1/ 20 21 KEMIA Kemi CARMELA KANTORAALTONEN: ”Tieteellä on tuhannen taalan paikka” KIMMO PELTONEN: ”Korona paljasti harmaita alueita” TERHI HIRVIKORPI: ”Haasta meidät, Z-sukupolvi” VTT:n Emilia Nordlund VTT:n Emilia Nordlund kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: ”Solumaatalous ”Solumaatalous avaa Suomelle uusia avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia” mahdollisuuksia” VTT:n Emilia Nordlund kasvattaa ruokaa bioreaktorissa: ”Solumaatalous avaa Suomelle uusia mahdollisuuksia”
HaPPy to help Bulevardi 1 A 00100 Helsinki +358 9 474 21 info@hpp.fi www.hpp.fi
Karuissa oloissa piilee myös mahdollisuuksia. Syynä on rengasrouheesta vapautuva mikromuovi. Katja Pulkkinen 56 SOTA-AJAN OIKEUSKEMIAA Oikeuskemistit hoitivat leiviskänsä Erkki Vuori 60 GADOLINISTA KAJAHTAA Kemia tutuksi uudella verkkokurssilla Emmi Vuorio ja Maija Aksela 61 KEEMIKKO Paha kyllä 62 HENKILÖUUTISIA 65 SEURASIVU 66 KEMIAN NOBELISTIT Linus Pauling oli rauhan mies Sisko Loikkanen Kriisivalmiudesta paljastui aukkoja, kun koronavirus hyökkäsi Suomeen. Kekseliäisyys ja perimätieto ovat kannatelleet arktisten alueiden asukkaita. 3 1/2021 KEMIA 5 PÄÄKIRJOITUS Rokote on lahja Leena Joutsen 6 Korona iski keskeneräiseen pöytään Katja Pulkkinen 11 TÄTÄ MIELTÄ Haasta meidät, Z-sukupolvi Terhi Hirvikorpi 14 EU taklaa mikromuovia Kumirouheelle punainen kortti. H el si ng in yl io pi st om us eo /Y rjö Li nt un en SISÄLLYS A do be St oc k 6 18 AJANKOHTAISTA Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen Anni Turpeinen 20 UUTISIA • ChemBio Finland siirtyy vuoteen 2022 26 TYTTÖJEN TIEDEKULMA Ainutlaatuinen ammoniakki Annika Lappalainen 27 KEMIA 25 VUOTTA SITTEN 27 NÄKÖKULMA Ihmeellinen lumi Anja Nystén 28 VIHREÄT SIVUT 32 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Carmela Kantor-Aaltonen Bioteollisuuden lipunkantaja Sisko Loikkanen 38 VASARAN LISTA Maatalouden toinen vallankumous Ruoka tulee bioreaktorista Juha Granath 44 Ydinteknologia käy myös virusten kimppuun Kalevi Rantanen 48 Ukraina uskoo aurinkovoimaan Marja-Liisa Kinturi 52 Pohjoisen keinot pitivät ihmisen hengissä Arja-Leena Paavola. 52 56 Sota-aika toi haasteita Valtion oikeuskemialliselle laboratoriolle mutta ei pysäyttänyt sen toimintaa. A do be St oc k A do be St oc k 14 Tekonurmien yleisin täyteaine voi saada häädön jalkapallokentiltä. Aluksi jouduttiin käymään hätäpuolustukseen
Lakiseurantaa on tarjolla lainsäädännön eri aloille EHS-lainsäädännöstä HRja talousalan sääntelyyn. Verkkokoulutus: EHS-lainsäädännön perusteet 16.–30.3.2021. linnunmaa_adv121.indd 1 linnunmaa_adv121.indd 1 26.1.2021 9.06 26.1.2021 9.06. – Me emme puhu juristijargonia vaan johdatamme osallistujat EHS-sääntelyyn ja sen ajantasaisiin vaatimuksiin hyvin käytännönläheisellä tavalla. EHS-lainsäädännön vaatimukset tuottavat haasteita toiminnanharjoittajille – niiden kanssa ei kannata jäädä yksin MAINOS – Me emme puhu juristijargonia vaan johdatamme osallistujat EHS-sääntelyyn ja sen ajantasaisiin vaatimuksiin hyvin käytännönläheisellä tavalla, Elina Voutilainen sanoo. Palvelua käyttää yli 300 yritysasiakasta ja yli 3 000 käyttäjää. Erityisesti EU-sääntely voi olla vaikeatulkintaista. Haasteita erityisesti ympäristöriskien ja kemikaalisääntelyn hahmottamisessa EHS-lainsäädännön kenttä on laaja. Kolmeen itsenäiseen osaan jakautuvan koulutuksen teemoina ovat EHS-sääntelyn keskeiset kokonaisuudet: ympäristö, kemikaalit ja työturvallisuus. Velvoitteet ovat kuitenkin saman arvoisia ja vaativat yhtä lailla noudattamista. – Lakitekstin lukeminen ei ole aina kevyttä kauraa. – EHS-lainsäädännön velvoitteiden parissa työskentelevien, kuten ympäristöpäälliköiden, kemikaalivastaavien, työturvallisuusja työsuojelupäälliköiden, laatupäälliköiden ja tehdasvastaavien, on tärkeää hahmottaa EHS-lainsäädännön kokonaisuus voidakseen huomioida yksittäisiä vaatimuksia asianmukaisesti. Sääntelyn järjestelmällinen seuraaminen ja säännöllinen kouluttautuminen ovat lähtökohta menestyksekkäälle bisnekselle. Vaatimusten muutosten seuranta on siksi välttämätöntä. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen, kemikaalien turvallinen käyttö sekä työturvallisuuden varmistaminen. Tutustu koulutuksen ohjelmaan ja varaa paikkasi www.linnunmaalex.fi > Webinaarit. Yksittäistä toiminnanharjoittajaa koskettaa keskimäärin peräti 7 000–10 000 lainkohtaa toimialasta ja toiminnan laajuudesta riippuen. Vain siten voidaan varmistaa, että toiminnassa noudatetaan relevanttia sääntelyä, toteaa Voutilainen. Maaliskuussa Voutilainen vetää juristikollegoidensa, Jonna Rytkösen ja Samuli Tiirikaisen , kanssa kolmiosaisen verkkokoulutuksen, joka pureutuu EHS-sääntelyn perusteisiin. Linnunmaa Lexin lakiasiantuntija Elina Voutilainen auttaa yrityksiä tunnistamaan omaa toimintaansa koskevan EHS-lainsäädännön (Environment, Health, Safety) vaatimuksia. Lainsäädäntö ei ole pysyvä kokonaisuus, jonka voi ottaa kerralla haltuun. Voutilainen kollegoineen auttaa yrityksiä tunnistamaan ja noudattamaan niiden toimintaa koskevia vaatimuksia. Käytännön toteuttajan on tunnettava ajantasaiset vaatimukset Linnunmaa Lex myös toteuttaa sekä yrityskohtaisia että yleisiä verkkokoulutuksia lainsäädännön eri osa-alueilta. Jokaisen toiminnanharjoittajan on tunnettava toimintaansa koskeva lainsäädäntö. Voit varata ajan lakiseurantapalvelun esittelyyn verkkosivujen kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen palvelu@linnunmaalex.fi. – Samoin kemikaaleihin liittyvä sääntely aiheuttaa usein päänvaivaa. Se kattaa ympäristö-, kemikaalisekä työterveysja -turvallisuussääntelyn. Hänellä on vuosien kokemus lainsäädännön vaatimusten täyttymisen arvioinnista ja asiakastyöstä eri alojen teollisuusyritysten kanssa. Apuna on Linnunmaa Lexin digitaalinen lakiseurantapalvelu, jonka ohessa erikoisjuristit ovat tavoitettavissa reaaliaikaisesti chatissa. – Kokemukseni mukaan monissa yrityksissä tunnistetaan paremmin työturvallisuuteen liittyvät riskit, mutta ympäristöriskit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Linnunmaa Lexin EHS-lakiseurantapalveluun pääset tutustumaan osoitteessa: www.linnunmaalex.fi. Lainsäädännön vaatimusten ymmärtämiseen on tarjolla apua Toiminnanharjoittajan ei tarvitse jäädä lainsäädännön haasteiden kanssa yksin
Voiko rokotettu tartuttaa edelleen muita. PIKKU SIDONIA oli sitkeää tekoa ja toipui taudista, joka surmasi ja vammautti tuhansia. Leena Joutsen Pandemia päättyy, kun riittävän moni on rokotettu.. 03 4246 5370 tilaukset@kemia-lehti.fi Osoitteenmuutokset / Kemian Seurojen jäsenet Kemian Seurojen toimisto puh. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi | www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Mainokset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Försäljning • Sales Seija Kuoksa 040 827 9778 seija.kuoksa@kemia-lehti.fi Jaana Koivisto 040 770 3043 jaana.koivisto@kemia-lehti.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. Ennemmin tai myöhemmin rokotteita riittää kaikille halukkaille. Ensimmäiset suomalaiset olivat saaneet isorokkorokotteen jo 1800-luvun alussa, jolloin joka kymmenes kuolemantapaus Suomessa johtui isorokosta. Miten kauan saatu suoja säilyy. Pakolla ei rokoteta ketään. Lääkäriä ei saatu apuun, vain pitäjän lukkari, joka neuvoi hautomaan kipeitä silmiä silmävedellä. Iäkkäät suomalaiset muistavat ajan, jolloin tuberkuloosi, hinkuyskä ja kurkkumätä kylvivät kärsimystä ja kuolemaa. 48 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Asolantie 29 b, FI-01400 Vantaa puh. Avoimia kysymyksiä on vielä useita. Kun isorokko nosti kuumeen korkeuksiin, tyttö luuli houreissaan sänkynsä kaatuvan. Polioepidemiat tappoivat lapsia vielä 1950-luvulla. Hän loisti koulussa, rakasti laulamista ja käsitöitä, perusti perheen ja sai kuusi lasta. Näistä ja monista muista tartuntataudeista on päästy eroon rokotteiden ansiosta – ei kokonaan, mutta niin hyvin, että laumaimmuniteetti suojaa valtaosin niitäkin, joita ei ole rokotettu. direktör • Managing Director Leena Joutsen 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Toimistopäällikkö • Kontorschef • Office Manager Sanna Alajoki 050 336 5613 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Johtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, Terveysteknologian Liitto ry Emer.prof. Toisille vaa’assa painaa huoli siitä, että ilman rokotusta matkanteko voi tyssätä jatkossa Suomen rajoille. Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Peruspainos 5 000 kpl, erikoisnumeroilla 300–3 000 kpl:n lisäjakelu. Vanhempien hädän voi aavistaa. Yksi heistä oli isoäitini. Silloin myös niiden, jotka epäröivät rokotteen ottamista, on tehtävä valintansa. Toistaiseksi on epäselvää, kuinka suuri enemmistö väestöstä olisi rokotettava laumasuojan saavuttamiseksi. Etäisyydet ja huono saatavuus jarruttivat rokotusten yleistymistä vuosisadan lopulle asti, jolloin isorokkorokote määrättiin pakolliseksi. Perheen toinen lapsi oli menehtynyt jo aiemmin. Tietoa karttuu koko ajan, ja pian tiedämme enemmän. 010 425 6302 toimisto@kemianseura.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 19 euroa | www.aikakausmedia.fi/ mediakasvatus Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Suojaavatko rokotteet nopeasti leviäviltä mutatoituneilta viruskannoilta. Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi FL Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Joutsen, Kemia-Kemi Tiedetoimittaja Sisko Loikkanen Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Emer.prof. Monille tärkeää on tieto siitä, että rokotteen ottamalla voi osaltaan suojata haavoittuvimpia. helmikuuta 2021 KEMIA Kemi Etukannen kuvat: Siemens VTT Tukes Sini Pennanen Vol. Sen jo tiedämme, että jokainen otettu rokote vie meitä askeleen lähemmäs turvallisempaa ja vapaampaa arkea. Aikaan ennen rokotteita kulkutauti laantui vasta, kun kyllin moni oli sairastunut. Kun epidemiat oli saatu kuriin, rokotukset jatkuivat vapaaehtoispohjalta. Elämme vaihetta, jossa tiukimpana pullonkaulana on rokotteen saatavuus. PunaMusta Oy, Forssa 2021 | ISO 9002 Rokote on lahja ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E SIDONIA OLI neljän ikäinen, kun pelätty tauti iski joulun alla 1880. 5 1/2021 KEMIA PÄÄKIRJOITUS 4. Näin saavutetun laumasuojan hinta oli hirvittävä ja kesto rajallinen. Maailmanlaajuisen rokotuskampanjan ansiosta isorokko saatiin häviämään kaikkialta vuoteen 1980 mennessä. KORONAPANDEMIA PÄÄTTYY, kun riittävän moni on rokotettu
Näitä tietoja ministeriöllä ei kuitenkaan ollut, eikä myöskään kanavia niiden keräämiseen. Eri toimialojen häiriövalmiudesta vastaavia pooleja on Suomessa parikymmentä. Samalla oli selvää, että tämä ei vielä riitä. Kun poolit toimivat hyvin, juuri niissä kyetään havaitsemaan hiljaiset merkit ja uhkien kehittyminen. Se näkyi esimerkiksi siinä, että päättäjien pöytälaatikoista puuttuivat valmiit työkalut vaikkapa ravintoloiden ja henkilöliikenneyritysten tukemiseen. Monissa organisaatioissa ennakoidaan, varaudutaan ja harjoitellaan. Julkinen sektori ei pärjää yksin Toimivaa yhteistyötä tarvitaan muuallakin. Koronavirus hyökkäsi Suomeen keväällä 2020 tilanteessa, jossa kriisivalmiutta juuri rakennettiin. Suomen sosiaalija terveydenhuollossa on vahva kuntavetoinen järjestelmä, jota ei ole kunnolla kytketty valtakunnalliseen järjestelmään. ”Se oli tehnyt Husin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven johdolla suunnitelman siitä, miten terveydenhuollon tilannekuva kriiseissä kootaan ja johtaminen hoidetaan.” Ministeriössä järjestäydyttiin suunnitelman mukaisiin ryhmiin ja ryhdyttiin kokoamaan kuvaa yliopistosairaaloiden kautta. Yksi apu ensi hätään löytyi. Olisi elintärkeää tuntea Suomen tilanne suojavälineiden, henkilöresurssien, hoitopaikkojen ja lääkevarastojen osalta. 6 KEMIA 1/2021 KATJA PULKKINEN Kun koronapandemia alkoi kiristää otettaan helmikuun alussa 2020, sosiaalija terveysministeriössä ymmärrettiin, että nyt tarvitaan tietoa. Työ oli kuitenkin vasta puolitiessä, joten aluksi jouduttiin käymään hätäpuolustukseen. Kansallista ennakointia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2004. Hän viittaa etenkin niin sanottuihin pooleihin. Huoltovarmuusverkoston marraskuisessa Koronaoppi-tilaisuudessa nostettiin esiin, että alueellista päätöksentekoa epidemiatilanteessa ei koskaan ollut harjoiteltu kunnolla. Ilman faktoja epidemian hoitaminen olisi hankalaa. ”Tieto vaikkapa hoitotarvikkeista on paikallistasolla, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa”, Tulokas sanoo. ”Yhteistyön elinkeinoelämän ja vapaaehtoiskentän kanssa täytyy toimia”, Tulokas tähdentää. Korona iski Korona iski keskeneräiseen pöytään keskeneräiseen pöytään korjattavaa on niin horisontaalisessa kuin vertikaalisessa yhteistyössä. ”Siinä kohtaa resursseja ei kuitenkaan ollut muuhun.” Pöytälaatikoista puuttui työkaluja Suomessa on vahva ennakoinnin kulttuuri. Sittemmin on toteutettu useita erilaisia kehittämishankkeita. ”Pooleissa nähdään parhaiten, mistä alkaa tulla puutetta, ja ymmärretään,. Lainsäädännössäkin on aukkoja, mutta pelkkä harjoituksen puute saattoi johtaa siihen, ettei ollut kokemusta ja uskallusta ryhtyä jo nykyisten lakien mahdollistamiin toimiin. Myös viime keväänä kiireessä työpöydältä käyttöön napattu malli tarjoaa katsauksen vain muutamiin, pandemian kannalta kriittisimpiin tuotteisiin. ”Meidät pelasti se, että vuotta aiemmin oli aloittanut toimintansa poikkeusolojen sosiaalija terveydenhuollon neuvottelukunta”, sanoo ministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas. Julkinen sektori ei pysty hoitamaan tämän luokan kriisejä yksin. Ne ovat rajapinta, jossa yrityssektori ja viranomaiset bongaavat riskejä ja lähtevät yhdessä paikkaamaan aukkoja. Tarvikkeet hupenivat hetkessä, kun niille oikeasti tuli tarve. Vuodesta 2017 varautumiseen on kuulunut niin sanottu kokonaisturvallisuuden malli, jossa kriiseihin valmistautumisesta ja niiden hoidosta huolehditaan eri tasojen ja toimijoiden yhteistyönä. Pandemiaakin osattiin odottaa, mutta silti korona iski keskeneräiseen pöytään. Vuonna 2014 järjestelmää uudistettiin ja todettiin, että ennakointitieto pitäisi kytkeä päätöksentekoon ja tiedonkulkua valtakunnallisen ja aluetason välillä parantaa. Perusteellista Tarvikkeet hupenivat hetkessä, kun niille oikeasti tuli tarve. Pekka Tulokkaan mukaan edessä on yhä melkoinen työmaa, jotta kokonaisuus saadaan tulevia kriisejä varten pyörimään paremmin. Siksi esimerkiksi terveydenhuollon tilannekuva on edelleenkin kotikutoinen. Yksityiskohdatkin olivat hiomatta. Esimerkiksi kriisivarastojen riittävyys oli laskettu normaaliajan kulutuksen perusteella. Ne kärsivät ilmiselvästi ensimmäisinä, kun vaarallinen tartuntatauti rajoittaa ihmisten liikkumista
7 1/2021 KEMIA Adob e Stock
Paikallisen tason hankinta ei riittänyt.. ”Tämä kokonaisuus on vielä hahmottumaton.” Asioiden keskeneräisyys ilmeni kevään 2020 kriisin aikana myös materiaalihankinnoissa. On selvitettävä, millaisia tuotannon varaussopimuksia tarvitaan ja millaisin kustannuksin ne voidaan toteuttaa. Happialan toimijat saatiin puhaltamaan yhteen hiileen ja pulloralli laulamaan. Kun sairaalat täyttyivät koronapotilaista, lääketieteellisen hapen saatavuus ja jakelu uhkasivat jäädä tarpeesta jälkeen. Ministeriössä ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti ollut tarpeeksi henkilöstöä käsittelemään yrityksiltä saapuvia ehdotuksia. ”Tilaisuutta ei kuitenkaan pystytty kunnolla hyödyntämään, sillä yritykset jäivät yksin”, hän harmittelee. Kemian pooli toimi ja sai happipullorallin laulamaan. Pooli kokosi nopeasti koordinaatioryhmän. ”Yliopistojen kanssa voitaisiin organisoida terveysalan tutkimuksellista yhteistyötä, VTT:stä löytyy paukkuja teknisiin tutkimuksiin, ja kaupallistaminen hallitaan työja elinkeinoministeriössä.” ”Kemian nyrkkipajoissa” huima potentiaali ST M STM:n valmiusjohtaja Pekka Tulokas arvostaa eri teollisuudenalojen poolien toimintaa. Juuri niissä havaitaan hiljaiset merkit ja uhkien kehittyminen. Tuotekehitys lähti yrityksissä vinhaan vauhtiin”, sosiaalija terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas sanoo. Rahkeet riittivät vain muutaman yrityksen opastamiseen, ja nekin prosessit olivat hitaita. ”Kevät 2020 osoitti, että näin on nytkin. Muun muassa kemian alan yrityksissä, etenkin ”pienissä nyrkkipajoissa”, on ollut valtavasti innovaatiopotentiaalia ja monenlaisia hyviä, vientikelpoisia tuoteaihioita. Selvennettävää on silti yhä paljon, ja siinä yritysten osaaminen on tärkeää. Poolia avustava poolitoimisto sijaitsee Kemianteollisuus ry:ssä. ”Itsekin saatan saada päivässä 600 viestiä”, Tulokas havainnollistaa tilannetta. Jotta ne olisi saatu hiottua markkinoille asti, ne olisivat tarvinneet tukea pilotointiin, standardointiin ja hyväksyntämenettelyihin. ”Moni Suomen talouselämän kannalta ehkä tärkeä yritys olisi päässyt nopeammin lentoon, jos niiden ympärille olisi rakennettu kunnollinen tukiverkosto.” Jatkossa tukea voitaisiin Tulokkaan mielestä tarjota monen toimijan yhteistyönä. 8 KEMIA 1/2021 Sotien ja pandemioiden tapaiset kriisit ovat tunnetusti aikaa, jolloin innovaatioita syntyy ja yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia. Tulokkaan mukaan tulisi linjata, missä tuotteissa täytyy pitää tuotannontekijät omissa käsissä ja kuinka se tapahtuu. mitä ylipäänsä on saatavissa Suomen rajojen sisällä tai voidaan alkaa valmistaa kotimaassa.” Hyvä esimerkki on kemian pooli, joka vastaa Huoltovarmuuskeskuksen ja alan teollisuusjärjestöjen välisen sopimuksen mukaisesti kemian alan varautumisesta vakaviin häiriöja poikkeustilanteisiin
Jos maskiasiat olisi keskitetty yhteen paikkaan, olisi ollut kriittistä massaa hieman vuorotella.” Keskittämiselle ei olisi esteitä. Nyt on ollut näkyvissä koordinaation vajavaisuus. Pitää pystyä hyödyntämään sekä poliittisia että kauppapoliittisia suhteita. 9 1/2021 KEMIA ”Isoissa kriiseissä tarvitaan kansallisen tason hankintatoimintaa. Pitäisi voida soveltaa valmiita askelmerkkejä. Asiantuntijuus puolestaan syntyy vuosien työstä ja tutkimuksesta. ”Pandemian mahdollisuus oli kyllä tiedostettu, mutta sen reflektointi varautumissuunnitelmaksi oli jäänyt puolitiehen.” Jos resursseja valuu uusien mallien luomiseen silloin, kun kriisi on jo päällä, syntyy sotkua. ”Ensin ei tuntunut löytyvän viranomaista, joka olisi vastannut tapahtumista tartuntatautilain näkökulmasta. Kun taho löytyi, ei löytynyt vastuuhenkilöä”, Peltonen kuvailee. Tu ke s Kriiseistä selviämisen selkärangan muodostavat osaavat ihmiset ja yhteistyöverkostot, Kimmo Peltonen korostaa. Mutta kun asiat menevät kyttyrälle, ekspertiisiä ei synnytetä sormia napsauttamalla.” Peltonen nostaa esille viestinnän merkityksen silloin, kun halutaan luoda iso, yhtenäinen kuva. ”Pitää olla sovittuna, kuka hankinnat toteuttaa. ”Hän vastasi yksin koko valtavaan neuvonta-, viestintäja koulutustarpeeseen. ”Kun kaikki on hyvin, on helppo supistaa julkishallinnon resursseista. Maskeilla on voimassa olevat standardit ja niiden hyväksyntämenettely on mekaanista. Varautumattomuus ja suunnitelmien puute tulivat esiin esimerkiksi yleisötapahtumia mietittäessä. Usein ei ole ollut edes selvää, mitkä ovat määräyksiä, mitkä toiveita ja mitkä huomioita. ”Sekava viestintä on ollut turhauttavaa. Kun on jo kiire ja resursseja niukasti, on luonnollista, että viranomaisten välinen yhteistyö jää liian vähiin. Suomessa niistä vastaa kolme viranomaista. ”On turhaa, että pienen alueen osaaminen pirstaloituu kolmelle toimijalle.” Pirstaloituminen tarkoitti käytännössä muun muassa sitä, että Tukesissa oli vain yksi maskiasiantuntija, ilman varahenkilöä. ”Meistä Tukesissa tuntui, että meille yritettiin työntää tehtäviä, joihin meillä ei ole toimivaltaa, kun emme ole tartuntatautilain vastuuviranomainen.” Toinen esimerkki ovat kasvomaskit. Tukesin pääjohtaja Kimmo Peltonen kertoo, että korona paljasti harmaita alueita, joilla viranomaisten toimivaltajaot ovat epäselvät ja epätarkat. Selkeys ja ymmärrettävyys on kansalaisen näkökulmasta puuttunut.” Miksi näin kävi. Siihen ei ollut valmistauduttu tarpeeksi etukäteen, eikä yritysmaailmaa ollut linkitetty mukaan”, Tulokas sanoo. ”Tarvittava asiantuntemus liittyy enemmän testaustulosten ymmärtämiseen ja standardimaailman hallitsemiseen.” Avoimuutta ja asiantuntijuutta Kimmo Peltonen painottaa, että kriiseistä selviämisen selkärangan muodostavat osaavat ihmiset ja yhteistyöverkostot. ”Kun asiat menevät kyttyrälle, asiantuntemus ei synny sormia napsauttamalla.”. Tukes huolehtii kuluttajille myytävistä maskeista, aluehallintoviranomaiset työkäyttöön menevistä maskeista ja lääkealan viranomainen Fimea kirurgisista maskeista. Tulokas komppaa ja toteaa, että jos järjestelyt ja käytännöt eivät ole normaaliaikoina aidosti käytössä, on turha kuvitella, että ne saataisiin kriisitilanteessa yhtäkkiä toimimaan. Peltosen mielestä jako on keinotekoinen ja aiheuttaa turhaa lisätyötä. Peltonen on pohdinnoissaan samoilla linjoilla Pekka Tulokkaan kanssa. Tämä on aivan kriittinen asia ja ratkaistava koronan oppina.” ”Tämä ei kuulu meille” Samantyyppisiä havaintoja on tehty myös Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesissa, joka toimii työja elinkeinoministeriön alaisuudessa
Ei, Tulokas toppuuttelee. ”Nyt tasot nivottiin paremmin yhteen”, Tulokas kiittelee. ”Tällaista ei ole toimialalla koskaan aiemmin ollut. Mutta odottaako meitä loputon varautuminen, kun pandemiasta joskus päästään. Siinä tärkeiksi uhkiksi tunnistettiin influenssapandemian lisäksi muun muassa vesihuollon häiriöt, informaatiovaikuttaminen ja kyberuhat. Tilaisuus pitää hyödyntää.” Niin näyttää myös tapahtuvan. 10 KEMIA 1/2021 ”Kaikki kyllä tekivät jotakin omien toimivaltuuksiensa puitteissa, mutta koko kuvaa ei ollut, eikä se välittynyt kansalaisillekaan”, Peltonen sanoo. Pekka Tulokkaan mielestä nyt pitäisi edelleen valita näistä ne riskit, joita pidetään todennäköisimpinä. Pandemian alkuvaiheessa papereita leimattiin syyttä salaisiksi ja vain viranomaiskäyttöön tarkoitetuiksi. Jo syyskuussa 2020 valtioneuvosto asetti Onnettomuustutkintakeskuksen yhteyteen riippumattoman tutkintaryhmän selvittämään koronapandemian hoitoa Suomessa. Muutoksia tulee terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. ”Kun pyritään hyvään ja halutaan kehittyä, siihen ei kuulu salailu. Juuri kriisit ovat tietenkin loistavia kehittymismahdollisuuksia. Yhteydenottoja olisi voinut ohjata vaikka Tukesin ja aluehallintoviraston asiantuntijoille. Viisi sairaanhoitopiiriä ohjaa terveydenhuollon valtakunnallista varautumista. ”Uusi rakentuu sille pohjalle. ”Helpoimmillaan kytkeminen olisi voitu tehdä yksinkertaisella ristiinpölyttämisellä ulospäin viestittäessä: kertomalla, mihin voi ottaa yhteyttä missäkin asiassa ja keneltä voi kysyä. Peltonen toivoo, että raportti poikii konkreettisia havaintoja siitä, miten rakennetta pitää muuttaa, komentoketjua ja tilannekuvahuoneita luoda ja viranomaisten välistä yhteydenpitoa petrata. Medialla on ollut tässä tärkeä rooli näkökulmien antajana.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Tasojen ja toimijoiden yhteen kytkeminen on siis tunnustettu hankalaksi. Sekä Pekka Tulokas että Tukesin Kimmo Peltonen pitävät hyvänä sitä, että tilannetta katsotaan ulkoapäin ja että raportin laatii puolueeton toimija. Johtamisen osalta olisi varmaan voitu mennä vielä pidemmälle ja selkiyttää johtamisvastuita.” Peruspalikat pannaan kuntoon Modernin maailman mutkikkaita yhteiskuntia uhkaavat monenlaiset kriisit. Sitä, kuinka koronakriisissä pärjättiin, analysoidaan nyt useissa organisaatioissa. Kaikkeen ei edes kyetä varautumaan täydellisesti. EU:ssa kaikki jäsenmaat joutuvat säännöllisesti laatimaan kansallisen riskiarvion. Vaikka esimerkiksi valtioneuvoston ja THL:n välillä oli hänen arvionsa mukaan runsaastikin yhteydenpitoa, muita toimijoita ei aluksi osattu kytkeä kunnolla mukaan. Käytännössä kestää tietysti useita vuosia, että tämä on käyty läpi.” Aukkojakin lakiin jäi. Toimijoiden rooleja pyritään kuitenkin parhaillaan selkeyttämään ja koordinointia vahvistamaan. Tässä on kyllä kriisin aikana opittu ja nyt kerrotaan jo avoimesti. ”Mutta kun peruspalikat ovat kunnossa, niiden varassa voidaan ottaa vastaan monenlaiset, yllättävimmätkin kriisit.” nen käsitys lähtee muodostumaan vasta, kun kaikki tietävät, mitä ollaan tekemässä. ei ole onnistuttu toivotusti kytkemään päätöksentekoon. Valmiussuunnittelun yhteistyörakenne ja vastuut on nyt siis kuvattu laissa. Ilmassa leijuu vahva oppimisen henki.. Suomi toimitti oman 20 riskiä sisältävän listansa komissiolle viimeksi vuonna 2018. ”Sen jälkeen on tärkeää kehittää niihin valmiusja varautumisaspektia mahdollisimman monipuolisella tavalla.” Kansallisella tasolla on mahdollista rakentaa sellaiset suunnitelmat sekä harjoitusja materiaalinen valmius, että kansakunta selviää häiriötilanteista. Valtioneuvosto totesi vuosi sitten kansallisen ennakoinnin tilaa käsitelleessä raportissaan, että ennakointityötä – varautumisen ensiaskelta . ”Ne tekevät happotestimäisesti näkyviksi kehitystarpeet eri näkökulmista”, Tulokas sanoo. Sosiaalihuollossa ohjaajina toimivat keskuskunnat. Voidaan siis ensimmäistä kertaa lähteä tekemään valtakunnallista valmiussuunnittelua. Tutkinnan pitäisi valmistua tämän vuoden kesäkuussa. Ryhmä perkaa läpi alkuvaiheen toimet ja esittää niiden pohjalta suosituksia. Ne olivat työn alla jo ennen pandemian puhkeamista, mutta kevään 2020 hätätilanteessa niiden loppuun viemiselle ei jäänyt aikaa. Muutoksessa rakenne, joka ministeriössä tuolloin napattiin prosessista kriisikäyttöön, kirjattiin lakiin. Sosiaalija terveysministeriön valmiusjohtajan Pekka Tulokkaan mielestä asiat etenevät oikeaan suuntaan. ”Muutoksilla ei vielä kytketä mukaan yksityistä sektoria. Olisi kannattanut osata, sillä ”ensi vaikutelmalla on suuri merkitys asioiden ymmärtämiselle ja myöhemmässä vaiheessa sujuvuudelle”. Edistysaskelista huolimatta toimijat kokivat ennakoinnin sirpaleiseksi, siiloutuneeksi ja liian korkealentoiseksi, omasta työstä irralliseksi. Me toteutimme tätä mallia omissa ulostuloissamme.” Pekka Tulokas muistuttaa, että yhteiHappotesti paljasti kehitystarpeet Kriisivalmiuden keskeneräisyys tiedostettiin jo ennen pandemiaa myös valtionhallinnon ylimmällä tasolla. Virusten lisäksi ilmassa leijuu vahva oppimisen ja kehittämisen henki. Vuonna 2014 asetettuja kunnianhimoisia tavoitteita monimutkaisen verkoston koordinoinnista ennakointiluotsin avulla ei ole saavutettu. Tämä tarkoittaa, että jatkossa kunnista ja sairaanhoitopiireistä kootaan tietoa yhtenäisin tavoin samaan pöytään. Sosiaalija terveydenhuollon osalta varautumista on juuri parannettu lakimuutoksilla, jotka astuvat voimaan keväällä
Sen edustajat ovat jo inspiroituneita kestävän kehityksen teemasta. TÄTÄ MIELTÄ Haasta meidät, Z-sukupolvi TULEVAISUUTEMME KANNALTA ehkä oleellisin sukupolvi on Z, ensimmäinen täysin diginatiivi ikäluokka. Tämä sukupolvi luo toimintamallit pitkän aikavälin muutokselle. Kilpailuhenkisyys ja kiinnostus itsensä kehittämiseen ovat X-sukupolvelle tyypillisiä piirteitä. Si em en s O y Terhi Hirvikorpi on kemiantekniikan tohtori, joka työskentelee kemianteollisuuden asiakkuuspäällikkönä Siemens Osakeyhtiössä.. OLEMME KAIKKI osa aikakautemme suurinta muutosjohtamisen haastetta. Itse kuulun vuosina 1980–1997 syntyneisiin millenniaaleihin, jotka tunnetaan myös Y-sukupolvena. Tarinan, joka inspiroi kaikkia sukupolvia tekemään osuutensa sen eteen, että tulevina vuosikymmeninä teollisuuttamme luotsaavat ihmiset, jotka ovat saaneet rakentaa itsetuntonsa, osaamisensa ja motivaationsa positiivisesti omiin mahdollisuuksiinsa nojaten. Erityisen tärkeää Z-sukupolven sitouttaminen ja valmentaminen on siksi, jotta tämä ratkaiseva ikäluokka kykenisi paitsi kohtaamaan kestävän kehityksen murroksen myös johtamaan sitä. Esiin astuva sukupolvi vaatii lannistamisen sijaan rohkaisua, jotta se kykenee ratkaisemaan tulevaisuuden polttavat haasteet ja kääntämään ne mahdollisuuksiksi. Seuraavaksi tulee X-sukupolvi, jonka muodostavat tämän päivän 40–60-vuotiaat. Uusi aika edellyttää uudenlaista johtajuutta. Heille tärkeitä asioita ovat kotimaisuus, laatu ja luotettavuus. NYKYISET 10–75-VUOTIAAT suomalaiset voidaan jaotella neljään sukupolveen, jotka ajattelevat ja käyttäytyvät hyvin eri tavoin. Sukupolvi suhtautuu edeltäjiään avoimemmin erilaisuuteen ja arvostaa vapautta ja joustavuutta. Nyt luovimme somessa kuin kotonamme ja kokeilemme innokkaasti uusimpia innovaatioita. Meidän tavoitteemme on kasvattaa lapsistamme muutoksen tekijöitä. Terhi Hirvikorpi KEMIA 1/2021 11 KÄYNNISSÄ OLEVA energiamurros on teollisuushistorian suurimpia ja nopeimpia muutoksia ja tulee vielä mullistamaan tulevaisuuttamme. Meidän lapsemme ovat ne, jotka vievät eteenpäin asenteemme niin hyvässä kuin pahassa. Entisillä johtamisen malleilla ei enää pärjätä. Z-sukupolvelle keskeisiä arvoja ovat diversiteetti, avoimuus ja itsensä toteuttaminen. Vuosina 1998–2010 syntynyt Z-sukupolvi on kasvanut tekniikan ympäröimänä, eikä se tunne maailmaa ennen älypuhelimia ja nettiä. Meidän tehtäväksemme jää inspiraation ruokkiminen ja kasvattaminen, ei sen tukahduttaminen omien pelkojemme ja vajavaisuuksiemme vuoksi. Te tulevaisuuden johtajat, jotka vielä olette uranne alussa: haastakaa meitä johtamaan teitä oikein. Miten näkisimme murroksen mahdollisuudet emmekä pelkästään haasteita ja vaikeuksia. Uudet tekijät vaativat myös uudenlaista muutosjohtamista. Muutos on aina ollut millenniaaleille normi. Kenet meidän pitäisi vakuuttaa tämän kaiken tärkeydestä ja miksi. Samalla varmistamme, että tulevaisuudessa meillä on kilpailukykyisiä osaajia, jotka tekevät kannattavaa liiketoimintaa uudenlaisessa ympäristössä. Vuosina 1945–1960 syntyneet baby boomerit, joita kutsutaan myös suuriksi ikäluokiksi, tunnetaan työkeskeisenä sukupolvena. Vastaus on seuraavassa sukupolvessa. He arvostavat vaurautta ja onnistumisia uralla. Paineet hiilineutraaliin energiaan siirtymisessä ovat valtavat, sillä maapallon hyvinvointi riippuu siitä. Digimaailma on tullut ikäisilleni tutuksi jo varhain. Jotta onnistumme, tarvitsemme yhteisen tarinan. Mieleen juolahtaa kysymyksiä: Pysyykö ihminen mukana tässä kaikessa. Me muistamme lapsuudestamme rätisevän modeemin ja jättikokoiset kännykät. Jatkossa voittaja on se, joka mahdollistaa menestymisen toisille ja mahdollisimman isolle joukolle
Keskeiset edut: + Kannettava ja nopea ottaa käyttöön + Akkutoiminen + Langaton tiedonsiirto + Kaikkien kaasujen samanaikainen mittaus + Roisketiivis, IP54 Gasmet Technologies Oy Mestarintie 6, 01730 Vantaa +358 9 7590 0400 contact@gasmet.fi gasmet.com www.labrotek.com INNOVATIIVISET TESTAUSRATKAISUT. Analysaattorin mukana tuleva Calcmetohjelma mahdollistaa näytteen tarkemman analysoinnin. +358 3 829 21 www.lahtiprecision.com Meiltä ratkaisut kaikkiin laboratorion punnitustarpeisiin: Laadukkaat saksalaiset Sartorius laboratoriovaa’at, myynti, asennus, huolto ja kalibroinnit samasta talosta Teollisten investointien projektointi ja suunnittelu +358 2 412 411 info@elomatic.com www.elomatic.com KemikaaliLaajennukset Muutos hankkeet Järjestelmien integraatiot Hyödyke järjestelmät Materiaali ja energia tehokkuus katselmoinnit Talo tekniikka Automaatio ja IT CELEBRATING 50 YEARS OF ENGINEERING Tuotannon simulointi turvallisuus Ympäristön asialla 70-luvulta saakka! www.y-laite.fi – 010 470 8001 GT5000 Terra Kannettava monikaasuanalysaattori analysointityökaluilla varustettuna Tätä helppokäyttöistä kaasuanalysaattoria käyttävät yliopistot, tutkijat ja laboratoriot ympäri maailman havaitakseen, tunnistaakseen ja määrittääkseen yhdisteitä lukuisissa eri käyttökohteissa maaperän kasvihuonekaasujen tutkimisesta sisäilman laadun analysointiin. KEMIA 1/2021 Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Sc an sto ck ph ot o 12 Lahti Precision Oy Mestarinkatu 2, LAHTI Tel
huolto@intermed.. 1/2021 KEMIA Pidämme Suomen pyörät pyörimässä Pidämme Suomen pyörät pyörimässä 13 Aarteita metsästä Jalostamme mäntyöljyn parantavan voiman innovaatioiksi, jotka luovat terveyttä ja hyvinvointia kaikille. Huoltoja varaosapalvelumme kattaa koko maan. Laboratorioja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus www.intermed.. 09 7731100 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 25 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. We keep your research running Varusta laboratorionne www.labsense.fi valmet.com/automation
Loput ovat kuntien omistuksessa. Palloliittoa huolettavat kustannukset Suomessa on 420 tekonurmikenttää, joista noin neljäsosa on urheiluseurojen rakennuttamia. Tällöin pehmustekerros asennetaan kenttäpinnan alle.. Keinot pitäisi ottaa käyttöön kolmivuotisen siirtymäajan kuluessa. Kemikaaliviraston asiantuntija Christoph Rheinberger muistuttaa, että kenttiä remontoidaan muutenkin. Rouhe lisää tekonurmikentän kitkaa ja joustavuutta ja pitää nurminukan paremmin pystyssä. Tämä tapahtuisi esimerkiksi asentamalla suodattimia sadevesijärjestelmiin, laitaelementtejä kentän sivustoille ja kenkäharjoja kulkureiteille. Syynä on mikromuovi, joka karkaa kentiltä ympäristöön. ”Suurin osa nykyisistä kentistä uudistettaisiin joka tapauksessa ehdotetun siirtymäajan puitteissa, sillä tekonurmikentän käyttöikä on noin kymmenen vuotta.” Kumirouheelle on jo tarjolla vaihtoehtoja, mutta niiden saatavuus on vielä rajallista ja hinnat usein rouhetta korkeampia. Kemikaaliviraston sosiaaliekonominen komitea alleviivaa, että kyseessä on poliittinen valinta siitä, mitä arvoja halutaan painottaa. Palloa pitäisi pelata ilman rouhetäydennystä tai remontoida kentät niin, että niillä voitaisiin hyödyntää muita täyttöaineita. Materiaalien maatuminen kostealla kentällä taas voi tuottaa esimerkiksi homepölyä. ”Mielestämme erilaiset [tekniset] päästöjen vähentämiskeinot eivät tarpeeksi tehokkaasti estä normaalista kulumisesta ja käytöstä aiheutuvaa mikromuovin kulkeutumista kentiltä”, sanoo komitean puheenjohtaja Tim Bowmer. Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sanoo, että kaikkien suomalaisten keinonurmikenttien uudistaminen maksaisi 100?150 miljoonaa euroa ja vanhan materiaalin kierrätys lisäksi noin 15 miljoonaa. SBR-rouhe valmistetaan vanhoista autonrenkaista. KATJA PULKKINEN Kumirouheen hyödyntäminen jalkapallokenttien täyteaineena saatetaan kieltää. Määrästä yli kolmannes on peräisin urheilukentiltä, joilta vapautuu vesija maaekosysteemeihin vuosittain arviolta 16 000 tonnia mikromuoviksi määriteltyjä hitusia. Muovipartikkelit kulkeutuvat maaperään ja vesistöihin nappulakenkien, tuulen ja hulevesien mukana. Puurouhetta on toistaiseksi käytetty vain Yhdysvalloissa.” Kenttiä on mahdollista rakentaa myös ilman rakeista täyteainetta. Luonnollisia täyteaineita olisivat esimerkiksi luonnonkorkista ja kookoskuidusta tehdyt. siirtymäajan jälkeen kentille ei voisi enää lisätä uutta rouhetta. Se tarkoittaa, että kuuden vuoden EU taklaa mikromuovia Kumirouheelle punainen kortti. Ehdotuksen rouhepäästöjen vähentämiseksi on EU-komission pyynnöstä valmistellut kemikaalivirasto Echa, jolta komissio saa punnittavakseen kaksi vaihtoehtoa. Lisäksi luonnollisiinkin vaihtoehtoihin voi liittyä ympäristöja terveysongelmia. Hänen mielestään mahdollinen rouhekielto tarkoittaisi koko kenttärakenteen ja osittain myös kentän alapuolisen rakenteen uusimista. Echan oma riskinarviointikomitea pitää päästöjen vähentämisen näkökulmasta tehokkaampana vaihtoehtona täyskieltoa. Toisessa vaihtoehdossa kumirouhetta saisi käyttää jatkossakin, mutta muovihitusten pääsyä ympäristöön vähennettäisiin erilaisin teknisin keinoin ja käyttäjäkulttuurin muutoksin. Myös luonnonmateriaalien tuotannolla ja kuljetuksilla on vaikutuksensa, joiden suhteuttaminen kumirouheen ympäristöjalanjälkeen ei ole yksioikoista. 14 KEMIA 1/2021 Tekonurmien yleisin täyteaine kumirouhe voi saada häädön jalkapalloareenoilta. Myös lumen poistoon kiinnitettäisiin huomiota. Tilanne voi elää, jos ja kun kysyntä lisääntyy. Ehdotetun kiellon perusteena on, että rouhe pääsee kentiltä ympäristöön. Euroopassa joutuu joka vuosi ympäristöön noin 42 000 tonnia muovihitua tuotteista, joihin mikromuovi on lisätty varta vasten. ”Suomessa on kokeiltu yhtä korkkirouhekenttää, mutta korkki jäätyi täkäläisissä olosuhteissa, ja se piti poistaa”, Auvinen kertoo. Kerta-annos ei riitä, vaan rouhetta on lisättävä säännöllisesti, sillä ympäristöön katoamisen lisäksi se painuu kokoon palloilijoiden painon alla. ”Muiden vaihtoehtojen, esimerkiksi mäntypohjaisten sellujen, soveltuvuudesta meidän oloihimme ei ole vielä kokemuksia. Maamme pohjoinen sijainti tuo kuitenkin omat haasteensa. Ensimmäisessä niistä rouheen markkinoille saattaminen kiellettäisiin kokonaan. Auvinen kertoo, että sisähalleihin on Suomessakin asennettu sokeriruo’osta tehtyä täytettä. Jos luonnonmateriaaleja käsitellään palonestoaineilla tai homeenestoaineilla, syntyy kemikaalikuormaa. Kumirouhe, yleisimmin SBR eli styreenibutadieenikumi, on nykyään tekonurmien pääasiallinen täyteaine
1/2021 KEMIA Ad ob e St oc k ”Täytteistä voidaan tehdä yhtä aikaa laadukkaita ja ympäristöystävällisempiä. 15
16 KEMIA 1/2021 ”Olemme kuulleet hyviä käyttäjäkokemuksia tällaisista kentistä Norjasta. ”Esimerkiksi täytteen polymeeripitoisuutta säätelemällä voidaan vaikuttaa sen biohajoavuuteen ja kentän peliominaisuuksiin”, Salmenautio kuvailee. Seurannan perusteella asiaa voidaan käsitellä myöhemmin uudestaan. Vaikkapa muovisten siemenpinnoitteiden osalta se olisi viisi vuotta. Suunnitellut rajoitukset eivät esimerkiksi koskisi teollisesti valmistettuja muoveja, jos ne hajoavat ympäristössä. ”Jokin muuttuu, ja se pitää hyväksyä. Valmistajien ja jakelijoiden on kuitenkin raportoitava mikromuovien käytöstä näissäkin tuoteryhmissä, ohjeistettava tuotteiden käyttäjiä ja seurattava mahdollisia päästöjä. Kinkkisiä kysymyksiä on käsiteltävänä myös hiukkastasolla. Salmenautio on kuitenkin avoin tulevalle ja pitää kuuden vuoden siirtymäaikaa kohtuullisena. Echan valmisteluprosessissa biohajoavuuden määritelmästä esitettiin erilaisia näkemyksiä. Kun säännöt ovat selvillä, tiedetään enemmän myös kustannuksista.” Maailman tiukimmat rajoitukset Jalkapallokenttien mahdollinen kumirouhekielto on osa EU:n suunnitelmaa suitsia sellaisten mikromuovien käyttöä, joita lisätään tuotteisiin tarkoituksellisesti. Sekundäärisen mikromuovin päästömäärä on huomattavasti suurempi kuin tuotteisiin varta vasten lisätyn. Poikkeuksen muodostaisivat muun muassa lääketieteellisessä diagnostiikassa käytettävät mikromuovit. ”Vaihtoehtoiset materiaalit eivät ole sitä luokkaa, että varsinkaan pohjoisessa niihin voitaisiin helposti siirtyä kuuden vuoden siirtymäajan jälkeenkään.” Tekonurmia kehittävässä UnisportSaltex -yhtiössä ollaan toiveikkaampia. Mikromuovin jälkeen nanohiukkasongelma. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa on määritellyt kentille laatustandardit, joihin sisältyy pelaajan ja alustan vuorovaikutus. Ja hiekkahan on jo pitkään käytetty tuttu täyteaine”, Rheinberger sanoo. Osa poikkeuksista olisi määräaikaisia. Biohajoavuus on kuitenkin venyvä käsite. Unisportin vientija kehityspäällikkö Hannu Salmenautio on Auvisen kanssa samaa mieltä siitä, että on turha rakentaa kenttiä, joissa huomio on pelkästään ympäristön säästämisessä. Pohjoisiinkin olosuhteisiin pystytään jo valmistamaan Fifan laatustandardit täyttäviä uudenlaisia täyteaineita.” Tulevat määritelmät sanelevat sen, mihin suuntaan täyteaineita kannattaa kehittää. ”Kenttiä tehdään urheilua varten, ja niiden pitää olla ensisijaisesti pelattavia”, hän linjaa. Siirtymäajat vaihtelisivat tuoteryhmittäin. Echan ehdotus ei kuitenkaan koske muovituotteiden normaalin kulumisen seurauksena vapautuvia mikromuoveja. Tätä ongelmaa pohditaan parhaillaan osana EU:n muovistrategiaa ja kiertotalousohjelmaa. ”Tämä vaikuttaa myös siihen, kuinka kauan täyteaine säilyy kentällä eli kuinka usein sitä pitää nurmelle lisätä. Näitä sekundäärisiä mikromuoveja irtoaa esimerkiksi autonrenkaista, muovipusseista ja tekokuituvaatteista. Lopullisen määritelmän ja sen todentamiseksi tarvittavat testit vahvistavat EU-päättäjät. Auvisen mukaan yhden komponentin vaihtaminen voi heikentää kentän pelattavuutta. Kemikaaliviraston alkuperäisen ehdotusluonnoksen mukaan rajoitukset olisivat koskeneet muovihiukkasia, joiden koko on yhdestä nanometristä viiteen millimetriin. Maailman tiukimmilla rajoituksilla on tarkoitus vähentää ympäristöön kertyvän mikromuovin määrää 20 vuodessa noin 500 000 tonnia. Niihin kuuluvat muun muassa maalit ja musteet. ”Peliominaisuuksien oltava pääroolissa” Tekonurmikentät ovat Suomessa lajille erityisen tärkeä asia. Yritys valmistaa niin kumirouhekenttiä kuin uusia täytevaihtoehtoja. Täytteistä voidaan tehdä yhtä aikaa laadukkaita ja ympäristöystävällisempiä. ”Juuri ne ovat mahdollistaneet suomalaisen jalkapallon kehittymisen. Näitä asioita voidaan hienosäätää tulevien vaatimusten mukaan. A do be St oc k Mikromuoveja on löydetty vesistöistä, juomavedestä ja maaperästä. Niiden ansiosta harjoitteluja ottelutoiminnasta on voinut tulla ympärivuotista”, Auvinen tähdentää. Kemikaalivirasto ehdottaa tällaisia mikromuoveja kiellettäviksi tuotteissa, joista niitä vääjäämättä vapautuu käytön aikana ympäristöön. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvinsuojeluaineet, lannoitteet ja siemenpinnoitteet sekä kosmetiikka ja pesuaineet. Ehdotetut rajoitukset eivät koske tuotteita, joista ei katsota väistämättä irtoavan muovia käytön aikana. Täyteaineena voidaan jatkossa hyödyntää myös erilaisia biohajoavia synteettisiä materiaaleja. Koska ne eivät hajoa, niitä kertyy jatkuvasti eliöihin ja ravintoketjuihin ja sitä kautta myös ihmiseen.. Palloilijoita kiinnostaa eniten kentän pelikelpoisuus
”Tällä korvataan neitseellistä kumia ja tuontirenkaita. 17 1/2021 KEMIA Suomessa poistuu vuosittain käytöstä noin 50 000 tonnia autonrenkaita. On myös muistettava, että vain laadukas rengas kannattaa pinnoittaa uudelleen. Syynä muutokseen on Echan sosiaaliekonomisen komitean huomautus, että nykyisillä analyysimenetelmillä ei kyetä mittaamaan tuotteista alle sadan nanometrin kokoisia hiukkasia. Näin nostetaan kotimaisten renkaiden jalostusastetta. Viraston riskinarviointikomitean mielestä alarajaa ei olisi tarvinnut nostaa, vaan kieltoa olisi voitu pienten hiukkasten osalta valvoa valmistajien toimittamien asiakirjojen perusteella. Jos renkaat saisivat pinnoittamalla uuden elämän, kumijätteen määrä vähenisi niiden käyttöaikana noin 30 kiloa. Kumijauheesta taas voidaan valmistaa auton polkimien kumiosia, tiivisteitä ja kengänpohjia. Kirjoittaja on vapaa toimittaja.. Jauhetta voidaan hyödyntää myös maaliteollisuudessa. ”Kesärenkaissa on enemmän ulkomaisia halpaversioita kuin talvirenkaissa, joita valmistetaan myös kotimaassa.” Uusi laitos vähentää rengasrallia Käytetyt renkaat ovat varsinaisia maailmanmatkaajia. Tuominen kertoo, että kumirakeista voidaan tehdä tekonurmitäytteen lisäksi muun muassa karjan alusmattoja ja pihalaattoja. ”Olisi hienoa, jos myös henkilöautojen renkaiden pinnoituskulttuuri alkaisi kukoistaa, sillä hyvät rengasrungot kestäisivät toisenkin kierroksen.” Pullonkaula on, että pinnoitettujen renkaiden kauppa käy hitaasti. Raskaiden ajoneuvojen renkaita pinnoitetaan varsin paljon, mutta henkilöautojen osalta on toisin. Henkilöauton renkaan kumiosa painaa kahdeksisen kiloa. ”Suomessa käytetään vuosittain noin 3,5 miljoonaa henkilöauton rengasta, mutta niistä pinnoitetaan vain reilut 50 000”, kertoo Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen. Lopullisessa ehdotuksessa alaraja on 100 nanometriä. Suomen Rengaskierrätys on investoinut uuteen käsittelylaitokseen, joka käynnistyy Lopella vuonna 2023. Nyt Suomeen tuodaan kumigranulaatteja ja -jauhetta muualta, jatkossa saamme kotimaista materiaalia.” Renkaita vuoreksi asti Su om en Re ng as ki er rä ty s Suomessa on kerätty vanhoja autonrenkaita niin paljon, että ne täyttäisivät kolme Olympiastadionillista tornin huipun tasolle asti. Myös rajoitettavien muovikuitujen minimikoko nostettiin satakertaiseksi. Pienten partikkelien oletetaan olevan eliöille myrkyllisempiä kuin suuremmat. Siellä renkaista syntyy kumigranulaatteja eli -rakeita ja kumijauhetta teollisuuden raaka-aineeksi. Enemmän pinnoitetaan siksi talvirenkaita. Nykyisin Suomessa kerättyjä renkaita menee paljon esimerkiksi maarakentamiseen. Esimerkiksi suomalaisten jalkapallokenttien kumirouhetäyte jauhetaan pääosin Tanskassa usean eurooppalaismaan renkaista. Kansalaisjärjestöt ja osa asiantuntijoista on esittänyt huolensa siitä, että tilanne voi johtaa mikromuovien korvaamiseen nykyistä pienemmillä, nanokokoisilla muovihiukkasilla. Lähes kaikki kerätään kierrätykseen ja uusiokäyttöön, mutta kumijätevuorta voitaisiin myös kutistaa. Kemikaaliasetus edellyttää, että lainsäädäntö on käytännön tasolla toteuttamiskelpoista
Prosessin sidontakapasiteetti on 3,2 tonnia hiilidioksidia yhtä materiaalitonnia kohden. Hän korostaa, että ilmakehästä on imettävä noin tuhat miljardia tonnia hiiltä vuoteen 2100 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen kyetään pysäyttämään korkeintaan kahteen asteeseen. Carbo Culturen biohiiliteknologiaa ei varsinaisesti kutsuta pyrolyysiksi. ”Lisensioimme Havaijin yliopiston tutkijoiden kehittämän biohiiliteknologian vuonna 2016. Kaksikko totesi yhdessä, että maailman suurin haaste on ehdottomasti ilmastonmuutos. ”Se on hyvin nopea muuntoprosessi, jossa poltetaan biomassan läpi ja säädellään samalla ilman saatavuutta. Ensimmäinen askel kohti tavoitetta otettiin, kun yhtiön Kaliforniassa sijaitseva demonstraatiolaitos hiljattain sai virallisen käyttöluvan. Nuoren yrityksen teknologia on todistettu toimivaksi, sertifioitu ja listattu Fortumin vetämässä Puro-pilottihankkeessa. Näin päästään erittäin korkeaan lämpötilaan, eikä prosessin etenemiseen tarvita ulkoista lämpöä. Tällä hetkellä demotehtaassa kyetään muuntamaan biohiileksi 250 kiloa biomassaa tunnissa. Kuten moni luonnontieteiden alan startup, myös Carbo Culture sai alkunsa akateemisesta innovaatiosta. Nopea muuntoprosessi Biohiili on biomassasta tuotettua hiiltä, jota tyypillisesti saadaan aikaan pyrolyysilla eli kuivatislauksella. ”Jos suhde on alle 0,02, kuten Carbo Culturen biohiilellä on, tuhannen vuoden puoliintumisaika toteutuu.” Maapalloa lämmittävä hiilidioksidi pysyy siis turvallisesti poissa ilmasta hyvin pitkään. Sen jälkeen olemme vieneet teknologiaa eteenpäin, saaneet prosessista enemmän dataa ja skaalanneet sitä ylöspäin”, Moon kertoo. ”Tiede ja teknologia prosessin takana ovat valmiita, joten skaalaus suurempaan volyymiin on enää insinöörityötä”, Moon sanoo. ”Jos ylitämme tuon kriittisen rajan, meille tulee melkoisia ongelmia uusiin olosuhteisiin sopeutumisessa.” Aalto-yliopistossa opiskellut Moon, omaa sukua Kekäläinen, osallistui vuonna 2013 intensiiviohjelmaan, joka järjestettiin Yhdysvaltain avaruusjärjestön Nasan tutkimuskeskuksessa Research Parkissa. Verkossa toimiva Puro Earth on maailman ensimmäinen markkinapaikka, jossa käydään kauppaa hiilidioksidin poistolla ilmakehästä. ANNI TURPEINEN Carbo Culturen visio on poistaa joka vuosi ilmakehästä gigatonni hiilidioksidia ja muuttaa se biohiileksi. Käytännössä se tarkoittaa, että reilut kolme tonnia hiilidioksidia muuttuu tonniksi biohiiltä. Demolaitos Kaliforniassa Carbo Culturen päämäärä eli gigatonni hiilidioksidia vuodessa vaatisi paria tuhatta biohiilitehdasta ympäri maapallon. ”Suurempi tuotantolaitos on suunnitteilla, ehkä jopa Suomeen.” Kaliforniassa biohiili syntyy elintarvikejätteestä eli saksanpähkinän kuorista. Valmiin hiilen ei anneta palaa”, Moon kuvailee. Siellä hän tapasi tulevan yhtiökumppaninsa, Carbo Culturen nykyisen teknologiajohtajan Christopher Carstensin. ”Se on startup-yritykselle toki suuruudenhullu tavoite mutta myös ainoa tähtäin, jossa on järkeä”, sanoo yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Henrietta Moon. Siinä biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai vähähappisissa oloissa satojen asteiden kuumuudessa. ”Muuntosuhde on parempi kuin esimerkiksi hiilen mineralisoinnissa tai hiilidioksidikaasun talteenotossa ilmakehästä.” Lopputuotteen eli mustien biohiilinokareiden hiilipitoisuus on korkea, yli 83 prosenttia. Jos sitä ei ratkaista, kaikki muutkin ongelmat vedensaannista turvallisuuteen pahenevat. Yhtiön demonstraatiolaitos on juuri saanut käyttöluvan. ”Myimme vuodenvaihteessa ensimmäiset hiilenpoistokrediitit South Pole -korporaatiolle, joka kehittää omia hiilenpoistoprojektejaan ja auttaa yrityksiä niiden nettonollatavoitteissa”, Moon kertoo. 18 KEMIA 1/2021 AJANKOHTAISTA Helsinkiläinen Carbo Culture lupaa, että sen biohiiliteknologia säilöö hiilidioksidin varastoon tuhanneksi vuodeksi. Biohiili vaivuttaa hiilidioksidin Ruususen uneen Tätä nykyä helsinkiläisfirma työllistää viisi henkeä. Metsätalousmaa Suomella on biohiilen valmistukseen hyvät edellytykset, sillä esimerkiksi kova puujäte on Ca rb o Cu lt ur e ”Meidän teknologiamme on yksinkertainen ja elegantti tapa auttaa maapalloa”, Henrietta Moon sanoo.. Biohiilen puoliintumisaika määritetään orgaanisen hapen ja hiilen suhteen avulla
Stabiili biohiili on helpompi valjastaa ilmastotalkoisiin jatkamaan hyvän tekemistä. Biohiilellä on monta käyttöä maanparannuksesta vedenpuhdistukseen.. ”Valtavia tilavuuksia kaasua on vaikea työntää maanrakoon. Huokoisen rakenteen ansiosta biohiilellä on suuri pinta-ala, yhdellä grammalla peräti 400 neliömetriä. Sen hiilen me haluamme ottaa talteen.” Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. ”Biohiilellä voidaan esimerkiksi korCa rb o Cu lt ur e vata jokin saastuttavampi materiaali, kuten aktiivihiili. ”Puu kuitenkin sitoo hiilidioksidia vain niin kauan kuin se elää. Lisäksi kaasu löytää helposti tiensä suljetusta paikasta takaisin ulos”, Moon sanoo. ”Kokeissamme on selvinnyt, että biohiili toimii aktiivihiilen veroisesti tai jopa paremmin joidenkin raskasmetallien suodattamisessa. 19 1/2021 KEMIA prosessiin erinomainen materiaali. ”On tärkeää huomata, että puu on erinomainen hiilinielu. Ilmastotyössä positiiviset vaikutukset ovat monen tekijän summa.” Ilmastotalkoiden rengiksi Hiilidioksidin poistamista ilmakehästä tutkitaan laajalti. ”Siksi tarvitaan sekä hiilidioksidin poistamista ilmakehästä että biohiilen jatkokäytön optimoimista”, Moon sanoo. Kovin monia hyviä ratkaisuja ei silti ole vielä keksitty. Parhaillaan testaamme biohiiltä lääkeyhdisteiden suodatuksessa.” Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Vaikka kasvihuonepäästömme ovat laskusuunnassa, puskemme yhä ilmakehään noin 35 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa. Kaasumaisen hiilidioksidin eristäminen ilmasta on hankalaa ja sen säilöminen vähintäänkin haastavaa. Kuollut puu vapauttaa hiilidioksidin takaisin ilmakehään. Maahan lisätty biohiili tarjoaa suotuisat olot muun muassa maaperää rikastuttaville mikrobeille. Tätä nykyä puhdistamoissa käytetään aktiivihiiltä, jonka valmistuksen hiilijalanjälki on hyvin korkea. Terveet puut kasvattavat enemmän lehtiä suojaksi helteeltä ja kasvavat komeammin.” Sopiva pesti biohiilelle olisi myös vesien suodattaminen jätevedenpuhdistamoissa. Biohiilen tyypillisin jatkotyöpaikka on maaperän parantaminen tai kaupunkialueiden viherrakentaminen. ”Kun parannamme kaupunkipuiden elinolosuhteita, edistämme ilmanlaatua kaupungeissa. Biohiilitehtaita pitäisi pystyttää monta, jos koko määrä pyrittäisiin koppaamaan niihin. Metsiä pitää siis suojella ja kasvattaa lisää”, Moon tähdentää
Virtual pre-PulPaper -tilaisuus pidetään 29. ”Avaa uusia näkymiä” Vaikka fyysinen ChemBio Finland lykkääntyy, keskiviikkona 28. Myös PulPaper järjestää oman virtuaalisen ennakkotapahtumansa verkossa. TARJA GORDIENKO Viimeksi vuonna 2019 järjestetty ChemBio Finland -tapahtuma kokosi Helsingin Messukeskukseen yli 140 yritystä ja 4 200 ammattilaiskävijää. Samaan uuteen ajankohtaan siirtyy myös metsäteollisuuden kansainvälinen suurtapahtuma PulPaper. maaliskuuta 2022. Huhtikuussa 2021 järjestettävä verkkotilaisuus tarjoaa ennakkomaistiaisia vuoden 2022 tapahtumasta.. Virtuaaliseen ChemBio Finland 2021 -ennakkotapahtumaan voi rekisteröityä osoitteessa www.chembiofinland.fi. 20 KEMIA 1/2021 UUTISIA Lisää uutisia: www.kemia-lehti.fi CHEMBIO-MESSUTAPAHTUMA SIIRTYY VUOTEEN 2022 Ennakkotapahtuma verkossa jo tänä keväänä Pohjoismaiden suurin kemian ja bioalan tapahtuma ChemBio Finland siirtyy vuoden verran eteenpäin kevääseen 2022. Uusi ajankohta on 30.–31. Vuoden 2022 Helsinki Chemicals Forum pidetään yhtä aikaa ChemBioja PulPaper-tapahtumien kanssa. Tapahtuma on rekisteröityville kävijöille maksuton. ChemBio Finland -tapahtuma oli määrä pitää 27.–28. huhtikuuta 2021 järjestetään kuitenkin virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021. ”Tulevissa tapahtumissa hyödymme tänä keväänä kerättävistä kokemuksista”, Kantor-Aaltonen sanoo. Tämän vuoden huhtikuussa järjestetään kuitenkin virtuaalinen ennakkotapahtuma ChemBio Finland 2021. huhtikuuta 2021, mutta sen muoto vaihtuu verkkotapahtumaksi. Kemikaaliturvallisuuden asiantuntijafoorumi Helsinki Chemicals Forum sen sijaan järjestetään suunnitelman mukaisesti 27.–28. Tapahtumakokonaisuuteen kuuluu myös Kemian Seurojen jatkokoulutustilaisuus Kemian Päivät. ChemBio Finland -messutapahtuman siirtäminen myöhempään ajankohtaan johtuu koronapandemiatilanteen aiheuttamasta epävarmuudesta ja matkustusrajoituksista. ”Messukeskus on tehnyt tapahtumien turvallisuuden hyväksi paljon työtä, mutta lähikuukausien tilanteessa nopeatkin muutokset ovat edelleen mahdollisia”, sanoo myyntiryhmäpäällikkö Marcus Bergström Messukeskuksesta. ”Huhtikuinen ajankohta on jo pitkään ollut kemian ja bioalan ammattilaisten kalentereissa, joten on hienoa, että voimme hyödyntää jo aiemmin varattua päivämäärää”, kaksikko toteaa. ”Huhtikuinen verkkotapahtuma mahdollistaa yrityksille turvalliset tapaamiset M es su ke sk us H el si nk i potentiaalisten asiakkaiden kanssa, ja kävijöillä on mahdollisuus seurata kiinnostavaa ohjelmaa.” Suomalaisten Kemistien Seurassa ohjelmatyöstä vastaavat Heleena Karrus ja Sanna Mikkola lupaavat, että verkossa tarjotaan kävijöille tiiviissä muodossa kiinnostavia makupaloja ChemBio Finlandin tulevasta ohjelmasta. huhtikuuta 2021. Suomen Bioteollisuus ry:n asiamiehen Carmela Kantor-Aaltosen mukaan virtuaalitapahtuma avaa uusia näkymiä myös ChemBio Finlandin kehittämiseen. Messukeskus teki päätöksen siirtämisestä yhteistyössä järjestäjäkumppanien Kemian Seurojen, Suomen Bioteollisuus ry:n ja Kemianteollisuus ry:n kanssa. Vaikka uutiset koronarokotuksista ovat lupaavia, pandemia vaikuttaa edelleen voimakkaasti yritysten ja erityisesti kansainvälisten kävijöiden mahdollisuuksiin valmistautua tulevaan tapahtumaan. Kaikki tapahtumat järjestetään Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa. huhtikuuta 2021