KEMIKAALIEN SÄILYTYS KEMIA Kemi 2/ 20 16 PALLON pulssi kiihtyy SUKSET siivittävät teekkaria VAUHTIA biotalouden patentteihin KONTTI ON vaatimaton konkari
Haluatko kokeilla. www.papula-nevinpat.com Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | Uzbekistan. Asiantuntija kulkee edellä Meidät tunnetaan IPR-alan edelläkävijänä ja asiantuntijamme paitsi huippukoulutettuina myös ripeinä. Autamme sinua turvaamaan yksinoikeutesi kaikkialla maailmassa
Oy Fision Ltd. Ota yhteyttä, niin kerromme enemmän tuotteistamme ja palveluistamme.. Se on saumattomasti integroitu muihin tuotteisiimme sekä kolmannen osapuolen tiedon analysointivälineisiin. Voit yhdistellä, analysoida, kaavioida ja raportoida tietoja tarpeidesi mukaan. Järjestelmä kootaan Broadsight™-alustan valmiskomponenteista sekä asiakaskohtaisesti kehitettävistä lisäosista. Näin pystymme täyttämään vaativimmatkin asiakastarpeet. IInnssiigghhtt™ ™ B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ R RIIM MS S B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ A AM MS S Resurssien hallintajärjestelmämme auttaa pitämään laitteet, kemikaalit, huollot ja muut toimintaan liittyvät asiat järjestyksessä. Kaikki tuotteemme ovat suomalaisen tuotekehitystyön tulosta Fision Kaikki mitä laboratorio tarvitsee tietojen hallintaan ja käsittelyyn. www.fision.fi sales@fision.fi Tykistökatu 2 4 B 20520 Turku Kappelitie 6 B 02200 Espoo Kuinka voimme auttaa. B Brrooaaddssiigghhtt™ ™ Q QM MS S Laatujärjestelmän tehostaja, jonka avulla parannat laatua ja vähennät laatujärjestelmän ylläpitoon tarvittavaa työtä. Tiedonlouhintaväline, jota jokainen osaa käyttää. Tutkimustiedon hallintajärjestelmällä pidät kaikki tulokset järjestyksessä ja oikeassa asiayhteydessä. Soveltuu myös muiden LIMS-järjestelmien tietojen analysointiin
Virtaseen. Lue sivulta 34, mikä yhdistää viikinkiajan veneen A. I. Kykenemmekö pysäyttämään ilmastonmuutoksen. 4 2/2016 KEMIA SISÄLLYS 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Marjaana Ellfolk Dopingurheilijoiden metsästäjä Sisko Loikkanen 38 Nopea patentointi auttaa startupin alkuun Spinnova kehrää puukuidusta bisnestä Marja Saarikko 42 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemianluokka nimitti suurlähettilään Sonja Martikainen 44 Teollisuuden sivuvirrat voivat ohjata tutkimusta Puun makromolekyylit ehjinä käyttöön Lauri Lehtinen 46 Nokkela laatikko muutti maailmaa Jarmo Wallenius 50 Tuoksu käy tunteisiin Arja-Leena Paavola 6 Maapallon pulssi kiihtyy Jari Koponen 12 TÄTÄ MIELTÄ Synteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä Kari Salminen 14 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Suksille syntynyt Päivi Ikonen 18 UUTISIA 23 KEMIA SILLOIN ENNEN 23 NÄKÖKULMA Sesam aukeni Anja Nystén 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 34 PELASTETAAN TERVA Viikingit tulevat! Leena Laitinen To m m i Jo ha ns so n ”Parhaita puolia kemiassa on käytännönläheisyys.” Hiihtävä kemistiteekkari Niina Virtanen haaveilee työstä raskaassa teollisuudessa. 50) ”Hyvä porukka ja matkanteon hieno tunnelma”, Susanna Koskelo perustelee viikinki-intoaan. 6) Jar i Ko po ne n Sitruunaa sähköpostiin. (s. Uutta särmää someen! (s. 14) Maapallon kuume uhkaa kohota vaarallisiin lukuihin. Tulevaisuudessa tuoksuja voidaan ehkä tallentaa ja jakaa digitaalisesti. 54 Biotalous tuottaa ekologista ruokaa Kerttu Vähänen 56 Vuorotyö sotkee sisäisen kellon Marja Saarikko 58 ULKOMAILTA 59 KEEMIKKO Dominan zombit 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Leuven Katolinen tiedekeskus Sisko Loikkanen Sc an st oc kp ho to Vi lle Ka st ar i. (s
Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 ”MEITÄ ENITEN yhdistävä asia on ennen kaikkea se, että me kaikki asutamme tätä samaa pientä planeettaa. Siitä kieltäytyminen sen sijaan merkitsee sitä vääjäämättä, sekä meille että etenkin jälkeläisillemme. Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä. Kannamme kaikki huolta lastemme tulevaisuudesta.” Presidentti John F. Se on kultalautasella tarjottu tilaisuus, joka ei toistu. Hengitämme kaikki samaa ilmaa. Kennedyn sanat vuodelta 1963 olisivat sopineet johtoajatukseksi Pariisin viime syksyn ilmastokokoukselle. Tuhansien järvien Suomi olisi houkutteleva maa uutta elintilaa etsiville. Pariisin sopimus antaa meille mahdollisuuden säilyttää hyvinvointiamme ja välittää sitä seuraaville sukupolville. Vaikka varsinainen työ on vasta edessä ja onnistuminen kiinni jokaisen valtion omista ponnistuksista, sopimus kertoo merkittävästä asennemuutoksesta aiempien epäonnistumisten jälkeen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ei kuitenkaan tarvitse merkitä elämän kurjistumista. Saavutetuista eduista – halvoista polttoaineista, vapaasta matkustelusta tai lihavoittoisesta ruokavaliosta – tinkiminen ei kenties tunnu mukavalta. Kuten toimittaja Jari Koponen lehden avausjutussa kirjoittaa, ilmastonmuutokselle ei ole hätäjarrua. KONKREETTISET ilmastoteot tehdään valtiotason päätösten jälkeen kunnissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. M ar kk u Jo ut se n Hengitämme samaa ilmaa ”Ratkaisevien muutosten on synnyttävä omien korviemme välissä.”. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Pahimmillaan edessä voi olla massavaellus, johon verrattuna Eurooppaa parhaillaan ravisteleva pakolaisaalto on alkusoittoa. MAAILMASSA on jo ilmastopakolaisia, jotka kuivuus, tulvat ja hurrikaanit ovat ajaneet tien päälle. Meidän ei tarvitse perustella välttämättömiä muutoksia epäitsekkäillä motiiveilla. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. YK:n arvion mukaan jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii kymmenen vuoden kuluttua puhtaan veden puutteesta. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. Meillä on uusiutuvia vesivaroja eniten henkeä kohden Euroopan unionissa. Enemmistön paine taltutti änkyrämaat, jotka yhä vastustavat päästörajoituksia ja fossiilisista polttoaineista luopumista lyhytnäköisten intressiensä takia. 5 2/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 23.3.2016 Vol. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Itsekkäätkin riittävät. Yhteisen tahdon ja taitavan diplomatian tuloksena syntynyt 196 maan sopimus antaa toivoa ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä edes jotenkuten siedettävälle tasolle. Jos ihmislaji jatkaa piittaamatonta kasvihuonekaasujen päästämistä, riskit alkavat laueta, ja ylitämme ennen pitkää rajan, jonka jälkeen muutos riistäytyy käsistä. Puhtaan veden ja ravinnon ehtyminen aiheuttaa aluksi maiden sisäisiä konflikteja, sitten liikkeellelähdön. Keskeisenä ongelmana ovat jäätiköt, joiden sulaminen likaa makean veden varantoja. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh
6 2/2016 KEMIA Maapallon pulssi kiihtyy Jar i Ko po ne n Maapallo on nyt potilas, jonka syke ja kuume uhkaavat nousta hallitsemattomiin lukuihin. Hoitokeino on olemassa, jos vain otamme sen käyttöön.
”Suomessa tehty huippuluokan tutkimustyö on ollut tässä asiassa ratkaisevaa. Tuloksiin vaikuttaa se, miten tehokkaita supertietokoneita on käytettävissä. Hänellä ei ole ilmastonmuutoksen todellisuudesta pienintäkään epäilystä. Pariisin ilmastosopimus antaa toivoa siitä, että voimme estää pahimman vaihtoehdon toteutumisen. Ryhmien tulokset ovat yhdensuuntaisia. Tämä voi tuoda ilmaston muuttumiseen oman lisänsä. Ilmaston muuttumisen aiheuttamat haittavaikutukset ovat jo näkyvissä, ja jatkossa niitä tullaan näkemään entistä enemmän. teet ja pienentää talousmaa-aluetta. Vaikka metaani pysyy ilmakehässä vain kymmenen vuotta, se on hiilidioksidia selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sadejakautuman muutosten takia joillakin alueilla lisääntyvät tulvat ja maanvyörymät, toisilla taas kuivuus ja metsäja maastopalot”, Taalas listaa. Arktisen ikiroudan alla ja merien pohjissa on runsaasti klatraatteja eli metaanijääkasaumia, joiden sulamisen myötä ilmaan voisi vapautua suuria määriä metaania. Käytettävä malli on kuitenkin aina todennettava, jotta sen antamiin tuloksiin voitaisiin luottaa. Kouriintuntuvimpia muutokset ovat tätä nykyä arktisilla alueilla ja maapallon jäätiköillä, jotka ilmaston lämmetessä sulavat kiihtyvää vauhtia. ”Näitä haittavaikutuksia ovat muun muassa merivesien lämpeneminen, helleaallot, trooppiset myrskyt ja maapallon sadejakautumassa tapahtuneet muutokset. Ilmastonmuutoksen vakavasti ottavien tahojen kannalta ”ikävä” puoli on se, että ilmiö ei alkuvaiheessaan ole vielä niin selvä, jotta kaikki tunnistaisivat ja tunnustaisivat sen. Tehokkaammilla koneilla saadaan tarkempia tuloksia. Laskennallisissa malleissa on tiettyjä epävarmuustekijöitä. ”Kun ilman hiilidioksidipitoisuus oli kolme kertaa nykyistä suurempi, meriveden pinta oli 50 metriä nykyistä korkeammalla.” Taalas korostaa, että vaikka ilmastonmuutosta onnistuttaisiinkin hillitsemään, vie kymmeniä vuosia ennen kuin torjuntatoimet alkavat purra. Mittaustuloksia on käytettävissä 1850-luvulta lähtien kohtalaisen kattavasta mittausverkostosta”, Taalas kertoo. Se suolaa rannikoiden läheisyydessä sijaitsevat vesilähIlmastonmuutoksesta on kertynyt sen verran vankkaa näyttöä, että kipakimmaltakin ilmastoskeptikolta on katoamassa matto jalkojen alta. Vuodenvaihteessa WMO:ssa aloittanut Taalas toimi aiemmin pitkään Suomen Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana. ”Maailmassa on alueita, kuten Peru, joissa joet ovat ainoa vesilähde.” Makean veden varantoja uhkaa myös lämpenemisen aiheuttama meriveden nousu. ”Jäätiköt tuottavat makean veden useimpiin maailman suurimpiin jokiin, joista puolestaan ihmiset saavat juomavetensä, viljelykset kasteluvetensä ja teollisuus tuotantoaan varten tarvitsemansa veden”, Taalas muistuttaa. ”Perustodennus tehdään laskemalla ilmaston kehitystä esimerkiksi 150 vuotta taaksepäin ja vertaamalla mentä tutkimusryhmää, jotka käyttävät toisistaan jonkin verran eroavia laskentamalleja. Maailman väestön tarpeet on tyydytettävä myös tässä välivaiheessa, vaikka vesija ruokavarannot samaan aikaan hupenevat. ”Laskenta perustuu luonnonlakeihin eli kaikkeen siihen, mitä tiedämme ilmakehän kemiasta ja fysiikasta, merien käyttäytymisestä, biosfäärin vaikutuksesta ja auringon toiminnasta. Suomalaistutkijat ovat mitanneet metaanipitoisuuksia esimerkiksi Pal. 7 2/2016 KEMIA Jari Koponen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas on seurannut ilmastonmuutoksen etenemistä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Tarkentuvat mallit Ilmastonmuutoksen etenemistä voidaan ennakoida laskennallisten mallien avulla. Epävarmuustekijätkin pyritään malleissa ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Siitä on epäsuoria todisteita esihistoriasta. Mallia ei siis soviteta mittaustuloksiin, vaan tulokset ovat mittaustuloksista riippumattomia.” Maailmassa toimii kolmisenkymden alueiden. Kuinka ilmastonmuutosmallit on todennettu. Niistä suurin on tähän asti ollut ilmassa olevien pienhiukkasten vaikutus, sillä hiukkasilla voi olla niin ilmakehää lämmittäviä kuin viilentäviäkin vaikutuksia. Tämä ei tapahdu ensimmäistä kertaa. Meillä on muun muassa havaittu, että pohjoiset metsät ovat huomattavia aerosolien lähteitä.” Arvoitukselliset meret Suomen ja muiden arktisten alueiden lämpeneminen on nopeampaa ja voimakkaampaa kuin maapallon muiVie kymmeniä vuosia ennen kuin ilmastonmuutoksen torjuntatoimet alkavat purra. ”Tilanne on vakava”, Taalas sanoo yksikantaan. laskettuja tuloksia todellisiin mittaustuloksiin
Myönteinen vastaus olisi todella huono uutinen. ”Järjestelmällä tutkitaan hiilen kiertokulkua ilmassa, ekosysteemeissä ja merissä. Valtameret alkoivat lämmetä voimakkaasti 1960-luvulla. Sen seuraamiseksi Eurooppaan on perustettu hiilen kiertokulun mittausjärjestelmä, jota johtaa Ilmatieteen laitos. ”Pitoisuudet ovat molemmissa paikoissa tasaisesti kohonneet, mutta vielä ei ole nähty minkäänlaista huolestuttavan äkillistä nousua”, Taalas kertoo. Meret toimivat myös hiilinieluina, sillä tuottamastamme hiilidioksidista noin neljännes sitoutuu meriin. Vielä täysin avoin kysymys on se, väheneekö meren pieneliöiden hapentuotantokyky ilmastonmuutoksen myötä. Ranskalaisia voi hänen mielestään onnitella taidokkaasti hoidetusta diplomatiasta, jonka ansiosta vuoden 2009 Kööpenhaminan ilmastokokouksen kaltaista pattitilannetta ei päässyt syntymään. Sen jälkeen ilman lämpeneminen jatkuu entistä voimakkaampana. Sen, että ilmaston lämpeneminen ei ole edennyt tasaisesti, selittää merien kyky varastoida lämpöä. Tavoite asetettiin, jotta saarivaltiot saataisiin mukaan sopimukseen. auringon lämpöä ja sulattaa lumija jääpeitteitä. Kansainvälisellä mittausasemalla lähellä Pohjoisnapaa mittauksia on tehty kolmen vuoden ajan. Keskeinen mittari, jonka avulla asiaa voidaan selvittää, on hiilen kiertokulkutase. ”Oli tärkeää, että valtioiden edustajilta kysyttiin, mitä heidän maansa on valmis tekemään. Samoin se, että mukana oli yrityssektori, joka pääomittaa ja hoitaa asiaan liittyviä käytännön toimia”, Taalas sanoo ja muistuttaa samalla, että Pariisin kokous loi silti vasta perustan jatkotoimille. Petteri Taalaksen mukaan sopimuksen aikaansaaminen on osoitus siitä, että tieteen viesti ilmastonmuutoksesta on vihdoin hyväksytty valtion päämiesten parissa. 8 2/2016 KEMIA tasolla, vai heikentyykö se veden lämmetessä. Maailman ilmatieteen ykkösmies Petteri Taalas pitää Pariisin ilmastosopimusta hyvänä lähtölaukauksena ilmastonmuutoksen torjuntatoimille. ”Lämpötilan nousun pysäyttäminen kahteen asteeseen olisi hieno saavutus.” Niina Kellokoski Sivulle 10 laksella jo kymmenen vuotta. Suuri kysymys on Taalaksen mukaan se, pysyykö merien hiilensitomiskyky myös jatkossa nykyisellä. Hiilidioksidin pysyminen merissä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta hyvä asia. Pariisista eteenpäin Toivoa antaa Pariisissa joulukuussa 2015 solmittu kansainvälinen sopimus, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Toisen neljänneksen imevät kasvit, ja loppuosa päätyy ilmaan. Jossakin vaiheessa merien lämmönsitomiskyky kuitenkin saavuttaa kyllästymispisteensä. Kokouksen virallisesti esittämä päämäärä rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteollista aikaa korkeammalle ei hänen mukaansa ole realistinen. Kun Pariisin ilmastosopimusta ryhdytään toteuttamaan, meidän täytyy pystyä mittauksin todentamaan, että jotakin todella tapahtuu”, Taalas sanoo. Toisaalta hiilidioksidin tiedetään muuttavan meriveden kemiallista koostumusta tavalla, joka on vahingollista meren eliöille. Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan voida tuudittautua, sillä metaanista voi silti tulla yllättävä riskitekijä. Tähän mennessä tuotetusta lisälämmöstä meriin on sitoutunut yli 90 prosenttia. Toinen tärkeä ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä pohjoisilla alueilla on etelämpää saapuneista laskeumista satava musta hiili, joka imee Suomi lämpenee joka tapauksissa enemmän kuin maapallo keskimäärin
Ihmiskunnan makean veden kulutuksen yksikkönä on kuutiokilometri/vuosi. Sadejakauman muutokset – jotka ovat jo havaittavissa – lisäävät sateita korkeilla leveysasteilla, muun muassa Suomessa. Näin menetettävä ruoantuotanto on jollain tavoin kyettävä kompensoimaan”, Petteri Taalas sanoo. Kuvan pylväiden luvut (ylhäältä alas) kertovat ehdotetun rajaarvon, nykyisen arvon ja esiteollisen ajan arvon. Kuivuus ja kuumuus tulevat ajamaan liikkeelle ihmismääriä, joihin verrattuina nykyinen pakolaisaalto on pientä. Maatilaeläimille syötettävästä soijasta ja viljasta päätyy hyötykäyttöön vain kymmenen prosenttia. Tutkimuskeskus Stockholm Resilience Centre on ehdottanut mittareita sellaisille käynnissä oleville prosesseille, joihin ihmisen toiminta vaikuttaa. 9 2/2016 KEMIA Väestönkasvu on asia, josta ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan harvoin. Biodiversiteettiä mitataan sillä, kuinka monta lajia kuolee sukupuuttoon miljoonaa lajia kohden. Lisääntyvälle ihmismäärälle tarvitaan entistä enemmän ruokaa. Suurempi lukuarvo on parempi. Aragoniitti on yksi kalsiumkarboniitin kidemuoto, joka hajoaa happamissa oloissa. Kyseessä on kuitenkin tikittävä aikapommi. Prosesseille esitetään raja-arvoja, joissa pysymisen katsotaan ylläpitävän maapallon biofysikaalista tasapainoa. Kahdelle tärkeälle tekijälle, ilmakehän pienhiukkaspitoisuuksille ja ympäristön kemialliselle saastumiselle, ei vielä ole pystytty määrittelemään raja-arvoja. Fosforikierron häiriö mitataan meriin siirtyvän fosforin määränä (miljoonaa tonnia/vuosi). Ilmastonmuutoksen mittareina ovat ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus ppmv (vasen pylväs) ja nettoenergiavuo ilmakehän rajalla W/m 2 (oikea pylväs). Siten suurempi lukuarvo on parempi. Intian ja Afrikan väestöräjähdys kuitenkin kumoaa Kiinan kasvun tasaantumisen monin verroin. Merien happamoitumista mittaa pintavesien aragoniitin keskimääräinen kyllästysaste. Jos saman soijan ja viljan söisivät ihmiset, hyöty olisi sata prosenttia. Typpikierron häiriötä mitataan ihmisen ilmakehästä omaan käyttöönsä sitoman typen määrällä (miljoonaa tonnia/vuosi). Sen tuottaminen on toki mahdollista oikein toimenpitein, esimerkiksi vähentämällä reippaasti naudanlihan ja sianlihan tuotantoa. Tikittävä aikapommi Ilmastonmuutoksen lisäksi maapallolla on käynnissä monia muitakin muutoksia. Maankäytön yksikkönä on jäästä vapaasta maa-alasta viljelyyn otetun maa-alan osuus prosentteina. Otsonikatoa mitataan stratosfäärin otsonipitoisuudella Dobsonin yksiköissä. ”Matalammilla leveysasteilla sademäärät taas vähenevät, ja juuri siellä sijaitsevat monet maapallon keskeisistä maatalousalueista. Väestönkasvun rajoittamisesta on onnistuneita esimerkkejä, muun muassa Kiinassa. Ja ri Ko po ne n. Yksi kuivuvista alueista on Välimeren ympäristö, jossa tämän suuntainen kehitys on jo käynnistynyt
Mitä korkeammalle lämpötila nousee, sitä useampi mainituista seurauksista alkaa toteutua. Kasvihuoneilmiön vuoksi maapallon keskilämpötila on pitkään ollut +15 astetta. Siksi ilmakehän vesihöyry ja hiilidioksidi imevät sitä itseensä. ”Pariisin kokous oli hyvä alku, mutta tekemistä on vielä paljon.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Jos ilmakehässä ei olisi pitempiaaltoista säteilyä imeviä Pallon kohtalo riippuu pollasta yhdisteitä, maapallon keskilämpötila olisi –18 astetta. Tien päässä ovat tartuntatautiepidemiat, kansallisten hallintojen romahdukset, yhteiskuntien hajoamiset, valtioiden väliset sodat ja lopulta eloonjäämistaistelu. Projektin tulokset ovat kuitenkin linjassa ilmastomallien antamien ennusteiden kanssa ja viimeinen naula ilmastoskeptikkojen arkkuun. Ihmiskunnalla on vain yksi mahdollisuus: vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti. Jos lämpötila nousee liikaa, palautumisajat alkavat nopeasti pidentyä satoihin, tuhansiin ja kymmeniintuhansiin vuosiin. Jo se merkitsee ilmastopakolaisia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Lasin läpi tulleesta säteilystä osa muuttuu sisällä pitempiaaltoiseksi. Jatkossa tavoitetta voidaan toivottavasti vielä kiristää.” Kaksi astetta olisi hänen mukaansa hieno saavutus, mutta todennäköisempi on hieman korkeampi lukema. Tulevien tapahtumien suuntaa ei määrää mikään ihmisestä riippumaton tekijä, vaan ainoastaan se, mitä ihmisten korvien välissä tapahtuu. Ne ovat myös liian hitaita tai vaikutuksiltaan arvaamattomia. Viime vuonna julkistettiin tulokset hankkeesta, jossa säteilypakotteen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden yhteys mitattiin ensimmäisen kerran suoraan luonnosta. Se ei pääse lasin läpi ulos vaan jää lämmittämään kasvihuoneen sisäpuolta. Tästä nimi kasvihuoneilmiö. Jos maapallolle tulee säteilyn mukana enemmän energiaa kuin täältä säteilee pois, säteilypakote on positiivinen, ja maapallo lämpenee. Mikäli nyt sahaamme poikki oksan, jolla istumme, ihmisen itselleen antama korskea lajinimi Homo sapiens on suuresti liioiteltu. Tuhoisat sääilmiöt, kuivuus, makean veden ja ruoan puute ajavat ensin miljoonia, sitten kymmeniä ja ennen pitkää satoja miljoonia ihmisiä liikkeelle. olisivat vielä hallittavissa, maailman keskilämpötilan nousurajaksi on yleisesti esitetty 2–3 astetta. Jari Koponen. Auringonsäteilystä osa heijastuu takaisin avaruuteen, mutta osa imeytyy maapallon pintaan. Kaikki esitetyt keinot ovat spekulatiivisia ja testaamattomia. Pinnan lähettämä säteily on aallonpituudeltaan saapunutta säteilyä pidempää. Meillä lämpeneminen keskittyy talvikauteen. Jos Pariisin päätökset toteutetaan ja päädytään vielä alempaan tasotavoitteeseen, ilmaston tilanne saadaan vakautettua 2060-luvulla. Eniten vaikuttava kasvihuonekaasu on hiilidioksidi, jonka pitoisuus ilmakehässä – ja samalla myös maapallon keskilämpötila – pysyi esiteollisena aikana varsin hyvin vakiona. Kuten tupakkateollisuus aikoinaan pyrki kiistämään tupakanpolton ja keuhkosyövän välisen yhteyden, vastaavanlainen ilmastonmuutosta vähättelevä lobbauskoneisto yrittää kääntää tosiasiat päälaelleen. Periaate on sama kuin kasvihuoneessa. Ilmastonmuutokselle ei ole hätäjarrua. ”Niiden lupausten perusteella, joita eri mailta on tähän mennessä tullut, ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää noin kolmeen asteeseen. Sillä tarkoitetaan auringosta maapallolle saapuvan ja maapallolta pois heijastuvan säteilymäärän erotusta. Projektissa tehtiin kymmenessä vuodessa yli 11 000 säteilypakotteen suoraa mittausta Yhdysvaltain Oklahomassa ja Alaskassa. Ei vippaskonsteja Mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Lämpeneminen jatkuu kiihtyvänä, ja riskit alkavat laueta. Tänä aikana säteilypakote nousi noin 0,2 wattia neliömetriä kohti. 10 2/2016 KEMIA Ilmastonmuutoksen avainsana on säteilypakote. Silti pitää muistaa, että parhaassakin tapauksessa lämpeneminen jatkuu vielä vuosikymmeniä. Ilman hiilidioksidipitoisuus nousi 22 miljoonasosaa. Suomi lämpiää joka tapauksessa enemmän, kahden sijasta neljä astetta ja kolmen sijasta kuusi astetta. Teollisena aikana ihmiskunta on syytänyt ilmakehään sellaisia määriä hiilidioksidia, että lämpötase on kasvanut ja maapallo alkanut lämmetä. Jotta lämpenemisen vaikutukset Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei ole hätäjarrua
Välineestä riippumatta.. Monelta kanavalta Tarjoamme tiedon
Yhdenkään tuotteen pakkausmerkinnöissä ei kuitenkaan ilmoiteta näitä valmistuksen aivan olennaisia ainesosia. Osittaishydrauksesta luopuminen toi ongelman uudelleen eteen. Kasviöljyjen vaihtoesteröinnissä syntyy sekä Rettä S-enantiomeereja. Margariiniteollisuus luopui osittaishydrauksesta ja sen seurauksena transrasvahapoista ainakin vähittäiskaupan tuotteissa 1990-luvun loppupuoliskolla. Puhutaan molekyylien peili-isomeriasta eli kätisyydestä, oikea Rja vasen S-muoto. Elintarvikkeissa käytettävät lisäaineet, vitamiinit, aromiaineet jne. Elintarvikelainsäädäntö alkoi 1990-luvun alussa vaatia osittaishydrauksen selväkielistä ilmoittamista pakkausmerkinnöissä. Molekyyli on kiraalinen, eli sillä esiintyy kaksi optista muotoa, jotka ovat toistensa peilikuvia. Rasvamolekyylin keskimmäiseen hiiliatomiin liittyy neljä erilaista kemiallista ryhmää. Asia ratkaistiin ottamalla käyttöön toinen synteettisen kemian prosessi, katalyyttinen vaihtoesteröinti. R-etanobutanoli hoitaa tuberkuloosia, kun taas S-muoto aiheuttaa näköhäiriöitä, jopa sokeutta. Kari Salminen kari.o.salminen@gmail.com To m i Sa la ka ri Professori Kari Salminen on valmistunut filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan orgaaninen kemia ja väitellyt elintarvikekemiasta. ovat kemian tuotteita. MARGARIINIEN ja kasvirasvalevitteiden valmistuksen keskeinen haaste on, miten saada juoksevista kasviöljyistä kiinteitä, rasiassa pysyviä ja levitettäviä tuotteita. Elintarviketietoasetus edellyttää, että kaikki elintarvikkeen valmistuksessa käytetyt ainesosat tulee ilmoittaa pakkausmerkinnöissä. Suomessa markkinoitavat margariinit ja kasvirasvalevitteet on kiinteytetty vaihtoesteröidyillä rasvoilla. TÄTÄ MIELTÄ BIOTIETEILLÄ – mikrobiologialla, biokemialla ja biotekniikalla – on merkittävä rooli elintarviketuotannossa. Mutta myös kemian vahvaa osaamista tarvitaan elintarvikealalla. S-ibuprofeeni on anti-inflammatorinen, R-muoto on inaktiivinen. S-dopa (Levodopa) lääkitsee Parkinsonin tautia, R-dopa on myrkyllinen. Margariineissa ja kasvirasvalevitteissä on silti edelleen pieniä määriä transrasvahappoja. Margariinien ja kasvirasvalevitteiden kovettamisessa käytettiin vuosikymmenet katalyyttistä osittaishydrausta, joka tuotti kasviöljyistä transrasvahappoja. Esimerkiksi R-karvoni maistuu mintulta, S-karvoni kuminalta. Esimerkit antavat oikeuden kysyä, mitkä ovat katalyyttisessä vaihtoesteröinnissä syntyvien Rja S-rasvaenantiomeerien mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset kansanterveydelle. Nämä transrasvat puolestaan sitoivat juoksevaa kasviöljyä kiinteiksi tuotteiksi. Kun viranomainen ryhtyi hiljakseen valvomaan lain toteutuSynteettisissä ravintorasvoissa piilee terveysriskejä mista, elintarviketeollisuudessa pyrittiin vähentämään osittaishydrattujen kasviöljyjen käyttöä. Prosessissa kasviöljymolekyylien rakenne muuttuu paikkaja stereoisomerian vuoksi. Ajan mittaan kävi yhä ilmeisemmäksi, että kasviöljyjen katalyyttisessä osittaishydrauksessa syntyvät transrasvahapot ovat sydänhaitallisia. Väärä enantiomeeri saattaa sopia entsyymija reseptorispesifiseen aineenvaihduntaamme yhtä huonosti kuin vasemman käden sormikas oikeaan käteen. Traagisin esimerkki markkinoille päässeestä väärästä enantiomeerista on talidomidi, jonka käyttö raskaana olevilla äideillä johti suureen inhimilliseen kärsimykseen ja mittaviin oikeudenkäynteihin. Vaihtoesteröinnin tarkoituksena on vaihtaa kasviöljymolekyylin keskiasemassa oleva tyydyttymätön rasvahappo tyydyttyneeseen. 12 KEMIA 2/2016. Molekyylit ovat toistensa enantiomeereja. Vähemmän tunnettua kenties on, että monet ravintorasvat perustuvat synteettiseen kemiaan. Näin saadaan kymmeniä tai jopa satalukuinen määrä erilaisia paikkaisomeerisia uusrasvoja. ENANTIOMEERIEN fysiologiset vaikutukset voivat poiketa toisistaan suuresti. Samalla syntyneen triglyseridirakenteen muissa asemissa olevat rasvahapot vaihtuvat satunnaisesti
POIMINTOJA KOULUTUKSISTA. FORTUMIN SÄÄTIÖN APURAHOJEN HAKU VUODELLE 2016 Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden, teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-, opetusja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopistealueet energia-alalla ovat energian tuotanto ja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut. 030 4741 Kemikaaliturvallisuus työpaikalla 12. 13.4.2016 Tampere, 25. Tarkemmat hakuohjeet ja painopistealueet löytyvät säätiön kotisivuilta: www.fortum.com/fi/ > Yhtiö > Fortumin säätiö Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle hakujärjestelmän kautta 20.4.2016 klo 16.00 mennessä. Haettavana on myös energiapolitiikkaan liittyvä EPRG – Fortum Foundation Fellow -apuraha, joka mahdollistaa tutkimustyön Cambridgen yliopiston Energy Policy Research Groupissa. 050 453 4881) LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN www.ttl.fi/koulutus koulutusinfo@ttl.fi, p. 26.10.2016 Helsinki Kemikaalien terveysriskien arviointi työterveyshuollossa 9. Lisätietoja on tarvittaessa saatavissa säätiön asiamieheltä: Jouni Keronen, asiamies.fortuminsaatio@fortum.com (p. Hakuaika on 1.–20.4.2016. 10.5.2016 Helsinki Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 21.4.2016 Helsinki, 29.11.2016 Helsinki Voit tilata myös koulutuksen työpaikallesi räätälöitynä teidän tarpeisiinne
Kun kilpailijoita loppumatkasta saatteli vielä aurinko, hän tempaisi perinteisen tyylin reitin ennätysajassa kaksi tuntia, 18 minuuttia ja 1,8 sekuntia. ”Tanssia olen vähän harrastanut mutta en oikeastaan muuta. Hiihtomaratonin kirkkaimman mitalin vei konkari, moninkertainen arvokisamitalisti Riitta-Liisa Roponen. Pienessä opinahjossa on helppo ottaa kursseja eri koulutusohjelmista, ja opiskelijat tuntevat hyvin toisensa ja opettajansa. Maastohiihtäjä opiskelee kemiantekniikkaa ja tähtää urheilu-uran jälkeen metsäteollisuuteen. Kaupunki on Virtasesta sopivan kokoinen, kampusalue tiivis ja kodikas ja kaikki palvelut lähellä. ”Urheilu on opettanut sisua ja pitkäjänteisyyttä, joista on suurta hyötyä myös opiskelussa.” Niina Virtanen • Syntynyt Lahdessa vuonna 1991. Esiteinissä leimahti kova kilpailuvietti, joka ei ole sen jälkeen sammunut. Keli oli Virtaselle mieluinen, pikkupakkanen sujutti suksen juuri sopivaan luistoon. Pääasia on oma tunne nappisuorituksesta ja siitä, että koneesta lähti irti kaikki, mikä sieltä oli otettavissa. Kahdeksanvuotiaana käyty ensimmäinen kilpailu oli sekin lähinnä hauskanpitoa. Niina Virtanen on hiihtänyt kauemmin kuin muistaa. ”Isä Pentti hiihti kilpaa, äiti MaijaLeena hiihti kilpaa, isosisko Noora hiihti kilpaa. ”Kauden päätähtäimeni oli Finlandia-hiihdossa. Lahden lähimaastoissa kiertelevä latu oli tänä vuonna huonon lumitilanteen takia hieman vajaamittainen, Suksille syntynyt Niina Virtanen viihtyy niin ladulla kuin laboratoriossa. • Maastohiihtäjä, seura Lappeen Riento. • Harrastaa valokuvausta ja käsitöitä.. ”Ainoa puute ovat ylämäet. Eihän siinä oikein muuta voinut kuin liittyä jonon jatkoksi.” Vaikka urheilusta tuli elämään uusi keskipiste, koulunkäyntikin sujui mainiosti. Tärkeintä kuitenkin oli, että Lappeenrannan ympäristössä on mainiot harjoitusmaastot. Nuorten SM-pronssia 2014. Mieluisa opiskelupaikka löytyi Lappeenrannasta. Opiskelee kemiantekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Virtanen jäi niukasti palkintopallin ulkopuolelle, mutta neljäs sija ei harmita yhtään. Iso merkitys oli perhetaustalla, ellei suorastaan geeniperimällä. ”vain” noin 42 kilometriä. 12-vuotiaana kaikki muuttui. Saimaan rantamaisemat tarjoavat hienon visuaalisen bonuksen. ”No, kaiken pohjana on totta kai lahjakkuus. Päivi Ikonen Mitä tulee tytöstä, joka syntyy Salpausselän rinteillä Lahdessa ja jonka töppösiin kiinnitetään sukset heti, kun taapero on ottanut ensimmäiset horjuvat askeleensa. Hiihto imaisi mukaansa niin vahvasti.” Mistä aineksista syntyy hyvä hiihtäjä. • Ylioppilas Salpausselän urheilulukiosta 2011. Teekkariksi Lappeenrantaan Vielä parikymmentä vuotta sitten pikku-Niina hiihteli lasten tapaan omaksi ilokseen, vaikka lähtikin Lahden Hiihtoseuran juniorien harjoituksiin heti, kun kynnelle kykeni. Tämä on kestävyyslaji, joten tärkeää on myös kyetä väsyneenäkin rutistamaan viimeiseen asti. Hyväntuulinen nuori nainen on juuri sivakoinut kilpaa maratonin verran, mutta rasitus ei näytä tuntuvan missään. Täysimittaisen 50 kilometrin lenkin Virtanen olisi sauvonut arvionsa mukaan kahdessa ja puolessa tunnissa. Finlandia-hiihdon 4. Virtanen päätti heti alkajaisiksi käyttää lukion suorittamiseen kolmen sijaan neljä vuotta. ”Hiihtäjähän minusta tietysti tuli”, Niina Virtanen, 24, nauraa. sija 2016. Näin lukujärjestys jätti riittävästi tilaa myös harjoittelulle. Sitten tulee hyvä tekniikka, joka helpottaa sitä rutistamista.” Koulussa Virtasella oli kaksi suosikkiainetta, matematiikka ja kemia. Kun se meni näin hyvin, sain paljon lisää intoa ja uskoa tulevaisuuteen”, urheilija säteilee. Alaluokkien jälkeen opintie jatkui ensin liikuntapainotteiseen yläkouluun ja sen jälkeen Salpausselän urheilulukioon. Kun vielä tekniikka kiehtoi nuorta naista, teknillinen yliopisto oli selvä valinta. 14 2/2016 KEMIA KEM ISTIN kään töpuo li Sarjas sa esitell ään kem istien kakko samm atteja ja epäta vallisi a harra stuksi a. Kovin paljon muuta ei vuorokauden 24 tuntiin mahtunut. Käyn yhä harjoittelemassa paljon myös Lahdessa, jossa kovia nousuja riittää.” Keväällä 2011 valkolakin saaneesta Virtasesta tuli Lappeenrannan teknillisen yliopiston fuksi heti seuraavana syksynä
15 2/2016 KEMIA Aleksi Taiponen
Al ek si Ta ip on en. Alkutalvesta on pakko kiertää sitä samaa rinkiä. Tenttejä puuttuu vielä pari, mutta ne aion hoitaa pois toukokuussa.” Sen jälkeen on aika tehdä seuraava muodonmuutos kesäduunariksi. 16 2/2016 KEMIA Urheilija hyökkäsi opintojen kimppuun samalla tarmolla kuin kilpaladuille. Loppuviikosta treenit tehostuvat ja terävöityvät, sillä viikonlopun kisoissa testataan, millaista hedelmää puurtaminen on kantanut. Suosikkiharjoitteita Virtasella on monia. Insinööriopiskelija pääsee jälleen sellunkeittäjäksi Metsä Fibren Joutsenon-tehtaaseen. Mutta kaikki viiden ja viidenkymmenen kilometrin välillä sopii.” Marraskuusta huhtikuuhun Virtanen kilpailee lähes jokaisena viikonloppuna, joten lauantait ja sunnuntait menevät matkustaessa ja kisatessa. Joku voisi luulla hiihtäjän lepäilevän kesät laakereillaan, mutta toisin on. ”Myös luennoitsijat ja professorit ovat olleet niin joustavia, että urheilun ja opiskelun limittäminen on sujunut mutkattomasti”, teekkari kiittelee. ”Etelä-Suomen lumiolot ovat, mitä ovat. Maanantaiaamuisin hiihtäjästä kuoriutuu jälleen tekniikan ylioppilas, kohta tekniikan kandidaatti. Vuodesta 2013 lähtien Lappeen Rientoa edustanut Virtanen pitää vahvempana tyylinään perinteistä, mutta hänen tavoitteenaan on hioa vapaa tyyli yhtä sujuvaksi. ”Vuorotyö antaa parhaat mahdollisuudet harjoitteluun. Kolmivuorotyö on urheilun kannalta pelkkä plussa. Kemian alan parhaita puolia on sen käytännönläheisyys. Keskimääräistä hiukan rauhallisempi opiskelutahti varmistaa, ettei harjoitteluohjelmasta ja kilpailemisesta tarvitse tinkiä. Kun kilpailukausi marraskuun alussa käynnistyy, arkiharjoittelu hieman kevenee. Pitää vain laatia Valmistava harjoitus ennen Finlandia-hiihtoa. Lappeenrannassa uuden kauden ensimmäinen latu tehdään jäähallin hileestä. Kestävyyspohjaa hiihtäjä rakentaa monipuolisella lajivalikoimalla, kuten uinnilla, juoksulla ja kuntosaliharjoituksilla. Suvet sellunkeittäjänä Määrätietoinen urheilija on aikatauluttanut myös akateemiset opintonsa. Joskus on ihanaa polkea pitkiä, rauhallisia pyörälenkkejä heinäkuun auringossa, toisinaan antoisaa ampaista sauvojen kanssa ylös jyrkkää laskettelurinnettä, kunnes jalat eivät enää tahdo kantaa. Mutta en anna sen haitata, jätän vain aivot ladun ulkopuolelle ja annan mennä”, Virtanen virnistää. ”Kandityö membraanisuodattimista on jo tehtynä. Suomi on – muutenkin kuin irvileukojen mukaan – maa, jossa voi juhannuksenakin harrastaa hiihtoa. ”Kevyt, lyhyitä rytminvaihdoksia sisältänyt hiihto loi lihaksistoon ja mieleen hyvän fiiliksen ennen kisaa”, Niina Virtanen kuvailee. Syksyn lajiharjoitukset Virtanen aloittaa parin kilometrin mittaisilla ensiladuilla, jotka tavallisimmin vedetään säilölumelle. Matkoissa hänen on pitänyt tehdä valintoja. Yksilöurheilijana olen tottunut puurtamaan yksin, joten sen vastapainoksi nautin koulussa yhdessä tekemisestä ja siitä, että voidaan opiskelukavereiden kanssa tukeutua toistemme vahvuuksiin.” Oman alansa ihmisiin Virtanen on päässyt tutustumaan myös KaakkoisSuomen Kemistiseuran toiminnassa. Kemiantekniikka on oppiaineena vastannut Virtasen odotuksia, ja eteen on tullut kiinnostavia opintokokonaisuuksia. ”Sauvarinneharjoittelussa pääsee kiusaamaan itseään ihan kunnolla”, hymyilee ”vähän masokistiksi” tunnustautuva hiihtäjä. Yhden ja saman lenkin tahkoaminen ei puuduta, kun motivaatio on korkealla. ”Esimerkiksi labratöitä on aina kiva tehdä. Viihdyn varsinkin ryhmätöissä. Luonnonlumia säilötään eri keinoin kestämään keväästä seuraavaan syksyyn. ”Sprintti on minulle vaikea laji, en oikein tahdo keretä mukaan. Lisäksi eri puolille maata on rakennettu yhteensä kuusi hiihtoputkea, joissa voi suihkia ympäri vuoden joko luonnonlumella tai tekolumella. ”Silloin sitä vasta treenataankin”, Virtanen naurahtaa. Tavoitteena on hankkia diplomi-insinöörin paperit seitsemässä vuodessa
”Sain paikan, vaikka en ole syntyperäinen lappeenrantalainen. ”Eipä tarvitse erikseen miettiä, milloin ehtisi vanhempia tapaamaan. Aikuisten sarjassa mitalitili ei ole vielä auennut, ja tavoitteetkin ovat hieman tasaantuneet. Apujoukkoina kisoja kiertää myös äiti, joten kisaviikonloput ovat samalla perheviikonloppuja. En osaisi muuta kuvitellakaan”, hiihtäjä hymyilee. ”Karjalaiset ovat todella avointa ja puheliasta väkeä hämäläisiin verrattuna. ”Ammatin saaminen tuo turvaa ja antaa pohjan elämälle myös sen jälkeen, kun urheilu-ura joskus päättyy.” Hiihtäjä Virtanen näkee itsensä vielä kymmenen vuoden kuluttua ”ilman muuta” ladulla. ”Sattuuhan sitä, että esimerkiksi sukset eivät pelaa. ”Isä on ollut valmentajani ja huoltajani koko ikäni. Millaisessa tehtävässä, on vielä avoinna, mutta juuri nyt perinteinen raskas teollisuus kiehtoisi eniten. 17 2/2016 KEMIA harjoituksiin oikea rytmitys.” Kesätyöt ovat olleet Virtaselle hiihdon ja opiskelun tärkein rahoituskeino 14-vuotiaasta asti. Mutta sitten täytyy vain analysoida tarkkaan, mikä meni voitelussa pieleen ja kuinka virheet voidaan seuraavalla kerralla välttää.” Toistaiseksi naisen palkintokaapissa kiiltelee mitaleita, jotka ovat peräisin Koululiikuntaliiton ja nuorten SMkisoista. ”Olen ollut arkistoja siivoamassa, toimistoapulaisena, trukkikuskina, maustetehtaan pakkaajana”, hän luettelee kesäduunejaan. Alun pienen kulttuurisokin jälkeen ”juro hämäläinen” lähettiläs kertoo sopeutuneensa erinomaisesti joukkoon, jossa vaikenemista ei pidetä hyveenä. Tyttärellä on luja luotto Pentti-isän kokemukseen ja osaamiseen. Melko tiiviisti vietetään aikaa yhdessä.” Perheriitoja ei ainakaan toistaiseksi ole saatu aikaan eikä hiihtovälineitä viskattu jorpakkoon, vaikka joskus menisi huonomminkin. Kiinnostavan erilainen tehtävä on Lappeenrannan kaupungin PR-lähettilään virka, johon Virtanen valittiin pari vuotta sitten yhdessä neljän muun lähettilään kanssa. Tiedän, että kaikki haaveet eivät välttämättä toteudu.” Urheilijan identiteetin rinnalle on kasvanut viime vuosina vahva tekniikan osaajan ja tulevan ammattilaisen identiteetti. ”Selluja muukin metsäteollisuus ovat niin vahvassa nosteessa ja niin hieno osa Suomen historiaa, että siihen olisi upeaa päästä itsekin mukaan.” Opiskelu kemiantekniikan diplomi-insinööriksi tuo vastapainoa urheilu-uralle. ”Saan siitä sekä toisenlaista haastetta että ammatin.” To m m i Jo ha ns so n. Mutta ajan myötä on tullut mukaan realismia. Ei enää välttämättä kilpailijana mutta vähintään aktiivisena harrastajana ja hiihdon seuratoiminnassa. ”Ehkä kuskaan silloin jo lapsiani hiihtoharjoituksiin, saa nähdä.” Diplomi-insinööri Virtanen taas toivoo tuolloin olevansa vakaasti työelämässä. Tahdon ehdottomasti mennä niin pitkälle kuin rahkeet vain riittävät. ”Tähtäin on yhä korkealla. Vilkkaus ja iloisuus tarttuu väkisinkin.” Tavoitteet korkealla Tentit ja kesätyöt saavat vielä kotvan odottaa, sillä ennen niitä edessä ovat talven viimeiset koitokset, huhtikuussa järjestettävät SM-hiihdot. Kisoihin Virtanen valmistautuu tutun valmentajan johdolla. Satunnaiset miet ja siet rytmittävät muutoin lahtelaista nuottia. Mutta olen viihtynyt niin hyvin, että kaupunki tuntuu ihan omalta”, sanoo Virtanen, jonka kotiutuminen EteläKarjalaan on helppo havaita myös puheenparresta. Kauden päättää perinteisen tyylin kolmekymppinen Rukalla
Näyttää siltä, että ensimmäiset käyttökohteet löytyvät jokapäiväisestä vaatetuksesta ja kodin tekstiileistä”, Ali Harlin kertoo. Harlinin arvion mukaan menetelmä on teollisessa mitassa parhaassa tapauksessa noin viiden vuoden kuluttua. Kilpailuun saapui yli 2 700 ehdotusta 112 maasta. Idean takana ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja VTT. Tutkinnan alla on myös teknologia, jossa selluloosa liuotetaan vesipohjaisessa, emäksisessä prosessissa katalyysin ja jäätymis-sulamissyklin avulla. Ioncell-menetelmällä uudelleenkehrätty puuvilla on tekstiilinä ”tavallisen” puuvillan kaltaista, mutta laskeutuvampaa ja kiiltävämpää. Kierrätys ja hyötykäyttö ovat juuri sellaisia mielikuvia, joita suuret vaatetusalan merkit haluavat itsestään antaa. Suuret vaatebrändit kiinnostuneita Maapallon väestömäärän ja elintason kasvaessa tekstiilikuiduista tulee pian pula. Harlin oli mukana palkitussa kymmenen hengen tutkijaryhmässä. Tavoitteena on perustaa vuoden 2016 aikana yritys, joka käyttää aluksi selluloosakarbamaattiteknologiaa. Puuvillajätteen käytölle on myös painetta, sillä EU-lainsäädännön muutos kielsi tekstiilien sijoittamisen kaatopaikoille. Niillä kaikilla on yhteinen tarve, miellyttävän, uusiutuvan raakaainelähteen löytäminen. Näin liuennut selluloosa voidaan kehrätä viskoosinvalmistuksessa käytetyillä koneilla. Huonosta raaka-aineesta saadaan korkealaatuista tuotetta, joten tämä on eräänlainen kuitumaailman Tesla”, vertaa professori Ali Harlin VTT:stä. ”Meillä on ollut keskusteluja kuuden globaalisti suuren vaatebrändin kanssa. Menetelmää on kokeiltu myös selluloosalle ja jätepahville, mutta ainakin ensi vaiheessa sitä käytetään suuressa mitassa kierrätyspuuvillan uudelleenkuiduttamiseen. ”Ionisten liuottimien etuna on, että sellua liukenee paljon, ja kehräämällä saatu kuitu on lujaa ja laadukasta. H&M Conscious -säätiö etsi Global Change Award -kilpailulla uusia tekstiiliteollisuuden kestävän kehityksen mahdollistavia ideoita. Puuvillan kasvatus sitoo peltoalaa ja vaatii paljon vettä, eivätkä sadot ole 2000-luvulla enää kasvaneet. 18 2/2016 KEMIA UUTISIA Puuvillan kierrätysinnovaatio toi ideapalkinnon Suomeen Suomalainen puuvillan kierrätyskeksintö vei 300 000 euron pääpalkinnon kansainvälisessä kestävän kehityksen kilpailussa. Kuitujen kierrättäminen tarjoaa ongelmaan ratkaisun, sillä näin saatu kuitu on sekä hinnaltaan että laadultaan kilpailukykyistä neitseellisen materiaalin kanssa. Uudelleen kuiduttaminen on siten looginen ratkaisu ja samalla erittäin toivottu menetelmä suurten vaateyritysten imagon kannalta. Palkinnon vastaanottivat Pirjo Kääriäinen, Ali Harlin, Herbert Sixta ja Michael Hummel.. Niistä tuomaristo valitsi viisi voittajaa, joista yleisöäänestyksessä eniten ääniä keräsi puuvillan kierrättäminen Ioncell-Fmenetelmän avulla. Lisäksi valmistuneilla kuiduilla on erittäin hyvä vetomurtolujuus sekä kimmokerroin, joten ne sopivat myös lujiteaineiksi komposiittimateriaaleihin. Sitä voisi luonnehtia puuvillan ja silkin väliltä olevaksi materiaaliksi. Ioncell-menetelmässä raaka-aine liuotetaan ionisiin liuottimiin ja kehrätään sen jälkeen kuiduksi. Myös liuottimen korkea hinta edellyttää, että sen talteenotto saadaan tehokkaaksi. Innovaatiossa puuvillajäte liuotetaan ja kehrätään uudelleen kuiduiksi. Lauri Lehtinen H& M Co ns ci ou s Fo un da tio n Ruotsin kruununprinsessa Victoria (toinen vas.) palkitsi suomalaisryhmän Tukholmassa 10. Ennen liuotusta puuvillajäte on siistattava väriaineista, sillä värit rikastuvat prosessiin. Kuitujen kysynnän ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä peräti 77 prosenttia. Palkittu kuidutusmenetelmä ei ole ainoa Aalto-yliopiston ja VTT:n selluloosaan liittyvä tutkimushanke. helmikuuta järjestetyssä juhlassa. Tekstiilien kemiallista kierrätystä varten on jo käynnissä hanke, joka tekee tutkimuksesta liiketoimintaa, Harlin kertoo
Biovakalla on biokaasulaitokset Turussa ja Vehmaalla. Metsä Fibren biotuotetehtaan on määrä valmistua vuonna 2017. huhtikuuta! Numero 3/2016 ilmestyy 5. Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen biokaasulaitos Ha nn e M an el iu s/ M et sä G ro up Äänekoskelle rakennettavan biotuotetehtaan ympärille kaavaillaan kokonaista teollista ekosysteemiä, jossa puuta hyödynnetään monipuolisesti sekä perinteisten ja uusien tuotteiden valmistukseen. KEMIA Kemi www.kemia-lehti.fi. 040 827 9778 Ilmoitukset Kemia-lehdessä huomataan! Osateemoina • Analytiikka • Reach • Kemikaalit Varaa paikkasi viimeistään 15. Maailman suurimman havupuusellutehtaan vuosituotannoksi tulee noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua. EcoEnergy on Äänekosken biokaasulaitosta varten perustettu uusi yhtiö, jonka omistajia ovat Envor Group, Eko-Kvintti ja Protech AD Services. Laitoksissaan Biovakka käsittelee vuosittain noin 150 000 tonnia yhdyskuntien ja teollisuuden lietteitä ja biojätteitä sekä lantaa ja jalostaa niistä lannoitteita ja mullan raakaaineita. Laitokset kierrättävät myös jätteiden sisältämät ravinteet. Laitos tuottaisi vuosittain noin 24 gigawattituntia biokaasua ja lisäksi pellettejä käytettäväksi kiinteän polttoaineen kattiloissa. Kaasuyhtiö Gasum Oy on ostanut valtakunnallisen Biotehdas-ketjun. Biotehdas on Suomen biokaasualan markkinajohtaja. Gasum haalii biokaasuyrityksiä G as um O y Gasumin biokaasulaitos Espoon Suomenojalla. Biotehdas käsittelee vuosittain yhteensä 275 000 tonnia biohajoavia jätteitä, kuten kotitalousja teollisuusjätettä sekä jätevedenpuhdistamoiden lietettä. Myyjänä oli Taaleritehdas. Yhtiö sai helmikuussa 4,6 miljoonaa euroa energiatukea, jonka myöntää työja elinkeinoministeriö. Lisäksi laitokset tuottavat 60 gigawattituntia lämpöja sähköenergiaa. Lisäksi Gasum on hankkinut itselleen Biovakka Suomen koko osakekannan. Biokaasu jalostettaisiin edelleen liikennekäyttöön. Tiedustelut ja varaukset: milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. Yrityskauppojen myötä yhtiön vuosittainen biokaasukapasiteetti nousee yli 300 gigawattituntiin. Tehdas tuottaa myös uusiutuvaa energiaa sekä omaan käyttöönsä että sähköverkkoon. Ketjun laitokset tuottavat biokaasuenergiaa yhteensä noin 170 gigawattituntia vuodessa. Ketjuun kuuluvat biokaasulaitokset Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa ja Honkajoella sekä Riihimäelle kesällä 2016 valmistuva laitos. toukokuuta. 20 2/2016 KEMIA UUTISIA EcoEnergy SF Oy aikoo rakentaa biokaasulaitoksen Metsä Fibren tulevan biotuotetehtaan läheisyyteen Äänekoskelle. EcoEnergyn laitoksen on tarkoitus hyödyntää Metsä Fibren tuotannossa syntyviä puupohjaisia lietteitä. Laitos vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä arviolta 24 000 tonnia vuodessa. 040 766 1346 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh