, 020 7756 330, info@hosmed.. ChemBio Finland 18.-19.3.2015 osasto 1f9 Mukana messuopas!. KEMIA Kemi 2/2015 LUMISURFFARI latautuu tunturilla EI TOSIAAN mikään tavallinen Virtanen YLÖS tuolista, istumatyöläinen! MYSTINEN marenki valloitti kemistikokit Asiantuntemusta asiakkaan hyväksi www.hosmed.. Tervetuloa Hosmedin osastolle 1f9 tutustumaan uuteen viskosimetriin ja FTIR mikroskooppiin
• Participation is free. By telephone: +46 (0)8 555 521 or +45 46 57 41 00. •Balanced content between theory and practical hints. www.tainstruments.com Training courses, technology tours* and seminars in thermal, rheology and microcalorimetry: Be up-to-date with the latest news and join these fine seminars, annual meetings, technology tours*/user meetings: TA Instruments TAKING MATERIAL CHARACTERIZATION TO A NEW LEVEL For additional information please email: sweden@tainstruments.com, denmark@tainstruments.com, norway@tainstruments.com or finland@tainstruments.com. • You are welcome to bring samples for analysis (pre or post) or any experimental data for consultation. claus overview swedish journal.indd 1 2/9/15 1:54 PM. When Desciption Where Feb 16 – 18 Rheology Technology Tour* Trondheim&Tromsö Feb 25 – 26 Thermal Technology Tour* CPH/Malmö March 2 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna March 3 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna March 4 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna March 5 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna March 17 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller March 18 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications Oslo/Kjeller April 13 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö April 23 – 24 Rheology Training Course CPH/Malmö April 23 – 24 Elmia Polymer – Nordic Rubber Conference Jönköping June 1 – 3 52nd Nordic Polymer Days Copenhagen June 9 Thermal Technology Tour* Helsinki June 23 – 25 Rheology Technology Tour* Stockholm Aug 19 – 20 24th Nordic Rheology Conference Karlstad, S Sep 8 – 10 Rheology Technology Tour* Helsinki Sep 14 Microcalorimetry Technology Tour* Örebro&Karlskoga Sep 28 Microcalorimetry – TAM Air Training Course Sollentuna Sep 29 Microcalorimetry – TAM III Training Course Sollentuna Sep 30 Microcalorimetry – NanoITC Training Course Sollentuna Oct 1 Microcalorimetry – NanoDSC Training Course Sollentuna Oct 7 Differential Scanning Calorimetry (DSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 8 Modulated Differential Scanning Calorimetry (MDSC) – Theory and Applications CPH/Malmö Oct 12 Microcalorimetry Technology Tour* CPH/Malmö Oct 21 – 22 Rheology Training Course Gothenburg Oct 27 – 28 Dynamic Mechanical Analysis (DMA) – Theory Helsinki Nov 18 – 19 Thermal Technology Tour* Stockholm *Technology Tours: TA Application Specialists visiting users to discuss applications, technical matters, instruments and software • Sign up and increase your application knowledge
Vahvaan asiantuntemukseen on panostettu yrityksessämme jo kahden sukupolven ajan. ChemBio 2015 KemiKaaLien säiLyTys LämpöTiLan vaLvonTa KyLmäsäiLyTys inKuboinTi ja LämpöKäsiTTeLy KemiKaaLien säiLyTys sTeriLoinTi ja väLinehuoLTo miKrobioLoginen suojaus iLmanpuhdisTus näyTTeenKäsiTTeLy miTTaLaiTTeeT Ääriolosuhteiden asiantuntija.. Koska asiakas on meille tärkein, olemme rekrytoineet lisää henkilöstöä sekä laajentaneet tuoteja palveluvalikoimaamme, jotta voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin myös tulevaisuudessa. Labo Line on luotettava kumppani, joka tarjoaa täyden palvelun korkeatasoisista laitteista koulutusja huoltopalveluihin. “ www.laboline.fi • info@laboline.fi • Karjalankatu 2, 00520 Helsinki • (09) 877 0080 Toimitusjohtaja Kati Mykkänen Labo Line Oy “ Tervetuloa Labo Linen osastolle 1 C 26. Labo Line on vuonna 1993 perustettu laboratorioja sairaalalaitteiden maahantuontiin ja ylläpitoon keskittynyt kotimainen perheyritys
4 2/2015 KEMIA SISÄLLYS Marianne Juntusen kotialbumi Kemianopettaja ja luontoaktivisti Marianne Juntunen vaihtoi etelän savut pohjoisen pakkasiin. 41) Valion kuva-arkisto Anna Jaskari Arkinen jauhelihakastike kohosi molekyyligastronomian illassa uusiin sfääreihin, todistavat Pekka Ilvonen ja Leena Hovi. Yhteisin voimin hyödynnetään sivuvirtoja ja jalostetaan biomassoja uusiksi tuotteiksi. 52) 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Lumisurffari lentää laudalla Katja Pulkkinen 12 TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen Mari Puoskari 14 Ei mikään tavallinen Virtanen Päivi Ikonen 20 AJANKOHTAISTA Kiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Elina Saarinen 22 UUTISIA 32 VIHREÄT SIVUT 38 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 41 ULJAS UUSI BIOTALOUS Älykästä kemiaa yhteisin voimin Maija Pohjakallio 42 NÄKÖKULMA Kodin henkäykset Anja Nystén 42 KEMIA SILLOIN ENNEN 44 NAISET JA KEMIA Berta Karlik – Linnanneidosta pioneeriprofessoriksi Sisko Loikkanen 46 Reachin ytimessä Anna-Liisa Sundquist näytti suuntaa lupamenettelylle Riku Rinta-Jouppi 50 Green Growth versoi älypuutarhan Jari Koponen 52 Mystinen marenki maistui molekyylikokeille Marleena Vilminko 56 Rähinäviina on geenien tuote Rötöstaipumus voi kulkea perimässä Arja-Leena Paavola 58 Bioleirillä tutustuttiin lääkekehitykseen Tuovi Kukkola 60 Arki aktiiviseksi Istumatyöläinen, nouse tuolista! Tinja Saarela 62 ULKOMAILTA 64 KEEMIKKO Elämä on 65 HENKILÖUUTISIA 68 TULEVIA TAPAHTUMIA 69 SEURASIVU 70 TIETEEN KAUPUNGIT Geneve on hiukkasfysiikan mekka Sisko Loikkanen 71 CHEMBIO MESSUOPAS. 6) Artturi Ilmari Virtanen oli epätavallinen ihminen ja epätavallinen nobelisti. (s. (s. (s. Touko Perkon uusi teos piirtää suuresta miehestä tarkan kuvan. 14) Turku Science Park Linda Fröberg-Niemi ja Reeta Huhtinen rakentavat Raisioon älykkään kemian keskittymää. (s
Äidin karjalanpiirakat ovat parhaita. maaliskuuta. Ruokapillerit odottavat edelleen tuloaan. 5 2/2015 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 10. Elintarvikkeita tutkitaan myös väärennösten paljastamiseksi. Markku Joutsen Hyvää makua elämään Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän?. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Kalevi Sinisalmi 044 539 0908 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. 42 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Uudet dna-menetelmät osoittavat, onko tuotteessa sitä mitä seloste lupaa. Onnistuisiko paremmin, jos ruuasta nautittaisiin enemmän ja nalkutettaisiin vähemmän. Jälkipelit käydään Hopian blogissa www.molekyyligastronomia.fi. Poimi parhaat palat lehden messuoppaasta ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.chembiofinland.fi. Forssa Print, Forssa 2015 ISO 9002 MENNEIDEN vuosikymmenten scifi-tuotannoissa eli sitkeä kuvitelma tulevaisuudesta aikana, jolloin ihmiskunta popsii polttoaineensa tehokkaasti pillereinä, ei enää aterioina. Kuten ystäväni lapsi sen kiteytti: ”Parasta ravintolassa on se vaihe, kun ollaan jo tilattu ruoka ja odotellaan ja kerrotaan vitsejä.” Ruuan valmistus porukalla on sekin arjen juhlaa, kuten Marleena Vilmingon ja Anna Jaskarin reportaasi Päijät-Hämeen kemistikerholaisten kokkausillasta osoittaa. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. maaliskuuta 2015 Vol. Miten on mahdollista, että jääkaappikylmänä paistettu liha oli mehevämpää kuin hyvissä ajoin huoneenlämpöön otettu. Valistuksen mallimaassa Yhdysvalloissa ylipaino on paljon yleisempää kuin kulinarismin kehdossa Ranskassa, jossa ateriointi on olennainen osa kulttuuria, ei terveyssuoritus. Kotitalous oli koulussa lempiaineitani, mutta aikuisten köksäntunneilla taitaa olla vielä hauskempaa. Suomalaisen keittiökemian pioneeri, professori Anu Hopia vetää keittiömestari Tatu Lehtovaaran kanssa molekyyligastronomian avoimia klubi-iltoja, joissa pääosassa on maistuva ruoka. Terveysnäkökulman ylikorostaminen ei kuitenkaan välttämättä johda toivottuihin tuloksiin. Kysyntää ei ole. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. Tieto voi lisätä syyllisyyttä, mutta se ei yksinään johda tapojen muutokseen. Hyvä ruoka on paljon muutakin kuin kokoelma ravintoaineita; se on elämyksiä, muistoja ja aistien juhlaa. Avaruuslentäjätkin saavat tätä nykyä nauttia omien makutottumustensa mukaisista lounaista, kosmonautit borssikeitosta ja taikonautit kung po -kanasta. ELINTARVIKKEIDEN terveysvaikutuksia tutkitaan valtavasti, niin paljon että ruoka nautintona on jäänyt toisarvoiseen asemaan. Tästä ja paljosta muusta kerrotaan Kemian Päivillä, jotka järjestetään osana ChemBio Finland 2015 -tapahtumaa 18.–19. MAUKKAIMMILLAAN hyvä ateria on silloin, kun sen saa syödä hyvässä seurassa. P.S
Ollaan Kirkkonummella kasvaneen Juntusen nykyisillä kotikulmilla Pyhätunturilla, puurajasta muutama sata kilometriä etelään, jalkojen alla Napapiiri. Aalloilla ratsastamiselta lumella eteneminen myös tuntuu. Liuku tunturin rinteellä on kepeää ja lähes äänetöntä. ”Puuterissa lautaileminen on aivan kuin surffaisi veden pinnalla”, hymyilee Marianne Juntunen, väitöskirjaansa viimeistelevä kemianopettaja ja ympäristökasvattaja. Marianne Juntusen kotialbumista Ar ttu Muukkonen Lumisurffari lentää laudalla Marianne Juntunen toimi opiskeluaikoinaan ohjaajana Helsingin yliopiston kemian laitoksen toiminnallisessa oppimisympäristössä, kemianluokka Gadolinissa.. Kemianopettaja ja ympäristönsuojelija Marianne Juntunen karistaa kiireet Lapin puuterilumelle. Lapin äärettömät erämaat vetävät vertoja rannattomalle ulapalle. KEMISTIN kään töpuoli Sarjassa esit ellään kemistien kakkosamma tteja ja epä tavallisia harr astuksia . 6 2/2015 KEMIA Katja Pulkkinen Pehmeä, kumpuileva hanki lumilaudan alla muistuttaa valtameren aaltoja
Köyhän kasvissyöjän ei kuitenkaan ollut helppoa löytää sopivaa vatsantäytettä. Sinne hän matkasi kirjoittamaan graduaan tuotteen elinkaaresta kemianopetuksessa. Ympäristökasvattajan pitää pystyä eettisiin valintoihin.". Nuori nainen toimi hiihto-oppaana Nisekon laskettelukeskuksessa, otti matkailijat vastaan, hankki heille hissiliput, vei rinteisiin ja ruokailemaan. Japani valikoitui kohteeksi, koska siellä oli helppo yhdistää opiskelu, työ ja harrastus. palloa, entiseen ainujen valtakuntaan Hokkaidon saarelle. 7 2/2015 KEMIA Lumi on entiselle laskettelumatkaoppaalle ja nykyiselle vapaa-ajan laskijalle tärkeä elementti. Itse elin lähinnä kylmällä tofulla.” Vaihtelua pöytään toivat suomalaisten hiihtoturistien jättämät ylijäämäruuat, jotka opas mielellään pisteli poskeensa. Nousevan auringon maassa kaikki tulevat huomioiduiksi aina ja kaikkialla. Kylässä, jossa hän asui, ei ollut ruokakauppaa vaan pelkästään pieni kioski. Näin saavuttaa myös paikkoja, joita isot ihmismassat eivät ole tampanneet tasaisiksi. Kohteliaisuudestaan tunnetut japanilaiset taitavat käytöstavat myös rinteessä. Kun ostokset on tehty, seuraa joukoittain kiitoksia ja jäähyväistoivotuksia. ”Paikalliset söivät aamupalaksikin venyviä mädätettyjä papuja. Eväät reppuun, pipo päähän ja skinit eli karvatarrat suksenpohjiin. Mietin, että sen voisi tehdä paljon kiinnostavamminkin kuin näyttämällä kirjasta kuvaa jugurttipurkista”, Juntunen muistelee opinnäytetyönsä aiheenvalintaa. Kumartelua tofunsyöjälle Kymmenisen vuotta sitten Juntunen pakkasi lumilautansa lentokoneen ruumaan ja matkusti toiselle puolelle jokaiselle tulijalle esittäen tervetulotoivotukset ja kiittäen tätä juuri kyseisen hissin valitsemisesta. ”Kun Japanissa esimerkiksi menee kauppaan, koko henkilökunta toivottaa tervetulleeksi. Kiireet ja huolet jäävät taakse, kun nojautuu hieman eteenpäin ja antaa painovoiman viedä kohti alhaalla häämöttäviä notkelmia. Kun hiihtohissi saapuu perille Y?tei-vuoren huipulle, siellä odottaa työntekijä, joka kumartaa syvään Pohjolan lumi liidättää laskijaa. Huipulle ei tarvitse nousta hissillä, kun sinne pääsee myös omin voimin kivuten. Silloin kun asiakkaita on paljon, huuto on aikamoinen”, Juntunen virnistää. "Enää en lennä ulkomaille hiihtämään. Kun liukumista estävät skinit irrottaa pois, napsauttaa kaksi suksea yhdeksi kappaleeksi ja kääntää siteet menosuuntaan, alla on splittilaudaksi kutsuttu lumilauta. ”Tein jo opiskeluaikana sijaisuuksia kouluissa ja kerroin oppilaille muun muassa tuotteiden elinkaaresta ja kierrätyksestä
• Aktiivinen toimija Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. ”Erilaisen open” opetustyyli koetaankin myönteisenä ja motivoivana. ”Lukiossa kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen.” nen, kokonaisvaltainen kemianopetus. ”Se ajatus kuitenkin jäi, sillä Suomessa oli siihen aikaan vain yksi alan tutkimusryhmä. Työssään opettajana Marianne Juntunen pyrkii olemaan mahdollisimman käytännönläheinen. ”Kiinnostuin kemiasta, kun tajusin, että se liittyy ihan kaikkeen. ”Lukiolaisten kanssa harjoiteltiin juuri konferenssiesitystä, jota varten jokainen laati posterin. Hiilikuorman ja ilmastonmuutoksen miettiminen sai kuitenkin aikaan sen, että Juntunen tätä nykyä jättää muiden maiden hiihtokeskukset väliin. ”Tämä on ollut mahtava tapa yhdistää palkkatyö, väitöskirjan teko ja harrastukset. ”Lentomatkailun päästöt olivat yksi syy siihen, miksi en jatkanut hiihtooppaana, niin upeita kokemuksia kuin työ tarjosikin.” Nykyisin Juntuselle riittävät Lapin tunturit pipopäisine hiihtäjineen ja karvakengissään vastaan astelevine poromiehineen. Tutuiksi tulivat esimerkiksi Itävallan Flachaun paljaspäiset laskettelijat. Vetoomuksen laatiminen muodosti lähtölaukauksen nuoren naisen intohimolle vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. 8 2/2015 KEMIA ”Tasoitin sillä vähän lentämisen aiheuttamaa hiilikuormaakin.” Lunta rakastava kemisti ehti opasuransa aikana työskennellä myös Euroopan rinteillä. • Työskennellyt yläkoulun ja lukion kemian ja matematiikan opettajana, tätä nykyä opettajana Kemijärvellä. • Harrastaa lumilautailua, luonnossa liikkumista, marjastusta ja viettää aikaa Ville-hevosensa kanssa. Opettajaksi kylmään pohjolaan hänet vei rakkaus – mieheen ja erämaahan. Vakituista paikkaa voi olla hankala kemistin täältä löytää, mutta opettajantöitä on riittänyt.” Erilainen opettaja Juntusen väitöskirjan aiheena on kestävää kehitystä tukeva tutkimukselliitse päättää opiskelutahdista ja valita vaihtoehtoisista aiheista kulloinkin kiinnostavimman. Lisäksi mielenkiinnon kohteiden listalle ilmestyi uusi, kiehtova lisä: kemia. • Biokemian diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu 2007. Aina päätöksenteko ja omaehtoisuus eivät innosta. • Ympäristökasvattaja ja luontoliikuntakerhojen vetäjä. Tehtävä tuntui äkkiseltään vaikealta, ja sitä hieman arkailtiin. Lukiossa hän pokkasi koulun aktiivisin oppilas -palkinnon ja aloitti samoihin aikoihin toiminnan. • Väitöskirja kestävään kehitykseen pohjaavasta tutkimuksellisesta, kokonaisvaltaisesta kemianopetuksesta on parhaillaan tarkistuksessa Helsingin yliopistossa. He ottavat liikaa paineita, joita koetan helpottaa kertomalla heille, ettei työtä arvostella kuin vain positiivisessa mielessä, eikä siihen pidä suhtautua väärällä tavalla vakavasti.” Marianne Juntunen • Syntynyt Kirkkonummella vuonna 1982. ”Painotan arkeen liittyvää kemiaa. ”Valitettavasti arviointi suuntaa oppilaita. Hetki vain, ja vetoomus turkistarhauksen lopettamiseksi koko maasta oli valympäristöja eläinsuojeluyhdistyksissä. Jos en ympäristökasvattajana itse pysty eettisiin valintoihin, kuka sitten pystyy?” Pohjoisen pätkätyöläinen Ympäristö, luonto ja eläimet ovat olleet Marianne Juntusen sydäntä lähellä pienestä pitäen. Näin jo silloin, että kemiassa on tosi paljon potentiaalia.” Ennen kemianopettajaksi valmistumistaan Marianne Juntunen hankki biokemian diplomi-insinöörin paperit Teknillisestä korkeakoulusta. Koululaiset ovat tottuneet tekemään asioita vain opettajaa ja arvostelua varten. • Filosofian maisteri, kemian ja matematiikan opettaja, Helsingin yliopisto 2011. Juntusen oppitunneilla piirretään molekyylejä tietokoneella, katsotaan simulaatioita kemiallisista ilmiöistä ja tehdään portfolioita. ”Nykyään tarhaus on kielletty tai sitä on rajoitettu jo 12:ssa Euroopan maassa”, Juntunen kertoo. Tähtäimessä olivat silloin tutkijanura ja etenkin eläinkokeita korvaavien vaihtoehtoisten menetelmien kehittäminen. Energinen tyttö päätti toimia. Lumi uhkaa kadota laudan alta, kun lämpötila nousee. Ensimmäiset sijaisuutensa Lapissa Juntunen teki Pelkosenniemellä. Posterin aiheen sai poimia laajasta joukosta kemiaan liittyviä yhteiskunnallisia ja arkisia asioita”, Juntunen kertoo. 11-vuotiaana, viidettä luokkaa käydessään hän sai käsiinsä turkistuotannosta kertovan esitteen. ”Keski-Euroopassa on omituinen muoti laskea pipotta”, hän ihmettelee. Kun ne linkittää oppijaa lähellä oleviin asioihin, ymmärrys kemian merkityksestä syvenee.” Juntusen oppilaat saavat vapauksia mis. Nykyinen pesti on Kemijärvellä, lähellä luontoa ja huikeita maastoja. Yritän aina muistaa kertoa oppilaille, mihin arkisiin aiheisiin kemian tiedot liittyvät. Villieläimen sulkeminen häkkiin karuihin oloihin tuntui musertavalta. ”Aluksi saankin usein palautetta, että olen tosi erilainen opettaja.” Kun kurssi on viety loppuun, mielipiteet ovat tavallisesti muuttuneet. ”En enää lennä ulkomaille laskemaan. Allekirjoittajia löytyi heti runsaasti, muita oppilaita, opettajia ja koulun henkilökuntaa. Olisi pitänyt muuttaa Saksaan, jos olisin halunnut tehdä sitä työtä.” Enää Juntunen ei haikaile tutkimuksen perään, sillä kemian, matematiikan ja ympäristöasioiden opettaminen on osoittautunut antoisaksi
Typen ja fosforin kiertoa, kemikalisoitumista, ilmastonmuutosta, makean veden ehtymistä ja niin edelleen”, opettaja kuvailee. ”Hän tekikin sitten hienon posterin eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmistä ja kirjoitti portfolioon luonnonkosmetiikasta aivan ihanan mielipidekirjoituksen.” Lapin luonnon puolesta Ympäristökasvatusta Marianne Juntunen toteuttaa paitsi leipätyössään kemianopettajana myös vapaa-aikanaan kirjoittamalla ympäristöblogia, ylläpitämällä Facebook-ryhmää Marianne Juntusen kotialbumista Vaikka pohjoiseen kotiutunut kemisti pärjää hyvin purevissakin pakkasissa, kotona lempipaikka on takan ääressä.. Ympäristön ongelmien kanssa painiminen vaikuttaa tulevaisuuden työpaikkoihin ja sitä kautta jokaiseen. Hän pyrkii kertomaan oppilailleen siitäkin, että maailma ympärillämme todennäköisesti muuttuu joka tapauksessa. Joku toinen vastusti maailmanparantamista kategorisesti, kunnes lopulta tokaisi voivansa sittenkin ”jotakin tehdä”. 9 2/2015 KEMIA Ympäristöasiat kiinnostavat nykynuoria. Joku selvitti sitä, kuinka arjen kemikaalikuormaa voi vähentää vaikka siivotessaan. Jokainen niistä on ratkaistava, jottei maailmamme muutu meille vaaralliseksi elää. Postereita valmistaneet lukiolaiset keksivät aiheikseen erilaisia keinoja maapalloa uhkaavista kriiseistä selviämiseksi. Siinä maapalloon on piirretty yhdeksän eri ympäristökriisiä. ”Käymme oppilaiden kanssa läpi kriisien kemiaa. Niitä käsitellessään Juntunen käyttää usein Nature-lehdessä julkaistua Planeetan rajat -mallia
Luonnossa on mukava samoilla yksikseen tai Ville-hevosen kanssa. Poroihin voi törmätä omalla takapihallaan.. Juntunen toimii Suomen luonnonsuojeluliitossa, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitossa ja Animaliassa. Luontosuhteesta ei tarvitse erikseen puhua, kun sitä yksinkertaisesti eletään. Kerran pieni tyttö ryhtyi taittelemaan oksia katajasta. ”Kyllä, käytän sanaa aktivismi ja Jusu Toivonen Kuvat Marianne Juntusen kotialbumista Lappi lumoaa kaikkina vuodenaikoina. ”Mitä pahaa se on tehnyt, että se on täytynyt rauhoittaa”, tyttö hämmästyi. Metsä toimii rauhoittavana ja innostavana ympäristönä. Kerhossa ei kuitenkaan käsitellä ympäristön ongelmia vaan pelkästään nautitaan luonnosta. Aikuiseksi varttunut turkistarhauksen vastustaja tekee yhä työtä luonnon ja eläinten hyväksi myös järjestötasolla. Termin selittäminen opetti, että harvinaiset, arvokkaat kasvija eläinlajit kaipaavat sitä, että ihminen antaa niiden elää rauhassa. ”Lapset eivät jaksa enää koulun päälle ohjattua ohjelmaa ja valmiiksi rajattuja ajattelua vaativia tehtäviä”, Juntunen perustelee. Onko aktivisti käypä termi aktiiviselle naiselle. Metsässä lapset kiipeilevät puihin ja rakentavat majoja. Retkien kohteena on aina metsä. Ympäristökasvatus kulkee luontevasti puuhailun lomassa sen punaisena lankana. Silloin kasvattaja kertoi kerholaisille, että pensasmainen puu on rauhoitettu. 10 2/2015 KEMIA nimeltä Kestävä kehitys koulussa ja toimimalla Kemijärven luontoliikuntakerhon ohjaajana
Ympäristönsuojelijana hän kertoo tuntevansa itsensä tarpeelliseksi juuri Lapissa, jonne suunnitellaan yli kymmentä uutta kaivosta. Se yhdistetään toimintakykyyn”, Juntunen vastaa. sija The Analytical Scientist Innovation Award 2014-kilpailussa UUTUUS! IMAGING MASS MICROSCOPE Marianne Juntunen on ylpeä suomalaisesta pedagogisesta osaamisesta. ”On paljon asioita, joihin tarvitaan muutosta. Pitää yrittää aktiivisesti keksiä ratkaisuja ongelmiin.” Juntunen haluaa käyttää kemian ja muidenkin luonnontieteiden osaamistaan ja koulutustaan paremman maailman hyväksi. Yhdessä muiden luonnonsuojelun toimijoiden kanssa Juntunen on lukenut vapaaehtoisena yvaraportteja ja kommentoinut niitä. koen, että asioihin vaikuttaminen on aktivismia. Sen toimiala olisi sama kuin pian valmistuvan väitöskirjan. ”Olisi hienoa viedä suomalaista osaamista ulkomaille. pulkkinen.katja@gmail.com ”Aluksi saan usein palautetta, että olen erilainen ope.” Marianne Juntusen kotialbumista Askel ratkaisuun Ordior Oy Konalantie 47 A • 00390 HELSINKI myynti@ordior.fi • Puh. Yhdessä oppilaiden kanssa voidaan pohtia ratkaisuja ja sitä, kuinka voimme luonnontieteiden keinoin muuttaa maailmaa.” ”Opetukseen kuuluisivat ehdottomasti mukaan kestävä kehitys ja kiertotalous. Luonnontieteet pitäisi sitoa vahvemmin maailman tilan ja arkisten ilmiöiden opiskeluun. i-SERIES HPLC iMSCOPE TRIO • Laitteisto yhdistää optisen mikroskopian ja massaspektrometrisen kuvantamisen • Automaattinen optisen/fluoresenssimikroskoopin ja massaspektrometrisen kuvan yhdistäminen • Spatiaalinen resoluutio 5 µm • Mahdollistaa yhdisteen rakenneanalyysin tarkalla MSn analyysillä • Nopea skannaus 6 pikseliä sekunnissa • 1. "Haluan jatkossa kehittää edelleen luonnontieteiden opetusta ja viedä sitä myös maailmalle.". Tutkimuskirjallisuudessakin puhutaan aktivismista positiivisessa mielessä. Nehän nimenomaan ovat kemiaa.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. (09) 530 8000 www.ordior.fi ORDIOR • Neljän liuottimen gradientti • Pieni carry-over • Suuri näytekapasiteetti • Pieni pöytätilan tarve • Tilava kolonniuuni • Käyttökohteita: QA/QC laboratoriot, analyyttinen HPLC, GPC/SEC Shimadzun uusi integroitu HPLC-laite UVtai diodirividetektorilla. Talvivaaran katastrofin jälkeen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten etukäteen selvittäminen on syytä ottaa erityisen vakavasti. Myös koulutusvienti kiinnostaa. ”Kymmenen kaivosta on aika paljon Lapin herkälle luonnolle ja sen muutamalle matalalle joelle, joihin kaivosten jätevedet laskettaisiin.” Tulevaisuus vientiyrittäjänä Tulevaisuudessa kemianopettajan haaveena on perustaa oma yritys. Voidaan liittää myös muita detektoreja. ”Haluan siis kehittää luonnontieteiden opetusta eri koulutustasoilla, lapsista aikuisiin”, Juntunen täsmentää
Kiertotaloudessa kemian ja materiaalitekniikan osaaminen nousee yhä keskeisempään rooliin uusia ratkaisuja keksittäessä. Kiertotalouden avulla luodaan kestävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Nyt on kyse siitä, haluammeko olla yksi edelläkävijöistä kohti materiaalitehokasta yhteiskuntaa. OECD:n arvion mukaan maailman luonnonvarojen vuotuinen käyttö tuplaantuu vuodesta 1980 vuoteen 2020 mennessä. KIERTOTALOUDEN tavoitteena on sulkea materiaalikierto ja hyödyntää resurssit palauttamalla ne hukkaamisen sijasta kiertoon. KEMIANTEOLLISUUTEMME on jalostanut eri toimialojen sivuvirroista vuosikymmenien ajan lukuisia tuotteita ja ratkaisuja. Esimerkiksi kuparin tuotannon ennustetaan alittavan kysynnän jo 2020luvun alkupuolella. Sitran selvityksen mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin siinä, missä globaalien markVÄESTÖNKASVU , jatkuvasti parantuva elintaso ja kaupungistuminen johtavat väistämättä luonnonvarojen niukkuuteen. Resurssipula tuo haasteita, mutta myös suuria mahdollisuuksia Suomelle ja suokinoiden arvoksi on laskettu yli 800 miljardia euroa. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa lainsäädäntöä kierrätyksen edistämiseen ja uusioraaka-aineiden käyttöön. Meillä Suomessa on resursseja, teknologiaa sekä taloudelliset edellytykset isoihinkin askeleisiin kohti kiertotaloutta. Materiaali kiertää yhteiskunnassa parhaimmillaan niin, että jätettä ei enää juurikaan synny. Työllisyyden ja ympäristön kannalta materiaalien tehokas hyödyntäminen on 12 järkevää. Julkilausuman allekirjoittajat vaativat, että kiertotalous nostetaan Suomen seuraavan hallitusohjelman teemaksi. Yhden ylijäämämateriaalit ovat toisen raaka-aineita , ja niillä on toimivat markkinat. Raaka-aineiden hintojen noustessa on vaihtoehtoisten materiaalien käyttäminen ja suljetun kierron kehittäminen välttämätöntä. Sekä päättäjät että julkinen keskustelu ovat huomioineet asian. Tämän vuoksi kierrätys ja materiaalien tehokkaampi käyttö ovat entistä tärkeämpiä. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteiden, muiden materiaalien ja raaka-aineiden uusien hyödyntämistapojen etsimistä. malaisille yrityksille uusien liiketoimintojen ja työpaikkojen luomiseen. 2/2015 KEMIA TÄTÄ MIELTÄ Kemistejä tarvitaan kiertotalouteen ”Kiertotalous tarjoaa Suomen taloudelle vähintäänkin 1,5–2,5 miljardin euron vuotuisen kasvupotentiaalin.” Mari Puoskari on kemian diplomiinsinööri ja Ekokem Groupin strategiajohtaja. Kun ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry julkaisi kesällä 2014 kiertotalousteesit, mukana allekirjoittajissa oli useita suomalaisia työnantajaja työntekijäjärjestöjä. Mari Puoskari mari.puoskari@ekokem.fi Ekokem Gr oup. Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta kiertotalouspakettia
(09) 8045 5300 info@fi.vwr.com Toimittaja, jolta saat kaiken, mitä laboratoriosi tarvitsee Verkkokaupassamme teet ostoksia vaivattomasti! Tutustu osoitteessa Kysy lisää asiakaspalvelustamme puhelimitse (09) 8045 5300 tai sähköpostitse info@. a • Mikrobiologia • Kliininen kemia Laaja valikoima: • Laitteita • Tarvikkeita • Pienlaitteita • Kemikaaleja • Puhdastilatuotteita • Life Science-tuotteita VWR International Oy Valimotie 9 00380 Helsinki Puh. .vwr.com! 1 2007-07-13 09:21:08. http://fi.vwr.com Sovellusalueet: • Biotekniikka • Soludiagnostiikka • Kemia • Kromatogra
Perko osoittaa, että suomalaiselle myönnetty maailman arvostetuin tiedepalkinto oli paitsi määrätietoisen työn tulos myös täysin ansaittu tunnustus. 14 2/2015 KEMIA Päivi Ikonen Melkoinen mies. Suomessa AIV oli sekä tiedemaailman ylhäinen yksinvaltias että koko kansan Rehu-Virtanen. Sellainen oli Suomen ainoa tiedenobelisti Artturi Ilmari Virtanen (1895–1973), joka on juuri saanut uuden, muhkean elämäkerran. I. AIV:n vuonna 1945 vastaanottama Nobelin kemian palkinto ollut sattumaa eikä myöskään sympatianosoitus juuri päättyneessä sodassa kovia kokeneelle Suomelle, kuten pahat kielet joskus väittivät. A. Asiakirjat paljastavat, että Virtanen nousi palkintoehdokkaiden joukkoon jo 1930-luvun alussa ja eteni listalla jatkuvasti vahvempaan asemaan. Virtasen elämäntyö (Otava 2015) on painavaa mutta ei raskasta luettavaa. Virtanen asettuu kansakunnan kaapin päällä juuri sille paikalle, jonka hän ansaitseekin. Kaikkiaan hän oli mukana finalistien kärkiryhmässä, nykytermein shortlistalla, peräti 11 kertaa.. Kuva on 1960-luvun puolivälistä. Virtanen oli hyvin ylpeä maatilastaan, jonne hän kerran kesässä kutsui vieraisille myös kollegansa Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta. Virtanen solmi nuoresta pitäen tarmokkaasti suhteita maailman tiedeeliittiin ja etenkin Nobeleista päättäviin ruotsalaispiireihin. Hän teki opintomatkoja johtaviin tutkimuskeskuksiin ja verkostoitui kansainvälisten kollegoidensa kanssa kauan ennen kuin kehittämiskonsulteista oli kuultukaan. Selväksi tulee muun muassa se, ettei Valion arkisto Ei mikään tavallinen Virtanen Artturi Ilmari Virtanen oli epätyypillinen tapaus jopa nobelistien eliittijoukossa. Juuri siksi suomalaistutkijan työ tunnettiin ja myös tunnustettiin harvinaisen nerokkaaksi koko kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Historioitsija, professori Touko Perkon kirjoittama yli 700-sivuinen järkäle Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. Kun Virtasta ryhdyttiin ehdottamaan ja harkitsemaan Nobel-kandidaatiksi, talvisota ja pienen urhean maan puolustustaistelu olivat vasta tulevaisuutta. I. Touko Perkon suurteos piirtää pikkutarkan kuvan suuresta miehestä. Kiehtova teos maalaa värikkäästä kohteestaan värikkään kuvan, joka avaa laajan näkymän epätavallisen ihmisen uraan ja elämään
Ensinnäkin suomalaiskemisti kuului harvoihin Nobel-tason ”yksinäisiin susiin”, kuten kansainvälisessä tv-dokumentissa luonnehditaan Virtasta ja yhtätoista muuta tunnustuksen saajaa. Lisäksi Virtasen innovaatiot saivat alkunsa pelkästään tämän oman päättelyn tuloksena eivätkä rakentuneet aiempien tutkimusten ja tutkijoiden löytöjen pohjalle, kuten tavallisesti on asian laita. Omat hittituotteensa keksiessään Virtanen työskenteli teollisuuden palveluksessa, siis loitolla akateemisesta tiedeyhteisöstä. Voin tuoreena pitävä AIV-suola ja hyvin säilyvä, ravinteikas AIV-rehu näkivät päivänvalon Valion laboratoriossa, jossa tehty tutkimus linkittyi vahvasti käytäntöön toisin kuin yliopistollinen perustutkimus. Lisäksi vaikka Valio oli nykyajankin mittapuun mukaan hyvin edistyksellinen yritys, joka sijoitti merkittävän osuuden liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tutkijoiden työkalut ja olosuhteet olivat tämän päivän näkökulmasta varsin vaatimattomat.. Virtasella ei myöskään ollut tukenaan suurta avustavien tutkijoiden ja assistenttien armeijaa. Vuonna 2002 valmistunut neliosainen dokumentti Nobel Loners – Nobel’s Greatest Hits pitää eristyneessä tutkijankammiossa yhden ihmisen päässä syntyneitä oivalluksia suorastaan tieteellisten ideoiden aatelina. 1920–1930-lukujen mittaan henkilöstön määrä toki vähitellen kasvoi, mutta Nobel-tiedemiehen ryhmä pysyi loppuun saakka hämmästyttävän pienenä. Kun 24-vuotias vastavalmistunut tohtori aloitti meijeriosuuskuntien keskusliikkeen laboratorion johtajana, tämän ainoina apulaisina häärivät yksi kemisti ja talon vahtimestari. 15 2/2015 KEMIA Yksinäinen ratsastaja Monessa mielessä poikkeuksellinen Virtasen palkinto kyllä oli
Opiskelijat saivat ajantasaista tietoa tutkimuksen etenemisestä monella rintamalla ja Virtanen puolestaan työvoimaa laboratorioonsa, jossa sekä teekkarit, filosofian ylioppilaat että jatko-opiskelijat harjoittelivat ja tekivät opinnäytetöitään toimien samalla opettajansa assistentteina. Virtanen ei silti millään muotoa käyttänyt asemaansa väärin vaan kiitti tutkimuksensa mahdollistajia luottamuksesta paiskimalla töitä vähintäänkin koko rahan edestä. Vuonna 1931 valmistunut Biokemiallinen tutkimuslaitos käsitti sekä Kemiantutkimus-Säätiön että Valion laboratoriot, joita molempia AIV johti suvereenisti. Kun alaiset ryhtyivät päättämään työpäivänsä jo ennen viittä iltapäivällä, AIV ei voinut kuin pyöritellä päätään ja hämmästellä maailman menoa. Harva saa parikymppisenä johdettavakseen oman laboratorion ja vielä harvempi kokonaisen oman instituutin. Synergia hyödytti kaikkia osapuolia. 16 2/2015 KEMIA Valistunut itsevaltias Toisaalta nykyajan tutkijat voivat hyvästä syystä myös kadehtia Virtasta. Nobelisti tunnettiin koko ikänsä äärettömän uutterana miehenä, joka ei juuri malttanut pitää lepotaukoja eikä suvainnut vitkastelua muiltakaan. Niinpä tutkijanalku rakensi itselleen väliaikaisen petipaikan laboratorion pöydän alle, jonne ehti kallistaa päänsä ainakin muutamaksi tunniksi. Jälkimmäinen tapahtui, kun Valio ja 1920-luvun lopussa perustettu kansallinen Kemiantutkimus-Säätiö yhdistivät voimansa. ”Ai, te olettekin jo levolla”, professori hämmentyi. Yhteistyön tuloksena Helsinkiin kohosi vuonna 1931 uusi komea Biokemiallinen tutkimuslaitos, jossa säätiön teoreettisen ja meijeriyhtiön soveltavan tutkimuksen laboratoriot toimivat rinta rinnan, molemmat AIV:n suvereenilla johdolla. Joka paikan monitoimimies Viisikymmenvuotisen tutkijantaipaleensa aikana Virtanen ehti saada aikaan ällistyttävän paljon ja kohota kotimaassaan ainutlaatuiseen asemaan. Tutkija oli myös taitava lobbaaja, mistä vuonna 1932 julkaistu pilapiirroskin kertoo. Kuvat: V alion arkisto. Hän oli ravitsemustutkimuksen pioneereja, joka AIV-rehutorneja kohosi Suomeen kuin sieniä sateella. Eräskin nuori apulainen huomasi pian, ettei yömyöhään päättyvien kokeiden jälkeen kannattanut enää lähteä kotiin kääntymään, sillä opiskelijoiden edellytettiin olevan taas sorvin ääressä aamuseitsemältä. Oman tutkimuslaitoksen johtamisen ohella Virtanen ehti vuodesta 1931 lähtien pitää hallussaan myös Suomen ensimmäisiä biokemian professuureja ensin Teknillisessä korkeakoulussa ja sitten Helsingin yliopistossa. Hippiliikkeen ja kukkaisvallan myötä ajat alkoivat 1960-luvun lopulla tosin muuttua myös Virtasen valtakunnassa. Laboratorion työtahdin moni sai tuta kantapään kautta. Kerran hän havahtui sielläkin kesken uniaan Virtasen – jonka oma asunto sijaitsi tutkimuslaitoksen yhteydessä – pistäydyttyä tarkistamaan työn tuloksia pikkutunneilla. Se onnistui, kun professori sijoitti kaikki luentonsa illan tunneille, jolloin päivä jäi vapaaksi omaa laitosta varten. Maan ensimmäisenä biokemistinä hän esitteli ja vakiinnutti kokonaisen uuden tieteenalan
Esikoisesta Kaarlosta eli Kallesta tuli matematiikan professori. Sen sijaan hän piti pystyssä perheen kotia ja taloutta, kasvatti parin kahta poikaa ja toimi koko ikänsä tiedemiespuolisonsa järkkymättömänä tukipilarina. Lilja Virtanen jätti opintonsa maisterintutkintoon ja akateemisen uran kokonaan sikseen. Eloon jäivät Artturi (edessä istumassa) ja tämän kaksi vanhempaa veljeä. AIV halusi pitää muiden äitien lapset hengissä ja koko kansan terveenä ja hyvin ruokittuna. Näiden kuoleman syyksi hän pani huonon ravinnon, sillä työläisperheessä elettiin lähinnä leivällä, puurolla, perunalla ja kuoritulla maidolla. Agronomiksi opiskellut nuorempi poika Olavi toimi tilanhoitajana ja isänsä jälkeen isäntänä Joensuun maatilalla. Lisäksi esikoinen, isänsä kaima Kaarlo kuoli teini-ikäisenä aivokalvontulehdukseen. Artturi ja Lilja Virtanen saivat kaksi poikaa. muun muassa hävitti struuman, yleisen kansantaudin. Etenkin maanviljelijät ihailivat ”Rehu-Virtasta”, joka oli nimikkorehullaan pelastanut karjan talviruokinnan ja saanut lehmät lypsämään tonkat täyteen vuoden ympäri. Serafiinan suuri murhe oli, ettei hänellä ollut toivoa päästä haudatuksi miehensä ja viiden poikansa viereen Viipuriin, joka oli muun KarjalankanSerafiina ja Kaarlo Virtaselle syntyi kaikkiaan seitsemän poikaa, mutta neljä nuorinta kuoli pieninä. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Myös voisuola oli kiitelty uroteko. Viipurin pojan elämän naiset naksen myötä menetetty Neuvostoliitolle. Toisin kuin muut tieteentekijät AIV oli myös suuren yleisön tuntema nimi. Kun isä-Kaarlokin kuoli jo viisikymppisenä, nimenomaan Artturi kantoi ja piti huolta leskiäidistään. Suomen Akatemian ensimmäisenä jäsenenä ja esimiehenä Virtanen johti sekä omaa kemiallista valtakuntaansa että maan koko tiedeyhteisöä, jonka nimissä hän jakeli arvovaltaisia lausuntoja. Kaarlo ja Serafiina Virtasen seitsikosta neljä nuorinta menehtyi jo vauvoina. Asia oli yksi syy AIV:n venäläisvastaisuuden voimistumiseen. Virtasen ansiota on myös suomalaisten koululaisten – muissa maissa yhäkin harvinainen – etuoikeus saada koulupäivänsä aikana nauttia ilmainen ateria. Juuri lapsuuskokemusten takia Virtasesta tuli myös ravitsemustutkija. Toinen Artturi Virtasen elämän nainen oli puoliso Lilja Virtanen, omaa sukuaan Moisio, joka löytyi opiskeluaikoina yhteisiltä maantieteen luennoilta Helsingin yliopistosta. Artturi Virtanen ymmärsi täysin taustatuen merkityksen ja arvosti sitä suuresti. Se onnistui, kun maahan ryhdyttiin tuomaan pelkästään jodioitua ruokasuolaa. 17 2/2015 KEMIA Erään viipurilaisen veturinkuljettajan taloudessa olisi 1900-luvun taitteessa voinut kasvaa samanlainen harjaspäinen seitsemän veljeksen sarja kuin tunnetussa Jukolan talossa eteläisessä Hämeessä. Vaimon kuolema vuonna 1972 oli nobelistille isku, joka ehkä osaltaan joudutti Parkinsonin taudin etenemistä ja AIV:n oman elämän päättymistä pian puolison lähdön jälkeen. Perheeseen kolmantena syntynyttä Artturi Ilmaria veljien menetys kalvoi kauan. Keksinnön ansiosta suomalainen voi säilyi tuoreena ja hyvänmakuisena kilpailijoiden tuotteita huomattavasti kauemmin ja valloitti markkinat näi
Englannin hän opetteli nuorena tutkijana huomattuaan, että sen taito oli välttämätön Yhdysvalloissa, jonne hän markkinoi rehukeksintöään ja josta hän haki Rockefeller-rahoitusta tutkimuslaitoksensa tarpeisiin. Toisinajattelija törmäyskurssilla Jos AIV oli vuosikymmenet oman maailmansa yksinvaltias, samassa asemassa Suomen tasavallassa oli UKK. Kaupunkilaispoika osti Sipoosta Joensuu-nimisen maatilan, jota hän viljeli taiten ja hyvin tuloksin ja jota käytettiin myös tutkimuksen tarvitsemana koetilana. Virtanen julkaisi myös ranskaksi ja ilmeisesti ymmärsi espanjaakin. Siinä missä Kekkonen veljeili karvahattuisten venäläisjohtajien kanssa, Virtaselle ryssä oli yhä ryssä, minkä tämä myös toi suorasukaisesti julki aina tilaisuuden tullen. Se teki tämän puheista aikansa rallienglantia, mutta suurpiirteinen viipurilaispoika viittasi foneettisille hienouksille kintaallaan. Kaksi suurmiestä aloittivat elämänsä pitkälti samanlaisista lähtökohdista ja olisivat hyvin voineet kulkea samoja polkuja loppuun asti. Fagerholm päätyivät lähes tasatulokseen – jos vain olisi vaivautunut lähtemään ehdolle. Ainoastaan kerran Virtanen joutui ylimmän johdon mahtikäskystä nöyrtymään ja päästämään yhden virallisen delegaation kylään. A. Kaukaisen pohjoisen maan edustaja herätti huomiota paitsi osaamisellaan – jota Virtasella ei ollut tapana kätkeä vakan alle – myös monipuolisella kielitaidollaan. Nobelisti ja akateemikko itse puolestaan ylpeili maanviljelijän tittelillään. Etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset kiristelivät hampaitaan. Kun ministeriksi noussut UKK talvija jatkosodan jälkeen teki uuden valinnan ja aloitti – ainakin papereihin kirjatun – ystävyyden, yhteistyön ja keskinäisen avunannon entisen verivihollisen Neuvostoliiton kanssa, AIV pysyi tiukasti poteroissaan. Vaikka Virtanen toivotti ulkomaiset vieraat tutkimuslaitokseensa tervetulleiksi, neuvostoliittolaiset muodostivat poikkeuksen säännöstä. Valion arkisto. Tohtorinväitösten jälkeen tiet kuitenkin erkanivat. Nobelistin hautajaisiin vuonna 1973 saapui adressi myös tasavallan presidentiltä. Artturi Virtanen työhuoneessaan, jossa hän ei tosin juuri malttanut istua. Talosta löytyi onneksi yksi harvinaisen vakavan ja kärsivän näköinen, hautausurakoitsijaa muistuttava tutkija. Viipurin Klassillisen lyseon kasvatti käännätti oitis luentonsa italiaksi ja myös piti sen saapasmaan kielellä. YYA-linjan harvoihin julkisiin vastustajiin kuulunut AIV oli siten avoimella törmäyskurssilla tasavallan johdon kanssa, mikä aiheutti monenlaista skismaa valtakunnan huipulla. Kun Kekkonen nosteli toveruuden maljoja, Virtanen ilmoitti, ettei viinapulloja tarvita muuhun kuin Molotovin cocktaileihin ja juomaa itseään laboratoriovälineiden desinfiointiin. Vähäisen vapaa-aikansa Virtanen vietti nimenomaan tilallaan, jonne hän mielellään vei tutustumiskäynneille myös kansainväliset vieraansa. Tsaarinaikaan syntynyt ja kasvanut mies oli oppinut venäjän, ruotsin ja saksan jo koulussa. ”Mie panin oppaaksi Nikkilän, hää on luonnostaan niin tympiä ihminen”, Virtanen kertoi myöhemmin tyytyväisenä hykerrellen. Touko Perkon mukaan AIV olisi helposti voittanut jopa vuoden 1956 presidentinvaalit – joissa langokset Urho Kekkonen ja K. Yleisö ei tietenkään ymmärtänyt nobelistin sanomasta sanaakaan. Superkaksikon väleissä tapahtui pientä lientymistä vasta Virtasen elämän loppumetreillä. Atlantin takana hän esitelmöi kerran jopa latinaksi, pelkästään päästäkseen briljeeraamaan klassisella eurooppalaisella sivistyksellään. Kun hänet kutsuttiin puhumaan Italiaan, hänelle vihjattiin, ettei arvovaltainen kuulijakunta taida kuin äidinkieltään. Hänestä tuli yhä kysytympi vieraileva luennoitsija, jolla riitti aikaa ja intoa esiintymismatkoihin. Heille ovet pysyivät säpissä. Sen sijaan hän kierteli laboratorioissa valvomassa töiden etenemistä. Kielet taittuivat Viipurin aksentilla Nobel-voiton jälkeen Virtanen kohosi kansan keskuudessa suoranaiseksi supersankariksi. Nobelin seurauksena Virtasen arvo ja arvostus tiedemiehenä kasvoivat entisestään myös maailmalla. Kotikaupunkinsa Viipurin menettämistä hän ei antanut anteeksi koskaan. Virtanen oli vastustanut keisarivaltaa ja Suomen venäläistämisyrityksiä jo koulupoikana, ja sodat löivät öljyä liekkeihin. 18 2/2015 KEMIA den nenän edestä. Johtajalle itselleen ilmaantui kuitenkin äkillinen ”este”, ja paikkoja joutuivat esittelemään tämän alaiset. Vielä vuoden 1918 sisällissodassa Virtanen ja tätä viisi vuotta nuorempi Kekkonen taistelivat samalla puolella valkoisen isänmaan puolesta. Kemisti Virtanen valitsi tieteen, lakimies Kekkonen politiikan. Ainoa kielellinen kompastuskivi oli Virtasen omaperäinen ääntämys
Ennennäkemätön tapahtuma kokosi yhteen yli kuusisataa yritysjohtajaa, asiantuntijaa ja kansanedustajaa ja moninkertaisti suomalaisen kiertotalouskeskustelun. Elina Saarinen ”Kasvua voidaan synnyttää niin, että luonnonvaroja käytetään vähemmän. Meillä on molemmissa paljon osaamista, jota voisimme viedä”, Sormunen sanoo. Harri Jaskari ehdotti, että Sitra perustaisi ”virkamiesten uskallusrahaston”, joka takaisi koelaitoksiin tehdyt investoinnit, jos tekniikka ei jostain syystä toimisikaan. Korhonen muistutti, että maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykymenoa. 20 2/2015 KEMIA AJANKOHTAISTA Suomessa Sitra nostaa kiertotalouden kuluttajalähtöiset liiketoimintamallit uudeksi avainalueekseen, joka käynnistyy maaliskuun aikana. Johtaja Mari Pantsar-Kallion mukaan uusi alue jatkaa teollisissa symbiooseissa ja resurssiviisaissa alueissa tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Julkisia hankintoja vaivaa rohkeuden puute”, sanoi Ville Niinistö ja mainitsi yhtenä esteenä myös kunnallisten jäteyhtiöiden ja jätteenpolton jätemarkkinadominanssin. Kuvat: Elina Saarinen Kiertotalous Suomessa -tapahtuma veti Kaapelitehtaalle yli kuudensadan hengen yleisön. Kiertotalouden uusiin liiketoimintamalleihin siirtyminen tarkoittaa pelkästään Suomessa vähintään 1,5–2 miljardin euron arvonlisää. Suomessa on otettava käyttöön edelläkävijäteknologiaa. Tilaisuus lähetettiin suorana netissä, ja se aktivoi kansalaiset sosiaalisen median kanavissa. ”Kaikkein kriittisimmät raakaainepulat tulevat olemaan ravinteikkaissa viljelysmaissa ja puhtaassa vedessä. Näin kuuluu Sitran arvio, joka perustuu Ellen MacArthur Foundation -säätiöllä teetettyyn selvitykseen. Tilaisuus synnytti kuhinaa myös sosiaalisessa mediassa. ”On astuttava rohkeasti uuteen ajattelumalliin, koska kiertotaloudesta ja resurssitehokkuudesta tulee välttämätön pakko”, Korhonen toteaa ja ihmettelee, miksi Suomen ambitiot ovat tässä niin paljon heikompia kuin muiden Pohjoismaiden. Keskustelijat toivoivat lainsäädänKiertotalous on Suomelle bisnesmahdollisuus Maailma on siirtymässä uuteen, resurssitehokkuutta korostavaan ajattelutapaan, kiertotalouteen. Alan suomalaisesta osaamisesta kannattaisi tehdä vientibisnes. ”Kiertotalous ei ole vain kierrätystä. Kiertotalouteen siirtyminen on siten välttämättömyys. ”Kiinassa loppuu 20 vuodessa puhdas vesi. Resurssitehokkuudesta tulee pakko Hallitusammattilainen Kirsi Sormunen ja Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen uskovat, että Suomen kannattaisi hyödyntää vahvuutensa maailman polttavien ongelmien ratkaisemisessa ja kehittää niistä vientibisnes. Paneelikeskusteluun yhdessä Korhosen ja Sormusen kanssa osallistuneet kansanedustajat näkivät yhtenä syynä kuntapäättäjien haluttomuuden ottaa käyttöön uusia ratkaisuja. Osa yrityksistä on tämän jo oivaltanut. Kiertotaloutta edistävän kansainvälisen säätiön johtaja Joss Blériot muistutti yleisöä materiaalien hintojen nousutrendistä ja siitä, että viiden vuoden päästä maapallolla asuu jo kolme miljardia keskiluokkaista kuluttajaa. ”Suomella on kaikki voimavarat kiertotalouden tuomien bisnesmahdollisuuksien realisoimiseen, mutta tämä edellyttää isoa ajattelutavan muutosta ja esteiden purkamista”, Kosonen sanoo.. Kiertotalous on se moottori, jolla talouskasvun ja hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon kantokykyyn tehdään.” Näin totesi yliasiamies Mikko Kosonen avatessaan Sitran suuren Kiertotalous Suomessa -tapahtuman Helsingin Kaapelitehtaalla 13. tammikuuta. Suurempi arvo muodostuu tuotteiden keräämisestä, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta sekä näitä tukevista palveluista ja infrastruktuurista”, Blériot painottaa