”Musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” M ar co s Ka tz A do be St oc k Annamari ja Marjaana Jukkolan perustama Mö Foods valmistaa jugurttia ja juustoa, joiden raaka-aineet kasvavat kaurapellossa. M ö Fo od s 44 6 M ar ja an a M al ka m äk i 14 60. Myös Helsingin Senaatintorin uudenvuoden ilotulitus on jäänyt turvallisuussyistä historiaan. 3 7/2022 KEMIA SISÄLLYS 4 Kemia-lehden sisältökumppani vaihtuu 5 PÄÄKIRJOITUS Taakse jää Leena Joutsen 6 Neljän naisen huima tavoite Sokeat saavat näkönsä takaisin Juha Granath 12 TÄTÄ MIELTÄ Kestävä tulevaisuus syntyy tämän päivän innovaatioilla Lars Peter Lindfors 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Risto Laitinen Rikkiviisas tutkija ja mainio maestro Anni Turpeinen 20 AJANKOHTAISTA Nobelistit napsauttivat Molekyylit yhteen Jari Koponen 26 UUTISIA 34 NUORTEN TIEDEKULMA Nuku yön yli Anna Herrala 35 NÄKÖKULMA Suunnitelma B Anja Nystén 36 Oma lehti on Kemistikunnan yhdistäjä Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen 44 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Siskokset nyhjäisivät kaurameijerin tyhjästä Meri Hellsten 45 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 50 Malja mainostajillemme, kiitos kumppaneillemme 52 VIHREÄT SIVUT 54 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Leena Joutsen Journalismin puolustaja Sisko Loikkanen 56 Turun palo nielaisi myös tiedeaarteet Arja-Leena Paavola 60 Ilotulitus on Valon, värin ja räiskeen juhlaa Riikka Forsström 66 Todistuksella yliopistoon Fiksu abi kirjoittaa kemian Jouni Pursiainen 70 Biopankit ovat Tutkijoiden aarreaitta Isabelle Klieger 71 BIOVÄRIEN PALETTI Kirppu kertoo turvarajan Laura Dyster 72 Tekijät esiin 74 Lukijoiden kynästä 76 KEEMIKKO Pakinoitsijan lähtö 77 HENKILÖUUTISIA 80 SEURASIVUT 82 KEMIAN NOBELISTIT Jean-Marie Lehn keksi supramolekyylikemian Sisko Loikkanen Tanja Ilmarinen, Laura Koivusalo, Anni Mörö ja Heli Skottman. Kemian emeritusprofessori ja säveltäjä Risto Laitinen (keskellä) on johtanut oululaista Tuiran kamarikuoroa neljännesvuosisadan ajan. Nimet kannattaa panna muistiin, sillä neljän tutkijayrittäjän työ voi tulevaisuudessa palauttaa näön sarveiskalvon sokeudesta kärsiville. Osa ilotulituksen lumovoimaa on aina ollut kauneuden alla piilotteleva tuhon mahdollisuus
Kaksi uutiskirjettä: Era Content tuottaa Kemia-lehden uutiskirjettä vuodesta 2023 lähtien • Jos et ole Kemian Seurojen jäsen ja haluat jatkossa Kemia-lehden uutiskirjeen, voit tilata sen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi . Kemia-lehden sisältökumppani vaihtuu Kemian Seurat on valinnut Era Contentin uudeksi sisältöja mediakumppanikseen. 4 KEMIA 7/2022 Kemia-lehti: • Jos et ole jäsen vaan lehden muu tilaaja ja tilauskautesi jatkuu yli vuodenvaihteen, Kempulssi Oy:n tilaajapalvelu on sinuun yhteydessä. Kempulssi tuottaa Kemiamedian uutiskirjettä • Jos et ole Kemian Seurojen jäsen ja tilaat nykyistä Kemiamedian uutiskirjettä, kirje tulee sinulle jatkossakin, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Toivotamme valoisaa joulun aikaa Kemia-lehden lukijoille, mainostajille ja kumppaneille. Lehden väistyvä tuottaja Kempulssi Oy kiittää kiinnostuksestasi. Lehden verkkosivusto www.kemia-lehti.fi uudistuu tammikuussa, ja ensimmäinen uudistunut Kemia-lehti ilmestyy helmikuussa. • Jos olet seurojen jäsen ja haluat jatkossa myös Kemiamedian uutiskirjeen, voit tehdä tilauksen osoitteessa kemiamedia.fi/uutiskirjeet . • Jos tilauskautesi loppuu vuodenvaihteeseen ja haluat jatkaa lehden tilausta, olethan yhteydessä eero.anhava@eracontent.com . Lämmin kiitos kuluneista vuosista ja hyvää uutta vuotta! Kemia-lehden toimitus Olemme osoittaneet joulutervehdyksen sodasta kärsivien ukrainalaisten auttamiseen Pelastakaa Lapset ry:n kautta.. • Jos olet seurojen jäsen, kirje tulee sinulle automaattisesti jäsenetuna. Kemian Seurojen jäsenenä tai nuorena jäsenenä saat Kemia-lehden ja uutiskirjeen jatkossakin jäsenetuna, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Mitä tapahtuu vuonna 2023. • Jos olet saanut lehden vapaakappaleena tai stipendinä, lehtien tulo päättyy tähän numeroon
010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemiamedia.fi Sihteeri ja toimistopäällikkö Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Taitto K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemiamedia.fi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemiamedia.fi Myynti Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemiamedia.fi ”Rennossa porukassa on ilo tehdä töitä.” ”Mukavinta on hyvä kemia.” "Asialliset hommat hoidetaan." ”Parasta ovat mahtavat asiakkaat.” ”Aina on kiva kuulla, että mainoksella oli vaikutusta.” REPORTTERIN MENTYÄ haastattelen pihassa kuminaa: ”Miten päätitte olla mauste?” Kirjailija Eeva Kilven ilkikurinen runo nousee mieleeni, kun valmistaudun haastatteluun. Suomalainen kemia on osoittanut elinvoimaisuutensa ja innovatiivisuutensa läpi tuulten ja tyventen. On innostavaa kuulla ja kertoa alan saavutuksista, jotka valavat uskoa parempaan tulevaisuuteen. Katson alas, siinä hän hymyilee ja tarraa lahkeeseeni, ettei kellahtaisi nurin. Jokainen numero on tullut valmiiksi, vaikka työ itsessään ei ole loppunut tekemällä. Hyvää siedätyshoitoa keskeneräisyyden tunteelle on puuhata jotain ihan muuta. REILUN KOLMEN vuosikymmenen ajan olen seurannut kemian tutkimuksen, teollisuuden ja koulutuksen kehityskaarta aitiopaikalta, viimeiset 21 vuotta päätoimittajana. Tiimimme – nuo loistotyypit tuossa vasemmalla ja upeat avustajamme – on kattanut tästä viimeisestä numerostamme juhlapöydän, jonka äärellä toivon teidän viihtyvän. Valssin pyörteessä nostan katseeni ylös. Kun aloitin lehdessä, Suomessa oltiin laman kynnyksellä. ”Mitä mieltä olisit, jos tulisi vielä yksi lehti taloon?”, kysyin taannoin puolisoltani hiukan arkaillen. Ilman teitä ei olisi lehteäkään. Vilkaisu ikkunasta, siellä hän leikkii kaveriensa kanssa. Perhe, läheiset ja ystävät ovat voimavara, josta olen joka päivä onnellinen. Lämmin kiitos. Pieni hassuttelu loiventaa jännitystä ja muistuttaa, että jokaisella on tehtävänsä. Riittää, että hoidan oman osuuteni parhaani mukaan, täysillä mutten turhan tärkeänä. Välissä on tapahtunut valtavasti. Viime vuodet on kamppailtu globaalien kriisien puristuksessa. ARVOISAT LUKIJAT, oli ilo ja kunnia kulkea tämä matka kanssanne. joulukuuta pdf-näköislehtenä osoitteessa www.kemiamedia.fi. Leena Joutsen Tämä Kemia-lehden juhlanumero julkaistaan 9. ”Eiköhän tuohon vielä yksi mahdu.” Asia oli sillä selvä ja tuki projektille saatu. Tässä hän vielä hetken on, komea poikani frakissaan ja pian jo menossa. Lehteä voi vapaasti lukea ja jakaa eteenpäin. 5 7/2022 KEMIA Kemi Vol. Elämäni miehet. Puolisoni kohotti kulmiaan, asteli työnurkkaukseeni, silmäili pursuilevia hyllyjä ja osoitti kapeaa koloa. joulukuuta 2022 Etukannen kuva: Erkki Makkonen Aikakausmedia ry:n jäsen PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet puh. AJAN KULUN huomaa parhaiten omasta lapsesta. ”Valitsin takavuosien potrettini kuvaamaan sitä, miten tässä porukassa on hoidettu kemian lipunkantajan virkaa: arvokkaasti ja tosissaan, mutta pieni pilke silmäkulmassa.” A nt ti M an ne rm aa. Toista odotin monta pitkää vuotta, toisen kanssa katseet kohtasivat kolmen minuutin pikatreffeillä. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa toimitus@kemiamedia.fi | www.kemiamedia.fi www.facebook.com/kemiamedia Päätoimittaja DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi ”Mitä mieltä olisit, jos tulisi vielä yksi?” Taakse jää PÄÄKIRJOITUS 9. Olihan hän jo nähnyt, mitä siitä seuraisi
Kävin esittelemässä toimintaamme Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Malmössä. ”Professorin työni lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa on täysipäivätyö. ”Olen perustajatiimistämme ainoa täysipäiväinen työntekijä, ja tehtäviini kuuluu myös rahan hankkiminen.” Koivusalon ei tarvinne puhua kuuroille korville. Samaan aikaan kun toimitusjohtaja valmistautuu pitämään puhetta Otaniemessä, yrityksen kolme muuta perustajaa tekevät päivätyötään eli tutkivat silmäsairauksia Tampereen yliopiston Kaupin kampuksella toimivassa Silmäryhmässä. Yksi StemSightin perustajista ja omistajista on Silmäryhmän johtaja, professori Heli Skottman. Päämääränä on Otaniemi ja Dipolissa pidettävä Nordic Deep Tech Business Summit 2022. 6 KEMIA 7/2022 ”Keräämme parhaillaan sijoittajilta seitsemää miljoonaa euroa, jotta voimme tehdä seuraavat eläinkokeet ja saada tuotteemme valmiiksi ihmiskokeisiin”, Koivusalo kertoo. Se on neljänneksi yleisin sokeuden syy. Parin tunnin junamatka Mansesta Stadiin on mukavaa vaihtelua viime aikojen tiukkaan tahtiin. Kantasolumenetelmä korvaisi nykyisen hoidon, johon tarvitaan elinsiirre kuolleelta luovuttajalta. Neljän naisen huima tavoite Sokeat saavat näkönsä takaisin Potilaan näkökyky palautetaan yhdellä hoitokerralla koko eliniäksi.. StemSightin ideassa ei tarvita kuolleita luovuttajia. JUHA GRANATH StemSightin toimitusjohtaja Laura Koivusalo on ottanut varhaisen aamujunan Tampereelta Helsinkiin. ”Saan muun muassa innovaatioiden kaupallistamisesta kokemusta, jota pystyn jakamaan muille yliopistossa.” Näkökykyä palautetaan Tampereella Skottmanin mukaan kahdella rintamalla. Neljä tohtoria neljältä eri tieteenalalta. Neljä tohtoria, neljä tieteenalaa StemSight on Laura Koivusalon, Heli Skottmanin, Anni Mörön ja Tanja Ilmarisen vuonna 2021 perustama yritys. Siinä missä yliopisto tekee perusbiologista tutkimusta, yliopiston spinoff-yrityksenä syntyneen StemSightin tehtävänä on tutkia ihmisperäisten kantasoluhoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta. ”Sanoisin että ei. Potilaan näkökyky palautetaan yhdellä hoitokerralla koko hänen eliniäkseen. Maailmassa lähes kolmetoista miljoonaa ihmistä kärsii sarveiskalvon sokeudesta. Syntyykö ristiriitoja, onko jokin ala toista arvokkaampi. Näkökyvyn palauttaminen näille ihmisille on nykyisin mahdollista ainoastaan kuolleelta ihmiseltä otetun sarveiskalvon avulla. Dipolin syväteknologia-alan tapahtumaan toimitusjohtaja on laatinut viiden minuutin mittaisen myyntipuheen. Erilainen osaaminen lisää myös ymmärrystä yhteisestä näkökulmasta ja siitä tavoitteesta, jonka eteen työtä teemme”, Laura Koivusalo vakuuttaa. ”Niistä on kuitenkin huutava pula. Nelikko on tehnyt väitöskirjansa biotekniikan, genetiikan sekä soluja kudosteknologian aloilta. Yhtiön toinen iso tavoite on edistää naisten asemaa yritysmaailmassa. Kahden työn yhdistämisestä on kuitenkin monenlaista hyötyä. Tamperelainen StemSight kehittää parannuskeinoa sarveiskalvon sokeuteen. EU-maissa diagnosoidaan joka vuosi noin 300 uutta sarveiskalvon sokeutta. ”Syyskuu oli hektinen. Yrityksen teknologia perustuu Tampereen yliopistossa kehitettyyn menetelmään, jossa elävän, terveen luovuttajan kantasoluista tuotetaan erilaisia sarveiskalvon soluja. Olemme toimineet pitkään yhdessä ja oppineet arvostamaan toinen toistamme. Tällä hetkellä vain yksi potilas seitsemästäkymmenestä voi saada sarveiskalvon kuolleelta ihmiseltä”, Koivusalo taustoittaa. Dipolissa Koivusalo aikoo kertoa, kuinka tamperelaisyritys parantaa sokeuden kantasoluilla. Ajallisesti StemSight on minulle lähinnä harrastustoimintaa”, Skottman luonnehtii. Miten onnistuu yliopistotyön ja yrittäjyyden yhteensovittaminen. Sen tarkoitus on vakuuttaa paikalle saapuneet sijoittajat, yritysten edustajat ja yliopistojen tutkijat StemSightin innovaation toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Loppuvuonna osallistun vielä tieteelliseen konferenssiin Belgiassa ja menen puhumaan sijoittajille New Yorkissa”, Koivusalo luettelee
Tanja Ilmarinen (vas.), Laura Koivusalo, Anni Mörö ja Heli Skottman suunnittelevat yrityksensä ensimmäiseksi tuotteeksi sarveiskalvon pinnalle asetettavaa, biomateriaalista valmistettua läpinäkyvää biohajoavaa kalvoa.. 7 7/2022 KEMIA Marjaana Malkamäki StemSight on palkittu Euroopan innovatiivisimpana bioalan startupina
”Yrityksemme teknologiassa minun kädenjälkeni näkyy parhaiten biomateriaalipuolella eli siinä, miten solut siirretään biomateriaalin avulla silmään.” Näkö takaisin kolmen askeleen taktiikalla StemSight lähtee hoitamaan sokeuden eri tyyppejä kolmen askeleen taktiikalla. Sokeuden aiheuttava limbaalinen kantasolupuutos voi johtua esimerkiksi kemikaalitai palovammasta. Ranskassa solut siirretään rottien silmiin. Suomessa teemme yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston ja Husin kanssa.” Silmästä silmään sikoja ja rottia StemSightin tieteellinen johtaja, genetiikasta väitellyt Tanja Ilmarinen tekee päivittäistä työtään Tampereen yliopistolta vuokratussa laboratoriossa. Tekniikan tohtori kehitti omassa väitöskirjassaan ratkaisuja, joilla elävät solut kyetään viemään potilaan sarveiskalvolle tehokkaasti ja turvallisesti. ”Limbaalisia kantasoluja asustelee terveen ihmisen sarveiskalvon reunaTurussa kansainvälisen koulun käynyt, Tampereella biomateriaalitekniikan tohtoriksi väitellyt Laura Koivusalo kerää StemSightille rahoitusta määrätietoisin ottein. ”Osallistun myös paljon yhteistyökumppaniemme kanssa käytäviin neuvotteluihin ja edustan meitä perustajajäseniä StemSightin hallituksessa”, Mörö listaa. Yhdysvalloissa kehitämme soluterapiahoitoja yhteistyössä Pittsburghin yliopiston silmäsairaalan kanssa. Työntäyteisen päivänsä Silmäryhmän vastuullinen tutkija aloittaa kehittämällä menetelmää, jonka avulla elävistä soluista voidaan 3d-tulostaa varaosia ihmisen silmään. Siellä tutkija poistaa ensin sarveiskalvot teurastamoilta saaduista siansilmistä. Operatiivisen johtajan rooliin kuuluu rahoituksen hankkimisen lisäksi StemSightin strategian kehittäminen. Maailman nuorkauppakamarijärjestö valitsi useiden kansainvälisten pitchauskilpailujen voittajan vuoden 2022 Ten Outstanding Young Persons of the World -kymmenikköön. Myös toimitusjohtaja Koivusalon toimenkuva sisältää muutakin kuin puhumista ja matkustamista. ”Tässä mallissa pääsemme kokeilemaan, miten soluja voidaan siirtää ihmisen silmään, ja testaamaan tuotteen turvallisuutta ja hoitotehoa.” Ensimmäiset tulokset ovat tulleet Ranskasta Ilmarisen pöydälle ”aivan hetki sitten”. Loppupäivästä Mörön rooli vaihtuu yliopiston tutkijatohtorista StemSightin operatiiviseksi johtajaksi, jolla on edessään tapaaminen sijoittajien kanssa ja rahoitushakemuksen laatiminen Business Finlandille. 8 KEMIA 7/2022 ”Olemme mukana sarveiskalvotutkimuksen verkostossa, johon Euroopassa kuuluu yli 20 tutkimusryhmää. ”Ja minä lennän mukana”, Ilmarinen kertoo. ”Saapa nähdä, mitä ne kertovat!” Filosofian tohtori Anni Mörö puolestaan selvittää biomateriaalien ja solujen vuorovaikutusta. Sen jälkeen hän korvaa niiden pinnan epiteelin siirteillä, jotka on tuotettu ihmisen kantasoluista. Kattavien laatuanalyysien jälkeen kriteerit täyttävät solut lennätetään eläinkokeisiin Ranskaan. Ensimmäinen askel tuottaisi limbaalisia kantasoluja niihin sokeuden muotoihin, joita ei nykyään pystytä parantamaan. M ar ja an a M al ka m äk i St em Si gh t
Tamperelaisyrityksen kehittämässä menetelmässä potilaan sokeaan silmään on tarkoitus siirtää biomateriaalikalvolla limbaalisia kantasoluja, jotka jatkavat kasvuaan silmässä ja lopulta palauttavat sarveiskalvon uusiutumiskyvyn. ”Joka tapauksessa ennen meidän eläkeikää”, 33-vuotias toimitusjohtaja naurahtaa. Arvostettu tutkija on saanut muun muassa Suomen Akatemian akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta. StemSightin toinen askel kohdentuu sarveiskalvon endoteelisolurappeuman hoitoon. Jos endoteelisolut vaurioituvat, sarveiskalvo alkaa turvota ja samalla samentua. Alan yritysten liiketoiminta perustuu tieteen ja teknologian tuoreiden läpimurtojen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Kolmas askel potilaan näön palauttamisessa on vaativin. ”Kun olemme saaneet sarveiskalvon yläja alapinnan solukot kuntoon, jäljelle jää vielä keskimmäinen, paksuin kerros. Silloin ne eivät tuota uusia soluja eivätkä pääse uusimaan silmän pintaa”, Laura Koivusalo kuvailee. Ennakkoluulot kumoon StemSight on yksi harvoista pelkästään naisista koostuvista syväteknologian tiimeistä. Vaikka StemSightin ensimmäinen ja tärkein tavoite on sokeiden näkökyvyn palauttaminen, hyvänä kakkosena tulee naisten aseman parantaminen yrityselämässä. ”Valtaosa sijoittajista on keski-ikäisiä tai sen ylittäneitä miehiä. Siinä tehokaksikko Laura Koivusalon ja Anni Mörön kovin koitos on murtaa sijoittajien ennakkoluulot. Tämä iän myötä kehittyvä silmäsairaus on syynä noin 40 prosenttiin kaikista sarveiskalvosiirroista. Sarveiskalvon endoteelisolut ovat sarveiskalvon sisäpinnalla. Maailmalla kehitetään tähän vain materiaalista koostuvia tuotteita, mutta meidän tarkoituksemme on valmistaa solumateriaaleista kokopaksu sarveiskalvosiirre.” Laura Koivusalon mukaan kolmas askel voisi olla käytössä parissa vuosikymmenessä. Yliopiston Silmäryhmässäkin on vain yksi miestutkija”, Laura Koivusalo kertoo. Siinä sokeus pyritään parantamaan yhdistelmällä ensimmäisessä ja toisessa askeleessa käytettyjä solutyyppejä ja biomateriaaleja. Ennen nykyistä seitsemän milmilla. Ne saattavat kuolla pois, jos silmän pintaan tulee vamma. Olemme naisvaltainen tiimi, koska olemme kasvaneet siinä ympäristössä. ”Tavoite on saada menetelmät kaupalliseen käyttöön 2030-luvun alussa.”. Itse operaatio on hänen mukaansa kevyt, eikä silmää hoitava kirurgi tarvitse siinä erikoisosaamista. Niiden tehtävä on pumpata sarveiskalvosta vettä pois eli ylläpitää nestetasapainoa. 9 7/2022 KEMIA StemSightin teknologiajohtaja Heli Skottman on myös Tampereen yliopiston soluteknologian professori. Silloin sairaalat voisivat tilata meiltä sarveiskalvosiirteen”, Koivusalo paaluttaa. Se on yleisin syy sarveiskalvosiirtoihin. ”Tampereen kantasolututkimuksen ekosysteemi, johon kuulumme, on hyvin naisvaltainen tieteenala. ”Tavoite on saada ensimmäisen ja toisen askeleen menetelmät kaupalliseen käyttöön 2030-luvun alussa. Kun heitä alkaa vakuuttaa, että ihan fiksu idea ja fiksuja ihmisiä ollaan, siinä viiden minuutin myyntipuhe venähtää helposti tuntiin”, Koivusalo naurahtaa. Hyvin kaksikon vakuuttelut ovat purreet
10 KEMIA 7/2022 joonan rahoituskierrosta yhtiö on jo kerännyt sijoittajilta ja julkiselta puolelta yhteensä 750 000 euroa. Pääsin seuraavaan ja olin perillä Tampereella kello 0.55.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Lopulta tässä hommassa on hyvin pitkälti kyse ihmissuhteiden luomisesta.” Aivan kaikki ei Otaniemen matkassa mennyt Koivusalon suunnitelmien mukaan. ”Vaikka varsinaisia diilejä ei solmittu, hoidin illallisella suhdetoimintaa erityisesti isojen ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden edustajien kanssa. ”Myöhästyin alkuperäisestä junastani. ”Ihmisen varaosia” 3d-tulostava Anni Mörö on oppinut startupin operatiivisena johtajana paljon uutta, kuten neuvottelutaitoja ja yrityksen strategista kehittämistä. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat muun muassa teurastamot, jotka toimittavat arvokasta materiaalia tutkijan käyttöön.. ”Puheen jälkeen sain useamman kannustavan fist bumpin, ja moni tuli kehumaan esitystä.” Toimitusjohtajan työ jatkui myöhemmin vielä illallispöydän ääressä. Ku va t: M ar ja an a M al ka m äk i StemSightin tieteellinen johtaja Tanja Ilmarinen viihtyy erityisesti laboratoriossa. ”Olemme myös neuvotelleet isojen lääkefirmojen kanssa, ja vastaanotto on ollut hyvin myönteinen.” Koivusalon kiehtova tarina ja esityksen visuaalinen ilme upposivat myös Dipolin Nordic Deep Tech Business Summit 2022 -tapahtuman monisatapäiseen yleisöön. ”Houkuttelemme varsinkin ulkomaalaisia sijoittajia liittymään tiimimme, koska tarvitsemme sellaista bioteknologian kaupallista osaamista, jota Suomessa ei ole”, toimitusjohtaja kertoo
020 775 6338 www.hosmed.fi ”Alkuaineanalytiikassa työläs esikäsittely muodostuu helposti pullonkaulaksi varsinaiselle analyysille”, Hosmed Oy:n tuotepäällikkö Petra Honkavirta sanoo. timukset tiedonhallinnan osalta. BLADE on moderni ja äärimmäisen helppokäyttöinen laite, joka toimii yhtä hyvin rutiinityössä kuin poikkeaville näytteille. ”Voisi melkein kuvitella, että laboratorioon on tullut uusi asiantuntija”, Honkavirta naurahtaa. ”Käyttäjän ei tarvitse lukita astioita tai kammiota käsittelyn yhteydessä, mikä sekin nopeuttaa työskentelyä. Ratkaisu on uuden sukupolven mikroaaltomärkäpolttolaitteisto BLADE. ”Aivan kuin laboratorioon tulisi uusi asiantuntija”, Petra Honkavirta kuvailee mullistavaa laiteuutuutta. Mahdollisuus seurata märkäpolttoa reaaliajassa kameran välityksellä antaa paljon lisätietoa hajotuksen eri vaiheista. Märkäpoltto toteutetaan täysin automaattisesti ja turvallisesti näyte kerrallaan suljetussa kammiossa. Märkäpoltettava näyte voidaan punnita suoraan viivakoodattuun kvartsiputkeen, jolloin näytekohtaiset punnitustulokset voidaan siirtää automaattisesti LIMSiin. Arvokasta ajansäästöä Aika on arvokasta, ja nykylaboratorion henkilökunnalla on usein samaan aikaan monta rautaa tulessa. Alan pioneeri CEM Corporation on nostanut mikroaaltomärkäpolton ja sen tuomat mahdollisuudet ennennäkemättömälle tasolle uudella BLADE-laitteistollaan, jonka suorituskyky ei jätä ketään kylmäksi. Märkäpolton jälkeen näytteet voidaan laimentaa suoraan näyteputkissaan, jolloin ei tarvita erillisiä mittapulloja. ”Kvartsiputki toimii kaikille näytteille, ja teflonsisusta voidaan hyödyntää, jos käytetään vetyfluoridihappoa. Esikäsittely vaatii usein paljon enemmän aikaa ja työtä kuin itse analyysi. Unelmat toteen märkäpoltossa MAINOS LISÄTIETOJA: Petra Honkavirta, p. Ohjelmisto täyttää lääketeollisuuden vaaBLADE soveltuu kaikkiin tilanteisiin ja kaikenlaisille näytteille. Laite täyttää kaikki käyttäjän toiveet ja vapauttaa kallisarvoista aikaa muihin töihin”, Honkavirta summaa. Putken ulkopinta säilyy koko käsittelyn ajan täysin kuivana.” Näytteet voivat olla samanlaisia tai aivan erilaisia, eikä niiden välillä ole ristiinkontaminaatiota. BLADE on lyömättömän nopea yhtä lailla helppojen kuin vaikeiden näytteiden käsittelyssä: märkäpolttoaika jäähdytyksineen on jopa alle kuusi minuuttia. Mikroaaltomärkäpoltossa näyte hajotetaan ja liuotetaan korkeassa lämpötilassa ja suljetussa tilassa mikroaaltojen ja voimakkaiden happojen avulla. BLADE soveltuu Honkavirran mukaan kaikkiin tilanteisiin. Ovatpa näytteet vettä, elintarvikkeita, öljyä, muovia tai katalyytteja, saat valmiit ohjeet hapon ja sopivan näytemäärän valitsemiseen. Hyvälaatuisia kuvia voidaan liittää jälkikäteen myös raportteihin. hosmed_kem722.indd 1 hosmed_kem722.indd 1 24.11.2022 15.35 24.11.2022 15.35
ESIMERKIKSI VETYTALOUS vaatii toteutuakseen tiivistä yhteistyötä ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Suurten kehityspolkujen ja toimialaa murtavien innovaatioiden takana on pitkäjänteinen, periksiantamaton tutkimustyö. Lars Peter Lindfors on Nesteen innovaatiojohtaja.. Tavoitteet tulevaisuuden kiertotalousratkaisuiden kaupallistamiselle ovat yhtä kunnianhimoiset kuin niitä kirittävät ilmastotavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan sisäisen yhteistyön ja huippuosaajien lisäksi kumppaneita, ekosysteemejä ja reilusti rohkeutta. Menestyksemme perustuu huippuosaajiin ja innovaatioihin, jotka nivoutuvat syvälle Nesteen DNA:han. Päämäärä on selvä ja tiekartta piirretty: tutkimusja innovaatiotoiminnalla on nyt näytön paikka. Lars Peter Lindfors NESTEEN TRANSFORMAATIO paikallisesta öljynjalostajasta kohti uusiutuvien ja kiertotalousratkaisujen globaalia johtajaa eroaa monessa mielessä maailman muista öljy-yhtiöistä. Siksi Nesteellä tehdään vahvaa yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa kaikilla rintamilla korkeakouluista, tutkimuslaitoksista ja startupeista kansainvälisiin yrityksiin ja brändeihin. NESTE ON kulkenut pitkän matkan globaaleja haasteita ratkovaksi innovaatioyhtiöksi. Yhdessä voimme vaikuttaa siihen, minkälaisissa yhteiskunnissa lapsemme elävät; miten he liikkuvat, asuvat ja voivat. Kestävä tulevaisuus syntyy tämän päivän innovaatioilla TÄTÄ MIELTÄ 12 7/2022 KEMIA Neste Neste on mukana luomassa eurooppalaista vihreän vedyn arvoketjua EUkomission heinäkuussa myöntämän IPCEI-statuksen (Important Project of Common European Interest; Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke) myötä, joka mahdollistaa merkittävän tuen Porvoon jalostamon vetyhankkeille. Tällä hetkellä Nesteen henkilöstöstä yli 25 prosenttia työskentelee innovaatioiden parissa ja yksi yhtiön liiketoiminnan fokuksista on uusien teknologioiden ja ratkaisujen luomisessa. Puhtaan vedyn tuotanto on erittäin keskeisessä asemassa, kun kuluttajille, polttoainevalmistajille ja kemianteollisuuteen kehitetään vastuullisia, kaupallistettavia ja vähähiilisiä ratkaisuja. Siksi riveihin tarvitaan lisää huippuosaajia, tiennäyttäjiä, jotka haluavat tuoda tulevaisuuden vähähiiliset ratkaisut koko ihmiskunnan käyttöön. Lisäksi Nesteellä tutkitaan myös muiden tulevaisuuden raaka-aineiden, kuten levien, lignoselluloosan ja jätemuovien käyttöä. Menestyksen resepti on tästä eteenpäinkin sama: uteliaisuus, periksiantamattomuus ja kyky tehdä yhteistyötä vievät meidät seuraavalle vuosikymmenelle. NEXBTL on edelleen vallankumouksellinen teknologia, jonka avulla uusiutuvia raaka-aineita muutetaan korkealaatuisiksi uusiutuviksi polttoaineiksi tieliikenteen ja lentoliikenteen käyttöön sekä polymeerien ja kemikaalien uusiutuviksi raaka-aineiksi. Kekseliäisyyttä, tutkimusta ja innovaatioita Nesteellä on tarvittu aina – nyt enemmän kuin koskaan, sillä tarvitsemme kaikkia mahdollisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja turvallisen, puhtaamman tulevaisuuden varmistamiseksi. Lignoselluloosa on kasvipohjaista biomassaa, jota on hyvin saatavissa esimerkiksi tähän asti vähän hyödynnettyjen maaja metsätalouden tähteiden muodossa. Jätemuovien kohdalla keskitymme puolestaan sellaisen kuluttajamuovijätteen hyödyntämiseen polymeerija kemianteollisuuden raaka-aineena, jota ei ole mahdollista kierrättää mekaanisesti. Maaperästämme ei öljyä löydy, joten toimintamme on alusta asti perustunut heikkolaatuisempien ja haastavampien raaka-aineiden jalostamiseen korkealaatuisiksi tuotteiksi. Mikrolevien tuottamat lipidit ja rasvahapot sopivat erinomaisesti uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineeksi. Tästä hyvä esimerkki on Nesteen NEXBTL-teknologia, jonka patentoinnista on nyt 25 vuotta. INNOVAATIOT OVAT kaikkea muuta kuin hetken heurekaa. Taloudellisesti kannattavan arvoketjun luomisessa on vielä paljon tilaa innovoinnille ja kehitystyölle
Meiltä saatte saumattomasti integroidun kokonaisuuden tarpeisiinne sovitettuna. TARJOAMME TÄYDEN KATTAUKSEN Kehitämme järjestelmiä myös asiakkaiden erityistarpeisiin. PIDÄMME TIEDOT JÄRJESTYKSESSÄ Hallitkaa tiedot järjestelmillämme pitäen tiedot ja dokumentit tallessa, turvassa ja helposti saatavilla. Louhikaa näistä informaatiota tarpeidenne mukaan. 09 8673 9390 Kappelikuja 6B, 02200 ESPOO Suomalainen laboratorion tietojärjestelmien moniosaaja Broadsight™-tuoteperheemme on modulaarinen ratkaisu, jonka avulla tietojen ja dokumenttien hallinta on hämmästyttävän helppoa. ISO 17025/9000 ) ja vähentää merkittävästi tämän ylläpitoon tarvittavaa työtä. BROADSIGHT™ RIMS Tehostaa tutkimus ja tuotekehitystä pitäen kaikki tiedot yhdessä paikassa. BROADSIGHT™ QMS Auttaa toteuttamaan standardien mukaisen laatujärjestelmän (esim. BROADSIGHT™ AMS Hallitsee helposti kaikki kemikaaleihin, liuoksiin, laitteisiin ja käytettäviin materiaaleihin liittyvät tiedot. BROADSIGHT™ LIMS Moderni laboratorion tiedonhallintajärjestelmä kaiken tyyppisiin laboratorioihin. MYÖS ERITYISTARPEISIIN Voitte hankkia järjestelmät myös pilvestä vaivattomasti, joustavasti ja turvallisesti suoraan Suomesta. PILVIPALVELUNA Tarjoamme innovatiivisia ratkaisuja selättämään laboratorioiden kovimmatkin tietojärjestelmähaasteet. www.fision.fi info@fision.fi puh. Te käytätte, me hoidamme loput. Teemme erinomaisia tietojärjestelmiä älykkäille organisaatioille. TEHOSTAMME TOIMINTAANNE Keskittykää olennaiseen ja käsitelkää tietoja erinomaisilla tietojärjestelmillämme. Projektiemme aikataulu ja hinta pitää. TUOTTEET PALVELUT Oy Fision Ltd
Risto Laitinen (keskellä punaisessa solmiossa) on johtanut oululaista Tuiran kamarikuoroa neljännesvuosisadan ja säveltänyt kuorolle useita suurteoksia. 14 KEMIA 7/2022 Epäorgaanisen kemian professori Risto Laitinen on myös säveltäjä ja kuoronjohtaja. Kuva on Tromssaan suuntautuneelta konserttimatkalta.. ”Musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” Mies ja kuoro
Kohta koittaisi viihdemusiikkivuoden kohokohta, Euroviisujen karsinnat. Jokohan tällä kertaa löytyisi esitys, joka siivittäisi pienen sisukkaan Suomen suureen menestykseen. 15 7/2022 KEMIA KEM ISTIN kääntö puoli Sarjassa on esitelty kemistie n kakkosa mmatte ja ja epätava llisia harrastu ksia. Laulaja kajauttaa mikrofoniin menevän rallin, joka saa yleisön hytkymään mukana tahdissa. ANNI TURPEINEN On kevät 1969 ja suomalaiset liimaantuneina televisiovastaanottimiensa eteen. ”Vaarilla ei missään ole hauskempaa / keinuu, keikkuu, nauraa, hyörii, kurkistaa / Hei, pyörii karuselli, hoplaa ja laa / vaari siellä ratsastaa.” ”Vaari sirkuksessa oli ensimmäinen säveltämäni ja sanoittamani kappale, joka esitettiin suurelle yleisölle”, muistelee tähtihetkeään Risto Laitinen, epäorgaanisen kemian emeritusprofessori ja Oulun yliopiston kemian laitoksen entinen johtaja. Risto Laitinen Rikkiviisas tutkija ja mainio maestro Omalla vuorollaan estradille astuu leveästi hymyilevä Viktor Klimenko tummassa puvussaan. Tarttuva melodia ja Klimenkon mainio tulkinta nostivat tuolloin vasta 17-vuotiaan lauluntekijän tuotokMarcos Katz
”Huitomista ja psykologiaa”, Laitinen kiteyttää toimenkuvan. Ensimmäisen laulunsa hän kirjoitti jo 11-vuotiaana, rautalankakitaralle. Liikkeelle lähtöaineista Luomisprosessi on monelle mystinen kokemus, jota ei ole helppo selittää. Uskon monen muunkin kemistin ymmärtävän musiikkia. Ki m m o Br an dt Soittajat ja kuoron jäsenet ovat kaikki osaavaa väkeä ja hallitsevat oman soittimensa ja roolinsa. ”Ja lopullisen muotonsa se saa vasta kuulijan korvissa. ”Kappaleen nimi oli Bye Bye Baby, jonka CatCat-duo törkeästi varasti Euroviisuihin 30 vuotta myöhemmin”, Laitinen kertoo virne suupielessään. Molemmissa tapauksissa haluan saada ainekset järjestykseen mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla.” Laitinen on huomannut kahden kääntöpuolensa välillä tietyn yhteyden. Jos kuorolaiset eivät kuitenkaan lavalla kuule toisiaan tai kuoro orkesteria, kapellimestari tai kuoronjohtaja on se, joka pitää tilanteen kasassa. Heiltä katsoin mallia ja opin ymmärtämään, missä itselläni on vielä kehitettävää.” Kuoronjohtajan tehtävänä konsertissa on hallita kokonaisuus ja pienin elein muistuttaa laulajia ja mahdollisia soittajia siitä, mistä on sovittu ja mitä on harjoiteltu. Ne vain tulevat”, hän pohtii. ”Osallistuin ensimmäisen kerran Iupacin epäorgaanisen kemian nimistökomission kokoukseen vuonna 1981, jolloin meitä epäorgaanikkoja oli siellä 21. Ehkä syynä on se, että suhtaudumme myönteisesti myös matematiikkaan.” Hän kertoo esimerkin kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin kokouksesta, joissa hän on käynyt yli 40 vuotta. Varsinainen työ – tiukka sellainen – tehdään jo ennen konserttia harjoituksissa. Voiton vei Toivo Kärjen ja Juha ”Watt” Vainion Kuin silloin ennen, jonka lauloi aikansa suosituin duo Jarkko ja Laura. ”Kuoroteoksissa sävel kumpuaa usein valmiista tekstistä. Todennäköisesti teos on silloin jokaiselle erilainen.” Professori suhtautuu säveltämiseen samoin kuin kemian tutkimusraportin kirjoittamiseen. Näin ajattelee myös Laitinen. Nelikymmenhenkinen kuoro on perinteisen kamarikuorokirjallisuuden lisäksi esittänyt orkesterisäestyksellisiä teoksia yhdessä Oulu Sinfonian ja Kemin kaupunginorkesterin kanssa. Aina joskus tulee eteen runo, josta ajattelen heti, että tämän voisi säveltää.” Lisäksi kappale oikeastaan syntyy vasta silloin, kun laulaja tai soittaja,. ”Säveltäessäni minulla on käytettävissäni 13 nuottia ja artikkelia kirjoittaessani 24 aakkosta sekä tulokset. ”Niissä on paljon samankaltaisuuksia. Miehelle itselleen ehkä läheisin työ on hänen vuonna 1994 baritonille, sekakuorolle ja orkesterille säveltämänsä Oulun yliopiston promootiokantaatti Kultapuu, jonka Oulu Sinfonia levytti Arvo Volmerin johdolla. Kaikki kuoronjohtajat tai kapellimestarit eivät sävellä itse, mutta Laitiselle säveltäminen on luontaista. Lisäksi kuoro on ollut mukana oopperaproduktioissa sekä Oulussa että Kemissä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat solisteille, kahdelle kuorolle, pasuunalle, kontrabassolle ja lyömäsoittimille sävelletty näyttämöllinen miniatyyri Talo, pienoismusikaalit Nostalgia ja Juhannusidylli sekä pienoisooppera Sopraanon kuolema. ”Mutta minunkin lauluni sai enemmän ääniä kuin Sauli Niinistö vuoden 1999 eduskuntavaaleissa”, Laitinen naureskelee. ”Toki jokainen sävellys on tekohetkellään se kaikkein rakkain, mutta samaan aikaan myös tuskallisin kivi kengässä.” Huitomista ja psykologiaa Risto Laitinen on vuodesta 1997 toiminut Tuiran kamarikuoron johtajana ja tehnyt sävellystensä ohella myös paljon kuorosovituksia. ”Harjoituksissa luodaan homogeeninen sointi, tulkinta, rytminen tarkkuus ja fraasien muodostus.” kuoro tai orkesteri tulkitsee sen. Kummassakin on tietyt lähtöaineet, joista pitäisi luoda jotain uutta. Selvisi, että joukosta 18 harrasti akRisto Laitisen puheenvuoroja on aina kuunneltu tarkkaan, niin myös Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlaseminaarissa huhtikuussa 2019. ”Kun aloitin kuoronjohtajana 25 vuotta sitten, mentoreinani toimivat kapellimestarit Atso Almila ja Ulf Söderblom. Sittemmin Laitisen repertuaari on laajentunut kevyestä popista eteenpäin. 16 KEMIA 7/2022 sen kisan kolmossijalle asti. ”En osaa kertoa, mistä sävellysideat tulevat
17 7/2022 KEMIA pitkälle. ”En osaa sanoa, onko musiikki tai kemia kumpikaan minulle luontaisesti helppoa. Päivät venyivät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Se sijoitettiin mahdollisimman kauas päätalosta, mikä tuskin oli sattumaa.” Taiteellista lahjakkuutta suvussa on. ”Minua kyllä kannustettiin musisoimaan – tai ehkä sitä paremminkin siedettiin. Toiminut myös kemian laitoksen, epäorgaanisen kemian tutkimusyksikön ja ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikön johtajana. Jos helpolla tarkoitetaan, että oppiminen tai oivaltaminen on nopeaa, niin sitä se ei aina ole. • Gust. • Professoriliiton hallituksen jäsen 2001–2006, puheenjohtaja 2007– 2010. • Harrastaa musiikkia ja lukemista. Isä työskenteli koneinsinöörinä, äiti hoiti kotia. ”Hauskinta oli, kuinka hän aina innostui aivan kuin olisi itsekin nähnyt reaktion ensimmäistä kertaa.” Samaa metodia professori on sittemmin pyrkinyt itsekin toteuttamaan. Halu tietää, oppia ja sisäistää on kaikessa tekemisessä tärkeää, on kyseessä sitten tiede tai taide.” Musiikillisesti Laitista tekisi kuitenkin mieli nimittää luonnonlahjakkuudeksi, sillä itseoppineella säveltäjällä ei ole alan koulutusta. Laitisen vaarin serkku oli tunnettu kirjailija, runoilija ja suomentaja Otto Manninen. tiivisesti musiikkia.” ”Osa lauloi kuorossa ja osa soitti jotakin instrumenttia amatööriorkesterissa. Hän näytti meille kemiallisia kokeita ja myös antoi meidän oppilaiden kokeilla niitä itse”, Laitinen muistelee. • Kemian tekniikan diplomi-insinööri 1976, tekniikan lisensiaatti 1978, tekniikan tohtori 1982, Teknillinen korkeakoulu. • Sävellyksiä popista ja iskelmistä kuoroteoksiin ja pienoisoopperoihin. Lisäksi mukana oli yksi urkuri ja yksi ammattipianisti. Kompan palkinto vuoden 1982 parhaasta kemian alan väitöskirjasta. Meidän piti osallistua myös kuninO ul un yl io pi st o RISTO LAITINEN • Syntynyt Helsingissä vuonna 1952. Päätöstä tuki ”mieletön säkä”. • Tuiran kamarikuoron johtaja 1997–2023. Kesähuvilallemme Hirvensalmelle jopa pystytettiin ’Riston soittomökiksi’ nimitetty rakennus. Kaiken musiikkitietoutensa hän on hankkinut itsenäisesti. Professori itse uskoo enemmän kiinnostuksen voimaan kuin verenperintöön. ”Opettajamme Anja Haavisto, joka muuten oli nykyisen ulkoministerin Pekka Haaviston äiti, uskoi käytännön kemiaan. Isä tosin kävi tiuhaan konserteissa, ja äiti oli nuorena laulanut kuorossa. • Naimisissa, kaksi aikuista lasta. Uskon silti, että mielenkiinto vie yhtä Emeritusprofessori yliopistossaan. • Suomen kulttuurirahaston PohjoisPohjanmaan rahaston palkinto tieteen ja kuoromusiikin hyväksi tehdystä työstä 2017. Tämä satunnaisotanta on kyllä pieni, mutta olisiko määrä kuitenkin tilastollisesti merkittävä”, Laitinen hymyilee. Siellä hän sai keskittyä pelkästään lempiaineisiinsa, joita kemian lisäksi olivat fysiikka ja matematiikka. ”Nyt riittää aikaa tutkimukseen. Lisäksi sain harrastaa mielin määrin musiikkia. Mutta jos aihe kiinnostaa, ei haittaa, vaikka siihen menee aikaa.” ”Mieletön säkä” Kemiasta Risto Laitinen viehättyi aikoinaan koulussa, sillä tunneilla tehtiin paljon kiehtovia kokeita. Oulun yliopiston opetuspalkinto 1998, tutkimuspalkinto 2005. Tietoa on ennen digiaikaa saatu ennen muuta kirjallisuudesta. • Teknillinen korkeakoulu: epäorgaanisen ja analyyttisen kemian assistentti 1978–1983, yliassistentti 1983–1988. Kiinnostuksen voima Risto Laitisen kasvuympäristössä ei ollut sen paremmin kemistejä kuin muusikkoja. • Oulun yliopisto: epäorgaanisen ja analyyttisen kemian apulaisprofessori 1988–1993, professori 1994– 2020, emeritusprofessori 2020–. • Suomen Kemian Seuran tieteellisen neuvottelukunnan jäsen 2005–2010. ”Täytyy olla itse innoissaan jostakin, jotta voi olla innostava myös ulospäin.” Anja Haavisto teki keskikouluikäiseen Ristoon jopa niin voimakkaan vaikutuksen, että poika ilmoitti kotonaan jo kahden viikon opintojen jälkeen ryhtyvänsä aikuisena kemistiksi. • Julkaissut 265 tieteellistä artikkelia. Professorin koti on niin täynnä eri alojen kirjoja, ettei uusia enää tahdo mahtua sekaan. ”En ole koskaan tehnyt niin paljon töitä kuin silloin. Lukion ensimmäisellä Laitinen sai Suomen kulttuurirahaston myöntämän apurahan, jonka turvin hän pääsi kahdeksi viimeiseksi lukiovuodeksi IsoonBritanniaan maineikkaaseen UWC Atlantic Collegeen. ”Lahjakkuus voi näkyä siinä, että jokin on yhdelle helpompaa kuin toiselle. Laitinen ei muista vanhempiensa koskaan laulaneen tai soittaneen mitään. Työskentelen täällä pari päivää viikossa, muun ajan kirjoitan kotona”, Risto Laitinen kertoo.
Apulaisprofessorista tuli professori, joka on uransa mittaan vienyt suomalaista epäorgaanisen kemian perustutkimusta eteenpäin usean merkittävän askelen verran. Maaliskuussa 2023 edessä on Tuiran kamarikuoron konsertti, josta tulee kuoronjohtajalle jäähyväiskonsertti. ”Tietenkin hyvä työllistyminen kermenemistä. ”Kuoro on ollut minulle nuoresta asti tärkeä yhteisö. ”Oli minulla kyllä yksi hankaluus, kun olin oppinut alan terminologian vain englanniksi.” ”Pieniä uusia oivalluksia” Vielä fuksivaiheessa Laitinen aikoi orgaanisen kemian diplomi-insinööriksi. too enemmän näistä tohtoreista itsestään, mutta kyllä se lämmittää minunkin mieltäni.” Porttikielto laboratorioon Tutkijan ja opettajan työnsä ohella Risto Laitinen on ehtinyt kirjoittaa myös kirjoja. Takana silloinen toiminnanjohtaja Heleena Karrus, oikealla puheenjohtaja Pekka Joensuu. Tulossa tunteikas päivä Yhdessä asiassa konkari on päättänyt antaa tilaa nuoremmille. Siitä hän ounastelee tunteikasta päivää. Onneksi musiikista tai kemiasta ei tarvitse kummastakaan luopua kokonaan. Lisäksi monitoimimies on urakoinut edunvalvonnassa ja yhdistystoiminnassa. ”Kai minun on vaikeaa sanoa ei mielenkiintoisille projekteille ja luottamustehtäville. Ki m m o Br an dt Suomalaisten Kemistien Seurassa pitkään vaikuttanut Risto Laitinen palkittiin vuonna 2019 seuran kunniajäsenyydellä. Sen jälkeen ei ole ollut asiaa varsinaiseen laboratoriotyöskentelyyn”, Laitinen hörähtää. Tästä syystä minusta tulikin rikkiviisas insinööri”, Laitinen viisastelee. Niinistö opasti teekkarin rikin, seleenin ja telluurin saloihin niin ansiokkaasti, ettei paluuta hiilivetyjen kemiaan enää ollut. Emeritusprofessori toimii myös vastaväittäjänä väitöstilaisuuksissa, viimeksi marraskuussa Kanadassa. Professori Lauri Niinistö – taannoisen puolustusministerin Jussi Niinistön isä – sai nuoren miehen mielen muuttumaan. Sen jälkeen hän työskenteli assistenttina ja yliassistenttina TKK:ssa ja vietti puolisentoista vuotta Saksassa Berliinin teknillisessä yliopistossa opettelemassa uusia menetelmiä ja työskentelytapoja. Kuorosta löysin aikoinaan myös vaimoni.” Kun konsertti on ohi, Laitinen arvelee tuntevansa haikeutta, vaikka surutyötä on tehty jo ennakkoon. Kun helsinkiläispoika sitten vuonna 1988 sai apulaisprofessorin viran Oulun yliopistosta, hän pakkasi laukkunsa ja perheensä ja suuntasi kohti pohjoista. 18 KEMIA 7/2022 kaallisen meripelastusaseman toimintaan, joka sekin oli hyödyllistä.” Huippukoulu valmensi uutteran suomalaisen huippuluokan kemistinaluksi. Kiinnostukseni kemiaan ei varmasti lopu ikinä, ja musiikki on yksinkertaisesti osa minua.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Rikkiviisas vastavalmistunut aloitti heti jatko-opinnot ja väitteli vuonna 1982 tekniikan tohtoriksi. ”Luonnontieteellisen perustutkimuksen julkaisuista harva muuttaa maailmaa saman tien tai sellaisenaan, mutta tarkoituksena onkin tuoda maailmalle pieniä uusia oivalluksia ja tietoa, joista yhdessä voi tulla jotain suurta.” Professorina Laitinen on ohjannut yhteensä 38:aa väitöskirjantekijää. ”Kun vuonna 1990 viimeksi vedin valkoisen takin päälleni ja saapastelin laboratorioon, räjäytin siellä yhden linjaston. Lisäksi työn alla on uusia kemian oppikirjoja. ”Nyt minulla on aikaa tehdä omaa tutkimusta. Määrän sijasta hän pitää tärkeämpänä sitä, että jokainen väittelijä on tutkintonsa jälkeen saanut koulutustaan vastaavan työn. Teknillisen korkeakoulun pääsykokeet Otaniemessä olivat kokemuksen jälkeen helpot kuin heinänteko. Laitinen on heiluttanut Professoriliiton puheenjohtajan nuijaa ja osallistunut niin aktiivisesti Suomalaisten Kemistien Seuran toimintaan, että kantaa nykyisin seuran kunniajäsenyyttä. Toisaalta sen ansiosta istun tässä monta kokemusta rikkaampana.” Sekä yliopistonsa kemian laitosta että epäorgaanisen kemian tutkimusyksikköä ja ympäristöja kemiantekniikan tutkimusyksikköä johtanut Laitinen ei ole eläköidyttyäänkään hylännyt tiedettä. Kun menee syvemmälle johonkin asiaan, mihin tahansa, siitä kiinnostuu pakostikin aina vain lisää. Säveltämistä voi jatkaa siinä missä tutkimustakin. ”Molemmat antavat minulle positiivisia tunteita, ja niitä on kiva harrastaa. Laitisen tieteelliset julkaisut lasketaan sadoissa. Työskentelen yliopiston tiloissa kahdesta kolmeen päivään viikossa ja muuten kirjoitan kotona.” Aivan kaikkialle ei kuulemma ole. Niistä tuorein on tänä vuonna julkaistu Chalcogen-Nitrogen Chemistry – From Fundamentals to Applications in Biological, Physical and Materials Sciences, jonka hän laati yhdessä Calgaryn yliopiston professorin Tristram Chiversin kanssa. ”Kävi klassisesti
The world is going through changes but we are committed to taking the charge. We care for generations to come and for those of today. We lead the way to speed up transformation for a sustainable future. ow. Come and create change with us! www.neste.com/careers For creators of change Kemian-lehti-V2_CMYK_PRINT.indd 1 Kemian-lehti-V2_CMYK_PRINT.indd 1 17.11.2022 11.23 17.11.2022 11.23. Together, we can make an impact today and keep our promises for tomorrow. Neste creates solutions for combating climate change and accelerating a shift to a circular economy. We are a community for you to grow with and let your courage and curiosity
Nykyään orgaanista synteesiä käytetään laajalti erilaisten yhdisteiden tuottamiseen. Alettiin oivaltaa, että synteeseillä voidaan luonnonaineiden lisäksi valmistaa myös aivan uusia molekyylirakenteita. Tilanne muuttui dramaattisesti, kun amerikkalainen Sharpless ja tanskalainen Meldal toisistaan riippumatta ja miltei yhtä aikaa julkaisivat uuden löytönsä. Seuraavina vuosikymmeninä kemistit syntetisoivat sadoittain muita orgaanisia molekyylejä. Sharpless esitti jo vuonna 2001, kuinka monimutkaisia toiminnallisia yhdisteitä syntetisoidaan tehokkaasti muutaman vahvan kytkeytymisreaktion avulla. Menetelmä nimettiin klikkikemiaksi. Yksinkertaisimmillaan synteesi tapahtuu sekoittamalla yhdisteet ja poistamalla syntynyt puhdas tuote suodattamalla. Kaikkien aikojen suurin synteetikko on luonto. Monipolvisten synteesien jokaisella askelella syntyy kuitenkin tarpeettomia sivutuotteita, jotka on poistettava ennen kuin synteesiä voidaan jatkaa. Klikkikemian mahdollistaman molekyylivariaatioiden suuren määrän ansiosta löytyy kuitenkin rakenne, joka toimii kuten luonnonyhdistekin, Sharpless sanoi. Ensimmäisen emeritustutkija sai kiraalisesti katalysoitujen hapetusreaktioiden kehittämisestä vuonna 2001. Synteettisen orgaanisen kemian juuret yltävät vuoteen 1828, jolloin saksalainen Friedrich Wöhler saattoi ilmoittaa: ”…osaan valmistaa ureaa tarvitsematta ihmisen tai koiran munuaista”. Be ng t O be rg er A rm in Kü be lb ec k. Molemmat hyödynsivät atsidi-alkyynisynteesin katalyyttinä kupari-ionia. Liitosreaktio kuitenkin eteni hitaasti ja tuotti saman yhdisteen kahta erilaista muotoa eli isomeeria. Se perustui katalyysiin, mikä on syntetiikassa arkipäivää. Carolyn Bertozzi tekee tutkimustaan Stanfordin yliopistossa. Vastinparien vaatimus aiheuttaa sen, että syntetisoitujen yhdisteiden rakenne ei ole täsmälleen sama kuin vastaaNobelistit napsauttivat Molekyylit yhteen vien luonnonyhdisteiden. Reaktiosta tuli kymmenen miljoonaa kertaa entistä nopeampi. Lisäksi reaktio tapahtuu yleensä huoneenlämmössä ja jopa sellaisissa tavallisissa liuottimissa kuin vesi ja alkoholi. Katalysoitu synteesi tuotti vain yhtä isomeeria isommalla saannolla. Urean tuottaminen ammoniumsyaniitista poisti luonnontieteistä salaperäisen ”elämänvoiman”. Barry Sharplessille vuoden 2022 Nobel on jo toinen. Klik, sanoivat palikat Vuoden 2022 kemian Nobelilla palkitut Barry Sharpless ja Morten Meldal virtaviivaistivat synteesin menetelmällään, jossa molekyylit napsahtavat yhteen kuin rakennuspalikat, kunhan niissä on tietyt vakioidut vastinparit. Yksi hänen ehdottamansa vastinpari olivat atsidit, joiden funktionaalisena ryhmänä toimii kolme typpiatomia (R–N=N=N), ja alkyynit, joissa hiiliatomiparin välillä on kolmoissidos. 20 KEMIA 7/2022 AJANKOHTAISTA Nobelin kemian palkinto jaettiin tutkijakolmikolle, joka kehitti uuden molekyylien rakennusmenetelmän. Välivaiheet alentavat lopputuotteen saantoa. Reaktio ei siksi sopinut teolliseen käyttöön. JARI KOPONEN Kaikki elämä planeetallamme perustuu monimutkaiseen orgaanisten yhdisteiden välisiin vuorovaikutuksiin ja kemiaan