Kemi 7/ 20 18 MITÄ KUULUU BioFinlandvoittajille. 100-VUOTIAS Åbo Akademi synnyttää uutta SUPERRUOKIEN ylivoimainen ykkönen KEMIA kukoisti Karjalan kunnailla KEMIA Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.fi, 020 7756 330, info@hosmed.fi Thermo iS50 keski-, lähija kauko-IR Thermo iS50 keski-, lähija kauko-IR Lisävarusteina Raman, mikroskooppi, GC, TGA ja reometri hosmed718_etu.indd 1 17.10.2018 15.53 Kemia-lehti 45 vuotta
Me ssu illa saa t tuo tte esi ja pa lve lus i esi lle oik eill e ihm isil le, rak en na t yri tyk ses i tun ne ttu utt a ja tee t ka up pa a! Ko hta am ist yö ka lu Bre lla au ttaa sin ua so pim aa n tap aa mi set tap ah tum aa n. Mu ka na my ös no be list it Ad a E. Pa ika lla yli 100 ala n yri tys tä. chembiofinland.fi #chembiofinland2019 Tap ah tum ast a ja osa llis tum ise sta lisä tie toa ! My yn tip ää llik kö Ha nn a Ko ske la, pu h. Ba rry Sh arp les s. Yo na th, Sir J.F ras e Sto dd art ja K. Kemian ja bioalan huipputapahtuma ammattilaisille 27.–28.3.2019 MESSUKESKUS HELSINKI. 04 56 5 143 3, ha nn a.k os ke la@ me ssu ke sku s.c om , ch em bio fin lan d.fi Po hjo ism aid en joh tav a tap ah tum a. Vaikuta, vaikutu, verkostoidu. Tap ah tum ass a on hu ike aa oh jel ma a: Ke mi an Pä ivie n -lu en toj a ja bio ala n sem ina are ja, ura sem ina ari , rek ryt ori , CV -kl ini ko ita ja pa ljo n mu uta . Tu le ja ko hta a ala n ed ust aja t, asi akk aat , pä ätt äjä t ja toi mi jat yh de llä ker taa Me ssu kes ku kse ssa
Ov as ka ine n / So ta m us eo Uusin BioFinland-voittaja Blueprint Genetics Oy kolminkertaisti liikevaihtonsa viime vuonna. Toimitusjohtaja Tommi Lehtosen mukaan se on vasta alkua. Irene Andersson 12 TÄTÄ MIELTÄ Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten Tuomo Suntola 14 Åbo Akademi on Virkeä satavuotias Kalevi Rantanen 22 AJANKOHTAISTA Kemian nobelistit Evoluution ohjaksissa Jari Koponen 26 VIHREÄT SIVUT 32 NÄKÖKULMA Ensiiniä ja bieseliä Anja Nystén 32 KEMIA SILLOIN ENNEN 34 UUTISIA 42 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Päästäkää nuoret muuttamaan maailmaa Hanna Juvonen 46 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 52 KIERTOTALOUS JA KEMIA Puisto kätkee purkumateriaalit Elina Saarinen 54 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maija Tenkanen Entsyymien etsijä Sisko Loikkanen 56 Äidinmaito on Superruokien kuningatar Kalevi Rantanen 62 Ravunkuoret puhdistavat jäteveden Jari Koponen 66 Kemianteollisuus kukoisti menetetyssä Karjalassa Hilkka Vähänen ja Leena Joutsen Ve ikk o So m er pu ro ”Kotimaisista biomassoista saadaan tulevaisuudessa entistä enemmän irti entsyymien avulla”, uskoo professori Maija Tenkanen. T. Kemia on ollut aina Åbo Akademin vahvimpia aloja. 3 7/2018 KEMIA SISÄLLYS 5 Pääkirjoitus 6 BioFinland-voittajat Missä he ovat nyt. Karjalan alueen vahva teollisuus antoi loppuun asti panoksensa isänmaan hyväksi. Jääsken Järvenkylässä toiminut Kuitu Oy valmisti talvisodan aikana panssarimiinoja ja polttopulloja rintamalle. ”Tahdomme tietenkin lisätä markkinaosuuttamme.” M iik a Fa dj uk ov Åb o Ak ad em i 14 54 6 73 GADOLINISTA KAJAHTAA Kymmenvuotiaan luokkajuhlat Pipsa Blomgren ja Oona Kiviluoto 74 KEEMIKKO Räpäti däbäti duu 75 ULKOMAILTA 76 HENKILÖUUTISIA 79 TULEVIA TAPAHTUMIA 80 SEURASIVUT 82 TIETEEN KAUPUNGIT Kahden kärjen Cambridge Sisko Loikkanen 66. Rehtori Mikko Hupa on toiminut aiemmin yliopiston epäorgaanisen kemian professorina
https://chemarts.aalto.fi. Tekniikan kandidaatin tutkinnosta opinnot jatkuvat diplomi-insinöörin tutkintoon. Chemarts on projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät innovatiiviset ideansa. http://www.aalto.fi/fi/studies Voit yhdistellä tutkintoosi myös Aaltoyliopiston muiden korkeakoulujen tarjoamia opintoja. Valmistuttuasi sinulle avautuu monipuoliset uramahdollisuudet Suomen suurimmilla teollisuudenaloilla. Jos haluat edistää uusiutuvien raaka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, tervetuloa opiskelemaan tekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan! Täällä opit kiertotalouden, biotalouden, ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden periaatteet. Puhdas vesi, ilma sekä ravinnon ja energian riittävyys ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa etsitään ja löydetään ratkaisuja
Lehden näköisversio löytyy osoitteesta www.kemia-lehti.fi. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Monet eivät selvinneet. TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö pelastautui tapaninpäivän 2004 tsunamista poikansa kanssa betoniseen sähkötolppaan, jota hän kuvasi myöhemmin suosikkipylvääkseen. 7/2018 KEMIA ”Karjalaan syntyi kemian keksintöjen ihmehautomo.” KEMIA Kemi Vol. marraskuuta 2018. Rippikouluikäinen tyttö noutaa viimeisiä tavaroita, kun venäläinen maataistelukone alkaa kiertää ratsukon yllä. Leena Joutsen päätoimittaja M ar kk u Jo ut se n Juhlanumero Kemia-lehti 45 vuotta Kemia-lehden juhlanumero jaetaan painettuna tai näköislehtenä yli 50 000 suomalaiselle. Chemarts on projekti, jossa kemian tekniikan sekä taiteen ja suunnittelun opiskelijat yhdistävät innovatiiviset ideansa. Toimittaja Kalevi Rantasen artikkeli osoittaa, että myös Turussa on osattu yhdistää kemian kotimaiset huippuinnovaatiot menestyksekkääseen yritystoimintaan. https://chemarts.aalto.fi yrityksille, jotka ovat voittaneet lupaavilla innovaatioillaan BioFinland-palkinnon. Kesäkuussa 1944 Jääsken Ahvolan kylässä valmistaudutaan kuumeisesti evakkoon. MIKÄ RAVISUTTI kohtalon vuosina tavallisia perheitä, ravisutti myös koko suomalaista yhteiskuntaa ja elinkeinoelämää. Vuodenvaiheessa 45 vuotta täyttävän KemiaKemi-lehden juhlanumero skannaa Suomea idästä länteen ja zoomaa länsirannikolla satavuotisjuhliaan viettävään Åbo Akademihin. Kiven koloon suojautunut tyttö sai myöhemmin viisi tytärtä. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, 01400 Vantaa. Hänen mukaansa Suomessa oli – ja on edelleen – väestömäärään suhteutettuna maailman parhaat kemistit. Koneen kaartaessa poispäin tyttö ennättää aukiolta metsikköön, sitoo hevosen tuuhean kuusen alle ja heittäytyy ison kiven juureen. Tämä oli äitini suosikkikivi, mietin mielessäni. Valmistuttuasi sinulle avautuu monipuoliset uramahdollisuudet Suomen suurimmilla teollisuudenaloilla. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. http://www.aalto.fi/fi/studies Voit yhdistellä tutkintoosi myös Aaltoyliopiston muiden korkeakoulujen tarjoamia opintoja. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 SAMMALOITUNUT SIIRTOLOHKARE käteni alla tuntuu lämpimältä. Ja nyt myös minun. Aikansa etsiskeltyään lentäjä lähtee tiehensä. Harvat tietävät, kuinka tärkeän pohjan Karjalan alueen sadat teollisuuslaitokset loivat nyky-Suomen hyvinvoinnille 1800-luvun lopulta alkaen. Olisinko olemassa ilman tätä kiveä. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Sivua kääntämällä saat selville, mitä kuuluu niille kotimaisille bioalan 5 Kemian kunnailla Kemia-lehti on muuttanut. Puhdas vesi, ilma sekä ravinnon ja energian riittävyys ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulussa etsitään ja löydetään ratkaisuja. ME PÄÄTIMME yrittää. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. ”Tätä ei vieläkään osata tuoda kunnolla esille”, hän hämmästelee suomalaista vaatimattomuutta. Juhlanumerossa on esillä monia urallaan ansioituneita, kuten Millennium-palkinnon viime toukokuussa saanut Tuomo Suntola ja Wallenbergin palkinnolla aiemmin palkitut professorit Maija Tenkanen ja Bjarne Holmbom. Tekniikan kandidaatin tutkinnosta opinnot jatkuvat diplomi-insinöörin tutkintoon. Jos haluat edistää uusiutuvien raaka-aineiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, tervetuloa opiskelemaan tekniikan kandidaatin koulutusohjelmaan! Täällä opit kiertotalouden, biotalouden, ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantoteknologioiden periaatteet. Kemistit ja kemianteollisuus loistivat kehityksen eturintamassa. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Pekka Laatikainen 040 574 7701 pekka.laatikainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Monille eloonjäänti oli tuona päivänä pienten sattumien summa, hän muistutti. PÄÄKIRJOITUS 7. ”Karjalaan syntyi kemian keksintöjen ihmehautomo”, historioitsija Panu Nykänen kuvaa toimittaja Hilkka Vähäsen jutussa. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst
Se on jo käynnistänyt ensimmäisen ”merkittävän hankkeen” erään lääkeyhtiön kanssa. Ennen Blueprintin keksintöä tutkimukset kestivät kuukausia ja olivat hyvin kalliita. Palkinnon on vastaanottanut kuusi lupaavaa yritystä. Yhtiön asiakkaita ovat sairaalat ja klinikat, jotka tarvitsevat apua perinnöllisten sairauksien diagnosointiin. Suomalaisyritys lyhensi tutkimuksen läpimenoajan kolmeen viikkoon ja puolitti kustannukset. ”Saimme alussa kerättyä sen verran ulkopuolista pääomaa, että kykenimme sijoittamaan kaupallisiin operaatioihin”, Lehtonen sanoo. Analysoimme reilulla kahdellasadalla geenitestillämme 2 400 sairautta, jotka jakautuvat 14 eri kategoriaan.” Kasvaminen on edellyttänyt myös uusia innovaatioita. Blueprintin jatkosuunnitelmiin kuuluu myös lääkekehitys. ”Geenitestaaminen liittyy hyvin läheisesti harvinaissairauksien lääkkeisiin. Yritys syntyi sen teknologiajohtajan Samuel Myllykankaan kehittämän dna:n sekvensointiratkaisun ympärille. Blueprint Geneticsin liikevaihto oli vuonna 2016 noin 3,1 miljoonaa euroa, viime vuonna liki 9 miljoonaa. Vuonna 2003 startannut biolääkkeiden sopimusvalmistaja tuottaa biologisia molekyyleja lääketutkimuskäyttöön, tarjoaa laadunvalvontaanalyyseja ja kehittää biolääkkeiden valmistusprosesseja asiakkailleen. Tutkimuslääkkeet tehdään täyden palvelun konseptilla lähtösolusta injektiovalmisteen pakkaukseen asti. Myyntitiimikin on paisunut. Kun tähän lisätään hyvät tuotteet ja isot markkinat, ei estettä menestykselle pitäisi olla.” Yrityksen kasvu perustuu pääosin siihen, että se on laajentanut testiportfoliotaan merkittävästi. Vuonna 2012 perustettu yritys on erikoistunut NGSteknologialla tehtäviin kliinisiin geenitestauksiin. ”Vuoteen 2016 asti keskityimme sydänja verisuonitauteihin. Nyt olemme laajentaneet testauksen koskemaan kaikkia vakavia perinnöllisiä tauteja. Yhtiö työllistää nyt kaikkiaan 80 henkeä, joista 60 tekee työtään Helsingissä ja loput yhtiön San Franciscon ja Dubain toimipisteissä. Laajennusta moneen suuntaan Yritys on onnistunut välttämään sudenkuopat, joihin monet hyvät innovaatiot ovat lupaavan alun jälkeen kompastuneet. ”Jos lääkäri missä tahansa maailmassa epäilee potilaallaan perinnöllistä sairautta, hän voi lähettää dna-näytteen Helsingin keskuslaboratorioomme”, kertoo toimitusjohtaja Tommi Lehtonen. Menetelmä mullisti geenitestauksen. Sitten piti vielä löytää oikeat kanavat kertoa meistä, mutta siinäkin olemme ilokseni onnistuneet”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Knut Ringbom. Millä keinoin temppu tehtiin. Suomen Bioteollisuus ry on jakanut Suomen Messusäätiön myöntämän BioFinland-palkinnon vuodesta 2007 lähtien kahden vuoden välein. Biovianin palvelualue kattaa syöpäsairaudet, geeniterapian ja rokotteet. Missä he ovat nyt. 6 KEMIA 7/2018 Irene Andersson Tuoreimman BioFinland-palkinnon sai viime vuonna helsinkiläinen Blueprint Genetics Oy. ”Meidän palvelutarjonnallemme on alusta lähtien ollut selkeä tarve. Kun näytteen testauksen tuottama valtava data on valmis, yrityksen asiantuntijat jalostavat sen selkokielisiksi raporteiksi. Muita vastaavia yrityksiä ei Suomesta löydy, maailmaltakin vain muutama. Sekä analytiikkaa että tietojärjestelmiä on hiottu edelleen, jotta kliinistä tulkintaa on saatu tehostettua. ”Me olemme myös löytäneet todella osaavat ja aikaansaavat työntekijät. Tulevaisuudessa teemme siksi yhteistyötä esimerkiksi geeniterapioita kehittävien lääkevalmistajien kanssa.” M iik a Fa dj uk ov. Biolääkkeitä avaimet käteen -periaatteella Lääkkeitä rakentaa myös turkulainen Biovian Oy, joka palkittiin vuoden 2015 BioFinland-tunnustuksella
Me tahdomme tietysti lisätä markkinaosuuttamme”, sanoo Blueprint Geneticsin toimitusjohtaja Tommi Lehtonen. 7/2018 KEMIA Missä he ovat nyt. ”Alan ennustetaan kasvavan viisinkertaiseksi seuraavien vuosien aikana. 7
Glykosin alaa on sokereiden, polysakkaridien ja muiden hiilihydraattirakenteiden analytiikka, eristäminen ja muokkaaminen sekä niihin perustuva tuotekehitys ja tuotteistaminen. Vuonna 2016 se oli 10,2 miljoonaa ja vuonna 2017 jo 13 miljoonaa euroa. ”Teemme työmme hyvin ja uskomme tulevaisuuteen.” Glykos Finland vetää henkeä Vuoden 2013 BioFinland-palkinnon vei helsinkiläinen Glykos Finland Oy, joka aloitti toimintansa vuonna 2004. ”Kehitysja tuotantokapasiteettimme laajenee ensin vuoden, parin aikana geeniterapian alueella, ja seuraavaksi viimeistään kolmen vuoden kuluttua mikrobipuolella”, Ringbom kertoo. Yhtiön viisi perustajaa jatkavat sen osakkaina. Biologisten, yksilöllisten ja täsmälääkkeiden käyttö lisääntyy jatkuvasti.” Biovianin jo varhain tekemät valinnat ovat kantaneet hedelmää ja pitäneet sen kasvu-uralla. Lääkealan sopimuskehityksen ja -valmistuksen markkinoilla on hänen mukaansa huutava pula kapasiteetista. ”Rekrytointivauhtikin on viime aikoina ollut vähintään kymmenen uutta ihmistä vuodessa. Yksi yrityksen eduista on hänen mukaansa se, ettei firman tuote ole myytävä keksintö vaan palvelukokonaisuus, joka perustuu monialaiseen, toimitusjohtajan mukaan ”rautaiseen” osaamiseen. Yhdessä perustajien kanssa Keensight aikoo tehdä firmasta Euroopan johtavan biolääkkeiden sopimusvalmistajan. Ringbomin mukaan kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Jatkossa Biovian pyrkii laajentamaan asiakaskuntaansa ja vahvistamaan täyden palvelun periaatettaan entisestään. Yrityksen tutkimusja kehityspalveluja ovat hyödyntäneet etenkin suuret lääkeja bioalan teollisuuden toimijat sekä rehu-, kosmetiikkaja elintarvikevalmistajat. Nyt meitä on reilut 70 henkeä.” Yhtiön asiakkaita ovat bioteknologian ja biolääketieteen yritykset Euroopassa, Yhdysvalloissa ja EteläKoreassa. ”Palkinto kertoi väellemme, että olimme valinneet oikean tien keskittymällä uusiin alueisiin, kuten geeniterapiaan ja kompleksisiin biolääketieteellisiin molekyyleihin. Yhtiön vuoden 2015 liikevaihto oli 6,9 miljoonaa euroa. Bi ov ian. Yritys sai tunnustuksen glykobiologiaan perustuvasta huippuosaamisestaan. Ne tarkoittavat sekä uusia tiloja ja laitteistoja että rekrytointeja”, toimitusjohtaja lupaa. Uuden omistajan tavoitteena on kaksinkertaistaa yrityksen nykyinen liikevaihto ja henkilöstömäärä viidessä vuodessa. 8 KEMIA 7/2018 Ringbom pitää kolmen vuoden takaista palkintoa rohkaisevana. Pääomasijoittaja toi lisää muskeleita Biovianin suurimmaksi omistajaksi nousi kesällä kansainvälinen pääomasijoittaja Keensight Capital. Glykosin oman tutkimustyön pääosassa ovat olleet kantasolutuotteet Biolääkkeiden sopimusvalmistaja Biovian on tekemässä lisäinvestointeja. Niiden markkinat kasvavat jopa yli 20 prosenttia vuodessa. Toiminta Turussa laajenee jo lähiaikoina. ”Tahdomme olla entistä pidempään mukana asiakkaan tuotekehityksen ja tuotteen elinkaaren vaiheissa”, Ringbom linjaa. ”Se syntyy joka kerta uudestaan, kun luomme projektin asiakkaan kanssa.” Biovianin menestyksen resepti on Ringbomin mukaan yksinkertainen. ”Siihen huutoon me nyt vastaamme Turkuun tehtävillä investoinneilla
Tulokset olivat lupaavia, mutta ohjelma jouduttiin lopettamaan kesken vuonna 2012, sillä siitä oli tehty valitus. Virukset myös aktivoivat ihmisen oman immuunijärjestelmän käymään syövän kimppuun. Oulun yliopiston tutkijoiden keksinnöstä syntynyt spinoff-yritys oli luonut kontrolloidun kasvuympäristön, jossa mikrobien kasvua voitiin säädellä tarkoin entsymaattisella ravinteiden syötöllä. Sc an sto ck ph ot o sekä syöpävasta-aineiden kehittäminen ja ADC-teknologia eli vasta-ainemyrkkykonjugaatit. Targovax oli kehittänyt immunoterapiarokotetta potilaille, joiden syöpäsoluissa on RAS-mutaatio. Hoitomenetelmässä virukset pannaan tunkeutumaan syöpäsoluun, jonka ne tappavat ryhtymällä jakautumaan hallitsemattomasti. ”Alalle on tyypillistä projektiluontoisuus. Hankkeet kestävät aikansa ja joskus venyvät. ”Tämä ei ole kovinkaan työvoimaintensiivistä Suomessa, sillä osa työstä tapahtuu asiakasyrityksissä.” Glykos menee hänen mukaansa silti tasaisen varmasti eteenpäin. ”Meillä oli tuolloin suuri projekti. Pitkäksi venyneen oikeusprosessin lopputulema oli, että näin ei ollut. Virusmenetelmän vieminen eteenpäin pääsi näin jatkumaan. Myös päätökset tapahtuvat aikanaan.” Yrityksen tulevaisuutta Saarinen ei lähde tarkemmin ennustamaan, vaikka näkymät hyviltä vaikuttavatkin. Etenkin kuluvan vuoden ensimmäinen puolisko on ollut Sougin mukaan ”jännittävää aikaa”. Toimitusjohtaja Juhani Saarisen mukaan ei mitään dramaattista. Helsinkiläisfirman liikevaihto vuonna 2013 oli komeat 6,2 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä on kutistunut 35:stä 16:een. Yritys on myös onnistunut hankkimaan lisää ulkopuolista rahoitusta. Firmojen yhdistymisen tavoitteeksi asetettiin, että liitosta syntyy Pohjoismaiden johtava syövän immunologisen hoidon asiantuntija. Käynnissä olevista tutkimuksista on odotettavissa uusia tuloksia lähimmän vuoden aikana.” Targovax jatkaa edelleen myös rokotteensa kehittämistä. Tätä nykyä yhtiö keskittyy kehitystyöhön yhdessä partneriyritystensä kanssa. ”Kliiniset tulokset ovat vahvistaneet käsitystä onkolyyttisten virusten asemasta tärkeinä immuunijärjestelmän aktivoijina.” Syövän virushoidot kiinnostavat myös maailmalla yhä enemmän. 9 7/2018 KEMIA Oncosin hoitomenetelmässä usutetaan onkolyyttiset virukset syöpäsolujen kimppuun. Oncosin kokeellista, räätälöityä virushoitoa annettiin vuodesta 2008 alkaen joukolle syöpäpotilaita, joiden tautiin mikään perinteinen hoito ei ollut tehonnut. Kehitettävän hoidon kokeileminen vapaaehtoisiin potilaisiin oli lainmukainen menettely. Nyt kolme vuotta kaupan jälkeen Targovaxin toimitusjohtaja Øystein Soug luonnehtii yhdistymistä täydelliseksi kahden samansuuruisen, samalla alueella toimivan pienen yrityksen synergialiitoksi. Tätä nykyä sitä tehdään pohjoismaisena yhteistyönä, sillä suomalaisyrityksen osti vuonna 2015 norjalainen bioteknologiayhtiö Targovax AS. ”Oncosin liittäminen firmaan sujui hienosti”, Soug kertoo. Sekoituspulloilla operoitaessa soluja syntyy yleensä gramman verran.. Kehitystyö jatkuu norjalaisjohdolla. Mitä on tapahtunut. Vuoden 2017 vastaava luku on enää reilun miljoonan verran. ”Annetaan asioiden kehittyä rauhassa.” Oncosin virushoidot norjalaistuivat Vuonna 2008 käynnistynyt Oncos Therapeutics kehitti tulevaisuuden syöpälääkkeitä onkolyyttisista viruksista. ”Meillä on kumppaneinamme useita isoja kansainvälisiä toimijoita, jotka testaavat parhaillaan teknologioitamme yhteistyössä kanssamme”, toimitusjohtaja kertoo. Valittaja epäili potilaiden saamaa terapiaa luvattomaksi kliiniseksi lääketutkimukseksi. ”Juuri siksi mekin satsaamme Oncos-ohjelmaamme. Oncosin osakkeenomistajat saivat kaupassa 50 prosenttia Targovaxista. Kun se saatiin valmiiksi, volyymi pieneni”, Saarinen taustoittaa tilannetta. Helsingin yliopiston professorin Akseli Hemmingin vetämän ryhmän tutkimuksesta ponnistanut työ sai BioFinland-palkinnon vuonna 2011. ”Täydellinen keksintö” ei löytänyt käyttäjiään Vuonna 2009 BioFinland-palkinto myönnettiin oululaiselle Biosilta Oy:lle. Kesytetty kolibakteeri muuttui tällöin työrukkaseksi, jonka avulla mikrobien kasvattaminen yksinkertaisilla ravistelukasvatuksilla tuotti soluja jopa 20 grammaa litraa kohti
Pitkänen perusti uusien kumppaniensa kanssa vuonna 2013 Fimmic Oy:n, joka rakentaa uusia, älykkäitä mikroskopiasovelluksia. Polymeraasientsyymi näki päivänvalon vuonna 1990. Kellarifirmasta kehittyi vuonna 1986 yritys nimeltä Finnzymes Oy, joka valmisti entsyymejä tutkijoiden työkaluiksi. ”Olen silti iloinen, ettei tämä osa elämäntyötäni valunut hiekkaan”, sanoo Tampereen yliopiston tutkijana tätä nykyä työskentelevä Vasala. 2000-luvulla yhtiö laajensi reagenssivalmistuksesta PCR-laitteisiin perustamalla Instruments-tytäryhtiön. Mattila jatkaa yrittäjänuraansa allergiarokotteita kehittävän Desentum Oy:n toimitusjohtajana. Alku näytti lupaavalta, mutta toisin kävi. Akateeminen kohderyhmä on kuitenkin tottunut tekemään asiat omalla tavallaan. Yhtiö erikoistui PCReli polymeraasiketjureaktioteknologiaan. Ne osti saksalainen Enpresso GmbH, joka jatkaa toimintaa pienimuotoisena, eivätkä suomalaiset enää ole mukana kuvioissa. Biosilta Oy jäi sille alisteiseksi tuotekehitysyksiköksi. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Firman osaaminen ei jäänyt huomaamatta. Finnzymesiä johtaneen Pekka Mattilan mukaan yhtiön myynnin motiivina oli muun muassa yhtiön pääomatarpeen turvaaminen. Vuosien ja erilaisten diagnostiikkatuotteiden myötä Finnzymesistä kasvoi Suomen suurin soluja molekyylibiologiayritys, joka työllisti satakunta henkeä. 10 KEMIA 7/2018 Innovaatio oli valmis valloittamaan bioalan ja lääketeollisuuden laboratoriot ympäri maailmaa. Tuote voitti lisää palkintoja mutta ei vieläkään ottanut tulta. Oheistuotteena olisi pitänyt olla jotakin palvelutoimintaa tuomassa kassavirtaa.” En pr es so Markkinoimiseenkin olisi tarvittu ”isosti rahaa”. Maailman suurin laboratorioalan toimija, yhdysvaltalainen Thermo Fisher Scientific osti suomalaisyrityksen vuonna 2010. ”Tämä vastaa tilannetta, jossa maanviljelijä syyttää ongelmista huonoa siementä, vaikka on itse laiminlyönyt kastelun ja lannoittamisen.” Yritykseltä jäivät siis puuttumaan innostuneet ostajat. Heille ovat tuttuja vain sekoituspullot, eivät muut kasvatusteknologiat. ”Yrityskaupassa tuotteemme saivat myös maailmanlaajuisen myyntiverkoston”, korostaa puolestaan Kari Pitkänen. Tämän ehtona oli kuitenkin yrityksen brittiläistyminen, joten Biosillasta tuli Ltd. ”Menetelmä toimi hyvin, ja sen hyödyt olivat kiistattomat”, kertoo Biosillan t&k-päällikkönä ja tutkimusjohtajana työskennellyt Antti Vasala. Oululaiset joutuivat huomaamaan, että startupin pääomarahoitus on Suomessa tiukassa. Yhtiö löysi lopulta rahoittajan Isosta-Britanniasta. Näin sillä säilyivät teknologian oikeudet. Suuressa ostajayrityksessä oli tarjolla myös suuret tutkimusja kehitysresurssit. ”Jos proteiinintuotto sitten epäonnistuu, taustalla on esimerkiksi huono kasvatustekniikka, riittämätön hapensaanti tai pH-kontrollin puute. irene.andersson@pp.inet.fi Biosillan kehittämiä mikrobien kasvatusalustoja vie eteenpäin saksalainen Enpresso.. Mukaan tuli myös kolmas kemianinsinööri, Tuomas Tenkanen. Vuonna 2007 se sai historian ensimmäisen BioFinland-palkinnon. Antti Vasala siirtyi Biosilta Oy:n toimitusjohtajaksi, jotta yritys saatiin ajettua alas Suomessa. Finnzymesin ensimmäinen oma tuote oli monistamiseen käytetty entsyymi, joka eristettiin Islannin kuumien lähteiden bakteerikannasta. Tutkija tahtoo kuitenkin etsiä syytä jostain muualta”, Vasala sanoo. Laboratoriojätti osti Finnzymesin Otaniemeläiset kemianteekkarit Pekka Mattila ja Kari Pitkänen suunnittelivat aikoinaan opinnäytetyönään pienen entsyymitehtaan Teknillisen korkeakoulun kellariin. ”Myöskään kustannusrakenteemme ei ollut järkevä. ”Tämä oli erityisen tärkeää PCRtuotteiden kehittämisen kannalta”, Mattila sanoo. Bioreaktorikasvatuksen opettelu tuntuu monesta hankalalta, mutta tulosta pitäisi silti tulla nopeasti. Tuomas Tenkanen työskentelee nykyisin molekyylidiagnostiikkayhtiö Mobidiagin toimitusjohtajana. Vuonna 2016 Biosilta Ltd teki konkurssin. Kaupan myötä Finnzymesin toiminta siirtyi Vantaalle Thermo Fisherin toimitiloihin, missä se jatkuu uuden omistajan muokkaamana. PCRmenetelmällä halutusta dna-jaksosta voidaan monistaa miljoonia kopiota
Suomalaisten Kemistien Seura sai alkunsa vuonna 1919 ja Kemiallisteknillinen Yhdistys vuonna 1970. Va lio Oy Oletko valmistunut kemisti tai alan opiskelija. I. Tässä tutkitaan työn tuloksia tohtori Niilo Rautasen (vas.) kanssa. I. Tervetuloa – välkommen! www.finskakemistsamfundet.fi www.kty.fi www.suomalaistenkemistienseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Komppa (1867–1949) keksi kamferin totaalisynteesin ja hoiti professorin virkaansa 70-vuotiaaksi. Vaikutusvaltaisen jäsenistönsä voimin Kemian Seurat ovat rakentaneet itsenäisen Suomen hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Kemian Seurat ja itsenäinen Suomi Yhteistä historiaa jo sadan vuoden ajan. Astu A. Tänä päivänä seurat tarjoavat sekä suomenettä ruotsinkielisille korkeakoulutetuille kemisteille ja alan opiskelijoille monia jäsenetuja ja toimintamahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua ja vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Virtasen (1895–1973) elämänmittainen innostus tarttui koko työyhteisöön. Nobelisti A. Virtasen, Gustaf Kompan ja muiden maamme merkittävimpien kemistien viitoittamalle tielle ja tule mukaan kemistien yhteiseen seuratoimintaan! Suomalaisten kemistien seuratoiminta käynnistyi lokakuussa 1891, kun maamme eturivin kemistit perustivat Finska Kemistsamfundetin
Kun nykypäivän fyysikko aloittaa kvanttimekaniikan luentonsa toteamalla, että fysiikan ymmärtämiseksi on hyväksyttävä, ettei luontoa voi ymmärtää, ei tieteen tehtävää ole täytetty. NÄEN ALKANEEN vuosituhannen luonnontieteen haasteeksi ympyrän sulkemisen. Suomalaisille kemisteille kunniaksi todettakoon, että he tarttuivat asiaan alusta alkaen. Tiede ja tekniikka ovat tuottaneet valtaisan määrän tietoa luonnon ilmiöistä, joista on tunnistettavissa perusteet ymmärrettävälle, yhteisiin, yksinkertaisiin luonnonlakeihin perustuvalle tieteelle. Vuonna 1943 syntynyt tutkija jatkaa työtään ALD-laitteistoja kehittävässä Picosun Oy:ssä. Jos Galileo Galileilla olisi laivakokeissaan ollut atomikello käytettävissään, ei suhteellisuusperiaatetta olisi koskaan postuloitu. ANTIIKIN TIEDE kukoisti vahvalla filosofisella otteellaan, mutta kuihtui filosofiaa tukevan empiirisen tieteen puuttumiseen. Ymmärrettävyyden perustana kemian ja fysiikan kohtaamisessa on ollut energian säilymisen periaate, joka puolestaan Tiede ja tekniikka ovat ihmistä varten palautuu Aristoteleen entelekheiaan, potentiaalisuuden aktualisoitumiseen. Tuomo Suntola Tuomo Suntola palkittiin toukokuussa miljoonan euron Millennium-palkinnolla atomikerroskasvatuksen (ALD) kehittämisestä. Uudelleenarviointi jouduttaneen ulottamaan kauas historiaan. Niinpä ALD:hen liittyvistä yli 400:sta väitöskirjasta noin sata on tehty Suomessa, ja Suomi on yksi alan johtavista maista maailmassa. ESITETTYÄNI ALD-tekniikan periaatteen ensi kertaa materiaalitekniikan konferenssissa sain vaisun vastaanoton. TEKNOLOGIATYÖNI innoittajana on opiskeluajoistani lähtien ollut syvä kiinnostus fysiikan perusteisiin ja luonnon lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Uudet osaratkaisut puolestaan perustuvat testattuihin tuotantotekniikoihin. Suurimmat esteet uusiutumiselle on tiede itse rakentanut itselleen. Rohkaiseva poikkeus on ollut kemian ja fysiikan kohtaaminen termodynamiikan kautta 1800-luvun jälkipuoliskolla – ja viime vuosikymmeninä kvanttikemian kautta atomaarisella tasolla. Empirismin ohjaama kehitys on tuottanut tarkkoja ennusteita antavia teorioita, mutta kadottanut eri osa-alueille yhteisen postulaattikannan ja ymmärrettävän todellisuuskuvan. Jos jotain saadaan, se on jostakin pois. Pi co su n. Teknologian nopealta näyttävä eteneminen perustuu edellisiin malleihin ja valmiiksi testattuihin uusiin osaratkaisuihin. Mitä syvemmälle perusteisiin tiedossa, tieteessä ja teknologiassa mennään, sitä pidempiä ovat kehitysajat. Teorian ei tulisi olla pelkkä havainnon matemaattinen kuvaus, vaikka se monessa tapauksessa on sovelluksen kannalta riittävää. Uuden tuotantotekniikan käyttöönotto onkin sitten jo huomattavasti isompi asia. Oleellisesti uudenlaisten ratkaisujen esittäminen merkitsee usein myös omaksutuista ajattelutavoista poikkeamista, mikä saattaa kohdata yllättävääkin vastarintaa. Nykyisen luonnontieteen voidaan katsoa edustavan toista äärimmäisyyttä. Tuossa vaiheessa ALD-prosessimme oli jo koetuotantovaiheessa, joten se siitä raportista. Lause sisältää haasteen tieteen tehtävästä tehdä luonto ymmärrettäväksi, eikä tuo haaste mielestäni ole vanhentunut. Kattava totuus olisi kuitenkin osatotuuksia parempi vaihtoehto. Puhutaan jo kymmenien vuosien uusiutumisjaksoista. Muutama osallistuja oivalsi ja omaksui asian, mutta pari kuukautta myöhemmin muuan alan arvostettu professori lähetti minulle laboratoriokokein varmistetun raportin, jonka mukaan atomikerroksittain etenevä materiaalin kasvatus ei ole mahdollista. 12 KEMIA 7/2018 TÄTÄ MIELTÄ NÄIN MUUTAMA kuukausi Millennium-palkinnon jälkeen minulta on jo monesti kysytty, miksi palkitun Atomic Layer Deposition (ALD) -teknologian kehittämiseen tarvittiin yli 40 vuotta; uusia kännykkämalleja ja tietokoneitahan julkistetaan harva se kuukausi. Aristoteles aloitti metafysiikan kirjansa lauseella Luonnostaan, jokainen ihminen haluaa tietää. Nykyiset teoriat toimivat hyvin omilla osa-alueillaan, joten niihin vihkiytyneet pitävät tiukasti kiinni totuudestaan
GLOBAALIN LABORATORIOJA TESTAUSVERKOSTON PALVELUT PAIKALLISELTA TOIMIJALTA WWW.SGS.FI SGS ON MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, TESTAUS-, VERIFIOINTIJA SERTIFIOINTIYRITYS
Åbo Akademi. 14 KEMIA 7/2018 Tutkija Jessica Rosenholm kehittää nanomateriaaleja sekä diagnostisiin että terapeuttisiin sovelluksiin
Kiinalaissyntyinen Hongbo Zhang aloitti opintonsa Shanghain kuuluisassa Fudan-yliopistossa. Turkulaiset tavoittelevat biologisesti aktiivisia materiaaleja, jotka voivat hoitaa ja parantaa diabetespotilaiden haavoja. Nanokoettimia voidaan käyttää lääkkeiden ohjaamisessa kohteeseen ja diagnoosien tekemisessä. Tämä tapahtuu vieläpä niin, että terapia ja diagnostiikka voidaan yhdistää. Uutta alaa kutsutaan teranostiikaksi. Siihen voidaan myös liittää pahanlaatuisia soluja tuhoavaa ainetta. Turussa materiaalitiede on ollut vahvaa jo yli pari vuosikymmentä”, Rosenholm kertoo. Se tarkoittaa vaikutusvaltaista, paljon siteerattua tiedelehteä. Dna-pohjaisia aptameerejä, hydrogeelejä, origameja, tetrahedroneja ja muita rakenteita käytetään laajasti sekä lääketieteellisessä diagnostiikassa että hoidoissa. Farmasian apulaisprofessorina ÅA:ssa työskentelevä Hongbo Zhang kertoo toisessa Advanced Materialsin artikkelissa ohjelmoitavien dna-pohjaisten materiaalien käytöstä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Jessica Rosenholm muistuttaa, että Advanced Materialsin niin kutsuttu impaktiluku on 21,95. Ongelma on merkittävä, sillä maailmassa tehdään diabeteshaavojen vuoksi vuosittain jopa 10–15 miljoonaa amputaatiota. 15 7/2018 KEMIA Åbo Akademi on Virkeä satavuotias Sata vuotta täyttävän Åbo Akademin kemistit toimivat laman nujertajina sekä vuonna 1918 että vuonna 2018. Lehden erityinen Suomi-numero on hänen mukaansa vahva osoitus siitä, että tieteenalan taso on meillä huippuluokkaa. Nanohiukkasen pintaa voidaan muuttaa esimerkiksi fluoresoivaksi, jolloin se tekee syöpäsolut näkyviksi mikroskoopissa. Kalevi Rantanen Arvostettu kansainvälinen tiedelehti Advanced Materials julkaisi kesällä Suomelle omistetun numeron. Professori nostaa esiin etenkin Åbo Akademin ja Turun yliopiston yhteisen Lääkekehitys ja diagnostiikka -hankkeen, jossa ruotsinkielinen yliopisto keskittyy kehittämään räätälöityjä materiaaleja ja ratkaisuja terveyssovelluksiin. Yhden sellaisen muodostavat krooniset haavat. Sittemmin hän on toiminut tutkijana muun muassa Helsingin ja Harvardin yliopistoissa.. ”Sanoisin, että Suomen materiaalitutkimus edustaa kansainvälistä kärkeä. Molekyyli, jonka tunnemme geneettisen informaation tallentajana, kiinnostaa yhä enemmän myös materiaalitutkijoita. Åbo Akademin farmasian professorin ja biolääketieteellisen nanoteknologian dosentin Jessica Rosenholmin tiimi esittelee lehdessä piidioksidija piipohjaisia nanokoettimia. Tulevaisuudessa esimerkiksi syöpäkasvainta voidaan kuvata ja saman tien myös hoitaa
Tavoitteena on muuntaa hiilidioksidia ja jätteitä mikrobiaalisessa biokatalyysissa polttoaineiksi ja materiaaleiksi korkealla hyötysuhteella. Yksi esimerkki turkulaisyliopiston tutkimustyön ja sovellusten monipuolisuudesta on halogeeniton palonestoaine, jolle Kemianteollisuus ry myönsi vuoden 2016 ja Palosuojelurahasto vuoden 2017 innovaatiopalkintonsa. Lääketieteessä kiinnostaa sen myrkyttömyys ja bioyhteensopivuus. Innovaatioalustana huippuyrityksille Åbo Akademista valmistuneet kemianinsinöörit sijoittuivat pitkään suurten, perinteisten teollisuusyritysten palvelukseen. ÅA:ssa syyskuussa väitelleen tutkijan Axel Meierjohannin työ puolestaan sijoittuu ympäristökysymysten ja lääketieteen saumaan. Selluloosan tutkiminen on saanut vuosisadassa uusia muotoja. Nestekromatografia yhdistettynä massaspektrometriaan avaa uusia mahdollisuuksia lääkeaineiden ja huumejäämien löytämiseen vesinäytteistä. Puumateriaalin arvoaineista käytettiin ja tutkittiin ensimmäiseksi selluloosaa. • Tuottaa vuosittain 1 400 julkaisua. Myös veneiden ja laivojen pohjamaalina käytetty tributyylitina TBT voidaan määrittää entistä paremmin rantojen sedimenteistä. Näin syntyy suojakalvo, joka estää epätoivottavien nesteiden, kaasujen ja muiden aineiden pääsyn pakkaukseen. Keksinnön on kaupallistanut kemianyhtiö Kiilto, joka esitteli keväällä paperin ja kartongin suojaamiseen tarkoitetun palonestotuotteensa. Myös Advanced Materials -lehden artikkelinsa hän kirjoitti yhdessä kiinalaisten kollegoidensa kanssa. Yliopiston Funktionaalisten materiaalien tutkimuskeskus FunMat kehittää lääkkeiden kuljetuksen lisäksi muun muassa paperin päällystystä. Tutkija pitää yhä tiiviisti yhteyttä synnyinmaansa tiedemaailmaan. Uskotaan, että hyötysuhde voi olla 7–10 prosenttia, kun se nyt on luonnossa ja teollisuudessa korkeintaan prosentin tasolla. Vaihtoehdon bromatuille palonestoaineille kehitti kemiantekniikan laitoksen tutkimusryhmä, jonka ytimen muodostavat professori Carl-Eric Wilén ja tutkijat Teija Tirri, Melanie Aubert ja Weronika Pawalec. 16 KEMIA 7/2018 ”Tutustuin Åbo Akademihin jo Helsingissä työskennellessäni. Vuonna 1918 perustetun Åbo Akademin kemiallis-tekninen tiedekunta keskittyi aluksi puunjalostukseen. Kun sitten palasin Yhdysvalloista takaisin Suomeen, huomasin, että täällä oli avoinna kiinnostava paikka urapolulla”, Zhang kuvailee Turkuun päätymistään. Åbo Akademi • Vuonna 1918 perustettu ruotsinkielinen yliopisto. Suomen kemiantutkimuksen isälle, turkulaissyntyiselle Johan Gadolinille (1760–1852) nimetty Åbo Akademin prosessikemian keskus PCC jatkaa suorimmin yliopiston vanhimpia perinteitä. Yhteistyö lähialueen tutkijoiden kanssa on pysynyt mukana samalla, kun kontaktit ovat laajentuneet ympäri maailman. Kemia ja biokemia ovat tukipilareita, joille rakennetaan uutta biotaloutta. Puun ja paperin tutkimus jatkuu Turussa myös vuonna 2018. Nanoselluloosalle ennakoidaan monia muitakin sovelluksia. 1970ja etenkin 1980-luvulta lähtien he ovat myös perustaneet yrityksiä, joista monet ovat kehittyneet menestystarinoiksi. ”Itse perustin vuonna 1975 mikroyrityksen, joka toimii edelleen ja tuottaa analyysija konsulttipalveluja teollisuudelle”, kertoo puuja paperikemian emeritusprofessori Bjarne Holmbom. • 5 500 opiskelijaa, 1 100 työntekijää. Sa m uli Lin tu la. Ansioitunut professori on palkittu innovatiivisesta tutkimustyöstään muun muassa pikku-Nobeliksi kutsutulla Wallenbergin teknologiapalkinnolla. Meierjohann on kotoisin Saksasta. Nanoselluloosakalvo voi tarjota ekologisen vaihtoehdon maaöljypohjaiselle muoville. • Tärkeimmät tutkimusalat – lääkekehitys ja diagnostiikka – molekulaarinen prosessija materiaalitekniikka – meri. Nyt vuorossa ovat hemiselluloosa ja ligniini. • Neljä tiedekuntaa. Åbo Akademin päärakennus sijaitsee Tuomiokirkontorilla Turun keskustassa. • Päätoimipaikka Turussa, sivupiste Vaasassa. Ikinuorta paperitiedettä ja prosessikemiaa Nanoteknologia oli sata vuotta sitten tuntematonta. ”Pyrin omalta osaltani edistämään kaikkea mahdollista yhteistyötä Kiinan ja meidän yliopistomme välillä”, Zhang kertoo. Intiassa syntynyt Vinay Kumar puolusti helmikuussa väitöskirjaansa, joka käsittelee samaa aihetta. Åbo Akademin kemistit Vinay Kumar ja Martti Toivakka kertovat TAPPi Journalissa kartongin päällystämisestä nanoselluloosalla
He avasivat juuri Turun Smart Chemistry Parkiin koelaitoksen, joka erottelee puumassasta selluloosan, hemiselluloosan ja ligniinin. Salmi paneutuu etenkin katalyysin mallintamiseen ja tehostamiseen. Biovianista kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 6–8.. Tärkeitä ovat olleet myös tutkijoiden hyvät suhteet elinkeinoelämään, korostaa kemiallisen reaktiotekniikan professori Tapio Salmi. Sellainen oli esimerkiksi kolesterolia alentava voileipälevite Benecol, tunnetuin Åbo Akademin kasvattien kehittämä kuluttajatuote. Yhdessä VTT:n kanssa yritys on kehittänyt menetelmää, jolla terästeollisuudessa syntyvä kuonamateriaali voidaan muuntaa tulenkestävien keraamien raaka-aineeksi. 17 7/2018 KEMIA Yksi tekijä Åbo Akademin kemianosaamisen jalostumisessa yritystoiminnaksi on Holmbomin mukaan ollut sen laaja-alaisuus. Yrityksen yhteydet perustajien entiseen opinahjoon ovat edelleen kiinteät. Ryhmässä oli vain vähän yli 20 henkeä, mikä lähensi opiskelijoita ja opettajia”, Åb o Ak ad em i Åb o Ak ad em i Emeritusprofessori Bjarne Holmbomin tutkimus on palkittu muun muassa Wallenbergin teknologiapalkinnolla. Vuonna 2003 syntyi Knut Ringbomin vetämä Biovian Oy, jonka toimialassa yhdistyvät lääkekehitys, bioteknologia ja insinööritieteet. Hänen keksintönsä oli kuusen sisäoksien ja niiden sisältämän lignaanin erottaminen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana tätä nykyä toimiva Maijala vahvistaa Bjarne Holmbomin kuvauksen opinahjon kemistien laaja-alaisuudesta. CH-Bioforcea pyörittävät ÅA:n kemistit Lari Vähäsalo, Nicholas Lax ja Sebastian von Schoultz. Tapio Salmi aloittaa vuodenvaihteessa akatemiaprofessorina, jonka tutkimusteemana on puusta tuotettavien, öljyä korvaavien raaka-aineiden kehittäminen. Avainasemassa keksinnön synnyssä oli mäntyöljyn sterolien ominaisuuksien ja tuotantotekniikan tutkimus. Salmi muistuttaa, että spinoff-yritysten pohjana on aina jokin innovatiivinen keksintö. Renotech Oy on Bob Tallingin vuonna 1994 perustama yritys, joka valmistaa palonsuojaja akustiikkatuotteita rakennusalalle. ÅA:sta valmistuneet insinöörit Mikko Maijala ja Björn Lax perustivat vuonna 1987 Oy Chemec Ab:n, joka valmistaa pigmenttimateriaaleja ja muita erikoiskemikaaleja. ”Erityisesti tekniikan alan professorit ovat Åbo Akademissa olleet edelläkävijöitä teollisuusyhteistyössä”, kertoo Salmi, jolla itselläänkin on useita, muun muassa Nesteen ja Nordkalkin kanssa hankittuja patentteja. ”Åbo Akademilla oli iso merkitys yrityksen perustamisessa, koska koulutus siellä oli hyvin monipuolista eikä rajoittunut pelkkään kemiaan. Opinnoissa oli kotoinen ja läheinen tunnelma. ”Meillä diplomi-insinöörikoulutus ei ole rajoittunut pelkästään kemiaan vaan se on ollut suhteellisen ’leveää’ ja yleistieteellistä”, Holmbom kuvailee. Kahdesta jälkimmäisestä voidaan jalostaa monenlaisia tuotteita. Yhteistyötä on myös toisella tytäryhtiöllämme CH-Polymersillä”, Maijala kertoo. ”Erityisesti tytäryhtiömme CH-Bioforce tekee paljon yhteistyötä Åbo Akademin kanssa. Maijala muistelee
Åbo Akademin opiskelijoista viidesosan äidinkieli on suomi. Kemiallis-tekninen tiedekunta KTF perustettiin aluksi kymmeneksi vuodeksi ja sitten pysyvästi. Akateemiseksi kielikylpyläksi Yliopiston sisällä tieteiden väliset jännitteet säilyivät pitkään. Sata vuotta myös kemiantekniikkaa Åb o Ak ad em i 18 KEMIA 7/2018. Ajan mittaan kiistat ovat laimentuneet ja lopulta kadonneet. Teknologian tuominen yliopistoon kohtasi pitkään vastustusta akateemisessa yhteisössä. Tiedekunnassa kemian teknologiaa opetti alussa professori Walter Qvist ja metsätuotteiden kemiaa professori Erik Hägglund. Akatemian suunnitteluun osallistuivat muiden muassa maineikkaat kemistit Ossian Aschan Helsingistä ja Svante Arrhenius Tukholmasta. Yliopisto mainostaa nykyään itseään akateemisena kielikylpylänä. Eikä kukaan teknikko voi paikata murtuneita lenkkejä ketjussa, joka sitoo menneisyyden tulevaisuuteen”, Pipping kirjoittaa. Tilalle on tullut yhä enemmän tieteiden yhteistyötä. Pohjoismaisen filologian professori Hugo Pipping Helsingin yliopistosta puolestaan piti luonnontieteellisiä ja teknisiä aineita humanistisen kasvatusihanteen vastaisina. Sotien jälkeen hän lausahti konsistorin budjettikokouksessa, että humanistiset tieteet, valtio-oppi ja teologia ovat ”hupitieteitä”, joille on turha antaa lisää rahaa. Kielitaistelu on vaihtunut kielten sillan rakentamiseen. He tavoittelivat laaja-alaista yliopistoa, jossa olisi niin puhtaaseen tietoon tähtäävää kuin soveltavaakin tutkimusta. Yhteistyö Turun yliopiston kanssa on tuonut mukaan biologian. Kemiallis-tekninen tiedekunta ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta yhdistettiin vuonna 2015 luonnontieteiden ja tekniikan tiedekunnaksi. Kemialla oli kuitenkin vahva ja määrätietoinen joukkue ajamassa myös tekniikkaa mukaan Suomen uuteen ruotsinkieliseen yliopistoon. Teknokraatit antoivat toisinaan samalla mitalla takaisin. Lahjoittajat ratkaisivat kiistat suuntaamalla korvamerkittyä rahaa kemiaan. Esimerkiksi ÅA:n ensimmäinen rehtori, kuuluisa sosiologi ja antropologi Edvard Westermarck vaati painottamaan ammatillisen hyödyn sijaan ”puhdasta tieteellisyyttä”. Åbo Akademin perustivat vuonna 1918 yksityiset lahjoittajat. ”Ainoa tapa ylläpitää tutkijahenkeä ruotsinkielisen nuorisomme keskuudessa… on rakentaa oma opinahjo ruotsinkielistä tiedettä varten… jos uusia voimia ei tule, murtuu pian kolmisatavuotinen perinne. KTF:n professoreilla oli ”tiettyä arroganttia asennetta” muita tiedekuntia kohtaan, kuten yliopiston satavuotishistoriikin kirjoittajat Bjarne Holmbom ja Tapio Salmi muotoilevat. Prosessitekniikan professorilla Jarl Salinilla oli oma huumorinsa. ”Puhtaita kemistejä” koulutti matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Kemia on aina ollut merkittävä tieteenala Åbo Akademissa. Humanistit katselivat teknisiä tieteitä epäluuloisesti
”Mikäli ennusteet bruttokansantuotteen vain noin 1,5 prosentin kasvusta tulevina vuosina toteutuvat, elintason keskikasvuksi jää 0,8 prosenttia ajanjaksolla 2000–2020”, kirjoitti Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola viime vuonna Kansantaloudellisessa Aikakauskirjassa. Hyvältä tasolta suunta ylöspäin Mutta kuinka tehokkaasti resursseja käytetään. Resursseja on aina niukasti, mutta nyt niitä on enemmän kuin vuosisata sitten. Sata vuotta sitten tilanne oli ensimmäisen maailmansodan ja oman sisällissotamme seurauksena vielä vaikeampi. ”Kun otetaan huomioon, että maailmassa on 16 000–17 000 yliopistoa, sijoittuminen 500–600 parhaan joukkoon on hyvä suoritus”, vastaa yliopiston hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson. Yliopiston juhlavuonna 2018 tilanne on samantapainen. ”On silti tietysti jatkuvasti pyrittävä toiminnan laadun nostamiseen ja sitä kautta hyvienkin sijoitusten parantamiseen.” Bjarne Holmbom ja Tapio Salmi nostavat esille yhden tavan parantaa laatua: ulotetaan tieteidenvälisyys uusille aloille. Onko tulos hyvä vai huono. Vuosina 2011–2015 heikkeni nimenomaan kasvun teknologinen tekijä, joka pieneni 0,9 prosenttia. Vuonna 1918 bruttokansantuote henkeä kohti oli Suomessa puolet Ruotsin tasosta. ”Alue sisältää meribiologista tutkimusta sekä lainsäädäntöön ja logistiikkaan liittyvää tutkimusta. Suomen ja muidenkin Pohjoismaiden tilanne on Wilhelmssonin mukaan kansainvälisesti katsoen erinomainen, sillä huonoja yliopistoja ei pohjolasta löydy. 19 7/2018 KEMIA Kahden vuosisadan innovaatiolamat Kemiallis-teknisen tiedekunnan nimi kertoo, että sen toiminnan tavoitteena on alusta alkaen ollut teollisuuden edistäminen tieteen, teknologian, osaamisen ja innovaatioiden avulla. Uuden teollisuuden kehittäminen vaati järjestelmällistä tieteellistä tutkimusta ja myös resurssien irrottamista työhön, joka tuottaa rahaa vasta vuosien päästä. ”Meillä on jo Suomen Akatemian rahoittama tutkimuksen profilointialue nimeltä Havet–Meri yhdessä Turun yliopiston kanssa”, Salmi kertoo. Suomen talous ei ole 150 vuoteen kasvanut rauhan aikana yhtä hitaasti kuin nyt. Yhden kolmasosan ovat tuoneet kiinteä pääoma ja henkinen pääoma eli koulutus. Yhteisenä nimittäjänä toimii Itämeren alueen teknoja ekosysteemi.” Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Nykyään vertailuluku on yli 85 prosenttia. Rankingsijoituksia ei hänen mielestään kuitenkaan saa käyttää yliopiston toiminnan kehitystä ohjaavina indikaattoreina, koska ne mittaavat laatua vain osittain ja yksipuolisesti. Tapio Salmen mielestä kannattaisi perustaa tieteidenvälisiä opintomoduuleja, joissa yhdistyisivät teknologia, talous ja ekologia. kalevi.rantanen@kolumbus.fi Åb o Ak ad em i Åbo Akademi on esimerkki tasokkaasta pohjoismaisesta yliopistosta. ”Laatua nostetaan jatkuvasti”, sanoo yliopiston hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.. Vuosina 1900–1920 talous kasvoi keskimäärin vain 0,5 prosenttia vuodessa. Vuosina 1911–1920 pudotus oli 3,2 prosenttia. Tieto, tiede ja teknologia ovat tuottaneet kasvusta kaksi kolmasosaa. Kemianteollisuuden toimijat kuitenkin ymmärsivät aikojen muuttuvan. Esimerkiksi tekniikan kehitystä ja sen seuraamuksia voitaisiin tutkia myös yhteiskuntatieteellisesti ja jopa teologisesti”, Holmbom ehdottaa. Esimerkiksi tutkimusyritys QS Quacquarelli Symondsin ylläpitämällä, yliopistojen tasoa mittaavalla listalla Åbo Akademi on tällä hetkellä sijalla 536. Listauksen perusteella ÅA kuuluu suomalaisyliopistojen keskikastiin. ”Tarvitaan vielä lisää yhteistyötä tiedekuntien välille. Pitkän ajan tilasto kertoo, että sata vuotta sitten vallitsi innovaatiolama, ja niin vallitsee nytkin. Åbo Akademin perustamisvuonna 1918 lyhyen tähtäimen tehtävänä oli talouden nostaminen ylös lamasta. Bruttokansantuotteemme työtuntia kohti on 155 viime vuoden aikana noussut keskimäärin 2,1 prosenttia vuodessa. Sata vuotta sitten suuri osa insinöörityöstä oli yhä käsityötä, jossa tiedettä tarvittiin vähän. ”Kasvun ongelmat eivät ratkea pelkästään hintakilpailukykyä ja julkista taloutta kohentamalla, vaan kasvun todellisia lähteitä – koulutusta, tutkimusta ja kehittämistä – lisäämällä”, Pohjola tähdentää
Jatketaan suomalaisen kemian menestystarinaa!. 20 KEMIA 7/2018 Sc an sto ck ph ot o 7/2018 KEMIA 20 Suomalaisten Kemistien Seura • Kemiallisteknillinen yhdistys • Finska Kemistsamfundet www.kemianseurat.fi FINSKA KEMISTSAMFUNDET FKS KEMIAN KUSTANNUS OY Kemian alan julkaisutoiminta www.jyu.fi/kemia/ Onnittelemme 45vuotiasta Kemia-lehteä