Kiinteistö ja energia Nro 3/2017 | 6,50 Asunto-osakeyhtiö teki suomalaisista kodinomistajia 1880-luvun arvokiinteistö palaa asuinkäyttöön Työmarkkinajärjestöt vaativat Helsingin asuntorakentamisen kaksinkertaistamista Puukerrostaloihin 6000 uutta asuntoa Suomi panostaa biopolttoaineisiin Jos katon huoltomaalaus jää tekemättä, kestoikä puolittuu
Esimerkkejä Kiinteistönhoidon AmiPakin tarjonnasta: Ilmanvaihtojärjestelmien hoito (2 pv) 18.–19.4. ja 17.10.2017 Esimerkkejä Puhtausalan AmiPakin tarjonnasta: Perussiivouksen tavoitteet ja menetelmät (½ pv) 11.4.2017 Lattioiden kunnossapito ja hoito I (½ pv) 11.4.2017 Lattioiden kunnossapito ja hoito 2 (½ pv) 18.4.2017 Märkätilojen perussiivouksen käytännönharjoituksia (½ pv) 19.4.2017 Puhdistusaineet ja niiden turvallinen käyttö (½ pv) 25.4.2017 Uima-allasja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutus ja -testi (1 pv) 26.4.2017 Kuivien tilojen perussiivouksen käytännönharjoituksia (½ pv) 27.4.2017 AmiPakki avattu sinulle kiinteistöpalvelualan osaaja! KEHITY AMMATTILAISENA – HELPOSTI LYHYTKOULUTUKSILLA Varaa paikkasi pian! Ilmoittautumiset: amiedu.?/koulutushaku Kysy lisätietoja: kiinteistoala@amiedu.. ja 23.–24.5.2017 Ilmanvaihtokoneiden mekaaninen huolto (1 pv) 3.5.2017 Ilmanvaihtokoneiden säätöhuolto (1 pv) 10.5.2017 Ilmanvaihdon perusteet (1 pv) 16.5.2017 WCja hanaopisto (1 pv) 16.5.2017 Kaukolämmitysjärjestelmän perusteet (1 pv) 19.9.2017 Ilmanvaihdon automaatio (1 pv) 22.9.2017 Kiinteistöautomaation perusteet (1 pv) 26.9.2017 Esimerkkejä Isännöinnin AmiPakin tarjonnasta: Huoneistoremontin pelisäännöt (½ pv) 5.5.2017 Kuntoarvio vai kuntotutkimus. Koulutus on työelämälähtöistä, se on suunniteltu yhteistyössä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. Amiedun lyhytkoulutukset vahvistavat osaamistasi, parantavat kilpailukykyäsi ja ovat oiva perehdytyksen apuväline vaikkapa esimiehille. 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.. ja 17.10.2017 Kiinteistön taloudelliset riskit ja vakuutuskäytännöt (½ pv) 9.8. Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki. Asiakaspalvelu puh. Vahvistat osaamistasi valitsemallasi erityisalueella. – hyödyt taloyhtiölle (1 pv) 16.5.2017 Johda kiinteistön korjausrakentamista kustannustehokkaasti (2 pv) 14.–15.6.2017 Pelastussuunnitelmasta turvallisempaan kiinteistöön (½ pv) 9.8. Kehitä helposti, joustavasti ja edullisesti omaa tai henkilöstösi osaamista. Vaikuttavaa osaamista amiedu.. Amiedun AmiPakki on kattava valikoima lyhyitä täsmäkoulutuksia, joiden kesto on ½ – 2 päivää
WWW.VERTO.FI. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. KUN SÄÄSTÄT VETTÄ, SÄÄSTÄT MYÖS ENERGIAA HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen
Sotien jälkeen se helpotti asuntopulaa ja mahdollisti rahoituksen saamisen rakentamiseen. 56 Kiinteistöliitto juhli 110 vuottaan juhlaseminaarissaan Helsingin Marina Congress Centerissä. – Puupohjaisen raaka-aineen käyttö pienentää metsien hiilinieluja ja voi lisätä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita. 18 Puurakentaminen kasvaa kerrostaloissa ja kunnallisissa kiinteistöissä. Uudisrakentamisen määrä kasvoi viime vuonna huimasti, ja ero kuroutui umpeen. 64 Helsingin seudun väestö kasvoi ennätyssuureksi. 23 Asuntomarkkinat ovat vilkastuneet kasvavissa kaupungeissa. Consti saneeraa 1889valmistuneeseen kiinteistöön 60 huoneistoa. Nyt tuolla kannalla ovat saneeraukset edessään, sanoo toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy:stä. Huippukulutuksen aikana sähkön riittävyyttä koetellaan. Hyvä vertailukohta on maalämpö, josta on tullut helppoa ja siten suosittua. 10 Kun pääkaupunkiseudun kehyskunnat houkuttelivat asukkaita vielä kymmenisen vuotta sitten, muuttoliike suuntautuu nyt kaupunkeihin. 60 Pakkasilla joudutaan ostamaan ulkomailta ennätysmäärät sähköä. – Suuremmat kaupungit keskustoineen ja palveluineen vetävät nyt ihmisiä puoleensa. 42 Aurinkosähkö ja tuulivoima eivät toistaiseksi kykene kilpailemaan kannattavuudessa puupohjaisten polttoaineiden kanssa. Yrittäjät hakeutuvat kaupunkeihin, minkä kautta syntyy myös ja työpaikkoja, Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara sanoo. Pienet kerrostaloasunnot määräävät asuntomarkkinoiden suunnan. 46 Kehyskunnat eivät kiinnosta, nyt halutaan kaupunkiin Maailma on muuttunut nopeasti ja muuttoliikkeen suunta, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli kaupunkien keskustoista kehyskuntiin, on kääntynyt äkisti toisin päin. Rakennuksia korottamalla kiinteistöön saadaan lisää asuinneliöitä. Hyvästä vuokralaisesta halutaan pitää kiinni. Puun osuus energiantuotannossa kasvaa Uusiutuvista energialähteistä eniten kasvaa puuperäisen bioenergian käyttö. Muitakin biotalouden investointeja on suunnitteilla. 72 Metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotetun energian osuus nousussa. Korkeavuorenkatu 21:ssä sijaitseva arvokiinteistö palautetaan asuinkäyttöön. Vuosituhannen vaihteesta lukien seudun väestömäärä on kasvanut 250 000 hengellä. 14 Asunto-osakeyhtiö on erityinen, suomalainen kodinomistamisen malli. 66 Uusiutuvan energian osuus kasvaa kiinteistöjen lämmityksessä. 62 Hyvä ja oikein hoidettu maalipinta lisää katon elinikää jopa kymmenillä vuosilla. Biopolttoaineilla on kaukolämmössä koko maassa jo kolmanneksen osuus. 34 Tuulivoima kasvaa vauhdilla. 39 Kiinteistöveron akkokorotus ei kaikkia kuntia miellytä. 26 Kansallinen energiaja ilmastostrategia linjaa toimet, joilla Suomi saavuttaa tavoitteensa vähentää kasvihuonepäästöjä 80-95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. 30 Kaupunki kasvaa katoille, joita Helsingissä on enemmän kuin puistoja. Äänekoskelle avataan uusi sellutehdas. Ympäristöministeriössä on menossa uusi puurakentamisen ohjelma. Toki on toimijoita, jotka haluavat etenkin aurinkosähköä myös muista kuin kannattavuussyistä, esimerkiksi vihreän imagon vuoksi, Motivan uusiutuvat energian asiantuntija Timo Määttä sanoo.. 74 Helsingissä runsaasti vuokra-asuntotuotantoa. 68 Työmarkkinajärjestöt vaativat 50 prosentin lisäystä Helsingin seudun asuntorakentamiseen. 52 Ikkunat ovat lämmöneristyksen kannalta talon heikoin rakenneosa. Ihmiset haluavat asua keskustassa, nopeiden kulkuyhteyksien äärellä. 4 P uhuvat päät S isältö 3 / 17 Sivu 10 Sivu 42 Sivu 26 6 Ruotsissa panostetaan maaseudun elinvoimaisuuteen, Suomessa keskitytään suurten kaupunkien ja kasvukeskusten kehittymiseen. 20 Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä noin 48 prosenttia hyödynnettiin materiaalina vuonna 2015. 86 Rakennusalan Suomi 100 vuotta -juhlakirja ilmestyy syksyllä. Vuonna 2015 ero oli vajaan miljardin korjausrakentamisen eduksi. Samankaltaista kehitystä odotetaan aurinkoenergian osalta. 76 Katon materiaali määrittää huoltotavan ja -tiheyden.s 82 Helsinkiin on valmistunut uusia Hitas-asuntoja vuosina 20112016 Helsinkiin yhteensä 2 752 kappaletta, keskimäärin 459 asuntoa vuodessa. Hiilinielun pienenemisen vaikutusta Suomen päästövelvoitteeseen tai kansantalouteen ei arvioitu, sillä EU:n ehdotusta nielujen vertailutasosta ei vielä ole saatavilla, sanoo tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä. Pitkällä tähtäimellä korjausrakentamisen määrä kasvaa, koska muun muassa Suomen kerrostalokanta on rakennettu pääosin 1960ja 1970-luvuilla. 54 Mekaaninen ja elektroninen lukitus yhdistyvät. Helpot ja kannattavat energiamuodot yleistyvät – Uusiutuvan energian pitää olla helppoa ja kannattavaa, laitteiden, asennuksen, aivan kuten huollonkin, tulee toimia ongelmitta. Suomen rakennuskannan vuosittaisen korjaustarpeen on arvioitu olevan arvoltaan noin 3,5 miljardia euroa. Ikkunoiden uusiminen kannattaa. Sivu 36 Kiinteistökanta vanhenee, korjausrakentaminen kasvaa – Viime vuonna korjausja uudisrakentamista oli kumpaakin noin 12,5 miljardia euroa. 50 Kotitalouksista vain alle puolet on varautunut häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoon tai veden jakelun katkoksiin. 28 Yksityiset vuokranantajat nostavat harvakseltaan vuokria. 40 Itäja Pohjois-Suomi näivettyvät, jollei työllisyys parane. Kotitalouksien tuottamasta jätteestä valtaosa on biojätettä ja paperia. 36 Korjausrakentaminen kasvaa tasaisesti. 46 Consti yhtiöt Oyj toteuttaa Korkeavuorenkatu 21:ssa sijaitsevan, historiallisen arvokiinteistön saneerauksen
Itse toimenpiteet poikkeavat toisistaan. Ruotsi ja Norja ovat eri asemassa. Sen aikaansaaminen laajaan Suomeen ei tule olemaan helppoa. Miten Ruotsin ja Norjan malli tulee vaikuttamaan Suomeen. Asumistuki ja kohtuuhintaiset ARA-vuokra-asunnot ovat molemmat tulonsiirtoja, jotka tulisi nähdä julkisen sektorin menoina, ja joita tulee arvioida samoin kriteerein. Osittain lautaverhoillut paritalot ovat erityisesti perheasuntoja. Onko Suomen hallituksella halua puuttua maaseudun kehittämiseen Ruotsin mallia plagioimalla. Metsät, pellot ja puhdas luontomme tarjoavat uusia mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle. Nämä kustannukset ovat todellisia, vaikka ne eivät näy kunnan kirjanpidossa. Parlamentaarisen komitean kaikki jäsenet yhtyivät kannattamaan maaseudun elinvoimaisuuden parantamista. Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen Leineläntielle, alueen päiväkodin viereen valmistuu 8 paritaloasuntoa ja 14 pienkerrostaloasuntoa. Julkista keskustelua asumisen kalleudesta vääristää se, että kahdesta tavasta tukea pienituloisten asumista vain asumistuella on näkyvä hintalappu. TOIMITUSSIHTEERI: Tuula Kolehmainen kiintsari@gmail.com MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Osittain lautaverhoillut paritalot ovat lähtökohtaisesti perheasuntoja. Ympäristötaide kuuluu olennaisesti Leinelän omaleimaiseen yleisilmeeseen. Keskustelussa asumistukimenojen kasvu nähdään ongelmana ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisääminen ongelman ratkaisuna. Uusimaa on merkittävä kasvualue, mutta sen kasvu on keskittynyt pääasiassa vain pääkaupunkiseudun kuntiin. Nyt valmistuva asumisoikeuskiinteistö on ensimmäinen, jossa on myös pientaloasumista. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Suomessa kasvu keskittyy kaupunkeihin, ja miltei kokonaisuudessaan Suomen kasvu ulottuu Helsingin-Turun-Tampereen ja Lahden muodostamalle alueelle. Uudenmaan kasvupalveluiden kehittämiseksi syntynee erillisratkaisu. Naapurimaan hallituksessa on syntymässä päätös siirtää 50 miljoonaa euroa 23:lle syvimmässä ahdingossa olevalle, harvaan asutulle kunnalle ja 30 miljoonan avustusta laajakaistojen rakentamiseen maaseutukuntiin. Kunta menettää vuokratuloja, kun se vuokraa omistamiaan asuntoja alle markkinahinnan. Me emme kykene ilman vientiteollisuuden vahvaa osuutta nostamaan valtakunnan elinvoim aisuutta. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 68,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 61,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 Kasvu keskittyy kaupunkeihin – onko maaseutu avainasemassa. Panostukset kohtuuhintaiseen asumiseen eivät ratkaise sitä ongelmaa, että asuminen on pääkaupunkiseudulla kallista.. Leinelän alueelta löytyy tasaisesti niin vuokra-, asumisoikeuskuin omistusasuntojakin. Takavuosina kasvu ulottui laajemmalla alueelle – tänään työpaikat ja vilkas asuntotuotanto on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:lle 22 uutta asumisoikeusasuntoa Leinelän taidekaupunginosaan, Kehäradan varrelle. Tuskin se on mahdollista. Teema näkyy paitsi alueelle tulevissa tilataideteoksissa, myös rakennusten kaartelevassa muotokielessä ja alueen kaduissa. Kerrostalosta löytyy myös kahteen kerrokseen sijoittuvia tai työtilan käsittäviä koteja. Elinvoimaa maaseudulle -projektissa Ruotsin valtio siirtäisi 5–7 vuodessa 10 000 työpaikkaa Tukholmasta maaseudulle ja rahoittaisi myös avustuskuntien asuntotuotantoa. Tarvitaan vankkaa asuntotuotantoa ja työpaikkojen luomista. Jokaiseen sote-lääniin tarvitaan elinvoimaa: työtä ja tuotantoa. Taidetta, energiaa ja uusia asuntoja Vantaan Leinelässä . Asumistuki ja kohtuuhintaiset ARA-vuokra-asunnot ovat kuitenkin molemmat tulonsiirtoja, jotka tulisi nähdä julkisen sektorin menoina. Suomi ei ole kilpailukykyinen, kuten Elinkeinoelämän keskusliiton vientisektorin johto sen näkee ja vaatii muutosta. Alueen taideteokset muodostavat kokonaisuuden, jonka teemana on elämän kiertokulku. Vastuu kasvupalveluiden aikaansaamisesta on pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä, jonka jäseniksi voivat halutessaan liittyä muutkin Uudenmaan kunnat. Uusimaa on nostettavissa pääkaupunkiseudun rinnalle, mutta suurin investoinnein. Tulevatko uudet Sote-läänit elvyttämään maaseutualueita. Näin toteaa tasavallan hallituksen maatalousja ympäristöministeri. Tuleeko uusi maakuntamalli merkitsemään suomalaisen maaseudun vahvaa elvytystä. Molemmille tukimuodoille on roolinsa asuntopolitiikassa, mutta etenkin kohtuuhintaisuuspolitiikan tavoitteita on selkeytettävä ja mitoitus sovitettava tavoitteisiin. Kasvualueiden ulkopuolella kehittyy ainoastaan Oulun seutu. Leineläntielle, alueen päiväkodin viereen valmistuu 8 paritaloasuntoa ja 14 pienkerrostaloasuntoa. Vantaan Leinelästä on muutaman vuoden aikana muodostunut kotipaikka jo yli tuhannelle ihmiselle. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. K iin te is tö ja en er gi a Maaseutu on avainasemassa, kun Suomen taloutta käännetään kasvuun ja ponnistelemme ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Kaupungistuminen on Pohjoismaissa lisääntynyt. Jos mallia katsotaan muista Pohjoismaista, niin arvelu voi osua oikeaan lähinnä periaatteelliselta kannata. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Ruotsin hallitus teetti selvityksen maaseudun tilasta. Tältä osin niitä tulee arvioida samoin kriteerein. . Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet toimivat koko maan kasvun vetureina. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh
Suomessa taas puhutaan vain isojen kaupunkien taloudellisesta vetovoimasta ja kasvukeskusten tukemisesta. S yksyllä 2014 valtaan tullut Ruotsin sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallitus, pääministerinään Stefan Löfven (sd), teetti selvityksen Ruotsin maaseudun tilasta ja asetti kaikki puolueet kattavan parlamentaarisen komitean rakentamaan ehdotukset maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Bucht puhuu aidosta juurikastelusta harvaan asutuille kunnille.. Maaseutuministeri Sven-Erik Buchtille (sd) loppumietintönsä tammikuussa jättänyt maaseutukomitea ehdottaa noin 50 miljoonan euron rahoitusta 23:lle syvimmässä ahdingossa olevalle, harvaan asutulle kunnalle, noin 30 miljoonan euron avustuksia laajakaistojen rakentamiseen ja konkreettisen 75 kohdan ehdotuksen listan valtion toimista kehityksen muuttamiseksi. 6 Ruotsi esittää valtion vahvaa tukea harvaan asutuille kunnille, Suomessa painotetaan maakunnille tulevaa vastuuta Ruotsi panostaa maaseutuun, Suomi keskittyy kaupunkeihin Ruotsissa kaikki puolueet ovat huolissaan harvaan asutun maaseudun tulevaisuudesta ja yhtä mieltä vahvojen erityistukien tarpeesta
Myös muilla Uudenmaan kunnilla on mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseneksi. Vuoden 2019 alusta käytäntöön tuleva maakuntauudistus nostaa maakunnat myös aluekehitysvastuuseen.. Toimenpidelistauksessa painotetaan koulutusta paitsi opintolainojen osalta, myös korkeakoulutuksen saavutettavuudessa. Parlamentaarista yhteistyötä aluekehityskokonaisuudesta ei ole, toisin kuin Ruotsissa. Aluekehittäminen ja rakennerahaston välittävän toimielimen tehtävät ovat maakunnan tehtäviä. Hallitusohjelma korostaa kasvukäytäviä: Hallitus ja pääkaupunkiseudun kunnat tekevät sopimuksen siitä, miten edistetään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä, elinkeinopolitiikkaa, aluekehitystä sekä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja segregaation ehkäisyä. Ruotsin yhteiskuntasopimus Maaseutukomitean puheenjohtaja Johan Persson (sd) perusteli komitean loppulausuntoa tarpeella luoda uusi yhteiskuntasopimus, jonka tuella tulevaisuudessakin on mahdollista asua, elää ja työskennellä kaikkialla Ruotsissa. Esityksen mukaan ihmisiä kannustetaan, Norjassa hyväksi koetun mallin mukaan, muuttamaan harvaan asutulle alueelle muun muassa myöntämällä lääkäreiden ja hoitajien opintolainoihin helpotusta sekä laskemalla työnantajien ja työntekijöiden sivukuluja. Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista muun muassa kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Työja elinkeinoministeriö tiedottaa, että maakuntauudistuksen jälkeen maakunnat vastaavat alueensa strategisesta kehittämisestä yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. 7 Ruotsi esittää valtion vahvaa tukea harvaan asutuille kunnille, Suomessa painotetaan maakunnille tulevaa vastuuta Uudellemaalle erityisratkaisu Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle, jonka perustavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kokoomuksen ollessa hallituksessa yksittäisiin kuntiin tuskin lisätään mitään tukia, pikemminkin päinvastoin. . Ruotsi loisi elinvoimaa maaseudulle siirtämällä sinne 5–7 vuodessa 10 000 työpaikkaa Tukholmasta ja rahoittamalla asuntotuotantoa. Ruotsissahan tällaista ongelmaa ei ole ollutkaan, pääosin siksi, että siellä maakunnan taso on ollut vahva jo kauan. Pienten kuntien ongelma poistuu. Erityisesti painotetaan nuorten ja maahanmuuttajien edellytyksiä menestyä maaseudulla. Suomessa mennään kasvukäytävät edellä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmassa ei mainita maaseutupolitiikkaa. Ruotsi panostaa maaseutuun, Suomi keskittyy kaupunkeihin Suomessa pyritään edistämään metropolialueen kansainvälistä kilpailukykyä ja elinkeinopolitiikkaa. Valtion ja maakuntien yhteistyön edistämiseksi ja alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi on tarkoituksenmukaista vahvistaa ja kehittää valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä toisistaan erillisten, rinnakkaisten sektoriohjausten sijaan. Valtiolla on jatkossakin vahva intressi alueiden elinvoiman ja kasvun – ja sitä kautta koko Suomen menestymisen edistämisessä. Elinkeinoelämäpaketti koskee koulutusta, valtion työpaikkoja ja tukia kehityksestä kärsineille kunnille. Tähän liittyy laajakaistayhteyksien varmistaminen valtion tuella. Kunnilta otetaan pois vastuu sosiaalija terveyshuollosta. Maakunnille iso kehitysvastuu Vuoden 2019 alusta käytäntöön tuleva maakuntauudistus nostaa maakunnat myös aluekehitysvastuuseen. Esimerkiksi työvoimatoimistojen alasajo lopetetaan ja poliisin saavutettavuutta parannetaan. Yliopistoilta ja korkeakouluilta edellytetään, että ne parantavat kaikin keinoin koulutuksen saavutettavuutta myös harvaan asutuissa kunnissa
Kasvupalvelujen päälinjat säädetään valmisteilla olevassa laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. ALKE- ja kasvupalvelulaki Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Kasvupalveluun liittyvät sisältölait § Laki rekrytointi ja osaamispalveluista § Laki kotoutumisen edistämisestä § Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki lausunnolle syksyllä Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Eduskunnalle Eduskunnalle Eduskunnalle syyskuussa Lausunnolla 8 viikkoa Lausunnolla 8 viikkoa Lausunnolla 5 viikkoa Aluekehittämisja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely Maakunnille itsehallinnollista asemaa TEM on valmistellut maakuntiin liittyvää kasvupalvelu-uudistusta. Team Finlandin rakenteellisista muutoksista päätetään hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Suomi tarvitsee vireää maaseutua myös seuraavat sata vuotta, Tiilikainen painottaa. Valmistelua varten on asetettu aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelujen säädösvalmistelun lakityöryhmä sekä ohjausryhmä. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä tehokkaammin kasvu ja elinvoima koko maassa. Maaseutuparlamentti järjestetään tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa Suomessa. – Uudistamme myös valtakunnallisia kasvupalveluita. – Siksi on arvokasta, että Maaseutuparlamentissa julkaistaan Suomen ensimmäinen maaseutupoliittinen julkilausuma. 8 Maaseutuparlamentilta politiikkajulistus n – Meillä on kuitenkin erittäin aktiivinen maaseutupolitiikan neuvotteluryhmä MANE, joka järjestää syyskuussa maaseutuparlamentin, kertoo maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu on pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä, jota koskevat kaikki samat oikeudet, velvollisuudet ja rajoitteet kuin maakunnilla. Jokainen maakunta saa jatkossa vastuun ja vapauden kehittää oman menestysreseptinsä itse, kertoo elinkeinoministeri Mika Lintilä. Ruotsissa pyritään aktiivisesti valtion tuilla edistämään maaseudun elinvoimaisuutta. Teksti: Terttu Iiskola. – Maaseutu on avainasemassa, kun Suomen taloutta käännetään kasvuun ja ponnistelemme ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Lakiesitys lähti lausuntokierrokselle maaliskuun alussa. Uudellemaalle erillisratkaisu Uudenmaan kasvupalveluiden osalta tehdään erillisratkaisu, jonka perusteena ovat Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteet koko maan kasvun veturina. Metsät, pellot ja puhdas luontomme tarjoavat uusia mahdollisuuksia työlle ja yrittämiselle. Myös maahanmuuton haasteellisuus on poikkeuksellinen muuhun maahan verrattuna. Nämä mahdollisuudet kannattaa ehdottomasti hyödyntää, maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Maaseutuparlamentissa työstetään Suomen ensimmäinen maaseutupoliittinen julkilausuma, joka viedään myös Hollannissa järjestettävään Euroopan Maaseutuparlamenttiin lokakuussa 2017. – Yhteys maakunnasta maailmalle ja maailmalta maakuntiin on saatava toimimaan saumattomasti, sanoo Lintilä. – Nykyiset TEja yrityspalvelut yhdistetään uusiksi kasvupalveluiksi. Maaseudun pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää kansallista tahtotilaa, joka jatkuu myös tulevilla hallituskausilla. Mahdottomuuksista mahdollisuuksia -teemainen tapahtuma Leppävirralla on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan ohjelmaa. Kuntayhtymän jäseniksi voivat halutessaan liittyä muutkin Uudenmaan kunnat. Laki uudistaa aluekehittämisjärjestelmän ja kasvupalvelut vastaamaan maakuntien itsehallinnollista asemaa. Maaseutuparlamentissa muotoillaan yhteinen tahtotila suomalaiselle maaseudulle ja nostetaan maaseudun mahdollisuudet politiikan agendalle. Kyseessä on iso systeeminmuutos: tähän saakka valtiovallan vastuulla olevat palvelut tulevat maakuntien järjestämisvastuulle
Ruotsissa maatalouden osuus on 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomessa 3,3 prosenttia. Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan KokkolaJoensuu -alapuolella vuonna 2015 . Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä . . Ulkopuolelle jäi 1,7 miljoonaa suomalaista. Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestönkehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia . NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla . Skandinavian korkean kölin vuoksi Ruotsin matkailullinen Lappi on Keski-Ruotsissa ja maatalous on menestynyt Suomea etelämpänä. Oulun kaltaista pohjoista teollisuusja itkaupunkiseutuakaan Ruotsissa ei ole lainkaan. Aluetutkija Timo Aron laskelmien mukaan Suomessa on 10 vähintään 100 000 asukkaan kaupunkiseutua, joilla vuonna 2016 asui vajaa 69 prosenttia väestöstä. Ruotsissa asuu 9,995 miljoonaa ihmistä väestötiheydellä 23,7 neliökilometrillä, Suomessa 5,505 miljoonaa 18,1/km 2 . Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 19902015 . Lähes kaikki 5,5 miljoonaa suomalaista asuvat pohjoisempana kuin Ruotsin väestön valtaosa. Suomen melkein kaikki kehitys taas on tapahtunut Ruotsin kasvualueiden pohjoispuolella, osin muodostaen vahvan kilpailun Keskija Pohjois-Ruotsille.. Yli 88 prosenttia suomalaisista asuu 500 kilometrin sisällä Helsingistä ja yli puolet väestöstä 200 kilometrin säteellä Helsingistä. Maaseuduksi lasketuissa 158 kunnassa asuu 2,3 miljoonaa ihmistä ja harvaan asutuiksi luetuilla alueilla 1,3 miljoonaa. Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki lausunnolle syksyllä Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään suomalainen ilmiö Väestömäärä vyöhykeittäin suhteessa Helsinkiin (km) 2015 Suomi sinnitellyt pohjoisempana Ruotsin laaja pohjoisosa on jäänyt kehityksen ulkopuolelle, kun Norjassa on onnistuttu valtion tukipanoksin maaseudun vireyttämisessä. lisäksi ensijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion, Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä pistemäisesti muualla maassa. 9 Population Change 2003-2013 Total population change 2003-2013 Approximations of the areas within which 80% of the total population increase took place in each country Lähde: NorgRegio Population increase > 10.0% Population increase 0.0 10.0% Population decline Data source: NSIs n Suomi ja Ruotsi ovat maantieteellisesti varsin erilaiset valtiot. Suomessa aikanaan ensimmäinen pysyvän asutuksen elinkeino eli maatalous on viety pohjoisimmaksi maailmassa. Väestöllisesti kasvavat alueet em. Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-TampereLahti -vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu . . Ruotsin asutuksesta yli puolet sijoittuu eteläisille Tukholman, Göteborgin ja Malmön talousalueille ja 87 prosenttia vähintään 100 000 asukkaan talousalueille
Kehyskunnat houkuttelivat Entinen pääministeri Matti Vanhanen esitteli vuonna 2008 visiotaan kehyskunnista puutarhakaupunkeina kasvukeskusten ympärillä. Maailma on kuitenkin muuttunut nopeasti ja suunta on kääntynyt äkisti toisin päin. Palvelut ja tapahtumat ovat kaupungin vahvoja vetovoimatekijöitä. Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaaran mukaan keskusta-asumisen suosio on noussut melkein kaikkialla maailmassa. Ihmiset haluavat asua kaupungeissa, syrjäiset paikkakunnat kuihtuvat Jyväskylä on yksi suosituista asuinpaikoista. Helsingin kaupunkisuunnittelun varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara kertoo, että tätä kaupunkikehitystä on seurattu osittain innostuneena ja osittain huuli pyöreänä. Nurmijärvi-ilmiönä tunnetuksi tulleessa ajatuksessa ihmiset. Kasvukeskuksessa käytäisiin vain töissä. 10 K ymmenen vuotta sitten puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä, jossa Helsingistä ja muista kasvukeskuksista muutettiin kehyskuntiin asumaan. Kun vielä kymmenisen vuotta sitten ihmiset hakeutuivat Helsingin kehyskuntiin asumaan, haluavat he tänä päivänä asua kaupungin ytimessä, hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kehyskuntien muuttoliikkeessä tapahtunut U-käännös Muuttoliike Nurmijärvelle ja muihinkin kehyskuntiin oli vilkasta. Suuremmat kaupungit keskustoineen ja palveluineen vetävät nyt ihmisiä puoleensa
Viime elokuu oli oikein tapahtumien ilotulitus, Soininvaara mainitsee. – Iso muutos tapahtui noin vuoden 2005 jälkeen. Tässä on kuitenkin Soininvaaran mukaan tapahtunut iso muutos. Jollakin se tarkoittaa,. Nyt tehdään paljon parempia kaupunkeja muutenkin, Soininvaara sanoo. Dramaattinen muutos muuttoliikkeessä Soininvaaran mukaa muuttovirran suunta kääntyi nopeasti. 11 Kehyskuntien muuttoliikkeessä tapahtunut U-käännös Osmo Soininvaara kertoo, että jopa pyöräillessä hän näkee muutoksen ihmisten asumistottumuksissa. Näin ollen ulospäin työntävä voima on poistunut. Se ei voi olla mikään muotioikku. – On kaksi seikkaa, jotka ovat muuttuneet. Helsinkiläiset nuoret eivät enää lähde kesällä pois kaupungista, sillä täällähän on vaikka mitä. Ei muotioikku siirry Vancouverista tänne Helsinkiin noin vain, Soininvaara sanoo. Se on tehnyt vapaa-ajasta, tapahtumien muodossa, kaupungeissa paljon mielenkiintoisempaa, Soininvaara sanoo. Jos ei ottanut, tapahtumat epäonnistuivat. Vapaa-aika sanelee matkustusta Soininvaara kertoo, että HSL:ssä on tehty mielenkiintoinen tutkimus liikennemääristä, joka selittää, minkä takia joukkoliikenteen osuus liikenteessä on pienentynyt. – Nytkin Musiikkitalossa ovat salit täynnä, vaikka on keskiviikko ja kello kymmenen aamupäivällä. Autoista poistui lyijy ja Helsingissä, jossa ollaan paljon edellä muita, on kaukolämpö eikä talokohtaista koksilämmitystä. – Maalaisbusseille ja rekka-autoille ei toisaalta voida mitään, Soininvaara tokaisee. Vapaa-ajan matkat muodostavat pääosan tehdyistä matkoista. Aiemmin muuttajia imeneestä kunnasta on tullut muuttotappiokunta. Vuonna 2005 Helsingin seudun väkiluvun kasvusta melkein puolet suuntautui Helsingin seudun kehyskuntiin. Työmatkaliikenteessä joukkoliikenne on pysynyt ihan yhtä hyvänä kuin ennenkin, mutta se on enää murto-osa ihmisen tekemistä kaikista matkoista. Valitettavasti moni ennen niin eloisa kylä kuolee pois. Keskusta-asumisen suosio on noussut melkein kaikkialla maailmassa, Soininvaara kertoo. Toinen vaihtoehto oli lähettää ihmisille kirjeitä. – Moni haluaa nykyisin kerrostaloon ratikkapysäkin viereen, eikä koti kaukana kaikesta enää kiinnosta. Tämä vaikuttaa asumiseen. Ihmiset haluavat kaupunkeihin. Näiden takia ilma on tullut dramaattisesti puhtaammaksi. Helsingissä on panostettu lisäksi siihen, että Helsingin liikenteen bussit ovat vähäpäästöisiä. Nyt ajatellaan, että pitää päästä helposti harrastuksiin. Jotkut selittävät tilannetta erilaisilla kotimaisilla muuttumistekijöillä, kuten lainansaannin vaikeutumisella tai muulla selityksellä. Kaupunkien ilmalaatu parantunut Ennen keskusta-asuminen oli epäterveellistä ilman huonon laadun vuoksi. Ihmiset käyttävät paljon enemmän urbaaneja palveluita. Sekin menee muutamaan kuntaan, joista yksi on Kirkkonummi ja toinen on Nurmijärvi. – Ennen ajateltiin, että pitää päästä kätevästi töihin. Työmatkat sujuisivat sieltä päivittäin kasvukeskukseen kätevästi. Siellä on ilmainen kenraaliharjoitus ja se vetää porukkaa. Etenkin Vantaalla oltiin kauhuissaan, että sinne ei enää kukaan muuttaisi, kun kaikki haluaisivat Tuusulaan, Nurmijärvelle ja Vihtiin, Soininvaara kertoo. Suunta oli alkanut kääntyä kuitenkin jo muutamaa vuotta aiemmin. Internetinhän piti tappaa kaupungit, koska tieto kulkee kaikkialle, mutta kävikin päinvastoin. On ihan selviä asioita, miksi kaupunkiasuminen on tullut niin suosituksi ja sama ilmiö on tapahtunut kaikkialla. Ajankäyttö muuttunut Ilmalaadun lisäksi on muuttunut ihmisten suhtautuminen vapaa-aikaan, ajankäyttöön ja palveluiden saatavuuteen. Nettikin tukee kaupunkien vetovoimaa Nettimaailma on tehnyt tapahtumat helpoiksi toteuttaa, Soininvaara kertoo. Nurmijärvenkin väestönkasvu perustuu nyt syntyvyyteen. – Kehyskuntiin muutto romahti ihan hetkessä, ja tällä hetkellä kehyskuntien osuus Helsingin väestön kasvusta on enää 11 prosenttia. – Kumma, kun suomalaisten pankkien toimet vaikuttavat Pohjois-Amerikkaan saakka. Kaikki urbaani pöhinä ja kaikenlaiset tapahtumat kiinnostavat ihmisiä. Ajattele mitä se maksoi! Nyt tieto kulkee sosiaalisessa mediassa laajalle ja ilmaiseksi. asuisivat väljästi omakotitaloissa kaukana suuremman kaupungin hälystä. Totta kai muoti voi muuttua takaisin, mutta minäpä en usko, että näin käy. Kaikkialla on tapahtunut sama dramaattinen muutos. – Kun minä olin nuori ja järjestimme kaiken maailman keskustelutapahtumia, ne onnistuivat, jos Minne mennä -palsta otti ne julkaistavakseen
– Tampere, jossa on paljon kaikkea muutakin, menestyy paremmin. – Tämä on saanut Helsingin päivähoitojärjestelmän ihan kaaokseen, sillä esimerkiksi Vallilassa lapsiperheiden määrä on noussut kymmenessä vuodessa 70 prosentilla. Kävin puhumassa Kuopiossa, ja he olisivat maksaneet minulle lentolipun. Tai sitten se onkin niin, että rautatie mahdollistaa kasvun. Ihmiset tekevät töitä junassa, autolla ajaessa tuo aika menee ihan hukkaan. Rautatie merkittävässä asemassa Soininvaara kertoo, että Suomessa on kaksikymmentä seutukuntaa, joissa väkiluku on kasvanut. On erittäin ikävää, että meillä tehtiin aikoinaan sellaisia teollisuuskaupunkeja kuten Myllykoski, jossa oli paperitehdas eikä mitään muuta. Ei olisi kiva olla päiväkodinjohtaja, ja miettiä, että mihinkä minä nyt nämä lapset laitan, Soininvaara miettii. Sitten kun ei ole paperitehdasta, ei ole enää mitään, Soininvaara sanoo. – Jos pitää kombinoida näitä kaikkia,. 12 Helsinkiinkö kaikki haluavat. – Tuotannon siirtyminen Kiinaan on pientä siihen verrattuna, että se automatisoituu. Soininvaaran mukaan 1800-luvulla on osattu hämmästyttävän hyvin ennustaa, mitkä paikkakunnat tulevat kasvamaan. Suuret kaupungit kuitenkin kasvattavat suosiotaan globaalisti. Toki sieltä ovat työpaikat vähentyneet ihan yhtä dramaattisesti kuin Kouvolassakin, mutta Kouvolassa on vaikea löytää korvaavia työpaikkoja. Jos kaikki olisivat sekatyöläisiä niin pienempikin paikkakunta menestyisi, mutta toisen asteen koulutuksesta tulee jo 250 eri ammattiryhmää. Noin viidessäkymmenessä seutukunnassa väkiluku on pienentynyt. – Ne kaksi, jotka eivät ole rautatiepaikkakuntia, ovat Porvoo, joka kasvaa jotenkin Helsingin imussa sekä TunturiLappi, jossa on sitten ihan joitakin muita vetovoimatekijöitä, eikä se ole kasvanut kuin aika pienellä määrällä, Soininvaara kertoo. Rautatiet on rakennettu sinne. Koska Tampereella on muutakin, Tampere voi oikein hyvin tällä hetkellä. Yhden teollisuuslaitoksen kunnat vaikeuksissa Teollisuus automatisoituu ja katoaa. Soininvaara kertoo, että luova yhteiskuntaluokka kulkee junalla. Muuttoliikkeen kääntymisestä paineita lasten päivähoidolle Aikaisemmin nuoret sinkut asuivat Kalliossa ja sitten he muuttivat muualle, kun he saivat lapsia. Toisaalta löytyy myös esimerkkejä paremmasta varautumisesta tilanteiden muuttumiseen. Sen takia vanhat teollisuuskunnat ovat vaikeuksissa. että pitää asua lähellä ratsastustallia, mutta aika monella se tarkoittaa ihan jotakin muuta. Nyt moni jää lapsen kanssa ahtaaseen asuntoon Kalliossa. – Väki ei ole niin rikasta, että se matkustaisi lentäen. Sanoin, että minähän tulen junalla, koska lentomatka kestää kaksi tuntia, mikä menee kokonaan hukkaan. Onneksi sentään eivät. Junamatka on hyvää työaikaa, Soininvaara toteaa. Muuttoliikkeen kääntyminen vaikuttaa ensin dramaattisesti päivähoitoon, sillä ovathan lapset ovat ensin pieniä ja vasta sitten koululaisia. Syrjäytyminen pahenee, jos alamme toimia brittien mallin mukaan, jolloin syrjäytyneitä aletaan siirtää kehyskuntiin. Sen takia niin monet pyrkivät ratikkaverkon äärelle, Soininvaara pohtii. Noista kahdestakymmenestä kasvaneesta seutukunnasta 18 on rautatiepaikkakuntia. Ammattivalikoima suuri isoissa kaupungeissa Ammatit ovat urbaaneja ja niitä on nykyään iso määrä. Tampere on osannut panostaa kaupunkirakenteeseen, Soininvaara sanoo
Niin hassua kuin se onkin, lähiöitä pitäisi tiivistää. Näin valitettavasti vain tapahtuu, Soininvaara huokaisee. Nyt on toisin, Soininvaara tietää. En minä antaisi sille lainaa. Uusi vapaa-aikakäsitys vie keskusta-asumiseen Vapaa-aikakysymys puolestaan selittää, miksi keskusta-asuminen on suosiossa. Venehjärvellä maisemat hipovat silmää, mutta raitilla kulkee vain mummoja ja vaareja sekä muutamia peräkammarin poikia. 13 Syrjäytyminen pahenee, jos alamme toimia brittien mallin mukaan, jolloin syrjäytyneitä aletaan siirtää kehyskuntiin. Tämä ei toki tarkoita sitä, että tänne jäisi vain Helsinki tai kuusi muuta kasvukeskusta. Usein asukkaat vastustavat tätä, mutta kun lukee asuntosijoittajien ohjeita, siellä sanotaan, että ostakaa sieltä, missä tiivistetään, sillä siellä asuntojen arvo nousee. Heillä oli varmastikin vielä huonommat televisioohjelmat kuin meillä. Idylliä Vienan Karjalan puolella. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua Helsingin kantakaupunkiin, vaikka siltä saattaisi välillä tuntua. Kuopio on yksi näistä paikoista, jossa keskusta-asumisen suosio on kasvanut tavattomasti. Kun ei saada peruskorjauseikä asuntolainaa, niin minkäs sille voi. Näillä tapahtumilla on toki paljon merkitystä, mutta asiaan liittyy myös elinkeinoelämän muutos, Soininvaara päättää. – En tiedä, mitä tapahtuu lähiöille. Onneksi ihmiset ovat tarpeiltaan ja mieltymyksiltään erilaisia, Soininvaara kertoo. – Illan suussa vanhukset toivat nojatuolin talon eteen ja katsoivat tielle. Yrittäjät hakeutuvat kaupunkeihin, minkä kautta syntyy myös ja työpaikkoja. – Täältä Helsingin keskustasta sai 60-luvulla halvemmalla asuntoja kuin Tapiolasta. että tulee hyvä työyhteisö, täytyy olla aika iso paikkakunta. – Helsinki on ottanut paljon maahanmuuttajia, mutta täällähän tärkein maahanmuuttajaryhmä eivät ole somalit, vaan virolaiset, Soininvaara tietää. Kun talon joskus haluaa myydä, kukaan ei sitä osta, koska ostajilla ei ole sitä kotiseuturakkautta tähän niemen nokkaan, Soininvaara pohdiskelee. Ja kun sille erikoistuneelle puolisollekin täytyisi saada samalta paikkakunnalta töitä, tarvitaan vielä isompi paikkakunta. Sitä paikkakuntaa vain ei enää ole. – Kyllä minä monesti pyöräillessäni mietin, että joku on laittanut unelmiensa 250 neliöisen talon vanhan kotitilansa luokse kauas kaikesta. – Itse asiassa vain 10 prosenttia suomalaisista haluaa tänne Helsinkiin. Maahanmuuttajat haluavat hekin kaupunkeihin. Meillä on kalliit talot, koska ne on rakennettu niin hyvin. Isoja alueita jää tyhjilleen. Siellä on paljon etenkin puualan yrityksiä.. Teksti ja kuvat: Virpi Piippo Kymönkoski Viitasaarella on eloisa pieni paikka. Soininvaara muistelee, kuinka hän taannoin ajoi polkupyörällä Helsingistä Nizzaan Puolan maaseudun läpi, pikkutietä pitkin. Pohjanmaalla Seinäjoella ja Vaasassa on onnistuttu toimimaan oikein, eikä sieltä ole väkikatoa tapahtunut. Selvästi on niin, että mukavat kaupungit menestyvät. Maahanmuutosta ei pelastusta pienille paikkakunnille Maahanmuutosta ei löydy ratkaisua syrjäseutujen autioitumiselle ja väen keskittymiseen kasvukeskuksiin. Näille alueille tulee parempia kauppoja, joukkoliikenneyhteydet paranevat, ja palvelut paranevat, koska väkeä on enemmän. Siellä saattaa olla vanha kauppa, jonka ikkunat ovat rikki. Tämän takia meillä menetetään enemmän infrastruktuuria kuin esimerkiksi Amerikassa. Pieniin lähiöihin on vaikea puhaltaa henkeä, Soininvaara arvioi. Vuoteen 2010 mennessä keskusta-asuntojen hinnat ovat nousseet kaikkialla isoissa kaupungeissa verrattuna kehyskuntiin. – On paljon alueita, joiden tilanne on hankala. Myös tapahtumia tulee ihmisten myötä. Itä-Suomessa taas asiat ovat kovin huonosti. – Jos jonkun kunnan asukkaiden mediaani-ikä on 60 vuotta, niin vaikea on keksiä, mitä tälle tekisi, koska en minä voisi sinne niitä 65-vuotiaita palkata, Soininvaara miettii. Tämä työpaikkakehityskulku selittää sen, miksi isot paikkakunnat kasvavat, Soininvaara kertoo. Suomessa käy Soininvaaran mukaan niin, että jotkut paikkakunnat vain kuihtuvat. Jos katsoo lakkautettuja kuntia, jotka on yhdistetty isompaan, ei siellä ole mitään. Se on paljon enemmän, kuin tänne mahtuu, mutta toisaalta 90 prosenttia ei halua pääkaupunkiin
Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet on koottu ensi kertaa historiateokseksi ”Kansan osake”. Myös asunnon omistussuhde on erilainen. – Muualla maailmassa jokainen asunto on kiinteistö, joka omistetaan. –Tätä suomalaisen yhteiskunnan kivijalkaa ei vielä koskaan ole laitettu yksiin kansiin. Siksi koko satavuotiasta Suomen ja Kiinteistöliiton suurta 110 juhlavuotta on hyvä juhlistaa asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historian parissa, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Yhteiset tilat ja rakenteet omistetaan yhteisesti. Kirjan on julkaissut Suomen Kiinteistöliitto ry. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asuntoomistuksen keskittymistä. 14 H istoriateoksen ”Kansan osake. Asunto-osakeyhtiö on suomalainen ilmiö, ja asunto-osakeyhtiön malli on kansainvälisestikin poikkeuksellinen. Suomalaisen asunto-osakeyhtiön vaiheet” ovat kirjoittaneet Esko Nurmi, Laura Puro ja Martti Lujanen. Suomalaisen asunto-osakeyhtiö osakkeet antavat asukkaalle hallintaoikeuden,. Kodinomistusyhteiskunta syntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Asunto-osakeyhtiö teki suomalaisista kodinomistajia Asunto-osakeyhtiö on erityisesti suomalainen kodinomistamisen malli, joka helpotti asuntopulaa ja rahoituksen saamista rakentamiseen
Alueelle perustettiin samana vuonna myös Asunto-osuuskunta Käpylä, johon kuului 29 asuntoa. Helsingissä puhuttiin ”puulaakivilloista”. Käyttövesi noudettiin kaivosta, sillä vesijohdot yleistyivät ensin varakkaamman väestön asuintaloissa. 1880-luvulla alkoi ilmestyä asunto-osakeyhtiöitä, joissa asukkaat tulivat omistajiksi. – Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on hajauttanut omistusta eri yhteiskuntaluokkiin ja toiminut yhteiskuntaa vakauttavana tekijänä. 15 Kodinomistusyhteiskunta syntyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen Työläiset asuivat 1800ja 1900 -lukujen taitteessa usein yksitai kaksikerroksisissa puutaloissa. – Ensin asunnon tarvitsijat perustivat asunto-osakeyhtiöitä, ja työväkeä rohkaistiin perustamaan niitä. Suomessa asunto-osakeyhtiö on laajentanut asunto-omistamisen koskemaan kaikkia yhteiskuntaluokkia. Käpyyn kuului kaikkiaan 36 kaksikerroksista kahden perheen taloa. Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Käpylää 1920 -luvun lopussa. Varhaiset asunto-osakeyhtiöt olivat toinen toisensa tunteneiden asunnontarvitsijoiden yhteenliittymiä. Näkymä Pieni Roobertinkatu 4-6:n pihalta. Kaupunkikuvaan alkoi ilmestyä myös monikerroksisia taloja. Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa. Etualalla vuonna 1920 perustetun Asunto-osuuskunta Kävyn rakennuksia. Nämä ovat erinomainen syy juhlia”, Hiltunen toteaa. Ensimmäiset puiset työväenasuntoyhtiöt Taimi ja Alku rakennettiin Helsinkiin 1880-luvun lopulla, minkä jälkeen myös keskiluokka otti yhtiömuodon vähitellen omakseen. Asunnon tarvitsijat perustivat asuntoosakeyhtiöitä Teollistumisen ja kaupungistumisen myötä osakeyhtiöt vakiinnuttivat asemaansa yritysmuotona Euroopassa 1800 -luvun puolivälissä, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. He saivat peruspääoman, joilla rakensivat kohtuullisen kokoisia puutaloja. Eirasta rakennettiin 1910 -luvun alussa huvilamainen kaupunginosa, joka laajeni myös kuvan kallioille. Kuva: Signe Brander, Helsingin kaupunginmuseo Eiran Laivurinkadun ja Pietarinkadun risteyksen vastavalmistuneita taloja vuonna 1909. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo asunto-osakeyhtiöstä kansainvälisessä vertailussa kirjassa kirjoittanut ympäristöministeriön entinen ylijohtaja VTL Martti Lujanen vertaa. Pikku hiljaa alkoi syntyä myös kivitaloja, ja vauraampi väki huomasi, että osakeyhtiö on hyvä tapa tehdä kivitalo Helsinkiin, toimittaja Esko Nurmi kertoo. Asunto-osakeyhtiöt tuovat vakautta suomalaiseen yhteiskuntaan ja ovat todellista lähidemokratiaa.. Samalla se on tuonut demokraattisen päätöksenteon osaksi ihmisten arkea. Osakeyhtiöasetus kirjoitettiin lakiin vuonna 1864 Ensimmäiset osakeyhtiömuotoiset talot olivat vuokrakasarmeja 1800-luvun puolivälissä. Yhtiöitä oli synnytetty tutussa piirissä esimerkiksi ammattikunnittain tai työtovereiden kesken. Molemmat osuuskunnat ovat yhä toiminnassa
Alueen asemakaava on aikakauden tapaan vielä väljä ja monimuotoinen. Näitä yksiöitä rakennettiin paljon muun muassa Kallioon ja Vallilaan. Pääomapula vaivasi yhteiskuntaa, ja asuntorakentamisen rahoituskysymys vaati ratkaisua. Tässä mielessä omassa osakkeessa on ollut kyse todellisesta kansan osakkeesta. 1980-luvulta lähtien asuntotuotanto on vähitellen privatisoitunut, kun yhä suurempi osuus asunnoista on rakennettu vapaarahoitteisina. 1950-80 lukujen aikana Suomeen valmistui yhteensä 250 000 asuntoosakeyhtiö -muotoista arava-asuntoa. Asunto-osakeyhtiöt myös vuokra-asuntojen tuotannossa Muutto maalta kaupunkiin ja elintason nousu kiihdyttivät asuinrakentamisen 1960 70-luvuilla ennennäkemättömiin mittoihin. Tätä seurasi kotimainen suhdannekuoppa ja kansainvälinen, suuri lama. Asunnontarvitsijan oma säästäminen on ollut arvossaan. Asunto-osakeyhtiöitä käytettiin sodan jälkeen myös vuokra-asuntojen tuotannossa. Asunto-osakeyhtiöitä ajautui pakkohuutokauppoihin. Kuva: Eino Heinonen, Helsingin kaupunginmuseo Helsinkiin 1960-luvun alkupuolella noussutta Pihlajamäen lähiötä on usein pidetty ensimmäisenä aluerakennuskohteena. Kuva: Volker von Bonin, Helsingin kaupunginmuseo Kaupunkien ankaraa asuntopulaa ratkomaan perustettiin vuonna 1949 Aravaksi nimetty valtion virasto. Aravan maamerkiksi nimitetyt kahdeksankerroksiset asuintalot nousivat Helsingin Mannerheimintielle 1940ja 1950-lukujen taitteessa. Tähän kannusti avokätinen verohuojennuslaki, joka teki sijoitusasunnoista 10 vuodeksi täysin verovapaita. Aravalainojen avulla valtio ryhtyi pääomittamaan asutuskeskusten rakennustuotantoa, joka näin saatiin uudestaan käyntiin. Asunnostajan suojaksi luotiin vuonna 1972 niin kutsuttu RS-järjestelmä, joka turvasi osakkeenmerkitsijöitä asunto-osakeyhtiön perustamisja rakennusvaiheessa. Syntyi viihtyisiä ja hyvin suunniteltuja kokonaisuuksia kuten Espoon Tapiola ja Helsingin Herttoniemi. Asunto-osakeyhtiöiden valta-asema vakiintui Suomessa toisen maailmansodan jälkeen, ja samalla syntyi kaupungeissa nykyisenkaltainen kodinomistusyhteiskunta. 1930-luvun loppupuolen noususuhdanteessa ahkera asunto-osakeyhtiöiden perustaminen oli lähes pelkästään grynderivetoista. Alussa Aravan hyöty koitui varakkaille, mutta 1960-70 -luvuilla myös pienija keskituloiset pääsivät siihen kiinni, tutkija VTM Laura Puro kertoo. Vuosina 1950-1990 kaupunkiväestön kodinomistusluvut nousivat 30 prosentista lähelle 70 prosenttia. Alkupääoman kasaamistapana asuntoosakeyhtiömuoto osoitti voimansa. Yleensä pääomista on ollut niukkuutta tai pulaa. 16 Arava perustettiin ratkomaan asuntopulaa Asunto-osakeyhtiörakentaminen lähti varsinaiseen nousuun 1900-luvun alkuvuosina.1920 -luvun puolivälin jälkeen kiivaan rakennuskauden aikana lisääntyivät ammattimaisten perustajaurakoitsijoiden eli grynderien käynnistämät hankkeet. Se oli tarpeellista sillä. Asunto-osakeyhtiömuotoa käytettiin 1930-luvulla kasvavassa määrin sijoittajille myytävien vuokra-asuntojen tuottamiseen. Vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. – Sodan jälkeisenä aikana hävisi runsas 30 000 asuntoa. Asuntoja syntyi aluerakentamisen tuloksena etenkin uusiin lähiöihin ja niissä sijaitseviin asunto-osakeyhtiötaloihin
Kun vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaissa oli 27 pykälää, vuoden 2010 laissa on yli 300 pykälää. Uudistuotannon supistuessa 1970-luvun lopulla voitiin yhä enemmän kiinnittää huomiota kiinteistöjen ylläpitoon ja peruskorjauksiin. Kalevaan nousi 1950-luvulla useampia Lex Raatikaisen nojalla rakennettuja asunto-osakeyhtiöitä samoin kuin Tampereen kaupungin puolikunnallista asuntotuotantoa. Osittain juuri peruskorjausten helpottamiseksi asuntoosakeyhtiölakia uudistettiin 1990-luvun alussa. 17 Ilmakuva Tampereen Kalevan kaupunginosasta, joka on varhaisimpia avoimen korttelirakenteen mukaan rakennettuja asuinalueita Suomessa. Alue oli ensimmäinen, jossa noudatettiin Helsingin kaupungin hitas-sääntöjä. Asunto-osakeyhtiö joustava ja kestävä Asunto-osakeyhtiölaki syntyi vuonna 1926. Siihen asti oli tultu toimeen yleisen osakeyhtiölain säännöksillä. Laki antoi asunto-osakeyhtiölle entistä selkeämmän muodon ja vahvisti luottamusta järjestelmään. Uudessa laissa on pyritty entistä tarkemmin määrittelemään osakkaan ja taloyhtiön vastuiden rajoja korjausja muutostöitä tehtäessä, jolloin myös riitojen ratkaisu on helpompaa. Kuva: Hannu Vallas, Helsingin kaupunginmuseo. Se on soveltunut myös yhteiskunnan tukemiin asuntotuotannon muotoihin. Tietyt osakkeet oikeuttivat tietyn huoneiston hallintaan. Suomalainen asunto-osakeyhtiö -malli on joustavana kestävä. Vuonna 2010 asunto-osakeyhtiölaki irrotettiin kokonaan osakeyhtiölaista. 1950-luvun ja 1960-luvun alun lähiöt rakennettiin yleensä metsälähiöideologian mukaisesti irralleen olemassa olevasta kaupunkirakenteesta. Kuva: Heikki Havas, Helsingin kaupunginmuseo Helsingin Katajanokan kärjen rakentaminen aloitettiin 1970-luvun lopulla. Asunto-osakeyhtiölaissa määriteltiin muun muassa, mihin tarkoituksiin osakkailta kerättävää yhtiövastiketta sai käyttää. Merkittävää asunto-osakeyhtiöissä on osakkaiden yhtiökumppanuus, joka tuottaa yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemistä. Teksti: Jouni Suolanen Peltojen takaa nousevat näkyviin helsinkiläisen Maunulan lähiön talot Koivikkotiellä. Kuva: Matti Selänne, Vapriikin kuva-arkisto uudisrakentamisessa oli esiintynyt harhaanjohtamista ja huijaustakin. Korjausrakentamisen tarve on kasvanut etenkin 1990-luvulta lähtien, kun asunto-osakeyhtiökanta on tullut peruskorjausikään. Helsingissä yhtiömalli on taipunut myös asuntojen hintaja laatutason sääntelyyn, eli hitasiin, ilman uutta lainsäädäntöä. 1920 -luvulla Helsingissä ja Tampereella käynnistynyt puolikunnallinen asuntorakentaminen oli sekin asunto-osakeyhtiömuotoista. Asunto-osakeyhtiö onkin Suomen laajin lähidemokratian muoto, jonka avulla nurkat pidetään kunnossa yhteisin päätöksin
S uomen pientalot rakennetaan perinteisesti suurimmaksi osaksi puusta. 18 Urbaanin puurakentamisen perustuttava teollisiin konsepteihin Puurakentaminen kasvaa kerrostaloissa ja kunnallisissa kiinteistöissä, mutta betonilla on yhä valta-asema. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun on haluttu tavoitella terveellistä ja viihtyisää sisäilmastoa, luettelee rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitokselta. Kerrostaloista kuitenkin yhä 95 prosenttia rakennetaan betonista. Puurakentamiseen panostetaan eri tahoilla aina hallitusohjelmaa myöten. Karjalainen veti edellisen hallituksen puurakentamisen. Suunnitteilla on yli 5 000 asuntoa. – Kaikkiaan uusia asuinpuukerrostalokohteita on nyt vireillä noin 6 000 asunnon verran eri puolille Suomea. Puisia monikerroksisia työpaikkarakennuksia on rakennettu kolme. Omakotija rivitalorakentamisessa puu on ollut aina hallitseva materiaali. Vuonna 2016 on aloitettu noin 600 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen, ja tänä vuonna varmistuneita aloituksia on noin 500. Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä noin kymmeneen kuntaan. Puu kasvattaa osuuttaan Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 52 kappaletta eli yhteensä 1 233 asuntoa
Teksti: Jouni Suolanen ohjelmaa. Suomalaisen puurakentamisen brändiksi on haluttu nostaa korkeatasoisen arkkitehtuurin ja designin yhdistäminen ympäristötietoiseen, energiatehokkaaseen ja talotekniikaltaan älykkääseen rakentamiseen. Puurakentamiselle mahdollisuuksia Suomi on ollut jäljessä muuta Länsi-Eurooppaa puurakentamisessa. Myös puurakentamisen hinta on ollut betonirakentamista korkeampi. Kehitystyö on keskittynyt erityisesti puukerrostalojen rakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Teollisten konseptien myötä puuratkaisuihin perustuvasta kerrosrakentamisesta saadaan Raunemaan mukaan hinnaltaan ja toteutusajaltaan aidosti kilpailukykyinen ja kohtuuhintainen vaihtoehto kaupunkirakentamiseen. Kuvassa myös kohteen rakentaneen Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela. Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 2011 niin, että puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5 – 8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuinja työpaikkarakennuksissa. Wood City sisältää asuinrakennusten lisäksi toimistoja hotellitiloja – Löytääkseen lopullisen jalansijansa Suomessa urbaani puurakentaminen tarvitsee toistoja, ja rakentamisen on perustuttava teollisiin konsepteihin. Isojen, betonirakentamiseen tottuneiden rakennusliikkeiden asenne puurakentamiseen on ollut jähmeä. Ohjelma sopii Karjalaisen mukaan hyvin ministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) johtamaan ympäristöministeriöön, koska siellä tehdään maamme rakentamispäätökset. Heinolla on kova kokemus puualasta. Uusi puurakentamisen ohjelma käynnistettiin ympäristöministeriöön ajalle 1.8.2016 – 31.12.2018. Suomalaista puurakentamista on kehitetty Karjalaisen mukaan voimakkaasti 1990-luvun alusta lähtien tiiviissä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kohteiksi on haluttu yksittäisiä rakennuksia suurempia kokonaisuuksia, joissa puuta on käytetty luontevalla ja kilpailukykyisellä tavalla. Puurakentamisohjelman tarkoituksena oli muun muassa pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä puun käyttöä rakentamisessa. Wood Cityn asuinkerrostalot toteutetaan Stora Enson massiivipuisella tilaelementtitekniikalla, jossa tilaelementit varustellaan valmiiksi talotekniikkaa ja sisäverhoilua myöten tehtaalla, kuivissa sisätiloissa ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Asuintalojen rakennuttajana toimii Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto ATT. Puurakentamista on hidastanut myös kokemuksen, osaamisen ja tiedon puute. Kohde on voittanut NBO:n pohjoismaisen asuntokilpailun. Vantaan Kivistön asuntomessuille vuonna 2015 valmistui Euroopan suurin puukerrostalo Puu-Mera. Ohjelma edistää puurakentamista Työja elinkeinoministeriö TEM vei läpi Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) ohessa vuosina 2012 – 2015. vat, kahdeksaan kerrokseen yltävät puurakennukset Euroopassa. Hänen mukaansa puurakentamisen vauhti on kova. Pääkaupunkiseudulla puukerrostaloja rakentuu ainakin Helsingin Kuninkaantammeen ja Honkasuolle sekä Espoon Tapiolaan ja Leppävaaraan. Puurakentamisen lisäämisellä voidaan kasvattaa osaltaan myös puutuotteiden kysyntää ja vientimahdollisuuksia ja saada tällä aikaan lähes 6 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Hän on ollut edistämässä puurakentamista Woodfocuksessa, Metsäteollisuus ry:ssä, Puuinfossa, Joensuun tiedepuistossa, Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja viimeksi omassa yrityksessään Heinopuussa. Pukinmäen Eskolantien neljä puukerrostaloa Puukerrostalot ovat 5–7-kerroksia ja niissä on yhteensä 93 asumisoikeusja vuokra-asuntoa. Lisäksi puun käyttömahdollisuuksia laajennettiin myös betonisten lähiökerrostalojen korjaamiseen ja lisäkerrosten rakentamiseen. Kahdeksankerroksisiin asuintaloihin valmistuu yhteensä 98 ARA -rahoitteista vuokra-asuntoa. 19 Vantaan Kivistön asuntomessualueelle vuonna 2015 valmistunut puukerrostalo PuuMera on Euroopan suurin. Jätkäsaareen Wood City puukortteli Stora Enso ja SRV rakentavat Helsingin Jätkäsaareen nousevan Wood City -puukaupunkikorttelin, jonka asuintalot ovat valmistuessaan Suomen korkeimmat puukerrostalot. Ohjelmien nimissä on etsitty uusia puurakentamisen kohteita yhteistyössä maamme merkittävimpien rakennuttajien, rakennusliikkeiden sekä kasvukeskusten kuntapäättäjien ja kaavoitustahojen kanssa. Wood Cityssä yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla sekä näyttävä nykyarkkitehtuuri että modernit puupohjaiset kerrosrakentamisen ratkaisut, SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo. Valtiovalta haluaa edistää puurakentamista myös aluetalouden ja työllisyysnäkökohtien kannalta. Ympäristöministeriöön on palkattu puurakentamista edistämään ohjelmapäälliköksi maatalousja metsätieteiden kandidaatti, metsänhoitaja Petri Heino. Asuintalot ovat ensimmäiset massiivipuisella tilaelementtitekniikalla toteutetta. Seuraavan kahden vuoden aikana Suomessa rakennetaan kaksi kertaa niin paljon puukerrostaloja kuin viimeisten 20 vuoden aikana yhteensä. Kohde sai kiitosta muun muassa rohkeasta värinkäytöstä ja ilmeikkäistä julkisivuistaan. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat Karjalaisen mukaan kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, pihaja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosja täydennysrakentamisessa. Puurakentamista puoltaa muun muassa ilmastoystävällisyys, kotimaisten raaka-aineiden käyttö sekä asukkaiden tyytyväisyys. Kyselyissä vastaajat ovat kertoneet pitävänsä puukerrostaloista, jotka tuovat vaihtelua betonivaltaiseen kaupunkiympäristöön. Jyväskylään rakennettu kahdeksankerroksinen puukerrostalo Puukuokka palkittiin vuoden 2015 arkkitehtuurin Finlandiapalkinnolla
Muualla Suomessa ne jätehuoltotoimijasta riippuen voi laittaa myös kuivajätteeseen. 20 Jo 96 prosenttia pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotien jätteistä pystytään hyödyntämään kierrättämällä jätteet materiaalina tai tuottamalla niistä energiaa. Vuonna 2015 bioja puutarhajätettä syntyi 26 prosenttia eli 82 kiloa per henkilö. Vanhoista vaatteista ja kankaista voi tehdä siivousrättejä tai matonkuteita. Käyttökelpoiset vaatteet viedään esimerkiksi kirpputoreille tai vaatekeräykseen. Hyödyntämisasteella tarkoitetaan yhteenlaskettua kierrätysja energiahyödyntämisastetta. Tekstiilijätteen kierrätysmahdollisuuksia kartoittavia hankkeita on paraikaa käynnissä. – Materiaalihyödyntämistä eli kierrättämistä voidaan sen sijaan vielä lisätä, mikäli esimerkiksi ihmisten lajitteluinto paranee, ja uusia kierrätystekniikoita kehitetään. Käyttökelvottomat ja kierrätykseen kelpaamattomat tekstiilit on kerätty pääkaupunkiseudulla sekajätteisiin jo pitkään. Puutarhajätettä erilliskerättiin kolme prosenttia eli noin 9,5 kiloa. Pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnetään jo 96 prosenttia Puolet kotitalousjätteestä biojätettä ja paperia E U:n tavoite kierrätykselle on 50 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Arvioiden mukaan noin 48 prosenttia pääkaupunkiseudun kotitalousjätteistä hyödynnettiin materiaalina eli kierrätettiin vuonna 2015. Jätettä 315 kiloa asukasta kohden Asukasmäärään suhteutettuna pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalousjätteen määrä on pysynyt melko vakiona vuodesta 2004 lähtien. – Pääkaupunkiseudulla kotien sekajäte, johon käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat, ei mene kaatopaikalle. Vantaan jätevoimala hyödyntää vuodessa 320 000 tonnia kierrätykseen kelpaamatonta jätettä. Kierrättämällä vaatteita tekstiilijätteen määrä myös vähenee. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksien jätteestä vajaa 50 prosenttia hyödynnetään materiaalina ja jäljelle jäävä sekajäte energiana. Pääkaupunkiseudulla lajitteluohjeet eivät ole muuttuneet kaatopaikkakiellon vuoksi. Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalouksissa syntyi jätettä vuonna 2015 noin 366 000 tonnia eli 315 kiloa asukasta kohti. Metsänrannan mukaan täyteen sadan prosentin hyödyntämisasteeseen tuskin ylletään, mutta melko lähelle voidaan päästä. Kotitalouksien tuottamasta jätteestä valtaosa on biojätettä ja paperia. Taustalla on vuonna 2016 voimaan astunut valtioneuvoston asetus, joka rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kuten tekstiilien ja muovien sijoittamista kaatopaikalle, kiertotalousasiantuntiJätteet voi lajitella siististi myös kotioloissa. Sekajätettä syntyi 47 prosenttia 148 kiloa henkilöä. Biojätteen erilliskeräykseen päätyi kuusi prosenttia eli noin 19 kiloa per henkilö. – On mahdollista, että hyödyntämisprosentti vielä hieman nousee, sillä vuoden 2016 alusta lähtien kaatopaikalle on kotitalouksista päätynyt ainoastaan Sortti-asemille toimitettuja palamattomia jätejakeita, kuten keraamisia kalusteita. Käyttökelpoiset osat kuten vetoketjut, printit tai napit voi hyödyntää tai tarjota niitä tuunaajille. Jätteiden hyödyntäminen energiatuotannossa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisää energiaomavaraisuutta. Kuva: HSY / Suvi-Tuuli Kankaanpää ja Nea Metsänranta Helsingin seudun ympäristöpalveluista eli HSY:stä sanoo. Jätteiden hyödyntämisastetta ovat nostaneet alueen kattavat jätteiden lajittelumahdollisuudet sekä jätevoimalan käynnistyminen vuonna 2014. Jätteiden käsittely on kuitenkin kehittynyt. Pääkaupunkiseudulla kierrätyskelvottomat tekstiilit kuuluvat siis kiinteistöissä sekajäteastioihin. – Jätevoimalan myötä jätteen kokonaishyötykäyttöaste on noussut merkittävästi. Hyväkuntoiset vaatteet kierrätykseen Hyväkuntoisia vaatteita ei tulisi laittaa jätteisiin. Sekajätteeseen päätyy muun muassa jonkun verran biojätettä, likaisia pakkauksia ja vaippoja ja siteitä.. Sekajäte viedään Vantaan jätevoimalaan. Jätteeksi tulisi laittaa vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit