Eero Yliselä säästää energiaa Atrialla kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 5 2023 Sivuvirrat biokaasuksi Miten luonto jalanjälki lasketaan. RUUANTUOTANTO JA LUONNON MONIMUOTOISUUS
Siitä valmistuvat helposti ja varmasti täytteet esimerkiksi: • leivonnaisiin • piirakoihin • pizzaan Kotimaisesta gluteenittomasta kaurasta ja palkokasvien proteiineista valmistettu Kaurajauhis sisältää runsaasti proteiinia ja kuitua, ilman lisäaineita! 100% Kasviperäinen Gluteeniton Runsaasti proteiinia Runsaasti kuitua Suomalaista kauraa. Suomalaisesta kaurasta on syntynyt uudenlainen kasviproteiini, Härkis® Kaurajauhis! Valmista vegaaniset täytteet helposti ja nopeasti! Härkis® Kaurajauhis on valmiiksi maustettu raaka-aine kasvipohjaisiin ruokiin
Elina Teerijoki, päätoimittaja KU VA : SU VI EL O KEINOJA TODENTAA RUUAN LUONTO JALANJÄLKEÄ TUTKITAAN MONELLA RINTAMALLA. Syyskuun lopussa Suomen 1508 tuulivoimalaa tarjosivat 6351 megawatin sähköntuotanto kapasiteetin, ja jo tämän vuoden loppuun mennessä odotet tiin valmistuvaksi vielä 151 tuulivoimalaa ja 943 megawattia lisäkapasiteettia. Keinoja todentaa ruuan luontojalanjälkeä ja tuotannon vaikutuksia eri lajeihin tutkitaan nyt monella rintamalla, ja yhtenäisiä mittareita kehitetään. Lue avus tajamme Lauri Lehtisen jutusta sivulta 16, millaisia energia ratkaisuja elintarviketeollisuuden toimijat ovat valinneet. Räätälöidyt ratkaisut ja kehit tyvät teknologiat auttavat yrityksiä löytämään parhaiten itselleen sopivat energiatehokkaat toimintatavat. Meri tuulivoima ei ole ihmisten tiellä, mutta rakentamisessa on arvioitava myös sen vaikutukset meriluonnolle: osaammeko vielä edes arvioida niitä. Lue jutustamme, miten Sryhmän luontojalan jälkeä kartoitettiin ja mitä tuloksista selvisi. PÄÄSTÖTTÖMÄN SÄHKÖN tuotanto kasvaa. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin jo 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta, kertoo Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Uusiutuvista energianlähteistä etenkin tuulivoima on todella päässyt siivilleen. Mitä siis tilalle. Vähähiilisyys tai hiilineutraalius ovat sekä yritysten myyntivaltti, keino säästää rahaa että tulevaisuuden kan nalta myös käytännön pakko. Tuuli ja aurinkosähköä on kritisoitu siitä, että tuotanto on pienimmillään, kun sähkön tarve on suurin. Elintarvikeala on nostamassa biodiversiteettityötä ilmastotyön rinnalle tärkeänä vastuul lisuuden muotona. Luonnonvarakeskuksen tutkijat puolestaan kertovat artikkelissaan, miten erilaiset ruokavaliot vaikuttavat biodiversiteettiin. Olkiluodon kol mosreaktori on vihdoin toiminnassa, mikä vahvistaa Suo men huoltovarmuutta. Tuulivoiman haasteet liittyvät maankäyttöön. Ilmasto ja biodiversiteettikuormittajat eivät olekaan aivan samoja tuotteita, mutta yksi tekijä yhdistää: kasvipainotteinen ruokavalio on hyväksi sekä ilmastolle että luonnon monimuotoisuudelle. Akkujen lisäksi vety voi olla tulevaisuudessa tärkeä energia varasto vaikkapa raskaan liikenteen päästöttömäksi tekemi sessä, kirjoittaa vetytaloutta tutkiva VTT:n professori Jari Kiviaho Puheenvuorossaan. ENERGIA JA BIODIVERSITEETTI KIETOUTUVAT YHTEEN H iilineutraalius on ollut monen yrityksen ja yhteisön tavoite jo pitkään, mutta viimeistään Venäjän hyök käyssodan laukaisema energiakriisi sai suunnitel miin vipinää. Paikallista vastustusta on monessa kunnassa esiintynyt maiseman muuttumisen vuoksi, ItäSuomen tuulivoimapotentiaalia on vaikea hyödyntää Puolustusvoimien tarpeiden vuoksi. ELINTARVIKETUOTANNONKIN SUURIN biodiversiteettiin vaikuttava tekijä on maankäyttö. Pääkirjoitus 5/2023 kehittyvaelintarvike.fi ETSry ETS_ry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Media Bookers, Hannu Pyykkö • Taitto Jaakko Kahala • Paino PunaMusta • Kansikuva Juha Harju 34. Poissa silmistä, poissa mielestä ajattelu on lyhytnäköistä, ja yhä harvempi voikaan olla välittämättä rehupelloiksi kaatuvien metsien mukana katoavista lajeista. Keinot varastoida sähköenergiaa kehittyvät kuitenkin nopeasti. Fossiilisesta energiasta tuli yhtäkkiä sekä kallista että saatavuudeltaan epävarmaa. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen • ISSNL 07878273, ISSN 07878273 (painettu), ISSN 2323458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus. Tutkimuksissa on käynyt selväksi, että Suomessa kulu tetun ruuan luontovaikutukset näkyvät pääosin muualla: lämpimissä maissa, joissa eliölajeja on runsaasti ja joissa tuotetaan monia tärkeitä raakaaineita
10 Teollisuus savuaa entistä vähemmän. Viime talven energiakriisi opetti säästämään energiaa ja miettimään uusia ratkaisuja sen tuottamiseen. Parhaissa vaihtoehdoissa energian ja rahan säästö kulkevat rinnakkain. Lahti sai uuden tuotekehitysympäristön Food Pilot Plant on suunniteltu etenkin juomien ja viljatuotteiden kehittämiseen. Energiaa säästäviä tekniikoita 16 KU V A : E L I N TA R VI K ET E OL LI SU US LI IT T O Elintarvikealalle malli luontokadon torjuntaan Elintarvikeketju tarvitsee lisää yhteistyötä sekä yritysten kesken että päättäjien kanssa tehdäkseen tehokasta luontotyötä, sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Mari Raininko. 4 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Tässä lehdessä 5/2023 ”Teollisuuden energiaa kierrätettäessä ei voi turvautua standardiratkaisuihin.” 28 Rasvaisen kalan terveysvaikutukset ItäSuomen yliopiston tutkimuksessa rasvaisen kalan syönnillä oli yhteys sydänterveyteen ja mahdollisesti myös tulehdusten lievittämiseen. 26. 38 Politiikkasuositus pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan Uusi politiikkasuositus ehdottaa useita keinoja kasvisten lisäämiseksi suomalaisten ruokavalioon
24 Sivuvirrat biokaasuksi 32 Lainsäädäntö: EU:n Pellolta pöytään -paketti 34 Talous & Liiketoiminta: Investointirahaa monesta lähteestä 37 Sijoittaja arvostaa luontokadon torjuntaa 42 Maailma mausteilla: Avokadoja Afrikasta. Elintarviketieteiden Seuran Prosessitekninen ja Elintarvikealan talousja markkinajaosto Tekoäly, digitalisaatio ja vastuullisuus elintarvikealalla ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Liput alkaen 29 € Ilmoittautuminen kehittyvaelintarvike.fi/tapahtumakalenteri Asiakastuntemusta ja tekoälyä toimitusjohtaja Pasi Tapanainen, Etuma Oy Vastuullisuus ja digitalisaatio Yliopiston opettaja Veikko Halttunen, Jyväskylän yliopisto Eläinten hyvinvointi ja tekoäly Kehityspäällikkö Aira Harju, HKScan Oyj From Waste to Value: Maximizing Efficiency with AI in Meat By-Product Production tutkija Seyedamir Ahmadi, Tampereen yliopisto Laitosdata ja sen visualisointi – suunnittelusta laitoksen elinkaareen Project Digitalization Manager Toni Hartvik, Elomatic Oy Tekoälyasetus ja sen kansallinen valmistelu dosentti Anna-Mari Wallenberg, Helsingin yliopisto ja Valtiovarainministeriö OHJELMA: AIKA: 9.11.2023, klo 12–16 PAIKKA: Teams KU VA : UN SP LA SH KU VA : ZB YN EK BU RI VA L / UN SP LA SH 12 Vesivastuullisuuden toimintamalli yrityksille 14 Raaka-aineet: Sokeri Teema: Energia & Luonnon monimuotoisuus 20 Ruokavalioiden vaikutus luontokatoon 22 Miten kartoitettiin S-ryhmän luontojalanjälki
Vapaaeh toistyöläisyyttä nykyjärjestelmä ei oikein edes tunnista taloudeksi. Käytännössä menetelmäni on etnografi nen osallistuva havainnointi. Tutkin sitä, mistä ihmiset etsivät lähiruokansa, ruoka osuuskuntia ja ruokapiirejä. Toisaalta kaiken tutkimuksen taus talla on aina ohjaavia intressejä, vaikka tutkimuksesta luodaan neutraalia kuvaa. Kumppa nuusmaatalous on yksi esimerkki tavan omaisen ruokatalouden haastamisesta. Mitä tutkit tällä hetkellä. Otan osaa tilan töihin omalla työpanoksellani, sillä haluan antaa jotain takaisin yhteisöön, jota tutkin. Vallitsevan järjestelmän ulkopuolella on aina vaihtoehtoja, mutta vahvaa palkkatyöinsti tuutiota on vaikea haastaa. Kävelen mielelläni paljain jaloin ja käyn joka päivä aamu-uinnilla luonnonvedessä. Olen puuron syöjä. Mitä söit aamupalaksi. Lähiympäristön aistiminen on minulle tärkeää. ÄÄNI NÄKYMÄTTÖMÄLLE TYÖLLE Millainen opintopolkusi on ollut. Sofien valinta. Tuolloin yrityksissä ei vielä juuri ollut vastuullisuuspositioita. Olin itsekin perustamassa Herttoniemen ruokaosuus kuntaa. Miten tutkijan ja aktivistin roolit sopivat yhteen. On vaikea sanoa olevansa tutkija aktivisti. Minulla oli palo tehdä hyvää. Rankka teos. Olen myös juuri lähdössä tutkijavaihtoon Australiaan Western Sydneyn yliopiston monimuotoisen talouden tutkimusryhmään. Perustulo olisi yksi mahdollisuus tukea toisenlaista alkutuotantoa, mutta en ole optimistinen sen suhteen. Joustavampi ja sallivampi maatalous politiikka, joka mahdollistaisi monen laiset kehityssuunnat, leventäisi tilaa toimia. Vaihtoehtoisen Tutkija GALINA KALLIO Minkä kirjan luit viimeksi. Työharjoittelun tein Finpron rahoitus neuvonnassa, jossa suomalaisyrityksiä ohjattiin kansainvälisten kehityspankkien projekteihin. Maasta. Minulla on Suomen Akatemian rahoitus hankkeeseen nimeltä Ihmistä laajempi talous ekologisen kriisin aikakaudella: maasuhteet ja toimeentulo uudistavassa maataloudessa. Tieteen näkyväksi tekeminen puhumalla ja kirjoittamalla on myös aktivismia. l. Millainen paikka monimuotoisuudella on tulevaisuuden ruokajärjestelmässä. Minua kiinnostaa, miten viljelijät, jotka haluavat viljellä monimuotoisesti ja uudis tavasti, tulevat toimeen huomioiden myös muiden kuin ihmisten tarpeet. Omassa elämässäni olen aloitteleva metsäpuutarhuri ja pereh tymässä monivuotisten hyötykasvien viljelyyn. Mistä saat virtaa. Siellä sain ensimmäisen kos ketukseni yritysvastuukysymyksiin. TEKSTI: Elina Teerijoki Työn ääressä Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Vuoden vaikuttajaksi 2022 valittu Galina Kallio osallistuu tutkijana maatilan töihin. Lähdin äitini ehdotuksesta kauppakorkea kouluun opiskelemaan kansainvälistä liiketoimintaa, vaikka halusin opiskella kehitysmaatutkimusta. KU VA : SA ND ER VI LL 6 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 ruokajärjestelmän piirissä vain harva tekee palkkatyötä, monialainen pien yrittäjyys on tavallisin malli ja työn merkityksellisyys koetaan tärkeäk si motivaation lähteeksi. Se voi viedä uskotta vuutta. Herkkupuurooni kuuluu pähkinää, viikunaa, aprikoosia, lusikallinen kookosrasvaa ja erilaisia marjoja. Väitösaiheeni löytyi arkikokemuksen kautta: lähiruokaa oli vaikea löytää 2010luvun alussa, ja ruuan tuotanto oli läpinäkymätöntä. Konsultointi ja tut kimus olivat luontevia polkuja
KUMPPANISISÄLTÖ
Yhteistyötä tehdään samalla kampuksella sijaitsevan Turun ammattikorkeakoulun kanssa, joten opinnoissa voi hyödyntää myös amk:n elintarvikealan tuotantotiloja. Silakka on suomalaisen kalastuselinkeinon ylivoimaisesti tärkein laji. Professori Kaisa Linderborg kertoo, että aloituspaikkoja on ensimmäisenä vuonna 15, ja määrä kasvaa 30:een vuonna 2025. Elintarvikealalla on koulutuspaineita, mistä kertoo se, että sisäänpääsyprosentit elintarvike alan yliopisto-opintoihin ovat pieniä. Suurimmat syyt tilanteen heikkenemisen taustalla ovat todennäköisesti Itämeren ekosysteemissä ja ravintoverkoissa tapahtuneet muutokset. Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakannat ovat taantuneet kriittisen tason alapuolelle. Keltaisella merkittyjen lajien kohdalla kestävyyteen voi liittyä riskejä ja epävarmuuksia. lokakuuta. Kalastuksen säätelyssä tulee ottaa herkemmin huomioon Itämeressä tapahtuvat nopeat muutokset, WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska sanoo. Elintarviketekniikan kandikoulutus alkaa Turun yliopistossa WWF:n kalaopas päivittyi – silakan käyttösuosituksia kiristettiin LIIKENNEVALOMENETELMÄLLÄ kalan vastuulliseen kuluttamiseen ohjaava WWF:n Kalaopas on juuri päivitetty. KU VA : PE KK A TU UR I / W W F KU VA : LE EN A NE UV ON EN Yhteiskuvassa Turun yliopiston elintarviketekniikan opettajat, vas. Uusia elintarvikealan korkeakoulutusohjelmia on tänä syksynä alkanut Kouvolassa Xamkissa ja Raumalla Samkissa. Elintarviketekniikan opinnoissa painottuvat pohjoismaiset elintarvikkeet ja niiden kestävä hyödyntäminen. Syksyllä 2024 Kouvolassa aloittaa LUT-yliopiston maisteriohjelma. Jo aiemmin oppilaitoksessa on ollut elintarvikekehityksen diplomiinsinööritutkintoon johtava maisteriohjelma, mutta nyt avoinna on elintarviketekniikan koulutuspolku läpi koko korkeakoulutuksen. – Kalastus on vain osa silakan taantumista selittävistä tekijöistä, ja esimerkiksi Pohjanlahden silakka on taantunut, vaikka kalastuksen säätelyssä on noudatettu tieteellistä neuvonantoa. Laitoksella on kattavasti erilaista analyysilaitteita sekä muun muassa bioreaktori ja ekstruusiolaite, ja opintoihin kuuluu esimerkiksi fermentointia. Suurin muutos siinä koskee silakan käyttöä. Nykyisestä silakkasaaliista valtaosa jauhetaan kalanrehuksi, osa menee vientiin ja vain alle viisi prosenttia päätyy suomalaisten ruokapöytiin. Punaisella merkityt lajit ovat uhanalaisia tai kärsivät ylikalastuksesta. Turun yliopistossa jatkaa myös kansainvälinen elintarvikekehityksen maisteri ohjelma, jonka 20 aloituspaikkaa houkut telivat vuoden 2023 yhteishaussa jopa 260 hakijaa. JukkaPekka Suomela, Aino Tarkkio, Maaria Kortesniemi, Kaisa Linderborg, Baoru Yang, Kati Hanhineva, Oskar Laaksonen, Marika Kalpio ja Annelie Damerau. Troolilla pyydetyn Itämeren pääaltaan silakan merkintä muutettiin Kalaoppaassa keltaisesta punaiseksi, eli sen käyttöä tulisi välttää kokonaan. Oppiaineessa toimii muun muassa elintarvikekehitykseen, elintarvikkeiden biokemiaan ja analytiikkaan erikoistuneita tutkimusryhmiä. Vihreällä merkityissä lajeissa kalakannat ovat elinvoimaisia, eikä pyynti aiheuta ympäristöhaittoja. Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöt päätetään EU:n ministerineuvostossa 23.–24. Elintarviketekniikan opinnoissa painottuu laboratoriotyöskentely. 8 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki TURUN YLIOPISTON Bioteknologian laitoksella aloittaa syksyllä 2024 elintarviketekniikan kandidaattien koulutusohjelma (TkK). Pohjanlahden silakka siirtyi Kalaoppaassa vihreästä merkinnästä keltaiselle. Euroopan komissio esitti elokuun alussa silakan kohdennetun kalastuksen keskeyttämistä Itämerellä. Ovaska kannustaakin suuntaamaan saaliskiintiöt ennemmin elintarvikekuin rehukäyttöön. Uusimpien arvioiden mukaan Itämeren tärkeimmät silakkakannat ovat taantuneet tavoitetasojen alapuolelle
Atlantinlohi (Salmo salar) pitää pekiloproteiinista. Rahoittajana on Euroopan innovaatiorahasto EIC:n uusia ja uraauurtavia teknologioita tukeva Pathfinderohjelma. Solar Foodsin yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Aachenin ja Gronin genin yliopistot sekä FGen AG -yritys. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 9 Pekiloa syövät lohet ovat terveempiä KASVATETUT LOHET syövät yleensä soijarehua. Kotimaisen elintarviketuotannon kestävyys ja kilpailukyky kulkevat käsi kädessä, maaja metsätalousministeri Sari Essayah korostaa. Asetusehdotus koskee genomitekniikoita, joissa kasveihin ei viedä perintöainesta lainkaan tai viedään vain samasta lajista tai lähilajista peräisin olevaa perintöainesta. Solar Foods tuottamaan maitoproteiinia ilmasta SOLEIN-PROTEIINISTAAN tunnettu Solar Foods on saanut rahoituksen HYDROCOW-hankkeelleen, jossa etsitään menetelmää tuottaa maidon proteiineja hiilidioksidista. Näitä ei säänneltäisi nykyisen GMO-lainsäädännön mukaan. Tutkimuksessa lohet olivat sitä terveempiä, mitä suurempi osa niiden saamasta rehusta oli pekilopohjaista. Pekilorehussa on 65 prosenttia proteiinia, ja lohet pystyvät hyödyntämään sen ravinteet 90-prosenttisesti. Puusta on aiemmin valmistettu lohien rehuksi hiivaa, mutta pekiloproteiinin tuottaminen puunjalostusteollisuuden sivuvirroista on resurssitehokkaampaa. Ruokaketjun kehittämiseen kuuluvien TKI-määrärahojen osuus talousarviossa on 1,5 miljoonaa euroa. Niihin sovellettaisiin nykyisen GMO-lainsäädännön riskinarviointija lupamenettelyjä, ja tuotteilta edellytettäisiin jäljitettävyyttä ja merkintää. GMOl ainsäädäntö ei kuitenkaan sovellu uusien genomitekniikoiden sääntelyyn, eikä se vastaa nykyistä tieteellistä ja teknologista kehitystä ja tietämystä. Tällaisten muutosten katsotaan rinnastuvan luonnossa tapahtuviin ristey miin ja mutaatioihin tai perinteiseen kasvinjalostukseen. Niille tulisi ilmoitusmenettely, ja ne tulisi merkitä julkiseen tietokantaan sekä kasvilajikeluetteloihin. Toiseen ryhmään kuuluisivat kasvit, joihin ei ole tuotu vierasta geeniainesta, mutta jotka sisältävät useampia tai monimutkaisempia muutoksia kuin ensimmäisen ryhmän kasvit. Norjassa on jo pitkään tutkittu mahdollisuutta vähentää kalankasvatuksen riippuvuutta tuontirehusta. Asetusehdotus on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sekä Pellolta pöytään -strategiaa ja biodiversiteettistrategiaa. Tavoitteena on kehittää mikrobi, joka tuottaa hiilidioksidista ja vedystä maidon ainesosa beeta laktoglobuliinia. Norjan ympäristötieteiden ja biologian yliopisto NMBU:n ja suomalaisen Eniferin, entisen EniferBion, toteuttamassa tutkimuksessa lohet kasvoivat nopeammin ja olivat terveempiä, kun ne saivat pekilopohjaista rehua. Kasvien lisäysaineistot tulisi merkitä erillisellä merkinnällä, mutta niistä saataviin tuotteisiin ei vaadittaisi erillisiä merkintöjä. Norjalaisen tutkimuksen mukaan lohet kuitenkin kasvavat paremmin saadessaan ravinnokseen pekilosientä, ja tuoreimpien tulosten mukaan ne ovat pekilo rehulla ruokittuna myös terveempiä. Ensimmäiseen kuuluisivat ne kasvit, jotka vastaavat luonnossa esiintyviä tai perinteisellä menetelmillä jalostettuja kasveja. Talousarvioesitys on luettavissa osoitteessa https://budjetti.vm.fi. KU VA : HA NS -P ET TE R FJ EL D/ W IK IM ED IA CO M M ON S Budjetti 2024: Elintarvikemarkkinatoimiin 4 miljoonaa HALLITUKSEN EHDOTUKSESSA vuoden 2024 talousarvioksi elintarvikemarkkinatoimiin osoitetaan lisärahoitusta 4 miljoonaa euroa. – Maatalouden kannattavuus on edellytys suomalaisen ruoantuotannon jatkumiselle. Juuri julkaistun jatkotutkimuksen mukaan pekilorehun luontaisesti sisältämät beetaglukaani ja nukleotidit tukevat lohen immuunijärjestelmää. Uusilla kasvinjalostustekniikoilla (NGT = new genomic techniques) jalostetut kasvit kuuluvat nyt 1990-luvulla luodun muuntogeenisiä organismeja (GMO) koskevan lainsäädännön soveltamisalaan. Valtioneuvosto tukee komission linjaa uusissa genomi tekniikoissa VALTIONEUVOSTO suhtautuu myönteisesti Euroopan komission asetusehdotukseen uusista genomitekniikoista kasvinjalostuksessa. Lisäksi arvioidaan tarve perustaa hallitusohjelmassa mainittu ruokapaneeli. Projekti on neli vuotinen, ja sen budjetti on 5,5 miljoonaa euroa. Mahdollisia toimenpiteitä ovat muun muassa maataloustuotteiden kustannusindeksien tilastoinnin parantaminen, hintatilastoinnin ja markkinoiden analysoinnin kehittäminen sekä elintarvikeviennin edistäminen. Ehdotuksessa NGT-kasvit jaettaisiin kahteen ryhmään riskiprofiilinsa mukaan
Hartwall ja Lahti Energia perustivat myös yhteisen biokaasulaitoksen, jossa hyö dynnetään sivuvirtoja energiantuotan toon. KU VA : PI RK KO SU HO NE N. Hankkeen taustalla on Päijät Hämeen Viljaklusterin jäsenyritysten lisäksi alueellisia koulutus ja kehittä misorganisaatioita. UUSISTA TILOISTA HYÖTYY MONI YRITYS Tuotantoon skaalaaminen on olennainen osa tuotekehitysprosessia. Vuonna 2003 perustettu Vilja klusteri tuo yhteen alueen vankkaa, koko viljaalan arvoketjun kattavaa osaamista. LABammattikorkeakoulun panostus hankkeeseen on ollut huomattava. Myös pienemmät klusterin jäsenet ovat tehneet kokoonsa nähden merkittä viä investointeja. Laitoksessa on neljä tuotantotilaa ja niille valvomot, laboratorio, varasto sekä sosiaalitilat. Isoillakaan yrityksillä ei välttä mättä ole koeajoresursseja, ja tuotekehi tysprosessit hidastuvat. Saman aikaisesti tiloissa voi työskennellä neljä ryhmää. Käytettävissä on muun muassa tislauslaitteisto, ylikriittinen hiili dioksidiuuttolaite ja hiilihapotus laitteisto. Show room tiloissa voi järjestää kuluttaja testausta ja asiakas esittelyjä. Arvoltaan se on noin 55 mil joonaa euroa. LAB:n 600 neliömetrin tuotekehitys tiloissa on laitteet sekä juomien että jyvä ja jauhopohjaisten tuotteiden kehittämi seen ja koeajoihin. Yritykset voivat tuoda sinne oman henkilöstönsä ja saavat teknistä tukea laitoksen henkilöstöltä. Raaka aineiden viennistä täytyy pääs tä jalosteiden ja brändien myyntiin. Alueen yritykset osallistuivat suunnitte Ajankohtaista TEKSTI: Pirkko Suhonen Lahdesta vauhtia elintarvikevientiin Vastikään avattu tuotekehitys ympäristö Food Pilot Plant palvelee alueen elintarvikealan yrityksiä. Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2022 oli noin 18,2 miljardia euroa, josta viennin osuus oli 16 pro senttia eli 2,2 miljardia euroa. Odotukset ja paineet elintarvikevien nin kasvattamiseksi ovat suuret. Anne Bernerin työryhmän vuonna 2022 jul kaistun Vientiresepti-ohjelman tavoit teena oli viennin kolminkertaistaminen. luun ja ovat myös lahjoittaneet laitteis toa perustettuun tuotekehitystilaan. – Hankkeen tavoitteena on vastata elintarvikealalle esitettyyn haasteeseen lisätä vientiä, sanoo Viljaklusterin ja Pilot Plant hankkeen ohjausryhmän jäsen, alkoholijuomia valmistavan Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing. KEHITYSYMPÄRISTÖISTÄ VAUHTIA KASVULLE Ajatus ruokakampus Food Campus Fin landista oli mukana jo Vientireseptissä ja sen jälkeen myös muiden ohjelmien toi menpidesuunnitelmissa. Klusterin yritysten liikevaihto on 600 miljoonaa euroa, ja se tuo työtä tuhan sille. PäijätHämeen Viljaklusteri on ollut asiassa aloitteellinen, ja tuotekehitys tilojen, konseptin ja tarvittavien inves tointien suunnittelu ja hankinta aloitet tiin jo vuonna 2021 Euroopan aluekehi tysrahaston (EAKR) hankerahoituksella. Pilot Plantin avajaiset 28.9.2023: viljaklusterin puheenjohtaja Hanna Ylä-Mononen, maakuntajohtaja Niina Pautola-Mol, Lahden elinvoimaja työllisyysjaoston puheenjohtaja Milla Bruneau, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio ja LAB-ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. Klusterin jäsenet ovat investoineet vii me vuosina voimakkaasti. Tavoite on edistää yritysten kansainvälistymistä ja pääsyä vientimarkkinoille. Uuden hallituksen tavoite on viennin kaksinkertaistaminen, ja samaan pää tyivät myös MTK ja ETL elintarvikealan kasvuohjelmassaan huhtikuussa 2023. 10 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 ajojen sijoittaminen tuotantosuunnitel miin voi olla haasteellista, aiheuttaa tar peetonta raakaainehukkaa ja on myös kallista. Viljaa viedään jyvinä ulkomaille vuodessa 500 000 tonnia, josta kauran osuus on yli puolet. PäijätHämeessä on yksi Suomen suu rimmista elintarviketeollisuuden keskit tymistä. Viking Maltin uusi mallastamo ja Fazerin ksylitoliteh das ovat huomattavimmat panostukset. Viennin tuplaaminen edellyttää koko elintarvikealan voimakasta kasvua ja myös viennin rakenteen muutosta. Pienten koe L ahdessa avattiin syyskuussa LAB ammattikorkeakoulun tiloissa kasvi pohjaisten elintarvikkeiden tutkimus ja tuotekehitystilat osana laa jempaa Food Campus Finland yhteistyö alustaa. Nyt suuri osa viennistä on perinteisten toimi alojen tuotteita, joiden markkinoilla kil paillaan hinnoilla
On kyettävä näke mään pitkälle. Tyhjyy destä nousee tilaa ajatella. Tämä vaatii tie dostavaa asennetta, jatkuvaa harjoit telua ja kehittymistä sekä keskeneräi syytemme tunnustamista. E lämämme on riippuvainen luonnosta. – Suomesta viedään viljaa kuten kau raa jyvinä sen sijaan, että se jalostettai siin lisäarvotuotteiksi, jatkaa Kinnari. Ne vaativat päätöksentekijöiltä visionää risyyttä ajassa, jossa tulevaisuus näyt tää epävarmalta. Se keskittynee juuri liiketoiminnan kehittämiseen sekä kan sallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentamiseen. Salpausselän pohjavesivarat ovat valtavat: uutta laadukasta pohja vettä syntyy päivässä 100 000 kuutio metriä. Tiedostaa, että ellei ympäröivä luontomme voi hyvin, meillä ei ihmiskuntana ole kestävää tulevaisuutta. Se läh tee itsensä tuntemisesta kuka minä olen, millä arvopohjalla seison, mistä ja kenestä olen vastuussa. Juomateollisuus on keskeinen osa klusteria. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 11 Pyysingin mukaan alueella on tarve tiloille, jossa voidaan kehittää ja kokeilla uusia ideoita ja valmistaa tuotteita koe markkinointiin. Hankkeen suunnitteluun osallistu neella Kinnarin tilalla on oma mylly ja tuotteita vähittäiskauppojen valikoi missa. – Koko arvoketju, myös alkutuotanto, on osallistunut tuotekehitystilojen ja konseptin kehittämiseen, sanoo Kinna rin tilan emäntä ja yrittäjä Terhi Kinnari. On ajateltava rohkeasti. Erilaisuuden vaaliminen luovuuden mahdollistajana ja ennakkoluuloton yhteistyön asenne nousevat keskiöön, kun aikahorisonttimme katsoo vuosi kymmeniä, ellei vuosisatoja eteen päin. Kirjoittaja on johtamisen ja organisoinnin professori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu & University College London, sekä Strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman Luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus (BIODIFUL)-konsortion varajohtaja. LUONTOKADON PYSÄYTTÄMINEN vaatii systeemistä, paradigmaattista murrosta. Mitä moninaisempi ympäröivä luontomme on, sen paremmat mahdollisuudet meillä on ihmiskuntana kehittyä ja ylläpitää yhteiskuntaamme. Verkostoitu mista ja yhteistyötä tarvitaan sekä muotoilustaan tunnetun Lahden alueen oppilaitosten ja yritysten että muiden kansallisten toimijoiden kanssa, jotta menestyviä tuotekonsepteja syntyy ja saadaan kuluttajien tietoisuuteen. Viipurilainen Kotileipomo on Vilja klusteriin kuuluva leipomo, ja samaan perheyritysryppääseen on vastikään hankittu myös Vääksyn mylly. Meidän tulee rauhoittaa tahtiamme. Se tarkoittaa yhteiskun nalliseen ja liiketoiminnan päätök sentekoon osallistuvien rohkeutta prio risoida toisin. Katse vuoteen 2500: tulevat suku polvet ja uusiutuva luonto kiittävät vastuullisesta johtajuudestamme. Lisäksi johtajuus on sitä, että uskaltaa toimia vallitsevien rajojen vastaisesti. Kyse ei ole mikroteoista tai vastuullisuus strategiasta, vaan yritysstrategian ja liiketoimintamallien päivittämi sestä. Lähivuodet ovat ratkaisevia. Johtajuuden ytimessä on muiden onnistumisen mahdollistaminen. EI PELKKÄÄ TUOTTEIDEN KEHITTÄMISTÄ Viennin haasteet alkavat, kun tuote pi tää saada markkinoille, erottua kilpaili joista ja päästä muidenkin kuin suoma laiskauppojen valikoimiin. Johtajuus lähtee siitä, että tavoitel laan jotakin merkityksellistä, joka in nostaa yhteisesti kohti uutta. On heittäydyttävä kestävän, uusiutu van tulevaisuuden mahdollistajiksi. Luontokadon pysäyttäminen kut suu johtajuuteen, jota kukin meistä voi työssään kehittää. LISÄTIETOA: https://viljaklusteri.fi/ https://www.lab.fi/fi/uutiset/food-pilotplanttuotekehitysymparisto-avautuu KU VA : HA NN A OK SA NE N/ TU RU N YL IO PI ST O. luonnon hyötykäytön sijaan mietim me, miten voisimme toimia luontoa kunnioittavasti ja uudistaen. – Pelkkää vettä ei kannata pullottaa, vaan jalostaa se juomiksi, Pyysing sa noo. Testiympäristö mah dollistaa myös yhteistyön, ”ristipöly tyksen”: oman yrityksen sijasta joku toinen voi tarjota paremmat kaupallis tamismahdollisuudet uudelle idealle. PARADIGMAN MUUTOS kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa liike toimintaa tarkoittaa sitä, että KATSE VUOTEEN 2500 Kolumni TEKSTI: Satu Teerikangas EMME VOI REDUSOIDA LUONTOA MITTAREIHIN. Toimi tusjohtaja Tuomas Ylä-Hemmilä on odottavalla kannalla yrityskauppaan liittyvien kiireiden takia, mutta testituo tanto koetiloissa voisi olla mahdollista. Tyydytämme perus tarpeitamme luonnon tarjoa mien ekosysteemipalveluiden avulla niin ruuan, asumisen, lämmi tyksen, liikkumisen, jalostettujen tuotteiden, terveyden, hyvinvoinnin kuin palautumisenkin suhteen. Tämä johtuu ensisijaisesti jatkuvaa kasvua havittelevasta talousjärjes telmästämme. Food Campus hankkeen toinen vaihe on suunnitteilla. Emme voi redusoida luontoa mit tareihin ja numeroihin, vaan kyse on laadullisesti erilaisesta tavasta katsoa maailmaa ja toimia. Elämme ajassa, jossa luontokato kiihtyy ennennäkemättömällä tavalla. Kun luonto köyhtyy, elämämme asettuu haavoittuvaan asemaan
Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä ruokaketjun toi mijoiden Apetitin, Atrian, Faze rin, Sinebrychoffin, Sryhmän ja Viking Maltin sekä ELYkes kusten kanssa. YRVELYhankkeessa on kes kitytty veden laadullisen tilan parantamiseen ja etenkin maa talouden ravinnekuormituksen vähentämiseen ruokaketjun vesivastuullisuuden kehittämi sen näkökulmasta. Tarkastelussa on erityisesti sopimustuotanto V esivastuullisuudella tarkoitetaan ympäris tön kannalta kestävää, sosiaalisesti ja kulttuu risesti oikeudenmukaista ja ta loudellisesti kannattavaa veden käyttöä. Hankkeessa kehitetään vesivastuullisuuden ja siihen liittyvän sitoumuksen ympärille toimintamallia, joka Vesivastuullisuus kattaa ruuantuotannon koko arvoketjun YRVELY-hankkeessa pyritään erityisesti kehittämään toimia, jotka pienentävät vesistöjä rehevöittävää ravinnekuormaa. Vapaaehtoisuuteen perus tuvat toimenpiteet on tarkoi tettu lainsäädännön tueksi ja vesivastuullisuuden kehittä miseksi minimivaatimuksia pidemmälle. 12 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 tukee sekä ruokaketjun yritys ten vesiriskien hallintaa että vesienhoidon toimeenpanoa. Vesivastuullinen yritys kantaa vastuun vaikutuksistaan ja hallitsee vedenkäyttöönsä liittyvät riskit. Jos haluat varmistaa paikkasi tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa ja olla mukana alan huipulla, toimi nyt! Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Yhteistyössä. Kansallinen vesi vastuusitoumus tarjoaa kehi tystyölle periaatteet ja työkalut edeten riskien tunnistamisesta tavoitteiden asettamiseen, toimintaan ja vaikutusten seuran taan. Syksyinen peltomaisema vesistön rannalla. Viimeistelty toimintamalli julkaistaan marraskuun lopussa. Vesivastuullisuus kannustaa yrityksiä etsimään veden käyt töön yhteisiä ratkaisuja sidos ryhmien kanssa. Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Pia Högmander, johtava tutkija Suvi Sojamo & erikoistutkija Jani Salminen, Suomen ympäristökeskus Syke Luonnos ruokaketjun vesivastuullisuuden toimintamallin askelista. RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMINEN Vesivastuullisuuden kehittämi sellä on todettu olevan merki tystä erityisesti yritysten kan sainvälisissä arvoketjuissa, mutta se voi tarjota ratkaisuja myös vesihaasteisiin Suomessa. Suurin osa ihmisen aiheut tamasta vesistöjen ravinne kuormasta Suomessa tulee hajakuormituksena maa ja metsätaloudesta. Ratkaisut voi vat olla esimerkiksi teknisiä pa rannuksia, vesiensuojelun edis tämistä tai vesivarojen hallin nan kehittämistä. KU VA : PI A HÖ GM AN DE R 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskus Elintarvikealan merkittävin tapahtuma FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus tulee taas voimakkaampana ja innostavampana kuin koskaan! Kaiva esiin kalenterisi ja merkitse nämä päivämäärät 13.–14.3.2024 ylös, sillä tässä on tapahtuma, jota et halua jättää väliin. Rehevöityminen on Itä meren suurimpia ongelmia ja vaivaa myös monia sisävesiä. Toimet eivät rajoitu yrityksen omiin toimi paikkoihin vaan ottavat huo mioon koko valumaalueen ja kattavat yrityksen koko han kinta ja arvoketjun. Mutta pidä kiirettä! Osastopaikat ovat vähissä, ja ne menevät nopeasti. Viime vuosina maatalouden fosforivalumien vähentämiseen on panostettu voimakkaasti, mutta tästä huo limatta rehevöittävä kuormitus on vähentynyt vain hieman, eikä rehevöitymisestä kärsivien vesistöjen tila ole merkittävästi kohentunut
Jos haluat varmistaa paikkasi tässä ainutlaatuisessa tapahtumassa ja olla mukana alan huipulla, toimi nyt! Lue lisää ja varaa osastosi pfsptec.messukeskus.com Yhteistyössä. TOIMINTAMALLI YRITYKSILLE Lähtökohtana on yrityksen halu sitoutua vesivastuulliseen toi mintaan. l LISÄTIETOJA: https://www.syke.fi/hankkeet/yrvely https://www.vesi.fi/teemasivu/ vesivastuullisuus/ arvoketjun vastuullisuuden ja alkutuotannon käytäntöjen kehittämiskeinona. Seminaarin ohjelma julkaistaan lokakuun aikana. Tarkennetun tiedon kokoa misen ja tuotannon jälkeen valitaan ravinnekuormitusta hillitsevät vesiensuojelutoimet, joita toteutetaan yrityksen sopimustuotannon kautta. Yritys ohjaa ja tukee toimien toteutusta sopimus tuotantotiloillaan, tuottaa seu rantatietoa sekä raportoi vai kutuksista. toimialatasoista sitoutumista. KLO 9–11 13.–14.3.2024 Helsingin Messukeskus Elintarvikealan merkittävin tapahtuma FoodTec, PacTec & PlastExpo Nordic -messukokonaisuus tulee taas voimakkaampana ja innostavampana kuin koskaan! Kaiva esiin kalenterisi ja merkitse nämä päivämäärät 13.–14.3.2024 ylös, sillä tässä on tapahtuma, jota et halua jättää väliin. Myös useilla kolmannen sektorin toimijoilla on asian tuntemusta toimia yritysten ja ELYkeskusten tukena suunnit telussa ja toteuttamisessa. Yhtei set pelisäännöt selkeyttävät käsitystä hyvistä käytänteistä kaikille osapuolille. Mutta pidä kiirettä! Osastopaikat ovat vähissä, ja ne menevät nopeasti. Toimen piteet voivat liittyä vil jelyyn tai ravinnevirtojen hal lintaan. Tietoa tarvitaan myös viljelymaan tilasta, eten kin maaperän fosfori ja hiili pitoisuudesta, sekä ravinteiden kulkeutumisesta liittyen erityi sesti lannan käyttöön lannoit teena. Yksittäiset yritykset eivät näe toimintamallin toimeenpanos ta aiheutuvien kustannusten vientiä kuluttajahintoihin vielä mahdollisena. Päätösseminaarissa julkaistaan hankkeessa kehitetty ruokaketjun vesivastuullisuuden toimintamalli ja kuullaan hankkeen yhteistyökumppaneiden ja alan toimijoiden näkemyksiä toimintamallista ja sen toimeenpanosta. Selvitystyö vesivastuulli suuden kytkemisestä ministe riöiden ja toimialojen väliseen Green Deal sopimukseen on parhaillaan käynnissä. Tätä varten tarvitaan nykyis tä täsmällisempää osavaluma aluekohtaista vedenlaatutietoa sekä jo olemassa olevien tieto jen koontia. ELYkeskukset auttavat yrityk siä tunnistamaan vedenlaadun kannalta kriittiset kohdealueet ja tukevat yrityksiä toiminta mallin askelten toteuttamisessa. YRVELYhankkeen selvitys työn perusteella toimintamallin käytäntöön saattaminen vaatii Yritysten vesivastuullisuuden edistäminen ELYjen vesienhoitotyössä (YRVELY) on Pirkanmaan ELY-keskuksen tilaama, ympäristöministeriön rahoittama ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kaksivuotinen hanke. Yrityksen on tärkeää tunnistaa vesistövaikutuksil taan keskeiset toimipaikat ja so pimustuotantotilat, jotta alku tuotannon vesiensuojelutoimet voidaan kohdentaa tehokkaasti. Ennakkoilmoittautuminen Teams-seminaariin: https://link.webropolsurveys.com/S/D48673673C8D1F37 Lisätietoja: pia.hogmander@syke.fi RUOKAKETJUN VESIVASTUULLISUUS VESIENHOIDON TUKENA – YRVELY-HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI 29.11. ELYkeskukset ovat toimi alueidensa vesistöjen tilan asiantuntijoita ja voivat toimia alueellisina vesivastuutiedon välittäjinä osana ELYjen vesien hoitotyötä ja yrityspalveluja
Viljelykasvina sokerijuurikas tuo mo nipuolisuutta viljelykiertoon, se jättää paljon ravinteita maaperään seuraavan viljelykasvin hyödynnettäväksi ja syvä juurinen kasvi myös parantaa maan rakennetta. Raaka-aineen alkuperästä riippuu, mitä lopputuotteita raakasokerista voidaan valmistaa. Mehun puhdistuksen jälkeen sokeri liuos haihdutetaan väkeväksi, kiteyte tään keittämällä, lingotaan ja kuivataan. Aluksi mehuun lisätään kalsiumhydroksidia, joka hiili dioksidin avulla sakeutetaan kalsium karbonaatiksi. Sokerinpuhdistamossa isokiteisen ruokoraakasokerin puhdistus alkaa affi noinnilla eli kiteen pinnan puhdistuk sella. Ruokosokerin puhdistusprosessista saadaan kiteytysvaiheista niin kutsuttua puhdistamomelassia, joka on tummaa ja sakkaroosiköyhää melassia. Nestesokereita käytetään esi merkiksi mehuihin, virvoitusjuomiin ja säilöntään. Sen jälkeen sokeri liuotetaan veden Raaka-aineet TEKSTI: Viivi Wanhalinna Juurikasmehusta kideja nestesokeria, sokeriruo’osta myös siirappeja Sokeria valmistetaan sokerijuurikkaasta ja sokeriruo’osta. M akeuttamisen ja makujen koros tamisen lisäksi sokeri kasvattaa leipomotuotteiden tilavuutta, tehostaa käymistä sekä säilöö ja parantaa tuotteiden rakennetta. KU VA : SU OM EN SO KE RI OY 14 Kehittyvä Elintarvike 5/2023. Juurikas on sitkeä viljelykasvi, joka tuottaa kelpo satoja myös vaihtele vissa säissä. Sokeri myös sitoo vettä ja madaltaa jäätymis pistettä. Raakasokeri tehtaassa ne murskataan ja niistä erote taan sokerimehu uuttamalla kuumaan veteen. Puhdistamomelassia jatkojalostetaan erillisellä prosessilla teollisuuden käyttöön elintarvikemelassiksi. Kalsiumkarbonaatti sitoo mehusta itseensä epäsokereita eli kas vista peräisin olevia orgaanisia aineita kuten kuituja, suoloja ja vahoja. Viimeisessä kiteytysvaiheessa erottunut siirappi on melassia. Elintarvikemelassia käytetään lakritsin ja tummien leipien valmistukseen sekä antamaan makua ja väriä kuluttajille myytävään siirappiin. Inverttisokerissa sakkaroo si on pilkottu hydrolyysin avulla glukoo siksi ja fruktoosiksi, jolloin nesteeseen saadaan liukenemaan enemmän sokeria kuin pelkkää sakkaroosia liuottaessa. JUURIKAS ON ERITYINEN VILJELYKASVI Sokerijuurikasta viljellään ympäri Eu rooppaa, Suomessa pääasiassa länsi ja lounaisosissa rannikolla. Tummat siirapit sito vat enemmän vettä kuin kidesokeri. PUHDISTUKSESSA ON MONTA VAIHETTA Heinäkasveihin kuuluva sokeriruoko kasvaa trooppisen ja subtrooppisen ilmaston maissa. Sadonkorjuussa ruo´ot katkaistaan joko koneellisesti tai käsi työnä ja leikataan paloiksi. Kiteytysvaiheita on useita ja jokaisessa kiteytysvaiheessa linkoukses sa erottuu kiteen lisäksi myös siirappia. Kuivauksen jälkeen juurikassokeri on kirkas sakkaroosikide, joka taittaa valoa valkoiseksi. Nestesokereita, kuten sakkaroosipoh jaisia sokereita ja invertoituja sokereita valmistetaan pääasiassa vain juurikas sokerista. Pitkän kasvuaikansa ja runsaan kasvutapansa vuoksi juurikas on yksi eniten hiiltä sitovista viljelykas veista. Sokerin avulla leipä pysyy pi dempään pehmeänä, ja jäätymispisteen madaltuminen parantaa jäätelön raken netta estämällä suurten jääkiteiden muodostumisen. Maailmalla suurin osa tuotetusta sokerista valmistetaan sokeriruo’osta. Viljelijä ei tarvitse erillisiä varasto tiloja juurikkaille, sillä ne varas toidaan noston jälkeen pellon laidalla aumassa ennen jatkojalostusta. Juurikasmelassi ohjataan rehumelassiksi, sillä kitkerän maun vuoksi se ei sovellu elintarvike käyttöön. Sokerin valmistus sokerijuurikkaasta alkaa juurikkaiden leikkaamisella leik keeksi, josta uutetaan sokeri kuumalla vedellä juurikasmehuksi. Euroopassa kulutettu sokeri on peräisin pääasiassa juurikkaasta. Suomessa kotimaisen juu rikassokerin tuotanto kattaa alle puolet markkinoiden tarpeesta
Sucros ja Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK) solmivat vuosittain toimialasopimuksen, jossa määritellään muun muassa viljelyn käytännöt ja juurikkaasta maksettava hinta. Tänä vuonna Suomessa 560 viljelijää viljeli sokerijuurikasta 11 400 hehtaarilla. Elintarvikemelassia käytetään esimerkiksi lakritsin ja tummien leipien valmistukseen. valmistetaan puhdistamossa erillisellä prosessilla. Kuluttajalle myytävä siirappi. Sokeri ruo’ossa on enemmän värimolekyylejä kuin sokerijuurikkaassa, joten sen puh distus on monivaiheisempaa. Sucros Oy sopimusviljelyttää juurikkaita raaka-aineeksi Säkylän tehtaalle, joka on ainoa Suomessa sokerijuurikasta jalostava tehdas. n Sucros Oy ja sen tytäryhtiö Suomen Sokeri Oy muodostavat yhdessä suomalaisen sokeriteollisuuden. Kiteitä voidaan päällystää myös rasvalla, jolloin esimerkiksi mun kin päällä olevat kiteet eivät varastoin nin aikana sula kiinni pakkaukseen. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin. Hyytelö sokeria valmistaessa kiteet päällyste tään hyytelöimisaineella, esimerkiksi pektii nillä. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat. l Juttua varten on haastateltu Suomen Sokeri Oy:n tuotantojohtaja Jari Marjamäkeä, tuotantopäällikkö Mikko Heiskaa ja tuotelaatupäällikkö Heidi Aaltosta sekä Sucros Oy:n maatalousjohtaja Fanni Heinosta. Kiteytysvaiheista erottuvaan siirappiin konsentroituu epäsokereita jo ka keittokerralla enemmän. SUCROS OY JA SUOMEN SOKERI OY MUODOSTAVAT SUOMALAISEN SOKERITEOLLISUUDEN Kidesokerin lisäksi ruokosokerin puh distusprosessista saadaan puhdistamo melassia. LIITY kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi TERVETULOA JÄSENEKSI! n Suomalainen sokerijuurikas tuotetaan sopimusviljelynä. PÄÄLLYSTÄMÄLLÄ LISÄÄ KÄYTTÖTAPOJA Sokerin kidekoko säädetään suoraan keittovaiheessa tai seulomalla. Keittosarjan keskivaiheesta saadaan kuluttajasiirapin raakaaine. Sucros Oy vastaa sokerijuurikkaan sopimusviljelyttämisestä ja Säkylän juurikassokeritehtaan toiminnasta. Viimeisestä keitosta saa daan väriltään tummin siirappi eli puh distamomelassi, joka jatkojalostetaan teollisuuden käyttöön elintarvikeme lassiksi. Fariini sokeri on puolestaan taloussoke rin ja elintarvikemelassin yhdistelmä seos. Sucros Oy:n ja Suomen Sokeri Oy:n omistavat saksalainen Nordzucker AG (80 %) ja suomalainen Apetit (20 %). ja höyryn avulla liuokseksi, joka puhdis tetaan elintarvikelaatuiseksi kalsium hydroksidisaostuksen lisäksi aktiivihii len ja värinpoistohartsien avulla. Suomen Sokeri Oy vastaa Säkylässä tuotetun juurikassokerin ja puhdistamansa ruokosokerin pakkaamisesta ja jatkojalostamisesta, markkinoinnista ja myynnistä teollisuusasiakkaille ja kuluttajille. Kehittyvä Elintarvike lehden vuosikerran
Lämpöpumppujen käyttö on muutta nut asetelmaa. – Forssan tuotantolaitoksessamme jäähdytyslaitteiston hukkalämmön läm pötila nostetaan lämpöpumpulla niin korkeaksi, että sitä voi käyttää kiinteis Monessa tapauksessa suoraa energian kulutusta leikataan uusin investoinnein, mutta vanhaa tekniikkaa pidetään yhä varalla, koska ajoittain suora sähkö on hyvin kilpailukykyistä. SÄÄSTÖ ON AVAINASEMASSA Elintarviketeollisuudelle ovat tyypillisiä suuret lämmitys ja jäähdytysprosessit, joiden lämpötilaerot eivät useinkaan ole sellaisia, että energia voitaisiin sellaise naan siirtää prosessista tai sen vaiheesta toiseen. Hintaero muodostuu vain inves tointikustannuksen laskennallisesta ta kaisinmaksuajasta ja ulkoa hankittavan ensisijaisen energian hinnasta. Lämpöpumppu K oko energiaala on tullut viime vuosina nopeassa tahdissa uusien haasteiden ja mahdollisuuksien eteen. Pörssisähkön hintapiikkejä olisi kyet tävä karttamaan ja samalla keskittämään kulutus vuorokauden halvoille tunneille. Energia Teema TEKSTI: Lauri Lehtinen Elintarviketeollisuus soveltaa UUTTA ENERGIASTRATEGIAA Energiaintensiivisellä elintarviketeollisuudella on monia painavia syitä tarkastella energiankäyttöään ja hyödyntää uusia energiankäyttötekniikoita, jotka usein räätälöidään kohteelle sopiviksi. Kaasun kohdalla vaikutus oli sekä maantieteellinen että toimialakohtainen. Ihanteellisimmillaan lämpöenergia voidaan kierrättää takaisin samaan pro sessiin, mutta tämä ei ole suinkaan ainoa kannattava vaihtoehto. Uusiutuvan sähkön saatavuus sähkömarkkinoiden hintaa määräävänä tekijänä on muutta nut markkinoiden perusrakennetta siten, että kuluttavien ostajien pitää mahdolli suuksien mukaan kyetä joustamaan ja siirtämään kulutuksensa ajankohtaa. 16 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 on järkevä keino ottaa tuotantoprosessin haaleat lämmöt talteen ja siirtää ne vaik kapa kiinteistöjen tai veden lämmityk seen tai lähitaajaman kaukolämpöön. Venäjän sota Ukrainassa vaikutti rajusti eri energia muotojen hintoihin, ja esimerkiksi maakaasun hinnan huikeat heilahtelut mylläsivät sitä käyttäneiden yritysten kustannusrakenteita ennennäkemättö mällä tavalla. Kaasua sovellettiin siellä, missä putkisto oli sopivasti lähellä, mutta erilaisiin kyp sytyksiin ja uuneihin sopiva energialäh de menetti nopeassa tahdissa tärkeim mät kilpailuvalttinsa, kun hinta kohosi ja saatavuudenkin kanssa tuli ongelmia. Sodan lisäksi tekniikkamurros toi teollisuuden energiaratkaisujen perus tan ihan uusiin lähtökohtiin. Monet teollisuuden huk kalämmönlähteet ovat käyneet kannatta viksi siksi, että pois valuva lämpöenergia voidaan pumpun avulla kohottaa tasolle, jolla se kilpailee aidosti ostoenergian kanssa. Höyryn kehittämiseen on edullista käyttää pörssisähkön halpoja tunteja, jolloin 500-asteisesta varaajasta riittää tehoa höyrynkehittimelle koko työpäivän ajaksi.. Yksinkertaisissa tapauksissa perinteiset lämmönvaihtimet toimivat, mutta useimmiten lämmönvaihdon hyötysuhde jää heikoksi liian pienen lämpötilaeron takia
Teollisuuden energiaa kierrätet täessä jokainen kohde on suunniteltava ja toteutettava erikseen, eikä tällöin juu rikaan voi turvautua standardiratkaisui hin kuten asuintalojen maa ja ilmaläm pöpumppujen kohdalla, sanoo myynti päällikkö Antti Porkka hollolalaisesta Calefa Oy:stä. Polttamalla tuotetussa lämpöener giassa on ongelmansa. Tämä auttaa myös tulevien investointitarpei den suunnittelussa, kun laitosten ener giankäyttö saadaan parempaan hallin taan, Yliselä sanoo. Niille on etsitty soveltuvia käyt tökohteita, ja Nurmon uudessa siipikar jan käsittelyyn rakennettavassa tehtaas sa tullaan toteuttamaan hyvin saman tyyppistä tekniikkaa kuin Forssassa. Tyypillisesti val mistuksessa tarvitaan lämpöä ja jälkikä sittelyssä jäähdytystä tai pakastamista. Niitä korvaavien biopolttoaineiden kohdalla taas on nähtävissä saatavuus ongelmia. Ruuantuotanto ja luonnon monimuotoisuus 17 hottaa sen riittäväksi kiinteistön koh tei siin. Lisäksi energiaa käytetään kiin teistön lämmitykseen esimerkiksi ilman vaihtokoneen esilämmityspatterissa. Ammo niakkijäähdytyksen lauhde tulee reilun 20 asteen lämmössä, josta pumppu ko tön lämmittämiseen ja lämpimän käyttö veden tuottamiseen, kertoo Atrian tekni nen johtaja Eero Yliselä. Kun Venäjän aloittama sota on vähentänyt hakkeen ja pellettien näyttää hyvin kyntensä. Ihanteellinen ratkaisu olisi, jos pro sessin hukkalämpö voitaisiin palauttaa tuotannon tarpeisiin. Lämpöpum puilla kierrättämällä primäärienergian tarvetta pystytään vähentämään. Yliselä kertoo, että Forssassa tämä ei ollut suoraan mahdol lista, mutta lämpimän käyttöveden koh dalla ollaan kuitenkin lähellä tätä ihan netta. Nyt, kun huomio on keskittynyt hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen ja mieluimmin poistami seen, kaasun ja öljyn käytöstä pyritään eroon. ELINTARVIKEALA ON LÄMPÖPUMPUN KOTIKENTTÄÄ Elintarviketeollisuudessa löytyy monia tehostuskohteita, joissa lämpöpumppu UUTTA ENERGIASTRATEGIAA KU VA : EL ST OR. – Olemme toteuttaneet useita teolli suuden lämpöpumppukohteita, esimer kiksi Atrian Forssan laitoksen. HYVÄKSI HAVAITUT RATKAISUT Eero Yliselä kertoo, että Atrialla koke mukset lämpöpumpuista ovat olleet hyviä. – Siipikarjatehtaassa lämmintä käyt tövettä tarvitaan paljon
l KU VA : CA LE FA Calefan Antti Porkka sanoo, että lämpöpumppu tekniikka soveltuu hyvin moniin elintarvikealan kohteisiin. Lämpöakkua ohjaa Elstorin kehittämä ohjelmisto. – Laitteiston ja lämpöakuston modu laarisuus mahdollistaa järjestelmän hel pon laajennettavuuden tehtaan kapa siteetin mukana. Pelletin markkinavalttina pidettiin aikanaan tasaista hintaa, mutta suurten käyttäjien tulo markkinoille siirsi fos siilisten polttoaineiden hinnanheilah telut myös pellettimarkkinoille. Hukkalämpöjä voidaan hyödyntää kohottamalla niistä saatavaa lämpötilaa, jolloin energia voidaan kierrättää joko prosessin eri osiin tai kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen.. Säästö potentiaali on riippuvainen asiakkaan höyrynkäyttöprofiilista sekä paikkakun nittain vaihtelevista sähkön siirtohin noista. Pyysing kertoo, että kilpailuttaminen ja valmistajien vertailu on auttanut löy tämään Jyväskylän läheltä toimittajan, jonka laatu ja hinta sopivat Teerenpelin tarpeisiin. Meille on tärkeätä, että olemme valinneet ympäristöystävällisen energiamuodon. Tämä takaa pro sessin päästöttömyyden ja pienentää Herkkumaan tuotannon hiilijalanjäljen teoriassa nollaan. Atte Rekola kertoo, että Herkku maan kohdalla hiilineutraali toiminta on hyvin tärkeä asia yrityskuvan kan nalta. Olkiluoto kolmosen käynnistyminen ja lisääntyvä päästöttömän sähkön tarjonta on kuitenkin tuonut ihmeteltäväksemme todella halvan sähkön tunteja. Kaikki markki noilla olevat olivat tarkoitettuja kiin teistöjen lämmitykseen, joten niiden toimin tamalli ei ollut ajateltu prosessi teollisuuden tarpeiden mukaan. Hämeenlinnassa höyryä käytetään mui den muassa keittokattiloiden lämmityk seen, lämpökäsittelyyn ja sterilointiin, vaiheisiin, jotka vaativat korkeita lämpö tiloja. Myös veden säästäminen tuotan nossa on imagokysymys, ja se korostuu erityisesti, jos yrityksellä on vientiä pohjavesiongel mien kanssa kamppaile viin KeskiEuroo pan maihin. Se korvataan fossiili vapaasti tuotetulla sähköllä, jonka ener gia varastoidaan lämpövarastoon jopa 500 asteen lämpöön. PÖRSSISÄHKÖ ON MYÖS MAHDOLLISUUS Venäjän sotatoimien seurauksena ener gian hinnat ovat heitelleet hyvin voimak kaasti, ja yleisessä keskustelussa huomio kiinnittyi pörssisähkön huipputaksoihin. – Kuluttajamarkkinoilla imago on oleellinen tekijä. – Sopivan polttimen löytyminen oli ensimmäinen ongelma. TISLAUSTA PUULIEKILLÄ Lahtelainen ravintola ja juomaalan yritys Teerenpeli Yhtiöt Oy päätti käyttää energialähteenään puupellettejä. Hämeenlinnalainen Herkkumaa on ottanut ensimmäisenä maailmassa käyt töön lappeenrantalaisen Elstor Oy:n kehittämän, teollisuusmittakaavaisen 10 MWh:n energiavarastointiyksikön. Kun investointia tehtiin vuonna 2015, öljyn tai kaasun valinnalla olisimme selvinneet summalla, joka olisi ollut karkeasti kuudesosa pellettijärjes telmän hinnasta. Hakkeen kysyntä ylittää tarjonnan, ja toisaalta puupoh jaisten poltto aineiden kannattavan käy tön esteeksi saattavat kohota myös liian pitkät kuljetusmatkat. Silloin tehdyt päätök set ovat kuitenkin aiheuttaneet sen, että hiilijalanjälkemme on noin 90 prosenttia pienempi kuin se olisi maakaasun tai öljyn käytöllä. Polttimen suunnittelu ja tuotteeksi saattaminen oli riski myös sen valmistajalle. Se auttaa optimoimaan koko höyryprosessin toiminnan, huomioiden tuotantotarpeen, akun varaustilanteen, edullisimman latausajan sekä mahdol listaa järjestelmän etävalvonnan ja auto maattisen toiminnan. KUSTANNUSSÄÄSTÖÄ JA IMAGOA Herkkumaan toimitusjohtaja Atte Rekola kertoo, että tehdas käytti aikaisemmin vuosittain lähes kolmesataatuhatta litraa kevyttä polttoöljyä. Toinen hankaluus on liittynyt laatuun: ennen Ukrainan sotaa markkinoilla oli myös venäläistä pellettiä, jota Teerenpeli ei hankkinut laatuongelmien vuoksi. 18 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 tuontia, puupohjaisten polttoaineiden hinta on kohonnut. Järjestelmää sovelletaan sekä tuotannossa että kiinteistön lämmi tyksessä. Sähköakustolle hintaa kertyisi suunnilleen viisinkertai sesti tähän järjestelmään nähden, Rekola sanoo. Eräs ongelma liittyi valmistuksen syklisyyteen. Perinteisesti polttimet on suunniteltu tasaisen, jatkuvan tehon tarjoamiseen. Onneksi orimattilalainen valmistaja suostui otta maan haasteen vastaan ja teki meille laitoksen panimo ja tislaamokäyttöön, kertoo Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing. Elstorin toimitusjohtaja Kari Suninen kertoo, että lämpöakun avulla asiakas saa hiilidioksidipäästöttömän höyryn samalla kustannuksia säästäen. Tämä suosii sekä varaavia järjestelmiä että rinnakkaisten energiaratkaisujen tilanteen mukaan vuorottelevaa käyttöä. Lämpöakku on myös halpa ja hyvin pitkäikäinen esimerkiksi sähköä sellaisenaan akustoon varaavaan järjestelmään verrattuna. Kaikki ratkaisut, joilla kuluttajat kyke nevät tarjoamaan sähkömarkkinoille kysyntäjoustoa, vakauttavat sähköverk koa samalla kun ne leikkaavat merkittä västi kustannuksia kaikilta kuluttajilta. Höyry on elintarviketuotannossa kriittistä, sillä monessa tapauksessa koko tuotantoprosessi on sen varassa. Tämä mahdollistaa tuotannossa tarvit tavan höyryn kehittämisen ilman hiili dioksidipäästöjä, ja varastoa ladataan päästöttömällä sähköllä hinnan ollessa halvimmillaan
– Autamme teollisuusyrityksiä parantamaan energiaja resurssitehokkuuttaan ja tarjoamme myös vedenkäsittelyratkaisuja. Mutta kuinka se tehdään. Nevelin asiakas keskeinen kumppanuusmalli ja vahva osaaminen takaavat asiakkaan tarpeisiin parhaiten sopivat energiaja kiertotalousratkaisut. Elintarviketuotannon sivuvirtojen ja hukkaenergian hyödyntäminen synnyttää kustannussäästöjä. Yritysten haasteena voi olla tarvittavien energia ratkaisujen itsenäinen toteuttaminen. – Elintarvikealalla on erityisen hyvät mahdollisuudet vähentää päästöjä ja edistää kiertotaloutta hyödyntämällä tuotantoprosesseissa syntyvää hukkalämpöä ja orgaanista jätettä. KUMPPANISISÄLTÖ Kiertotaloudella säästöjä yritykselle ja ympäristölle Nevelin teollisuustiimin Jussi Blom auttaa asiakkaita pienentämään hiilijalanjälkeä. Toisin sanoen: yritykset, jotka reagoivat tulevaan rakentamalla ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja, pystyvät kasvattamaan tulostaan. Kun toimintaympäristö muuttuu, yrityksen on luotava oma muutoskarttansa kohti vihreää siirtymää. Ratkaisuja energiaja resurssitehokkuuteen Nevel palvelee useita pohjois maisia elintarviketeollisuuden suuria toimijoita elintarvike valmistus-, lihanjalostus-, meijerija leipomoalalla. Yhteistyön tarkoitus on myös huomioida asiakkaan muutostarpeet olemassa olevaa jatkuvasti kehittäen.. Jätteestä syntyvällä biokaasulla korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Vastuullisuus kääntyy myös tuotoksi. Ne mahdollistavat alhaisemmat tuotantokustannukset, merkittävät päästövähennykset sekä resurssien tehokkaan käytön. nevel.fi E lintarvikeja juomateollisuuden yrityksillä on korkeat vastuullisuustavoitteet ja tarve noudattaa yhä tiukentuvia ympäristömääräyksiä. – Nyt onkin aika toimia, sillä seuraavien vuosien aikana tehdään ne investoinnit, jotka mahdollistavat elintarviketeollisuuden päästövähennystavoitteiden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä, sanoo Nevelin elintarviketeollisuustiimin Jussi Blom. Ilmastotietoiset kuluttajat luovat lisäpaineita vähentää hiilidioksidipäästöjä. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme kanssa energia infrastruktuuria, jonka avulla yritykset vähen tävät päästöjä ja saavuttavat asetetut ympäristötavoitteet, lisää Jussi Blom. Kun tuotto marginaalit ovat kapeita, kaikki mahdollisuudet lisätä tuotantoprosessien kustannustehokkuutta voivat johtaa merkittävään kilpailuetuun. Yhteis työmalli, jossa Nevel suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää asiakkaan tarvitseman energiainfrastruktuurin, mahdollistaa asiak kaan keskittymisen omaan ydinliike toimintaansa
Siksi tuontituotteisiin liittyvä lajikatovaikutus oli merkittävän suuri: yli 85 prosenttia koko ruokavalioi den lajikatovaikutuksesta johtuu tuonti tuotteista ja rehuista. Nykyisellään noin puolet maapal lon asuinkelpoisesta pintaalasta käyte R uokavalinnat eivät vaikuta vain omaan terveyteemme, vaan myös ympäristöön ja luontoon. Arviointi tehtiin hyödyntämällä aiem min kehitettyä Ruokaminimimallia, joka arvioi ruokavalioiden ilmastovai kutuksia ja ravitsemuksellista laatua perustuen 90 eri ruokatuoteryhmään. Tietoa ruuan ilmastovaikutuksista on saatavilla jo melko kattavasti, mutta ruokatuotteiden vaikutus luonnon moni muotoisuuteen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Luonnon monimuotoisuus Teema Ruokavalion vaikutusta globaaliin lajikatoon voidaan vähentää ruokavaliomuutoksella Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että lajikatoa aiheuttavat osittain eri tuoteryhmät kuin ilmastoja maankäyttövaikutuksia. Aiemmin on arvioitu samojen ruoka valioiden ilmastovaikutukset. 20 Kehittyvä Elintarvike 5/2023 Ruuantuotannon vaatima maankäyttö ja maankäytön muutokset, erityisesti metsien muuttaminen maatalousmaaksi ruuan ja rehun kysynnän tyydyttämi seksi, ovat merkittävä syy maailman laajuiseen biodiversiteetin vähenemi seen. Ruokavalioiden suhteellinen lajikatovaikutus eroteltuna tuontirehuista ja -elintarvikkeista sekä kotimaisesta tuotannosta syntyviin vaikutuksiin. Tutkimuksessa ver rattiin kahta erilaista maankäyttöön perustuvaa biodiversiteetin elinkaari arviointimenetelmää käyttäen suoma laista ruokavaliota esimerkkitapauk sena. TUONTITUOTTEET KUORMITTAVAT ENITEN Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurin osa lajikatovaikutuksista liittyi trooppisella alueella tapahtuvaan ruuan ja rehuntuotantoon, etenkin näillä alueilla tapahtuvaan maankäytön muutok seen. Tämä johtuu siitä, että monissa tuontimaissa on suu rempi luonnon lajirikkaus ja enemmän kotoperäisiä lajeja lajeja kuin Suomessa, mikä lisää lajikatoon liittyviä riskejä. Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä eri laista ruokavalioskenaariota: nykyinen suomalainen ruokavalio ja neljä vaihto ehtoista ravitsemussuositukset täyttävää skenaariota, joissa eläinperäisten tuot teiden osuutta vähennettiin asteittain. Kasvispainotteinen ruokavalio vähensi kaikkia näitä vaikutuksia. TEKSTI: postdoc-tutkija Venla Kyttä & tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Merja Saarinen & tutkimusprofessori Terho Hyvönen, Luonnonvarakeskus Biodiversiteettivaikutus (PDF/hlö/vrk) 2,50E12 2,00E12 1,50E12 1,00E12 5,00E13 0,00E+00 Tuonti Kotimainen tuotanto Ny kyr uo ka val io Lih a pu ole en Lih a ko lm aso saa n Ka lais a ruo ka val io Ve ga an iru ok ava lio. Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusi tutkimus tarkasteli, kuinka suomalai nen ruokavalio vaikuttaa maailmanlaa juiseen lajikatoon. PDF = potentially disappeared fraction of species tään ruuantuotantoon, mikä on kaven tanut luonnontilaisessa ympäristössä viihtyvän lajiston elintilaa