• Partikkelikoko • Zetapotentiaali • Proteiinien liikkuvuus • Partikkelilaskenta • Kuvantaminen • Morfologia • GPC-SEC • Kapillaarireologia • On-line mittaukset Toimintamme laajenee Malvern tuotevalikoimalla KEMIA Kemi 1/ 20 16 UUSI hankintalaki keventää byrokratiaa MURHAROUVAN mieliase oli myrkky PANIMON pirulliset pahantekijät OLE tarkkana, kun käytät suojaimia. , www.hosmed.. 020 7756 330, info@hosmed.. Hosmed Oy, p
Sinä sen sijaan näet tässä tuotteen, joka ei ole vielä läheskään valmis. LASIN MAITOA Jotkut näkevät tässä kuvassa Asiakaspalvelu: (09) 8190 560 asiakaspalvelu@teopal.fi www.teopal.fi Tarkimmat työkalut tulevaisuuden tekijöille. Tutustu meihin ja tilaa uusi tuotekuvastomme: www.teopal.fi TUOTEKUVASTO 2016–2017 TUOTEKUVASTO 2016–2017 TUOTEKUV ASTO 2016–201 7
Panimossa jalon juoman pahimpia vihollisia ovat pilaajabakteerit, kertoo Sinebrychoffin laboratoriopäällikkö Kaisa Tapani. Franciska Sundholmin kemistinura starttasi Keskuslaboratoriosta vuonna 1956. Lue lisää sivulta 12. KC L Si ne br yc ho ff O y Ohran matka olueksi alkaa täältä. 36) 56 ULKOMAILTA 58 KEEMIKKO Pakinaattorin profetiat 59 TUOTEUUTISIA 60 HENKILÖUUTISIA 63 TULEVIA TAPAHTUMIA 64 SEURASIVUT 66 TIETEEN KAUPUNGIT Bryssel EU-tieteen sykkivä sydän Sisko Loikkanen. Sekä tarjoajat että asiakkaat toivovat uuden hankintalain vähentävän byrokratiaa (s. Sivulla 34 kerrotaan, mitä sen jälkeen tapahtui. 6) Tämä herttaisen näköinen rouva on maailman suosituin sarjamurhaaja. 4 1/2016 KEMIA SISÄLLYS 6 Uusi hankintalaki valmistuu: Paperinpyörityksestä ihmisten vuoropuheluun Juha Granath 10 TÄTÄ MIELTÄ Esimies, ota vastuu muistisairaasta Teija Horppu 12 Murharouvan myrkyt Kalevi Rantanen 16 AJANKOHTAISTA Biotalouden tuotteistaja, Muista hyvä tarina Kerttu Vähänen 18 UUTISIA 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 33 KEMIA SILLOIN ENNEN 33 NÄKÖKULMA Kuplassa Anja Nystén 34 SUOMALAISET NAISET JA KEMIA Franciska Sundholm Intohimoinen tutkija Sisko Loikkanen 36 Hyvä hygienia takaa laadun ja kirkastaa brändin Eeva Pitkälä 42 Hengityssuojaimen käyttäjä, Älä fuskaa! Päivi Haavisto 47 KESKUSTELUA 48 Biosidiasetus: Desinfiointiaineille tarvitaan pian lupa Hannu Mattila 50 Lean-menetelmällä Turhat kemikaalit pois tuotannosta Katja Pulkkinen 52 Muovinvalmistaja uskoo koulutukseen Maija Pohjakallio 54 Koreassa kumarretaan vanhemmalle kemistille Gustav Boije af Gennäs Ju ha G ra na th Laboratoriolaitetoimittaja Agilentin Jussi Laiho säätää Tullille menevää analysaattoria. (s
”Kuulitko kun moottori hyrähti käyntiin”, hän saattoi sanoa, jos meno kävi niin reippaaksi, että sydämeen asennettu tahdistin alkoi avittaa. 43 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628 Toimitus • Redaktion • Office Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, www.aikakaus.fi Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 Osoitteenmuutokset Kemian Seurojen toimisto puh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309 toimisto@kemianseura.fi Kustantaja • Utgivare • Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja • Verkst. Sydänvaivat, keuhkosairaus ja kaksi syöpää eivät pidätelleet miestä lähtemästä viikon tärkeimpään iltaan. Optimistinen asenne säilyi loppuun asti. Se herättää muistamattomat muistamaan ja puhumattomat puhkeamaan lauluun. Jo suihkussa laulaminen on terapeuttista, ja jos innostuu kokeilemaan kuoroa tai karaokea, saa kaupan päälle hyvän mielen omasta uskaltamisesta ja yhdessäolosta. JOS OLISIN lääkäri, kirjoittaisin potilaitteni reseptiin annoksen mielimusiikkia kerran päivässä ja lauluillan kerran viikossa. Ei ihme, että musiikin kuuntelun on tutkimuksissa todettu parantavan myös työn tuloksia. 5 1/2016 KEMIA KEMIA Kemi PÄÄKIRJOITUS 10. Musiikki buustaa aivojamme dopamiinilla, joka vaikuttaa muun muassa ongelmanratkaisukykyyn, uuden oppimiseen, motivaatioon ja luovuuteen. helmikuuta 2016 Vol. Se hoitaa aivojamme ja sydäntämme, lievittää kipuja ja siivittää mielikuvituksemme lentoon. ”Ekin muistoksi”, saimme selityksen. Todellakin, kasvotuttujen joukosta puuttui hymyilevä valkohiuksinen herrasmies. Kun nuoruusvuosien suosikkikappale lähtee soimaan, hoivakodin vanhus saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin hoitajan kanssa. direktör • Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial Board Viestintäjohtaja Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian Seurat Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Toimittaja Sisko Loikkanen, Yleisradio Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Perillä kaikki oli hyvin. ”Ei vielä peruta Kanarian-lomaa”, hän suunnitteli sairaalassa, kunnes keuhkokuume vei voiton. Lyhyt kävelymatka saattoi kestää tunnin, mutta mieli paloi ystävien ja laulun luo. Luurit päähän, ja viereisen rollaattorin haltija voi moshata Motörheadin tahdissa, kun minä kuuntelen Mattia ja Teppoa. Lauri Nurksen komediassa Nuotin vierestä Riku Niemisen esittämä kireä Arto Mulkonsaari, ”DI, kemian ala”, oli joutunut äitinsä kyytimieheksi karaokekilpailuun. Kesäinen viikonloppu laulun ja laulun ystävien parissa mullisti kerralla ahdistuneen suorittajan elämän. 0400 578 901 toimitus@kemia-lehti.fi www.kemia-lehti.fi www.facebook.com/kemialehti Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-Chief DI Leena Laitinen 040 577 8850 leena.laitinen@kemia-lehti.fi Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing Editor Päivi Ikonen 0400 139 948 paivi.ikonen@kemia-lehti.fi Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 733 3485 taitto@kemia-lehti.fi Sihteeri • Sekreterare • Secretary Irja Hagelberg 0400 578 901 irja.hagelberg@kempulssi.fi Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing Editor Sanna Alajoki 040 827 9727 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi Ilmoitukset • Annonser • Advertisements ilmoitukset@kemia-lehti.fi Myynti • Forsäljning • Sales Milla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi Irene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptions puh. M ar kk u Jo ut se n Kemiaa ja karaokea Hoivakodin vanhus saattaa ponkaista pyörätuolistaan valssiin.. Aivokuvaukset ovat osoittaneet, että sävelet aktivoivat aivoalueita, jotka säätelevät vireyttä, huomiokykyä, muistia, tunteita ja liikkeitä. Tärkeää on, että musiikki on kuulijalleen mieluisaa, olipa se oopperaa, iskelmää tai räppiä. Erityisen tervehdyttäväksi musiikki on todettu, jos siihen yhdistää oman lauluäänen. Sinä iltana kuulimme Ekin tarinan. Forssa Print, Forssa 2016 ISO 9002 HILPEÄNLIIKUTTAVAN leffan jälkeen oli loistava fiilis jatkaa karaokeen. MUSIIKILLA ON ihmeellinen voima. Tarjoan ilmaisen vinkin sote-uudistusta puurtaville päättäjille: antakaa meidän tehdä vanhuudenpäiviemme varalle hoitotahdon lisäksi musiikkitahto. Kotikorttelin karaokebaarin kulmapöydässä paloi kynttilä
Eli jos et vastaa kaikkiin kohtiin täsmällisesti, menetät pelin.” ”Valituksia tulee paljon, ja yleisin kysymys kuuluu, että ”menikö kilpailutus oikein”. ”Tässä on tositarina terveydenhuoltoalalta: Tarjouspyynnön maksuehto oli 14 päivää, mutta yritys myönsi tuplat eli 30 päivää. Keskeisimmät toimintatavat eivät uuden lain myötä mullistu, joten niin tilaajat kuin toimittajat voivat odottaa tulevaa rauhallisin mielin. Sitten pohditaan, valitetaanko markkinaoikeuteen. Ukkola arvioi, että hallitus voisi antaa esityksen laista eduskunnalle parhaimmillaan kevättalvella. Sosiaalija terveyspalveluhankintojen soveltamisraja nousisi 100 000 eurosta 300 000 euroon. Uuden lain myötä julEhdotukset uusiksi kynnysarvoiksi • Tavaraja palveluhankinnat 60 000 euroa • Sosiaalija terveyspalvelut 300 000 euroa • Käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa • Rakennusurakat 150 000 euroa (ennallaan). Työja elinkeinoministeriö (TEM) on siitä lähtien valmistellut hankintalain uudistusta Suomessa. Usein yritys jättää sen tekemättä, koska se ei halua leimautua valittajaksi.” Silenin tiivistys kuvaa nykyistä tilannetta. Innovaatiokuluja on vaikea maksaa julkisilla hankinnoilla, koska markkinamme ovat niin pienet. Kaksi muuta tärkeää päämäärää ovat ympäristöja sosiaalisten näkökohtien korostaminen sekä pk-yritysten aseman parantaminen. ”Keskustelua käydään vielä etenkin hankintalain kansallisista kynnysarvoista eli siitä, minkä arvoinen hankinta on kilpailutettava”, Ukkola kertoo. Kyseessä voi olla vaikka uuden palvelutavan kehittäminen ja sen toteuttaminen yhdessä kehitetyn idean pohjalta.” Marko Silen kehuu uudistusta ja perää julkisiin hankintoihin tuotekehitystä. ”Muutoksista huolimatta peruspilarit, kuten hankinnoista ilmoittamiUusi hankintalaki valmistuu: Paperinpyörityksestä ihmisten vuoropuheluun Julkisten hankintojen käytännöt ovat uuden lain myötä muuttumassa. Näin idean kehittämistä ja toteuttamista ei tarvitse kilpailuttaa erikseen. tävin uutuus on innovaatiokumppanuus. Toki toivon, että nykyiset epäkohdat korjataan.” Uutuutena innovaatiokumppanuus Verovaroin tehtävät hankinnat ovat yrityksille iso bisnes. Pykäliä uuteen lakiin on suunnitteilla peräti 164, kun entisessä niitä oli ”vain” 110. Tarvitaan vuoropuhelua.” nen, hankintamenettelyn eteneminen sekä tarjousten vertailu, pysyvät lähes entisillään.” Kauppakamarijohtaja Silen on samoilla linjoilla: ”Kyllä minäkin tarjoan rauhoittavaa tietoa. Hallitussihteerin mukaan hankintalain valmisteluryhmä on ehdottanut tavaraja palveluhankintojen raja-arvon nostamista 30 000 eurosta 60 000 euroon. Euroopan unioni uudisti keväällä 2014 julkisia hankintoja säätelevän hankintadirektiivin. Voimaan uuden lain pitäisi tulla 18. Kyse on isosta asiasta, sillä Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. ”Nykyisin tarjoukset painottuvat hintaan, eivät laatuun. ”Nykyään paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. Tämä poikkeama aiheutti hylkäämisen. Tarvitaan vuoropuhelua.” Työja elinkeinoministeriön Ukkolan mukaan uusi hankintalaki lupaa helpotusta Silenin huoleen. ”Siinä hankintayksikkö hankkii samassa menettelyssä sekä innovatiivisen idean että sen toteuttamisen. MerkitJuha Granath Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen selailee hieman hämillään työja elinkeinoministeriön laatimaa yli 600-sivuista luonnosta uudeksi hankintalaiksi. ”Paperit keskustelevat keskenään, eivät ihmiset. EU-komissio arvioi, että sen jäsenmaissa tehdään julkisia hankintoja vuosittain noin 1 800 miljardilla eurolla. 6 1/2016 KEMIA Silenin mukaan asioita on tosin vielä niin paljon auki, että hän odottaa valmista vasta juhannukseksi. huhtikuuta 2016. Suomessa julkisten hankintojen kokonaisarvo on 33 miljardin vuosiluokkaa. Yksi uuden lain päätavoitteista on kuitenkin yksinkertaistaminen, vakuuttaa työja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola. Marko Silenin mielestä nykyinen hankintalaki on yrityksille turhan tiukka
”Hankintayksiköt voivat kutsua kilpailijat yhteisen pöydän ääreen sparraamaan tosiaan. Näin tilaajalle kirkastuu, mistä tarjous pitää pyytää. Vastaavasti Suomessa lakiluonnos rohkaisee hankintaviranomaisia pilkkomaan suuret hankinnat pienempiin osiin, jolloin syntyisi useita pienempiä tarjouskilpailuja. Uuden lain myötä prosessia pyritään yksinkertaistamaan. Kyllä tämä voi onnistua; eivät eri osapuolten salaisuudet niin suuria ole, ettei vastapuoli niitä tuntisi.” Isot hankinnat osiin EU-direktiivissä otetaan huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tukala asema isojen monikansallisten firmojen puristuksessa. Scanstockphoto Uuden hankintalain kärkitavoitteet • Tehostaa julkisten varojen käyttöä • Yksinkertaistaa hankintamenettelyä • Selkeyttää lain keskeisintä sisältöä • Parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailussa • Painottaa ympäristöja sosiaalisia näkökohtia • Turvata osapuolille tasapuolinen kohtelu Sivulle 9. Jatkossa voi hankkia myös innovatiivisen idean ja sen toteuttamisen samalla kertaa. 7 1/2016 KEMIA kisilla hankinnoilla voidaan edistää innovaatioita.” Silenin mukaan yritykset ovat valmiit yhteistyöhön ja monipuolistamaan tarjontaansa. Niin monimutkaisten tarjouspyyntöjen laatiminen kuin niihin vastaaminenkin on vaativaa puuhaa
Mielestäni laitteen toimittajan täytyy tietää tarkasti asiakkaan tarpeet, jotta laitekokonaisuus saadaan toimimaan.”. ”Ammattitaitoa on, koska hankintapyynnöt laaditaan asiantuntijoiden ja asiaan erikoistuneiden toimesta. Ongelmat tulevat huonosta valmistelusta. Eihän autojen kulutusta tai hevosvoimiakaan vertailla autokauppiaiden lupausten vaan tehtaan virallisten arvojen perusteella.” Tarjouspyynnöt pitää hänen mielestään laatia huolellisesti. Tehdään asiat vähän sinnepäin, ja sitten perävalotakuu yllättää.” Verifinin laitehankinnoissa kolme tärkeintä kriteeriä ovat Vannisen ja Tauren mukaan ominaisuudet, huolto ja hinta. Jussi Laiho kaivaa kansiostaan suuren tutkimuslaitoksen monisivuisen tarjouspyynnön. 8 1/2016 KEMIA Julkisista hankinnoista tehdään vuosittain satoja valituksia markkinaoikeuteen. Ostaja uskoi tehdasta ja hylkäsi tarjouksen, mutta diileri valitti markkinaoikeuteen. ”Onneksi lopussa rehellisyys voitti. Hankinnalla on parhaat mahdollisuudet onnistua, kun asiakas kuvaa ja tarjoaja ymmärtää tarkasti asiakkaan tarpeet. Pienet hankinnatkin lasketaan yhden käden sormilla, kertoo instituutin johtaja, professori Paula Vanninen. Toisaalta tarjoukset voivat olla toisinaan puutteellisia tai virheellisiä.” Vannisen mielestä laitevalmistajien kannattaisi keskustella enemmän ostajien kanssa näiden tarpeista ja ongelmien ratkaisuista. Näihinkin kohteisiin Agilent toimittaa laboratoriolaitteitaan. ”Kyllä 150 000 euron hankintaa varten kannattaa kirjoittaa kunnon paperi, ettei tule ikäviä yllätyksiä suorituskyvyssä tai toimituksessa.” ”Suomessa on totuttu luottamaan myyjiin ja ehkä liikaakin puhuttuun sanaan. Näin kategorisesti vastaaminen ei aina ole yksinkertaista, ja saattaa houkutella myyjääkin lupaamaan liikoja. Hän vastaa kysymyksiin sähköpostitse yhdessä Verifinin hankintavastaavan, laboratoriomestari Terhi Tauren kanssa. Vastauksiksi sallitaan vain joko kyllä tai ei. Sen sijaan uuden hankintalain valmistelussa esiin nostettuja tekijöitä – ympäristövaikutuksia, työllisyyskysymyksiä ja yritysten yhteiskuntavastuita, kuten verojen maksua – ei juuri oteta tällä hetkellä huomioon. ”Liikevaihtomme on noin 20 miljoonaa euroa, josta julkisten hankintojen osuus on vuosittain 20–50 prosenttia”, kertoo yhtiön asiakkuuspäällikkö Jussi Laiho. Vanninen ja Taure katsovat asiaa toisin. ”Mutta jos yritys listattaisiin epäeettiseksi, se todennäköisesti vaikuttaisi hankintapäätökseen.” ”Toimittajan tunnettava asiakkaan tarpeet” Haastavaa voi myös olla se, ettei hankintojen teko välttämättä ole tekijälleen kovin tuttua puuhaa. Mukana pitää olla muun muassa toimittajan referenssit, toimituksen aikataulut ja vaatimukset laitteen teknisistä ominaisuuksista, asennuksen yhteydessä tehtävistä testeistä, varaosista ja huolloista. Laiho muistelee tapausta, jossa erääseen tarjouskilpailuun osallistunut paikallinen edustaja lupasi laitteelleen 12 kertaa herkemmät arvot kuin tehtaan virallinen dokumentti. Agilent Technologies Finland Oy:n Espoon toimitilojen ikkunoista avautuvat hulppeat näkymät: Otaniemen yliopistokampus, sairaaloita ja terveyskeskuksia, lääketehdas Orion ja Neste Oil. Laihon mukaan esimerkiksi yliopistojen hankinnoissa on havaittavissa asiantuntemuksen puutetta, sillä niissä moni päättää hankinnasta ehkä viiden vuoden välein tai jopa vain kerran elämässään. Julkiselta puolelta laitteita tilaavat muun muassa yliopistot, sairaalat, poliisi ja tulli. ”Yliopistojen hankintoja tekevät tradenomit, sairaanhoitajat ja professorit ajatuksella, että mitä useampi tarjoaja kiinnostuu, sen halvempi hinta.” Myyjän neuvo kuuluu: mitä selkeämmin hankkija osaa toiveensa kuvata, sitä varmemmin hän saa sekä halvimman hinnan että parhaan tuotteen. Loput jäivät tutkimatta tai siirtyivät tälle vuodelle. ”Jos tarjouksia pyydetään esimerkiksi viideltä laitetoimittajalta, ei asiakkaalla riitä aikaa perehtyä jokaiseen yksityiskohtaan. ”Kynnysarvot ylittävät tarjouspyynnöt hoidamme HILMAn kautta. Helsingin yliopiston kemian laitoksessa toimiva kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutti Verifin tekee vuosittain yhden ison laitehankinnan. Onnistunut hankinta lähtee tarpeiden ymmärtämisestä ”Tärkein peruste luotettavuus” Markkinaoikeuteen tuli viime vuonna 524 julkista hankintaa koskevaa valitusta, joista hyväksyttiin kokonaan tai osittain 95 ja hylättiin 211. Valitusten yleisimmät syyt olivat epäselvä tarjouspyyntö, ehdokkaiden väärä valinta ja pisteytyksessä tapahtuneet virheet. Pienet hankinnat kulkevat joko Helsingin yliopiston intranetin kautta, tai pyydämme tarjouspyynnöt suoraan toimittajalta.” HILMA on työja elinkeinoministeriön ylläpitämä sähköinen kanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Agilentin asiakkaita yksityisellä sektorilla ovat öljy-, lääke-, elintarvikeja metsäteollisuus
fi/hanketori. Kuntaliiton ja työja elinkeinoministeriön rahoittama neuvontayksikkö järjestää maksutonta koulutusta hankintalain muuttuessa. ”Verot pitää maksaa sinne, missä yrityksen toimintakin on. ”Jos hankintayksikkö ei pilko hankintaansa, riittää, että se perustelee tekonsa. Mukaan voidaan ottaa myös ulkoiset vaikutukset, kuten tuotannosta aiheutuvat päästöt.” Marko Silen suhtautuu ympäristöasioiden painottamiseen hieman epäillen. Maksullista palvelua löytyy muun muassa osoitteista www.agentum. Yritysten verosuunnitteluun direktiivit eivät ota kantaa. Seminaarit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Perusteluita pilkkomatta jättämiselle löytyy aina, joten tämä uudistus näyttää jäävän suositusluontoiseksi”, Silen uskoo. Asiakkaan on hyvä kertoa tarpeensa ja toimittajan tuntea ne mahdollisimman hyvin. Se takaa reilun kilpailun.” Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Mitä enemmän tarjouspyyntöihin leivotaan itse asiaan liittymättömiä yksityiskohtia, sen vaikeammiksi ne menevät. koulutus.fi, www.liidit.fi ja www.tieke. Tilaisuuksien ajankohdat selviävät yksikön verkkosivuilta. Markus Ukkola muistuttaa, että eettisyys ja yritysten yhteiskuntavastuu ovat viime aikoina jo korostuneet julkisissa hankinnoissa vuosi vuodelta enemmän. com, www.credita.fi, www.hankintaasiamies.fi, hankintahaku.fi, www. Marko Silen sen sijaan ottaa. Tämä koskee varsinkin pkyrityksiä, joiden on hankala hankkia esimerkiksi ympäristömerkkiä.” Viime vuosina etenkin terveysalalle on tullut veroparatiiseja hyödyntäviä kansainvälisiä suuryrityksiä. Marko Silen harmittelee, että laissa ilmeisesti pelkästään kannustetaan, ei velvoiteta. Työja elinkeinoministeriön Ukkola näkee perusteluvelvollisuuden ansioksi sen, että hankintayksiköt jatkossa ainakin harkitsevat tarjouksen pilkkomista entistä useammin. 9 1/2016 KEMIA Laboratoriolaitteet ovat usein hintavia harkintoja. ”Usein tarkempi pohdinta osoittaa, että osiin jakaminen on perusteltua. Sc an st oc kp ho to ”Jatkossa ympäristöasiat otetaan tarkemmin huomioon tarjousten vertailussa.” Tietoa ja koulutusta Ilmainen neuvontaja tietopalvelu hankintalainsäädännöstä toimii julkisten hankintojen neuvontayksikössä osoitteessa www.hankinnat.fi. Hankintailmoitusten lisäarvopalvelun tarjoajat luovat asiakkailleen hakuprofiileja, jotka perustuvat esimerkiksi haluttuihin CPV-koodeihin tai hakusanoihin. ”Jatkossa ympäristöasiat, kuten kierrätys ja energiatehokkuus, otetaan tarkemmin huomioon tarjousten vertailussa. juha.granath@saunalahti.fi. EU:n uudessa hankintadirektiivissä veronmaksun laiminlyönti on edelleen poissulkemisperuste. Osiin jakaminen voi monimuotoistaa markkinoita ja lisätä kilpailua.” ”Tämä on myös hankintayksikön etujen mukaista”, Ukkola tähdentää. Ympäristöja yhteiskuntavastuu esiin Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan julkisissa hankinnoissa otetaan aiempaa paremmin huomioon muun muassa ympäristö-, työllisyysja terveyspoliittiset näkökohdat
Onko toiminta normaalia. Lisäksi hän on alkanut enenevässä määrin suunnata huomiotaan nippeleihin ja yksittäisiin euroihin. ikävuotta ja muilla kuin muistihäiriöillä: persoonallisuuden muuttumisena, levottomuutena, unija valverytmin häiriöinä, masennuksena, sairaalloisena saituutena, kiusallisena seksuaalisuutena tai muina käytöshäiriöinä. Työyhteisö helpottui, kun kollegan outo käyttäytyminen sai selityksen. Esimiehen tehtäviin kuuluu ottaa ongelma puheeksi asianomaisen kanssa ja tarvittaessa lähettää henkilö vajaakuntoisen tarkastukseen. Yhä useampi johtajalle lähetetty sähköpostiviesti jää ilman vastausta, eikä johtaja jälkeenpäin muista keskustellen sovittuja asioita. Puolisonsa patistamana mies hakeutui lääkäriin. Työterveyslääkäri Eeva Bahr muistuttaa varhaisen välittämisen mallista. KAIKKIEN MUISTIONGELMIEN taustalla ei välttämättä ole muistisairaus, vaan syynä voi olla alkoholi, univaikeudet, masennus tai burn out. Alzheimerin tauti voi hiipiä niin salakavalasti, ettei ihminen itse tunnista varsinaista muistihäiriötä. Diagnoosi oli lahjomaton: pitkälle edennyt muistisairaus. Outoudet eivät ole harmittomia: alaiset ja alihankkijat joutuvat tekemään asioita moneen kertaan, sillä johtajan tänään antama nimenomainen toimintaohje ei ole voimassa enää ensi viikolla, kun ohjeen mukaisesti hoidetusta tehtävästä annetaan palautetta. Miljoonaluokan asioista vastaava johtaja ei myöskään aina katso aiheelliseksi noudattaa alihankkijoiden kanssa solmittuja sopimuksia. Mistä on kysymys. Jos johtavassa asemassa olevalla epäillään muistisairautta, yhteyden työterveyshuoltoon voi ottaa hr-johtaja tai joku muu johdon edustaja. Stressistä. Muiden vaikuttajien roolin työterveyshuolto pyrkii selvittämään tai eliminoimaan erilaisilla terveysseulonnoilla. Mies itse sen sijaan oli kuin puulla päähän lyöty, sillä hän ei ollut huomannut toiminnassaan mitään hälyttävää. Myös liian raskas lääkitys voi heikentää muistitoimintoja. Vai alkavasta muistisairaudesta. TUTTAVAN TYÖPAIKALLA tapahtuu kummia. Ikääntyvän henkilön masennuksesta. Sen sijaan kun kyse on nopeasti etenevästä muistisairaudesta, sairastava ei välttämättä itse havaitse tilaansa, kertoo Terveystalon työterveyslääkäri Eeva Bahr. Kun dementia oireilee muistiongelmilla, henkilö huomaa asian yleensä itse ja hakee apua. Hälytyskellot pärähtivät, kun myyjä soitti työnantajansa alihankkijalle kaupatakseen tälle työnantajansa tuotetta – sitä samaa, jonka valmistusketjun osa alihankkija oli. Asiat eivät pysyneet keskiikäisen myyjän hanskassa, ja tihentyvät sekaannukset ja niiden selvittely tuskastuttivat ja stressasivat kollegoja. Erityisesti monet harvinaiset dementiat, kuten Creuzfeld-Jacobin tauti, oireilevat jo ennen 65. Työsuojeluviranomainen edellyttää, että työpaikan tai henkilöstön erilaisiin ongelmiin puututaan. Sairastuneen itsensä ei voi odottaa toimivan vastuullisesti ja hakeutuvan tutkimuksiin, sillä todelliset muistihäiriöiset eivät ole tilastaan huolissaan. Esimies, ota vastuu muistisairaasta Työikäisillä yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, mutta myös otsalohkodementioita on paljon, selvästi enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa. Diagnoosin saadessaan he ovat niin kuin entinen kollegani: kuin puulla päähän lyötyjä. Muistisairaus voidaan todentaa muistitestillä. Lähetteistä muistipoliklinikan tutkimuksiin noin puolet kirjoittaa työterveyshuolto. Ensin organisaatiossa, sittemmin myös sen ulkopuolella on alettu supista. Johtavassa asemassa oleva henkilö unohtaa asioita ja palavereja, toimii arvaamattomasti, ei jaksa keskittyä asioihin eikä aina saa pidetyksi niitä hanskassa. SUOMESSA ON 6 000 –7 000 dementiaa sairastavaa työikäistä. Silloin asiaan kiinnittävät huomiota muut ihmiset, esimerkiksi puoliso tai työtoverit. Teija Horppu teija.horppu@thor-viestinta.fi M ar ja Se pp äl ä Teija Horppu on yritysviestinnän ja henkilöstön kehittäjä.. 10 TÄTÄ MIELTÄ ENTISEN TYÖKAVERIN toiminta alkoi jokunen vuosi sitten herättää huolta työyhteisössä
Moderator: Rob Visser, Member of the HCF Programme Committee Panelists: • Peter Kearns, Principal Administrator, OECD • Alexandros Kiriazis, Policy Officer, European Commission • Christian Schaible, Policy Manager, European Environmental Bureau(EEB), Belgium • Kenan Stevick, President, KPS Consulting, USA • Elisa Tonda, Acting Head, UNEP Panel 5: How to tackle chemicals of high concern in products – The construction sector as a case study Moderator: Erwin Annys, Director Chemicals Policy, CEFIC Panelists: • Anne-Sofie Andersson, Director, ChemSec, Sweden • Eva-Lena Carlen-Johansson, Manager, Sustainability Programs, Skanska AB, Sweden • Paolo Carrer, Professor, Milan University, Italy • Christine Däumling, Senior Scientist, German Environment Agency, Germany • Stylianos Kephalopoulos, Leader of Competence Group Exposure, European Commission – Joint Research Centre Seuraa foorumin uutisia ja blogia osoitteessa www.helsinkicf.eu. Moderator: Eeva Leinala, Principal Administrator, OECD Panelists: • Ronald Bock, EMEA Risk Management Manager, Chemours, Switzerland • Ian Cousins, Professor, Stockholm University, Sweden • Johanna Peltola-Thies, Senior Scientific Officer, ECHA • Lena Vierke, Scientific Officer, German Environment Agency, Germany • Mengjiao Wang, Research Scientist, Greenpeace International Panel 3: Global Data Sharing – How can businesses and regulators make smarter use of data already available. helsin kicf.e u @ChemicalsForum Torstai 26.5.2016 Keynote: The Circular Economy: a strategic opportunity for Europe Daniel Calleja-Crespo, Director General, European Commission Keynote: Lessons learned from a decade of REACH Geert Dancet, Executive Director, ECHA Keynote: Reflecting on the Future of Chemicals Management Sustainable Chemistry Achim Halpaap, Head, Chemicals and Waste Branch, UNEP Panel 1: Circular Economy – Opportunities and challenges for chemicals regulation Moderator: BjØrn Hansen, Head of Unit, European Commission Panelists: • Hans Meijer, Coordinator, Ministry of Infrastucture and Environment, The Netherlands • Mari Puoskari, Strategy Director, Ekokem Group,Finland • Axel Singhofen, Member of the European Parlament • Peter Smith, Executive Director, CEFIC, Belgium • Michael Warhurst, Executive Director, CHEM Trust, UK Panel 2: Perfluorinated chemicals – A global chemicals management issue in the need of global agreement. Tervetuloa ottamaan kantaa kahdeksanteen foorumiin 26.–27.5. Osallistuminen Paikka: Messukeskus Helsinki, Messuaukio 1 Rekisteröityminen: www.helsinkicf.eu Osallistumismaksu: 870 € (sis. Foorumin kieli on englanti. 26.–27.5.2016 Messukeskus Helsinki Helsinki Chemicals Forum 2016 ohjelma on julkaistu! Helsinki Chemicals Forum on vuosittain järjestettävä kansainvälinen kemikaaliturvallisuuden ja -johtamisen keskustelufoorumi ja verkostoitumistilaisuus alan ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. alv). Moderator: Andreas Herdina, Director of Cooperation, ECHA Panelists: • Bob Diderich, Head of Division, OECD • Erika Kunz, Head of Global Registration and Evaluation of Chemicals, Clariant Produkte, Germany • Christel Musset, Director of Registration, ECHA • Brian Richards, Executive Director, Office of Chemical Safety, Australia • Jake Sandersson, Manager, Environment Canada Perjantai 27.5.2016 Keynote: ARECs – The Korean REACH – A National Solution for The Control of Chemicals Jee Yoon LEE, Vice Chairman, Korea Chemicals Management Association Panel 4: Plant Safety – Is it taking a back seat to economic pressures. Messukeskus Helsinkiin! Mediakumppani: Yhteistyössä: Katso koko ohjelm a ja ilmoit taudu muka an: www. Konferenssin ohjelma perustuu ajankohtaisiin puheenvuoroihin ja paneelikeskusteluihin sekä niiden pohjalta käytäviin keskusteluihin
Vielä vanhoilla päivillään vuonna 1967 Christie kirjoitti eräälle asiantuntijalle ja kysyi, kuinka talidomidi ”Hyvä rotanmyrkky kelpaa” 24-vuotias nuori rouva Christie oli heti sodan puhjettua vuonna 1914 ilmoittautunut Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi työntekijäksi. Ankara, arvostaan tietoinen lääkkeiden valmistaja oli myös omintakeinen persoona, joka esimerkiksi kanniskeli taskussaan tappavaa kurare-nuolimyrkkyä. Erikoislaatuinen apteekkari löytyy kirjasta Totuus hallavan hevosen majatalosta (The Pale Horse, 1961). Kokenut apteekkari oli sekoittanut peräpuikkoihin lääkeainetta kymmenkertaisen annoksen. Sen jälkeen kun olimme Marshin arsenikkikoetta tehdessämme räjäyttäneet kahvinkeittimemme, edistymiseni pääsi hyvään vauhtiin.” Peräpuikkotapaus todistaa, että Christie osasi myös soveltaa oppimaansa ja hyödyntää sitä käytännössä. Sen sijaan murharouva ryhtyi haastattelemaan hammashoitajaa, joka hämmästyi suuresti, kun asiakas ilmoitti haluavansa tutustua vastaanoton lääkekaapin sisältöön ja oppia yksityiskohtaiset tiedot injektion antamisesta hammaspotilaalle. Niinpä nokkela apulainen päätyi diplomaattiseen ratkaisuun ja tuhosi viallisen lääke-erän pudottamalla sen ”vahingossa” lattialle. Agatha Christien kehutaan antaneen myrkyille niiden ansaitseman paikan ja arvon murhamenetelmien joukossa. Sotien välissä ja jälkeen hän jatkoi kemian opiskelua omin päin ja keräsi ahkerasti niin kemiallisia kuin farmaseuttisia tietoja ideapankkiinsa. Romaanissaan Totuus hallavan hevosen majatalosta Christie linjaakin henkilöhahmonsa, kuvitteellisen kirjailijan Ariadne Oliverin suulla: ”Hyvä vanhanaikainen rotanmyrkky tai arsenikki kelpaa minulle.” Talidomidia täytekakkuun Jo tunnettuna kirjailijana Christie palasi vapaaehtoiseen apteekkityöhön vielä toisen maailmansodan (1939– 1945) aikana. Kurareen mieltynyt apteekkimies tuskin arvasi päätyvänsä fiktiiviseksi hahmoksi dekkariin, jonka harjoittelija nimeltään Agatha Christie vuosia myöhemmin kirjoittaisi. 12 1/2016 KEMIA Kalevi Rantanen Ensimmäinen maailmansota riehui ympäri Eurooppaa, kun nuori apulainen brittiläisessä Punaisen Ristin sairaala-apteekissa huomasi esimiehensä tehneen virheen. Kaikesta huolimatta Agatha Christien ensimmäisen maailmansodan aikaiset kokemukset päätyivät mukaan hänen esikoisteokseensa Stylesin tapaus.. Nykyään voidaan sanoa, että dekkarien kruunaamaton kuningatar on maailman salapoliisikirjailijoista kaikkein ”kemiallisin”. Erään kerran hän varasi ajan hammaslääkäriin, vaikka hoidon tarvetta ei ollut. Sotavuosista kaksi ensimmäistä hän työskenteli kotikaupunkinsa sairaalan sairaanhoitajana ja seuraavat kaksi sairaalan apteekissa. Vielä vihreä harjoittelija ei mitenkään voinut huomauttaa asiasta ylemmälleen – varsinkaan, kun apteekkari kuului ihmisiin, jotka ”eivät tee virheitä”. Sinne pääseminen edellytti kurssin suorittamista kemiasta, jossa Christiellä ei aiemmin juuri ollut osaamista. Muistelmissaan Christie kertoo kurssin kompastuskivistä näin: ”Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä, atomipaino ja kivihiilitervan monimutkaiset johdannaiset ovat asioita, jotka saavat aloittelijan helposti hämmennyksiin. Mies perusteli erikoista tapaansa sillä, että hän näin ”tunsi itsensä mahtavaksi”. pääsin jyvälle ja opin perustiedot. Murharouvan myrkyt Neljäkymmentä vuotta sitten kuollut Agatha Christie muistetaan dekkarien kruunaamattomana kuningattarena. Kemian puoliammattilaisena murharouva otti usein uhrinsa hengiltä myrkyllisillä kemikaaleilla
Miller) syntyi Ison-Britannian Torquayssa vuonna 1890. Brittidekkaristi on William Shakespearen jälkeen maailman myydyin kirjailija, jonka romaaneja on mennyt kaupaksi eri kielillä yli kaksi miljardia kappaletta. 13 1/2016 KEMIA vaikuttaisi, jos sitä sekoitettaisiin syntymäpäiväkakkuun. Dekkari talidomidimyrkytyksestä jäi kuitenkin kirjoittamatta. Dame Agatha Christie kuoli Wallingfordissa 85 vuoden iässä tammikuussa 1976. Työtä varten hän suoritti kemian kurssin ja opiskeli kemiaa myös itsenäisesti. Vuodet 1914–1916 hän oli sairaanhoitajana kotikaupunkinsa sairaalassa ja vuodet 1916–1918 apulaisena sairaalan apteekissa. Olen erittäin mielissäni siitä, että monenlaiset ihmiset lukevat sitä ja nauttivat sekä Christiestä että kemiasta”, Harkup kertoo sähköpostihaastattelussa. Brittiläinen kemisti ja Agatha Christien suuri ihailija Kathryn Harkup teki aikoinaan väitöskirjansa ”suosikkikemikaaleistaan” eli fosfiineista. Lisäksi hän kirjoitti rakkausromaaneja salanimellä Mary Westmacott. Novelleja hän oli kirjoitellut aiemminkin, mutta idean rikosromaaniin hän sai sotavuosien apteekkikokemuksistaan ja apteekissa käsittelemistään myrkyllisistä kemikaaleista. Ensimmäisen maailmansodan ajan Christie toimi Punaisen Ristin vapaaehtoistyöntekijänä. Hänen muodollinen koulutuksensa oli vähäinen, sillä hän kävi kotikoulua. ”Minulle todella positiivinen ja yllättävä asia on, miten suosittu kirja näyttää olevan, eikä pelkästään kemistien keskuudessa. Väitöksensä jälkeen Harkup tajusi, ettei hänen alaansa oikeastaan ole laboratoriossa työskentely vaan tieteen popularisointi ja tutkimuksesta Painosten kuningatar Agatha Christie (o.s. Tiedelehden arvio ilahdutti Agatha Christien ensimmäinen dekkari Stylesin tapaus (The Mysterious Affair at Styles) ilmestyi vuonna 1920. Teos esittelee Christien kemikaalien valiokokoelman: neljätoista myrkkyä, joita murhaajat käyttivät neljässätoista dekkarissa. Agatha Christie opiskeli nuoruudessaan pianonsoittoa ja laulua, mutta oopperalaulajan ura jäi haaveeksi. Christie palasi apteekkityöhön toisen maailmansodan aikana ja työskenteli vuodet 1941–1944 Lontoon University Collegen sairaala-apteekissa. Kaksi kiinnostuksen kohdettaan Harkup yhdisti viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie. kertominen suurelle yleisölle. Christie julkaisi omalla nimellään 66 salapoliisiromaania ja 14 novellikokoelmaa. Kirjasta tuli oitis menestys. Sen sijaan hänestä tuli maailman suosituin dekkaristi. Kirjan murha-aseena oli strykniini, tunnettu kemikaali, jota on käytetty etenkin rotanmyrkkynä ja joskus jopa
14 1/2016 KEMIA Totuus hallavan hevosen majatalosta on todistettavasti pelastanut ihmishenkiä. Kaikkein mieluisin hänelle oli farmasian alan tieteellisessä lehdessä julkaistu myönteinen kritiikki, jota hän muistelmissaan kuvaa näin: ”Eniten iloitsin The Pharmaceutical Journalin arvostelusta. Syynä oli Britanni. Myöhempinä vuosina hänen dekkarinsa vuorostaan muokkasivat todellisuutta – tai ainakin nostattivat kiistoja vaikutuksen suunnasta. Sosiaalisena persoonana neiti hallitsee hyvin etenkin ihmisluonnon ja ihmisen käyttäytymisen, mutta myös hänen luonnontieteelliset tietonsa ovat vaikuttavat. Lisäksi salapoliisi pystyy hyödyntämään saamiaan tietoja, mihin vastausten antajat itse eivät aina kykene. Siinä missä Harkup oli onnellinen kirjansa vastaanotosta, myös Agatha Christie oli hyvin tyytyväinen esikoisteoksensa saamiin arvosteluihin, vaikkei vielä tuolloin kaavaillutkaan itselleen ammattikirjailijan uraa ja elämää. Ennen kaikkea Miss Marple on utelias, mikä tekee hänestä erinomaisen harrastelijasalapoliisin. Joskus hänen tietonsa osoittautuvat suorastaan ammattilaisen tasoisiksi. Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitaliksen yhdisteet ja joukon muita myrkkyjä. Belgialaissyntyisen etsivän salainen ase on tämän kyky kysyä aina oikeat kysymykset. Myös hänen kemian ja muiden luonnontieteiden tietämyksensä on riittävän korkealla tasolla, jotta kysymykset osuvat maaliinsa. Aluksi nuori kirjailija nojasi tosiasioihin luodessaan mielikuvituksellisia tapahtumia. Siinä kiiteltiin ’salapoliisiromaania, jossa käsitellään myrkkyjä asiantuntevasti eikä, kuten usein tapahtuu, ladella hölynpölyä tuntemattomista aineista, joiden jäljille on mahdoton päästä’.” Kemian itseopiskelu ja vuosien käytännön työ apteekissa tekivätkin Christiestä kemiallisesti sivistyneen maallikon. Tämä pätee myös Agatha Christien kirjailijanuraan ja kirjoihin. Totuus hallavan hevosen majatalosta joutui kiirastuleen pian ilmestymisensä jälkeen. Hart laski, että Marple selvitti yhteensä kuusitoista murhaa, joista viisi oli tehty myrkyn avulla. Kanadalainen kirjastotieteilijä ja kirjailija Anne Hart julkaisi vuonna 1985 Miss Marplen kuvitteellisen elämäkerran, jonka tiedot hän kokosi Christien Marple-tarinoista. Esimerkiksi romaanissa Paddingtonista 16.50 (4.50 from Paddington) hän puhuu asiantuntevasti akonitiiniannoksista. Sellainen on myös hänen rakastettu henkilöhahmonsa neiti Jane Marple, jossa on enemmän kuin ripaus kirjailijaa itseään. Poirot osaa myös kuunnella, on vastaus kuinka epämääräinen tai lavea hyvänsä. Kun salapoliisi yhdistää luonnontieteelliset faktat tietoon ihmisten motiiveista, rikos on yleensä sillä selvitetty. Herttainen vanha neiti tuntee muun muassa arseenin, syanidin, digitaliksen yhdisteet ja joukon muita myrkkyjä. Dekkareista reaalimaailmaan Kulttuurin kehityksessä fakta ja fiktio usein vuorottelevat. dopingaineena urheilussa. Neiti Marplen hahmossa on paljon kirjailijaa itseään. Hercule Poirot, toinen Agatha Christien sankari ja kenties kuuluisin kaikista, on puolestaan rikostutkimuksen ammattilainen. Christien kirjoihin perustuvissa tv-sarjoissa Marplen roolia on esittänyt muun muassa Geraldine McEwan
kalevi.rantanen@kolumbus.fi. Brittitabloidi Daily Mail syytti pojan saaneen idean talliumin käyttöön Agatha Christien kirjasta. Laboratorio vahvisti epäilyn talliummyrkytyksestä, ja lapsen henki saatiin pelastettua. Näyttelijä David Suchet teki hahmosta ikimuistoisen. Todellisuudessa poika paljastui psykopaattiseksi fanaatikoksi, joka oli jo vuosia tutkinut myrkyllisiä aineita ja joka 1970-luvulla vankilasta vapauduttuaan myrkytti vielä kymmeniä muita ihmisiä. Vuonna 1975 kirjan lukenut eteläamerikkalainen nainen tunnisti sen ansiosta tuttavassaan talliummyrkytyksen oireet, ja mies ehti ajoissa sairaalahoitoon. Arvoituksen ratkaisi sairaanhoitaja, jolla parhaillaan oli Christien dekkari iltalukemisenaan. Pari vuotta myöhemmin lontoolaisen sairaalan lääkärit yrittivät turhaan selvittää lapsipotilaan outojen oireiden syytä. Teinipoika lisäsi perheensä juomiin ja ruokiin myrkkyjä, muun muassa talliumia, ja aiheutti näin äitipuolensa kuoleman ja muiden perheenjäsenten vakavan sairastumisen. assa vuonna 1962 sattunut järkyttävä tapaus. 15 1/2016 KEMIA Agatha Christien tärkeimmät myrkyt Arseeni Belladonna (atropiini) Digitalis (digoksiini ym.) Eseriini Fosfori Myrkkykatko-kasvi (koniini ym.) Nikotiini Oopiumi Risiini Strykniini Syanidi Tallium Ukonhattu-kasvi (akonitiini) Veronal (barbitaali) Hercule Poirot’n ratkaisemia myrkytysrikoksia Stylesin tapaus strykniini Golfkentän murha morfiini Roger Ackroydin murha arseeni, Veronal (barbitaali) Neljä suurta syanidi Vaarallinen talo kokaiini Lordin kuolema Veronal Teetä kolmelle morfiini Hänet täytyy tappaa digitoksiini Lentävä kuolema käärmeen myrkky, syanidi Kortit pöydällä Veronal Murha Mesopotamiassa suolahappo Viisi pientä porsasta koniini Neiti Marplen ratkaisemia myrkytysrikoksia Murha maalaiskylässä rauhoittava lääke Kokoelma Kolmetoista arseeni, atropiini, syanidi, digitalis Neiti Marplea ei petetä akonitiini Salaperäiset rukiinjyvät taksiini, syanidi Paddingtonista 16.50 arseeni, akonitiini Tuijottava katse syanidi Lomahotellin murhat masennuslääke, atropiini Lähde: Kathryn Harkup: A is for Arsenic – The Poisons of Agatha Christie. Sittemmin kävi ilmi, että tämä oli saanut aineen hyönteismyrkystä. Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja. Itse asiassa Hallavan hevosen uskotaan päinvastoin pelastaneen ihmishenkiä. Hercule Poirot osasi kysyä oikeat kysymykset. Miehen puoliso tuomittiin murhan yrityksestä. Bloomsbury, Lontoo 2015
Tavoitteena maailman pelastaminen Vanjoen mielestä kaikkien talouden päätösten pitäisi lähteä kuluttajan toiveista. ”Kuluttajat kannattavat biotaloutta, koska siinä ei pilata ympäristöä”, sanoo Vanjoki, jonka mukaan Suomi voisi toimia muulle maailmalle puhtaan tuotantotavan esimerkkinä. Hän muistuttaa myös tavaran merkityksen vähenemisestä. ”Uusista biotalouden innovaatiosta on jopa runsaudenpulaa, mutta ne eivät tule kaikki selviämään kuluttajakäyttöön asti”, Vasara huomauttaa. Vaikka kuluttajan valta on suuri, myös valtion pitäisi käyttää omaa valtaansa hyödyllisten innovaatioiden tukemiseen: ”Verotuksella ohjataan jo nyt kulutusta ja tuotantoa, mutta entistä enemmän pitäisi tukea sitä, mikä on tieteellisesti todettu hyväksi maailmalle. Ilman sitä ei auta, vaikka tuottaisi tonnikaupalla mössöä, jos kukaan ei tiedä, kuinka se eroaa kilpailijoistaan.” Kuluttajalla ei ole syytä valita suomalaista tuotetta, jos hän ei näe muuta eroa eukalyptuksen ja suomalaisen männyn välillä kuin hinnan. Tarvitaan siis tarina, joka jää mieleen ja vetoaa ulkomaillakin. ”Ei pidä kysyä vain, mitä uutta voidaan tehdä, vaan miten sitä voidaan tehdä kaupallisessa mittakaavassa. Etenkin nuorille sukupolville omistamisen vaihtoehdoksi on noussut ei-omistajuuteen perustuva tavaroiden käyttö. Kaikilla on nykyään kartta puhelimessaan, ja uutiset luetaan netistä.” Vanjoen mukaan digitalisaatio on mahdollistanut myös sen, että pystymme ensimmäistä kertaa todella kokemaan, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme tällä planeetalla. ”Meillä osataan kyllä tehdä pitkäjänteistä työtä, jonka avulla syntyy uusia innovaatiota, mutta niitä on lähdettävä kaupallistamaan entistä nälkäisemmin.” Antti Vasaran mielestä avainasemassa on kovan suomalaisen teknisen osaamisen yhdistäminen kaupalliseen logiikkaan ja osaamiseen. ”Voisimme korostaa vaikka sitä, että suomalainen puu kasvaa pimeissä pohjoisen metsissä, hitaasti ja rauhassa.” Uusi asenne vanhaan ideaan Petri Vasaran mukaan biotalous on oikeastaan vanha idea uudessa paketissa. Siksi uusien ideoiden markkinointi kuluttajille on entistä tärkeämpää.” Jotta tuote vetoaa kuluttajaan, sen täytyy olla halpa, mukava ja helposti saatavilla, mutta nykykuluttajat välitBiotalouden tuotteistaja, Muista hyvä tarina tävät muustakin kuin hinnasta ja laadusta. 16 1/2016 KEMIA AJANKOHTAISTA Niin teknologisen kehityksen kuin biotalouden ajurina ovat entistä useammin kuluttajien toiveet. ”Viimeistään 1980-luvulta lähtien kuluttajat, eivät niinkään asevoimat tai liiketoiminta, ovat ajaneet teknologian kehitystä eteenpäin. Potentiaalisille ostajille on hyvä kertoa, että suomalainen metsätalous ei ole riistotaloutta. Tavaroiden omistamisen sijaan todellista varakkuutta on kyetä käyttämään palveluja. Näin sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki, joka muistetaan myös Nokian pitkäaikaisena johtajana. ”Suomalainen puu kasvaa hitaasti ja rauhassa pohjoisen metsissä.” päätöksenteko virtaa: hallitsevatko päätöksenteon suuntaa ne, joilla on luonnonvaroja, vai ne, jotka tekevät kulutuspäätöksiä?” VTT:n tuore toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Antti Vasara puolestaan korostaa keksintöjen käytäntöön viemisen tärkeyttä. ”Meillä on hyvä tuote, mutta meiltä puuttuu tarina. ”Digitalisaatiolla on ollut suuri vaikutus kuluttajakäyttäytymiseen. Metsillä on muutakin arvoa kuin puumassan tuottaminen, esimerkiksi hyvinvoinnin synnyttäminen ja matkailun palveleminen. Myös haittavero luonnonvaroja kuluttaville tuotteille lähettäisi kuluttajille selvän viestin.” Suomesta viedään ulkomaille vuosittain 1,5 miljardia tonnia sellua. Biotalouden vetovoima perustuu Vanjoen mukaan tuotteiden ja palveluiden synnyttämiseen ilman, että maapallon resursseja riistetään. Ilman tarinaa biotalouden innovaatiot eivät silti löydä ostajiaan. Suomessa innostutaan ideoista, mutta niitä ei osata tai uskalleta viedä tarpeeksi pitkälle”, Vasara harmittelee.. Professori kuitenkin muistuttaa vanhasta totuudesta: tavara myydään tarinalla. Heidän pitäisi ottaa paremmin huomioon digitalisaatio ja kuluttajakäyttäytymisen muutos. Kerttu Vähänen Biotalouden tutkijoilla ja markkinoijilla on parantamisen varaa ainakin kahdella saralla. Johtaja, tekniikan tohtori Petri Vasara Pöyry-yhtiöstä ei allekirjoita kaikkea Vanjoen sanomaa mutta on tämän kanssa yhtä mieltä siitä, että kuluttajan merkitystä ei pidä aliarvioida. ”Innovaatioiden kehittäjien täytyykin päättää, kumpaan suuntaan Pimeän metsän hitaat puut Anssi Vanjoen mielestä suomalaisten kunnianhimon pitäisi olla sillä tasolla, että ”maailmaa tässä pelastetaan, kun kehitetään uusia biotalouden innovaatioita”
Silti niitäkin rahoitetaan.” Vasara ennustaakin, että alalla tullaan myös menettämään paljon rahaa. Pöyry on arvioinut start up -yrityksiä Kaliforniassa, jossa kiinnostus biotalouteen kasvaa ”mahdotonta vauhtia”. Kaikkia ideoita ei kuitenkaan kannata purematta niellä. ”Kaikki tällä hetkellä tutkimusasteella olevat biotalouden muodot eivät tule selviämään todelliseen käyttöön asti. Energiantuotannon ei kuitenkaan pidä olla puun ensisijainen käyttötarkoitus. Tällä saralla olisi tarve innovaatioille, joita Suomi voisi kehittää.” Vasara sanoo aktiivisten ja älykkäiden pakettien vasta tekevän tuloaan. ”Nykyään taas halutaan oikeasti tehdä biotuotteita.” Metsätalouden näkökulmasta biopolttoaineet ovat sivutuote, jota saa ja pitääkin hyödyntää energiantuotantoon. ”Jos Suomi voisi vallata edes prosentin biopakkaustarvikkeiden maailmanmarkkinoista, se olisi meille kymmenen miljardin bisnes”, Vasara laskee. Tarve toimittaa tiedon lisäksi myös tavaroita ympäri maailmaa tulee edelleen kasvamaan. Siitä selviytyvät elinkelpoisimmat innovaatiot, joita voidaan sitten soveltaa useampaan kohteeseen.” Biopakkaukset Suomen mahdollisuus Digitalisaation voittokulusta huolimatta maailma on yhä materiaalinen, Petri Vasara painottaa. Esimerkiksi hiilidioksidin käyttöä tutkivat start up -yritykset eivät pysty tieteellä selittämään, mihin niiden lupaukset perustuvat. Innovaatiohuumassa biotalouden alalla myös tutkitaan tätä nykyä pikemminkin liian monia eri ideoita kuin liian harvoja. 17 1/2016 KEMIA ”On tiedetty jo tuhansia vuosia, että yhden jäte on toisen raaka-aine. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. ”Hypetys on suurta ja osa yrityksistä selvää huijausta. ”Ei Amazoninkaan tilaus lähde liikkeelle pelkillä ykkösillä ja nollilla. Biotalouden raaka-aineiksi sopivat puun ja turpeen lisäksi monenlaiset biomassat, muun muassa yhdyskuntajäte. Puun kasvattaminen energiantuotantoon on kuin Picasson heittäminen roviolle”, Vasara sanoo. ”Puukuitu on luonnon mestariteos. Kun rahoitus vähenee, seuraa joukkotuho. Sen jälkeen ideat taas haudattiin uutta öljykriisiä odottamaan. Biotalous-käsitteen sisältö ei juuri ole muuttunut vuosien varrella.” Jokin on silti muuttunut: biotalouteen suhtautuminen. Aiemmin biotaloutta edistettiin Vasaran mukaan vain silloin, kun fossiilisten polttoaineiden hinnannousu teki siitä väliaikaisesti kannattavaa. kerttu.vahanen@gmail.com Ke rtt u Vä hä ne n Petri Vasara (vas.), Anssi Vanjoki ja Antti Vasara puhuivat VTT:n isännöimässä Biotaloudesta viennin veturi -seminaarissa Helsingissä.. Kasvavasta käytöstä huolimatta paketit ovat vielä melko samanlaisia kuin ennenkin. Myös biohajoaville pakkauksille on tulevaisuudessa entistä enemmän kysyntää
Kukkahattutädin nettisivustolle kertyi vuoden mittaan 56 videopätkää, satoja päivityksiä ja aiheeseen liittyviä aineistoja. Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin viestintätiimi oli vuosi sitten visaisen haasteen edessä. ”Aihepiiri laajeni koko ajan. Youtubeen ladattuja videoita on katsottu lähes 50 000 kertaa. Nettisivustolla on käyty kymmeniä tuhansia kertoja, ja facebookin, instagramin ja twitterin kautta on kertynyt sadoittain aktiiviseuraajia, nuorten lisäksi kaikenikäisiä ja etenkin naisia. 18 1/2016 KEMIA UUTISIA Kauneuden ja kemikaalien maailmassa seikkaileva Kukkahattutäti herätteli nuoria kuluttajia miettimään valintojaan Tukesin kampanjavuoden aikana. Nilla Hietamäki on palauttanut kukkahattunsa hyllylle, mutta nettisivusto www.sussiunatkoon.fi aineistoineen jää pysymään. Asiantuntijamme briifasivat meitä ja osallistuivat videoiden tekoon. Vapuksi teimme teekkarien kanssa videon kertakäyttögrillin turvallisesta käytöstä. Meidät kutsuttiin viranomaisten juttusille ja vesiturvallisuutta edistävään tapahtumaan. Kemikaaliviestinnän vuoden teemaksi oli valittu nuoret ja kemikaalit. Hietamäen mukaan aihepiiri selvästi kiinnosti, ja vastaanotto oli joka paikassa uteliaan myönteinen. ”Pohdimme, että emme ole nuoria emmekä osaa sellaisiksi tekeytyä, joten miksemme olisi reilusti sitä mitä olemme, virkamiehiä ja kukkahattutätejä. Kampanja ei jäänyt vain somemaailmaan, vaan kaksikko jalkautui kouluihin, yrityksiin, kauneusmessuille ja nuorisofestareille. Ajatus otti heti kipinää, ja kun mainitsin omistavani pinkin olkihatun, roolini oli sinetöity.” Hietamäki houkutteli tiedottajakollegansa Heta Kylmämaan ”kummitytökseen”, ja kaksikko alkoi tuottaa videoblogeja ja somepäivityksiä kaunistautumisen kemikaaleista. Miten saada tässä ja nyt -maailmassa elävät nuoret kiinnostumaan kemikaalien turvallisesta käytöstä. Enemmänkin olisi ollut kysyntää, mutta menimme aina kun pystyimme.” Tukesin viestintäjohtajan Johanna Salomaa-Valkamon mukaan kampanjassa saatiin paljon aikaan pienellä budjetilla ja oman porukan voimin. Kukkahattutäti ei kiellä eikä tuomitse, vaan kehottaa miettimään ennen kuin toimii. ”Juttelimme nuorten kanssa shokkihiusväreistä, tatuoinneista ja lävistyksistä. ”Minä ja suuri suuni”, tiedottaja Nilla Hietamäki naurahtaa vastaukseksi kysymykseen, kuinka hänestä tuli kemikaalitietoa jakava Kukkahattutäti. Vuoden mittaan saimme paljon myös muita yhteistyökumppaneita, jotka auttoivat aineiston tuottamisessa ja esiintyivät kanavillamme.” Esiintyminen Ylen aamutelevisiossa räjäytti kiinnostuksen, ja Kukkahattutätiä vietiin. ”Pikkuhiljaa väkemme lämpeni ja tarjosi hienosti apuaan. Saimme näkyvyyttä mediassa ja positiivista palautetta muilta viranomaisilta. ”Nuoret ottivat viestimme hyvin vastaan. Mikä tämä juttu on. Perinteinen viranomaisvalistus tuskin herättäisi ulkonäköönsä investoivaa nuorta miettimään, millaisia aineita käytetään tatuoinneissa, rakennekynsissä ja tekoripsissä, ja millaisia seurauksia niiden käytöstä voi koitua. ”Mieti ensin”, neuvoo Kukkahattutäti reissä käytetty parafenyleenidiamiini voi aiheuttaa ja miten ripsienpidennykset kiinnitetään pikaliimalla.” ”Unelmakeikka” ylitti odotukset Tukesin sisällä kampanja keulahahmoineen herätti aluksi hämmennystä. Kannatti olla rohkea ja edetä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.” Seuraavan parin vuoden ajan Tukesin kemikaaliviestinnän kärkiteemana ovat rakentamisen kemikaalit. Kerroin, mitä mustassa hennatatuoinnissa ja hiusväUlkonäön hyväksi mitä vain. ”Tämä oli unelmakeikka!” Leena Laitinen Tu ke s ”Tuliko tänne ihan oikea kukkahattutäti?” Nilla Hietamäki (oik.) ja ”kummityttö” Heta Kylmämaa antoivat kasvot nuoria herätelleelle kemikaalikampanjalle.
järjestetään jotakin tällaista. Tulevaisuuden Suomelle biotalous merkitsee jopa 100 000 uutta työpaikkaa ja lisää vientiä. Erityisesti lapsiperheiden suuri määrä ja monikulttuurinen näyttely-yleisö herättivät positiivisia kommentteja. Edes iltayhdeksän jälkeiset myöhäiset tunnit ja ulkona riehunut myrsky eivät lannistaneet ihmisiä, sillä Heurekan ovi kävi tasaisesti vielä hieman ennen puoltayötä. Järjestäjät iloitsivat runsaasta kävijämäärästä. Laina kattaa 50 prosenttia lääkekandidaatin prekliinisen vaiheen budjetoiduista kustannuksista. Biotalous tutuksi kaikille Biotalouden yö oli Heurekan ja sen yhteistyökumppaneiden aloitteesta Biotalouden yö houkutteli Heurekaan jättiyleisön syntynyt tapahtuma, jonka tarkoituksena oli koota yhteen paitsi alan toimijoita myös tavallisia suomalaisia tutustumaan kärkihanke biotalouden innovaatioihin ja tulevaisuuden ilmiöihin. Faronille iso Tekes-rahoitus Turkulainen lääkekehitysyhtiö Faron Pharmaceuticals on saanut Tekesiltä 1,5 miljoonan euron rahoituksen. Jokaisen kävijän viesti oli sama: hienoa, että Suomessa Ti m o Su va nt o Biotalouden yössä riitti vilskettä. Tapahtuman 9 907 hengen kävijämäärä on Heurekan kaikkien aikojen yhden päivän ennätys. Rohkeimmat maistoivat heinäsirkkaa, hyönteisten kun uskotaan olevan merkittävä proteiininlähde jo vuonna 2030. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä tarvitsemme 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Yhteensä sata luennoitsijaa esitelmöi koulutustapahtumassa esimerkiksi työhyvinvointiin, laatuun ja laboratoriotoimintaan liittyvistä aiheista. Rahoitus on tarkoitettu Faronin uudenlaisen syöpälääkkeen kehittämiseen. 19 1/2016 KEMIA Biotalouden yö veti Tiedekeskus Heurekaan lähes 10 000 lasta, nuorta, aikuista, opettajaa, opiskelijaa ja biotalouden ammattilaista. Heti sisäänkäynnin luona jaetut Kemianteollisuus ry:n biotalouskortit ja kemian pallon etsintätehtävä kiinnostivat. Acorda on pörssiyhtiö, joka kehittää lääkkeitä neurologisiin sairauksiin. Anni Siltanen Biotie amerikkalaiselle bioteknologiayritykselle Yhdysvaltalainen bioteknologiayritys Acorda Therapeutics on ostamassa suomalaisen Biotie Therapies -lääkekehitysyhtiön. helmikuuta 2016. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja kestävästi ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. joulukuuta järjestetyn Biotalouden yön ohjelma starttasi jo aamukymmeneltä, jolloin Heureka avasi ovensa koululaisryhmille. Kemian sessiossa puhutaan muun muassa massaspektrometrian käytöstä kliinisessä kemiassa sekä nanopartikkeleista diagnostiikan apuna. Yksi päivän kohokohdista koettiin iltakuuden maissa, kun maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tutustui Biotalouden yöhön Heurekan toiminnanjohtajan Tapio Koivun kanssa. Perjantaina 4. Paikalle odotetaan noin tuhatta alan toimijaa.. Labquality Days Messukeskuksessa Labquality Days -kongressi kokoaa terveydenhuollon ja laboratorioiden ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen 11.–12. Näyttelyiden lisäksi yleisö pääsi tutustumaan muun muassa uuteen kalalajiin nelmaan, biokaasun muuttumiseen energiaksi ja vlogiin lehmän elämästä sekä tekemään biotaidetta. Puulajien tunnistuspisteessä arvuuteltiin kuusen ja männyn eroavaisuuksia. Auringon lämpöenergian vaikutusta ilmastonmuutokseen todennettiin lisäketodellisuuden avulla. Biotien tuotteet on tarkoitettu etenkin rappeuttaviin hermosairauksiin ja psykiatrisiin häiriöihin. Kaupan myötä amerikkalaisyhtiö saa maailmanlaajuiset oikeudet Biotien kehittämään Parkinson-lääkkeeseen totsadenttiin, joka on parhaillaan kolmosfaasin kliinisissä tutkimuksissa. Faronin lääke rajoittaa syövän kasvuun ja leviämiseen liittyvien solupinnan reseptoreiden toimintaa. Biotalous auttaa niiden tuottamisessa
Vuonna 2010 perustettu Aurealis Pharma kehittää lääkkeitä kroonisiin tulehdussairauksiin ja syöpään.. Jälkimmäinen oli oululaissyntyiselle Paasivirralle hyvin mieluinen laulu, jonka hän kemistien yhteisillä bussimatkoilla halusi aina vähintään kerran kajauttaa. Ekokemin muovijalostamo starttaa etuajassa Ekokemin rakentama muovijalostamo on valmistumassa etuajassa. Tilaisuuden avasi matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kuoro Ylistön Yllärit, joka esitti kuoronjohtaja Aimo Laitamon johtamana kappaleet Finlandia ja Oulun poijjaat. Elina Sievänen Jaakko Paasivirralle nimikkosali Jyväskylän yliopistoon Virpi Noponen Ylistön Yllärit -kuoro esitti Jaakko Paasivirran lempilaulun Oulun poijjaat. marraskuuta 2015. Paasivirta ohjasi yli 20 väitöskirjaa ja julkaisi lähes 600 tieteellistä artikkelia ja konferenssitiivistelmää sekä lukuisia opetusmonisteita ja oppikirjoja. Reino Laatikainen palkittiin Jaakko Paasivirta -salin vihkiäiset vietettiin Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlapäivänä 6. 20 1/2016 KEMIA UUTISIA Jyväskylän yliopiston kemian laitoksessa on vihitty käyttöön professori Jaakko Paasivirralle omistettu nimikkosali. Kuopiolaiselle lääkekehittäjälle miljoonarahoitus Kuopiolais-sveitsiläinen bioteknologiayritys Aurealis Pharma on kerännyt kolme miljoonaa euroa pääomarahoitusta. Jaakko Paasivirta (1931–2011) nimitettiin orgaanisen kemian professoriksi Jyväskylän yliopistoon vuonna 1969. Laatikainen on tehnyt pitkän ja merkittävän uran NMR-spektroskopiatutkimuksen ja -opetuksen parissa. Jaakko Paasivirta toimi aikoinaan Laatikaisen väitöskirjatyön ohjaajana. Sijoittajia ovat Finnvera sekä joukko yksityisiä sijoittajia Suomesta ja Sveitsistä. Entisen KEM2-luentosalin nimi on nyt Jaakko Paasivirta -sali. Hän on yhä viitatuimpia suomalaisia kemian alan julkaisijoita. Delhiläinen yhtiö on merkittävä kemikaalien jakelija, joka on keskittynyt polymeereihin, pinnoitteisiin ja life science -tuotteisiin. Jalostamossa käsitellään jatkossa vuosittain noin 20 000 tonnia muovijätettä, joka kerätään kuluttajilta, kaupalta ja maataloudelta. Rahaston alkuunpanijana on KeskiSuomen Kemistiseura ry. Nimilaatan paljastivat Keski-Suomen Kemistiseura ry:n puheenjohtaja Jussi-Pekka Aittola (vas.) ja kemian laitoksen johtaja, professori Jan Lundell. Riihimäen Kiertotalouskylään nouseva jalostamo pääsee aloittamaan toimintansa jo kesällä 2016. Algol pitää laajentumistaan Intiaan historiallisena virstanpylväänä. Algol osti intialaisen kemikaalijakelijan Suomalainen Algol Chemicals on ostanut intialaisen Dynamic Orbits -yhtiön. Jätemuovi kiertää uusioraaka-aineeksi teollisuudelle. Paasivirta oli ratkaisevassa asemassa myös ympäristötutkimuksen käynnistämisessä ja kehittämisessä Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa. Häntä voidaan oikeutetusti kutsua Suomen NMR-spektroskopiatutkimuksen ja -opetuksen pioneeriksi. Hän jatkoi tutkimustyötään kemikaalien ominaisuuksien, mallintamisen ja kemiallisten ekotoksikologisten riskien arvioinnin parissa viimeisiin kuukausiinsa saakka. Tilaisuudessa jaettiin myös Jaakko Paasivirran nimikkorahaston ensimmäinen tunnustuspalkinto, jonka sai professori Reino Laatikainen. Lisäksi se tarjoaa hankintapalveluja ja Reach-rekisteröintiin liittyviä palveluja