Huomioon tuli ottaa muun muassa rakennuksen vanhojen ja sinne jäävien pintojen säilyminen korjaustöiden aikana. Rauhankatu 14 B:n remontti tehtiin vanhaa kunnioittaen. Tilat oli kuitenkin saatava uudistettua nykyaikaisiksi, joten vanhan säilyttämisessä jouduttiin väkisin tekemään kompromisseja, hän jatkaa. Sereksen vanhaan tehtaaseen sijoitettiin tämän jälkeen Turun kaupungin toimintoja. Lisäksi tärkeää oli hyvän laan Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Sisu-pastillit valmistettiin Rauhankatu 14 B:n tehtaalla vuoteen 1975 asti
Tehtaan entinen pakkaustaso sekä etikettikone palvelivat pitkään Suomen makeannälkäisiä. – Päätöksiä pitää pystyä tekemään ripeästi, mutta kuitenkin aina harkiten ja kokonaiskuva huomioiden. – Isoimpana muutoksena ulkokuoreen istutettiin korjauksen yhteydessä uudet, mutta vanhaa ulkonäköä kunnioittavat ulokeparvekkeet ja täyslasiset parvekeovet, tarkentaa Matti Isotalo.. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Tehtaan työntekijöillä on aamiaistunti meneillään. Ulkokuori säilytettiin pääosin vanhaa kunnioittaen, alkuperäisessä ulkoasussaan. Huoneistojen määrä tuplaantui Vanhaan tehdasosaan muodostui korjauksen yhteydessä Loft-henkisiä kaupunkiyksiöitä, pieniä kaksioita sekä muutama isompi perheasunto. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Vaativissa korjaushankkeissa hyvän lopputuloksen toteutuminen ei ole koskaan itsestään selvyys. Tämä auttaa haastavissa ja työmaiden yllättävissäkin tilanteissa, jotta saadaan laadullisesti ja kokonaiskustannuksellisesti hyvä lopputulos, Matti Isotalo summaa. – Keskusteluyhteyden tulee koko työmaan ajan olla avoin, rehellinen ja yhteistä hyvää lopputulosta tavoitteleva. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Makeistehtaan konttorin puolella oltiin työn touhussa 70-luvulla. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Turkulaisen kemistin Johan Ponkamon kehittämä Sisupastilli sai valtaisan suosion, siitä muistona Sisu-reliefi hänen hautakivessään. Tutkimuksina tehtiin yleiset asbestija haitta-ainekartoitukset. Yhteistyöllä hanke onnistuu Muutoskohteessa riitti haasteita, mutta yhteistyö toimi hankkeen eri osapuolten välillä mainiosti. Ja tästä koko hankeen tahot saavat minulta kiitosta, hän jatkaa. Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Entisen tehtaan ulkokuoreen istutettiin korjauksen yhteydessä vanhaa ulkonäköä kunnioittavat ulokeparvekkeet ja parvekeovet. Lisäksi rakenteita avattiin syvemmin useista mahdollista riskikohdista, jotta saatiin varmuutta vanhojen suunnitelmien ja todellisten toteutusratkaisujen suhteen. 70 dun saavuttaminen kohtuukustannuksin, listaa Isotalo
Kuva: Jussi Ponkamon arkisto Kaikki ikkunat uusittiin aiemman mallin mukaisiksi. Vanhan porraskaiteen säilyttäminen vain pienillä lisäkaideosilla korostaa heti sisään tullessa vanhaa tunnelmaa, pohtii Matti Isotalo. Vanhojen ovien säilyttäminen ei valitettavasti ollut mahdollista nykymääräysten mukaan, kertoo Isotalo. Tilamuutoksilla kohteen huoneistojen kokonaismäärä lähes kaksinkertaistui. Kaikkiin vanhan tehdasosan huoneistoihin tehtiin uudet nykyaikaiset keittiöt tiskikonevarauksineen ja pesuhuoneet pesutornivarauksineen. Kohteen ulkoasu on saatu säilytettyä hyvin lähellä alkuperäistä ja se huokuu rakennuksen vanhoja arvoja. Porraskäytävä huokuu historiaa Vanhaa pyrittiin säilyttämään koko hankkeen ajan tietoisesti, mutta nykyiset turvallisuusja esteettömyysmääräykset huomioiden tämä oli varsin hankalaa. – Asunnoissa on paljon ikkunapinta-alaa, ja kaikki ikkunat uusittiin aiemman mallin mukaisiksi. Sisätilat ja LVIS-tekniikka uusittiin käytännössä täysin. – Tekniikkanostoina voidaan vielä todeta, että tehdasosan huoneistoissa asukkailla on nyt vesikiertoinen lattialämmitys, koneellinen tuloja poistoilmanvaihto sekä valokuitu, listaa Isotalo. Tehdasosan uudet huoneistot muuttivat merkittävästi koko kohdetta. – Erityisesti porraskäytävissä ja yleisissä tiloissa tässä kuitenkin onnistuttiin mielestäni melko hyvin. 71 Saneerauksessa rakennuksen ulkomuodossa haluttiin säilyttää historiallista tunnelmaa vanhoja sävyjä mukailemalla. Kuva: TVT Asunnot Rauhankadun sisätilat ja LVIS-tekniikka uusittiin käytännössä täysin. – Vanhoissa asunnoissakin pystyttiin säilyttämään erkkerien sisäpuoliset ikkunalaudat ja paikoin todella korkea Lofthenkinen huonekorkeus. Näistä otoksista voi hyvin aistia rakennuksen historiaa, hän jatkaa. – Porraskäytäviin on teetetty tauluja vanhan pastillitehtaan toiminnan valokuvista. Kuva: TVT Asunnot Muilta osin ulkokuorta paikkakorjattiin ja huoltomaalattiin vanhan mallin ja sävyjen mukaan. Korkeat ikkunat päästävät nykyaikaisiin koteihin hienosti luonnon valoa, Isotalo kertoo. Samoin muut sisäpinnat uusittiin kokonaisuudessaan nykyaikaisiksi. n
Suomen ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian, käyttöön rakennettu Akatemiatalo on Akatemiatalo sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä Turun tuomiokirkom ja Turun historiallinen ydinkeskustan vieressä. Turun Akatemiatalo kustavilaisen uusklassismin kauden profaaniarkkitehtuurin hienoimpia saavutuksia Turun hovioikeus työskentelee ainutlaatuisessa Akatemiatalossa Turun Akatemiatalo on valtakunnallisesti merkittävä ja ainutlaatuinen kohde Suomessa. Kuva: Reetta Katila. Turun Akatemiatalon suojelu on perusteltua, sillä Carl Christoffer Gjörwellin suunnitelmiin perustuva 1816 valmistunut Akatemiatalo on kustavilaisen uusklassismin kauden profaaniarkkitehtuurin hienoimpia saavutuksia ja 1800-luvun alussa yksi suurimmista siihenastisista rakennushankkeista Suomessa. Rakennusaikana, kesällä 1807 suunnitelmasta laadittiin pienoismalli esiteltäväksi Tukholmassa, sillä akatemian silloinen kansleri Carl Adam Wachtmeister oli todennut, että saattaisi olla hyödyllistä esitellä mallia ”sellaisille, joilla on hyvä maku”. 72 n ?Historiaa ja nykypäivää T urun Akatemiatalo sekä rakennuksen sisäpiha ja edustalla oleva puistikko päätettiin viime syksynä suojella. Rakennuksen merkityksestä kertoo paljon se, että peruskiven muuraus vuonna 1802 oli merkkitapaus. Päätöksen suojelusta teki Varsinais-Suomen ELY-keskus. Kuvassa Akatemiatalo Hämeenkadun puolelta. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolf ja kuningatar Fredrika Dorotea. Rakennuksesta oli myös tarkoitus laatia ranskankielisin tekstein varustettu kuparipiirros ulkomaiseen levitykseen, siis oman aikansa valikoitujen teosten arkkitehtuuriesittelyyn. Akatemiatalo oli aiemmin suojeltu eakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla. Suunnitelmaa pidettiin edistyksellisenä ja esikuvallisena. Juhlasalin seinäreliefit on tehnyt kuvanveistäjä Erik Cainberg. Uuden suojelupäätöksen tarkoituksena oli päivittää suojelun kohdentumista ja suojelumääräyksiä nykyisin voimassa olevaan rakennusperintölakiin perustuen. Tyyliltään rakennuksen on sanottu edustavan kustavilaisen uusklassismin viimeistä, ankaran yksinkertaista vaihetta. Taloa rakennettiin vuodesta 1801 vuoteen 1815, rakentamista valvoi Charles Bassi. Akatemiatalon rakentaminen oli 1800-luvun alussa Ruotsin valtakunnan suurin yksittäinen rakennushanke ja jo symbolisen, kansakunnan sivistämiseen liittyvän merkityksensä puolesta erityisen kiinnostava. Suojelu kohdennettiin rakennuksen rakennusrunkoon ja ulkoasuun, keskeisiin sisätiloihin sekä kiinteään ja irtaimeen sisustukseen. Suojeluasia otettiin vireille ELY-keskuksen omasta aloitteesta
Juhlatilojen esteettömyyden lisäämiseksi rakennettiin uusi hissi. 73 Historiaa ja nykypäivää n Juttusarjassa kerrotaan merkittävien suomalaisten rakennusten historiasta ja nykypäivästä. Kohteen on todettu rakennusinventoinneissa olevan valtakunnallisesti arvokas ja sillä on historiallisia, rakennushistoriallisia ja ympäristöllisiä arvoja. Hovioikeuden käytössä Taloon tehtiin laaja peruskorjaus 1979, jolloin rakennus oli enää hovioikeuden ja tuomiokapitulin käytössä. Kuva: Kirsti Virkki valtakunnallisesti merkittävä ja ainutlaatuinen kohde Suomessa. Salista löytyy paljon upeita yksityiskohtia, kuten seiniä koristava reliefisarja, kaunis ruusukekatto ja koristeellinen kalkkikivilattia. Suojelupäätöksessä todetaan juhlasalin ja sen yhteydessä olevat konsistorin salit porrashuoneineen olevan Suomen arvokkaimpia julkisia tiloja. Salista löytyvät kookkaat pylväät on veistetty joko Vartiovuoren tai Kerttulinmäen graniitista. Rakennuksen on todettu lisäksi olevan rakennustaiteellisesti, sivistyshistoriallisesti ja yhteiskunnallisesti arvokas. n Lähteet: Senaatti-kiinteistöt Turun Akatemiatalo: Rakennushistoriaselvitys 2009, Arkkitehtitoimisito OKULUS Kati Winterhalter ja Mikko Bonsdorf. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteisessä käytössä on juhlasali, jota vuokrataan myös konsertteihin, kokouksiin ja muihin tapahtumiin. Turun Akatemiatalo paloi Suomen historian suurimmassa kaupunkipalossa syyskuussa 1827, minkä vuoksi Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Akatemiatalo on mainittu myös Haagin vuoden 1954 yleissopimuksen toimeenpanoa varten laaditussa kansallisesti merkittävää kulttuuriomaisuuden luetteloa koskevassa Museoviraston inventoinnissa. Seiniä peittää puna-mustaa marmoria jäljittelevä stukkopinta. Kolmannen kerroksen toimistotilat uusittiin kokonaisuudessaan. Korjaustyöt valmistuivat vuonna 1830. Ilmanvaihtoa parannettiin tekemällä mahdollisimman pieniä muutoksia rakennuksen runkoon ja huonetiloihin. Viimeisin peruskorjaus valmistui joulukuussa 2017. Rakennuksen viihtyisyyttä ja terveellisyyttä parannettiin uusimalla teknisiä järjestelmiä. Myös istuntosalien kalusteet ja tekniset järjestelmät uusittiin. Turun Akatemiatalossa sijaitsivat alkujaan konsistorit, kirjasto ja neljä tiedekuntaa: teologinen, lainopillinen, lääketieteellinen ja filosofinen, vuoteen 1827 saakka. Hovioikeudella on käytössään lähes koko Akatemiatalo, 5 000 neliötä kolmessa kerroksessa. Akatemiatalo sijaitsee myös valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä eli RKY-alueella Turun tuomiokirkom ja Turun historiallinen ydinkeskustan vieressä. Turun Akatemiatalo kustavilaisen uusklassismin kauden profaaniarkkitehtuurin hienoimpia saavutuksia Akatemiatalon juhlasali Solennitetssalen on ainut juhlasali Ruotsin vallan ajalta Suomessa. Rakennus kuitenkin päätettiin korjata entisellään Carl Ludvig Engelin suunnitelmien mukaisesti. Juhlasali Solennitetssalen on ainut juhlasali Ruotsin vallan ajalta Suomessa. Korjauksen jälkeen rakennuksessa toimivat maaherran residenssi, lääninhallitus, tuomiokapituli, hovioikeus, posti ja vaihtokonttori. Vanhat ikkunat ja ovet kunnostettiin. Turun Akatemiatalo on nykyisin pääasiassa Turun hovioikeuden käytössä. Valmistuessaan edistyksellinen, kansainvälisestikin merkittävä rakennus suunniteltiin tiedon, tutkimuksen ja opetuksen akateemiseksi keskukseksi, jonne koottiin aikakaudelle ominaisesti kaikki Turun Akatemian toiminnot
74 n ?Isännöitsijän vapaa-aika Isännöitsijä Sami Salmio saa arkeensa voimaa monipuolisesta liikunnasta. Sylissä tyttäreni Siirin suomen lapinkoira nimeltään Sylvi. Yhtiön asiakkaat ovat pääsääntöisesti Kaarinassa ja Turussa. Maininki Kiinteistöpalvelut Oy on vuonna 1973 perustettu isännöinti, kiinteistöhuoltoja siivouspalveluja tuottava yritys. Vapaa-aikaa ilahduttaa Italia, monin tavoin. Ulkoilu ja lenkit Sylvin seurassa tekevät hyvää, kertoo Sami Salmio, isännöitsijä, Maininki Kiinteistöpalvelut Oy.. – Hän toimi isännöitsijänä ja tuosta keskustelusta suunnitelmani lähti etenemään, kertoo Maininki Kiinteistöpalvelut Oy:ssä isännöitsijänä työskentelevä Salmio. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Sami Salmion kotialbumi Vähintään tunti liikuntaa päivässä pitää isännöitsijä Sami Salmion liikkeessä Alfa Romeoista vauhtia vapaa-aikaan T urkulainen Sami Salmio päätyi aikoinaan isännöitsijäksi silloisen naapurinsa Ari Havian kanssa puhuessaan
Korjaustarpeiden selvittäminen Sami Salmion mukaan hänen työssään palkitsevinta on erilaisten korjaustarpeiden selvittäminen. – Yhteistyökumppaneita nähdessäni vapaa-ajalla tulee sujuvasti myös työhön liittyvistä asioista juteltua. Sen sijaan keväisin työaika on pitkälti iltapainotteista ja työpäivät venyvät helposti 10-12 tuntisiksi.. 75 Salmio on aloittanut salibandyn uudelleen pitkän tauon jälkeen. Yhteisistä tapaamisista hyötyä Sami Salmion mukaan Kiinteistöliitto ja Varsinais-Suomen Isännöitsijät ry järjestävät hyviä koulutuksia ja retkiä, joissa näkee kollegoja. Näin pystyy kivasti yhdistämään ajankohtaisia asioita ja vapaa-ajanviettoa hyvässä seurassa, kiittelee Salmio. – Haasteellisinta työssäni on työmäärän suuruus ja se, että on monia ratkaistavia asioita käynnissä samaan aikaan. Viikonloput hän pyrkii pitämään vapaina. Erityisesti Ruissalon maisemat miellyttävät. – Lisäksi toimin isännöitsijänä Kaarinan kaupungin omistamassa vuokratalossa Hovirinnassa, tarkentaa Salmio. – Pidän korjaustöiden suunnittelusta eli miten ne saadaan toteutettua mahdollisimman fiksusti, hyvän korjaustavan mukaan ja kustannustehokkaasti. Monesti nämä keskustelut auttavat jonkin asian ratkaisussa. – Lisäksi isännöimieni kohteiden hallituksissa on todella mukavia ihmisiä. Pyöräily kuuluu Salmion liikuntaharrastuksiin. Salmion mukaan työssä palkitsevinta on korjaustarpeiden haarukointi. Yhteistyö sujuu mutkattomasti, kun kaikilla on selkeä yhteisymmärrys asioiden eteenpäin viemisestä ja käsittelystä. Isännöitsemäni taloyhtiöt ovat mukavasti erilaisia keskenään. Isännöin Kaarinan keskustassa liikerakennuksia, keskustan uusia kerrostaloja, uudehkoja rivitaloja ja iäkkäämpiä rivitaloja erilaisine korjaustarpeineen. Joskus päänvaivaa aiheuttaa myös se, miten asiat avataan ja selvitetään taloyhtiöiden hallituksille sekä osakkaille. – Aloitin Mainingissa vuonna 2018. Salmio on erityisen ilahtunut siitä, että kaksi hänen isännöimäänsä keskustan taloyhtiötä ehtivät toteuttamaan parkkihalleihinsa autonlatausinfran, ja saivat siihen vielä ARA-avustuksen, ennen avustusten loppumista
Kuntosalilla hän käy noin kahdesta kolmeen kertaan viikossa. – Alfa-harrastus alkoi vuonna 1991 ostaessani ensimmäisen Alfa Romeo 33:sen. – Itse olen vanhimmasta päästä ja taidot kohtaisen ruosteessa. Pyöräily ja kuntosali kuuluvat myös Salmion liikuntapalettiin. Liikunta antaa reippaasti lisää energiaa ja sen parissa pystyy irtautumaan työarjesta. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. – Salibandyn aloittaminen pitkän tauon jälkeen on ollut todella mukavaa ja hyvää sykettä nostavaa treeniä. Porukassamme on eritasoisia pelaajia, joukossa on myös todellisia huippupelaajia. – Rentoudun tekemällä työn vastapainoksi jotakin aivan muuta. Hikoilu palkittiin upeilla maisemilla. Presidenttimme sanoin: ”tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisää energiaa päivään.” Salmio uskoo tähän vankasti. – Esimerkiksi juoksulenkki ja sen päälle avantosauna toimivat loistava rentoutuksena. Viva Italia! Sami Salmio ammentaa arkeen jaksamista myös matkustamisesta. 76 Italia kiehtoo Salmiota, tässä kuvassa hän on Sisiliassa Etnan tulivuorella. Hänen suosikkikohteensa on Italia, ja myös seuraava ulkomaanmatka kohdistuu Pohjois-Italiaan. Liikunnasta energiaa Liikunta on isossa osassa Sami Salmion vapaa-aikaa. Kaikesta huolimatta tämä on todella kivaa harrastamista ja porukka on leppoisaa, hän jatkaa. Teen noin 5-8 kilometrin juoksulenkkejä kaksi kertaa viikossa. Tällä hetkellä harrasteautona on Alfa Romeo Spider vm 1991. Lomallaan Itävallan Grazissa Sami Salmio patikoi runsaan kahden tunnin ajan Schöckl-vuorelle. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen.. – Pyöräilyn myötä Turun Ruissalo on tullut tutuksi vuosien varrella. – Välillä on pakko ottaa vapaa-ajasta tovi ja saada akuutit työasiat hoidettua, summaa Salmio. Avannossa tulee käytyä talvisin noin kerran viikossa, Kaarinassa sijaitseva Ala-Lemon avantosauna on suosikkipaikkojani. Lisäksi olen rakentanut ja museorekisteröinyt vm.1969 Alfa Romeo Giulia Superin, selventää Salmio. n Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. Lisäksi käyn talvisin avantosaunassa ja muina vuodenaikoina uimassa. On ihanaa seurata pyörän päältä vuodenaikojen vaihtumista. Salmion elämään kuuluvat Italian matkailun lisäksi myös italialainen estetiikka ja vauhti – hän harrastaa Alfa-Romeoita. – Olen ajanut rataa kerhon harrasteluokassa 1990-luvulla kilpa-autoksi rakentamallani Alfa Romeo Giulialla. Porukassa mukavaa Tripja action-ryhmäliikunta sisältyvät Sami Salmion viikkoon, samoin kuin salibandy. Salmio harrastaa Alfa Romeoita, erityisen merkittävä hänelle on Alfa Romeo Spider vm 1991
Innovaation matka ideasta valmiiksi tuotteeksi vaatii vuosien työn. Kun verkosto täytetään tällä menetelmällä, saadaan se heti käyttöön eikä asukkaita häiritä, koska pattereita ei tarvitse käydä ilmaamassa. Idea hapettomasta täytöstä alkoi itää jo pari vuosikymmentä sitten, koska ilman poistaminen jälkikäteen oli vaikeaa ja koska happi ruostuttaa. 3 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE A irsepex tunnetaan myös nimellä hapeton huuhtelu. Muun kaasun poisto vähentää ilmaamistarvetta pitkälläkin tähtäimellä. Mutta tuhansia verkostoja on jo yli 15 vuoden aikana täytetty eri puolilla Suomea. Myöskään ilmanpoistolaitteita ei tarvitse asentaa. Termotohtori Oy: Airsepex – Hapeton huuhtelu poistaa talojen verkostoista ilmat ja puhdistaa Hapetonta täyttöä ja huuhtelua Termotohtori Oy tekee myös IV-, lattialämmityssekä glykoliverkostoille. Verkoston tiiviys varmistetaan etukäteen paineilmalla ja alipaineella, jotta vuodot löytyisivät jo ennen täyttöä. Menetelmien pohjana on yrityksen perustajan pitkäaikainen tuotekehitystyö (väitöskirja 2010), johon kuuluu myös paine-eromenetelmä. Pattereita ei tarvitse lainkaan ilmata Hapen poistaminen jo ennen täyttöprosessia vähentää korroosiota. Lämmitysverkosto kestää paremmin ja asukkaat ovat tyytyväisiä, kun ilmaongelmat eivät vaivaa. patteriverkostojen perussäädön suunnittelua Jaconi-ohjelmistolla, kuten myös yhteistyöyritykset Turussa ja Tampereella. Termotohtori Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva LVI-alan konsultointija suunnittelupalveluja tuottava teknologiayritys, joka Airsepex®-palveluiden lisäksi tekee mm. Huuhtelulle tulee viiden vuoden ilmattomuustakuu. Näin aikaa ja rahaa säästyy. Lue lisää: termotohtori.fi MAINOSLIITE ILMOITUS ILMOITUS. Airsepexlaitteilla patteriverkostojen huuhtelua ja täyttöä on tehty niin Helsingin keskustan arvokiinteistöihin kuin myös liikerakennuksiin, teollisuuslaitoksiin sekä kaikenlaisiin asuinkiinteistöihin pienistä rivitaloista vaikkapa Kalasataman korkeisiin kerrostaloihin
– Toimin isännöitsijänä vuonna 1974 valmistuneessa 7-kerroksisessa talossa Asunto Oy Keski-Tammelassa. Teksti: Kati Wikström huoneistoa ja se sijaitsee Tampereen Tammelan kaupungin osassa, kertoo isännöitsijä Markus Nuutinen, Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy:stä. Kumpaakin tullaan käsittelemään seuraavassa yhtiökokouksessa.. On hienoa, kun osakkaat osallistuvat taloyhtiön kehityshankkeisiin. Yli 70 ammattilaisen Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy eli tuttavallisemmin Pamis on perustettu Tampereen Kalevaan vuonna 1987. Tamperelainen isännöitsijä Markus Nuutinen ilahtuu isojen remonttien onnistumisesta Yhdessä tekeminen palkitsee isännöitsijän Tamperelainen isännöitsijä Markus Nuutinen ilahtuu aktiivisista kehityshankkeista. 78 T ampereen ydinkeskustan itäpuolella sijaitseva Tammelan kaupunginosa on kehittyvä alue. – Ilahdun positiivisista asiakaspalautteista ja yhdessä tekemisestä. Taloyhtiössä on 54 asuinn ?Isännöitsijän ilot ja surut Erityisen palkitsevaa on isompien remonttien onnistuminen, sillä niiden hyöty osakkeenomistajalle on merkittävä asia, kertoo isännöitsijä Markus Nuutinen, Pirkanmaan Ammatti-Isännöinti Oy. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on taloyhtiön pihasuunnitelmien tekeminen sekä takapihan ja etupihan kunnostus. Positiivinen ote mahdollistaa sen, ettei asioista tule liian raskaita
– Saimme valmiiksi energiaremontin, jossa taloyhtiössä käyttöönotettiin maalämpö, lämmön talteenotto ja aurinkopaneelit. Kun Verden ehdot täyttyvät, vihreän taloyhtiölainan marginaali on 0,25 prosenttiyksikköä tavallista lainaa matalampi. Epämieluisat tilanteet ratkeavat usein huolellisella perustelulla, mutta toisinaan vaaditaan myös perusteellista selvennystä. Muraali on omistettu kirjailija Kirsi Kunnakselle ja siinä on myös hänen runonsa, valaisee Nuutinen. – Jotkut asiat ovat kiireellisiä ja mahdollista hoitaa heti. Monesti asioiden kuvitellaan olevan helpompia ja nopeammin hoidettavia kuin ne todellisuudessa ovat. – Tähän urakkaan taloyhtiö sai rahoituksen vihreänä lainana. Juttusarja isännöitsijöiden arjesta n Uudessa juttusarjassa isännöitsijät kertovat arjen iloistaan ja suruistaan. Rahoitus täytti Verde-rahoituksen kriteerit, hän jatkaa. Verde-ohjelmaan pääsy edellyttää, että taloyhtiö pystyy etukäteen arvioimaan, miten remontti vähentää energiankulutusta. Lisäksi vähintään 50 prosenttia hankkeeseen haetusta rahoituksesta täytyy kohdistua energiatehokkuuden parantamiseen tai energiankulutuksen vähentämiseen. Turha syyllistäminen harmittaa Markus Nuutisen mukaan ikäviä asioita työssä ovat sellaiset asiakaspalautteet, joissa isännöitsijää syyllistetään turhaan. – Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi isännöitsijän kritisoiminen joidenkin pienempien asioiden hoidosta ja toimintatavasta tilanteissa, joissa isännöitsijällä ei ole hänestä riippumattomista syistä ollut aikaa hoitaa niitä. Mitkä asiat ilahduttavat isännöitsijää työssään?. Villiomenapuu-muraali on omistettu kirjailija Kirsi Kunnakselle ja sen taiteili Verna Tervaharju Asunto Oy Keski-Tammelan seinään. Taloyhtiön energiaremontin myötä sen energialuokka parani G:stä C-luokkaan. Energialoikka ja runomuraali Erityisen ilahduttava tilanne löytyy myös aivan lähiajoilta. 79 – Työssäni erityisen palkitsevaa on isompien remonttien onnistuminen. Tällaisia seikkoja ovat monesti rahoitus ja taloyhtiön kassan tilanne, hän jatkaa. Niistä saatava hyöty on osakkeenomistajalle merkittävä asia, jossa isännöitsijä tuntee antaneensa heille lisäarvoa, summaa Nuutinen. – Toinen iloinen tapahtuma oli Villiomenapuu-muraali, jonka kuvataiteilija Verna Tervaharju loihti talon seinään. Samalla taloyhtiö irrotettiin kaukolämmöstä kokonaan, tarkentaa Markus Nuutinen. Tosin usein asiat riippuvat jostakin toimintaa hidastavasta asiasta, jonka vuoksi niitä ei voida hoitaa välittömästi
Nykyiset tolpat saneerataan sähköautoilijoiden tarpeisiin ja uusillekin kiinteistöille kaksitoimivuus nähdään osuvimmaksi ratkaisuksi, päättelee STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen. Oikein toteutettu järjestelmä osaa hyödyntää pörssisähkön halvimmat tunnit ja minimoida kulutuksen kalliilla hetkellä. 80 Sähköauton latauslaitteiden myynti kasvuun Sähkön hinnan vaihtelut, energiapoliittinen epävarmuus ja tarve päästöjen vähentämiseen ovat ohjanneet kiinteistönomistajia ratkaisuihin, joissa yhdistyy useampi energiamuoto, esimerkiksi lämpöpumppu ja öljytai kaukolämpö. Automatiikan kehittymisen myötä myös yhdistelmäjärjestelmien hallinta helpottuu: älykäs järjestelmä valitsee, milloin käytetään lämpöpumppua ja milloin öljykattilaa, tai milloin ladataan varaajaa uusiutuvalla sähköllä. Sen sijaan 11 kW laitteita myytiin 982 kappaletta, mikä jäi 26,3 prosenttia jälkeen edellisvuodesta. Vapaa-aika ja sen järkevä käyttö on tärkeää. Se on 9,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin samalla jaksolla, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) tuore tilasto. – Lisärakentaminen on muuttanut Tammelan seutua aika paljon ja se jatkuu edelleen melko vilkkaana. Asukkaat ovat Tammelassa mukavaa ja leppoisaa väkeä. Yhteinen etu vaatii vastuuta Isännöitsijän työ on Markus Nuutisen mukaan muuttunut aikojen saatossa paikallisesta pienestä isännöintitoimistosta enempi palveluja tarjoavaan isännöintiyritykseen. Hybridilämmitys ja automaatio ohjaavat lämmitystekniikan tulevaisuutta Kiinteistöihin asennettavia sähköauton latauslaitteita myytiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6 156 kappaletta. – Isännöitsijän on huolehdittava työkuormastaan ja omasta jaksamisestaan viisaasti. Peruslatauslaitteiden osalta myynti kasvoi 0,9 prosenttia keskittyen kahteen suurimpaan teholuokkaan. Tampereella osataan ottaa elämä sopivan rennosti, Markus Nuutinen kiittelee. Samalla uusiutuvat polttoaineet ja älykäs automaatio mahdollistavat aiempaa tehokkaamman, puhtaamman ja käyttäjäystävällisemmän lämmityksen. – Joskus nämä syyllistävät tilanteet selviävät perustelemalla toimintansa syitä sekä itselle että toiselle taholle. 2494 kappaleen myynnissä on 24,3 prosenttia kasvua edellisvuodesta. – Pirkanmaan Isännöitsijät Ry:n hallituksen jäsenenä sanoisin, että taloyhtiöiden yhteiset asiat kyllä sujuvat, kunhan niistä ei tehdä liian raskaita. Uusiutuvan lämmitysöljyn, biokaasun ja muiden kehittyneiden polttoaineiden käyttö on yleistymässä erityisesti silloin, kun tekniset valmiudet ja automaatioratkaisut tukevat polttoaineiden vaihtelua. Lisäksi päätettävät asiat vaikuttavat monen ihmisen tilanteeseen ja talouteen merkittävästi. – Työ itsessään on vaativaa. Myös yhden isännöintitahon useassa kaupungissa ja ympäri Suomea toimiminen on lisääntynyt. Liikennekäytössä oli vuoden 2025 alussa noin 291 000 ladattavaa autoa, joista noin 124 000 oli täyssähköautoja ja noin 167 000 ladattavia hybridejä. Taloyhtiön vastuunkantoa pakoillaan. Enimmäisteholtaan 22 kW laitteita myytiin 2670 kappaletta, missä on kasvua 16,7 prosenttia. Hybridijärjestelmien avulla voidaan vastata nopeasti muuttuvaan energiatilanteeseen, ja automaatio valitsee kustannustehokkaimman tavan lämmittää rakennus kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Kuva: Laura Paronen / VisitTampere. – Vaikuttaa siltä, että asukkaiden ja henkilöstön pysäköintipaikat ovat saamassa lämmitystolppiinsa vauhdilla latausmahdollisuuden. – Hybridit mahdollistavat sen, että voidaan pienentää fossiilisten käyttöä, mutta samalla hyödyntää uusiutuvia polttoaineita joustavasti, Oilon Groupin toimitusjohtaja Tero Tulokas toteaa. n. Hallitus ja isännöitsijä toimivat paljon vartijoina taloyhtiöitä hoitaessaan. Pyrkimyksenä kaikilla on kuitenkin hoitaa asioita parhaan kykynsä mukaisesti ja osakkeenomistajien etua ajatellen, hän jatkaa. Nuutista huolestuttaa alalla se, että taloyhtiön hallitukseen ei saada riittävästi jäseniä. Ladattavien autojen määrä on kasvanut noin 31 prosentilla ja täyssähköisten autojen noin 41 prosentilla vuoden 2024 alkuun verrattuna. Positiivisesti eteenpäin, kiteyttää Nuutinen. – Joskus on toki väännettävä rautalangasta se, miksi jokin asia ei ole niin yksinkertainen ja vaatii valmistelua sekä suunnittelua, toteaa Nuutinen. Monesti auttaa, kun vetoaa suosituksen mukaiseen hyvään hallintotapaan taloyhtiössä. – Hallituksen jäsenet ja osakkaat voisivat omissa puheenvuoroissaan miettiä enemmän sitä, miltä hallituksen puheenjohtajasta voi tuntua saamansa palaute. n ?Kiinteistöalan uutisia Tammelan kaupunginosa Tampereella on lisärakentamisen kohteena. Hidaslatauslaite tarjoaa autolle useimmiten 230 V jännitteen kotoa tutusta sukopistorasiasta, jolloin latausvirta rajoittuu 8 ampeeriin ja latausteho alle kahteen kilowattiin. Ensimmäisen vuosineljänneksen kasvuloikka nähtiin hidaslatauslaitteiden myynnissä. Automaatioratkaisut mahdollistavat ennakoivan lämmityksen ohjauksen, joka ottaa huomioon muun muassa ulkolämpötilan, sääennusteen ja sähkön hinnan. – Hyvä automaatio ei vaadi manuaalia – sen pitää olla asentajalle helppo ja loppukäyttäjälle miellyttävä, Ouman-konsernin toimitusjohtaja Matti Lipsanen sanoo
050-475 0964 www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. 0103372720, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi Turvalliset ja tehokkaat ovella® -pyöräparkkiratkaisut! Fillarikoukku FK-1 Fillarikoukku FK-1 Urbanhub® kuusikko EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. www.2727350.. (02) 479 5115 matti@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! ® • Lämmöneristys • Kosteuseristys. Kysy nyt 3 Ilmoitusvaraukset Kiinteistö&Energian liikehakemistoon voitte tehdä sähköpostilla: kari.ylonen@karprint.fi Puh. Isännöinti Telineet Perustus Kattoremontit LIIKEHAKEMISTO Ovella Systems Oy P. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Koko Uudenmaan alueella. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko www.fuktisol.fi Puh
.... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Samalla rakennuksessa päivitetään rakenteita nykypäivään mm. .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... Tilauspalvelu: 040-729 1445 Ma-ke klo 9-11.30 tilaukset@karprint.fi (Jatkuu tarjousjakson jälkeen normaalina kestotilauksena). .... .... .... Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Seuraavassa numerossa: Uusiutuva energia • Lämmitysvaihtoehdot, maalämpö, kaukolämpö, ilmalämpöpumput, aurinkoenergia, vesi-ilmalämpöpumput, perinteinen öljylämmitys, puulla lämmittäminen, pelletit. .... Hankkeessa on tarkoitus lisäksi purkaa nykyinen samalla tontilla sijaitseva vahtimestarin asuinrakennus ja toteuttaa uusi sivurakennus huomioiden mm. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Ilmestyy kesäkuussa viikolla 26. .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... Varapuheenjohtajiksi valittiin rakennusinsinööri Seppo Kosola Turusta (uusi vpj.), kiinteistöneuvos Harri Järvenpää Tampereelta ja hankekehitysjohtaja, arkkitehti Katariina Haigh Espoosta (uusi vpj.). .... .... .... .... .... .... .... Seuraa Kiinteistö&Energiaa Facebookissa ja Instagramissa. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Po st in um er o ja -t oi m ip ai kk a: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Kiinteistöliiton hallitukseen tulivat valituiksi projektijohtaja Merja Ailama-Mäkitalo Lahdesta (uusi), asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Mika Artesola (uusi) Turusta, DI Peter Bebek Helsingistä (uusi), riskienhallintapäällikkö Janne Heiliö Kotkasta, KTM, asuntosijoittaja Heikki Karu Helsingistä (uusi), DI Arto Krootila Helsingistä (uusi), KTM, toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Helsingistä, rakennusmestari, yrittäjä Viljo Laitinen Espoosta (uusi), VTM, asiantuntija Saku Lehtinen Helsingistä, varatuomari Vesa Lensu Jyväskylästä sekä asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja Anja Pujola Tampereelta. .... .... Urakan aloitus arvioidaan olevan keväällä 2026. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Espoon Otaniemessä sijaitsevassa kappelirakennuksessa on tarkoituksena tehdä hyvin kattava peruskorjaus. .... .... .... kokousja kokoontumistila. alkuperäinen arkkitehtuuri sekä maisema-arvot. .... .... .... .... .... .... Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2025. .... .... Sä hk öp os ti: .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... La hj at ila uk se n sa aj a: .... Hallituksessa jatkavat alueasiantuntija Jukka Kalliola Vaasasta, isännöitsijä Timo Lappalainen Pieksämäeltä, toimitusjohtaja Tapio Ojala Lahdesta, hallituksen puheenjohtaja Pasi Orava Oulusta, toimitusjohtaja Tom Siljamäki Helsingistä, toiminnanjohtaja Juhani Simpanen Kuopiosta, toimitusjohtaja Tuukka Tuomala Orimattilasta, toimitusjohtaja Janne Tuominen Pirkkalasta sekä kiinteistöneuvos Mikko Vapanen Raumalta. Kappelirakennuksessa toteutettavat muutokset ja korjaukset tehdään suojelurakennukselle ominaisella tavalla huomioimalla vanhaa rakennusta ja sen arvokasta arkkitehtuuria mahdollisimman hyvin. .... .... .... Hankkeen kokonaiskustannus selviää urakkakilpailutuksen jälkeen. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Ilmoitusvaraukset 30.5. .... .... .... .... .... n ?Kiinteistöalan uutisia TI LA U SK O RT TI K ar pr in t O y So pi m us 50 03 50 5 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS Va st aa not ta ja m ak sa a po st im ak su n Ky ll ä ki it os ! Ti la an Ki in te ist öja en er gi ale hd en tu tu st um ish in ta an (k es to til au s) hi nt aa n 10 eu ro a (5 nu m er oa )M ai ni ts e til at es sa si ko od i UU SI 20 25 . .... .... 10€ 5 numeroa! NYT tutustumistilaus! Huippuedulliseen hintaan Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Timo Nieminen jatkaa Kiinteistöliiton puheenjohtajana Otaniemen kappelin peruskorjaus maksaa reilut viisi miljoonaa euroa Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa DI Timo Nieminen Kauniaisista. .... .... .... .... .... .... .... Sivurakennukseen sijoitetaan kappelia palvelevia toimintoja sekä mm. .... .... .... .... . .... N im i: .... .... .... .... .... .... • Poistoja tuloilmakoneiden sekä lämmön talteenottolaitteiden toimivuus ja tehokkuus. .... .... .... .. .... .... .... .... .... Rakennustyöt valmistuisivat elokuussa 2027. .... .... .... .... mennessä. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... • Energiaremontit ja energiatehokkuus. .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Hankkeeseen on nimettynä pääja arkkitehtisuunnittelijaksi Siren Arkkitehdit Oy, joka on toiminut myös rakennusten alkuperäisenä arkkitehtitoimistona. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... energiansäästönäkökulmasta, sähköja av-tekniikan osalta sekä muiden taloteknisten järjestelmien, kuten ilmanvaihdon toimivuuden järjestämiseksi. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Lä hi os oi te : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... kari.ylonen@karprint.fi 050-475 0964. .... .... .... .... .... Lappeenrannassa huhtikuun puolivälissä kokoontunut Kiinteistöliiton liittokokous valitsi Niemisen yksimielisesti jatkoon. .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... Pu he lin : .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... .... ...
. . Koneen eri mallien kanavalähdöt ovat samoilla paikoilla kuin vanhoissa ilmanvaihtokoneissa, joten koneen vaihto vanhan paikalle käy nopeasti ja helposti. Suoraan ilman kanavamuutoksia koneella voidaan korvata esimerkiksi MUH Ilmava, Vallox Digit, Vallox 75, Vallox 95 ja Vallox 121 -mallit sekä Ilto 440 ja Onnline 130 -mallit. Lue lisää www.vallox.com/vallox-125-mv Korvaa kymmeniä vanhoja ilmanvaihtokonemalleja!. Lisäksi edistyksellisen sulatusautomatiikan ansiosta Vallox 125 MV ei sammuttele tulopuhallinta kovimmillakaan pakkasilla. . Vallox 125 MV -ilmanvaihtokoneessa on kaikki nykyaikaiset ominaisuudet, kuten tehokas lämmöntalteenotto, energiaa säästävät EC-puhaltimet, etäohjausmahdollisuus sekä sisäänrakennetut kosteusja hiilidioksidianturit. PAL.VKO 2025-25 601526-2503 TÄYDELLINEN RATKAISU ILMANVAIHDON SANEERAUKSEEN . Vallox 125 MV on suunniteltu ilmanvaihdon saneeraukseen, mutta se sopii erinomaisesti myös uudisrakennuksiin