ENERGIA, KIERTOTALOUS & KESTÄVYYS Kiertotalouden lentävä apuri kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 4 2026 Höyryä syntyy myös sähköllä Ravinteet kiertoon lannoitteina
Yhtenäinen käyttötekniikka helpottaa erilaisten liikkeiden toteuttamista samassa koneessa aina tarkasti ohjatuista servoakseleista esimerkiksi kuljettimien nopeudensäätöön. Joustavat vaihtoehdot: kaikki käyttölaitteet ovat saatavana sekä yksiakselisina että erittäin kustannustehokkaina kaksiakseliversioina. Kompakti ja kustannustehokas Economy drive system: AX1000, AM1000 ja AF1000. | AT 24 E | Lue lisää Elintarviketeollisuuden koneissa ja tuotantolinjoissa tarvitaan luotettavia käyttöja liikkeenohjausratkaisuja, joissa suorituskyky, kompakti rakenne ja investointikustannukset ovat tasapainossa. EtherCAT-integraatio: kaikki käyttölaitteet integroituvat yhtenäiseen TwinCAT liikkeenohjaukseen, jolloin servoakseleita ja taajuusmuuttajakäyttöjä voidaan hallita osana samaa automaatiojärjestelmää. Tämä korostuu esimerkiksi pakkaus-, kuljetin-, annosteluja käsittelysovelluksissa, joissa koneen kustannustehokkuus ja toimintavarmuus ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Nopea asennus: kestävät moottoriliittimet ja käyttölaitteen etupuolelle sijoitetut liitännät helpottavat johdotusta ja nopeuttavat asennustyötä. Järjestelmä: AM1000-servomoottorit, AX1000-servokäytöt ja AF1000-taajuusmuuttajat. Tehoalue: AX1000/AM1000-servojärjestelmä 1 kW:iin asti (230 V AC) ja 1,7 kW:iin asti (400 V AC); AF1000-taajuusmuuttajat 5,5 kW:iin asti. Kompakti rakenne: säästää tilaa ohjauskaapissa ja mahdollistaa tilansäästön tuotantolinjalla. Helppo käyttöönotto: plug-and-play-käyttöönotto sekä diagnostiikka TwinCAT-työkaluilla helpottavat koneen käyttöönottoa ja myöhempää kunnossapitoa. Economy Drive System -tuoteperhe vastaa tähän tarpeeseen kustannustehokkailla servokäytöillä, servomoottoreilla ja taajuusmuuttajilla suorituskyvystä tai laadusta tinkimättä
Fingridin kantaverkon kehittämisestä vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo kertoo jutussamme, millaisin keinoin tilannetta voi ratkoa. Kaasulaitokset tuottavat kaasun lisäksi lannoitetta, joka palautetaan lantaa toimittaville tiloille. Sen lisäksi, että eläinkuluttajan hyväksyntä on helpommin saavutettu kuin ihmisen, myöskään uuselintarvikelupaa ei tarvita kuten ihmisille suunnatuissa elintarvikkeissa. Suuria kaasulaitoshankkeita on meneillään ainakin Kiuruvedellä, Nivalassa ja Oripäässä. Datakeskusten hintana on kuitenkin kantaverkon rasittuminen. Premium-lemmikkiruuille on kysyntää. Sama pätee myös uusiin kasviperäisiin tuotteisiin kuten mykotai nurmiproteiiniin. Sähköä riittää, mutta sen hinta voi nousta. Biokaasulaitoksia on suunnitteilla tai rakenteilla kymmeniä eri puolille maata. Yhä useampi lemmikin omistaja haluaa tarjota eläimelle parasta saatavilla olevaa ruokaa. Me kasvatamme niitä ruuaksi ja toisaalta ruokimme sekä tuotantoeläimiä että rakkaita perheenjäseniämme. Lemmikkiruuat ja kalanrehut ovat merkittäviä käyttökohteita sekä kärpäsentoukista tuotetulle proteiinille että siipikarjaja höyhenjauhoille. En ihmettelisi, jos kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua samat ainesosat olisivat turvallisiksi katsottuja, sallittuja ja jossain määrin myös kuluttajien hyväksymiä. Lannalla olisi suuri potentiaali kierrätyslannoitteiden raaka-aineena. Eräs keino on muuntaa lanta kaasuksi. Ihmiset eivät ehkä mielellään syö hyönteisproteiinia, mutta lohi ei juuri piittaa siitä, mistä lajista rehupelletin proteiini on peräisin. Elina Teerijoki päätoimittaja ELÄINKULUTTAJAN HYVÄKSYNTÄ ON HELPOMMIN SAAVUTETTU KUIN IHMISEN. KU VA : JA SK A PO IK ON EN. DATAKESKUSINVESTOINNIT ymmärrettävästi kiinnostavat kuntia, jotka saavat niistä yhteisöverotuottoja. Mutta juuri tällä hetkellä se reitti markkinoille ei ole auki. Rehut ovat myös nopea reitti markkinoille. Tarvitaan uusia siirtoyhteyksiä. Toiset eläimet ovat osa ruokajärjestelmäämme monella eri tavalla. Oripään laitos, joka on vielä OIVALLUSTA JA UUDELLEENAJATTELUA Pääkirjoitus 4/2026 kehittyvaelintarvike.fi ETSry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Volare Oy • 37. Tarvitaan kuitenkin vielä kaupallisesti kannattavia keinoja saada se helposti siirrettävään ja varastoitavaan muotoon. Suomi kiinnostaa datakeskusten sijoituspaikkana, koska täällä on tarjolla suhteellisen edullista energiaa. Nesteytetyn kaasun jakeluverkosto laajenee vähitellen, ja esimerkiksi maitoautot kulkevat jatkossa yhä useammin biometaanin voimin. Myös teollisuushankkeiden jonotusajat verkkoon saattavat venyä. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus suunnittelupöydällä, käsittelisi valmistuessaan yli 600 000 tonnia varsinaissuomalaista tuotantoeläinten lantaa. Fingrid investoi kantaverkkoon yli viisi miljardia euroa lähimmän kymmenen vuoden aikana. K iertotalous vaatii jossain määrin asioiden ajattelua uudelleen. TUOTANTOELÄIMET ovat osa ruokajärjestelmäämme myös lannoitteen lähteinä. Rehevöityvän Saaristomeren tilan parantamiseksi laitos voisi olla hyvinkin merkittävä
20 44 Ruokailijoiden valinnat voivat yllättää Terveelliseen syömiseen houkuttelu toimii, mutta ihmisten valinnat eivät aina ole ennustettavia, sanoo joukkoruokailusta väitellyt Terhi Junkkari. Energiavarasto liikkuvassa hiekassa TheStoragen liikkuvaan hiekkaan perustuva sähkövarasto on koekäytössä höyryn tuotannossa Nokian Panimolla. Sivuvirrat bioreaktoriin ja kärpästen ruuaksi 16 ”Länsimaisella ihmisellä ei ole pulaa proteiinista, vaan kuidusta. 28 Heikko ja vahva kestävyys liiketoiminnassa Vahva kestävyys liiketoiminnassa huomioi planetaariset rajat, kertoo aiheesta väitellyt Jessica Jungell-Michelsson. 4 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 Tässä lehdessä 4/2026 Vähäarvoiset, aiemmin energiaksi ohjatut sivuvirrat kiinnostavat nyt lisäarvon luomisen kannalta. 24. Kuitutuotteille ja rehuksi sopivalle eläinproteiinille on kysyntää. Tarvitaan parempia ratkaisuja siihen, että kuitupitoinen ruoka maistuisi.” Vesijalanjälki kohdentuu Suomen ulkopuolelle Kestävät vesija ruokatulevaisuudet (Water-Food Futures) -hankkeessa selvitettiin vesiniukkuusjalanjälki yli tuhannelle elintarvikkeelle
Tervetuloa koulutukseen, jossa syvennetään osaamista tekoälyn strategisesta hyödyntämisestä, kun käytössä on esimerkiksi Copilotin organisaatio lisenssi. AIKA: ma 23.11.2026 klo 12–14 ja ke 25.11.2026 klo 13–16 PAIKKA: Teams Strateginen tekoälyn hyödyntäminen elintarvikealalla Tekoälyä voi hyödyntää yksittäisten tehtävien tehostamiseen, mutta parhaimmillaan se tukee koko organisaation toimintaa. Tervetuloa käytännönläheiseen koulutukseen oppimaan mihin ja miten tekoälyä voi hyödyntää elintarvikealan asiantuntijatehtävissä.. KU VA : MA GN IF IC 10 Ajankohtaista: Ilmastopaneelin suositukset 14 Raaka-aineet: Etikka 30 Energia: Uusia biokaasulaitoksia 32 Kiertotalous: Luke kerää elintarvikejätetietoa 34 Kiertotalous: Kierrätyslannoitteet 36 Energia: Sähköverkon kapasiteetti koetuksella 42 Tiede & Tutkimus: Marjojen puristustähteet solutuotannon alustoina 46 Ravitsemus & Terveys: Kypsennyksen vaikutus ravintoaineisiin ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Elintarviketieteiden Seura järjestää Ilmoittautuminen ja hintatiedot www.kehittyvaelintarvike.fi/ elintarvikealantapahtumat/ Tekoälyn hyödyntäminen elintarvikealalla AIKA: ma 26.10.2026 klo 12–14 ja ke 28.10.2026 klo 13–16 PAIKKA: Teams Tekoälyä voi hyödyntää elintarvikeyrityksissä muun muassa työn sujuvoittamiseen, reseptien ja prosessien suunnitte luun, laatupoikkeamien tunnistamiseen ja visuaalisten raporttien rakentamiseen
TEKSTI: Viivi Wanhalinna Työn ääressä Eläköitynyt Atrian vastuullisuusjohtaja Merja Leino on nähnyt vastuullistyön kehittyneen sidosryhmäkeskusteluista toimintaperiaatteiden kautta osaksi yrityksen strategiaa. Mikä arjessa vie aikaa nyt. Se tarkoitti vähän aikaa sitä, että samoilla resursseilla olikin keskityttävä rakentamaan lainsäädännön edellyttämiä järjestelmiä, esimerkiksi raportointia. Älykkyyttä liiketoiminta-asioista pitää kehittää koko ajan, se on elinikäistä oppimista. Koska vastuullisuus tuli mukaan työhösi. Olen opiskellut Turun yliopistossa elintarvikekemiaa ja väitellyt tohtoriksi. Miten vastuullisuustyö on kehittynyt urasi aikana. 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP ÄÄ Lue Merja Leinon haas tattelu kokonaisuudes saan verkosta ja mikä vastuullisuustyöstä on jäänyt erityisesti mieleen.. Vaatiko liiketoiminnan vetäminen lisäkoulutusta. Ennen ja jälkeen väitöstyötä olin töissä elintarviketeollisuudessa. Muutaman vuoden jälkeen siirryin liiketoimintavastuuseen ensin lyhyeksi aikaa kuluttajapakatun lihan liiketoiminnan vetäjäksi ja sitten siipikarjaliiketoiminnan johtoon. Väitöskirjan jälkeen työskentelin Elintarviketalouden osaamiskeskuksessa, jonka tarkoituksena oli tuoda soveltavaa tutkimusta elintarvikeyritysten käyttöön. Seitsemän vuotta sitten siirryin Atria-konsernin vastuullisuusjohtajaksi. Vastuullisuus tuli työnkuvaan, kun olin liiketoiminnan vetäjä. Vastuullisuusasiat ovat strategian ytimessä ja ne lähtevät ylimmästä johdosta. Touhuaminen tallilla kolmessa sukupolvessa on ihan parasta! Eläkkeelle siirtynyt vastuullisuusjohtaja MERJA LEINO Millainen urasi alku oli. Tuotteiden kehittäminen on keskeinen toiminto liiketoiminnan näkökulmasta. Hyvä asia oli, että kaikki velvoitteen piirissä olevat yritykset raportoivat suunnilleen samalla tavalla. Se vei paljon resursseja. Hieno muutos näiden vuosien aikana on ollut se, ettei vastuullisuus ole enää erillinen asia vaan sitä hoitaa liiketoiminnat eli aika iso joukko ihmisiä. Viime vuosina lainsäädännön vaatimukset ovat kasvaneet ihan valtavasti. Väitöskirjan aihe liittyi kahvin, viinin ja ruohosipulin aromeihin, niiden tutkimiseen ja analyysimenetelmän kehittämiseen. Vastuullisuus nousi kaikilla tahoilla kehittämisen kohteeksi ja yhteisiä tavoitteita asetettiin. Vaateet sidosryhmien ja osaamisen osalta kasvoivat, eikä niitä kannattanut hoitaa enää muun toimen ohessa. Sain johtamiskoulutusta, kuten kaikki johtajat Atrialla ovat saaneet. Meillä on kolme ratsastavaa ihmistä perheessä, kaksi tytärtäni ja tyttären tytär. Kaksi kuppia kahvia, puolikkaan sämpylän ja päälle mitä jää kaapista löytyy, salaatinlehti, kinkkusiivu ja juus toviipale. Myös laatu ja tuoteturvallisuus tulivat vastuulleni hyvin aikaisessa vaiheessa. Itse en enää rat sasta, mutta hoidan neljää hevostamme, joista kolme on omia kasvatteja. Noin 20 vuotta sitten lähdimme rakentamaan raameja: toimintaperiaatteita ja politiikkoja. Alkuun vastuullisuustyö oli keskustelua vastuullisuusasioista sidosryhmien kanssa, varmasti vaatimuksiakin tuli. ELINTARVIKEKEMIAN TOHTORISTA KONSERNIN VASTUULLISUUSJOHTAJAKSI Mitä söit aamupalaksi. Monipuolisemmat ruokailut ovat sitten myöhemmin. Syön joka aamu saman aamupalan. Kun sidosryhmillä alkoi olla näkemyksiä heille tärkeistä vastuullisuusasioista ja mitä he toivoivat Atrialta, asioita alettiin viemään käytäntöön projektien kautta. 2000-luvun lopussa teimme ensimmäisen Atrian vastuullisuusohjelman. Ei ole ollenkaan huono asia, että liiketoimintajohtajalla on myös substanssitaustaa. Osaamiskeskuksesta siirryin Atrialle tuotekehitysjohtajaksi
Ota yhteyttä ja pyydä näyte! Skannaa QR-koodi ja kysy lisää Elovena® Puffattu kaura tuo miellyttävää puruvastusta ja houkuttelevaa rouheisuutta muun muassa leipiin, leivonnaisiin, mysleihin ja patukoihin. ROUHEAA RAKENNETTA. PAAHTEISTA KAURAA. Kokeile tuotteissasi. Kotimaisesta gluteenittomasta täysjyväkaurasta valmistettu raaka-aine on käyttövalmis sellaisenaan. • Kotimaista täysjyväkauraa • Gluteeniton • Runsaskuituinen
Toteutimme osallistujille myös kyse lyn ennen ja jälkeen raadin toteutusta. Nuoret pohtimassa ruuan tulevaisuutta KU VA : VI LH EL MI IN A KI VI OJ A ● Lisätietoa Nuorten ruokaraadista ja nuorten lausunto löytyvät täältä: syke.fi/fi/projektit/nuorten-ruokaraati ● Sitra on koonnut sivuilleen myös tietopaketin kansalaispaneeleista: sitra.fi/projektit/kansalaispaneelit/ ● Nuorten ruokaraati järjestettiin yhteistyössä maa ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa, ja sitä rahoitti myös Sitra. Nuoria yhdisti halu oppia. He ovat kuluttajia, työntekijöitä, yrittäjiä, vanhempia, äänestäjiä ja päätöksen tekijöitä, joiden arkea, toimeentuloa ja ympä ristöä tämän päivän ruokapoliittiset ratkai sut muokkaavat vielä vuosikymmenten ajan. Nuoret eivät ole vain sidosryhmä muiden joukossa. Toinen halusi haastaa omat käsi tyksensä ympäristövaikutuksista ja oppia asioista, joista tiesi vain vähän. Yksi osallistuja kuvasi lähteneensä mukaan, koska halusi kuulla kasvissyöjien ajatuksia suoraan heiltä eikä stereotypioi den kautta. Tutkimus toteutettiin osana FoodTriggershan ketta, jota rahoittavat FutureFoodS JPI ja MMM. Monet halusivat ymmärtää paremmin näkemyksiä, jotka poikkesivat heidän omis taan. OPPIMINEN MOTIVOI MUKAAN Tutkimme raadin toimintaa ja nuorten koke muksia raatiin osallistumisesta sekä havain noimalla että haastattelemalla nuoria raadin jälkeen. YHTEINEN YMMÄRRYS TAVOITTEENA Tutkimuksessa havaittiinkin jotakin olen naista puntaroivista kansalaispaneeleista. Tutkimus nosti esiin myös kehittämis tarpeita. Nuorten ruoka raadissa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Kysymys kuuluu, olemmeko valmiita myös kuuntelemaan sitä. Tästä huolimatta nuorilta kysytään harvoin, millaisena he näkevät suomalaisen ruoka järjestelmän tulevaisuuden ja mitä ratkaisuja he pitävät tärkeinä. Vaikuttamisen mahdollisuus oli tärkeä moti vaatiotekijä, mutta kaikki eivät olleet vakuut tuneita siitä, että päättäjät todella tarttuvat heidän ehdotuksiinsa. Samaan aikaan on huolehdittava ruuan kohtuuhin taisuudesta, alkutuotannon kannattavuu desta, eläinten hyvinvoinnista, ympäristöstä ja huolto varmuudesta. Kestävä ruokajärjestelmä tarvitsee tekno logiaa, investointeja ja tutkimusta, mutta myös kansalaisia, jotka ovat valmiita yhdessä kehittämään keinoja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Nuoret pyrkivät aktiivisesti kuuntelemaan toi siaan, antamaan tilaa hiljaisemmille osallistu jille ja rakentamaan yhteistä näkemystä eri mielisyyksistä huolimatta. Moni voisi olettaa, että erilaisista taus toista tulevat nuoret ajautuisivat nopeasti vastakkain mielipiteissään: tunteita herättä vät keskustelut esimerkiksi lihansyönnistä, eläinten hyvinvoinnista tai ruokien hinnoista voivat helposti kärjistyä. Raadin työskentely osoitti, että ruokajär jestelmän haasteita ei voi lokeroida. Ruokaraadissa 39 satunnaisotannalla valittua 18–24vuotiasta nuorta pohti ruokajärjestelmän tulevaisuutta ja tuotti oman kannanottonsa kansallisen ruokastrategian valmistelun ja toimeenpa non tueksi. Peräti 80 pro senttia osallistujista kertoi kiinnostuksen ruokajärjestelmää kohtaan olleen tärkeä syy lähteä mukaan. Osa osallistujista olisi kaivannut enemmän aikaa ja syvällisempää tietoa ruokajärjestelmän kysymyksistä. TEKSTI: johtava tutkija Suvi Huttunen, tutkimusprofessori Minna Kaljonen & suunnittelija Juuli Närhi, Suomen ympäristökeskus. Nuorten ruokaraati osoitti, että tällainen keskustelu on mahdollista. Nuoret myös suhtautuivat varovaisen epäillen siihen, kuinka paljon heidän näke myksensä lopulta vaikuttavat politiikkaan. Eläinten oikeuk sista kiinnostunut nuori havahtui pohtimaan viljelijöiden toimeentuloa. Taloudellisista kysymyksistä kiinnostunut osallistuja puo lestaan alkoi nähdä eläinten hyvinvoinnin uudessa valossa. Erilaisten tavoitteiden sovittaminen yhteen muodostui keskustelu jen ytimeksi. Tämä näkyi myös lopul lisessa kannanotossa, joka onnistui kokoa maan yhteen hyvin erilaisia näkökulmia. Tavoitteena ei ollut voittaa väittelyä vaan ymmärtää, miksi jokin asia on toiselle tärkeä. Keskustelujen aikana moni kertoikin alka neensa ymmärtää aiemmin vähemmälle huo miolle jääneitä kysymyksiä. Tähän tarpeeseen vastasi syksyllä 2025 toteutettu Nuorten ruokaraati, joka oli ensim mäinen Suomessa järjestetty nuorille suun nattu kansalaispaneeli. 8 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki SUOMALAISESTA RUUASTA keskustellessa ääneen pääsevät tavallisesti viljelijät, elin tarviketeollisuus, ravitsemusasiantuntijat, kauppa ja kuluttajat. Mutta mitä tapahtuu, kun ruokajärjestelmää tarkastellaan niiden silmin, jotka liikkuvat näiden roolien välillä
Tutkimuksessa oli mukana 22 kuntaa eri puolilta Suomea. Sensoreista laatua siipikarjatuotantoon NUORTEN RAVITSEMUKSESSA näky vät samat haasteet kuin aikuisilla. Ammattioppi laitoksissa opiskelevat nuoret syövät vähemmän marjoja ja hedelmiä sekä enemmän lihaa ja lihavalmisteita ja juovat enemmän energiajuomia kuin muut. Ter veyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n toteuttaman Nuorten ravitsemustutkimuksen mukaan nuoret syövät liian vähän terveyttä ja ympäristön kestä vyyttä edistäviä ruokia, kuten kasvik sia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Ratkai suja testataan Espanjassa, Italiassa ja Norjassa kuudessa käyttötapauksessa, jotka kattavat kaikki siipikarjan tuotan toketjun vaiheet. Niillä voidaan esimerkiksi tunnis taa rehusta haitallisia homemyrkkyjä, havaita patogeenejä ja lääkejäämiä sekä arvioida laatupoikkeamia. THL toteutti Nuorten ravitsemustut kimuksen kouluissa ja oppilaitoksissa lukuvuonna 2024–2025. Energia, Kiertotalous & Kestävyys 9 SAARISTOMEREN rehevöityminen on yksi Suomen merkittävimmistä ympäristöhaas teista. Tytöt syövät kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä täysjyväviljaa enem män kuin pojat. Nuorilla niiden käyttö jää keskimäärin puoleen tästä. Tavoit teena on luoda pysyvä toimintamalli, jossa vesiensuojelu integroidaan osaksi yritysten vastuullisuustyötä ja tuottajayhteistyötä. Nuorten ruuankäyttöä ja ravinto aineiden saantia ei ole aiemmin tut kittu kansallisella tasolla Suomessa. Tytöistä 34 prosenttia ja pojista 89 prosenttia syö punaista lihaa ja lihavalmisteita suositeltua enemmän. Hankkeessa yhdistetään julkista ja yksi tyistä rahoitusta. Sen sijaan punaisen lihan ja lihaval misteiden käyttö on runsasta. Uusi Saaristomerikumppanithanke kokoaa yhteen elintarviketeollisuuden, kau pan, maataloustuottajat ja asiantuntijat edistämään vaikuttavia vesiensuojelutoimia Saaristomeren valumaalueella. Niiden käyttö on tytöillä energiaan suhteutettuna poikia suurempaa. EteläPohjanmaan elin voimakeskus on myöntänyt hankkeelle avustuksen Ahtiohjelmasta. Yhteiskun nalta lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittaminen, elintar vikkeiden terveysperusteinen verotus ja energiajuomien myynnin kielto alle 18vuotiaille voisivat olla tarpeen. Kun nämä mittaukset yhdistetään muihin sensoreihin ja tekoälyä hyödyn täviin dataalustoihin, voidaan koko arvoketjusta tuottaa reaaliaikaista, tarkkaa ja hyödynnettävää tietoa. Horizon Europe ohjelmasta rahoi tettu Sensor4Foodhanke käynnistyy 7 miljoonan euron kokonaisbudjetilla syyskuussa 2026. Ruuankäytössä havaittiin eroja sekä sukupuolten että kouluasteiden välillä. THL: Nuorten ruoka valinnat ovat kaukana terveellisestä ja kestävästä KU VA : MA GN IF IC. Kansallisissa ravitsemussuosituk sissa kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän vähintään 500–800 grammaa päivässä. Tutkijoiden mukaan terveellisten ja kestävien ruokavalintojen edistämi nen edellyttää sekä yhteiskunnallisia että yksilötason toimia. Hankkeessa tarjotaan viljelijöille neuvon taa, kannustimia ja käytännön tukea. Se kokoaa yhteen 21 eurooppalaista organisaatiota. – Reaaliaikainen tieto mahdollistaa nopeamman, tarkemman ja resurssi tehokkaamman päätöksenteon kaikissa tuotannon vaiheissa, sanoo David Oliva, Kognitiiviset teknologiat tutkimus ryhmän vetäjä Turun ammattikorkea koulusta ja hankkeen päätutkija. Ruuankäyttöhaastatteluihin osallistui yhteensä 1975 nuorta ja taustakyse lyyn 1839 nuorta. Saaristomerikumppanit tiivistää yhteistyötä ruokajärjestelmässä TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN koor dinoima EUhanke uudistaa siipikarja tuotannon laadun ja turvallisuuden val vontaa Euroopassa. Tutki mukseen osallistui 12–20vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9.luokalta ja toisen asteen 1.–2.vuosikurssilta. Yksityisestä rahoituksesta vastaavat mukana olevat yri tykset Atria, DAVA Foods, HKFoods, Raisio, Vaasan/ Lantmännen Agro, Valio, Kesko ja SOK. Pojat syövät enemmän eläinperäisiä tuotteita. Sen arvo ketju tarjoaa arviolta 3,7 miljoonaa työ paikkaa. Siipikarja on EU:ssa eniten kulutettu lihalaji, jonka vuosittainen tuotanto ylit tää 14,4 miljoonaa tonnia. Hankkeen toteutuksesta vastaa John Nurmisen Säätiö. Samalla yritykset saavat parempaa tietoa sopimus tuottajiensa vesiensuojelutyöstä. Hankkeen ratkaisuja voidaan soveltaa myös esimerkiksi sianlihan tuotannossa, maitotaloudessa ja vesi viljelyssä. Vuosina 2026–2028 toteutettava hanke mahdollistaa uuden toimintamallin, jossa elintarviketeollisuus ja kauppa osallistuvat aktiivisesti maatalouden vesiensuojeluun osana omia vastuullisuustavoitteitaan. Sensor4Foodhank keessa kehitetään fotoniikkaan perustu vaa sensoriteknologiaa siipikarjatuotan non laadunvalvontaan. Hankkeessa kehitettävät fotoniikkaan perustuvat sensorit hyödyntävät valon eri aallonpituuksia sellaisten ominai suuksien mittaamiseen, joita ihmissilmä ei näe. Vain viisi prosenttia nuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä suosi tuksen mukaisesti
Pitkän (1997–2017) ja lyhyen (2017–2023) aikavälin kehityskulut tuovat esiin kaksi pääsuuntausta: kasvipohjaisen ruoan kulutuksen kasvu ja eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentyminen, poikkeuksena siipikarjanlihan kulutuksen kasvu. KU VA : HE IK KI LE HT ON EN , LU ON NO NV AR AK ES KU S. Tarjoamme nyt tilannekuvan siitä, millaisia kehityssuuntia on näiden suhteen nähtävissä ja millaisia muutoksia ja toimia voidaan suositella. Eräiden isojen yritysten energiasta ja logistiikasta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet nopeasti. Selvitykseen osallistuivat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Niissä punaisen ja prosessoidun lihan ja rasvaisten maitotuotteiden kulutus vähenee. Tulosten mukaan pelkät ruokavaliomuutokset Suomessa eivät johda automaattisesti Suomen maatalous tuotannon ja sen kasvihuonekaasupäästöjen suuriin muutoksiin. Suomen ilmastopaneeli selvitti, millaisia kestävyystoimia ruokajärjestelmässä tarvitaan. Solumaataloutta tulee kehittää ja sen käyttöönottoa edistää. Viljatuotteiden ja perunan kulutus on vähentynyt. Kasviproteiinien ja muiden kas vituotteiden tuotantoa ja käyttöä tulee lisätä sekä kotieläintuotantoa vastaavasti vähentää. Kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä palkokasvien, pähkinöiden ja siementen kulutus on kasvanut. Mitä enemmän mennään kohti suositusten mukaisia ruokavalioita, sitä enemS uomen ilmastopaneeli julkaisi toukokuussa selvityksen siitä, miten ruuantuotanto saataisiin vastaamaan kestävästi ja kannattavasti ravitsemussuosituksiin ja kotimaiseen kysyntään. Ruokavalioita tulee ohjata kohti ravitsemussuosituksia. Samalla avautuu mahdollisuuksia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kivennäismaiden hiiliviljelyllä on merkitystä paitsi päästöjen vähentämiruokavalio skenaariota vuoteen 2050. 7. Ruokateollisuuden koko tuotanto ketjun ilmastotoimien eteneminen tulee varmistaa. 3. Ruokavaliomuutokset eivät yksiselitteisesti johda kasvipainotteiseen ja ravitsemussuositusten mukaiseen suuntaan. Suomen maataloustuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitys riippuu paitsi kotimaisesta kulutuksesta, myös viennin kehityksestä ja siitä, miten päästövähennystoimissa onnistutaan erityisesti turvemailla. Suositusten mukaisesta syömisestä voidaan odottaa merkittäviä etuja ihmisten terveydelle, mikä on keskeinen osa kestävää ruokajärjestelmää. 2. Paneeli teki ja mallinsi seitsemän erilaista muutosskenaariota Suomen maataloustuotannolle. SUOMEN ILMASTOPANEELIN SUOSITUKSET PÄÄTTÄJILLE Miten Suomeen saadaan kestävä ja vähäpäästöinen ruokajärjestelmä. Maitotaloudella on yhä merkittävä osa Suomen ruokajärjestelmässä. Satoisuutta ja muuta tuottavuutta tulee parantaa, edistäen muun muassa hiiliviljelyä ja ilmastonmuu tokseen sopeutumista. RAVITSEMUSSUOSITUKSET TUKEVAT ILMASTOA Ruokavaliot ovat Suomessa vähitellen muuttumassa. Punaisen ja prosessoidun lihan kulutus on pysynyt suurena, vaikka ajoittain on havaittu pientä vähenemistä. VIENTIKIN VAIKUTTAA PÄÄSTÖKEHITYKSEEN Elintarviketeollisuuden ilmastotoimia koskevasta osaselvityksestä selviää, että ruokaketjun kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää merkittävästi myös riippumatta ruokavaliomuutoksista. 10 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 män lisätään täysjyväviljoja ja palkokasveja. Turvepeltojen päästöjä tulee vähentää laajasti. Maatalouden fossiilisen energian käyttöä tulee vähentää. Siipikarjanlihan käyttö on lisääntynyt viime vuosiin asti. 4. Samalla sen tulisi tuottaa aiempaa selvästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä ja sietää paremmin hankalia sääja markkinaolosuhteita. Nestemäisten maitovalmisteiden kulutus on tuntuvasti vähentynyt, mutta juustojen kulutus on yhä suurta. Kuvassa nautoja Viikin pelloilla. Havaittujen kehityssuuntien ja vuoden 2024 ruokavaliosuositusten perusteella ilmastopaneeli muodosti viisi TEKSTI: tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus Ajankohtaista 1. 5. 6
Kirjoittaja on Viikki Food Design Factoryn vetäjä. KU VA : LA UR A FO RS MA NI N AR KI ST O Energia, Kiertotalous & Kestävyys 11 sen, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. ilmastopaneeli.fi/ilmasto tehokasmaatalous-vahentaa-paastoja-vastaa-ruoankysynnan-muutoksiin-ja-lisaa-kriisinkestavyytta/. RAKENNETAAN SUOMESTA RUUAN HUOLTOVARMUUSMARKKINOIDEN YKKÖNEN Kolumni TEKSTI: vetäjä Laura Forsman, Viikki Food Design Factory ILMASTONMUUTOS JA LUONTOKATO TEKEVÄT RAVINTEIKKAISTA BIOMASSOISTA YHÄ ARVOKKAAMPIA. Suomen Ilmastopaneelin raportti 4/2026. 131 s. Suomella on nyt mahdollisuus tehdä ruokajärjestelmän resilienssistä kilpailuetu – ja myydä maailmalle ratkaisuja, joilla paikallinen ruoka ja ravinteet ovat jatkossakin tarjolla. Näiden tarpeiden kasvaessa avautuu uusi huoltovarmuusmarkkina. KUN TUTTUJEN peruselintarvikkeiden ja biomassojen kysyntä joustaa vähemmän kuin innovatiivisten yrittäjien mielikuvitus, ne kannattaa pitää kaupallisena johtotähtenä. Päästöjen hinnoittelun tulee vaikuttaa maatilojen toimintaan. Suuntana ilmastotehokas maatalous Suomessa. Katteelliseen tuotantoon vaaditaan suorempia, hajautetumpia ja suljettuja arvoketjuja. Niukkuuden ajassa ne palvelut voittavat, jotka tuovat tutun ruuan uudistuvilta pelloilta resilientisti pöytään ja palauttavat ravinteet kiertotalouden avulla peltoon. & Wejberg, H. Kannattavuus luo investointikykyä resilienssiin. Ekologisten rajojen kiristyessä kriittisiä ovat investoinnit maaperän kasvukuntoon, uudistavaan viljelyyn, ravinteiden kiertoon ja hävikkiä minimoivaan jalostukseen. Kaikki tämä luo mahdollisuuksia viljelijöille, ruokateollisuudelle sekä tuotantopanosten, teknologioiden ja palveluiden tuottajille ja kehittäjille. Huoltovarmuus on meikäläinen konsepti, digitaalinen infrastruktuuri toimii ja yrityksistämme löytyy teknologiaja dataosaamista. E uroopan liekehtivä kesä 2026 signaloi kaikkea muuta kuin hiljaisesti ruuan globaaleista huoltovarmuushaasteista. Yrityksiltä se edellyttää teknologian lisäksi rohkeutta rakentaa uusia liiketoimintamalleja ja ekosysteemejä. MUUTOKSESSA ON MAHDOLLISUUKSIA Kotimaisen maataloustuotannon täytyy jo lähitulevaisuudessa vastata vahvemmin kasvavaan kasvipohjaisen ruoan kysyntään, vähentää viljelysmaan ja kotieläintuotannon päästöjä, toimia aiempaa pienemmällä määrällä ulkomaisia lannoitteita ja polttoaineita ja sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kehitteillä on jo ratkaisuja biokiertotalouteen, ravinteiden talteenottoon ja hajautettuun ruokajakeluun. Tarvitaan myös päästöjen hinnoittelua ja viljelijöiden pääsyä vapaaehtoisille hiilija luonnonarvomarkkinoille. Kaikilla alueilla on tarve tuottaa niistä paikallista arvoa, turvata ravinteiden kierto ja säilyttää ruuantuotannon edellytykset. Solumaatalouden kehitys eri muodoissaan voi tuoda uusia vaihtoehtoja elintarvikejalostukselle muun muassa raakaainehankintaan ja sivujakeiden hyödyntämiseen. Pienempi riippuvuus ulkomaisista lannoitteista, niiden raaka-aineista ja fossiilisista polttoaineista parantaa kriisinkestävyyttä. Ilmastotehokkaampi maatalous tukee myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja vesiensuojelua. Tässä tarvitaan viljelijöiden vertaistukea ja -verkostoja ja asiantuntijatukea toimien kustannusvaikuttavaan toteutukseen erilaisilla maatiloilla ja alueilla, jotta viljelijöillä on mahdollisuus vähentää päästöjä ja sopeutua ilmaston ja kysynnän muutoksiin sekä sietää ääriolosuhteita. Kun ruokajärjestelmän kriisi pakottaa maailman muutokseen, on ikkuna rakentaa markkina ja sen johtavat pelurit nyt auki. ENÄÄ TARVITAAN kykyä ja tukea tuotteistaa kysyntään vastaavat arvoketjuinnovaatiot. Nämä huoltovarmuusratkaisut syntyvät yhdistämällä dataja digiratkaisuja kiertotalousteknologioihin uudenlaisiksi tuote-palvelujärjestelmiksi – uusiin liiketoimintamalleihin ja operatiivisiin järjestelyihin perustuen. Kannattavia ratkaisuja eivät tarjoa yksittäiset teknologiat. Suomella on siihen hyvä lähtöasema. Ruoka-, innovaatio-, kauppaja turvallisuuspolitiikan on katsottava samaan suuntaan. Huoltovarmuus ei ole vain varautumista tulevaan, vaan myös kasvustrategia. Ilmastopaneelin suositusten toteuttaminen vaatii maataloustukien uudelleensuuntaamista ja kannusteiden lisäämistä yhteistyössä julkisen ja muun rahoituksen, ruokateollisuuden ohjelmien ja niihin osallistuvien viljelijöiden kanssa. 2026. Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavaliot edistävät kansanterveyttä ja vähentävät yhteiskunnan kustannuksia. Ilmastonmuutos ja luontokato tekevät ravinteikkaista biomassoista yhä arvokkaampia globaalisti. MAHDOLLISUUSALUEITA on kolme: 1) ruokajärjestelmän biokiertotalous; 2) datapohjaiset ratkaisut, joilla ravinnevirtoja, tuotantoa ja kestävyyttä mitataan, seurataan ja optimoidaan; sekä 3) hajautetut digitaaliset tuote-palvelujärjestelmät, jotka yhdistävät tuottajia, jalostajia ja kuluttajia suoremmin. Viikki Food Design Factory on Helsingin yliopiston innovaatioekosysteemiorkestraattori, joka edistää ruokajärjestelmien kokonaiskestävyyttä ja -kannattavuutta tukevien innovaatioiden yhteiskehittämistä tiedeja markkinalähtöisesti. Ne vahvistavat toisiaan: datalla biomassoja ja ravinteita ohjataan kiertoon, digitalisaatiolla ruokaa jaetaan suoremmin ja arvoa jää tuottajille ja jalostajille. l LÄHDE: Lehtonen, H., Haario, P., Jansik, C., Kaartinen, N., Kettunen, M., Leino, M., Mattila, T., Maukonen, M., Männistö, S., Saarinen, M., Seppälä, J
Kurssi liittyy myös Suomen ruokaviennin tavoitteisiin, sillä uutta maisteriohjelmaa on suunniteltu kansallisen ruokaalan kasvuohjelman hankkeena. Bolognalaislähtöisen Gaianin vetämä kurssi järjestetään loka-marraskuussa, ja se koostuu kahdeksasta luennosta. Kurssista vastaa kauppatieteiden tohtori Kaisamaija Välimäki, jolla on yli 30 vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta. Ohjelmalle on kehitetty innovatiivisia kumppanuusmalleja, joiden kautta rikastetaan opintosisältöjä, tuetaan opiskelijoiden työllistymistä ja tarjotaan yrityksille akateemista tietoa. Maisteriohjelman tiimi on käynyt yliopistovierailuilla Irlannissa ja Tanskassa hakemassa oppia näiltä mailta, jotka ovat Suomea edellä ruokaviennissä. Tarjolla on 20 opiskelupaikkaa englanninkieliseen ohjelmaan, joka käynnistyy syksyllä 2027. l Food Days -keskustelutapahtuman vastuuvetäjänä. Ohjelman vastuullinen johtaja, varadekaani Janna Pietikäinen, ja yhteistyöja kumppanuuskoordinaattori Sulo Roukka koros tavat maisteriohjelman hyötyjä eri tahoille. – Kurssilla käydään läpi yleiskatsaus nykyiseen haastavaan kansainväliseen ruokamarkkinaan. Jo tänä syksynä kaikki halukkaat pääsevät ohjelman pilottikursseille, jotka toimivat maistiaisina tulevasta. KU VA : JU UL I KA NG AS NI EM I Ajankohtaista TEKSTI: projektisuunnittelija Laura Tikkanen, Helsingin yliopisto, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta. Kansainvälisen ruokamarkkinan kurssi, nimeltään International Food Market: Marketing and Management Perspectives, toteutetaan online-kurssina yhdessä asiaan perehtyneiden vierailuluennoitsijoiden ja yritysedustajien kanssa. Maalis–huhtikuussa 2027 ohjelmasta käynnistyy kolmas pilottikurssi, joka keskittyy ruokamatkailuun Mikkelissä. – Kurssi pureutuu laatujärjestelmiin ja EU-nimisuojaukseen, tuotteistamiseen ja paikallisen kulttuurin merkitykseen ja sisältää kiintoisia yritysvierailuja, opettaja Hanna-Maija Väisänen Ruraliainstituutista kuvaa kurssin teemoja. Lisäksi käsitellään yrityksen kansainvälistymisja markkinointistrategioita ruokaviennin näkökulmasta, ruokaliiketoiminnan logistiikkaa sekä toimitusketjujen hallintaa, kestävyyskysymyksiä ja ruokamarkkinan tulevaisuutta, Välimäki kertoo. Erityisesti kiertotalous, ruokainnovaatiot ja alueelliset ruokakulttuurit ovat keskiössä, Gaiani kertoo. YHTEISTYÖLLÄ UNIIKKI OHJELMA Kansainvälistä ruokaliiketoiminnan ja gastronomian maisteriohjelmaa on edistetty tiiviissä yhteistyössä muun muassa yritysten ja kansainvälisten yliopistoH elsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan uusi International Food Business and Gastronomy -maisteriohjelma avaa pian ovensa opiskelijoille. KESTÄVYYS GASTRONOMIASSA Toinen pilottikurssi, Sustainable Gastronomy, tuo yhteen ympäristön, kulttuurin ja talouden kestävyysnäkökulmat. Toinen pilottikursseista keskittyy kansainväliseen ruokamarkkinaan ja toinen kestävään gastronomiaan. 12 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 jen kanssa. Ohjelman opetussisältöjä ja tutkimusta edistää yliopistonlehtori Sari Ollila, joka valittiin koulutusohjelman johtajaksi viime keväänä. Maksuttomat ja kaikille avoimet kurssit järjestetään Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa. tammikuuta 2027. Haku ohjelmaan on 5.–19. Kurssin vetää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin vanhempi tutkija Silvia Gaiani, joka tunnetaan myös Seinäjoen Pilottikurssit käynnistävät kansainvälisen ruokaliiketoiminnan ja gastronomian maisteriohjelman Tulevasta maisteriohjelmasta on tarjolla maksuttomia maistiaiskursseja tänä syksynä. – Tavoitteemme on luoda uniikki ja ajassa kiinni oleva kansainvälisen ruokaliiketoiminnan osaamista tarjoava maisteriohjelma, jossa kohtaavat niin opiskelijoiden uratoiveet, yritysten tarpeet kuin korkealaatuisen tutkimuksenkin edistäminen. Elämyksellisellä kolmen päivän kenttäkurssilla tutustutaan ruoan alkuperään, valmistukseen ja ruokakulttuurin merkitykseen osana matkailuelämyksiä. Hänellä on tukenaan tuore johtoryhmä, johon kuuluu maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan nuoria, kansainvälisiä tutkijatohtoreita ja opetusja tutkimuskonkareita. Lisäksi ohjelmaa on esitelty Saksan Intergastra-messuilla. – Kurssilla tutkimme, kuinka kestävyyden eri ulottuvuudet muokkaavat nykyistä pohjoismaista gastronomiaa
Tyypillisiä raaka-aineita etikan valmistuksessa ovat paikallisen ruokakulttuurin juomat. l Artikkelia varten on haastateltu elintarvikkeiden bioprosessoinnin dosentti Niina Kelannetta Luonnonvarakeskuksesta sekä Rajamäen tuotepäällikkö Olli Vähämäkeä Berner Oy:stä. Valmiin etikan ominaisuuksiin vaikuttavat raaka-aineiden lisäksi käytettävät hapatteet ja valmistusprosessi. SIVUVIRROISTA ETIKKAA. Suomessa käymisteitse valmistetun etikan nimeen voidaan liittää raaka-aineena käytetty alkoholi. Elintarviketeollisuuden vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, mutta tuoteturvallisuuden on oltava kunnossa joka päivä. KU VA : KA TE RY NA HL IZ NI TS OV A / UN SP LA SH Etikka sopii hyvin maustamiseen ja säilömiseen.. Erilaisille makumuunnelmille on kuitenkin kysyntää, kun fermentoitujen tuotteiden terveyshyötyjä on tuotu esiin ja erityisesti pastöroimattomasta etikasta on kiinnostuttu hyvinvointituotteena. Etikan säilyvyyttä parantava vaikutus ei perustu pelkästään pH:n laskuun. Tiiviissä yhteistyössä tuloksia seurataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Valmiissa etikassa on alle puoli prosenttia jäännösetanolia. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset hedelmäja marjateollisuuden sivuvirrat sekä mehujen valmistuksessa syntyvät jakeet. Jos kuluttajat hyväksyisivät raaka-aineisiin liittyvän luonnollisen vaihtelun, voitaisiin sivuvirtoja hyödyntää elintarvikkeissa nykyistä laajemmin. Pienimolekyylinen etikka happo voi läpäistä mikrobien solukalvon ja häiritä niiden aineenvaihduntaa, mikä estää haitallisten mikrobien kasvua. Sivuvirtojen ja hävikkijakeiden vaihteleva laatu, nopeasti heikkenevä säilyvyys, lisäkäsittelyjen tarve ja logistiset haasteet heikentävät sekä mikrobiologista turvallisuutta että taloudellista kannattavuutta. Suomessa suosittuja makuja ovat omena-, punaja valkoTEKSTI: Tanja Liukkonen Raaka-aineet Etikka tarvitsee happea Etikkaa voidaan valmistaa monenlaisista raaka-aineista. MONIA ERI MAKUJA Raaka-aineen omien happojen, sokereiden ja aromiyhdisteiden lisäksi etikan makuprofiilia muokkaavat valmistuksessa käytettävät hiivat ja bakteerit, valmistusprosessi ja kypsytysaika. Etikkaa onkin perinteisesti valmistettu hengittävissä astioissa, kuten puutynnyreissä, ja prosessi saattoi kestää kuukausia. viinietikat. Viinietikat valmistetaan viinistä ja väkiviinaetikat tislatusta alkoholista. Teollisessa tuotannossa käytetään ilmastettuja terästankkeja, joissa voidaan hyödyntää sekoitusta. Skannaa koodi ja lue koko juttu: kiilto.fi / ammattihygienia 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 toisistaan erilaiset makuprofiilit, vaikka niiden etikkahappopitoisuus on suunnilleen sama, noin 4–6 prosenttia. Nopean ja hallitun prosessin avulla myös lopputuotteen laatu saadaan pidettyä tasaisempana. Pintapesuaineiden kulutus väheni 10 000 litraa puolessa vuodessa – näin saavutimme tulokset yhdessä Ympäristön kuormituksen vähentäminen oli Naapurin Maalaiskanan, JSP Elintarvikepesun ja Kiillon selkeä yhteinen tavoite, kuitenkaan tinkimättä laadusta ja tuoteturvallisuudesta. Paikallinen asiantuntemus, kotimainen tuotekehitys ja luotettavat toimitusketjut tukevat asiakkaitamme ympäri Suomen. Viinija balsamietikoissa raaka-aineen ominaisuudet säilyvät osittain lopputuotteessa. Kehitämme kanssasi: • Pesuja desinfi ointikäytäntöjä • Tehokkuutta ja turvallisuutta • Henkilöstön hygieniaosaamista • Auditointivalmiutta • Kustannustehokkaita toimintatapoja Elintarviketeollisuuden hygienia vaatii varmuutta. Viinietikoita käytetään pääasiassa elintarvikkeiden maustamiseen, kun taas väkiviinaetikka soveltuu leivontaan, säilöntään ja pikkelöintiin. Etikkahappobakteerit tarvitsevat happea. Etikan valmistus soveltuu osaksi kiertotaloutta, koska raaka-aineena voidaan käyttää fermentoituvia sokereita sisältäviä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Etikka itsessäänkin on pitkään säilyvä tuote, eikä se tarvitse parasta ennen -merkintää. Sivuvirtojen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Siksi Kiillon asiantuntijat ovat tukenasi. Väkiviinaetikan maku on viinietikoita neutraalimpi ja terävämpi. Esimerkiksi balsami-, omenaviini-, punaviinija valkoviinietikoilla on selkeästi E tikkaa valmistetaan kaksivaiheisella fermentoinnilla. Balsamietikoiden valmistuksessa käytetään kokoon keitettyä rypälemehua. Pesuaineiden annostusta optimoimalla kulutusta pystyttiin vähentämään merkittävästi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa sokeripitoinen raaka-aine käytetään hiivan avulla etanoliksi ja toisessa vaiheessa lisätään etikkahappobakteereja, jotka tuottavat alkoholista etikkahappoa. Suomalaiseen osaamiseen ja lähellä olevaan asiantuntijaverkostoon voit luottaa myös silloin, kun tuotannoltasi vaaditaan poikkeuksellista joustavuutta ja toimintavarmuutta. Tämä voisi avata uusia mahdollisuuksia ja vähentää hävikkiä. Väkiviinaetikan etikkahappopitoisuus on noin 10 prosenttia eli huomattavasti korkeampi kuin viinietikoissa. Oman haasteensa kiertotalousajatteluun tuo myös vaatimus tuotteiden tasalaatuisuudesta. Fermentoituminen on nopeampaa, kun etikkahappobakteereilla on jatkuvasti happea saatavilla
Pesuaineiden annostusta optimoimalla kulutusta pystyttiin vähentämään merkittävästi jo ensimmäisen puolen vuoden aikana. Paikallinen asiantuntemus, kotimainen tuotekehitys ja luotettavat toimitusketjut tukevat asiakkaitamme ympäri Suomen. Skannaa koodi ja lue koko juttu: kiilto.fi / ammattihygienia. Tiiviissä yhteistyössä tuloksia seurataan ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Suomalaiseen osaamiseen ja lähellä olevaan asiantuntijaverkostoon voit luottaa myös silloin, kun tuotannoltasi vaaditaan poikkeuksellista joustavuutta ja toimintavarmuutta. Siksi Kiillon asiantuntijat ovat tukenasi. Elintarviketeollisuuden vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, mutta tuoteturvallisuuden on oltava kunnossa joka päivä. Kehitämme kanssasi: • Pesuja desinfi ointikäytäntöjä • Tehokkuutta ja turvallisuutta • Henkilöstön hygieniaosaamista • Auditointivalmiutta • Kustannustehokkaita toimintatapoja Elintarviketeollisuuden hygienia vaatii varmuutta. Pintapesuaineiden kulutus väheni 10 000 litraa puolessa vuodessa – näin saavutimme tulokset yhdessä Ympäristön kuormituksen vähentäminen oli Naapurin Maalaiskanan, JSP Elintarvikepesun ja Kiillon selkeä yhteinen tavoite, kuitenkaan tinkimättä laadusta ja tuoteturvallisuudesta
Toukat varttuvat noin viikossa korjuukokoon. Ne alkavat munia kahden päivän iässä ja kuolevat noin viikossa. Laatikot siirretään kasvattamosta automaattisesti linjastolle, jossa robotit käsittelevät ne kahden laatikon sekuntivauhtia. Hallissa tuntuu paahteinen tuoksu. Kasvatusalueella sadoissa verkkokasseissa pörräävät aikuiset mustasotilaskärpäset munivat. arvoa Enemmän KU VA : AN SS I KO SK IN EN. Toukat kuivataan ja proteiini erotetaan niistä puristamalla. Volaren tieteellisen johtajan Tuure Parviaisen mukaan Volare 01 sijaitsee juuri Porissa hyvästä syystä. KU V A : EL INA TE E R I J O K I Aikuisen mustasotilaskärpäsen elinkaari on lyhyt. Kärpästen ruualle on rakennettu hallin kupeeseen siilot, mutta talon seinässä oleva SK-logo saa jäädä, sillä se sopii myös sotilaskärpäseen. Kävimme vierailulla Volaren ensimmäisellä tehtaalla ja Raision uudella pilottilaitoksella. Yhteen noin leipälaatikon kokoiseen kasvatuslaatikkoon mahtuu 10 000– 15 000 toukkaa. Toimitusjohtaja Jarna Hyvönen kertoo, että suuri osa tehtaan tuotannosta on myyty jo etukäteen. Mustasotilaskärpäsen toukista proteiinia ja rasvaa tuottava startup Volare avasi kesällä ensimmäisen tehtaansa vanhoihin painon tiloihin Porin Mikkolassa. Munista kuoriutuvat toukat syövät elintarvikesivuvirroista koostuvaa ruokaansa laatikoissa automaattivarastoissa. Raision laboratoriomestari Santeri Isokääntä ja innovaatiojohtaja Reetta Andolin odottavat innolla, että pilottilaitoksen toiminta pääsee vauhtiin. Merkittävän osan ostaa norjalainen kalanrehuvalmistaja Skretting, jonka kanssa Volare teki aiesopimuksen jo kauan ennen tehtaan valmistumista. Länsi-Suomessa on myös paljon muuta kasvinviljelyä; esimerkiksi sokerijuurikkaan sivuvirrat sopivat mustasotilaskärpäsen kasvatukseen. 16 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 Kiertotalous Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Sivuvirroista kehitettävät raaka-aineet kiinnostavat sekä startup-yrityksiä että suuria toimijoita. Vientisatamakaupungissa on viljan arviointiyksikkö, josta elintarvikkeeksi kelpaamatonta viljaa on helppo kuljettaa tehtaalle. Volaren tuotantoyksikkö on täysin automatisoitu. E ntisessä Satakunnan Kansan painotalossa kuhisee
Teknologia on suunniteltu niin, että tämä ei ole ongelma, Hyvönen sanoo.. – Haemme skaalaetuja. KU V A : EL INA TE E R I J O K I – Olemme pyrkineet nopeuteen ja tehokkuuteen, sanoo tehdasta esittelevä Volaren teknologiajohtaja Matti Tähtinen. Ajatuksena on sijoittaa tuotantolaitos paikkaan, jossa sivuvirtoja on mahdollisimman helposti saatavilla. TOINEN LAITOS SUUNNITTEILLA Nopea ja tehokas tarkoittaa myös helposti skaalattavaa. Jarna Hyvönen kertoo, että Volare 02 sijoittuu ulkomaille. Volare 01 oli tuskin avattu, kun yritys ilmoitti Springvestin vetämästä rahoituskierroksesta Volare 02 -yksikön suunnitteluun. Energia, Kiertotalous & Kestävyys 17 Volaren tehdas on pitkälti automatisoitu. Noin viisinkertainen skaalaus seuraavaan tehtaaseen on tavoitteenamme. Toukkalaatikot kulkevat linjaa pitkin ja tyhjennetään robottivoimin. Tarkkaa sijaintia ei vielä ole päätetty, sillä se riippuu kumppaneina olevien suurten elintarvikevalmistajien näkemyksestä. Kun tehdas loppuvuoden 2026 aikana on ajettu ylös, sen odotetaan tuottavan 5 000 tonnia kuivaa proteiinia vuodessa
Bioaktiivisia peptidejä voidaan tuottaa heraproteiineista ja lihanjalostuksen pro teiinipitoisista sivuvirroista esimerkiksi entsymaattisella hydrolyysillä. Keväällä Business Finlandin rahoituksen saaneessa VALABiotutkimushankkeessa (VALorization of Animal-based By-products into BIOactive innovations) selvitetään korkean lisäarvon bioaktiivisten yhdisteiden ja materiaalien eristämistä eläinperäisistä sivuvirroista ja niiden hyödyntämistä. Utaretulehdus voi muuttaa maidon vesikkelien määrää ja molekyylikoostu musta. Mitään ei jää yli. Ve sikkelit osallistuvat solujen väliseen viestin tään kuljettamalla muun muassa proteiine ja, lipidejä ja RNAmolekyylejä, jotka voivat vaikuttaa vastaanottajasolujen toimintaan. Eläintuotannon sivuvirtojen volyymit ovat suuria. LIUKOISILLE KUIDUILLE ON KYSYNTÄÄ Kiertotalous kiinnostaa myös vakiintuneita elintarvikealan toimijoita yhä enemmän. Volaren toimintamalli on kuitenkin ketterämpi ja siksi edullinen. Usein kyse on siitä, että haetaan lisäarvoa tähän asti KU VA : MA GN IF IC Kiertotalous Teema. Lihanjalostuksen sivuvirtoina syntyy yksin Suomessa 100 000 tonnia verta, lui ta, nahkaa ja kamaraa. Kaksivuotisen, monitieteisen hank keen tieteelliset kumppanit ovat Helsin gin yliopisto, Oulun yliopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Eläinlääkinnän lisäksi samaa konseptia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää myös ihmisten diagnostiikassa, esimerkiksi var haisvaiheen syöpien tunnistamisessa. 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 Volare on esimerkki kiertotalouden mukaisesta yritystoiminnasta, joka ei tuota lainkaan jätettä. Maidon solunulkoisten vesikkelien mah dollisia ravitsemuksellisia ja terveysvaiku tuksia tutkitaan aktiivisesti. Maidosta eristettyihin vesikkeleihin voidaan kokeellisesti pakata lääkeaineita tai muita terapeuttisia mole kyylejä. Maidon vesikkelit kiinnostavat myös lääketieteessä Maailman mittakaavassa Volarella on myös kilpailijoita. Porin tehtaan pystytys vei vain 15 miljoonaa euroa. Elintarvikeketjussa vesikkelien avulla voidaan parantaa eläintautien, kuten mai toa tuottavilla naudoilla yleisen mastiitin eli utaretulehduksen, diagnostiikkaa. Yksi hankkeen tavoitteista on selvittää niiden säilymistä prosessoinnin aikana ja mahdollisuuksia hyödyntää niitä esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeissa. Hydrolysoidun kollageenin käyttökoh teita on elintarvike ja rehuteollisuuden lisäksi esimerkiksi kosmetiikka ja bio materiaaliteollisuudessa. – Yksikkö toimii neljän hengen miehityksellä vuoroa kohti. Öljy menee kemianteollisuudessa toimivalle asiakkaalle ja prosessista jäljelle jäävä aines kierrätyslannoitteen raaka-aineeksi. Kalanrehun lisäksi lemmikkiruuat ovat yksi proteiinijauheen käyttökohde. Sekä ihmisen että lehmän maito sisältävät runsaasti solun ulkoisia vesikkeleitä, joiden raken teessa ja molekyylisisällössä on yhtäläi syyksiä mutta myös lajikohtaisia eroja. Osa näistä vesikkeleistä on eksosomeja. Juustonvalmistuksessa syntyy maailmanlaajuisesti valtavia mää riä heraa. Korkean automaatioasteen vuoksi yksikköä on edullista operoida, Hyvönen selittää. – Hera ei ole bulkkina arvokasta, mutta siitä voi erottaa arvokkaita tuot teita, sanoo hanketta koordinoiva Hel singin yliopiston elintarviketeknologian professori Pekka Varmanen. Vaikka heraa hyödynnetään jo monin tavoin, osa sen sisältämistä arvokkaista bioaktiivisista komponen teista jää nykyisissä prosesseissa hyö dyntämättä. Kollageenista voi myös tuottaa bioaktiivisia peptidejä. Seinäjoen ammatti korkeakoulun osuus hankkeessa selvittää kollageenin erottamista lihan sivuvirroista ja sen hydrolysointia. Mukana on myös useita yrityskumppaneita, kuten Valio ja HKFoods Finland. Hera on kiinnostava tuote esimerkiksi siksi, että siitä voidaan eristää maidon solunulkoisia vesikkeleitä (extracellular vesicles, EV). Hanke kuuluu Food 2.0 veturiohjelman lisäksi kahteen muu hun veturiohjelmaan lääketieteen ja hiili nanoputkiteknologian aloilla. Maidosta eristetyillä vesikkeleillä voi tulevaisuudessa olla käyttöä esimerkiksi äidinmaidonvastikkeiden ainesosina. Hankkeessa selvitetään, voidaanko tällaisia muutoksia käyttää varhaisen uta retulehduksen biomarkkereina. Pro sessointi voi vaikuttaa maidon vesikkelien määrään, rakenteeseen ja biologiseen ak tiivisuuteen. Ranskassa ja Alankomaissa toimii suuret hyönteistehtaat, jotka tuottavat hyönteistoukista proteiinia. SIVUVIRROISTA tehdään myös akatee mista tutkimusta. Mas tiittia on vaikea havaita ajoissa, ja se on lypsykarjalla yleisin antibioottilääkintää vaativa sairaus. Toinen tutkittava tulevaisuuden sovel lus on vesikkelien hyödyntäminen lääke aineiden kuljettajina
Jo yhden materiaalin käsittely ja työstäminen tasalaatuiseksi teolliseksi raakaaineeksi asti on iso prosessi. Tarvitaan parempia ratkaisuja siihen, että kuitupitoinen ruoka maistuisi, Reetta Andolin sanoo. Hän kertoo, että prosessi ajettiin onnistuneesti ylös loppukesällä. Raisiolla on tutkittu kuituja jo pitkään, ja niiden käsittelyä varten on nyt rakennettu pilottilaitos. Toistaiseksi tarkoitus on kuitenkin keskittyä kauraan ja mahdollisesti myöhemmin laajentaa laitosta. Myös markkinan luonti uusille tuotteille kestää aikansa. – Meille Raisiolla on tärkeää tehdä aidosti relevantteja ratkaisuja. Kuitua sisältävien elintarvikkeiden teollisiin koeajoihin tarvitaan usein sato ja kiloja kuitujauhetta. Suuri osa sivuvirroista on perinteisesti ohjattu energiatai rehukäyttöön. Kaura on merkittävä vientituote, mutta edelleen sitä viedään eniten jyvänä. Andolinin johtamassa new business -yksikössä on 12 työntekijää, jotka etsivät sekä olemassa olevaa liiiketoimintaa tukevia että uudenlaisia ratkaisuja. l Osaamista, asiantuntemusta ja innovointia – siitä on palvelukonseptimme tehty! Räätälöimme juuri teidän tarpeeseenne sopivan maistuvan tuotteen. Raisio ilmoitti alkukesällä merkittävästä, kaikkiaan 4,5 miljoonan euron rahoituksesta uusien kuituraaka-aineiden tutkimukseen ja kehitykseen. matalaarvoisesti hyödynnetyille sivuvirroille. Andolin kertoo, että Raisiolle on jo tarjottukin esimerkiksi sokerijuurikkaan naatteja. Tiimissä on teknisen ja kaupallisen osaamisen lisäksi regulaatioja patenttiosaamista. Kuidun kysyntä kasvaa, kun uusia käyttökohteita syntyy. Sivuvirroista erotettavat kuitutuotteet ovat merkittävin uusista projekteista. – Raisiossa on vahva usko tutkimuksesta nousevaan liiketoimintaan. Pilotin käyttömestari Santeri Iso kääntä vastaa vesiuuttoprosessin operoinnista. Kauran lisäksi mahdollisuuksia on periaatteessa monien muidenkin sivuvirtojen käsittelyyn. Länsimaisella ihmisellä ei yleensä ole pulaa proteiinista, vaan kuidusta. Hyödynnä Maustajan koko palvelukonsepti ja keskity itse oleelliseen! Ota yhteyttä ja tehdään juuri sinun brändillesi sopiva menestystuote! www.maustaja.fi TROPICAL SMOOTHIE WITH ADDED CAFFEINE Pouch of Refresh Refresh POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Se rv in g su gg es tio n / Ta rjo ilu eh do tu s / Se rv in gs fö rs la g Pouch of GREEN SMOOTHIE WITH ADDED MAGNESIUM POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Recovery Recovery Se rv in g su gg es tio n / Ta rjo ilu eh do tu s / Se rv in gs fö rs la g RYE PORRIDGE WITH A TASTE OF RASPBERRY Pouch POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Gut ooff WWeellllnneessss of Wellness Se rv in g su gg es tio n / Ta rjo ilu eh do tu s / Se rv in gs fö rs la g PROTEIN PUDDING WITH TASTE OF CHOCOLATE AND COFFEE Pouch of Protein Protein POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Se rv in g su gg es tio n Ta rjo ilu eh do tu s Se rv er in gf ör sl ag Pouch of Delicacy Delicacy POUCH OF POSSIBILITIES Maustaja pouch package is a handy solution for fluid or squeezable food supplies without preservatives! Se rv in g su gg es tio n Ta rjo ilu eh do tu s Se rv er in gf ör sl ag DESSERT SAUCE WITH BERRIES Sopimusvalmistusta jo vuodesta 1972! Maustaja_kehittyvä_elintarvike_210x146.indd 1 Maustaja_kehittyvä_elintarvike_210x146.indd 1 9.4.2026 13.11 9.4.2026 13.11 Kuidun kysyntä kasvaa, kun uusia käyttökohteita syntyy.. – Bulkkikuitua on kyllä markkinoilla, mutta varsinkin liukoinen kuitu kiinnostaa teknologisten ominaisuuksiensa vuoksi monenlaisissa käyttökohteissa, kertoo Raision innovaatiojohtaja Reetta Andolin. Pilottilaitos on Raisionkaaren teollisuusalueella tilassa, jossa on ollut monenlaista toimintaa, kuten tislaamo ja rypsiöljyn käsittelyä. Taustalla on sekä Business Finlandin että omaa rajoitusta ja iso konsortio, jossa tieteellisenä kumppanina on Åbo Akademi. Luonnontuotteiden ominaisuudet kuten kosteus ja väri vaihtelevat. Tärkeää on myös arvon nostaminen. Strategiana on skaalata ylös erilaisia asioita, joista on jo perustietoa olemassa, Andolin kertoo. Tuhansien tuotteiden myötä timantiksi hiotun palvelukonseptimme avulla saat tuotteesi tehokkaasti markkinoille juuri halutun makuisena, hinnaltaan kilpailukykyisenä ja oikea-aikaisesti. Pilottilaitoksen kapasiteetti mahdollistaa näissä koeajoissa tarvittavien määrien tuottamisen. Prosessissa sivuvirroista erotetaan kuitufraktio, joka jalostetaan jauhemaiseksi tuotteeksi. ARVOKKAAMPIA VIENTITUOTTEITA Pilotissa prosessoidaan ennen kaikkea Nokian myllyssä muodostuvia kauran sivuvirtoja. Niitä syntyy runsaasti, ja tutkimuksessa selvitetään, miten niistä voidaan erottaa nykyistä arvokkaampia raaka-aineita. Nyt siellä on usean kuutiometrin kokoinen reaktori, jossa ”taika tapahtuu”, kuten Andolin kuvailee
Olemme kuitenkin yhteydessä globaaliin vesikriisiin monella tavalla, joista suorin on kuluttamamme virtuaalivesi. Journal of industrial ecology, 29(3), 891-907. Vesivaikutusten kannalta alkuperämaalla on merkitystä ja kotimaisen suosiminen kannattaa. Paljon virtuaalivettä sisältävien ja vesiniukoilla alueilla tuotettujen elintarvikkeiden kulutuksen vähentäminen on yksi tärkeä keino vesikriisin helpottamiseen. Suomessakin helleja kuivuusjaksot todennäköisesti lisääntyvät, mutta globaalisti olemme hyvin onnekkaassa asemassa: erinomaisten vesivarojen ansiosta vesipula on kaukainen skenaario. ym. Vesiniukkuusjalanjäljet laskettiin elinkaariarvioinnissa (LCA) käytettävällä vesiniukkuuden menetelmä AWARE:lla ja ne sisältävät tuotantoketjun vaiheet alkutuotannosta kauppaan. Tulokset ovat keskiarvoja, joissa huomioidaan suomalainen tuotanto ja tuontituotteet. AWARE huomioi, että kulutetulla vesilitralla on erilainen merkitys vesiniukalla ja vesirikkaalla alueella. Punaisimmilla alueilla on eniten pulaa vedestä. Merkittävimpien tuotteiden kohdalla laskettiin myös maakohtaiset tulokset, jolloin esimerkiksi Suomessa ja Espanjassa tuotetun tomaatin vesiniukkuusvaikutuksia voi vertailla. Virtuaalieli piilovedellä tarkoitetaan tuotteen tuotantoon tarvittavaa vettä. Yli 90 prosenttia ruokaamme sitoutuneesta sinisestä virtuaalivedestä eli kasteluvedestä on peräisin ulkomailta. Tämä vaatii tietoa siitä, mitkä tuotteet aiheuttavat vesiniukkuutta. TEKSTI: tutkija Oona Pietiläinen.erikoistutkija Kirsi Usva ja asiantuntija Kim Lindfors, Luonnonvarakeskus Kestävyys Teema. Y li puolet maailman ruuantuotannosta sijaitsee alueilla, jotka kärsivät vähintään ajoittain vesipulasta, ja tilanne tulee pahentumaan ilmas tonmuutoksen myötä. 2025: The updated and improved method for water scarcity impact assessment in LCA, AWARE 2.0. 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2026 Suomessa kulutetun ruuan vesiniukkuusvaikutukset osuvat ulkomaille Tutkijat laskivat vesiniukkuusvaikutukset yli tuhannelle elintarvikkeelle. MAAKOHTAINEN VERTAILU MUKANA Osana Kestävät vesija ruokatulevaisuudet (Water-Food Futures) -hanketta selvitettiin vesiniukkuusjalanjälki yli tuhannelle Suomessa kulutetulle elintarvikkeelle. Kuva: Seitfudem, G