Kehittyvä Elintarvike 4/2025

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 4 2025 Ravitsemus suositukset kuuluvat kaikille RAVITSEMUS, RAAKA-AINEET, AMMATTIKEITTIÖT Ultra prosessointi puhuttaa taas Kestävää joukko ruokailua
Proteiinin hyödyt tunnistetaan yhä laajemmin – ja ravintolisäsekä ravitsemusmarkkinat kasvavat vauhdilla. Haluatko kasvattaa sekä tarjontaasi että tuottojasi. Tämä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tuoda markkinoille uusia tuotteita kategoriassa, jossa potentiaalia riittää. Skannaa QR-koodi ja selvitä, miten yrityksesi voi menestyä entistä paremmin. Löydä proteiinin voima
vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus. RUUAN KANSANTERVEYS ja ympäristövaikutukset kulkevat käsi kädessä. Miksi raharuuvia kiristettiin. Esimerkiksi Palvelukeskus Helsinki ja Leijona Catering valmistavat päivittäin kymmeniä tuhansia aterioita. Vegaanit ovat väestötasolla pieni vähemmistö, mutta Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamissa UniCafe-ravintoloissa jo puolet myydyistä annoksista on vegaanisia. Lue jutustamme sivulta 24-25, miten tähän on päästy. Jos katsomme yhtään kauemmas, panostamme siihen, että koko väestö syö mahdollisimman hyvin. Osasyy ovat varmasti valtiontalouden säästöt, joita on kohdennettu kaikille hallinnonaloille paitsi puolustukseen. Jos palkokasveista tottuu pitämään jo pienenä, niistä pitää myös isona. Ateriapalveluissa tehdään monipuolista, ravitsevaa, maistuvaa ja vaihtelevaa ruokaa, yleensä tiukalla budjetilla. Vai onko jossain hermostuttu median pintakuohusta, joka nosti suosituksista esiin etenkin rajoituksiksi koetut kohdat ja tuotti suomen kieleen termin leikkeleraivo. Terveellisestä ruuasta on syksyllä tulossa viestintäkampanja, mutta ministeriöstä kerrotaan, ettei sen budjettia vielä ole lyöty lukkoon. Monet olennaiset asiat eivät kuitenkaan ravitsemussuosituksissa muuttuneet: suomalaisten tulisi esimerkiksi edelleen kiinnittää huomiota suolaan, jota melkein jokainen saa ruuastaan liikaa. Kunkin asiakasryhmän ruokailussa on omat haasteensa: miten yläkoululaiset saadaan valitsemaan koululounas paistopisteen pasteijan sijaan, miten pieniruokaiset vanhukset saavat tarvitsemansa proteiinin ja energian ja armeijan metsäleirillä olevat päivittäiset kasviksensa. Ei ole yhdentekevää, mitä suurten ateriapalveluiden ruokalistoille ja asiakkaiden lautasille valitaan. Se, mikä on hyväksi ihmisille, on hyvin usein hyväksi myös luonnolle. Ateriapalveluilla ja niiden taustatahoilla kuten kuntapäättäjillä on valtaa ja vastuuta. Se tarkoittaa, että kasvipohjainen ruoka houkuttaa myös sekasyöjiä. Kansanterveyden paraneminen lisäisi kaivattuja terveitä elinvuosia elämän loppupuolelle. Ja kuten professori Maijaliisa Erkkola pääjutussamme sanoo, terveellinen ruoka on avain ihmisen hyvään suorituskykyyn, jonka kautta avautuu yhteys myös poliittisesti tärkeäksi katsottuun maanpuolustukseen. Väestöryhmien väliset erot ravitsemuksessa ovat Suomessa suuria. Koko Terveydeksiohjelman rahoitusta tämän hallituskauden ajaksi on leikattu yhdeksästä miljoonasta 7,5 miljoonaan. S osiaalija terveysministeriön Terveydeksi-ohjelmassa varattiin alun perin ravitsemussuositusten jalkauttamiseen 1,4 miljoonan euron rahoitus. RUOKAJÄRJESTELMÄN MURROS alkaa nuorista sukupolvista. HYVÄN JA TERVEELLISEN ruuan tärkeitä jalkauttajia ovat joukkoruokailujen toteuttajat. Elina Teerijoki päätoimittaja KU VA : SU VI EL O ATERIAPALVELUILLA ON VALTAA JA VASTUUTA. RAVITSEMUS, VASTUU JA VALTA Pääkirjoitus 4/2025 kehittyvaelintarvike.fi ETSry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Minna Vauhkonen • 36. Kesän hankehauissa oli kuitenkin jaossa vain 700 000 euroa, eikä ravitsemukseen liittyviä hankehakuja ole tulossa lisää. Tarvitaan myös taitoa. Tässä hyvää työtä tekevät niin teollisuus kuin ateriapalvelutkin, eikä suolaraivosta ole puhunut kukaan
22 ”Keskeistä on ravitsemussuositusten jalkauttaminen etenkin väestöryhmille, joiden ravitsemus on kaukana suosituksista.” 4 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 KU VA : SA NN A PU UT ON EN / UN IC AF E. 24 Puolet lounaista on kasvipohjaisia Liiketoimintajohtaja Anne Immonen kertoo, että UniCafe-ravintoloissa on lisätty kasvipohjaisen ruuan myyntiä tuotekehityksen ja valinnanvaran avulla. THL:n toteuttaman kouluruokatutkimuksen mukaan kouluruuan haasteista suurin on sen syömättä jättäminen. Leikkeleraivon jälkeen 16 32 Nitraattija nitriittilainsäädäntö uudistuu Uusia enimmäismääriä aletaan noudattaa jo tänä syksynä. Tässä lehdessä 4/2025 Miten kouluissa syödään. Hävikin seuranta vähensi hävikkiä Ruoka-askel-hankkeessa havaittiin, ettei hävikki kasvanut päiväkodeissa, vaikka ruokalistoja muutettiin kasvispainotteisemmiksi. 10 Vaikka mediahuomio on alun kuohunnasta laantunut, työ ravitsemussuositusten jalkauttamisessa jatkuu muun muassa ammattikeittiöissä ja viestinnän parissa
KU VA : DA N GO LD / UN SP LA SH 12 Ajankohtaista: Metsäkatoasetus 14 Ajankohtaista: Palkokasvit joukkoruokailussa 20 Ravitsemus: Ultraprosessointi 29 Raaka-aineet: Satokausivaihtelu 30 Tiede&Tutkimus: Omenan sivuvirtojen fermentointi 34 Tutkimusmenetelmät: Biodiversiteettivaikutukset 36 Talous&Liiketoiminta: Yhdysvaltain tuontitullit 38 Ravitsemus&Terveys: Finelin uudistustyö 40 Maailma mausteilla: Tansanian maanviljelys
Kokkikartanon tähdätessä tuotantonsa kaksinkertaistamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, järjestelmän joustavuus ja skaalautuvuus takaavat sen, että yritys on valmis kohtaamaan tulevatkin haasteet – luotettavan kumppanin tukemana. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että tuotannosta toimitukseen päästään nopeasti ja tehokkaasti.“, kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman. Kaikki yli 180 tuotetta ovat nyt kerättävissä yhdestä järjestelmästä, mikä nopeuttaa toimitusprosessia huomattavasti. Mitkä ovat työsi parhaat puolet. Isot oivallukset ja innovaatiot syntyvät yhdessä ideointien ja keskustelujen kautta. Miten päädyit nykyiseen työhösi. Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni ja koko uraani. Flexi Shuttle toi yli 50 % lisää varastokapasiteettia “Jatkuvan kasvun myötä, suuri osa tuotteista ei enää mahtunut Kokkikartanon omaan varastoon ja täysin manuaalisen varaston operoinnista oli tullut liian työlästä“, kertoo SSI SCHÄFER Suomen myyntijohtaja Lauri Impiö. Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ruokatiiminvetäjänä toimiva Kaisu Riihinen iloitsee yhteistyöllä saavutettavista tuloksista. LinkedInin. Keravan toimipisteeseen lähdettiin suunnittelemaan pitkälle automatisoitua varastoratkaisua yhdessä kansainvälisen sisälogistiikan asiantuntijan SSI SCHÄFERin kanssa. Mieleenpainuvin hetki oli, kun hain uuselintarvikeluvan kehittämällemme uudenlaiselle rypsiainesosalle. Tämä ratkaisu mahdollistaa täysien laatikoiden siirtämisen lavausalueelle automaattisesti, ilman fyysistä kuormitusta henkilöstöllemme.“ Järjestelmä on ollut käytössä jo yli 18 kuukautta ja on osoittanut toimivuutensa. Yli 40 000 laatikkopaikan varasto lisää Kokkikartanon varastointikapasiteettia yli 50 % ja luo tarvittavaa joustavuutta tulevaisuuden kasvulle. Pohjakoulutukseltani olen elintarvikelaborantti ja elintarviketieteiden maisteri. 6 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Mitä tutkimuspöydälläsi on tällä hetkellä. Esihenkilönä työhöni kuuluu myös hallinnolliset vastuut, strategista suunnittelua, yhteistyötä muiden tutkimusryhmien kanssa ja rahoituksen hakemista. Tiimissä kehitämme eri raaka-aineista ainesosia elintarvikekäyttöön ja uusia teknologioita tuotesovellusten valmistukseen proteiinien ja kuidun lähteeksi. Viimeisin ilon aihe. Pyrimme tekemään kasvipohjaisista vaihtoehdoista houkuttelevia kuluttajille ja kehitämme tekno logiaa yrityksille mikrobipohjaisten ainesosien valmistukseen. Tutkimustiimin johtaja KAISU RIIHINEN KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP AA KOKO URA UNELMATYÖSSÄ Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ruokatiiminvetäjänä toimiva Kaisu Riihinen iloitsee yhteistyöllä saavutettavista tuloksista. Mielekkäintä on nähdä ihmisten urakehitystä ja tukea sitä. Myöskään rahoitusta ei aina saada, vaikka sen eteen olisi nähty paljon vaivaa. Miten rentoudut. Alun perin kiinnostus elintarvikkeisiin lähti kiinnostuksesta laboratoriotyöhön, ruuan arkisuudesta ja alan käytännönläheisyydestä. Tuotteiden kasvavan kysynnän myötä kasvoivat myös vaatimukset tehokkaalle ja joustavalle logistiikalle. “Tältä pohjalta lähdimme yhdessä suunnittelemaan täysin automatisoitua logistiikkakeskusta, jonka pinta-ala on noin 3 000 neliömetriä.“ Uuden järjestelmän ydin on kaksikäytäväinen SSI Flexi Shuttle -ratkaisu. Harrastan pyöräilyä ja luonnossa liikkumista. Pyöräily lämpimässä sateessa ilman huolta vilustumisesta. Rypsillä on vielä paljon selvittämätöntä potentiaalia. Vuonna 2021 Kokkikartano päätti varautua tulevaan tarkastelemalla varastotoimintojaan uudelleen. Nautin ongelmien ratkaisusta ja on upeaa olla osa joukkoa, joka pyrkii ratkaisemaan isoja asioita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä ruuantuotantotavoilla. Parempi ergonomia, skaalautuvuus ja paikallinen tuki Tuottavuuden lisäksi ratkaisu parantaa työergonomiaa – tämä aihe on Snellmanille erityisen tärkeä: “Haluamme minimoida raskaiden laatikoiden manuaalisen käsittelyn. Miltä tulevaisuus näyttää elintarviketutkijan silmin. Tämä puoliautomaattinen järjestelmä vähentää virheitä ja nopeuttaa työskentelyä. Turhauttavaa on silloin, kun tehty työ ei johda konkreettiseen lopputulokseen. Kaikki toiminnot tapahtuvat lämpötilasäädellyssä ympäristössä (4–6 °C), joka takaa kylmäketjun säilymisen sekä laadukkaat tuotteet. Vaikka alkuvaiheessa kohdattiin tavallisia suurprojektien haasteita, on toiminta nykyisin tasaista ja sujuvaa. Tutkimus keskittyy vastuullisempien elintarvikkeiden kehittämiseen, missä ratkaisuja ovat solumaatalouden tuotteet ja uudet proteiinien rikastamismenetelmät. Entä huonot. KOKO URA UNELMATYÖSSÄ Kokkikartano tehostaa sisälogistiikkaansa SSI SCHÄFERin toimittamalla varastoautomaatiojärjestelmällä Hyvä valmisruoka syntyy laadukkaista raaka-aineista, oikeasta reseptistä ja huolellisesta valmistusprosessista – Snellmanin Kokkikartano Oy on noudattanut tätä kaavaa jo yli 25 vuoden ajan. Tuotanto ja logistiikka, integroituina saumattomasti yhteen Uusi sisälogistiikkaratkaisu on integroitu suoraan tuotantoon. Meillä on hyvät yhteistyömahdollisuudet sekä kotimaassa että kansain välisesti. Valmiit tuotteet siirtyvät automaattisesti joko varastoon, keräilyyn tai lähetykseen – ilman manuaalista käsittelyä. “Moni tuotteistamme lähtee asiakkaalle heti tuotannon jälkeen, ilman pitkäaikaista varastointia. Modulaarinen ja skaalautuva järjestelmä koostuu hisseistä, shuttlevaunuista sekä hyllystöstä. TEKSTI: Jaana Laine Työn ääressä Minkä sovelluksen avaat ensimmäisenä aamuisin. Ennen siirtymistäni VTT:lle neljä vuotta sitten työskentelin yksityisellä sektorilla tutkimusja tuotekehitystehtävässä ja sitä ennen rekisteröintiasiantuntijana. Olen aina ollut unelmatyössäni, tehtävä tehtävältä eteenpäin edeten. Yhteistyön tuloksena syntyi ratkaisu, jonka avulla yritys pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään laadusta tinkimättä. Pick-by-light tuo tarkkuutta ja nopeutta Järjestelmän osana toimii pick-by-light-keräilyratkaisu: jokaisessa keräilypaikassa on näyttö, joka kertoo tuotenumeroja määräinformaation. Vihreät kasvit ovat raaka-ainetta, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa ilman syöttämistä elämille. Kerätyt tuotteet siirtyvät keräilyn jälkeen alempaan kerrokseen lavoitusta varten. Järjestelmän pitkäaikaisesta toimivuudesta vastaa SSI SCHÄFERin suomalainen huoltotiimi. Lisäksi olin kaksi vuotta tutkijatohtorin rahoituksella marjatutkijana Chicagossa (University of Illinois at Chicago). Tein lyhyen tutkimusharjoittelun Sveriges Lantbruksuniversitetissa eli Ruotsin maatalousyliopistossa ja väitöskirjani marjojen fenolisista yhdisteistä valmistui opetustyön ohessa Kuopion yliopistossa. www.ssi-schaefer.com/fi-fi
Vaikka alkuvaiheessa kohdattiin tavallisia suurprojektien haasteita, on toiminta nykyisin tasaista ja sujuvaa. Yli 40 000 laatikkopaikan varasto lisää Kokkikartanon varastointikapasiteettia yli 50 % ja luo tarvittavaa joustavuutta tulevaisuuden kasvulle. “Moni tuotteistamme lähtee asiakkaalle heti tuotannon jälkeen, ilman pitkäaikaista varastointia. Modulaarinen ja skaalautuva järjestelmä koostuu hisseistä, shuttlevaunuista sekä hyllystöstä. Yhteistyön tuloksena syntyi ratkaisu, jonka avulla yritys pystyy vastaamaan kasvavaan kysyntään laadusta tinkimättä. Kaikki toiminnot tapahtuvat lämpötilasäädellyssä ympäristössä (4–6 °C), joka takaa kylmäketjun säilymisen sekä laadukkaat tuotteet. Flexi Shuttle toi yli 50 % lisää varastokapasiteettia “Jatkuvan kasvun myötä, suuri osa tuotteista ei enää mahtunut Kokkikartanon omaan varastoon ja täysin manuaalisen varaston operoinnista oli tullut liian työlästä“, kertoo SSI SCHÄFER Suomen myyntijohtaja Lauri Impiö. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että tuotannosta toimitukseen päästään nopeasti ja tehokkaasti.“, kertoo toimitusjohtaja Tommy Snellman. Tämä puoliautomaattinen järjestelmä vähentää virheitä ja nopeuttaa työskentelyä. Vuonna 2021 Kokkikartano päätti varautua tulevaan tarkastelemalla varastotoimintojaan uudelleen. Pick-by-light tuo tarkkuutta ja nopeutta Järjestelmän osana toimii pick-by-light-keräilyratkaisu: jokaisessa keräilypaikassa on näyttö, joka kertoo tuotenumeroja määräinformaation. Tuotanto ja logistiikka, integroituina saumattomasti yhteen Uusi sisälogistiikkaratkaisu on integroitu suoraan tuotantoon. Kokkikartano tehostaa sisälogistiikkaansa SSI SCHÄFERin toimittamalla varastoautomaatiojärjestelmällä Hyvä valmisruoka syntyy laadukkaista raaka-aineista, oikeasta reseptistä ja huolellisesta valmistusprosessista – Snellmanin Kokkikartano Oy on noudattanut tätä kaavaa jo yli 25 vuoden ajan. Valmiit tuotteet siirtyvät automaattisesti joko varastoon, keräilyyn tai lähetykseen – ilman manuaalista käsittelyä. Tuotteiden kasvavan kysynnän myötä kasvoivat myös vaatimukset tehokkaalle ja joustavalle logistiikalle. “Tältä pohjalta lähdimme yhdessä suunnittelemaan täysin automatisoitua logistiikkakeskusta, jonka pinta-ala on noin 3 000 neliömetriä.“ Uuden järjestelmän ydin on kaksikäytäväinen SSI Flexi Shuttle -ratkaisu. Järjestelmän pitkäaikaisesta toimivuudesta vastaa SSI SCHÄFERin suomalainen huoltotiimi. Parempi ergonomia, skaalautuvuus ja paikallinen tuki Tuottavuuden lisäksi ratkaisu parantaa työergonomiaa – tämä aihe on Snellmanille erityisen tärkeä: “Haluamme minimoida raskaiden laatikoiden manuaalisen käsittelyn. www.ssi-schaefer.com/fi-fi KUMPPANISISÄLTÖ. Kokkikartanon tähdätessä tuotantonsa kaksinkertaistamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana, järjestelmän joustavuus ja skaalautuvuus takaavat sen, että yritys on valmis kohtaamaan tulevatkin haasteet – luotettavan kumppanin tukemana. Kerätyt tuotteet siirtyvät keräilyn jälkeen alempaan kerrokseen lavoitusta varten. Tämä ratkaisu mahdollistaa täysien laatikoiden siirtämisen lavausalueelle automaattisesti, ilman fyysistä kuormitusta henkilöstöllemme.“ Järjestelmä on ollut käytössä jo yli 18 kuukautta ja on osoittanut toimivuutensa. Keravan toimipisteeseen lähdettiin suunnittelemaan pitkälle automatisoitua varastoratkaisua yhdessä kansainvälisen sisälogistiikan asiantuntijan SSI SCHÄFERin kanssa. Kaikki yli 180 tuotetta ovat nyt kerättävissä yhdestä järjestelmästä, mikä nopeuttaa toimitusprosessia huomattavasti
teessa: matalammin koulutetut elävät keskimäärin lyhyempään kuin korkeammin koulutetut. Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n koordinoi massa kampanjassa lähestytään nuorten ruokavalion monipuolistamista välipalojen kautta. Strategiaa on kesän aikana hiottu, ja tämän hetken aikataulun mukaan se on valmis lausuntokierrokselle syyskuun aikana. – VälipalaBreikin kautta voimme olla vaikuttamassa selkeästi havaittuun ongelmaan, ja sitä kautta toivottavasti kaventaa ravitsemusterveyseroja myös laajemmin. NUORET TUOTTAVAT SISÄLTÖÄ NUORILLE Omnian mediaalan ja kuvallisen ilmaisun opiskelijat tuottivat osana opintojaan VBreikille lyhytvideoita someen sekä kampan jajulisteita. Karu todellisuus näkyy elinajanodot Teksti: ravitsemusasiantuntija Aliisa Hyvönen, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku KU VA : EM IL HE IK KI LÄ Omnian opiskelija Emil Heikkilän rytmikäs juliste VälipalaBreikille ihastutti kampanjatiimin. Kam panjan pilotissa ammattioppilaitos Omnian opis kelijat kertoivat, että ravitseva syöminen kiinnos taa heitä, VBreikin ravitsemusasiantuntija Aliisa Hyvönen Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta kertoo. Välipalat ovat helposti muunneltava ja hauska tapa lisätä kasviksia ja täysjyväviljaa ruokavalioon. Kampanjan päätukijalle Vaasan Oy:lle ravitsemusterveysero jen kaventaminen istuu luontevasti vastuullisuustyöhön. Strategia on tarkoitus julkistaa joulukuussa 2025. VälipalaBreikki-kampanjassa ammattikoululaiset tarttuvat tähän ongelmaan innosta malla monipuoliseen ja säännölliseen syömiseen some sisällöillä ja julisteilla. – Kiinnostus terveellisempää syömistä kohtaan lisääntyy todennäköisemmin, kun nuoret pääsevät itse tuottamaan some videoita aiheesta. Osa opiskelijoista teki projektista näyttötyön. Vastaajat edustivat laajasti ruokajärjestelmän eri osapuolia, suurimpina ryhminä kulutta jat ja alkutuottajat. Strategiatyössä luodaan visio siitä, millainen ruokajärjestelmä Suomessa on vuonna 2040, mitä toimia sen saavuttamiseksi tarvi taan ja millaisiin muutoksiin on syytä varautua. Ravitsemusasiantuntijat Ruokakasvatusyhdistys Ruukusta näkyvät myös kampanjan TikTokkanavalla ja varmistavat, että somesisällöt perustuvat luotettavaan tietoon. Tavoitteena on luoda valtakunnallisesti vaikuttava useamman vuoden ravit semuskampanja yhteistyössä yritysten, ammatillisten oppilai tosten ja muiden organisaatioiden kanssa.. 8 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki SUOMEN kansallinen ruokastrategia on pian lähdössä lausunto kierrokselle. Lisäksi viestintä on kohderyhmässä uskotta vampaa, kun nuoret viestivät toisille nuorille, selvittää sisällön tuotantotoimisto Sakean vastaava tuottaja Olli Mustalahti. ”Syö välillä!” iskulausetta käyttävä kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa ja oppilaitoksissa. TAVOITTEENA KAVENTAA TERVEYSEROJA VälipalaBreikin tavoitteena pitkällä aikavälillä on vähentää ravitsemusterveyseroja, jotka ovat Suomessa suuremmat kuin useimmissa länsimaissa. Heikko ravitsemus liittyy lähes viidennekseen ennenaikaisista kuolemista. Työ on herättänyt laajaa kiinnostusta: sen työpajoissa kuultiin 600 ruokaalan asian tuntijan näkemyksiä, ja maa ja metsätalousministeriön verkkokysely keräsi keväällä 2025 yhteensä 3768 vastausta. Ruokastrategia etenemässä lausuntokierrokselle Ravitsevaa välipalaa ammattikoululaisille SUOMESSA ravitsemusterveyserot ovat suuremmat kuin useimmissa länsimaissa. Omnian opiskeli jat saivat ravitsemuksesta lisäkoulutuksen ennen somesisältö jen tuottamista. Kampanjan tavoitteena on parantaa ammatillisten opiskelijoiden aterioiden laatua ja lisätä kasvisten käyt töä. – VälipalaBreikissä nuoret ammattikoululaiset innostavat toisiaan syömään ravitsevia välipaloja. Ammattikoululaisten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin tukemisella voimme olla mukana lisäämässä terveitä vuosia suomalaisten työelämään, kertoo Vaasan Oy:n viestintäpäällikkö Anni Pyykkö. VälipalaBreikki käynnistyi vuoden 2025 alussa. Keväällä 2026 strategia on pohjana eduskunnalle annettavassa selonteossa, jossa on mukana myös laajempi tilannekuvaselvitys sekä strategian toi meenpanoon liittyvä selvitys
Keskimäärin 22,3 prosenttia valmis tetusta ruoasta päätyi jätteeksi, josta 15,3 pro senttia oli tarjoilujätettä, 6,7 prosenttia lautas tähteitä ja 0,3 prosenttia keittiöjätettä. Lähde: FoodNavigator.com KU VA : TA NV I SH AR MA. Aikataulua neuvottelujen jatkolle ei toistaiseksi ole määritelty. Monet elintarvikealan suuret toimijat kuten Nestlé, PepsiCo ja Unilever ovat ilmais seet pettymyksensä tuloksesta. Palautteen perusteella ohjelma sopi eri tehtä vissä ja organisaatioissa työskenteleville ammat tilaisille, ja se edisti jätehuollon parantamista parhaiden käytäntöjen vaihdon ja vertaistuen avulla. Ruokapalveluammattilaisille suunnatussa vertaisoppimishankkeessa osallistujat toimivat hävikkimentoreina työpaikoillaan. Juha Helenius eläkkeelle LUONNONVARAKESKUKSEN ROMANCEhanke (Robust Food Waste Management Method for Food Services) pyrki löytämään ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi, henkilöstön motivoimiseksi ja hävikkiä torjuvan kulttuurin edistämiseksi ruokapalveluissa. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 9 JULKISIIN elintarvikehankin toihin käytetään Suomessa vuosittain noin 350 miljoonaa euroa, ja rahalla tuotetaan jopa 380 miljoonaa ateriaa. 32 s. Suurimmat tarjoilujätteen lähteet olivat lihapää ruoat, puurot, hiilihydraattipitoiset lisukkeet ja kalapääruuat. Neuvotteluja johtaneen hallitustenvälisen komitean (INC) tavoitteena on jatkaa neuvot teluja takaiskusta huolimatta. Natural Resources Institute Finland. Ohjelmaa testasivat ateriapalvelun työntekijät, julkisen ruoka palvelun johtajat ja yritysten asiantuntijat. Robust Food Waste Management Method for Food Services (Romance): Final report. Helsinki. Pdfmuotoinen opas on ladattavissa MTK:n verkkosivuilta. Vastaus prosentti jäi kuitenkin alhaiseksi. Helenius kertoo, että tähän ruuan tajuun sisältyy kiitolli suus alkutuottajia ja valmis tajia kohtaan. Lue Heleniuksen puheenvuoro lehden sivulta 11. Kettunen, M., Silvennoinen, K., Kostensalo, J. 2025. Emeritusasemassa Hele nius jatkaa väitöskirjojen ohjaamista ja käynnissä olevia tutkimustöitä. Hele nius toimi Helsingin yliopis ton agroekologian professo rina alan perustamisvuodesta 1996 vuoteen 2024. Eniten ruokahävikkiä asiakasta kohti syntyi vanhustenhoitolaitoksissa (285 g), seuraavaksi päiväkodeissa (166 g) ja vähiten kouluissa (52 g). alkaen. Hävikkimentorit kannustivat hävikin vähentämiseen Muovista ei syntynyt kansainvälistä sopimusta VUOSIA KÄYDYT neuvottelut YK:n muovin koko elinkaarta koskevasta sopimuksesta ovat kariutuneet. Lukelokisovellus pyrki myös kannustamaan keittiöhenkilökuntaa kirjaamaan ruokahävikkiä säännöllisesti. Helenius on agronomi ja maatalous ja metsätieteiden tohtori, joka tutkimustyös sään setvii erityisesti mah dollisuutta siirtyä sellaiseen teknologiseen sivistykseen, jossa ruoan alkutuotanto ja jalostus on kasvinravinteita kierrättävä ja bioenergia omavarainen ja jossa ruokailu ymmärretään biofysikaali sena yhteytenä niihin eko systeemeihin, joista ruoka on peräisin. Nykyinen sääntely on pirstaleista, mikä lisää yritys ten kustannuksia ja vaikuttaa halukkuuteen investoida. Käytännössä viestit jäivät kuitenkin usein huomaamatta. Vuosina 2022–2025 Helenius johti Strategisen tutkimuksen FOODtutkimusohjelmaa. Sovelluksessa testattiin motivoi via viestejä kuten tervehdyksiä ja tarjoilupaikka kohtaisia hävikkitietoja. Palautteenannossa hyödynnettiin Lukeloki alustaan integroitua digitaalista työkalua, joka antoi asiakkaille mahdollisuuden jakaa palautetta QRkoodien avulla älypuhelimillaan. Natural resources and bioeconomy studies 51/2025. Maailmanlaajuinen sopimus olisi toden näköisesti saanut elintarviketoimijat vähen tämään neitseellisen muovin käyttöä ja etsi mään uusia ratkaisuja pakkausten kierrä tykseen ja kierrätettävyyteen. & Lampi, V. Jos ruuan kotimaisuus on ruokapalveluyritykselle tärkeä tavoite, apua han kintoihin voi saada MTK:n julkistamasta Hanki hyvää oppaasta. Elokuussa Genevessä kokoontuneet 183 valtion lähetystöt poistui vat ilman juridisesti sitovaa sopimusta. Heleniuk sen visiossa perusruokaturva rakentuisi paikallisten tuo tantojärjestelmien, paikallis ten ruokakulttuurien ja sosio ekologisesti kestävien yhtei söjen verkostoihin. Hankkeessa seurattiin ruokahävikkiä 39 julki sen ruokapalvelun yksikössä kymmenessä orga nisaatiossa. mtk.fi/julkisethankinnat Opas kotimaisen ruuan hankintoihin AGROEKOLOGIAN professori emeritus Juha Helenius Hel singin yliopistolta on jäänyt eläkkeelle 1.9
Perusopetuksessa noin 39 prosenttia koki ruoan laadun hyväksi ja yhtä suuri osuus piti sen mausta. MITEN SAADA OPPILAAT RUOKAILEMAAN. Suomalainen koululounas.. Lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa arviot olivat myönteisempiä: ammatillisissa oppilaitoksissa jopa 72 prosenttia pojista piti kouluruoan makua hyvänä. Myös salaatin valinnassa näkyi myös selvä ero: kuudesluokkalaisista tytöistä 53 prosenttia otti salaattia päivittäin, kun pojista näin teki 40 prosenttia. Ruuan laatu ja esillepano ovat myös keskeisiä tekijöitä: hyvä maku, tuttuus ja houkutteleva ulkonäkö lisäävät ruoan hyväksyttävyyttä. Kahdeksasluokkalaisista vastaava osuus oli 66 prosenttia. Vaikka kouluruoka on päivittäin tarjolla kaikille oppilaille, se ei tavoita kaikkia. Oppilaiden osallisuuden tunne kouluruokailussa on tärkeää, ja esimerkiksi ruokalistan suunnitteluun osallistuminen, makuraadit ja palautejärjestelmät lisäävät oppilaiden sitoutumista ja kouluruokailuun osallistumista. Maitotuotteiden käyttö oli vähäistä erityisesti tytöillä: 57 prosenttia kuudesluokkalaisista ja peräti 76 prosenttia kahdeksasluokkalaisista tytöistä ei valinnut maitoa kertaakaan viikon aikana. Ammatillisissa oppilaitoksissa lähes 90 prosenttia koki ajan riittäväksi, mutta perusopetuksessa ja lukiossa arviot olivat maltillisempia. THL:n Koulujakelujärjestelmätuen seurantatutkimuksen perusteella 77 prosenttia kuudesluokkalaisista ilmoitti syöneensä aamupalan jokaisena arkipäivänä edellisellä viikolla. Lukiossa luvut ovat hieman paremmat, mutta ammatillisissa oppilaitoksissa jopa 46 prosenttia tytöistä jättää koululounaan väliin. Kouluterveyskyselyn mukaan perusopetuksen 8.–9.-luokkalaisista pojista 32 prosenttia ja tytöistä jopa 44 prosenttia ei syö koululounasta päivittäin. Katsaus kouluruokailun nykytilaan nostaa esiin sekä huolenaiheita että kehityksen mahdollisuuksia. Riittävä ruokailuaika on keskeinen tekijä kouluruokailun onnistumisessa. Pojista vastaava osuus oli noin 37 prosenttia. LAATU JA MAKU RATKAISEVAT Oppilaiden arviot kouluruoan laadusta ja mausta vaihtelevat. Viihtyisä ruokailuympäristö, joka on rauhallinen, siisti ja akustisesti miellyttävä, kannustaa syömiseen.Hyvin suunnitellut ruokailujärjestelyt, kuten riittävä ruokailuaika ja sujuvat lounasvuorot, vähentävät stressiä ja parantavat ruokailukokemusta. KU VA T: SU SA NN A RA UL IO Vain harva oppilas valitsee täysipainoisen koulu aterian. Käytännön toteutuksessa on kuitenkin haasteita, jotka vaikuttavat oppilaiden ruokailutottumuksiin ja hyvinvointiin. Tulokset viittaavat siihen, että aamupalan säännöllinen nauttiminen vähenee iän myötä. 10 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Y läkoululaisista pojista kolmannes ja tytöistä yli 40 prosenttia jättää koululounaan väliin joka päivä ja toisaalta täysipainoisen koululounaan syö päivittäin alle 10 prosenttia oppilaista. Tämä voi heijastua oppilaiden vireystilaan ja keskittymiskykyyn koulupäivän aikana. Ruokailuympäristön viihtyisyys, tarjoilun sujuvuus ja ruoan ulkonäkö vaikuttavat merkittävästi ruokailuhalukkuuteen. Ruokakasvatus ja ravitsemustietoisuuden lisääminen sekä käytännönAjankohtaista TEKSTI: tutkimuspäällikkö Susanna Raulio, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluja oppilaitosruokailu tänään – haasteet ja mahdollisuudet Suomalainen kouluja oppilaitosruokailu on kansainvälisesti ainutlaatuinen järjestelmä, joka tarjoaa päivittäin maksuttoman, ravitsemussuosituksiin perustuvan aterian jokaiselle oppilaalle. HARVA SYÖ TÄYSIPAINOISESTI Täysipainoisen koululounaan syö päivittäin vain 9 prosenttia pojista ja 4 prosenttia tytöistä. Leipää valitsi päivittäin 40 prosenttia pojista, kun taas tytöistä vain 22 prosenttia. Ruokailun ajoitus koulupäivässä vaikuttaa myös ruokahaluun – liian aikainen tai myöhäinen lounas ei ole ihanteellinen. Aamupalan kokonaan väliin jättäneitä oli kuudesluokkalaisista noin viisi prosenttia ja kahdeksasluokkalaisista kahdeksan prosenttia. Pääruuan nauttiminen oli yleisempää kuudesluokkalaisilla, joista 72 prosenttia söi sen päivittäin, kun kahdeksasluokkalaisista näin teki vain 52 prosenttia. Kahdeksasluokkalaisista salaattia valitsi enää noin 30 prosenttia oppilaista. Aterian osien valinnoissa havaittiin merkittäviä eroja sukupuolen ja luokka-asteen mukaan
Yksityisellä sektorilla tämä on näkynyt vastuullisuustyön sisäl töjen vähittäisenä laajentumisena. Nobelisti John Steinbeck on kuvannut näitä tapahtumia kirjassaan Vihan hedelmät (1939). eli ruokaturvan kysymyksiin. Kun ateria koostuu kaikista aterian osista – pääruoasta, ruokajuomasta, salaatista, leivästä, salaatinkastikkeesta ja levitteestä – se muodostaa ravitsemuksellisesti täysipainoisen, suositusten mukaisen kokonaisuuden. Reaktiona Yhdysvallat sääti viljelymaan suojelulain, joka oli ympäristönsuojelun alku. KU VA : JA RM O PA NU LA Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 11 läheiset oppitunnit kotitaloustuntien lisäksi muissakin oppiaineissa tukevat oppilaiden ruokailua. Ruokailun vähimmäiskestoksi suositellaan puolta tuntia, jotta oppilaat ehtivät syödä rauhassa ja keskittyä ruokailuun ilman kiirettä. Ensimmäinen globaalisti herättelevä signaali oli Yhdysvaltojen läntisiä preeria-alueita yli osavaltiorajojen 30-luvulla piinannut tomumyrskyilmiö. Se opettaa terveellisiä ruokailutottumuksia, tukee oppimista ja luo pohjaa hyvinvoivalle arjelle. Myös aikuisten esimerkki on merkittävä – opettajien ja muun henkilökunnan mukanaolo ruokailussa vaikuttaa positiivisesti oppilaisiin. Kouluruokailu ei ole pelkkä tauko oppi tuntien välissä – se on osa oppimista, hyvinvointia ja tasa-arvoa. Urani tähän päivään on ollut tutkijan ja yliopisto-opettajan. Katastrofin syynä olivat paitsi kuivuusjaksot, myös maalajeihin sopimattomat muokkaustavat. Siksi sen kehittäminen on investointi tulevaisuuteen. Sadat tuhannet ihmiset joutuivat hylkäämään maatilansa ja elinkeinonsa ja muuttamaan pois. Toki ravitsemus ja ruokavaliot oli jo nähty julkisia suosituksia edellyttävänä kansanterveyden kysymyksenä sekä ruuan turvallisuus julkisen sektorin varmistusta ja valvontaa vaativana asiana. Kun oppilaat saavat ravitsevan ja maittavan aterian koulupäivän aikana, he jaksavat paremmin, oppivat tehokkaammin ja voivat kokonaisvaltaisesti paremmin. Näissä toimissa oli mahdollisuus seurata kestävyyden kysymysten nousua marginaalista tutkimuksen ja kehittämistyön valokeilaan. KOULUATERIA TUKEE OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA Kouluateria tukee osaltaan oppilaan päivittäistä jaksamista, ravitsemusta ja terveyttä. Esimerkiksi kouluruokapaneelit, teemaviikot, somesisällöt ja oppilaiden järjestämät tapahtumat voivat muuttaa asenteita ja lisätä yhteisöllisyyttä. RUOKAJÄRJESTELMÄTUTKIMUS on muodostunut kestävyystieteen osa-alueeksi. Säännöllinen ateriarytmi tukee oppilaiden vireyttä ja keskittymiskykyä koulupäivän ajan. Ruokajärjestelmätutkimus etsii polkuja kohden ekologisesti, ympäristöllisesti ja luonnonvarojen käytön kannalta kotimaisesti ja globaalisti kestäviä ratkaisuja, jotka samanaikaisesti ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia, toimijoilleen kannattavia sekä eettisesti ja kulttuurisesti hyväksyttäviä. A loitin maataloustieteiden opintoni 1970-luvulla. Se on monitieteistä tutkimusta, jossa kestävyyden kysymyksiä ei käsitellä toisistaan irrallisina, vaan tavoitteena on ymmärtää näiden keskinäisriippuvuuksia. RUUAN TUOTANNON ympäristökysymysten nousussa laajaan tietoisuuteen on kaksi merkkipaalua. Näkökulmani ruoka-alan kestävyyskysymyksiin painottuu alkutuotantoon. l. Kun koululounas nautitaan ajallaan ja siihen yhdistyy mahdollisuus terveelliseen välipalaan iltapäivällä – erityisesti silloin, kun koulupäivä jatkuu yli kolme tuntia lounaan jälkeen – voidaan ehkäistä epäterveellistä napostelua ja verensokerin heilahteluja. Kokonaisuudessaan kouluruokailu ei ole vain ravinnon lähde, vaan myös osa koulun kasvatustehtävää. Kuivuus tuhosi noin neljäkymmentä miljoonaa hehtaaria peltoa, tomu hautasi asuinja tuotantorakennuksia, ja pölynä ilmaan noussut peltomaa pimensi taivaan. Kirjoittaja toimi Helsingin yliopiston agroekologian professorina alan perustamisvuodesta 1996 alkaen aina vuoteen 2024. VIELÄ 1990LUVULLA ruokaan liittyvä kestävyyskeskustelu painottui alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, esimerkiksi Suomessa erityisesti vesistöjen lannoiteravinnekuormitukseen, sekä toisaalta globaaliin nälkäongelmaan KESTÄVÄ RUOKAJÄRJESTELMÄ – KOHDEN KOKONAISVALTAISIA ARVIOINTITAPOJA Kolumni TEKSTI: agroekologian professori emeritus Juha Helenius, Helsingin yliopisto ÄÄNETÖN KEVÄT NOSTI DDT:N ONGELMAT TIETOISUUTEEN. Oppilaiden osallistaminen ei ole vain muodollisuus – se on vaikuttava keino lisätä ruokailun mielekkyyttä. Tämän vuosituhannen alusta alkaen ruokaan liittyviä kestävyyskysymyksiä on opittu tarkastelemaan yhä laajemmin ja yhä enemmän järjestelmäyhteyksissään. Sopivin aika koululounaalle on noin klo 11–12, jolloin se sijoittuu luontevasti aamupäivän ja iltapäivän työskentelyn väliin. Lisäksi myönteinen viestintä kouluruuasta lisää sen arvostusta kouluyhteisössä. Toinen merkkipaalu oli Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät (1962), joka nosti silloisen tuhohyönteisten torjunta-aineen DDT:n käyttöön liittyvät ongelmat laajaan tietoisuuteen, ja lopulta johti paitsi tämän aineen käytön kieltoihin, vähitellen yhä tiukentuviin vaatimuksiin kasvinsuojeluaineiden ympäristöturvallisuuden varmistamisesta ennen markkinoille tuontia
Toimijoihin kohdistuu metsäkatoasetuksessa suurimmat velvoitteet. Toimijoilta edellytetään asianmukaisen huolellisuuden järjestelmää (Due diligence -järjestelmä, DD-järjestelmä) sekä asianmukaisen huolellisuuden vakuutusta (DD-vakuutus) tuotteista. Markkinoille saattamisesta on kyse silloin, kun tuote asetetaan ensimmäistä kertaa saataville EU:n markkinoilla. Metsällä asetuksessa tarkoitetaan pinta-alaltaan yli 0,5 hehtaarin alaa, jolla puiden korkeus on yli viisi metriä ja latvuspeittävyys yli 10 prosenttia tai jolla puut pystyvät saavutEU :n metsäkatoasetuksen (EUDR) jo kertaalleen lykätty soveltaminen alkaa 30. Yrityksen koosta riippumatta asetuksen tarkoittamia toimi joita ovat esimerkiksi vienti yhtiöt (EU:n ulkopuolelle), maahantuojat (EU:n ulkopuolelta), nautakarjan teurastamot ja suoramyyntiä harjoittavat nautatilalliset. Muuntaminen muihin käyttötarkoituksiin kuten kaupunkirakentamiseen tai infrastruktuuriin ei tällöin kuulu metsäkatoasetuksen tarkoittaman metsäkadon määritelmään. Asetuksen määritelmän mukaan metsäkato on metsän muuntamista maatalouskäyttöön. On myös hyvä ymmärtää ero termien ”markkinoille saattaminen” ja ”asettaa saataville markkinoilla” välillä. Metsäkatoasetus edellyttää eri rooleissa olevilta yrityksiltä hieman erilaisia toimenpiteitä. Myös siirtymäaika on pk-yrityksillä pitempi. VIENTI JA TUONTI TARKASTELUUN Yrityksen näkökulmasta metsäkatoasetus tarkoittaa, että esimerkiksi maahantuonnin tai viennin yhteydessä on huolehdittava asetuksen velvoittamista toimenpiteistä niiden tuotteiden ja raaka-aineiden osalta, joita asetus koskee. Asetuksessa määritellyt roolit ovat toimija tai kauppaa käyvä. joulu kuuta 2025. Metsäkatoasetuksen soveltamisessa yrityskoko määräytyy kirjanpitolain (1336/1997) perusteella. Kauppaa käyvillä suuryrityksillä on toimijoiden velvoitteet. Alkuvuodesta 2025 maaja metsätalousministeriö julkaisi muistion, joka tarkensi asetuksen tulkintaa navettainvestointien ja luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden osalta. Navettainvestoinnit sekä luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet kuten metsälaidunnus ja perinnebiotooppien kunnostuspuu, nautakarja, kahvi, kaakao, soija, palmuöljy ja kumi. Tässä yhteydessä metsän määritelmään ei siten lukeudu pääasiassa maatalouskäytössä tai kaupunkialueiden käytössä olevia maita. Tämän jälkeen asetuksen piiriin kuuluvien raaka-aineiden ja tuotteiden osalta on varmistettava, että kaikki asetuksen vaatimukset täyttyvät ennen kuin tuotteet voidaan saattaa EU-markkinoille tai viedä EU:n ulkopuolelle. Tämä viittamaan nämä kynnysarvot sijaintipaikassaan. Asetuksen määrittämän roolin lisäksi myös yrityksen koko vaikuttaa siihen, millaisia toimenpiteitä asetus edellyttää; asetus määrittää suuryrityksille enemmän velvoitteita kuin pienemmille yrityksille. KU VA : CH RI ST IA N W ID EL L Nautakarjan metsälaidunnus ja perinne biotooppien kunnos tus voivat tietyin edellytyksin jatkua.. Mikroja pienyritysten kohdalla siirtymäaika jatkuu 29.6.2026 saakka tietyin edellytyksin. Asetuksen piiriin kuuluu seitsemän raaka-ainetta: Ajankohtaista TEKSTI: suunnittelija Anni Järvinen, Ruokavirasto Metsäkatoasetuksen soveltaminen alkaa pian Asetus määrittää suuryrityksille enemmän velvoitteita kuin pienille yrityksille. 12 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 toimenpiteet saavat jatkua tietyin edellytyksin
Muussa tapauksessa tulliviranomaiset voivat pysäyttää tuote-erän rajalle – pahimmassa tapauksessa se voidaan joutua palauttamaan lähtömaahan. Muilta kuin kauppaa käyviltä suuryrityksiltä DD-järjestelmää ei vaadita. DD-VAKUUTUS TAKEENA Asianmukaisen huolellisuuden järjestelmällä eli DD-järjestelmällä tarkoitetaan yrityksen omaa kirjallista kuvausta yrityksen menettelyistä ja toimenpiteistä, joilla toimija varmistaa systemaattisesti tuotteiden vaatimustenmukaisuuden. Metsäkatoasetuksen perimmäinen tarkoitus on globaalin metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen ehkäiseminen. Käymme webinaarissa läpi mitä hybridivaikuttaminen on ja miten tänä vuonna voimaan astunut kyberturvallisuus laki vaikuttaa elintarvikealan toimijoihin. Kun metsäkatoasetus asettaa yritykset tarkastelemaan raaka-aineidensa alkuperää, edistää se samalla pitkäjänteistä kestävää liiketoimintaa. Tässä tapauksessa kyseessä on kauppaa käyvän velvoitteista. Tällöin markkinoille saattajaa koskevat toimijan velvoitteet. Puhujia Jyväskylän yliopistosta, Ruokavirastosta ja Liikenneja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksesta. Yrityksen on kerättävä tiedot tuotteiden alkuperästä, arvioitava mahdolliset metsäkatoon tai metsien tilan heikentymiseen liittyvät riskit ja ryhdyttävä tarvittaessa riskienhallintatoimiin. DD-vakuutus on sähköinen verkkolomakkeella tehtävä ilmoitus, joka tehdään komission ylläpitämässä EUDR-tietojärjestelmässä ennen raaka-aineiden tai tuotteiden saattamista markkinoille. Kaupankäynti EU:ssa on kyseessä silloin, kun tuotteet on saatettu markkinoille. Miten elintarvikealan resilienssiä voitaisiin lisätä. LÄPINÄKYVÄMPÄÄ LIIKETOIMINTAA Aivan kaikissa tilanteissa metsäkatoasetusta ei kuitenkaan sovelleta. l ja pk-yritykset sekä luonnolliset henkilöt, jotka asettavat tuotteita saataville markkinoilla kotimaassa tai EU:n sisällä ovat metsäkatoasetuksen mukaan kauppaa käyviä. Tämä tuo myös hyötyjä yritysten vastuullisuustyöhön: ymmärrys omista toimitusketjusta kasvaa ja liiketoiminta muuttuu läpinäkyvämmäksi. Näiden velvoitteena on kerätä ja säilyttää tiedot tuotteiden toimittajista, vastaanottaa DD-vakuutuksen viitenumero sekä toimittaa eteenpäin erään kohdistuva DD-vakuutuksen viitenumero, jos kyseessä on edelleen metsäkatoasetuksen velvoitteiden piiriin kuuluva asiakas. DD-vakuutuksen tulee sisältää toimijan tiedot, tuotetiedot, alkuperätiedot sekä vakuutuslauseke. Entä osaatko varautua kyberuhkiin lain vaatimalla tavalla. Jokainen neuvottelutilan uusi huonekalu tai taukotilan kahvipaketti ei esimerkiksi kuulu asetuksen piiriin: jos yrikatovapaus ja alkuperämaan mukainen laillisuus. Mikrotaa esimerkiksi tilanteeseen, jossa tuote tuodaan kolmannesta maasta EU:n alueelle tai valmistetaan EU:n alueella ja saatetaan markkinoille ensimmäistä kertaa. klo 9–11 PAIKKA: Teams Tiedätkö mitä on hybridivaikuttaminen. Samalla riski joutua esimerkiksi toimitusketjuihin liittyvien mainehaittojen tai muiden ikävien yllätysten kohteeksi vähenee. Keskeiset asetuksen vaatimukset ovat tuotteiden metsäELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Webinaari: Ajankohtaiset riskit ja rikokset elintarvikealalla Elintarviketieteiden Seura järjestää AIKA: ke 17.9. Liput alkaen 10 € ilmoittautuminen. Kuulemme myös käytännön kyber turvallisuudesta ja miten elin tarvikeketjun rikokset vaikuttavat kaikkiin toimijoihin. On kuitenkin ostajan velvollisuus pyytää DD-vakuutuksen viitenumero toimittajalta. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 13 tys ostaa tuotteita EU:n markkinoilta omassa liiketoiminnassa käytettäväksi, ei näistä tarvitse kerätä DD-vakuutusten viitenumeroita tai tehdä DD-vakuutusta. Asettaa saataville markkinoilla viittaa metsäkatoasetuksen yhteydessä esimerkiksi tilanteeseen, kun tuote tai raaka-aine on jo kertaalleen saatettu EU:n markkinoille ja tuotteella käydään kauppaa EU-alueella. Kun vaaditut tiedot on tallennettu tietojärjestelmään, tuotteiden tullaus voi sujua ilman viivästyksiä. Manuaalin laajuus on riippuvainen muun muassa kunkin toimijan toimitusketjujen laajuudesta, monimutkaisuudesta ja alkuperän sekä tuotteiden tuotantomaan riskitasosta
Kyselyn tulokset kuitenkin kertoivat, ettei ruokapalveluissa käytetä kovin runsaasti palkokasveja. l 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Ajankohtaista TEKSTI: Viivi Wanhalinna Ruokapalvelujen palkokasviharppaus vaatii helppoutta ja houkuttelevuutta Helsingin yliopiston, THL:n ja Luonnonvarakeskuksen Leg4Life -tutkimushankkeessa tehtiin ruokapalveluyrityksille kysely palkokasvien käytöstä. Buffet-linjastolta voi ottaa pienen määrän palkokasveja ja kokeilla, miltä ne maistuvat. Lähes 70 prosenttia koki mieluisaksi pyöryköiden, pihvien tai makkaroiden käytön. Yli 80 prosenttia koki mieluisaksi rouheiden, murujen ja nyhtöjen käytön. Yhteinen reseptiikan kehittäminen tekee ruuista hyväksyttävämpiä ja sitouttaa lapset syömään, kannustaa Konttinen. Yli puolet vastaajista ei käyttänyt lainkaan lisukkeena linssejä, härkäpapua tai soijaa. – Jos ajattelemme ruokavaliomuutoksia kuten palkokasLeg4Lifehankkeen politiikkasuosituksen mukaan palko kasvien käyttöä, väestön terveyttä ja ruokavalioiden kestävyyttä voidaan edistää helpottamalla erilaisiin palko kasviruokiin tutustumista ja arkeen juurtumista. Kuluttajat ja ruokapal velut tarvitsevat palko kasveja monipuolisesti hyödyntäviä, helppoja ja maukkaita pääruoka ja lisukereseptejä lisätäkseen niiden käyttöä. Proteiinipitoisuus on ilmeisesti tunnetumpi ominaisuus palkokasveissa kuin kuitupitoisuus, Konttinen arvelee. – Palkokasvien kuitupitoisuus jäi varjoon viestintää koskevissa vastauksissa. PALKOKASVIEN ÄÄREEN LÖYTÄÄ USEILLA TAVOILLA Ruokavalinnat tapahtuvat osana arkielämää. – Euroopassa on myös meneillään paljon tutkimuksia, joiden tarkoitus on lisätä palkokasvien kulutusta, asia kiinnostaa tällä hetkellä laajasti, toteaa Konttinen. Lisukkeena palkokasveja käytettiin vähemmän, vain 27 prosentissa organisaatioista palkokasveja käytettiin vähintään kerran viikossa. Suuri osa valinnoista tapahtuu automaattisesti, tapojen ja tottumusten ohjaamina. Hankkeen tuuppauskokeiluissa ravintolaympäristössä huomattiin, että buffet-linjasto madaltaa kynnystä uusien ruokien kokeiluun. Lähes 70 prosenttia organisaatioista valmisti vähintään 1000 annosta vuorokaudessa. Ruokapalveluiden mielestä julkisessa keskustelussa ja mainonnassa pitäisi korostaa sitä, että kotimaiset palkokasvit lisäävät ruokaturvaa, ne ovat hyvänmakuisia, proteiinirikkaita ja terveellisiä sekä sitä miten niitä käytetään ja millaisia palkokasvireseptejä on. R uokapalvelukyselyyn vastasi 82 ruokapalveluorganisaation vastuuhenkilöä, ja vastaajia oli jokaisesta maakunnasta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. – Arvelen, että moni asiakas ruokapalveluissa jättää palkokasveja sisältävää ruokaa ottamatta sen aiheuttamien vatsavaivojen takia, koska niin moni koki koostumuksen, joka ei aiheuta vatsavaivoja, lisäävän käyttöä, pohtii Konttinen. Jos muut ruokailijat tavalla tai toisella ilmaisevat pitävänsä ruuasta, se auttaa muitakin kokeilemaan. 84 prosenttia arvioi koostumuksen, joka ei aiheuta vatsavaivoja, ravitsemussuositukset ja kotimaisuuden käyttöä lisääviksi tekijöiksi. Kun pyrimme pysyviin ruokavaliomuutoksiin, ruokaympäristöllä on suuri vaikutus siihen, että tavat ja tottumukset vähitellen muuttuvat, kertoo Konttinen. 44 prosenttia kyselyyn vastanneista ruokapalveluista käytti pääruuissa hernettä, härkäpapua, soijaa, linssiä tai muuta papua vähintään kerran viikossa. Jotta palkokasvien käyttöä saataisiin ruokapalveluissa lisättyä, Konttinen toivoisi digitaalista alustaa, missä ruokapalvelutoimijat voisivat jakaa reseptejä ja vaihtaa tietoa siitä mistä erilaiset asiakkaat pitävät. 89 prosenttia vastaajista koki omassa organisaatiossaan palkokasvien käyttöä lisääviksi tekijöiksi käytön helppouden ja reseptien ja ruokalistasuunnittelun kehittämisen. – Tutkimuksen perusteella vastaajat näyttävät suhtautuvan myönteisesti palkokasveihin ja niiden käytön lisäämiseen, ruokapalvelukyselystä Helsingin yliopistossa vastannut sosiaalipsykologian vanhempi yliopistonlehtori Hanna Konttinen sanoo. Leg4Life-tutkimushankkeen politiikkasuosituksessa suositellaan palkokasvien käyttöä yhden desilitran verran päivässä. HELPPOUS, KOOSTUMUS JA KOTIMAISUUS TÄRKEÄÄ Konttinen koki kiinnostavaksi sen, että prosenttiluvut olivat korkeita, kun arvioitiin tekijöitä, jotka voisivat lisätä palkokasvien käyttöä ruokapalveluissa. Lisukkeena käytettiin useimmiten hernettä. Konttisen mukaan jos esimerkiksi ravintolan seinälle kiinnitetyssä esitteessä kerrotaan suurimman osan asiakkaista valitsevan kasviksia, se lisää muidenkin todennäköisyyttä valita kasvisruokaa. KU VA : HA NN A KO NT TI NE N. – Lapsille ja nuorille ruokaa tarjoavissa ruokapalveluissa on tärkeää ottaa lapset ja nuoret mukaan palkokasviruokien kehitystyöhön. 14 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 vien lisäämistä, se tarkoittaa muutoksia päivittäisissä valinnoissa ja tottumuksissa. Tarve käytön helppoudesta näkyi myös siinä, millaisessa muodossa ruokapalvelut mieluiten käyttävät palkokasveja. Kysely toteutettiin Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä ja siitä on valmisteilla tieteellinen käsikirjoitus kansainväliseen lehteen. Noin puolelle vastaajista suikaleet, lastut ja kuutiot sekä palkokasvit sellaisenaan olivat mieluisia käyttötapoja. Sosiaaliset normit vaikuttavat paljon ruokatapoihin. Teemme päivittäin kymmeniä, jopa satoja ruokaan liittyviä valintoja, kuten mitä syödään, missä syödään ja kuinka paljon syödään
Kestävän ruokapolitiikan käytännön toteuttamisessa yksilöja instituutiotason tulkinnat siis näyttelevät merkittävää roolia. Tässä piilee kestävyys-käsitteen ’tyhjyys’. Käytännössä nämä identiteetit ilmentyvät kilpailevina painotuksina. Kestävä ruokapolitiikka onkin kilpailevien painotusten, tulkintojen ja tavoitteiden kokonaisuus. Tällä tarkoitan sitä, että kestävyydelle voidaan näkökulmasta ja tavoitteista riip puen antaa erilaisia merkityksiä ja painotuksia. Kestävyyden näkökulmasta taas paikallinen, yhteisöllinen identiteetti ja vastuu alueen elinvoimasta määrittivät kestävyyden usein tarkoittamaan alueellisesti ja sosiaalisesti kestäviä valintoja kuten paikallisen elinkeinon ja elinvoiman puolesta puhumista. Näitten painotusten mukaan termin alla voidaan toteuttaa ja tavoitella hyvin moninaisia tavoitteita. PAIKALLISUUS ON TÄRKEÄ ARVO Analyysini perusteella julkiset ruokapalvelutoimijat tasapainottelevat kestävän ruokapolitiikan toteuttajina kolmen roolin välillä: ruokapalveluista vastaavilla on ensinnäkin vahva ammatillinen identiteetti ja siihen liittyvä vastuu etenkin ravitsemuksen näkökulmasta. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 15 Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 15 Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Ville Tikka, Näkymättömät-ohjelma, Diakonissalaitos Ruokapalvelutoimijat kestävyyttä tulkitsemassa Keväällä julkaistussa yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirjassani 1 kysyin, miten kestävyyttä tulkitaan ruokajärjestelmässä toiminnan tasolla, mitä painotuksia sille annetaan, ja miten toimet otetaan vastaan; miten hyväksytään ja normalisoidaan. Haastateltavat kokivat olevansa ensisijaisesti vastuussa ravitsemuksesta, vaikka olisivatkin henkilökohtaisesti motivoituneita pohtimaan myös kestävyyskysymyksiä. JYU Dissertations ISSN 2489-9003, Avoimen tiedon keskus, Jyväskylän yliopisto. Väitös kirjassani toteankin, että kestä vyys on terminä ontto – tyhjä merkitsijä. Kestävyystoimien onnistuminen ja mahdollisten kiistojen selvittäminen riippuvat vahvasti siitä, että osapuolet ovat tietoisia, mitä kestävyydellä kulloisessakin tilanteessa tarkoitetaan ja mihin tavoitteisiin ollaan pyrkimässä. Ruokapalvelut antoivat kestävyydelle sekä ravitsemukseen, ympäristöön että paikallisuuteen liittyviä merkityksiä. Kestävyys läpäisee poliittista ja julkista keskustelua, mutta käytännön toimenpiteiden ja suositusten tasolla ollaan erimielisiä siitä, mitä tavoitteita tulisi ensisijaisesti edistää. Se, miten määrittelemme kestävän ruokapolitiikan tavoit teet, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaisia ratkaisuja ja lopputulemia tekomme ja päätöksemme tuottavat. Näkökulmien moninaisuus luo pirstaleisen politiikan kentän, joka koostuu useista tulkinnoista ja painotuksista. Vaikka tarve systemaattiselle muutokselle on laajalti tiedostettu, käytännön toimista ei ole päästy samanlaiseen sopuun. YHTEISYMMÄRRYKSELLÄ KOHTI KESTÄVYYTTÄ Kestävää ruokapolitiikkaa tehdään ja säännellään moninaisista näkökulmista, jotka heijastavat erilaisia käsitteellistyksiä siitä, mikä on käytännössä saavutettavissa ja mikä on toivottavaa. KU VA : JE NN IF ER DE LM AR RE V aikka teorian tasolla tämänhetkinen ruoantuotanto kykenisi ravitsemaan koko maapallon väestön planetaarisissa kulutuksen rajoissa, todellisuudessa nykyinen globaali ruokajärjestelmä on kestämättömällä pohjalla niin ympäristön, kansanterveyden kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuudenkin kannalta. Tämän lisäksi kestävämpien valintojen normalisointiin vaikuttaa edelleen vahvasti perinteiden merkitys – sekä tiedostamatta että tiedostaen. Tiedeyhteisö ehdottaa ratkaisuksi kolmoistekoja (triple action) eli muutoksia ruokavalioiden ja ruuantuotannon tasolla sekä ruokajätteen määrän minimoimista. l 1 Tikka V 2025: Resource wisdom on a plate: Analysing the interpretation and practical implementation of sustainability from a food provision perspective. Esimerkiksi alueellinen kestävyys kun voi puhtaasti ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna näyttääkin kestämättömältä. Viimeiseksi nostan näiden roolien rinnalle paikallisen identiteetin, jossa painottuvat alueelliset erityispiirteet ja paikallisen elinpiirin merkityksellisyys. Toisaalta heillä on omat, henkilökohtaiset näkemyksensä siitä, millainen on hyvä ja kestävä ruokavalio. Kun tarjolla on moninaisia painotuksia ja toimintatapoja, miten kestävyyden kieltä toteutetaan paikallisesti
KU VA : LE IJ ON A CA TE RI NG OY. Joukkoruokailussa suositukset tavoittavat suuria ihmismääriä. POSITIIVISEEN VIESTINTÄÄN LEIKKELERAIVOSTA TEKSTI: Elina Teerijoki Varusmiehiä aterialla Parolan varuskunnassa. 16 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Ravitsemus Teema Ravitsemussuositusten toimeenpanossa viestinnällä ja hankkeilla on suuri merkitys
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) pääsihteeri Satu Jyväkorpi sanoo, että kouluja joukkoruokailu ovat avaintekijöitä, kun suosituksia jalkautetaan mahdollisimman laajalti. Rahoituksen määräksi hankkeille ja viestintään yhdessä varattiin tuolloin 1,4 miljoonaa euroa. K un kohu uusien ravitsemussuositusten ympärillä on laskeutunut, työ suositusten toimeenpanossa on vasta alussa. Ruokapyramidi seisoo entistäkin vahvemmalla kasvispohjalla. Sosiaalija terveysministeriön Terveydeksi – kansallinen terveysja hyvinvointiohjelma on merkittävä väylä ravitsemussuositusten jalkauttamisessa. VIESTINTÄKAMPANJA TULOSSA Terveydeksi-ohjelmassa toteutetaan myös ravitsemusviestintäkampanja. Kouluaterialla Helsingissä. Vielä ei ole tiedossa, mikä osuus tästä on käytettävissä ravitsemusviestintään. Ravitsemussuositusten toteuttamiseen tai suositusten ympäristönäkökulmiin ei suoraan viitata. Kampanja julkistetaan syksyllä. Hankehaut Kouluruokailun kehittämistoimenpide ja Ruokapalvelujen laatuaskel umpeutuivat elokuun 8. Ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola oli mukana tieteellisessä ryhmässä, jossa ravitsemusta koskevan osuuden rahoituksen kohdentamista suunniteltiin. Ohjelmassa on varattu valtionavustuksia joukkoruokailuun liittyville hankkeille. – Joukkoruokailujen kautta uusiin ruokiin kuten vaikkapa palkokasvituotteisiin tutustuminen on helppoa, Jyväkorpi sanoo. Kummassakin haussa oli jaossa 350 000 euron määrä raha, eli yhteensä 700 000 euroa rahoitusta. KU VA : PA LV EL UK ES KU S HE LS IN KI OY. Rahoitus on nyt 7,5 miljoonaa euroa hallituskauden ajaksi. Ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa sanotaan suoraan, että Terveydeksi-ohjelmaan kuuluu uusien ravitsemussuositusten mukaisen ruokatarjonnan edistäminen ruokapalveluissa ja kouluissa. Sen toteuttaa mainostoimistokumppani, ja työtä on pohjustettu työpajoissa laajan sidosryhmäjoukon avulla kesän aikana. – Keskeinen sisältö oli ravitsemussuositusten jalkauttaminen etenkin niille väestöryhmille, joiden ravitsemus on kaukana suosituksista, Erkkola kertoo. Valtionavustusten haku kriteerit ovat kuitenkin sisällöltään hyvin samanlaiset. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 17 Toteutuksessa kytkös ravitsemussuosituksiin ei ole yhtä selvä kuin alun perin suunniteltiin, vaan niissä puhutaan yleisemmin terveellisestä ruuasta. päivänä, eikä hankevalintaa ollut julkistettu tämän lehden painoon mennessä. Koko Terveydeksi-ohjelmalle varattua 9 miljoonan euron määrärahaa leikattiin syksyllä 2024
Eri asiakasryhmien ruokailun erilaiset tavoitteet säätelevät ruokalistojen sisäl töä. K UVA : L E I J ON A CA TE RIN G OY Leijona Catering tuottaa täysipainoisia aterioita myös maastooloihin.. Työtä mää rittävät myös Valtion ravitsemusneuvot telukunnan laatimat ruokasuositukset, joissa huomioidaan sekä terveys että ympäristö näkökulmat. – Senioreille tärkeintä on, että ruuasta saa riittävästi energiaa ja proteiinia. Tarja Heikkinen sanoo, että kalaa käytettäisiin mielellään enemmän kin, mutta hinta ja suomalaisen järvikalan saatavuus rajoittavat. Jos lapset hakevat lou naan sijaan välipalaa kaupasta, valinta on todennäköisesti ravitsemukselli sesti huonompi. Palvelukeskus Helsinki tuottaa päi vässä kymmeniätuhansia aterioita. JÄRVIKALAA ON VAIKEA SAADA Koulujen ja varhaiskasvatuksen kuuden vii kon kiertävällä listalla on tänä syksynä viisi kertaa punaista lihaa, joista yhden kerran lihajalostetta. Helsingissä on ollut jo pitkään ympäristö ja vastuullisuuslinjauk sia; kaupunginvaltuusto esimerkiksi päätti vuonna 2019, että maidon ja lihan kulutus puolitetaan kaupungin ruokapalveluissa vuoteen 2025 mennessä. Kunnon ruokaa kymmenilletuhansille ATERIAPALVELUILLA on tärkeä rooli ravitsemussuositusten jalkauttajina. Rikosseuraamuslaitok selle on oma ruokalista, Puolustusvoimille omat ruokalistat eri olosuhteisiin ja henki löstöruokaloille omansa. Ravitsemuksellisesti suurimpia haas teita väestötasolla ovat edelleen suola, lisätty sokeri ja tyydyttynyt rasva. Punaista lihaa on ilmastosyistä korvattu broilerilla ja kalalla myös hoivapalvelujen aterioissa. Punaista lihaa korvattiin aiemmin broilerilla ja kalalla, nyt painotus on siirtynyt kalaan ja kasviksiin. Muutos entiseen ei ole suuri, sillä leikkeleet eivät ennenkään ole olleet päivittäistä tarjot tavaa. KASVIKSIA MYÖS MAASTOSSA Muun muassa Puolustusvoimia ja vanki loita muonittava Leijona Catering tarjoaa 60 toimipaikassaan noin 80 000 ateriaa vuorokaudessa. Heikkinen arvioi, että hybridiruokia on tulossa listalle enemmänkin. Ne tavoittavat laajoja kansanjoukkoja ja myös väestöryhmiä, jotka eivät itse toimi kulut tajina. Asiak kaissa on muun muassa päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia, henkilöstöravin toloita, potilas ja asukasruokailua sekä kotiateriapalvelu. Ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinen kertoo, että Palvelukeskus on mukana lähes sadassatuhannessa ruokailuhetkessä päivittäin. Esi merkiksi maidon tai lihan määrää ei ole heiltä vähennetty. Myös VRN on tuottanut ravitsemussuosituksiin liittyvää materiaalia kuten esitteen, julisteita ja esityksen. Kehitysjohtaja Terhi Siimes kertoo, että Leijona Cateringin ruokalistoihin tehdään muutoksia säännöllisten ruokalistauudis tusten yhteydessä pääosin kaksi kertaa vuodessa. Leikkeleitä tarjotaan päiväkodeissa nyt kerran viikossa. VRN:n edustajaa voi pyytää myös luennoimaan aiheesta. Tarjoilutavat vaihtelevat: hedel miä aamu ja iltapalalla, lämpimiä kasvik sia lisukkeina tai ruuan joukossa, vaihtele vat salaatit ja tuorepalat. – Ahvenfileetä ei ole kustannusten vuoksi mahdollista käyttää. Sen sijaan moni varttunut on tottu nut syömään voileipää ja leikkelettä, eikä niihin heidän aterioissaan ole puututtu. Muulloin leivän päälle tarjotaan esimerkiksi hummusta. Työpajoihin osallistunut Maijaliisa Erkkola uskoo, että tulevassa viestintäkampanjassa on potentiaalia virkistävään, raikkaan erilaiseen viestintään. Kaupoilla menee Suomessa hyvin ja niillä on taloudellista valtaa, josta taas tulisi seurata yhteiskuntavastuuta. Hän on pohtinut myös kaupan roolia ravitsemussuositusten jalkauttamisessa. Tulevilla listoilla koroste taan kasvisten, täysjyvän ja palkokasvien osuutta päivittäisessä ruokailussa. Uusien ravitsemussuositusten myötä ei Palvelukeskus Helsingin aterioissa tehty suuria muutoksia. – Tarkoituksena on suunnitella ja val mistaa monipuolista, terveellistä ja mau kasta ruokaa. – Vaihtelevat ruokailuolosuhteet tulee ottaa ruokalistasuunnittelussa huomioon ja pyrkiä tekemään tilanteeseen sopivia ratkaisuja. Terveydeksi-ohjelman rahoitus kestää vaalikauden loppuun eli kevääseen 2027. – On muutoshalukkuutta ja muutosvalmiutta. Kasvisruokia on hieman lisätty, mutta mahdollisten vatsavaivojen vuoksi palko kasveja ei juurikaan. Eräs kouluruokailun haaste on saada lapset syömään koululounas kaikkine aterian osineen. Tänä syksynä Helsingin koululaisille tar jotaan myös hybridiruokaa, bolognesepyö rykkää, jossa on sekä lihaa että hernepro teiinia. 18 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 vioi, että aika on nyt yleensäkin suotuisa ruokatottumusten muuttamiselle. Heikki nen kertoo, että esimerkiksi jotkut kasvi proteiinituotteet ovat liian suolaisia sovel tuakseen Sydänmerkkiaterioiden kritee reihin. Ruokalistoja suunnitellaan yhteistyössä ruokapalvelun tilaajien kanssa. Ympäristön tila kuten sään ääri-ilmiöt ovat ehkä saaneet kuluttajat valmiimmiksi muuttamaan toimintaansa, Erkkola pohtii. Tällaista ei nyt ole tulossa. Hän arKun edelliset ravitsemussuositukset julkistettiin vuonna 2014, viestinnässä oli tärkeänä tekijänä Raha-automaattiyhdistyksen tukema Kuluttajaliiton Syö hyvää -kampanja. Mikäli kasvisten nauttiminen tuoreena on olosuhteiden vuoksi haasta vaa, voidaan kasviksia esimerkiksi lisätä ruuan joukkoon, Siimes sanoo. Satu Jyväkorpi kertoo, että Kuluttajaliiton kampanja oli suuri panostus, jolla oli nelivuotinen rahoitus ja kaksi kokopäiväistä työntekijää. Kasviksia on tarjolla pääosin jokaisella aterialla. Ravitsemussuositukset anta vat suunnan ruokalistojen suunnitteluun ja ruokalistojen uudistuessa pyritään huo mioimaan päivittyneet ravitsemussuosi tukset. – Olisimme tälläkin kerralla toivoneet mahdollisuutta laajempaan viestintäkampanjaan, mutta sellaista ei nyt saatu. Nuorilla asiakkailla taas luodaan terveyden edellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen, Heikkinen kertoo
Proceedings of the Nutrition Society. Kehittämisryhmän odote– Kauppojen vastuullinen toiminta on lisääntynyt, mutta niillä olisi edelleen enemmän tehtävissä muun muassa hinnoittelun ja valinta-arkkitehtuurin avulla. doi:10.1017/S0029665125100682 – Olemme tottuneet ajattelemaan ruokaa hedonistisesti. Norjassa taas nousi poliittinen kiista suositusten ympäristönäkökulmista. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on viime aikoina painottunut maanpuolustuksen näkökulma. l VIITTEET: 1 Erkkola M ym. Esimerkiksi lihamaana tunnetun Tanskan suositus lihankäytölle oli selvästi pienempi kuin Suomessa, vain 100–150 grammaa punaista lihaa viikossa. 2025: From evidence to action: implementing the Nordic Nutrition Recommendations in national policy. VAPAAEHTOINEN SITOUMUS UUDISTUU Teollisuus, kauppa ja organisaatiot voivat osallistua ravitsemussuositusten toimeenpanoon vapaaehtoisen ravitsemussitoumuksen kautta. Satu Jyväkorpi kertoo, että ravitsemussitoumusten kriteereitä päivitetään parhaillaan vastaamaan ravitsemussuositusten sisältöä. Aiemman, lisätyn sokerin kriteerin sijaan puhutaan jatkossa vapaasta sokerista, joka voi olla peräisin esimerkiksi täysmehusta, Jyväkorpi kertoo esimerkkinä. VRN:n työ jatkuu myös väestöryhmäkohtaisten ruokasuositusten parissa. Parhaat tulokset tehdään yhteistyöllä Onnistuneeseen reseptiin tarvitset maustetoimittajaltasi toimitusvarmuutta, innovaatiota ja herkullisia makuja. www.maustepalvelu.com Menestyksen makujen rakentaja. POHJOISMAISSA ERI PAINOTUKSIA Erkkola oli osa tutkijaryhmää, joka vertaili pohjoismaisten ravitsemussuositusten maakohtaisia toteutuksia. Erkkola muistuttaa, että toimintavalmiuskin nousee hyvästä ravitsemuksesta. – Uusia, ravitsemussuosituksiin pohjautuvia sisältöalueita on tulossa lisää, ja joitain entisiä kriteereitä muokataan hieman. Nyt, kun jotain suositellaan jätettäväksi pois tai vähennettäväksi, seuraa helposti vastareaktio, Erkkola sanoo. Me tarjoilemme sinulle ne kaikki. Sitoumuksessa on tähän asti ollut kahdeksan kriteeriä, esimerkiksi suolan vähentäminen tai Sydänmerkki-tuotteiden lisääminen portfolioon. Kesällä julkaistussa artikkelissa 1 oli mielenkiintoisia havaintoja. Tanskalaiset ottivat suosituksen vastaan lähes mukisematta. Kaikkia tuotteita ei edes tarvitsisi ottaa myyntiin, Erkkola sanoo. Olemme Suomen johtava elintarvikkeisiin käytettävien seosten ja raaka-aineiden asiantuntija ja vastuullinen toimittaja. Norja päätyi ratkaisuun, jossa ruuan ympäristönäkökulmat esitettiin ravitsemussuosituksista erillisenä raporttina. Jyväkorpi kertoo, että työpöydällä on ensimmäinen VRN:n laatima työikäisten ruokasuositus, ja lapsiperheiden suositusta päivitetään. ISO 14001:2015 • ISO 9001:2015 • FSSC 22000:v5.1 Kouluja joukkoruokailu ovat avaintekijöitä, kun suosituksia jalkautetaan mahdollisimman laajalti.. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 19 taan saavan työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja uusi sitoumuskausi alkaa vuoden 2026 alusta. Published online 2025:1-12
Tuotteita voi kuitenkin arvioida myös puhtaasti ravitsemusarvojen mukaan. – Ensinnäkään näissä ei määritellä, mikä lasketaan prosessoinniksi. Prosessointiin perustuvaa luokitusta on perusteltu kuluttajanäkökulmalla. Monteiron vuonna 2010 esittelemä järjestelmä 2 . Heinonen muistuttaa, että prosessoinnissa mahdollisesti syntyviä haitallisia yhdisteitä kuten vaikkapa korkean kuumennuksen viljatuotteisiin tuottamaa akryyliamidia seurataan joka tapauksessa normaalisti elintarviketurvallisuusvalvonnassa. 20 Kehittyvä Elintarvike 4/2025. HATARAT LUOKITTELUPERUSTEET NOVA-luokitus ei erottele ainesosia ravintoarvon mukaan lainkaan. Esimerkiksi säilyvyysajat voivat lyhentyä joidenkin lisäaineiden kieltämisen takia. Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen on seurannut ultraprosessointikeskustelua, mutta hänen mukaansa luokituksen tarkkuudesta riippumatta luokittelun perusteet ovat lähtökohdiltaan hatarat. Ultraprosessoinnin välttelyyn kytkeytyy clean label -trendi eli kuluttajan toive lyhyistä valmistusainelistoista. Useat Yhdysvalloissa toimivat alan yritykset ovat olleet viime aikoina vaikeuksissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa markkinoille on vastikään tuotu WISEcodenimi nen luokitus ja siihen liittyvä puhelin sovellus, joka huomioi lisätyn sokerin määrän ja lisää neliportaiseen Ravitsemus Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Ultraprosessointi puhuttaa taas Suomalaisasiantuntijoiden mukaan prosessointiin väitetysti liittyvät terveysvaikutukset palautuvat raaka-aineisiin, mutta uuttakin tutkimusta aihepiiristä tehdään. Yhdysvaltain ruokaja terveysviranomaiset ovat heinäkuussa aloittaneet tiedonkeruun, jonka pohjalta kehitettäisiin yhtenäinen määritelmä ultraprosessoidulle ruualle 1 . Näitä ei kuitenkaan tulisi myyntiluvan saaneissa elintarvikkeita olla, ja asiaa valvoo elintarviketurvallisuusU ltraprosessointikeskustelu on taas nostanut päätään etenkin anglosaksisessa maailmassa. Tuore esimerkki tästä ovat PFAS-yhdisteet. – Kun uusia huolenaiheita herää, hankitaan tieteellistä näyttöä, jonka perusteella päätetään, tarvitaanko tietyn aineen kohdalla rajoituksia. viranomainen – kuluttajan vastuulla asia ei ole. WISEcode-luokituksessa mainitaan yhtenä kriteerinä tuotteessa olevat kielletyt tai korkeariskisiksi tiedetyt lisäaineet. Etenkin Yhdysvalloissa keskustelu on saattanut haitata liha-analogien mainetta. Muitakin luokitusmalleja on esitetty. Elintarvikkeiden luokittelussa prosessoinnin perusteella on käytetty NOVAluokitusta, joka on brasilialaisen professori Carlos A. Siinä elintarvikkeet jaetaan neljään ryhmään prosessoinnin määrän perusteella, ja ultraprosessoiduiksi määritellään ruuat, joihin on käytetty useita raaka-aineita ja lisäaineita. Suomessa liiasta sokerin tai suolan saanNOVA-asteikkoon viidennen, superultraprosessoiduksi nimetyn luokan. Jos Yhdysvaltain hallinnon tavoittelema määritelmä otetaan käyttöön liittovaltion lainsäädännössä, sillä voi kommentoijien mukaan olla merkittäviä seurauksia koko ruokaketjulle. Määritelmää on koetettu kansantajuistaa kuvailemalla, että ultraprosessoidussa ruuassa on käytetty ainesosia, joita ei tyypillisesti käytetä kotikeittiöissä, ja että raaka-aineita on runsaasti. Liha-analogit ovat tyypillisesti prosessoituja, ja niissä käytetään lisäaineita toivotun rakenteen ja maun saavuttamiseksi. En myöskään näe, mikä merkitys ainesosien määrällä on tuotteen terveellisyyteen
Suomalaisissa suosituksissa mainitaan, että elintarvikkeiden käsittelyja valmistusmenetelmät vaikuttavat ruokien ravintosisältöön ja ravintoaineiden imeytymiseen, mutta prosessoinnin aste ei kuitenkaan suoraan määritä elintarvikkeiden terveysvaikutuksia. Tuore esimerkki on keväällä 2025 julkistettu kansainvälinen tutkimus, jossa mukana oli myös Helsingin yliopiston psykologian alan tutkijaryhmä. – Ultraprosessoidun ruuan haitoista on näyttöä, mutta tarkemmassa tarkastelussa se palautuu käytettyihin raakaaineisiin. Am J Clin Nutr. Esimerkiksi kotona ja leipomossa leivottu leipä luokittuvat siinä eri tavoin. Ultraprosessointi on jätetty pois myös useimpien Euroopan maiden sekä Yhdys valtojen ja Kanadan ravitsemussuosituksista, mutta siihen vedotaan esimerkiksi Brasilian, Israelin ja Malesian suosituksissa. doi.org/10.1038/s44324-025-00056-3 4 Teo PS ym 2022: Texture-based differences in eating rate influence energy intake for minimally processed and ultra-processed meals. European Journal of Nutrition -lehdessä vuonna 2023 julkaistun tutkimuksen 5 mukaan taas pehmeitä ruokia syötiin huomattavasti nopeammin kuin rakenteeltaan kovia. nista huolestunut kuluttaja voi käyttää ohjenuoranaan esimerkiksi Sydänmerkkiä, joka Heinosen mukaan on pätevä kertomaan tuotteen ravitsemusarvoista. Aineistona oli brittiläinen tietokanta, jossa on 30 000 henkilön tiedot. Ruokariippuvuutta on Suomessa tutkittu FinnBrain-tutkimushankkeessa, jonka kyselyssä muutama prosentti vastaajista koki olevansa ruokariippuvaisia. Eniten energiaa he saivat, kun tarjottiin pehmeää, runsaasti prosessoitua ruokaa. Metabolic Health and Disease 3, 13. vähän niiden valmistusmenetelmästä riippumatta. doi: 10.1093/ajcn/nqac068. Koettua riippuvuutta aiheuttivat tyypillisesti juuri ultraprosessoiduiksi määritellyt sokeri-, suolaja rasvapitoiset ruuat, ja sillä oli yhteyksiä myös huonom paan somaattiseen terveyteen kuten ylipainoon. – Meille vaikuttaa olevan eduksi syödä kuitupitoista ja pureskelua vaativaa ruokaa. 5 Lasschuijt M ym 2023: Speed limits: the effects of industrial food processing and food texture on daily energy intake and eating behaviour in healthy adults. Cad Saude Publica. Esimerkiksi American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä vuonna 2022 julkaistun tutkimuksen 4 mukaan terveet koehenkilöt söivät määrällisesti enemmän rakenteeltaan pehmeitä kuin kovia ruokia, kun he saivat valita ruuan määrän vapaasti. doi.org/10.1007/s00394-023-03202-z. l VIITTEET: 1 federalregister.gov/documents/ 2025/07/25/2025-14089/ultra-processedfoods-request-for-information 2 Monteiro CA ym. Ultraprosessoitujen ruokien on arveltu myös aiheuttavan riippuvuutta. Suosituksen laatijat toteavat, että nykyinen ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kansainvälinen luokittelu ei täysin sovellu suomalaiseen elintarvikevalikoimaan, ja että elintarvikkeita, jotka sisältävät runsaasti vapaata sokeria, suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sekä niukasti kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita, tulee käyttää mahdollisimman Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 21 KU VA : ZU LF AH MI -A LRI DH AW I / UN SP LA SH. Viime aikoina katseet ovat kääntyneet ruuan rakenteen merkitykseen. Esimerkiksi haitallisten aineiden poistaminen tai sulavuuden lisääminen prosessoimalla rinnastuvat NOVA-luokittelussa sokerin tai suolan lisäämiseen. Useimpiin ultraprosessoituihin ruokiin on lisätty epäterveelliseksi tiedettyjä aineita kuten sokeria, suolaa tai tyydyttynyttä rasvaa. Prosessoinnin asteella ei ollut merkitystä syödyn ruuan määrään, vaan vähiten energiaa koehenkilöt saivat prosessoidusta, rakenteeltaan kovasta ruuasta. Menetelmänä käytettiin aivokuvantamista. RAVITSEMUSSUOSITUKSET MAINITSEVAT Sekä pohjoismaisissa että suomalaisissa ravitsemussuosituksissa elintarvikkeiden ultraprosessointia sivutaan vain ohimennen. Lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, Erkkola sanoo. 2010: A new classification of foods based on the extent and purpose of their processing. Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa todetaan, ettei ultraprosessointi tuo lisäarvoa suositusten jo sisältämiin määritelmiin, eikä ultraprosessoinnin terveysvaikutuksista ole luotettavaa tietoa. Tutkijat tulkitsivat yhteyden toiminnalliseksi addiktioksi. Tutkijat kuitenkin painottavat, että syy-seuraussuhteiden varmistamiseksi tarvitaan vielä lisätutkimusta. 2022 Jul 6;116(1):244-254. doi.org/10.1590/S0102-311X2010001100005 3 Morys F ym 2025: Ultra-processed food consumption affects structural integrity of feeding-related brain regions independent of and via adiposity. RIIPPUVUUS UHKANA. Ravitsemussuosituksia laatimassa ollut ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkola sanoo, että NOVA-luokitus ei toimi suomalaisessa ruokaympäristössä. Erkkola painottaa, että ultraprosessointi on ongelmallinen termi myös siksi, että on sekä hyödyllistä että haitallista prosessointia. On myös esitetty, että ultraprosessoituun ruokaan voi sen helpon syötävyyden vuoksi syntyä toiminnallinen riippuvuus. Myös Maijaliisa Erkkola sanoo, että ruuan rakenteesta ja energiatiheydestä voi löytyä syitä pitkälle prosessoitujen ruokien haittavaikutuksiin. 2023 Oct;62(7): 29492962. Tutkimuksessa kävi ilmi, että runsaasti ultraprosessoitua ruokaa syövillä henkilöillä esiintyi muutoksia tietyissä nälkää säätelevissä aivoalueissa 3 . Eur J Nutr. 26(11): 2039-49. PMID: 35285882; PMCID: PMC9257473
Viime kädessä ruokapalvelut päättivät itse, kuinka suuriin muutoksiin ne olivat valmiita sitoutumaan. Päiväkotien kasvipainotteisemmat ruokalistat eivät lisänneet hävikkiä Ammattikeittiöt Teema TEKSTI: tutkija Marita Kettunen, erikoistutkija Merja Saarinen ja akatemiatutkija Joel Kostensalo, Luonnonvarakeskus & tutkimuspäällikkö Susanna Raulio ja tutkimuspäällikkö Sari Niinistö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & professori Maijaliisa Erkkola, Helsingin yliopisto & professori Leena Forma, Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto & tutkimusprofessori Suvi Virtanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tampereen yliopisto Keittiöhävikki% Tarjoiluhävikki% Lautastähde% 30 25 20 15 10 5 6 19 2 6 16 2 4 16 3 2 14 Hävikkiprosentti Kokeilupäiväkodit lähtötaso Kokeilupäiväkodit seurantajakso Vertailupäiväkodit lähtötaso Vertailupäiväkodit seurantajakso KU VA : RU OK AAS KE LHA NK E Hävikin ja sen eri tyyppien osuus valmistetusta ruoasta kokeilu ja vertailupäiväkodeissa. Verrokkipäiväkodeissa ruokalistat säilyivät ennallaan. Lisäksi maidon kulutusta kohtuullistettiin suositusten mukaiselle tasolle. 22 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 P äiväkotien ruokatarjontaa kehittämällä voidaan edistää lasten nykyistä ja tulevaa terveyttä sekä vähentää ruuan ilmastovaikutuksia. Muutokset olivat maltillisia, ja ne toteutettiin yhteistyössä kuntien ruokapalveluiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Laurea-ammattikorkeakoulu selvittivät Ruoka-askel-hankkeessa, miten kasvipainotteisempi ruokatarjonta ja ruokakasvatuksen lisääminen vaikuttavat ruokahävikin määrään päiväkodeissa. Suomalaistutkimuksen mukaan ruokapalvelujen siirtyminen kohti kasvipainotteisempaa, ilmastoystävällisempää ja terveellisempää ruokatarjontaa ei lisää hävikkiä – ainakaan varhaiskasvatuksen ruokailuympäristössä. Molemmissa ryhmissä ruokapalveluhenkilöstö mittasi ja seurasi ruokahävikkiä Lukelokitai Hävikkimestari-ohjelmilla neljän ruokalistakierron ajan. Kokeilupäiväkodeissa ruokalistoja muokattiin kasvipainotteisemmiksi ja ruokakasvatusta lisättiin. Tutkimus 1 toteutettiin vuosina 2021– 2022 neljässä kunnassa Päijät-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla. Lihan määrää vähennettiin sekä korvaamalla osa liha-aterioista kasvisaterioilla että korvaamalla aterian lihasta osa kasviperäisellä proteiinin lähteellä. Etenkin palkokasvit ja niistä valmistetut ruokalajit tai lisukkeet, kuten hummus, saattoivat olla henkilöstölle ennestään tuntemattomia. Todellisuudessa kävi päinvastoin: kokeilupäiväkodeissa ruokahävikki väheni keskimäärin kolme prosenttiyksikköä, 27 prosentista 24 prosenttiin valmistetusta ruoasta. Esimerkiksi nakkikeitto vaihdettiin linssi sosekeittoon tai bolognesekastikkeen jauhelihasta puolet korvattiin soijarouheella. KOHTI ILMASTOYSTÄVÄLLISEMPÄÄ LAUTASTA Tutkimuksessa päiväkodit jaettiin kahteen ryhmään. Kokeilupäiväkodeissa uusi ruokalista sisälsi enemmän kasviksia, kestäviä kala lajeja, palkokasveja ja kasvisruokia sekä vähemmän punaista lihaa ja prosessoituja lihavalmisteita. 4. Ruokalistan ja reseptiikan kehityksessä huomioitiin, että uudet ruuat ovat hyväksyttäviä eli niiden arveltiin maistuvan lapsille. Myös aikuiset saattoivat siis tarvita aikaa tottua uusiin ruokiin. Palkokasveja tarjottiin vähintään kaksi kertaa viikossa eri tavoin. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin kasvi painotteisemman ruokatarjonnan ja ruokakasvatuksen lisäämisen vaikutuksia laaja-alaisesti muun muassa ilmastoja biodiversiteettivaikutuksiin, lasten ravitsemukseen ja terveysmarkkereihin, ruokavalion laatuun sekä kustannuksiin. KASVIPAINOTUS EI LISÄNNYT RUOKAHÄVIKKIÄ Tutkimuksen hypoteesina oli, että ruokahävikin määrä kasvaisi uusien ruokien myötä, koska niiden menekkiä olisi hankalampaa ennakoida ja uusiin makuihin totuttelu voi viedä lapsilta aikaa. Mukana oli 23 päiväkotia, ja ruokahävikkiä mitattiin osissa, yhteensä noin puolen vuoden ajalta
Hävikin säännöllinen mittaaminen kannattaa ottaa osaksi rutiineja, sillä seuranta itsessään auttaa vähentämään hävikkiä. Tulokset ovat samansuuntaisia aiempien Pohjoismaissa tehtyjen hävikkitutkimusten 3,4 kanssa. Forced choice restriction in promoting sustainable food consumption: intended and unintended effects of the mandatory vegetarian day in Helsinki schools. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 23 Suurin muutos havaittiin tarjoiluhävikissä eli ylivalmistetun ruuan määrässä. 2025. Merkillepantavaa oli, että hävikki väheni jonkin verran myös vertailupäiväkodeissa, jossa ruokalistaa ei muutettu. doi.org/10.3390/su12208475 6 Lombardini C ym. Ruoka-askel-hanke osoittaa, että ympäristöystävällisempään ja terveellisempään ruokaan siirtyminen on mahdollista ilman, että ruokaa menee enemmän hukkaan tai että lapset vierastavat uusia ruokia. doi.org/10.1016/j.resconrec.2022.106463 4 Eustachio Colombo P ym. Toimintamalli korostaa suunnitelmal lista etenemistä ja moniammatillista yhteistyötä. Resources, Conservation and Recycling 185. Sen sijaan reilun kymmenen vuoden takaisessa suomalaistutkimuksessa 6 pakollinen kasvisruokapäivä kouluissa lisäsi lautashävikkiä ja vähensi annoskokoja, mutta vaikutus tasaantui ajan myötä. Myös viime vuosina julkaistut ruotsalaistutkimukset 4,5 tukevat havaintoja. HÄVIKKIPELKO EI OLE ESTE MUUTOKSILLE Ruokahävikin kasvua käytetään usein argumenttina vastustamaan päiväkotien, koulujen ja julkisten ruokapalvelujen ruokatarjonnan muuttamista kasvipainotteisemmaksi. l VIITTEET: 1 Silvennoinen K ym. Samalla syödyn ruoan määrä kasvoi hieman. 2013. Kuntapäättäjille, varhaiskasva tuksen ammattilaisille ja ruokapalvelui den henkilöstölle suunnattu malli tarjoaa toimenpidesuosituksia, joilla voi edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja vähen tää ruokailun ilmastovaikutuksia. Ruoka-askel-toimintamalli – terveyttä ja ekologista kestävyyttä edistävä ruokailu varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa hävikin määrää nostaa ruuan jakelu pieniin yksiköihin sen sijaan, että ruokailu järjestettäisiin yhdessä ruokasalissa. 7 Ruoka-askel-työryhmä (2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ohjaus 8/2025. Vaikka lapsille tarjottiin kokeilupäiväkodeissa aiempaa enemmän uusia kasvisruokia, lautashävikin määrä ei kasvanut. Nutrition Journal. Onnistunut muutos edellyttää kuitenkin tueksi ruokakasvatusta, hävikin seurantaa ja uusien ruokalajien reseptiikan kehittämistä. 2020. British Food Journal 127 (6). Hyvin suunnitelluilla ruokalistoilla, ruokakasvatuksella ja keittiöhenkilökunnan osaamisella voidaan edistää sekä lasten terveyttä että ilmastotavoitteita ilman, että ruokahävikki kasvaa. 2022. KU VA : RA ND Y FA TH Toimintamalli terveelliseen ja kestävään ruokailuun varhaiskasvatuksessa RUOKA-ASKEL-HANKKEEN työryhmä julkaisi käytännönläheisen toimintamal lin 7 varhaiskasvatuksen ruokailun kehit tämiseen. 2017. Sustainable and acceptable school meals through optimization analysis: an intervention study 19 (61). Sustainability 12(20), 8475. Waste Management. Journal of Consumer Policy 36(2), 159-178. Päiväkotien välillä havaittiin huomattavaa vaihtelua sekä tuotetun ruuan että hävikin määrässä, erityisesti tarjoiluhävikin osalta. Pelkkä systemaattinen mittaaminen ja seuranta voi jo itsessään ohjata henkilöstöä entistä tarkempaan ruoan mitoitukseen. Lasten lautasille jäävä hävikki pysyi ennallaan, vaikka tarjolla oli aiempaa enemmän uusia kasvisruokia. Tämä osoittaa, että hyviä käytäntöjä ja osaamista olisi mahdollista jakaa eri toimipisteiden kesken. 3 Malefors C ym. 2020. Successful implementation of climate-friendly, nutritious, and acceptable school meals in practice: the OPTIMAT™ intervention study”. Tämä voi osaltaan johtua ruokakasvatuksesta, joka toteutettiin kokeilupäiväkodeissa osana varhaiskasvatuksen pedagogisia sisältöjä. Food waste changes in the Swedish public catering sector in relation to global reduction targets. doi.org/10.1007/s10603-013-9221-5 Kasviksia lisättiin päiväkotien ruokalistoille sekä uusina ruokalajeina että tuttuja ruokalajeja muokkaamalla. doi.org/10.1108/BFJ-09-2024-0981 2 Eriksson M ym. Siitä suurin osa, keskimäärin 70 prosenttia hävikistä, syntyi tarjoilusta ylijääneestä ruoasta. Lautashävikin määrä riippuu osittain tarjoilukäytännöistä, eli esimerkiksi siitä, miten varhaiskasvattajat annostelevat ruokaa lasten lautasille tai harjoittelevatko lapset oman annoksensa annostelua. Quantification of food waste in public catering services – a case study from a Swedish municipality 61. Tulosten valossa päiväkodeissa on hyödyntämätöntä potentiaalia ruokahävikin vähentämiseen, ja toimenpiteet kannattaa suunnata erityisesti tarjoiluhävikin vähentämiseen. Ruokatarjonnan muuttamisen kasvispainotteisempaan suuntaan ei tarvitse tarkoittaa roskiin päätyvää ruokaa. Ruokahävikin seuranta näytti siis olevan varsin tehokas hävikin syntyä hillitsevä käytäntö. TARJOILUHÄVIKKI SUURIN HAASTE Päiväkodeissa syntyi hävikkiä keskimäärin 23 prosenttia valmistetusta ruoasta. The impact of adhering to a more plant-based menu on food waste at Finnish early childhood education and care centres. Lautastähteen osuus oli 21 prosenttia ja ruoan valmistuksen aikana syntyvän keittiöhävikin yhdeksän prosenttia hävikin kokonaismäärästä. doi.org/10.1186/s12937-020-00579-z 5 Elinder L ym. Niissä kouluruokailun ruokahävikin ja ruuankulutuksen määrät pysyivät ennallaan, vaikka ruokalistoja muutettiin ilmastovaikutuksiltaan pienemmiksi. urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-511-3. Se perustuu hankkeessa kerättyyn tutkimusnäyttöön ja kokemuk siin, ja sitä on kehitetty yhteistyössä varhaiskasvatuksen, ruokapalveluiden, kuntien ja tutkimuksen asiantuntijoiden kanssa. doi.org/10.1016/j.wasman.2017.01.035
Kaikissa ravintoloissa on kuiAmmattikeittiöt Teema TEKSTI: Elina Teerijoki Laaja tarjonta lisää kasvipohjaisen ruuan menekkiä UniCafen myymistä annoksista puolet on vegaanisia. Liiketoimintajohtaja Anne Immonen kertoo, että vegaanista ruokaa on ollut kaikissa ravintoloissa tarjolla joka päivä jo vuosien ajan. Erilaisia raaka-aineita kuten kasviproteiinituotteita käytetään monipuolisesti, mutta hinta tai soveltuvuus ovat esteitä joidenkin tuotteiden käyttöön. Syksyn 2025 uutuuksia on 70, esimerkiksi vegaaninen nduja-pizza, nakkikastike ja Aasian tofulehtikaalilasagnette. SUUNNITTELUA OHJAA MYÖS KELA Kun UniCafen ravintoloissa luovuttiin naudanlihan tarjoamisesta 2010-luvun lopulla, myös siinä painoivat ilmastosyyt. Kasvisruokatavoitteesta luovuttiin, koska ei-vegaaniset kasvisruuat sisältävät ilmaston kannalta kuormittavia raaka-aineita kuten juustoa. UniCafe on osa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistamaa Ylva-konsernia. LISTA UUDISTUU VUOSITTAIN Vegaaniruuan tuotekehitykseen on UniCafella panostettu. Immosen mukaan tarjonnan määrä on vaikuttanut kysyntään suoraan: erilaisista ruokalajeista on helpompi valita miellyttävä vaihtoehto. Avain kysynnän kasvuun on toimijoiden mukaan laaja ja monipuolinen tarjonta. Esimerkiksi kaikki kasvispihvit eivät kestä kuumasäilytystä linjastossa, ja osa uusista kasvipohjaisista tuotteista on liian kalliita. Susanne Reiju sanoo, ettei UniCafe kuitenkaan ole vegaaniravintola, eikä siitä ole sellaista tulossa. Mallina on WWF:n lanseeraama planetaarinen ruokavalio, jonka mukaan lounasannoksen päästöt saavat olla enintään 0,5 kg hiilidioksidiekvi valenttia. Tuotekehitysja hankintapäällikkö Susanne Reiju kertoo, että ohjenuorana on tarjota sekä voimakkaasti maustettuja että niin sanottuja tuttuja ja turvallisia makumaailmoja myös kasvipohjaisissa annoksissa. Sertifioitua KU VA : SU SA NN A KO KK O / UN IC AF E UniCafen ruokalistoja säätelevät sekä ilmastotavoitteet että Kelan kriteerit.. Ravintolakohtaisesti vegaaniannoksia myydään eniten Metsätalon ravintolassa; niitä on jopa 70 prosenttia myydyistä annoksista. H elsingissä toimiva opiskelijaravintolayritys on onnistunut siinä, mihin moni ei vielä pysty: toukokuussa 2025 sen myymistä aterioista peräti 49,1 prosenttia oli vegaanisia. Vuonna 2024 määrä nostettiin kolmeen päivään ja vuoden 2025 alusta UniCafen ravintoloissa on tarjottu joka päivä vähintään kaksi vegaanista annosta. Ylioppilaskunnan tavoitteena on Pariisin sopimuksen mukainen 1,5 asteen lämpenemiseen mahtuva liiketoiminta, ja kasvipohjaiset ruuat ovat osa ilmastotyötä. Ravintolat ovat eri kokoisia ja erityyppisiä, ja suurimmassa Kaivopihan ravintolassa voi olla useita eri ruokalajeja tarjolla, kun pienimmissä tilankäyttö sallii korkeintaan kolme ruokalajia kerrallaan. Miellyttävyys ja houkuttavuus olivat tärkeimmät kriteerit, Immonen kertoo. Tuotekehitystiimissä on mukana ravintoloiden keittiömestareita, ja ruokia testataan pilottikokeiluin. Ravintoloilla on kuuden viikon kiertävä runkolista, jossa on erilaisia vaihtoehtoja. – Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitimme, millä perusteella vastaajat söisivät enemmän vegaaniruokaa. UniCafella on 18 ravintolaa ja päivittäin 10–11 000 asiakasta. Vuonna 2022 jokaisessa ravintolassa oli tarjolla kaksi vegaaniannosta kahtena päivänä viikossa. Kiertävä lista uudistetaan vuosittain. Samalla vegaaniruuan tarjontaa on lisätty asteittain. Vähiten vegaaniruokaa kulutetaan Meilahdessa, jossa luku on alle 40 prosenttia. Aiemmin UniCafeiden tavoitteena oli kasvattaa sekä kasvisettä vegaaniruokien määrää. Suo situin vegaaniannoksemme on kasvisjauhispyörykät, mutta myös mausteisista curryista pidetään, samoin pizzoista. – Kappaleruuat ovat suosittuja. 24 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 tenkin havaittu vegaaniruuan menekin kasvua suhteessa lähtötasoon
Tekoälyn tuottama teksti oli sujuva kuin suoraan kopioitavissa esimerkiksi tenttivastaukseksi. lihan kohdalla. Myös yksittäisille ruokalajeille on Kelan kriteerit. Asiat tulisi osata sijoittaa kontekstiinsa samalla tajuten tiedon rajat – ja oman tietämyksensä rajat. Yliopistossa ravitsemustiedettä voi opiskella Helsingin tai Itä-Suomen yliopistossa, josta laillistetut ravitsemusterapeutit valmistuvat pääaineenaan kliininen ravitsemustiede. RAVITSEMUSASIANTUNTIJANA on mahdollista esiintyä hyvinkin vaihtelevalla taustalla. Muutamasta termistä olisin antanut punakynää, mutta muutoin oikein mainio teksti. Tekoäly tarjoutui tekemään minulle yhdestä aiheesta taustoituksen ravitsemusasiantuntijan näkökulmasta. LOPUKSI TEKOÄLY korosti: ”Lisäksi viestinnässä tarvitaan herkkyyttä: liiallinen mustavalkoisuus voi johtaa siihen, että ihmiset kokevat ravitsemusohjeet syyllistävinä tai mahdottomina noudattaa.” Ravitsemusasiantuntijan työkalupakkiin ei kuulu mustavalkoisuus eikä syyllistäminen. Anne Immonen kertoo, että osa ruokailijoista ei halua edes maistaa kauraa. Esimerkiksi kalaa on oltava tarjolla kahdesti viikossa, ja ruuan rasvan ja suolan määrä on tietyllä tarkastelujaksolla pysyttävä ravitsemussuositusten tavoitteessa. Aiheeksi valikoitui ultraprosessoidut elintarvikkeet haasteena ravitsemusasiantuntijan työssä. Myös henkilökunnan palkitseminen on sidottu ilmastotavoitteiden toteutumiseen. – Valinnanvara on ollut se viisasten kivi. Tekoäly oli laittanut lähdemerkinnät tekstiin, mutta ei ollut sisäistänyt alkuperäisen lähteen merkitystä. Asiakaskuntamme on halukas kokeilemaan, ja hyvään reseptiikkaan on panostettu. – Uskomme kuitenkin vegaaniruuan kasvuun. RAVITSEMUSASIANTUNTIJA EI SYYLLISTÄ ASIAT TULISI OSATA SIJOITTAA KONTEKSTIINSA SAMALLA TAJUTEN TIEDON RAJAT. l. Yliopistolla opetetaan soveltamaan tietoa, mutta tiedon ja osaamisen ylläpitäminen on asiantuntijan omalla vastuulla. Tutkimuksen mennessä eteenpäin, viestintävälineiden muuttuessa ja keskustelun polarisoituessa osa aiheista vaikuttaa uusilta. K ysyin tekoälyltä ajankohtaisista ravitsemusaiheista. Sitten sen voi havaita ruokakolmiosta jne. – Käytämme eurooppalaista riisiä, joka on aasialaista parempi vaihtoehto. Tarjontaa säätelevät myös Kelan ateriatuen kriteerit. Onko ihme, että sitä ei sitten mene, Anne Immonen toteaa. Monessa muussa ravintolassa vegaaniruuan saa pyytämällä tiskin alta. Aiemmin vegaaniruoka oli kymmenen senttiä halvempaa kuin muut ruokalajit, mutta hintaohjauksesta on luovuttu, koska se ei vaikuttanut kulutukseen. Riisiä oli ennen tarjolla päivittäin, mutta nyt sen tilalla on kolmena päivänä viikossa gluteenitonta kauraa. HINTAOHJAUKSESTA LUOVUTTIIN Unicafen opiskelija-ateriat maksavat 2,95 euroa. Uusien tutkimustulosten valossa on osattava tarkastella kriittisesti aiempia näkemyksiä. Sain listan, jonka voisin itsekin allekirjoittaa. Joka aterialla tarjotaan lisukkeena perunaa ja jotain toista tuotetta. Puheenvuoro TEKSTI: toiminnanjohtaja Katja Hätönen, Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry KU VA : KA TJ A HÄ TÖ NE N Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 25 kalaa tai suomalaista lihaa on tarjolla päivittäin kaikissa ravintoloissa paitsi täysin vegaanisessa Myöhä-ravintolassa. Oletko tutustunut viime vuonna julkaistuihin ravitsemussuosituksiin?” Tekoäly vastasi: ”Olet aivan oikeassa – prosessointiaste on todellakin huomioitu uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa, erityisesti lihan kohdalla.” Sain selostuksen punaisen ja prosessoidun lihan suosituksesta. Maailman muuttuessa ympärillä on hyvä aika ajoin tarkastella asioiden sanoittamista: eilisen viesti voi olla tämän päivän moite! Kiitän ChatGPT:tä avusta sekä Helsingin yliopistoa saamastani erinomaisesta koulutuksesta! Kirjoittaja on elintarviketieteiden tohtori. Ruuan ilmastokuormassa on eroja myös kasvipohjaisten tuotteiden välillä. Valmiissa aterioissa kuten bowleissa kaura on kuitenkin huomattu toimivaksi, ja sen käyttöä puoltavat kotimaisuus ja huikeat ravintoarvot. Kauralisuke on herättänyt joissain ruokailijoissa vastustusta, koska riisistä pidetään paljon. Hän arvioi kuitenkin, ettei vegaaniruuan menekissä nähdä tulevina vuosina näin suuria kasvulukuja, sillä tarjontaa ei voida enää samassa mitassa kasvattaa. Menekin kasvu alkoi, kun vaihtoehtojen määrä lisääntyi. Riisin tuotannon päästöt ovat suhteellisen suuria, joten sen tarjontaa on vähennetty, mutta kokonaan siitä ei olla luopumassa. Lähivuosina voi yhä tulla pientä kasvua, mutta liharuuista ei olla luopumassa. Niin tylsältäkin kuin se kuulostaakin, ääriharvoin isot linjat muuttuvat. Päädyin seuraavaan palautteeseen: ”Tekstisi on hyvä, mutta kun puhut tuosta käsittelyasteen toteutumisesta, niin kyllä ravitsemussuosituksissa se huomioidaan esim. Tekoäly määritteli ravitsemusasiantuntijan seuraavasti: ”Jos sanot olevasi ravitsemusasiantuntija, sinulla on todennäköisesti vähintään korkeakoulutasoinen koulutus ravitsemuksesta, mutta ei välttämättä laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä – ellet erikseen mainitse sitä.” Työhistoriani ravitsemuksen parissa on niin pitkä, että olen nähnyt samojen asioiden nousevan uudelleen ajankohtaisiksi ravitsemusaiheiksi
Tunnemme jo ratkaisuja ruokajärjestelmän muuttamiseen kestävämmäksi: lisää luomua, kotimaista, kasvista ja järvikalaa, vähemmän punaista lihaa ja tropiikin tuontituotteita. Tutkimus osoittaa, että maatalous ja ruokaketju on suurin yksittäinen biodiversiteettikadon aiheuttaja 1 . Kotimainen peruna, viljat, palkokasvit, rypsiöljy ja jopa voi ovat luontojalanjäljeltään kestäviä valintoja, samoin kotimaiVaikka tarkistuslaskenta on vielä kesken, kokonaiskuva on jo selvä. Nämä näkemykset perustuvat muun muassa Ravitsemusja ruokatutkimuskeskuksen (NuFo) soveltamaan luontojalanjäljen käsitteeseen. Luontojalanjälki on työkalu, joka kokoaa elintarvikkeiden ympäristökuorman koko elinkaaren ajalta. Suomessa tarjoillaan vuodessa noin 400 miljoonaa joukkoruokailuateriaa. Kahvikupillinen voi olla raskain osa lounasruuan luontojalanjälkeä 2 , 3 . VANHASSA VARA PAREMPI Kotimaisen järvikalan luontojalanjälki on positiivinen. Kotimainen tai vähintään eurooppalainen, kasvipainotteinen ruoka on tyypillisesti kestävä valinta. Joukkoruokailujärjestelmä koskettaa lähes jokaisen suomalaisen elämää jossakin vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että jokainen ihmisKahvikupin luontojalanjälki on painava KU VA : PA VL O LY S / FR EE PI K Ammattikeittiöt Teema Pihvin merkitys burgerin luontojalanjäljessä on aterian komponenteista selvästi suurin. Laskelmista hahmottuva mittasuhde on mielenkiintoinen. TEKSTI: erikoistutkija Saska Tuomajukka, väitöskirjatutkija Aino Tarkkio & projektityöntekijä Mitja Jakonen, Ravitsemusja ruokatutkimuskeskus, Turun yliopisto ruuaksi hyödynnetty järvikala parantaa vesistöjemme tilaa ja poistaa peltoviljelystä vesistöihin rikastuneita lannoitejäämiä, jotka aiheuttavat rehevöitymistä ja sen kautta vesistöjen happikatoa. Turun yliopiston toteuttama, Maj ja Tor Nesslingin säätiön rahoittama Luontokadon pysäyttäminen tuotekohtaisella LCA-laskennalla joukkoruokailussa -hanke ja sen kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Lukaker-hanke ovat lähteneet ratkaisemaan asiaa joukkoruokailun parista. 26 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 E lämme kiihtyvän ympäristökriisin aikaa. KU VA : LU ON TO KA DO N PY SÄ YT TÄ MI NE N TU OT EK OH TA IS EL LA LC ALA SK EN NA LL A JO UK KO RU OK AI LU SS A -H AN KE 1,4E-14 1,2E-14 1E-14 8E-15 6E-15 4E-15 2E-15 BD e Burgeriannos lohkoperunoilla Soijapihvi Järvikala Broileri Nauta pihvi sämpylä juusto salaatti majoneesi Valtaosa suomalaisten luontojalanjäljestä näkyy tropiikissa. Hankkeen keskeisin tulos on ollut joukkoruokailussa käytettävien raaka-aineiden luontojalanjäljen mallintaminen käyttäen LCA-laskentaa, eli tuotteen koko elinkaaren aikana aiheuttaman biodiversiteettivaikutuksen arviointia. Trooppiset tuotteet kuten kahvi, suklaa ja kookosja palmuöljy kuormittavat ympäristöä merkittävästi suhteessa niiden ravitsevuuteen, koska niiden tuotantoalueet ovat runsaslajisia. Kotimaisen järvikalan luontojalanjälki taas on positiivinen.
Koska valintamme ovat irrationaalisia ja tunnepohjaisia, myös ruokien nimeämisessä kannattaa olla tarkka. Ruokailuun liittyvät valintaprosessit ovat todellisuudessa huomattavasti yksinkertaisempia kuin ihmiset yleensä mieltävät. Aktivoivatko vaihtoehdot ihmisen valitsemaan arvojensa tai tietojensa pohjalta. Biodiversity Impacts of 617 Food Items Consumed in Finland. Joku voisi varmaan todeta, että vanhassa on vara parempi, ovathan ympäristölle kuormittavat ruuat usein joko eksoottista tuontitavaraa tai perinteisiä harvoin käytettyjä juhlaruokia. 3 Järviö N ym (Under revision). Omien mieltymysten tai arvojen vastainen tieto johtaa helposti torjuntaan ja jopa tietoon nähden päinvastaiseen reaktioon. Chatham House, London 2021, 02– 03. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 27 set vihannekset, puhumattakaan itse kerätyistä villiyrteistä, metsämarjoista ja sienistä. Renner & Wahl huomasivat tutkimuksessaan 4 , että viidestätoista ihmisten raportoimasta ruokavalintoja ohjaavasta hedonistisesta ja eettisestä tekijästä jää tosielämän valintatilanteessa jäljelle vain viisi: ruuan helppous, maku, ulkonäkö, nautinnollisuus ja koettu ravitsevuus. VOIKO TIETO OLLA SUURIN HAASTE. Kestävän ruuan pitäisi olla aistiominaisuuksiltaan vähintään yhtä laadukasta kuin ekologisesti kestämätön vastine. Three levers for food system transformation in support of nature. Voiko kestävyysviestintä kuitenkin herättää mielikuvia ruuan vieraudesta, ankeudesta tai niukkuudesta. BIODIFUL project 4 Wahl DR ym 2020: Why we eat what we eat: assessing dispositional and in-the-moment eating motives by using ecological momentary assessment. Vaikka ammattilaiselle hybridiateria on ruokaa hyvin kuvaava termi, se voi tuntua kuluttajan näkökulmasta vieraalta. Tuuppauksen pitää aina säilyttää valinnanvapaus, ja tästä syntyykin ongelma: jos ihminen todella ryhtyy valitsemaan esimerkiksi arvojensa tai päättelykykynsä avulla, tuuppaus ei enää olekaan tuuppausta, vaan perinteistä tiedolla ohjaamista. l VIITTEET: 1 Benton TG ym 2021: Food System Impacts on Biodiversity Loss. Sen sijaan riisi, kasvatettu norjalainen lohi ja erityisesti punaiset lihat menevät vältä tai nauti juhlaruokina -kategoriaan. Tuuppaus voikin toimia herätyskellona kestävyyteen: ovatko tarjottavat ruoat esillä tasa-arvoisesti. Kun valinta tehdään nopeasti, jäljelle jää käytännössä vain kaksi ohjaavaa tekijää, maku ja ulkonäkö. Tuttuus on yksi niistä tekijöistä, joka tekee ruuasta houkuttelevampaa. 2 Kyttä V ym 2023: Land-Use-Driven Biodiversity Impacts of Diets—a Comparison of Two Assessment Methods in a Finnish Case Study. JMIR mHealth and uHealth, 8(1), e13191. 10 M SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST HELPPO PUHDISTETTAVUUS PÖLYJEN HALLINTA TÄRYPUTKILLA JA KANNELLISILLA KOURUILLA SOVELUTUU MYÖS ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN SYÖTTÖNOPEUDEN SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSIIN KAPASITEETTI SOVELLUKSEN MUKAAN MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI TÄRYTEKNIIKKAA KARKKITEHTAISTA KAIVOKSIIN! TÄRYTEKNIIKKAA VUODESTA 1991 TÄRYKULJETTIMET SUUNNITELLAAN TÄRYKULJETTIMET SUUNNITELLAAN * SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST * HELPPO PUHDISTETTAVUUS * PÖLYTIIVIIT TÄRYPUTKET JA KANNELLISET TÄRYKOURUT * SOVELTUU ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN * SYÖTTÖNOPEUDEN PORTAATON SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSISSA * KAPASITEETTI MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI * SYÖTTIMEN SUURIN PITUUS N. 09 755 2730 TÄRYKULJETTIMET Tärykuljettimet, -seulat Tärymoottorit, 12/24 V autotäryt TÄRYKULJETTIMIEN SUUNNITTELU TÄRYKOMPONENTIT TÄRYTOIMILAITTEET TÄRYSÄÄTIMET Tärykuljettimet, -seulat Tärymoottorit, paineilmatäryt Paineilmaja hydraulitäryt Betonivibrat Syöttimen materiaali RST tai HST Helppo puhdistettavuus Pölytiiviit täryputket ja kannelliset kourut Soveltuu myös ATEX 1, 2, 21 ja 22 tilaluokkiin Syöttönopeuden portaaton säätö vaakasovelluksissa Kapasiteetti sovelluksen mukaan muutamasta kilosta 100 tonniin per tunti Kuljettimen suurin pituus 10 m SYÖTTIMEN MATERIAALI RST TAI HST HELPPO PUHDISTETTAVUUS PÖLYTIIVIIT TÄRYPUTKET JA KANNELLISET KOURUT SOVELTUU ATEX 1, 2, 21 JA 22 TILALUOKKIIN SYÖTTÖNOPEUDEN PORTAATON SÄÄTÖ VAAKASOVELLUKSISSA KAPASITEETTI MUUTAMASTA KILOSTA 100 TONNIIN PER TUNTI SYÖTTIMEN SUURIN PITUUS N. WWW.TARYLAITE.FI P. Syntyykö valinnasta tunne, että on osannut ja pystynyt tekemään jotain merkittävää. Hankkeessa tutkittu hybridiateriamalli eli tuttujen liharuokalajien proteiinin osittainen korvaaminen kasviproteiinilla voisi olla hyvä ensiaskel kohti ruokajärjestelmän kokonaisvaltaisempaa muutosta. SUURIEN TOIVEIDEN TUUPPAUS Tuuppaus (nudging) perustuu ihmisen arkisten toimintojen automaatioon, jossa valinnat nytkähtävät kestävämmiksi pienillä muutoksilla valintaarkkitehtuuriin. Int J Life Cycle Assess 2023, 28 (9), 1104–1116. Riittävä ratkaisu voi olla esimerkiksi hybridimakaronilaatikon nimeäminen ”talon makaronilaatikoksi”. Yksi suurimmista esteistä arvojen tai tietojen mukaisille valinnoille on kokemus siitä, että omilla toimilla ei ole vaikutusta. 10 M Elintarviketeollisuuden laitteet ja ratkaisut www.thinkflow.fi | 09-7206310
HIIVA TARVITSEE MELASSIA, AMMONIAKKIA JA FOSFORIHAPPOA Hiivan valmistusprosessissa noin 0,1 grammasta hiivasoluja eli noin miljardista solusta saadaan viikossa noin 60 tonnia nestemäistä hiivakermaa. Hiivan kasvatus tapahtuu noin 30 asteen lämpötilassa. Puristehiivan tuotannossa pyörivä rumpu imee hiivaliuoksen altaasta suodatinpintaan ja metallinen veitsi kaapii hiivan siitä irti, minkä jälkeen noin 30 prosenttia kuiva-ainetta sisältävä palahiiva pakataan. Hiivassa on myös vitamiineja ja kivennäisaineita, ja sen takia sitä käytetään esimerkiksi rehuissa. energian lähteenä steriloitua melassia ja ilmaa. Prosessin lämpötiloilla ja entsyymikäsittelyillä voidaan vaikuttaa hiivan makuun sekä sen tuottamiin makuihin. Leipää on nostatettu ja olutta käytetty hiivan avulla tuhansia vuosia. Kuivahiiva kuivataan Hiivan kasva tusprosessissa syntyy hiivaker maa, jota voidaan käyttää elintarvike teollisuudessa sel laisenaan tai siitä voidaan valmistaa puristehiivaa tai kuivahiivaa. Suomessa valmistetaan puristeja kermahiivaa. Esimerkiksi juuri suomalainen leivinhiivakanta antaa sahdille sille ominaisen banaaniin vivahtavan maun. l Juttuun on haastateltu Lallemand Finland Oy:n tehtaanjohtaja Sten Ermiä ja myyntipäällikkö Jukka Mäkelää.. Hiivaan voidaan tuottaa ultraviolettisäteilyn avulla myös D-vitamiinia. Hiiva solun proteiiniosia sekä DNA:n ja RNA:n osia käytettään esimerkiksi umamin maun luonnollisena lähteenä. Suodatetusta hiivakermasta voidaan valmistaa puristehiivaa, kuivahiivaa tai ravintohiivahiutaleita. HIIVAKANNAT TUOTTAVAT HIILIDIOKSIDIA ERI TAVOIN Leivinhiiva koostuu yksisoluisesta Saccharomyces cerevisiae -mikrobista, jonka tärkein tehtävä leipomotuotteissa on hiilidioksidin tuotanto. Jokaisen hiivaerän hiilidioksidin tuotantokyky mitataan. Entsyymien toiminnan takaamiseksi tarvitaan vitamiineja ja kivennäisaineita. Esimerkiksi Ruotsissa makeaan leivontaan käytetään osmoottista painetta paremmin kestävää hiivakantaa, joka säilyttää hiilidioksidin tuotantokykynsä hyvin sokeria paljon sisältävässä taikinassa. KU VA : LA LL EM AN D FI NL AN D OY Raaka-aineet Teema TEKSTI: Viivi Wanhalinna Hiiva monistuu fermentorissa melassin voimalla Hiivaa kasvatetaan kantahiivasta, joka monistuu eksponentiaalisesti kasvatusprosessin aikana. Eri leivinhiivakannat tuottavat hiilidioksidia eri määriä. Emohiiva siirretään fermentoriin, jossa hiivasolut käyttävät yleensä leijupeti-, spraytai rumpukuivauksella, ravintohiivahiutaleet rumpukuivauksella. Lallemand Finland Oy on ainoa leivinhiivanvalmistaja Suomessa. 28 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 H iivaa käytetään muun muassa leivonnassa, oluen panemisessa, tislattujen tuotteiden, viinin ja bioetanolin valmistuksessa sekä rehuissa. Näin syntyvästä hiivakermasta voidaan valmistaa puristeja kuivahiivaa tai muita tuotteita. Hiivan kasvatusprosessi alkaa geneettisesti validoidusta hiivakannasta. Hiivaa voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa vitamiinien, maun tai proteiinien lähteenä. Hiivan monistuessa tilan tarve kasvaa, ja hiivamassa siirretään useampaan kertaan isompaan fermentoriin. Lisäksi hiiva tarvitsee ammoniakkivettä ja fosforihappoa. Suomessa leivinhiivan tuotannossa käytetään hybridihiivaa, joka sopii sekä makeaan että leipien leivontaan. Koeputken agar-vinopinnalla viljeltyjä hiivasoluja siirretään ymppikannuun ravintoliuokseen, jossa kasvatuksen ensimmäinen, kolme vuorokautta kestävä solujen jakautuminen tapahtuu ja muodostuu niin sanottu emohiiva. Se käyttää perinteistä suomalaista hiivakantaa valmistaessaan leivinhiivaa Suomen Hiiva -brändillä. Valmiista hiivaliuoksesta separoidaan suurin osa vedestä pois, ja jäljelle jää noin 20 prosenttia kuiva-ainetta sisältävä hiivakerma. Hiivakanta on alun perin eristetty Suomessa. Leivinhiivan kuiva-aineessa on proteiinia noin 40–45 prosenttia, mutta hiivan proteiinipitoisuutta voidaan nostaa tai laskea säätämällä kasvatukseen käytettävän ammoniakin määrää. HIIVASTA MAKUA, RAVINTEITA JA PROTEIINIA Hiivakerman nostatusteho säädetään vastaamaan leipomoasiakkaiden toiveita
Uutta tuotetta kehittäessä kannattaa varmistaa raaka-aineiden saatavuus lanseerauksesta vuodeksi eteenpäin. – Osa asiakkaista luottaa pitkiin sopimuksiin, jossa hinta saattaa hetkellisesti nousta, mutta saatavuus on varmaa. Euroopassa pääasiallinen satokausi on syksyllä, jolloin tiedetään, mihin viljelymäärät, hintataso ja laatu asettuvat. KU VA : IS TO CK / GO OD LI FE ST UD IO Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 29. Ajoitus on kaikki kaikessa, Zilliacus kuvaa. Raisiolla tietyille satokausituotteille tehdään sadosta satoon yltävät sopimukset, jolloin varmistetaan saatavuus ja hinta vuodeksi kerrallaan. – Yleinen maailmantilanne, globaali lämpeneminen ja rajut sääilmiöt ovat tehneet ennustamisesta vaikeampaa kuin ennen, kertoo raaka-aineita ja asiantuntijapalveluja elintarviketeollisuuteen tarjoavan Leipurin Oyj:n varatoimitusjohtaja Johan Zilliacus. Osa etsii halpaa hintaa spottikaupoista, mutta silloin saatavuutta ei voida varmistaa, Isokangas sanoo. Vaihtelun takia esimerkiksi riisin keittoaikoja joudutaan säätämään. Leipurin asiakkaat kokevat saatavuuden varmistamisen entistä tärkeämmäksi. Hankintatiimit ovat mukana tuotekehitysprojekteissa alusta lähtien ja raakaaineisiin liittyviä asioita aletaan selvittämään heti. TEKSTI: Viivi Wanhalinna T yypillisiä satokausituotteita ovat esimerkiksi jauhot, riisi, sokeri, siemenöljyt, marjat, hedelmät, vihannekset ja niistä valmistettavat jalosteet. Hankinnan vaikeus ja haaste tulee syksyn sadon ennustamisesta. Esimerkiksi pastoissa käytettävän durumvehnän hintatason ennustaminen satokausien yli on vai keaa, sillä erikoisvehnän tuotantomäärät ovat huomattavasti alhaisempia kuin tavallisen vehnän. – Vaarallisinta on riippuvuus yhden toimittajan raaka-aineesta. – Jos esimerkiksi raakaöljyn kuljetus estyy tai hidastuu, se vaikuttaa myös ruokaöljyjen hintaan ja saatavuuteen. Jokaisella on muutama tuoteryhmä seurattavanaan. – Usein hankintatiimillä on kattava näkemys siitä, onko joidenkin raakaaineiden kohdalla saatavuustai hintahaasteita, jolloin valintoja voidaan tehdä jo aloitusvaiheessa, Raision hankintapäällikkö Mari Siviranta kertoo . HANKINTASOPIMUKSET TEHDÄÄN ELO-SYYSKUUSSA Viime vuosien toisiaan seuraavat kriisit ovat lisänneet epävarmuutta raaka-aineiden saatavuudessa. Leipurilla on kuusi ostajaa, jotka seuraavat raaka-aineiden maailmanmarkkinoita. Vuoden 2023 jälkeen hinnat ovat saattaneet vaihdella jopa 25 prosenttia. Raisiolla pyritään siihen, että kriittisimmille raaka-aineille on aina vähintään kaksi vaihtoehtoista toimittajaa. Poikkeuksena mansikan, tomaatin, omenan ja esimerkiksi Aasiasta tulevien siementen sato valmistuu jo alkukesällä, ja sopimukset näille kannattaa tehdä jo toukokesäkuussa. – Meillä on työkaluja seurantaan, mutta lisäksi ostajan erityisosaaminen raaka-aineesta ja hänen verkostonsa ratkaisevat ostohinnan ja ajankohdan. – Hinnan lisäksi raaka-aineen laatu on merkittävä valintakriteeri, painottaa Raision viljanhankintapäällikkö Minna Oravuo. Reseptiä kehittäessä kannattaa testata useampia vaihtoehtoja ja valita vähintään kaksi tai kolme vaihtoehtoista raaka-ainetoimittajaa, opastaa Isokangas. Paras aika tehdä hankintasopimuksia on elo-syyskuussa, kun sato on juuri valmistumassa tai valmistunut. l Satokausituotteiden hankinnassa ajoitus on tärkeää Hankintasopimusten teko kannattaa ajoittaa sadon valmistumisen tienoille, koska silloin voidaan varmistaa raaka-aineen saatavuus ja hinta. Zilliacuksen mukaan ennen covidpan demiaa perusraaka-aineiden hinnoissa ei juurikaan ollut hyppyjä, vaan hinnat vaihtelivat tyypillisesti noin kaksi prosenttia suuntaansa. Ruokaöljy ohjautuu pois elintarvikekäytöstä, jos rypsija auringonkukkaöljystä aletaan valmistamaan biodieseliä, avaa Leipurin tuotekehityksestä ja myynnistä vastaava Antti Isokangas. Esimerkiksi pastoissa käytettävän durumvehnän hintatason ennustaminen satokausien yli on vaikeaa, sillä erikoisvehnän tuotantomäärät ovat huomattavasti alhaisempia kuin tavallisen vehnän. USEAMPI TOIMITTAJA VÄHENTÄÄ RISKEJÄ Leipurin asiakkaat ajoittain yllättyvät marjojen maun ja vesipitoisuuden tai riisin vedensidontakyvyn satokausien välisestä tai alkuperästä johtuvasta vaihtelusta
HIIVALAJIN MERKITYS OMENAVIINIETIKAN LAADULLE Tämän tutkimuksen omenaviinit valmistettiin mehunvalmistuksen sivuvirrasta käyttäen erilaisia viinihiivalajeja. L. Omenaviinit valmistettiin Aleksanteri lajikkeen mehun valmistuksen sivuvirrasta. Puristejäte muodostuu omenankuorista ja hedelmälihasta sekä siemenistä ja siemenkodasta. thermotolerans-hiivaa käytettiin yhdessä S. Tutkimuksen omenat saatiin Luonnonvarakeskukselta. Ensin valmistetaan hiivafermentaatiolla alkoholipitoinen viini, joka fermentoidaan edelleen etikkahappobakteerien avulla etikaksi. Sillä on korkea vesipitoisuus ja se sisältää vapaita sokereita, mikä nostaa pilaantumisriskiä ja saattaa vaikeuttaa sen uudelleenkäyttöä. cerevisiaen kanssa sen vähäisen etanolin tuoton vuoksi. Artikkeli on osa Qizai Wangin Turun yliopistossa tekeillä olevaa väitöstutkimusta 2 . Hiivalajeiksi valikoituivat perinteinen Saccharomyces cerevisiae sekä kaksi vähemmän perinteistä viinihiivaa, Torulaspora delbrueckii ja Lachancea thermotolerans. Sen nauttimisella on todistettu olevan terveydelle edullisia vaikutuksia. Suurin osa omenoista nautitaan sellaisenaan, mutta 25 prosenttia omenoista käytetään jalos teiden kuten hillojen, mehun ja siiderin tuottamiseen. Viinietikka on maailmanlaajuisesti suosittu elintarvike: yksinomaan kiinalaiset kuluttavat yli 3,2 miljoonaa litraa Omenamehun puristamisen sivuvirrasta viinietikkaa Omenan puristejätettä voi hyödyntää etikan valmistuksessa käyttämällä erilaisia hiivakantoja. delbrueckiia O mena on maailman neljänneksi kulutetuin hedelmä: vuonna 2023 sitä tuotettiin noin 93 miljoonaa tonnia. Artikkeli perustuu väitöskirjatutkija Qizai Wangin väitöskirjatutkimukseen. Viinietikkaa suositaan säilönnässä ja mausteena. Lopullisen etikan kemialliseen koostumukseen ja aistittaviin ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa alkoholikäymisessä käytetty hiiva sekä etikkahappokäymisessä käytetty bakteerikanta. Se sisältää myös antioksidatiivisia yhdisteitä, mikä taas tekee siitä terveysvaikutusten kannalta mielenkiintoisen sivuvirran. 30 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Tiede & Tutkimus TEKSTI: yliopisto-opettaja Niina Kelanne & yliopistonlehtori Oskar Laaksonen, Turun yliopisto viinietikkaa päivittäin. Se esimerkiksi auttaa säätelemään veren sokeripitoisuutta ja rasvaaineenvaihduntaa 1 . KU VA : NI IN A KE LA NN E. KU VA : NI IN A KE LA NN E KU VA : MA AR IT HE IN ON EN Alkoholikäyminen tehtiin puristemassassa. Alkoholikäymisen jälkeen puristemassa poistettiin sentrifugoi malla ja saatuun omenaviiniin lisättiin niin sanottu äitietikka. T. Etikkahappokäyminen voidaan tehdä joko perinteisesti, jolloin lisätään niin sanottua ”äitietikkaa” eli eläviä etikkahappobakteereja sisältävää pastöroimatonta viinietikkaa, tai lisäämällä puhtaita bakteerikantoja käytettävän viinin joukkoon. Tutkimuksen toivotaan edistävän omenajalosteiden tuotannosta syntyvän sivuvirran hyödyntämistä elintarvikkeena. Omenajalosteista syntyy vuosittain lähes neljä miljoonaa tonnia puristejätettä. Euroopassa yksi suosituimmista viinietikoista on omenaviinietikka. Viinietikkaa valmistetaan kahden erilaisen fermentaation kautta
doi.org/10.1111/1541-4337.12228 2 Wang Q ym 2024: Impact of yeast selection on composition of vinegar fermented from pomace of a Finnish apple cultivar. Se on myös suosittu matalan alkoholipitoisuuden tuotteiden valmistuksessa. doi.org/10.1016/j.fbio.2024.105447 TEEMAT 2025 PAKKAUKSET & MERKINNÄT, TRENDIT Mainosten varauspäivä: ma 10.11. Food Bioscience 62, 105447. Etikka happokäyminen toteutettiin niin sano tulla perinteisellä valmistusmenetelmällä lisäämällä äitietikkaa viinin joukkoon. Tuloksia voi soveltaa myös muiden hedelmien kuin omenan puristejäännöksille. cerevisiae -käymisillä saatiin vähennettyä omenahappopitoisuutta sekä monipuolisesti aromaattisia yhdisteitä. Vaikka tässä tutkimuksessa ei toteutettu aistittavia arviointeja, aikaisempien tutkimusten perusteella voidaan olettaa viinietikoiden eronneen toisistaan. T. Viinietikka voisi olla myös uudenlainen käyttömahdollisuus erilaisille haastavan makuisille hedelmille tai marjoille, kuten koristeomenoille tai variksenmarjalle, jotka eivät sovellu hyvin sellaisenaan syötäviksi tai jatkojalosteiksi mehuina tai alkoholijuomina. KESTÄVÄN VIINIETIKAN HAASTEET Tutkimuksessa tuotettiin onnistuneesti omenaviinejä ja niistä edelleen erilaisia omenaviinietikoita, jotka erosivat toisis taan vain vähän etanolija etikkapitoisuuksiltaan. Mahdollisesti etikkakäyminen ei ollut päättynyt vielä 29 päivän käymisen jälkeen tai omenaviinien etanolipitoisuus ei ole ollut riittävä. Erilaisilla hiivoilla valmistetut viinietikat erosivat selvästi toisistaan erilaisten aromaattisten haihtuvien yhdisteiden suhteen. L. cere visiae-hiivaan. Tutkimus osoitti, että omenapuristejätettä voi käyttää sokeripitoisuuden säädön jälkeen omenaviinietikan valmistuksessa. Tutkimuksessa käytettiin tunnettua Aleksanteri-lajiketta. Omenamehut valmistettiin Turun yliopiston elintarviketieteiden laboratoriotiloissa. Ilmestymispäivä: pe 24.10. Ilmestymispäivä: pe 5.12. delbrueckiilla valmistetulla viinillä saatiin korkein etikkahappopitoisuus, vaikka yksikään viinietikka ei yltänyt viinietikoilta vaadittuun neljän prosentin vähimmäisetikkapitoisuuteen. Tutkitut viinietikat eivät kuitenkaan yltäneet vaadittuun etikkahapon pitoisuuteen, mikä on saattanut johtua monesta seikasta. Tulevissa tutkimuksissa tulisi selvittää myös entsyymikäsittelyiden mahdollisuuksia. 5. Hedelmäisiltä ja kukkaisilta tuoksuvien yhdisteiden, estereiden, pitoisuudet nousivat molempien käymistyyppien jälkeen, sekä molemmat vähemmän perinteiset viinihiivat tuottivat näitä yhdisteitä enemmän verrattuna perinteiseen S. Myös entsyymiaktiivisten mikrobien käyttö saattaisi vähentää lisätyn sokerin tarvetta. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety 15, 1124–1138. Tässä tutkimuksessa puristejätettä ei esikäsitelty esimerkiksi entsyymeillä, jolla olisi mahdollisesti saatu nostettua luontaista sokeripitoisuutta, vaan puristesivuvirrasta valmistetun massan sokeripitoisuus säädettiin glukoosilla laskennallisen etanolipitoisuuden mukaisesti. Kiinteä puristamisen sivuvirta kerättiin talteen ja siitä valmistettiin omenaviiniä edellä mainittuja hiivoja käyttäen. Tutkimus osoitti, että hedelmäjalosteiden sivuvirtoja voi käyttää viinietikan valmistuksessa. Huomattavammin omenaviinit erosivat toisistaan aromaattisten haihtuvien yhdisteiden suhteen, mutta etikkakäyminen vähensi näitä eroja. thermotolerans-hiivaa käytetään usein viineissä, koska se kykenee käyttämään omenahappoa vähemmän happamaksi maitohapoksi. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 31 käytetään viiniteollisuudessa tuomaan lisää hedelmäisiä ja kukkaisia aromeja. 6 TUOTEKEHITYS, TEKOÄLY, TUTKIMUS & OPETUS Mainosten varauspäivä: ma 29.9. Omenoista poistettiin siemenet ja siemenkodat ennen kuin niistä puristettiin mehua. thermotolerans ja S. Peräkkäisillä L. l VIITTEET 1 Chen H ym 2016: Vinegar Functions on Health: Constituents, Sources, and Formation Mechanisms. Valmistettujen viinietikoiden eroja tutkittiin sokerien, happojen, etanolin ja tuoksuvien yhdisteiden osalta
32 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 N itriittija nitraattisuolat ovat säilöntäaineita, joita saa lisätä lihajalosteisiin. Nitriitillä ja nitraatilla on lihatuotteiden perinteisessä upposuolauksessa keskeinen rooli, ja perinteisissä kypsytetyissä tuotteissa kuten meetvurstissa ne vaikuttavat myös tuotteen makuun ja väriin. Monien lihajalosteiden valmistus ilman näitä lisäaineita ei olisi mahdollista, sillä haitallisten mikrobien kuten Clostridium botulinumin lisääntymisen vaara olisi liian suuri. Ruuan nitriitti muodostaa nitrosoamiineja, joista osa on syöpävaarallisia. Komissio keräsi jäsenmailta nitriitin ja nitraatin käyttötietoja vuonna 2014 ja teki vuonna 2016 lihateollisuudelle kyselyn käyttökohteittain. Nitriitin ja nitraatin sallitut enimmäiskäyttömäärät otettiin EU:n johdolla myös Codex Alimentarius -järjestössä uudelleen käsittelyyn vuosina 2018–2021. Tämä vahvisti, että nitriitin ja nitraatin sallittujen enimmäismäärien laskeminen ei tuottaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia. (XE): Jos myyntivalmiin tuotteen kaikista lähteistä peräisin oleva jäännösmäärä tuotteen koko säilyvyysajan on yli 90 mg/kg NO3-ioneina ilmaistuna, elintarvikealan toimijoiden on selvitettävä ylityksen syy. Ruokavirasto antoi vuonna 2013 arvioon perustuen syöntisuosituksia alle kouluikäisille lapsille siten, että makkaroiden ja leikkeleiden yhteismääräksi suositeltiin enintään 150 g viikossa. Tulokset osoittivat, että nitriittija nitraattipitoisuudet olivat alhaisemmat kuin elintarvikeryhmittäin maksimimääräisesti sallitaan. Nitriitin kokonaissaanti jää keskimäärin alle ADI:n, paitsi lapsilla. EFSA arvioi vuonna 2017 uudelleen nitriitin ja nitraatin turvallisuuden osana EU:n lisäaineiden udelleenarviointiohjelmaa. Vaikka nitraatin saanti kasvikunnan tuotteista saattaa ylittää hyväksyttävän päivittäissaannin, hyödyllisten terveysvaikutusten vuoksi kasvisten käyttöä ei kuitenkaan tulisi vähentää. Globaalisti EU:ssa sallitut enimmäismäärät ovat maltillisia. Nitraattia esiintyy myös luontaisesti runsaasti kasviksissa, esimerkiksi pinaatissa, salaatissa ja punajuuressa, sekä huuhtoutuneena vesistöissä ja juomavedessä. EU-tasolla lisäaineiden osuus nitriitin saannista on 17 prosenttia. Näille lisätty ja jäännösmäärä ovat 110 mg/kg (XD): Myyntivalmiissa tuotteessa kaikista lähteistä peräisin olevien jäämien enimmäismäärä tuotteen koko säilyvyysajan saa olla enintään 45 mg/kg NO2-ioneina ilmaistuna. Samalla todettiin, että maailmanlaajuista tietoa käytössä olevista määristä ja saannista puuttui ja että tietojen vertailu Lainsäädäntö TEKSTI: elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström, maaja metsätalousministeriö & erityisasiantuntija Kirsi-Helena Kanninen, Ruokavirasto. LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSTEN TAUSTAA Vuonna 2013 julkaistiin riskinarviointi suomalaisten lasten ja aikuisten altistumisesta nitraatille ja nitriitille. Tulokset olivat samansuuntaiset EFSA:n vuonna 2017 julkaiseman arvion kanssa. 08.3.1 Lämpökäsit telemättömät liha valmisteet Enimmäismäärä nitriittiä NO2-ioneina 9.10.2025 jälkeen Enimmäismäärä nitraattia NO3-ioneina 9.10.2025 jälkeen 80 mg/kg lisätty 45 mg/kg jäännös (XD) 90 mg/kg lisätty 90 mg/kg jäännös (XE) Poikkeuksena suureksi leikatut kylkisilavapalat ja kuivamakkarat, joihin ei ole lisätty nitriittejä. 08.3.1 Lämpökäsit telemättö mät liha valmisteet Enimmäismäärä NaNO2:na 9.10.2025 asti Enimmäismäärä NO2-ioneiksi laskettuna 9.10.2025 asti Enimmäismäärä NaNO2:ksi laskettuna 9.10.2025 jälkeen Enimmäismäärä NO2-ioneina 9.10.2025 jälkeen Nitriitti 150 mg/kg 100 mg/kg 119 mg/kg 80 mg/kg Nitriitti-nitraattilainsäädäntö on muuttunut Uuden lainsäädännön (EU) 2023/2108 soveltaminen alkaa 9.10.2025. Saannin ylimmät turvallisuus rajat (ADI) eivät merkittävästi muuttuneet aiempiin turvallissuusarvioihin verrattuna (NO 2 = 0.07 mg/kg painokiloa kohti päivässä; NO 3 = 3.7 mg/kg painokiloa kohti päivässä), mutta nitriitin ja nitraatin saannista EU-tasolla saatiin tarkempaa tietoa. Nitraatin saannista lisäaineiden osuus on hyvin vähäinen, alle viisi prosenttia kokonaissaannista sekä lapsilla että aikuisilla. Juustoissa nitraattia käytetään tasaisen kypsymisen aikaansaamiseksi. Nitraatin haitallisuus on yhteydessä sen muuttumiseen nitriitiksi ja edelleen nitrosoamiineiksi. Liiallinen nitriitin saanti aiheuttaa myös akuutisti methemoglobinemiaa, joka on valittu vaaran mittariksi ja ADI-arvon eli hyväksyttävän päivittäissaannin asettamisen perustaksi. Lisäksi nitraattisuoloja saa lisätä säilöntäaineena kalajalosteisiin ja juustoihin
Esimerkiksi natriumnitriittisuolan määrä kerrotaan 0,67:lla, jotta vastaava määrä saadaan ilmoitettua nitriitti-ionina. ENIMMÄISMÄÄRÄT ILMOITETAAN IONEINA Vaikka nitriitti ja nitraatti lisätään elintarvikkeisiin suoloina, niiden haitallisuus ja rajoittaminen tulee suhteuttaa itse nitriitin ja nitraatin määrään. Siten asetetut suurimmat sallitut jäännösmäärät ovat maltillisia. Suomessa asiaa käsiteltiin laajennetussa kokoonpanossa elintarvikelainsäädännön ja valvonnan yhteistyöryhmän alaisuudessa (MMM). ENIMMÄISMÄÄRÄT LASKEVAT Vuonna 2016 tehty selvitys vahvisti, että sallittujen enimmäismäärien laskeminen olisi mahdollista, eikä se myöskään lisäisi botulismin riskiä. Tämä tarkoitti siis todellista laskemista, edellä mainitun numeerisen laskun lisäksi. Lisäksi kaliumja natriumnitriitin (E 249, E250) sekä natriumja kaliumnitraatin (E 251 ja E 252) eritelmien arseeni-, lyijyja elohopeapitoisuuksien sallittuja enimmäismääriä laskettiin. Tämä nähtiin kuitenkin hankalana ja ennenaikaisena, koska se vaatisi molemmille yhteisen analyysimenetelmän, jollaista ei ole. Myös ADI-arvot on ilmoitettu ioneina. Asetustekstin perusteella on selvää, että sallitut enimmäismäärät koskevat kaikista lähteistä tulevaa nitriittiä ja nitraattia. Jäännösmääriä sovelletaan tuotteen markkinoille saattamisesta sen viimeiseen myyntipäivään asti. Asiakirjaan on nyt tarkennettu, mitä ”samankaltaisella tuotteella” tarkoitetaan. Lisäksi määriteltiin Large Bacon Primals, Dry cured ham, Svensk julskinka, Svensk leverpastej sekä Mettwurst ja Teewurst. Uudistus siten asettaa tuontituotteet samalle viivalle kotimaisten tuotteiden kanssa. Uudet enimmäismäärärajoitukset on annettu sekä nitriittija nitraatti-ionien lisätylle määrälle että uutena niiden jäännösmäärille. Nämä muutokset tulivat sovellettavaksi jo 29.4.2024. Tämä yhdessä jäännösenimmäismäärien kanssa antanee paremmat mahdollisuudet puuttua nitraattipitoisten kasviuutteiden väärinkäyttöön lisäaineena. Aiempien tutkimusten perusteella nitriitin analysoitavissa oleva määrä tuotteessa laskee heti valmistuksen jälkeen jopa puoleen ensim mäisen vuorokauden aikana. Jos nitraatin jäännösmäärä ylittyy, tuotteen markkinoille saattaminen tulisi edelleen sallia, mutta toimijan on tutkittava ylityksen syy. Natriumnitraatin ja nitraatin välinen kerroin on 0,73. Tavoitteena on, ettei ADI ylittyisi missään ikäryhmässä, sillä on kyse syöpävaarallisuudesta ja siitä, että saanti on joissain ikäryhmissä liian korkeaa. Tällöin olisi otettu huomioon nitraatin muuttuminen nitriitiksi tuotteessa. Esimerkiksi lämpökäsittelemättömissä lihavalmisteissa nitriitin suurin sallittu jäännösmäärä on 45 mg/kg NO 2 -ioneina ilmaistuna. Valmis asetus julkaistiin lokakuussa 2023. EU:n komissio aloitti vuonna 2021 nitriitti ja -nitraattilainsäädännön uudistamistyön. Todettiin, että riskinarviointi pitäisi suhteuttaa ADI-arvoon ja saantiin, ja että myös sallittujen enimmäismäärien tulisi vastata ADI:a, jolloin ne tulisi ilmoittaa nitriittitai nitraatti-ioneina, ei suoloina. Asetusmuutoksen valmistusvaiheessa pohdittiin, tulisiko nitriitti-ionin ja nitraatti-ionin enimmäismäärät laskea yhteen. Nitriitille annetun jäännösmäärän ylittyminen tekee tuotteesta heti määräysten vastaisen. Nitraatin ja nitriitin lisättyä määrää on hankala selvittää tuontituotteissa. Siksi päätettiin, että sallitut enimmäismäärät ilmoitetaan lainsäädännössä jatkossa nitriittija nitraatti-ioneina. Jäännösmääriä sovelletaan luonnollisesti sekä kotimaisiin että ulkomaisiin tuotteisiin samalla tavalla. Tästä syystä ja EFSA:n lausuntoon vedoten ryhdyttiin valmistelemaan sallittujen enimmäismäärien laskemista elintarvikkeissa. l 1 food.ec.europa.eu/document/download/ 3ddb0879-3711-4c09-ac3f-9517913a983c_ en?filename=fs_food-improvement-agents_ guidance_1333-2008_annex-2.pdf KU VA : UN SP LA SH. Nitraatin osalta, jos jäännösmäärä on NO 3 -ioneina ilmaistuna yli 90 mg/kg, tai joidenkin erikoistuotteiden osalta yli 110 mg/kg, toimijan on selvitettävä ylityksen syy. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 33 on hankalaa johtuen erilaisista ruuanvalmistusprosesseista ja eri tavoin ilmoitetuista lisäaineiden käyttömääristä. Uutta asetusta ja enimmäismääriä aletaan soveltaa 9.10.2025 lukuun ottamatta nitraatin käyttöä joissakin juustoissa, joiden osalta soveltaminen alkaa 1–2 vuotta myöhemmin niiden pitkän kypsymisprosessin takia. ELINTARVIKEKATEGORIOIDEN MÄÄRITELMÄT TARKENTUIVAT Lainsäädännön valmistelun aikana muodostui tarve tarkentaa määritelmäasiakirjaa 1 . Enimmäismäärä lasketaan 9.10.2025 alkaen siten, että se on natriumnitriitiksi laskettuna 119 mg/kg ja nitriitti-ioneiksi laskettuna 80 mg/kg. Esimerkiksi lämpökäsittelemättömiin lihavalmisteisiin voidaan tällä hetkellä lisätä natriumnitriittiä enintään 150 mg/ kg. Aikaisemmin enimmäismäärärajoitus oli annettu jäämäpitoisuutena ainoastaan tietyille perinteisille lihatuotteille. Koska nitriittija nitraatti-ionien ADI:t eroavat, se vaatisi myös laskutavan, joka huomioisi tämän. Numeerisesti määrä vaikuttaa siis pienemmältä, koska molekyylipaino on ionilla suolaa alhaisempi
Maatalous on globaalisti yksi suurimmista biodiversiteetin heikentäjistä, mutta samalla se ylläpitää monia uhanalaisia elinympäristöjä. Biodiversiteettikato ei ole yksittäinen ongelma vaan monisyinen ilmiö, joka ilmenee useilla eri tavoilla, kuten lajien esiintymisessä ja runsaudessa, elin ympäristöjen muutoksissa, lajien ominaisuuksissa, ekosysteemien toiminnassa, geneettisessä monimuotoisuudessa sekä lajien välisissä vuorovaikutuksissa. Maailmanlaajuisesti biodiversiteetin köyhtymistä vauhdittavat erityisesti viisi ajuria: maankäytön muutokset, ilmastonmuutos, saastuminen, haitalliset vieraslajit sekä ylikäyttö kuten liikakalastus tai ylilaiduntaminen. Biodiversiteettivaikutusten arvioinnin eri menetelmät sopivat erilaisiin tilanteisiin ja voivat myös täydentää toisiaan. KU VA : AL EK SA ND R PO PO VS KI Menetelmätyyppi Tarkastelutapa Edut Heikkoudet Asiantuntija pisteytysmenetelmät Perustuu asiantuntijoiden antamiin pisteytyksiin eri toimenpiteille ja niiden vaikutuksille (esim. Samalla esille on noussut myös vaikutusten vaikea mitattavuus ja eri menetelmillä saatujen tulosten erot. kynnön vaikutus peltolajistoon asteikolla 1–5) Erottelee tarkasti vaikutuksia maatalousekosysteemin sisällä ja kuvaa paikallisia vaikutuksia Perustuu subjektiivisiin arvioihin, kehitetty vain tietyille maantieteellisille alueille, eivät yleensä kata kaikkia elinkaaren vaiheita Indikaattoripohjaiset menetelmät Perustuu biodiversiteetti kadon ajureiden (esim. Tuotteiden ja prosessien ympäristövaikutusten arvioimisessa elinkaariarviointi (LCA) on vakiintunut menetelmä, ja esimerkiksi hiili jalanjälkitietoa alkaa jo olla laajasti saatavilla. Tutkimusmenetelmät TEKSTI: postdoc-tutkija Venla Kyttä, Luonnonvarakeskus Lisää monimuotoisuutta elinkaaritarkasteluun – miten elintarvikkeiden biodiversiteettivaikutusta mallinnetaan. Trooppisten alueiden tuotteet kuten kaakao kantavat yleensä suhteellisen suurta biodiversiteettivaikutusten kuormaa. Suomessa esimerkiksi perinnebiotoopit, kuten niityt ja hakamaat, ovat lajistoltaan erityisen arvokkaita, mutta myös äärimmäisen uhan alaisia. 34 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 L uonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti kattaa kaiken elollisen luonnon moninaisuuden, mikä tekee sen mittaamisesta ja mallintamisesta erittäin haastavaa. lajimäärä) Käytettävissä systemaattisesti kaikille elinkaaren vaiheille kaikkialla maailmassa Arvioi maatalouden toimenpiteiden vaikutusta hyvin karkealla tasolla, mittaa paikallisia vaikutuksia heikosti. Viime vuosina myös ruuantuotannon vaikutukset biodiversiteettiin ovat nousseet yhä useammin julkiseen keskusteluun. Maataloustuotannon intensiteetti ja maankäytön muodot vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisia vaikutuksia tuotannolla on biodiversiteettiin. maankäyttö) vaikutuksiin mitattaviin ekologisiin indikaattoreihin (esim. NYKYISTEN MENETELMIEN KIRJO Karkeasti jaoteltuna biodiversiteettivaikutusten arvioimiseksi elinkaariarvioinnissa on kahden tyyppisiä menetelmiä: asiantuntijapisteytykseen perustuvia ja indikaattoripoh jaisia menetelmiä
Menetelmien käyttö ei yleensä vaadi lisätietojen keräämistä, vaan arviointi voidaan tehdä muutenkin elinkaarilaskennassa käytettävien tietojen pohjalta. Tähän mennessä julkisuudessa esillä olleet tutkimukset ovat perustuneet erilaisiin indikaattoripohjaisiin menetelmiin. Esimerkiksi maankäytön intensiivisyyttä tarkastellaan usein vain kolmiportaisella asteikolla, jolloin hienoelinkaari sisältää maankäyttöä trooppisilla runsaslajisilla alueilla. Tapahtumissa ja jaostotoiminnassa tapaat elintarvikealan ammattilaisia ja tutustut alan yrityksiin.. Kun taas tarkastellaan tuotteita eri alkuperämaista, indikaattoripohjaiset menetelmät mahdollistavat vertailun yhdenmukaisin mittarein. Vaikutusten vähentämisen näkökulmasta on tärkeää huomioida myös, kuinka paljon tuotteita kulutetaan. Näiden menetelmien heikkoutena kuitenkin on se, että niitä ei yleensä pystytä soveltamaan elinkaaren muille vaiheille kuin maataloudelle ja ne on kehitetty vain tietylle maantieteelliselle alueelle. Esimerkiksi kiloa kohden tarkasteltuna kaakaon biodiversiteettivaikutus on lihoja suurempi, mutta lihoja kulutetaan merkittävästi enemmän kuin kaakaota, minkä takia ruuankulutuksen biodiversiteettivaikutuksista lihojen osuus on jopa 40 prosenttia. Asiantuntijapisteytysmenetelmät perustuvat tyypillisesti arvioihin siitä, miten erilaiset tuotantotoimenpiteet, kuten maanmuokkaus tai lannoitus, vaikuttavat paikalliseen lajistoon. Käytännössä nämä lähestymistavat voivat toimia toisiaan täydentävinä, kun sekä paikallisella että globaalilla tasolla toimivia menetelmiä kehitetään. Pääsyn ilmaisiin jäsentapahtumiin, esimerkiksi yritysvierailuille Alennuksen maksullisiin tapahtumiin Mahdollisuuden osallistua jaostotoimintaan Mahtavan verkostoitumismahdollisuuden HENKILÖJÄSENYYS SISÄLTÄÄ: Lehdestä ja tapahtumista opit alasta, alan hyvistä käytännöistä ja kuulet uusista tutkimustuloksista. syisemmät erot tuotannossa eivät tule huomioiduksi. Jos tavoitteena on vertailla paikallisesti esimerkiksi eri tiloilla tuotettua ruokaa, asiantuntijapohjaiset menetelmät voivat tarjota tarkemman kuvan. Lisäksi menetelmien etuna on se, että niillä pystytään arvioimaan elinkaaren kaikki vaiheet, eivätkä ne ole maantieteellisesti rajattuja. Indikaattoripohjaiset menetelmät puolestaan käyttävät mitattuja tai mallinnettuja muuttujia kuten lajimäärää arvioidak seen vaikutuksia lajien potentiaaliseen sukupuuttoon. Koska menetelmät mittaavat pääasiassa (endeemisten) lajien sukupuuttoa, vaikutukset Suomen kaltaisessa maassa jäävät aina hyvin pieniksi verrattuna runsaslajisiin trooppisiin alueisiin. l Kirjoitus perustuu Luken Modi-LCA -hankkeessa tehtyyn kirjallisuuskatsaukseen ja aiemmin julkaistuihin katsauksiin biodiversiteettivaikutusten arviointimenetelmistä sekä Lukessa, Jyväskylän yliopistossa ja LUT-yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin ruuan biodiversiteettivaikutuksista. TULOKSET PALJASTAVAT SUURIMMAT RISKIKOHTEET Vaikka biodiversiteettivaikutusten arviointimenetelmät ovat vielä kehitysvaiheessa, niillä tuotetut tutkimustulokset osoittavat selkeän suunnan: suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen liittyvät tuotteisiin, joiden ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology kehittyvaelintarvike.fi/jasenille Lue lisää toiminnasta verkkosivuilta ja liity jäseneksi Elintarviketieteiden Seuran jäseneksi LIITY Kehittyvä Elintarvike -lehden vuosikerran. Sekä Suomessa että maailmalla tehdään kovasti työtä menetelmien kehittämiseksi, ja tulevaisuudessa tulemmekin saamaan tarkempaa tietoa myös ruoantuotannon paikallisista vaikutuksista kotimaassa. Eri arviointimenetelmät soveltuvatkin eri tilanteisiin. Ne soveltuvat hyvin tuotannon hienovaraisiin vertailuihin, esimerkiksi eri maatilojen välillä, ja huomioivat alueelliset erot tarkasti. Maatalouden osalta ne kuitenkin ovat melko karkeita. Näihin kuuluvat esimerkiksi liha, jonka tuotannossa käytetään runsaslajisilla alueilla kasvatettua rehua, sekä suoraan trooppisilta alueilta tulevat tuotteet kuten kahvi ja kaakao. Voit sisällyttää jäsenyyteen paperilehden tai digilehden tai molemmat
Näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä, että helpotus toteutuisi. – Yhdysvalloissa ajatellaan, että laitettaes sa korkeita tuontitulleja yhdysvaltalaiset suo sivat enemmän kotimaista, jolloin kotimainen tuotanto saadaan kasvuun. Tämä on kuiten kin yksinkertaistettu ajatus, koska monia nyt tuotuja tuotteita ei valmisteta Yhdysvalloissa. Alankomaat vei elintarvikkeita 121 miljardin edestä, josta Yhdysvaltoihin 2,8 prosenttia, ja Saksan 100 miljardin kokonaiselintarvikeviennistä Yhdys valtoihin vietiin 2,4 prosenttia. Ne saattavat pysyä, kasvaa tai poistua. Makeisia vietiin vuonna 2024 Suomesta 51 miljoonan euron edestä. – Tilastojen valossa esimerkiksi juustojen vienti on ollut hieman laskemaan päin viimei set viisi vuotta, eli isossa kuvassa tullit eivät välttämättä suuresti vaikuta, pohtii Jansik. – Suomen vienti pirstoutuu kymmenien eri maiden välillä. Italia, Ranska ja Alankomaat veivät Yhdys valtoihin eniten juomakategoriaan sisältyviä tuotteita, Espanja eläin ja kasvirasvakatego rian tuotteita ja Saksa kahvi, tee ja mauste kategorian tuotteita. Yhdysvallat ei ole Suomelle suuri elintarvikeviennin kohde, toteaa Luon nonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik. Vasta pidemmällä aikavälillä nähdään, millaisia todellisia vaikutuksia tulleilla on. Yhdysvaltain tuontitullien vaikutukset Suomen elintarvikevientiin vähäiset EU:n Yhdysvaltoihin viemille tuotteille asetettiin laajasti 15 prosentin tuontitullit, jotka astuivat voimaan 7.8. Italialla, Ranskalla, Irlannilla ja Kreikalla elintarvikeviennin osuu desta yli viisi prosenttia muodostuu Yhdysval tojen viennistä. Makeisten vien nistä noin kolme miljoonaa euroa tuli Yhdys valloista. Maailmaan on tullut yhä enem män protektionismista käyttäytymistä, joka sai uuden sysäyksen vuonna 2022 Venäjän hyökkäyssodan alettua. 36 Kehittyvä Elintarvike 4/2025. Merkittävimpiä vientituotteita ovat meijerituotteet, makeiset ja alkoholi. KU VA : VA LI O Valion Lapinlahden tehtaassa valmiste taan emmentaljuus toa, joka tunnetaan USA:ssa Finlandia Swiss tuotteena. Italia vei 68 miljardin euron arvosta elintarvikkeita maailmalle, ja Yhdysvaltojen viennin osuus sen kokonaiselintarvikeviennistä oli 11,5 pro senttia. Tullit ovat vaihdelleet 0–15 prosen tin välillä Valion tuotteiden kohdalla. Valion Yhdysvaltojen toimitusjohtaja AnnMari Hämäläinen kertoo, että tuontitullit ovat aiemmin riippuneet siitä, mikä tullinimike on kyseessä. Juomia vietiin Suomesta 283 miljoonan euron arvosta, ja tästä yli neljän miljoonan ar vosta Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi EU hakee sopimuksia eri maiden ja maaryh mien kanssa. TULLIEN TAUSTALLA KASVAVA PROTEKTIONISMI Tullit ovat tulleet maailman talouden ilmapii riin, jossa globaalien sopimuskehysten aika on hiipunut ja maailman johtavat talousmaat kilpailevat talouden herruudesta. – EU:n elintarvikevienti Yhdysvaltoihin on kokonaiskuvassa pientä. Mediatietojen mukaan elokuussa neuvoteltiin siitä, ettei 15 prosentin tullia sovellettaisi viiniin ja väkeviin alkoholi juomiin ja että pitkä perinne molempia kos kevista nolla tulleista säilytettäisiin. Talous & Liiketoiminta TEKSTI: Viivi Wanhalinna SUOMEN noin 2,2 miljardin euron suuruisesta elintarvikeviennistä noin 31 miljoonaa euroa tulee Yhdysvaltojen viennistä. USA soveltaa samaa, vaikeasti ennakoitavaa kaup papolitiikkaa ympäri maailmaa, muistuttaa Jansik. Tämän myötä protektionismi vahvistui entisestään, avaa Jansik. Varak kaat tuontia harjoittavat maat kuten Japani ja IsoBritannia ovat puolestaan aktiivisesti kehittäneet kahdenvälisiä kauppasuhteitaan useiden maiden ja maaryhmien kanssa paran taakseen ruuan ja ruuan raakaaineiden saa tavuutta. Samaan aikaan vaikeutetaan ristiriitaisilla päätöksillä korvaavien tuotteiden valmistus ta esimerkiksi rajaamalla ulkoisen työvoiman käytön mahdollisuuksia, pohtii Jansik. Ranska vei elintarvikkeita kaikkiaan 81 miljardin euron arvosta, josta Yhdysvaltoi hin meni 6,8 prosenttia. Meijerituotteista merkittävin vientituote on juustot, joita vietiin vuonna 2024 44 mil joonan euron arvosta. Tätä myydään kauppojen juusto tiskeissä, joista sitä voi ostaa halua mallaan paksuudella viipaloituna. Tämä yhdistettynä vuoden 2021 heikkoon satoon aiheutti markkinoilla niukkuutta ja ruuan hinnan kasvua. Neljännes juuston viennistä kohdistui Yhdysvaltoihin. Ennusteiden tekeminen vuoden päähän on vaikeaa päätösten ailahtelevuuden vuoksi. Kuluttaja hintojen arvioidaan kuitenkin Yhdysvalloissa nousevan. ELINTARVIKEVIENTI YHDYSVALTOIHIN PIENTÄ EU:n kokonaisvienti, johon lukeutuu sekä sisämarkkinoilla että kolmansiin maihin tapahtuva vienti, oli vuonna 2024 arvoltaan 723 miljardia euroa. – Jo ennen hyökkäyssodan alkamista oli näkyvissä tuotantopanosten saatavuuden heikentyminen. Euroopan maista veivät vuonna 2024 eniten elintarvikkeita Yhdysvaltoihin Italia, Ranska, Espanja, Alankomaat ja Saksa. Espanja vei elintar vikkeita 75 miljardin edestä, Yhdysvaltojen viennin ollessa 4,6 prosenttia. Valion Hämäläinen ja Fazerin viestintä yksikkö toteavat, että on vielä mahdotonta arvioida tullien kokonaisvaikutusta. Merkittävää elintarviketuontia harjoit tavista maista Kiina ja osa varakkaimmista LähiIdän maista on varastoinut ruokaraaka aineita kuten viljaa tai öljykasveja vaihtele vina vuosina vähentääkseen saatavuusris kejä. Köyhim millä PohjoisAfrikan ja Lähi Idän mailla ei ole siihen ollut varaa. Tästä noin neljä prosent tia eli 29 miljardia euroa tuli Yhdysvalloista. – USA:n tullit iskevät määrittelemättö mäksi ajaksi eurooppalaisiin tuotteisiin. Esimer kiksi eri juustotyypeillä on ollut keskenään erilaiset tullimaksut. Silloin tullien nousulla voi olla vaikutuksia maan elintarviketalouteen, pohtii Jansik
Loppuvuoden 2025 aikana tehtävä investointi tu kee BlackGrainin kaupallistamista. Vuonna 2024 Saksassa tuotettiin 7,2 miljardia litraa olutta ja se kattoi yli 22 pro senttia EU:n alkoholillisen oluen tuotan nosta. – Raakaaineen saatavuus on ollut yksi pullonkaula tuotannon kasvattamiselle. Toimitusjohtaja Jari Karlsson kertoo, että ensimmäinen valmistaja on sveitsiläinen välipalayritys, joka sopimusvalmistaa Happy Plant Pro teinille härkäpapu ja hernejauhosta teksturoitua proteiinia. Saksa on Euroopan suurin oluen tuottaja TILASTOPOIMINTA KU VA : EU RO ST AT KOONNUT: Elina Teerijoki Paulig investoi 12 miljoonaa euroa Tex Mex tuotantoon Espanjassa PAULIG investoi 12 miljoonaa eu roa kasvattaakseen tuotanto kapasiteettiaan yhtiön tuotanto laitoksella Bergan kaupungissa Espanjassa. Eniferin tehdas aloittaa koekäytöt ensi vuoden alussa. Yritys on patentoinut teknologian, jossa tuotetaan kuivaekstruusion avulla kasvipohjaista proteiinia viljoista tai palko kasveista. Happy Plant Proteinia markkinoille VUONNA 2024 EUmaissa tuotettiin 32,7 miljardia litraa yli 0,5 prosenttia alkoholia sisältävää olutta ja 2 miljardia litraa alko holittomaksi määriteltyä, alle 0,5 prosent tia alkoholia sisältävää olutta. Vuoteen 2023 verrattuna alkoholillista olutta tuo tettiin 0,6 prosenttia enemmän ja alkoholi tonta 11,1 prosenttia enemmän. Uuden tuotantolinjan odote taan valmistuvan vuoden 2026 loppuun mennessä nykyisiin teh dastiloihin. Investoinnilla parannetaan BlackGrain from Yellow Fields® rapsijauheen raakaaineen val mistusprosessia. Nyt tehtävä inves tointi on merkittävä askel Black Grainin kaupallistamispolulla, Ape titin Öljykasvituotteetliiketoimin non johtaja Timo Huttunen kertoo. Vastaavat luvut olivat Espanjassa 4 miljardia litraa ja 12,3 prosenttia tuotan nosta, Puolassa 3,4 miljardia litraa ja 10,6 prosenttia tuotannosta, Alankomaissa 2,2 miljardia litraa ja 6,8 prosenttia tuotan nosta ja Belgiassa 2,1 miljardia litraa ja 6,3 prosenttia EU:n tuotannosta. Toimitusjohtaja Simo Ellilä kertoo, että tehdas valmis tuu vuoden loppuun mennessä, koekäytöt tehdään vuoden 2026 alussa ja varsinainen tuotanto ajetaan ylös ensi vuoden toisella neljänneksellä. Rypsistä ja rapsista tehdään jatkossa kolmea eri tuotetta: kas viöljyä, puristetta eläinruokintaan ja raakaainetta BlackGrainin tuo tantoon. Investointi moninkertaistaa BlackGrainin raakaaineen val mistuskapasiteetin ja parantaa prosessin laatua ja tehokkuutta. Uusi vehnätortilla linja vastaa Tex Mex tuotteiden kasvavaan maailmanlaajuiseen kysyntään ja vahvistaa alueen strategista merkitystä yhtiölle. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 37 APETIT investoi noin 2 miljoonaa euroa Kant vikin kasviöljypurista moon. World Foods kategorian kas vava suosio on tehnyt Tex Mexis tä yhden Pauligin tärkeimmistä kasvualoista. Ainesosa myydään Espanjaan ja Sveitsiin käytettäväksi kasvipohjaisiin lihaana logeihin. Lisäksi siihen sisältyy korvaus investointeja puristamon nykyisiin prosesseihin. – Jatkamme Tex Mex valikoi mamme laajentamista Euroo passa, kertoo Pauligin toimitus johtaja Rolf Ladau tiedotteessa. Yhtiön liikevaihto on 1,2 miljardia euroa, josta noin puolet tulee Tex Mex liiketoiminnasta. VTT-TAUSTAISEN Happy Plant Proteinin teknologia on päässyt kaupal liseen käyttöön. Apetit investoi Kantvikin kasviöljypuristamon toimintaan MYKOPROTEIINIA tuottava Eni fer viimeistelee tehdastaan Kan tvikissa. Tehdas tuottaa täydessä käynnissä 500 kg pekiloproteii nia tunnissa, vuositasolla noin 3 000 tonnia. Paulig työllistää noin 350 henkilöä Espanjassa ja yhteensä 2 400 maailmanlaajui sesti. Yrityksen uuselin tarvikelupaprosessit EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa ovat vielä kesken, mutta alkuvai heessa tuotantoa hyödynnetään rehuna ja lemmikkien ruuissa. Varsinainen BlackGrain rapsijauhe valmistetaan edelleen alihankintana Kantvikin ulkopuo lella
Tulokset ovat keskiar voja, eivät suoraan yksittäisten tuotteiden pitoisuuksia. Fineliä varten kerätään mahdolli simman edustavat näytteet Suomessa käy tetyistä tuotteista. Useista lihoista löydettiin aikaisempaa suurempia pitoisuuksia kaliumia, magnesiumia, natriumia, fosforia ja seleeniä. Lihan seleenipitoisuus vaihteli välillä 15–40 mg/100, vain hirvenlihassa seleeniä oli huomattavasti vähemmän (5 mg/100 g). Poronja hirvenlihat olivat tutkituista lihoista kaikkein rautapitoisimmat, mutta poronlihassa rautaa oli lähes 50 prosenttia aikaisempaa vähemmän. Tuoreiden analyysien mukaan usean lihan rautapitoisuus (0,4–4 mg/100 g) oli pienempi verrattuna Finelin aikaisempiin arvoihin verrattuna. Näytteenotosta, analyyseistä ja tulosten raportoinnista vastaa Ruokavirasto, ja THL päivittää tiedot Finelitietokantaan. Hirvenlihaa lukuun ottamatta mionarvoisia raudanlähteitä (Fe 3 +, eihemirauta), vaikkakin raudan imeytyminen niistä on heikompaa kuin lihasta. Vuonna 2024 tehdyn päivityksen tavoitteena oli paikata puutteet ja saattaa koostumustiedot ajan tasalle. Lihatietojen päivitystyön toteutumi sessa Finelin seurantaryhmän, Paliskun tain yhdistyksen ja metsästysseurojen panos oli merkittävä. Poronkäristysliha sisälsi suolaamattomia ja suolattuja tuotteita, mikä vuoksi sen natriumpitoisuus oli kaksinkertainen poron sisäpaistiin ja ulkofileeseen verrat tuna. Kasvikunnan tuotteista erityisesti täys jyväviljat ja palkokasvit ovat huoRavitsemus & Terveys TEKSTI: erikoistutkija Helena Pastell, Ruokavirasto & tutkija Noora Vainio, erityisasiantuntija Jenna Rautanen ja erityisasiantuntija Heli Reinivuo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lihojen kivennäis ja hivenainepitoisuuksissa ilmeni selviä eroja aiempiin Finelissä ilmoitet tuihin arvoihin. ETL ja PTY osallistuvat näyte ja analyysikuluihin. fineli.fi Uusia lihan koostumustuloksia Finelissä Tuoreet lihojen koostumusanalyysit paljastavat eroja Finelin tietoihin verrattuna. Finelin aikaisemmat hirvenja poronlihatiedot olivat osittain huomattavasti vanhempiakin, sillä niiden alkuaineet ja B-vitamiinit analysoitiin 1980-luvulla. Hirvet eivät saa seleenillä täydennettyä rehua toisin kuin muut tutkitut eläinlajit, vaan niiden luonnonvaraisen ravinnon seleenipitoisuus on suoraan riippuvainen alueen maaperästä. Raudan lisäksi myös kalsiumin (3–12 mg/100 g) pitoisuudet olivat monissa lihoissa selvästi pienemmät kuin aikaisemmat Finelin arvot, suurimmillaan ero oli noin 10 mg. Esimerkiksi nyhtökaura, joka valmistetaan täysjyväkaurasta ja palkokasveista, sisältää jopa enemmän rautaa (5 mg/100 g) kuin poron-, hirvenja naudanliha. Suomessa se on usein alhainen. KIVENNÄISJA HIVENAINEIDEN PITOISUUKSISSA MUUTOKSIA Liha on yksi parhaista raudanlähteistä erityisesti hyvin imeytyvän hemiraudan (Fe 2+ ) vuoksi. Tietoja päivitetään vuosittain, sillä eläinten ruokinnassa, raakaaineiden käsittelytavoissa, elintarvikkeiden valmis tusmenetelmissä ja resepteissä tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat elintarvikkei den kemialliseen koostumukseen. KU VA : KY LE MA CK IE /U NS PL AS H Finelitietokannan tausta ja ylläpito FINELI on THL:n ylläpitämä kansallinen elintarvikkeiden koostumustietokanta, josta löytyvät Suomessa käytettävien elin tarvikkeiden keskimääräiset koostumus tiedot. Tutkittujen lihojen natriumpitoisuudet olivat 40–100 mg/100 g, poikkeuksena kalkkunaleikkele (780 mg/100 g), jonka huomattavan suuri natriumpitoisuus selittyy lisätyllä suolalla. Sen sijaan kasvipohjaisissa proteiininlähteissä kuten nyhtökaurassa, quornissa ja tofussa on huomattavasti enemmän kalsiumia (50–350 mg/100 g) kuin lihassa. Tutkittavat elintarvikenimikkeet vali taan Finelin seurantaryhmässä, jossa on monipuolinen edustus elintarvikealan organisaatioista: Terveyden ja hyvinvoin nin laitos (THL), Ruokavirasto, Maa ja metsätalousministeriö (MMM), Sosiaali ja terveysministeriö (STM), Helsingin yli opisto (HY), Tullilaboratorio, Elintarvike teollisuusliitto (ETL), Päivittäistavara kauppa ry (PTY), Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Valtion ravitsemusneuvottelu kunta (VRN). 38 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 alle kymmenesosan maidon kalsiumin määrästä. Uusia lihatuloksia vertailtiin soveltuvin osin Finelin aikaisempiin arvoihin sekä vuonna 2022 analysoituihin nyhtökauraan, quorniin ja tofuun, jotka ovat yleistyneet lihaa korvaavina proteiininlähteinä. Rautaa on monissa aikaisempaa vähemmän, seleeniä enemmän, rasva-arvot vihjaavat ruokinnan muutoksiin ja B1-vitamiinit herättävät jatkokysymyksiä.. Suurimmat kalsiumpitoisuudet saatiin tofusta, jossa juoksutteena oli käytetty kalsiumsulfaattia (CaSO 4 ). Lihaa ei voida pitää merkittävänä kalsiumin lähteenä, sillä se sisältää L ihojen koostumusta on tutkittu systemaattisesti viimeksi yli 10 vuotta sitten
TIAMIINITULOKSET OSOITTAVAT PUUTTEITA TIEDOISSA Tiamiinieli B1-vitamiinipitoisuudet olivat suurimmat sianlihassa (0,6-1,1 mg/100 g) ja pienimmät naudanlihassa (<0,07 mg/100 g). AMINOHAPOT ENNALLAAN Lihan proteiinipitoisuus vaihteli välillä 17,5–24,4 g/100 g lukuun ottamatta broilerin nahkaa, joka sisälsi proteiinia 13,1 g/100 g. Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan vain puolet aikuisista saa tiamiinia saantisuosituksen mukaan. Rasvahappokoostumus (g/100 g rasvaa eli % kokonaisrasvasta) lihassa ja kasviperäisissä proteiininlähteissä. Quornin B1-vitamiinipitoisuus on jopa suurempi kuin sianlihassa (1,2 mg/ 100 g), mutta nyhtökauran ja tofun pitoisuudet ovat samaa suuruusluokkaa broilerin-, hirvenja poronlihan kanssa (0,1–0,3 mg/100 g). Proteiinia on eniten vähärasvaisissa lihoissa, esimerkki poron sisäpaistissa oli proteiinia 24,4 g/100 g ja rasvaa 1,5 g/100 g. Poron ja hirvenlihan osalta aikaisemmat rasvahappotulokset ovat myös hyvin vanhoja,1980-luvulta, joten tuloksia on jo hankala verrata. Sekä tutkitut lihat että aiemmin analysoidut nyhtökaura, quorn ja tofu sisälsivät kaikkia välttämättömiä aminohappoja suurin piirtein samoissa suhteissa. KERTOVATKO RASVA-ARVOT MUUTTUNEESTA RUOKINNASTA. Märehtijöiden pötsimikrobit tuottavat tiamiinia, kun taas sian ja broilerin rehuun lisätään tiamiinia. Liha sisälsi välttämättömistä aminohapoista eniten lysiiniä. B1vita miinipitoisuudet (mg/100 g) lihois sa ja kasviperäi sissä proteiinin lähteissä. Siniset palkit ovat Finelin aikaisemmat pitoisuudet ja mustilla palloilla on merkitty liho jen uudet ana lyysitulokset. Lisäksi naudan-, hirvenja poronlihassa oli hiukan transrasvahappoja, koska märehtijöiden pötsissä muodostuu luonnostaan transrasvahappoja bakteerien vaikutuksesta. Tutkituista lihoista vähärasvaisin oli hirvenliha (1,5 g/100 g) ja rasvaisin porsaan ribsit (25 g/100 g). Kadmiumia löydettiin odotetusti pieniä pitoisuuksia (0,11–0,16 µg/100 g) hirvenja poronlihasta. Lihan proteiinija aminohappotulokset vastaavat hyvin aikai sempia 1990-luvun tuloksia. Lihan rasva koostuu pääasiassa tyydyttyneistä ja yksittäistyydyttymättöKuva 1. Kasviperäisten tuotteiden rasvahappoprofiilit ovat terveyden kannalta lihoja paremmat, koska lihassa tyydyttyneiden rasvahappojen osuudet ovat suuremmat ja monityydyttyneiden pienemmät. Yleisimmät lihassa esiintyvät rasvahapot olivat öljyhappo, palmitiinija steariinihappo. Tämä heijastelee mahdollisia muutoksia tuotantoeläinten ruokinnassa ja jalostuksessa. Luotettavien saantilaskelmien takia on tärkeää, että elintarvikkeiden koostumustietokanta Finelin tiedot ovat ajan tasalla. Pääaminohappo lihassa on glutamiinihappo, kun taas broilerin nahan pääaminohappo on glysiini, joka on tärkeä kolla geenin rakenneosa. Rasvapitoisuuksissa ja erityisesti rasvahappotuloksissa oli paljon eroja aiempiin analyysituloksiin. Kuva 2. PUFA = monityydyttymättömät rasvahapot; MUFA = yksittäistyydyttymättömät rasvahapot; SFA = tyydyttyneet rasvahapot; TFA = transrasvahapot. Kasvipohjaisten proteiininlähteiden tiedot raportissa Fineli-analyysit 2021–2022: Kasviperäiset proteiininlähteet www.ruokavirasto.fi/globalassets/ laboratoriopalvelut/elintarviketutkimukset/final_fineli-analyysit-2021-2022_090922.pdf. Lisäksi analysoitiin runsasrasvainen broilerin nahka (39 g/ 100 g). Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 39 seleenipitoisuus on lihassa moninkertainen nyhtökauraan, quorniin ja tofuun verrattuna. mistä rasvahapoista. Pitoisuudet ovat selvästi alle sallittujen enimmäismäärien ((EU) 2023/915). l Tarkemmat tiedot näytteenotosta ja analyysimenetelmistä ovat saatavissa raportissa Fineli-analyysit 2023–2024: Lihat (urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042330081). Ainoa poikkeuksena oli quornin runsas tryptofaanipitoisuus verrattuna lihaan. Broilerissa, porsaan-, hirvenja poronlihassa oli myös jonkin verran monityydyttymättömiä rasvahappoja (2–32 g/100 g rasvaa eli 0,1–2,2 g/100 g tuotetta). Tiamiinin osalta on selvästi tarvetta uusintaanalyyseille, koska uudet tiamiinitulokset poikkesivat aiemmista tuloksista (Kuva 2). Myös kalkkunaleikkeleissä havaittiin samansuuruisia määriä kadmiumia
Maailma mausteilla TEKSTI JA KUVAT: toimittaja Ninnu Kangas, Mar-Ker oy. Käsityön laajuus yllätti, Jägerskiöld lisää. Kemiöläinen lihakarjayrittäjä Christer Jäger skiöld ja siuntiolainen viljelijä Erik Perklén keskustele massa maissin kasvatuksesta. Tansanialaisten tilojen keskikoko on pieni, ja muutaman hehtaarin kotitarvepeltoja kynnetään tosiaan pääsääntöisesti käsin. – Riisiä viljellään etenkin pohjoisessa ja rannikkoseuduilla ja se kuuluu maaseudun ruokapöytään erityisesti silloin, kun on hieman varaa valita, Öhman jatkaa ja mainitsee suomalaisvierailijoitakin ihastuttaneen chapatileivän. Muitakin vaihtoehtoja kannattaisi kartoittaa – siis sellaisia, jotka sopivat paremmin käsityölle. Öhmanin työpaikka, FFD, tukee Ulkoministeriön kehitysyhteistyöhankkeen kautta tansanialaisen NADOn eli Njomben alueen maatalouskehitysorganisaation toimintaa. Pienviljelijät viljelevät myös mustapippuria, kanelia, kurkumaa, inkivääriä ja kardemummaa, ja näitäkin tuotteita päätyy yhä useammin Euroopan ja YhKU VA : NI NN U KA NG AS ALIRAVITSEMUS KURITTAA REHEVÄÄ TANSANIAA Peruna kasvaa hyvin Tansanian Njomben alueel la ja se on tuonut mukavasti lisäansiota tansa nialaisille pienviljelijöille. 40 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 T ansanialaisella maaseudulla ruoka on yksinkertaista, mutta täyttävää. Kasvupotentiaali on ihan omaa luokkaansa, muutaman viikon hyväntekeväisyysreissulle osallistunut kemiöläinen liha karjayrittäjä Christer Jägerskiöld kiteyttää. Rahoituksen edellytyksiin kuuluvat tarkat raportointivaatimukset sekä säännölliset hankevierailut. Maissi tuntui olevan valtakasvi, mutta sen puinti käsipelin ei liene niin kannattavaa. – Valtavasti mahdollisuuksia ja rehevää. Mausteviljely tuo elinkeinon monelle pienviljelijälle ja alueen naisille, ja se on myös tärkeä tekijä myös agroturismille. – Perusasioiden äärellä ollaan, ja sitä syödään mitä on, Tansanian maatalouden erinomaisesti tunteva suomalaisen asiantuntijajärjestö Food and Forest Development Finlandin (FFD) maatalousja tasaarvoasiantuntija Jenny Öhman kertoo. Vehnäjauhoista, vedestä ja öljystä leivottu litteä pannulla paistettu leipä purjehti jo siirtomaa-ajalla Intian valtameren kauppareittejä pitkin osaksi Itäisen Afrikan ruokakulttuuria. dysvaltojen erikoisruokamarkkinoille. Huhtikuussa Öhmanin mukaan hankevierailulle lähti tavallista isompi porukka, kun joukko hyväntekeväisyysjärjestö Kapuan vapaaehtoisia pakkasi laukkunsa Öhmanin avuksi. Työsarkaa riittää myös naisten aseman parantamisessa. Härät vetävät auraa vain noin viidenneksellä peltoalasta ja traktoreita on käytössä vain noin 10 prosentilla peltoKorkeasta viljelypotentiaalista huolimatta Tansanian ongelmana on ravinnon yksipuolisuus ja siitä johtuva aliravitsemus. – Kasvirotaatiossa olisi kehittämistä. TANSANIALAINEN RUOKA ei ole vahvasti maustettua, vaikka mausteet ovatkin tärkeä, tosin määrällisesti melko pieni, vientituote erityisesti autonomisen Sansibarin alueella. Ateriat pohjautuvat vahvasti paikallisiin arkisiin raaka-aineisiin, ja monelle ne rakentuvat päivä toisensa jälkeen samoista peruselementeistä: päivällislautaselta löytyy tyypillisesti riisiä tai ugalia eli maissipuuroa, papuja ja silloin tällöin kanaa tai kalaa. MAAN VILJELYOLOSUHTEET ovat hyvät ja sadon laatu voi olla korkea, mikäli tuotantoa tuetaan oikein. Neilikka muodostaa valtaosan Sansibarin vientituloista, ja saari onkin yksi maailman suurimmista neilikan viejistä. Proteiinin lähteenä toimivat pääasiassa pavut, jotka tarjoillaan usein tomaattipohjaisessa kastikkeessa joko ugalin tai riisin kanssa
Kouluyhteistyö on toteutettu suomalaisrahoitteisesti FFD:n hankkeen kautta. Kyse ei ole kalorien puutteesta vaan ravinnon yksipuolisuudesta. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 41 – Kotitarveviljelyssä hedelmät ja vihan nekset eivät ole suosittuja. Näistä ajoista perunasadot ovat viisinkertaistuneet, ja myös pienviljelijöitä on autettu mukaan laatujärjestelmään. Vapaaehtoisten ryh mä pääsi ihailemaan paikallista tilapian kasvatusta, jossa kalankasvattajilla oli meneillään oli ensim mäinen tuottovuosi. Riisiä kasvaa jokilaaksoissa ja alavilla alueilla, ja durra ja hirssi ovat puolestaan kuivien alueiden viljoja. rahakasvien joukkoon. Kalankasva tusta varten ryhmä kaivoi kuusi allasta käsipelillä.. NADON ja FFD:n yhteistyö alkoi yli 10 vuotta sitten perunasta. Myös tomaattia, sipulia, kaalia ja porkkanaa viljellään kaupallisesti. – Tansaniassa naisten asema on miehen asemaa heikompi, ja maassa on edelleen lainvastaista olla esimerkiksi homoseksuaali. Tämä vaikeuttaa viljelyn suunnittelua, sillä kau sivaihteluiden ennakoiminen perinteisen tietämyksen pohjalta haastavaa, Öhman selittää. Kätevä tapa yhdistää kouluyhteistyö ja ravitsemusneuvonta on vaalia vanhaa sanontaa: minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Vaikutukset ovat usein suoraan toimeentuloa uhkaavia. Kastelussa luotetaan pääosin sateisiin. Se on aiempaa epäsäännöllisimmiksi muuttuneita sadekausia ja eroosiota. Öhman ja suomalaiset vapaaehtoiset pääsivät vierailemaan kahdessa koulussa, jossa innokkaat oppilaat lannoittivat maata lehmän lannalla, istuttivat ohjatusti avokadopuita ja esit te livät vastaperustettuja kotitarveviljelmiä. – Meille kalkitus olisi luonteva ratkaisu, mutta se mikä on helppoa ratkaista täällä, ei välttämättä ole siellä. Nykyään moni pienviljelijäkin myy jo laatutuotteita Tansanian Byro of Standards (TBS) -leiman alla. Avokadojen, salaattien ja lehtivihan nesten hoidon lomassa oli erinomainen tilaisuus puhua myös terveellisestä ravitsemuksesta. alasta. Verkolla ylös nostetut kalat päätyivät joko kalayrittäjien omille lautasille tai olemat tomien kylmäkulje tusten ja tilojen vuoksi myyntiin lähinnä naapurus toon. FFD vahvistaa myös NADO:n tasa-arvoja inkluusiotyötä, Öhman kertoo. Myös cashew-pähkinät, sokeriruoko ja auringonkukka kuuluvat ns. Ravinnon yksipuolisuus on kaikesta huolimatta ongelma. Maissin varret päätyivät enimmäkseen polttoon, mutta niistä voisi polton sijaan tehdä biohiiltä, jota voisi käyttää happamahkon maan parannukseen. Tehty työ kantaa nyt hedelmää. NJOMBEN ALUEEN paikallishallinnon vaatimusten mukaisesti NADO töitä myös kouluissa. l Lisähaasteita ilmastonmuutoksesta ILMASTONMUUTOS on paljon muutakin kuin lisääntyvää kuu muutta ja kuivuutta. Organisaation toiminta alkoi pienestä, mutta asema on vahvistunut, ja uusia viljelijäryhmiä perustetaan koko ajan. – Toki tähän vaikuttaa myös ravitsemustiedon puute, Öhman lisää. Ilmastonmuutos merkitsee myös kasvitautien ja tuholaisten yleistymistä. ILMASTO JA MAAPERÄ ovat suotuisia erityisesti perunan, maissin ja vihannesten viljelyyn. Aliravitsemus on merkittävä ja valitettava ongelma, Jenny Öhman harmittelee ja tunnistaa asiaan liittyvän paradoksin: kaikkea olisi, mutta vallalla oleva ajatus myynnin ja toimeentulon tärkeydestä aiheuttaa sen, etteivät vitamiinirikkaat tuotteet päädy pienviljelijäperheiden omaan käyttöön. – Joskus sateet viivästyvät ja joskus ne tulevat liian aikaisin tai liian rajuina. – Ravitsemus ei ole hankkeittemme pääpaino, mutta olemme päässeet epäsuorasti vaikuttamaan siihenkin. AKTIIVISESTI PIENVILJELIJÖIHIN yhteyttä pitävä FFD:n yhteistyökumppani NADO alkaa olla eteläisen Tansanian Njomben maatalousalueen viljelijöiden parissa jo merkittävä tekijä. Perunasta saadut tulot mahdollistavat pienviljelijöille mm. Viljelijäryhmiä on erikseen myös naisille, vammaisille ja nuorille. Keittobanaani ja pavut tuovat hyvää täydennystä viljavaltaiseen ruokavalioon. Nykyään yhdistys tekee yhteistyötä jo noin 7 500 viljelijän kanssa ja neuvontaa toteutetaan ruohonjuuritasolla kymmenien kouluttajien avulla. Ilmastonmuutos tekee viljelystä Tansaniassa epävarmem paa, riskialttiimpaa ja ennakoimattomampaa. Pääasiassa etenemme ilmastovaikutusja ympäristöasiat edellä, ja ensisijainen tehtävämme on puhua sadosta, kiertoviljelystä ja maan hedelmällisyyden parantamisesta, mutta samalla se ravitsemuksellinen tietokin kulkee, Öhman selittää. Meidän ratkaisujamme ei siis suoraan voi soveltaa toiseen kulttuuriin, Jägerskiöld kertaa oppimaansa. Tehokkaamman viljelykierron lisäksi suomalaisviljelijät kiinnittävät huomiota myös biomassan ja ravinteiden maaperään palauttamiseen. Vientiin ja kaupalliseen tuotantoon riittää kahvia, teetä ja puuvillaa. Epävarmuus on riskialtista erityisesti pienviljelijöille, joilla ei ole kastelujärjes telmiä, sääennusteita tai säästöjä. Hedelmien ja vihannesten viljely on Tansaniassa kasvussa, ja paikalliset markkinapaikat ovatkin ääriään myöten täynnä ananaksia, mangoja, papaijaa, avokadoja ja vesimeloneja. Myös maniokki eli kassava sietää hyvin kuivuutta. Vaikka edellytyksiä olisikin, eivät vihannekset päädy tavallisen tansanialaisen lautaselle. lasten koulutusta. – Verkostot ovat tärkeitä ja yhdessä organisoidusti toimien pienilläkin on mahdollisuus myydä ulkomaille, Öhman iloitsee. Lämpimämmät ja kosteammat jaksot luovat suo tuisat olosuhteet uusille kasvitaudeille ja tuholaisille, ja esi merkiksi maissin tuholaiset ja bakteeritaudit sekä perunakas vustoissa esiintyvät sienitaudit ovatkin lisääntyneet monilla alueilla
Maammehan on hivenen köyhä ja jo vuosikymmeniä sitten oltiin huolestuneita suomalaisten huonosta lisääntymisestä ja sen yhteydestä seleenin vähäiseen saantiin. S uuri osa suomalaisista on vaakahalkaisijaltaan liian suuria, ilmiö, joka muinaisilla raivaaja-suomaalaisilla oli tuntematon huolimatta siitä, että pituusulottuvaisuus oli pienempi. Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja, jonka ruuanvalmistuksen mittakaava on teollinen, mistä riittää huoltovarmuutta lähipiirillekin. RANSKALAISET EIVÄT hiljaa jurnuta, he kapinoivat ja nousevat barrikadeille pienimmästäkin syystä. Ja olihan meillä parikymmentä vuotta kestänyt rautakausikin, kun vehnäjauhoon lisättiin rautaa. Näillä tummilla takamailla aurinko näyttäytyy niin vähän, että ruokajuomiin on lisätty D-vitamiinia jo liki kartonkipakkausaikakauden alusta. YKSI TÄMÄN TEKOÄLYKAUDEN pahimpia ravitsemusongelmia on liian vähäinen kuidun saanti, mikä rappeuttaa elimet pötsistä aivoihin. Kiinteisiin lisätään myllyteollisuuden sivuvirrat, niin saadaan iso jäteongelma järjestykseen. Suomalaisten sanotaan kunnioittavan auktoriteetteja, toisaalta kapinoivan jurnuttamalla hiljaa tykönään niitä vastaan. Suomessa suolan liikakäytön vaaroista on varoitettu jo vuosikymmeniä. Se ravitsemuskoe tosin ravisteli vääriä yksilöitä, sillä raavaat miehet alkoivat ruostumaan, kun heihin kertyi liikaa rautaa. Kun ei ollut valistusta, ei ollut painoongelmaakaan. Toisaalta ei se syönti, vaan se kulutus. Suomalaisten lisääntymistä se ei kuitenkaan lisännyt hivenenkään vertaa. PITÄÄ KIIREESTI SÄÄTÄÄ KUITUPAKKOLAKI.. Runsaskuituisille elintarvikkeille pitää myös säätää käänteinen arvonlisävero, niin saadaan verotusjärjestelmänkin puutostauti parannetuksi. Somekeskustelu ylistäisi annettua tietoa ja lopputulos olisi terveellinen. Entisenä lisäainekauppiaana hän pyrkii vähentämään ikään kuin aineiden käyttöä edistämällä uusia hapatuksia. Niinpä leivän suolapitoisuudet ovatkin alkaneet Ranskassa pienenemään – terveyshenkilöt ovat tyytyväisiä eivätkä leivän syöjätkään ole toistaiseksi marisseet. Muutamia vuosia sitten Ranskassa pyrittiin edistämään täysjyvän käyttöä. Johtuukohan se siitä, että öljy on juoksevaa laittaen ihmiset liikkumaan, kun taas meidän käyttämämme rasva on kiinteää ja jämähtää paikoilleen. Ranskassa patongin suolaista makua on toitotettu herkullisuuden ja hyvän maun takeena. On Ravitsemusneuvottelukuntaa, ravitsemusterapeutteja ja -neuvojia, enemmän ja vähemmän henkilökohtaisia valmentajia, poppahenkilöitä ja ihmedieettejä joka lähtöön. VÄLIMEREN POHJOISRANNOILLA syödään paljon oliiviöljyä, silti niissä maissa valtaosa ihmisistä on hoikkia. Suomalaisen ravitsemusvalistuksen voisikin ravistella uusiksi ja käyttää käänteistä valistusta ranskalaiseen tapaan. Nestemäisiin elintarvikkeisiin lisätään polydekstroosia, jotta saadaan kemian teollisuuskin kukoistukseen. Niinpä pitää kiireesti säätää kuitupakkolaki, kuitua on lisättävä kaikkiin vähäkuituisiin elintarvikkeisiin niin, että niistä tulee vähintään kuitupitoisia ja mieluummin runsaskuituisia. Silti me kasvamme väärään suuntaan, kerrytämme maallista massaa yli oman tarpeen ja yhteiskunnan kestokyvyn. Niinpä lannoitteisiin alettiin lisäämään tätä hivenainetta ja saatiin ainakin maaperästä hivenen rikkaampi. Vapaa-ajalla hän harrastaa kaikenlaisia kotkotuksia. Ravintolasta pääsee pois vasta, kun on sähköä tuottavalla kuntopyörällä polkenut ateriasta saadun energiamäärän. Nyt kansa on sitten ottanut täysjyväleivät omakseen ja niiden syönti lisääntyy. Ruuan eteen pitäisi ponnistella, joko ennen tai jälkeen aterian pitää kuluttaa syöty energiamäärä. Ranskassa näkee ja kuulee hyvin vähän virallista ravitsemusvalistusta; päinvastoin, siellä jopa kehotetaan juomaan enemmän viiniä. Muinoin syömistämme ei kukaan valistanut, nyt valistajat alistavat meidät tiedolle joka tuutista – ja me lihomme. Virallisissakin kommenteissa täysjyvän makua, varsinkin rukiin, pidettiin huonona, kitkeränä ja täysjyvävehnäjauhon väriä suorastaan hirveänä. 42 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 Pakina TEKSTI: MMM Heikki Manner RAVITSEMUSRAVISTEMUS YKSI KÄYTTÖKELPOINEN keino on lihottavan höttöruuan terästäminen. Vai kerrytämmekö kiloja juuri siksi, onko kyseessä kapina valistusta vastaan. Viimeisten ravitsemussuositusten jälkeen virinneessä keskustelussa kunnioitus oli kaukana, mutta silti lihaleikkeleiden kulutus on tänä vuonna vähentynyt. Vihreän sähkön saantikin on siten turvattu. Niinpä viinin kulutus on laskenut jo tovin
Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 43 AFRY FINLAND OY Jaakonkatu 3 01620 VANTAA 010 3311 info.fi@afry.com www.afry.fi AINESMESTARIT OY Marjamäentie 19 37550 LEMPÄÄLÄ 03 357 3000 asiakaspalvelu@ainesmestarit.fi www.ainesmestarit.fi ALGOL CHEMICALS OY Karapellontie 6 02610 ESPOO 09 509 9200 tilaukset@algol.fi www.algolchemicals.com AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY Teollisuustie 161 37600 VALKEAKOSKI 020 751 3100 amcor.valkeakoski@amcor.com www.amcor.com AMMEGA FINLAND OY Muuraintie 5B 33960 Pirkkala 020 791 1400 fi-info@ammega.com www.ammega.com AURAPRINT OY PL 131 20101 TURKU 020 791 7799 asiakaspalvelu@auraprint.fi www.auraprint.fi BANG & BONSOMER GROUP OY PL 93 (Itälahdenkatu 18 A) 00210 HELSINKI 09 681 081 www.bangbonsomer.com BARENTZ FINLAND OY Kylänpääntie 4B 01750 VANTAA 020 775 6600 tilaukset@barentz.fi www.barentz.fi BERNER OY Hitsaajankatu 24 00810 HELSINKI Vaihde: 020 791 00 Teollisuuden Berner anna-mari.rojas@berner.fi satu.mensala@berner.fi www.teollisuudenberner.fi Berner Lab jari.makela@berner.fi jere.kujanpaa@berner.fi www.bernermedlab.fi BONNE JUOMAT OY Mäntynummentie 8 08500 LOHJA 040 084 5970 Fax 019 382 233 matti.vaananen@bonnejuomat.fi www.bonnejuomat.fi BRENNTAG NORDIC OY Äyritie 16 01510 VANTAA 09 5495 640 www.brenntag.com/finland www.brenntag-food-nutrition.com/en BUREAU VERITAS FINLAND Vilhonvuorenkatu 12 00500 HELSINKI 010 830 8630 sertifiointi@bureauveritas.com www.bureauveritas.fi CALDIC NORDICS Lars Sonckin kaari 16 02600 ESPOO 020 741 5999 info@caldic.fi www.caldic.com CELEGO OY AB Eteläinen Salmitie 1 02430 MASALA 09 348 6900 info@celego.fi www.celego.fi CHRISTEYNS NORDIC OY AB Pitkämäenkatu 4 B 20250 TURKU 020 798 3300 sales.nordic@christeyns.com www.christeyns.com CONDITE OY Lisenssikatu 5 21101 NAANTALI 02 436 5900 tilaukset@condite.fi www.condite.fi CORTEX OY Kutojantie 6-8 (Varasto; Kutojantie 5) 02630 Espoo 097590770 cortex@cortex.fi https://cortex.fi DNV BUSINESS ASSURANCE FINLAND OY AB Keilaranta 1 02150 ESPOO 010 292 4200 www.dnv.fi DOSETEC EXACT OY Vaakatie 37 15560 NASTOLA 03 871 540 info@dosetec.fi www.dosetec.fi DPI CODING OY Laukaantie 4 40320 JYVÄSKYLÄ 010 321 1255 tilaukset@dpicoding.fi www.dpicoding.fi ENDRESS+HAUSER OY Robert Huberin tie 3 B 01510 VANTAA 020 110 3600 info.fi@endress.com www.fi.endress.com FAITECH OY Meijerinraitti 2 03400 VIHTI 09 224 4945 faitech@faitech.fi www.faitech.fi FAZER MYLLY Reissumiehenkatu 2 15830 LAHTI 020 555 3665 fazermills@fazer.com www.fazermylly.fi EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS A A K KO SO SA Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi YHTEYDENOTOT MEDIAMYYNTIIN: Kehittyvä Elintarvike -lehden hankintaopas tarjoaa tietoa elintarvike alan laite-, palveluja raaka-ainetoimittajista. KATSO MYÖS VERKOSTA: kehittyvaelintarvike.fi/elintarviketeollisuudenhankinnat HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN HANKINTAOPAS AAKKOSOSA
44 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 FINN-METACON OY Alkkiantie 494 39960 Sarvela KARVIA 0400 220 841 etunimi.sukunimi@finn-metacon.com www.finn-metacon.com FINNVACUM OY AB Hiekkamäentie 14 01150 SÖDERKULLA 09 278 6250 finnvacum@finnvacum.fi www.finnvacum.fi OY FISION LTD. Kappelikuja 6B 02200 Espoo +358986739390 www.fision.fi FLINKENBERG OY AB Mikkelänkallio 3 02770 ESPOO 09 859 911 chemicals@flinkenberg.fi www.flinkenberg.fi FOODWEST OY Kärryväylä 4 60100 SEINÄJOKI Åkerlundinkatu 2A 33100 TAMPERE Kauppakeskus Kaari Kantelettarentie 1 00420 HELSINKI 050 356 1515 / Harri Latva-Mäenpää (tj) myynti@foodwest.fi etunimi.sukunimi@foodwest.fi www.foodwest.fi FORSFOOD OY Ajokkikuja 5 61800 KAUHAJOKI 020 799 5888 forsfood@forsfood.fi www.forsfood.fi GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA Niemenkatu 73 15140 LAHTI 0400 463 848 jukka.tuikkala@givaudan.com www.givaudan.com HAGSON-PROVITEK OY Knitter Business Park, Kutojantie 6-8 02630 ESPOO 09 439 3070 sari.somersalmi@provitek.fi www.provitek.fi HUNAJAINEN SAM OY Viikinkaari 6 00790 Helsinki +358104209060 hunaja@hunajainensam.fi www.hunajainensam.fi HUNAJAYHTYMÄ OY Kojonperäntie 13 32250 KOJONKULMA 020 776 9680 hunaja@hunaja.fi www.hunaja.fi Sokeritehtaantie 20 02460 KANTVIK 010 431 030 www.iff.com IMCD FINLAND OY Keilaranta 15 02150 ESPOO 09 251 5160 info@imcd.fi www.imcd.fi INFORMA OY Tillinmäentie 1 B 02330 ESPOO 020 720 8200 informa@informa.fi www.informa.fi IRO RESEARCH OY Sörnäistenkatu 1 00580 Helsinki 050 465 4887 kari.solala@iro.fi www.iro.fi KIILTOCLEAN OY PL 157 20101 TURKU 020 771 0400 Fax 020 771 0402 www.kiilto.fi KIWA Sörnäistenkatu 2 00580 HELSINKI 010 521 600 fi.asiakaspalvelu@kiwa.com www.kiwa.com/fi KLINGER FINLAND OY Tinankuja 3 02430 MASALA 010 400 1399 jari-pekka.eskelinen@klinger.fi www.klinger.fi KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S c/o Azets Insight Oy Elielinaukio 5 B 00100 HELSINKI 020 749 7970 klueber.fi@klueber.com www.klueber.fi KVVY TUTKIMUS OY Patamäenkatu 24 33900 Tampere 03 246 1301 myynti@kvvy.fi www.kvvy.fi LABNET OY Mäkituvantie 7 01510 VANTAA 020 741 3170 labnet@labnet.fi site.labnet.fi LABSENSE OY Rounionkatu 126 37150 NOKIA +358291707300 asiakaspalvelu@labsense.fi www.labsense.fi LABVANTAGE – SOFTWARE POINT Metsänneidonkuja 6 02130 ESPOO 09 4391 320 sales@softwarepoint.com www.softwarepoint.com LABO LINE OY Karjalankatu 2 00520 HELSINKI 09 877 0080 info@laboline.fi www.laboline.fi LAIHIAN MALLAS OY Länsitie 372 66400 LAIHIA 06 475 2111 Fax 06 476 2555 mallas@laihianmallas.fi www.laihianmallas.fi LEIPURIN OYJ Tahkotie 1 E 2 01530 VANTAA 09 521 70 info@leipurin.com www.leipurin.com LIHEL OY Mänkimiehentie 21 02780 ESPOO etunimi.sukunimi@solina.com fi.solina.com LINEPACK OY Hiekkatie 4 B 15 33470 YLÖJÄRVI myynti 010 338 000 huolto 010 338 001 myynti@linepack.fi huolto@linepack.fi www.linepack.fi LINSEED OY Pellavakuja 3 61850 KAUHAJOKI 040 775 8918 info@linseed.fi www.linseed.fi MAUSTAJA OY Tuotetie 3 92930 PYHÄNTÄ 020 799 1399 info@maustaja.fi www.maustaja.fi MEKITEC OY Sepänkatu 20 90100 OULU 020 741 0990 Fax 020 741 0991 info@mekitec.com www.mekitec.com METROHM NORDIC OY Jaakonkatu 2 01620 VANTAA 010 778 6800 mail@metrohm.fi www.metrohm.fi METROPOLILAB OY Viikinkaari 4, Cultivator II 00790 HELSINKI 010 391 350 metropolilab@metropolilab.fi www.metropolilab.fi MP-MAUSTEPALVELU OY www.maustepalvelu.com EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS A A K KO SO SA
MULTIVAC OY Posliinitehtaankatu 5 04260 KERAVA 020 792 1300 multivac@fi.multivac.com www.multivac.com NET-FOODLAB OY Voimakatu 19 20520 TURKU 050 463 0160 myynti@netfood.fi https://netfood.fi ORAT OY Pikkupurontie 4 00880 HELSINKI 09 755 6577 info@orat.fi www.orat.fi OWATEC GROUP OY Rytiniementie 1 91910 TUPOS 040 132 0135 info@owatec.fi www.owatec.fi PACK COMPANY OY Teollisuustie 12 65610 MUSTASAARI 040 842 2483 jaana.hakkarainen@packcompany.fi www.packcompany.fi PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY Keskitie 3 33470 YLÖJÄRVI 040 071 7736 timo.rouvi@laatuetiketti.fi www.laatuetiketti.fi POWDEA TECHNOLOGIES OY Alasuutarintie 22 48400 KOTKA 05 2184 270 Fax 05 2184 290 sales@powdea.fi www.powdea.fi PUNAMUSTA OY 010 230 8400 asiakaspalvelu@punamusta.com www.punamusta.com RAISIO FOOD SOLUTIONS Raisionkaari 55 21200 RAISIO 02 443 2111 marjo.lehtinen@raisio.com www.raisiofoodsolutions.fi ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND Ahventie 4 A 02170 ESPOO 050 47 33 990 sirpa.maenpaa-laurila@roquette.com www.roquette.com SEFO-KONSULTOINTI 00180 HELSINKI 050 563 5811 marja.laukkanen@ sefo-konsultointi.fi www.sefo-konsultointi.fi SSG STANDARD SOLUTIONS GROUP Siltasaarenkatu 10 00530 Helsinki +358457285942 SUOMEN PAKKAUSTUOTTAJAT OY Pasilankatu 2 00240 HELSINKI 040 723 7992 www.suomenpakkaustuottajat.fi SWECO OY Ilmalantori 4 00240 HELSINKI 020 739 3000 etunimi.sukunimi@sweco.fi www.sweco.fi/palvelumme/teollisuus THINKFLOW OY Savirunninkatu 2 04260 Kerava 097206310 info@thinkflow.fi www.thinkflow.fi TOKAP SERVICE OY Nietostie 3 01390 VANTAA 044 076 6685 info@tokap.fi www.tokap.fi TT-TÄRYLAITE OY Kehänreuna 4 02430 MASALA 09 755 2730 info@tarylaite.fi www.tarylaite.fi VAAKATALO OY Vestonkatu 11 33580 TAMPERE 020 735 1500 info@vaakatalo.com www.vaakatalo.com VESANTTI OY Tulppatie 26 00880 HELSINKI 09 5491 6000 Fax 09 5491 6050 etunimi.sukunimi@vesantti.fi www.vesantti.fi WOIKOSKI OY Virransalmentie 2023 52920 Voikoski 040 166 2023 asiakaspalvelu@woikoski.fi https://www.woikoski.fi/ R. ÖSTERLUND OY AB PL 99 (Laippatie 19 B) 00811 HELSINKI 09 586 8170 contact@osterlund.com www.osterlund.com EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS A A K KO SO SA Elintarviketeollisuuden hankintaopas tavoittaa alan ammattilaiset joka sektorilta Anne Joukainen +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Ari Suominen +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi VARAA PAIKKASI: TULE MUKAAN VUODELLE 2025 digiopas: kehittyvaelintarvike.fi/elintarviketeollisuudenhankinnat palveluhakemisto jokaisessa Kehittyvä Elintarvike -lehdessä mukana jo yritystä 80 64 % lehden lukijoista tekee hankinta päätöksiä, osallistuu hankintojen valmisteluun tai rekrytointeihin.
SWECO OY – elintarvike-, kontaktimateriaalija kemikaaliturvallisuuspalvelut – ISO 22000, FSSC ja BRC -järjestelmät – HACCP riskikartoitukset – elintarvikelainsäädäntö vastuullisuuskonsultointi prosessija laitossuunnittelu koneja kyberturvallisuus kiertotalous IT-JÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET OY FISION LTD. 46 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 AFRY FINLAND OY – asiantuntijaja projektinjohtopalvelut – laitosja rakennesuunnittelu – tuotantotekniikka ja logistiikka – digitalisaatio – kestävä kehitys – tekninen konsultointi – arkkitehtuuri – lupaja viranomaisasiat – turvallisuusjohtaminen ja HSE-palvelut – riskianalyysit ja palosuojaus BUREAU VERITAS FINLAND sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut koulutuspalvelut DNV BUSINESS ASSURANCE FINLAND OY AB Sertifiointija koulutuspalvelut BRCGS, FSSC 22000, ISO 22000, MSC, ISO 9001, ISO 14001, ISO 27001, ISO 45001 ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia prosessiteollisuuden ratkaisut ja palvelut koulutukset FOODWEST OY Ideamylly: tuotteiden ideointi ja konseptointi Market intelligence (kohdemarkkinoiden ymmärrys) Kuluttajaymmärrys ja markkinatutkimukset (esim. proteiinin mittalaitteet elintarvikkeista ja viljasta LINEPACK OY – pakkauskoneet – metallinilmaisimet – merkintälaitteet – vaa'at – ruoka-annostelijat kuljettimet ja pakkaustarvikkeet MEKITEC OY – laadunvalvontajärjestelmät ASIANTUNTIJAPALVELUT TUOTERYHMÄOSA EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A ELINTARVIKETEOLLISUUDEN HANKINTAOPAS. tehoa laboratoriotiedonhallintaan suomalainen yhtiö ja tuotteet LIMS, RIMS, QMS, AMS ja muut luotettavasti myös pilvestä KONEET, LAITTEET JA VOITELUAINEET AMMEGA FINLAND OY – elintarviketeollisuuden hihnat DOSETEC EXACT OY Annostusjärjestelmät Suursäkin täyttöasemat Teollisuusvaa´at ENDRESS+HAUSER OY mittausja säätöteknologia FAITECH OY elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet FINN-METACON OY – kuljetinjärjestelmät – hygieeniset kuljettimet – robottisolut FORSFOOD OY – elintarviketeollisuuden koneet – linjastot ja kuljettimet HAGSON-PROVITEK OY elintarviketeollisuuden prosessikoneet ja materiaalit INFORMA OY – merkintälaitteet – tuoteja pakkausmerkinnät KLINGER FINLAND OY – merkintälaitteet ja -ohjelmistot – tuoteja pakkausmerkintä yhteistyörobotit ja lavausratkaisut merkintäautomaatio KLÜBER LUBRICATION NORDIC A/S – elintarvikerekisteröidyt voiteluaineet, öljyt, rasvat, sprayt – NSF H1, Halal, Kosher, ISO 21469 – kartoitukset, digitaaliset palvelut, öljyja rasva-analyysit – energiatehokkuus LABSENSE OY NIR on-line mittalaiteet elinterviketeollisuudelle Värin mittaaminen tuotannossa Leipomon laaduntarkkailun ja tuotekehityksen mittalaitteet Kosteuden, ruokaöljyjen ja mm. konseptitutkimukset ja tuotetestit kotona ja kentällä/hallissa/ online-ympäristöissä) Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla, Kuluttajatuotteiden kehitys, B2B-ingredienttien applikaatiokehitys Tuotetiedot (pakkausmerkinnät, Synkka, lainsäädäntö) Ravitsemus ja Food service -asiantuntijapalvelut Laatuja elintarviketurvallisuus, vastuullisuus Tuotteiden sopimusvalmistus, pilotkoeajot IRO RESEARCH OY kuluttajaja markkinaymmärrys konseptituoteja pakkauskehitys trackingja segmentointitutkimukset KIWA sertifiointipalvelut tarkastuspalvelut kalibrointipalvelut koulutuspalvelut KVVY TUTKIMUS OY asiantuntijaja laboratoriopalvelut: elintarvikkeet vesija ympäristönäytteet maanparannusaineet, rehut alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden näytteet toimipisteet seitsemällä paikkakunnalla METROPOLILAB OY suomalainen elintarvike-, vesija ympäristölaboratorio elintarviketutkimukset omavalvonnan, viranomaisvalvonnan ja tuotekehityksen tueksi NET-FOODLAB OY BRC-, FSSC 22000, IFSja HACCPkoulutukset ja konsultoinnit Ulkoistettu laatuja laboratoripäällikköpalvelu Elintarviketutkimukset ja myyntikelpoisuustarkastukset Gapja hygienia-auditoinnit Hygieniapikatestit SEFO-KONSULTOINTI Elintarvikehygienian perusteet -kirja: suomi, ruotsi, englanti, arabia, espanja, venäjä, kiina, thai, turkki ja viro SSG STANDARD SOLUTIONS GROUP ratkaisuita työturvallisuuden ja elintarviketurvallisuuden koulutuksiin ja viestintään Suomessa, Pohjoismaissa ja kansainvälisesti
LABO LINE OY mittalaitteet ja näytteenkäsittely kylmälaitteet ja suojakaapit autoklaavit ja kemikaalien säilytys PAKKAAMINEN AINESMESTARIT OY tuotetarrat ja etiketit wrap around -, linerlessja kerrosetiketit mainosnauhat ja pakkausteipit AMCOR FLEXIBLES VALKEAKOSKI OY – vakuumija suojakaasulaminaatit elintarviketeollisuudelle AURAPRINT OY – tuote-etiketit, Ravenwood-vyötteet, sleeverit, kääreet, logistiikan tarrat CORTEX OY Pakkauskoneet -ja materiaalit Merkintälaitteet, tarrat ja värinauhat Leipomolaitteet sekä Healthcare Huolto, varaosat ja leasing DPI CODING OY merkintälaitteet ja -järjestelmät tuoteja pakkausmerkintäratkaisut etiketit, tarrat, musteet, tulostustarvikkeet, huoltopalvelut ylläpitopalvelut, mustesuihkut laserlaitteet, etiketöintilaitteet tulostuksenhallinta, tuotemerkintä, käsimerkintälaitteet RFID, rfid tunnisteet, rfid tunnistus FINNVACUM OY AB elintarviketeollisuuden pakkauskoneet ja materiaalit HANKINTAOPAS JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KIN TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 47 METROHM NORDIC OY – mittalaitteet: pH, suolat, vesi, NIRS-Raman, IC, titraus, prosessianalysaattorit MULTIVAC OY pakkausja etiketöintiratkaisut viipalointilaitteet monipääja tarkastusvaa’at leipomokoneet pakkausmateriaalit POWDEA TECHNOLOGIES OY – jauheiden annostelulaitteet – nesteiden annostelulaitteet – suursäkkien tyhjennyslaitteistot – raaka-aineiden annostelujärjestelmät THINKFLOW OY – hygieeniset ratkaisut – pumput ja venttiilit – lämmönvaihtimet – säiliövarusteet ja pesurit TT-TÄRYLAITE OY – RST-tärymoottorit ja PI-täryt – tärykuljettimet ja -seulat – täryputket – pölynhallintaan – siilotäryt VAAKATALO OY – laaja valikoima vaakoja – anturit ja punnituskomponentit – varaosat ja huolto VESANTTI OY – lihavalmisteja valmisruoka teollisuuden koneet KEMIKAALIT JA HYGIENIARATKAISUT CHRISTEYNS NORDIC OY AB kiertoja pintapesuaineet desinfiointi membraanien pesu ratavoitelu ja vaahdonesto käsihygieniatuotteet KIILTOCLEAN OY – elintarviketeollisuuden pesuja desinfiointiaineet – pesuja annostelujärjestelmät – hygieniakartoitukset ja -koulutukset KUNNOSSAPITO OWATEC GROUP OY rasvan & kiintoaineen erotus jätevesistä tehokkaat lietteen kuivausratkaisut TOKAP SERVICE OY elintarviketeollisuuden kunnossapitoa kuljettimet kuljetinjärjestelmät rst tilaustyöt WOIKOSKI OY Kaasuverkostopalvelut ja -ratkaisut elintarviketuotantoon mm. LABORATORIOTUOTTEET BERNER LAB korkealuokkaiset analyysilaitteet elintarviketeollisuuden laboratorioihin ja prosesseihin tuotekehityksestä laadunvarmistukseen ja -optimointiin LABNET OY Elintarvikemikrobiologia, Bio--Rad Food Safety (qPCR ja viljelymenetelmät) Näytteenotto ja -käsittely Laboratoriolaitteet ja reagenssit Tarvikkeet ja kulutustavara LABSENSE OY Laboratorion analyysilaitteet ja tarvikkeet elintarvikelaboratorion tarpeisiin yli 300000 tuoteartikkelin valikoima aina on-line analytiikasta näytteenottoon. kunnossapito, huolto & kuntokartoitukset ja verkostoanalyysit ammattitaidolla. LabVantage LIMS, ELN, LES, SDMS, Analytics (AI & BI). LABVANTAGE – SOFTWARE POINT laadunvarmistus-, tutkimusja palveluanalytiikan laboratorioiden laadun ja tiedon jäljitettävyyden parantaminen sekä työn sujuvoittaminen ja tehostaminen. kotelot, annospussit, doypackit, stickit, säkit PIRKANMAAN LAATUETIKETTI OY – painetut ja blanco etiketit ja tarrat – liimapaperinauhat ja liitospaperit – käsiapplikaattorit ja pöytätelineet PUNAMUSTA OY Aaltopahvija kartonkipakkaukset Elintarvikekelpoisten pakkausten suunnittelu ja tuotanto Tuotetarrat ja -etiketit SUOMEN PAKKAUSTUOTTAJAT OY pakkausten tuottajavastuupalvelut pakkausten kierrätettävyys ja kierrätys kuluttajapakkaukset (muovi, kuitu, lasi, metalli) yrityspakkaukset (muovi, kuitu, lasi, metalli, puu) WOIKOSKI OY Kotimaiset elintarvikekaasut mm. INFORMA OY – etiketit, tarrat, kääreet ja tulostustarvikkeet – merkintäja tiedonkeruujärjestelmät teollisuuteen – huoltoja ylläpitopalvelut KLINGER FINLAND OY – tuoteja pakkausmerkintäratkaisut – etiketit, tarrat ja tulostustarvikkeet ORAT OY – pakkauskoneet ja -järjestelmät – avosuisten pussien ja säkkien suljenta – ompelu-, liimausja saumauslaitteet ja tarvikkeet PACK COMPANY OY kuivien elintarvikkeiden pakkaaminen sekoitus, murskaus, seulonta pakkausvaihtoehtoina mm. kotimaiset suojakaasut pakkaamiseen elintarvikkeiden jäähdyttämiseen hiilidioksidit juomateollisuuteen
kauraleserikasteet, jauhot, hiutaleet ja leivontamixit), kasviproteiinit, pastat, viljalisäkkeet, kaurajuomat, välipalaja gluteenittomat tuotteet ROQUETTE NORDICA OY, FINLAND – natiivit ja modifioidut tärkkelykset – tärkkelyssiirapit – polyolit (xylitoli, sorbitoli, maltitoli ja mannitoli) – proteiinit – kuidut VESANTTI OY – Wiberg-mausteseokset R. ÖSTERLUND OY AB – aromit ja konsentraatit – elintarvikevärit – värjäävät elintarvikkeet – emulgointija sakeuttamisaineet – kaakaotuotteet – hedelmäjauheet ja -palat – vihannestuotteet – juomapohjat – lakritsiuutteet – makeutusaineet SOPIMUSVALMISTUS BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet MAUSTAJA OY – laadukas tuotekehitys ja tuotanto – monipuoliset pakkausratkaisut – laaja maustekastiketuotteisto lisäaineettomat välipalat annospussissa EL IN TA RV IK ET EO LL IS UU DE N HA N KI N TA OP AS TU OT ER YH M Ä OS A. 48 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 RAAKA-AINEET ALGOL CHEMICALS OY Aromit ja ekstraktit Elintarvikelisäaineet Kemikaalit tuotantoon, puhdistukseen ja ylläpitoon Suolat ja makeutusaineet BANG & BONSOMER GROUP OY sakeutusja hyytelöimisaineet kuidut proteiinit karamellituotteet aromit ja maustaminen makeuttajat juustojauheet kasvirasvat luontaiset säilöntäaineet BARENTZ FINLAND OY KerryRed Arrow nestesavut ja luontaisesti savustetut raaka-aineet Keinosuolet, luonnonsuolet ja kinkkuverkot Raps mausteet ja marinadit Valmistusja lisäaineet Pakkausmateriaalit Barentz Groupin päämiesten tuotevalikoima yli 400 toimittajalta BERNER OY TEOLLISUUDEN BERNER elintarvikeraakaja lisäaineet värjäävät elintarvikkeet gluteenittomat raaka-aineet meri-, vuori-, vakuumija erikoissuolat perunatärkkelys hedelmämehutiivisteet ja -pyreet BONNE JUOMAT OY marja-, hedelmäja juuressoseet sosetiivisteet, mehut ja mehutiivisteet eri pakkauskokoluokissa aseptisesti marjaja hedelmävälipalajuomat smoothiet ja shotit kotikalja ja -uutteet lähdevesi ja makuvedet BRENNTAG NORDIC OY – elintarviketeollisuuden lisäja raaka-aineet – elintarviketeollisuuden kemikaalit – vedenkäsittelyn kemikaalit CALDIC NORDICS elintarviketeollisuuden lisäaineet ja raaka-aineet tärkkelykset räätälöidyt nestemäiset ja kuivaseokset emulgointiaineet säilöntäja happamuudensäätöaineet siirapit, makeuttajat, polyolit panerointiaineet aromit kuidut kasvipohjaiset stabilointiaineet, teksturoijat ja proteiinit terveysvaikutteiset ainesosat gluteenittomat maissituotteet CELEGO OY AB – aromit – luonnolliset väriaineet – makeutusaineet – stabilisointiaineet – lesitiini – kuidut ja proteiinit – vitamiiniseokset – mehukonsentraatit – säilöntäaineet – entsyymit omit, värit CONDITE OY Leipomoja elintarviketeollisuuden raaka-aineiden edustus Mausteiden, kuiva-ainesseosten ja valmisaterioiden valmistus ja pakkaus Suomessa Tuotekehitys yhteistyössä asiakkaan kanssa FAZER MYLLY raaka-aineet ja ratkaisut leipomoille, elintarviketeollisuudelle sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (vehnä, ruis ja kaura), leivontamixit, leivänparanteet, gluteenittomat leipomotuotteet tuotekehityksemme aina apunasi, teemme myös räätälöityjä ratkaisuja FLINKENBERG OY AB värit, öljyt, vahat, kuidut funktionaaliset raaka-aineet GIVAUDAN INTERNATIONAL SA SIVULIIKE SUOMESSA – aromit HUNAJAINEN SAM OY Teollisuushunajaa elintarviketeollisuudelle Luomuhunajaa elintarvike teollisuudelle Luomu Agavesiirappia HUNAJAYHTYMÄ OY – kotimaista ja ulkomaista hunajaa elintarviketeollisuudelle antioksidantit, entsyymit aromit, uutteet, värit mehukompoundit, hedelmäpalat probiootit, hapatteet, antimikrobit kasviproteiinit, betaiini ksylitoli, fruktoosi oleoresiinit emulgointija stabilointiaineet kuidut, terveysvaikutteiset aineet IMCD FINLAND OY tuotekehityspalvelut aromit, uutteet, väriaineet proteiinit, hapatteet, entsyymit tärkkelykset, makeutusaineet kuidut, lesitiinit, rasvajauheet säilöntäja happamuudensäätöaineet hapettumisenestoaineet, fosfaatit hydrokolloidit, stabilointiseokset LAIHIAN MALLAS OY – erikoismaltaat – tummat ja vaaleat mallasuutteet – pakkauspalvelu LEIPURIN OYJ – asiakaslähtöinen, innovatiivinen ja luotettava kotimainen kumppani jo yli 100 vuoden ajan – monipuoliset ratkaisut elintarviketeollisuudelle, artesaanileipomoille, teollisille leipomoille sekä food service-toimijoille – raaka-aineet, makuja rakenneaineet – tuoteja reseptikehitys LIHEL OY mausteet ja mausteseokset kastikeratkaisut gluteenittomat leivitykset marinadit ja marinadiseokset asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset LINSEED OY – Suomen korkealuokkaisimmat pellavaraaka-aineet ja asiantuntemus MP-MAUSTEPALVELU OY – valmistusja lisäaineet – asiakaskohtaisesti räätälöidyt seokset – mausteet ja mausteuutteet – aromit ja arominvahventeet – fosfaatit – sakeuttamisaineet – muut elintarvikelisäaineet ja seokset RAISIO FOOD SOLUTIONS kasvipohjaiset raaka-aineet ja ratkaisut elintarviketeollisuudelle, leipomoille sekä Food Service -toimijoille myllytuotteet (mm
TEKSTI: Viivi Wanhalinna KU VA : EL OM AT IC Kuvassa Elomaticin suunnittelijat suorittavat prosessilaitoksen energiatehokkuustarkas telua. n Yrityksen liikevaihto vuonna 2024 oli 123,5 miljoona euroa. Ne työskentelevät usein sivuvirtojen hyödyntämisen ja kasviproteiinien kehityksen parissa. Elomaticin monialainen osaaminen tuo useita hyötyjä elintarvikealan projekteihin. KÄYTETYT KONEET TURVALLISTETAAN Projekteissa on aina huomioitava kustannustehokkuus, kannattavuus ja energiatehokkuus. Tuotantoa suunnitellessa kannattaa aina selvittää, onko jo olemassa tehdastiloja, johon voidaan sijoittaa tuotantoa tai löytyykö sopivia käytettyjä koneita, joilla varhaiset testaukset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Ravitsemus, raaka-aineet, ammattikeittiöt 49 – Asiakkaalla on usein yksi laite, jolla tuotteeseen saadaan esimerkiksi toivottu rakenne. Meidän juttu on tuotannolle keskeisten teknologioiden etsiminen asiakkaalle, valottaa Salo. – Esimerkiksi reaktorituotantoa skaalatessa ei voida suoraan siirtyä isompaan kokoon, sillä prosessin hallinta on säilytettävä, Salo muistuttaa. Pilottituotannon tarkoituksena on tuottaa tuotetta pieni määrä, jotta päästään esimerkiksi hakemaan uuselintarvikelupaa ja testaamaan tuotetta markkinoilla. Suomessa tehtävä innovaatiotyö kestävän elintarviketuotannon parissa näkyy myös Elomaticilla. Asiakas saattaa tulla koeputkessa tehdyn näytteen kanssa pyytämään apua tuotannon aloittamiseen. Silloin projektitiimi etsii teknologioita, joita voidaan hyödyntää pilottikoon tuotannossa. – Meillä on ilahduttavan paljon startup-yrityksiä asiakkaina. n Työntekijöitä konsernissa 1200. Esimerkiksi reaktoriprosessoitujen biolääkkeiden valmistuksen osaaminen on auttanut elintarviketeollisuuden uusien tuotantomenetelmien kuten bioreaktoreiden ja fermentoreiden suunnittelussa. Laajentamisen yhteydessä joudutaan usein vaihtamaan teknologioita, jotta saavutetaan suunniteltu tuotantokapasiteetti. TUOTANTOA SKAALATESSA TEKNOLOGIA MUUTTUU Tuotannon skaalaukset ja modulaariset monistettavat ja lisensoitavat tehdasmallit ovat juuri nyt ajankohtaisia. Elintarvikealan asiak kaita löytyy yhtä lailla elintarviketeollisuudesta ja suurtalouskeittiöistä. n Suunnittelu ja konsultointiyritys toimii prosessi, energia, lääke ja meriteollisuudessa. Demolaitos edustaa jo lopullista tuotantokonseptia ja kaupallista lopputuotetta, jolloin elintarvikelupien on oltava kunnossa. – Koneturvallisuuspalvelumme turvallistaa käytettyjä laitteita nykyvaatimusten mukaisiksi. LÄÄKETEOLLISUUDESTA OPPEJA REAKTORIRUOKAAN Tuotantokonsepteihin yhdistetään tänä päivänä rohkeasti teknologioita useilta toimialoilta. Autamme myös sovittamaan tuotannon koneiden mittakaavaan, sillä käyteyty koneet eivät usein ole kapasiteetiltaan juuri sitä, mitä etsitään, valottaa Salo. ETS Kannattajajäsen RUUANTUOTANTO VAATII TEKNOLOGIOIDEN ROHKEAA YHDISTELYÄ Olipa tuote vasta idea tai jo tuotannossa, suunnitteluja konsulttitoimisto Elomatic auttaa tuotantoprosessien suunnittelussa tai päivittämisessä. Moni yrittäjä tulee elintarvikealan ulkopuolelta, ja silloin me autamme lainsäädännön, hygienian ja puhdistettavuuden vaatimusten kanssa, Salo tiivistää. S uomalaisessa perheyrityksessä Elomaticissa tehdään projekteja pienemmistä asiantuntijaselvityksistä aina uusien tehtaiden suunnitteluun elintarvike-, energiaja lääketeollisuudessa. Elomatic on ollut mukana esimerkiksi suunnittelemassa Euroopan suurinta Nordic Soyan soijan käsittelylaitosta, rakentanut Hailian tuotantolaitoksen ja pilottimittakaavan fermentorin BioMushille. Demolaitokset nojaavat usein ihmistyövoimaan, ja automaatio kasvaa vasta skaalauksen myötä. l Elomatic on uusimpia Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseniä.. – Lääketeollisuudessa puhtausvaatimukset ovat perinteisesti olleet korkeammat kuin elintarviketeollisuudessa. Viime vuosina se, miten hallitusti ympäristölle vaarallisia mikrobeja inaktivoidaan ja muodostetaan suljettuja prosesseja, on tullut vahvemmin myös elintarvikealalle, kertoo Elomaticin Food, Feed & Fertilizers -liiketoiminta-alueen vetäjä Tiina Salo. n Suomalainen perheyritys Elomatic on perustettu Turussa vuonna 1970
Unlimited Foods on kehittänyt jauhismurun, joka vastaa ominaisuuksiltaan jauhelihaa. Unlimited Foodsin asiakkuuksissa vegetuotteiden volyymi on jopa kymmenkertaistunut, kun jauhismurulla korvataan lihaa. n Yritys on perustettu vuonna 2022. Lisäksi yrityk sen nykyisissä tuotteissa hyödynnetään kookos rasvan tai palmuöljyn sijaan kotimaista rapsia, mikä parantaa tuotteiden ravintoarvoja. n Tuotteet valmistetaan sopimus valmistuksena Suomessa. Jotta kasvipohjaisista tuotteista tulee suurille kuluttajamassoille haluttavia, tuotteen maun, käytettävyyden ja hinnan on oltava saman kaltaisia kuin lihalla. Esimerkiksi Espoo Catering on testannut murua hybridiruuissa laajasti, ja se pärjää lihalle erinomaisesti. Tuotteet valmistetaan pitkään elintarvike teollisuudessa käytössä olleilla teknologioilla, mikä pitää tuotantokustannukset alhaisina. Julkisella sektorilla ravitsemussuositukset korostuvat, mutta yhtä lailla ruuan maku ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä. Lue Unlimited Foodsin toimitusjohtajan Julius Miikkulaisen henkilöhaastattelu verkosta. Helsingin yliopiston kampuksilla toimiva lounasravintola on ottanut listoilleen myös kevään uutuudet Unlimited-pyörykän ja -pihvin, jotka myös ovat ominaisuuksiltaan jauhelihaisten vastineidensa kaltaisia. 50 Kehittyvä Elintarvike 4/2025 tuotteesta saattaa tulla ruokapalveluille säästämiskeino, innostuu Miikkulainen. n Unlimited Foodsilla työskentelee tällä hetkellä viisi henkilöä. Sillä voidaan korvata osa tai kaikki tietyn ruokalajin lihasta, kehuu yrityksen toimitusjohtaja ja toinen perustajista Julius Miikkulainen. KU VA T: UN LI MI TE D FO OD S. – Meidän jauhismuru on näppärä tapa päästä ravitsemusja ympäristötavoitteisiin. Unlimited Foodsin tuotteiden pääraakaaine on teksturoitu herneproteiini. liha ja maksaa saman verran kuin jauheliha. – Jauhismurulla on pitkä säilyvyys ja kuluttajatestien tulokset ovat olleet loistavia, nämä edesauttavat mahdollisia vientikuviota, pohtii Miikkulainen. l Unlimited Foods on uusimpia Elintarviketieteiden Seuran kannattajajäseniä. UniCafella on todettu jauhiksen toimivan hyvin sekasyöjille. n Enkelisijoittajien lisäksi yritykseen on sijoittanut ruokaalan sijoitus yhtiö Heino Group Oy ja vastuullisiin sijoituksiin erikoistunut Adventu rous Ideas Oy. Jauhismuru ei vety kastikkeissa tai keitossa ja kestää kylmävalmistusprosessin, mikä tekee siitä erityisen sopivan ammattikeittiöiden käyttöön. UNLIMITED FOODS TÄHTÄÄ VIENTIIN Unlimited Foods on tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen keskittynyt yritys, jonka seuraava askel on kansainvälistyminen. Unlimited-jauhismuru maistuu jauhelihalle, toimii ruuanlaitossa kuten jauheETS Kannattajajäsen TEKSTI: Viivi Wanhalinna HYBRIDIRUUALLA KOHTI RAVITSEMUSJA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA Kolme vuotta sitten perustetun startupin, Unlimited Foodsin liiketoiminnan ytimessä on lihankaltaiset tuotteet, joilla yritys pyrkii korvaamaan lihaa sekasyöjien lautasilta. Espoon kouluissa, päiväkodeissa ja lounasravintoloissa ruokaa tarjoava yritys tulee tulevaisuudessa korvaamaan muun muassa pastavuoassa ja jauhelihakeitossa jopa 50 prosenttia jauhelihasta jauhismurulla. – Jos lihan hinta jatkaa saatavuushaasteiden takia nousuaan, meidän H ybridiruoka näyttää mullistavan juuri nyt erityisesti julkisen puolen suurkeittiöitä. Isoilla yksityisillä ruokapalvelutoimijoilla ympäristötavoitteet korostuvat
He mahdollistavat elintarviketieteellisen tiedon välittämisen Kehittyvä Elintarvike -mediassa ja tapahtumissa. KANNATTAJAJÄSENEN EDUT: Kannattajajäsenen esittelyjuttu lehteen ja verkkoon Kannattajajäsenen logo jokaisessa lehdessä, verkossa ja tapahtumissa Jäsentapahtumiin ilmaiseksi, maksullisiin tapahtumiin 25 % lipuista Lehden vuosikerta ja 1–5 vuosikertaa 50% ELINTARVIKETIETEIDEN SEURAN KANNATTAJAJÄSENET. ovat meille tärkeitä kumppaneita
Etsimme hienoimmat hunajat vehreimmiltä satoalueilta, mehiläishoitajille reiluilla ehdoilla. Toivomme, että sinäkin nautit niistä yhtä paljon kuin me.. Kaikki hunajamme ovat tarkkaan tutkittuja ja testattuja, aitoja ja puhtaita luonnontuotteita. Juuremme ovat syvällä hunajaja mehiläistutkimuksessa ja hunajan analysointimetodiikassa. Haluamme toiminnallamme kannustaa mahdollisimman korkealaatuisen hunajan tuottamiseen. Haluamme tarjota hienoimmat hunajat maailman eri kolkista suomalaisille hunajan ystäville juuri sellaisena kuin ne luonnossa ovat. Intohimonamme on aina ollut puhdas ja aito hunaja. Rakkaudella, HUNAJAAN RAKKAUDESTA Hunajainen SAM Oy Hunajainen SAM Oy Olemme toisen sukupolven suomalainen perheyritys