kehittyvaelintarvike.fi 6 2021 KOULUTUS RAHOITUS & MARKKINOINTI Rahoitusta tarjolla nyt runsaasti Epäterveellisten tuotteiden markkinointi kuriin Osaajapulan syyt ja ratkaisut esiin
“ “ Boostia elintarvikevientiin digimarkkinoinnin keinoin Digitaalisuus on tullut jäädäkseen myös elintarvikeviennissä. DigiFoodEx-hanke 1.5.2021 – 31.1.2022 tarjoaa uusmaalaisille, vientiin tähtääville pk-elintarvikeyrityksille digitaalisen markkinoinnin osaamista, jotta yritykset osaavat paremmin toimia muuttuvassa markkinaympäristössä. Covid-19 pandemia on muuttanut nopeasti kansainvälistä yritysten toimintaympäristöä ja sysäsi digitaalisen myynnin ja markkinoinnin palveluntarjonnan nopeaan kasvuun. Mahdollisuuksien kenttä on laaja. Rahoittajina toimivat Uudenmaan ELY-keskus ja Haaga-Helia. DigiFoodEx-hanketta toteuttavat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Fennopromo Oy. Messujen yhteyteen on avattu sähköisiä tapaamispaikkoja. DIGIFOODEX VALMENTAA ALUSTOJEN KÄYTTÖÖNOTTOON Nyt yritykset tarvitsevat uusia myynnin ja markkinoinnin keinoja muuttuneilla markkinoilla selviytyäkseen. On vain valittava joku tie, kuinka lähtee etenemään. Covid-19 pandemia ja ilmastohuoli pakottavat yrityksiä siirtymään digitaalisiin myyntikanaviin. Useista muutoksista tullee pysyviä. Oppimista tapahtuu matkan varrella, toteaa DigiFoodEx-hankkeen tukitreeneihin osallistunut Head of International Business Development Janne Mäkelä Oy Verman Ab:stä. Hankkeessa kertyvää osaamista on mahdollista jakaa laajemminkin elintarvikekentällä. Jakelun ja markkinoinnin menetelmät ovat muuttumassa verkkokauppaan ja sähköisiin viestinnän kanaviin perustuviksi. KUMPPANISISÄLTÖ. Sähköiset ratkaisut ovat ekologisesti vähemmän ympäristöä rasittavia ja siten puoltavat paikkaansa tulevaisuudessakin. Jakelukanavat uudistuvat ja asiakkaat ovat tavoitettavissa uusin keinoin. Puoliksi virtuaalinen ja puoliksi paikan päällä tapahtuva toteutus saattaa jäädä kansainvälisillä BtoB-messuilla pysyväksi. Digitaalisia, ulkomaille suuntautuvia myyntikanavia on tarjolla jo paljon – ja ne ovat muutakin kuin perinteistä verkkokauppaa. – Saimme perspektiiviä, mitä digitaalisen vientimarkkinoinnin keinoja on tarjolla. UUDET VIENTIKAUPAN JAKELUTIET – OSTAJA LÖYTYY DIGIKANAVISTA Tuoteryhmien keskinäiset painotukset, jakelukanavat, kysynnän määrät, logistiikka ja uusien markkinoiden ja asiakkuuksien hankinnan keinot ovat joutuneet murrokseen. On tärkeää, että suomalainen elintarvikeala pystyy luomaan nopeasti keinoja, joilla se pystyy toimimaan uudessa toimintaympäristössä. Alustoilla ostajat ja tavarantoimittajat kohtaavat. Uusia, interaktiivisia BtoB-matchmaking-alustoja on syntynyt eri maihin, kuluttajaryhmiin ja tuoteryhmiin. DigiFoodEx-hanke tuottaa uusmaalaisille pk-elintarvikeyrityksille tietoa uusista sähköisen markkinoinnin keinoista, joita on syntynyt vientikaupan välineiksi. Tämä kehityskulku kuitenkin mitä todennäköisimmin palvelee myös tulevaisuudessa, kun edessä on ilmastonmuutoksen ja tuotantoympäristöjen ekologisten ratkaisujen kehittämisen paine. Korona toi vaikeuksia BtoB-ostajien tavoittamiseen ja syntyi markkinarako esimerkiksi täyden palvelun digibrokereille, jotka vastaavat tuotteen koko myynnistä ja vientimarkkinoille saattamisesta
Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola kertoo tässä numerossa, mitä pörssiin listautuminen vaati ja on antanut. Tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla suomalaiset startupit keräsivät pääomasijoittajilta 560 miljoonaa euroa, joista 73 prosenttia tuli ulkomailta. Yksi viime vuoden huippu-uutisista oli ruokajärjestelmää uudistaviin teknologiayrityksiin sijoittavan Nordic FoodTech VC -rahaston perustaminen. Näillä nuorilla on kyky havaita yhteiskunnan kiinnostavaa pöhinää. Rekrytointitilanteissa hakijoita toisistaan erottavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi kansainvälisyys, kielitaito sekä vientija kaupallinen osaaminen. KOLME NELJÄSTÄ SUOMALAISYRITYKSESTÄ kärsii osaajapulasta. Suurin osa uusista, arvoa tuottavista ideoista on pieniä, mutta merkityksellisiä. Agronomiliiton jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen pohti sekä työnantajien että yhteiskunnan vastuuta osaamiseen kehittämiseen. DoorDash osti WolPääkirjoitus 6/2021 TEKNOLOGIA KILPAILUKYVYN KÄRKENÄ SUURIN OSA IDEOISTA ON PIENIÄ, MUTTA MERKITYKSELLISIÄ.. Vielä oli tarve astua askel taaksepäin. Kannattaisiko yrityksen hakea rahoitusta pörssistä. Radikaalit ideat häiritsevät ja muuttavat kilpailukenttää, tekevät aikaisemmasta tarpeetonta. Yhdessä jaksoista keksijä ja työelämäprofessori Reetta Kivelä ja tutkija Outi Mäkinen pohtivat, mitä ovat vähittäisen ja radikaalin keksinnön erot. Radikaalit startupit houkuttelevat sijoittajia. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mielestä nopeat koulutukset, kuten muuntoja täydennyskoulutukset, ulkomaisen työvoiman houkuttelu Suomeen ja työn perässä muuttamisen sujuvoittaminen ovat keskeisimpiä keinoja talouskasvun ylläpitämiseksi. Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin paneutuneessa EPELI-tutkimuksessa löydettiin Suomen markkinoilta elintarvikkeita, joiden markkinointi ei ole lasten ja nuorten edun mukaista. Tuotteiden terveellisyys on osa yritysten yhteiskuntavastuullisuutta. Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallintoja tukipalvelut. Suomessa on ollut tarjolla osaamista ja rahoitusta liikeidean kaupallistamiseen ja yritystoiminnan kasvattamiseen. Woltin myynti seitsemällä miljardilla amerikkalaiselle DoorDashille oli marraskuun uutinen. Rahastoon on kerätty 42 miljoonaa euroa sijoittajilta, ja niitä on investoitu kuuteen startup-yritykseen: Pekilo-proteiinia bio jalostamoiden sivuvirroista tuottavaan eniferBioon, tuotantotavan ylijäämäsilakoiden hyödyntämiseksi ruokana kehittäneeseen Hailia Nordiciin, Mäkisen perustamaan, umamin makua kasviraaka-aineista tuottavaan Nordic Umami Companyyn, satelliitteja maanviljelyn tueksi ja hiilensidonnan todentamiseen rakentavaan Kuva Spaceen, luonnollisia punaisia elintarvikevärejä kehittävään tanska laiseen Chromologicsiin ja ruotsalaiseen Melt & Marbleen, joka tuottaa naudanlihan kaltaista rasvaa mikrobien avulla. Kyse ei ole työvoimapulasta, vaan osaamisen puutteista. Kivelän rakentaman Viikki Food Design Factoryn toimintaajatuksena on auttaa tiimejä tutkimustulosten kaupallistamisessa. Lapsille markkinoidaan erityisesti sosiaalisessa mediassa. SIJOITTAJAT OTTAVAT RISKIÄ. Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua. H elsingin yliopiston Viikin opiskelijat ovat tuottaneet Ständillä-podcastsarjaa. Suurimmat potit keräsivät ruokakuljetuksia järjestävä Wolt, hyvinvointisormusta kehittävä ja valmistava Oura Health ja ohjelmistoyhtiö Aiven, joka auttaa organisaatioita hallinnoimaan dataa julkisilla pilvipalvelualustoilla. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 3 Laura Hyvärinen päätoimittaja, ETM KU VA : PA UL A AI TO tin, koska se aikoo haastaa verkkokauppajätti Amazonin hub-to-hub mallilla, jossa myyjien tilauksia kerätään kasaan kerralla isompi määrä, jonka jälkeen robotti toimittaa tilaukset tiettyyn noutopisteeseen jakelijalle
vuosikerta Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273 ISSN 0787-8273 (painettu) ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) Julkaisija Elintarviketieteiden Seura r.y @ETS_ry Toimitus PL 115, 00241 Helsinki toimitus(at)kehittyvaelintarvike.fi www.kehittyvaelintarvike.fi Päätoimittaja Laura Hyvärinen laura.hyvarinen(at)kehittyvaelintarvike.fi p. 050 2250 hannu.pyykko(at)mediabookers.fi Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta Lehden tilaus kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Tilaushinta 2022 kestotilaus 74 €/vsk kestotilaus oppilaitokset 62 €/vsk Hintoihin lisätään alv 10 % Osoitteenmuutokset ja ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura r.y. 14 EIT FAN Helsinki HUB -ohjelmasta lisävauhtia startupeille TEEMA: Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 18 Räätälöityä koulutusta osaajapulaan 20 Viikki Food Design Factory tarjoaa ympäristön ruokajärjestelmäinnovaatioille 22 Listautuminen hyödyttää yritystä monella tavalla 24 Kasvua ja menestystä tutkimus-, kehitysja innovaatiorahoituksella 26 Somemarkkinointi perustuu faktoihin ja kokeiluun 28 Somehaasteet ja arjen sokerikuorma hallintaan Ravitsemus & Terveys 32 Metabolomiikkaa testataan tuotekehityspiloteissa Tiede & Tutkimus 34 Sivuvirtojen lisäarvoainesosien talteenotto biojalostamoissa tukee nollahukka-ajattelua 36 Lainsäädännön ja yhtenäisten termien puute hankaloittaa ruokahävikkityötä 38 Aistimisen yksilöllisyys pitää ymmärtää arviointiraatien työssä Lainsäädäntö 40 EU:n ravitsemusvastuullisuuden aloitteet etenevät Palstat 9 Alkupaloja 16 Haarukassa 42 Hankintaopas Elintarviketieteiden Seuran sivut 47 KANNATTAJAJÄSEN: IROResearch on täyden palvelun tutkimustalo 48 KANNATTAJAJÄSEN: Tuotteistamisen taitajat brändilähettiläinä 50 ETS-PALSTA: Toimintavuosi paketissa. PL 115, 00241 Helsinki info(at)ets.fi kehittyvaelintarvike.fi Kansikuva Cloetta, kuvan käsittely Jaakko Kahala kehittyvaelintarvike.fi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 LISÄÄ UUSIA JUTTUJA VERKOSSA kehittyvaelintarvike.fi 3 PÄÄKIRJOITUS: Teknologia kilpailukyvyn kärkenä 6 HENKILÖKUVA: Ihmisten ja muutoksen johtaja 8 KOLUMNI: Myynnissä tavallista (kasvis)ruokaa! 11 PAKINA: Uusia nimityksiä 17 PUHEENVUORO: Elintarvikeketjun neuvoja, sovittelija ja valvoja 30 MAAILMA MAUSTEILLA: Mistä on ruoka-alan yksisarviset kokattu. 4 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Sisältö 6/2021 32. 040 153 4842 Toimituspäälliköt Pirjo Huhtakangas pirjo.huhtakangas(at)kehittyvaelintarvike.fi Elina Teerijoki elina.teerijoki(at)kehittyvaelintarvike.fi Vakituiset avustajat Anna Kortesoja, Ismo Lehtonen, Heikki Manner, Kaisa Poutanen, Mari Sandell, Anu Susi, Ari Virtanen Toimituskunta 6/2021 Kiia Heinonen, Marina Heinonen, Pirjo Huhtakangas, Aulikki Hulmi, Hanne Husso, Laura Hyvärinen, Ilkka Suhonen, Sanna-Liisa Taivalmaa, Elina Teerijoki, Ari Virtanen, Viivi Wanhalinna Neuvottelukunta Marina Heinonen, Eeva-Liisa Häkli, Matti Kalervo, Anu Kaukovirta, Marjukka Kolehmainen, Kaisa Linderborg, Anna Lemström, Jussi Loponen, Pia Mäkelä, Emilia Nordlund, Marleena Tanhuanpää, Jussi Toivonen, Erkki Vasara, Kati Väkeväinen Mainosmyynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers Hannu Pyykkö p. Ajankohtaista 10 Suomi lahjoittaa viisi miljoonaa kansainväliselle kouluruokaohjelmalle 12 Ajattelutavan muutos osaajapulan lääkkeeksi
Lisävauhtia startupeille 14 KU VA : AN TH ON Y UB AU D KU VA : M IR EL LA _M EL LO NM AA. Ruoka-alan yksisarviset aukaisevat latua 30 KU VA : AR I VI RT A N EN Elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg selvittää asioita, sovittelee ja ohjaa elintarvikealan toimijoita tavoitteena kaikkia osapuolia tyydyttävät ratkaisut ja reilu kaupankäynti. Elintarvikemarkkinavaltuutettu neuvoo, sovittelee ja valvoo 17 K UV A : EL I NT AR V I K EM A RK KI N A VA LT UU T ET UN TO I MI S TO 40 Euroopan komissio antaa lainsäädäntöehdotukset ravitsemusvastuullisuusaloitteista vuoden 2022 loppuun mennessä. Yritykset voivat hyödyntää menetelmää tuotekehityksessä ja kertoa jatkossa kuluttajille tuotteidensa bioaktiivisten yhdisteiden määrästä ehkä myös pakkauksissa. Fodelian kasvuun saatiin kaivattua pääomaa, ja osakeannin yhteydessä yritys sai 3 000 uutta omistajaa, kertoo toimitusjohtaja Mikko Tahkola. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 5 Amerikkalainen sijoittaja Aileen Lee keksi nimen yksisarvinen kuvatessaan startupeja, joiden arvo oli noussut yli miljardin USA:n dollarin yksityisellä sijoitusrahalla. Yksi osallistujista oli suomalainen Kamupak, joka valmistaa kierrätettäviä pakkauksia noutoruualle. EU:n ravitsemus vastuullisuuden aloitteet etenevät KU VA : M M M Pörssiin listautumisen vaikutukset ulottuvat rahoituksesta yrityksen asemaan neuvottelukumppanina. Tanskalainen Just Eat, ruotsalainen Oatly ja suomalainen Wolt ovat aukaisseet latua, kirjoittaa Kehittyvä Elintarvike -lehden vakituinen avustaja Ari Virtanen Maailma mausteilla -palstalla. Niiden koostumusta voidaan tutkia laajaalaisesti metabolomiikalla. Listautuminen hyödyttää monella tavalla 22 Yhdessä elintarvikkeessa voi olla satoja ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia yhdisteitä. Metabolomiikka avuksi tuotekehitykseen 32 KU VA : BL UE BI RD PR OV IS IO NS / UN SP LA SH EU:n rahoittama EIT Food Accelerator Network -ohjelma tarjoaa lisävauhtia niille elintarvikeja maatalousalan yrityksille, jotka ovat päässeet alkuun toiminnassaan ja kaipaavat lisäsparrausta. Ne etenevät yhdessä Pellolta pöytään -strategian elintarvikealoitteiden kanssa. Kuvassa on Kamupakin Karri Lehtonen. Tavoitteena on turvallinen, ravitseva, kohtuuhintainen ja kestävästi tuotettu ruoka kaikille ihmisille
Esimerkiksi robotiikka ja keinoäly tulevat muovaamaan monia työtehtäviä ja vaatimaan uutta osaamista. Osa työtehtävistä saattaa hävitä ja uusia tulla tilalle. Yrityksessä on palattu etätyöskentelystä hybridimalliin, jossa työskentelystä sovitaan esihenkilön johdolla tiimeissä. Hän on työskennellyt lähes koko uransa johtajan tehtävissä, yleensä sellaisissa, joissa tulos mitataan euroissa. Työ ja vapaa-aika eri rytmeissä Sarsama on työssään nopearytminen, mutta vapaa-aikana hän saattaa vaeltaa päiväkausia luonnossa usein yksin. Toimialat, työelämä ja johtaminen ovat murroksessa. Esihenkilö keskustelee myös jokaisen tiimiläisensä kanssa henkilökohtaisesti hänen etätyötoiveistaan. Hän karsastaa ajatusta, että asiantuntijatehtävissä odotetaan sellaista itseohjautuvuutta, jossa esihenkilöitä ei tarvita. Se merkitsee lisää vastuuta, mutta tarjoaa samalla joustavuutta elämänhallintaan. Kerimäellä lapsuutensa ja nuoruutensa asunut Sarsama sanoo suhtautuvansa asioihin maanläheisesti ja olevansa monien yllätykseksi pohjimmiltaan introvertti. Työyhteisö on kuitenkin myös sosiaalinen yhteisö ja monille hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. – Johtaminen koukuttaa, koska siinä joutuu koko ajan miettimään, miten voisi kehittyä. Työnantajan pitää varmistaa rekrytointi tilanteessa, että uusi työn tekijä sopii substanssiosaa misensa lisäksi työyhteisöön ja yrityksen kulttuuriin ja on motivoitunut tehtävään. Hyvä henkilöstökokemus puolestaan korreloi hyvään asiakaskokemukseen, Sar sa ma vakuuttaa.. – Tämän lisäksi on vakikäytäntömme, että esihenkilöt käyvät jokaisen tiiminsä toimihenkilön kanssa sparrauskeskustelun kasvokkain minimissään kuusi kertaa vuodessa. Etätyötä voi tehdä. Saarioinen oli hänen asiakkaansa viitisen vuotta. Apuna on myös oma tiimi ja laaja verkosto pitkältä työuralta, hän kiittää. – Jäätävän hyvä perehdytys varmistaa työssä onnistumisen heti alusta, sitouttaa työhön ja luo hyvää henkilöstökokemusta. Tässä Saarioisten toimitusjohtaja ja johtoryhmäkollegat ovat hyviä sparraajia. Hän liikkuu monipuolisesti. Sitoutuminen yritykseen vähenee, kun yhteenkuuluvuuden tunne heikkenee. – Lähityöskentelyäkin tarvitaan. Toisaalta kun ihmisille antaa tilaa ajatella ja kehittää omaa työtään, kaikki ymmärtävät, ettei kaikki viisaus asu kulmahuoneessa. Uusien työkalujen käyttö suunniteltiin tiimeittäin, Sarsama kertoo. Johtaminen vaatii enemmän kuin koskaan ihmisten kanssa keskustelua sekä tukea heidän työnja elämänhallintaansa, Sarsama sanoo. l KU VA : SA AR IO IN EN Minna Sarsama sanoo, että elintarvikealan ammattilaisten pitää kertoa etenkin nuorille, miten monipuolisia tehtäviä ala tarjoaa ja miten monenlaisella koulutukselle alalle pääsee töihin. Viiden vuoden kuluttua voi olla tehtäviä, joita ei pysty nykyisin edes hahmottamaan. Noin 1 200 työntekijästä nelisen sataa on toimihenkilöitä. Etenkin muutostilanteet vaativat tosi paljon keskustelua, pelkkä viestittely ei riitä. 6 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 TEKSTI: Pirjo Huhtakangas Henkilökuva IHMISTEN JA MUUTOKSEN JOHTAJA J okaisella on oikeus hyvään johtamiseen, joka syntyy viime kädessä kahdenkeskisessä vuorovaikutuksessa, kiteyttää Saarioisten ihmisten ja muutoksen johtaja Minna Sarsama. Etätiimissä osa jää helposti kuuntelijan rooliin, ja livenä on helpompi vetää kokousta siten, että kaikki osallistetaan, Sarsama arvioi. Saarioisten uusi strategia oli juuri valmistunut ja sen toteuttaminen käynnistymässä, kun Sarsama aloitti uudessa työssä kesällä 2018. Olivatpa työtehtävät mitä tahansa, uusien työntekijöiden palkkaamiseen ja perehdytykseen pitää varata aikaa. Lähityötä tarvitaan edelleen Korona vauhditti Saarioisten moderni työ -projektin toteuttamista. Sarsama työskentelee Suomen johtavassa valmisruokayrityksessä, jolla on tehtaat Sahalahdella, Valkeakoskella, Huittisissa ja Viron Raplassa. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta, jotka hän saa toisinaan kaverikseen vaelluksille. Nykyinen työnantaja tuli Sarsamalle tutuksi MPS-Yhtiöissä, jossa hän teki töitä johtajana ja konsulttina. Kukaan ei kuitenkaan ajatellut, että kyse oli IT-projektista, vaan olimme toteuttamassa työtapamuutosta. Vuonna 1965 syntynyt Minna Sarsama suoritti lukion jälkeen ensin ylioppilasmerkonomin tutkinnon ulkomaankaupan linjalla Tampereen kauppaoppilaitoksessa vuonna 1987 ja kauppatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 1991. Videoneuvotteluissa kuulee puheen, mutta ei näe, miten asia sanotaan. Perehdytykseen varattava aikaa Osaamista johdetaan strategialähtöisesti. Heti opiskelujen jälkeen alkanut työ ura koukkasi kuuden yrityksen kautta vuosiksi 2011–2017 MPS:lle ja sieltä 2018 Saarioisille. – Modernin asiantuntijatyön työkalut olivat aluksi kaikille outoja. – Nykyinen työnimikkeeni kertoo henkilöstön strategisesta roolista. – Se on puppua
Kun nämä yhdistetään digitalisaation tarjoamiin mah dollisuuksiin, rikotaan toimintojen rajaaitoja yritys ten kilpailukyvyn kehittämisessä. Ohjelmat sopivat heille, joilla on jo valmis alempi korkeakoulututkinto. Yhteistyöyritykset saavat tuoreimman tutkitun tiedon käyttöönsä yrityksen kehittämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Laajat yhteistyö muodot kattavat opinnäytetyöt, harjoitustyöt, vierailija luennot, rekrytointipalvelut, tutkimusyhteistyön, osaami sen päivittämisen sekä ainejärjestö ja alumnitoiminnan. Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa opiskelijoille ver kostoitumisen avulla käytännön yritysmaailman näkö kulman. Kouluttautumismahdollisuudet: LUT:ssa tarjoamme seitsemällä eri maisteriohjelma vaihtoehdolla Suomen laajimman mahdollisuuden kou luttautua tuotantotalouden asiantuntijaksi. Tuotantotalouden avulla yrityksiä uudistetaan ja kehitetään kestävämpään suuntaan. LUT-tuotantotalous: TULE MUKAAN RAKENTAMAAN SILTOJA TEKNOLOGIAN JA KAUPANKÄYNNIN VÄLILLÄ Tuotantotalous yhdistää teknologista ja luonnontieteellistä ajattelua yritystoiminnan analysointiin, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Yhteistyön avulla yrityksen saattavat samalla löytää alan uusimmat osaajat. Kouluttautua voit myös useam malla paikkakunnalla: Lappeenrannassa, Lahdessa tai Kouvolassa. Osa ohjelmistamme tarjoaa myös mahdollisuuden koulut tautumiseen työn ohella. Haluatko kouluttautua tuotantotalouden asiantuntijaksi, joka ei pelkää tarttua haastaviinkaan ongelmiin tai onko yritykselläsi projekti tai liiketoimintaongelma, joka kaipaa ratkaisijaa. Ohjelma valikoima mahdollistaa kouluttautumisen ja osaamisen päivittämisen innovaatiotoiminnan, toimitusketjujen, tuotannon, teknologian, analytiikan, kustannusten ja suorituskyvyn johtamisen sekä yrittä jyyden alalla. Lue lisää palveluistamme ja eri yhteistyömuodoista: www.lut-tuotantotalous.fi JOS ITSESI TAI YRITYKSESI KEHITTÄMINEN ON AJANKOHTAISTA – OTA YHTEYTTÄ: Tuotantotalouden osaston ja koulutusohjelman puolesta: Lea Hannola ja Petra Pekkanen lea.hannola@lut.fi / petra.pekkanen@lut.fi KUMPPANISISÄLTÖ LUT_KE2021_6_1/1s_d.indd 1 LUT_KE2021_6_1/1s_d.indd 1 22.11.2021 21.55 22.11.2021 21.55. Tämän vuoksi teemme tiivistä yhteistyötä yritysmaailman kanssa ja tarjoamme monenlaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin. Lue lisää ohjelmista, niiden sisällöistä ja hakemisesta: www.lut.fi/opiskelu/maisteriohjelmat/ tekniikan-maisteriohjelmat/tuotantotalous Yhteistyömahdollisuudet: LUTtuotantotalouden tärkeänä arvona on ajan hermoilla pysyminen yrityksiä herkällä korvalla kuunte lemalla
Johtopäätös on, että ympäristövastuullisia elintarvikkeita ei kannata ensisijaisesti markkinoida ympäristökulmalla. pien ruokavalintoja ohjaavien arvojen joukkoon. Vastuullisuusmerkinnät jaettiin sosiaaliseen vastuullisuuteen (esimerkiksi eläinoikeudet ja Reilu Kauppa) ja ympäristövastuullisuuteen (esimerkiksi luomu ja tuotteen hiilijalanjälki). Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa palvelevan Unicafen myymistä lounaista noin puolet on kasvistai vegaanilounaita. Koko kansaa edustavassa tutkimuksessa havaitsimme, että ympäristönäkökulma ei nouse tärkeimMYYNNISSÄ TAVALLISTA (KASVIS)RUOKAA! KU VA : HE NN I PÖ YR Y Kolumni TEKSTI: tutkijatohtori Essi Pöyry, Helsingin yliopisto, Kuluttajatutkimuskeskus YMPÄRISTÖVASTUULLISIA ELINTARVIKKEITA EI KANNATA MARKKINOIDA YMPÄRISTÖKULMALLA.. Opetin juuri Helsingin yliopistossa Elintarvikemarkkinoinnin perusteet -kurssin. Sen sijaan lähes kolme kuluttajaa neljästä, tutkimus tavasta ja -kontekstista riippuen, on sekasyöjiä. Tuotteet ovat vegaanisia, joten vegaanit ovat luonnollisesti yksi sen kohderyhmistä. Opettamani kurssin opiskelijat eivät poikenneet tästä profiilista: monet olivat erittäin kiinnostuneita vastuullisuuden teemoista ja tuntuivat ajattelevan, että sama kiinnostus koskee myös muita kuluttajia. Helsingin yliopisto lienee kasvissyönnin polttopiste. 8 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 huono saatavuus sekä perheen tai ystävien kielteinen suhtautuminen voivat olla syitä kasvisruuan tai päinvastaisessa tilanteessa eläinperäisen tuotteen valintaan. Kansanterveysravitsemuksen tutkija Rebecca Tobin tutkimusryhmän metaanalyysissa vertailtiin kolmenkymmenen tieteellisen tutkimuksen tuloksia kuluttajien suhtautumisesta elintarvikepakkausten vastuullisuusja ravitsemusmerkintöihin. Taloudellinen niukkuus, haluttujen tuotteiden R uuan ympäristövaikutukset ovat kiihkeän keskustelun kohteena. Lääkärin määräys ja myötätunto tuotantoeläimiä kohtaan saavat kuluttajan vaihtamaan jauhelihan härkäpapuun. Mitä nuorempi ja koulutetumpi olet, mitä urbaanimmassa ympäristössä asut tai jos olet nainen, sitä todennäköisemmin ajattelet näin. Beanitin ja muiden pioneerien kannattaa siis iskeä suomalaisten heikkouteen ja myydä uutuustwistillä herkullista ja laadukasta perusruokaa, joka vain sattuu olemaan kasvisruokaa. Kasvissyöjien motivaatiot perustuvat usein yhteen tai useampaan neljästä pääperusteesta: eläinten oikeuksiin, terveyteen, ympäristöön tai uskontoon. Kasvaakseen brändi tarvitsee kuitenkin muitakin asiakkaita. Seuraavaksi vaikuttavimpia vastuullisuusmerkintöjä olivat eläinten hyvinvoinnin merkinnät. On tavallista ajatella niin kannattajien kuin nuivasti kasvissyöntiin suhtautuvien keskuudessa, että kasvisruuan valitseminen on kuluttajan identiteettiä määrittelevä päätös, joka tehdään ympäristösyistä. Raision ja Beanitin yhteiskuntasuhteista vastaavan Jukka Kajanin mukaan Beanitin asiakkaille eläinten oikeudet ja varsinkin terveyssyyt ovat ympäristösyitä useammin tärkeimpiä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Yksi kurssitehtävistä keskittyi Beanithärkäpaputuotteisiin, nykyään Raision omistamaan brändiin. Tutkimuksessa todettiin, että vastuullisuusmerkinnät ja -sertifikaatit tuottivat ravitsemuksellisia merkintöjä hiukan useammin paremman vasteen kuluttajien keskuudessa, mutta huomattavan usein vaikuttavin merkintä oli luomu. Yhä useampi kokee, että ruokavalinnoissa tulee ottaa ympäristönäkökulmat huomioon. Vastenmielisyys lihaa kohtaan tai kuluttajan kohtaamat rajoitteet voivat johtaa kasviperäisen tuotteen valintaan eläinperäisen sijaan. Esimerkiksi ruuan kotimaisuus, herkullisuus, hinta ja uudet ruokakokeilut nousevat keskimäärin suomalaiskuluttajilla ympäristöarvojen edelle. TUTKIMUSTEN MUKAAN vegaanien osuus länsimaisissa yhteiskunnissa on muutaman prosentin ja kasvissyöjien noin viiden prosentin luokkaa. Ravitsemusmerkinnät liittyivät muun muassa rasvan määrään tai tuotteen vitamiinipitoisuuteen. Kurssitehtävissä argumentoitiin usein, että uudet elintarvikebrändit löytäisivät uusia asiakkaita, jos ne korostaisivat tuotteen vastuullisuutta ja erityisesti ilmastonäkökulmaa. Tämä on kuitenkin väärä tai vähintään harhaanjohtava johtopäätös. Ehdottomasti suosituinta ruokavaliota eli ”perusruokavaliota” noudattava suomalainen saattaa periaatteessa arvostaa ympäristöasioita, mutta ruokaostoksilla se ei ole painavin peruste. Vain yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että tuotteen hiilidioksidipäästömerkintä oli paras. OMAN TIETOISEN VALINNAN lisäksi kuluttajat saattavat valita kasvisruokia negaation kautta
Videolla jokainen nuori pääsee kuulemaan lisää osaajaprofiilista, jonka on saanut tulokseksi testissä. Valtakunnallinen tiedonvälityshanke kokoaa yhteen elintarvikeyritykset, bioja kiertotalousalan innovaattorit ja ruoka ketjun osapuolet. Video tutustuttaa TikTokista tunnetun Jasmin Ngon johdolla elintarvikeyritysten osaajiin, jotka edustavat osaajatestin eri vaihtoehtoja. Tiekartta laaditaan yhdeksälle eri toimialalle, joita ovat muun muassa Luonnonvarat, elintarviketuotanto ja ympäristö sekä Majoitus-, ravitsemisja matkailupalvelut. Maistuva päivä toteutetaan ohjelmapakettina, jota opintoohjaajat ja opettajat voivat hyödyntää kuukauden ajan. Hanke opastaa myös viestimään ulkomaisille asiakkaille tuotteiden sisältämästä arvonlisästä ja auttaa yrityksiä kytkemään tuotantotapaansa, tuotteisiinsa ja toimitusketjuunsa ilmastoviisaita lisäarvotekijöitä ja parantamaan kilpailukykyään kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen ohjausryhmää johtaa työministeri Tuula Haatainen. Sen avulla halutaan herättää nuori näkemään elintarvikealan monipuolisuus. Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin Elintarvikealan ammatteihin tutustutaan sosiaalisen median vaikuttajan Jasmin Ngon johdolla. Testi hyödyntää pelillistäviä keinoja, viestinnän asiantuntija Sofia Dahlskog ETL:stä kertoo. Elintarviketeollisuus työllistää suoraan noin 38 000 ihmistä ja välillisesti yhtä elintarviketeollisuuden työpaikkaa kohden kolme muuta ihmistä. KU VA : JA SM IN NG ON KU VA -A RK IS TO Maistuva päivä houkuttelee tulevaisuuden osaajia elintarvikealalle MAISTUVA PÄIVÄ on Elintarviketeollisuusliiton (ETL) vuosittainen tapahtuma, jolla halutaan kertoa yläkouluikäisille nuorille elintarvikealan monipuolisista ja houkuttelevista työmahdollisuuksista. Toimialakohtaiset työryhmät etsivät lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja, joilla parannetaan avoinna olevien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaantoa. Tapahtuma järjestetään toista kertaa peräkkäin verkossa. Ohjelma päättyy tietovisaan, jonka vastaukset löytyivät esittelyvideolta. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannekyselystä elintarviketeollisuusryityksille tänä syksynä käy ilmi, että joka neljännellä yrityksellä on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Ohjelma on noin yhden oppitunnin mittainen ja rakennettu niin, että opettajien on helppo hyödyntää sitä osana opetusta. KIKE-hanke toteutetaan 1.1.2022–30.6.2024. Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä toivoo, että koulutusratkaisut ja elintarvikealan toimintaan vaikuttavat valtion päätökset olisivat ennakoitavissa pitkälle tulevaisuuteen. Ohjausryhmä käsittelee toimialaryhmien selvitykset ja ehdotukset sekä tekee päätökset jatkotoimenpiteistä vuoden 2022 loppuun mennessä. TYÖja elinkeinoministeriö (TEM) on käynnistänyt hankkeen varmistamaan osaavan työvoiman saatavuutta kaikilla toimialoilla koko Suomessa. – Testissä vaihtoehdoiksi valikoituu monipuolisesti eri koulutustaustoja ja työtehtäviä edustavia osaajia. Perinteisesti se on järjestetty yritysvierailuina ympäri Suomea. Koko ruokaketju on tervetullut rakentamaan kiertotalouteen perustuvaa suomalaisen ruuan kansainvälistä kilpailukykyä. Ympäristöä huomioidaan ja liiketoimintaa kehitetään rinta rinnan. Ministeriöiden asiantuntijoiden lisäksi ohjausryhmässä on työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän edustajia. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 9 Alkupaloja ENSI VUONNA käynnistyvä Kierto taloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin -hanke (KIKE) jakaa elintarvikealan yrityksille tietoa tuoreimmasta bioja kiertotalous alan osaamisesta ja kannustaa yrityksiä ympäristöystävällisten vientituotteiden innovointiin. Testitulokset saatuaan luokka katsoo yhdessä esittelyvideon. Työryhmien tehtävänä on parantaa toimialaja aluekohtaista Toimialakohtaiset tiekartat työvoimapulan taltuttamiseksi. Mobiilitestillä nuori pääsee selvittämään kysymyksiin vastaamalla, mikä elintarvikealan osaaja hänestä voisi tulla. Jasmin Ngo on sosiaalisen median vaikuttaja, joka on erityisen kiinnostunut ruuasta ja kokeilee videoillaan uutuusruokia ja uusia reseptejä. tiedonkeruuta työvoimatarpeesta ja laatia ennakointiskenaa rioita. Ohjelmapaketti julkaistaan tammikuun lopussa, ja se on verkossa toisen asteen yhteishaun päätty miseen saakka. Sitä rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, ja sen toteuttaa Fennopromo Oy ruokaja ympäristöalan verkostojen kanssa. Tiekarttojen tulee antaa valtionhallinnolle selkeä kuva työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta ja esittää konkreettisia ratkaisuehdotuksia työvoiman saatavuusongelmiin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Samalla selvitetään, miten onnistutaan työperäisen maahanmuuton tavoitteissa. Kierto talouden kaupalliseen soveltamiseen tulee lisää mahdollisuuksia, kun pk-elintarvikeyritykset pääsevät innovoimaan lisä arvotuotteita uudella tavalla. Ohjelmapaketti koostuu osaajatestistä, esittelyvideosta ja tietovisasta
Johtoroolit jakautuvat Suomen, Ranskan ja WFP:n kesken, Skinnari taustoittaa. Suomen lahjoituksen maavalinnoista keskustellaan parhaillaan, kertoo kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. l Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas SUOMI LAHJOITTAA VIISI MILJOONAA KANSAINVÄLISELLE KOULURUOKAOHJELMALLE Kouluruokaohjelmilla tuetaan hauraimpien maiden kouluruokailua ja kehitetään sen laatua maissa, joissa on jo jonkinlainen toimiva kouluruokajärjestelmä, ministeri Ville Skinnari kertoo. Suomi on järjestänyt tänä vuonna myös kansallisen ruoka järjestelmäkeskustelun ja vastaavan pohjoismaisen tilaisuuden sekä raportoinut YK:lle kansallisesta toimintasuunnitelmasta ruokajärjestelmien kestävyyden vahvistamiseksi. Yhdysvalloissa tarjotaan kouluruokaa maksulliseen, tuettuun hintaan, Norjassa oppilaat syövät eväitä. Hyviä käytänteitä ja tutkimusta WFP:n kouluruokaryhmän yhteyteen perustetaan verkosto, jossa jaetaan parhaita käytänteitä kouluruokailun toteutuksesta ja tutkimuskonsortio, jossa eri tutkimuslaitokset voivat tehdä tieteellistä yhteistyötä kouluruoka tutkimuksessa. – Koronaviruspandemia jätti koulusulkujen johdosta yli 370 miljoonaa lasta ilman kouluruokaa samalla, kun hauraimmissa maissa lapset eivät usein päässeet kouluruokailemaan edes ennen pandemiaa. Ruokajärjestelmien uudistamisella on keskeinen rooli kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. – Tavoitteenani on edistää kouluruokailun tunnettuutta, kansainvälistä resursointia ja suomalaisten innovaatioiden vientiä. On arvioitu, että kouluruokailun rahoittamiseen tarvitaan globaalisti 4,7 miljardia USA:n dollarin vuodessa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 jokaiselle maailman lapselle tarjotaan kouluruoka. Tuettua, kohtuuhintaista ruokaa on saatavilla laajemmin. Suomen lisäksi ilmaista kouluruokaa tarjoavat jossakin määrin ainakin Intia, Brasilia, Ecuador, Peru, Costa Rica, Kiina, Venäjä, Ruotsi ja Viro. S uomen humanitaarisen avun budjetista lahjoitetaan viisi miljoonaa euroa Maailman ruokaohjelman (World Food Programme) kouluruokaohjelmalle. KU VA : VA LT IO NE UV OS TO N KA NS LI A 10 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Suomi on ilmaisen kouluruuan edelläkävijä MAKSUTON KOULURUOKAILU kirjattiin Suomessa lakiin vuonna 1943. Kokouksen ansiosta joukko valtiota, järjestöjä ja yksityisen sektorin toimijoita päätti ryhtyä tuumasta toimeen ja perustaa yhteenliittymiä, joiden kautta ruokajärjestelmien muuttaminen käytännössä tehdään, Skinnari tarkentaa. Arviolta vain noin 388 miljoonalla maailman lapsella eli noin puolella kaikista alakouluikäisistä on mahdollisuus kouluruokaan. Se lanseerattiin syyskuussa YK:n ruokajärjestelmiä käsitelleessä huippukokouk sessa New Yorkissa Suomen aloitteesta. Alkuvaiheessa työ on keskittynyt kansainvälisen kouluruokakoalition perustamiseen. Kouluruokaohjel mien rahoitus on tarkoitus hoitaa pitkälti kansallisista budjeteista ja kenttätyö pääasiassa WFP:n maaohjelmien kautta, Skinnari selventää. Hän työskentelee myös Maailman ruokaohjelman kouluruokalähettiläänä WFP:n pääjohtajan David Beasleyn pyynnöstä. Tuki kohdennetaan maihin, jotka ovat akuutin avun tarpeessa. LISÄTIETOJA: wfp.org educationfinland.fi/ schoolmeals. Harvinaisinta kouluruoka on kehittyvissä maissa. Ulkoministeriö ja Opetushallitus ovat koonneet School Meals for All -julkaisun ja perustaneet Education Finlandin verkkosivujen alle englanninkielisen kouluruokasivuston. Koalitioon on liittynyt jo 60 maata ja 50 järjestöä. Kokoamme suomalaisen julkishallinnon, yksityisten yritysten ja tutkijoiden parhaat käytänteet yhteen pakettiin ja tarjoamme niitä kansainvälisille kumppaneille, Skinnari kertoo. – Suomen aloitteesta syntynyt kouluruokakoalitio sai laajaa kannatusta. WFP:n koalition työtä suunnitellaan kymmeneksi vuodeksi. – WFP:llä on kouluruokaohjelmia lähes kaikissa matalan tulotason maissa, joissa niiden toteuttaminen on olosuhtei den puolesta mahdollista. – Suomen kouluruokajärjestelmä kiinnostaa juuri nyt kansainvälisesti. Suomi on noussut ensimmäistä kertaa kestävän kehityksen maavertailun ykköseksi YK:n ja Bertelsmann-säätiön vertailussa. Itse tahdon takoa, kun rauta on kuumaa
Vaikka on tapahtunut solupako, somaattisia soluja on maidossa aika ajoin, eikä ole suotavaa sekoittaa siihen uuden ajan maitoa. Voinee siis käyttää myös nimityksiä porkkana-, perunatai ylipäätään kasvispaistikas. Mutta mitä nimiä uusilla tavoilla tuotetuista uusvanhoista raaka-aineista pitäisi käyttää. Korvikesanaakin on ehdotettu, mutta sillä on huono kaiku varsinkin vanhempien henkilöiden mielissä, vaikka uudet tuotteet korvaavatkin vanhoja. Miltä kuulostavat uusiomaito, uusioliha tai uusiomuna. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja ja Elintarviketieteiden Seuran kunniajäsen. ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNTÖ edellyttää, että elintarvikkeesta annettavat tiedot ovat oikeita, selviä ja helposti ymmärrettäviä eivätkä johda kuluttajaa harhaan. Salamin varaamista pelkästään lihalle perustellaan sen ”omalaatuisella valmistusprosessilla”. Ruoka ei saa nykyään sisältää mitään, kaiken pitää olla -ton. Kehitys on kehittynyt sen verran nopeasti, että nimet eivät ole kehittyneet samaan tahtiin. Eurooppalaista direktiiviä bioteknisesti tuotettujen tuotteiden nimeämisestä ei vielä ole, muutamia kansallisia säädöksiä tai ohjeita sen sijaan on tehty, kuten Ranskassa. Sekin on kuitenkin harhaanjohtavaa, koska näitä tuotteita valmistetaan nykyisissä tai vähintään entisissä meijereissä. Ongelmia voi tulla, jos käy kuten Voimariinille, kun voi vei voiton, eikä voi-sanaa voi käyttää. Elintarvikkeen nimenä on käytettävä EU:n lainsäädännössä säädettyä nimeä, Suomessa yleisessä käytössä olevaa nimeä tai elintarviketta yksilöivää, kuvaavaa ja muista vastaavista erottavaa nimeä. Ei saa käyttää nimitystä Voiton mariini. Maidoton maito tai lihaton liha ei käy, koska reaktorilla tuotettu liha koostuu samanlaisista soluista kuin eläimenkin liha. Sitä on käytetty hyvin merkittä vissä määrin ruokana jo ammoin ennen 15.5.1997, joka on EU:n uuselintarvikesäädösten raja-ajankohta. Kun se tulee reaktorista, se on biokaasua. ”Lihavalmisteita jäljitteleviä elintarvikkeita ei voi nimetä kasvilihaksi, koska kasvilihaa ei ole elintarvikkeena olemassa”, kerrotaan Ruoka viraston sivuilla. Vaikka keinolannoitteita ja keinomakeuttajia on, keinolihaa voitaneen nykyohjeiden mukaan pitää harhaanjohtavana, sillä itse lihassolut ovat samanlaisia, vaikka onkin tuotettu eri keinoin kuin perinteinen liha. Koska elintarviketaloudessa kaikki kiertää, voisiko sitä käyttää myös uusista tuotteista. SOLUVILJELMÄSSÄ tuotetusta lihasta käytettiin kymmenkunta vuotta sitten yleisesti nimitystä keinoliha. Englanninkielisissä teksteissä uudesta tuotannosta käytetään nimeä cell agriculture, solumaatalous, ja tuotteita kutsutaan cell-cultured, soluviljelty. Lab-grown, laboratoriossa kasvatettu, on enää vähän käytetty englanniksikaan, kasvattamot kun kasvavat hyvää vauhtia ulos laboratoriomittakaavasta. Kierrätystuotteissa käytetään käsitettä ”uusio”, mihin sisältyy ajatus uusitusta uudesta tai uusvanhasta. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 11 tietenkin voida ilmoittaa, mitä valmistuspaikkaa ei ole käytetty. Vai kenties uusmaito, -liha ja -muna. Soluliha tai solumaito on kuitenkin harhaanjohtavaa eikä yksilöi, kuvaa tai erota muista ja yleisistä tuotantomuodoista. Hedelmälihasta ei sen sijaan ole mainintaa, mutta nimitystä voinee käyttää, koska hedelmälihaa on olemassa. Sillä tavalla voisikin kuvata hyvin uusia elintarvikkeita, sanoa lehmätön, siaton, kanaton ja kalaton liha tai munaton valkuainen. Bioteknisesti tuotetun syöttämiseen ei tarvita eläimiä, tulevaisuudessa ei ehkä enää kasvejakaan. KUN METAANI on tullut maasta, se on maakaasua. On suolatonta, sokeritonta, gluteenitonta, laktoositonta, mautontakin. Tai sitten hedelmät eivät ole kasviksia, mistä kasvitieteilijät ja Valtion Ravitsemusneuvottelukunta voivat olla eri mieltä. Jos valmistuspaikkaa kuvaavan meijeri-sanan käyttö kielletään maito-sanan tavoin maitoa korvaavien tuotteiden yhteydessä, pitää UUSIA NIMITYKSIÄ S yötävän tuottaminen on kenties historiansa suurimman mullistuksen kynnyksellä. Tai kun marjamassaa tuotetaan reaktorissa, niin biomesimarja, biomustikka, biovadelma tai biolakka. Liioin savolainen perinneruoka naurispaistikas ei ole kuullutkaan paisti-sanan käyttö ohjeista. Solumaitoa tuotettiin takavuosina enemmän kuin laki salli, nykyään maidon solupitoisuudet ovat enää murto-osa taannoisista. Ikuisuuskysymykseen kumpi oli ensin, muna vai kana, voidaan nyt ehkä saada ratkaisu, sillä muna voi tulevaisuudessa olla kanaton, mutta kana on aina ollut munaton. Niin ikään ei saa sanoa kasvissalami. Miten siis olisi bioliha, biomaito, biokaseiini, biomuna tai biovalkuainen. Pakina TEKSTI: Heikki Manner MILTÄ KUULOSTAVAT UUSIOMAITO, UUSIOLIHA TAI UUSIOMUNA?. Suomessa Ruokavirasto on ohjeistanut kasvituotteista, että lihaa jäljittelevistä valmisteista saa käyttää makkara-, pyörykkätai pihvi-nimitystä, mutta ei filee, kinkku tai paisti. Nakin valmistusprosessi sen sijaan ei ilmeisesti ole ”omalaatuinen”, koska nimet soijaja porkkananakki ovat sallittuja. Apulannasta johdettu apuliha tai apumaito vaikuttavat vähintään keinotekoisilta, ellei peräti EU-avustukselta. ENGLANNIKSI vilja-, soijaja mantelijuomista käytetään yleisesti nimitystä dairy-free, meijeritön
Maailmanlaajuisesti eniten osaajapulasta kärsiviä aloja ovat logistiikka, teollisuus ja tuotanto, tietotekniikka, myynti ja markkinointi sekä hallintoja tukipalvelut. Lähes seitsemän työnantajaa kymmenestä kertoo, että päteviä työntekijöitä on vaikea löytää. Hyviä työkaluja ovat muuntoja täydennyskoulutukset sekä työvoimakoulutus. Lokakuun lopussa Kainuun ELY-keskus tiedotti, että maakunnassa on vähiten työttömiä 15 vuoteen. Maahanmuuton prosessit pitää saada sujuviksi ja nopeiksi, ja meidän pitää aktiivisesti houkutella yritysten tarvitsemia osaajia maailmalta. Kansantaloudellisesti on tärkeää, että työuria voitaisiin jatkaa joustavasti ja siten osaltaan varmistaa eläkejärjestelmän kestävyys. Kysymys ei ole vain yritysten liiketoiminnasta, vaan koko maan talouskasvun rattaat täytyy pitää pyörimässä. Pitkällä aikavälillä keskeinen asia on saada koulutusmäärät vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, Valtonen listaa. Tänä vuonna Suomesta ei kuitenkaan saatu tilastollisesti riittävää määrää vastauksia. Kariola arvioi, että osaajapulan taklaaminen vaatii ajattelutavan muutosta yrityksissä. – Monimuotoisuus pitää ottaa tosissaan ja tehdä aitoja arjen tekoja. Outi Paakkanen ja Essi Kilpeläinen työskentelevät tuotekehittäjinä Valiolla. Pitää tarjota nopeita koulutuksia, joilla osaaminen päivitetään nykyisiin työelämätarpeisiin. Toiseksi yritysten on kannettava entistä enemmän vastuuta henkilöstönsä kehittämisestä. – Markkinoilla voi olla työvoimaa. 12 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 M anpowerGroupin elokuussa julkistettu Talent Shortage Survey -tutkimus avaa karun kuvan työelämään: maailmanlaajuinen osaajapula on pahin 15 vuoteen. Ajankohtaista TEKSTI: Pirjo Huhtakangas AJATTELUTAVAN MUUTOS OSAAJAPULAN LÄÄKKEEKSI. Pitkittyessään osaajapula voi pahimmillaan ohjata investointeja ja liiketoimintaa pois Suomesta. – Lisäksi pitää lisätä työvoiman tarjontaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pieniäkin tekoja tekemällä ja käytäntöjä muokkaamalla muokataan myös ihmisten asenteita. Valtosen mukaan osaajapulaa pitää taklata monella rintamalla. Nopea ratkaisu on osaamiseen perustuva maahanmuutto. Sattumaako. Suomen tilanne selviää kauppakamarien elokuun jäsenyrityskyselystä, jonka mukaan kolme neljäsosaa yrityksistä potee pulaa osaavasta työvoimasta. Erityisesti on tarvetta ammatillisen tutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista. Yrityksillä menee pääosin hyvin, liiketoiminta kasvaa ja kehittyy, johtava asiantuntija Mikko Valtonen Keskuskauppakamarista tiivistää. KU VA : VA LI O. Suomi on osallistunut ManpowerGroupin tutkimukseen vuodesta 2013 alkaen. Avoimiin työpaikkoihin ei ole aina hakijoita, heidän työkokemuksensa on vähäinen, tai koulutus ei sovellu tehtävään. Kolmanneksi yritysten tulee ottaa koko työvoiman potentiaalista kiinni vastavalmistuneista kokeneisiin konkareihin, Kariola kiteyttää. Jos sen osaaminen ei kohtaa yritysten tarvetta, puhutaan osaajapulasta. Monimuotoisissa työympäristöissä syntyy korkealaatuisempia tuotteita, ja monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta, luovuutta ja työn tehokkuutta. – Kun talous toipuu koronapandemiasta, talouskasvu lähtee vauhdilla käyntiin. Osaajapula vaivaa joka puolella Suomea. Suomen kehitys on ollut siitä lähtien samansuuntaista muiden maiden kanssa. Pelkona on, että talouskasvu sakkaa, ellei osaajapulaan löydetä tepsiviä lääkkeitä. Monimuotoisuutta pitää edistää ManpowerGroupin Suomen toimitusjohtaja Matti Kariola sanoo, että osaaja pula johtuu työn murroksesta ja muistuttaa, että se pitää erottaa työvoimapulasta. Valtaosa työntekijöistä toivoo parempaa työn ja yksityiselämän tasapainoa. Ihmisiä pitää kannustaa muuttamaan työn perässä, mutta pohtia samalla esimerkiksi liikkuvuusavustuksen laajentamista ja sitä, haittaako varainsiirtovero työvoiman liikkuvuutta. ManpowerGroupin tämänvuotisen tutkimukseen osallistui 42 000 työnantajaa, joita pyydettiin arvioimaan vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä ja vaikeimmin täytettäviä tehtäväkokonaisuuksia sekä puutteita hakijoiden osaamisessa. – Löytääkseen ja säilyttääkseen parhaan osaamisen yritysten on opittava ymmärtämään, mitä työuransa eri vaiheissa olevat työntekijät oikeasti haluavat
Työnantajien puheissa muun muassa kansain välisyys, kielitaito, vientiosaaminen ja kaupallinen osaaminen ovat hakijoita erottavina tekijöinä, jäsenpalvelupäällikkö Suvi Huttunen kertoo. Viking Malt on Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja, jolla on mallastamoja Pohjoismaissa ja Puolassa. Myös englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja olisi hyvä olla tarjolla ja käyttää yrityskielenä englantia, kun kyseessä on kansainvälinen yritys. – Paikkoja ei jäänyt täyttämättä, ja meillä oli enemmän kuin yksi pätevä kandidaatti loppusuoralla. Fyysisesti raskaaseen työhön on yhä vaikeampi löytää tekijöitä, ja alueellisia erojakin on. Suomeen töihin tulevien byrokratia keveäksi Viking Malt Oy:n henkilöstöjohtaja Pia Valve arvioi, että kansainvälinen rekrytointi auttaa taltuttamaan Suomen osaajapulaa. Tuolloin suurimmat osaamiskatveet löytyivät yhteistyöja viestintätaidoista. Seniorikonsultti Tomi Välimäki MPSYhtiöistä sanoo, että kaikkien työikäisten saaminen töihin ratkaisisi monet ongelmat, mutta se ei käy käden käänteessä. Tehtäviä löytyy niin operatiiviselta puolelta kuin asiantuntijaja esihenkilö rooleista, Tammela summaa. – Tarvitsemme elintarvikealalla osaajia myös tekniikan, kemian, sähköalan, kaupan alan ja yleisemmin elintarvikealan ammattilaisista. Alueiden väliset koulutuserot eivät ole poistuneet, vaikka suomalaisten koulutustaso on noussut. l AGRONOMILIITTO selvitti jäsentensä osaamista sekä osaamistarpeita ja -vajeita viimeksi vuonna 2017. – Kannustamme tehtäväkiertoon talon sisällä ja tarjoamme kehittymismahdollisuuksia henkilöstöllemme sitä kautta, Tammela kertoo. On sekä työnantajan että yhteiskunnan vastuulla luoda mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja työntekijän vastuulla täydentää osaamistaan. Koulutustaso indeksi 2019 Koulutustasoindeksi kertoon kunkin alueen yli 20-vuotiaan väestön perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden vuosina henkeä kohti vuonna 2019. – Suomeen muutto pitäisi tehdä houkuttelevaksi, töihin menemisestä ylpeyden aihe ja jokaisen osallistumisesta yhteis kunnan rakentamiseen tärkeä arvo, Välimäki toivoo. Korkeakoulutetuista tutkijoista ja tuotekehittäjistä on aika ajoin pulaa. Uskon, että tämä auttoi meitä hauissa, Valve arvioi. – Auttaisi, jos liikkuvuus eri maiden välillä tehtäisiin mahdollisimman helpoksi ja Suomeen töihin tulevien byrokratia mahdollisimman keveäksi, hän tiivistää monen yrityksen toiveen. Olemme tunnettuja innovaatioista ja tohtoriopintojen suorittajista, ja myös kansainvälisiä osaajia tarvitaan. Erityisesti korona-aikana Henryn verkostot ovat olleet arvokkaita. – Pääasiassa olemme rekrytoineet tuotevalmistukseen, logistiikkaan ja kunnossapitoon, mutta myös myyntiin, laadunhallintaan, tuotekehitykseen ja bisneksen puolelle. Myös pienemmillä käytännön toimilla voidaan vaikuttaa osaajapulaan. – Pitemmällä tähtäimellä Suomen koulutuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä: lisä tään koulutusta niille aloille, joissa on työvoimapulaa. – Joistakin ammattiryhmistä ja osaajista on pulaa tietyillä paikkakunnilla. Vaikka työpaikkoja on tarjolla, puolisolle ei ehkä löydy koulutusta vastaavaa työtä. – Henry on näköalapaikka sille, mitä HR:ssä tapahtuu Suomessa ja ulkomailla ja auttaa pitämään oman osaamisen ajan tasalla. Koulutetut muuttavat nykyisin toisten osaajien perässä, ei enää yhtä paljon työpaikkojen perässä. Tammelan mukaan alan kiinnostavuutta ja kehitysmahdollisuuksia pitää tuoda enemmän esille kaikkien alojen osaajille. Esimerkiksi rekrytointitilanteissa kynnystä ei kannata nostaa liian korkealle. Sitran ja aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:n lokakuussa julkaistun Miten osaa jat liikkuvat alueilla -selvityksen mukaan osaajapula koskettaa kaikkia alueita Suomessa, mutta eri tavoin. – Tulevaisuuden työelämässä lisääntyy moninaisuus. Yritys palkkasi viime vuonna korkeasti koulutettuja elintarviketeollisuuden ammattilaisia ja muutamia muita korkeakoulutettuja työntekijöitä asiantuntija-, päällikköja johtotehtäviin sekä Suomeen että muihin yksiköihin. Suomi ei ole tässä suhteessa välttämättä houkutteleva maa. Dramaattista osaaja pulaa emme ole kokeneet, vaikka haut eivät helppoja olleetkaan. Yksi vuosi vastaa sataa pistettä. Tänä vuonna Valiolla on ollut haussa työntekijöitä noin 500 tehtävään, joista puolet on kesätyöpaikkoja ja 85 on ollut avoinna vain talon sisällä. KU VA : SI TR A JA M DI Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 13 Isossa talossa tarvitaan monenlaisia osaajia Valion henkilöstöjohtaja Marianne Tammela kertoo, että isossa elintarvikeyrityksessä tarvitaan monenlaista osaamista. Monipuoliset taidot tarpeen. Valve seuraa henkilöstöasioita myös henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistyksen, Henryn, hallituksen varapuheenjohtajana. Haimme kuitenkin useammasta maasta. Sitran vanhemman neuvonantajan Tapio Huttulan mukaan ainoita nopeita keinoja paikata osaajapulaa ovat aktiivinen koulutus ja työperäinen maahanmuutto. Hän näkee elintarvikealalla jonkin verran työvoimapulan merkkejä, mutta tarjolla olleisiin työtehtäviin on löytynyt vielä tekijöitä. Agronomiliitto on aikeissa uusia selvityksen ensi vuonna
Edessä vas. Ennakoimalla tulevat ongelmat se parantaa tuotannon satoa. Ajankohtaista TEKSTI: Elina Teerijoki EIT FAN -OHJELMASTA LISÄVAUHTIA STARTUPEILLE EIT FAN Helsinki Hubin toinen kierros esitteli kymmenen lupaavaa elintarvikeja maatalousteknologiaalan yritystä. 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 14 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 S tartup-yritys hyötyy valmennuksesta vielä ensimmäisen kynnyksen yli päästyään. Markkinoilla on tällä hetkellä savulohta muistuttava tuote sekä levitteitä. Toukista saatavaa proteiinia hyödynnetään ensisijaisesti tuotantoeläinten rehuna, mutta sitä olisi periaatteessa mahdollista hyödyntää myös ihmisravintona. Osallistumisen edellytyksenä oli, että liikeidea yrittää ratkaista jotain ruokajärjestelmän haastetta. Tavoitteena on pystyttää suuri tuotantolaitos ja mahdollistaa jopa kokonaisten fileiden valmistaminen tulostamalla. tracegrow.com Kiihdyttämöön osallistuneiden yritysten edustajat ryhmäkuvassa. Ilkka Suhonen / Tracegrow, Joris Brabants / Planticus, Harri Juntunen / Yield Systems, Nathalie Berezina / Norbite, Emilio Aragon / Revo Foods. Jo markkinoilla oleva lannoite vähentää tarvetta sinkin ja mangaanin kaivostuotantoon. HUB HELSIN GIN KIIHDY TTÄMÖ N 2021 YRITYK SET HOOKED FOODS n Ruotsalainen Hooked Foods tuottaa vegaanista kalan tyyppistä valmistetta. revofoods.com TRACEGROW n Suomalainen Tracegrow tuottaa kestävällä tavalla mikroravinnelannoitetta käytetyistä alkaliparistoista. Takana vas. kamupak.fi. Patentoidun prosessin tärkeä vaihe ovat erään koiperhoslajin toukat, jotka pystyvät hyödyntämään ravintonaan useimpia jätemuovin lajeja. Tracegrow etsii kumppania jakeluverkostoon. Olosuhteet jäljittelevät luonnonvalon vuorokausirytmiä, mikä auttaa optimoimaan kasvien ravinnepitoisuuden. norbite.eu PLANTICUS n Belgialaisen Planticuksen sadontarkkailuohjelmisto jäljittää, ennaltaehkäisee ja hoitaa kasvinviljelyssä tauteja ja tuholaisia. Kamupak toimii jo pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suomalaisessa kaupungissa. planticus.com REVO FOODS n Itävaltalaisyritys tuottaa herneproteiinipohjaista, ravitsemuksellisesti lähellä oikeaa lohta olevaa lohen tyyppistä valmistetta. Sen ensimmäinen tuote, Toonish-niminen tonnikalamainen valmiste, lanseerattiin kuluttajamarkkinoille tänä vuonna. Ohjelmisto on käytössä etenkin kasvihuonetomaattiviljelmillä, mutta sitä voi hyödyntää myös muiden lajien viljelyssä. Järjestelmän alusta voi jatkossa toimia myös muiden pantillisten kierrätys tuotteiden käsittelyssä. Tavoitteena on viljellä tuotteita funktionaalisina elintarvikkeina ja lääketieteen tarpeisiin. Viljelyssä on tarkoitus hyödyntää olemassa olevia, käyttöä vailla olevia tiloja; Sveriges Lantbruksuniversitetista ponnistavalla Grönovationilla on koeviljelmä Uppsalassa hylätyssä pommisuojassa. hookedfoods.com KAMUPAK n Suomalainen Kamupak on kehittänyt kierrätysjärjestelmän noutoruuan uudelleenkäytettäville pantillisille pakkauksille. Yritys etsii lisää kumppaneita. Se hyödyntää 3D-tulostusta saadakseen tuotteisiin myös oikeaa muistuttavan rakenteen. Jarna Hyvönen / Volare, Ben Holden / Whywaste, Karri Lehtonen ja Saara Smith / Kamupak ja Sarosh Ramachadra / Grönovation. Hookedin tavoitteena on kehittää ja tuoda markkinoille Salmoonishniminen, myös ravintoarvoiltaan lähellä lohta oleva tuote. gronovation.se NORBITE n Ruotsalainen Norbite muokkaa muovijätteestä ruokaa. EIT Food Accelerator Network (FAN) on EU:n rahoittama ohjelma elintarvikeja maatalousalan startup-yrityksille, jotka ovat jo päässeet alkuun toiminnassaan ja tarvitsevat lisää sparrausta tulevia tavoitteitaan varten. Monen osallistujayrityksen tavoitteena on hakea lisärahoitusta tai yhteistyökumppaneita. GRÖNOVATION n Grönovation kehittää tornimuotoista vertikaaliviljelyä, jossa minimoidaan hävikki
Demopäivän jälkeen moni yritys on päässyt eteenpäin tavoitteissaan. Mirva Lampinen kertoo, että ohjelma jatkuu ja haku uuteen kiihdyttämöön aukeaa tammikuussa. Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Samaan aikaan järjestetään graafisen alan Sign, Print & Promotion sekä hotellija ravintola-alan Gastro Helsinki. Ohjelmisto myös ohjaa hinnoittelemaan hävikkiriskissä olevat tuotteet optimaalisesti. Se hyödyntää konenäköä ja koneoppimisratkaisuja sekä virtuaali mallinnusta. volare.fi WHYWASTE n Ruotsalainen Whywaste on kehittänyt vähittäiskaupan tarpeisiin ohjelmiston, joka helpottaa hävikinhallintaa. VOLARE n Suomalainen, VTT:llä syntynyt Volare kääntää elintarviketeollisuuden sivuvirrat ravinnoksi hyödyntämällä mustasotilaskärpäsen toukkia. Sen avulla on helppo jäljittää vanhenevat tuotteet. Vuoden 2021 ohjelma oli järjestyksessä toinen. – Olemme ensimmäinen ja edelleen ainoa ruoka-alan kiihdyttämöohjelma, joka tukee jo kehittyneempiä startup-yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa. Muun muassa Volare, Revo Foods ja Tracegrow ovat toteuttaneet menestyksekkään rahoituskierroksen. whywaste.com YIELD SYSTEMS n Aalto-yliopistossa syntynyt suomalainen Yield Systems tarjoaa ohjelmistoa kasvintuotannon arvoketjun tehostamiseksi. 16.–17.3.2022 Messukeskus Helsinki Kohta tavataan taas kasvokkain! Nyt kannattaa laittaa ylläolevat päivänmäärät kalenteriin, sillä FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus is back. EIT:n muut ohjelmakeskukset sijaitsevat Bilbaossa, Münchenissä, Lausannessa, Haifassa ja Cambridgessa. Whywaste aloitti yhteistyön Ruotsin suurimman kauppaketjun ICAn kanssa, ja Volare on aloittanut yhteistyön Pauligin kanssa. Olethan muistanut varata jo osastosi. Tavoite on tuottaa tietoa, jonka avulla satotuottoa saadaan pidetyksi yllä. l LISÄTIETOJA: eitfan.eu. – Meillä oli ensimmäisessä ohjelmassa mukana hieno joukko yrityksiä, joista tunnetuimpia tällä hetkellä ovat Solar Foods, Eniferbio ja Mycorena, ohjelmajohtaja Mirva Lampinen VTT:ltä kertoo. Kesäkuun alussa kiihdyttämössä aloittaneet yritykset kävivät läpi tiiviin neljän kuukauden sparrauksen, jossa ne saivat tietoa ja tukea huipputason yritysja asiantuntijakumppaneilta. Tänä vuonna meillä oli yli 70 hakijaa ja kaikkiin kuuteen EIT:n ohjelmakeskukseen haki yhteensä yli 600 yritystä, Lampinen kertoo. Volare suunnittelee ensimmäisen suuren tuotantolaitoksensa valmistuvan vuonna 2023. Ohjelma on avoin EU:n alueella tai kumppanimaissa toimiville yrityksille. Osallistuminen on yrityksille ilmaista. Viljelystä saadaan proteiinia kalanrehuun ja lemmikkien ruokiin, rasvaa kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin ja lannoitteeksi soveltuvia ravinteita. yieldsystems.tech Pohjois-Euroopan johtavat teollisuustapahtumat Messukeskuksessa. Tapahtumakokonaisuus kerää keväällä yhteen elintarviketeollisuuden, pakkausalan sekä muovialan ammattilaiset yhteen. Whywasten ohjelmisto on käytössä 35 eurooppalaisessa kauppaketjussa, uusimpana ruotsalaisessa ICAssa. Yhteistyössä Elintarviketeollisuuden ykköstapahtuma EIT FAN Helsinki HUB -kiihdyttämö toteutetaan osana VTT:n Food & Beyond -ekosysteemikokonaisuutta. Lokakuun alussa järjestettynä demopäivänä ne esittelivät laajalle yleisölle, mihin ne ovat seuraavaksi suuntaamassa
Valmiiksi halkaistu leipä on helppo täyttää mieleisillä täytteillä. Ne on valmistettu palautuspulloista saatavasta rPET-muovista eli kierrätetystä polyeteenitereftalaatista. Makunsa ne saavat huolella valituista mausteista ja ripauksesta laadukasta öljyä. Se helpottaa yrityksen ilmastotyötä auttamalla hallitsemaan hiilineutraaliuden kaikki vaiheet ja viestimään hiilineutraaliuden hyödyistä. Esikypsennetty tuote on lisäaineeton, gluteeniton ja laktoositon.. 16 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 Haarukassa KOONNUT: Pirjo Huhtakangas SUOMALAINEN ILMASTOMERKKI Gaia Carbon Neutral on tuotteille, palveluille ja yrityksille myönnettävä suomalainen ilmastomerkki. Ensimmäisenä merkki on otettu käyttöön Vindirekt Oy:n maahantuomassa italialaisessa Think Organic Sparkling -kuohuviinissä. Se on rehdisti tumma, sopivasti hapan ja runsaskuituinen (7 %) palaleipä. Merkintä kertoo koko tuotantoketjun ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvi valenteiksi muutettuna. Sitä kutsutaan kotimaiseksi riisiksi, koska se muistuttaa kooltaan ja muodoltaan riisiä. Auringonpaiste-, Marianne-, Mansikkapaikka-, Ihana hetki-, Illan hehkuja Taikayö-tuotteet pakataan kierrätyspulloista valmistettuihin kakkurullapakkauksiin. Merkki antaa kuluttajille luotettavaa tietoa ja auttaa vastuullisten valintojen tekemisessä. Hippuja voi keittää, paistaa tai wokata. Leipää myydään kolmen kappaleen pakkauksessa (240 g) pakasteena. GLUTEENITON RUISLEIVÄN KORVAAJA Moilas Gluten-Free Tumma Pyöreä on täydellinen ruispalaleivän korvaaja. Kastike on valmistettu suomalaisesta fermentoidusta härkäpavusta. Gold&Green Proteiinirakeet ja Proteiinilastut ovat lisäaineettomia. VOITTOISA KASTIKE Suomalaisen Meeat Food Tech Oy:n Tikka Masala -kastike on valittu vakuuttavimpien ruokainnovaatioiden joukkoon Anuga -messuilla Kölnissä. PERUNAHIPPU VUODEN RUOKAINNOVAATIO Iltalehden Kultainen Pippuri -kilpailun Vuoden innovaatio -palkinnon on saanut Pohjolan Peruna Oy:n Rooty-perunahippu. Yhteen kakkurasiaan käytetään noin kaksi puolen litran kierrätyspulloa. Aikaisemmin tänä vuonna merkinnän saivat Atrian kanatuotteet. KAKKURASIA KIERRÄTYSPULLOISTA Fazer on tuonut markkinoille täysin kierrätysmuovista tehdyn pakkauksen. Perunasta pestään luonnonmukaisessa käsittelyssä tärkkelystä niin, että kaikki tärkeät ravintoaineet säilyvät, mutta hiilihydraatteja on sadassa grammassa vain 12. Ne sisältävät kauralesettä sekä herneja härkäpapuproteiinia. PROTEIINITUOTTEITA ELINTARVIKEVALMISTAJILLE Gold&Green Foods on laajentanut tarjontaansa lihaa korvaavista tuotteista uudenlaisiin proteiineihin. Hippu valmistetaan patentoidulla menetelmällä. ILMAN RASVAA PAAHDETTU LINSSILASTU Kartanon Paahdetut Linssilastut paahdetaan rapeaksi kuumalla suolapedillä ilman rasvaa. Ensimmäisessä vaiheessa merkinnän on saanut kolme possutuotetta: Atria Mestarin Possupihvi Naturell 600 g, Atria Vilja porsaan Ohut Fileepihvi Naturel 240 g ja Atria Viljaporsaan Ohut Fileepihvi Tryffeli 260 g. Taste Inno vation Show -kategoriaan osallistui 418 yritystä ja 1 322 ruokainnovaatiota, joiden joukosta tuomaristo valitsi 67 tuotetta ja konseptia, jotka vakuuttivat inno vatiivisuudellaan, vastuullisuudellaan, ideallaan ja luovalla toteutuksellaan. Gluteeniton tuote on helppo, nopea ja herkullinen arjen pelastaja, joka on valmistettu 100-prosenttisesti tuulivoimalla. Monipuolisten ominaisuuksiensa ja neutraalin makunsa ansiosta lastut sopivat hyvin moniin ruokiin ja juomiin, jopa makeisiin leivonnaisiin. POSSUTUOTTEIDEN HIILIJALANJÄLKI PAKKAUKSEEN Atrian possutuotteiden kuluttajapakkauksessa on merkintä hiilijalanjäljestä. Linssit sisältävät yli 60 prosenttia vähemmän rasvaa Kartanon perunalastuihin verrattuna ja 30 prosenttia vähemmän rasvaa tavallisiin linssisipseihin verrattuna
Elintarvikemarkkinavaltuutetun antamat suositukset ja ohjeistukset on laadittu tämän toimintaperiaatteen mukaan. TYÖ ON MYÖS puuttumista mahdollisiin, elintarvikemarkkinoilla esiintyviin ongelmiin, ennen kuin ne kärjistyvät. Valtuutettu halusi reagoida asiaan suosituksella, ennen kuin pelkästään suullisesti tehdyt sopimukset aiheuttavat lisää yhteentörmäyksiä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on tiivistä, ja maataloustuottajia sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajia tavataan usein. Muuttunut laki on aiempaa yksityiskohtaisempi, ja siinä määritellään direktiivin mukaiset kielletyt kauppatavat. Saadun palautteen perusteella selvennystä kaivattiin etenkin lain maksuaikoja koskevaan säännökseen. MaataloustuottaELINTARVIKEKETJUN NEUVOJA, SOVITTELIJA JA VALVOJA RATKAISUILLA PYRITÄÄN EDISTÄMÄÄN REILUA KAUPANKÄYNTIÄ. Sillä selvitettiin, onko muuttuvassa elintarvikemarkkinalaissa sidosryhmille epäselviä kohtia. jat sekä elintarviketeollisuuden ja kaupan edustajat on saatu keskustelemaan keskenään ongelmasta. Ratkaisuilla pyritään edistämään reilua kaupankäyntiä. Alalla on esiintynyt erimielisyyksiä maataloustuottajien ja ostajien välillä pitkäaikaisten sopimusten päättämisestä. Tietyissä tilanteissa valtuutettu voi tehdä markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksun määräämiseksi. Yksi esimerkki ennakoinnista on keväällä 2021 tehty kysely sidosryhmille. Se tarkoittaa, että aikaa jo ennen lainmuutoksen voimaantuloa voimassa olleiden toimitussopimusten muuttamiseksi on 1.5.2022 asti. Puheenvuoro TEKSTI: elintarvikemarkkinavaltuutettu, OTT, VT Olli Wikberg, Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on toiminut asiassa aktiivisesti välittäjänä omien toimivaltuuksiensa puitteissa. Huomautuksen tai julkisen varoituksen lisäksi valtuutettu voi esimerkiksi kieltää menettelyn jatkamisen ja asettaa elinkeinonharjoittajalle uhkasakon. Elintarvikemarkkinalaki uudistui olennaisilta osin marraskuun alussa, ja sen myötä valtuutetulle on kertynyt lisää neuvontaja valvontatehtäviä. Tulkintaa varten onkin hyvä olla kaikille yhteiset ohjeet, jotta toimintatavat ovat tulevaisuudessa yhdenmukaisia ja selviä. Toinen esimerkki on elintarvikemarkkinavaltuutetun antama suositus kirjallisista tuotantosopimuksista ja sopimusten päättämisestä. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 17 KU VA : EL IN TA RV IK EM AR KK IN AV AL TU UT ET UN TO IM IS TO sillä elintarvikemarkkinalain tulkinta on osoittautunut vaikeaksi. Neuvottelut ovat lähteneet hyvin liikkeelle, sillä eri osapuolet ovat olleet sitä mieltä, että ratkaisu pulmaan löydetään yhdessä. Vuoden 2019 alussa voimaan tullut elintarvikemarkkinalaki on muutettu EU:n kauppatapadirektiivin mukaiseksi. SUOSITUS JA OHJEISTUKSET on otettu elintarvikeketjun toimijoiden parissa hyvin vastaan. Elintarvikemarkkinavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Elintarvikemarkkinavaltuutetun käytössä on toki monenlaisia keinoja, mikäli laissa säädettyjä vaatimuksia tai kieltoja rikotaan. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimisto on Ruokaviraston yhteydessä. TÄLLÄ HETKELLÄ TUORE lakiuudistus työllistää toimiston henkilökuntaa. Lisäksi elintarvikemarkkinavaltuutetun toimistossa tehdään työtä kulissien takana. Valtuutettu tarkastelee aiheita elintarvikemarkkinalain näkökulmasta. Olli Wikberg aloitti tehtävässä 1.9.2019. Mediassa esillä olleet kaupan pitkät sopimusjaksot ovat paikoin ongelmallisia maataloustuottajille: tuotantokustannukset nousevat, mutta tuottajahinnat on sidottu kauas tulevaisuuteen. Tiivistetysti tehtävänä on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja hyvien kauppatapojen toteutumista elintarvikealalla muun muassa valvomalla elintarvikemarkkinalaissa säädettyjen vaatimusten ja kieltojen noudattamista. Suulliset sopimukset ovat elintarvikeketjussa yleisiä. Ne on koettu tarpeellisiksi, E lintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävänä on ennen kaikkea neuvoa, sovitella ja turvata elintarvikeketjun heikompien osapuolten oikeuksia. Näitä ovat esimerkiksi liian pitkät maksuajat, tilausten viime hetken peruutukset, sopimusehtojen yksipuoliset muutokset ja kaupalliset kostotoimet. Yhteyttä pidetään myös etujärjestöihin ja viranomaisiin Suomessa sekä koko EU:n alueella. Lakimuutoksen siirtymäkausi kestää puoli vuotta. KÄYTÄNNÖSSÄ elintarvikemarkkinavaltuutetun työ keskittyy asioiden selvittämiseen, riitojen sovitteluun ja toimijoiden ohjaamiseen siten, että päästään kaikkia osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin. Ensimmäisenä mieleen voikin tulla kuva valvovasta viranomaisesta, joka määrää seuraamuksia elintarvikemarkkinalainsäädännön rikkomisesta. Elintarvikemarkkinavaltuutettuun voi olla yhteydessä, jos haluaa keskustella elintarvikemarkkinoilla esiintyvistä käytännöistä tai ongelmista. Maksuajoista tehtiin kattava ohjeistus, joka löytyy valtuutetun verkkosivuilta
Lähtökohta kuitenkin on se, että jos osaamista on jo, koulunpenkillä ei samoja asioita tarvitse opiskella, Hirvonen kertoo. Koulutukseen valituista kahdeksan lähti oppisopimuskoulutukseen. – Elintarvikealalla työskennellään pitkäänkin ilman virallista tutkintoa. – Opiskelija voi ottaa tutkinnon osan toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Perustutkintoa syventävämpää osaamista saa ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. He tulevat työllistymään suoraan yrityksen palvelukseen, Hirvonen taustoittaa. Elintarvikealalla on paikoin niin kova työvoimapula, että osaajia lähdetään kouluttamaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Peruskoulun päättäneet nuoret aloittavat pääasiassa kolmen vuoden elintarvikealan perustutkinnosta, josta he valmistuvat elintarvikkeiden valmistajaksi, leipurikondiittoriksi, lihatuotteiden valmistajaksi tai meijeristiksi. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021. Sopiva henkilö oikeisiin töihin Edellä mainittuja tutkintoja voi suorittaa myös oppisopimuksella. Tutkinto pitää opetushallituksen määRÄÄTÄLÖITYÄ KOULUTUSTA OSAAJAPULAAN Koulutus TEKSTI: Laura Hyvärinen KU VA : KA RJ AL AI SE T VA NK KU RI T Karjalaiset Vankkurit Oy:n työntekijät Hassan Osman, Simo Valling ja yrittäjä Teemu Virrantalo, keittiömestari Jouko Martikainen ja Riverian opiskelija Jenna Reijonen kehittivät opetuskeittiössä joululaatikoiden reseptiikkaa toukokuussa. Työnantajan vastuulla on järjestää opiskelijalle monipuoliset työtehtävät, joihin työpaikkaohjaaja opastaa. – Rekrytointikoulutuksessa etsittiin noin kymmentä henkilöä töihin. Riverialla on huomattu, että Pohjois-Karjala ja elintarvikeala houkuttelevat erityisesti venäläisiä. Elintarviketeollisuuden ammattitutkinnon suorittaneet voivat toimia erikoistoimialansa tuotteiden valmistajina, pakkaajina ja lähettämötyöntekijöinä. – He tietävät, että elintarvikealalla on töitä, varsinkin leipomoalalla. Opiskelija saa työajalta palkkaa ja työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta. Kielitaitovaatimukset eivät ole yhtä kovia kuin vaikkapa sosiaalija terveysalalla, siksi ala houkuttelee myös maahanmuuttajia. Elintarvikealan erikoisammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä elintarvikealalla tuotanto-, esimiestai asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Koulutusta markkinointiin yhdessä. 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 18 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 E lintarvikealan osaajille on kysyntää ympäri Suomen ja monenlaisiin tehtäviin. Joulusesonkia varten tuotteet ovat jo alueellisessa jakelussa vähittäiskaupoissa. Räätälöidyissä yrityskoulutuksissa koulutusta suunnataan tarvittaessa niin, että valmistuneet ovat erikoistuneet tiettyihin työtehtäviin. Osa oppimisesta tapahtuu perinteisin opinnoin. Riveria haastatteli hakijat yhdessä yrityksen kanssa. HKScanilla on Outokummussa nautateurastamo ja -leikkaamo. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria kouluttaa niin peruskoulun päättäneitä nuoria, täydennyskoulutusta etsiviä kuin alan vaihtajia elintarvikealan osaajiksi. Leipomoalalle on vielä omat ammattija erikoisammattitutkinnot. Leipuri-kondiittorit voivat opiskella esimerkiksi jäätelönvalmistusta, projektiasiantuntija ja lehtori Marja-Leena Hirvonen kertoo. Elintarvikejalostuksen ammattitutkinnon suorittanut voi työskennellä pienimuotoisessa jalostuksessa, esimerkiksi valmistaa elintarvikkeita tai juomia, teurastaa eläimiä ja leikata ruhoja lihalajitelmiksi
Viime vuodesta kasvua on tullut noin seitsemän prosenttia, ja liikevaihtoa tulee olemaan tänä vuonna reilut 19 miljoonaa euroa. Kurssi on englanninkielinen, sillä viidennes opiskelijoista on kansain välisiä vaihto-opiskelijoita. Yksi mukana olevista yrityksistä on polvijärveläinen Karjalaiset Vankkurit Oy. Esimerkiksi venäjänkielisten työllistyminen on helpompaa niihin yrityksiin, joissa on venäjän kielen osaajia. Opiskelijat ovat kehittäneet useita uusia hunajatuotteita monipuolisesti eri tuotekategorioista, ja toimeksiantaja osallistuu arviointiin. Erityisasiantuntijoiden osaamista yrityksiin Riverian ja Itä-Suomen yliopiston Elinkeinoa ja liiketoimintaa ruokaketjussa -hankkeen (ELLI) tuella on kehitetty erityisesti maito-, marja-, kasvisja luonnontuotealan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Nykyisin on joustavampaa. – Kevätkaudella kesäsesonkiin valmistautuessa olen tarjonnut opiskelijoille työssäoppimispaikkoja. Koulutus, Rahoitus & Markkinointi 19 räysten mukaan suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. – Englanninkieliselle koulutukselle olisi kysyntää. Karjalaiset Vankkurit Oy:n on ollut vaikeaa saada pysyvää henkilökuntaa, kun työ on ollut vahvasti sesonkiluonteista. Toimitusjohtaja Erik Kärki kertoo, että leipomotyöntekijöistä yli puolet on valmistunut oppisopimuksen kautta leipureiksi, kun taas pakkaamoon hakeutuvat töihin he, joilla tutkintoa ei ole. Yrityksen ja oppilaitoksen kumppanuus Porokylän Leipomo Oy työllistää reilut 140 työntekijää leipomoillaan Nurmeksessa ja Lieksassa. Lisäksi on lyhytkestoista täydennyskoulutusta, kuten talous-, kielija tietotekniikkakoulutusta sekä pätevyysja korttikoulutuksia, kuten anniskeluja hygieniapassi. Toiset haluavat tehdä mielellään pääasiassa iltavuoroa, toiset aamuvuoroa ja jotkut jopa yötyötä, Kärki summaa. Sen toteutuksessa ovat mukana yliopiston elintarvikealan opiskelijat ja ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan, materiaalitekniikan ja liiketalouden opiskelijat, yhteensä 74 opiskelijaa. He suunnittelevat ja testaavat sopivaa ratkaisua yritykseltä tulleelle toimeksiannolle. Kurssi toteutetaan käytännönläheisenä projektina, jossa opiskelijat työskentelevät ryhmissä. Harjoittelun aikana he ovat oppineet työn, kuten tutustuneet raaka-aineisiin, tuotantoprosessiin, omavalvontakirjauksiin ja jäätelöiden myyntiin tapahtumassa. Ryhmät on rakennettu moni alaisiksi, jolloin eri alojen opiskelijat tuovat ryhmänsä toteutuksiin oman alansa tietotaitoa ja oppivat etsimään ratkaisua useista eri lähtökohdista. Virrantalo etsi kesäkauden jäätelönteolle vastapainoksi uutta tuotetta ja keksi joululaatikot. Se houkuttaa monia, mutta meillä on myös työsuhde-etuja, kuten verottajan hyväksymä täysimääräinen liikuntaetu, hierontaetu ja yksityinen terveysvakuutus, joka kattaa työajan lisäksi vapaa-ajan ja vanhatkin vaivat. Palkka on yöaikaan leipomoalalla kaksinkertainen. Oltiin kaksi vuotta töissä, ja oli muutamia tiettyjä koulutuspäiviä. Tuotantoa ei pystytä tekemään vain normaaleihin toimistoaikoihin. Meillä on Riverian kanssa kumppanuussopimus, ja jokaisella opiskelijalla on yksilöllinen opintopolku. Kuluttajat haluavat mahdollisimman tuoretta leipää, joten se värittää esimerkiksi leipomoalan työaikoja. – Kuuntelemme kuitenkin työntekijöitä ja räätälöimme työaikoja. PROJEKTIN RINNALLA kasvatetaan oman alan osaamista erilaisilla ryhmätehtävillä ja -laboratoriotöillä. – Työvoiman saatavuuteen on kuitenkin panostettava nyt, ettei siitä tule ongelmaa. Lopulliset tuotteet esitellään 9.12. Tänä vuonna toimeksianto liittyy hunajaan. Oppilaitokset tarvitsevat tuotekehitystiloja, joissa opiskelijat pääsevät tutustumaan erilaisiin elintarvikkeisiin ja tekemään tuotekehitystä. Kärki kertoo, että työvoiman saatavuus on vaikeutunut koko ajan, mutta vielä se ei ole ollut kasvun hidaste, mutta siitä on kuitenkin merkkejä. Yrittäjä Teemu Virrantalo kertoo saaneensa hankkeen kautta lyhytkestoista koulutusta, apua tunnettuuden lisäämiseen ja alueen pientuottajien kanssa verkostoitumiseen. Virrantalo on pätevöitynyt työpaikkaohjaajaksi. – Ennen oppisopimuskoulutus oli jäykempää. – Työntekijöitä voi houkutella eri tavoin. yliopettaja Liisa Lehtinen lehtori Eija Kulju yliopettaja Jarmo Ahonen Turun ammattikorkeakoulu yliopistonlehtori Oskar Laaksonen yliopisto-opettaja Niina Kelanne Turun yliopisto Turun yliopistolla ja ammattikorkeakoululla tuotekehityksen yhteiskurssi songin alkaessa olen palkannut heidät kesätöihin, kertoo Virrantalo. Yhteistyön tavoitteena on ollut työvoiman saaminen, koulutuspalvelut sekä osaamisen päivittäminen. Opiskelijat pääsevät tekemään tutkintoon liittyvät näyttötyöt aidossa työympäristössä ja seTURUN YLIOPISTON elintarvike kemian ja elintarvikekehityksen yksikkö ja Turun ammattikorkeakoulu järjestävät ensimmäistä kertaa elintarvikkeiden tuotekehityksen yhteiskurssin. Jokainen projektiryhmä työstää tuoteideaansa tekemällä alustavan markkinatutkimuksen, tuotekehityksen, pakkaussuunnittelun sekä tuotteen kuluttajatestaukset. Uusille työntekijöille on jatkuvasti tarve. Välillä ollaan koulussa ja välillä töissä. Toisaalta työt sopivat uraa aloittaville, kun tuotannon suorittaviin tehtäviin eri tarvita erikoisosaamista. – Hankkeen erityisasiantuntijana toimineen keittiömestari Jouko Martikaisen johdolla rakennettiin uutta reseptiikkaa, ja opiskelijatkin pääsivät osallistumaan laatikoiden tuotekehitykseen, Hirvonen taustoittaa. Yritys onkin löytänyt työvoimaa tiiviin oppilaitosyhteistyön kautta. Turun ammattikorkeakoulussa järjestettävillä minimessuilla, jossa opiskelijaryhmät pitsaavat tuotteitaan ja tarjoavat tuotemaistiaisia. l. – Haluaisimme esimerkiksi vuokrata tiloja tuotekehitysprojektien käyttöön, Hirvonen vinkkaa. Hankkeessa järjestetään erilaisia työpajoja, joihin yritykset ja opiskelijat saavat osallistua. Hiljaisempana kautena työntekijät työllistyvät usein muualle
Niitä tarvitaan moniin kohtiin järjestelmässä, tuotantotavoista uusiin jalosteisiin ja lainsäädäntöön asti. Tiimien valinta perustui idean Ravitsemus & Terveys TEKSTI: Factory Manager Laura Forsman, työelämäprofessori Reetta Kivelä, projektisuunnittelija Tiia Pelkonen & opetuskoordinaattori Isa Stucki, Viikki Food Design Factory VIIKKI FOOD DESIGN FACTORY TARJOAA YMPÄRISTÖN RUOKAJÄRJESTELMÄINNOVAATIOILLE Innovaatioiden kehittäminen tarvitsee tuekseen mentoreita, rahoitusta ja mahdollisuutta mallikappaleiden valmistukseen. 20 Kehittyvä Elintarvike 6/2021 R uokajärjestelmän kipeästi tarvitsema muutos tapahtuu käytännössä uusilla innovaatioilla. Unelma sopi yhteen maa talousmetsätieteellisen tiedekunnan visioiden kanssa, ja kevään ja kesän aikana tiedekunnan ja Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoituksella päivänvalon näki Viikki Food Design Factory. Neljän innovaation idättämö Toinen kokeiluista on Idättämö -esihautomo-ohjelma, joka tarjoaa valmennusta, mentorointia, ruoka-alan ja rahoittajien verkoston sekä laboratorioinfrastruktuuria innovaatiopolun alkutaipaleella oleville tiimeille, joilla on kestävää ruokajärjestelmämuutosta tukeva idea. Kivelän lisäksi Viikki Food Design Factoryn kantaviin voimiin kuuluvat toimintojen kokonaisuudesta vastaava Laura Forsman, projektisuunnittelija Tiia Pelkonen, opintokoordinaattori Isa Stucki ja laboratorioteknikot Tuulia Leppänen ja Mikko Kangas. Keksinnöt eivät muutu itsestään innovaatioiksi markkinoille ja ihmisten käyttöön. Sen ensimmäiselle ohjelmakaudelle haki viisitoista kiinnostavaa tiimiä, joista pitchauskisan perusteella valittiin neljä lupaavaa innovaatioaihiota kehitettäväksi. KU VA : VE IK KO SO M ER PU RO. Innovaatioille parasta raaka-ainetta ovat tieteelliset tutkimuslöydökset, jotka mahdollistavat täysin uusien ratkaisujen kehittämisen ruokajärjestelmän ongelmiin. Englanninkieliseltä nimeltään Idättämö on Germinator. Ydinjoukon lisäksi Viikin professorit, tutkijat, opettajat, opiskelijat ja henkilökunta ovat osa kasvavaa Viikki Food Design Factoryn kehittäjäja hyödyntäjäkuntaa. Tämän tiesi omakohtaisesti Reetta Kivelä, työelämäprofessori ja Nyhtökauran kehittäjä, jonka oma polku tutkijasta startup-yrittäjäksi sai hänet unelmoimaan uudenlaisesta paikasta ja tavoista innovaatioiden ja innovaattoreiden synnyttämiseen. Kevään ja kesän 2021 aikana Viikki Food Design Factoryn ensimmäisiä toimintoja konseptoitiin ja osin pilotoitiin, ja syksyllä aloitettiin ensimmäiset kokeilut ruokajärjestelmäinnovaatioiden vauhdittamiseen. Viikki Food Design Factoryn ydintiimi Isa Stucki, Reetta Kivelä, Tiia Pelkonen, Laura Forsman ja Tuulia Leppänen