KUSTAA POUTIAINEN: ”Picosunin myynti oli paras ratkaisu” MARIKA KOKKO: ”Hiilidioksidista saa hyötytuotteita” SILVAN SCHELLER: ”Luonnosta löytyy biokatalyyttejä” 6/ 20 22 KEMIA Kemi ”Jos haluat vaikuttaa, ryhdy kemistiksi” Palkittu opettaja Miia Mäntymäki:
50 Pe tr a W al la ce n al bu m i Kaisaniemen perinteikkään ravintolan restaurointi tehdään vanhaa kunnioittaen ja huolella dokumentoiden. Solar Foods odottaa markkinointilupaa Soleinproteiinilleen, jonka ainekset otetaan ilmasta. 3 6/2022 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Minä poljen, kuka ohjaa. 62 46 66 KEEMIKKO Nahkakantinen kirjasto 67 GADOLINISTA KAJAHTAA Kivoja kokeita tiedeleirillä Reija Pesonen 68 HENKILÖUUTISIA 71 SEURASIVUT 74 KEMIAN NOBELISTIT Harold Kroto löysi jalkapallomolekyylin Sisko Loikkanen 42 Tuulimyllyn taival päättyy sementtitehtaaseen Eeva Pitkälä 46 Kaisaniemi palaa kukoistukseensa Arja-Leena Paavola 50 Keltainen leski loi samppanjadynastian Riikka Forsström 56 Vaeltavat ionit paljastavat malmiaarteen Raili Leino 58 Ympäristön hätähuuto Kemiallinen kuorma kasvaa Jari Koponen So la r Fo od s. Tuotetta voidaan käyttää soijaja herneproteiinin tapaan lihaa ja maitoa korvaavissa elintarvikkeissa. Leena Joutsen 6 Miia Mäntymäki Onnellisesti pinnallinen Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemia on mahdollisuuksien ala Hanna Vapaakoski 14 Kustaa Poutiainen: ”Ei Picosun lähtenyt vaan jenkki tuli” Juha Granath 20 UUTISIA 30 NUORTEN TIEDEKULMA Muovi ja meri Annika Lappalainen 31 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 31 NÄKÖKULMA Hyviä huonoja uutisia Anja Nystén 32 VIHREÄTSIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marika Kokko Hiilidioksidin hyödyntäjä Sisko Loikkanen 60 Hiili hyödyksi hitaasti mutta varmasti Kalevi Rantanen 62 Uudet proteiinit tulevat Ruokaa ilmasta ja perkuujätteestä Mari Eskola 64 Juomien kiehtova kemia Meri Hellsten Atomikerroskasvatuksen isä, Millenniumpalkittu Tuomo Suntola uskoo, että Picosunin myynti Applied Materialsille vauhdittaa Picosunin etenemistä ja vahvistaa alan kotimaista tutkimusta. Pi co su n 14 Barbe-Nicole Ponsardin-Clicquot (1777– 1866) oli raudanluja bisnesnainen ja ikonisen Veuve Clicquot’n äiti, joka teki samppanjasta koko maailman tunteman ilon ja hyvän elämän symbolin. Upeaa juhlasalia päästään ihailemaan ensi vuonna, kun uusi Cajsan Helmi avautuu yleisölle
Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa!. Koulutuksemme tarjoaa osaamista esimerkiksi kiertotalouden, kemianteollisuuden, luonnontieteen opetuksen tai nanotieteen aloille. YHTEISHAKU / 15.3.–30.3.2023 OIVALLA JA LUO HUOMISESTA PAREMPI Jyväskylän yliopisto on yksi Suomen suosituimmista yliopistoista, jonka kompakti kampusalue tuo esille yliopiston yhteisöllisyyden: tuttuihin voi törmätä missä vain kampuksella. Kemistit etsivät ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin; ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin ja parantumattomien sairauksien poistamiseen. Kemian opiskelijana tutkit kemiallisia ilmiöitä, aineiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä opit tuntemaan ja käyttämään erilaisia analyysilaitteita. PASSION FOR SCIENCE. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteisyys ja laaja-alaisuus mahdollistavat erilaiset urapolut. MEILLÄ VOIT OPISKELLA ERILAISIA TUTKINTOJA: > Kemia > Kemian aineenopettaja > Luokanja aineenopettaja > Nanotiede JYU.FI/KEMIA MUISTA HAKEA. JYU
Olin jo oivaltanut autokoulun olevan niitä oppilaitoksia, joissa en kuuluisi priimuksiin. ”Haasteet ovat hyvin vakavia, ja jonkun pitää tehdä se työ. Pakon edessä alamme vähitellen ymmärtää, että parhaatkaan teknologiaratkaisut eivät yksin riitä, vaan meidän on muutettava perinpohjaisesti tapaamme kuluttaa. PunaMusta Oy, Forssa 2022 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Myös kuntopyörän saa nurin, kun hyppää sen selkään vauhdilla kesken palaverin. KEMIA Kemi Vol. Se kuitenkin mietityttää, kuinka moneen sähköajoneuvoon maailmassa vielä riittää akkumateriaaleja. ”Jos tuon olisin arvannut, olisin painanut jarrua”, katsastusinsinööri murahti ja kehotti kääntämään ympäri. Etukannen kuvat: Jani Närhi Picosun Jonne Renvall Jaakko Kahilaniemi Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Ajattelen yhä lämmöllä ajo-opettajaani, joka jatkoi sitkeästi kouluttamistani insinööriajoon asti. Tiesittekö muuten, että myös kuntopyörän saa nurin, kun hyppää sen selkään vauhdilla kesken puhelinpalaverin. Voitte jo arvata, että autosta ja minusta ei tullut ystäviä myöhemminkään. 050 336 5613 toimitus@kemiamedia.fi | www.kemiamedia.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemiamedia.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemiamedia.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Mainokset • Annonser • Advertisements mainokset@kemiamedia.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemiamedia.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemiamedia.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Aamulla oli arveluttanut enemmän, sillä edessä olisi ensimmäinen maantieajotunti. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemiamedia.fi Verkkosivuston kemia-lehti.fi koko sisältö löytyy nyt uudesta osoitteesta kemiamedia.fi. On riemullista viilettää menemään tarvitsematta miettiä, montako ylämäkeä enää jaksaa polkea. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 03 4246 5370 tilaukset@kemiamedia.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet puh. 49 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Minä poljen, kuka ohjaa. Siihen toiseenkin, sillä ensimmäinen oli päättynyt lyhyeen otettuani osumaa kadunreunaan pysäköidyn auton peräkulmasta. UUSI UNELMIENI ajopeli on viime keväänä hankittu sähköavusteinen pyörä. Geologian tutkimuskeskuksen apulaisprofessori Simon Michaux kohautti hiljattain tiedemaailmaa laskelmallaan, jonka mukaan tiedossa olevat mineraalivarat on käytetty loppuun alle sukupolvessa. Kantatie 54:llä rengas osui jääuran reunaan, ja seuraavassa hetkessä kellahdimme katon kautta pyörillemme lumiseen ojaan. Michaux itse sanoo olevansa toiveikas. Erityisesti olen mieltynyt polkupyörään, jonka kuntoversiosta tuli korona-ajan pelastukseni. Leena Joutsen. Sähköpostiosoitteemme ovat nyt muotoa etunimi.sukunimi@kemiamedia.fi. Helsingin Sanomissa hän sanoo länsimaiden toimineen sekä energiasokeasti että luonnonvarasokeasti. Sikäli tämä on ehdottomasti relevantein sukupolvi olla elossa.” VAIKKA KÄYTÄN ajokorttia tätä nykyä lähinnä henkilöyteni todistamiseen, muovinpala lompakossani muistuttaa siitä, että pystyn tarvittaessa toimimaan myös epämukavuusalueellani. Taivalta on tehty julkisilla ja lihasvoimin, milloin kartturin paikkaa ei ole ollut tarjolla. Myös aiemmat verkkoja meiliosoitteemme ovat toiminnassa vuoden lopulle asti. Normisti vai katon kautta, en uskaltanut enää keventää. lokakuuta 2022 5 KEMIA 6/2022 KUN MAAILMA alkoi pyöriä ympäri, en ehtinyt edes pelästyä. Teams-putken sivutuotteena mittariin kertyi kilometri toisensa perään. Innovatiiviset teknologiat pelastavat paljon, mutta litiumia ja muita kriittisiä alkuaineita on silti rajallisesti. PÄÄKIRJOITUS 21
Tällä kertaa hahmokaartiin kuuluiOnnellisesti pinna llinen Miia Mäntymäki Onnellisesti pinna llinen. ”Tohtori ei myöskään ikinä sanonut sanaakaan vaan pelkästään kuiskaili jotain avustajalle, joka sitten välitti viestit minulle.” Kuuluipa ansio hyvälle kemialliselle valmennukselle tai ei, Tohtori joka tapauksessa suoriutui toimistaan niin mainiosti, että eteni viihteellisessä kisassa viikko viikolta jatkoon. Esiintyjien henkilöllisyys pidettiin myös ohjelman tekijäja avustajakaartilta visusti salassa. Katsojat taas voivat äänestää mielestään parasta laulusuoritusta. Tuomareiden tehtävänä on lauluäänen ja heille annettujen vihjeiden avulla yrittää päätellä, kuka minkäkin arvoituksellisen hahmon takana piilee. ”Minäkään en siis tiennyt, kuka tämä ”Tohtori” oikeasti oli. Sen takaa paljastui maailmankuulun Nightwish-yhtyeen basisti Marko Hietala. En missään vaiheessa arvannut, kuka Tohtorin labratakin alla piilottelee, vaikka olen koko nuoruuteni elänyt Nightwishiä kuunnellen.” Yhteistä hurrausta Kun Miia Mäntymäki ei opeta kemiaa laulaville ja soittaville maailmantähdilMiia Mäntymäki on Helsingin yliopiston kemian osaston palkittu jokapaikanhöylä, joka rakastaa erityisesti pintojen kemiaa. Studioyleisön riemuksi kilpailun voiton vei sen suosikkihahmo, joka vihdoin riisui kameroiden edessä naamionsa. Ohjelman huipensi suuri finaali. Monessa liemessä keitetty yliopistonlehtori ei Karruksen viestistä hätkähtänyt, päinvastoin. Suositun show’n ideana on, että julkisuuden henkilöt kilpailevat estradilla laulajina mutta tuntemattomiksi puettuina ja naamioituina. ”Vähän kyllä nolotti. Niitä Mäntymäki sai puhuttua lainaan kemian osaston opetuslaboratoriosta ja kemikaalivarastosta, vaikka jälkimmäisessä pyyntöä hieman hämmästeltiinkin. Tietenkin seuran hallituksen luottojäsenelle ja Helsingin yliopiston kemian osaston jokapaikanhöylälle. Tietenkin suostuin.” Ja ni N är hi ANNI TURPEINEN Miia Mäntymäki sai pari vuotta sitten huippusalaisen tehtävän. ”Minulle sanottiin, että toimeksiannosta ei voi paljastaa mitään ja että aikataulu on erittäin kiireinen. ”Teeveeihmiset sitten kertoivat, että heillä olisi minulle toimeksianto, josta ei voi paljastaa mitään yksityiskohtia ja että luvassa on erittäin kiireinen aikataulu”, Mäntymäki kuvailee. Harjoituksissa hänellä oli aina päällään musta huppari ja naaman edessä pleksi, josta heijastui vain oma peilikuvani”, Mäntymäki muistelee. ”Tietenkin suostuin.” Pian selvisi, että Masked Singer Suomi -nimisen ohjelman kulisseissa kaivattiin kemian asiantuntijan apua. Hänen kontolleen tuli myös suunnitella, millaisia kemiallisia reaktioita lavalla voisi esitellä ja millä keinoin. Monipuolinen nainen tunnetaan muun muassa olympiavalmentajana ja Tohtorin kouluttajana. Lisäksi hänen piti opettaa Tohtori ja tämän vauhdikkaita esityksiä ryydittäneet tanssijat käsittelemään dekanttereita ja mittalaseja aidon tuntuisin ottein. Suomalaisten Kemistien Seuran silloisen toiminnanjohtajan Heleena Karruksen sähköpostiin oli tupsahtanut eräältä tv-tuotantoyhtiöltä sen verran erikoinen tiedustelu, että tälle oli oitis selvää, kenelle se oli paras jatkolähettää. 6 KEMIA 6/2022 si hieman pahaenteinen Tohtori, joka tarvitsisi rekvisiitakseen laboratoriovälineitä ja reagensseja
7 6/2022 KEMIA ”Nuorempana minulla oli tiukka putkinäkö ja tarkat askelmerkit uralle, mutta yliopistonlehtorin työ on niin antoisaa, että nyt haluan tehdä juuri tätä. Onnellisesti pinna llinen Miia Mäntymäki Onnellisesti pinna llinen. Ja tietysti ohessa katsella, kokeilla ja olla monessa mukana”, Miia Mäntymäki hymyilee
Esimerkiksi kupari patinoituu herkästi.” ”Taidan olla aika pintaorientoitunut. Voitokas lehtori itse kuvailee ennen kaikkea haluavansa sitoa teorian käytäntöön ja käytännön teoriaan. ”Tutkimustyö vaatii aikaa ja rahoitusta. Ainejärjestön tapahtumiinkin lähdin heti aktiivisesti mukaan.” Toisen lukuvuoden jälkeen hän pääsi kesätöihin kemian osaston laboratorioon. ”Pyrin siis selittämään, miksi jokin reaktio tapahtuu kuten tapahtuu ja miten kemisti voi hyödyntää ilmiötä työssään. Tutkimuksen jatkaminenkin kiinnostaisi, mutta se ei ole aivan yksinkertaista. ”Haluan, että myös opintoihin liittyvät laboratoriotyöt syventävät oppimista eivätkä jää irralliseksi keittiöreseptiikaksi, jossa astiaan vain lisätään aineita peräjälkeen.” Miia Mäntymäki aloitti itse opintiensä Helsingin yliopistossa vuonna 2005. Mikään muu menetelmä ei taivu tähän tarkoitukseen yhtä hyvin kuin ald.” Tekniikan hienous on, että ohut nanopinnoite kasvaa samanpaksuisena hankalienkin 3d-rakenteiden pinnoille. Se oli aivan parasta.” Työ opetti myös tekijäänsä. Tohtorin oikealla puolella ohjelman juontaja Ilkka Uusivuori. Autoilu sähköistyy, ja akkuteknologiaan odotetaan kuumeisesti uusia innovaatioita. Tärkeintä on kuitenkin saada rakennettua oppilaiden mieliin silta atomitasolta isoon kuvaan saakka. ”Kaikki oli niin kiinnostavaa ja uudet kaverit mukavia. Tuomareina toimivat Janne Kataja (vas.), Jenni Kokander, Maria Veitola ja Christoffer Strandberg.. ”Se on toisaalta myös huonous, sillä mikroelektroniikassa ominaisuudesta on joskus haittaa. ”Paljon enemmän tykkään siitä, kun kaikki ymmärtävät pointin jonkin reaktion taustalla, vaikkei reaktio niin vau-tyyppinen olisikaan.” Suosittu laboratoriotyö on esimerkiksi galvaanisen kennon rakentaminen, jossa sinkkilevy kastetaan sinkkisulfaattiliuokseen ja kuparilevy kuparisulfaattiin. Rakenteet syntyvät atomikerros kerrallaan, ja lopputuloksena on kalvo, jollaisia käyttää erityisesti puolijohdeteollisuus. Kemian osaston opiskelijat äänestivät hänet Vuoden opettajaksi 2021. ”Hyvän opettajan tekee mutkattomuus ja kyky motivoida”, kuului palkinnon perustelu. Atomi kerrallaan Tutkimustakin yliopistonlehtori on tietysti tehnyt. ”Tietokoneiden ja puhelinten komponentit pienenevät jatkuvasti, ja samaan tilavuuteen halutaan mahduttaa yhä enemmän laskentatilaa ja lisää muistia. ”Silloin huomataan myös, mikä vaikutus on sillä, jos elektrodin pinnalla on epäpuhtauksia. Jälkeenpäin katsottuna aika tuntuu hurahtaneen nopeasti. 8 KEMIA 6/2022 le, hän opettaa sitä Helsingin yliopiston opiskelijoille – ilmeisen menestyksekkäästi. Kesäpesti poiki lisää mahdollisuuksia, ja syksyllä Mäntymäestä tuli fuksien laboratoriokurssien vetäjä. Hänen omaa alaansa on atomikerroskasvatus eli ald-teknologia, joka liittyy nimenomaan pintoihin. Minulla on kyllä ajatuksia, miten voisin jatkaa aiheen tutkimista, mutta ne ovat vielä jalostumassa. Opetustyö on tosin niin antoisaa, että päätoimi”Eniten tykkään siitä, kun kaikki ymmärtävät pointin jonkin reaktion taustalla.” M TV 3 Naamionsa riisunut ”Tohtori” Marko Hietala (keskellä) juhlimassa Masked Singer -voittoaan. ”Siinä päästään yhdessä hurraamaan, kun jännitettä tulee.” Opettaja taas pääsee rakentamaan jälleen yhtä aasinsiltaa litiumioniakkuihin ja siihen, kuinka reaktiot tapahtuvat elektrodien pinnoilla. Ylpeästi pinnallinen”, Mäntymäki naurahtaa. Tuntui hienolta tehdä tunneilta ja luennoilta tuttuja kokeita palkattuna ammattilaisena. ”Nykytutkimus onkin keskittynyt teknologian selektiivisyyteen eli siihen, voisiko pinnan osia käsittelemällä valita, mihin kohtaan atomikerros muodostuu.” Potentiaalinen ald:n sovellusalue on myös akkuteollisuus. ”Ald on lupaavimpia menetelmiä uusien, entistä kestävämpien ja sisältä kiinteiden litiumioniakkumateriaalien valmistamiseen”, sanoo Mäntymäki, joka teki aiheesta vuonna 2017 valmistuneen väitöskirjansa. ”Kun niin sanotusti jankutin perusasioita muille, huomasinkin oppivani itse yhtä paljon ja vähitellen ymmärtäväni, kuinka ilmiöt voidaan selittää mahdollisimman selkeästi.” Laboratoriossa Mäntymäki ei niinkään ole värikkäiden liuosten, räjähdysten tai muiden show-elementtien ystävä. ”Oli tosi palkitsevaa nähdä, kuinka joku hoksaa jonkin opettamani vaikean asian. Myönnän, että aasinsillat ovat joskus pitkiä”, Mäntymäki nauraa. Kalvo joudutaan joskus poistamaan joistain osista pintaa hyödyntämällä fotolitografiaa”, Mäntymäki kertoo. Ei aikaakaan, kun hän ällistyksekseen huomasi pitävänsä suuresti opettamisesta, vaikkei koskaan ollut ajatellut sitä urakseen. Kalvoilla pinnoitetaan esimerkiksi mikropiirejä, muistikomponentteja ja litteitä näyttöjä. Kaasufaasipinnoitustekniikalla valmistetaan äärimmäisen ohuita epäorgaanisia kalvoja hyödyntämällä itserajoittuvia kaasu-kiinteäreaktioita
”Itse kyllä tiesin aina, ettei minua terveyskeskuksessa tai sairaalassa nähtäisi. Työ olisi maistunut puulta, kun siihen ei kerran ollut yhtään vetoa.” Kun valkolakki oli päässä ja kuuden laudaturin paperit kädessä, oli aika tulla kaapista ja paljastaa, että suuntana olisi lääketieteen sijaan kemia. Hän ei kai huomannut, että kemianopettajani seisoi juuri vieressäni.” Isänsä puolustukseksi Mäntymäki myöntää, ettei moni muukaan ymmärrä, millaisia mahdollisuuksia alan koulutus itse asiassa tarjoaa. Kaikki yritykset, joissa tuotteen valmistuksessa tai analytiikassa edellytetään jonkinseksi tutkijaksi en ole rupeamassa.” Siitäkin Mäntymäellä on kokemusta. Pienellä Miialla oli hänelläkin oma erikoisalansa, leppäkertut.. Hän työskenteli taannoin jonkin aikaa prosessi-insinöörinä puolijohdeyhtiö Picosunissa kehittämässä ald-teknologian laitteita. ”Mutta kiinnostukseni luonnontieteisiin yleensä syttyi silloin, ja myöhemmin se sitten täsmentyi kemiaan.” Kuten arvata saattaa, opettajan tytär oli luokan priimus. ”Myös sateenvarjo, jonka alla kemistit työskentelevät, on tosi laaja. Sekä kotona että naapureilla vilisi elikoita kissoista ja koirista kaneihin ja kanoihin, jopa lampaisiin ja hevosiin. Kalajoella varttuneen Mäntymäen äiti työskenteli luokanopettajana, minkä ansiosta tytärkin pääsi käsiksi monenlaisiin opetusvideoihin jo varhaisessa iässä. Vanhemmat tunsivat nuorensa ja tiesivät, että tämän päätä olisi turha yrittää kääntää. ”Kympin tyttö ja hikipinko, ihan superhikke, jolle tuputettiin koko kouluajan lääkärinuraa”, Mäntymäki virnistää. Omien sanojensa mukaan Mäntymäki kasvoi ”kuin kotieläinpihalla”. 9 6/2022 KEMIA ”Isä kysyi, tiedänkö yhtään ihmistä, joka elättäisi itsensä kemialla.” ”Leppäkerttufarmarina olin tosin hiukan huolimaton, ja rasia, jossa niitä kasvatin, kaatui kerran lattialle. Siksi palasin takaisin yliopistoon, ensin opettajaksi, ja sitten sain vakituisen pestin lehtorina.” Superhikke leppisfarmari Viehtymys pedagogiikkaan saattaa olla osittain kodin peruja. Leppäkerttuja riitti sitten talossa monta kuukautta.” Vielä alakoulussa ympäristöoppia päntätessään Mäntymäki ei osannut haaveilla nykyisestä ammatistaan. ”Ihmiset ajattelevat, että vaihtoehtoja ovat vain opettaja ja tutkija, mutta nykyäänhän kemisteillä on titteleitä pilvin pimein: on laatupäällikköä, tuotekehitysjohtajaa, vastuullisuusasiantuntijaa ja vaikka mitä”, Mäntymäki huomauttaa. Minusta olisi tullut surkea lääkäri. ”Työ oli kyllä mielenkiintoista ja viihdyin hyvin, mutta silti kaipasin samaan aikaan opettamista, jossa pääsee jakamaan tietoa ja tukemaan muiden oppimista. ”Silti vielä ylioppilasjuhlissa, joihin pikkupaikkakunnalla osallistui koko kylä, isä kysyi suureen ääneen, tiedänkö yhtään ihmistä, joka olisi kyennyt elättämään itsensä kemialla
• Harrastaa tietokonepelaamista. Kyllä ne ovat kemistejä, jotka keksivät uusia materiaaleja aurinkokennoihin ja kehittävät uusia lääkkeitä”, hän puuskahtaa. Nyt annan kemiassa menestyneelle oppilaalle saman summan kuin pankkikin.” Haastatteluhetkellä Mäntymäki valmistelee yhdessä Suomalaisten Kemistien Seuran muiden jäsenten kanssa Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla lokakuussa järjestettävää Kemian yötä, joka esittelee arkipäivän kemiaa ja kemian saavutuksia suurelle yleisölle. Hän on esimerkiksi perustanut Instagram-tilin, jolla yrittää tavoittaa etenkin nuorimman yleisön, koululaiset ja nuoret. ”Taidan olla aika pintaorientoitunut ihminen.” ”Jos haluaa vaikuttaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu, kannattaa ryhtyä joko poliitikoksi tai kemistiksi.” MIIA MÄNTYMÄKI • Syntynyt Kalajoella vuonna 1986. Haluan vaikuttaa siihen, mikä ihmisten käsitys kemiasta on ja lisätä ymmärrystä sen tärkeydestä.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Asialleen omistautunut kemisti myös lahjoittaa kotikaupunkinsa Kalajoen lukion parhaan kemian arvosanan saaneelle stipendin, jonka maksaa omasta pussistaan. Hän pyrkii levittämään tietoa tieteenalastaan mahdollisimman laajalle muun muassa sosiaalisessa mediassa. Sisuunnuin ja päätin, että kemia ei saa jäädä huonommaksi. ”Kuulin, että paikallinen pankki myöntää stipendin parhaalle fysiikan osaajalle. ”Nykyisin ilahdutan äitiäni erilaisilla arkielämän knoppitiedoilla ja esimerkiksi selitän, miksi mikäkin siivousaine sopii tietynlaiseen likaan”, Mäntymäki hymyilee ja tunnustaa samalla myös osaavansa hyvin taitavasti ”kääntää kemistiyden pois päältä”. • Ylioppilas, Kalajoen lukio 2005. ”Kuka muu nämä läpimurrot tekisi kuin kemistit. Ja ni N är hi Ald-pinnoitukseen erikoistunut Miia Mäntymäki on työskennellyt jonkin aikaa myös alan laitekehittäjän Picosunin leivissä. ”Usein teen jotain ihan hölmöä keittiössä ja sitten manailen, että olisihan kemistin pitänyt tämä tajuta.” Aidosti intohimo Siitä Miia Mäntymäki on aidosti harmissaan, ettei kemian merkitystä globaalien ongelmien ratkaisun avaimena vieläkään kunnolla ymmärretä. Tavoitteena herättää myös koronaaikana nuupahtanut taekwondoharrastus uudelleen eloon.. Viime vuonna hän oli mukana organisoimassa pääkaupunkiseudun soroptimistien Tyttöjen päivää, jonka tavoitteena on innostaa nuoria luonnontieteellisten aineiden, matematiikan ja teknologian pariin. Hän osallistui ylioppilasvuonnaan 2005 sekä Matemaattisten aineiden opettajien liiton Maol ry:n järjestämiin kansallisiin kemian kilpailuihin että kansainvälisiin kemian olympialaisiin, jotka tuolloin pidettiin Taiwanissa, ja toimii tätä nykyä Suomen joukkueiden valmentajana. Mäntymäki itse ei pelkästään puhu vaan myös toimii. • Helsingin yliopisto, yliopistonlehtori 2020–. • Picosun Oy, prosessi-insinööri 2017–2018. • Aalto-yliopisto, yliopisto-opettaja 2018–2019. • Asuu Helsingissä. • Operoi osoitteessa @helsinki_chemistry Helsingin yliopiston kemian osaston Instagram-tiliä, jonka avulla levittää kemiatietoutta koululaisille ja nuorille. • Valmentaa Suomen lukiolaisjoukkueita, jotka vuosittain osallistuvat kemian kansainvälisiin olympialaisiin. Päättäjät ovat toki jo havahtuneet siihen, että vihreä siirtymä vaatii innovaatioita ja tieteellisiä läpimurtoja. ”Tapahtuma on ollut edellisinä vuosina hyvin suosittu, ja ruuhkaa on odotettavissa tälläkin kertaa.” Mäntymäki osallistuu vuosittain myös kansainvälisen kemianjärjestön Iupacin Global Women’s Breakfast -tilaisuuden järjestämiseen Suomessa. Mutta kemia on minulle aidosti intohimo. 10 KEMIA 6/2022 laista kemiallista prosessia, tarvitsevat kemistejä.” Vanhemmatkin ovat jo aikaa sitten sopeutuneet itsepäisen tyttären valintaan. ”Varmaan minusta jo ajatellaan, että joka paikassa tuonkin naisen naama näkyy. • Filosofian maisteri 2010 ja filosofian tohtori 2017 (epäorgaaninen kemia), Helsingin yliopisto. • Suomalaisten Kemistien Seuran hallituksen varapuheenjohtaja. Tapahtuman tarkoituksena on edistää erityisesti naisten verkostoitumista ja tuoda näkyviin kemian alalla työskenteleviä naisia
Ota yhteyttä niin kerromme lisää kiertotaloutta edistävistä palveluistamme! Mitä jos jätebetonisi ei olisikaan enää jätettä. Betonijätteen hyödyntäminen on mahdollista, kun betonimurskeen haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet sekä muiden materiaalien ja epäpuhtauksien määrät ovat asetuksen sallimissa rajoissa. Betonimursketta voidaan käyttää myös lannoitevalmistelaissa tarkoitettuna lannoitteena, kalkitusaineena, maanparannusaineena tai kasvualustana. Meidät tunnetaan kaikkialla maailmassa laadustamme ja luotettavuudestamme. Meillä on pitkä kokemus MARAja kaatopaikkakelpoisuustestien suorittamisesta ja laboratorioillamme on valmiudet analysoida betonimurskeen haitta-aineiden liukoisuudet ja pitoisuudet myös uuden EEJ-asetuksen (VNa 466/2022) mukaisesti. Annetaan betonimurskeelle uusi elämä. Betonimurskeen alkuperästä riippuen betonimursketta voidaan käyttää luonnon kiviainesten asemasta maa-, viherja talonrakentamisessa sekä uuden betonin ja betonituotteiden valmistuksessa. Me olemme SGS maailman johtava testaus-, tarkastusja sertifiointiyritys. SGS:llä on Suomessa kaksi akkreditoitua laboratoriota, Kotkassa ja Karkkilassa, ja lähes sata paikallista asiantuntijaa palveluksessasi. 96 000 työntekijäämme, jotka ylläpitävät 2 700 toimipaikan ja laboratorion verkostoa, tekevät yhdessä työtä luodakseen paremman, turvallisemman ja yhdistyneemmän maailman. SGS Finland Otto Ahonen Account Manager +358 43 8266 723 otto.ahonen@sgs.com
12 6/2022 KEMIA. Lisäksi kemian alalle kouluttautunut voi suuntautua niin monille eri sektoreille ja niin moniin erilaisiin ammatteihin, että uramahdollisuuksien luettelemisessa kestäisi koko päivä. Lausahduksen on joskus kuullut varmaan jokainen, ja tottahan se on. Mielestäni on hieman outoa, että kemia ei lukeudu niihin muodikkaisiin ja suosittuihin opiskelualoihin, joille on vuosi toisensa jälkeen jatkuva hakupaine. KUN OTETAAN HUOMIOON kemian korvaamaton asema jokapäiväisessä elämässämme nyt ja tulevaisuudessa, ala ansaitsisi paljon nykyistä enemmän huomiota. Itselläni innostusta kemiaan lisäsi lukioaikana saamani Kemia-lehden stipendi. Tästä huolimatta tuntuu, että monet tietävät kemiasta hämmästyttävän vähän. Joillakin saattaa myös olla päähän pinttyneenä ajatus, että opinnot olisivat vain molekyylien piirtelyä ja kemikaalicocktailien keittelyä labrassa. Toisaalta kysymykset heijastavat yhtä kemian erikoisuutta. Kun ihmiskunta nyt kamppailee globaalissa ilmastoja ympäristökriisissä, kemian merkitys on suurempi kuin koskaan. KEMIA ON EITTÄMÄTTÄ tärkeimpiä tieteenaloja nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemisessa. Mitä syömme tulevaisuudessa. Kemia ansaitsee tulla tunnetuksi mielenkiintoisena mahdollisuuksien alana, joka pitää yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja antaa meille avaimet hyvään ja kestävään tulevaisuuteen. Lista on pitkä. Vaihtelevia nimikkeitä ja tutkintoja on runsaasti. Puhdas vesi, ruoka, vaatteet, lääkkeet, pesuaineet, polttoaineet, rakennusmateriaalit. Määrittelyä vaikeuttaa sekin, että kemiassa yhdistyy piirteitä useista luonnontieteistä. Valinnanvaraa on sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tämä onnistuu helposti vaikkapa internetin tai oppilaitosvierailujen kautta. Pakko tosin myöntää, että en itsekään ymmärtänyt kemian monipuolisuutta ennen suuntautumistani alan opintoihin. Kyllä niitäkin kursseihin sisältyy. Mutta jos juuri ne eivät ole omaan makuun, on hyvä tietää, että vain murto-osa alan ammattilaisista tekee niitä työkseen. Tuskin vieläkään sitä täysin käsitän, mutta opiskelun edetessä silmäni avautuvat vähitellen. Raja esimerkiksi kemian ja fysiikan tai kemian ja biologian välillä on osittain häilyvä. Tämä stereotypia on syytä heittää roskakoriin. Tieteenala on lakkaamatta kohentanut elintasoamme vuosikymmeniä, vaikka sen roolia arjessamme tulee harvoin kunnolla ajatelleeksi. Lehteä lukemalla opin ymmärtämään paremmin alan hienoutta. Alalla riittää tekemistä ja siten myös työpaikkoja. Varsinkin tulevaa koulutustaan suunnittelevien nuorten kannattaa harkita kemian opintoja. SUOSITTELEN SIIS LÄMPIMÄSTI, että jokainen tulevaisuuttaan pohtiva nuori perehtyy myös kemian koulutustarjontaan. Mistä saadaan energiaa teollisuuden ja liikenteen tarpeisiin. Mitään näistä ei synny ilman kemiaa. Inspiroivat jutut uusista keksinnöistä ja yrityksistä ja osaavista ihmisistä niiden taustalla tempaisivat mukaansa. Ala on niin valtavan monimuotoinen, että sen lyhyt ja ytimekäs määrittely on hankalaa. Kemiaa tarvitaan, kun etsitään vastauksia moniin suuriin kysymyksiin. Varsinkin oma opintosuuntaukseni eli kemiantekniikka on joillekin kohtaamilleni ihmisille täysin vieras käsite, vaikka muista insinöörialoista he kyllä ovat kuulleet. Hanna Vapaakoski Hanna Vapaakoski opiskelee kemiantekniikkaa Aalto-yliopistossa. Osittain tämä johtuu kenties siitä, että alan työmahdollisuudet eivät ole tuttuja. ”Mitä kemiantekniikka tarkoittaa?” ”Mitä teet työksesi, kun valmistut?” Tällaisiin kysymyksiin saan vastata usein. Rohkeita ja innovatiivisia osaajia kaivataan jatkuvasti lisää sekä Suomessa että ulkomailla. Kuinka korvata fossiilinen muovi pakkausmateriaalina. Kemia on mahdollisuuksien ala TÄTÄ MIELTÄ KEMIAA ON KAIKKIALLA
Puhtaita pesutuloksia kaikenkokoisiin laboratorioihin. HAKUAJAT: » Kandidaattiohjelmaan 15.–30.3.2023 » Maisteriohjelmiin 1.12.2022–18.1.2023 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä. Miele Professional. Immer.Besser. Mielen kattava järjestelmäratkaisu täyttää kaikenkokoisten laboratorioiden kapasiteettivaatimukset. www.miele-professional.fi. Miele Professional -laboratoriopesukoneiden ja ProCare Lab -pesuaineiden yhdistelmä puhdistaa laboratoriolasit hygieenisesti, nopeasti ja hellävaraisesti joka päivä. Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa
”Perheyhtiömme Stephen Industries jatkaa aktiviisesti toimintaansa suomalaisessa yrityskentässä”, Poutiainen sanoo.. Picosun Sarjayrittäjä Kustaa Poutiaisen katse on Picosun-kaupan jälkeen suuntautunut jo eteenpäin. ”Kauppa oli paras mahdollinen ratkaisu Picosunille, sen työntekijöille ja suomalaiselle teknologiaklusterille”, sanoo yhtiön perustaja Kustaa Poutiainen. 14 KEMIA 6/2022 Atomikerroskasvatuksen kehittäjä Picosun myytiin kesällä amerikkalaiselle puolijohdejätille
• Kehittää ald-teknologialaitteistoja. Nämä ovat rakenteellisia ongelmia, jotka menevät koko ajan huonompaan suuntaan.” ”Sitten tulevat sodat. ”Toimittajana tiedät, että lehdissä kirjoitellaan kaikenlaisia asioita. ”Jos Taiwanin teollisuus sakkaisi sodan takia, vaikutukset näkyisivät nopeasti ympäri maailman. ”Sitten eteen vain tuli se, että vaikka olisimme saaneet kasaan paljon rahaa, Picosun olisi pysynyt pienenä yrityksenä. Applied Materials Inc. • Myytiin kesäkuussa 2022 Applied Materialsille. Poutiaisen itsensä mukaan hänellä oli jo lapsena ”sellainen luonnevika, että koko ajan pitää tehdä ja saada aikaan”. Toimii maailmanlaajuisesti. Onnistuminen on sitä, että yritys kannattaa”, Poutiainen sanoo. ”Kun teollisuus tekee miljardi-investointeja, koko tuotantoketju ei voi olla Picosun Oy • Yrityksen perustivat Kustaa Poutiainen ja Sven Lindfors vuonna 1996. • Perustettu vuonna 1967. Toki kimmokkeena toimi rahakin. ”Tietysti on merkitystä, tuottaako se tonnin vai miljoonan. Tulevaisuutta varten tarvittiin leveämmät hartiat.. Mutta tonninkin tuottava yritys osoittaa, että asiakkaat ovat kiinnostuneita, idea toimiva ja lopputulos positiivinen.” Alkusyksystä 2022 Poutiainen kehittelee uusia ideoita Micronovassa, soveltavan mikroja nanoteknologian keskuksessa Espoon Otaniemessä. Kustaa Poutiainen: ”Ei Picosun lähtenyt vaan jenkki tuli” ”Picosun on yhä täällä” Stephen Industriesin lisäksi Picosunin muita suomalaisia omistajia olivat muun muassa R. • Pääkonttori Espoossa, tuotantolaitos Kirkkonummella. Myös maailmanvalloitus olisi viivästynyt.” Tulevaisuutta varten tarvitaan hänen mukaansa vahvemmat hartiat, sellaiset kuin maailman suurin puolijohdeyritys kykenee tarjoamaan. Toimistot Ranskassa ja Intiassa. Olimme listautumassa pörssiin, kaikki valmistelut oli jo tehty”, Poutiainen sanoo. Työllistää noin 200 henkeä. • Vuoden 2021 liikevaihto noin 38 miljoonaa euroa. Työllistää noin 27 000 henkeä. ”Yrittäjälle olennaista on, että onnistuu. 15 6/2022 KEMIA JUHA GRANATH Rehtorin poika Kustaa Poutiainen aloitteli bisnesmiehen uraansa pienessä satakuntalaiskunnassa jo 1960-luvulla. • Vuoden 2021 liikevaihto noin 38 miljardia euroa. Toivottavasti Venäjän hyökkäyksen tyrehtyminen rauhoittaa siellä tilannetta.” Ukrainan sodan pitkittyminen, inflaatio ja energiakriisi lyövät länsimaita polvilleen. Ympäristökatastrofi on yksi, ruokapula toinen ja vesitilanne kolmas. Ukrainan sotaa paljon merkittävämpi uhka on Kiinan ja Taiwanin välinen jännite”, Poutiainen sanoo. Määräsivätkö sumeat näkymät myös Picosunin kesäkuisen myynnin ajankohdan. Niistä pitää sitten muodostaa se oikea käsitys”, Poutiainen naurahtaa vastaukseksi. Sellainen ei ollut koskaan mielessä. Vikkelä alakoululainen tunnettiin isänsä perustaman paikallislehden Säkylän Sanomien kovimpana myyntitykkinä. Toiminta käynnistyi 2004. • Maailman suurin puolijohdeteollisuuden tuotantolaitteiden ja palvelujen tuottaja. • Päämaja Santa Clarassa Yhdysvaltain Kaliforniassa. Stephen Industries teki joka tapauksessa varovaisestikin ilmaistuna hyvän tilin. Edessä ovat myös uudet haasteet, sillä atomikerroskasvatuksen eli ald-teknologian laitteita kehittävä Picosun Oy myytiin kesällä puolijohdealan jättiläiselle, amerikkalaiselle Applied Materialsille. Suomalaisyrityksen enemmistöomistaja ennen kauppaa oli Poutiaisten perheyhtiö Stephen Industries Oy. Tytäryhtiöt Saksassa, Yhdysvalloissa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Kiinassa, Taiwanissa ja Singaporessa. ”On paljon syitä olla pessimisti. Kaupan hintaa ei kerrottu, mutta lehtitietojen mukaan se oli satoja miljoonia euroja. Eli rahat pois ennen kuin maailmantalous sakkaa. Ruth Oy, Hiidenkivi Oy, CapMan Growth -rahasto, First Fellow Partners ja Suomen Teollisuussijoitus Oy Tesi. Onhan se totta, mitä lehdissä lukee, Stephen Industriesin hallituksen puheenjohtaja Kustaa Poutiainen. ”Ei. • Osti suomalaisen Picosun Oy:n kesäkuussa 2022. Uskon, että muutkin suomalaisomistajat kanavoivat suuren osan kauppahinnasta maamme yrityselämään ja talouteen.” Tuoreen yrityskaupan jälkeen Poutiainen kertoo tehneensä kolme isoa päätöstä: hän tilasi New York Timesin, Le Monden ja Financial Timesin vuosikerrat. Palkkio oli sentään 50 penniä per lehtitilaus. ”Perheyhtiömme on jo investoinut Picosunin myynnistä saamiamme rahoja Suomeen. Näistä kolmesta laatulehdestä hän muodostaa nyt maailmankuvaansa
Nyt sillä vain on edellytykset nopeaan kasvuun.” Poutiainen on pohtinut paljon yrittäjiä ja teollisuudenaloja, joiden varaan tulevaisuutta voisi laskea. Aldteknologian keksineen tutkijan Tuomo Suntolan pitkäaikainen työpari Sven Lindfors oli nainut Kustaan serkun. Picosunin ensimmäiset asiakkaat olivat VTT, Helsingin yliopisto ja tietokonejätti IBM, joille yritys valmisti Sven Lindforsin kehittämät uuden sukupolven tutkimuslaitteistot. 16 KEMIA 6/2022 50 miljoonan euron liikevaihtoa tekevän Picosunin vastuulla. Miltei kuulin, kuinka hän meni päässään atomitasolle, haki pieleen mennyttä kohtaa ja ratkaisi ongelman. ”Ei Picosun lähtenyt minnekään vaan Applied Materials tuli Suomeen”, Poutiainen painottaa. Lopulta hyvät perustelut vakuuttivat. Applied Materials pystyy viemään kehittämäämme teknologiaa eteenpäin ja markkinoimaan sitä parhaalla mahdollisella tavalla.” Kustaa Poutiainen vakuuttaa toivovansa Picosunille vain parasta. Lähellä sydäntä Atomikerroskasvatusmenetelmällä valmistettuja ohutkalvoja käytetään tietokoneissa ja muissa älylaitteissa sekä taipuisissa, läpinäkyvissä näytöissä, rfid-siruissa ja 5g-teknologiassa. Vuonna 1956 syntyneelle Kustaa Poutiaiselle on kerPi co su n Kustaa-pojan sankari oli Stephen Hawking, jonka mukaan perheyhtiökin sai myöhemmin nimensä. Hän ei hyväksy väitettä, että taas kerran kansainvälinen suuryhtiö tuli, näki ja vei voitot. ”Kun kalvo ei joskus ollut sellainen kuin piti, asiaa ryhtyi pähkäilemään joukko tohtoreita. Ald-menetelmällä (atomic layer deposition) materiaalin pinnalle voidaan rakentaa äärimmäisen ohut kalvo yksi atomikerros kerrallaan. Teknologian varsinainen läpimurto tapahtui 2000-luvun alussa, kun se tuli laajasti käyttöön puolijohdevalmistuksessa. Yleinen pessimismi pitää saada käännettyä optimismin puolelle. ”Nobelin arvoinen mies”, Kustaa Poutiainen kuittaa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus muodostaa liki viidenneksen Picosunin liikevaihdosta.. ”Haluan nähdä enemmän yrityksiä, jotka kehittävät lääketiedettä, uusia kuituja, kvanttitietokoneita ja tietotekniikkaa. ”Hyvin on mennyt”, Poutiainen myhäilee. Sitä voi hyvällä syyllä sanoa yhdeksi monipuolisimmin hyödynnetyistä suomalaisista keksinnöistä. Se oli aivan käsittämätöntä.” Tätä nykyä lähes kaikilla parhailla ald-teknologiaa käyttävillä yrityksillä on käytössään Picosunin laitteistot. Tekniikkaa voidaan soveltaa esimerkiksi lääketieteellisten instrumenttien ja implanttien pinnoilla. Tehdään maailman paras reaktori. Sitten Sven katsoi kuvaa. ”Sven ui aina kylkeeni ja sanoi, että sinulla on varallisuutta, lähde rahoittajaksi. ”Picosun on edelleen täällä ja jatkaa suomalaisena yrityksenä. Näiden alojen kehityksessä haluan olla myös itse olla mukana ja kokea, että toivoa on.” Perhe on paras Vuonna 2004 startanneen Picosunin menestyksen alkutahdit lyötiin aikoinaan Poutiaisten sukujuhlissa. Tuomo Suntola kehitti atomikerroskasvatuksen tekniikan jo lähes 50 vuotta sitten. Idean isä Tuomo Suntola on pokannut innovaatiostaan muun muassa vuoden 2018 Millennium-teknologiapalkinnon. Näyttöäkin riitti, olihan Sven tehnyt kaikki siihen asti käytössä olleet ald-reaktorit”, Poutiainen muistelee. Ohutkalvoilla parannetaan myös muun muassa aurinkokennojen, sähköautojen litiumakkujen ja led-valojen tehoja ja pinnoitetaan monenlaisia esineitä. ”Lähdimme nollasta, mutta yrityksen myyntihetkellä meitä oli jo yli kaksisataa henkeä.” Ald-menetelmän käyttö lisääntyy edelleen koko ajan
Itse laitteet tekee sopimusalihankkija. Sanotaan, että ei ainakaan tietyn ajan sisällä. ”Jonain päivänä puolijohdeteollisuudesta kirjoitetaan enemmän kuin metsäteollisuudesta”, kuuluu ensimmäinen toivomus. ”Investoimme lisää Suomeen. Pi co su n Kauppa Applied Materialsin kanssa tiesi myyjäyrityksen hallituksen puheenjohtajalle kilpailukieltoa. Parempaa voi olla luvassa. ”Ei. KEMIA 6/2022 17 tynyt ikää sen verran, että varsinkin terveysteknologian kehitys on lähellä miehen sydäntä. Toinen toive on vielä ytimekkäämpi: ”Tuomo Suntolalle myönnetään Nobelin palkinto.” Jussi Rautee: ”Saimme lisää muskeleita” työuralla eteenpäin.” Kuten Kustaa Poutiainen, myös Jussi Rautee tähdentää, että Picosun pysyy yrityskaupan jälkeenkin kotimaassa. ”Se on sopimus, josta ei saa puhua. ”Yrittäjä ei missään tilanteessa voi jäädä paikalleen. Perheyhtiömme sijoittaa tietysti yrityksiin ja pyrkii kehittämään niitä. ”Olemme alan muiden toimijoiden kanssa rakentaneet Teknologiateollisuus ry:n sisälle ryhmän, jonka tarkoitus on lisätä yleistä ymmärrystä puolijohdeteollisuuden merkityksestä.” Haastattelun lopuksi Rautee esittää vielä kaksi henkilökohtaista toivettaan. Pystymme skaalautumaan enemmän, ja näin myös Suomen asema ald-osaajana vahvistuu.” Sitä Jussi Rautee odottaa, että Suomessa ymmärrettäisiin nykyistä paremmin monelle hieman mystiset puolijohteet ja niiden käyttötarpeet. Picosun tutkii, kehittää, testaa ja kokoaa ald-kalvojen valmistuslaitteistoja Kirkkonummen Masalassa. Myös keksijöiden pitää ajatella villimmin ja keksiä enemmän.” ”Välillä tuntuu, että edessä on kiviseinä, mutta sen yli mennään kovalla tahdolla, osaamisella ja sen myötä onnistumisilla.” Pankkibarometri ennustaa tiukkoja aikoja, ja pankinjohtajat varoittelevat synkistä näkymistä. Rautee toimi ennen Picosunia 22 vuotta teollisuuskonserni ABB:n liikkeenjohtotehtävissä Suomen lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Puolassa. Nyt meille ja varsinkin varatoimitusjohtajana työskentelevälle tyttärelleni on tärkeintä keskittyä uusien kestävää kehitystä edistävien yritysten rahoittamiseen ja kehittämiseen.” ”Yrittäminen vetää” Kustaa Poutiainen valittiin vuonna 2020 Vuoden yrittäjäksi. Koetamme rakentaa Suomen bisnestä isommaksi, tehokkaammaksi ja kyvykkäämmäksi. ”Ohuet, peittävät kalvot ovat laajalti käytössä avaruusteknologian eri sovelluksissa, myös Nasan uudessa Space Launch System (SLS) -raketissa, jolla astronautit aikanaan lentävät Kuuhun.” Bisnestä atomikerroskasvatuksen parissa siis riittää, mutta Kustaa Poutiaisella ei toistaiseksi ole alalle asiaa. Se on meidän linja.” Kaksi toivetta Toimitusjohtajan mukaan myös Picosunin asiakkaat ovat tyytyväisiä Applied Materialsin ”lisämuskelien” myötä tuleviin muutoksiin. Konkarin mukaan yrittäjältä vaaditaan rämäpäisyyttä. sintö”, hän sanoo. Pojan sankari oli kosmologi Stephen Hawking, jonka mukaan perheen yritys Stephen Industrieskin on nimetty. Ald on toiminnasta yksi osa, jonka parista meidän pitää olla poissa jonkin aikaa.” Jonkin aikaa. Huoltoverkostomme pitää valmistamamme laitteet toimintakykyisinä vuosikymmeniä. Tulta päin on vain mentävä. Picosunilla on tutkimusja tuotekehitystoimintaa myös Espoon Otaniemessä. Ald-teknologian avulla sen ympärille voidaan tehdä ohut, tiivis ja toimiva kalvo, jonka ansiosta elimistö ei hylji tätä vieraslajia ja ihminen kokee sen miellyttävämmäksi.” Picosunin teknologia liippaa läheltä myös Kustaa Poutiaisen 1960-luvun harrastusta, tähtitiedettä. Rauteen mielestä henkilöstö on ottanut yrityskaupan vastaan hyvin. ”Kuvittele sydämentahdistajaa tai mitä tahansa vierasta esinettä kehossasi. Yhtiön työntekijöistä 80 prosentilla on ylempi korkeakoulututkinto. Yritysten odotetaan vähentävän lainanottoa investointeihin ja yrityskauppoihin. ”Tuomo Suntolan kehittämä ald-teknologia on maailmalla eniten käytetty mutta vähiten tunnettu suomalaiskekPicosunin toimitusjohtajana syksystä 2019 työskennellyt Jussi Rautee kokee tulleensa Applied Materials -kaupan myötä ikään kuin takaisin kotiin. Kustaa Poutiaisen usko tulevaisuuden on silti vankka.. ”Siihen vaikuttaa varmasti se, että kansainvälinen suuryritys antaa aivan erinomaiset mahdollisuudet päästä Investoimme jatkossakin vahvasti Suomeen, linjaa Picosunin toimitusjohtaja Jussi Rautee. Osaajienkin kannalta nyt ollaan harvinaisen hankalassa tilanteessa, jossa energia uhkaa loppua ja Euroopassa soditaan. Jos hän himmailee, mennään alas. Tehtäväni on kouluttaa henkilöstöä uusille tavoille, mutta vielä toistaiseksi olemme keskittyneet suunnitteluun, integroitumiseen ja rauhalliseen rakentamiseen”, Rautee kuvailee. ”Minulle isoon korporaatioon palaamisessa ei ole mitään ihmeellistä. Atomikerroskasvatusta hyödyntää myös avaruusteollisuus. Onko yhtiön aikomus siis palata ald-alalle uudestaan. ”Nyt meillä on kyky palvella asiakkaitamme tasolla, jota he edellyttävät
Silloin tuntui, että tärkeintä oli pankkien omistajien etu. Niissä ja toivottavasti myös pankeissa nähdään, että yrittäjän toiminnan lopettaminen on vasta se viimeinen vaihtoehto. Pi co su n Tuomo Suntola: ”Myynti vahvistaa suomalaista tutkimusta” dyntäviin rakenteisiin. Stephen Industries perustettiin keskellä syvintä lamaa vuonna 1992. Inflaatio on toki noussut, mutta työllisyystilanne on hyvä eikä bkt ole romahtanut.” Poutiainen muistuttaa, että 1990-luvun jättilaman ”pahoja poikia” olivat pankit. ”Se auttaa myös tulevaisuuteen suuntautuvan kehityksen kohdentamisessa”, Suntola uskoo. ”Ald:ssä synnytetään olosuhteet, jossa kasvatettava pinta ottaa vastaa vain yhden atomikerroksen kerrallaan, mikä tekee menetelmästä itsesäätyvän”, keksijä kuvailee. Kolmas tapa on olla enemmistöomistaja ja vaikuttaa päätöksentekoon. ”Kyllä. ”Nyt yritysten rahoittajina on rahoitusyrityksiä ja fondeja. Suntolan innovaatiolla on tätä nykyä keskeinen asema puolijohdeteollisuudessa. Kauppa tarjoaa myös uuden kontaktipinnan alan kehityksen kärkeen. Yhtiön reaktorit perustuvat aldprosessin syvälliseen ymmärtämiseen, mikä taas mahdollistaa teknologian erityisominaisuuksien tehokkaan hyödyntämisen.” Suntolan mielestä yhtiön myynti Applied Materialsille auttaa merkittävästi Picosunin pääsyä vaativille puolijohdemarkkinoille. Velkaantuminen on ikävä asia, mutta se on pitänyt yhteiskunnan jollain tavalla kasassa. ”Ideana oli tuottaa hyvin järjestäytynyt materiaalirakenne suoraan ohutkalvon kasvatuksen yhteydessä”, Suntola muistelee lähes 50 vuotta myöhemmin. Tuomo Suntolan keksinnön arvo on vuosien myötä jatkuvasti lisääntynyt. ”Picosunissa on kehitetty vaativimpiin sovelluksiin soveltuvia ald-reaktoreja. Yrittäminen vetää”, Kustaa Poutiainen myhäilee. ”Tällaisella tekniikalla tietokoneissa ja kännyköissä käytettävä peukalon kynnen kokoinen mikroprosessori voi sisältää yli kymmenen miljardia transistoria.” Syvällistä ymmärrystä Picosun Oy:n merkitys ald-teknologian menestyksessä on Tuomo Suntolan mukaan ollut iso. Myöskään konkurssin tehnyttä ei nykyään heti tuhota vaan ajatellaan, että konkurssi myös opettaa ja lisää osaamista.” Stephen Industries aikoo jatkaa aktiivisesti suomalaisessa yrityskentässä. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. ”Erityisen tärkeä ald:n rooli on integroitujen piirien valmistuksessa, sekä komponenttitiheyden kasvattamisessa että tehonkulutuksen pienentämisessä.” Ald-teknologia mahdollistaa hallitun kalvon kasvattamisen paitsi tasopinnoille myös syvyyssuuntaa hyö”Meillä on markkinaehtoista toimintaa, kuten kiinteistöjä ja osakkeita. Valtiovalta on mielestäni toiminut vastuullisesti. ”Uskoisin, että se vahvistaa myös laajemmin suomalaista tutkimusta atomikerroskasvatuksen yliopistotutkimuksen ryppäässä, joka on rakentunut tänne monien vuosien aikana.” Alan suurimpana tekijänä Applied Materialsilla on Suntolan mukaan edellytykset saada entistä enemmän irti Picosunissa jo kehitetystä osaamisesta. Firmat, joissa olemme keskeisiä vaikuttajia, ovat suomalaisia.” Eli tulta päin. Tämä tehostaa pinta-alan käyttöä. ”Tilanne on nyt toisenlainen. 18 KEMIA 6/2022 Hänellä on vaikeista ajoista kokemusta. Toinen tapa on mennä yritykseen vain sijoittajana. Innovaattorin tuorein tunnustus on vuoden 2018 Millennium-palkinto. Ratkaisu löytyi atomikerroskasvatuksesta. Ald-teknologian tarina alkaa vuodesta 1974, jolloin nuori tekniikan tohtori Tuomo Suntola mietti Instrumentariumin työntekijänä litteän elektroluminessinäytön kehittämistä. Näytöissä tarvittiin ohuita kalvoja, joilla olisi erittäin suuri sähköinen lujuus
Opiskele kemiaa Turun yliopistossa VALITSE > opiskelijaystävällinen kaupunki > monitieteinen yliopisto > ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä > modernit tilat uudessa Aurumin tiedekeskittymässä OPISKELE TUTKIEN > luonnonyhdisteitä > biomolekyylejä > detektioja diagnostiikkamenetelmiä > loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU kestävän kehityksen asiantuntijaksi. > Lääkekehityksen kemia > Materiaalikemia > Kemian aineenopettaja VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… Lue lisää kemian opiskelusta Turun yliopistossa > utu.fi/kemia Seuraa meitä Instagramissa chemistry_utu
”Tilanne tulee kaatamaan yrityksiä Suomessa, jos ei sähkön ja kaasun hintaa saada pysymään kurissa tai jos ei yrityksiä pystytä tukemaan pahimman jakson yli”, yksi vastanneista kirjoittaa. Toimitusjohtajat nostavat esiin sähkön tuotannon ja siirtokapasiteetin lisäämisen kaikin mahdollisin keinoin, panostukset uusiutuvaan ja ydinenergiaan, luvitusten nopeuttamisen ja tukimekanismit auttamaan pahimman yli. ”Kaikissa skenaarioissa ensi talvi on se pahin. A do be St oc k. Ukrainan sota on jo kuristanut komponenttien saatavuutta. Energian hintojen nousu ja saatavuusongelmat, kiihtyvä inflaatio ja sumuiset näkymät vaivaavat niin kemian alaa kuin koko taloutta. Tällä olisi vaikutusta jo 15 000 työntekijään. Energiakriisi uhkaa raaka-aineiden tuotantoa myös Saksassa, Puolassa ja muissa Euroopan maissa, joista suomalaiset yritykset hankkivat kriittisiä tuotantopanoksiaan. ”Uskoa tulevaan löytyy” Kemianteollisuus on aiemmissa kriiseissä osoittanut taitonsa sopeutua ja toipua jopa odotettua nopeammin. helmikuuta. Millä keinoin eteenpäin. Jos sähkön hinta pysyy pitkään korkeana, viisi prosenttia jäsenyrityksistä arvioi joutuvansa keskeyttämään tuotantonsa kokonaan. Osa on siirtänyt tuotantoaan halvemman sähkön tunneille yöaikaan. Eikä tässä vielä kaikki. Huonoimmassa tapauksessa hän arvioi laskusuhdanteen ja orastavan taantuman syvenevän ja venyvän yli vuodenkin mittaiseksi. Työt loppuisivat tällöin 2 500 ammattilaiselta. ”Kun sähkölasku kasvaa tätä vauhtia, valtaosalla yrityksistä on vaikeuksia siirtää kohonneita kustannuksia lopputuotteisiin. 30 prosenttia kertoo, ettei kasvaneita sähkökuluja pystytä siirtämään tuotteiden hintoihin ollenkaan tai juuri lainkaan.” Alan suhdanneodotukset painuivat kesän edetessä uudestaan vahvasti alavireisiksi. ”Lukuja ei kuitenkaan pidä laskea yhteen, sillä osa yrityksistä on mukana molemmissa”, Aalto tarkentaa. 19 prosenttia jäsenyrityksistä on toteuttanut tai suunnittelee lomautuksia, 10 prosenttia on irtisanonut tai aikoo tehdä niin. ”Pidetään mielessä, että kemianteollisuutta tarvitaan, ja olemme yhteiskunnalle kriittisen tärkeä ala. 20 KEMIA 6/2022 UUTISIA KEMIANTEOLLISUUS: Energiakriisi uhkaa tuotantoa ja työllisyyttä Kemianteollisuus ennakoi tulevasta talvesta vaikeaa. Jos raaka-aineiden saanti tyrehtyy, 40 prosenttia jäsenyrityksistä kohtaisi tuotannon kokonaan tai osittain pysäyttäviä ongelmia. Edellisen kerran pohjalukemissa käytiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. syyskuuta puhunut Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. ”Kyselyn tulokset kertovat valitettavasti ahdingosta ainakin osalla yrityksistä”, sanoo toimialainfossa 15. Jäsenkyselyn mukaan sähkön hinta kemianyrityksissä on noussut keskimäärin 68 prosenttia vuodessa. Kemianteollisuus ry:n jäsenkyselyn mukaan etenkin sähkön nopeasti noussut hinta iskee lujaa moniin kemianyrityksiin. Osittaisia tuotantokatkoksia on tehty tai suunnitteilla. Miten mahtaa käydä tällä kertaa. Kolmannes vastanneista toimitusjohtajista kertoo, että kriisi on jo vaikuttanut niiden tuotantoon. Katkoksia ja lomautuksia Yritykset ovat pyrkineet sopeutumaan kriisiin eri tavoin. Myös lomautuksiin ja irtisanomisiin joudutaan turvautumaan. Niin ikään tärkeinä pidetään vihreän siirtymän vauhdittamista ja Suomen energiaomavaraisuuden varmistamista. Toivumme ja pärjäämme, kun kustannuspaineista selvitään.” LEENA JOUTSEN Sähkön hinta kemianyrityksissä on noussut keskimäärin 68 prosenttia vuodessa. Energiaa paljon kuluttava kemianteollisuus tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2045 mennessä, ja yritykset ovat ryhtyneet sähköistämään prosessejaan. Jos yrityksiä tuetaan järkevin keinoin ja EU:ssa päästään yksimielisyyteen toimista, valoa näkyy putken päästä jo kevättalvella”, Mika Aalto uskoo. Meiltä löytyy sopeutumiskykyä ja uskoa siihen, että taitojamme ja tuotteitamme tarvitaan tulevaisuudessakin