196 C • 2 949 litraa • kaapit ja arkut • kylmähuoneet Kemi 5/ 20 18 MYÖTÄTUULTA kemian purjeissa KYLPYLÄ virkistää kehon ja mielen KIERTOTALOUDEN turvariskit hallintaan VIHREÄN KULLAN arvo nousee KEMIA. helteiden jälkeen Viilennystä www.laboline.fi • info@laboline.fi • (09) 877 0080 Kipinäsuojatut jääkaapit Jääkaapit ja pakastimet Lämpötilanseurantajärjestelmä Uudet Boreas -syväjäät! Kaikki kylmäsäilytykseen • +15..
Puhdas vesi, uusiutuva polttoaine ja lääkkeet ovat kemiaa. Kemianteollisuus ry Eteläranta 10, PL 4, 00131 Helsinki kemianteollisuus.fi @kemianteollisuu Kemia – osa hyvää elämää.. Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Miten ruoka, luonnonvarat ja energia saadaan riittämään maailman kasvavalle väestölle. Kemianteollisuus työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes 100 000 suomalaista
Br ea k So ko s Ho te l Ou lu Ed en Sc ien ce Perheen pienten kelpaa polskia nykykylpylöissä. 3 5/2018 KEMIA SISÄLLYS 6 42 5 Pääkirjoitus 6 Kemianteollisuus ry:n Mika Aalto Maailmaa pelastamassa Leena Joutsen 12 TÄTÄ MIELTÄ Puhuminen kesyttää uupuneen virtahevon Elina Hiltunen 14 Runninjuonnista hyvinvointihoitoihin Kylpylä virkistää kehon ja mielen Irene Andersson 20 AJANKOHTAISTA Standardit sujuvoittavat yrityksen toimintaa Hilkka Vähänen 22 VIHREÄT SIVUT 28 UUTISIA TYTTÖJEN TIEDEKULMA Metsäpalo tuhoaa ja uudistaa Emilia Hiltunen 34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU Si ni Pe nn an en ”Teollinen tuotanto Suomessa on ekoteko.” Kemianteollisuuden uusi kippari Mika Aalto aloittaa työnsä myötäisessä; alan vienti vetää, ja suhdannearviot ovat vahvoja. Ni co las Ab ra ha m Viheliäisen vaikea ongelma. Kadehdittu suomalainen innovaatio, maksuton kouluateria, täyttää 70 vuotta. Aivojen kehitykseen vaikuttavien hormonihäiriköiden tunnistaminen on professori Barbara Demeneix’n mukaan tekoälyllekin ylivoimaista. Tuttujen suosikkien rinnalle on noussut maistuvia kasvisvaihtoehtoja. Aikuiset ovat jälleen löytäneet kylpylöiden tarjoamat hoidot, jotka elävät uutta kukoistuskauttaan. 60 14 38 KIERTOTALOUS JA KEMIA Jätemuovi kemialliseen kiertoon Elina Saarinen 39 KEMIA SILLOIN ENNEN 39 NÄKÖKULMA Pakkoraossa Anja Nystén 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Maija Pohjakallio Kiertotalouden sankari Sisko Loikkanen 42 Kotoinen kouluruoka on tarkasti mietitty kokonaisuus Arja-Leena Paavola 46 Lituruoho on hyvä apukemisti Kalevi Rantanen 50 Kiertotalouden turvallisuusriskit hallintaan Vesa Keinonen 54 Pikaruoka kääriytyy puuhun Elina Saarinen 63 Kiertotalousalue myötätuulessa Kangasalla Emma Kaustara 64 ULKOMAILTA 66 KEEMIKKO Pitäkää pyttinne Pa lm ia Oy 67 HENKILÖUUTISIA 71 TULEVIA TAPAHTUMIA 72 SEURASIVUT 74 TIETEEN KAUPUNGIT Geeniteknologian Guangzhou Sisko Loikkanen HELSINKI CHEMICALS FORUM 58 Tiedon jatkuva karttuminen tekee Kemikaaliviestinnästä hankalan rastin Katja Pulkkinen 60 Reachin seuraava vuosikymmen Tekoäly haastaa eläinkokeet Riku Rinta-Jouppi
GLOBAALIN LABORATORIOJA TESTAUSVERKOSTON PALVELUT PAIKALLISELTA TOIMIJALTA WWW.SGS.FI SGS ON MAAILMAN JOHTAVA TARKASTUS-, TESTAUS-, VERIFIOINTIJA SERTIFIOINTIYRITYS
Valamiehistön mukaan miehen sairastumiseen imukudossyöpään vaikutti ratkaisevasti se, että hän oli työssään piha-alueiden hoitajana ruiskuttanut kymmeniä kertoja vuodessa glyfosaattia sisältänyttä kasvinsuojeluainetta. Emeritusprofessori Jouko Tuomisto avaa kiistaa Skeptikko-lehdessä. Ominaisuus on neutraali määre – vaikkei ”syöpävaarallinen” siltä kuulosta –, kun taas riskinarvioinnissa otetaan huomioon myös esimerkiksi annoksen ja altistuksen suuruus. KAIKELLA KUNNIOITUKSELLA: Valamiehistöllä ei ole pätevyyttä arvioida tätä asiaa. Ennakkotapaus on polttoainetta tuhansille vastaaville vireillä oleville oikeusjutuille Monsantoa vastaan. Väittely aineen turvallisuudesta otti uusia kierroksia vuonna 2015, kun WHO:n syöväntutkimusjärjestö IARC arvioi sen todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Meneillään on juristien juhlat. KRITIIKKIÄ ON esitetty siitä, että glyfosaatti lisää halukkuutta viljellä sille vastustuskykyisiä geenimuokattuja kasveja. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Järjestö ei ota kantaa määriin, joista käyttäjä voi sairastua. Euroopan kemikaalivirasto Echa ja elintarviketurvallisuusvirasto Efsa ovat molemmat todenneet tutkimusnäytön nojalla, ettei glyfosaatin käyttö torjunta-aineena aiheuta syöpävaaraa. Paradoksaalisesti voisi sanoa, että glyfosaattia epäillään syöpävaaralliseksi, koska se on niin myrkytöntä. Uusi osoitteemme on Asolantie 29 b, 01400 Vantaa.. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. EU:n komissio antoi viime marraskuussa glyfosaatin käytölle viiden vuoden jatkoluvan. Rikkakasvien torjuntaa tarvitaan, jotta maailmasta ei loppuisi ruoka. Nämä seikat eivät kuitenkaan kerro mitään glyfosaatin vaikutuksesta terveyteen. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 933 1147 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Jos glyfosaatti kielletään, käsiin jää ongelma. Forssa Print, Forssa 2018 | ISO 9002 M ar kk u Jo ut se n Kunnes toisin todistetaan KALIFORNIALAINEN TUOMIOISTUIN määräsi elokuussa kemianyhtiö Monsanton maksamaan syöpäsairaalle työntekijälle yli 250 miljoonan euron korvaukset. Korvaavaa myrkyttömämpää ainetta ei ole näköpiirissä. On syytä huomata, että IARC arvioi vain vaaraominaisuutta (hazard), ei riskiä. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa | www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Aineen hyväksyttävyyttä haittaa myös skandaaleissa ryvettyneen Monsanton huono maine. Leena Joutsen 5 Kunnes toisin todistetaan Kemia-lehti on muuttanut. Laboratoriossa eläimet kestävät glyfosaattia todella hyvin sekä kertaannoksina että pitkäaikaisesti. 45 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. syyskuuta 2018 Puolet kaikista aineista osoittautuu syöpävaarallisiksi. 5/2018 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 5. Kun kemikaaleja annetaan suurimpina annoksina, joita koe-eläimet sietävät, puolet kaikista – sekä synteettisistä että luonnonaineista – osoittautuu syöpävaarallisiksi. Vaarallisen DDT:n korvaajaksi kehitettyä glyfosaattia on käytetty 1970-luvulta lähtien kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. KEMIA Kemi Vol. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Jäsenmaista 18 äänesti päätöksen puolesta, yhdeksän sitä vastaan. Ristiriitaa IARC:n kanssa ei ole, koska virastot arvioivat riskiä, IARC ominaisuutta
6 KEMIA 5/2018 Kemianteollisuus ry:n Mika Aalto Maailmaa pelastamassa Kemianteollisuus ry:n uusi toimitusjohtaja Mika Aalto luottaa yhteispelin voimaan. Kun osaavat toimijat yhdistävät voimansa, löytyy uusia tapoja ratkoa haasteita.”. ”Kemia on vahvasti mukana pelastamassa maailmaa
”Kemiaa tarvitaan, jotta myös lapsemme saavat nauttia puhtaasta ilmasta ja vedestä”, Mika Aalto sanoo. 7 Kuva: Sini Pennanen. 5/2018 KEMIA Näköalapaikalta näkee kauas
”Olemme osa ratkaisua, emme osa ongelmaa” Kemianteollisuus ry on niittänyt Timo Lepän kaudella mainetta yhteistyöhakuisena, vaikuttavana ja rakentavana työmarkkinatoimijana. • Harrastuksia urheilu ja liikunta, sauna, saaristo, lukeminen. Personal trainerin tutkinto 2017. Moni asia, jota olen aiemmin tehnyt, tukee onnistumista uudessa tehtävässä.” Samaa mieltä on Kemianteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Jari Rosendal, Kemira Oyj:n toimitusjohtaja. ”Olin sattumoisin edellisenä iltana, kahdeksas helmikuuta, lukenut Kemialehdestä, että Timo Lepälle etsitään seuraajaa. 8 KEMIA 5/2018 Jatkuu sivulla 10… Leena Joutsen Kun suorahakuyhtiön headhunter soitti ja kysyi, kiinnostaisiko pesti Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajana, Mika Aalto ei tarvinnut aikaa miettimiseen. • Tutkijana Teknos-Maaleissa 1983–1985. ”Mika Aallossa yhdistyvät ammatillinen osaaminen, kokemus kemianteollisuutta koskevasta elinkeinopolitiikasta, laaja vaikuttamisverkosto ja johtamiskokemus vaativista tehtävistä”, hän sanoo. • Diplomi-insinööriksi (kemiantekniikka) Åbo Akademista 1983. • Finanssialan CEFA-tutkinto Svenska Handelshögskolanissa 1996. Aalto aloitti uudessa tehtävässään kesäkuun alussa, 50-vuotispäivänsä kynnyksellä. Elokuun alussa, perheen kanssa vietetyn loman jälkeen, hän kuvailee oloaan innostuneeksi. Timo Leppä • Syntynyt Lahdessa 1957, asuu Espoossa. Eri tehtävissä Kemirassa 1985–2009, viimeksi viestintäjohtajana. Ministeriössä näin, miten valtionhallinto toimii ja mitä päätöksentekijät ajattelevat.” Mika Aallon edeltäjät – Timo Leppä, Hannu Vornamo ja Raili Nuortila – ovat kaikki koulutukseltaan kemistejä. • Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja 2009–2018. ”Tekesissä sain kokemusta innovaatioja yritystoiminnasta. 1996. Ura jatkuu yrittäjänä. Naimisissa, yksi lapsi s. Si ni Pe nn an en. ”Olemme halunneet olla osa ratkaisua, emme osa ongelmaa”, Leppä kiteyttää. ”Uskon, että pääsen hyödyntämään laajasti aiempaa kokemustani ja koulutuspohjaani. Sarja jatkuu, sillä Aalto väitteli kemiallisen termodynamiikan alalta Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1998. Aalto ehti työskennellä reilut viisi vuotta johtotehtävissä työja elinkeinoministeriössä, viimeksi teollisuusneuvoksena Työllisyys ja toimivat markkinat -osastolla, ja sitä ennen yli 15 vuotta Tekesissä, nykyisessä Business Finlandissa. Kiinnostus heräsi jo siinä ja vain vahvistui prosessin edetessä.” Kaikkiaan neljän haastattelukierroksen jälkeen valinta oli selvä
Uudessa työssäni saan nähdä mitattavissa olevia tuloksia ja auttaa ihmisiä.” ”Tavoitteena ei ole mahdollisimman monta hauiskääntöä vaan pysyvästi parempi elämänlaatu.” ”Asiat eivät mene itsestään oikein” Sitovan palkkatyön päättyminen avaa energiselle miehille uusia mahdollisuuksia. Lepän sanoista ja sanojen väleistä välittyy kiitollisuus tehokasta suomalaista terveydenhuoltoa kohtaan. Luopuminen upeasta yhteisöstä, loistavista esimiehistä ja palkitsevasta työstä on tuntunut haikealta.” ”Vaihdon lähestyessä ajatukset ovat kuitenkin suuntautuneet tulevaan. ”Tiedän, millaista kiirettä ja stressiä työelämän vaatimukset aiheuttavat. On ollut ilo olla mukana muutosprosessissa, johon on kuulunut paljon onnistumisia.” ”Nyt on oikea hetki antaa Mikalle vetovuoro. ”Kun heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saavat kannustusta, sillä voi olla iso merkitys heidän elämälleen.” ”Aika asettui uuteen valoon” Kun uuden toimitusjohtajan haku käynnistyi viime talvena, monet yllättyivät. Puolison hoidot jatkuivat intensiivisinä lähes vuoden. Hänet on todettu terveeksi, ja elämä jatkuu.” Puoli vuotta kestänyt seuraajan rekrytointiprosessi antoi Lepän mukaan tarpeellista aikaa asemoitua uuteen. ”Karmaisevat esimerkit viestinnän epäonnistumisesta osoittavat, että asiat eivät mene itsestään oikein. Intohimoinen aktiiviliikkuja on hankkinut itselleen uuden ammatin. Leppä aloitti elokuussa selvitystyön – ”toimeksiantaja päättää, milloin hankkeesta kerrotaan” –, ja mielessä on muitakin suunnitelmia. Takana on kymmeniä työntäyteisiä vuosia vaativissa tehtävissä, mutta 61-vuotias Leppä ei ole siirtymässä eläkkeelle. Onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta, ammattitaitoa ja huolellista toteutusta.” Leppää kiinnostaa myös vapaaehtoistyö lasten ja nuorten parissa. Kulissien takana prosessi oli kestänyt jo pidempään. Vuodet pörssiyhtiö Kemiran viestintäjohtajana ja Kemianteollisuus ry:n johdossa kartuttivat Lepälle osaamista, jota hän hyödyntäisi mielellään viestintäprojekteissa, ”jos kysyntää löytyy”. ”Työ on ollut vahva pilari elämässäni. ”Uudessa ammatissani pääsen auttamaan muita ja näkemään mitattavissa olevia tuloksia.” ”Onnistuminen vaatii suunnitelmallisuutta, ammattitaitoa ja huolellista toteutusta.”. ”Kouluttauduin viime vuonna personal traineriksi. 9 5/2018 KEMIA ”Lähden tyytyväisenä, luottavaisena ja kiitollisin mielin.” Näin tiivistää Timo Leppä tuntemuksensa kesäkuisena aamuna, kun työpäiviä Etelärannan tutuissa maisemissa on jäljellä enää muutama. Uudessa työssäni on paljon samoja elementtejä kuin aiemmassa, ihmisten tukemista, motivointia ja koutsaamista.” Verkostoista tuttuja asiakkaita ”on jo käsi ovenkahvassa”. Kemianteollisuus ry:n hallitus oli ollut työn jälkeen tyytyväinen. ”Vaimoni sai erittäin hyvää hoitoa. ”Kaksi vuotta sitten vaimoni sairastui vakavasti. Timo Leppä oli hoitanut tehtäväänsä sitoutuneesti ja innostuneesti ja johtanut henkilökuntansa hyviin tuloksiin. Jatkan kevyin askelin eteenpäin.” Toimitusjohtajasta valmentajaksi Timo Lepällä on takanaan 35 intensiivistä työvuotta. Päinvastoin. Elämä ja aika asettautuivat uuteen valoon.” Syksyllä 2016 Leppä kertoi Kemianteollisuus ry:n silloiselle puheenjohtajalle Matti Lievoselle halustaan lähteä, kun aika olisi sopiva
Kun työyhteisö voi hyvin, energiaa ei kulu turhaan”, Leppä summaa. Alan lasketaan työllistävän suoraan ja kerrannaisvaikutusten kautta liki 100 000 suomalaista. Vahdinvaihto on sujunut molemminpuolisen arvostuksen hengessä. ”Kemianteollisuus on globaalisti kasvava ala, jonka tuotannon arvioidaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Luma-aineet näyttävät sujuvan molemmilta.” ”Eniten heitä taitaa tällä hetkellä innostaa salibandy”, Aalto lisää ja kertoo omaksi suosikkilajikseen golfin. Ykköstiloja on edeltänyt useina vuosina sijoitus kärkisuhdannearviot ovat vahvoja ja odotukset myönteisiä. ”Ajatuksenani on ollut, että asiat etenevät sisältä ulospäin. Aalto toivoo talouskasvun luovan entistä paremmat edellytykset yritysten tutkimusja tuotekehitystoiminnalle. ”Isä teki pitkän uran radiokemistinä VTT:ssä ja äiti elintarvikekemistinä viranomaistehtävissä, viimeksi Evirassa.” Aallon perheessä on kaksi lasta, 14-vuotias Noora ja 12-vuotias Joona. Oli kivaa katsoa, mitä tapahtuu, kun aineita sekoitetaan keskenään.” ”Paljon en vielä ymmärtänyt, mutta sen opin, että koeputkea lämmittämällä korkin saa posahtamaan vauhdilla ulos”, Aalto muistelee pilke silmissään. Kemianteollisuus investoi suomeen noin miljardi euroa vuodessa, josta noin 400 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen. Meillä on korkeaa osaamista, vahva teollinen infrastruktuuri ja vakaat yhteiskunnalliset olot.” ”Jotta Suomi pysyisi houkuttelevana investointikohteena, tarvitsemme fiksua ja innovatiivista, kestäville ratkaisuille rakentuvaa teollisuuspolitiikkaa. ”Soveltava tutkimus, tuotekehitys ja kaupallistaminen ovat riski-investointeja yrityksille. Kemianteollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja viennin osuus on tätä nykyä noin viidennes Suomen koko teollisuuden tunnusluvuista. Miehet tutustuivat toisiinsa Kemianteollisuuden tieteellisessä neuvottelukunnassa Lepän aloitettua toimitusjohtajana yhdeksän vuotta sitten. Pidän tärkeänä, että nuori löytää alan, josta itse tykkää ja on innostunut. 10 ”Tilanteisiin kannattaa mennä rakentavalla asenteella, perustella hyvin ja kuunnella muita. Ala on merkittävä nettomaksaja, ei tuki-imuri”, Leppä kommentoi. ”Lukion kemian opettajani Risto Lehto esiintyi usein reikäisessä laboratoriotakissaan, josta näki, että kokeita oli tehty. Koulutaipaleellaan Vuosaaren Tehtaanpuiston yläasteella ja lukiossa nuorukainen sai onnekseen hyviä opettajia, jotka vahvistivat herännyttä kiinnostusta. Käytettävissä on mekanismeja riskien jakamiseksi. ”Pääsimme kokeilemaan serkkuni kanssa isomman serkkuni kemian välineitä. ”Toisessa soitamme enimmäkseen 1960ja -70-lukujen popja rockmusiikkia, toisessa tyylisuuntana on raskaampi rock.” Aalto kuvaa itseään rauhalliseksi, kuuntelevaksi, yhteistyöhakuiseksi ja tarvittaessa jämäkäksi. ”Fiksua ja kestävää teollisuuspolitiikkaa” Aalto pääsee aloittamaan työnsä myötätuulessa. ”Kemianteollisuus tuottaa valtiolle noin kolmen miljardin verokertymän vuosittain. ”Lapset tekevät valintansa itse, ja aika näyttää. Alan suomalaista osaamista arvostetaan. Kemianteollisuus ry on valittu tänä ja viime vuonna Suomen innostavimmaksi työpaikaksi alle sadan hengen organisaatioissa. Hienompaa on, jos ei tarvitse käydä yhtään, ja silti pääsee tavoitteisiin.” ”Yhteispeli on voimaa, ja yhteistyö johtaa lähes poikkeuksetta parhaaseen lopputulokseen.” Rokkaava diplomaatti kymmenikössä. Valtion olisi perusteltua satsata tähän nykyistä enemmän ja rohkaista näin yrityksiä investoimaan uuteen.” ”Kiertotalous on kemianteollisuuden dna:ssa” Kiertotalous on molempien silmissä suuri mahdollisuus, jonka toteutumi”Kun yrittää ensin itse ymmärtää, tulee paremmin ymmärretyksi.” Kemianteollisuuden uuden kipparin Mika Aallon kipinä kemiaan syttyi alta kouluikäisenä. Hiljattain hän luki – jo toisen kerran – kiinalaisen Sunzin klassikkoteoksen Sodankäynnin taito kahden ja puolen vuosituhannen takaa. Kemianteollisuuden vienti yltää miljardin euron kuukausitasolle, ”Hienointa on, jos ei tarvitse käydä yhtään taistelua, ja silti pääsee tavoitteisiin.” 5/2018 KEMIA. ”Suomi on monella tavalla hyvä maa. Onko sukuun odotettavissa lisää kemistejä. Henkireikiä ovat myös mökkeily perheen kanssa, lukeminen ja kitaransoitto parissakin bändissä. ”Timo on tehnyt hienoa työtä. Se oli meistä jännittävää. On tärkeää säilyttää kilpailukykyinen kustannustaso ja kannustava toimintaympäristö.” Ennakoitavuus esimerkiksi veroratkaisuissa ja energiapolitiikassa on Lepän ja Aallon mukaan olennaista, sillä teollisuuden investoinnit tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Innostavalla ja osaavalla opettajalla on tärkeä rooli.” Jos kysyttävää jäi, apu oli lähellä, sillä Aallon vanhemmatkin ovat kemistejä. Kun yrittää ensin itse ymmärtää, tulee paremmin ymmärretyksi.” Järjestön teettämä bränditutkimus osoittaa, että kemianteollisuus mielletään poliitikkojen, virkamiesten ja median keskuudessa keskeiseksi talouskasvun moottoriksi ja kiertotalouden mahdollistajaksi. ”Kirjassa todetaan viisaasti, ettei ole hienointa käydä ja voittaa sata taistelua. Tästä kasvusta myös Suomen kannattaa ottaa osansa”, Aalto sanoo ja muistuttaa, että teollinen tuotanto Suomessa on jo itsessään ekoteko verrattuna tavaran tuontiin muualta. Hyvä henki synnyttää tulosta, ja haluan säilyttää positiivisen vireen loistavassa tiimissämme”, Mika Aalto sanoo
Opiskeluvalintojaan miettiville nuorille hän haluaa sanoa, että kemisteille on tarjolla merkityksellistä työtä. Naimisissa, kaksi lasta s. 11 5/2018 KEMIA Toimitusjohtajien vahdinvaihtoa juhlistettiin juhannusviikolla Kemianteollisuus ry:n tiloissa Etelärannassa. ”Tarvitaan prosesseja, joilla materiaaleista erotetaan hyödylliset ja haitalliset ainekset, muutetaan ne tuotteiksi ja palautetaan kiertoon”, Leppä sanoo. 2004 ja 2006. elinkeinoja kasvupolitiikan sekä bioja kiertotaloushankkeiden parissa. ”Kemia on avainasemassa, kun etsitään ratkaisuja suuriin haasteisiin: ilmastonmuutoksen torjuntaan, puhtaan veden, ravinnon ja energian riittävyyteen, uusien lääkkeiden saantiin ja luonnonvarojen kestävään käyttöön.” Suomi kuuluu Aallon mukaan edelläkävijämaihin niin bioja kiertotaloudessa, materiaalija energiatehokkuudessa kuin ympäristöja turvallisuusasioissa. • Harrastuksia golf, kitaransoitto ja lukeminen. ”Kun erilaiset toimijat yhdistävät voimansa, löytyy uusia tapoja ratkoa haasteita. Kemia on vahvasti mukana pelastamassa maailmaa.”. Ri ina Ka su rin en nen edellyttää kemiaa ja kemian osaajia. • Vieraileva tutkija Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa 1995–1996. • Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja kesäkuusta 2018. ”Nesteen uusiutuvat liikennepolttoaineet ovat menestystarina, jonka toteutuminen on vaatinut rohkeutta ja ”Kemianteollisuus on merkittävä nettomaksaja, ei tuki-imuri.” Mika Aalto • Syntynyt Helsingissä 1968, asuu Vantaalla. • Diplomi-insinööriksi (kemiantekniikka) 1993, tekniikan lisensiaatiksi 1995 ja tekniikan tohtoriksi 1998 Teknillisestä korkeakoulusta (nykyisin Aaltoyliopisto). Hän uskoo ekosysteemiajattelun parantavan mahdollisuuksia menestystarinoihin. Viime vuonna Nesteen 1,1 miljardin euron liikevoitosta lähes 600 miljoonaa euroa tuli uusiutuvista polttoaineista. ennakkoluulottomuutta”, Aalto kiittää. • Eri tehtävissä Tekesissä 1998– 2013 Suomessa ja Kaliforniassa, viimeksi Tekesin metsä ja kemia -alueen toimialajohtajana. • Johtotehtävissä työja elinkeinoministeriössä 2013–2018 mm. Kiertotalous on kemianteollisuuden dna:ssa ja vastuullisuus alan tapa toimia.” Aalto nostaa esimerkiksi Nesteen, jonka tutkimusyhtiö Corporate Knights arvioi hiljattain maailman toiseksi vastuullisimmaksi yhtiöksi. Suomalaisten Kemistien Seuran ja Kemiallisteknillisen yhdistyksen jäsen. ”Mäntyöljyn jalostus on hyvä esimerkki jo 80 vuotta jatkuneesta kiertotalousajattelusta. Timo Lepän ja Mika Aallon välissä Kemianteollisuus ry:n puheenjohtaja Jari Rosendal
Ongelma ei rajoitu sairastuneisiin. Elämänsä aikana joka viides suomalainen sairastuu masennukseen. ITSE SAIRASTUIN työuupumukseen parikymmentä vuotta sitten. Tätä tahtia oli jatkunut pari vuotta. Kyynisyys, väsymys ja ahdistus hiipivät elämääni. Nukkumisesta tuli mahdotonta. Kyseessä on työuupumus ja siihen kiinteästi liittyvä sairaus nimeltään masennus. Masennus voi olla pahimmillaan tappava tauti. Hormonin liikapitoisuus vaurioittaa aivojen hypotalamuksen hermosoluja, mikä puolestaan aiheuttaa masennusta. Työnantajaltani pimitin täysin sairauteni todellisen luonteen. 12 KEMIA 5/2018 TÄTÄ MIELTÄ VIRTAHEPO OLOHUONEESSA on Tommy Hellstenin tunnettu kirja, joka käsittelee alkoholismia ja riippuvuuksia sekä niihin liittyviä tabuja. Sen varjolla sain itkettyä kirurgilta lisäsairauslomaa. ONNEKSI TYÖUUPUMUKSESTA ja masennuksesta voi myös parantua. Työpaikalla jopa kirjekuoren vieminen postilokeroon tuntui ylivoimaiselta tehtävältä. Puhumattomuus johtaa ongelmien peittelyyn, viivästyneeseen hoitoon pääsyyn ja pidentyneisiin sairauslomiin. Tein illat ja viikonloput tohtorintutkintoon liittyviä jatko-opintoja, päivisin olin töissä. Sairauden vaarallisuutta ei koskaan tulisi aliarvioida. Toivoa parantumiseen voi löytyä muun muassa neuromodulaatiohoidoista ja tulevaisuudessa vaikka psykobiooteista. Sattumalta minulla oli samoihin aikoihin suunniteltu leikkaus. Häpesin työuupumistani ja häpesin vakavaa, uusiutuvaa masennustani, jonka vuoksi joudun käyttämään lääkitystä loppuikäni. Jatkuva, pitkäaikainen stressi saa ihmisen lisämunuaisen tuottamaan liikaa kortisolia. Työuupumuksen ja masennuksen estämisessä on tärkeää työyhteisön avoin ja kannustava ilmapiiri. En maininnut asiasta kuin lähipiirilleni. Mielenterveysongelmista voidaan jo jollain tasolla keskustella. Suomessa sairastaa masennusta 5–7 prosenttia väestöstä eli noin 250 000 henkeä. Viimein oli pakko myöntyä lääkärille, joka totesi masennuksen ja ohjasi minut hoitoon. Keväällä julkaistiin minun ja kokonimikaimani kirjoittama kirja Masennuksesta selviää! (Docendo). Elina Hiltunen Puhuminen kesyttää uupuneen virtahevon Elina Hiltunen on kemian diplomi-insinööri, kauppatieteiden tohtori, futuristi ja tietokirjailija.. Uupunut, masentunut virtahepo majailee lukuisilla työpaikoilla, mutta siitä ei uskalleta puhua. Kerron sairastamastani taudista nyt julkisesti, sillä tabujen murtamiselle on yhä tarve erityisesti työelämässä. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Minut pelastivat hyvät lääkärit ja psykiatrit, psykoterapia ja ennen kaikkea toimiva masennuslääkitys. Riski itsemurhaan on masentuneella kohonnut. En halunnut, että minut leimataan epäkelvoksi työntekijäksi. Toimintakyvytön työntekijä saadaan usein takaisin työelämään tehokkaiden hoitojen avulla. Kun työpaikkansa masentuneen ja uupuneen virtahevon tunnistaa ja tunnustaa, se on helpompi kesyttää. Eräs työelämän virtahepo on asemoinut itsensä moneen yritykseen ja organisaatioon. Suomessa jää joka päivä kahdeksan ihmistä eläkkeelle masennuksen vuoksi. Se oli viimeinen niitti oman masennushistoriani salailulle. Uusivat masennukset ovat jääneet vuosikymmenten taakse. Mikään ei tuottanut enää iloa. Vaikeistakin asioista on voitava puhua. IHMISET JA ASENTEET kuitenkin kehittyvät. Niille, joita perinteiset hoitomuodot eivät auta, kehitetään uudenlaisia hoitomenetelmiä. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut ihme, jos en olisi sairastunut. Virtahepo on majoittunut olohuoneeseen, mutta kukaan ei ole huomaavinaan sitä, vaikka se kääntyillessään särkee huonekaluja ja tuhoaa ympäristöä. Masennus koskettaa yli puolta miljoonaa omaista. Mielenterveyspotilaiden omaisista 46 prosenttia on vaarassa sairastua myös itse. Työyhteisössä on helpompi kertoa sappileikkauksestaan kuin siitä, että käyttää vakavan masennuksen vuoksi lääkitystä tai että on joutunut työuupumuksen takia psykiatriseen osastohoitoon
Ifall ni har frågor eller önskar skicka in ett bidrag per post kan priskommittén kontaktas på samma adress. – 28.9.2018 Helsinki, 31.10. Prisets storlek är 1000 euro och det utdelas från den Alfthanska fondens medel. ANSÖKNING FÖR JUNIORPRIS UR ALFTHANS FOND 2018 Finska Kemistsamfundet har instiftat ett juniorpris för ett förtjänstfullt slutarbete av högt betyg inom kemi eller närstående ämnen. 030 4741 Riskien arviointi työpaikalla 27. Priset kan beviljas till skribenten av en färsk doktorseller licentiatavhandling. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran Kemian Päivillä 29.3.2017 Smart Chemistry Parkille. Tunnustuspalkinto jaetaan kahden vuoden välein. – 21.11.2018 Helsinki Monitilatoimistot työympäristönä 24.10.2018 Helsinki POIMINTOJA KOULUTUKSISTA. Vi ber härmed professorer, seniorforskare och doktorandhandledare vid finska högskolor och universitet om motiverade förslag på mottagare av “Det Alfthanska priset” för år 2018. www.finskakemistsamfundet.fi Kemia ja kiertotalous – erottamaton pari Suomalaisten Kemistien Seuran perustama Kiertotalousinnovaatio-palkinto muistuttaa, että kemia on avainroolissa kiertotalouden kaikissa vaiheissa. Raisiolainen bioja kiertotalouden klusteri tukee aloittavien yritysten innovaatioita ja liiketoimintaa. Sista ansökningsdag för avhandlingar godkända under läsåret 2017-2018 är således söndagen den 30 september 2018. – 1.11.2018 Oulu Vahingoista oppiminen – tapaturmien ja vaaratilanteiden tehokas selvittäminen 5.10.2018 Helsinki, 13.11.2018 Tampere Henkilönsuojainten valinnan perusteet 30.10.2018 Helsinki Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 20. FÖRSLAG TILL MOTTAGARE AV “DET ALFTHANSKA PRISET 2018” Finska Kemistsamfundet (FKS) delar årligen ut ett pris benämnt "Det Alfthanska priset" för en förtjänstfull publicerad forskningsinsats i kemi, biokemi eller kemisk teknologi. Var vänlig och sänd förslagen samt bilagor till: alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Förslagen behandlas konfidentiellt av prisfondens styrelse och de bör vara samfundet tillhanda senast måndagen den 15 oktober 2018. Priset kan årligen sökas av samfundets yngre medlemmar mellan första oktober och sista september för avhandlingar som godkänts inom samma tidsintervall. FKS vill gärna betona att både svenskspråkiga, finskspråkiga och utländska pristagare från finländska universitet har förekommit 1983-2017. Sc an sto ck ph ot o LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutuskalenteri koulutusinfo@ttl.fi, p. För mer instruktioner och ansökningsvillkor ber vi er besöka adressen: http://www.finskakemistsamfundet.fi/junioralfthan.shtml Genom detta pris vill Finska Kemistsamfundet motivera sina yngre medlemmar att ytterligare förkovra sig i sina kemistudier. Fritt formulerade ansökningar insändes till: junior-alfthan@finskakemistsamfundet.fi. Lue lisää ja kerro, kuka ansaitsee vuoden 2019 palkinnon: suomalaistenkemistienseura.fi. År 2017 var prisets storlek 3000 euro
14 KEMIA 5/2018 Runninjuonnista hyvinvointihoitoihin Kylpylä virkistää kehon ja mielen Kuukausien kylpylälomat ovat lyhentyneet rentoutumisviikonlopuiksi ja radiumkylvyt vaihtuneet wellness-terapiaan. Samalla kylpylöistä ja niiden tarjoamista hoidoista on tullut jokamiehen huvia.
Jo ennen 1700-luvun loppua maassa oli käytössä useita kymmeniä terveyslähteitä. ”Runnin Runninjuonnista hyvinvointihoitoihin Kylpylä virkistää kehon ja mielen Br ea k So ko s Ho te l Ou lu Ed en Nuoret vesipedot ottavat ilon irti oululaisen kylpylän palveluista. Ainakin niin voisi päätellä kylpylälomailun ja kylpylähoitojen jatkuvasti kasvavasta suosiosta. Ruotsin kielen kaivoa merkitsevä brunn vääntyi suomeksi runniksi, josta tuli meillä yleinen nimitys terveyslähteelle. Vesi on vuosisatoja ja -tuhansia hoitanut niin riippuvuuksien orjia, rakkaudesta riutuvia, liikesuhteitaan vaalivia kuin juonien punojia – ja tietenkin myös mitä erilaisimpiin fyysisiin vaivoihin helpotusta hakevia. Kuhnimista ja vuoriastuntaa Terveyden vaalimisesta kylpylähoidoin on tullut Suomessa elämäntapa. ”Suosituimpiin hoitoihin kuuluvat muun muassa aromaterapia, intialainen päähieronta, balilainen hieronta ja paratiisirentoutus”, Oravamäki kertoo. Puhdas lähdevesi sisäisesti nautittuna ja virkistävinä kylpyinä on toiminut lääkkeenä kaikissa kulttuureissa. Perinteisempien kylpylöiden rinnalle ovat ilmestyneet niin sanotut day-spat eli päiväkylpylät, joihin pistäydytään pikaisesti ottamaan vaikkapa kasvohoito. Kylpeminen on eri aikakausina toiminut kulissina myös mässäilyille, juomingeille, orgioille ja seremonioille. Oululaiset eivät ole asialla yksin. ”Hoitojen jälkeen moni haluaa vielä ottaa yrttiporekylvyn, pariskunnat usein romanttisen ruusukylvyn, joka on tarkoitettu kahdelle”, Oravamäki lisää. Sen hyvinvointiosaston palvelupäällikkö Jani Oravamäki tietää tarkkaan, mitä kylpemään saapuvat kansalaiset nykyisin toivovat. Myös perinteiset parafiini-, lämpöja savihoidot sekä turvehoidot tekevät hyvin kauppansa. Pienessä Suomessa toimii iso määrä kylpylähotelleja, joiden häkellyttävä hoitovalikoima ulottuu –120 celsiusasteen pakkasessa annettavasta huippukylmäterapiasta kuumakivihierontaan ja suolahuonekäsittelystä kuningatar Kleopatran maitokylpyyn. Kehoaan ja siinä sivussa myös mieltään käyvät hoidattamassa yhtä lailla miehet kuin naiset, niin nuoret kuin eläköityneet suuret ikäluokat. 15 5/2018 KEMIA Irene Andersson Miltä kuulostaisi rentouttava hierontahoito, jossa koko vartalo käsitellään aidolla kaakaomassalla ja pehmeällä kookosöljyllä. Vanhin voitehista. Se on ikiaikainen ja yleismaailmallinen parannuskeino ruumiillisten vaivojen ohella myös mielelle ja sydämelle. Suomalaisten mielestä erinomaiselta. Lapsillekin on tarjolla omat ”sipsutteluhoitonsa”. Suklaantuoksuista ja hunajanmakuista hierontaterapiaa tarjoaa oululaisen Break Sokos Hotel Edenin kylpylä. Vesi on elämän eliksiiri ja vanhin voitehista. Vesi kuuluu kristilliseen kasteeseen, hinduilla on puhdistava Gangesjokensa, ja kabbalistien pyhä vesi kuvaa ylimaallisia ominaisuuksia. Kyseessä ei silti ole uusi villitys, vaan kylpemässä on meilläkin käyty jo satoja vuosia. Alun perin suomalainen kylpylä tarkoittikin terveyslähteen yhteyteen rakennettua kaivohuonetta ja parantajan vastaanottoa. Tai terapia, jossa hierottavan ihoa ravitaan hunajalla ja sen sisältämillä moninaisilla antioksidanteilla ja vitamiineilla
”En ole lakannut hämmästelemästä sitä, kuinka paljon vääriä käsityksiä ja taikauskoa vesien hoitaviin ominaisuuksiin liitettiin aina 1900-luvun puoliväliin asti”, kertoo Suvikumpu, jonka mielestä vesien voimaan uskottiin suorastaan liikuttavan vahvasti. Samalla asialla kuitenkin ollaan. Maailmansotien jälkeen liikkeelle lähdettiin uudesta alusta. Suvikummun teos Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa (SKS) ilmestyi vuonna 2014. Toisaalta hän on saanut usein myös Ku va t: Su om ala ise n Ki rja llis uu de n Se ur a Runninjuontia vuodelta 1910. Tuolloin kylpyläelämä oli vielä hyvin elitististä ja edellytti sekä aikaa että varallisuutta. Kylpylöissä vierailivat sairaat terveyttä metsästämässä, mutta niissä viettivät aikaa myös terveet, jotka vahvistivat terveyttään ja nauttivat elvyttävistä kylvyistä. Juojat seisoivat keinuvilla penkeillä itsekin liikehtien, koska liikkeen uskottiin tehostavan veden tervehdyttävää vaikutusta. Asiakkaiden kiinnostuksen ja varallisuuden kasvaessa kaivohuoneiden palvelut ja ohjelmatarjonta monipuolistuivat. Näytteet analysoitiin ajan laboratorioissa itse rakennettujen mittalaitteiden avulla.” Akateemiset tutkijat ovat jo varhain antaneet lausuntojaan esimerkiksi veden sisältämistä mineraaleista. Samoin tärkeässä osassa oli todettujen terveysvaikutusten analysoiminen.”. Kylpylöistä tuli osa huvielämää, jollaista nykyään kutsutaan laatuajaksi. 16 KEMIA 5/2018 Jatkuu sivulla 18… juominen” puolestaan tarkoitti lähdeveden nauttimista. Kylpylähoitojen ytimessä ovat olleet vedet, joista on osattu tehdä hyvin laajoja ja taitavia analyyseja. ”Vesien verraton kemiallinen luonto” Historioitsija Liisa Suvikumpu tuntee maamme kylpylöiden tarinan perin pohjin ja on myös kirjoittanut sen kansien väliin. Emme enää harrasta vuoriastuntaa tai kuhnimista (eli kuhne-ammeessa istumista) vaan sauvakävelemme ja käymme saunasta avannossa. Kaivohuonetta kutsuttiin usein ruotsalaisittain prunnihuoneeksi. Kylpylämatkailu eli Suomessa ensimmäistä kukoistuskauttaan 1800-luvulla. Kirjassaan Suvikumpu vie lukijan jännittävälle matkalle kylpemisen vaatimattomista alkujuurista yläluokkaiseen kristallikruunujen loisteeseen ja kylpyläkasinoiden muodikkaaseen ilmapiiriin. Siitä huolimatta esimerkiksi Hufvudstadsbladet julkaisi säännöllisesti Hangon ja Naantalin kylpylöiden vieraslistat ja kertoi, mistä kaukaa kylpijät olivat paikalle matkanneet. ”Silti tärkeää oli pitkään aistinvarainen tutkimus eli veden arviointi haistamalla ja maistamalla. Kylpyläbuumin – kuten monet muutkin ajanvietteet ja toiminnot – katkaisi lopullisesti toinen maailmansota (1939–1945). Monet perinteiset kylpylät ryhtyivät kuntouttamaan sotainvalideja, ja myös myöhemmin perustetut uudet kylpylät saivat veteraaneista tärkeän asiakaskunnan. Eniten lienee uudistunut kylpyläsanasto. ”Tiedemiehet ja oppineet maallikot ottivat erityisen parantaviksi uskottujen lähteiden vedestä näytteitä jo 1600-luvulla. Etenkin kylpylähoitojen historiaan perehtyminen on ollut tutkijan mielestä kiehtovaa. Samat piirit kohtasivat kylpyläpaikoissa vuodesta toiseen. yllättyä iloisesti. Nykyajan monitoimikylpylät ja vesiviihdekeskukset eivät juuri muistuta vanhoja terveyslähteitä, mutta kylpemisen tavat sinänsä ovat muuttuneet muinaisten roomalaisten – kylpylöistään tunnettujen puhtausintoilijoiden ja joutilaisuuden arvostajien – ajoista hämmästyttävän vähän. Runnin lähteen vettä juotiin pillillä, koska rautapitoisena se olisi muuten värjännyt hampaat. Liikunnallinen hoito tarkoitti Karjalankannaksen Kirvun kuuluisassa vaihtoehtohoitolassa muun muassa kroketin pelaamista
Elias Tillandz oli todennut lähteen veden terveyttä edistäväksi. Monien eri vaiheiden jälkeen Runnin päärakennus, nykyinen Kartanohotelli, on vuodesta 2001 ollut jälleen kylpyläkäytössä. Merikylpyjä Kannaksen Rivieralla Vuoden 1900 tienoilla tulivat muotiin ruskettuminen ja ilmakylvyt. E. Naiset saivat suomalaiskylpylöissä heille räätälöityjä, mainioita vesihoitoja, joiden aikana hydroterapeutit suihkuttivat näitä kylmällä vedellä. Seudun asukkaat alkoivat rakentaa kylpyläpalveluja legendaarisen lähteen ympärille jo 1600-luvulla, kun Turun Akatemian lääketieteen professori. Runni tarjosi vettä nautittavaksi paitsi sisäisesti myös ulkoisesti. Porthanin mukaan lähteen vesi paransi vähäverisyyttä ja kolotuksia ja nuorensi vanhat jäsenet. Kylpylän omistivat apteekkari Väinö Ignatius ja lääkäri, hygienian professori Taavetti Laitinen, joka kuului Suomalaisen Tiedeakatemian ja lääkäriseura Duodecimin perustajiin. Veden ominaisuuksista laadittiin sittemmin useita väitöskirjoja. Upeimpia paikkoja aurinkokylvyistä nauttimiseen oli Terijoen vanhan vesihoitolan seuraajaksi rakennettu moderni merikylpylä, jonka kullankeltainen hiekkaranta venyi 70 kilometrin pituuteen. Auringonsäteiden aiheuttama päivetys kertoi ajan käsityksen mukaan terveydestä ja reippaudesta. 17 5/2018 KEMIA Lähdevettä vähäverisyyteen, hydroterapiaa hysteriaan Turun Akatemian professori Henrik Gabriel Porthan nosti kuuluisan iisalmelaisen Runnin lähteen kirjoituksensa aiheeksi vuonna 1794. Mannerheim, taidemaalarit Akseli Gallén-Kallela ja Eero Järnefelt, kirjailijat Juhani Aho ja Eino Leino sekä muusikot Oskar Merikanto ja Aino Ackté. Maan tunnetuimmat viihdyttäjät pitivät huolen siitä, että lystiä riitti myös iltaisin kasinolla. ronta sekä rauta-radiumkääreet. Sähköhoitoina sai muun muassa kvartsivalotusta, suurjännitesähköä, diatermihoitoa sekä ”faraadista ja galvaanista” hoitoa. Näin nujerrettiin hysteriaa. Kylpyveden höysteeksi lisättiin esimerkiksi hiilihappoa, fluoria tai mentolia. G. Kylpylän hoidot paransivat myös tietyt ajettumisen lajit pernassa, maksassa ja munuaisissa, nuljahdukset kohdussa sekä vatsan röhkän. Puistatukseen ja vatsan röhkään Suomen kylpylähistorian varhaisimmat juuret johtavat Turkuun ja Kupittaan lähteelle, jota voidaan kutsua maan vanhimmaksi terveyslähteeksi. Paikkaa suositeltiin erityisesti toipilaille ja virkistystä kaipaaville. Runni tarjosi vettä nautittavaksi paitsi sisäisesti myös ulkoisesti. Kuuromykkä taas oli lähteestä juotuaan saanut kuulon ja puhekyvyn. Vuonna 1923 toimintansa aloittanut Terijoen merikylpylä tarjosi kaikki mahdolliset hoidot ja lääkäripalvelut. Turkulaisessa vesiparannuslaitoksessa sai lehden mukaan apua muun muassa liudinten kolotukseen, emätauteihin ja puistatukseen. Suometar-lehti kirjoitti vuonna 1860 ihailevaan sävyyn Kupittaan kylpylän monipuolisista hoidoista. Suomen Trikoo ryhtyi valmistamaan uima-asuja, ja uintiharrastus levisi kylpylöistä myös julkisille uimarannoille. Kylpylää ympäröivää luontoa kehuttiin paratiisimaisen kauniiksi. Sen kuuluisia vieraita olivat tuleva marsalkka C. Runnissa kävi parhaimmillaan parituhatta kylpijää vuodessa. Ensimmäisen kirjoitti vuonna 1741 Johannes Ekelund, ensimmäinen Suomessa kokonaan tutkintonsa suorittanut lääkäri. Lähteeseen perustunut Runnin kylpylä aloitti toimintansa vuonna 1904. Kylpylän valikoimaan kuuluivat myös mutaja saippuahieSu om ala ise n Ki rja llis uu de n Se ur a Runnin kylpylän houkutuksiin kuului Neulatammeksi kutsuttu vesiputous, jonka alla kylpijät nauttivat hierovasta suihkusta
Tuttua hoitoa ei katsottu tarpeelliseksi merkitä muistiin. ”Näytelmän lääkäri tutkiskelee metsäisen lähdeveden ’kemiallista luontoa’ ja päätyy pitämään vettä ’verrattomana kemiallisten aineitten yhteytenä, terveyden parhaaksi’.” Usko terveysvesien erityislaatuisiin kemiallisiin koostumuksiin ja niiden hoitavaan vaikutukseen oli paitsi voimakas myös laaja. Sen jälkeen se katosi myös kylpylöistä.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Siihen on syynsä. Suosittuja vedessä käytettyjä hoitoaineita olivat myös tärpätti, hiilihappo ja männynhavu-uute”, Suvikumpu kertoo. irene.andersson@pp.inet.fi Su om ala ise n Ki rja llis uu de n Se ur a Fitnessiä sata vuotta sitten. Hoitojen tarkkoja reseptejä ja menetelmiä ei kuitenkaan juuri tunneta. Siitä pitivät huolen ankarat sairasvoimistelijat, menneen ajan yhdistetyt fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat.. ”Käytetyimpiä kylpylähoitoja voisi ehkä verrata saunomiseen. Kylpylät kilpailivat asiakkaista, ja onnistuneiden parantumisten tuoma maine oli kilpailuvaltti. Sairauksia on yritetty parantaa ja terveyttä tukea esimerkiksi radiumilla. Ne sisälsivät erilaisiin vaivoihin tarkoitettuja, parantaviksi uskottuja laimennettuja happoja, suoloja, mineraaleja, öljyjä ja yrttisekoituksia. Toisinaan kylpylähoidot olivat vaivaisten viimeinen toivo parantumisesta. Aine tuotiin myös vähävaraisten saataville lisäämällä sitä muun muassa hammastahnoihin ja saippuoihin. Muurahaishapolla kihdin kimppuun Pelkän lähdeveden rinnalle ilmestyivät myöhemmin niin sanotut lääkkeelliset kylvyt. ”Täsmällisiä tietoja kylpyhoitojen sisältämistä aineista ja kylvettämisen tavoista ei ole säilynyt. ”Radiumin käytöstä terveydenhoidossa tuli muodikasta 1920-luvulla. Hoitojen sisältöjä ei näin ollen haluttu paljastaa ulkopuolisille.” Toinen selitys tietojen puuttumiselle on se, että osa hoidoista perustui pitkiin perinteisiin ja käytännön kokemuksiin. Radiumin kylpylähistoria kertoo siitä, kuinka tieteen kehitys ja uudet tutkimusmenetelmät voivat kääntää käsitykset jostakin asiasta päälaelleen. Kylpylöiden asiakkaat harjoittivat ahkerasti ruumiinkuntoaan. ”Esimerkiksi kylpyveteen lisätyn muurahaishapon uskottiin parantavan kihtiä, reumaattisia vaivoja ja lihasjännityksiä. Silloin radiumia lisättiin moniin tuotteisiin, ja sitä käytettiin innokkaasti myös kylpylähoidoissa”, kertoo Suvikumpu, jonka mukaan radioaktiivisen radiumin uskottiin parantavan taudin kuin taudin. Lapsettomuutta, peräpukamia, hysteriaa ja anemiaa hoidettiin pitkälti samalla tavoin. 18 KEMIA 5/2018 Suvikummun mukaan mainio esimerkki lähdevesien tutkimuksesta löytyy kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven näytelmästä Selman juonet vuodelta 1869. ”Kun penisilliiniä ei ollut vielä keksitty, parempiakaan keinoja ei ollut”, tutkija muistuttaa karusta tosiasiasta. ”Sittemminhän radium todettiin hengenvaaralliseksi, muun muassa syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Suomalaisista tuntuisi yksinomaan hassulta, jos joku ryhtyisi kirjaamaan ylös oman saunan kylpemistapoja ja löylyveteen lisättyjä tuoksuja.” Kylpylöissä on annettu myös hoitoja, jotka nykyään kuulostavat järkyttäviltä
NIKKELIJALOSTUKSEN MAAILMANLUOKAN ASIANTUNTIJA HARJAVALTA www.norilsknickel.fi | Twitter: @NNHarjavalta ”Kemia on lempiaineitani, ja stipendi oli iloinen yllätys. Kaikkiaan yli 1 200 lukiolaista 200 lukiosta eri puolilta Suomea palkittiin kevätjuhlissa Kemia-lehden vuosikerralla. Lehdessä on parasta se, että siinä esitellään poikkitieteellisiä tutkimuksia ja uutisia esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisystä”, sanoo Lahden yhteiskoulun abiturientti Viivi Kajander, jonka toiveissa ovat opinnot lääketieteen, farmasian tai tekniikan alalla. Modernin teknologian, osaavan henkilöstön sekä jatkuvan tutkimuksen ja kehityksen ansiosta olemme yksi maailman johtavista nikkelijalostamoista. Sydämelliset onnittelumme stipendiaateille ja heidän opettajilleen! PARHAAT KIITOKSET YHTEISTYÖKUMPPANEILLE! Lämpimät onnittelumme! Kemi KEMIA Norilsk Nickel Harjavalta Oy on monipuolinen nikkelikemikaalien ja -metallien valmistaja. Opettajien kynästä: ”Mahtavaa ja kiitos Taas voimme osoittaa uurastamisen kannattavan!” ”Tommi ja Veikko ovat valopilkkuja, joiden oivallukset ja kysymykset vievät oppituntia eteenpäin.” ”Vilman haaveena on kemian ja matematiikan opettajan ura.” ”Laurin into tarttuu sekä opettajaan että luokkatovereihin.” ”Roosa on käsittämättömän hyvä ja lahjakas.” ”Juho hämmästyttää opettajaansa tiedoillaan kemiasta.” ”Rand on täyden kympin tyttö ja todella tavoitteellinen.” ”Zilan on osoittanut lopputyössään poikkeuksellista innostusta kemiaan.” ”Kiitos, että kannustatte nuoria elämässä eteenpäin!” HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI KEMIAN OSASTO AVDELNING FÖR KEMI DEPARTMENT OF CHEMISTRY
Kyselyyn vastasi yhteensä 1 179 pohjoismaisia standardeja toiminnassaan käyttävää yritystä. Näin yritykseltä säästyy sekä aikaa että rahaa. Yritykset katsoivat standardien eduiksi ennen kaikkea markkinoille pääsyn helpottamisen, tuotteen tai palvelun laadun parantamisen ja riskien pienentämisen. ”Tiedetään kuitenkin kaksi asiaa: tutkimuksissa toistuvasti vahvistettu vankka korrelaatio sekä monia mekanismeja, joilla standardointi vaikuttaa tuottavuuteen positiivisesti”, sanoo Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n toimitusjohtaja Pekka Järvinen ja luettelee muutaman mekanismeista: ”Standardointi helpottaa kansainvälistä kauppaa yritysten ja maiden välillä. Se vähentää kaupan esteitä, lisää tuotteiden yhteensopivuutta ja rakentaa järkevämpää työnjakoa yritysten välille.” Järvisen mukaan tutkimustiedon valossa voidaan ”kirkkain otsin” sanoa, että standardoinnilla on tuottavuuteen merkittävä positiivinen vaikutus. Standardeja käyttävät yritykset voivat olla varmoja siitä, että niiden hankkimat raaka-aineet ja alihankkijoilta ostamat osat ovat tasalaatuisia ilman, että jokaista erää tarvitsee erikseen testata. Eri alojen yrityksille suunnattu kysely selvitti sitä, kuinka yritykset näkevät standardien ja niiden käytön vaikuttavan yrityksen toimintaan ja mitä hyötyjä ja haittoja niillä koetaan olevan. 20 KEMIA 5/2018 AJANKOHTAISTA Hilkka Vähänen Standardien määrän kasvun ja kansantalouden tuottavuuden kasvun välillä on vahva korrelaatio. The Influence of Standards on the Nordic Economies -tutkimus kartoittaa standardien käytön vaikutuksia kansantalouteen sekä yritysten suhtautumista standardeihin Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Standardointi edistää kansantaloutta ja helpottaa kansainvälistä kauppaa yritysten ja maiden kesken. Erityisesti logistiikan alalla myös kilpailevien järjestelmien karsiminen tuottaa säästöjä niin yrityksille kuin asiakkaille. Näin kertoo tutkimus, jossa ensi kertaa selvitettiin standardien, talouden ja yritysten välisiä suhteita Pohjoismaissa. Käsityksen perusteena oli se, että Standardit helpottavat yrityksen pääsyä markkinoille, parantavat tuotteiden laatua ja pienentävät riskejä. Yritysten suhtautuminen standardeihin on meillä jopa aavistuksen keskiarvoa positiivisempaa”, Järvinen kertoo. ”Standardien vaikutus syntyy tuhansista pienistä puroista, jotka yhteen kerättyinä muodostavat todella vaikuttavan kokonaisuuden. Kuluttajiin standardien käyttäminen valaa luottamusta siitä, että yrityksen tuotteet ovat laadukkaita ja että niitä valmistettaessa on hyödynnetty korkealaatuisimpia menetelmiä ja tekniikkaa. Valtaosa niistä piti standardeja hyödyllisinä. Standardi on monessa laadun tae Standardien käyttö on vapaaehtoista toimintaa. Yritykset käyttävät niitä, koska standardeista on niille hyötyä. Valtaosa vastanneista yrityksistä koki standardien käyttämisen positiivisena asiana. Samat asiat painottuivat kaikissa viidessä maassa. 14 prosenttia yrityksistä arvioi, että standardit rajoittavat innovatiivista uusien tuotteiden kehitystä. Ensimmäisessä verrattiin virallisten standardien määrän kasvua Standardit sujuvoittavat yrityksen toimintaa tuottavuuden kasvuun kansantalouksia tarkastelevalla makrotasolla. Tutkimuksessa nousivat esiin esimerkiksi rahtikontit, joiden mittojen, kantokyvyn ja valmistusmateriaalien standardointi on tuonut mittavia säästöjä kaikkien tuotteiden kuljetukseen ja optimoinut rahtilaivojen käyttöasteen. 87 prosenttia yrityksistä piti standardointia tärkeänä osana tulevaisuuden liiketoimintasuunnitelmiaan. Toisessa selvitettiin pohjoismaisten yritysten asenteita standardeihin laajojen kyselytutkimusten pohjalta. Kritiikkiä standardit saivat yrityskyselyssä ennen muuta niiden tasapäistävästä vaikutuksesta. Standardia vastaava raaka-aine täyttää sille asetetut laatuvaatimukset varmasti. Se ei vielä suoraan paljasta syy-seuraussuhteen suuntaa. ”Suomi on lähes kaikessa samassa linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa. Standardien katsottiin erityisesti edistävän kansainvälistä kauppaa sekä yritysten ja alihankkijoiden välistä viestintää. Muun muassa tämä käy ilmi tuoreesta pohjoismaisesta tutkimuksesta.. Standardien vaikutuksia on vaikea havaita arjessa, mutta nyt tiedetään, että pohjoismaiset yritykset itse kokevat standardit hyödyllisiksi”, Järvinen toteaa. Korrelaatio standardien määrän ja tuottavuuden kasvun välillä kertoo kahden tekijän välisestä linkistä. Samanlainen yhteys on aiemmin havaittu muita maita ja talousalueita käsittelevissä tutkimuksissa. Kokonaisuuden tekevät tuhannet pienet purot Pohjoismainen tutkimus koostui kahdesta osasta