6/ 20 21 KEMIA Kemi Palomies Palomies JUHA-PEKKA PAKARINEN JUHA-PEKKA PAKARINEN tähtää kemistiksi: tähtää kemistiksi: ”Molemmilla on ymmärrys ”Molemmilla on ymmärrys turvallisuudesta” turvallisuudesta” KIRSI VÄISÄNEN: ”Ihminen oppii kun on siihen itse valmis” TOMI OJA: ”Akkubisneksessä riittää kysyntää” TARJA PITKÄNEN: ”Jätevesi paljastaa koronatilanteen”
Ju ha -M ik ko Ki nn un en 44 48 76 KEEMIKKO Remppa ja romahdus 77 HENKILÖUUTISIA 81 SEURASIVU 82 KEMIAN NOBELISTIT Wilhelm Ostwald oli myös filosofi Sisko Loikkanen In no m os t O y SA -k uv a Tu ru n yl io pi st o 60 54. Muodin suunnannäyttäjän asu on nyt ennallistettu uudeksi suomalaiseksi muinaispuvuksi. Saija Luukkanen eteni laborantista tohtoriksi ja kiersi Ranskan, Perun ja Chilen kautta professoriksi Oulun yliopistoon. ”Espanja piti oppia lennossa, mutta se on onneksi suhteellisen helppo kieli.” Vänrikki Kim Borg kuvaa Syvärillä vihollispesäkkeiden tuhoamista. ”Kuorijauhe korvaa ongelmalliset mikromuovit”, Maria Svinhufvud ja Sami Selkälä iloitsevat. Kaarinan Ravattulassa eli 1100-luvulla nainen, joka kantoi tyylikästä villakankaista mekkoa ja punaisia sukkia. Sodan jälkeen Borg valmistui kemian diplomi-insinööriksi ja valloitti muhkealla bassollaan maailman oopperaestradit. 3 6/2021 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Rokotuksen kautta normaaliin Leena Joutsen 6 Palomies syttyi kemiasta Anni Turpeinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Oppivelvollisuuden pidennys ei auta haluttomia Kirsi Väisänen 14 BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää” Juha Granath 20 AJANKOHTAISTA Kemikaaliturvallisuuden työkaluista löytyi pahoja puutteita Katja Pulkkinen 23 UUTISIA • Kemianteollisuus kipusi koronakuopasta • Vihreä vety etenee laajalla rintamalla 32 NUORTEN TIEDEKULMA Rokote suojaa koronalta Anni Kettunen 34 NÄKÖKULMA Pöytätase tasapainoon Anja Nystén 34 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 36 VIHREÄT SIVUT 40 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 44 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Kosmetiikkaa koivusta Meri Hellsten 46 KIERTOTALOUS JA KEMIA Petimateriaali kiertää kattilassa Meri Hellsten 48 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Saija Luukkanen Kemististä tuli kaivososaaja Sisko Loikkanen 50 Jätevesi voi paljastaa seuraavan pandemian Sisko Loikkanen 54 Ristimäen muotikuningatar toi Suomeen uuden tyylin Arja-Leena Paavola 60 Sotakuvaaja ikuisti historiaa Kalevi Rantanen ja Päivi Ikonen 66 Ritari oli pelottava sotakone Arja-Leena Paavola 72 Riihimäelle suunnitteilla uusi muovijalostamo Elina Saarinen 74 BIOVÄRIEN PALETTI Kaiken pohjana turvallisuus Jaana Krouvi Innomost Oy valmistaa koivusta raaka-ainetta kosmetiikkateollisuudelle
Pahan maun taittamiseksi valmiste keksittiin imeyttää sokeriin. Minimitavoite eli yli 12-vuotiaiden 80 prosentin rokotuskattavuus on jo hilkulla, mutta 90 prosentin rajapyykki näyttää pakenevan horisonttiin. Miten työnantaja voi täyttää lakisääteiset työsuojeluvelvoitteensa ilman näin olennaista tietoa. Pitkään valmisteltu koronapassi voisi toimia kannustimena, jos sitä vaadittaisiin sisäänpääsyn takeeksi monenlaisiin rientoihin rajoitustilanteesta riippumatta. Enemmän on niitä, jotka eivät vain ole tulleet ryhtyneeksi. Etätyösuositus on päättynyt ja paluu (avo)konttoriin monille ajankohtainen. Tarvitaan uusia keinoja, jotta jahkailijat saadaan marssimaan piikille. UUSI KORONAVIRUS on tullut jäädäkseen, ja sen kanssa on opittava elämään. Suomessa oli todettu sellaisen virustyypin aiheuttamia poliotapauksia, johon käytössä ollut pistosrokote ei tepsinyt. 050 336 5613 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Pieni joukko rokotevastaisia pitää järkähtämättä – tai ainakin sairasvuoteelle asti – kiinni periaatteistaan ja vetää mukaansa perässähiihtäjiä. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. TYÖPAIKOILLA UUSI normaali on vielä haussa. JONOTIN VUOROANI lähikoulun aulassa. Kansalaisille päätettiin tarjota ylimääräinen, suun kautta nautittava poliorokote. Rokotuspakkoa ei ollut – sitä on käytetty maassamme vain kerran, taltuttamaan 1800-luvun isorokkoepidemiaa – mutta viidessä viikossa sokeripalasen söi peräti 95 prosenttia koko kansasta. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Varttuneemmat lukijat muistavat vuoden 1985 rokotuskampanjan. Ainoa reitti yksilön ja yhteiskunnan turvalliseen arkeen kulkee rokotusten kautta. Vaarallisen taudin pelko voitti rokotuspelon. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Terveyssisar ojensi kipossa sokeripalan, ja se oli siinä – homma hoidettu. Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa, onko ottanut koronarokotteen. KEMIA Kemi Vol. Syynä voi olla välinpitämättömyys, tietämättömyys, pelko tai harhaluulo, että tilanne olisi jo hallinnassa. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E Vaarallisen taudin pelko voitti rokotuspelon. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. lokakuuta 2021 Etukannen kuvat: Reetta Virtanen Juha Granath Helsingin yliopisto Juha Somby 6/2021 KEMIA 5. Koronapassia ei saa käyttää työpaikoilla, vaikka juuri sen avulla voitaisiin estää tartuntaryppäitä. Rokotustahti on kuitenkin reippaan alun jälkeen hiipumaan päin. Tässä ei ole järkeä. Leena Joutsen Rokotuksen kautta normaaliin PÄÄKIRJOITUS 21. Olemmeko jäämässä rokottamattomien panttivangeiksi. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Nykyisellään sovellus on jokseenkin lässähtänyt. Pienet bonukset ja houkuttimet ovat tässä vaiheessa tervetulleita. Jos lainsäädäntö jarruttaa paluuta turvalliseen arkeen, lakeja on syytä muuttaa. Joudutaanko jo purettuja rajoituksia ottamaan aika ajoin uudelleen käyttöön terveydenhuollon kuormittuessa. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakausmedia ry:n jäsen Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu
Siellä sitä kökötettiin pilkkopimeässä. Koitti sekin hetki, kun kaverukset putkahtivat putkesta ulos, puistelivat pölyjä vaatteistaan ja huohottivat adrenaliinipöllyissään. Lisäksi palomiehet voivat työuran edetessä saada erikoiskoulutuksia erilaisiin lisätehtäviin, kuten vesisukeltajaksi tai nostolava-auton tai veneiden kuljettajaksi. Pääkaupungissa toimii kaikkiaan kymmenkunta pelastusasemaa, ja alueella tulee hälytyksiä noin 70 000 vuodessa. Koputtelu tämän tossunpohjiinkaan ei tuottanut tulosta. Lopulta ystävään tuli taas eloa, ja vaivalloinen taival jatkui. Se oli hetki, kun Pakarisesta tuli mieleltään palomies. Testissä kunto ja pääkoppa Tie pikkupojan haaveesta pelastajan tutkinnon suorittamiseen ei kuitenkaan ollut yhtä suora putki kuin oululainen ojarumpu. Ei auttanut kuin häätää pois turhan levottomia ajatuksia”, Pakarinen muistelee. Sitten edessä olivat uinnin, juoksun ja lihaskestävyyden kuntotestit sekä kokeet, joissa mitattiin mahdollista korkean paikan ja ahtaan paikan kammoa. Ystävä mönki edellä ja Pakarinen perässä. 1990-luvun alussa extreme-kokemukset haettiin pihapiiristä ja lähiluonnosta, kun kukaan ei vielä päässyt purkamaan jännityksen kaipuutaan internetin ihmeellisissä virtuaalimaailmoissa. 6 KEMIA 6/2021 ANNI TURPEINEN ”Palomies ei panikoisi.” Näin valoi uskoa itseensä yhdeksänvuotias Juha-Pekka Pakarinen ryömiessään kaverinsa kanssa ahtaassa ojarummussa kotikonnuillaan Oulussa. Eteneminenkin oli mahdollista vain liikuttelemalla sopivasti kenkien kärkiä. Pelastajan tuki on toinen pelastaja Pelastusopiston tutkinto antaa valmiudet toimia sekä palomiehen tehtävissä että ensihoitajana ambulanssissa. ”Pääsykokeet olivat jo sinänsä niin mielenkiintoinen kokemus, ettei oikeastaan olisi haitannut, vaikka ei olisi edes tullut valituksi”, Pakarinen naurahtaa. Pakarinen yritti kysellä syytä, mutta kun putkilo oli täysin tukossa, huhuilu ei toisen korviin kantautunut. Pelastajasta on sukeutumassa myös kemisti. ”Peruskoulusta menin Kempeleeseen ammattioppilaitokseen ja kävin siellä koneja metallialan opinnot”, Pakarinen kertoo. Kun lieriöön oli itsensä ängennyt, eteenpäin oli pyrittävä, sillä takaisin ei enää päässyt. Tarjolla on myös mahdollisuus syventää osaamistaan onnettomuuksissa, joissa on osallisena vaarallisia aineita. ”Painoin sitten naaman alaspäin ja odotin. ”Kaveri vain tuumasi, että jäi vähän jumiin. Yhtäkkiä kaveri pysähtyi niille sijoilleen. Ensimmäisen vaiheen lääkärintarkastukset ja fyysiset tehtävät hän läpäisi liput liehuen. Paljain käsin se oli melko hankalaa ja otti aikansa.” Putkeen päätyminen oli seurausta Palomies syttyi kemiasta Juha-Pekka Pakarinen on esimerkki siitä, että elämässä kaikki on mahdollista, jos paloa löytyy. Rummun pää oli painunut osittain maan alle, ja hän joutui kaivuuhommiin. Pakarisen elämässä tapahtuma oli kuitenkin opettavainen ja mieleenpainuva. Panin paperit vetämään myös Kuopioon.” Kutsu tuli useampaankin ammattikorkeaan, mutta Pakarinen oli päättänyt satsata kaiken Pelastusopiston pääsykokeisiin. Virallisesti hän valmistui palomieheksi Pelastusopistosta Kuopiosta 14 vuotta myöhemmin. Pitkässä kapeassa putkessa ei voinut nostaa päätään lainkaan. Kaikki osiot sujuivat häneltä kuitenkin erittäin hyvin, ja miehestä ryhdyttiin koulimaan pelastusalan osaajaa. Ajatus palomiehen ammatista ehti välillä unohtua useaksi vuodeksi. ”Kiirettä pitää jokaisessa vuorossa,. Juha-Pekka Pakarinen sai todistuksensa Kuopiosta vuonna 2005 ja aloitti 23-vuotiaana työn Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen keskuspelastusasemalla Kalliossa. Psykologisia testejä tehtiin monta tuntia kahden eri psykologin voimin. Hampurilaispaikan ohi porhaltaneista palomiehistä tuli hänen kollegoitaan. Se oli hetki, kun paniikille ei voinut antaa valtaa, vaikka se yritti voimalla tunkea korvien väliin. ”Armeijan jälkeen rakentelin sitten työkseni sähkögeneraattoreita.” Samaan aikaan nuori mies kaavaili silti opiskelujen jatkamista. poikien hölmöstä päähänpistosta. ”Siitä kipinä roihahti uudestaan. Pakarinen istui helsinkiläisessä hampurilaisravintolassa täyttelemässä hakemuksia eri ammattikorkeakoulujen tekniikan aloille, kun ohi sattui pyyhältämään kolme paloautoa torvet soiden
Re et ta Vi rt an en. 7 6/2021 KEMIA Palomies-ensihoitaja Juha-Pekka Pakarinen työpaikallaan Helsingin keskuspelastusasemalla
Omani lähentelee seitsemääkymmentä vuotta.” ”Niin paljon kuin pidänkin ammatisJUHA-PEKKA PAKARINEN • Syntynyt Oulussa vuonna 1982. ”Turmapaikalta voidaan siirtyä suoraan onnelliseen perhetapahtumaan eli uuden ihmisen maailmaan tuloon.” Työssä kohdatut asiat vaihtelevat nopeasti tapauksesta toiseen ja kaikkeen mahdolliseen syntymän ja kuoleman välillä. • Pelastajatutkinto, Pelastusopisto 2005. Erikoisosaaminen ensihoidossa lääkäriambulanssissa ja palomiehenä nostolavayksikössä. Käännekohta oli, kun eläkkeeseen oikeuttava rajapyykki äkkiä loittoni entistä kauemmas. ”Kollegoiden kesken muodostuu sellainen ymmärrys, johon ammatin ulkopuolelta tulevan on vaikea päästä sisään”, Pakarinen sanoo. Ikäviä haavereita ei yksinkertaisesti ole aina mahdollista välttää edes parhaimmalla riskinhallinnalla. Jokaista sanaa ei tarvitse edes lausua ääneen.” Eläkeuudistus pani suunnitelmat uusiksi Palomies ei siis pelkästään sammuta tulipaloja. Ensihoitajana hän hoitaa työssään ihmisten lisäksi myös eläimiä. Pelastajat näkevät joka päivä surua, syrjäytymistä, väkivaltaa, tapaturmia, katastrofejakin. Palomies virka-asussaan. • Varusmiespalvelus 2001–2002. ”Lähtötilanne ei juuri poikennut tavallisesta tulipalosta, mutta niin vain pääsi käymään.” Työkaverien ilmalentoa edelsivät savukaasujen leimahdus ja voimakas paineaalto, joka pyyhkäisi edestään miehiä raskaammatkin kohteet. • Kemian opiskelija, Helsingin yliopisto 2020–. Koettua prosessoidaan myöhemmin yhdessä. Yksi syy siihen on työyhteisö, joka on hänen mukaansa täysin omanlaisensa. Pari muuta kollegaa iskeytyi päin betoniseinää. Pahassa paikassa pelastaja saattaa joutua vaaraan loukkaantua itse. • Palomies-ensihoitaja, Helsingin keskuspelastusasema 2005–2011 ja 2018–. • Harrastaa opiskelua, laskemista ja lukemista sekä monipuolista liikuntaa, luontoa ja valokuvaamista. Tositilanteessa sen päälle puetaan sammutushaalari, jonka ominaisuudet suojaavat pelastajaa sekä tulipalossa että onnettomuuksissa. On palomies-ensihoitaja kuinka osaava tahansa, hän törmää jatkuvasti myös odottamattomiin asioihin. Auttajat tulevat aina hätiin. ”Saatamme ryömiä metron tai junan alle hoitamaan ja irrottamaan vaikeasti vammautunutta ihmistä. • Palomies, Oulu-Koillismaan pelastusasema 2011–2018. Tunnin päästä voimme olla pitelemässä kädestä viimeistä lähtöä pelkäävää yksinäistä vanhusta.” Usein tulee vastaan vakavaksi vetäviä näkyjä, mutta niiden vastapainoksi joskus muutakin. Tulevaisuus alkoi askarruttaa Pakarista yhä enemmän sitä mukaa kuin kokemusta mutta samalla myös ikää karttui. • Sähkökoneasentaja, ABB Oy 2002–2003. Työ voi edellyttää myös esimerkiksi vesisukeltajan pukua, kemikaalisukelluspukua tai paineilmalaitteita.. Hän suitsii vesivahinkoja ja torjuu ympäristöturmia. ”Auttaja tietää tilanteen myös tunnetasolla ja pystyy helposti asettumaan toisen auttajan asemaan. ”Vaikka tunnistammekin hyvin erilaiset riskit ja varaudumme moneen, tapahtumien kulku voi joskus yllättää.” Ei ole kauan siitä, kun hänen työtoverinsa lensi metritolkulla pitkin käytävää ja lopulta kerrostalohuoneiston oven läpi. • Koneja metallialan perustutkinto, Pohjois-Pohjanmaan ammattioppilaitos 2000. Tällaiset kokemukset hitsaavat auttajat tiiviisti yhteen. 8 KEMIA 6/2021 mutta työ ei tunnu koskaan ikävältä”, palomies sanoo. Kaikenlaista sattuu niin potkulaudalla, autolla kuin lentokoneellakin. ”Palomiesten eläkeikä on nostettu samalle tasolle muiden palkansaajien kanssa. Liikenneonnettomuuksien skaala on laaja. • Maikkulan yläaste 1998
”Otin lukujärjestykseeni kemian, fysiikan, biologian, matematiikan ja muita lääketiedettä tukevia aineita. Siinä vaiheessa miehessä oli kuitenkin jo syttynyt sellainen palo kemiaan, että kurssia oli helppo hieman säätää. Kiinnostus tiedon kartuttamiseen kasvoi kasvamistaan. ”Kun viime syksynä ensimmäisen kerran astelin Kumpulan kampukselle, oli kyllä voittajafiilis”, mies myhäilee. Tästä tuli kimmoke lähteä etsimään jotain uutta.” Ensihoidossa Pakarinen on erikoistunut lääkäriyksikkötoimintaan, mikä on tarjonnut hänelle lähinäkökulman medisiinarien työhön. Pakarinen istui lukemassa ja laskemassa jokaisen vapaahetkensä. Pelastaja ihmettelee itsekin, mistä innostus kumpusi. Nyt pelastaja on viihtynyt kemian laitoksessa jo reilun vuoden ja paahtaa opintoja niin vinhasti kuin työn ohessa suinkin kykenee.. ”Tiesin jo, kuinka äärettömän mielenkiintoinen ala kemia on, ja lähdin siis pyrkimään siihen suuntaan.” Koska hän haki yliopistoon ammattitutkinnon papereilla, se oli tehtävä pääsykoekiintiön kautta. Pakarinen suoriutui kokeista omien sanojensa mukaan ”täydellisesti”, ja opiskelupaikka Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kemian alan kandiohjelmassa oli hänen. 9 6/2021 KEMIA Ku va t: Re et ta Vi rt an en Nostolavayksikkö HE106 pelastaa ihmisiä ylhäältä, esimerkiksi parvekkeilta, ja alhaalta, vaikkapa kuiluista. ”Pidin sitä paitsi itseäni surkeana matikassa, eivätkä kemia tai fysiikka sanoneet minulle mitään. Yksikkö kykenee antamaan teho-osastotasoista hoitoa jo onnettomuuspaikalla. Koulussa opetus kuitenkin eteni niin hitaasti, että ryhdyinkin opiskelemaan itsenäisesti.” Kirjapino kotona kohosi yhä korkeammaksi. Tulipalossa yksikkö voi aukoa talojen kattoja ja vesipelastustehtävässä nostaa uhrin ylös. Palomiehen mielessä alkoi siis kangastella lääketieteellinen tiedekunta, joten hän hakeutui aikuislukioon hankkimaan vankempaa perustaa tuleville akateemisille opinnoilleen. En ikinä olisi nuorempana uskonut, että joskus vielä aivan ahmisin luonnontieteellisiä aineita.” Voittajafiiliksellä Kumpulan kampukselle Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti Pakarinen kävi kolkuttamassa lääketieteellisen tiedekunnan ovia, mutta ne eivät auenneet. tani, en voi kuvitella itseäni siinä iässä liukastelemaan talojen katoille. ”Siinä oli jaossa vain yksi tai korkeintaan kaksi paikkaa, joten oli pakko onnistua.” Niin kävi. Yläasteella häntä kiehtoivat läksyjä enemmän viikarimaiset pikkukolttoset, ja kirjat tahtoivat koulupäivän päätteeksi jäädä lojumaan reppuun
”Joskus en päässyt luennoille töideni takia, joten oli hienoa pystyä katsomaan ne jälkikäteen. En katso televisiota lainkaan enkä tee mitään muutakaan turhaa”, Pakarinen hymähtää. ”Onneksi kemian opiskelu on nyt rakkain harrastukseni. ”Tiedän jo, että syksyllä jaksan painaa vaikeampia kursseja ja keväällä olen väsyneempi. Olen huomannut olevani luontaisesti tyyppi, joka rauhoittaa ja ohjaa muita hallitsemattomissa tilanteissa.” Kun pelastajan haalari aikanaan vaihtuu kemistintakkiin, Pakarisen unelmapaikka olisi keskusrikospoliisin Rikoslaboratorio tai Tullilaboratorio. Verifin kiinnostaa Pakarista myös siksi, että hän tuntee melko hyvin pelastusalan viranomaistoimintaa, johon saattaisi löytyä kiinnostavia linkkejä. ”Se on tullut esiin sekä erilaisissa onnettomuuksissa että nyt opiskelukiireissä. ”Tätä tietoa tuottavat kemian tutkijat ja asiantuntijat, ja heidän kirjoittamiinsa opuksiin palomiehet turvautuvat. ”Jotta tilanteet eivät pääse eskaloitumaan, tarvitaan tieto siitä, mitä torjutaan ja miten torjutaan”, Pakarinen tähdentää. Syklitän siis opintoja oman energiatasoni mukaan.” Etäopiskelun mahdollisuudesta mies antaa kiitosta, vaikka se monelle olikin yksi koronavuoden vitsauksista. Soveltuvuustestit ovat osoittaneet, että hänellä on erinomainen stressinsietokyky. Tieliikenteessä, junaliikenteessä, laivaliikenteessä ja teollisuudessa kulkee, tuotetaan ja säilytetään erilaisia kemikaaleja monessa paikassa. 10 KEMIA 6/2021 ”Paiskin 48 tuntia viikossa palomiehen hommia ja käytän opiskeluun 40– 45 tuntia. Liikunta ei ole turhaa, joten sitä hän harrastaa edelleen: lenkkeilee, pyöräilee, ui ja käy kuntosalilla. Mielellään hän työskentelisi myös kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä, joka muodostaa oman yksikkönsä Helsingin yliopiston kemian osastossa. Jopa suoraan tapahtumapaikalle voi saapua kemisti opastamaan pelastajia.” Pakarinen löytää kahdesta ammatista myös yhteisiä tekijöitä. Kemiallisissa aseissa ja vaarallisten aineiden onnettomuuksissa on tiettyä samankaltaisuutta. Onnettomuuden mahdollisuus väijyy nurkan takana periaatteessa aina. Tavoite on realistinen mutta vaatii ahkeruuden lisäksi kurinalaisuutta. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Se osallistuu myös kiireellisimpiin ensihoitotehtäviin ja lähes kaikkiin onnettomuuksiin.. Molempien on tehtävä työnsä rauhallisesti ja hötkyilemättä. Molemmissa ihmiset ja kemia ovat yhdessä väärässä paikassa väärään aikaan.” Instituutti on myös kansallinen viranomainen, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa alan tietojen keruu kemianteollisuudesta ja muiden viranomaisten informointi. Jos tällaista intohimoa ei olisi, ei tästä selviytyisi.” Vaikka päntätessä on helppo uppoutua flow-tilaan, työssä käyvän on myös osattava jaksottaa opiskelunsa. ”Verifinin tutkimustyöstä kerrottiin meille orientaatio-opinnoissa, ja innostuin aiheesta heti. Pakariselta itseltään se luonnistuu mainiosti. Jos huonosti käy, ja joskus käy, vaarallisten kemiallisten aineiden sekaan sukeltavat palomiehet. Auton miehistö hyökkää ensimmäisenä palaviin asuntoihin ja muihin tulipaloihin. Tallenteista saattoi myös tarkistaa epäselvät asiat.” Hötkyilemättä kohti uutta uraa Vaikka Pakarinen on lukion käyneisiin opiskelukavereihinsa verrattuna joissakin kohdin joutunut kuromaan eroa kiinni, hänellä on toisaalta etua edellisestä koulutuksestaan ja ammatistaan. Hiihtämään ja lumilautailemaan hän lähtee aina, kun maassa vain on lunta. Itsetuntemus on tärkeää. Laboratoriotyöt tehtiin kampuksella, mutta luennot seurattiin netin kautta. Re et ta Vi rt an en Sammutusyksikkö HE101 ja JuhaPekka Pakarinen valmiina seuraavaan lähtöön. Heidän on hallittava kemiaa ainakin sen verran, että he tietävät, mitä tekevät. Päämääräkseen Pakarinen on asettanut kandivaiheen hoitamisen neljässä vuodessa ja maisterin tutkinnon kuudessa. ”Ehkäpä sieltä löytyisi minulle gradun aihe”, mies miettii. Sekä palomies-ensihoitajalla että kemistillä on oltava keskittymiskykyä ja ymmärrystä turvallisuuden merkityksestä
040 843 3936, anssi.rajala@messukeskus.com KEMIAN JA BIOALAN TÄRKEIN KOHTAAMISPAIKKA Pohjoismaiden johtavassa kemian ja bioalan tapahtumassa on esillä tutkimuksen, prosessitekniikan, kemianteollisuuden ja bioteknologian tärkeimmät ratkaisut, tuotteet ja palvelut : Kemikaalit, raakaaineet ja biomateriaalit | Prosessilaitosten tuotantotekniikka | Tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot | Laboratoriotekniikkaja analytiikka | Biolääketiede ja terveysteknologia | Bioteknologia | Kemikaalija työturvallisuus | Ympäristö ja kiertotalous | Lakiasiaja konsulttipalvelut Samanaikaisesti: Yhteistyössä: 30.–31.3.2022 Messukeskus Helsinki Tule ja kohtaa nykyiset ja tulevat asiakkaasi taas pitkästä aikaa kasvokkain.. chembiofinland.fi #chembiofinland2022 Pohjoismaiden johtava kemian ja bioalan ammattitapahtuma. Varaa oma osastosi tapahtumaan ja tule verkostoitumaan! Myyntipäällikkö Anssi Rajala, puh
Matkaan oli lähdettävä jo sunnuntai-iltana. Koulutusta tulisi olla tarjolla silloin, kun ihminen on siihen valmis. Kiertokoulu oli opettanut vain ulkolukua, ja ukki oli käytännössä lukutaidoton. Ukkini elämästä voimme ottaa opiksi sen, että jos hinkua on, myöhemminkin ehtii – vaikka lukijaksi. VOIDAANKO OPPIA entisestä. Oppivelvollisuus laajeni tästä syksystä alkaen toisen asteen opintoihin ja piteni samalla kahteentoista vuoteen. Kirsi Väisänen Kirsi Väisänen on 50-vuotisjuhlavuottaan viettävän TTT-lehden päätoimittaja. Uudet työntekijät täytyy perehdyttää tehtäviinsä. Linja-auto Iisalmeen kulki Lapinlahden kirkonkylältä, jonne ukki hiihti talvisin kantamukset selässään. Paitsi kirvesmiehen työt hän osasi muurata uunin, veistää veneen ja tehdä kengät. Sodan käynyt mies oli tottunut raskaaseen työhön ja vaatimattomiin oloihin. Vaikka ukin lapsuudessa kaupungeissa oli jo kansakouluja, koulunkäynti ei ollut pakollista. Työelämään tulevat untuvikot eivät välttämättä heti loista taidoillaan tai ymmärrä työpaikan pelisääntöjä. Ju ha So m by. Ammattiin oppimisen jättäisin kuitenkin oppivelvollisuuden ulkopuolelle ja vain halukkaille. 12 KEMIA 6/2021 Oppivelvollisuuden pidennys ei auta haluttomia KULUVA SYKSY kyyditsi kouluun nekin, joiden mielestä peruskoulun yhdeksän luokkaa olisivat riittäneet. Myös työuran aikana pitää päästä täydennyskoulutukseen. UKKINI OLI moniosaaja, kuten monet muutkin aikalaisensa. Osalla nuorista on heikot valmiudet opiskeluun, ja siihen on monta syytä elämäntilanteista kieliongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Viisikymmentäluvun alussa hän aloitti työt Poroveden sahalla Iisalmessa ja ehti työskennellä siellä parikymmentä vuotta ennen eläköitymistään 65-vuotiaana. Työviikot hän asui parakissa sahaalueella. Kun oppivelvollisuuslaki tuli Suomeen sata vuotta sitten vuonna 1921, ukkini Kaarlo Väisänen aloitteli työuraansa. Opinnot eivät kaikkia peruskoulun päättäneitä motivoi. Lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan ukin opetti kansakoulun käynyt MarttaTÄTÄ MIELTÄ mummoni, jonka myös muistan innokkaana lukijana. Työelämä 2020-luvulla vaatii täysin toisenlaisia valmiuksia kuin viime vuosisadalla. Kalle-ukki oli yksi kolmesta timpurista, jotka rakensivat kansakoulun omalle kylälle. Kuusikymmentäluvun puoliväliin asti työviikko oli kuusipäiväinen. Koululaisten oppivelvollisuus on paikallaan. Sulan veden aikaan matka taittui veneellä. Kun rahaa kirjoihin ei ollut, hyödynnettiin kirjastoa. PERUSKOULU OPETTAA edellä mainittuja taitoja, tukee osallisuutta ja vahvistaa yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Nyt kysytään oppimisen, tiedonhallinnan ja viestinnän taitoja sekä monikulttuurista yhteistyökykyä. Kukaan ei pakolla opi, jos kouluopetus ei maistu. Kun tehtävät muuttuvat, tarvitaan lisäoppia. Jotkut vastustivat oppivelvollisuutta, koska pelkäsivät sen tuottavan huonoja ja laiskoja työntekijöitä. KÄYTÄNNÖN OSAAJASTA kehkeytyi lopulta aikuisiällä kova lukumies. Kouluopintoja tärkeämpää olisi tarjota tukea elämänhallintaan ja työllistymiseen. Väisälänmäelle saatiin oma koulu vasta vuonna 1935, laissa suotiin nimittäin maalaiskunnille 16 vuoden siirtymäaika. VANHENEVASSA SUOMESSA ketään ei ole varaa jättää syrjään työelämästä. Kun Kalle tuli työviikon jälkeen kotiin, oli hänellä aina lainakirja tai kaksi tuomisena vaimolleen. Vaikka ukkini työelämä näyttäytyy karuna, nykynuoriltakaan ei haasteita puutu. Koulutuksen maksuttomuuskaan ei auta, jos kouluhaluttomuuden syy on toisaalla. Tarvitsemme kärsivällisyyttä ja erilaisuuden sietoa
uusien energianlähteiden kehittämisessä, puhtaan veden saatavuuden varmistamisessa, ravinnon tuotannossa, kiertotaloudessa ja terveydenhuollossa. PASSION FOR SCIENCE. Kemian alan koulutuksemme tarjoaa osaamista esimerkiksi kiertotalouden, kemianteollisuuden, luonnontieteen opetuksen tai nanotieteen aloille. Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen monitieteinen ja laaja-alainen opetus mahdollistaa erilaiset urapolut. YHTEISHAKU / 16.3.–30.3.2022 OIVALLA JA LUO HUOMISESTA PAREMPI. JYU. Kemisteillä on keskeinen rooli mm. Kemian opiskelijana tutkit kemiallisia ilmiöitä, aineiden rakenteita ja ominaisuuksia sekä opit tuntemaan ja käyttämään erilaisia analyysilaitteita. Vastaa tulevaisuuden haasteisiin opiskelemalla kemiaa! MEILLÄ VOIT OPISKELLA ERILAISIA TUTKINTOJA: > Kemia > Kemian aineenopettaja > Luokanja aineenopettaja > Nanotiede JYU.FI/KEMIA MUISTA HAKEA
14 KEMIA 6/2021 Juha Granath Tehtaanjohtaja Tomi Oja on LUT-yliopiston kouluttama kemian diplomi-insinööri, joka hallitsee tuotteensa perin pohjin. ”Pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman tiheän materiaalin.”
jonka on tarkoitus käynnistyä vuonna 2023. Seuraamme asiaa ja suhtaudumme siihen erittäin vakavasti osana arviointiprosessiamme. ”Olemme täällä osa tehokasta toimintaympäristöä.” ”Bolidenin sulatto on aivan vieressä. 15 6/2021 KEMIA tävää katodiaktiivisen materiaalin esiastetta eli prekursoria. Lisäksi BASF suunnittelee Schwarzheideen akkukierrätyksen prototyyppitehdasta. BASF kehittää parhaillaan akkuja, joiden nikkeliSaksalainen kemikaalijätti BASF rakentaa Harjavaltaan akkumateriaalitehdasta. Investoinnin tarkkaa summaa BASF ei julkista. ”Täällä on rakentajia ympäri Eurooppaa ja laitetoimittajia aina Kiinasta, Japanista ja USA:sta asti. Tehtaanjohtaja Ojaa ei huoleta maailmalta kantautuva huoli akkujen raaka-aineina käytettävien metallien, kuten litiumin, nikkelin, koboltin ja mangaanin, riittävyydestä. Aidan takana on Suomen Teollisuuden Energiapalveluiden tuottamat, BASF:n tehtaanjohtaja Tomi Oja: ”Akkubisneksessä on sähinää” uusiutuvaan energiaan pohjautuvat energiapalvelut. Raaka-aineesta ei tule pulaa Akkubisneksessä on nyt sähinää, sillä sähköautojen akkujen kysynnän odotetaan kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Metalliarvoketjun kestävyys on tärkeä arvo myös asiakkaille”, Tomi Oja vakuuttaa. ”Arvioimme tarkkaan kyseisen toimittajan kyvyn tuottaa metalleja kestävän kehityksen mukaisesti. Kiireinen mies nostaa ohi mennessään kättään ja huikkaa Guten Tag. Se määrittelee akun suorituskyvyn, kustannukset, turvallisuuden ja kestävyyden”, Oja selittää. BASF, Fortum ja Nornickel kirjoittivat akkujen kierrätystä koskevan aiesopimuksen vuonna 2020. Se on Nornickel Harjavalta.” Nornickelin Venäjällä toimivalla emoyhtiöllä Norilsk Nickelillä on karu maine maailmalla. Tämän hyvän päivän toivotuksen satakuntalainen vielä ymmärtää. Siellä isäntä esittelee droonilla kuvaamansa työmaan lintuperspektiivistä. Tehtaan pitäisi käynnistyä jo ensi vuonna, ja sen odotetaan tuottavan akkumateriaalia 400 000 täyssähköauton tarpeisiin vuodessa. Nornickel on tunnistanut vastuunsa, ja uskomme yhtiön kykyyn ratkaista ongelmat.” Ojan mukaan nikkelistä ei tule lähitulevaisuudessa pulaa. Olemme tekemissä raaka-aineen tuottajan kanssa, jolla on yksi maailman matalimmista hiilijalanjäljistä. Paljonko te siitä tiedätte. ”Kyllä se on tiedossa. ”Olemme sitoutuneet eurooppalaisen tuotannon luomisessa vastuullisesti tuotettujen raaka-aineiden käyttöön. Pystymme myös hyödyntämään Suurteollisuuspuiston hukkalämpöä.” Akkumateriaalitehtaan läheisyyteen on rakenteilla myös Fortumin litiumioniakkujen kierrätyslaitos. ”Pcam-katodimateriaali on kehittyneiden sähköajoneuvojen akkujen tärkeimpiä komponentteja. Tehtaanjohtaja Ojan mukaan BASF:n päätöksessä painoi eniten se, että aivan naapurissa toimii venäläiseen Norilsk Nickel -konserniin kuuluva Nornickel Harjavalta Oy. BASF:n Harjavallan-tehdas täydentää toista kemikaalijätin katodiaktiivisia materiaaleja valmistavaa laitosta, joka toimii Saksan Schwarzheidessa. Sieltä löytyy lisäperusteluja yhtiön Harjavaltaan tuloon. Aidan takana hyvät naapurit Saksalaisyhtiö päätti vuonna 2018 rakentaa Harjavaltaan tehtaan, jossa valmistetaan litiumioniakkuihin käytet. Tehtaanjohtaja viekin vieraansa työmaan kupeeseen pystytettyyn väliaikaiseen ”johtokeskukseen”. ”Vasemmalla nosturin vieressä on kuorma-autojen purkuasema, sitten päätuotantorakennus, saostus, kuivakäsittelylinja, varastot. Korona ja liikesalaisuudet sulkevat laitoksen työmaan ulkopuolisilta. Työmaalla on parhaillaan noin 500 työntekijää.” Saksalaisen kemianjätin BASF:n suunnitelmien mukaan tehdas aloittaa toimintansa jo ensi vuoden aikana. JUHA GRANATH Valkokypäräinen työntekijä työntyy Harjavallan Suurteollisuuspuistossa sijaitsevan BASF:n akkumateriaalitehtaan työmaan pyöröportista. Suuria suunnitelmia varjostaa Vaasan hallinto-oikeudessa kaatunut, jo kerran myönnetty ympäristölupa. Oikealla pääohjaamo, konttoritilat, putkisilta, raaka-ainesäiliöt, vesienkäsittelyrakennus, ammoniakkipesuri ja tietenkin sauna.” Tehtaanjohtajan lennättämä pienoiskopteri koluaa BASF:n liki 14 hehtaarin tonttia, ylittää tuotannon tuplaamisen mahdollistavan laajennusosan ja jatkaa matkaa naapurien suuntaan. ”Laskelmieni mukaan työmaalla puhuttiin parhaimmillaan saksan kielen lisäksi 15 muuta kieltä”, kertoo tehtaanjohtaja Tomi Oja. ”Sanotaan, että kolminumeroinen miljoonaluku”, Oja suostuu sanomaan
Syntyneestä sulfaattipitoisesta liuoksesta saostetaan hydroksidi, jonka saostusolosuhteet määräävät kiteen muodon, tiheyden ja partikkelikokojakauman. Se on pakottanut maailman korjaamaan suuntaansa luonnonvarojen tuhlaamisesta kestävän kehityksen suuntaan. Saksassa katodiaktiiviseen materiaaliin lisätään litium. Nopeammin, pidemmälle, vihreämmin Sähköautojen akkujen kysynnän odotetaan yli kymmenkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. 16 KEMIA 6/2021 pitoisuutta lisätään koboltin ja mangaanin kustannuksella. ”Tavoitteemme on vuoteen 2025 mennessä tuplata keskikoisen sähköauton toimintamatka nykyisestä 300–400 kilometristä 800 kilometriin ja akun elinikä 10:stä 20 vuoteen.” ”Latausaika pystytään puolittamaan superlaturilla nykyisestä 30–40 minuutista runsaaseen varttiin.” Tomi Oja näkee ilmastonmuutoksen tuovan myös jotain hyvää. Korkean nikkelipitoisuuden akuissa määrä putoaa noin 23 kiloon.” ”Kun akku valmistetaan uusiutuvalla energialla, päästään jo 13 kiloon. Vauhtia pitää lisätä, sillä hallitus on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. ”Edellytämme työntekijöiltä korkeaa tuotannon oivaltamista”, hän paaluttaa. EU:ssa rekisteröitävien henkilöja pakettiautojen pitää olla päästöttömiä vuonna 2035. Lisäksi apunamme on BASF:n Saksassa sijaitseva tutkimuskeskus, josta meillä käy täällä paljon väkeä.” BA SF Kemianjätti BASF:n korkean suorituskyvyn katodimateriaalien tutkimusja kehitystyötä tehdään myös konsernin tutkimuskeskuksessa Saksassa.. Kierrätys mukaan, ja olemme seitsemässä kilossa.” ”Emme ryöstä emmekä houkuttele” Harjavallan akkumateriaalitehtaan odotetaan luovan aluksi satakunta työpaikkaa johtoon, tekniseen suunnitteluun, tuotantoon, logistiikkaan ja laboratorioon. ”Suuntana on nostaa nykyisten akkujen nikkelipitoisuus 80 prosentista 90:een. Kyse on joka tapauksessa merkittävistä määristä, sillä Ojan mukaan yhteen autoon tarvitaan litiumia ajoneuvon ja akun koosta riippuen 7,5–10 kilogrammaa. Materiaalin valmistuksessa nikkeli-, kobolttija mangaaniliuokset sekoitetaan tarkalla suhteella toisiinsa. Suomessakin vauhti kiihtyy, ja kesäkuussa täyssähköautoja myytiin jo enemmän kuin dieselautoja. Tehtaan ensimmäinen ulkopuolinen rekrytointi oli Kittilän kultakaivoksen johtoryhmän jäsen, porilaistaustainen Tomi Oja. ”Tarkoitus on saada aikaan hyvin tiheä materiaali, jotta akku sopii mahdollisimman pieneen tilaan. Saostuksen jälkeen liuossekoitus suodatetaan täysin puhtaassa deionisoidussa vedessä, kuivataan ja kuljetetaan tiettyjen prosessivaiheiden läpi. ”Siellä olemme lähempänä raakaaineita ja autotehtaita. Niistä löytyvät lääkkeet sähköautojen kolmeen suureen ongelmaan: toimintamatkaan, akun elinikään ja latausaikaan. BASF ei kerro, mistä litium Schwarzheideen tulee. Sitten jauhe pakataan säkkeihin ja lähetetään Schwarzheideen. ”Pitää ymmärtää muun muassa suodatuksen, kuivamateriaalin ja pakkauksen perusasiat. Puhtauden ylläpito on olennaista, sillä työolot ovat lähes sairaalamaiset. Se on ympäristölle hyväksi, sillä kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun koboltin saanti voi lähivuosina olla rajallista.” ”Tällä hetkellä meillä on erittäin turvattu tilanne sekä nikkelin, koboltin että litiumin osalta.” Harjavallan akkumateriaalitehtaan tulevaisuus näyttää taatulta. Suomessa kulkee tällä hetkellä silti vain runsaat 15 000 täyssähköautoa. Näin koboltin tarve pienenee. Vuonna 2030 niitä olisi VTT:n tuoreen arvion mukaan vasta 600 000. Kuivakäsittelyllä varmistetaan vielä tuotteen laatu. Norjassa täyssähköautojen osuus uusista myydyistä autoista on jo 71,9 prosenttia. ”Vanhanmallisen, hiilivoimaan perustuvalla sähköllä tuotetun 662-sarjan akun hiilidioksidipäästöt ovat noin 26 kiloa per kilo katodiaktiivista materiaalia. Näin säästyy energiaa ja ympäristöä”, hän perustelee Schwarzheidessa tehtävää jatkojalostusta. Ensi askel on korvata hiilestä energiansa ottavat akut uudella teknologialla. Tehtaanjohtaja Oja tuo drooninsa tehtaan työmaan yltä maankamaralle ja kaivaa kalvot esiin. Mitä tiheämpi materiaali sitä pienempi akku BASF:n suunnitelmien mukaan Harjavallan tehdas tuottaa katodimateriaalin esiastetta aluksi 400 000 sähköauton tarpeisiin vuodessa. Meillä kaikki osallistuvat kehitystyöhön.” ”Olemme työllistäneen tavoitteestamme jo noin 60 prosenttia. Osaamisen kulttuuri on myös tärkeää. EU-komission ilmastolakipaketin mukaan polttomoottoriautojen tuotanto Euroopassa päättyy 2030-luvun aikana. Oja toteaa, että litium kannattaa lisätä vasta Saksassa. Nykyisissä sähköautoissa 10–15 sentin paksuinen akku kattaa lähes koko kulkuneuvon pohjan”, Oja kertoo
Rakennushanke on edennyt suunnitelmien mukaan, ja tuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2022 aikana. Olemme pienentäneet hiilijalanjälkeämme 100 000 tonnia muun muassa siirtymällä uusiutuvaan energiaan ja nesteytetyn maakaasun käyttöön prosessivedyn tuotannossa.” Toimitusjohtaja kehuu vielä Norilsk Nickel -konsernin vahvaa sitoutumista tutkimusja kehitystyöhön. ”Nornickel Harjavallan tuotteiden hiilijälki on alallaan maailman pienimpiä ja pienenee jatkuvasti”, korostaa toimitusjohtaja Joni Hautojärvi. Se viedään perille putkisiltaa pitkin. ”Sen ansiosta Harjavallan jalostamolla voidaan prosessoida kierrätettyjä To m i G la d materiaaleja konsernin raaka-aineiden lisäksi. BA SF. Kivenä kengässä hiertää toistaiseksi keskeneräinen ympäristölupaprosessi. Nornickelin aikomus on toimittaa BASF:n tehtaalle nikkelija kobolttisulfaattia vuodessa noin 400 000 sähköauton akun tarvitsema määrä. Suuressa maailToimitusjohtaja Joni Hautojärvi: ”Nornickel Harjavallan hiilijalanjälki kutistuu” massa emoyhtiö Norilsk Nickeliä on arvosteltu sen aiheuttamista ympäristövahingoista. ”Harjavallassa valmistettujen tuotteiden hiilijalanjälki on nikkelinjalostajista alhaisimpia. 17 6/2021 KEMIA BASF:n tehdastyömaa syyskuussa 2021. Kuinka kestävällä pohjalla raaka-aineiden tuotanto Venäjällä ja Harjavallassa on. Kierrätettyjen arvometallien avulla sähköautojen akkujen tuotannon hiilijalanjälkeä saadaan vieläkin pienemmäksi.” Norilsk Nickel on sitoutunut noudattamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka toimivat myös pohjana konsernin ympäristöja ilmastonmuutosstrategiassa. Tuotannon lisäyksellä venäläisomisteinen yhtiö haluaa vastata sähköautojen akkumateriaalien kysynnän lisääntymiseen Euroopassa. ”Malmista tuotetut nikkelirikasteet sulatetaan Norilskissa nikkelikiveksi, joka kuljetetaan meriteitse Muurmanskiin ja sieltä junalla Harjavaltaan.” Suomessa Nornickel on saanut julkisuutta jääkiekkojoukkue Jokerien suurimpana sponsorina. Nornickel Harjavalta ilmoitti viime keväänä lähes kaksinkertaistavansa nikkelin vuosituotantonsa yli 100 000 tonniin. ”Nornickel on maailman johtavia kaivosalan toimijoita, jolla on käytössä uusimmat teknologiat malmien louhintaan, rikastukseen ja sulatukseen”, kemiantekniikan tohtori Hautojärvi vastaa. Toimitusjohtaja Joni Hautojärven mukaan Harjavallassa jalostettavat raaka-aineet ovat suurimmaksi osaksi peräisin konsernin omilta kaivoksilta Norilskin alueelta Venäjältä
Ilmastonmuutoksen torjunnan myötä mielenkiinto kemiaa kohtaan varmasti kasvaa ja akkustrategian myötä myös alalle soveltuva koulutus ja osaaminen lisääntyvät.” Oikeuden päätös yllätti Saksassa asti Harjavallan akkumateriaalitehdas sai viime juhannuksen helteissä kylmää kyytiä. Kuun loppuun Suomen kansallinen akkustrategia vuosille 2012–2025 listaa keinot, joiden avulla maamme voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla ja liikenteen sähköistymisessä. Hallinto-oikeuden perustelujen mukaan akkumateriaalitehtaan sulfaattipäästöt kuormittaisivat merkittävästi Kokemäenjokea. ”Satakunnasta katosi kemian insinöörien koulutus kymmenkunta vuotta sitten ja samalla kemiasta tuli vähemmän seksikäs oppiaine. Syyskuun lopulla työmaalla järjestettiin kaksi pop up -rokotustapahtumaa, joissa rokotteen sai kaikkiaan 39 työntekijää. Syyskuun puolivälissä koettiin toinen takaisku, kun tehtaassa ja sen alihankintayrityksissä havaittiin koronatartuntojen rypäs. Venatorin tila toki auttoi, että saimme erittäin päteviä kemianteollisuuden työntekijöitä”, toimitusjohtaja kiittelee. Musta jauhe on varsinaista katodiaktiivista materiaalia ja valkoinen litiumkarbonaattia, joka lisätään materiaaliin Schwarzheiden tehtaassa. ”Päätös ja sen perustelut yllättivät meidät aina Saksassa asti.” ”Katsomme, että Vaasan hallinto-oikeuden päätös on perusteeton, ja olemme tehneet valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen”, Tomi Oja sanoo. ”Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jonka maaperästä löytyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavia mineraaleja, kobolttia, nikkeliä, litiumia ja grafiittia”, Lahti-Nuuttila tähdentää. Sen avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa ja edistää yritysten kansainvälistä kasvua.” Akkuekosysteemi kehittyy Suomessa kovaa vauhtia. Myös johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista uskoo vankasti Suomen akkuteollisuuden mahdollisuuksiin 250 miljardin suuruisiksi arvioiduilla maailmanmarkkinoilla. Lokakuun puolelle tultaessa koronatilanne alkoi olla jälleen hallinnassa. Kansallisen strategian tavoitteina on saada Suomeen muun muassa satojen miljoonien eurojen investointeja, lukuisia uusia akkualan yrityksiä ja tuhansia uusia työpaikkoja. Vaasan hallinto-oikeus kumosi tehtaan ympäristöluvan ja palautti sen uudelleen käsiteltäväksi aluehallintovirastoon. ”Olemme luvanneet alan yrityksille, että emme ryöstä emmekä houkuttele, mutta emme voi hyviä hakemuksia hylätäkään.” Tomi Oja kehuu Suomen kansallisen akkustrategian tavoitteita, joita ovat muun muassa akkuinsinöörien koulutusohjelman parantaminen ja alaan keskittyvän tutkimuksen lisääminen. Elinkeinoministeriön asettaman työryhmän mukaan tien maailmanmarkkinoille avaisivat raaka-aineiden saatavuus ja niiden jalostus, vahva akkumateriaalien ja kierrätyksen tuotantoja tutkimustoiminta sekä sähköistymisen ja digitalisaation osaaminen. Siitä, milloin korkeimman hallintooikeuden ratkaisu tulee, ei vielä ole tietoa. Yhtiöllä on myös Salossa akkutehdas, jonka laajennussuunnitelmat ovat jo pitkällä. Suomi haluaa akkujen suurvallaksi Harjavallan tehdas alkaa tuottaa kuvan vihreän ja ruskean jauheen kaltaista katodiaktiivisen materiaalin esiastetta. Toivotaan uusia investointeja, neuvotteluja on käyty”, Lintilä sanoi avajaisissa. ”Meillä oli pieni pelko, että joudumme aloittamaan oppisopimuskoulutuksen. ”Meillä on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen. ”En muista vastaavaa alaa, joka kasvaisi niin nopeasti kuin akkuala tällä hetkellä. BA SF mennessä varmistettuja tartuntoja oli löytynyt yli sata. Elinkeinoministeri Mika Lintilä sai maistaa menestyksen makua syyskuussa, kun Valmet Automotive avasi uuden akkutehtaan Uudessakaupungissa. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. 18 KEMIA 6/2021 Vanha sanonta, jonka mukaan yhden kuolema on toisen leipä, on osoittautunut oikeaksi sen jälkeen, kun suuri pigmenttitehdas Venator ilmoitti lopettavansa kaiken toimintansa MeriPorissa. Lisäksi oikeus katsoi kemikaalien käsittelyja varastointitoiminnan soveltuvan huonosti pohjavesialueelle. Akkuhankkeita on toiminnassa tai julkaistu Harjavallassa, Uudessakaupungissa, Salossa, Kotkassa, Haminassa, Vaasassa, Ikaalisissa, Tampereella, Kokkolassa, Sotkamossa ja Kaustisilla. Koko ajan tulee uusia investointeja, ja kysyntää Suomea kohtaan on varsin hyvin
> Lääkekehityksen kemia > Materiaalikemia > Kemian aineenopettaja VALMISTU monien mahdollisuuksien uralle opettajaksi, yrittäjäksi, tutkijaksi, asiantuntijaksi > teollisuuteen ja tuotekehitykseen > kuntiin tai valtiolle > yliopistoon tai tutkimuskeskuksiin > sairaalaan, tulliin, puolustusvoimiin… Lue lisää kemian opiskelusta Turun yliopistossa > utu.fi/kemia Seuraa meitä Instagramissa chemistry_utu. Opiskele kemiaa Turun yliopistossa VALITSE > opiskelijaystävällinen kaupunki > monitieteinen yliopisto > ystävällinen ja auttavainen henkilökunta > aktiivinen ainejärjestö ja opiskelijaelämä > modernit tilat uudessa Aurumin tiedekeskittymässä OPISKELE TUTKIEN > luonnonyhdisteitä > biomolekyylejä > detektioja diagnostiikkamenetelmiä > loistavia tai sähköjohtavia materiaaleja ERIKOISTU kestävän kehityksen asiantuntijaksi
”Mallintaminen haastavaa” Työkalujen kehittäjät ja niiden nykyiset omistajat sidosryhmineen ovat artikkeleissaan alleviivanneet altistumisen mallintamisen haastavuutta. Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan Stoffenmanager sopii työterveyshuollon apuvälineeksi kemikaalien terveysriskin arviointiin, viranomaisten apuvälineeksi työpaikan olosuhdevalvontaan sekä vakuutusyhtiöiden käyttöön. Arvostettuja tutkijoita Tuore tutkimus on teoreettinen analyysi, joka perkaa Stoffenmanagerin ja ART-mallin toimintaperiaatteita ja niihin liittyvää termistöä. Kahden mainitun mallin lisäksi saatavilla on useita vastaavia työkaluja. Helsingin yliopiston tutkijan Joonas Koiviston johtamaan tutkimukseen osallistui monia nimekkäitä tieteentekijöitä, kuten aerosolija ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala ja arvostettu fyysikko Lidia Morawska. Mallin käyttäjä voi itse määritellä esimerkiksi sen, mitä ”erittäin hienolla pölyllä” tai ”alhaisella määrällä” tarkoitetaan. Annals of Work Exposures and Health -lehden julkaisema tutkimus toteaa, että Stoffenmanager ja ART ovat subjektiivisia, kategorisointiin perustuvia työkaluja. Ne antavat siksi sattumanvaraisia arvioita altistumisesta. ”Tilalle fysikaalinen malli” Mallien kehittäjät ovat esittäneet tilanteen korjautuvan ”pienten epävarmuuksien” osalta kalibroinnilla. He painottavat, että aineita rekisteröitäessä arvion pitääkin olla yleispätevä. Kemikaaliturvallisuuden työkaluis luista löytyi pahoja puutteita. Tietojen tulee myös olla muutettavissa käyttöturvallisuusohjeiksi. Työkalulla on tehty yli 300 000 kemikaaliturvallisuuden riskinarviointia. Osalla niistä voidaan hoitaa muitakin kemikaaliturvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Molempien arviointimallien puutteet vaikuttavat merkittävästi kemikaaliturvallisuuteen, tutkijat sanovat. KATJA PULKKINEN Kansainvälinen ryhmä kuvaa tutkimuksessaan useita vakavia puutteita Stoffenmanagerja Advanced Reach Tool (ART) -työkaluissa. Altistumista mallinnetaan, koska mitattua tietoa altistumisesta ei aina ole saatavilla tai sen tuottaminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Myös tieteellinen asiantuntija Celia Tanarro Euroopan kemikaalivirastosta Echasta korostaa, että parametrien ei tulisi olla riippuvaisia yritystai alakohtaisista tiedoista. Tätä varten tehdään altistumisskenaarioita, jotka liitetään kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteeseen. Niissä epävarmuudet voidaan kuitenkin määrittää ja mallinnustuloksen tarkkuutta arvioida luotettavammin, sillä toimintaperiaate on avoin, perusteltu ja selkeä”, Koivisto sanoo. Pelkästään Stoffenmanagerilla on maailmassa runsaat 37 000 käyttäjää. Tällainen malli noudattaa fysikaalisia perusperiaatteita, kuten massatasapainoa, eli siihen ei voi ilmestyä eikä siitä voi kadota ainetta luonnonlakien vastaisesti. Toinen keskeinen vika on, että parametrien arvot valitaan osittain summittaisesti ja subjektiivisesti. Työpaikoilla taas tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja, joita myös muut kuin altistumisarvioinnin ammattilaiset pystyvät käyttämään. Tutkimus kuvaa, kuinka mallit on kalibroitu subjektiivisesti asetetuilla kertoimilla. ”Myös fysikaalisissa malleissa on paljon epävarmuustekijöitä, kuten kaikessa mallintamisessa. Lisäksi arviointimalleja käytetään kemikaaliturvallisuuden määrittämiseen yksittäisillä työpaikoilla maissa, joissa ne on hyväksytty työturvallisuuslakien velvoitteiden täyttämiseen, kuten Stoffenmanager Suomessa. 20 KEMIA 6/2021 AJANKOHTAISTA Tutkijat ovat havainneet merkittäviä ongelmia malleissa, joita nykyisin käytetään kemikaaliturvallisuuden arvioimiseen. Vaikka mallien tulos annetaan fysikaalisena suureena (milligrammoina kuutiometrissä), eivät subjektiivisesti syötetyt tiedot tosiasiassa muutu kalibroinnilla kvantitatiivisiksi, tutkijat kirjoittavat. Joonas Koiviston mukaan suurin ongelma on, että mallit eivät noudata fysikaalisia perusperiaatteita. Malleihin liittyy tutkijoiden mukaan runsaasti sekavaa käsitteiden käyttöä. ”Mutta 10 kiloa jauhetta voi olla lääketeollisuudessa valtava määrä ja sementtiteollisuudessa minimaalinen”, Koivisto huomauttaa. He suosittelevat, että työkalut korvattaisiin fysikaalisella mallilla. Rekisteröijän täytyy määrittää, miten vaarallista ainetta voidaan käyttää turvallisesti. Ne on määritetty sekoittamalla keskenään erilaisia altistusryhmiä ja eri toimialoja, joita ovat esimerkiksi lääketeollisuus, leipomot ja rakennustyömaat. Tässä piilee kolmas iso ongelma. Tutkijoiden mukaan mallien soveltuvuus lakisääteisiin kemikaaliturvallisuuden arviointeihin pitäisi pohtia uudestaan. Syynä on se, että altistumismalleja käytetään Reach-rekisteröinneissä osoittamaan viranomaisille aineen turvalliset käyttöolosuhteet ja neuvomaan jatkokäyttäjiä. Stoffenmanager ja ART ovat altistumisen mallintamiseen tarkoitettuja työkaluja, joita yritykset käyttävät rekisteröidessään kemikaaleja käytettäviksi EU-alueella