Kaavasääntely nostaa rakentamisen hinnan taivaisiin. Kumpi edullisempi: Pörssisähkö vai kiinteä sopimus. 2/26 10,90€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö Korttelipiha Korttelipiha yhdistää yhdistää toimintoja ja toimintoja ja säästää rahaa säästää rahaa Korkeat vastikekertoimet haittaavat liiketilojen vuokraamista Miten valita hyvä isännöitsijä
Kotimainen Air Termico säästää energiaa ja lisää asumismukavuutta Talvella esilämmitetty ilma Lämmöntalteenotto Energiansäästö Riittävä korvausilma Valmistettu Suomessa www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 Kotimainen Air Termico hyödyntää ikkunoiden hukkalämmön ja parantaa sisäilman laatua Helppo asennus ilman jyrsintätyöstöjä
Paranta ilmanvaihtoa & vaimentaa ääniä ® ® Kotimainen Air Termico säästää energiaa ja lisää asumismukavuutta Talvella esilämmitetty ilma Lämmöntalteenotto Energiansäästö Riittävä korvausilma Valmistettu Suomessa www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 Kotimainen Air Termico hyödyntää ikkunoiden hukkalämmön ja parantaa sisäilman laatua Helppo asennus ilman jyrsintätyöstöjä
42 Korttelipiha luo viihtyisyyttä, tuo turvallisuutta ja lisää yhteisöllisyyttä. Rakennussuunnittelulla ja toteutuksella voidaan vaikuttaa enää vain vähäisessä määrin kustannuksiin, painottaa Raklin yhdyskunta & infra -johtaja Kimmo Kurunmäki. 28 Kumpi on halvempi: pörssisähkö vai kiinteähintainen sopimus. 60 Kuivasäilytyksellä voi vähentää merkittävästi kiinteistön ylläpitokuluja. 18 Parvekelasituksen kustannuksiin osallistuvat kaikki osakkaat riippumatta siitä, onko heidän huoneistossaan parveke vai ei. 38 Vesikalusteet kannattaa uusi märkätilojen saneerauksen tai linjasaneerauksen yhteydessä. Vihreä siirtymä ruokkii infrarakentamista Vihreä siirtymä vauhdittaa energiasektorin rakenteellista muutosta, mutta kasvattaa myös kaivosja teollisuusinvestointeja sekä investointeja sähkön kantaverkkoon ja tietoliikenneinfrastruktuuriin. Helpotusta liiketilojen vastikekertoimen muuttamiseen. Kiinteistöliiton kyselyssä 65 prosenttia vastaajista kertoi, ettei taloyhtiössä ole lainkaan koneellista viilennysratkaisua. – Taloyhtiöiden ja liikekiinteistöjen osa on perinteisesti ollut selviytyminen hintapiikeistä ja korjausveloista. Ilmalämpöpumput ovat yleisempiä rivikuin kerrostaloissa. Kaavamääräykset tekevät rakentamisesta kallista Tarkat, osin tiukatkin kaavamääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia jopa yli 30 prosenttia. – Kun rakennettavan tuotteen ominaisuudet määritellään kaavan yksityiskohdissa, tullaan määritellyksi kohteen kustannustaso. Isännöitsijä voi joutua tekemään huoli-ilmoituksen Isännöitsijän työ on paikoittain hyvin hektistä ja epämiellyttäviäkin tilanteita joutuu silloin tällöin kohtaamaan. Kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) esittää asunto-osakeyhtiölakiin muutosta. Kiinteistönomistajille on auennut mahdollisuus jopa tienata energiainvestoinneilla, kirjoittaa Lemkemin asiakkuusja viestintäjohtaja Jouni Lautiainen. Energiamurros korvaa asuntorakentamisen notkahduksessa menetettyä. Kemianteollisuus ry selvitti jäsenkyselyssään, miten tämän talven korkeat sähkön hinnat ovat vaikuttaneet yritysten toimintaan ja miten sähkömarkkinoita tulisi yritysten mielestä kehittää. Suurin osa taloyhtiöistä liian kuumia kesäisin Koneelliset viilennysratkaisut eivät ole arkipäivää suurimmassa osassa taloyhtiöitä. 4 Kemianteollisuus: Suomen sähkönkulutus voi lähes kaksinkertaistua Yli kolme neljästä yritysjohtajasta katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa turvaamaan sähkön saatavuutta ja teollisia investointeja. Sähkön kysyntä Suomessa kasvaa nopeasti vihreän siirtymän myötä, ja kulutus voi lähes kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä. 68 Entinen Postipankin toimistorakennus Helsingin Lassilassa sai uuden elämän, kun sen toimistot purettiin ja rakennus muutettiin asuinkäyttöön. Se on luonut positiivista virettä infrarakentamiseen, osoittavat INFRA ry:n aluesuhdannekatsaukset. 22 Kotitalouksien kannattaa käyttää oma aurinkosähkönsä itse. – Joskus asukkaasta on syytä tehdä huoli-ilmoitus, oli kyseessä sitten iäkäs tai nuorempi henkilö, toteaa Lopen Talo & Tili Oy:ssä hallinnollisena isännöitsijänä työskentelevä Päivi Lindell. Jos taloyhtiössä on jokin koneellinen viilennystapa, se on tyypillisesti asuntokohtainen ilmalämpöpumppu. 46 Sekajäte on kallein jätejae taloyhtiöille, mutta taloyhtiöt voivat pudottaa jätehuoltokustannuksiaan panostamalla lajitteluun. Niitä on kyselyyn vastanneiden taloyhtiöistä noin joka kolmannessa vähintään yhdessä asunnossa. Infrainvestoinnit jatkavat kahden prosentin kasvukäyrällä vuonna 2026 toimintaympäristön epävarmuuksista huolimatta. Asetelma on kuitenkin muuttumassa. 24 Energiamarkkinoiden voimakas hintavaihtelu, kiristyvä sääntely ja huoltovarmuuden korostuminen ohjaavat teollisuuden ja energiayhtiöiden investointeja. – Tärkeää olisi saada pian muutos asunto-osakeyhtiölakiin siitä, että muutokset vastikkeiden kertoimista voitaisiin tehdä yksituumaisuuden sijaan esimerkiksi kahden kolmasosan enemmistöllä, Heinonen sanoo. 64 Rakennusvalvonnan toiminta ihmetyttää Espoossa. 52 Selkeä tahtotila halutuista asioista, laaja tarjouskierros ja tarkka tarjousten vertailu ovat keinoja, joiden avulla taloyhtiö voi saada haluamansa isännöintipalvelut. Energiainvestointi avaa ansaitsemismahdollisuuden Energian hinnan heilahdukset tuntuvat välittömästi koko kansantaloudessa ja lopulta turvallisuuspolitiikassa asti. A jankohtaista S isältö 2/2026 Sivu 56 Sivu 6 Sivu 76 Sivu 34 14 Voisiko Suomessa rakentaa kerrostaloja, joiden jokaisella seinällä on asuntojen levyiset parvekkeet. Liiketilojen vastikekerroimen muuttaminen on hankalaa yksimielisyysvaatimuksen vuoksi. – Väestön vanhetessa huoli-ilmoitusten tarve saattaa lisääntyä varsinkin, kun vanhuksia pyritään pitämään kotonaan mahdollisimman pitkään, hän jatkaa
Kiinteistön ylläpito on kuin pitkän matkan maraton. Kuva: Pexels Helsinkiläinen kauppakeskus Kaari uudisti lämmityksensä järjestelmään, joka hyödyntää maalämpöä ja myymälöiden hukkalämpöä. Louhintahiekan erityisosaamista ovat teknisesti vaativat rakennusprojektit etenkin datakeskushankkeissa, suurissa teollisuuskohteissa, uusiutuvan energian hankkeissa sekä kaupunkiympäristöjen katuja kunnallistekniikan parissa. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Suuri ongelma asiassa on tiukka rakennusten käytön rajaaminen, esimerkiksi kiinteistö jonka käyttötarkoitukseksi on rajattu julkinen lähipalvelutila. Projekti toteutettiin rakennusautomaatiojärjestelmän uusimisen jatkohankkeena ja toi heti merkittävät säästöt. Energiakierrätysjärjestelmä pudotti kulutuksen kolmannekseen RALA-laatupalkinto ensimmäistä kertaa infrarakentajalle Historian ensimmäisen infrayritykselle myönnetyn RALA-laatupalkinnon sai maaliskuun puolivälissä Louhintahiekka Oy. Näiden materiaalien korkea hinta ja rajallinen saatavuus jarruttavat vedyn tuotannon laajentamista ja nostavat sen kustannuksia. Korjausvelka, eli lykkääntyneet kunnossapitotyöt, heikentävät kiinteistöjen arvoa ja asumisen laatua. Kiinteistön omistavan Kevan tavoitteena on ollut pienentää merkittävästi 46 000 neliöisen kauppakeskuksen energiankulutusta. Kotitaloudet ja taloyhtiöt käyttävät korjauksiin noin 6-7 miljardia euroa vuosittain, mistä omistusasujien osuus on noin 4-5 miljardia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito, kuten säännölliset kuntotarkastukset, on avainasemassa korjausvelan hallinnassa. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-ke klo 9.00-11.30 puh. Suurin korjaustarve kohdistuu 1980-luvun rakennuksiin sekä julkisiin kiinteistöihin, kuten kouluihin ja päiväkoteihin. 5 4 P ääkirjoitus Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 6 numeroa vuonna 2025 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Ja ellei tämä ole mahdollista taloudellisten tai jonkun muun syyn vuoksi, myytävä kiinteistö paremmille isännille ja isännöitsijöille. Puolijohteet mahdollistavat vihreän vedyn tuotannon Vihreän vedyn sähkökatalyyttinen tuotanto on keskeinen tavoite uusiutuvan energian hyödyntämisessä ja varastoinnissa. Helsingin on siis kokonaisuudessaan ratkaistava kiinteistöpolitiikka uudelleen. Koko Suomen kiinteistöjen ja rakennuskannan korjausvelka on myös hälyttävässä kasvussa, ylittäen jopa 100 miljardia euroa viime vuonna. Korjausvelkaa syntyy, kun huoltoja korjaustoimia viivästytetään säästösyistä tai tiedon puutteen vuoksi. Kunnostusja remontointityö ei lopu lähestulkoon koskaan, varsinkaan vanhemmissa ja merkittävissä rakennuksissa, eritoten jos ne sijaitsevat kaupungin paraatipaikoilla. Suurin ongelma on kaupungin rakennusten käyttöön liittyvät tiukat rajoitukset. Lähes koko ajan on tehtävä jotain, välillä isompia urakoita ja välillä pienempiä. Selvää nimittäin on, ettei kukaan, ainakaan yksityinen toimija ole kiinnostunut hyödyntämään kiinteistöä, jota voi käyttää vain julkisena asiakaspalvelutilana. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Kiinteistöjen korjausvelka jo yli miljardin H elsingin eli pääkaupunkimme kiinteistöjen korjausvelka on eräiden arvioiden mukaan jo 1,3 miljardia euroa. Tämä johtaa rakennusten teknisen arvon laskuun alle 75 %:n tasolle, mikä katsotaan korjausvelan kynnysarvoksi. Ympäristön kannalta rakennuksen korjaaminen on lähes aina parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uuden rakentaminen. Kaupunki omistaa yhteensä noin 2 000 rakennusta, joiden yhteenlaskettu korjausvelka on noin 1,3 miljardia euroa. Kodin sähkönkäyttötottumukset määrittävät, kannattaako valita pörssisähkö vai kiinteähintainen sopimus. Tällä hetkellä tehokkaimmat katalyytit perustuvat kuitenkin jalometalleihin, erityisesti platinaan. Päätökset myytävistä kiinteistöstä on tehtävä nopeasti, jolloin rakennukset eivät pääse huonoon kuntoon. Siksi uusien, edullisempien mutta edelleen tehokkaiden katalyyttimateriaalien kehittäminen on ratkaisevan tärkeää kustannustehokkaan ja laajamittaisen vedyntuotannon saavuttamisessa.. Käyttötarkoitusta ei myöskään pidä rajata kovin tiukasti. Helsingin ja helsinkiläisten etu on, että rakennukset ylipäätään ovat käytössä ja että omistajat pitävät niistä hyvää huolta. Palkinnon ideana on nostaa pelkän teknisen laatuajattelun sijaan esiin hyvää yrityskulttuuria ja johtamista, joilla on suuri merkitys rakentamisen kokonaislaadun synnyttämisessä. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 83 €/v Määräaikainen 91 €/v (6 nroa) Digilehti: Kestotilaus 66 €/v Määräaikainen 72 €/v Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Myös tämän syyn vuoksi Helsingin on pidettävä kiinteistöomaisuudestaan parempaa huolta. Suuri korjausvelka tuo esille sen, että Helsinki on ilmeisesti päästänyt omistamansa kiinteistöt huonolle tolalle
Kuvassa Skanska CDF:n kehittämän monikäyttäjätalo Firdon rakennustyömaa Helsingin KeskiPasilassa viime vuonna. Sääntö-Suomen käsite tunnetaan myös rakennusalalla. Erityisesti kaavamääräykset voivat olla hyAsuntorakentamisessa kustannukset määräytyvät pitkälti hankekoon, perustusolosuhteiden, pysäköintiratkaisun, talojen massoittelun ja asuntojakauman kautta, joita säädellään kaavoituksella. 6 S uomalaiset usein kritisoivat EU:ta liiallisesta sääntelystä, suoranaisesta sääntöviidakosta. Sääntö-Suomi onkin monista yhteyksistä tuttu käsite. Mutta myös Suomi on lukuisien erilaisten sääntöjen maa ja me suomalaiset olemme varmasti yksi maailman uskollisimmista maista myös noudattamaan niitä. Kuva: Juho Kuva/Skanska
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n ja Kiinteistöliiton vuonna 2021 tekemä selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista osoittaa, että määräysten kokonaisuudella on merkittävä kustannusvaikutus rakentamiskustannuksiin, ja näin ollen myös asumisen hintaan. Teksti: Eero Wihuri Kallis sääntely Kallis sääntely Rakentamisen hinta nousee taivaisiin sadoilla kaavamääräyksillä. Tämä vaikuttaa suoraan uusien asuntojen hintaan. 7 vinkin yksityiskohtaisia, suorastaan ylisääteleviä. Asuntorakentamisessa kustannukset Tarkat, osin tiukatkin kaavamääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia jopa yli 30 prosenttia. Rakennusalan nyrkkisäännön mukaan kaava määrittää peräti 80 prosenttia rakentamisen kustannuksista
Hänen mukaansa kaavamääräysten yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä vaikutus siihen voidaanko hankkeita käynnistää tai rahoittaa, tai siihen kenellä on taloudelliset edellytykset ostaa tai vuokrata valmistuvia asuntoja. Joustava kaavoitus Miten asemakaavoitusta pitäisi muuttaa. Kimmo Kurunmäen mielestä kaavoitusta voisi yksinkertaistaa, ja koko kaavoituksen ajatusmaailmaa pitäisi muuttaa. – Jos halutaan aidosti hillitä asumisen kohoavia kustannuksia, niin kustannustietoisuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää siinä vaiheessa prosessia, jossa kustannuksiin voidaan eniten vaikuttaa. Nyt kuitenkin kaavoihin tulee enemmän ja enemmän tarkkoja määräyksiä, jotka lukitsevat rakennuskustannukset. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta, ilmastoviisautta ja hyvinvointia. Nyt olennaiset ja ohjausta kaipaavat seikat hautautuvat ylisääntelyyn. 260 määräystä Kimmo Kurunmäki kirjoitti tammikuussa yhdessä rakennusyhtiö YIT:n kaupunkikehityksestä vastaavan johtaja Juha Kostiaisen kanssa mielipidekirjoituksen Kauppalehteen. – Sääntelystä on tullut itseään ruokkiva asia. Tämä korostuu etenkin tilanteissa, joissa haetaan kestäviä ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Suomessa on kolmiportainen kaavoitusjärjestelmä, joka koostuu maakuntakaavasta, yleiskaavasta ja asemakaavasta. Siinä he nostivat esille Helsingin Hernesaaren uuden asemakaavan. On vaikea ymmärtää, miksi kaavalla pitää ohjata rakentamista niin yksityiskohtaisesti, Kurunmäki sanoo. Kun rakennettavan tuotteen ominaisuudet määritellään kaavan yksityiskohdissa, tullaan määritellyksi kohteen kustannustaso. – Sitä, kaipaavatko asukkaat näitä ratkaisuja, kaava ei kerro. 8 määräytyvät pitkälti hankekoon, perustusolosuhteiden, pysäköintiratkaisun, talojen massoittelun ja asuntojakauman kautta, joita säädellään kaavoituksella. Rakennussuunnittelulla ja toteutuksella voidaan vaikuttaa enää vain vähäisessä määrin kustannuksiin, painottaa Raklin yhdyskunta & infra -johtaja Kimmo Kurunmäki. Erityisesti kasvavissa kaupungeissa, joissa tapahtuu tiivistävää rakentamista, yksityiskohtaiset määräykset nousevat korostetusti esille, Kurunmäki sanoo. Hänen mukaansa rakennusten massoitteluvaatimukset, jätteen imukeräys, yhteistilojen vaatiminen yksittäisiin rakennuksiin korttelitilojen sijaan, pysäköinti ja muut määräykset voivat nostaa kustannuksia yli 30 prosenttia. Kurunmäen mukaan viherkerroin on positiivinen sääntelyn tapa, kunhan sen ideasta pidetään kiinni. Hänen mukaansa kaavoituksessa pitäisi arvottaa, mitkä määräykset ovat keskeisiä, kiinnipidettäviä asioita. – Kaavoissa tulisi esittää vain välttämättömät määräykset ja varmistaa, että itse rakennushankkeen suunnittelijalla on riittävästi vapausasteita esimerkiksi massoittelun ja huoneistojakauman suhteen. Se on asemakaavoituksessa käytetty työkalu, joka mittaa tontin kasvillisuusja hulevesiratkaisujen tehokkuutta suhteessa tontin pinta-alaan. – Olemme saaneet kuntapäättäjiltä viestiä, jonka mukaan hyväksymisvaiheessa ei tuoda tiedoksi kaavamääräysten vaikutuksia kustannuksiin, Kurunmäki toteaa. Asemakaava voi olla hyvinkin yksityiskohtainen, toki tässä on paikkakuntakohtaisia eroja. – Kertoimen käyttö kaavassa antaa toteuttajalle mahdollisuuden ratkaista sen toteutuminen parhaalla tavalla. Näiden kaavojen lisäksi kaupungit ja kunnat säätelevät rakentamista omilla rakennusjärjestyksillään. Yksi esimerkki on myös viherkerroin. – Hernesaaren kaava on äärimmäinen esimerkki, mutta se kuvaa, miten tarkasti kaavoissa voidaan säädellä rakentamista. Eli idea on hyvä, mutta totta – Kun rakennettavan tuotteen ominaisuudet määritellään kaavan yksityiskohdissa, tullaan määritellyksi kohteen kustannustaso, sanoo Raklin yhdyskunta & infra -johtaja Kimmo Kurunmäki. Kaavassa on yli 260 kaavamääräystä ja selostuksella on mittaa 300 sivua. Ongelmana on, että hanketoimijoilla on näistä tietoa ja varmasti myös kaavoittajilla, mutta päätöksentekijöille saakka tieto ei tänä päivänä kulje. Rakennusala on puhunut pidemmän aikaan joustavan kaavan puolesta. – Kustannusten muodostumisessa asemakaavoitusvaihe on kriittinen. Yksittäinen kaavamääräys ei välttämättä suuremmin nosta kustannuksia, mutta lukuisat määräykset yhdessä nostavat. – Asemakaavojen pitäisi olla nykyistä enemmän periaatteellisia. Kuva: Rakli. Kulttuurimme on muotoutunut sellaiseksi, että se kasvattaa sääntelyn määrää
Hän toivoo myös kaavoituksen huomioivan nykyistä paremmin rakennusten elinkaaren. Eli rakentaja saisi itse ratkaista parhaaksi katsotulla tavalla, miten juuri kyseisellä tontilla viherkerrointavoite saavutetaan parhaiten. – Olisi hyvä, jos kaava sallisi rakennuksen tunnistetut käyttömahdollisuudet. Kurunmäki korostaa, että kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei kunta omilla toimillaan nosta kustannuksia ja heikennä kunnalle elintärkeitä investointimahdollisuuksia. – Siksi kunnalliseen päätöksentekoon olisi tuotava mahdollisuus arvioida asumisen laatua ja kustannuksia myös asukkaan kannalta. Kuvituskuva: Pexels. Viime vuonna voimaan tullut rakentamislaki helpottaa rakennusten muuttamista uuteen käyttöön kaavasta poiketen. Minusta ongelmallista on erityisesti se, jos tavoitellaan yhtä, mutta samalla vaaditaan toista, joka torppaa tavoitteen. Kurunmäen mukaan kaavassa voisi olla selkeästi kerrottuna vain tontille sopimattomat toiminnat. n Yksittäinen kaavamääräys ei välttämättä suuremmin nosta kustannuksia, mutta lukuisat määräykset yhdessä nostavat. Nyt kaavoissa usein määritellään toimenpiteet, joilla viherkerroin saavutetaan, Kurunmäki jatkaa. Esimerkkinä velvoite rakentaa samalle tontille pysäköintinormin mukainen määrä autopaikkoja. Kun kaava ei lukitse käyttötarkoitusta, rakennuksen käyttötarkoitus voidaan muuttaa ilman kaavamuutosprosessia, joka vaatii aikaa, vaivaa ja rahaa. Kaavoituksen tulee olla ketterää. Ylimitoitetut ja kustannuksia kasvattavat kaavamääräykset näkyvät suoraan asukkaan kukkarolla. Nyt kaava voi lukita rakennuksen käyttötarkoituksen, vaikka kaava ei tunnista, millainen on maailma 30-40 vuoden kuluttua. – Asemakaavassa voitaisiin asettaa tavoite viherkertoimelle, mutta kaavassa kaupunki voisi antaa rakennuttajalle päätösvallan keinojen valinnalle. Lisäksi kaava saattaa vaatia jotain sellaista, joka puolestaan vaikeuttaa viherkertoimen toteuttamista. – Esimerkiksi ympäristölle häiriöitä aiheuttavat toiminnat voidaan kieltää asutuksen lähistöltä, mutta muuten kaava sallisi eri käyttötarkoitukset. 9 sekin, että toisinaan kaava saattaa silti määritellä tarkoin teknisistä ratkaisuista. Siksi tarkat, osin tiukatkin kaavamääräykset nostavat rakentamisen kustannuksia jopa yli 30 prosenttia. Joustavaa kaavoitusta on myös se, että maankäyttöä ohjataan kaavoittamisen sijaan poikkeamisluvilla silloin kun se on mahdollista
Samalla vuokrakehitys heikkeni: pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat keskimäärin 0,5 prosenttia, ja muualla Suomessa vuokrien nousu hidastui selvästi 0,6 prosenttiin. Toistaiseksi vain viidesosa on ottanut käyttöön uusia toimintatapoja. matisoituja palveluja, jotta joustamisesta tulisi helppoa, huomauttaa Sjöblom. Schneider Electric Finlandin toimitusjohtaja Jani Vahvanen haastaa eri alojen toimijat ottamaan käyttöön ratkaisuja, joiden avulla tulevaisuuden energiaympäristöstä saadaan joustava ja avoin kokonaisuus. –Kuluttajat reagoivat pörssisähkön hintapiikkeihin viime talvena vähentämällä kulutusta jopa 40 prosenttia eli joustopotentiaalia kyllä löytyy. Tämä on yllättävän pieni osuus ja osoittaa, että suomalaiset seuraavat sähkömarkkinoita ja sähkön hintaa tarkasti, toteaa Vattenfallin liiketoimintajohtaja Taija Sjöblom. Kolmasosan mielestä se on puolestaan vaikeuttanut arkea. Barometrihaastattelut toteutettiin Suomessa 13-26.11.2025. Vaikka suuri osa suhtautuu muutokseen suopeasti, 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista ilmoittaa, ettei varttisähköön siirtyminen ole muuttanut heidän arkeaan. Tiedot käyvät ilmi Suomen Vuokranantajien tekemästä analyysistä. L ähes puolet suomalaisista pitää varttisähköön siirtymistä hyvänä muutoksena. Varttisähkö on saanut suomalaiset seuraamaan sähkön hintaa entistä tarkemmin. Vartin välein tapahtuva sähkönmittaus on vastaajien mukaan lisännyt sähkömarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja antanut paremmat mahdollisuudet säästää omassa sähkölaskussa. Kuinka usein seuraat kotitaloutesi sähkönkulutusta?. Toisaalta neljäsosa ei monitoroi kulutustaan lainkaan. Sähkönkulutuksen kehityksen suhteen suomalaisten kuluttajien keskuudessa vallitsee status quo: neljä viidesosaa, 78 priosenttia arvioi sähkönkulutuksensa pysyvän suunnilleen samana seuraavat viisi vuotta. – Noin viidesosa suomalaisista vastasi, ettei tunne varttisähköä tarpeeksi muodostaakseen mielipidettä asiasta. Skaalautuvat ja innovatiiviset ratkaisut vaikuttavat tuplasti energiaympäristöömme, sillä niiden avulla voi sekä tehostaa energiantuotantoa että pienentää energiankulutusta, Vahvanen painottaa. – Uuden energiaympäristön luomisessa ei ole varaa siiloutumiselle, joten ohjelmistot ja laitteet on suunniteltava tukemaan avoimia standardeja ja joustavaa tiedonsiirtoa. Uusi energiaympäristö toimii tehokkaammin yhtenäisessä ekosysteemissä, sanoo Jani Vahvanen. Tulokset selviävät Vattenfallin tuoreesta Energiabarometristä. Vahvanen huomauttaa, että täysin integroitu ja standardoitu ekosysteemi palvelee tulevaisuudessa yleistyvien energiamuotojen tarpeita ja tuo hyötyjä nykyhetkessä. 12 prosenttia arvioi kulutuksensa kasvavan ja 10 prosenttia ennustaa sähköä kuluvan kotitaloudessaan viiden vuoden päästä nykyistä vähemmän. Grafiikka: Vattenfall Energian tuottaminen, siirtäminen ja kuluttaminen luovat yhdessä valtavan ekosysteemin, jonka tehokas toiminta on edellytys vihreän siirtymän toteutumiselle. Lisäpotentiaalia vihreälle siirtymälle löytyy esimerkiksi power-to-Xtuotannosta, hiilidioksidin talteenottoteknologioista ja energian varastoinnista akkujen avulla. Vattenfallin Energiabarometriin vastasi 1000 yli 18-vuotiasta suomalaista. Kulutusjouston toteuttaminen arjessa on kuitenkin monen mielestä liian työlästä. Vihreän siirtymän toteuttamisessa riittää edelleen työtä, mutta Pohjoismaissa suunta on oikea: viimeaikaisten arvioiden mukaan maiden hiilidioksidipäästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä arviolta 50-70 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Suomalaisista 47 prosenttia pitää viime lokakuussa voimaan tullutta varttisähköä hyvänä muutoksena. Nämä vastaajat siirtävät nyt kulutustaan aktiivisemmin edullisiin ajankohtiin, seuraavat tarkemmin sähkön hintaa tai välttävät monen sähkölaitteen käyttöä samaan aikaan. Uusiutuvalla energialla on muutoksessa suuri merkitys, ja joidenkin arvioiden mukaan tuulija aurinkoenergian tuotanto Pohjoismaissa voi kasvaa vuosina 2022-2030 jopa 60 gigawatilla. Uusi energiaympäristö vaatii toimiakseen modernia teknologiaa, jonka pohjalle voi rakentaa digitaalisen energianhallinnan arkkitehtuurin. Puolet suomalaisista,49 prosenttia, seuraa kyselyn mukaan kotitaloutensa sähkönkulutusta vähintään kerran viikossa, lähes viidesosa heistä päivittäin. Vihreä siirtymä tarvitsee älykästä energiaa Vuokra-asuntoja tarjolla ennätysmäärä Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonta nousi viime vuonna koko maan tasolla ennätykseen, keskimäärin 34 300 asuntoon, eikä tarjonta erityisesti suurimmissa kaupungeissa juuri vähentynyt. Syiksi vastaajat ilmoittavat, että varttisähkö on tehnyt sähkön hinnan vaikeammaksi ennakoida ja vaikeuttanut arjen suunnittelua. Lähes kolmanneksen mielestä varttisähköön siirtyminen on ollut kielteinen muutos. 10 n Kiinteistöalan uutisia Miten varttisähkö vaikuttaa sähkönkulutukseen. – Tuulija aurinkoenergian tuotantomäärien nopea vaihtelu haastaa nykyisten sähköverkkojen kestävyyttä, mutta ongelmiin voidaan vastata skaalautuvilla, automatisoiduilla ja integroiduilla ratkaisuilla, joiden avulla sähköverkkojen toimintaa voidaan hallita reaaliaikaisesti. Kuluttajat tarvitsevat helppoja ja autoTutkimustulos kertoo suomalaisen seuraavan tarkasti sähkön hintakehitystä
11
Kauppakeskusten suurista toimialoista kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on kasvanut ripeästi viime vuosina. Kahviloiden ja ravintoloiden myynnin kasvu oli ripeää erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin toimialan myynti oli 4,7 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Tyhjentyvien kiinteistöjen kohdalla on tärkeää arvioida tapauskohtaisesti, missä uusi käyttö on tarkoituksenmukaista ja missä ei. Tyhjentyvät kiinteistöt kasvava ongelma Mitä tehdä tyhjille rakennuksille. Tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joita voidaan soveltaa myös muihin vastaaviin kohteisiin eri puolilla maata. Ehdotuksissa tarkastellaan muun muassa tilojen joustavampaa käyttöä, yhteisöllisiä toimintamalleja sekä kulttuurin ja palveluiden yhdistämistä uusiin käyttötarkoituksiin.. Inflaatiokorjattuna vuoden 2025 kokonaismyynti oli koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia vuotta 2024 korkeampi. Viimeisen vuosineljänneksen kasvua vauhditti etenkin vilkas lokakuu, jolloin myynti kasvoi 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kävijämäärän kasvu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata vahvempaa: viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kävijämäärä nousi 3,7 prosenttia ja koko vuonna 2,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kehityskohteina ovat Mikkelissä sijaitsevat liikeja opetustilat Raviradantiellä sekä Kouvolan kulttuurikeskus Kuusankoskitalo. 12 n Kiinteistöalan uutisia Kauppakeskusten kokonaismyynti ja kävijämäärät kasvoivat Kauppakeskuksissa oli vilkas viime vuosi, sillä niin kokonaismyynti kuin kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Santa’s Hotel Noelleen tulee 101 uutta huonetta, lisäksi kokousja toimistotiloja. Olemassa olevan rakennuskannan parempi hyödyntäminen on keskeinen osa kestävää aluekehitystä. – Rakennuksiin on sitoutunut pääomaa, luonnonvaroja ja rakentamisen ammattitaitoa. Tyhjentyvät kiinteistöt ovat kasvava valtakunnallinen haaste. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi hieman muuta Suomea enemmän vuonna 2025, jolloin kasvu oli 1,9 prosenttia. Rovaniemen Santa´s Hotelliin 101 uutta huonetta Santa’s Hotels laajentaa Rovaniemen keskustan majoitustarjontaa merkittävästi, kun uusi Santa’s Hotel Noelle avautuu talvikaudella 2026-2027. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli vuonna 2025 tasan kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärän kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden ja loka-joulukuun kävijämäärä oli koko maassa keskimäärin kolme prosenttia vuoden 2024 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Muista toimialoista sekä kauneusja hyvinvointipalvelujen että kahviloiden ja ravintoloiden myynti kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2025. Monissa rakennuksissa on kuitenkin edelleen potentiaalia, jota voidaan kehittää, toteaa RAKEL-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kehitysyhtiö Mikseiltä. Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynti, jatkoi tasaista kasvuaan, ja oli viimeisellä neljänneksellä 1,9 ja koko vuonna 1,6 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Myynnin kasvu kiihtyi jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, ja loka-joulukuun kokonaismyynti oli 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu ylsi 3 prosenttiin. Hackathoniin valittujen tiimien ratkaisut vaihtelevat digitaalisista kiinteistönhallinnan ja käyttöasteen nostamisen malleista uusiin palveluja toimintakonsepteihin. Hotellit yhdistyvät toisiinsa katetulla ylikulkusillalla Korkalonkadun yli. Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti keskimäärin 1,4 prosenttia vuonna 2025. Uusi hotelli onkin merkittävä lisä kaupungin majoituskapasiteettiin. Hotelli tuo kaupunkiin 101 uutta huonetta ja uudenlaisen hotellikeskittymän, jossa Santa’s Hotel Noelle ja Santa’s Hotel Santa Claus toimivat rinnakkain. Mukana tarkastelussa ovat myös tyhjiksi jääneet sote-kiinteistöt Saarijärvellä ja Vaasassa sekä suojeltu entinen kunnantalo Limingassa. 21 tiimiä kehittää ratkaisuja tyhjilleen jääneiden rakennusten uuteen käyttöön RAKEL-hankkeen järjestämässä hackathonhaasteessa. Väestörakenteen muutokset, palveluverkon uudistukset ja työn murros jättävät rakennuksia ilman käyttöä samaan aikaan, kun uudisrakentaminen kuluttaa merkittävästi luonnonvaroja. Toimialan koko vuoden 2025 myynti oli 6,8 prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Superior, Superior Extra, Deluxe, Junior Suite ja Suite -huoneita, seitsemän kerrosta, joista ylimmässä kerroksessa parvekkeellisia Junior-sviittejä sekä yhdyskäytävä Santa’s Hotel Santa Clausiin. K auppakeskuksissa oli vilkas viime vuosi, sillä niin kokonaismyynti kuin kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Rovaniemen matkailu jatkaa kasvuaan, ja erityisesti talvikausien lentoliikenteen lisääntyminen tuo kaupunkiin yhä enemmän kansainvälisiä vieraita
Hankinnoista ei ole ilmoitettu Varkelle, joten niiden lainmukaisuutta ei ole voitu asianmukaisesti arvioida. Rahoitusjärjestelyt eivät täytä laissa omarahoitusosuuden kattamiselle asetettuja ehtoja ja tarkoittavat siten yleishyödylliselle yhteisölle kielletyn riskin ottamista. Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi kehotus ja käskytai kieltopäätös, joilla yhtiötä velvoitetaan korjaamaan toiminta lainmukaiseksi, sanoo Sanna Hughes. Ensin Varke kuulee hallintolain mukaisesti Lakea Kiinteistöjä, jonka tulee antaa Varkelle selvitys tarkastuksessa tehdyistä havainnoista 8.4.2026 mennessä. – Käskytai kieltopäätöstä voidaan tarvittaessa tehostaa kieltämällä yhtiötä maksamasta omarahoitusosuudesta korkoa ja kieltämällä omistajalle maksettava tuoton tuloutus enintään neljän vuoden ajaksi. Varke on käynnistänyt jatkotoimenpiteet välittömästi. Tarkastuksella, sen johtopäätöksillä tai Varken käynnistämillä jatkotoimenpiteillä ei ole suoraa vaikutusta Lakea Kiinteistöjen vuokra-asukkaiden asemaan. Yhtiöllä on eri toimenpiteiden ja maksujärjestelyjen seurauksena usean miljoonan euron saatavat konkurssiin menneeltä emoyhtiöltä. Erityistarkastuksen teetti Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke. 13 n Kiinteistöalan uutisia Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. Erityistarkastus: Lakea rahoitti laittomasti tytäryhtiötään. Varken tietojen mukaan yhtiön toiminta jatkuu normaalisti. – Vaikuttaa siltä, että Lakea Kiinteistöt on rahoittanut emoyhtiön toimintaa tavalla, joka ei ole sallittua yleishyödylliseksi nimetylle yhteisölle. Osalle saatavista on laadittu Aran hyväksymä maksusuunnitelma, joita ei kuitenkaan ole noudatettu. Tarkastus teetettiin, koska emoyhtiö Lakea Oy:n ja sen uuden tytäryhtiön Lakea Omaksi Oy:n yleishyödyllisyyshakemusten käsittelyn yhteydessä vuonna 2025 heräsi epäily, ettei yleishyödyllisyyssäännöksiä ole noudatettu. Nyt Varken teettämä tarkastus on osin jatkoa näille aiemmin tehdyille tarkastuksille. Pääosa näistä on erilaisiin kiinteistöhankkeisiin liittyvien toimenpiteiden yhteydessä muodostuneita saatavia ja niihin liittyviä maksujärjestelyjä. Tähän lopputulokseen tullaan valtion erityistarkastuksessa. Lakea Kiinteistöjen varoja on myös sitoutunut lainvastaisesti muuhun kuin yleishyödylliseen toimintaan. Hankinnat voivat olla yleishyödyllisyyslainsäädännön vastaisia, koska ne aiheuttavat Lakea Kiinteistöille sen varsinaiseen toimintaan kuulumattomia riskejä. Lakea Kiinteistöt on ostanut emoyhtiöltä useita kiinteistöjä, autohalliosakkeita ja emoyhtiön toimitilan. Konkurssiin ajautunut asuntorahoittaja Lakean tytäryhtiön varoja sitoutui lainvastaisesti muuhun kuin yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi Lakea Kiinteistöt on antanut emoyhtiön puolesta kiinteistökiinnityksiä ja pantteja, joista se ei ole laissa edellytetyllä tavalla ilmoittanut Varkelle. – Varke päättää kuulemisen jälkeen lopullisista jatkotoimista sekä jatkaa tarkastuksessa tehtyjen havaintojen seurantaa. Varken edeltäjä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (Ara) tarkasti Lakea Kiinteistöjen toimintaa aiemmin vuosina 2019 ja 2023. Tarkastuksen mukaan Lakea Kiinteistöt on useilla tavoilla rikkonut yleishyödyllisyysedellytyksiä, eikä toiminnassa ole noudatettu yleishyödyllisyyttä koskevia säädöksiä. Yhtiö on myös ottanut sellaisia riskejä, joita yleishyödylliseksi nimetty yhteisö ei saa ottaa. Näiden toimenpiteiden tehosteeksi voidaan määrätä myös uhkasakko, hän jatkaa. Mukana on myös Aran edellisen tarkastuksen perusteella määräämän hallintokuluveloituksen palautuksesta muodostunut saatava. Taloudellisesti kyse on merkittävistä summista, toteaa Varken johtaja Sanna Hughes
Erityisesti ohikulkijan huomio kiinnittyy talon julkisivuun, nimittäin lähes jokaisessa asunnossa on oma lasikaiteinen parveke. Parveke oli luksusta, josta hyvin usein piti tinkiä asuintaloja rakennettaessa. Partanen selvitti, miten helsinkiläiset huoneistokohtaiset kerrostaloparvekkeet ovat muuttuneet tilallisesti vuodesta 1930 eteenpäin. Myös Suomessa jo 1800-luvun loppupuolella kerrostaloihin tehtiin parvekkeita. Yksi merkittävimmistä muutoksista on tapahtunut parvekkeen tilallisuudessa. Parvekkeista tuli talojen ”vakiovarusteita” myös lähiöissä, joita rakennettiin kun suuret ikäluokat muuttivat maaseudulta töiden perässä kaupunkeihin. Suomi oli vuosikymmenten ajan varsin köyhä maa ja rakennusmateriaaleista oli pulaa. Huomionarvoista on, että asunnoissa on isot parvekkeet talon kaikilla sivustoilla.. Parveketason muoto, parveketilan korkeus ja parvekkeen sijoittuminen suhteesRanskan Strasbourgiin, aivan EU-parlamentin viereen, on rakennettu uusia asuintaloja Archipel -kortteliin. Siinä on kaksi erillistä 16-kerroksista, tornimaista osaa, ja niiden välissä matalampi kuusikerroksinen osa. Strasbourgin Wackenin kaupunginosaan ryhdyttiin rakentamaan 10 vuotta sitten Archipelin korttelikokonaisuutta, jossa on muun muassa toimistoja, konserttisali ja asuintaloja. Korttelissa on muitakin asuintaloja, joissa on parvekkeet kaikilla julkisivuilla lähes jokaisessa asunnossa. Parvekkeet kiertävät talon ympäri, rakennuksen jokaisella julkisivulla enemmistö asunnoista on parvekkeellisia. Asuntokohtaisia parvekkeita rakennettiin vähän 1900-luvun alkupuolella. Tuuletustilasta ulkotilaksi Parveke ei ole mikään modernin ajan keksintö, päinvastoin. Kyseinen talo sijaitsee Ranskan Strasbourgissa, noin 300 metrin päässä Euroopan parlamentin sisäänkäynnistä. Hän havaitsi, että parveketason keskimääräinen koko on kasvanut ja sitä rajaavien seinämien pinta-alan määrä on lisääntynyt. 14 T umman harmaan kerrostalon ulkomuoto on massasta poikkeava. Ennen parveke oli lähinnä tuuletukseen käytetty ulkotila, mutta nykyään siitä on tullut myös oleskeluun soveltuvaa tilaa, toteaa Anni Partanen vuonna 2023 Aalto-yliopistoon tekemässään arkkitehtuurin kandidaatin työssä. Kun Suomi vaurastui 1960ja 1970 -luvuilla, parvekkeet yleistyivät uusissa kerrostaloissa. – Asuinkerrostalojen huoneistokohtaiset parvekkeet ovat muuttuneet niiden historian aikana esimerkiksi materiaaleiltaan ja rakennustekniikaltaan. Antiikin aikana taloihin rakennettiin erilaisia ulokkeita ja terasseja. Kortteli on yleisilmeeltään hyvin moderni näyttävine lasijulkisivuineen. Asuntoja kortteliin rakennettiin 290, joiden pinta-ala on yhteensä 15 000 neliötä
Ihmisten toiveissa onkin parveke, jota voi käyttää monipuolisena oleskelutilana lähes vuoden ympäri. Hilliahon aiheesta tekemä Voisiko Suomeen rakentaa asuintaloja, joissa jokaisessa asunnossa olisi asunnon levyinen parveke. Perusteita parvekkeiden lasittamiselle on löydetty arkkitehtuurista, rakennustekniikasta, asumisviihtyvyydestä ja meluntorjunnasta. Asumismukavuudelle parvekelasituksen hyödyt ovat kiistattomat. Monikäyttöinen oleskelutila Parvekkeista halutaan nyt monikäyttöisiä oleskelutiloja. Parvekelasitus parantaa myös kiinteistöjen energiatehokkutta. Uudisrakennuksista lähes kaikki, noin 95 prosenttia, on varustettu lasitetuilla parvekkeilla. 15 Teksti ja kuvat: Eero Wihuri Parvekesuunnittelua ohjaa se, miten valon halutaan tulevan asuntoon sekä se, millaiset näkymät asunnosta on ulos. Kehitystä ovat vauhdittaneet parvekkelasitusten yleistyminen. Vanhoista rakennuksista parvekelasitukset on asennettu lähes kaikkiin rakennuksiin, joihin sen voi asentaa. sa rakennusmassaan ovat sen sijaan vaihdelleet vuosikymmenestä toiseen. Parvekkeen tila on myös aiempaa kalustettavampi ja monikäyttöisempi. Lasitettu parveke tuo kerrostaloasuntoon tilan tuntua: aikaa voi viettää ulkona raittiissa ilmassa, mutta suojassa tuulelta, sateelta ja suoralta auringonpaahteelta. Näin parvekkeen vuotuinen käyttöaika pitenee jopa 1-2,5 kuukautta. Kimmo Hilliaho on vuosien ajan tutkinut parvekelasitusten vaikutuksia energiankulutukseen. Lasitus mahdollistaa parvekkeesta käyttöasteen kasvattamisen erityisesti varhain keväällä ja myöhään syksyllä. Vielä lokakuussa lasitetulla parvekkeella voi olla 20 astetta lämmintä, vaikka ulkona olisi kymmenen astetta pakkasta, jos aurinko paistaa oikein hyvin parvekkeelle. Pääosin talot, joissa ei ole parvekelasitusta, ovat joko julkisivultaan suojeltuja tai parvekerakenne on sellainen, ettei lasitusta voi asentaa. Työssä tehtyjen havaintojen perusteella selvisi, että nykyään huoneistokohtaisen parvekkeen tilan koko on aiempaa suurempi ja siitä on tullut aiempaa suojaisempi. Parvekelasituksen tarpeellisuudesta ovat viime vuosina puhuneet niin arkkitehdit, rakentajat kuin kerrostaloasukkaatkin. Syynä tähän ovat parveketason pinta-alan kasvaminen ja parveketilaa rajaavien seinämien pinta-alan lisääntyminen parvekelasitusten yleistymisen myötä. Parvekkeista halutaan nyt monikäyttöisiä oleskelutiloja
Jos parveke on koko asunnon levyinen, se väistämättä nostaa asunnon neliöhintaa. Parvekelasitus on myös hyvä melun vaimentaja. Tämä johtuu siitä, että usein halutaan valon tulevan suoraan asuntoon eikä parvekkeen kautta varjostuman vuoksi. Talon suunnittelussa mukana olleen arkkitehti J-P Lehtisen mukaan ilmasto ei estä isojen parvekkeiden rakentamista Suomessa. Hänen mukaansa yksittäisen lasitetun parvekkeen energiansäästö on vuodessa kaikkein varovaisimpienkin laskelmien mukaan 200 kilowattituntia. Miksi Suomessa uusissa kerrostaloissa ei voisi olla parvekkeita kaikilla julkisivuilla niin, että parveke on jokaisen asuntojen vakiovaruste. Lähes kaikista terassiasunnoista on merinäkymä, kuten myös muista asunnoista. 16 väitöskirja hyväksyttiin vuonna 2017 Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Toki sellaiset ratkaisut, joissa parvekkeet kiertävät koko talon julkisivut, ovat harvinaisempia, sanoo ONE Architectsin johtava arkkitehti J-P Lehtinen. Toki suunnittelussa pitää huolehtia tarkasti esimerkiksi vedeneristysasiat. n Terassitalo Ambra sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa Saukonpaadenpuiston jatkeena. – Tällä hetkellä valtaosaan uusista kerrostaloasunnoista rakennetaan parveke. Parvekkeiden osuus kerrostalojen julkisivuista on 30-40 prosenttia. Lehtinen mukaan parvekesuunnittelua ohjaa se, miten valon halutaan tulevan asuntoon sekä se, millaiset näkymät asunnosta on ulos. Hän oli suunnittelemassa Helsingin Jätkäsaareen loppuvuodesta 2024 valmistunutta Ambra-taloa. Ilmasto ei estä Kun kiertelee Strasbourgin Archipelin korttelia, herää kysymys. Lasituksen äänieristysvaikutus on keskimäärin 8-12 desibeliä. – Täällä tosin tuollaisen talon parvekkeet olisivat ainakin pääosin lasitettuja. Rakennuksessa laajat terassit ja viherkatot nousevat porrastuvasti. Hilliahon tutkimuksen mukaan varsinkin 1960-1970 -luvuilla rakennetuissa taloissa, joissa on sisäänvedetty parveke, lasituksen hyöty energiansäästössä on suuri. – Kyse on myös siitä, ovatko ihmiset valmiit maksamaan asunnoista enemmän. Koko asunnon levyinen parveke vaikuttaa myös siihen, miten asunnosta näkee ulos, J-P Lehtinen toteaa. Kuva: ONE Architects Strasbourgin Wackenin kaupunginosaan ryhdyttiin rakentamaan 10 vuotta sitten Archipelin korttelikokonaisuutta, jossa on muun muassa toimistoja, konserttisali ja asuintaloja. Hänen mukaansa kyse on viime kädessä siitä, millaisia asuntoja ihmiset haluavat. Lehtisen mukaan sääolosuhteet eivät estä rakentamasta Strasbourgiin rakennettujen parveketalojen kaltaisia rakennuksia Suomeen. Euroissa energiatehokkuus tuottaa 6-112 euron säästöt per parveke per vuosi. – Usein parvekkeet on suunniteltu vain olohuoneen levyisiksi. Siksi parvekkeiden lasituksella on merkittävä vaikutus talon energiakustannuksiin. Asuintaloissa parvekkeet kiertävät lähes poikkeuksetta talon kaikki julkisivut.. Asukkaalle merkityksellisin asia parvekelasituksessa on kuitenkin asumisviihtyvyys. Tuulet ja sateet yleistyvät, siksi sadevesien hallinnan tarve kasvaa. Saksassa melun vaimennus on tärkein ja merkittävin peruste parvekelasituksen asentamiselle
17 Huolehdimme lakiasioista, jotta sinä voit keskittyä asiantuntijatyöhön ja asiakkuuksien hoitamiseen. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua. Annika Kemppinen, asianajaja Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiön toimivassa arjessa. HELSINKI / puh. Lupaamme, että oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tilanteissa ratkaisu löytyy aina. Työhön liittyy kuitenkin suuri vastuu. 029 360 1200 / Koskikatu 7 A 1 www.kak-laki.fi Isännöitsijän paras tuki lakiasioissa. 029 360 1100 / Unioninkatu 13 TAMPERE / puh. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella, mutta palvelemme asiakkaitamme ympäri Suomea. Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Käänny siis ajoissa asiantuntijan puoleen, jos kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia
– Hallitus ei voi tuota päätöstä tehdä, koska lasitus vaikuttaa vastikkeisiin tavanomaista enemmän. Lasitus suojelee kiinteistön rakenteita ja tuo energiansäästöjä. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Kuka vastaa parvekelasituksen kustannuksista. Julkisivun tulee säilyä yhtenäisenä. 18 P arvekelasitukset herättävät tänä päivänä vähemmän kysymyksiä kuin vielä esimerkiksi kymmenkunta vuotta sitten. Parvekelasituksen kustannuksiin osallistuvat kaikki osakkaat riippumatta siitä, onko heidän huoneistossaan parveke vai ei, silloin, kun taloyhtiö tekee päätöksen lasituksien hankkimisesta. Tietysti yhtiökokous voi erikseen valtuuttaa hallituksen päättämään hankkeesta. Takavuosina epäselvyyksiä aiheutti se, pitääkö kaikkien osakkaiden osallistua lasituksen kustannuksiin, vaikkeivät itse lasitusta haluaisikaan silloin, kun taloyhtiö päättää hankkia parvekelasituksen. Hyöty muodostuu näiden etujen kautta, vaikkei osakas näkyvää hyötyä lasituksesta saisikaan. – Korkeimman linjaus vuonna 2005 selvensi asian, eikä sen jälkeen ole tätä asiaa juurikaan puitu. Maksaja riippuu siitä, tekeekö asennuspäätöksen taloyhtiö vai osakas tyksen määräämällä tavalla, Furuhjelm korostaa. Korkein oikeus päätyi tapauksessa katsomaan, että päätös parvekkeiden lasituksesta ei loukannut parvekkeettomien osakkaiden yhdenvertaisuutta, sanoo asianajaja Marina Furuhjelm Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Kenen vastuulla. Yhtiökokous päättää parvekkeiden lasituksista normaalilla äänten enemmistöllä. Uudistus rahoitetaan kaikilta osakkeenomistajilta perittävillä vastikkeilla, yhtiöjärjesUseimmiten taloyhtiöissä päädytään asentamaan samanlaiset uudet lasitukset kaikille parvekkeille yhtenäisyyden takia. – Korkeimman oikeuden linjauksen perusteella lasitus säästää kiinteistön julkisivua, alentaa parvekkeiden ja julkisivun ylläpitokustannuksia, minkä ansiosta lasitus on kaikille yhteiseksi hyödyksi riippumatta siitä, onko kaikissa huoneistossa parveke vai ei. – Parvekkeiden lasitus merkitsi alentuneita hoitokustannuksia yhtiölle tulevaisuudessa ja oli siten yhtiön kannalta taloudellisesti tarkoituksenmukainen ratkaisu, hän jatkaa. Lähtökohtana on, että taloyhtiön hankkeena asennetut parvekelasitukset ovat taloyhtiön kunnossapitovastuul
Ilmoituksessa on oltava yksityiskohtaiset tiedot suunnitelmasta, tekijästä ja käytettävistä materiaaleista. Taloyhtiö päättää, tarvitaanko valvontaa vai ei. 19 – Korkeimman oikeuden linjauksen perusteella lasitus säästää kiinteistön julkisivua, alentaa parvekkeiden ja julkisivun ylläpitokustannuksia. Osakas on velvollinen varmistamaan, että tekijät ovat ammattitaitoisia ja tuotteet ovat laadukkaita. Hyvityksen hakeminen Jos taloyhtiö haluttaa lasittaa kaikki parvekkeet, koskee se kaikkia osakkaita. Osakas vastaa myös itse mahdollisten rakentamislupien hakemisesta ja on muutenkin yhteydessä viranomaisiin ja etsii urakoitsijan. Esimerkiksi värisävyihin voi taloyhtiöllä olla vaatimuksia. la ja osakkeenomistajan asennuttamat parvekelasit ovat osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla. – Osakas on aina vastuussa lasituksista ja niiden ylläpidosta, jos hän tai huoneiston edellinen osakkeenomistaja on ne omalla kustannuksellaan asennuttanut. Julkisivun. – Kaupungeilla on yleensä ajatuksena kaikki tai ei mitään. Myöskään kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset eivät kovin kirjavaa lasitusta kovin hyvällä katso. – Jos osakas on laiminlyönyt kunnossapidon tai ei ole ilmoittanut havaitsemistaan puutteista taloyhtiölle, hän voi joutua maksumieheksi, jos joku kärsii vahinkoa lasituksen puutteen takia, hän jatkaa. Toteutuksen on vastattava hyvää rakennustapaa. Useimmiten taloyhtiöissä päädytään asentamaan samanlaiset uudet lasitukset kaikille parvekkeille yhtenäisyyden takia. – Jos taloyhtiö huomaa suunnitelmassa puutteita, voi se puuttua suunnitelmaan. – Hakemuksessa on annettava työnkuvaus ja tuotava myös esiin esteettinen puoli, minkä takia kuvat olisi hyvä liittää hakemukseen. Vaikka parvekelasien kunnossapitovastuu olisi taloyhtiöllä, on osakas joka tapauksessa velvollinen seuraamaan lasituksen kuntoa ja ilmoittamaan tarvittaessa havaitsemistaan puutteista taloyhtiölle, Marina Furuhjelm kertoo. Jos osakas haluaa asennuttaa parvekelasituksen omalla kustannuksellaan on hänen ilmoitettava työstä etukäteen taloyhtiölle. – Taloyhtiöllä on oikeus valvoa asennusta ja osakas myös maksaa valvonnan kustannukset. Taloyhtiöllä saattaa myös olla ehtoja julkisivun suhteen. Ilmoitus voi olla vapaamuotoinen, mutta isännöitsijätoimistoilla on näitä varten useimmiten myös omat lomakkeensa käytettävissä isännöintiyritysten verkkosivuilla
Kaikki toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset maksaa muutostyölupaa pyytänyt osakas, sanoo Marina Furuhjelm. Jos taloyhtiö teetättää julkisivuremontin, jonka yhteydessä kaikki parvekkeet lasitetaan, pitää yksittäinen osakkaan omalla kustannuksellaan teettämä lasitus kuitenkin julkisivuremontin yhteydessä myös purkaa, välivarastoida ja asentaa uudelleen. Mikäli rakentamislupa on haettava, hakee taloyhtiö tarvittavan luvan rakennusvalvonnalta osakkeenomistajan kustannuksella. tulee säilyä yhtenäisenä. Mahdollisista muutostöistä ilmoitettava Jos osakas on yhtiön suorittaman remontin yhteydessä ilmoittanut, ettei hän halua parvekelaseja, eli hän on itse luopunut laseista, hän ei voi vaatia taloyhtiötä asentaman lasitusta jälkikäteen, vaan hänen on tehtävä se omalla kustannuksellaan muutostyönä. – Hyvityksestä päättää yhtiökokous tai hallitus yhtiökokouksen valtuutuksella. Myöskään kaupunkien rakennusvalvontaviranomaiset eivät kovin kirjavaa lasitusta kovin hyvällä katso. Taloyhtiöön voi tulossa julkisivusaneeraus, jossa on tarkoitus lasittaa parvekkeet. Hyvityksen määrä pitää laskea tapauskohtaisesti. Jos yksittäinen osakas kuitenkin sitä ennen on lasittanut parvekkeensa omalla kustannuksellaan, voi osakas saada yhtiövastikkeesta hyvitystä, jos hänen asentamansa lasitus pienentää taloyhtiön lasitushankkeen kustannuksia ja tuo taloyhtiölle säästöjä. Hyvityksen määrässä huomioidaan lasituksen ikä ja esimerkiksi yhtiölle aiheutuneet muut ylimääräiset kustannukset. Jos osakas esittää hyvitysvaatimuksen tämän jälkeen, hän ei voi olettaa sitä enää otettavan huomioon. n – Osakkaan vastuulla on esittää hyvitysvaatimuksensa riittävän ajoissa, jotta se voidaan ottaa hankkeessa huomioon.. – Siinä tapauksessa, että osakas haluaa asentaa lasituksen omalla muutostyönä, hänen täytyy etukäteen ilmoittaa muutostyöstä yhtiölle ja selvittää, onko lasitus mahdollinen asentaa hänen parvekkeellensa. 20 Useimmiten taloyhtiöissä päädytään asentamaan samanlaiset uudet lasitukset kaikille parvekkeille yhtenäisyyden takia. Poikkeuksena voivat olla joskus esimerkiksi ylimmän kerroksen parvekkeet. Joskus lasitus esimerkiksi edellyttää jonkinlaisen lipan rakentamista ylimmän kerroksen parvekkeille, Marina Furuhjelm toteaa. Myöskään uusi asukas ei voi edellyttää taloyhtiön kustantavan lasitusta, jos edellinen osakas on ne irrottanut tai luopunut niiden asentamisesta. Furuhjelm kehottaa ottamaan yhteyttä urakoitsijaan, joka voi arvioida taloyhtiölle muodostuvan säästön määrän. Aika harvoin hyvitys on osakkaalle merkittävä. – Yli kymmenen vuotta vanhassa lasituksessa ikävähennys on jo niin suuri, että hyvitys jää kovin pieneksi. Purkamiset ja välivarastoinnit tuovat taloyhtiölle kustannuksia ja vähentävät taloyhtiön säästöjä ja sitä kautta osakkaan hyvitystä. Osakkaan tulee esittää selvityksen siitä, miten ja milloin lasitus on asennettu. Käytännössä viimeinen hetki vaatimusten esilletuomisessa on se yhtiökokous, jossa hankkeen rahoituksesta päätetään. – Osakkaan vastuulla on esittää hyvitysvaatimuksensa riittävän ajoissa, jotta se voidaan ottaa hankkeessa huomioon