Kemi 6/ 20 19 KEMIA Rasmus Pinomaa projektipäällikkö, Hiilineutraali kemia 2045 @RasmusPinomaa Kemianteollisuus on yksi Suomen merkittävimmistä toimialoista. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Seuraa ja osallistu keskusteluun #hiilineutraalikemia! SARJAKUVIA HUIPPUURHEILIJAN MUSTA MUOVI GEOKEMISTI SARJAKUVIA kemistin kynästä HUIPPUURHEILIJAN viimeinen voltti MUSTA MUOVI vihdoin kiertoon GEOKEMISTI kaivautuu kamaraan. Haluamme pienentää jalan jälkeämme ja kasvattaa käden jälkeämme, tavoittelemme alan hiilineutraalisuutta Suomessa
• 7 numeroa vuonna 2020. • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 59 euroa. Kemia-lehden lukijana saat lehden nyt tarjoushintaan 31.10. tilaukset@tttlehti.fi p. Kemia-lehti 45 vuotta – tartu upeaan juhlatarjoukseen! • 7 numeron vuosikerta kestotilauksena 69 euroa (norm. Käytä tilauksessa koodia: Kemia. • Uusiouutiset-digilehti 79 euroa. asti: • 6 numeroa vuodessa kestotilauksena 75 euroa. 95 euroa). 03 4246 5370 www.kemia-lehti.fi Lehtiä, jotka keventävät kuormaasi kempulssi_619.indd 1 3.10.2019 12.53. 03 4246 5370 www.uusiouutiset.fi Tilaa TTT-lehti! Työhyvinvoinnin erikoislehdestä löydät ratkaisuja työelämän ongelmiin ja pysyt selvillä työelämän ajankohtaisista aiheista. tilaukset@tunnejamieli.fi p. Kestotilaajat saavat joulukuun numeron välissä tilaajalahjaksi kauniin Valon vuosi 2020 -seinäkalenterin. tilaukset@kemia-lehti.fi p. tilaukset@uusiouutiset.fi p. Kestotilaus 89 euroa. KEMIA Kemi Ratkaisuja ympäristöja ilmastokriisiin: Lue kiertotalouden erikoislehti Uusiouutisista, kuinka toteutetaan muutos parempaan. 03 4246 5323 www.tunnejamieli.fi Kaikki alkaa kemiasta! Lue, miten kemia mahdollistaa kiertotalouden ja ratkoo isoja ongelmia. 03 4246 5370 www.tttlehti.fi Tunne & Mieli – luotettava, rohkea ja asiantunteva lehti mielen hyvinvoinnista. Juhlatarjous on voimassa vuoden loppuun asti
Sarjayrittäjä, kemisti Petro Lahtisen uusin yritys Woodio Oy palkittiin vuoden 2019 Designteko-tunnustuksella. Kemisti on myös sarjakuvapiirtäjä. 39 52 Onnea, alkuainetaulukko! Jaksollisen järjestelmän juhlavuosi huipentui konferenssiin Mendelejevin kotikaupungissa Pietarissa. U rh ei lu ga al a Elämänhalu voittaa. Jari Koponen 58 Ruokakulttuuri muuttuu, ravitsemusjärjestelmä seuraa Sari Honkamaa 62 Teollisuuden sivuvirroista Kestävämpää kosmetiikkaa Iida Haglund, Mila Hakalin, Nina Hemminki, Laura Krupka, Eija Lipasti ja Satu Vuorela 64 TAPAHTUMIA Juhlaseminaari esitteli Prosessilaskennan uutuuksia Petteri Kangas 65 GADOLINISTA KAJAHTAA Nuoret tarttuivat isoihin haasteisiin Maija Aksela, Iisa Rautiainen ja Topias Ikävalko 66 KEEMIKKO Häiriöitä paratiisissa 67 HENKILÖUUTISIA 70 TULEVIA TAPAHTUMIA 71 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Alkuaineiden ja geenisaksien Berkeley Sisko Loikkanen. 3 6/2019 KEMIA SISÄLLYS 5 PÄÄKIRJOITUS Myrskyn jälkeen Leena Joutsen 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Analyyttinen kemisti tuntee Kuolan, hien ja maidon Hilkka Vähänen 13 TÄTÄ MIELTÄ Viihdy tieteen parissa Rosaliina Munnukka 14 Kohtalokas voltti Arja-Leena Paavola 18 AJANKOHTAISTA Synteettistä biometaania hiilidioksidista Elina Saarinen 20 UUTISIA 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Tuhkarokko uhkaa taas Hanna Juvonen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Häpeän hetket Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Sokerintuotannon jäte taipuu tekonurmeksi Helinä Kujala 39 INNOVAATIOITA ISÄNMAASTA Kylpyhuonekalusteet syntyvät puusta Päivi Ikonen 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marina Heinonen Kaikkiruokainen elintarvikekemisti Sisko Loikkanen 42 Mustan muovin paljastaja Anni Turpeinen 47 Suomenmaa on kartoitettu myös Geokemian keinoin Hilkka Vähänen 50 Kaustinen soi kohta Litiumin tahtiin Anne Saarikettu 14 H ilk ka Vä hä ne n ”Tuntui kuin joulu olisi tullut uudestaan”, kuvaa Jelena Kivinen ensikokemustaan roolipelaamisesta. 6 Pa ul i Bo st rö m Kylpyamme puusta. IT M O -y lio pi st o 52 Mendelejev-konferenssissa haettiin Uusia rajoja kemialle Kalevi Rantanen 56 Borofeeni on ihmeaine – vai onko sittenkään. Jari ja Sanna Mönkkönen iloitsivat vuoden 2018 Urheilugaalassa Vuoden esikuva -palkinnosta yhdessä luottoystävä Jani Tanskasen (vas.) kanssa
•Voitsisällyttäätutkintoosiluonnontieteellisiäja teknillisiä aineita. Tervetuloa luomaan aurinkoista tulevaisuutta kanssamme! Yhteishaku 18.3.–1.4.2020. Ympäristötekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) •Koulutussisältääympäristönhyvinvointiin,kestävään kehitykseenjakiertotalouteenliittyviäopintoja. Tutkinto-ohjelmat Kemia, luonnontieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v) •Koulutuksessayhdistyyluontevastivahvakemian osaaminen ympäristön hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja kiertotalouden teemoihin. Prosessitekniikka, tekniikan kandidaatti ja diplomi-insinööri (3 v + 2 v) •Koulutuksessayhdistyykemiantekniikka,automaatio jaympäristönhyvinvointi;keskiössäpuhtaammanja kestävämmäntuotannonsuunnittelujakehittäminen. • Teollisuuden ympäristötekniikka antaa sinulle vahvan asiantuntijuudenympäristöhaasteisiin,päästöjen minimoimiseen ja hallintaan sekä taitoja suunnitella jakehittääteollistatoimintaakohtipuhtaampaa huomista. • Diplomi-insinööriopinnoissa voit syventyä myösprosessimetallurgiaan,automaatioonja bioprosessitekniikkaan. ouluyo_a4.indd 1 2.10.2019 16.34. • 370 työntekijää, 12 tutkimusyksikköä, 40 professoria. • Koulutus antaa sinulle erinomaiset urakehitysmahdollisuudet esimerkiksi prosessija tuotannon suunnittelijana,tutkijanataikehitysinsinöörinä. • Kemian tutkinto-ohjelmasta valmistut asiantuntijaksi,tutkijaksitaiaineenopettajaksi. •Maisteriopinnoissasyvennytanalyyttiseen, epäorgaaniseen, fysikaaliseen, orgaaniseen tai soveltavaan kemiaan. •Lisäopintojavoitottaakaivos-jarikastustekniikasta, tuotantotaloudesta, ympäristötekniikasta tai kemiasta. Lue lisää opiskelusta ja hae: www.oulu.fi/yliopisto/hakijalle/ •Kemiantekniikassaopitprosessisuunnittelua tehokkaiden, puhtaiden ja kestävien tuotantoprosessien suunnittelemiseksieriteollisuudenaloilla. • Lisäopintomahdollisuuksia voit valita yhdyskuntatekniikasta, arkkitehtuurista tai kemiasta. • Koulutus johtaa sinut kiinnostaville urapoluille: ympäristöinsinööriksi, kestävyysja energiaasiantuntijaksi,hydrologiksitaiympäristötarkastajaksi. • Diplomi-insinööriopinnoissa voit syventyä myös energiajärjestelmiin sekä vesija ympäristötekniikkaan. Kemiaa ja kemiantekniikkaa arktisella asenteella Teknillinen tiedekunta • Keskiössä kestävät materiaalit ja prosessit, joissa kemian, kemiantekniikan ja ympäristötekniikan opetus ja tutkimus ovat avainasemassa
Hän avaa säästelemättä omat kokemuksensa ja muistuttaa, että sivistynyt yhteiskunta pitää huolta ihmisistä, jotka eivät siihen itse pysty. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Jouluaaton pimeydessä vaimo työntää puolisonsa pyörätuolilla ylös jäistä, koppuraista katua takaisin sairaalaan. KEMIA PÄÄKIRJOITUS 16. Taksia ei saa. Oli ennen, ja on nyt. Vihkipuheesta tuttu kielikuva myötäja vastamäestä konkretisoituu ensimmäisenä jouluna, kun kipukohtaus katkaisee hartaasti odotetun yhdessäolon. Voimme yrittää kuvitella, mutta vain saman kokenut pystyy täysin ymmärtämään, millaisesta elämänmuutoksesta on kyse. 46 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Kirjan kautta Mönkkönen haluaa tehdä vammaisuutta näkyväksi ja auttaa meitä suhtautumaan myönteisesti erilaisuuteen. NIILLÄ KORTEILLA on lopulta pakko pelata, mitkä elämä jakaa. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Mikko Piirainen 044 238 1161 mikko.piirainen@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Käteen jäivät kuitenkin valtit: perhe ja läheiset, jotka valoivat toivoa ja auttoivat läpi synkimpien hetkien. lokakuuta 2019 KEMIA Kemi Vol. Forssa Print, Forssa 2019 | ISO 9002 Tuhlailun ylivalta horjuu Myrskyn jälkeen ”Omilla aivoilla kuitenkin ajattelen.” 5/2019 5 KEMIA ONKO SINUN elämässäsi ollut vedenjakajaa. Sinnikkyydellään hän on ponnistellut takaisin työelämään ja auttaa nyt muita. Kun menetyksen laajuus ja lopullisuus selvisi, totuus oli melkein liian kova kestettäväksi. ”Olen hyväksynyt sen, että en enää koskaan kirjoita omilla käsillä tai kävele omilla jaloilla. Yhtenä hetkenä hallitset elämääsi ja kehoasi, seuraavassa et pysty liikuttamaan kuin vaivoin päätäsi. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. Jari Mönkköseltä tapaturma vei reilut kolme vuotta sitten lähes kaiken. Entisen huippuvoimistelijan elämä muuttui vikaan menneen voltin jälkeen taisteluksi eloonjäämisestä. Lukija joutuu kysymään, onko tämä tosiaan parasta, mihin pystymme. Jos tämä päivä on pelkkää selviytymistä, ehkä huomenna valo jo pilkahtaa jostain suunnasta. Kortit jaetaan joka aamu uudestaan. Neliraajahalvaantunut joutuu luopumaan terveyden lisäksi yksityisyydestään. Leena Joutsen. HARVALLA MEISTÄ muutos on ollut yhtä kertakaikkinen kuin toimittaja ArjaLeena Paavolan haastattelemalla Jari Mönkkösellä. Mikään, mihin tarvitaan muuta kuin päätä, ei onnistu ilman apua. Kaikki oli opeteltava alusta hengittämisestä lähtien. Onnettomuutta, joka muutti kaiken; diagnoosia, joka vei maan jalkojen alta; menetystä, jota et koskaan olisi halunnut kokea; väkivaltaa, jonka kohteeksi jouduit. Vammaisten ja vanhusten hyvinvoinnista ei saa säästää, eikä heillä saa tehdä bisnestä. Omilla aivoilla kuitenkin ajattelen”, hän sanoo Mika Saukkosen teoksessa Viimeinen voltti (Docendo 2019). TARINAN SANKARINA pidän Sanna Mönkköstä, joka päättää lujasti pysyä miehensä rinnalla, tuli mitä tuli – ja paljon tulee. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Vaikka tuntoa ei ole kaulasta alaspäin, hermokivut ovat helvetilliset. Kaikki kehon haitat ilman yhtään etua
Kemistien oman lehden lisäksi sarjakuvia tilasi eksaktien luonnontieteiden opiskelijoiden yhteisen ainejärjestön Limes ry:n Sykloidi. Pikkutytön suosikkilukunurkaksi valikoitui pihamaan vinoon kasvanut omenapuu, jonne oli helppo kiivetä. Niiden parissa kului sittemmin kesä jos toinenkin. ”Sarjakuvieni lukijoilta tulevan palautteen perusteella on onneksi muitakin, joille sattuu ja tapahtuu.” KEM ISTIN kääntö puoli Sarjas sa esitellään kemis tien kakko samm atteja ja epäta vallisia harras tuksia . ”Näiden neljän kesken tapahtui monenlaista kohellusta ja jahtaamista Tom & Jerryn tyyliin”, Kivinen muistaa. Nykyään hän suosii lyhyitä, humoristisia yhden sivun strippejä. Samantapainen tyyli on säilynyt aikuisiälle asti. Silloin on usein vaikeaa valita joukosta vain yksi työstämistä varten”, hän kuvailee. Piirtämisen voi usein aloittaa heti, kun inspiraatio iskee. Piirtäminen sinänsä on Kiviselle helppoa. Ensimmäinen lukukokemus ajoittuu hyvin varhaiseen ikään. Yliopistoaikoina tahti muuttui. ”Mutta on myös hauskaa piirtää vain omaksi ilokseen.” Kemistiltä sujuu myös tekninen piirtäminen Jelena Kivinen lähti aikoinaan opiskelemaan kemiaa yksinkertaisesti siksi, että tieteenala kiinnosti. ”Minulla ei ole tyhjän paperin ongelmaa vaan päinvastoin liikaa ideoita. Analyyttisen kemian maisteri toimii nykyisin yrittäjänä omassa firmassaan ja pystyy näin säätelemään työaikojaan. ”Minut nakitettiin kemianopiskelijoiden lehden Esitisleen päätoimittajaksi ja sarjakuvapiirtäjäksi”, Kivinen naurahtaa. Tosin ennen kuin mieleen juolahti sarjakuvien tekeminen niitä täytyi tietysti lukea. Ruuhkavuosiaan elävä nainen on yrittämisen ja sarjakuvantekemisen ohessa pienen lapsen äiti – joka on tietenkin ikuistanut myös kokemuksensa vanhemmuudesta sarjakuvan muotoon. ”Mummulan ullakolta paljastui todellinen aarrearkku eli iso puinen arkku, johon oli kerätty talteen kaikki isän ja hänen veljiensä vanhat sarjikset”, Kivinen muistelee lapsuuden löytöään silmät vieläkin säihkyen. ”Ei siihen kauan mennyt kun keksin, että näitä voisi piirtää itsekin. Kivisellä oli oma nettisivunsa sarjakuville jo ennen kuin hän aloitti opintonsa Helsingin yliopistossa. Blogin pohjalta julkaistu sarjakuvateos kantaa nettipäiväkirjan kanssa saJelena Kivinen on kemian ammattilainen, äiti ja yrittäjä, jonka sisällä asuvat myös sarjakuvapiirtäjä ja roolipelaaja. Sille tielle sitten jäin”, Kivinen hymyilee. Aku Ankkoja, Lucky Lukeja, Tinttejä, Non Stoppeja. Eräässä tarinassa toimi päähenkilöinä melko yllättävä nelikko: pupu, porkkana, kaali ja paperi. Jelena Kivisen ruuhkaisessa elämänvaiheessa eteen osuu joskus tilanteita, joissa kaikki pallot eivät tahdo pysyä ilmassa. Sivua hän kertoo päivittäneensä hiljalleen aina silloin kun siltä tuntui – jos tuntui. Kun dedikset eivät enää paina, valmiiksi ja viimeistellyksi tulee vain pieni osa kaikista strippiaihioista. maa otsikkoa, jonka tunnelmiin jokaisen tuoreen vanhemman lienee helppo samaistua: Kuolaa, hikeä ja maitoa kertoo sisällöstä olennaisimman. Stripeissä esiintyivät usein ainejärjestön toimistotilan maskotit, pehmolelupossut. Siellä saattoi syventyä piirroshahmojen seikkailuihin omassa rauhassaan. 6 KEMIA 6/2019 Hilkka Vähänen Jelena Kivinen on piirtänyt sarjakuvia niin kauan kuin ”kynä on pysynyt kädessä”. ”Silloin opin, että deadline on hyvä kirittäjä.” Esitisleeseen Kivinen piirsi tarinoita enimmäkseen kemiaan liittyvistä aiheista. Joskus Kivinen laatii etukäteen tarkan käsikirjoituksen, joskus ryhtyy piirtämään suoraan, jolloin juoni kehittyy tekemisen myötä. Ei tyhjän paperin ongelmaa Jelena Kivisen ensimmäiset sarjakuvat perustuivat vahvasti kreisihuumoriin ja tilannekomiikkaan. Analyyttinen kemisti tuntee Kuolan, hien ja maidon
7 6/2019 KEMIA H ilk ka Vä hä ne n
”Tein vuorotellen pätkiä kumpaankin yritykseen ja jossain vaiheessa olin töissä yhtä aikaa molemmissa niin, että jaoin viikkoni kahtia”, Kivinen kuvailee. ”Pidin jatkuvasti enemmän koulutuksia, myyntipalavereita, esittelyjä ja messuinfoja, joiden myötä huomasin tykkääväni asiakaskontakteista tosi paljon.” Vähitellen alkoi kyteä idea itsenäisestä yrittämisestä. • Perheeseen kuuluu puoliso ja yksi lapsi. ”Lisäksi olin lukiossa huomannut olevani kemiassa hyvä. ”Ajattelin, että lims-alalla olisi tilaa ja tarvetta riippumattomalle konsultille, joka selvittäisi, millaisista ohjelmista asiakkaille on eniten hyötyä.” Ajatuksen tuloksena syntyi Avellana Learning Oy, jossa Kivinen aloitti päätoimisena yrittäjänä äitiyslomansa ja hoitovapaansa jälkeen vuonna 2018. • Insinööritoimisto Pohjatekniikka, tekninen piirtäjä ja työmaavalvoja 2004–2007. ”Mielessä kävi, että kemiaa opiskelemalla pääsee helpolla. Kivinen toimi aluksi teknisenä piirtäjänä ja myöhemmin erilaisissa laskentaja taulukointiprojekteissa. • Innovatics Oy, IT-kemisti 2009–2016. • Sarjakuvapiirtäjä, joka pitää netissä sarjakuvablogia ja on julkaissut yhden sarjakuvaalbumin. • Filosofian maisteri (analyyttinen kemia), Helsingin yliopisto 2008. Jelena Kivinen valmistui yliopistosta vuonna 2008. Yhdessä toimiston kesäajan projekteista opiskelija pääsi testaamaan myös varsinaista ammattitaitoaan. • Avellana Learning Oy, koulutusja konsultointiyrittäjä 2018–. Yksi syy voi olla se, että yliopistossa niitä ei käsitellä lainkaan.” Kivinen viihtyi Innovaticsissa yhteensä seitsemän vuotta, joiden mittaan hänen työnkuvansa laajeni yhä monimuotoisempaan asiakkaiden kanssa toimimiseen. • Rinheat Oy, prosessisuunnittelija 2008–2011. Taidon ansiosta työnhaussa oli helppo erottua edukseen. Kivinen sai määräaikaisen työn toisesta insinööritoimistosta, espoolaisesta Rinheat Oy:stä, jonka erikoisosaamista ovat prosessihaihduttamot ja lämmön talteenotto. Ammatinvalintaa en vielä ajatellut vaan pelkästään sitä, mikä tuntui mielenkiintoiselta.” Alalle saattoi vetää myös pieni mukavuudenhalu. • Asuu Vantaalla. Sitten urapolku kääntyi lähemmäs omaa alaa. Pian kävi ilmi, että kemian työpaikat pääkaupunkiseudulla olivat kiven alla. 8 KEMIA 6/2019 JELENA KIVINEN • Syntynyt Leningradissa vuonna 1982. ”Kurssit on tarkoitettu kaikille laboratoriotoiminnan kehittämisestä kiinnostuneille”, hän kertoo. • Harrastaa roolipelaamista. • Opettajan pedagogiset opinnot, Helsingin yliopisto 2018. Tämän päivän työelämälle tyypilliseen tapaan määräaikaisuudet seurasivat toistaan. Lisäksi firman palveluihin kuuluu yksityisopetuksen antaminen. Etenkin fysikaalisen ja orgaanisen kemian kurssit olivat työläitä.” Opiskelun ohella Kivinen työskenteli insinööritoimistossa, josta hän sai paikan teknisenä piirtäjänä, kiitos erityisosaamisensa. Innovaticsissa hän pääsi paneutumaan informaatioteknologiaan ja toimimaan IT-kemistinä, dokumentoijana ja testaajana. ”Siinä kohtaa huomasin, että vaikka limsit ovat tärkeä osa modernien laboratorioiden toimintaa, ne ovat monille vieraita. Tulevan kemistin tehtävänä oli tutkia maaja vesinäytteitä kannettavalla analysaattorilla. • Ylioppilas helsinkiläisestä Ressun lukiosta 2001. Työhön Vaikka limsit ovat tärkeä osa modernin laboratorion toimintaa, ne ovat monille vieraita.. Kun yhtiöstä sitten löytyi vakipaikka, hänen tehtäviinsä tuli mukaan myös asiakkaiden opastaminen lims-järjestelmien (Laboratory Information Management System) käytössä. Ketterä kemisti ryhtyi sukkuloimaan limittäin kahdessa firmassa. Insinööri-isä oli opettanut tyttärensä käyttämään tietokoneavusteisen suunnittelun AutoCAD-ohjelmistoa jo lapsena. Ensimmäiset kolme kuukautta tuore maisteri keikkaili lastenhoitajana. Pätkäpestiensä välissä Kivinen löysi toisenkin kiinnostavan työn, tällä kertaa laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä toimittavasta Innovatics Oy:stä. Vi lle Pe lt oH ui kk o Kemisti esittelemässä laboratorion tiedonhallintajärjestelmiä ChemBio Finland -tapahtumassa. Lims-konsultoinnin ohessa nuori yritys on ryhtynyt järjestämään yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kursseja tietotekniikan hyödyntämisestä laboratoriossa. Yliopistotasolla opinnot tietysti kävivät paikoin hyvinkin vaikeiksi. Työmaalta kuljetettiin eriasteisesti saastunutta maa-ainesta puhdistuspaikalle. Niissä hän muun muassa määritti sellutehtaan polttoaineen lämpöarvoa, kiertävän kaasun koostumusta ja laitteiden optimaalisia konfiguraatioita
Moni on tunnistanut itsensä myös Facebookissa julkaistuista kuvista ja kommentoinut niitä tekijälle, jota puolestaan ilahduttaa vastavuoroisuus. ”Olin jo vuosia ottanut inspiraatiota kuviini omasta ja ystävien elämästä, mutta äitiyteen ja pikkulapseen liittyvät kommellukset ja kommervenkit toivat niihin ihan uuden kulman”, Kivinen hymyilee. Hän on kuitenkin käynyt Sarjakuvakeskuksen järjestämän kurssin, jossa opiskeltiin omaelämäkerrallisen sarjakuvan tekemistä. ”Tähän mennessä suurin osa asiakkaista on ollut lääkikseen pyrkiviä lukiolaisia, joille annamme luonnontieteellisten aineiden tukiopetusta. Kyseessä on omanlaisensa versio tutuista Hullunkurisista perheistä. Roolipelatessa pääsee vieraisiin kenkiin Sarjakuvien piirtäminen on useimmiten yksinäistä puuhaa. ”Kun vain ehtisi ne toteuttamaan. On ihan kummallista, kuinka äidin ja yrittäjän kaikki aika katoaa jonnekin.” Sarjakuvien lisäksi Jelena Kivinen on laatinut ja julkaissut myös Hamstraajat-nimisen korttipelin, jonka avulla opetellaan venäjän kieltä. Perheenjäsenten sijaan pelaajat kuitenkin keräävät asioita, joita voi ostaa kaupasta: ruokaa, postimerkkejä ja monenlaisia muita tavaroita. Verkkoblogiaan kiireinen yrittäjä ei viime aikoina ole ehtinyt päivittää yhtä aktiivisesti kuin aikaisemmin. 9 6/2019 KEMIA pätevöityäkseen Kivinen suoritti viime vuonna Helsingin yliopistossa myös opettajan pedagogiset opinnot. ”Lehden esimerkkipeleistä en kyllä tykännyt yhtään, sillä hahmot olivat kaikki aikuisia ja lisäksi miehiä”, hän muistaa. Yhteisöllisyyden kaipuutaan Jelena Kivinen toteuttaa toisessa harrastuksessaan roolipelaamisessa, joka edustaa kollektiivista tarinankerrontaa. Siksi oli kehitettävä oma peli, jossa taisteltiin korttipakasta nostettuja hirviöitä vastaan. ”On kiva kuulla, ettei ole ainoa, jolle sattuu ja tapahtuu.” Kuolaa, hikeä ja maitoa -lehden painettua versiota Jelena Kivinen myy muun muassa sarjakuvafestivaaleilla. ”Hankkeen epävirallinen työnimi on Uraäidin tunnustuksia”, Kivinen paljastaa. Lapsiperheen arkea esittelevä sarjakuvablogi sai alkunsa juuri kurssikokemuksen myötä. Myös roolipeleistä Kivinen innostui jo lapsena luettuaan Koululainen-lehdestä aiheesta jutun. Sukulointireissut Venäjälle ovat kuitenkin pitäneet kielitaidon virkeänä. Hänen strippinsä ovat toimineet mainiona vertaistukena muille samaa elämänvaihetta läpi käyville. ”Ja kaiken siis venäjäksi. Perussanavarasto karttuu pelatessa huomaamatta.” Kivisellä kieli on hallussa venäläisen äidin peruina. Kuvitteellista maailmaa ja sen olentoja ohjaa pelinjohtaja, joka myös vie juonta eteenpäin. Muutama strippi kokoelmaa varten on jo valmiina. ”Kaverit pitivät peliä ihan pöhkönä, Kuvat: Hilkka Vähänen Jelena Kivisen sarjakuva-albumi riemastuttaa arkipäivän realismillaan. Lähihoitajaopiskelijat puolestaan tarvitsevat apua lääkelaskuissa.” Venäjän opetusta hamstraamalla Sarjakuvapiirtäjänä Jelena Kivinen on pitkälti itseoppinut. Sääntöihin perustuvassa pöytäpelissä jokainen osallistuja esittää omaa hahmoaan. Suunnitelmissa on kuitenkin uuden erikoisprojektin aloittaminen. Hän on itsekin syntynyt silloisessa Leningradissa, joskin kahden kielen ja kulttuurin perhe muutti pian isän kotimaahan, ja tytär varttui ja kävi koulunsa Helsingissä. Muistiin kirjoitetut ideat riittäisivät täyttämään vaikka useammankin albumin. Pieneen strippiin mahtuu isoja hetkiä.
Sitä paitsi larpit ovat niin suurimuotoisia, että niihin voi kulua koko päivä.” Lukiossa ja yliopistossa opiskellessaan Kivinen oli mukana oppilaitosten roolipelikerhoissa. Ropeconiin, Suomen suurimpaan roolipelitapahtumaan, hän löysi tiensä vuosituhannen vaihteessa. ”Sääntösysteemeistä en fanita mitään tiettyä. Jelena Kivisen (oikealla) ystävät vasemmalta Maaria Posti, Henna Lawsonia, Tuulia Kovanen ja Katri Kalsi. Kivinen on kokeillut myös live-roolipelaamista eli larppaamista, joka yhdistää roolipelin näyttelemiseen. Tärkeintä minulle on pelin juoni. ”Sitten pelasimme cyberpunk-teemaista peliä. hilkka.vahanen@gmail.com Hamstraajatpelissä kerätään kaupoista erilaisia tavaroita ja opitaan samalla venäjän kieltä. Eniten Kivinen pitää fantasiateemaisista roolipeleistä. Larppaajat pukeutuvat hahmojensa mielikuvituksellisiin asuihin ja eläytyvät täysin maailmaan, joka on rakennettu Roolipelaajien polttarit vietetään rooliasuissa. ”Roolipelissä pääsee astumaan jonkun toisen kenkiin”, Kivinen kiteyttää. Vaatii valtavaa panostusta, kun on hankittava erityiset pelivaatteet. 10 KEMIA 6/2019 mutta tulivat kuitenkin heti seuraavana päivänä soittamaan ovikelloa ja kysymään, voitaisiinko pelata uudestaan”, Kivinen virnistää. Tänä vuonna Ropecon järjestettiin yli 800 vapaaehtoisen voimin Helsingin Messukeskuksessa, jonne saapui lähes 5 000 pelaajaa ja vierailijaa. Pelihahmo voi tehdä asioita, jotka eivät oikeassa elämässä tulisi kuuloonkaan. Ensimmäisen kerran hän pääsi nauttimaan ”oikeasta” roolipelaamisesta, kun luokkakaveri esitteli hänet tuntemalleen alan konkarille. Hilk ka Väh äne n. Pelinjohtajana toimiessani keksin tarinat aina itse.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tuntui kuin joulu olisi tullut uudestaan.” Roolipelaamisessa Kivistä viehättää luovuus ja uuden kokeminen. ”Mutta larppaamisesta en ainakaan vielä ole yhtä innoissani. M aa ria Po st i joko ulos tai hallimaisiin sisätiloihin
HAKUAJAT: DI-ohjelmat 2.12.2019–22.1.2020 Kandidaattiohjelma 18.3.–1.4.2020 » lut.fi/kemiantekniikka OPISKELE KEMIAN TEKNIIKKAA LUT-YLIOPISTOSSA Uteliaat muuttavat maailman – ole yksi meistä.. Avajaisseminaari, klo 13-18.30 Tiistai 12.11. 14.11.2019 Kemia keskellämme ILMOITTAUDU MUKAAN www.materialweek.fi Kokkola Material Week seminaarit Centria-ammattikorkeakoululla, Talonpojankadun kampuksella Kokkolassa Lauantai 9.11. BioKokkola klo 9-16 Torstai 14.11. OpenDayKokkola Kokkola Industrial Park tutustumispäivä Kauppakeskus Chydenia, klo 11-15 Maanantai 11.11. KOKKOLA MATERIAL WEEK 2019 9.11. ReKokkola klo 9-16 Kemiantekniikan koulutus antaa sinulle valmiudet kehittää uusia ja puhtaampia tuotanto tapoja, joilla parannetaan energian, veden ja luonnonvarojen riittävyyttä sekä ympäristön tilaa. GeoKokkola, klo 9-16 Meeting Point, klo 17-21 Keskiviikko 13.11
Tässä tutkitaan työn tuloksia tohtori Niilo Rautasen (vas.) kanssa. Vaikutusvaltaisen jäsenistönsä voimin Kemian Seurat ovat rakentaneet itsenäisen Suomen hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Tänä päivänä seurat tarjoavat sekä suomenettä ruotsinkielisille korkeakoulutetuille kemisteille ja alan opiskelijoille monia jäsenetuja ja toimintamahdollisuuksia sekä ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua ja vaikuttaa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Virtasen, Gustaf Kompan ja muiden maamme merkittävimpien kemistien viitoittamalle tielle ja tule mukaan kemistien yhteiseen seuratoimintaan! Suomalaisten kemistien seuratoiminta käynnistyi lokakuussa 1891, kun maamme eturivin kemistit perustivat Finska Kemistsamfundetin. I. Va lio Oy Oletko valmistunut kemisti tai alan opiskelija. Astu A. Virtasen (1895–1973) elämänmittainen innostus tarttui koko työyhteisöön. Nobelisti A. Tervetulo a – välkomm en! Kemian Seurat ja itsenäinen Suomi Yhteistä historiaa yli sadan vuoden ajan. Suomalaisten Kemistien Seura sai alkunsa vuonna 1919 ja Kemiallisteknillinen Yhdistys vuonna 1970. www.finskakemistsamfundet.fi www.kty.fi www.suomalaistenkemistienseura.fi Suomalaisten Kemistien Seuran perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Gustaf Komppa (1867–1949) keksi kamferin totaalisynteesin ja hoiti professorin virkaansa 70-vuotiaaksi. I
Jokaisessa meissä asuu tutkija. Tapahtumien tavoitteena ei ole ojentaa kävijöille tieteellisiä ilmiöitä hopeatarjottimella, valmiiksi pureskeltuna. Uuden oppiminen innostaa, kun taitoja saa opetella itse tutkimalla ja kokeilemalla. HEUREKASSA JÄRJESTETÄÄN vuosittain noin kymmenen suurta yleisötapahtumaa, joista osa toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa ja osa omatuotantoina. marraskuuta järjestettävä Kemian päivä ja yö muistuttaa kemian merkityksestä arjessa ja innostaa kemian alan uravalintoihin. Ruoanlaitosta innostuneille koululaisille on tarjolla mukikakkukisa, jossa voi kehitellä oman reseptin, valmistaa mukikakun ja lähettää valmiista mestariteoksesta ja reseptistä kuvan kilpailuun. Myös illan ohjelma asiantuntijapuheenvuoroineen tarjoaa monta aihetta keittiön kemiasta siihen, mihin tulevaisuuden kemia suuntautuu. TAPAHTUMIEN SISÄLLÖN suunnittelua ohjaa aina tieteellisyys. Koululaisille suunnatussa Kemian päivässä yläasteikäiset tutustuvat kemiaan tarttumalla pipetteihin ja pensseleihin. Kun oppiessa saa vielä kaupanpäällisenä elämyksiä, oppimisen ilo ja muistijälki on varmistettu. Leikin ja käytännön yhdistämisellä vaikeatkin asiat hahmottuvat ja jäävät mieleen helpommin, oli kyse sitten lapsesta tai lapsenmielisestä aikuisesta. Ja syystäkin! Sadan vuoden aikana on syntynyt monta menestystarinaa, ja kemianteollisuus on edelleen Suomen merkittävimpiä teollisuusaloja. Heureka toimii alustana mahdolliTIEDEKESKUS HEUREKASSA juhlitaan pian isosti suomalaista kemiaa yhteistyössä 100-vuotiaan Suomalaisten Kemistien Seuran kanssa. Mitä kaikkea tapahtumissa on tehty. Työpajoissa valmistetaan hajuvettä, tarkastellaan taiteen työkaluin aineiden happamuutta ja kemiallisia reaktioita sekä ymmärretään, miten kemia vauhdittaa kiertotaloutta. Tapahtumat antavat tilaisuuden tutustua tieteeseen innostavasti ja hauskasti muun muassa työpajojen, tutkijatapaamisten, planetaarioesitysten ja puheenvuorojen kautta. Tiede tuodaan osaksi sellaisiakin asioita, joissa sitä ei ole totuttu näkemään, uusilla ja ennakkoluulottomilla tavoilla. Perjantaina 22. Tukesin, Orionin, Kiillon, Ilmatieteen laitoksen ja muiden yhteistyökumppanien avulla kemiaa käsitellään käytännönläheisesti ja monista näkökulmista. Tervetuloa Heurekaan! Rosaliina Munnukka rosaliina.munnukka@heureka.fi Rosaliina Munnukka on tiedekeskus Heurekan tuore tapahtumavastaava ja tapahtumatuotantoon erikoistunut kulttuurituottaja. 6/2019 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Viihdy tieteen parissa ei tarvitse olla vain teknisistä laitteista riippuvaista toimintaa. Viihteellisyys ei ole itsetarkoitus, viihtyvyys sen sijaan on tärkeää: Heurekassa saa ja pitää olla hauskaa. Yleistajuistaminen on tarpeellista ja toivottua, mutta vaivatonta se ei aina ole. Sa nn a Ko rp i / H eu re ka 13. Tiedettä voi popularisoida monin eri tavoin. Tapahtumapäivinä kaikki pääsevät sisään lastenlipun hinnalla, toisinaan myös maksutta. Rokotettu appelsiineja, nähty, kuinka Volkswagenin pakettiautosta nousee bassoa soittava akrobaatti, kuultu, miten Suomi toimisi zombie-apokalypsin koittaessa, ja nähty, kuinka modulaarista syntetisaattoria soittaa taiteilijan oma solukko. Ruokaan ja ruoanvalmistukseen liittyvät ilmiöt antavat mahdollisuuden lähestyä tiedettä arkipäivän kokemusten pohjalta. Vuonna 2018 Heurekan yleisötapahtumissa vieraili yhteensä noin 15 500 eri-ikäistä kävijää. Tieteen kokemisen ja harrastamisen suuksille, joita ei pääse kokemaan ja tekemään muualla. Vierailijat astelevat paikalle uteliaina, ja meidän tehtävämme on yllättää ja ylittää heidän odotuksensa. Koko toimintamme tarkoitus on haastaa pohtimaan ja tutkimaan
KEMIA 6/2019 Le ht ik uv a Kohtalokas voltti 14
”Niskasta kuului kova rusahdus. Se voi johtaa harhaan ja tuoda perusteetonta optimismia liikuntakyvyn palautumisesta”, Janne Reitala sanoo. Menestyksekäs kilpaura päättyi rekin SM-kultamitaliin, mutta voimistelu jatkui harrastuksena vielä vuosikymmenen aina kohtalokkaaseen turmapäivään saakka.. Jalat ja kädet eivät liikkuneet, ja iski helvetillinen kipu.” Tätä nykyä 45-vuotias Mönkkönen on telinevoimistelun EM-hopeamitalisti, joka aikoinaan saavutti peräti 29 suomenmestaruutta. Seurasi seitsemän tunnin leikkaus. Töölön sairaalassa tehty tietokonetomografiatutkimus osoitti, että kaularangan viitosnikama oli täysin poissa paikaltaan ja nivelsiteet katkenneet. Kyky poistaa limaa yskimällä vaatii vatsalihaksia. Selkäydinvammassa kipua aiheuttaa myös paikallaan olo. Korkeassa selkäydinvammassa pallealihas joutuu toimimaan yksin. ”Ensimmäisten kuukausien aikana saattaa selkäydinheijasteina tulla kivulias lihassupistus, joka ei ole tahdonalainen. Vain osa hengitykseen tarvittavista lihaksista on silloin käytössä. Jari Mönkkönen työskenteli onnettomuutensa aikaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimiehenä. ”Töölössä ollessani sairastin muistaakseni neljä keuhkokuumetta, jotka veivät kuntoa takapakkia.” Mönkkösen hengitysvajaus johtui hermoyhteyksien katkeamisesta. Dysrefleksian riski on niillä, joilla selkäydinvamma on kaularangan taJari Mönkkönen viimeisessä kisassaan vuonna 2006. Ilman vauhtia tehty kaksoisvoltti taaksepäin epäonnistui rajusti, ja Jari Mönkkönen putosi ilmeisesti suoraan päälleen. Tunnon menettämisestä huolimatta halvaantumiseen liittyy usein kipuja. Kun yskimisvoima puuttuu, lima kertyy hengitysteihin. Kun potilas ei kyennyt yskimään, tämä tunsi tukehtuvansa. Vakavin vamma syntyi kuitenkin vuosia viimeisen kilpailun jälkeen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissa Husissa on vuosittain hoidettavana noin 10–15 korkeaa ja täydellistä selkäydinvammaa, jotka edellyttävät pitkää tehohoitoa. ”Kutsuin sitä helvetinkoneeksi.” Hengityskone ja putki kurkussa vaikeuttivat puhumista, ja kurkkuun kasaantui limaa. Halvauksen takia en pystynyt hengittämään kunnolla”, Mönkkönen kuvailee. Kipujälki jää, vaikka muuten ei tunne mitään. Se myös altisti tulehduksille. Reitala muistuttaa, että ihminen on tarkoitettu liikkumaan. Vahinko oli jo tapahtunut ja selkäydin poikki. Lääkärit pyrkivät hänen mukaansa kertomaan potilaille jo etukäteen, että kyseessä ei ole merkki toipumisesta. ”Onneksi en ole koskaan tupakoinut, se olisi tehnyt tilanteen vielä kamalammaksi.” Limaa oli pakko poistaa, mikä oli kivuliasta. Hän oli muun muassa tullut useamman kerran niskoilleen. Halvaantumisen osalta operaatiolla ei ollut merkitystä. Tapahtumapaikalle osuva maallikko ei oikein voi tehdä muuta kuin varmistaa, että ihminen kykenee hengittämään. ”Korkeassa selkäydinvammassa potilas jaksaa yleensä hengittää joitain päiviä itse. ”Se oli välttämätön, sillä olin hengityskoneessa. Todennäköisesti hänen kätensä lipesi kerältä eli rintaa vasten puristettujen polvien päältä. Kyseessä oli korkean tason selkäydinvamma. Koulutuksensa ansiosta hän ymmärsi heti, mitä oli tapahtunut, ja osasi itse ohjeistaa ensiavun antajia. Takana oli 15 leikkausta, jotka oli tehty erilaisten urheiluvammojen vuoksi. Mönkkösellä se on tarkoittanut esimerkiksi polttavaa kipua alavatsassa. Pystyn liikuttamaan vain päätä”, Mönkkönen kertoo. Hengityslihaksista pallea saa ärsykkeet kaulanikamien c2 ja c3 tasolta. Kipu on jo iskostunut hermostoon samaan tapaan kuin amputoinnin seurauksena koettu aavesärky. Hermoperäisessä kivussa ei tunneta tekijää, jonka voisi kivun helpottamiseksi poistaa. Tajusin, että nyt kävi pahasti. Siinä keho reagoi vammatason alapuoleisiin ärsykkeisiin poikkeukselliseen tapaan. Yksi yllättävä oire, johon Jari Mönkkönen ei osannut varautua, on autonomisen hermoston toimintahäiriöstä johtuva autonominen dysrefleksia. ”Tuntoraja on noin viisi senttiä solisluun alapuolella, joten käsissäni ei ole tuntoa. Voimistelija ei muista tilanteen yksityiskohtia. Paikallaan makaaminen altistaa kudosten turpoamiselle, laskimotukoksille ja tulehduksille. ”Tehohoitolääkärinä näen vain nämä pahimmat tapaukset.” Turman ensivaiheen hoidossa tärkeintä on juuri hengityksen tukeminen. Jari Mönkkönen on kuitenkin löytänyt taas elämänhalunsa, ja työ valmentajana jatkuu. Mutta kun rintakehän lihakset ovat halvaantuneet, hengitysmekaniikka on tehotonta. Janne Reitalan mukaan tajuton potilas tulisi kuitenkin kääntää kyljelleen, sillä muuten tämä voi tukehtua omaan kieleensä. Arja-Leena Paavola Liike oli tuttu, ja vuosikausien lukemattomien toistojen myötä siitä oli tullut silkkaa rutiinia. ”Kukaan ei nähnyt, mitä tapahtui, enkä itse tiedä, mikä liikesarjassa meni vikaan”, Mönkkönen kertoo reilut kolme vuotta myöhemmin. 15 6/2019 KEMIA Kun huippu-urheilija kokee neliraajahalvaantumisen, koko maailma muuttuu. Töölön sairaalan anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Janne Reitala on nähnyt useita vastaavia tapauksia. Päättäessään aktiiviuransa 32-vuotiaana voimistelija oli iloinnut siitä, että oli yhä terve. Sen tarkoituksena oli kaularangan saaminen tukevampaan asentoon niin, että pään kannatteleminen olisi mahdollista. Sillä kertaa kuitenkin sattui jotakin. Hoitoa helvetinkoneessa Leikkauksen jälkeen alkoi 97 päivän tehohoitojakso. Näin verenkiertoon alkaa kertyä hiilidioksidia, ja seurauksena on hapenpuute”, Reitala kertoo. Ei tuntoa vaan kipua Neliraajahalvaantuminen on vienyt entiseltä huippu-urheilijalta paitsi lihasvoiman myös raajojen tuntoaistin
Aamuisin piti ottaa 20 erilaista pilleriä, joihin kuului hermolääkkeitä, kipulääkkeitä, kouristuksenestolääkkeitä, infektionestolääkkeitä ja vatsansuojalääkkeitä. taiseksi ole keinoja näin vakavan selkäydinvamman parantamiseen. Lääkäri Janne Reitalan mukaan esimerkiksi turvotuksen hillitsemiseen on jossakin kokeiltu suuriannoksista kortisonihoitoa. Antibiootti saattaa moninkertaistaa lihasjännitystä vähentävän lääkkeen pitoisuuden veressä ja laskea verenpainetta vaarallisen voimakkaasti. Seurauksena on paljon sivuvaikutuksia, jopa syövän kehittyminen”, Reitala toteaa. Synkkyys menee kuitenkin yleensä ohi ”parissa päivässä tai viikossa”. Tällöin on tärkeää saada heti verenpainetta alentavaa lääkettä. Kivunhoitoon tarkoitetut lääkkeet olivat vahvoja ja toki tarpeen. Muitakin lääkkeitä hän pyrkii vähentämään, sillä lääkityksessä on myös ongelmansa. Listalla olivat myös vitamiinit. Masennusta tulee ajoittain vieläkin. Enää Jari Mönkkönen ei käytä lainkaan opiaatteja. Ronda-koira viihtyy isäntänsä sylissä. Oli suuri hetki, kun puoliso ja isä vihdoin 455 päivän sairaalaja kuntoutusjakson jälkeen pääsi palaamaan kotiin. Elokuussa julkaistussa, Mika Saukkosen kirjoittamassa elämäkerrassa Viimeinen voltti (Docendo 2019) Mönkkönen kertoo, miten hän alkoi kuntoutusjakson aikana pyytää opiaatteja enemmän kuin hoitohenkilökunta olisi ollut valmis antamaan. Sähköpyörätuolin ohjaaminen tapahtuu pään liikkeillä. Jari Mönkkönen pystyy rapsuttamaan lemmikkiä leuallaan. ”Minulla on usein kipuja, mutta lasten kanssa jutellessa pahin menee ohi.” Ku va t: Ja ri M ön kk ös en ko ti al bu m i Yksi hälyttävä tilanne seurasi virtsatieinfektioon käytetyn antibiootin ja keskushermostoon vaikuttavan lihasrelaksantin yhdistelmästä. Tästä syystä Mönkkönen tuntee palelevansa jatkuvasti. Se voi aiheuttaa voimakkaan verenpaineen nousun, jonka merkkinä on jyskyttävä päänsärky. Lääkkeet oireiden mukaan Lääkearsenaali, jota Jari Mönkkönen tarvitsi onnettomuuden jälkeen, oli vaikuttava. Mieli ehkä tavallaan tykkää jäädä vellomaan siihen tilaan”, hän kertoo. Välillä taas kaikki naksahti kohdilleen ja meni hienosti.” Tummina hetkinäänkään Mönkkönen ei surkuttele niinkään itseään vaan murhetta, jota onnettomuudesta koitui läheisille. ”Myös kantasolusiirtoja on tehty, mutta niistä ei ole ratkaisuksi. ”Huomaan, että negatiivisuus ja synkät ajatukset alkavat pyöriä päässä. 16 KEMIA 6/2019 solla. Potilaan siirto pehmeiden patjojen päältä oli vaikea tehtävä, jossa meni kauan. ”Mutta sitä ei suositella, koska kortisonin sivuvaikutuksena tulee sokeritasapainon häiriöitä ja infektioiden lisääntymistä.” Tosiasia on, että lääketieteellä ei tois. ”Elämänhalu syntyy siitä, kun seuraan lasten puuhailua kodissamme ja Jari Mönkkönen onnettomuuspaikalla ensihoitajien ympäröimänä. Kyse saattoi kuitenkin olla myös halusta päästä pakoon vallitsevaa todellisuutta. Myös lämmönsäätely heittelehtii. ”Potilaan elämänlaatuun voidaan vaikuttaa antamalla oireenmukaista lääkitystä, kuten mielialalääkkeitä, ruuansulatusta edistäviä lääkkeitä ja unilääkkeitä.” Perhe palautti elämänilon Tapaturmansa jälkeen Jari Mönkkönen pohti yön yksinäisinä tunteina, miksi juuri hänelle kävi näin. Jari Mönkkösen elämässä tärkein syy jaksaa on perhe: vaimo Sanna Mönkkönen, joka myös on entinen voimistelija, ja parin kolme lasta. ”Toinen puoli minusta vetää syövereihin mutta toinen sanoo, että hitto, anna jo olla”, Mönkkönen kuvailee. ”Aika paljon tässä on samaa kuin huippu-urheilussa, jossa on paljon yläja alamäkiä. Keho tuntui olevan solmussa eivätkä liikkeet onnistuneet. Luulen, että synkeistä fiiliksistä voisi päästä helpomminkin eroon. Kun pintaverisuonet laajenevat, lämmönhukka on suurempi. Välillä aamuisin vaati aika paljon, että jaksoi herätä treeneihin. Uusien hermokudosten rakentumista on maailmalla silti yritetty edistää erilaisilla lääkkeillä ja menetelmillä
Vanhetessa lihasten voimantuottonopeus huononee ja nivelten liikelaajuus pienenee. arjaleena.paavola@gmail.com. GOS 60+ -kursseilla pyritään vahvistamaan tukilihaksia, kuten reisiä ja pakaroita, joita tarvitaan siihen, että pääsee itse nousemaan vuoteelta tai tuolilta ylös. ”Game of skills eli GOS on meidän kehittämämme filosofia. ”Olen itse ollut melkoinen hurjapää ja tiedän, mitä lapset saattavat harrastaa. ”Myös tasapainoon vaikuttavan hermo-lihasjärjestelmän toiminta heikkenee iän myötä. Hän toimii valmentajana myös itse. Mönkkösen mukaan oleellista on löytää harjoitteluun ilo. Häntä huolettavat etenkin pihatrampoliineilla ja sisäurheilupuistoissa temppuilevat vekarat. ”Työ antaa motivaatiota nousta sängystä ja lähteä liikkeelle.” juttelen heidän kanssaan”, Mönkkönen sanoo. ”Meillä on ollut asiakkaina yli kuusikymppisiä, jotka lopulta seisovat käsillään seinää vasten ja hihkuvat, että olo on kuin pikkulapsella.” Jari Mönkkönen puhuu myös lasten ohjatun liikunnan puolesta. Monipuolinen harjoittelu auttaa urheilijoita ehkäisemään rasitusvammojen ja loukkaantumisen riskiä. Syksyllä 2018 otettiin iso askel, kun pari avasi Game of Skills -nimisen liikuntasalin Helsingin Konalaan. ”He tuovat iloa elämään ja heidän vuokseen haluan tsempata. 17 6/2019 KEMIA Oma liikuntasali oli monivuotinen haave, joka toteutui syksyllä 2018. ”Se antaa minulle motivaatiota nousta sängystä ja lähteä liikkeelle.” Kilpaurheilijoiden lisäksi yksi valmennuksen kohderyhmä ovat ikäihmiset, joiden liikuntakyky olisi tärkeää saada säilymään mahdollisimman pitkään. Yrittäjät hyödyntävät kummankin kokemusta telinevoimistelusta, jota he ovat muokanneet useille lajeille sopivaksi oheisharjoitteluksi. Nettivideoiden älyttömyydet vielä kannustavat osaamistasoon nähden liian vaikeisiin liikkeisiin”, hän huomauttaa. Minulla on usein kovia kipuja, mutta lasten kanssa pahin menee yleensä ohi.” Oma liikuntasali Jari Mönkkönen oli jo ennen halvaantumistaan perustanut yhdessä vaimonsa kanssa firman, joka keskittyy valmennukseen, konsultointiin ja viestintään. Itsekin neljääkymppiä lähestyessäni huomasin Linnanmäellä, etten enää kestänyt laitteiden höykytystä entiseen tapaan”, Mönkkönen naurahtaa. Se on eräänlaista taitopeliä”, Mönkkönen kertoo. ”Kannattaisi liittyä esimerkiksi johonkin voimisteluseuraan opettelemaan temppujen tekemistä hallitusti ja turvallisesti niin, että vakavilta loukkaantumisilta vältyttäisiin.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja
Hiilidioksidia muodostuu, kun St1 tuottaa leipomojätteistä etanolia. Sitä Q Power tuottaa elektrolyysillä uusiutuvan aurinkotai tuulivoiman avulla. Elina Saarinen Kaikki alkoi kellarista. Mikrobit tuottavat ravinteista, vedystä ja hiilidioksidista synteettistä biometaania, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaan liikenteen tai laivaliikenteen uusiutuvana polttoaineena ja korvata sillä fossiilisia polttoaineita. Tutkimustyön pohjalta syntyi Q Power -niminen startup-yritys, joka on nyt patentoinut mikrobipohjaisen uusiutuvan energian varastointimenetelmän sekä tekniikan, jolla tehdään uusiutuvaa biopolttoainetta teollisuuden hiilidioksidipäästöistä, sivuvirroista ja jätteistä. Hyötysuhteen ykkönen ”Jos tätä teknologiaa vertaillaan muihin markkinoilla oleviin teknologioihin, voi sanoa, että teemme metanointia parhaalla hyötysuhteella maailmassa”, Ku va t: El in a Sa ar in en Q Powerin pilottilaitoksessa valmistetaan synteettistä biometaania St1:n jätteenjalostusprosessissa syntyvästä hiilidioksidista.. Koelaitokseen kuuluu myös tankkauspiste. Lähtökohtana leipomojäte Q Powerin kahdeksan kilowatin pilottilaitos hyödyntää hiilidioksidia, joka otetaan talteen viereisessä energiayhtiö St1:n Etanolix-biojalostamossa. Teknologia tarjoaa myös vaihtoehdon akuille sähkön varastoinnissa. Juuri jätteen jalostamisessa syntyvä hiilidioksidi on ratkaiseva ainesosa Q Powerin kehittämässä biologisessa metanointiteknologiassa. 18 KEMIA 6/2019 AJANKOHTAISTA Uudella suomalaisteknologialla tuotetaan synteettistä biometaania jätteiden jalostuslaitoksen hiilidioksidista. Prosessiin tarvitaan myös vetyä. Siellä tankataan prosessissa tuotettua biometaania pilottiin osallistuviin kaasuautoihin. Kehitystyö lähti etenemään. Työn tulos, ensimmäinen synteettistä polttoainetta tuottava pilottilaitos, julkistettiin Vantaalla Remeo Oy:n laitosalueella elokuun lopussa. Professori Erkki Aura rakensi kymmenisen vuotta sitten kellariinsa ensiversion reaktorista, jossa hän hyödynsi suosta eristettyä mikrobistoa synteettisen biometaanin valmistamiseen. Muutama vuosi sitten keksinnösSynteettistä biometaania hiilidioksidista tä kiinnostui Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan perustama Qvidja Kraft Oy. Asiaa tutkittiin esimerkiksi Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:ssä, joka tätä nykyä on osa Luonnonvarakeskusta
”Olemme testanneet biokaasulaitoksen raakakaasua. Pilottikontti siirretään seuraavaksi Salon kiertotalouspuistoon, jossa testataan, pystytäänkö prosessissa hyödyntämään myös kaatopaikkakaasuja. Energian varastoinnissa metanointi voisi päihittää akut, joiden valmistus vaatii arvomineraaleja. Sekä Herlin että Anttonen toivovat, että hiilen ilmakehään päästämisestä tehtäisiin lainsäädännön tuella nykyistä paljon kalliimpaa. Prosessi on energiaja kustannustehokas. Kunhan olosuhteet ovat hyvät ja mikrobit saavat ravinteita, vetyä ja hiilidioksidia, metaania syntyy. ”Menetelmä on hyötysuhteeltaan erinomainen”, vahvistaa Q Powerin tekninen johtaja Marko Niskanen. Kannattavuus verrattuna muihin metanointiteknologioihin on ylivertainen.” Alitalo ja Niskanen kertovat, että pilottimittakaavasta voidaan piankin päästä 200 kilowatin demolaitokseen. Päästöjen sijasta syntyy polttoainetta. elina.saarinen@uusiouutiset.fi ”Meidän metanointiteknologiallamme on maailman paras hyötysuhde”, tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo hymyilee.. ”Nyt on saatu pilottilaitos, mutta se on vasta alkulaukaus. Alitalon mukaan biokaasulaitostoimijat ovat olleet kiinnostuneita menetelmästä. Liikennepolttoaineeksi jalostettavasta biokaasusta hiilidioksidi yleensä poistetaan esimerkiksi päästämällä se ilmaan. Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja. Tällainen hiilidioksidi soveltuu metanointiin hyvin, sillä se on puhdasta. Jos siinä on hiilidioksidia noin 40–50 prosenttia, se on mahdollista erottaa, ottaa talteen ja syöttää meidän prosessiimme”, Q Powerin tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo kertoo. Perinteisesti biokaasureaktorissa mädättämällä tuotetussa biokaasussa on noin 40 prosenttia hiilidioksidia. sanoo Q Powerin tuotekehitysjohtaja Anni Alitalo. ”Menetelmämme ansiosta pystymme varastoimaan sähköä tehokkaammin kuin akkuteknologialla. Kiintoainebioreaktori ei tarvitse sekoitusta, paineistusta, jatkuvatoimista nesteiden pumppausta eikä jatkuvaa laboratorioseurantaa. Tavoitteena on myös luoda hallittuja teollisia hiilenkiertoja. Myös biokaasulaitoksissa syntyvää kaasua voitaisiin hyödyntää. Q Powerin mallissa hiilidioksidi otetaan talteen ja syötetään metanointiprosessiin, jolloin siitäkin saadaan tuotettua hyödynnettävää metaania. ”Olemme identifioineet ongelmaksi uusiutuvan energian varastoinnin, ja siihen meillä on nyt ratkaisu”, Q Powerin ja Qvidja Kraftin pääomistaja Ilkka Herlin kiteyttää. Hiilidioksidia voidaan ottaa myös vaikkapa puunkaasutuksesta tai jopa savukaasuista. Metanointi tapahtuu konttimaisissa reaktoreissa, joita voidaan yhdistää toisiinsa. Suomessa Power2x-teknologioita tutkivat myös esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja energiayhtiö Fortum. Silloin St1 voi tarjota jakelukanavan”, sanoo St1 Nordicin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen. ”Jos haluamme korvata fossiiliset polttoaineet, meidän on pakko ottaa polttoainekäyttöön paitsi hiiltä sisältävät jätteet myös ilmakehässä jo oleva hiilidioksidi, ja käyttää polttoaineita niin, että hiili pysyy hallitussa kierrossa.” Pilotista eteenpäin St1 näkee, että sen öljynja biojalostamoiden hiilidioksidivirrat voitaisiin hyödyntää kestävinä polttoaineina. Toivon, että suomalaisosaamisen avulla saamme vietyä tätä teolliseen mittakaavaan. Näin ilmaston lämpenemistä hidastavista ratkaisuista tulisi kannattavaa liiketoimintaa. Prosessin lämpötila on vain noin 50–70 astetta, kun vaikkapa katalyysiteknologia edellyttää satojen asteiden lämpötiloja. Haastaja sähköakuille Puhtaan vetykaasun tuottaminen elektrolyysillä on juuri nyt kuuma tutkimusaihe. ”Mikrobit pystyvät muuttamaan metaaniksi 83 prosenttia syötetyn vedyn energiasta. Metaani toimii kaasuvarastona, josta energiaa voidaan syöttää generaattorilla takaisin sähköverkkoon”, Anni Alitalo kertoo. Toimitusvalmius on jopa kahden megawatin laitoksille. 19 6/2019 KEMIA Raaka-aineeksi käy myös biokaasu Q Powerin ja St1:n yhteistyössä saadaan kierrätykseen hiilidioksidi, joka otetaan talteen jätejalostuksen prosessista. Se avaa uusia mahdollisuuksia energian kausivarastoinnille
Laitokset voisivat toimia kannattavasti, KONSULTTISELVITYS: Muovin kemiallinen kierrätys on kannattava bisnes jos niissä yhdistettäisiin jätemuovin käsittelyyn myös jätepuun käsittely. Suomessa Teknologian tutkimuskeskus VTT on päätynyt omissa selvityksissään pitkälti samaan lopputulemaan kuin BCG. Allianssiin kuuluu reilut 40 kemian, pakkausteollisuuden ja jätehuollon yritystä sekä kuluttajatuotteiden valmistajaa. Kaikkea jätemuovia ei ole edes mahdollista kierrättää mekaanisin menetelmin, joten suurin osa kerätystä muovista päätyy poltettavaksi. Yhtiöllä on toimintaa 50 maassa eri puolilla maailmaa. Päivi Ikonen Muovia voidaan kierrättää monin tavoin. Tähän tulokseen päätyy konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tuore selvitys. Konsulttifirman analyysin ovat tarkistaneet kemianteollisuuden, jätehuoltoyritysten, kiertotalousjärjestöjen ja yliopistojen edustajat. Muovin kierrätysjärjestelmät eivät kuitenkaan ole pysyneet perässä. Vaihtoehtomateriaaleista ei myöskään aina ole muovin korvikkeeksi. Kemiallinen kierrätys palauttaa muovin takaisin öljyksi, josta voidaan valmistaa taas uusia tuotteita.. Kaikilta tarvitaan satsauksia Muovijätteen määrän on arvioitu kymmenkertaistuneen 50 viime vuoden aikana. Ympäristön kannalta tehokkain tapa muovin aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi on sen käytön vähentäminen tai rajoittaminen. Maailmanlaajuinen analyysi BCG analysoi selvitystään varten maailmanlaajuisia jätemarkkinoita, keräysjärjestelmiä, kierrätysmääräyksiä ja muovin mekaanisen kierrätyksen liiketoimintamalleja. Mukana ovat muun muassa öljyjätti Exxon Mobil sekä kemian jättiläiset BASF ja Dow. Allianssi on sitoutunut investoimaan 1,5 miljardia dollaria muovijätehuollon infrastruktuuriin Kaakkois-Aasiassa, jossa ongelmat ovat akuuteimpia. ”Pyrolyysi on niin teknologisesti kuin taloudellisestikin kannattava ratkaisu jo tänään”, sanoo BCG:n Suomen-yksikön toimitusjohtaja Teemu Ruska. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä kuluttajakäyttäytymisen muutosta, julkisen sektorin toimenpiteitä että yritysten panosta. BCG:n raportin mukaan erityisesti kemianyritysten olisi helppo alkaa käyttää pyrolyysitekniikkaa muovin kierrättämisessä. ”Tarvitaan järkevän kulutuksen ja jätteenkäsittelyn yhdistelmää sekä hinnaltaan kilpailukykyisiä, ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja”, hän linjaa. Teemu Ruskan mielestä muovijätteen asettama globaali haaste on ratkaistavissa. Pyrolyysi on menetelmä, jossa muovijäte hajotetaan molekyylitasolle asti lämmittämällä sitä hapettomissa olosuhteissa. VTT:n WasteBusters-hankkeen tutkijat laskivat, että Suomessa olisi edellytykset noin kymmenen pyrolyysilaitoksen perustamiselle. Yksi elinkeinoelämän jo tekemistä satsauksista on tänä vuonna perustettu AEPW-niminen allianssi. Sen osalta käytiin läpi myös liiketoimintapäätöksiä ja yritysten taloudellisia kannustimia investoida pyrolyysilaitosten rakentamiseen. Pyrolyysi oli yksi tarkemman tarkastelun kohteista. Muoville kehitetään vaihtoehtoja esimerkiksi sellupohjaisista kuitumateriaaleista, mutta työ vaatii aikaa. Boston Consulting Group on johtava konsultointiyritys ja ylimmän liikkeenjohdon neuvonantaja. Näin jätemuovi palaa alkuperäiseksi raaka-aineekseen eli öljyksi, ja siitä voidaan valmistaa uutta, neitseellistä muovia. Teemu Ruska pitää allianssia yhtenä osoituksena siitä, että myös yritykset ottavat muovijäteongelman vakavasti. 20 KEMIA 6/2019 UUTISIA Muovin kemiallinen kierrättäminen pyrolyysin avulla on edennyt niin pitkälle, että siitä voidaan tehdä menestyvää liiketoimintaa