Raision tehdasalueella tutkimus, koulutus ja liiketoiminta kohtaavat kehittäen kestäviä ratkaisuja eri teollisuuden aloille. Innovaatioita ja uutta kasvua Toimitilaa ja liiketoiminnan kasvuedellytyksiä yrityksellesi. www.smartchemistrypark.com OPERATED BY TURKU SCIENCE PARK SCP_etukansi_Kemialehti_152x212.indd 1 25.5.2016 14.36.14 KEMIA Kemi 4/ 20 16 VIRTASEN Sipoontilan uusi kukoistus TAITEN remontoitu kesämökki palkitsee RENTUN ruusu ja kasvikyborgi ”AIVOT eivät taivu kiertotalouteen”
Suuntana monitieteinen, osaava ja merkityksellinen tulevaisuus.. Kemian laitos Huippukemiaa ja huippuihmisiä Kemistejä ja aineenopettajia Keskellä Suomea, lähellä ihmistä Tule mukaan! www.jyu.fi/kemia www.facebook.com/kemianlaitos.jyu Vahvuuksina rakennekemia ja syntetiikka, spektroskopia ja laskennallinen kemia, uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia, molekulaarinen nanotiede, kemian opetus ja opettajankoulutus, bioresurssitutkimus ja analytiikka, laaja ja monipuolinen tutkimusinfrastruktuuri sekä opiskelijoista huolehtiminen
SYYSKUUTA 2016 LABORATORIO TÄNÄÄN 2016 Marina Congress Center, Helsinki Lisätietoja ja ilmoittautuminen kesäkuusta alkaen osoitteessa: fi.vwr.com/laboratoriotanaan VWR_DAY_2016_New.indd 1 5/20/2016 3:52:08 PM. Ohjelmassa asiantuntijaluentoja sekä kattava laboratorioalan näyttely Tervetuloa tämän vuoden tapahtumaan 15
(s. Virtasen Sipoon-tilalla: ”Tämä on minun seikkailuni” Leena Laitinen ja Viivi Räsänen 13 TÄTÄ MIELTÄ Väitteessä molemmat voivat voittaa Christoffer Sundman 14 Kesän remonttireiska, Älä korjaa mökkiä pilalle Arja-Leena Paavola 18 AJANKOHTAISTA Puu muuntuu vaikka muovipussiksi Hilkka Vähänen 20 UUTISIA 28 REACH RAKENTUU Brexitillä eroon Reachista. (s. 14) Kun tavalliseen Pink Cloud -lajikkeen ruusuun lisättiin ripaus kemiaa ja elektroniikkaa, lopputulos yllätti tiedemaailman. 24) Tu ul a Pe ru nk a 6 Pojanpoika Martti Virtanen A. I. (s. (s. Riku Rinta-Jouppi 29 KEMIA SILLOIN ENNEN 29 NÄKÖKULMA Nyhdetään tähteistä Anja Nystén. 6) Ha nn u Ri nn e Rakkaan kesämökin remontti onnistuu oikein valituilla materiaaleilla, opastaa perinnerakentamisen asiantuntija. 44) 30 VIHREÄT SIVUT 36 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 40 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Liisa Kanerva Entsyymitutkija ja lääkekemisti Sisko Loikkanen 42 KEMISTIEN KEITTIÖSTÄ Rentun ruusu on Hakkuuaukean herkku Eila Hämäläinen ja Timo Tuomi 44 Bioninen ruusu kukkii laboratoriossa Kalevi Rantanen 48 ALD-menetelmä jatkaa voittokulkuaan Ohutkalvo kapseloi lääkeaineen Marja Saarikko 50 Toimintaympäristö voi muuttua yllättävästi Euroopan yhtenäispatentti on merkittävä uudistus Lauri Lehtinen 52 Bruce Oreck: ”Aivot eivät taivu kiertotalouteen” Elina Saarinen 54 Standardit pyörittävät maailmaa Päivi Ikonen 56 TAPAHTUMIA Komppa-päivät Lappeenrannassa Uusiutuva diesel ei ole biodieseliä Jaakko Sääskilahti, Valtteri Siira, Päivi Pirilä ja Harri Kinnunen 57 GADOLINISTA KAJAHTAA Pallopojasta spektrometrin rakentajaksi Urho Lohikoski ja Sonja Martikainen 58 KEEMIKKO Valtion muurahaiset 59 ULKOMAILTA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Tukholma on Nobelien koti Sisko Loikkanen Lähes 700 lukiolaista sai Kemia-lehden stipendin kannustukseksi kemiataidoistaan. ”Puolihulluksi jääräpääksi” itseään kuvaava Martti Virtanen on rakentanut nobelistin kotitilasta monipuolisen matkailukeskuksen. Yksi heistä on innokas kemiaharrastaja Markus Latvakoski. 4 4/2016 KEMIA SISÄLLYS M ar kk u Jo ut se n Etteikö muka onnistu
Ruotsalainen versio ruususta on scifiltä kuulostava ja tiedemaailmaa hätkähdyttävä kasvikyborgi, bioninen ruusu. Kokkimme kemistin keittiöstä tarjoilevat kesäherkkuna rentun ruusuna tunnettua maitohorsmaa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Bonuksena tarjoamme Virtasen sukupuun ja suvun nuoremman polven kuulumisia. I. Mitä pidät tapeteista. ”Tämä on ihan juuri valmis. Teemme tutustumiskierroksen uutta kukoistustaan elävälle nobelistin kotitilalle. Työ on opettanut tekijäänsä ja vastoinkäymiset kasvattaneet sitkeyttä. Yläkerran päätyseinässä ammottaa aukko tavaroiden nosteluun. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Parhaat onnittelut uusille ylioppilaille ja stipendiaateille ja suurkiitos yhteistyökumppaneille hankkeen mahdollistamisesta! Halusimme koota sekä uusille että uskollisille lukijoillemme kesäisen paketin, jota on mukava tutkia niin arjessa kuin vapaalla. Ehtiikö kaikki tosiaan kuntoon juhannukseksi. MARTTI VIRTANEN oli 20-vuotias tarttuessaan satahehtaarisen perintötilan ohjaksiin. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 AMATÖÖRIN silmiin työmaa näyttää epäilyttävän keskeneräiseltä. Tervetuloa, kaikki on valmista! M ar kk u Jo ut se n Seikkailu syntyy innosta Mökillä urbaanista ahertajasta kuoriutuu remonttireiska. ”Tämä on minun suuri seikkailuni”, Virtanen levittää käsiään juhannusvieraita odottavan Villa Sibben pihalla. Yritteliäitä ja osaavia nuoria löytyy tänäkin päivänä. Sähkömies vetää huomenna johdot, ja sitten viimeistellään. Tähän tulee pikkuinen keittiö ja tv-tila. Mökillä monesta urbaanista ahertajasta kuoriutuu remonttireiska, joka tuntee vastustamatonta vetoa luontoon, nikkarointiin ja maalaukseen. Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajille ja yhteistyökumppaneille kaunista kesää ja virkistävää lomaa!. TÄLLÄ LEHDELLÄ on yli 700 ensikertalaista lukijaa, kemiassa eteviä nuoria, jotka saivat koulujen kevätjuhlissa stipendinä Kemia-lehden vuosikerran. 5 4/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 15.6.2016 Vol. Tuoreista stipendiaateista yksi vetää liikuntakerhoja lapsille, toinen aloittelee kesäyritystä leipurina, kolmas tutkii perheensä perimää. Virtasen Sipoon-tilan nykyinen isäntä Martti Virtanen. Se ei kauan kestänyt.” Vauhdissa on A. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. O sk ar i Jo ut se n Kemia-lehden toimitus alkaa siirtyä kesälaitumille juhannustulilta. Törröttäviä sähköjohtoja, puoliksi tapetoituja huoneita, kalusteista ei tietoakaan. Miehen sanaa on syytä uskoa, onhan hän paiskinut töitä teini-iästä ja kunnostanut omin käsin kymmeniä vanhoja rakennuksia. 1700-luvun kartanosta matka jatkuu kotoisiin kesämökkeihin, suomalaisen sielunmaiseman ytimeen. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Valitsin ne itse. Kantavana voimana on vuosikymmenestä toiseen ollut usko ja innostus omaan tekemiseen. Melkein kaiken voi korjata, mutta se kannattaa tehdä kerralla oikein, perinnerakentaja muistuttaa
Virtasen maatilaa isännöivälle Martti Virtaselle kuin torven töräytys vanhalle sotaratsulle. ”Viisi vuotta sitten seisoin tässä kaislikossa kunnan edustajan kanssa Ku va t: M ar kk u Jo ut se n Artturi ja Lilja Virtasen koti puhkeaa uuteen elämään kahdeksan majoitushuoneen Villa Sibbenä. Nyt ei kuitenkaan olla helteisellä Välimerellä vaan Suomen Sipoossa aurinkoisena alkusuven sunnuntaina. Pojanpoika Martti Virtanen A. Vastustettavaa. Virtasen (1895–1973) pojanpoika, joka on isännöinyt AIV:n vuonna 1933 ostamaa Joensuun tilaa jo yli neljä vuosikymmentä. Nykyisin tila on matkailupalveluja tarjoava perheyhtiö, jonka pääosakkaita ovat Martti Virtasen lapset. Kertoja on Martti Virtanen, kemian nobelistin Artturi I. Omaa tietään kulkeva pojanpoika on nostanut Joensuun uuteen kukoistukseen. Taiten tehty remontti kunnioittaa vanhaa ja tarjoaa täydet mukavuudet vierailijoille.. Lentopallokenttä onkin jo valmiina.” Harjastukkaisen miehen kädet piirtävät laajoja kaaria niin, että kuulijalle maalautuu silmien eteen näkymä kuin Ranskan Rivieralta. Esittelyn kohteena on tilalla toimivan venesataman ja kahvilan kylkeen vastikään valmistunut uimajärvi, jonka isäntä on suurelta osin itse rakentanut. Vessat noihin kulmiin, ja sivuille vuokrattavia aurinkotuoleja ja vesileluja. Mahdotonta. Palmujen sijasta maisemaa koristavat heleänvihreät koivut, vahvat kuuset ja kukkivat tammet. Tuosta alkaa laatoitettu käytävä, joka kiertää koko altaan. I. I. Virtasen Sipoon-tilalla: ”Tämä on minun seikkailuni” Pähkähullua. Epäilevät sanat ovat A. 6 4/2016 KEMIA Leena Laitinen ”Tähän tulee vihreä nurmikko
”Olen oppinut tuntemaan, miten tämä maa käyttäytyy.” Investointikustannukset olivat 300 000 euron paikkeilla, isännän mukaan murto-osan siitä, mitä järvi olisi maksanut insinööritoimiston suunnittelemana. ”Koska allas on matala, keskeltä 2,5. ”Nuorin poikani, 12-vuotias Rico, sanoi juuri, ettei vielä pari vuotta sitten ymmärtänyt, millainen viihdekeskus tästä tulee”, Virtanen nauraa. Kun vanhaa kunnioittaen tehty remontti valmistuu, Villa Kaikkialla Joensuun tilalla näkyy toimeliaan isännän kädenjälki. Viime viikolla täällä oli varmasti 30 lasta uimassa”, Virtanen sanoo ja selvittää perusteellisesti järven teknisiä ratkaisuja. Kaivuutöiden jäljiltä rannat näyttävät vielä karuilta ja vesi saviselta. Sipoonjoesta pumpatulla vedellä täytetty lampi on kuitenkin jo uimakelpoinen. Samaa mieltä näyttävät olevan rannan piknik-seurueen lapset, jotka juoksentelevat hilpeinä vedessä. ja esittelin ideaani. ’Pähkähullua’, hän sanoi, ja samaa väitti arkkitehti. ”Tarvitaan monta kävijää, ennen kuin pankki on saanut omansa”, Virtanen toteaa ja muistuttaa tilan loistavasta sijainnista pääkaupunkiseudun kupeessa. Tässä tämä nyt kuitenkin on”, mies myhäilee tyytyväisenä. I. Virtanen asui Lilja-rouvansa kanssa. Nobelistin koti herää uuteen elämään Tämän vuoden toinen iso investointi on bed and breakfast -majoituksen avaaminen tilan päärakennukseen, jossa A. Lähellä on puoli miljoonaa potentiaalista asiakasta. Sen todisti ensimmäisenä isäntä itse vappu-uinnillaan. Vuoden päästä alue päästään maisemoimaan ja käynnistämään hiekkasuodatukseen perustuva vedenpuhdistamo. Kyseessä ei silti ole pikkuraha yritykselle, jonka viime vuoden liikevaihto oli puolisen miljoonaa. ”12-vuotias poikani juuri kehaisi, että tästähän on tulossa oikea viihdekeskus”, Martti Virtanen nauraa. 7 4/2016 KEMIA metriä, vesi lämpenee nopeasti aurinkoisina päivinä
Avovaimoni Maimu osallistuu tilan töihin, mutta on puolipäivätöissä muualla. A. Veljeksistä kumpikaan ei halunnut päätoimiseksi viljelijäksi, ja matematiikan professorina uransa tehneen Kaarlon osuus myytiin. Niitä tuli koko ajan, bussilasteittain. ”Toisena vaihtoehtona olisi ollut tilan myynti, ja sitä emme halunneet.” Virtanen opiskeli maatalousteknikoksi ja osti sisarustensa osuudet tilasta. marraskuuta. Mutta sekin valmistui.” Koska kunta ei antanut lupaa sataman laajennukseen, Virtanen haki luvan Länsi-Suomen ympäristökeskukselta. ”Aika näyttää, millaisessa roolissa lapset jatkossa ovat. ”Venesatamaan ei uskonut kukaan, ei edes yrittäjä, jolta ostin laiturit. Virtanen on tottunut viemään suunnitelmansa läpi harmaan kiven. Tavoitteena on kasvattaa tilan kävijämäärä parin seuraavan vuoden aikana sataantuhanteen. Parempi ettei ole kaikki pullat samassa uunissa.” Virtasen vanhemmista lapsista Atte kehittää tietokoneohjelmia Suomen ympäristökeskuksessa ja rakentaa iltapuhteinaan verkkokauppaa tilan kotisivuille www.joensuuntila.fi. Vuodelta 1742 peräisin oleva päärakennus ja kymmenet muut rakennukset olivat päässeet pahasti rapistumaan. Lähihoitajaksi valmistunut Lotta työskenteli tilalla ennen muuttoaan Pohjanmaalle. Yhdistävänä tekijänä on vahva keskittyminen omiin juttuihin, töihin tai harrastuksiin. Puolisoiden yhteys säilyi vahvana loppuun asti. Sukukokoontumisia ei juuri järjestetä. Hän piti kaiken pystyssä taustalla”, Virtanen sanoo ja uskoo isoäitinsä olleen tyytyväinen elämäntyöhönsä suurmiehen tukipilarina. AIV:n kuoltua maat jaettiin puoliksi Olavin ja tämän veljen Kaarlon kesken. I. I. Kallis kokko kartanon pihalla Kierros tilalla on edennyt kokousja juhlatilaksi remontoituun 1700-luvun hirsiaittaan. ”En ikinä kuullut vaarin puhuvan uskonnosta, mutta kun mummi joutui sairaalaan, näin hänen lukevan Raamattua.” Artturi Virtanen kaatui kohtalokkaasti kotiportaillaan lokakuussa 1973. Kunnostusurakka oli valtava. Aitoista löytyivät muun muassa eduskunnan vanhat lasiset valaisimet ja kymmeniä Uusi uimajärvi on yksi Martti Virtasen ”pähkähulluista” ideoista, jonka toteutumiseen vain isäntä itse jaksoi uskoa. Lisäksi luvassa on liikuntapäiviä, kirpputoreja ja muita tapahtumia. Virtasen nuorempi poika Olavi, asettui Joensuun tilalle agronomiksi valmistuttuaan. Viime vuonna vierailijoita oli 30 000. Virtanen ei koskaan toipunut menetyksestä Liljan menehdyttyä haimasyöpään helmikuussa 1972. Hänellä oli vuosikymmenet sama luottoyleismies. Murtunut reisiluu naulattiin, mutta keuhkokuume vei nobelistin 78-vuotiaana 11. ”Vaari oli tiedemies, jota tällaiset asiat eivät kiinnostaneet. Eikä mitä tahansa tavaraa. Sivulle 12 Ku va t: M ar kk u Jo ut se n ”Olen tällainen puolihullu jääräpää, niin kuin puolet suvusta.”. Esikoispoika Martti kasvoi vastuuseen tilanhoidosta teini-iästä lähtien ja otti ohjat käsiinsä jo 20-vuotiaana. He vanhenivat yhdessä, ja rakennukset jäivät hoitamatta.” ”Mummi piti parhaansa mukaan paikkoja kunnossa, maalasi lahoja seiniä ja haravoi sepelikäytävät aina ennen kuin tuli vieraita. Joka maamiesseuran piti päästä käymään täällä.” ”Ilman mummia ei olisi AIV:tä. Nyt satamassa on 350 venepaikkaa, kaikki varattuina läpi sesongin. Olen toivonut, että he kouluttautuvat valitsemiinsa ammatteihin ja tekevät itse omat ratkaisunsa.” Kaiken takana oli Lilja Virtanen Martti Virtasen isä, A. 8 4/2016 KEMIA Sibbessä on kahdeksan majoitushuonetta sekä aamiaisja oleskelutilat. Punamullattu aitta oli vanhan parin jäljiltä ”tätä myöten täynnä tavaraa”, Virtanen osoittaa yläviistoon. Kuluvana kesänä laajennetaan myös viime vuonna aloitettua toritoimintaa. Olaville jäivät tilan rakennukset ja satakunta hehtaaria maata, josta noin 60 hehtaaria oli peltoa. ”Olen tällainen puolihullu jääräpää, niin kuin puolet suvustani”, naurahtaa isäntä, jonka mukaan se toinen puoli on introverttejä ahertajia. ”Pirkko-siskoni sain onneksi pitämään kesäksi kahvilaa. ”Juhannukseksi varauskirja on jo täynnä.” Camping-alueelta löytyy tilaa 35 matkailuvaunulle ja jokavuotinen paikka juhannuskokolle
Ku va t: M ar kk u Jo ut se n Taistelevat Virtaset. Olin 9-vuotiaana mukana, kun rajat katsottiin uudestaan. Vastarinta ei koskaan pysäyttänyt AIV:tä, ja pojanpoika on samasta puusta.. Siellä tuli vastaan isäntä, joka ilmoitti haulikko kourassa, että tänne ette tule.” Artturi ja Lilja Virtanen siirtyivät Joensuun tilalle kokoaikaisesti vuonna 1966, kun AIV jäi eläkkeelle. ”Vielä 1960-luvulla meille ei myyty kylän kaupasta, vaan jouduimme hakemaan ruuat Helsingistä.” Kun uusi isäntä alkoi viedä eteenpäin uusia suunnitelmiaan, vastaanotto oli väliin jäätävä. Hän syötti tutkimuskarjalle AIV-rehua ja valvoi Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta siirtämiään kasvikokeita. Sovittelunhalu ei kuulunut kummankaan osapuolen hyveisiin. Eivätkö katukyltit ole yleensä kaksikielisiä. Joskus 1970-luvulla yksi osallistuja nousi kesken kokouksen ylös ja ilmoitti, että maailmassa on kaksi pahaa miestä, Adolf Hitler ja Martti Virtanen.” ”En muistele pahalla, sillä hän lähetti kuolinvuoteeltaan vaimonsa pyytämään anteeksi.” Mainingit laantuivat pikkuhiljaa, kun paikkakuntalaiset huomasivat, että Joensuun nuori isäntä ei ryhtynytkään maiden myyntiin vaan piti tilan kokonaisuutena. Hymyille ei juuri ollut sijaa, kun sipoolaiset kävivät taistoon suomenKielisota poiki sitkeän kyräilyn mielisen Virtasen kanssa. Alueita ei kuitenkaan annettu sotaa paenneille evakoille vaan ruotsinkielisille talonpojille. ”Vaari laittoi lehteen ilmoituksen, jossa hän etsi työväekseen suomenkielisiä, vähintään kymmenlapsisia perheitä. Kun koitti lukukauden ensimmäinen päivä, koulutalon pihalla seisoi lapsia vastassa vihaisia paikkakuntalaisia haulikoineen. Toisessa lukee Joensuun raitti, toisessa AIV-tie. I. Molemmat saivat päälleen sipoolaisten vihan, jota edes vuonna 1945 myönnetty Nobelin palkinto ei riittänyt taltuttamaan. Sitä kautta kunnan oli pakko perustaa suomenkielinen koulu.” Riitapukarit panivat kovat piippuun. Aika ajoin luottamuselimistä saattaa silti yhä nousta ”äidinmaidosta imettyä” vastustusta Virtasia kohtaan. Dosentti Touko Perko kertoo kirjassaan Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. Myös Martti Virtanen on saanut tuntea nahoissaan 20 vuotta ennen syntymäänsä syttyneen kielisodan seuraukset. ”Tuolta ne kunnan toimittamat kyltit löytyvät varastosta. ”Minulla on tallessa Borgåbladet, jossa valitetaan, että ruotsalaista pyhää maata on joutunut suomalaisten käsiin”, pojanpoika Martti Virtanen hymähtää. ”Vaari otti yhteyttä Veikko Vennamoon, joka pakotti kunnan perumaan päätöksen. Lisäostoilla hän kasvatti tilan kokonaisalan suurimmillaan 290 hehtaariin. Saattaapa myös Martti Virtasessa välähtää isoisältä perittyä, kun hän esittelee tienhaaraan asettelemiaan kylttejä. Virtasen suurin hankinta, johon hän sijoitti 38-vuotiaana suuren osan AIV-rehusta ja voisuolasta saamistaan keksintötuloista. Avuksi tuli AIV:n työtoveri ja ystävä, kielirajoista piittaamaton Gustav Rosenqvist, joka osti tilan ja kuntalaisten tyrmistykseksi myi sen saman tien Virtaselle. Tätä nykyä kunnan johto suhtautuu ymmärtävästi hankkeisiin, jotka tuottavat kunnalle tuloja. Tila oli Virtaselle tärkeä sekä tutkimustyön koekenttänä että henkireikänä, jonne maanviljelijän työtä ihaillut nobelisti asettui sittemmin myös asumaan. ”Kylän yleinen tie oli kulkenut aiemmin Joensuun kautta, ja siitä seurasi kaikenlaisia riitoja. Leena Laitinen Ilmapiiri lientyi vähitellen, mutta sen verran nobelistille jäi hampaankoloon, ettei hän koskaan muuttanut kirjojaan Sipooseen. Virtasen elämäntyö (Otava 2015), ettei tilan hankkiminen käynyt ongelmitta, sillä ruotsinkielisen Sipoon asukkaat vastustivat tiukasti suomenkielisten muuttoa pitäjäänsä. Nämä ovat minun itseni tekemiä”, isäntä vastaa kurillinen pilke silmissään. Maat saatiin takaisin lukuun ottamatta paria hehtaaria. ”Sitä koulua pidettiin sitten aluksi täällä tilalla.” ”Kaksi pahaa miestä” Sodan jälkeen Sipoo ryhtyi maanhankintalain nojalla lohkomaan Joensuun tilan saaristoa. Tutkimustyötään hän jatkoi viimeiseen asti, kunnes voimat hupenivat Parkinsonin taudin edetessä. 9 4/2016 KEMIA Joensuun tila – aiemmin Skräddarby gård – oli vaatimatonta elämää viettäneen Artturi I
ja Lilja Virtasen sukupuun. Tiedot hän sai suvun jäseniltä.. 10 4/2016 KEMIA Medianomiksi valmistuva Viivi Räsänen teki Kemia-lehdelle A. I
Hän on ollut mukana suunnittelemassa tutkimusta, jossa seurataan tarkasti sadan ihmisen terveydentilaa reilun vuoden ajan. Virtasen ja hänen belgialaisen puolisonsa Jens Verbeerenin perheeseen syntyi vuoden 2015 lopulla toinen lapsi. ”Jossain vaiheessa palaan kyllä takaisin harrastuksiini”, Virtanen hymyilee. Tuoreita lukukokemuksia ovat Väisälän tiedemiesveljeksistä kertova Oman tien kulkijat ja tyttärelle luettu Muumipeikko ja pyrstötähti. Jääkiekkoa SM-sarjassa pelanneesta naisesta olisi voinut tulla myös ammattiurheilija. ”Koehenkilöiden antamat näytteet analysoidaan säännöllisesti, ja niistä saatu tieto kerrotaan heille yleistajuiseksi tulkittuna. ”Lukeminen on ollut aina ehkä rakkain harrastukseni. Kun isoisoisä on kemian nobelisti ja vanhemmatkin samalla alalla, uravalinta oli kaiketi itsestäänselvyys. Projektin rahoitus on pian ratkeamassa. Paluu töihin on edessä vuodenvaihteessa. Hän itse paneutuu etenkin auringon magneettisen aktiivisuuden pitkäaikaisiin muutoksiin. ”Projektista toiseen tässä on eletty, niin kuin nopeasti muuttuvassa yliopistomaailmassa nykyään on tapana.” Viivi Räsänen Lukemista rakastava aurinkotutkija. Tutkija on nyt äitiyslomalainen, jonka päivät kuluvat vauva-arjen ehdoilla. J. Urheilullisen naisen nykyisiä suosikkilajeja ovat pallopelit ja maastohiihto. ”Sitä se ei kyllä ollut”, Virtanen nauraa ja kertoo pohtineensa vakavasti muitakin ammatteja. Sansomin Shardlake-sarja.” Lähitulevaisuuden ammatillisiin suunnitelmiin kuuluu jatkaminen huippuyksikössä ainakin vuoteen 2019. Suosikkejani ovat muun muassa Mika Waltarin historialliset romaanit ja C. ”Teemme todella mielenkiintoista, osin ainutlaatuista tutkimusta, joka linkittyy myös ilmastonmuutoksen tutkimiseen”, Virtanen kertoo. Heidi Virtanen pelasi aiemmin jääkiekkoa Espoon Bluesissa. I. Moni suvun nuorista on valinnut tutkijan uran, kuten serkukset Heidi Virtanen ja Ilpo Virtanen. Biokemia vei lopulta pisimmän korren yksinkertaisesti, koska ”se oli kaikkein kiinnostavinta”. Tätä nykyä nuoren perheenisän vapaa-aika kuluu pääasiassa pihatöissä, omakotitaloa remontoidessa ja kirjallisuuden parissa. ”Kotona lähestyttiin hyvin analyyttisesti arjen pulmia. Viivi Räsänen Oulun yliopiston avaruusilmaston tutkimusyksikössä tutkijatohtorina työskentelevä Virtanen koordinoi Suomen akatemian rahoittamaa tieteen ReSoLVE-huippuyksikköä, jossa on mukana viisi tutkimusryhmää Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Virtasen pojanpojanpoika Ilpo Virtanen, 32. Virtanen toivoo pääsevänsä jatkamaan terveystietoprojektin lisäksi toista EU:n laajuista tutkimushanketta, jossa pystytetään palvelualustaa kemikaalibiologian tutkijoille. Artturi ja Lilja Virtasen suku vaikuttaa vahvasti yhteiskunnassa. Tieteellinen ajattelutapa tuli Virtaselle tutuksi jo lapsuuskodissa. Biokemia veti pisimmän korren Tulevaisuuden terveydenhoidossa ihmisen terveyttä voidaan monitoroida ja siihen reagoida reaaliaikaisesti. Esimerkiksi matematiikka oli koko ajan läsnä, kun laskettiin ihan arkisia asioita.” ”Alan valinta oli kuitenkin oma päätökseni ja perustui omiin kiinnostuksen kohteisiini, jotka tarkentuivat lopullisesti yliopistossa.” Luonto on aina ollut Ilpo Virtasen sydäntä lähellä. Näin pyritään lisäämään heidän terveystietämystään ja motivaatiotaan terveyden ylläpitämiseen.” Helsingin yliopistossa opiskelleen Ilpo Virtanen on kirjojen suurkuluttaja. Ennen perheen perustamista hän harrasti aktiivisesti kalastusta, metsästystä ja erävaellusta. Vuonna 2009 valmistunut väitös käsitteli hermokasvutekijöitä eli molekyylejä, jotka vaikuttavat hermoston kasvuun ja erilaistumiseen. Teknologia kertoo elimistön tilasta ja antaa vinkkejä terveenä pysymiseen. Tätä selvittää työkseen A. Näin uskoo biokemisti Heidi Virtanen, 37, joka työskentelee tutkimuskoordinaattorina Suomen molekyylilääketieteen instituutissa FIMMissä. Mitä vaikutuksia sillä on maapallon ilmakehään. 11 4/2016 KEMIA Miten auringon toiminta on muuttunut sadan viime vuoden aikana. He li Vi lm i Ilp o Vi rta se n al bu m i Vaikuttavat Virtaset Virtasen sivuaineita olivat kemia, genetiikka sekä soluja molekyylibiologia. Tuttu esimerkki auringon magneettisen aktiivisuuden ilmiöistä ovat revontulet
Tämä on minun elämäni ja minun suuri seikkailuni.” ”Mummi ei sietänyt ajatusta, että jotain käyttökelpoista heitettäisiin pois.” Ku va t: M ar kk u Jo ut se n. Olen tehnyt paljon töitä, mutta en koe uhranneeni mitään.” ”Olen hullujen seikkailijoiden sukua. Välimeren rannoilla päässä viriää uusia ideoita. Päätös syntyi vappuaattona 1989. Virtasesta • www.kemia-lehti.fi > Kemialehden arkisto • Historiaekstra 2014. Niinpä hän ilmoitti, että kaiken saa tuoda tilalle.” Virtanen löysi myös ison paperipussin, johon oli kirjoitettu siististi: ’Narunpätkiä, liian lyhyitä sitomaan’. ”Mummi ei sietänyt ajatusta, että jotain käyttökelpoista heitettäisiin pois. Miten hän nyt summaa mennyttä. • Kemia 1/2015: Mie olen Virtanen ja Tieteen suurmies oli tinkimätön toisinajattelija. Silloin totesin, että nyt riitti.” Nopeiden päätösten mies antoi pellot saman tien vuokralle. ”Juhlimme viimeisen asunnon valmistumista, kun eräs vieraista mainitsi päivähoitolain muutoksesta. ”Tilalla on nyt toistakymmentä vuokra-asuntoa ja asukkaita niissä kolmisenkymmentä.” Nobelistin maankuulussa navetassa toimii tätä nykyä kaksikielinen musiikkipäiväkoti. Jos minulla olisi neliömetri maata, seikkailisin sillä koko ikäni. Ei niillä ollut 1970-luvun alussa arvoa.” Virtanen urakoi rinnan viljelyja kunnostustöitä, kunnes oli pakko tehdä valinta. • Kemia 2/2015. Ei mikään tavallinen Virtanen. Kirjoituspöytien kävi kuitenkin köpelösti. Iloisen karjalaispojan elämä oli suuri seikkailu. Vanha karjakeittiö sai uuden elämän tilan toimistona, mutta mitä käyttöä olisi suurella päänavetalla. ”Maalasin iltayhdeltätoista talon sokkelia, sillä olin luvannut olla seuraavana aamuna kello kuusi pellolla. Virtanen tarttui nuorena miehenä Joensuun ruoriin, koska vaihtoehtoja ei ollut. ”Katsopa tuota kukkivaa omenatarhaa”, hän osoittaa idyllistä näkymää. Tätä nykyä musiikkipäiväkodissa telmii 55 lasta, jotka voivat myöhemmin kertoa viettäneensä varhaisvuotensa nobelistin navetassa. Hän remontoi urakalla toistakymmentä rakennusta vuokra-asunnoiksi ja kunnosti AIV:n koenavetan. ”Mummi oli pula-ajan lapsi.” Eduskunnan lampuista yksi jäi muistoksi, samoin kaivuutöissä löytyneet viikinkiajan verkonpainot ja käyttökelpoiset sähköjohdot 1920-luvulta. Kyllä tarvitsi.” Isäntä on kunnostanut rakennukset yksi kerrallaan ja saanut joukon uusia naapureita. Kunhan rahkeita taas vapautuu, suunnitelmissa siintää kokonainen mökkikylä ja ravintola. ”Olisi hienoa tarjoilla omenapuiden alla samppanjaillallinen, mutta lainsäädäntö ei salli.” Onneksi on muitakin visioita. ”Pilkoin ne moottorisahalla ja poltin pihalla. Billnäsin kirjoituspöytiä. Ideageneraattori pulppuaa uutta Martti Virtanen ei tunne vapaapäiviä mutta on jo vuosia varannut lomailulle viikon huhtikuussa ja toisen lokakuussa. I. 12 4/2016 KEMIA Netissä lisää A. ”Jos ei ole aidosti innostunut, on turha uurastaa. Soitin kunnan sosiaalijohtajalle ja kysyin, tarvitseeko kunta uutta päiväkotia
Alussa mainitussa tapauksessa neuvottelut saivatkin uutta puhtia. Jotain sinulle, jotain minulle. Mikäli päätös on kielteinen, käsittelyä jatketaan, kunnes viimeinenkin kortti on katsottu. Laatimalla hyvät toissijaiset vaatimukset patentinhaltija välttää patenttinsa menettämisen kokonaan, mistä hän voi olla tyytyväinen. Lopputulos on kuitenkin synteesi, jossa on otettu huomioon osapuolten sekä kirjalliset että suulliset esitykset. Olimmehan mekin saavuttaneet jotain. Tappiolta se tuntui. Patentti tulee tällöin voimaan samanlaisena ja samoin oikeusvaikutuksin, eikä käännöksiä kansallisille kielille tai erillisiä rekisteröintejä enää tarvita. YHTENÄISPATENTTI tarkoittaa, että yhä useamman EP-patentin kielto-oikeus koskee myös Suomea. Ehkä tässä olikin saavutettu tasapeli. Ehkä patentti oli paikallaan kyseiselle sovellukselle. Molempia osapuolia tyydyttävä sopimus syntyi pari kuukautta myöhemmin. Christoffer Sundman christoffer.sundman@seppolaine.fi kumotaan. Etukäteen EPO:lle toimitettava kirjallinen aineisto on toki tärkeä. EPO:N VÄITEJAOSTOLLE patentinhaltija voi esittää useita toissijaisia vaatimusasetelmia, ja suullisessa käsittelyssä niitä tarkastellaan hänen haluamassaan järjestyksessä. Keskimäärin joka 25. Mutta meillä ei ollut argumentteja patentinhaltijan uusissa vaatimuksissa määriteltyä ratkaisua vastaan. myönnetty patentti joutuu väitteen kohteeksi. Espanjaa lukuun ottamatta kaikki merkittävät EU-maat ovat mukana järjestelmässä. On puhuttu jopa patenttitulvasta. Mutta kun aikaa oli kulunut, minäkin saatoin tarkastella tilannetta uusin silmin. Vuositasolla väitteitä tehdään Euroopan patenttivirastossa pari tuhatta. Olimme osoittaneet, että patentti oli alun perin myönnetty aivan liian laajana. Tehokkain keino puuttua kilpailijan patenttiin on väite. Näillä näkymin ensi vuonna Euroopassa astuu voimaan yhtenäispatenttijärjestelmä, jonka kautta perinteiselle eurooppapatentille voidaan pyytää yhtenäistä vaikutusta järjestelmään liittyneissä EUmaissa. Euroopan patenttiviraston EPO:n suullinen väitekäsittely oli juuri päättynyt, ja olimme kasaamassa papereitamme. Se, miten suullisessa käsittelyssä toimitaan, miten vaatimuksia muutetaan patentinhaltijan toimesta ja miten väitteentekijä pystyy reagoimaan muutoksiin, vaikuttaa päätökseen. 13 TÄTÄ MIELTÄ Väitteessä molemmat voivat voittaa ”TASAPELI TULI”, sanoi kollega tyytyväisen oloisena. Kemiassa niitä on paljon. Jos patentista ei enää ole väitteentekijälle haittaa, tasurin saavuttaminen on enemmän kuin puoli voittoa. ”Turpiinhan tässä tuli.” Patentinhaltija oli saanut pidettyä patenttinsa voimassa, vaikkakin supistettujen patenttivaatimusten pohjalta. Olimme onnistuneet selittämään, miksi viraston jo kertaalleen käsittelemä julkaisu vei uutuuden alkuperäiseltä keksinnöltä. Lisäksi tasapeli luo hyvän pohjan sovinnon hakemiselle. Uudessa tilanteessa on tärkeää, että kotimaiset yritykset seuraavat kilpailijoiden patenttihakemusten käsittelyä EPO:ssa nykyistä tiiviimmin ja myös reagoivat, mikäli toteavat, että patentista on haittaa omalle liiketoiminnalle. tehokkaalle suulliselle käsittelylle. Väitteiden määrä vaihtelee tekniikan aloittain. Tilastojen mukaan noin 30 prosenttia patenteista pysyy voimassa muuttumattomina väitteen jälkeen, 30 prosenttia La rs Su nd m an Christoffer Sundman on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja Seppo Laine Oy:n eurooppapatenttiasiamies ja osakas. EPO:N NOUDATTAMAN käytännön edut kummallekin osapuolelle ovat ilmeiset. Jokaisen vaatimussetin kohdalla patentinhaltija voi vielä suullisesti perustella patentoitavuutta, ja väitteentekijä voi argumentoida vastaan, minkä jälkeen väitejaosto tekee päätöksensä. Suurin osa eli 40 prosenttia patenteista jää voimaan rajoitettujen vaatimusten pohjalta, kuten alussa kerrotussa tapauksessa. VASTAAVIIN tilanteisiin päädyttäneen jatkossa entistä useammin. Se luo pohjan Lue lisää yhtenäispatentista sivulta 50.. ”Miten niin tasapeli”, ajattelin itsekseni
Pellavaöljymaali toimii kuin paperi: imee ympäröivän kosteuden itseensä mutta kuivuu olosuhteiden muuttuessa. Maalin perusraaka-aine on ruisjauhoista veteen. Jokaisella onnistuu lähes takuuvarmasti. ”Lateksi päästää läpi vesimolekyylejä, mutta joskus lämpötilavaihtelut synnyttävät maalin alla olevaan lautaan mikroskooppisen pieniä vesipisaroita, ja lauta kastuu. Puulattiat saatettiin vaikkapa maalata ruudullisiksi, jotta ne näyttäisivät fiinimmiltä kalkkikivilattioilta. 1950-luvulle asti talot maalattiin hengittävällä pellavaöljymaalilla. Keittomaalin valmistukseen on 1950-luvulla rakennetussa kesämökissä on monia rintamamiestaloille tyypillisiä piirteitä, mutta vintti on matala ja ikkunoita runsaasti, jotta maisemaa voi ihailla sisältäkin. Suomessa rakennettiin 1900-luvun puoliväliin saakka perinteisesti luonnonmateriaaleilla. siliukoisten maalien sideaineena on polymeeri. Ongelmia syntyy, jos eristeissä tai pinnoissa yhdistetään eri aikakausien materiaaleja. Lateksimaali on pilannut monen mökin seinät. ”Tämä toteutuu lähes kaikkien luonnonmateriaalien kohdalla. ”Perinnerakentamisessa hengittävyys merkitsee lisäksi sitä, että rakenteeseen tullut märkä kohta myös kuivuu”, kertoo perinnerakentamisen asiantuntija, tietokirjailija Hannu Rinne. Rakennus, joka on tehty perinteisistä materiaaleista ja jota on korjailtu mahdollisimman vähän uudemmilla materiaaleilla, säilyy yleensä hyvin.” Uudet rakennusmateriaalit tulivat käyttöön 1960ja 1970-luvuilla. Rakennusteollisuudessa hengittävyydellä tarkoitetaan sitä, että ilmassa olevat kaasumaiset vesimolekyylit voivat liikkua rakenteen läpi. Neste ei pääsekään enää lateksin läpi haihtumaan, ja lauta alkaa homehtua, usein myös lahota.” Punamultaa ja pellavaöljyä Kirjassaan Perinnemestarin kesämökki (WSOY 2015) Rinne neuvoo käsittelemään seinän ulkopinnan joko keittomaalilla tai pellavaöljymaalilla. Yleensä huoneet maalattiin samalla värillä nurkasta nurkkaan, mutta hienoissa taloissa voitiin tehdä muita materiaaleja jäljitteleviä maalauskoristeluita. Ulkoseinän maali vaikuttaa alla olevan puun kuntoon. Teolliset maalit ja eristysmateriaalit eivät hengitä, joten ne päästävät kosteutta kertymään rakennuksiin, Rinne sanoo. Tärkeintä on rakennuksen hengittävyys. 14 4/2016 KEMIA Arja-Leena Paavola Kesämökkiä remontoitaessa pätee korjausrakentamisen nyrkkisääntö: vanha talo korjataan vanhoilla materiaaleilla ja menetelmillä, uusi rakennus nykyaikaisilla. Ha nn u Ri nn e monta ohjetta. Puu ja siitä jalostetut hirsi, lauta, sahanpuru, puukuitulevy, oksamassapahvi ja sisäseinien paperitapetti ja pinkopahvi säilyvät oikeissa olosuhteissa jopa satoja vuosia. Pellavaöljymaalia alettiin käyttää myös sisäpinnoissa säätyläiskodeissa 1700-luvulla, porvariskodeissa 1800-luvulla ja pikkumökeissäkin 1900-luvun alussa. Vanha rakennus pitää paikata oman aikansa materiaaleilla. Synteettisten, veKesän remonttireiska, Älä korjaa mökkiä pilalle Monella meistä suven askareisiin kuuluu rakkaan kesämökin kunnostaminen. Kun maali kuivuu, sen vesi haihtuu, ja sideainehiukkaset sitoutuvat yhteen kalvoksi
Punamultaa suositeltiin suomalaisille talonpojille jo 1700-luvulla. Taustalla olivat sekä rakennusten parempi säilyvyys että esteettiset seikat. Jo 1900-luvun alkupuolella alettiin valmistaa emalimaaleiksi kutsuttuja synteettisiä maaleja, joiden koostumus muistuttaa nykyisiä alkydimaaleja. parantaa sen säilyvyyttä muutamalla päivällä. Kun kellertävää ruosteista maata liotetaan vedessä, astian pohjalle kerrostuu hienojakoista maata, joka on valmista väripigmenttiä. Väri saadaan kaivosjätteestä liettämällä. Maaliin voidaan lisätä myös suolaa, joka Vanhan mökin kunnostuksessa ei saa käyttää hengittämättömiä materiaaleja, kuten muovimattoa, muovikalvoja, lateksia tai edes alkydiöljymaaleja. Tunnetuin niistä, lattiaemaliksi kutsuttu Tikkurilan Permo tuli markkinoille 1930-luvulla.. 15 4/2016 KEMIA keitetty liisteri. ”Vanhin ja rannikkoalueilla yleisin punamulta on meillä ollut tumma ruotsalainen falunpunainen. Sisämaassa taas on käytetty vaaleampaa, oranssiin vivahtavaa italianpunaista.” Seokseen lisättävä vihtrilli eli rautasulfaatti auttaa maalia tarttumaan ja toimii samalla homeenestona. Pigmenteistä käytetyimpiä ovat olleet punamulta ja okra
Aikakauden mökit ovat funktionaalisia, mutta rakennuksen lähempi tarkastelu voi paljastaa tukun ongelmia. Missä menee raja siinä, kannattaako mökkiä alkaa korjata. ”Yleensä liian tiiviistä rakennusmateriaaleista on vain haittaa. Iso osa on suurten ikäluokkien omistuksessa ja peräisin 1960–1970-luvuilta. ”Toki kesällä voi tuulettaa pitämällä ikkunat auki.” Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin, mutta rakennusfysiikan säännöt työntävät silloin enemmän kosteutta talon rakenteisiin. Punamulta on helppo valmistaa itsekin: yksinkertaisimmassa ohjeessa on vettä, ruisjauhoja, rautavihtrilliä ja pigmenttiä. Työn teki tarkkuudestaan tunnettu kirvesmies.. ”Vanhassa talossa tai kesämökissä ei yleensä ole koneellista ilmanvaihtoa, ja kesällä painovoimainen ilmanvaihto on melko tehoton”, Rinne huomauttaa. Jos taas sauna on talon kellarissa, pyykit kuivataan sisällä ja päivän mittaan on monta suihkussa kävijää, kosteuskuorma on suuri. Kerran viikossa rantasaunassa kylpevän mummon mökkiin ei kosteutta juuri muodostu. Vanhan rakennuksen kunnostamisessa ei siksi pitäisi koskaan käyttää hengittämättömiä materiaaleja, kuten muovimattoa, muovikalvoja, lateksia tai edes alkydiöljymaaleja”, asiantuntija kiteyttää. Nyt mökit ovat siirtymässä myymisen tai perimisen kautta uusille omistajille. Työmaalla ei ollut sähköä, joten jokainen lauta katkaistiin käsisahalla. Vuonna 1953 rakennettu rankarunkoinen kesämökki on yhä alkuperäisessä asussaan. 16 4/2016 KEMIA Rinteen mukaan Permolla sudittu lattia on yleensä pysynyt maalin synteettisyydestä huolimatta terveenä. Ku va t: Ha nn u Ri nn e Perinteinen punamulta istuu suomalaismökkiin. Osansa on myös tontin maaperällä ja asukkaiden asumistavoilla, etenkin sillä, kuinka paljon kosteutta asuminen synnyttää. Suomessa on tätä nykyä puolisen miljoonaa kesämökkiä. ”Vanhan talon lattialle asennettu, täysin tiivis muovimatto on Permoa todennäköisempi vaurioiden aiheuttaja, sillä alapohjasta nouseva kosteus ei pääse haihtumaan sen läpi.” Lähes kaiken voi korjata Materiaalivalintojen lisäksi rakennuksen kestävyys riippuu sen rakentaneen timpurin huolellisuudesta
Kirvesmies, puuseppä Kaj Cygnaeus rakensi sen itselleen 1990-luvulla.. ”Periaatteessa kaiken voi korjata”, Rinne vastaa. Myös höyrymäisten aineosien pitoisuudet saattavat olla merkittäviä. Jos mökki on tasakattoinen ja rakennettu lähes maanpinnan tasoon, se on todennäköisesti märkä sekä päältä että alta. Lauta alkaa lahota, sillä seiniin ei ennen lateksimaalien aikakautta tehty tuuletusrakoa. Näin kannattaa toimia etenkin, jos mökillä on tunnearvoa. Kuivissa olosuhteissa haihtuvat yhdisteet saattavat hävitä, jolloin kreosootin olomuoto muuttuu sitkeästä hauraaksi ja haju vaikeammin erottuvaksi. Samalla saa selville, onko kreosoottia vahvistettu asbestilla, kuten joskus oli tapana”, Rinne huomauttaa. Jos kreosoottiin ei kajota remontin yhteydessä, se pysyy koteloituna lattian sisällä, eikä siitä ole haittaa. ”Siinä tapauksessa halvemmaksi voi tulla uuden mökin rakentaminen.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Remontointi on myös melko yksinkertaista, mikäli rakennus on timpurin pitkästä tavarasta tekemä. arjaleena.paavola@gmail.com Ensisilmäykseltä 1800-luvun porvarishuvilalta näyttävä villa on todellisuudessa ”uusvanha”. Tehokas ominaisuus on kuitenkin tappanut myös maalareita. Kivijalalla seisovan, harjakattoisen mökin kunnostaminen on yleensä kohtuullinen urakka. Satoja vuosia vanha lyijyvalkoinen on kestävä materiaali ulkoseinässä, sillä lyijy tekee selvää homeista. Kreosootti on vaikea tunnistettava, sillä se näyttää samalta kuin vaarattomat bitumi ja piki. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kreosoottimateriaaleja piikattaessa hiukkasmaiset pah-pitoisuudet työilmassa voivat nousta moninkertaisesti yli haittarajan. Ku va t: Ha nn u Ri nn e Lateksilla maalattu vuorilauta ei pääse kuivumaan. Näytepalan tutkiminen maksaa noin 300 euroa, mutta sijoitus kannattaa. Vanhoja rakenteita purkava remontoija voi huomaamattaan altistua kreosoottia sisältävälle pölylle. Elementtirakenteiden monet päällekkäiset kerrokset taas ovat hankalia niin tutkia kuin korjata. Erittäin haitallinen aine on myös kreosootti eli kivihiilipiki, jota käytettiin kosteuden ja veden eristeenä muun muassa lattiarakenteissa ja kellarien seinissä 1890-luvulta 1950-luvulle. Nopeasti sulava kuura ei ehdi imeytyä puuhun ennen kuin home pääsee kasvamaan. ”Varman tiedon kosteuseristeen laadusta saa vain laboratoriotutkimuksilla. 17 4/2016 KEMIA Vanhassa ei aina ole vara parempi Kaikki vanha ei aina ole hyvää. Tarkoitus on ollut estää maan kosteuden siirtyminen laatan lävitse.” Tumma, pistävänhajuinen kivihiilitervan tislausjäännös sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. ”Lyijyvalkoisen käyttö kiellettiin jo 1900-luvun alussa sisätiloissa ja vuosisadan puolivälissä kokonaan”, Hannu Rinne kertoo. ”Kreosoottia on yleensä käytetty lattiarakenteessa, jossa betonilaatta on suoraan maata vasten. Vanhaa maalipintaa hiottaessa on silti yhä käytettävä hengityssuojaa sen varalta, että jokin maalikerroksista sisältää myrkyllistä lyijyvalkoista. Hirsiseinän sisäpuolelle on lisätty eristeeksi mineraalivillaa. Sen ongelmallisimpia aineosia ovat syöpää aiheuttavat pah-yhdisteet
Yhtiö kehittää puupohjaisia pusseja erikoiskauppojen ostoskasseiksi. Niitäkin nähtäneen jatkossa. Aalto-yliopiston tutkijat ovat tarttuneet haasteeseen kolmen tutkimusprojektin avulla. Siinä materiaalista kuitenkin tulee arvottomampaa jokaisen kierrätyskerran jälkeen”, Ilén sanoo. ”Yksi ChemArts-hankkeen työpari tutki sitä, miten kierrättää värjätyt tekstiilit ilman värien poistoa. DWoC-projekti puolestaan kartoittaa laaja-alaisesti uusia korkean arvon tuotteita kierrätysselluloosasta. Pa ptic Oy. Kuitumateriaalitekniikkaan erikoistunut Ilén osallistuu EU-rahoitteiseen Trash-2-Cash-hankkeeseen, jossa selluloosatekstiilikuitujen ympärille tavoitellaan suljettua systeemiä. Kun muovikasseille kuitenkin on yhä käyttöä arjessa, Torniainen ja muut yhtiön perustajat alkoivat hahmotella muovia ja puukuitua yhdistävää komposiittia. Yritys syntyi kärkenään muovipussi, mutta asiakkailta on tullut ideoita ja toiveita materiaalin muistakin sovelluksista. ”Näin papticiin vaihtaminen tehtiin yrityksille helpoksi.” Paptic ei ole kompostoituva materiaali, mutta biohajoavana se hajoaa myös jätejärjestelmän ulkopuolella ennen vesistöön päätymistä. Asia saattaa tulevaisuudessa näkyä myös vaatteiden värivalinnoissa. Tämä tarkoittaa entistä harkitumpaa komposiittien käyttöä, jotta tekokuidut ja muut materiaalit on mahdollista myöhemmin saada erilleen toisistaan. ”Puuvilla on hyvä vaatemateriaali, mutta ympäristöystävällinen se ei ole”, sanoo tutkijatohtori Elina Ilén Aaltoyliopistosta. ”Tekstiiliteollisuus on EU:n viidenneksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, ja sen tarpeisiin kuluu järjettömästi vettä ja energiaa”, Ilén huomauttaa. ”Perinteisesti tekstiilien kierrätyksessä on suosittu mekaanista kuitujen erottelua. Samoilla koneilla, joilla voi tehdä ja painattaa muovipusseja, voi tehdä myös paptic-pusseja. EU-direktiivi astui voimaan, ja yrityksissä alkoi vastuullisuuden trendi”, muistelee Papticin perustaja Esa Torniainen. Sellaisesta materiaalista on tehty Paptic Oy:n uudenlainen ”muovikassi” – joka koostuu pääasiassa puusta. ChemArts-hankkeessa kehitetään opiskelijavoimin uusia konsepteja ja vaatekokeiluja biomateriaaleista. Prosessin hyödyntäminen tekstiiliteollisuudessa vaatisi muotisuunnittelijoilta entistä huolellisempaa värisuunnittelua, kun edellisvuoPaptic Oy on kehittänyt uuden kierrätettävän puupohjaisen materiaalin, jonka ensimmäinen sovellus on ostoskassi. Hilkka Vähänen Näyttää muovilta, joustaa kuin muovi, venyy kuin muovi, kestää vettä kuin muovi, voidaan kuumasaumata kuin muovi. 18 4/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Suomalaisesta puusta on melkein mihin tahansa, todistaa puusta uutta luova Hiilinielu Design Studio -hanke. Koivukuitu taipuu tekstiiliksi Puussa on potentiaalia muuhunkin, vaikkapa korvaamaan puuvillaa tekstiileissä. VTT:n tutkimustyöstä ponnistava startup-yritys käynnisti toimintansa keväällä 2015. Niin syntyi uusi, kierrätettävä ja yli 70-prosenttisesti biopohjainen materiaali. Kehitystyön lopullisena päämääränä on 100-prosenttinen biomateriaali. Jotta tekstiilit eivät kierrätettäessä ohenisi, erottelu on pidettävä mielessä jo silloin, kun alkuperäisiä kankaita suunnitellaan. ”Kolme vuotta sitten puhuttiin monelta suuntaa, kuinka muovikassien käyttöä on vähennettävä. Kangasta ohentavan värinpoiston sijaan jo värjätyt materiaalit voidaan yhdistää uusiksi väreiksi.” Toimenpide karsisi kierrätysprosessin työvaiheita ja lisäisi materiaalien elinikää. Myös maailmanlaajuinen resurssiniukkuus on luonut kysyntää entistä ekologisemmille vaatteiden valmistustavoille ja kierrätystekniikoille. ”Suljetussa systeemissä vaatteet valmistettaisiin prosessissa, johon ei tarvitse lisätä neitseellistä materiaalia silloin, kun kierrätystekstiilejä muokataan uuteen käyttöön.” Tutkimuksen päämääränä on saada oikeanlaisten kemiallisten erotteluprosessien avulla vaatekuiduista aikaan yhtä hyvää – tai jopa parempilaatuista – materiaalia myös seuraavilla kierrätyksen askelilla. Puu muuntuu vaikka muovipussiksi ”Paptic ei ole vain vähän joustavampaa paperia tai vähän kestävämpää ja biopohjaisempaa muovia, vaan materiaali, jolla on täysin omaa potentiaalia”, Torniainen sanoo
”Puiset lasit eivät kovillakaan pakkasilla kylmene tai heikkene samaan tapaan kuin muut materiaalit. Puukuitujen moninaisia käyttötapoja ja kierrätystä sekä puun uudenlaista muotoilua esiteltiin Hiilinielu Design Studio -hankkeen avajaisseminaarissa Tampereella. 19 4/2016 KEMIA sien väritrendeistä tulisi seuraavien vuosien raaka-aineita. ”Kaikki maailman värit eivät enää olisikaan saatavilla seuraavassa muotisyklissä. Hilkka-mallia koristaa käsintehty pitsi.. Valtaosa työstä tehdään kuitenkin käsityönä. Mukana ovat myös muun muassa Lahden ammattikorkeakoulu ja Design Forum Finland sekä yhteistyökumppanina Suomen pakkausyhdistys. Sikälikin se on silmälasien käyttäjille käytännöllinen valinta pohjoisilla leveysasteilla. Puu materiaalina sietää hyvin lämpötilanvaihteluja. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Kraa Kraa hyödyntää lähinnä kotimaisia puulajeja. ”Meille tärkein lähtökohta silmälasisankoja suunniteltaessa on mukavuus. Kun kaikki menee kohdalleen, tuloksena on ultrakevyt ja kestävä komposiittimateriaali, jolle ideoimme myös muita sovelluksia.” Puisista sangoista kiittää myös ympäristö. Sangat valmistetaan prosessissa, jossa puiden viilut niputetaan yhteen hyödyntämällä mallinnusta, CNCtekniikkaa ja puristustekniikoita. Hi lkk a Vä hä ne n Puut koristavat myös Tampereen ammattikorkeakoulun BioHub-aulaa, jossa opiskelijat, tutkijat ja yritysten edustajat odottivat Hiilinielu-seminaarin alkua. ”On erittäin tärkeä ottaa huomioon erilaisten puiden solukot ja hartsit. Eksoottisempiakin viiluja tuotteista löytyy, mutta ne ovat peräisin huonekaluteollisuuden hukkapätkistä. Tämä on kiinnostava kehityslähtökohta.” Puiset pokat ovat mukavat Puu on mainio materiaali myös silmälasien sankoihin ja kehyksiin, todistaa tamperelainen Kraa Kraa Eyewear. Tosin meille on sanottu, että kehyksemme ovat liian muodikkaita Lappiin”, Hänninen naurahtaa. hilkka.vahanen@gmail.com Kotimainen puu taipuu oivallisesti silmälasinkehyksiksi. Ja puiset sangat sattuvat olevaan mukavimmat”, sanoo yrittäjä Matti Hänninen. Opiskelijoiden, tutkimuksen ja yritysten yhteisfoorumia vetää Tampereen ammattikorkeakoulun BioHubopintokeskittymä
Jo muunnettuihin geeneihin tehdään lisää mutaatioita, kunnes lopputuloksena syntyy juuri halutun kaltainen entsyymi. Kiitos uusien entsyymien, teollisissa prosesseissa ei tarvita korkeita lämpötiloja eikä paineita, joten tuotannon ympäristökuorma pienenee. Frances Arnold haluaa ratkoa maailman ympäristöongelmia luonnon omilla konsteilla, vihreän kemian ja suunnatun evoluution avulla. Kalifornian teknillisen yliopiston Caltechin professori toimii myös tieteellisenä neuvonantajana itse perustamassaan Gevo-yrityksessä, joka toteuttaa visiota käytännössä. toukokuuta. Kakkostyypin diabeteslääkkeessä Jauusiin olosuhteisiin mukautuessaan. Menetelmässä solut kehittävät uudet toimintatapansa itse Millennium-palkinnon saaja Frances Arnold kehittää suunnattua evoluutiota Seitsemännen kerran jaetun Millennium-palkinnon sai amerikkalainen professori Frances Arnold. Niin ryhmä inkuboi bakteereita piin ja hiiliyhdisteiden kanssa ja valitsi sitten joukosta parhaat. Menetelmän avulla voidaan rakentaa uudenlaisia entsyymiproteiineja ja mikrobeja moniin sovelluksiin, kuten geeniterapiaan sekä teollisuuskemikaalien ja lääkeaineiden valmistukseen. Arnoldin oma yritys kehittää uusia biopohjaisia polttoaineita vaihtoehdoksi öljystä valmistetuille. Gevossa syntyneen menetelmän avulla voidaan tehokkaasti muuttaa kasvisokereita isobutanoliksi, josta jatkojalostetaan lentopetrolia. Mutatoituneiden geenien koodaamina tutkittavaan soluun syntyy uudenlaisia proteiineja, joista lupaavimmat seulotaan jatkoon. Te kn iik an Ak at em ia Aeromekaniikan insinööri Frances Arnold innostui biokemiasta ja bioteknologiasta Berkeleyn yliopistossa, jossa hän väitteli kemiantekniikan tohtoriksi. Suunnattu evoluutio pakotti organismin mukautumaan poikkeaviin olosuhteisiin ja kehittämään uuden toimintatavan. Tutkijat eristivät kuumista lähteistä termofiilisen bakteerin, joka monien organismien tavoin käyttää elektroninsiirtoon sytokromi c -entsyymiä. Insinööristä biotieteilijäksi Kemiantekniikan tohtori Arnold kertoo siirtyneensä bioalalle ”ulkopuolisena”, joka ehkä juuri siksi lähti tutkimaan biotekniikkaa uudesta näkökulmasta. Hän vastaanotti Tekniikan Akatemian myöntämän palkinnon Helsingissä 24. Tutkija taas valitsee kiinnostavan emogeenin, johon tehdään joukko mutaatioita. 20 4/2016 KEMIA UUTISIA nuviassa vaikuttavan sitagliptiinin valmistukseen on puolestaan kehitetty entsyymi, jonka ansiosta prosessi ei enää edellytä toksisia metalleja, ja liuotinjätteen määrä on pudonnut alle puoleen. Nykyinen Caltechin professori on mukana myös yritystoiminnassa. Sivutoimenaan entsyymi voi liittää piitä hiilivetyihin, tutkijat havaitsivat. Vaikka evoluutio ja luonnonvalinta ovat vuosituhansien myötä kehittäneet eläviin soluihin erinomaisia entsyymejä ja entsyymiperheitä, Arnold huomasi, että ne eivät useinkaan sellaisinaan kelvanneet teknisiin sovelluksiin. Arnoldin tutkimusryhmän tuorein mielenkiinnon kohde on elämän alkuainetta hiiltä muistuttava pii. Suunnattu evoluutio on menetelmä, joka on käytössä lukuisissa laboratorioissa ja yrityksissä kautta maapallon, myös Suomessa. Kolmen keinotekoisen luonnonvalintakierroksen jälkeen entsyymit kykenivät tuottamaan piitä sisältäviä hiilivetyjä 2000-kertaisesti alkuperäiseen sytokromi c:hen verrattuna. Sisko Loikkanen. Suunnattua evoluutiota hyödyntämällä voidaan fiksusti ohittaa se, että tutkijat eivät vieläkään tarkalleen tiedä, kuinka geenin dna-sekvenssi määrittää proteiinien toimintaa