Kiinteistö Kiinteistö Nro 1/2021 | 7,50 & & energia energia Isännöintialalla iso hintakartelliepäily 22 miljoonan euron 22 miljoonan euron seuraamusmaksut seuraamusmaksut Vahva yrittäjyys Vahva yrittäjyys Etelä-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan talouden veturi talouden veturi Energiaturpeen Energiaturpeen tuotanto minimiin tuotanto minimiin Monella taloyhtiöllä edessä Uusi katto vai Uusi katto vai vanhan korjaus. Uusi tieliikennelaki aiheutti Pysäköintiongelmia Pysäköintiongelmia taloyhtiöiden pihoilla taloyhtiöiden pihoilla Jätelaki kiristymässä Lisää lajittelua Lisää lajittelua ja jäteastioita ja jäteastioita. vanhan korjaus
Tämä uutuus ei myöskään pölise, ei kutise ja on nopea asentaa. Kuuma juoma ei pitkään lämmitä. UUSI ISOVER PREMIUM 33 LÄMMITTÄÄ. Tutustu eristeuutuuteen: isover.?. 9 % AIEMPAA ENEMMÄN
Me Constilla haluamme olla taloyhtiön luottokumppani, joka asettaa asukkaat etusijalle. Samalla vertaillaan myös eri korjausvaihtoehtoja, jolloin päätöksenteko tulevasta remontista on taloyhtiössä turvallisempaa.. CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. CONSTI KODIKAS AUTTAA PÄÄTÖKSENTEOSSA Consti Kodikas -palvelussa taloyhtiötä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa taloudelliset, tuotannolliset ja sosiaaliset näkökulmat saatetaan yhteen ja näin saadaan hallitumpi kokonaiskuva tulevasta remontista. Putkiremontti on asukkaiden remontti ja se on aina muutakin kuin putkien uusimista. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti. SOPIVIN PUTKIREMONTTI TILANTEESEEN JA TARPEESEEN #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PUTKIREMONTTI TALOYHTIÖN LUOTTOKUMPPANI Remontin ei tarvitse olla kivulias, monimutkainen ja epäselvä. Kaiken voi tehdä selkokielisesti ja yhdessä voi suunnitella paljon. Se on mahdollisuus luoda unelmien kylpyhuone
10 Kilpailuja kuluttajavirasto esittää 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja hintakartelliepäilystä kuudelle isännöintiyritykselle sekä alan järjestölle. Ehdotusaika päättyy maaliskuun lopussa. 34 Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Voittaja julkistetaan Flooran päivänä, 13. Sivu 28 Ala ei näyttäydy nyt moitteettomana – On todella hyvä, että Kilpailuja kuluttajavirasto on arvioinut alan toimintatapoja perusteellisesti. 50 Koronavuonna sähköyhtiöiden asiakastyytyväisyys lähti nousuun. Pudotus jatkui nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Sivu 41 Etelä-Pohjanmaalla hyvä työllisyysaste – Työllisten osalta olemme mannerSuomen huippua. Helsinkiin muutti tuhansia uusia asukkaita sotien jälkeen. 42 Turpeen energiakäyttö on kohdannut ilmastokeskustelussa alasajovaatimuksia. 17 Helsingissä lähiörakentaminen oli vastaus kaupungistumiselle. Haluaisimme kuulla vapaaehtoistoimijoiden, kaupungin ja yritysten välisistä verkostoista ja verkostojen saavutuksista. Tunnustuspalkinto jaettiin jo 30. kerran. Työttömienkin määrä on viimeiset kymmenen vuotta pysytellyt maakuntien häntäpäässä, valtakunnallisen keskiarvon alapuolella, toteaa maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitosta. 46 Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan As Oy Sompasaaren Sumpin ryhmärakentaminen oli monivaiheinen. Millaista yhteistyötä alueella on. Eri alojen asiantuntijoista koostuva raati eli Kotiseutuliiton kaupunkityön jaosto seuloo ehdotuksista kärkiehdokkaat ja tekee esityksen voittajasta Suomen Kotiseutuliiton hallitukselle, joka nimeää voittajan.. Tilannetta pidetään poikkeuksellisena, sillä monilla muilla aloilla asiakastyytyväisyys on laskenut. Kisan pääkriteerinä vuonna 2021 ovat kaupunginosan uudenlaiset kumppanuudet ja yhteistyön muodot. Sivu 36 Tuomioistuimeen mennään harvoin – Suoraan tuomioistuimeen mennään sovittelussa vain noin prosentissa tapauksista, mutta tuomioistuinsovitteluun menneistä jutuista 80 prosenttia sovitaan ja niistä saadaan täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu aikaan, muistuttaa opetusneuvos, varatuomari, asianajaja Keijo Kaivanto. Palkinnolla Kotiseutuliitto korostaa kaupunginosien paikallistoimijoiden aktiivisuuden merkitystä kotiseudun viihtyvyyden ja yhteisöllisyyden rakentamisessa. Tulevaisuus näyttää jokseenkin hyvältä. Yhteisöllisen talon asukkaiden käytössä on monenlaisia tiloja yhteiseen toimintaan. Nyt rakentamismääräysten näkökulma laajenee myös kasvihuonekaasupäästöjen kuten hiilidioksidin huomioonottamiseen, sanoo Kohti vähähiilistä rakentamista –kirjan toinen kirjoittaja, tekniikan tohtori Tarja Häkkinen. Viime vuonna Vuoden kaupunginosaksi tuli 295 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi valikoitui Helsingin Lauttasaari. Onko alueella aktiivinen kaupunginosaseura tai muu asukkaita kokoava liike. Haussa on viihtyisä ja yhteisöllinen kaupunginosa, jossa on monipuolista toimintaa, aktiivisia asukkaita ja yhteisöjä sekä kaikille avoimia tapahtumia. Tänä päivänä energiaremonteille on tarjolla monta vaihtoehtoa niin menetelmien, laitteiden kuin rahoituksenkin suhteen. Avoin kansalaistoiminta – erityisesti asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyö – lisäävät kotoisuutta ja hyvinvointia. 60 Helsinkiläinen Hyväntoivonpuisto on saanut Vuoden Ympäristörakenne -palkinnon. Uusi jätelaki määrää kaikki kiinteistöt ottamaan oppia edelläkävijöistä. toukokuuta. 22 Tamperelainen taloyhtiö teki energiaremontin, jonka avulla tuli säästöä 40 000 euroa vuodessa. Arvioinnin avuksi on valmistunut tietokanta. Peltikatolla on monia etuja. 36 Etelä-Pohjanmaa on maaseutumaakunta, jossa yrittäjyys on voimissaan ja työllisyys korkealla tasolla. Nyt yhtiössä on uusi maalämmön ja poistoilman lämmöntalteenoton hybrijärjestelmä. Sivu 11 Haussa Suomen paras kaupunginosa Suomen Kotiseutuliiton Vuoden kaupunginosa -kilpailussa etsitään jälleen Suomen parasta kaupunginosaa. 4 P uhuvat päät S isältö 1 / 2021 6 Vapaaehtoisuuteen perustuva lajittelu on vähentänyt jätehuollon kustannuksia. 74 Konesaumapeltikatto on yksi kestävimmistä kerrostaloissa. Kehitys jatkuu edelleen. 70 Merkittävälle osalle pelti-, tiilija huopakatoista voidaan antaa rutkasti lisää elinaikaa huoltotyöllä. Se on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Kuka tahansa voi ehdottaa palkittavaa kaupunginosaa – omia kulmia, lomakohdetta, naapurikaupunginosaa tai henkistä kotia, kunhan alue on urbaani kaupunginosa. 24 Kiinteistökauppojen volyymi putosi viime vuonna 5,6 miljardiin euroon kotimaisen kaupan hiljennyttyä. 56 Isännöitsijä Ossi Ojanen jyväskyläläisestä Noste Isännöinti Oy:stä on tyytyväinen siihen, että digiloikka on vihdoinkin yltänyt myös isännöintitoimistojen tasolle. Jos koko maassa olisi sama työllisyysaste, meillä olisi paljon vähemmän murheita. 40 Rakentamismääräyksiin valmistellaan kasvihuonekaasupäästöjen huomioonottamista rakentamisessa. Alalla työskentelevät kokevat suurena haasteena energiaturpeen käytön vähenemisen. Rakennusmääräysten näkökulma laajenee – Koko rakentamisen ympäristöohjaus on vuosikausia keskittynyt rakennusten energiaan ja energiankulutuksen vähentämiseen. Hyvässä kaupunginosassa on toimintaa erilaisille ihmisille, mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen, turvallista elää ja hyvä yrittää. Hyviä ja rakkaita kaupunginosia siis riittää – mikä palkitaan tänä vuonna. 28 Keijo Kaivanto on ollut kehittämässä kiinteistöalaa monella tavalla, kuten alan koulutuksessa, kirjojen kirjoittajana, työsuhdeasioiden edistäjänä ja asianajotoimistossa. Kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia. 67 Taloremontti on suunniteltava huolellisesti. 14 Helsingin rakennuskanta ennen itsenäisyyttä oli monipuolinen sekoitus puurakennuksia ja uusia kivitaloja
Suomessa hintakartellikiistoja on jouduttu käsittelemään oikeusteitse sangen vähän. Suomessa merkittävä joukko ammattimaisia kiinteistönomistajia on sitoutunut nollahiilirakennusten edistämiseen, ja sitoutuneiden kiinteistöja rakennusalan toimijoiden määrä maailmassa lähes kaksinkertaistui viime vuoden aikana. Etäosallistumisen onnistuminen edellyttää huolellista valmistautumista ja maininnan etäosallistumisen mahdollisuudesta kokouskutsussa, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Kilpailuja kuluttajaviraston toimintakentässä harvoin tulee esille näin merkittävän suuria euromääräisiä seuraamusmaksuja. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Nyt taloyhtiöillä eli niiden osakkailla ja isännöitsijöillä on ollut aikaa ottaa haltuunsa erilaisia etäosallistumiseen tarkoitettuja työkaluja. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. – Net Zero Carbon 2030 -sitoumus tukee tavoitettamme ja hiilipäästöt ovat myös asiakkaillemme tuttu mittari. Isännöintiliiton ja sen kanssa yhteistyötä asiassa tehneet yritykset pyrkivät osoittamaan, että Kilpailu-ja kuluttajaviraston esitys on aiheeton. Yhteensä sitoumuksen on allekirjoittanut Suomessa 11 ja koko maailmassa yli 110. Kiinteistöliiton lakineuvonnassa huomattiin viime vuoden aikana, että yhtiökokousten osallistujamäärä kasvoi, kun moni taloyhtiö otti käyttöön etäosallistumismahdollisuuden. Pynnönen muistuttaa, että laki ei kuitenkaan salli yhtiökokouksen järjestämistä pelkästään etäkokouksena, vaan kokoukselle on aina määriteltävä myös fyysinen paikka. – Tämä on erittäin hyvä suuntaus, ja toivomme, että kiinnostus oman taloyhtiön asioita kohtaan kasvaa entisestään, kun etäosallistuminen otetaan pysyvästi käyttöön, Pynnönen sanoo. Isännöintiliitto kiistää syytökset hintakartellista ja korostaa, että kysessä on ollut kilpailun edistäminen. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Kansainvälinen, Suomessa syksyllä 2019 käynnistynyt Net Zero Carbon Buildings -sitoumus edistää kiinteistöjen energiankäytön ilmastopäästöjen vähentämistä. Kestävää rakennettua ympäristöä Suomessa edistävä Green Building Council Finland arvioi, että kiinteistöja rakennusala elää parhaillaan vähähiilisen vihreän rakentamisen vallankumousta. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ke.toimitus@karprint.. Etäosallistuminen yhtiökokouksiin Etäosallistuminen voi pysyä vielä pitkään ainoana turvallisena tapana osallistua taloyhtiön yhtiökokoukseen. – Tänä keväänä etäosallistumisen pitäisi olla mahdollista kaikissa ammattiisännöitsijän hoitamissa taloyhtiöissä. Asia selvinnee – mutta ilmeisesti vasta useiden eri oikeusasteiden käsittelyjen jälkeen – ja niitä tultaneen käymään todennäköisesti kunkin kiinteistöyhtiön kotipaikkakunnan alioikeuksissa. Vähähiilinen kiertotalousyhteiskunta on myös FIGBC:n uuden strategian rakennetun ympäristön kestävyysvision taustalla, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoo. Sitoumus haastaa rakennusja kiinteistöalan yrityksiä sekä kaupunkeja asettamaan tavoitteeksi kiinteistöjen hiilineutraalin energiankäytön vuoteen 2030 mennessä. Tuleeko Kilpailuja kuluttajaviraston esitys saamaan lainvoiman – se jää nähtäväksi. Kiinteistöliitto on yhdessä Isännöintiliiton kanssa koonnut verkkosivuilleen ohjeita yhtiökokousten erilaisista etäosallistumismahdollisuuksista. Tässä vaihessa kyse on vasta Kilpailuja kuluttajaviraston esityksestä, joka perustuu viraston tekemään selvitykseen. Kunniakas kiinteistöala sai mustan tahran kunniakkaaseen menneisyyteensä! Kiinteistöala sai mustan tahran hattuunsa Hiilineutraalia energiankäyttöä Net Zero Carbon Buildings -sitoumus sai loppuvuodesta kolme uutta allekirjoittajaa. Asia ei ole loppuun käsitelty. Yhdessä vaikutusmahdollisuutemme kasvavat ja pääsemme nopeammin merkittäviin tuloksiin, Antiloopin Head of Sustainability and Property Management Erika Salmenvaara toteaa. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a K ilpailuja kuluttajavirasto esittää kuudelle isännöintilan yritykselle yli kahdenkymmenen miljoonan euron suuruista seuraamusmaksua hintakartellista, jota isännöitsijätoimistot ovat pitäneet yllä vuodesta 2o14 alkaen. Uusimmat Net Zero Carbon -sitoumuksen allekirjoittajat Suomessa ovat kiinteistönomistaja Antilooppi, vaihtoehtorahastojen hoitaja Trevian Rahastot AIFM Oy sekä rakennusja kiinteistöalan asiantuntijakonserni Granlund. Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund lähtevät mukaan kirittämään nollahiilirakennusten yleistymistä Suomessa. Kiinteistöliitto suosittelee, että taloyhtiöt pitävät etäosallistumisen keinovalikoimassaan senkin jälkeen, kun koronatilanne sallii myös perinteisen kokoontumisen. Etäosallistuminen on ainoastaan lisämahdollisuus kokoukseen osallistumiseen.. – Näinä turbulentteina aikoina voidaan iloita siitä, että useat rakennetun ympäristön toimijat ovat todella tarttuneet kestävyysmuutoksen edistämiseen. Tässä vaiheessa asia on keskeneräinen – kyseessä on vasta Kilpailu-ja kuluttajaviraston esitys seuraamusmaksuksi – maksajat tämän selvityksen mukaan tulevan olemaan alan suuria toimijoita. Nyt esille tullut hintakartellitoiminta on selvityksen mukaan jatkunut pitkään ja on käsittänyt laajaa toimintaa koko suomalaisen kiinteistömassan ylläpidosta, todetaan Kilpailuja kuluttajaviraston selvityksessä. Viime keväänä koronavirus iski Suomeen kesken yhtiökokouskauden, ja osa taloyhtiöistä siirsi yhtiökokouksensa myöhempään ajankohtaan. On jossain määrin hämmästyttävää, että Kiinteistöliitto ei ole kyennyt valvomaan jäsentensä etua niin, etteivät isännöintipalkkiot ole päässeet nousemaan niin merkittävästi, ja asiaan on tarttunut nyt Kilpailuja kuluttajavirasto. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
Nelilokerokeräys toimii hyvin rivitaloissa Kari Väänäsen mukaan, ”kunhan se jäteyhtiö ei kumoa autoon kaikkia samaan kasaan”. ”Meillä on biojätekin kerätty jo toista vuotta” (Kotka). Soittokierros eri puolille Suomea tuottaa ongelmia odottavalle yllättäviä vastauksia: ”Meillä on ollut jo vuodesta 2008 seitsemän jakeen lajittelu” (Turku). Ei kumoa, vastaa Jari Mannervuo. Sekaeli energiajätteen määrästä ja laskusta sen näkee, isännöitsijä Kankaanpään tuumii. Kuvat: Lassila&Tikanoja J ätteiden lajittelu ja kierrätys kannattaa taloudellisesti. 6 Muovin ja puun lajittelun tehostuttua kierrätysaste on myös noussut tuntuvasti vuodesta 2017 alkaen, kertoo Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallinen tilastointi vuosilta 2013–2019. Ihmiset ovat olleet hyvinkin valmiit kierrättämään, mutta on vielä joitakin kiinteistöjä, jotka eivät ole ajan tasalla. Lassila&Tikanojan jätekeräilyautossa on tarkalleen sopivat kammiot kullekin neljälle jakeelle. Kankaanpää isännöi isoja kerrostaloyhtiöitä, joissa kustannusvertailu on tiivistä ja kehitys sen Vapaaehtoisuus kirittänyt jätteiden lajittelua ja kierrätystä Uudella jätelailla myös hidastelijat mukaan Kiinteistöjen jätehuollon kustannukset eivät juurikaan nousseet 2010-luvulla, vaikka uusia lajitteluja kierrätysmääräyksiä tuli jatkuvasti. Vuosien 2013 ja 2018 välillä jätekustannukset eivät juurikaan nousseet ARAn rahoittamissa eikä KTI Ylläpitokustannusvertailun kerrostaloissa.. – Kyllä meillä aika hyvin on otettu vastaan Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen (HSY) määräykset aina biojätelajittelua myöten. – Vaikka lajitteluastioiden lisäämisestä ja vaihtamisesta sekä kuljetuskaluston kehittämisestä on syntynyt kuluja, ne ovat korvautuneet kiinteistöille lajittelusta syntyvillä säästöillä. Yleisvaikutelmaksi tulee, että uuden jätelain määräykset ”pakottavat” jälkeen jääneet kunnat, jäteja ympäristöpalveluyhtiöt ja kiinteistöt tuomaan lajitteluja kierrätyspalvelunsa asukkailleen samaan tasoon, millä parhaimmilla paikkakunnilla jo ollaan. Kierrätyshenkisen vapaaehtoisuuden, uusien jätemääräysten ja palvelutarjonnan parantumisen myötä kiinteistöjen jätteiden lajittelu on lisääntynyt hyvää vauhtia. ”Meillähän on jo lajittelua!” Minkälainen ongelma kiinteistöille ovat uuden jätelain määräykset, jotka ovat menossa eduskunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa. Aina on niitä, jotka laistavat Sen paremmin Jari Mannervuo kuin Vantaan isännöitsijäyhdistyksen puheenjohtaja Juha Kankaanpääkään eivät ole nähneet lajittelun ja kierrätyksen parantamisessa ongelmaa. Vapaaehtoisuuteen perustuva lajittelu on vähentänyt kustannuksia. Jätekustannusten nousemattomuuden vahvistaa ARAn viime elokuinen selvitys talojen hoitokuluista. Maksuttomat lajittelujakeet ovat vähentäneet kalliin polttoon menevän loppujätteen määrää sekä jäteastioiden tyhjennysvälejä. – Kiinteistönomistajat osaavat kyllä laskea, miten jätehuollossa syntyy säästöjä, kertoo yksikön päällikkö Jari Mannervuo Lassila&Tikanojan Turun ympäristöpalveluista. Uusi jätelaki määrää kaikki kiinteistöt ottamaan oppia edelläkävijöistä
Kierrätyksen pitäisi siis olla helppoa, mutta keräysastioista näkee, että kaikkia lajittelu ei kiinnosta. 5–9 asunnon kiinteistöille uudistus merkitsee lisälaskua, jos kiinteistön asukkaat ovat tähän asti lajitelleet hyvin ja kuljettaneet itse jakeet ekopisteisiin. – Maahanmuuttajien totuttaminen suomalaisille kierrätystavoille myös takkuilee kieliongelmien takia. Käytännössä lakimuutos merkitsee lisää jäteastioita talojen pihoille. Kuva: Suomen Kiertovoima EU:n kierrätysastetavoitteet kulkijoita, jotka viskaavat sekajätepussin mihin sattuu. Kiinteistöjen lajittelussa riittää parannettavaa, mutta parannus ei vaadi rahaa vaan kuluttajan viitseliäisyyttä. – Erään arvion mukaan 5–9 huoneiston kiinteistössä, jossa vielä ei lajitella pakkausjätettä, kustannukset voisivat nousta 15–30 euroa asukasta kohti vuodessa, jos pakkaukset lajitellaan neljään eri materiaaliin, neuvotteleva vir. Muutos tietää keräyspisteiden vähenemistä ainakin kartongille, lasille ja metallille. Miten on pienemmissä. Vähintään viiden huoneiston kiinteistöillä on jatkossa oltava omat jäteastiat ainakin kartongille, metallille, lasille ja muoville. Suomen Kiertovoiman tilaston mukaan kotitalouksien sekajäte sisälsi viime vuonna keskimäärin eniten biojätettä (33 %), muovia (17 %) sekä paperia, kartonkia ja pahvia (9 %). Muovipakkausten ja puun lajittelussa ja kierrätyksessä on vielä tekemistä, mutta kehitys on hyvä. Kuva: Ympäristö.fi Sekajätteessä palaa rahaa polttomaksun vuoksi. Sekajätettä on kertynyt vähän, säästöä on syntynyt. Ekopisteet harvenevat Kotitalouksille tuleva jätelakiuudistus tarkoittaa entistä parempia jätehuoltopalveluja: pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää vuoden 2023 alusta kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. Muovinkeräyspisteiden määrä taas nousee nykyisestä 500–600:sta selvästi. – Noin 10–20 prosenttia asukkaista on sellaisia, jotka ”eivät kerkiä” lajittelemaan tai hajamielisiä kännykkä korvalla EU:n direktiivissä säädetään pakkausten kierrätystavoitteista seuraavasti: • Kokonaistavoite: 65 % (2025), 70 % (2030) • Muovi: 50 % (2025), 55 % (2030) • Puu: 25 % (2025), 30 % (2030) • Rautametallit: 70 % (2025), 80 % (2030) • Alumiini: 50 % (2025), 60 % (2030) • Lasi: 70 % (2025), 75 % (2030) • Kuidut (paperi ja kartonki): 75 % (2025), 85 % (2030) Pakkausjätteiden ja biojätteen lajittelu ja erilliskeräys tulee järjestää vuoden 2023 alusta kaikissa taajamissa kiinteistöillä, joilla on vähintään viisi asuinhuoneistoa. – Jätteiden kierrätyksen kanssa on sama kuin lain määräämien palovaroitinten kanssa. Kun tarkastamme huoneistot, neljäsosalla ei ole palovaroitinta lainkaan tai sen patterit ovat tyhjentyneet. 7 mukaista. Suomessa saavutettiin jo vuonna 2018 EU:n vuoden 2025 kierrätysastetavoite pakkausten osalta. – Asenteet kierrätystä kohtaan ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kaikkia asukkaita ei millään saada mukaan talkoisiin, Kari Väänänen tokaisee. Kotkalainen Isännöintipalvelu Kari Väänänen isännöi 12–40 asunnon rivitaloja, joissa myös biojätteen keräily on ollut pakollinen vuoden 2020 alusta. Tästä vähitellen seuraa, että markettien parkkipaikoilla olevat Rinki-, Sorttija muut ekopisteet harvenevat
• Monilokeroastia on 660 litraa. hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Muut hoitokulut Korjaukset 0,83 0,36 0,68 0,72 0,28 0,28 1,07 1,07 0,53 0,53 1,69 1,64 5,62 5,13 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 ARA 2018 KTI 2018 €/htm2/kk Hallinto Käyttö ja huolto + Ulkoal. Monilokeroisessa jäteastiassa on kaksi isompaa lokeroa, joista toiseen kerätään muovipakkaukset ja toiseen kartonki. – Tyhjennämme monilokeroisen jäteastian ja biojäteastian kerran viikossa tai joka toinen viikko taloyhtiössä kertyvän jätemäärän mukaan. HSY vaatii jo biojätteenkin Pienillä tonteilla joudutaan myös miettimään, mihin uudet keräilysastiat sovitetaan. • Sekajäteastia on kooltaan 140–660 litraa. Miltei 40 prosenttia koko kannasta on maksimissaan viiden huoneiston kokoluokassa. Monilokeroastian kahteen pieneen lokeroon asukkaat voivat lajitella pienmetallin ja lasin. Tällöin lisätilaa tarvitaan noin viisi metriä. Monilokeroinen jäteastia vie kuitenkin vähemmän tilaa ja säästää tyhjennyskustannuksissa. 8 0,84 0,88 0,69 0,68 0,29 0,28 1,08 1,04 0,53 0,50 1,69 1,31 5,65 5,20 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 2018 2013 €/asm 2 /kk Hallinto Käyttö ja huolto + Ulkoal. Lähde: ARA Hoitokulut ovat KTI Ylläpitokustannusvertailun kiinteistöissä alhaisemmat kuin ARA-kiinteistöissä, ja jätehuollon osuus on niissä myös hiukan pienempi kuin ARA-taloissa. – Uudet astiat, eli pakkausten monilokeroja biojäteastia, tarvitsevat lisätilaa vähintään noin kaksi metriä. Jos taloyhtiö haluaa kaikille jätelajeille omat astiat, se on mahdollista. Kiinteistöliiton pääekonomistin Jukka Keron mukaan karkeasti ottaen 60 prosenttia miltei 90000 taloyhtiöstä on korkeintaan kymmenen huoneiston kokoisia. Tyhjennämme kaikki monilokeroastian sisältämät jätelajit yhdellä kertaa samaan nelikammioiseen jäteautoon. • Biojäteastia on joko 140 tai 240 litraa. Jätelain muutos koskee kymmeniä tuhansia pieniä taloyhtiöitä. hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Muut hoitokulut Korjaukset kamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä kertoo. • Huomioi mahdollinen paperinkeräysastia. Lähde: ARA. Lisäksi tarvitaan ohjattu jätepaperin kierrätys. ARA-talojen hoitokulujen keskiarvot 2018 ja 2013 osoittavat, että jätehuollon osuus ei ole kasvanut. Kalliin polttoon menevän sekajätteen astiakoko saadaan pienenemään ja kustannukset alenemaan huolellisella lajittelulla. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen ympäristöpalveluyhtiö kertoo verkkosivuillaan: – Tuomme 5–9 asunnon kiinteistöille jo olevan sekajäteastian lisäksi monilokeroisen jäteastian ja biojäteastian, jos ei sitä jo ole kiinteistöllä. Uusien astioiden tyhjennysrytmit on määritelty olemassa olevien astioiden tyhjennysrytmien pohjalta. Tätä pienemmät HSY tarjoaa jo nyt mittatietoineen 5-9 asunnon kiinteistöille kolmen jäteastian ryhmän, lokerikkoastiassa on myös biojäteosa. Huoneistomäärällä mitattuna jakauma ei ole läheskään niin vino. HSY aloitti uuden jätelain vaatiman toiminnan jo tämän vuoden alusta. Yli viiden asunnon kiinteistöt voivat halutessaan tilata 660 litran muovipakkausastian
kartonkija muovipakkaukset) erilliskeräysvelvoitteiden minimitaso säädetään jäteasetuksella. Nelilokerikot vapaaehtoispohjalta Kiinteistöliiton parin vuoden takainen kysely osoitti, että taloyhtiöiden vastuuhenkilöillä oli selkeän myönteinen tahtotila jätteiden säntilliseen käsittelyyn ja kierrätykseenkin. Tähän asti yli puolet kotien jätteestä on vielä sekajätettä, jossa on runsaasti kierrätyskelpoista materiaalia. Nimenomaan vapaaehtoinen kysyntä johti myös nelilokeroisen keräilyastian syntyyn muutama vuosi sitten Lassila&Tikanojalla. 4. Suomen jätelaki muutetaan vastaamaan EU:n muutettua jätesäännöspakettia, ja erityisesti kierrätystä on oleellisesti lisättävä. Asumisen biojätteen erilliskeräysvaatimus kiristyy kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta jokaiseen asuinkiinteistöön yli 10 000 asukkaan taajamissa. Kierrätykseen kerättävien jätteiden (biojäte, pienmetalli, metalli-, lasi-. Jätekeräilyautossa on tarkalleen sopivat kammiot kullekin neljälle jakeelle. Kunnat järjestävät pakkausjätteiden kiinteistöittäisen erilliskeräyksen ja pakkausten tuottajat maksavat kunnille korvauksia keräyksestä ja kuljetuksesta perustuen yhteistoiminnasta laadittavaan valtakunnalliseen sopimukseen. – Automaatio pelaa. HSY:n tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalousjätteiden kierrätysaste 60 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Näin kiinteistölle on syntynyt säästöä, kertoo Jari Mannervuo. 3. – Paperi on nopeasti vähentynyt ja muovipakkaukset lisääntyneet, joten astiastojen kokoja ja tyhjennysvälejä sovitellaan kiinteistökohtaisesti jatkuvasti tavoitteena vähentää kiinteistön jätekuluja. Keskeisimmät muutosehdotukset ovat seuraavat: 1. Omilla keräilykentillämme ne kuitenkin sijaitsevat lähellä toisiaan. Alkuun lähdettiin siitä, että nelilokerikko muoville, kartongille, paperille ja metallille tyhjennettiin neljän viikon välein ja polttokelpoinen sekajäte kahden viikon välein. Hallitus antanee esityksen eduskunnalle maaliskuussa. Kuntien hallintoja palvelutoiminnan yhdyskuntajätteiden sekä muun julkisen toiminnan ja elinkeinotoiminnan erilliskeräys tulisi järjestää jokaiselta taajamassa tai asematai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailutai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä viimeistään vuoden siirtymäajalla, jos jätteitä syntyy asetukseen määritettyä viikoittaista kilorajaa enemmän. Kunta siirtää saamansa korvauksen alentamaan asukkaiden pakkausjätteiden jätemaksuja. Kotikompostointi voi korvata erilliskeräyksen. 5. – Kalliin polttojätteen noutoväli on saatu pidennetyksi neljään viikkoon sitä mukaa kun lajittelu on parantunut. Omakotitaloille – jopa alle viiden asunnon kiinteistöille – Mannervuo suosittaa omaa biojätteiden kompostointia jo nyt. hyötyjätteet kahden vuoden siirtymäajalla. Kunnille ja pakkausten tuottajille säädetään velvoite järjestää asumisen pakkausjätteiden keräys yhteistoiminnassa siten, että pakkausten tuottajat vastaavat 80 % koko pakkausjätehuollon kustannuksista. 9 astiat täyttyvät liian nopeasti ja aiheuttavat sen vuoksi haasteita tyhjennyksissä. 2. Kotitalouksien kierrätystä vauhditetaan erityisesti uusilla jäteastioilla, jotka mahdollistavat aiempaa helpomman jätteiden lajittelun. Kaikissa taajamien vähintään viiden huoneiston asumiseen tarkoitetuissa kiinteistöissä tulee erilliskerätä em. Saostusja umpisäiliölietteen kuljetukseen ehdotetaan jäävän kaksoisjärjestelmä. Lähde: Kuntaliitto Pakkausjätteen jakaumat 2019 Lähde: Suomen Kiertovoima Jätelakiuudistus eduskuntakäsittelyyn – Asenteet kierrätystä kohtaan ovat jatkuvasti parantuneet, mutta kaikkia asukkaita ei millään saada mukaan talkoisiin.. Terttu Iiskola HSY:n astiavalikoima yli kymmenen asunnon kiinteistöille. Suurin järjestelyongelma on siinä, kun auto joutuu tyhjentämään neljä eri jaekuormaansa tietyssä järjestyksessä. Jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmästä luovutaan kierrätykseen kerättävien jätteiden osalta kahdessa vuodessa ja sekajätteiden osalta viidessä vuodessa ja siirrytään kunnan kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen. Lisäksi tarvitaan ohjattu jätepaperin kierrätys
– Toiminta on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on Kuutta isännöintiyritystä sekä alan järjestöä syytetään hintakartellista Tulossa 22 miljoonan euron seuraamusmaksut. Asukkaat maksajina Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan hinnoista sopiminen kilpailijoiden kesken ja hintasuositusten antaminen ovat erittäin vakavia kilpailunrajoituksia, joiden ainoa tarkoitus on nostaa keinotekoisesti hintoja asiakkaiden vahingoksi. Isännöintiliiton lisäksi mukana kartellissa olivat liiton hallitukseen rikkomuksen aikaan kuuluneet yritykset Arenna Oy, Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, OP Koti Kainuu Oy, Kiinteistö-Tahkola, Realia Services sekä REIM Hämeenlinna ja sen emoyhtiö REIM Group. Keskeisessä roolissa kartellin muodostamisessa on ollut Isännöintiliiton hallitus. Kuvan talot eivät liity tapaukseen.. KKV:n mukaan kyseessä on ollut pitkään kestänyt järjestelmällinen kartellitoiminta, joka on ollut omiaan vaikuttamaan isännöintialan hintatasoon koko Suomessa, sillä suurin osa kartellissa mukana olleista isännöintiyrityksistä on toiminut valtakunnallisesti. Keskusteluja hintojen korottamisesta ja yhdenmukaistamisesta käytiin pääosin hallituksen kokouksissa ja seminaareissa. Kilpailuja kuluttajavirasto esittää yhteensä 22 miljoonan euron seuraamusmaksuja hintakartelliepäilystä. Kilpailuja kuluttajaviraston mukaan kuusi isännöintialan yritystä on osallistunut hintakartelliin ja sopinut hinnoista. Hintojen korottamisesta ja hinnoittelun yhtenäistämisestä viestittiin jäsenyrityksille ja koko isännöintialalle aktiivisesti vuosina 2014–2017. Hintasuosituksia annettiin esimerkiksi tiedottein, tapahtumissa ja Isännöintiliiton verkkosivuilla. 10 K uusi isännöintipalveluita tarjoavaa yritystä ja alan toimijayhdistystä ovat Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) mukaan syyllistyneet hintakartelliin, jonka tavoitteena on ollut nostaa isännöintipalveluista taloyhtiöiltä perittäviä maksuja. KKV kuvaa kartellia maanlaajuiseksi ja vakavaksi. Lisäksi sovittiin, että lakiuudistusten myötä isännöintiyrityksille tulevat uudet tehtävät veloitetaan asiakkailta isännöintisopimusten ulkopuolisina lisäpalveluina. Tavoite erikseen veloitettavien lisäpalveluiden osuuden kasvattamisesta isännöintialan hinnoittelussa kirjattiin myös Isännöintiliiton strategiaan. Hintasuosituksia koko alalle KKV:n selvitysten mukaan Isännöintiliitto ja sen hallitukseen kuuluneet yritykset sopivat vuonna 2014 isännöintipalvelujen hinnoittelun yhdenmukaistamisesta ja hinnankorotuksista
– Ymmärrämme, ettei ala näyttäydy tämän tutkinnan valossa nyt moitteettomana, ja tästä syystä sekä isännöinti että heidän asiakkaansa joutuvat rakentamaan luottamusta uudelleen, korostaa Koro-Kanerva. Nykyisin käytössä varovaisuusperiaate Isännöintiliitto kertoo ottaneensa käyttöönsä varovaisuusperiaatteen, kun KKV alkoi tutkia asiaa maaliskuussa 2017. Se tarkoittaa, että liitto ei ota mitään kantaa isännöinnin kannattavuuteen, kustannustasoon ja kustannustason nousuun. Se on lähtökohta sille, että alaa voidaan kehittää, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Isännöintiliitto väittää, että se ei ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhdistämiseen. Isännöintiliitto on laatinut tiedotteita, joissa on puhuttu yleisluontoisesti isännöinnin hinnankorotuspaineista. Liitto kertoo, että se on tutkinnan alkamisen jälkeen tehnyt monia uudistuksia ja muutoksia toiminnassaan. Realia Isännöinti Oy), ja euroa euroa euroa KKV esittää seuraamusmaksuja isännöintiyrityksille ja niiden emoyhtiöille sekä Isännöintiliitolle oheisen taulukon mukaisesti. – Tulin kehittämään liitosta yhteistyötä tekevää ja avointa asiantuntijajärjestöä. Minulle on tärkeää, että ala itse voi olla ylpeä omasta hyvästä työstään ja asiakkaat siitä palvelusta, jonka isännöinniltä saavat. Kaikkien isännöintialalla olevien toimintatapojen pitää ehdottomasti olla selkeitä ja avoimia. Seuraamusmaksujen kokonaismäärä on noin 22 miljoonaa euroa. – Tutkimuksen päätteeksi muodostunut tulkinta siitä, että Isännöintiliitto olisi rikkonut kilpailulakia, on kuitenkin virheellinen, eikä KKV:n esittämää kilpailua rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ole ollut. Toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo Isännöintiliiton pitävän Kilpailuja kuluttajaviraston tulkintaa virheellisenä, liiton mukaan kilpailun rajoittavaa kokonaissuunnitelmaa ei ole ollut. Isännöintiliitto torjuu syytökset hintakartellista 12 (Arenna Oy:n (ent. Koro-Kanertvan mukaan isännöinti ja heidän asiakkaansa joutuvat nyt rakentamaan luottamusta uudelleen. Tämän toiminnan tavoitteena on ollut pyrkimys nostaa alan arvostusta, palveluiden eriytymistä ja laatukilpailua, jotta taloyhtiöt saavat parempaa isännöintiä. 11 Isännöintiliitto korostaa, että kyseessä on vasta epäily. – On todella hyvä, että KKV on arvioinut alan toimintatapoja perusteellisesti. Kuva: Aleksi Poutanen. Liitto kiistää tiedotteessaan KKV:n väitteen kilpailua rajoittavasta kokonaissuunnitelmasta. Sitä kautta haluan viedä alaa entistä osaavampaan, asiakaslähtöisempään ja läpinäkyvämpään suuntaan. Colliers Isännöinti Finland Oy ja Ovenia Isännöinti Oy) osallisuudesta) ja (entinen Ovenia Group Oy) euroa euroa (entinen OP Kiinteistökeskus Kainuu Oy) euroa (Isännöintipalveluita tarjotaan alueellisten Kiinteistö-Tahkola -nimisten yritysten kautta) euroa (ent. Taulukko: KKV. Mia Koro-Kanerva aloitti liiton johdossa syyskuussa 2019. Liiton johto on myös vaihtunut tutkinnan kohteena olevalta ajanjaksolta. Isännöintiliitto ei ole pyrkinyt hinnoittelurakenteen yhtenäistämiseen
Isännöintialalla korkeampien hintojen maksajina ovat viime kädessä taloyhtiöiden asukkaat, sanoo KKV:n pääjohtaja Kirsi Leivo. • OP Koti Kainuu Oy, Kajaani (entinen OP Kiinteistökeskus Kainuu Oy): 302 075 euroa. Mutta harvoin taloyhtiöiden hallituksien jäsenet ovat kiinteistöalan ammattilaisia. Hallituksen vastuu Petri Kuoppamäki korostaakin taloyhtiön hallituksen vastuuta. Kuoppamäki huomauttaa markkinoiden viime vuosina keskittyneen: isommat isännöintiyritykset ovat ostaneet pienempiä alan yrityksiä, ja sama kehityssuuntaus on ollut huoltoyhtiöillä. Taloyhtiön hallituksen vastuulla on valvoa isännöitsijän toimintaa. – Taloyhtiön pitää olla ammattimainen palveluiden ostaja. – Miten järjestelmää voisi muuttaa, kysyy Petri Kuoppamäki. – Isännöitsijällä on iso vastuu taloyhtiön asioiden hoitamisesta asianmukaisesti. KKV alkoi selvittää asiaa vuonna 2017, ja suoritti tällöin tarkastuksia isännöintiyritysten ja Isännöintiliiton toimitiloissa. Seuraamusmaksuja KKV esittää seuraamusmaksuja isännöintiyrityksille ja niiden emoyhtiöille sekä Isännöintiliitolle. Jollei KHO muuta määrää, on markkinaoikeuden päätöstä valituksesta huolimatta noudatettava. Isännöintiliitolle ehdotettu seuraamusmaksu on pienin, koska sen oma liikevaihto on varsin pientä. Seuraamusmaksujen kokonaismäärä on noin 22 miljoonaa euroa. Sama luottamuskysymys pätee myös taloyhtiöihin. Esityksen kohteena olevat yritykset ovat tehneet yhteistyötä suunnitelmallisesti nostaakseen hintojaan ja vaikuttaakseen koko toimialan hintatasoon. Kuva: Anni Hanén / Aalto-yliopisto. – Taloyhtiön pitää olla ammattimainen palveluiden ostaja. – On myös syytä korostaa, että KKV:n selvityksen mukaan hintakartelliepäily koskee vain pientä joukkoa isännöintialalla. Koko ammattikunnan osaamista ja etiikkaa ei voi mollata tämän perusteella. Onko taloyhtiöiden hallitusten jäsenillä mahdollisuuksia ottaa nykyistä isompaa vastuuta asioiden hoidosta, jos esimerkiksi isännöintijärjestelmää nykyisestä haluttaisiin muuttaa. Miksi isännöintialan hintakartelli on ollut mahdollinen. toiminut valtakunnallisesti. Taloyhtiön hallitusten pitää Kuoppamäen mukaan valvoa isännöitsijän toimintaa. – Asunto-osakeyhtiöiden toimintaa säätelevä lainsäädäntö on tiukentunut viime vuosina. Maksut määräytyvät rikkomuksen laadun, laajuuden, moitittavuuden ja keston perusteella. Kuoppamäki myös painottaa isännöitsijän vastuuta. Suomessa olemassa olevassa järjestelmässä isännöitsijä tuo taloyhtiön hallitukselle alan asiantuntemuksen. Tästä palvelusta taloyhtiöt maksavat, vastaa Kuoppamäki. • Kiinteistö-Tahkola -nimellä tunnetut Oulun kiinteistötieto Oy ja sen tytäryhtiö Suomen Kiinteistöhallinta Oy, Oulu: 1 693 950 euroa. • Realia Services Oy (ent. Tällaisessa mallissa riski on sisäänrakennettu, voidaan esimerkiksi teettää huoltoyhtiöllä ylimääräisiä tehtäviä joista laskutetaan taloyhtiöitä. Seuraamusmaksut määrää markkinaoikeus. • Suomen Isännöintiliitto ry: 73 106 euroa. – Jos isännöintitoimisto omistaa kokonaan tai osan jostakin huoltoyhtiöstä, se voi aiheuttaa riskejä väärinkäytöksistä. – Kun menet lääkärin vastaanotolle, sinun pitää vain luottaa lääkäriin. Näyttö hintakartellista perustuu osin näillä tarkastuksilla kerättyyn asiakirjanäyttöön ja osin Isännöintiliiton julkiseen viestintään. Tuomioistuin arvioi, onko hintakartellia ollut olemassa vai ei. Altistaako järjestelmä väärinkäytöksille. Markkinaoikeuden ratkaisuun on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) eräin poikkeuksin. Ovenia Group Oy): 4 500 387 euroa. Varsinkin isoissa kaupungeissa isännöintitoimistoilla voi olla joko suoraan tai mutkan kautta kautta kytkös johonkin huoltoyhtiöön. KKV:n esityksestä perusteluineen on mahdollista valittaa markkinaoikeuteen 30 päivän kuluessa ratkaisun tiedoksisaannista. 12 Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki pitää isännöintialan kartelliepäilyä merkittävänä. – Esityksemme mukaan kyse on pitkään kestäneestä, järjestelmällisestä kartellitoiminnasta. Mutta onko nykyinen järjestelmä järkevä, vai pitäisikö sitä muuttaa. Taloyhtiöiden pitää luottaa siihen, että isännöitsijä hoitaa asianmukaisesti taloyhtiön asioita. Altistaako järjestelmä, jossa on taloyhtiön osakkaat, heidän valitsemansa hallitus, isännöintiyhtiö ja usein myös huoltoyhtiö, väärinkäytöksille. Kuoppamäki korostaa KKV:n päätöksen olevan hyvin perusteltu, mutta kyseessä on vasta epäily kartellista. Kuoppamäki vertaa taloyhtiöiden tilannetta lääkärissä käymiseen. Kuoppamäki huomauttaa käytännössä kaikkien kerrosja rivitaloasukkaiden maksavan yhtiövastikkeissa tai vuokrana kartellin aiheuttamia korkeampia kustannuksia. Asioiden hoitaminen taloyhtiöissä lakien ja asetusten mukaisesti vaatii paljon asiantuntemusta, asioihin paneutumista. Realia on ostanut Arennan liiketoiminnan rikkomuksen jälkeen, joten Arennan maksu osoitetaan Realialle. Eero Wihuri. – Taloyhtiöissä hallitus tekee aina parhaansa. • REIM Group, Lappeenranta ja REIM Hämeenlinna Oy: 1 300 285 euroa. Aalto-yliopiston kilpailuoikeuden professori Petri Kuoppamäki korostaa taloyhtiöiden maksavan isännöintipalveluista, koska isännöitsijä tuo asiantuntemuksen taloyhtiön hallituksille. Lisäksi Isännöintiliiton antamilla hintasuosituksilla on pyritty nimenomaisesti nostamaan koko Suomen isännöintitoimialan hintatasoa, todetaan KKV:n julkaisemassa tiedotteessa. • Isännöinti Ilkka Saarinen Oy, Tampere: 220 371 euroa. Seuraamusmaksut on vahvistettava ja tämä tapahtuu markkinaoikeudessa. KKV:n tekemä esitys ei ole vielä lainvoimainen. Se on keino ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä. Realia Isännöinti Oy), Realia Group Oy ja Realia Holding Oy, Helsinki: 13 887 627 euroa. Se on keino ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä. KKV ehdottaa seuraamusmaksuja seuraavasti: • Realia Services Oy, Helsinki Arenna Oy:n eli entisten Colliers Isännöinti Finland Oy:n ja Ovenia Isännöinti Oy:n osallisuudesta ja Colliers International Finland Group Oy (ent
Kilpailutuksen voi toki tehdä, vaikka perimmäisenä tarkoituksena ei olisikaan isännöitsijän vaihto. – Ja jos taloyhtiöllä on lainaa tehdyn remontin vuoksi, lainaehtoja on myös hyvä arvioida jos rahoitusmarkkinoilla lainamarginaalit laskevat. Isännöitsijäyritys voi vuoden loppupuolella esittää maksujen ja palkkioiden korotuksia seuraavan vuoden sopimukseen. – Kilpailutus on keino varmistaa, että taloyhtiön isännöintikulut ovat asianmukaisella tasolla. Taloyhtiöt taas voivat hakea vahingonkorvauksia epäillystä kartellista johtuneesta ylihinnasta erillisessä oikeusprosessissa. – Jos esimerkiksi taloyhtiön rakennukset ovat sen ikäisiä, että tulevina vuosina on tulossa isoja remontteja, kuten esimerkiksi putkiremontti, asia kannattaa huomioida taloyhtiön ja isännöitsijän välisen sopimuksen tehtäväluettelossa. – Kilpailutus kertoo, millainen hintataso eri palveluilla on sillä hetkellä. – Taloyhtiöt ovat erilaisia. Hiltunen muistuttaa, että vaikka markkinaoikeuden ratkaisu osoittaisi, että isännöintiyrityksillä on ollut kartelli, taloyhtiöiden pitäisi kyetä osoittamaan, että niille on aiheutunut taloudellista vahinkoa. Nyt pitää odottaa markkinaoikeuden päätöstä. Taloyhtiön ja isännöitsijän välisessä sopimuksessa sovitaan, millaisia palveluita taloyhtiö ostaa isännöitsijältä, ja missä laajuudessa palveluita ostetaan. Jos taloyhtiöllä on osaava isännöitsijä, taloyhtiöt haluavat pitää hänestä kiinni. Taloyhtiöiden hallitusten on hyvä vuosittain arvioida kaikki tehdyt sopimukset. Taloyhtiöt voivat selvitellä asiaa niin, että tilikirjoista katsotaan palveluista maksetut hinnat ennen vuotta 2014 ja verrataan niitä vuosien 2014-2017 hinnoitteluun, jolloin KKV:n mukaan kartelli oli olemassa. Käytännössä taloyhtiön tulisi kyetä todistamaan, että isännöintipalvelusta on maksettu ylihintaa kartellin seurauksena. Kiinteistöliitto tekee kolmen vuoden välein selvityksen isännöinnin maksuista ja palkkioista, myös tämän tutkimuksen tulokset antavat osviittaa taloyhtiöille, kertoo Harri Hiltunen. Hintataso selville kilpailutuksella Taloyhtiön hallitus saa selville isännöintipalkkioiden oikean hintatason kilpailuttamisella. Kun se on lainvoimainen, tiedetään askelmerkit pidemmälle, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Tässä kohdassa taloyhtiön hallituksen on hyvä käydä asiaa läpi ja katsoa, onko maksujen ja palkkioiden korotuksille perusteita. – Esimerkiksi viiden-seitsemän vuoden välein se on hyvä tehdä. Hiltunen kannustaa taloyhtiöitä myös kerran vuodessa arvioimaan kiinteistön huoltoon liittyvät sopimukset, samoin vakuutukset. Niiden välillä on eroja koossa ja esimerkiksi rakennusten iässä. Taloyhtiöiden ei Hiltusen mielestä kannata kilpailuttaa isännöintisopimuksia joka vuosi. Isännöintisopimuksen vastattava taloyhtiön tarpeita Vaikka Kilpailuja kuluttajaviraston (KKV) mukaan kuusi isännöintiyritystä on syyllistynyt hintakartelliin, on taloyhtiöiden mahdollisesti saamat vahingonkorvaukset monen mutkan takana. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen kehottaa taloyhtiöiden hallituksia arvioimaan vuosittain, vastaako isännöintisopimuksen sisältö taloyhtiöiden tarpeita. Tämä on hankalaa, koska kartellista johtuva hinnannousu on kyettävä erottamaan muusta hinnannoususta. – Ensiksi on syytä tiedostaa, että kyseessä on KKV:n epäilys; lainvoimaista tuomiota mahdollisesta hintakartellista ei ole vielä olemassa. Tämä kysymys nousee esille hintakartellitutkimuksen tuloksena. Sopimus käytävä vuosittain läpi Perusasia on, millaista isännöintipalvelua taloyhtiö tarvitsee. Taloyhtiön kyettävä näyttämään vahingot KKV:n tekemä esitys ei ole vielä lainvoimainen. KKV:n markkinaoikeudelle esittämät seuraamusmaksut ovat käytännössä sakkoja, jotka kartelliin osallistuneet yritykset maksavat valtiolle. On riski, että jos kilpailutuksen tuloksena halutaan saavuttaa pientä säästöä, ja vaihdetaan isännöitsijää, saadaan ammattitaidoltaan heikompi isännöitsijä. Seuraamusmaksut on vahvistettava ja tämä tapahtuu markkinaoikeudessa.. – Lisäksi pitäisi kyetä osoittamaan, kuinka suuri ylihinta on euroissa. Kuva: Rousi Visions/Kiinteistöliitto. Taloyhtiön hallituksen pitää tarkkaan pohtia, millaista isännöintiä halutaan juuri tähän taloyhtiöön. Taloyhtiöitä edustavan Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen sanoo perusasian olevan ymmärrys siitä, millaisia isännöintipalveluita taloyhtiö haluaa. 13 Mitä taloyhtiön hallitus voi tehdä varmistuakseen isännöintipalkkioiden oikeasta hinnoittelusta. Uudessa tai uudehkossa taloyhtiössä ei tarvitse varautua putkiremonttiin, siksi asiaa ei tarvitse huomioida tehtäväluettelossa. – Taloyhtiöiden hallitusten kannattaa vuosittain käydä isännöintisopimus läpi ja varmistua, että sopimus vastaa taloyhtiöiden tarpeita. Tämä on tarpeen varsinkin tilanteissa, joissa esitetty maksun tai palkkion korotus on yleistä kustannustason nousua korkeampi
Helsingistä tuli pääkaupunki vuonna 1812, ja pieneksi suurkaupungiksi se kasvoi vuosisadan jälkipuolella. – Asuminen oli vuosisadan vaihteessa monimuotoista ja sitä leimasi säätyperinteet, sanoo arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta. 14 M illaista oli Helsingin rakennuskanta 1800ja 1900-lukujen taitteessa. Mitä tuosta ajasta on vielä jäljellä?. Ahdasta asumista hellahuoneissa Vanhan Helsingin jäljillä Helsingin rakennuskanta ennen itsenäisyyttä oli monipuolinen sekoitus puurakennuksia ja uusia kivitaloja. Keskustan tuntumaan oli noussut kivitaloja, mutta kaupunki oli vielä 1900-luvun alussa monin osin puutalovaltainen kaupunki. Mutta puutalokorttelit korvautuivat vähitellen suurikokoisilla uusrenessanssija jugendlinnoilla
Monet julkiset rakennukset edustavat jugendia, kuten Kansallisteatteri, Kansallismuseo ja päärautatieasema. Ensimmäiset sähköasemat olivat korttelikohtaisia. Mutta kaupungissa on myös lukuisia jugendtyylisiä asuintaloja. Kivitalojen asunnot valaistiin ensialkuun usein kaasulla. Fleminginkadulla puutalojen viereen nousi suuria kivitaloja. Vuonna 1884 perustettiin Helsingin ensimmäinen sähköyhtiö. Grönqvistin talo Esplanadin puiston laidalla on eräs näyttävimmistä rakennuksista, joita tuolta ajalta on jäljellä. Niitä voi tänä päivänä ihailla vaikkapa Katajanokalla, Eirassa tai Kalliossa. Eräs ensimmäisistä paikoista oli Sinebrychoffin panimo Bulevardilla. 1900-luvun alun tilastojen mukaan työväestön asunnoista noin kaksi kolmasosaa oli hellahuoneita. Asunnoista oli huutava pula Monet säätyläisetkin asuivat tuolloin vielä puutaloissa, sillä puutalotontit olivat väljiä ja viihtyisiä. 15 Ruoholahden villat ovat esimerkkejä sadan vuoden takaisesta työväenasumisesta. – Viemäreiden tyhjentäminen mereen oli kielletty, vaan sitä varten oli omat viemärit. Kuva: Simo Rista, Helsingin kaupunginmuseo Helsingissä elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa, jossa asumisen käytännöt erosivat sen mukaisesti huomattavasti. Oli lähes mahdotonta uida tai peseytyä meressä. Joidenkin tietojen mukaan 1880-luvun alussa valmistunut Grönqvistin talo oli aikanaan Pohjoismaiden suurin asuintalo. Mutta silti mereen päätyi paljon jätettä, ja Helsingin sisälahdet olivat todella saastuneita 1900-luvun alussa. Ensimmäiset sähkövalot syttyivät Tampereella Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882 ja pian sähkövaloja nähtiin jo Helsingissäkin. – Myös katuvalot toimivat kaasulla. Uudet kivitalot pitivät sisällään uudenlaista talotekniikkaa ja -infraa. – Niissä elettiin vanhan puutaloperinteen mukaisesti, eli taloudenpito käsitti koko tontin piharakennuksineen ja päärakennuksineen, Lindqvist sanoo.. Kivitaloihin vesi vedettiin keittiöön saakka. Ensimmäiset vesivessat tulivat asuntoihin 1800-luvun lopulta. Kunnallistekniikkaan liittyvät asiat tävässä voi vielä tänä päivänäkin nähdä vanhat kaasuvalaisimet paikoillaan. tekivät tiiviin asumisen mahdolliseksi. Syntyi myös ensimmäiset jäteveden käsittelylaitokset. – 1870-luvulla perustettiin vesilaitos ja puutalokortteleissa oli vesiposteja. – Kivitalojen rakentamisen lähtökohtana oli, että asumiseen liittyvä taloudenpito voitiin hoitaa asuntojen piirissä. Varakkaampi väki asui kivitaloissa. Uudenlaista asumista kivitaloissa Helsingissä on runsaasti jäljellä 1900-luvun alkuvuosien jugendrakennuksia. Stockmannia vastapäätä on Tallbergin talo, ja sen rappukäyTyöväestö asui pääasiassa hellahuoneissa
Työväen asuntoja syntyi monista eri lähtökohdista. Monilla oli alivuokralaisia. Asumistaso oli varsin matala. – Piti olla säännölliset tulot, jotta oli mahdollisuus asunnon vuokran tai osuuden maksamiseen. Stockmannia vastapäätä on Tallbergin talo, ja sen rappukäytävässä voi vielä tänä päivänäkin nähdä vanhat kaasuvalaisimet paikoillaan. Empire-keskustasta löytyy Helsingin vanhimmat kivitalot.. Sadan markan villat on laajin ja lajissaan vanhin yhtenäisesti rakennettu työväenasuntoalue Helsingissä. 1900-luvun alun tilastojen mukaan työväestön asunnoista noin kaksi kolmasosaa oli hellahuoneita. Siihen tarpeeseen syntyi työväen asuntoyhtiöitä. Työväen asuminen oli suuri ongelma, joka piti ratkaista. Helsingissä pääsee muutamissa paikoissa aistimaan vanhaa työläisten puutaloidylliä. Asuminen kaupungissa oli kallista. Toinen paikka on Ruholahdessa, jossa sijaitsee niin sanotut Sadan markan villat. Helsingissä asuttiin ahtaasti monia vuosikymmeniä. – Varsinainen suurempi muutos asumisessa tapahtui vasta sotien jälkeen, jolloin modernin asumisen ihanteet löivät läpi. Asuminen levittäytyi myös kaupunkialueen ulkopuolelle, jossa se oli edullisimmin ratkaistavissa, Lindqvist kertoo. Tehtaissa saattoi työskennellä vain muutamia ihmisiä, ja kymmenen hengen tehdas oli jo suuri. Alppilassa on puutalojen ympäröimä umpikortteli, jossa yhdessä talossa sijaitsee Työväenasuntomuseo. 16 Kivitalot alkoivat kortteli korttelilta syödä puutaloja. Kaupunki teollistui ja veti piiriinsä työvoimaa ja asukkaita. Pauli Jokinen – Katuvalot toimivat kaasulla. – Alkoi syntyä jopa uusia työläiskaupunginosia, joista Kallio on tunnetuin. Asunnoissa oli omat makuhuoneet, olohuoneet ja keittiöt. Tämä ihanne levittäytyi kaikkien kaupunkilaisten asumiseen. – Joskus asuttiin jopa tuotantolaitoksissa, tietää Lindqvist. Niitä rakennutti yksityiset yritykset, tehtailijat työntekijöilleen, myös kaupunki ja lopulta työväki perusti myös omia asuntoyhtiöitä, Lindqvist sanoo. Kuvassa Grönqvistin talo Esplanadilla. Tällaisia paikkoja olivat muun muassa Sörnäinen ja Hietalahti. Työväestö asui pääasiassa hellahuoneissa. Tehtaita oli aivan keskustassa, mutta kaupungin laitamille nousi uusia teollisuusalueita. Se oli paljon enemmän kuin esimerkiksi Tukholmassa samaan aikaan. – Esimerkiksi Ruoholahden villoissa pyrittiin nostamaan asuntojen tasoa. Asumistaso varsin matala Helsingin tehtaat olivat 1800-luvun alussa pieniä. Filantrooppiselta pohjalta syntynyt yhtiö Helsingin Työväen Rakennusosakeyhtiö rakensi puiset asuinrakennukset vuosina 1879-83. Niissä tyypillinen asunto käsitti huoneen ja keittiön aputiloineen. Keskelle puutalojen kortteleita kohosi uusrenessanssilinnoja. – 1800-1900-lukujen taitteessa Helsingin kasvu oli todella voimakasta eurooppalaisten suurkaupunkien tapaan. Työväen asuntoja syntyi tehdasalueiden läheisyyteen
Syntyi lähiöt. 17 Helsingissä voimakas kaupungistuminen sotien jälkeen Kymmenien lähiöiden kaupunki Helsingissä lähiörakentaminen oli vastaus kaupungistumiselle. Helsingin ensimmäisiin lähiöihin voi tutustua esimerkiksi Pohjos-Haagassa, Herttoniemessä tai Maunulassa. Lähiön määritelmä tosin oli jo alusta pitäen ongelmallinen, ja vielä tänä päivänäkin lähiön määritelmä ei ole selkeä. – Lähiöiden käsite on hyvin epämääräinen. Helsingissä lähiöt ovat Lindqvistin mukaan hyvin monimuoMaunula on rakennettu maastomuotojen mukaan.. Joidenkin näkemysten mukaan lähiöiden esiasteita rakennettiin jo ennen sotia. Helsinkiin muutti tuhansia uusia asukkaita sotien jälkeen. Sillä on tarkoitettu monia esikaupunkiasumiseen liittyviä asioita, toteaa arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta. Se tarkoitti, että kaupunkiin suuntaavalle väestölle ja ahtaasti asuneille kaupunkilaisille piti löytää uudenlaisia asumismahdollisuuksia. Helsingissä syntyi keskustan ulkopuolisia asuinalueita, puutarhakaupunkeja, kuten Puu-Vallila ja Puu-Käpylä. Lisäksi oli omia kuntia, jotka myöhemmin liitettiin Helsinkiin. Tällaisia ovat muun muassa Kulosaari, Munkkiniemi ja Tapanila. Kehitys jatkuu edelleen. S otien jälkeen 1940-luvun lopulla Helsingissä alkoi jälleenrakennuskausi ja voimakas kaupungistuminen
Rintamamiestaloja nousi muun muassa Pirkkolaan, Kaarelaan, Paloheinään, Pitäjänmäelle ja Pakilaan. Pihlajamäen. 1960-luvulla rakennettu Pihlajanmäen alue on suojeltu. Syntyi uusia pientalovaltaisia kaupunginosia. Pihlajamäki rakennettiin pääosin 1960-luvun puolivälissä. Vasemmalla näkyvä Merihaka edusti uudenlaista lähiörakentamista 1970-luvulla. Iso osa näistä kaupunginosista on nykyään radan varrella; toiset junaradan, toiset metron. Vanhoista huvilakaupungeista tuli osa Helsinkiä. Niin sanotussa Suuressa alueliitoksessa Helsinkiin liitettiin muun muassa Haaga, Kulosaari, Oulunkylä, Pitäjänmäki, Laajasalo ja monet muut lähialueet. Etenkin asemien lähistölle on noussut uutta ja tiiviimpää rakennuskantaa vanhojen arvorakennusten seuraksi. Pientaloalueita kaupungin reunalle Kaupungin reunamille kylvettiin omakotiasumisen ensimmäisiä siemeniä. – Esimerkiksi Oulunkylän luonne on muuttunut tyystin, kun vanhemman esikaupunkiasutusten päälle on rakennettu uusia kerrostaloja. Viherkaupunkiajattelu leimasi lähiörakentamista, Lindqvist sanoo. – Sodan jälkeen näitä vanhoja alueita haluttiin kehittää ja tiivistää. Uudenlaista rakentamista 1940-luvun lopulla lähiöistä tuli uusi asemakaavoituksen komponentti. Viherkaupunkiajattelu leimasi lähiörakentamista. Helsinkiin liitettiin vuonna 1946 suuri joukko kuntia, jotka sijaitsivat kaupungin ympärillä. Pihlajamäki on eräs edustavimmista esimerkeistä. Kerrostalolähiöitä rakennettiin – Suunniteltiin vehreitä asuinympäristöjä, jotka koostuivat pienistä korttelisikermistä. Rakennuttajina olivat Haka ja Sato. – On moderneja lähiöitä, jotka ovat syntyneet radan varrelle. – Suunniteltiin vehreitä asuinympäristöjä, jotka koostuivat pienistä korttelisikermistä. 18 toisia, koska ne ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. kantakaupungin ulkopuolelle, ja niille tyypillistä oli bussiyhteydet keskustaan sekä oma palvelurakenne ostareineen ja kauppoineen. Syntyi täydennysrakentamista, Lindqvist kommentoi. Siellä kerrostalot on sijoitettu maastonmuotojen mukaan, korkeimmat tornit kallioiden päälle. Mielenkiintoinen ratkaisu on Liusketiellä, joka on sijoitettu maastoon siten, että talon itäpää on 4-kerroksinen, länsipää 8-kerroksinen. Toisaalta on vanhoja puutarhakaupunkeja, joita nykyään voidaan nimittää myös lähiöiksi
Kruununvuorenranta on entistä öljysataman aluetta. 1990-luvulle tultaessa ryhdyttiin rakentamaan tyystin erilaisia lähiöitä, ja tukeuduttiin enemmän olemassa olevan kaupungin rakenteeseen. Pohjois-Pasilaan tulee tuhansia asuntoja entisten varikkoalueiden ja postikeskuksen tilalle. Muun muassa Vihdintie, Tuusulanväylä ja Hämeenlinnanväylä on suunniteltu muutettavan kaupunkibulevardeiksi. Se näkyi siinä, että lähiöissä on monia pehmennettyjä puutarhakaupungin piirteitä, Lindqvist kertoo. Vuonna 2050 Helsingissä on arvioiden mukaan noin 850 000 asukasta, eli noin 200 000 enemmän kuin nykyään. Metro avattiin vuonna 1982, ja sen varrelle nousi Uusi satama valmistui Vuosaareen 2008. Syntyi Itä-Pasilan ja Merihaan alueet, jotka rakennettiin useaan eri tasoon. Vuonna 2050 Helsingissä on arvioiden mukaan noin 850 000 asukasta, eli noin 200 000 enemmän kuin nykyään. Näkyvin maamerkki on niin sanottu Terassitalo, jossa on ulokkeita, parvekkeita, terasseja ja istutuksia. Kokonaan uusia kaupunginosia valmistuu monille alueilla. – Myös kaavalla suojeltu Maunula on hyvä esimerkki aikansa lähiörakentamisesta. Toteutuessaan bulevardien varrelle tulee tuhansia asuntoja. Teollisuus ja satamat siirtyivät kantakaupungista pois uusien asuinalueiden tieltä. Helsinki jatkaa kasvuaan Uutta Helsinkiä rakennetaan nyt vauhdilla. Jätkäsaari ja Kalasatama nousevat entisten satamien alueille. Syntyi myös asuntolainajärjestelmä, jonka myötä oman asunnon hankkiminen tuli helpommaksi. – Syntyi teollinen asuntotuotanto. Päätös metrosta puolestaan vaikutti merkittävästi itäisen Helsingin kehitykseen. Se kertoo, miten erityyppisiä alueita kaupungin sisälle mahtuu. Siellä toteutettiin betonirakentamista suuressa mittakaavassa. Sen jälkeen satamatoiminnot siirrettiin sinne, ja Kalasataman sekä Jätkäsaaren alueet vapautuivat asuntorakentamiselle. Kuva: Constantin Grünström, Helsingin kaupunginmuseo lukuisia uusia lähiöitä: Myllypuro, Kontula, Mellunmäki. Talot rakennettiin nopeasti vuosina 1973-1974 rakennusyhtiö Hakan toimesta. Myös rakenteilla olevan Raide-Jokerin varrelle rakennetaan ahkerasti. Näitä 1950ja 1960-luvun lähiöitä suunnitteli arkkitehdit, joista moni oli aloittanut uransa jo 1920-luvulla. Asuntorakentamista tehtiin uudenlaisella volyymilla. – Taka-Töölön ja Pihlajamäen asukkaat arvostivat täysin samoja kaupunkimaisuuden ja luonnonläheisyyden piirteitä omassa asuinympäristössään, vaikka asuinalueet ovat täysin erityyppisiä. Hyvänä esimerkkinä toimii Teuvo Pakkalan tien alue Pohjois-Haagassa. Täydennysrakentamisalueille syntyy noin 40 prosenttia Helsingin asunnoista, eli se tarkoittaa noin 2000-3000 asuntoa vuosittain. Pikku-Huopalahden postmodernia asuinaluetta on kutsuttu Helsingin Logolandiksi. Siellä asunnot ovat eri korkuisia ja niissä on monenlaisia geometrisia muotoja. Siellä otettiin huomioon ympäristön vehreys ja asukkaat arvostavat sitä edelleenkin. Pohjois-Haaga on ensimmäisiä sodan jälkeen valmistuneita lähiöitä. – Metro ohjasi kaupunkisuunnittelua idässä. Liikenne ja pysäköinti rakennettiin maan tasalle ja sen päälle terassikansia jalankulkijoille. Lisäksi yleiskaavaan merkityt kaupunkibulevardit ovat merkittävä osa täydennysrakentamista. Viimeisimmät suuret muutokset koskevat satama-alueita. Esikaupunkialueilla täydennysrakentamista tehdään vilkkaasti juuri nyt muun muassa Herttoniemeen, Mellunkylään ja Vuosaareen. Sen jälkeen satamatoiminnot siirrettiin sinne, ja Kalasataman sekä Jätkäsaaren alueet vapautuivat asuntorakentamiselle. 19 1960-luvulla rakennettu osa on suojeltu asemakaavalla. Lindqvist mainitsee 1990-luvulla tehdyn kyselytutkimuksen, joka kertoi asukkaiden arvostuksista oman elinympäristönsä suhteen. Kaupunki kaavoitti vuonna 1970 alueen, johon nousi ruutukaavassa elementtikerrostaloja, ikään kuin minikaupungiksi. Rakentamista kantakaupungissa Metron ja junaratojen ohella katseet käännettiin kohti keskustaa. Tällaisia paikkoja ovat Oulunkylä ja Viikki. Uusi satama valmistui Vuosaareen 2008. Kaupunkiin syntyy uusia asuinalueita ja vanhoja tiivistetään. Pauli Jokinen. Teollista asuntotuotantoa 1960-luvun puolivälin jälkeen syntyi modernit asuntotuotantovälineet
Toiminnan sisältö riippuu pitkälti siitä, mikä taho organisoi toimintaa, Karvinen uskoo. Nyt jo Motiva on lähtenyt pilotoimaan toimintaa kunnallisen energianeuvontaverkoston kautta. Lisätietoja Taloyhtiöklubi-hankkeesta: www.taloyhtioklubi-hanke.fi Jouni Suolanen. Helsingissä pilottialueita ovat Lauttasaaren Katajaharju, Myllypuro, Kannelmäki, Mellunmäki ja Pihlajisto. 20 Taloyhtiöklubi tuo naapurit yhteen Yhteisöllistä toimintaa Taloyhtiöklubi tarjoaa pääkaupunkiseudun taloyhtiöille uudenlaista, yhteisöllistä toimintaa, kuten keskusteluja ja kokemustenvaihtoa, kehittämistä ja yhteishankintoja. Katajaharjusta ja Myllypurosta toiminta lähti laajenemaan kunnianhimoiseksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteishankkeeksi, jonka päärahoittajana on ympäristöministeriö. – Tämä on uudentyyppistä ja pitkäjänteistä toimintaa, joka tähtää taloyhtiöiden ja alueiden monipuoliseen kehittämisen. Toimintaa pilotoidaan pääkaupunkiseudulla Katajaharjun esimerkin perusteella Helsingin kaupunki kiinnostui Karvisen ideoimasta taloyhtiöiden yhteistyön toimintamallista, ja marraskuussa 2019 käynnistyi yhteistyössä kaupungin ensimmäinen virallinen pilottialue Myllypurossa. Karvinen myös itse toimii yhden alueen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Katajaharjusta ja Myllypurosta toiminta lähti laajenemaan kunnianhimoiseksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteishankkeeksi, jonka päärahoittajana on ympäristöministeriö osana Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaa. Yhteistyössä paljon mahdollisuuksia Taloyhtiöklubi-hankkeen tavoite on kehittää toimintamalli, jota voidaan jatkossa soveltaa myös muilla alueilla ja kaupungeissa koko Suomessa. – Klubit ovat korostetun riippumattomia palveluntuottajista ja yrityksistä. Taloyhtiöklubi on aina taloyhtiöiden puolella. Ja kun hankkeita voidaan toteuttaa enenevissä määrin taloyhtiöiden yhteistyössä, myös ostovolyymit kasvavat. Ensimmäinen klubin innoittama energiaremontti on jo käynnistynyt Katajaharjussa, kun yksi taloyhtiö on käynnistänyt hankkeen maalämpöja lämmöntalteenottoremontista, Taloyhtiöklubi-toiminnan kehittänyt Kimmo Karvinen Good House Oy:stä toteaa. Taloyhtiöklubi-hankkeessa toimintaa pilotoidaan yhdeksällä alueella pääkaupunkiseudulla. Karvinen haluaa saada taloyhtiöt laajasti kiinnostumaan energiansäästämisestä. Katajaharjun Taloyhtiöklubiin kuuluu 25 taloyhtiötä edustaen suurinta osaa naapuruston taloyhtiöistä. onkin kovaa kiinnostusta uusiutuvaan energiaan, kuten maalämpöön ja aurinkosähköön, mutta monessa taloyhtiössä hankkeet ovat toistaiseksi vasta ajatuksen tasolla. Karvisen mukaan on välttämätöntä, että suurin hyötyjä eli taloyhtiöt osallistuvat jossain määrin itse rahoitukseen. Pääpaino on energiatehokkuuden parantamisessa. – Taloyhtiöklubi-toiminta on suoraa jatkoa aikaisemmalle työlleni ratkoa taloyhtiöiden haasteita, hän toteaa. – Vuosien varrella syntynee useita erilaisia toimintamalleja taloyhtiöiden naapurustoyhteistyötä tukemaan. Samassa korttelissa kymmenkunta muutakin taloyhtiötä pohtii energiaremontin toteuttamista. Kiinteistöjen määrä yhdessä klubissa on järkevää rajata 30-40 taloyhtiöön, Kimmo Karvinen toteaa. Vaihtoehtoja ovat julkinen, taloyhtiöiden ja palveluntuottajien raha. – Klubien perustamisessa alueen karttarajaus on tärkeää yhteisen identiteetin ja taloyhtiöiden sopivan määrän varmistamiseksi. – Jo kaksi vuotta toimineena Katajaharjun Taloyhtiöklubi on paras esimerkki klubien toiminnasta. T aloyhtiöklubi-toiminta sai alkunsa Helsingin Lauttasaaren Katajaharjussa vuoden 2019 alussa. Toisaalta kaupungeilla ja kunnilla on strategiatavoitteineen intressi olla mukana myös rahoituksessa. Taloyhtiöiden säännöllisissä yhteisissä kokouksissa on laajasti pohdiskeltu yhteistä kehittämistä eri teemoissa, kuten esimerkiksi miten isännöinti ja kiinteistönhuolto voitaisiin järjestää alueella klubin toimesta, – Taloyhtiöiden naapurustoyhteistyö mahdollistaa myös uusia asukasja aluepalveluja. Toiminnassa monet asiat täytyy miettiä ja rakentaa uudelleen, koska tällaista mallia ei ole aikaisemmin ollut. Taloyhtiöissä Toimitusjohtaja Kimmo Karvinen on työskennellyt yli 15 vuotta taloyhtiöiden kehittämisen parissa. Kaikilla pilottialueilla on tarkoitus saada Taloyhtiöklubi toimimaan kevään aikana. Parhaimmillaan taloyhtiöiden tiivis naapurustoyhteistyö saa aikaan systeemisen muutoksen palvelujen ostamisen ja myymisen logiikkaan asunto-osakeyhtiömarkkinassa. Taloyhtiöiden innostuminen energiatehokkuuden parantamiseen ja muuhun kehittämiseen tarkoittaa investointeja ja siten lisää liiketoimintamahdollisuuksia alan yrityksille. Vantaalta mukana ovat Myyrmäki ja Koivukylä, Espoosta Matinkylä ja Suvela. Iso kysymys on taloyhtiöiden alueellisen yhteistoiminnan rahoitus. Esimerkiksi Katajaharjussa Taloyhtiöklubin käyttöön on tulossa yhteiskäyttöauto, Karvinen kertoo. – Palveluntuottajille toimintamalli on mielenkiintoinen ja kiinnostaa yrityksiä. Kimmo Karvinen toimii hankkeen projektipäällikkönä. Samalla Karvinen painottaa, että klubit ovat korostetun riippumattomia palveluntuottajista ja yrityksistä ja Taloyhtiöklubi on aina taloyhtiöiden puolella. Sen jälkeen, kun yhteistyöverkostot saadaan perustettua, mahdollisuuksia on vaikka mihin, Karvinen kannustaa. Siellä alue rajautui vanhan Myllypuron alueelle, missä on keskenään samanikäistä kiinteistökantaa. Karvinen katsoo, että yhteistyö taloyhtiöiden välillä voi johtaa uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, mistä syntyy usein konkretiaa, kuten yhteisten piha-alueiden hoitoa tai entistä tehokkaampia jätehuollon hankintoja