Energiaa voidaan säilyttää hiekkakuopassa Karjalataloon suunnitteilla asuntoja Vanha asennustehdas muuttui upeaksi asuintaloksi Turussa. Nro 1/2023 9,50€ – Sähkön hinnoittelu uusiksi Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen Miksi suostumme asumaan ahtaasti
Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominaisuuksilla saavutetaan parempi äänen vaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia. Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan. Air Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää Ota yhteyttä! www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51. Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa! Varmista raittiin sisäilman saanti talo yhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä. Air Termico on nyt SUPER! Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen äänija ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happitason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeampaa. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut! Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisä tiloissa
029 360 1100 Unioninkatu 13 TAMPERE puh. näissä asioissa • Yhtiökokoukset • Asiantuntijalausunnot • Yhtiöjärjestysmuuutokset • Riita-asiat • Koulutusja valmennustilaisuudet Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella, mutta palvelemme asiakkaitamme koko maan laajuisesti. Huolehdimme lakiasioista, jotta voit rauhassa keskittyä asiantuntijatyöhön ja taloyhtiön hoitamiseen.” Aki Rosén asianajaja, varatuomari taloyhtiön johtamiseen Voit kääntyä puoleemme mm. Taloyhtiön hallitus on näköalapaikka, jossa pääsee vaikuttamaan viihtyisään ja taloudellisesti järkevään asumiseen. 029 360 1200 Koskikatu 7 A. Tarjoamme taloyhtiön hallitukselle lakiapua, konsultaatiota ja koulutusta kaikissa juridista osaamista vaativissa tehtävissä aina yhtiökokouksista korjaustai lisärakentamishankkeisiin. HELSINKI puh. Se kertoo hallituksen huolellisesta toiminnasta. Tehtävässä olennaista on, että osaa tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua. Parasta lakiasiantuntemusta “ Käänny ajoissa asiantuntijan puoleen, kun kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto
Tällöin hinnankorotuksen voi viedä arvioitavaksi kuluttajariitalautakuntaan, joka on kuluttajalle maksuton ja riskitön riidanratkaisuelin. Sähkön hintamekanismi kaipaa uudistamista Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk) kaipaa muutoksia siihen, miten sähkönhinta määräytyy pörssissä. Sivu 18. Mieluiten kakkuja ja viikonloppuisin. 26 Vedenkäsittelylaitteisto voi siirtää vuosilla putkiremonttia. Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. – Korsnäsin merituulivoimahanke on erittäin merkittävä uusi avaus kohti Suomen ilmastotavoitteiden toteuttamista ja se vahvistaa maamme energiaomavaraisuutta tulevalla vuosikymmenellä. Miksi suostumme asumaan ahtaasti. Leivon sen, minkä ehdin ja ihan harrastuksena. Joidenkin kuluttajien sähköenergian hinta on voinut nousta kerralla jopa satoja prosentteja. Nyt kun ensimmäinen avomeren tuulivoimahankkeen huutokauppa on saatu päätökseen, jatkamme tulevien huutokauppojen valmistelua vuonna 2023 sitä mukaa, kun niihin on alueiden kunnilla kiinnostusta, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S.Niemelä. 32 Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan. Sivu 6 Suomeen ensimmäinen avomerialueen tuulipuisto ?. 36 Ilman välityksellä toimivat lämmitysjärjestelmät voidaan korvata nopealla, rakennusmateriaalien, kalusteiden ja sisustusmateriaalien kautta tapahtuvalla lämmityksellä. 14 Energian säästövinkkejä kotitalouksille ja taloyhtiöille. Metsähallituksella, jonka tehtävänä on luoda arvoa valtion maaja vesialueista, on tärkeä rooli tavoitteen saavuttamisessa. Liiton mukaan lautakunta ei tällä hetkellä toimi kuluttajan kannalta katsottuna siten, kuin on tarkoitettu. 52 Taloyhtiöiltä puuttuu usein pitkän aikavälin suunnitelmallisuus remonttiensa suhteen. 66 Karjalataloa, karjalaisten heimotaloa, suunnitellaan laajennettavaksi kahdella kerroksella. Viikonloput kuluvat koko perhettä ilahduttavalla ja varsin makealla harrastuksella. 22 Kuusi isännöintiyritystä tuomittiin kartellista. – Leivon mieluiten teknisesti haastavia reseptejä ja oikeastaan mitä vaan, paitsi kermakakkuja. Tuulivoimapuiston kapasiteetti on on 1,3 gigawattia ja vuosituotanto arviolta 5 terawattituntua. 42 Wärtsilän vanha asennustehdas muutettiin asuinja toimistorakennukseksi Turussa. 4 A jankohtaista S isältö 1 / 2023 Isännöitsijä leipoo vapaa-ajallaan Vantaalainen isännöitsijä Timo Berg on löytänyt tasapainon työn ja vapaan välille. Vihreä sijoitus maalämpöön voi tuoda enemmän tuottoa kuin uusi kiinteistösijoitus, sanoo maalämpökaivojen porauksia tekevän Rototec Groupin kaupallinen johtaja Tuomas Nikkinen. – Yksi keino voisi olla tuotantotapojen jakaminen omiin lokeroihinsa. Valitusväylä kohtuuttomista sähköhinnoista tukossa ?. Länsirannikkolle Korsnäsin edustalle rakennetaan Suomen ensimmäinen avomerialueen tuulivoimapuisto. 30 Siistit, kunnossa olevat ikkunat lisäävät asumismukavuutta, mutta ikkunoiden kunto vaikuttaa myös asunnon sisälämpötilaan ja energian kulutukseen. Käytännössä tämä voisi tapahtua siten, että markkinalähtöinen tukkuhinnan määrittely tapahtuisi erikseen päästöttömistä energialähteistä tuotetulle sähkölle ja toisaalta fossiilisille, hintapiikkejä aiheuttaville raaka-aineille. Sivu 76 Kiinteistösijoittajat huomasivat maalämmön edut – T aloyhtiöiden lisäksi monet suuret kiinteistösijoittajat ovat huomanneet maalämpöön siirtymisen edut, esimerkiksi kuinka paljon tuottoa kiinteistösijoituksesta voi saada säästämällä energiakuluissa. Miten palautetaan luottamus isännöintiin. – Ekonomistit ja rakennusteollisuus päättävät meidän asumisesta. 46 Jos ilmanvaihto ei ole kunnossa, kiinteistön käyttäjät kärsivät tunkkaisuudesta, asuntoon tulevista hajuista ja vedosta. H elsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sanoo rakennusja kiinteistömarkkinan toimivan varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien ohjauksessa. Kuluttajaliitto on huolissaan kuluttajariitalautakunnan pitkistä käsittelyajoista. Korotus voi olla laiton, mikäli se tapahtuu ilman riittäviä perusteita. Pienissä asunnoissa on kalleimmat neliöt ja parhaat voitot. Sivu 34 10 Kiinteistöalan uutisia. 58 Vanha turvetuotantoalue muuttuu tuulija aurinkovoimapuistoksi Oulussa. Tuulivoimapuiston, jonka rakentamisesta Vattenfall ja Metsähallitus sopivat juuri ennen joulua, on valmis 2030-luvulla. Viime aikoina monet sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet tuntuvista hinnankorotuksista toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin
Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä Suomessa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 45 prosenttia oli sähköllä ladattavia. Uusi WSTAR eli Wasa zero emission data centre -tutkimusinfrastruktuuri voi tuoda apua energiatehokkuuden parantamiseen ja päästöjen vähentämiseen. Kuva: Euroopan parlamentti Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2023 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Kunkin taloyhtiön omasta kulurakenteesta ja sen kehityksestä riippuu tarkka vuotuinen kustannuskehitys, joka tulisi selvitä talousarvion suunnittelun aikana. Yhä useammassa kaupungissa kaukolämmön hinta on noussut tuntuvasti vuodelle 2023. Taloutta kuormittavat talousasiantuntijoiden mukaan poikkeuksellisen isot kustannusten nousut. Ongelmana on kuitenkin niiden energiankulutus ja siitä aiheutuvat päästöt. Suomen suurin biokaasulaitos suunnitteilla Ylä-Savoon ?. Vaasan yliopisto, Åbo Akademi sekä Yrkeshögskolan Novia ja Vaasan ammattikorkeakoulu ovat saaneet Suomen Akatemialta uutta infrastruktuuria varten lähes 1,9 miljoonan euron rahoituksen. Samaan aikaan pelkillä fossiilisilla polttoaineilla kulkevien autojen osuus on laskenut ennätyksellisen alas. Koko vuoden 2022 ensirekisteröinneistä Suomessa 37,6 prosenttia oli sähköllä ladattavia. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Taloyhtiön taloudenpito on yhä kovemman paineen alla Kannen kuva: Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen kaipaa muutoksia sähkön hinnanmuodostukseen. Lämmitys on taloyhtiön menoeristä jopa neljänneksen suuruinen. Ensimmäisen biokaasulaitoskokonaisuuden vuosituotantokapasiteetiksi on suunniteltu 125 GWh.. Onko taloyhtiöissä riittävästi suunniteltu taloutta, myös kriittisesti, eli että sellaiset menot, jotka eivät ole investointiluonteisia, ovat erityisen suurennuslasin alla. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Sähköautojen suosio yhä vankkaa ?. Sähköautojen osuus voisi olla vielä paljon suurempi, mutta päättynyttä vuotta leimasi maailmanlaajuinen komponenttipula. Isännöitsijän on raportoitava yhtiön taloustilanteesta hallitukselle riittävän tiheästi. Valion ja energiayhtiö St1:n yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy suunnittelee Suomen suurimman biokaasulaitoskokonaisuuden rakentamista Ylä-Savoon. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Talouden seuranta tuleekin olla tarkkaa ja liikkumavaraa oltava aiempaa enemmän. Datakeskusten palveluita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall, Tallinna Aikakausmedia ry:n jäsen. ?. Kaukolämpötaloissa kustannukset nousevat keskimäärin noin kahdeksaan prosenttia. Pelkästään sähköllä toimivien akkusähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli 25 prosenttia. Vuonna 2015 rekisteröidyistä autoista 96 prosenttia kulki perinteisellä polttomoottorilla, vuoden 2022 aikana niiden vastaava osuus laski noin kolmeenkymmeneen prosenttiin. Hyvissä ajoin reagoimalla voidaan kyetä vähentämään kulupainetta, eikä isoja supistuksia tai maksujen korotuksia ehkä tarvita. Olisi sujuvaa, että taloyhtiön hallituksella on valmius ja valtuudet toimia tarvittaessa nopeasti, jos yhtiön taloustilanne sitä vaatii. 5 P ääkirjoitus V altaosa taloyhtiöistä laatii talousarvionsa talven ja alkukevään aikana. Vaasaan rakennetaan nollapäästöisyyttä tavoitteleva datakeskuslaboratorio WSTAR. Energiasyöppöjen datakeskusten päästöt kuriin. On varauduttava siihen, että sähkön markkinahinta säilyy korkeana talvikauden ajan. Työja elinkeinoministeriö on myöntänyt 19,2 miljoonan euron rahoituksen Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasuja nesteytyslaitoksen rakentamiseksi. Suomen Lantakaasun tavoitteena on yhteensä 1 TWh uusiutuvan liikennepolttoaineen tuotanto, mikä vastaisi neljäsosaa Suomen biokaasutavoitteesta vuoteen 2030 mennessä. Komponenttipula on näkynyt myös autojen varustetasoissa, joista on jouduttu tinkimään. Tästä on hyvä sopia hallituksessa ennakkoon. Lisäksi autojen hankintahinnat ovat keskimäärin nousseet, ja hinnannousu, yhdistettynä taantuman pelkoon, heikentää innokkuutta hankkia uusi auto. Energiahukkaa karsimalla ja taloyhtiön sopimuksia kriittisellä silmällä katsoen, siinä hyvä alku, jolla taloyhtiön talous kyetään pitämään kurissa. Biokaasulaitoksen tarkoitus on tuottaa maitotilojen lannasta ja maatalouden sivuvirroista uusiutuvaa nesteytettyä biokaasua liikenteen polttoaineeksi. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. St1 tulee jakelemaan biokaasun oman maanlaajuisen asemaverkostonsa raskaan liikenteen tankkauspisteiden kautta. Datakeskusten energiankulutuksen on arvioitu nousevan ensi vuosikymmenellä jopa 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä, jos mitään toimenpiteitä ei tehdä
Kuva: Euroopan parlamentti. Teksti: Eero Wihuri Europarlamentaarikko, myös ministerinä energia-asioihin vaikuttanut Mauri Pekkarinen ehdottaa sähkön markkinahinnan määrittämiseen uutta mekanismia. Miksi niinkin tärkeä huoltovarmuuteen liittyvä hyödyke kuin sähkö avattiin kilpailulle. Suomi ja koko läntinen Eurooppa tuskailee energiakriisissä. 6 – Suomi sai markkinoilta halpaa sähköä ennen Ukrainan sotaa, korostaa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen Miksi sähkö vapautettiin kilpailulle. Hänen mukaansa yksi keino voisi olla tuotantotapojen jakaminen omiin lokeroihinsa
Suomen sähköjärjestelmä on vahvasti linkittynyt muihin Pohjoismaihin. Sähköpörssissä kauppaa käyvät sähkön tuottajat, kuten esimerkiksi vaikka vesija tuulivoimayhtiöt, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Siksi, että olemme osa osa Pohjoismaiden yhteistä sähkön tukkumarkkinaa, jonka kaupankäynti tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä. Suomi on yhteydessä Keski-Euroopan markkinoihin Pohjoismaisen sähköpörssin 10 000 megawatin siirtoyhteydellä. Esimerkiksi viime syyskuussa sähkö maksoi Suomessa keskimäärin 215 euroa megawattitunnilta, kun kaksi vuotta aiemmin hinta oli alle 40 euroa. Miksi nämä asiat vaikuttavat sähkön hintaan Suomessa. Noin kaksi kolmasosaa Pohjoismaiden sähkön kaupankäynnistä tapahtuu siellä. – Sähkömarkkinan perusajatus on se, että sähköä siirretään edullisemmalta alueelta kalliimmalle. Sähkön ostajat kuten suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjä myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille. 7 U krainan sodan seurauksena sähkön hinta on noussut Euroopassa ennätyslukemiin, ja kuluttajat ovat monin paikoin kovilla. Siksi myös Keski-Euroopan markkinatilanteella on vaikutusta Pohjoismaiden sähköpörssin hintatasoon. Tämä mekanismi linkittää Pohjoismaiden hintaa yhä voimakkaammin Keski-Euroopan hintaan, selvittää Lappeenrannan LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro. Pohjoismaiden sähköpörssissä sähkön hintaan vaikuttaa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan oma sähköntuotanto, mutta myös vienti. Norjassa ja Ruotsissa sähköntuotantokapasiteettia on niin paljon, että näistä maista viedään sähköä muun muassa Saksaan, Puolaan, Liettuaan ja Hollantiin. Kalleimmat sähkön tuotantoerät Saksassa määräävät pörssisähkön hinnan nyt Suomessakin. Pohjoismaat ovat linkittyneet myös Keski-Eurooppaan, kun sähkönsiirtoyhteyksiä on lisätty Etelä-Skandinaviasta muualle Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan. Siksi sähkönsiirto on voimakkaasti kasvanut Pohjoismaista poispäin. Lisäksi sähkön hintaa nostavat Pohjoismaiden kaksi vähäsateista vuotta, Ranskan ydinvoimaongelmat ja osin myös päästöoikeuksien hinnat. Sähköpörssi toimii samalla periaatteella kuin muutkin raaka-ainepörssit eli kaupankäynnin kohteena olevan hyödykkeen hinta muodostuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Etelä-Norjassa. – Koska Keski-Euroopassa on tehty sähköä merkittäviä määriä maakaasulla, vaikuttaa maakaasun tuonnin päättyminen Venäjältä myös sähkön hintaan myös Pohjoismaissa. Etelä-Norja on integroitunut tiiviisti eurooppalaiseen energiamarkkinaan, sieltä on vedetty kaapelit Saksaan, Hollantiin ja Britanniaan
Tässä pitää muistaa se, ettei tuotantokapasiteettia voi laskea vain keskimääräisen vuosikulutuksen mukaan, vaan tuotannossa pitää varautua myös yksittäisiin kulutushuippuihin, jolloin sähköä tarvitaan moninkertainen määrä. Ennen Ukrainan sotaa sähkömarkkinat ovat toimineet hyvin, markkinoilta olemme saaneet Suomeen halpaa sähköä. Toisenlaista hinnoittelumallia ei ole kehitetty, koska nykyistä on pidetty tähän asti toimivana. – Jos Suomi olisi jäänyt pois Pohjoismaiden sähkömarkkinasta 1990-luvulla, olisimme tarvinneet valtavasti lisää sähköntuotantokapasiteettia. – Olin edistämässä Vuotoksen ja Kollajan suunniteltuja vesivoima-altaita, mutta hankkeet eivät edenneet. Mauri Pekkarinen huomauttaa, että sähkön tarpeen kasvaessa suljettuun markkinaan jääminen olisi vaatinut lisäydinvoimaa sekä muiden sähköntuotantomuotojen merkittävää lisärakentamista. Myös Samuli Honkapuron mukaan sähkömarkkinoiden avautuminen kilpailulle ja sähköpörssi -järjestelmän luominen ovat Ukrainan sodan syttymiseen saakka hyödyttäneet suomalaisia. Lopulta korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi vuonna 2019 suunnitelmat muuttaa 5 000 hehtaaria luonnonsuojelualuetta tekoaltaaksi. Niitä olisi tarvittu vesivoiman säätövoimaksi. Talvisin sähkön hinta on korkeimmillaan lämmityksen vuoksi. – Norja ja Ruotsi ovat sähköntuotannossa ylijäämäisiä maita, olemme voineet sähköpörssistä ostaa Suomeen edullisesti tarvitsemaamme sähköä, korostaa Pekkarinen. Suomen sähkömarkkinat avattiin asteittain kilpailulle heinäkuun alussa vuonna 1995 voimaantulleella sähkömarkkinalailla. Nykyinen hinnoittelumalli valittiin käyttöön 1990-luvulla, kun sähkömarkkinat aukesivat ja sähköpörssi perustettiin. Sähkön siirtoa ja jakelua ei voi kilpailuttaa, sillä useiden rinnakkaisten sähköverk. – Sähkömarkkinoiden vapauttaminen ei ollut virhe. Oliko sähkömarkkinoiden vapauttaminen virhe. Kuluvana vuonna hinta on ollut historiaan nähden moninkertainen. Markkinoiden vapautus Suomalaiset muistavat vuoden 1995 historiallisesta jääkiekon maailmanmestaruudesta, mutta samana vuonna tapahtui muutakin merkittävää. Suomessa on 2000-luvulla totuttu siihen, että sähkön hinta ilman siirtomaksua on ollut 4-6 senttiä per kWh. – Sähkömarkkinoiden vapauttamisen hyötynä on ollut myös yksityisen pääoman saaminen energiatuotantoon. Yhteisiä sähkömarkkinoita tarvitaan myös kovan talven kulutushuippuhin, jolloin oma sähköntuotantomme ei riitä, vastaa europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk). Sähkön sisämarkkinat ovat keskeinen osa EU:n energiaunionia ja sen energian toimitusvarmuutta koskevia tavoitteita. – Kiteytetysti sähkömarkkinoiden avautuminen on tuonut tehokkuutta sähkön tuotantoon ja sen ansiosta suomalaiset ovat saaneet hankkia edullista sähköä. Ajatuksena oli, että lisääntynyt kilpailu johtaisi suurempaan kuluttajien valinnanvapauteen ja laskisi näin sähkön hintoja. Pekkarinen huomauttaa, että Suomessa vesivoiman lisäysaikeet tyrmättiin. Talvella kaivataan ja käytetään enemmän myös valaistusta. Sähkön sisämarkkinat Euroopan unionin tavoitteena on luoda eurooppalaiset sähkön sisämarkkinat. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkön käyttäjät, eli myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintaansa. Mauri Pekkarinen ja Samuli Honkapuro näkevät toimivan sähkömarkkinan tärkeäksi – Ennen Ukrainan sotaa sähkömarkkinat ovat toimineet hyvin, markkinoilta olemme saaneet Suomeen halpaa sähköä. Kuva: Pexels sähkö on moninkertaisesti kalliimpaa kuin pohjoisessa, hän jatkaa. Norjassa sähköntuotanto perustuu pitkälti vesivoimaan. Esimerkiksi tuulivoimahankkeita ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalahankkeita toteutetaan yksityisin voimin. Varsinkin Itä-Lappiin Pelkosenniemelle suunnitellun Vuotoksen altaan rakentamisesta kiisteltiin vuosikymmenten ajan. 8 kojen rakentamisen ei katsottu hyödyttävän kuluttajaa. Hän on ollut päättämässä energia-asioista ministerinä, kauppaja teollisuusministerinä 2003-2008 sekä elinkeinoministerinä 2008-2011. Hintamekanismi on siis sellainen, että jos esimerkiksi halpaa tuulivoimaa ei ole tarpeeksi, kaikki sähkö maksaa moninkertaisesti kalliimman maakaasun hinnan verran. Kulutustottumuksetkin muuttuvat talvella kesään verrattuna. Vuonna 2022 pörssisähkön hinnan keskiarvo oli jopa 19,3 senttiä per kWh. Tästä on olemassa tutkittua tietoa. Sähkön siirto, tuotanto ja myynti eriytettiin omiksi liiketoiminnoiksi
Windfall-voittojen leikkaus on Pekkarisen mukaan se toimi, jolla sähkön hintakehitystä voidaan hillitä. Honkapuron mukaan Suomessa tarvitaan myös kysyntäjoustoja, se on keino hillitä sähkön hinnannousua. Toimivampi ratkaisu on leikata energiayhtiöiden ylisuuria voittoja niin, että rahaa voidaan kohdistaa tukina korkeista hinnoista kärsiville. – Pitkällä tähtäimellä Suomeen tarvitaan lisää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa sähköntuotantoa. Nyt sähkön korkeiden hintojen Suomen ulkopuolelta tulevat syyt löytyvät nimenomaan Saksasta ja Keski-Euroopasta, jossa kalleimmat sähköerät tuotetaan kaasulla, ja kun kaasun hinta on kymmenkertaistunut muutamassa kuukaudessa, niin se on nostanut siellä myös sähkön hintaa. Viime vuoden loppupuolella nähtiin, kuinka sähkön kallistuminen vähensi kysyntää. Tämä rakenteellinen ongelma on kytkenyt Suomen tiiviisti Keski-Euroopan maakaasukriisiin, kirjoittaa Tykkyläinen. – Meillä on joskus liikaa sähköä ja joskus liian vähän. Kysynnän tulee siis joustaa jatkossakin. – EU:ssa etsitään nyt erilaisia hintamalleja, koska nykyinen hinnan muodostusmalli on liian herkkä kriisitilanteissa, korostaa Pekkarinen. Sähköyhtiöt eivät ole tarjonneet asiakkailleen erilaisia sopimusmalleja, joissa mahdollisesti voisi tasata pörssisähkön hintamuutoksia. 9 Liiallinen luotto kostautui . – Yksi keino voisi olla tuotantotapojen jakaminen omiin lokeroihinsa. Tarvitaan tuulija aurinkovoimaa, tarvitaan myös vesivoimaa, tarvitsemme myös biopohjaisia sähköntuotantomuotoja. Siis sellaista sähkökapasiteettia, joka on otettavissa nopeasti käyttöön kysynnän kasvaessa. – Sähkömarkkinoiden hintamekanismia on paljon kritisoitu energiakriisin vuoksi. Miksi Suomessa ja Euroopassa on ajauduttu energiakriisiin. – Kun tuulivoiman osuus kasvaa, kasvaa myös tuotannon vaihtelu. – Tulevaisuudessa yhä suurempi osa Suomen sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Hän myös painottaa reservin merkitystä. Kuva: Euroopan parlamentti asiaksi myös tulevaisuudessa, mutta sähkön hinnan määrittävä mekanismi tarvitsee heidän mukaansa muutoksia. Vuoden 2025 lopussa tuulivoimalat tuottavat noin 32 terawattituntia vuodessa, ennustaa kantaverkkoyhtiö Fingrid. Käytännössä tämä voisi tapahtua siten, että markkinalähtöinen tukkuhinnan määrittely tapahtuisi erikseen päästöttömistä energialähteistä tuotetulle sähkölle ja toisaalta fossiilisille, hintapiikkejä aiheuttaville raaka-aineille. – Suomen ongelmat ovat niin ikään strategisia – Suomen energiahuolto oli tietoisesti rakennettu siten, että tarvitsemastamme sähköstä 15-20 prosenttia on tuonnin varassa. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen painottaa uusiutuvien energian tuotantotapojen kehittämisen lisäksi reservin merkitystä, koska meillä on joskus liikaa ja joskus liian vähän sähköä. – Euroopan tasolla ongelmana on ollut liiallinen luottaminen fossiiliseen energiatuotantoon, ja erityisesti Venäjältä tuotuun halpaan energiaan, sanoo Lappeenrannan LUT-yliopiston energiamarkkinoiden professori Samuli Honkapuro. – Hintakattoihin en usko, koska niitä voidaan aina kiertää. Nykyinen hintajärjestelmä, jossa kallein tuotantotapa määrittää sähköpörssissä hinnan, ei ole hyvä, mutta ei ole esitetty parempaakaan mallia. Olenkin sanonut opiskelijoille, että jos he keksivät paremman ja toimivamman hintamekanismin, he saavat siitä Nobelin palkinnon, toteaa Honkapuro. Tarvitsemme Euroopassa uusiutuvan ja päästöttömän energian ohella myös entistä enemmän säätö-/varavoimakapasiteettia, jolla vastata kysynnän huippuihin. Nyt olisi kova tarve luoda uusia hinnoittelumalleja esimerkiksi kotitalouksille. Vuonna 2021 Suomessa rakennettiin ennätykselliset 141 tuulivoimalaa, ja tänä vuonna ennätys rikottiin alle puolessa vuodessa. Eurooppa oli haavoittuvaisimmillaan juuri näinä vuosina, ja huoltovarmuuden riskit toteutuivat Venäjän sotatoimien vuoksi. Honkapuro ihmettelee, miksi sähkömarkkinoilta puuttuu innovaatiokykyä. Määrä on lähes puolet Suomen viime vuoden sähköntuotannosta. – Sähkömarkkinoilla yhtiöt ovat kilpailleet asiakkaista vain hinnoilla. – Venäläisen maakaasun oli määrä olla siltana tämän välivaiheen yli. Suur-Savon Sähkö -konsernin ja Lumme Energian toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kirjoittaa blogissaan sähkömarkkinakriisin johtuvan siitä, että ilmastoja energiapolitiikan myötä olemassa ollutta sähköntuotantoa ajettiin alas ennen kuin vihreän murroksen mukaista päästötöntä sähköntuotantoa oli ehditty riittävästi rakentamaan. Kun meillä on enemmän uusiutuvaa sähköntuotantoa, pystymme vaikuttamaan paremmin sähkön hintaan Pohjoismaiden sähköpörssissä. Näin hinta muodostuisi kahden eri markkinan tuloksena eikä niin, että kallein tuotantotapa suoraan määrittää sähkölle hinnan. Pekkarinen kaipaa muutoksia siihen, miten sähkönhinta määräytyy pörssissä. Mauri Pekkarinen sanoo, että lyhyellä tähtäimellä tarvitaan toimia, joilla voidaan leikata korkeimpia sähkön hintoja. ?. Sähkön pörssihinnan nousu tuo valtavia voittoja energiayhtiöille, jotka tuottavat itse sähkönsä eivätkä ole tyrineet johdannaismarkkinoilla
Viimeaikaiset haasteet ovat osoittaneet, että panostukset esimerkiksi energiaomavaraisuuteen ja kokonaiskestävyyteen ovat välttämättömiä. Tulevien vuosien aikana Suomi tarvitsee kestävää kasvua ja silloin ratkaisuna on rakennettu ympäristö. Perusparannuksen jälkeen koulussa on 780 oppilaspaikkaa sekä 42 esiopetuksen tilapaikkaa. Koulun oppilaat siirtyvät väistötiloihin urakan ajaksi. Kaavoituksen ja luvittamisen määrätietoinen sujuvoittaminen taas vahvistaa kaupunkien merkitystä talouden veturina pidemmällä aikavälillä, jatkaa Laurikainen. Koulussa toimii tällä hetkellä luokka-asteet 1.-9. Perusparannuksen suunnittelussa tärkeimpinä tavoitteina ovat energiataloudellisuuden lisäämisen lisäksi olleet turvallisuus, toimivuus ja esteettömyys. Alan yrityksissä tehdään paljon vihreää siirtymää tukevia toimia, josta osoituksena on esimerkiksi loistavat tulokset kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa. 10 Uutisia Consti toteuttaa mittavan peruskoulun korjauksen Consti toteuttaa Helsingissä Eteläisellä Hesperiankadulla sijaitsevan Taivallahden peruskoulun peruskorjauksen. Kiinteistöja rakentamisalalle asuntoja veropolitiikan ennakoitavuus on elintärkeää, sillä investoinnit ja rahoituspäätökset tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomen asema kiinnostavana ja kilpailukykyisenä investointiympäristönä tulee jatkossakin turvata pitkäjänteisillä päätöksillä. Kuva: Rakli Skanska myi asfalttiyhtiönsä Asfalttikalliolle Skanska on allekirjoittanut sopimuksen, jonka myötä Skanska Industrial Solutions Oy on myyty Asfalttikallio Oy:lle. – Investointikelpoisten tonttien riittävä tarjonta mahdollistaa kasvavien kaupunkiseutujen kokonaisvaltaisemman kehittämisen. Tarvitsemme toimivaa infraa monella tasolla, toteaa Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Raklin mukaan Suomi tarvitsee ennakoitavaa ja mahdollisuuksia luovaa politiikkaa, joka kannustaa yrityksiä investoimaan rakennettuun ympäristöön. Kiinteistöja rakentamisalalla vihreä siirtymä näkyy rahoituksesta kiinteistöjen käyttöön saakka. Mittavassa peruskorjausurakassa vesikatto ja julkisivun rappaukset uusitaan sekä ikkunat ja ovet vaihdetaan tai kunnostetaan. Omistusoikeus siirtyi viime vuoden lopussa. Taivallahden peruskoulu koostuu kahdesta erillisestä 50-luvun puolivälissä rakennetusta koulurakennuksesta. Osapuolet eivät julkista kauppasummaa. Myös rakennuksen sisätiloja nykyaikaistetaan, LVIAS-järjestelmät ja piha-alue uusitaan sekä paloturvallisuutta parannetaan. Tilaajana toimii Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Tilat-palvelu. Peruskorjaus toteutetaan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 26 miljoonaa euroa. – Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Tarvitsemme toimivaa infraa monella tasolla, toteaa Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Rakli: tarvitaan toimia kestävään kasvuun Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Seuraa netissä!. Koska kyseessä on iso yhteinen ponnistus, on sitä tuettava tasapuolisesti, muistuttaa Laurikainen. Tulevalta hallitukselta odotetaankin vihreää siirtymää tukevaa politiikkaa. – Panostukset kestävään tulevaisuuteen tarkoittavat käytännössä edullisempaa asumista ja kannustavat yrityksiä investoimaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Skanska Industrial Solutions Oy:n henkilöstömäärä on 88 henkilöä. Urakka alkaa tammikuussa 2023 ja valmistuu lokakuussa 2024. Kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli on julkaissut eduskuntavaalitavoitteensa tulevalle vaalikaudelle. Kaavoitukseen tarvitaan lisää joustavuutta ja lupakäytäntöihin sujuvuutta, jotta investoinnit toteutuvat ilman turhia viivytyksiä. Myös panostukset kiinteistöja rakentamisalan osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat välttämättömiä talouden kasvulle
Lisäksi valmistamme Alajärvellä teräspohjaisia seinäelementtejä ja Vimpelissä kattotuotteita. Destia uusii Vaasan ulkovalaistusta Destia rakentaa allianssimallilla uutta ulkovalaistusta Vaasaan. 11 Teollisista lämpöpumpuista ratkaisu päästöttömään lämmöntuotantoon. – Valaistuksella on suuri merkitys kaupungin viihtyisyyteen ja turvallisuuteen. – Nykyiset lämpöpumput ovat jo varsin tehokkaita, mutta markkinoilla ei vielä juurikaan ole suureen lämpötilan nousuun kykeneviä teollisia lämpöpumppuja. Suomessa Ruukki Construction työllistää noin 370 henkilöä. Poimukate jatkaa toimintaansa nykyisen johdon ja henkilökunnan voimin omalla brändillään. – Uudet kuumalämpöpumput voivat parantaa merkittävästi myös energiatehokkuutta: niiden avulla esimerkiksi teollisuuden hukkalämpö voidaan hyödyntää aiempaa tehokkaammin, Uusitalo jatkaa. Ruukki Construction tarjoaa teräkseen pohjautuvia rakentamisen tuotteita ja palveluja kestävän kehityksen mukaisesti rakennettaviin seiniin ja kattoihin. Vuonna 1958 perustettu yhtiö valmistaa teräskatteiden ja kattotarvikkeiden lisäksi myös julkisivuverhouksia. Jotta uusi lämpöpumpputeknologia saadaan käyttöön, täytyy ensin tutkia kolmea asiaa. Ruukki ostaa kattotuotevalmistaja Poimukatteen Ruukki Construction on sopinut ostavansa kattoja seinäprofiileja valmistavan Poimukate Oy:n. Niitä voitaisiin käyttää esimerkiksi kaukolämmön sekä teollisuudessa tarvittavan prosessihöyryn tuotannossa, johon tämänhetkiset lämpöpumppuratkaisut eivät sovellu. Hänen mukaansa uuden sukupolven kuumalämpöpumpuilla voidaan tulevaisuudessa korvata polttoon ja fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvia lämmöntuotantomenetelmiä. Lämpöpumppujen suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja niillä on suuri rooli varsinkin kotitalouksien lämmöntuotannossa. Se vähentäisi lämmöntuotannossa syntyvien kasvihuonepäästöjen määrää. Kuva: Christoffer Björklund Destia on voittanut sopimuksen Vaasan kaupungin ulkovalaistuksen, liikennevalojen, tietoliikenteen sekä kameravalvonnan suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta vuosille 2023-2025. Teräksestä vesikatteita, kattotarvikkeita ja julkisivuverhoustuotteita valmistava Poimukate työllistää noin 30 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2021 oli noin seitsemän miljoonaa euroa. Allianssimallilla toteutettu hanke helpottaa toimintaamme ja parantaa kustannustehokkuutta, sanoo Vaasan kaupungin kuntatekniikan johtaja Jukka Talvi. Myös teollisuuden lämpöpumppuinvestoinnit ovat lisääntyneet viime vuosina voimakkaasti, ja yhä tehokkaammat suuren mittakaavan lämmitysratkaisut kasvattaisivat lämpöpumppumarkkinoita entisestään. Sopimuskauden aikana kaupungin liikennevaloihin ja ulkovalaistukseen onkin luvassa merkittäviä investointeja ja saneerauksia. Joensuussa sijaitseva Poimukate on yksi Suomen vanhimmista kattoja seinäprofiilien valmistajista. LUT on tutkinut jo pitkään suurnopeustekniikkaa ja suunnitellut esimerkiksi tehoelektroniikalla ja IoT:llä ohjattuja koneita, joita käytetään kotimaisessa teollisuudessa.. Suomessa palvelemme asiakkaitamme alueellisesti, ja meillä on kuusi Ruukki Express-palvelukeskusta eri puolilla maata. Tutkimuksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen lämpöpumpputeollisuuden kilpailukykyä ja markkina-asemaa maailmalla. Tekniikka on sitä haastavampi toteuttaa, mitä korkeampaa lämpötilaa ja lämpötilan nousua vaaditaan, LUT-yliopiston tutkijaopettaja Antti Uusitalo sanoo. Näitä ovat tehokkaammat tavat kerätä ja siirtää lämpöä, mahdollisuuksia hyödyntää tehoa ja luotettavuutta parantavia suurnopeuskompressoreja sekä erilaisten kylmäaineiden soveltuvuus lämpöpumppuihin muun muassa materiaalien yhteensopivuuden kannalta. LUT-yliopisto kehittää uudessa tutkimushankkeessaan entistä tehokkaampia lämpöpumppuja. Lappeenrannan LUT-yliopisto tutkii, miten lämpöpumppuja voitaisiin käyttää teollisuuden prosessihöyryn ja kaukolämmön tuotannossa. Vaasan kaupungin kanssa allianssina toteutettava hanke on vasta toinen laatuaan Suomessa
Pohjois-Pohjanmaalle rakennettava Siikajoen tuulipuisto tulee olemaan yrityksen toistaiseksi suurin tuulipuisto sekä Turku Energian mittavin tuulivoimainvestointi tähän mennessä. Yhtiö tuo murroksessa oleville energiamarkkinoille nopeasti yleistyvän elinkaarimallin, joka mahdollistaa energiatehokkaaseen lämmitysjärjestelmään siirtymisen yhä useammalle taloyhtiölle sekä teollisuusja liikekiinteistölle ilman alkuinvestointia. Uuden P2X-laboratorion odotetaan lisäävän merkittävästi LUTin tutkimusyhteistyötä teollisuuden alan yritysten kanssa. Tutkimuksemme tukee yrityksiä, jotka suunnittelevat uusia tuotteita tai uutta teknologiaa niiden valmistamiseen, LUT School of Energy Systems -tiedekunnan dekaani Olli Pyrhönen tiivistää. Turku Energia on yksi Suomen Hyötytuulen kahdeksasta kaupunkienergiayhtiöosakkaasta 12,5 prosentin omistuksellaan. Laajamittainen synteettisten polttoaineiden ja kemikaalien valmistus avaisi Suomelle merkittävän vientimahdollisuuden. Tuulipuistoon nousee yhteensä 38 tuulivoimalaa, jotka ovat kukin teholtaan 6,4 megawattia. Helenillä on yksinomainen määräysvalta uudessa yhtiössä. proofingilla on optio ostaa loputkin 36 prosenttia osakkeista. 12 Uutisia Uutisia Suomi panostaa uusien sähköpolttoaineiden kehittämiseen Turun Energia panostaa tuulivoimaan Turku Energian tuulivoimatuotanto kasvaa 87,5 gigawattitunnilla vuodessa Suomen Hyötytuuli Oy:n Siikajoen tuulipuistohankkeen myötä. Geonova tulee tarjoamaan asiakkaille energiatehokkaita ja hiilineutraaleja lämmitysja jäähdytysratkaisuja Helsingissä ja muualla Suomessa. Playgreen Finland Oy perustettiin 2010 Porvoossa. Laboratorion toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota tutkimusyhteistyön vahvistamiseen. Playgreen suunnittelee ja toimittaa myös sähköautojen latauspisteitä. Vuonna 2020 Nordic Waterproofing hankki 33 prosenttia Playgreenin osakekannasta, joten omistusosuus on nyt kaikkiaan 64 prosenttia. – Uuden laboratorion avulla voimme kehittää energiaja materiaalitehokkaita ratkaisuja synteettisten hiilivetyjen tuotantoon. Turku Energian tuulivoimatuotannon osuus sähkön vuosittaisista hankinnoista kasvaa hankkeen valmistumisen myötä 33 prosenttiin nykyisestä 20 prosentista. Nordic WaterGeonova aloitti toimintansa Helen Oy ja LämpöYkkönen Oy ovat perustaneet maalämpöja lämpöpumppuratkaisuihin keskittyvän yhtiön, Geonova Oy:n. Rakentaminen alkoi viime vuoden loppupuolella ja Siikajoen tuulipuisto otetaan käyttöön vuoden 2025 aikana. Lappeenrannan LUT-yliopisto on saanut Business Finlandilta neljän miljoonan euron rahoituksen power-to-x (P2X) -tutkimukseen. Sopimus allekirjoitettiin ja kauppa toteutui samanaikaisesti. Puiston kokonaisteho on 243 megawattia ja vuosituotanto yli 700 gigawattituntia, josta Turku Energian vuosittainen osuus on noin 87,5 GWh. Se tarkoittaa, että Lappeenrannan kampukselle rakennetaan uusi, P2X-tutkimukseen erikoistunut laboratorio. Nordic Waterproofing osti enemmistöosuuden Playgreenistä Nordic Waterproofing Group osti joulukuun alussa 31 prosentin osuuden suomalaisesta Playgreen Finland Oy:stä, joka suunnittelee, myy ja asentaa aurinkosähköratkaisuja. Yrityksellä ei ole omaa tuotantoa, päätoimipiste sijaitsee Vantaalla.. Yritys on siitä lähtien palvellut asiakkaitaan aurinkovoimaloiden suunnittelussa, komponenttivalinnoissa sekä asennuksessa. Uuteen laboratorioon aiotaan hankkia koelaitteita veden elektrolyysin, hiilidioksidikaappauksen ja polttoainesynteesin tutkimukseen sekä digitaalisia työkaluja erilaisten ratkaisujen mallintamiseen. Playgreen suunnittelee ja toimittaa aurinkoenergiaratkaisuja julkisiin rakennuksiin, teollisuuteen, taloyhtiöille, maatiloille ja pientaloihin. Uudessa laboratoriossa tutkitaan vedestä ja hiilidioksidista valmistettavia synteettisiä sähköpolttoaineita ja -kemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Kyseessä on LUT-yliopiston historian suurin infrastruktuurihanke, ja uuden laboratorion on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä
Ruutanan koulukeskushankkeessa rakentamisvaiheen vähähiilisyystavoitteena on rakentaa mahdollisimman muuntojoustava ja pitkäikäinen rakennus. Uudisrakennuksen rakennustyöt aloitetaan maaliskuussa 2023, ja rakennustöiden on määrä valmistua uudisrakennuksen osalta marraskuussa 2024. Myös materiaalivalinnoissa huomioidaan vähähiiliset materiaaliratkaisut. Lisäksi alkuvuoden 2025 aikana saneerataan tontilla sijaitseva vuonna 1925 valmistunut puukoulu. Hanke koostuu tontilla sijaitsevien rakennusten korjauksista ja uudisrakennuksen rakentamisesta olemassa olevien rakennusten yhteyteen. – Kyseessä on Kangasalan kaupungille tärkeä ja odotettu hanke. Koulukeskukseen tulee tilat 0.-6. Kangasalan kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030. Samalla puretaan toinen tontilla sijaitsevista vanhoista kivikouluista sekä tehdään pihatyöt. ELÄ HYVIN – ASU PAREMMIN Kangasalla 15 miljoonan kouluhanke Kangasalan kaupunki on valinnut SRV:n toteuttamaan Ruutanan koulukeskuksen uudisja korjausrakennushankkeen. Hanke on kohteena haastava, sillä töitä tehdään käynnissä olevan koulun vieressä ja hanke sisältää uudisrakentamista sekä vanhan koulun peruskorjausta. Uudisrakennus on energiatehokkuudeltaan A-luokkaa. Rakennuksen julkisivu on pääosin paikalla muurattua tiiltä. Vuokra-WC auttaa silloin, kun vakituinen WC on pois käytöstä joko vesivahingon tai remontin aikana. – Kouluhankkeet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita, joissa pääsemme toteuttamaan viihtyisiä ja oppimista tukevia tilaratkaisuja lapsille ja nuorille. luokkien noin 390 lapselle. Uudisrakennuksen laajuus on noin 5300 bruttoneliömetriä. SRV sai vertailussa hyvät laatupisteet ja olemme tyytyväisiä saadessamme osaavan urakoitsijan toteuttamaan koulukeskushanketta, kertoo Kangasalan kaupungin rakennuspäällikkö Merja Saarilahti.. Rakennamme paraikaa myös Kangasalan Lamminrahkaan uutta koulukeskusta, ja Ruutanan kouluhanke on luontevaa jatkoa hyvin sujuneelle yhteistyölle Kangasalan kaupungin kanssa, toteaa SRV:n Alueyksiköiden johtaja Henri Sulankivi. Rakentamisen valmistelut käynnistyvät välittömästi, ja hanke kirjataan SRV:n tilauskantaan joulukuulle. Yhteistoimintaurakkamuodolla halusimme minimoida hankkeen riskit. Yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana toteutettavan kouluhankkeen arvo on noin 15 miljoonaa euroa. 13 APUA TUKALAAN TILANTEESEEN, BIOLAN VUOKRA-WC AUTTAA! Puh: 044 9779 568 email: myynti@liwell.fi www.asuparemmin.fi Toiminta-alueemme pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja Länsi-Uusimaa. Biolanin Iceletin käyttöön tarvitset vain sähköt. Myös kuljetus tarvittaessa kauttamme. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan kesän 2025 aikana
Asukkaita kannattaa pyytää ilmoittamaan aktiivisesti pienistäkin kalustevuodoista. Sähkön säästäminen • Tarkistakaa talon yleisten tilojen: rappukäytävien, varastojen jne. Suihkuja keittiöhanoihin riittää 12 litraa/min ja käsienpesuhanoihin 6 litraa/min virtaama. Ripeästi saunaan, tiiviit saunavuorot ja malttia löylyihin. Esimerkiksi porrashuoneissa ja lämpimissä varastoissa riittää 17-18 astetta ja autotalleissa 12 astetta. Jos huonelämpötilaa ei voi keskitetysti laskea, ohjeistakaa asukkaita tekemään säätö itse. 14 Energian säästövinkit Saunoessakin voi tehostaa energian käyttöä. Lämmityksen energiansäästötoimet • 1 °C alempi sisälämpötila = 5 % vähemmän lämmitysenergiaa • Alentakaa ensin reilusti lämpötilaa kaikista aputiloista (rappukäytävistä, varastoista, autotalleista). • Taloyhtiön saunaa ei tarvitse lämmittää tulikuumaksi: 70-80 astetta riittää. Lisätietoja yleistilojen lämpötilan säädöstä HSY:n max17-sivustolla. Myös pysäköintikentän autolämmitysten toiminta ja asetukset on hyvä tarkistaa ja tarvittaessa tehdä myös niihin muutoksia. • Tarkistakaa myös esim. Kahden tunnin päälläolojakso riittää hyvin esilämmitykseen. Virtaamia voidaan alentaa keskitetysti vakiopaineventtiilillä tai vesipistekohtaisesti vakiovirtaussuuttimilla ja vettä säästävillä suihkupäillä. Joka tapauksessa sen kunto ja lämpötila on hyvä tarkistaa. Harvoille aktiivikäyttäjille voidaan harkita hankittavaksi kylmäkaapit, jolloin tilaa ei tarvitse pitää viileänä. käytössä olevat sulanapitolämmitykset ja niiden käyttöajat ja -asetukset. • Jos asuinrakennuksissa lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, yhteinen energiansäästö vastaa jopa 90 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. • Käyttöveden virtaamat vaikuttavat myös kulutukseen, joten niiden tarkistus voi olla paikallaan. • Ohjeistakaa asukkaita mukavuuslattialämmityksen säädössä: oikea lämpötila, ajastinten käyttö sekä lämmityksen sulkeminen esim. valaisimet ja siirtykää led-lamppuihin, jos niin ei ole jo tehty. Mikäli käyttö on vähäistä, kannattaa harkita kylmäkellarin käytöstä poistoa, ainakin väliaikaisesti, ellei kokonaan. pidemmän poissaolon ajaksi vähentää energiankulutusta. Saunavuorot kannattaa keskittää, jotta kiuasta ei tarvitse turhaan pitää lämpimänä. Saunavuorojen keskittämisen ansiosta kiuasta ei tarvitse turhaan pitää lämpimänä. Myös pihavalaistuksessa kannattaa siirtyä ledien aikakauteen. L äh te et : M o tiv a ja LV I-T ek nis et U ra ko its ija t LV I-T U ry • Alentakaa huonelämpötiloja keskitetysti 20-21 asteeseen, kuitenkin vain 0,5 astetta kerrallaan. • Muistuttakaa erityisesti turhasta lämpimän veden kulutuksesta ja ohjeistakaa asukkaita lyhentämään suihkuaikaa ja välttämään turhaa veden valuttamista. Kuva: Pexels Lämmin käyttövesi ja saunominen • Muistakaa energiatehokkaan saunomisen säännöt. • Vesikalusteiden tarkastus voi olla myös paikallaan. • Jos talossa on käytössä kylmäkellari, on sen toiminta ja käyttö syytä tarkistaa. • Valaistuksen ajastukset on hyvä tarkastaa, että valot ovat päällä vain tarpeen mukaan
Helsingin metro on leveäraiteinen metrojärjestelmä, joka yhdistää Helsingin keskustan itäisiin kaupunginosiin ja länteen Etelä-Espooseen. Huippunopeus on 80 km / h. Helsingin metroa käytetään vuosittain noin 63 miljoonaa kertaa. Metrolinjat M1 ja M2 kulkivat ensimmäisen vaiheen valmistuttua aiemman metroradan pääteasemalta Ruoholahdesta Lauttasaaren, Otaniemen ja Tapiolan kautta Matinkylään. Toisen vaiheen oli alun perin tarkoitus valmistua vuonna 2020, mutta ajankohtaa lykättiin, ja liikennöinti alkoi 3. Joulukuun alussa Länsimetron jatkeen avautumista juhlittin kansanjuhlana, miljardiluokan investointi joka tapauksessa, joka edustaa suuruusluokkaa jollainen on koko Suomessa harvinaisuus. Koko Helsingin ja Espoon alueella toimiva metro käsittää nyt yhteensä 43 kilometriä. Toisessa vaiheessa metrolinjaa jatkettiin viidellä uudella asemalla sekä uudella maanalaisella metrovarikolla Länsimetron päähän Kivenlahden metroasemalle asti. 13,9-kilometrisellä rataosuudella on kahdeksan asemaa. Asemia on nyt yhteensä 30, joista 21 ovat maanalaisia ja 9 maanpäällisiä. 15 L änsimetron uusi osuus Espoon Matinkylästä Kivenlahteen avattiin liikenteelle joulukuun alussa. Matkustajia ilahduttaa asemalla muun muassa taiteilija Kalle Mustosen Kulkijat-veistospari. Kun toinen rakennusvaihe valmistui, siirtyi koko Etelä-Espoo (Suur-Tapiola, Suur-Matinkylä ja Suur-Espoonlahti) raideliikenteen piiriin. Länsimetron rakennustyöt alkoivat marraskuussa 2009, ja ensimmäisen vaiheen louhintatyöt valmistuivat helmikuun 2014 lopussa. Toisen vaiheen hankesuunnitelma valmistui vuoden 2012 keväällä, ja rakennustyöt käynnistyivät Suomenojalla joulukuussa 2014. Marraskuussa 2017 käyttöönotettu ensimmäinen vaihe käsittää metrolinjan jatkeen länteen Matinkylän metroasemalle asti. n Uusi ja näyttävä metron läntisin asema on nyt Kivenlahti. Länsimetro on Helsingin metron jatke Etelä-Espooseen. Pääkaupunkiseudulla on maailman pohjoisin ja Suomen ainoa metrojärjestelmä. Kuva: Kusti Manninen, Tunne Productions Oy/Länsimetro Miljardiluokan investointia juhlittiin kansanjuhlana Länsimetro valmis. Aseman suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto ALA. Helsingin metron ensimmäöinen osuus avattiin 1982, aluksi välillä RautatientoriItäkeskus. Uudet asemat ovat Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. joulukuuta 2022. Helsingin metro on Suomen rataverkosta erillinen järjestelmä, joka lähijunien ja runkobussilinjojen 20, 30, 40, 200, 300, 400, 500, 510, 550, 560, 570 ja 600 kanssa muodostaa Helsingin seudun joukkoliikenteen perustan. Nykyisin M1 kulkee välillä Kivenlahti-Vuosaari ja M2 välillä Tapiola–Mellunmäki
Ruduksen laskelmien mukaan kuitulaatan käyttö tuo jopa 40 prosentin aikasäästön verrattuna normaalin raudoituksen käyttöön. Kuidut parantavat betonin vetolujuutta Kuitubetoni korvaa perinteisen raudoituksen Kuitubetonilla saatiin myös vauhtia valuihin, kertoo toimitusjohtaja Jyri Honkaniemi Ruoppaus Suominen Oy:stä. Mihin tahansa Rudus Express -betonitehtaaseen voidaan integroida erityinen kuitupata. Kuitubetonin tyypillisiä käyttökohteita ovat maanvaraiset laatat, lattiat, ruiskubetonoinnit sekä paalulaatat. Projektissa parannetaan merkittävästi rikasteiden käsittelyä Porin Satamassa. Kuidut ovat hiuspinnin kaltaisia säikeitä. – Perinteiseen valuun olisi tarvittu raju raudoitus, ja harjateräksen hinta on nyt kova. Ruduksen mobiiliasemalla kuitu lisätään massaan kiviainesvirran mukana punnituksen yhteydessä automaattisesti. Laadunvalvonnassa varmistetaan vielä betonille määritetyt kuitupitoisuudet ja kuitujen hajonta betonissa. n. – Kuitubetonin käyttö tulee varmasti lisääntymään, Honkaniemi uskoo oman yrityksensä saamien hyvien kokemusten myötä. Kuva: Inspiroiva Creati M etallinjalostaja Boliden Harjavalta Oy:lle rakennutetaan suurinvestoinnissa Porin Sataman alueelle uusi rikasteraaka-aineiden punnitusja näytteenottolaitos sekä uusi varasto. Kuitupata osa mobiiliasemaa Kuitubetoni on betonilaatu, johon Ruduksen valmisbetonitehtaalla sekoitetaan teräs ja/ tai muovikuituja. – Kuitubetonin ansiosta pystyttiin korvaamaan noin 90 prosenttia raudoituksesta. Kuitubetonin käytön yhtenä etuna on myös se, että betonilaatan teräsverkkoja ei tarvitse kuljettaa työmaalle eikä erikseen varastoida siellä. Ruoppaus Suomisen Bolidenille tekemässä urakassa Porin Satamassa käytetään 7 000 kuutiota kuitubetonia. Padassa ne kietoutuvat toisiinsa, mutta padan tärinän ansiosta eivät paakkuunnu. Nyt ei ollut sitä ongelmaa, Jyri Honkaniemi kertoo. Tahti oli kova. Raudoituksen työvaihe jäi pois ja työmaa eteni rivakasti. Parhaimmillaan tehtiin neljä valua viikossa. Urakassa tarvittava valmisbetoni tuotetaan Ruduksen Express -mobiilitehtaassa, joka on pystytetty ihan työmaan viereen. Siitä 7 000 kuutiota käytettiin kuitubetonina lattioiden valuihin. Lattioita valettiin jopa 300 kuutiota päivässä eli betonia tarvittiin valtavia määriä. – Kuitubetonissa onkin riskinä se, että jos kuidut sekoittuvat huonosti massaan, se aiheuttaa tukoksia pumppauksessa. Rudus on kehittänyt oman tapansa valmistaa kuitubetonia. – Raudoituksen työvaihe jäi pois ja työmaa eteni rivakasti, toteaa toimitusjohtaja Jyri Honkaniemi. 16 Porin Sataman alueella on menossa mittava urakka, johon toimitetaan 20 000 kuutiota valmisbetonia. Lattioiden valuissa kuitubetoni oli yhtenä vaihtoehtona alun perinkin, mutta harjateräksen raju hinnannousu teki valinnan helpoksi. Se helpottaa logistiikkaa sekä osaltaan säästää kustannuksia. Onneksi oli lyhyt toimitusmatka, kun betoniasema oli ihan vieressä, Honkaniemi toteaa. Kuidut parantavat betonin vetolujuutta, dynaamisten kuormien kestävyyttä sekä sitkeää murtokestävyyttä. Mobiiliasemaltakin saadaan kaikki tarvittavat betonilaadut, kuten nyt Porissa käytetty kuitubetoni
C M Y CM MY CY CMY K
18 Suomessa on vuosikymmenten ajan asuttu ahtaammin kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Teksti: Eero Wihuri Hellahuoneista hotellihuoneisiin Miksi Suomessa asutaan ahtaasti. Miksi tyydymme asumaan ahtaasti. Ahtaimmin asuvat lapsiperheet, näin kirjoitti syksyllä 2021 Keskisuomalainen -lehdessä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. M e asumme ahtaasti. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskikoko on nykyisin noin 79 neliömetriä, kun se vuonna 1990 oli 74 neliömetriä. Asuntojen keskipinta-ala on kohonnut varsin hitaasti. Noin 40 prosenttia rakennettavista huoneistoista on alle 37 neliömetrin kokoisia. Kuitenkin ihmisten asumistoiveissa korostuu väljyys ja luonnonläheisyys. – Elintaso on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta asumisväljyys on Itä-Euroopan tasoa. Britanniassa uudisrakennuksissa pienten asuntojen määrä on pysynyt pitkään 9-14 prosentissa. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vetämän tutkimusryhmän mukaan Suomessa rakennetaan enemmän pieniä kerrostaloasuntoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Professori Mari Vaattovaara sanoo vallalla olevan usko. Viimeisen viiden vuoden aikana asumisväljyys on jopa laskenut. Esimerkiksi Tanskassa vain 7,5 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista on alle 50 neliömetrin kokoisia
– Sijoittajien vinkkelistä pienten asuntojen rakennuttaminen kannattaa, mutta kehitys huolestuttaa kaupungin pitkän ajan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Vaikka meillä on Helsingissä ja muissa kaupungeissa tilaa, rakennetaan paljon paksurunkoisia kerrostaloja täyteen yksiöitä. 19 Hellahuoneista hotellihuoneisiin Miksi Suomessa asutaan ahtaasti. Kaupunkisuunnittelussa ei seurata kansainvälisiä trendejä, eikä ymmärretä esimerkiksi monipaikkaisuutta. Pienissä asunnoissa on kalleimmat neliöt ja parhaat voitot. tiiviin kaupunkirakentamisen hyötyihin, tiiviissä rakenteessa hyödynnetään mahdollisimman tarkasti yksittäisen tontin rakennusoikeus. Ihmiset käyvät eri tavalla töissä ja harrastavat eri tavalla kuin 1960ja 1970 -luvuilla, jolloin rakennettiin paljon lähiöitä. Pienten asuntojen rakentamista perustellaan usein myös hintasyillä, mutta Vaattovaaran mukaan asumisen korkeaa hintaa ei ratkaista rakentamalla miniyksiöitä, vaan kaavoitusta ja tontteja lisäämällä. – Nyt kuvitellaan tiivistämisen olevan avain onneen. Suomeen on tulleet sen takia jo kansainväliset kiinteistösijoittajat. – Hieman kärjistäen voidaan sanoa, että olemme siirtyneet asumisessa hellahuoneista hotellihuoneisiin. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa. – Tällaiset asunnot ovat vaikeasti kalustettavia, niissä on vähän luonnonvaloa ja säilytystilaa, hän korostaa. Tuloksena on hotellihuonetyyppisiä pimeitä asuntoja, joissa ikkunoita on vain yhdellä sivulla. Vaattovaaran mukaan kaikki eivät halua samaa asumiseltaan. – Esimerkiksi Helsingissä on jo nyt kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon pieniä asuntoja. Asuntorakentaminen ei kuitenkaan ota toiveita riittävästi huomioon. – Ekonomistit ja rakennusteollisuus päättävät meidän asumisesta. Näistä pienistä asunnoista puuttuvat muunneltavuus ja valoisuus. Vaattovaara sanoo rakennusja kiinteistömarkkinan toimivan varsinkin pääkaupunkiseudulla rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien ohjauksessa. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan pienten asuntojen ongelma on siinä, että ne ovat usein hyvin samankaltaisia, putkimaisia huoneita vieri vieressä pitkän käytävän varrella. Työn ja vapaa-ajan muuttuminen on myös muuttanut ihmisten asumistoiveita. On tärkeä huomata, että ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. Asuntojen tarjonta ja ihmisten toiveet eivät kohtaa. Kuva: Linda Tammisto/ Helsingin yliopisto
Viihtyisyys ja terveys Mari Vaattovaaran mukaan uusien asuntojen ja asuinalueiden suunnittelussa pitäisi painottaa viihtyisyyttä ja terveystekijöitä hyvän kaupungin ominaispiirteinä. Asumisen tulee olla kohtuuhintaista ja muutenkin saavutettavaa, mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa sitä, että asuntojen koko pienenee pisteeseen, jossa niiden asuttavuus kärsii. Siksi olen suunnannut tutkimukseni päätössanat päättäjille, jotka voivat nostaa asumisen laadullisia tavoitteita, toteaa Tervo. Tutkimus käsittelee esimerkiksi koettua ahtautta, jota ei ole aiemmin tutkittu yksinasujien näkökulmasta. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskikoko on nykyisin noin 79 neliömetriä. Se liittyy suoraan asukkaiden hyvinvointiin, jonka tulisi olla asumista käsittelevän keskustelun ytimessä, Tervo sanoo. Siksi vaarana on, että kohderyhmän asumista tulkitaan stereotyyppisten ja vanhentuneiden mielikuvien valossa. Hän esittää, että sekä uusien asuntojen että peruskorjattavan asuntokannan suunnitteluvaatimuksiin lisätään monikäyttöisyys. Tämä johtunee osin siitä, että yleisesti asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, kun asukkaita on enemmän kuin yksi per huone – yksinasujat ovat siis eräänlaisia väliinputoajia. Erityisenä epäkohtana esiin nousi asuntosuunnittelun kannalta merkityksellisen tiedon puute: asukkaiden tarpeita ja toiveita ei ole riittävästi kartoitettu. Erityisesti uudessa asuntotuotannossa tyypillinen ratkaisu yksiö avokeittiöllä on harvoin vastaus työikäisen yksinasujan asuintilatarpeeseen. Suomessa asutaan ahtaasti. – Yksinasujien määrän lisääntyminen ei välttämättä tarkoita pienten asuntojen tarpeen lisääntymistä, korostaa Tervo. Tervo peilaa tutkimustuloksia pääkaupunkiseudun asuntotuotannon nykytilaan. 20 Pienissä asunnoissa on kalleimmat neliöt ja parhaat voitot. Näin voidaan tuoda joustoa yksinasujien muuttuviin asuintilatarpeisiin ennakoimattomat muutokset mukaan lukien. Esimerkiksi moni yksinasuva haluaa asua vähintään kaksiossa. Kuva: Eeva Sundell. Kyselytutkimuksessa nousi esiin etenkin yhden hengen asuntokuntien muita suurempi tilantarve. Väitöskirjassa Tervo tutki työikäisten yksinasujien asuintilatarpeita ja -toiveita pääkaupunkiseudulla. – Asuntotutkimuksen tulokset siirtyvät meillä käytäntöön heikosti, koska muutosten oletetaan aiheuttavan automaattisesti lisäkustannuksia vakiintuneisiin tuotantomalleihin. – Mielestäni meidän tulisi ensin tutkia asukasryhmien toiveita, ja tehdä vasta sen jälkeen päätöksiä asumisen tulevaisuudesta. Tulosten perusteella Tervo esittää, että yksiö erilliskeittiöllä olisi syytä palauttaa asuntotuotantoon. Huomionarvoista on, että ahtauden kokemus liittyy juuri tähän asuntotyyppiin. – Yhden hengen asuntokunnan koko on heikko asuintilatarpeiden selittäjä. Yksiö erilliskeittiöllä Aalto-yliopiston tutkija Anne Tervo kiinnitti vuonna 2021 väitöskirjassaan samaan asiaan huomiota