KONEET & LAITTEET, ALKUTUOTANTO kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 3 2026 Nurmesta lisää huoltovarmuutta Konekannan riskinarviointi kannattaa Satoja on varaa kasvattaa
ARI SUOMINEN +358 40 355 2340 ari.suominen@asiakasmedia.fi tavoittaa alan ammattilaiset joka sektorilta Asiantuntijapalvelut It-järjestelmät ja -laitteet Koneet, laitteet ja voiteluaineet Kemikaalit ja hygieniaratkaisut Kunnossapito Laboratorio tuotteet Pakkaaminen Raaka-aineet Sopimusvalmistus palveluhakemisto jokaisessa Kehittyvä Elintarvike -lehdessä digiopas: https://kehittyvaelintarvike.fi/elintarviketeollisuudenhankinnat/ ANNE JOUKAINEN +358 50 310 3081 anne.joukainen@asiakasmedia.fi Varaa paikkasi media myynniltä Vielä ehdit mukaan loppuvuode ksi, kysy tarjousta mediamyynn iltä Elintarvike teollisuuden hankintaopas Hankintaopas2026_1:1s.indd 1 Hankintaopas2026_1:1s.indd 1 21.5.2026 8.29 21.5.2026 8.29
Osa tavoitteista oli toki ristiriitaisia toisten toimijoiden tavoitteiden kanssa, mutta myös yhteneviä näkymiä löytyi esimerkiksi siitä, että alan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen pitää panostaa ja saada TKI-rahoituksesta suurempi osuus ruoka-alalle. Ideoita pallotellaan ja nurmen käsittelyyn liittyviä ongelmia ratkotaan jo. KOTIMAINEN TUOTE , jolla olisi potentiaalia ratkaista huoltovarmuuskysymyksiä monestakin näkökulmasta, kasvaa 800 000 hehtaarin alalla kautta koko maan. Nurmen entistä parempi hyödyntäminen voisi myös tukea alkutuottajien taloudellista toimeentuloa. Euroopassa toimii jo joitain nurmibiojalostamoja. 24–25 todetaan. Sain kunnian osallistua Agronomiliiton vetämän Ruoka-akatemian aamiaistilaisuuteen, jossa kahdeksan alan etujärjestöä esitteli vaalitavoitteitaan. Toimitus voisi olla kiinnostunut tekemään aiheesta juttua ensi vuonna ilmestyvään ETS:n 80-vuotisjuhlanumeroon. Voittajaksi selvisi ilmeisesti 1940luvulla valmistettu leivänpaahdin. Nurmibiojalostamo voisi tuottaa niin ihmisravinnoksi kelpaavaa proteiinia, rehua nautojen lisäksi myös yksimahaisille tuotantoeläimille, kuitumateriaaleja, solutuotannon kasvualustoja ja paljon muuta. Poliittiset teemat nousevat esiin myös ruoka-alalla. NURMI ON HUOLTOVARMUUSKYSYMYS Pääkirjoitus 3/2026 kehittyvaelintarvike.fi ETSry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Marketta Rinne/Luonnonvarakeskus • 37. Teollisuuden konekantaan liittyvä riskinarviointi kannattaa taloudellisesti, ja tarttumalla toimeen oikealla hetkellä voi ehkäistä pahempia ongelmia, kuten jutussamme s. Rentouttavaa kesää! Elina Teerijoki päätoimittaja NURMEN PAREMPI HYÖDYNTÄMINEN TUKISI ALKUTUOTTAJIEN TOIMEENTULOA. Lähimmäiset huomauttelevat, että vatkain pitää kummallista ääntä, mutta tässäkin ennakoivalla kunnossapidolla voisi olla sijansa. Kysymys on tietysti nurmesta. Vanha konekanta ei ehkä kuulosta dynaamiselta ja julkisuuteen tuotavalta asialta, mutta kysynpä kuitenkin: tiedätkö elintarviketeollisuuden koneen tai laitteen, joka yhä vuosikymmenten jälkeen palvelee uskollisesti. Y hteiskunnallisesta keskustelusta huomaa, että vaalit ovat lähellä vain yhden satokauden päässä. Lue lisää nurmesta pääjutustamme. Typpeä sitovat nurmipalkokasvit parantavat viljelymaan kuntoa. KONEET JA LAITTEET kuluvat käytössä, mutta hyvin tehty kestää kauan. Huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen halutaan kautta toimialan palata entistä vahvemmin. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus Olin vähällä osallistua kisaan 1970-luvulla tuonpuoleiseen siirtyneeltä mummilta perimälläni Bosch-merkkisellä vatkaimella, joka on pyöreästä muotoilusta ja vaaleanpunaisesta väristä päätellen aito 1960-luvun tuote. Ei yllätä, että geopoliittinen tilanne ja riippuvuus ulkomaisista tuotantopanoksista huolestuttavat kaikkia. KU VA : JA SK A PO IK ON EN. Kymmenkunta vuotta sitten Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelma etsi Suomen vanhinta edelleen käytössä olevaa kodinkonetta. Ehkä Suomeenkin voisi perustaa oman. Esimerkiksi verotus, etenkin ruuan arvonlisäveron mahdollinen nosto, ja muu toimintaympäristön ennustettavuus olivat vahvasti esillä
Kasvinjalostus on tarkkuuslaji Laadun jalostaminen on tullut satovarmuuden ja taudinkestävyyden rinnalle, kun tarvitaan esimerkiksi gurtteihin, juomiin tai leivontaan sopivia kauralajikkeita. 10 34 Halal-sertifikaatti laajentaa maailmaa Kaakkois-Aasian suurille markkinoille pääsyyn tarvitaan halal-sertifikaatti. 20 K U VA: H E ID I NOP ON E N. Nurmesta melkein mitä vain 16 ”Nurmia pitäisi ottaa viljelyyn myös viljanviljelyalueilla, jotta nurmen tuottamat ekosysteemipalvelut saataisiin käyttöön.” Ruokahävikki huomioon pakkausten jalanjäljessä PlastLife-hankkeessa työstetään laskentamenetelmiä, joissa pakkausten ympäristövaikutuksissa huomioidaan uudelleenkäyttö ja hävikki. 4 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 Tässä lehdessä 3/2026 Satoisa ja satovarma nurmi taipuu ruuaksi, rehuksi, kuiduksi ja moneksi muuksi tuotteeksi. Sertifioinnissa huomioidaan myös kontaminaatioiden mahdollisuus. Sillä olisi runsaasti arvonlisäpotentiaalia. 24 Ikääntyvä laitekanta lisää riskejä Elomatic Oy:n projektipäällikkö Ida Autio kertoo, milloin on riskinarvioinnin perusteella oikea aika päivittää tai vaihtaa laite
”Luottamuksellinen ilmapiiri ja samanhenkinen porukka!” ”Vertaistuki ja verkostoituminen.” ”Sain ideoita omaan työhön.” ”Asioita jaettiin avoimesti ilman kynnystä tai fiilistä että paikalla on "kilpailijoita". Kokonaan etänä järjestettäviä lyhyitä (2 h) tapaamisia kolme kertaa loka-, tammija huhtikuussa. Laaturingissä aiheina tällä kaudella: laatukulttuurin kehittäminen riskinarviot käytännössä (HACCP, VACCP, TACCP) tiedolla johtaminen: dataan ja tekoälyyn perustuva laatutyö Tervetuloa mukaan Elintarviketurvallisuuden ja -analytiikan jaoston järjestämään Laaturinkiin kaudelle 2026-2027. Laaturingin tavoitteena on tuoda yhteen laatuasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä ja antaa vertaistukea laatuasioihin. Laadussa kun ei ole kilpailijoita se on yhteinen asia ja kiva kun se välittyi tapaamisissa!” Ilmoittautuminen ja hintatiedot www.kehittyvaelintarvike.fi/ elintarvikealantapahtumat/. KU VA : MA RK ET TA RI NN E/ LU ON NO NV AR AK ES KU S 12 Ajankohtaista: Gastronominen sienirihmasto 14 Raaka-aineet: Maitorasva 22 Teema: Älykäs panimo -hanke 26 Teema: Vettä säästävä paineilmasuutin 30 Tiede & Tutkimus: Ruokajärjestelmän muutostarpeet 32 Lainsäädäntö: Jätepuitedirektiivi 38 Ravitsemus & Terveys: GLP-1-lääkkeet ja ravitsemus 40 Maailma mausteilla: Välimeren ruokavalio Espanjassa ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY ETS Finnish Society of Food Science and Technology Palautetta Laaturingin aiemman kauden onnistumisista: Suuren suosion saavuttanut saa jatkoa Laaturinki HYBRIDITAPAAMISET PASILASSA JA TEAMSISSA: 22.9.2026, 17.11.2026, 9.3.2027 klo 9-15
Gradun myötä pääsin 1989 tuotekehittäjäksi Alkon Rajamäen hiivatehtaalle. Toimenkuvani uudessa tehtaassa oli kehittää raakapakastetaikinakonsepti, joka oli silloin uutta Suomessa. Millaisesta ruoasta pidät. Hän oli osallisena myös monissa muissa urani käänne kohdissa, ja siitä olen kiitollinen. Myyntipäällikkö OLLI SILVOLA KU VA : SU VI -T UU LI KA NK AA NP ÄÄ. Näimme tuotantoa ja tutustuimme ihmisiin. Vuonna 2000 toteutunut tehtaan muutto Vantaalle oli todella rankka rutistus. Eläkesuunnitelmat. ROHKEA OVIEN AUKOJA Mitä harrastat työn vastapainoksi. Mikä rooli on verkostoilla. Perhesyistä siirryin tuotantopäälliköksi Vaasan Leipomoiden Riihimäellä sijaitsevaan Riihipekka -leipomoon. Suomen kaltaisessa vähäväkisessä maassa verkostoituminen on tärkeää ja se kannattaa nähdä voimavarana. Kehitimme muun muassa pizzeriaketjulle pizzataikinapallon, jonka avulla pizzapohjien laatu saatiin vakioitua. Vanhoja viikkiläisiä on laajalti elintarvikealan yrityksissä, ja yhteydenpito on mutkatonta. Sillä pestillä olen yhä. Sain myynti päällikön paikan lihaja valmisruokateollisuuden koneita myyvässä perheyhtiössä keväällä 2012. Vuonna 1995 kaipasin jo uusia haasteita. 6 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 TEKSTI: Kari Kortelainen Työn ääressä Orat Oy:n myyntipäällikkö Olli Silvola on aina rohkeasti opetellut uutta. Graduvaiheessa vertailin kuivahiivan ja tuorehiivan soveltuvuutta raakapakasteiden valmistukseen. Kalevi Saikkonen vinkkasi pian tuotekehittäjän paikasta Vaasan Myllyn uudessa Joutsenon raakapakastetehtaassa. Vaasan Oy oli juuri ostanut Elannon leipätehtaan, jonka tuotantopäälliköksi siirryin 1995. Pitkää ja mutkikasta polkua. Vaikka voisin jo jäädä eläkkeelle, jatkan niin kauan kuin työ tuntuu kivalta ja voimia riittää. Haluan tukea asiakkaiden liiketoimintaa ostamalla mahdollisimman usein laadukasta kotimaista ruokaa kotiin. Onneksi tilaa on jäänyt myös pienemmille yksiköille, joissa käsityö on edelleen arvossaan. Urakehitykseni kannalta tärkeä henkilö oli Marian Konditorian tuolloinen tuotantopäällikkö Kalevi Saikkonen – vanhoja Viikin kasvatteja, joka otti minut pellin pesijäksi. Kävin kouluni Lohjalla ja lukion jälkeen opiskelin yo-maatilateknikoksi. Niitä ei ole. Muutin työn perässä Joutsenoon. Miten elintarvikeala on muuttunut työurasi aikana. Tärkein harrastukseni on metsästys – hirvija jänisjahti – ja ajavan metsästyskoiran koulutus. Tein maatalouslomittajan töitä noin vuoden ja sen jälkeen aloitin akateemiset opinnot Viikin elintarvikekemian ja tekniikan laitoksella vuonna 1983 pääaineenani viljateknologia. Kesät ja viikonloput olin töissä pääkaupunkiseudun eri leipomoissa ja myllyissä. Lisäksi monipuolista liikuntaa. Vuonna 2001 hakeuduin leipomokoneiden myyntitehtäviin Bedikalle. En ole koskaan pelännyt epämukavuusalueelle menoa. Miten päädyit konekauppiaaksi, vaikka opiskelit elintarvike tieteitä. Työ oli minulle aivan uudenlaista: matkustin ympäri Suomea ja olin luomassa uutta liiketoimintaa. Miten kuvailisit itseäsi työntekijänä. Viikissä opiskellessani kävimme ahkerasti ekskursioilla yrityksissä. Työnantaja tukee valintaani. Uteliaisuus, halu oppia uutta ja rohkeus avata uusia ovia ovat leimanneet työuraani. Minulla on maanläheinen suhde ruokaan. Tämän jälkeen minut pyydettiin raaka-aineita leipomoille myyvän Finnbakelsin maajohtajaksi, mistä muutaman vuoden jälkeen siirryin takaisin laitemyyntiin, Cortex Oy:lle myyntijohtajaksi vastaamaan elintarviketeollisuuden laitemyynnistä. Viisikymppisenä tutustuin Tampereen messuilla Orat Oy:n toimitusjohtaja Merja Kumpulaan, joka oli hakemassa Oratille uutta myyntipäällikköä, ja taas olin uuden edessä. Keskittyminen on ollut rajua, toiminta on tehostunut ja muuttunut teollisemmaksi
One Cable Technology (OCT) yhdistää takaisinkytkentäsignaalit standardiin moottorikaapeliin, mikä vähentää merkittävästi puhdistustarvetta sekä kaapelointikustannukset laskevat oleellisesti. Moottorit ovat saatavilla vääntömomenteille 1-16.7 Nm. Ruostumattomasta teräksestä valmistettu EtherCAT Box: IP69K-luokiteltu I/O-järjestelmä kaikille yleisimmille signaalityypeille.. Kestävät servomoottorit soveltuvat myös erityisen vaativiin ympäristöolosuhteisiin mm. AM8800 RST-koteloidut servomoottorit suojausluokassa IP 69K One Cable -teknologiaa elintarvikeja lääketeollisuuteen Lue lisää Ruostumattomat sileäpintaiset IP65suojausluokan operointipaneelit sekä paneeli-PC:t ovat saatavilla 12-, 15tai 19-tuuman kokoisina. elintarvike-, juomaja lääketeollisuuden sovelluksiin. | AT 11 -1 2E | AM8800-servomoottoreissa on täysin hygieninen rakenne (“Hygienic Design”), ja FDA-vaatimusten mukaisen AISI 316L -ruostumattomasta teräksestä valmistetun rungon lisäksi ne on sertifioitu vaativan EHEDG Class I -standardin mukaisesti
– Toteuttamiskelpoisiksi osoittautuivat poliittisesti optimoitu ympäristöpainotteinen pinta-alatukimalli sekä maatalouden resilienssi-indikaattoreihin perustuva tukimalli, kertoo tutkija Juho Valtiala Lukesta. Lopputulos syntyy todennäköisesti kompromissina, jossa tehokkuus ja oikeudenmukaisuus tasapainotetaan poliittisen realismin kanssa, arvioi maatalousekonomisti Kyösti Arovuori REINU econista. Tutkimus osoittaa myös, että ostovoimakorjauksella on keskeinen rooli poliittisen hyväksyttävyyden kannalta. – Suomen näkökulmasta molemmat mallit ovat edullisia, sillä Suomi hyötyisi rahallisesti kummastakin, toteaa Valtiala. Tulosten perusteella ympäristöhyötyjä ja tuloksellisuutta painottavilla tukimalleilla on potentiaalia myös käytännön politiikassa, kunhan niiden painotukset suunnitellaan huolellisesti. Politiikka jarruttaa maataloustukien uudistamista KU VA : MA GN IF IC. Tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkua koko ruoka ketjussa. Tulosten mukaan poliittisesti toteuttamiskelpoiset ratkaisut edellyttävät useiden kriteerien yhdistämistä ja jäsenmaiden välisten intressien tasapainottamista. Tutkimusaportti on osa Makeran rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)”, jota Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja REINU econ Oy toteuttavat vuosina 2024–2027. Jäsenmaiden oletettiin arvioivan uudistuksia sen perusteella, miten ne vaikuttavat niiden rahoitusasemaan. Toteuttamiskelpoisuutta arvioitiin sen perusteella, saavuttavatko mallit EU:n neuvostossa vaadittavan määräenemmistön (55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia EU:n väestöstä). Lähde: GS1 Finland Oy Alkutuotannon tieto osaksi ruokaketjun tiedonvälitystä TUORE TUTKIMUS osoittaa, että EU:n maataloustukien kohdentamista voisi uudistaa merkittävästi, mutta vain harvat mallit ovat poliittisesti toteuttamiskelpoisia. 8 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki RUOKAKETJUN toimijat testaavat mallia tiedon välittämisestä alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan välillä standardoitujen koodien avulla. – Käytännössä pilotoinnissa kokeillaan, miten viljelijän käyttämään viljelysuunnitteluohjelmistoon saataisiin standardinmukaiset koodit käyttöön ja miten viljakuormaan liittyvä koodi voisi kulkea digitaalisessa viljapassissa tilalta eteenpäin. GS1 Finlandin ja ProAgrian koordinoimaan projektiin osallistuvat Apetit, Fazer, HKFoods, Valio, Mtech, Suomen Viljava sekä alkutuotannon edustajia. Sen avulla voidaan tasapainottaa jäsenmaiden välisiä eroja ja lisätä uudistusten kannatusta. Elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä tuotetieto kulkee jo tehokkaasti standardoitujen koodien avulla. Näin esimerkiksi alkutuotannon raakaaineisiin liittyvä tieto voidaan tunnistaa ja välittää ketjussa yhdenmukaisesti. Ilman niiden tukea uudistusten läpivienti on käytännössä mahdotonta. Keskeistä on mallien hyväksyttävyys EU:n päätöksenteossa. Tutkimuksessa analysoitiin useita tukimalleja tasatuesta monikriteerisiin ja tulosperusteisiin malleihin. Toisessa rahoituksen kohdentaminen perustuu laajemmin maatalouden sopeutumisja kriisinsietokykyä kuvaaviin mittareihin. Sen sijaan yksinkertaisemmat mallit, kuten tasatuki, eivät näyttäisi saavuttavan riittävää kannatusta. Vain kaksi malleista osoittautui poliittisesti toteuttamiskelpoisiksi. Projektissa tarkastellaan myös jalostettujen raaka-aineiden tiedonvaihtoa teollisuusyritysten välillä. – EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen on klassinen esimerkki tilanteesta, jossa taloudellisesti perusteltu ratkaisu ei välttämättä ole poliittisesti mahdollinen. Suurten jäsenmaiden, kuten Saksan, Ranskan ja Italian, kannat ovat ratkaisevia väestökriteerin täyttymisen kannalta. – Vaihtoehtoiset tukimallit tarjoavat aidosti erilaisia tapoja kohdentaa rahoitusta. Projektissa testataan konseptia, jossa alkutuotannon tiloihin, peltoihin ja raaka-aineisiin liitetään standardoidut GS1-koodit. EU:ssa valmistellaan parhaillaan seuraavaa rahoituskehystä ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistusta vuosille 2028– 2034, mikä on nostanut keskusteluun maataloustukien jakoperusteiden muuttamisen. Ensimmäisessä mallissa tukitasoja painotetaan ympäristöhyötyjen perusteella. Niiden avulla tieto voidaan yhdistää raakaaineeseen ja välittää ruokaketjun toimijoiden välillä sovitussa muodossa. Nyt selvitetään, miten myös viljelytuotteisiin ja raaka-aineisiin liittyvää tietoa voidaan välittää toimijoiden välillä tehokkaasti, vertailukelpoisesti ja järjestelmäriippumattomasti. Lisäksi muun muassa tarkastellaan, miten eläintai kasviperäisen tuotteen hiilijalanjälkitieto voisi välittyä yhdenmukaisesti ruokaketjun eri toimijoiden välillä, projektipäällikkönä toimiva GS1 Finlandin Program Manager Miia Salonen sanoo. Erityisesti tulosperusteiset ja ympäristötekijöitä painottavat mallit voivat ohjata maataloutta kestävämpään suuntaan, toteaa tutkimusprofessori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Tutkimuksen mukaan maataloustukien kohdentamista voidaan muuttaa niin, että tukien jakoperusteet huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi ympäristöhyödyt ja maatalouden vaikuttavuuden – ilman että kokonaisrahoitusta tarvitsee lisätä
Liikenteen päästöt ovat pienentyneet moottoriteknologian kehittyessä, sanoo erityisasiantuntija Tommi Forsberg Sykestä. Lisäksi lannankäsittely on tehostunut. Kampanjaa toteuttavat yhteistyössä muun muassa sosiaalija terveysministeriö, maaja metsätalousministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Martat, Ruokavirasto, Syöpäjärjestöt, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry, SOSTE sekä Helsingin yliopisto. Vähentäminen edellyttää ruokinnan tarkentamista ja muutoksia lannankäsittelymenetelmiin koko lantaketjussa, sanoo erikoistutkija Juha Grönroos Sykestä. Suurin yksittäinen ammoniakkipäästöjä vähentänyt tekijä viime vuosina on ollut turkiseläinten määrän väheneminen. Maisteriohjelman käynnistämishanketta on rahoittanut maaja metsätalousministeriö osana Suomen ruoka-alan kasvuohjelmaa. Rikkidioksidipäästöt vähenivät 14 prosenttia ja typen oksidit 5 prosenttia edellisvuodesta. Viestintä painottaa sitä näkökulmaa, mitä lautaselle saa lisätä, jotta ravitsemus kohenee. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan päästöjen lasku jatkui myös vuonna 2024. Kampanja kohdistuu erityisesti kolmeen elämänvaiheeseen, joissa ruokailutottumukset ovat muovautumassa: pikkulapsiperheisiin, itsenäistyviin nuoriin sekä keski-ikäisiin miehiin. Maatalouden ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin muut ilman epäpuhtauksien päästöt. Ilman epäpuhtaudet vähentyneet Suomessa KU VA : PA W EL CZ ER W IN SK I / UN SP LA SH KEVÄÄLLÄ LANSEERATTU Sinähän sen päätät -viestintäkampanja kertoo kansalaisille ravitsemusfaktoja positiivisessa muodossa. – Ammoniakkipäästöjä ei voi hallita yhdellä suodattimella tai puhdistuslaitteella. Samalla ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet, ja Suomi on saavuttanut kaikki päästövähennystavoitteensa. Valio nousi sijalle 7 ja Paulig sijalle 8, ja kymmenettä sijaa piti Hartwall. Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on kuitenkin haastavaa sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Ammoniakkipäästöt vähenivät selvästi muita päästöjä vähemmän, 26 prosenttia. Viime vuosina kehitystä on vauhdittanut energiajärjestelmän muutos, kun fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt ja tuulivoima sekä muu vähäpäästöinen energiantuotanto on kasvanut. Kysely oli osa Duunitorin Kansallinen rekrytointitutkimus 2026 -kokonaisuutta, jossa tarkastellaan rekrytointeja sekä suomalaisen työelämän tilaa ja trendejä työnhakijoiden ja työnantajien näkökulmasta. Pidemmällä aikavälillä päästöjen vähenemiseen ovat vaikuttaneet EU-sääntely sekä teollisuuden ja energiantuotannon päästöjen puhdistusratkaisut. Koneet & Laitteet, Alkutuotanto 9 ENERGIAMARKKINOIDEN muutokset ovat kiihdyttäneet sähköistymistä ja fossiilisista polttoaineista irtautumista Suomessa. Elintarvikeala houkuttelee työntekijöitä. Päästöjen vähenemiseen on vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, jonka seurauksena tuotantoeläinten määrät ovat vähentyneet. Ammoniakkia vapautuu erityisesti eläinten lannasta eläinsuojissa, varastoissa ja levityksen yhteydessä. Kampanja on osa kansallista Terveydeksi – terveysja hyvinvointi –ohjelmaa, jonka tavoitteena on auttaa ja kannustaa suomalaisia syömään hyvin sekä samalla vähentää keskeisten kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden aiheuttamia ongelmia. Vuodesta 2005 vuoteen 2024 rikkidioksidipäästöt vähenivät 75 prosenttia ja typen oksidit 56 prosenttia. Ensimmäiset opiskelijat otetaan sisään ensi kevään yhteishaussa, ja jo lukuvuonna 2026–27 järjestetään pilottikursseja esimerkiksi ruokamatkailusta ja kestävästä gastronomiasta. Ykköspaikalle nousi Fazer, ja muut mitalisijat menivät Supercellille ja Koneelle. – Suurin osa päästövähennyksistä johtuu savukaasujen puhdistuksesta voimalaitoksissa ja teollisuudessa. Maisteriohjelma on englanninkielinen, ja sen nimi on englanniksi Master’s Programme in International Food Business and Gastronomy. Ohjelmaan valitaan käynnistymisvuonna 20 opiskelijaa, ja sen jälkeen aloituspaikkamääräksi on suunniteltu 40 opiskelijaa vuosittain. Ravitsemuksesta positiivisesti Kansainvälisen ruokaliiketoiminnan ja gastronomian maisteriohjelma käynnistyy HELSINGIN YLIOPISTON rehtori Sari Lindblom on päättänyt 4.5.2026, että maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan perustetaan uusi kansainvälisen ruokaliiketoiminnan ja gastronomian maisteriohjelma. Suomi on vähentänyt ilman epäpuhtauksien päästöjä merkittävästi. sinapaatat.fi PERÄTI NELJÄ elintarviketeollisuuden yritystä mahtui kymmenen kärkeen, kun Taloustutkimus ja työnhakusivusto Duunitori selvittivät Suomen houkuttelevimmat työnantajat 2026 -kyselyssään 5 440 suomalaisen näkemyksiä kiinnostavista työnantajista. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet vähenivät 51 prosenttia ja pienhiukkaset 52 prosenttia
Ohjeistuksen pohjana on käytetty Euroopan komission Product Environmental Footprint (PEF) -ohjeistusta (EC 2021), mutta se sisältää joitakin nimenomaan pakkausjärjestelmiin liittyviä tarkennuksia ja muutoksia. Tavoitteena on luoda Suomeen harmonisoitu ruokapakkausten ja pakkausjärjestelmien ympäristöjalanjäljen arvioinnin ohjeistus, jonka mukaan laaditut pakkausten elinkaariset ympäristöjalanjäljet olisivat yhteismitallisia ja vertailtavissa keskenään. Konsortiossa ovat mukana Syken ja Luken lisäksi mm. Nämä ovat esimerkkejä näkökulmista, jotka huomioidaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) PlastLIFE-SCORE-hankkeessa kehitettävässä ruokapakkausten ympäristöjalanjäljen arvioinnin ohjeistuksessa. Tämä on olennaista etenkin herkästi pilaantuvien ja ympäristövaikutuksiltaan suurten elintarvikkeiden kuten lihaja maitotuotteiden kannalta. PlastLIFE-projektia rahoittaa pääasiassa EU LIFE-ohjelma. Toisaalta pakkausten varsinaisten ympäristövaikutusten kannalta olennaista on pakkauksen kierrätettävyys sekä kierrätysmateriaalien hyödyntäminen. Tällaista vältetyn tuotannon hyödyn arvioimista ja sen kohdistamista tuotteelle ei ole perinteisesti sisällytetty tuotekohtaisiin ympäristöjalanjälkiin. CFF-kaava jakaa kierrätyksen ympäristövaikutukset ja -hyödyt nykyisen ja tulevien elinkaarien kesken, esimerkiksi pakkauksen tuottaneen ja pakkausjätettä hyödyntävän elinkaaren kesken. ympäristöministeriö, Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, Borouge International sekä Turun yliopisto. PlastLIFE on Suomen ympäristökeskuksen (Syke) koordinoima laaja kansallinen yhteistyöhanke muovien kestävän kiertotalouden saavuttamiseksi Suomessa vuoteen 2035 mennessä. CFF-kaavaa ja siitä muokatKU V A : UN SP L A SH Ajankohtaista TEKSTI: tutkija Katri Leino, tutkija Musharof Khan & ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, Luonnonvarakeskus Ruokahävikki ja kiertotalous mukaan ruoka pakkausten ympäristöjalanjäljen arviointiin Luonnonvarakeskus kehittää yhteistyössä pakkausalan yritysten kanssa ruokapakkauksille harmonisoitua ympäristöjalanjäljen arviointiohjeistusta. CFF-kaavan vahvuutena voidaan pitää sitä, että se kannustaa kierrätettävien materiaalien käyttöön jakamalla hyötyä kierrätyksestä myös raaka-aineen tuottajalle. Hankkeessa kehitettävää menetelmää testataan kolmessa case-tutkimuksessa yhteistyöyritysten kanssa. Tämä onkin aiheuttanut jonkin verran kritiikkiä CFF-kaavalle. Osa kuluttajista haluaa tehdä kestäviä valintoja, ja myös pakkausten vaikutukset kiinnostavat heitä. 10 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 O nko ruokapakkauksen ympäristövaikutuksilla mitään merkitystä, kun tiedetään, että usein suurin ympäristövaikutus aiheutuu pakkauksen sisällä olevasta ruuasta. Uusi ohjeistus harmonisoi arviointimenetelmän sekä tuo aiempiin yleisesti sovellettuihin ympäristövaikutusten ja elinkaariarvioinnin (life cycle assessment, LCA) käytäntöihin muutamia uusia elementtejä, joista keskeisimpiä ovat CFF-kaavan (Circular Footprint Formula) hyödyntäminen ja pakkauksiin liittyvän ruokahävikin huomioiminen. Parhaimmillaan oikeanlainen pakkaus auttaa vähentämään ruokahävikkiä ja samalla ympäristövaikutuksia suojaamalla tuotetta ja pitämällä sen käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään. sekä useat yritykset: Olvi Oyj, HKFoods Finland Oy, Orkla Foods Finland Oy, DS Smith Packaging Finland Oy, RKW Finland Oy, Metsä Board Oyj, Wipak Oy.. Euroopan komission PEF-ohjeistuksen mukaan CFF-kaavaa tulee hyödyntää kierrätyksen ja tuotteen käytöstä poiston sekä kierrätysmateriaalien käytön mallintamiseen. Partnereiden omarahoituksen lisäksi rahoittajia ovat myös ympäristöministeriö, maaja metsä talousministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Keskitien säätiö, ProAgria Länsi-Suomi, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. KIERTOTALOUDEN HYÖDYT HUOMIOIDAAN Haasteena pakkausten ympäristövaikutusten arvioinnissa ja niiden viestinnässä ovat nyt hyvinkin erilaiset laskentaperiaatteet, rajaukset ja käytännöt, joilla vaikutuksia on arvioitu. Kierrätyksen ja energiahyödyntämisen ympäristöhyötyjä arvioidaan sen perusteella, mitä kierrätysmateriaalin oletetaan korvaavan ja mitä energiantuotantomuotoa energiahyödyntämisen oletetaan korvaavan
Myös luomutuotannolla on tärkeä asema. VIESTINNÄSSÄ OLTAVA TARKKA Pakkausten ympäristövaikutukset ovat ruokatuotteissa lähes aina sivuosassa, eikä niistä viestinnän tule ohittaa viestintää varsinaisen tuotteen ympäristövaikutuksista. LUONTOVAIKUTUKSIA SYNTYY kaikissa arvoketjun vaiheissa, mutta merkittävin vaikutus on alkutuotannossa ja raaka-aineiden hankinnassa. L uonnon monimuotoisuus on ruoka-alalle kohtalonkysymys. TEKNINEN SUORITUSKYKY OSAKSI ARVIOINTIA Pakkaukseen liittyvä ruokahävikki on keskeinen osa pakkauksen teknistä suorituskykyä, minkä vuoksi se on haluttu sisällyttää ohjeistukseen. alkuperäketjun (chain of custody) mallintamista massataseen kautta ja sen sopivuutta elinkaariseen ympäristöjalanjälkeen, yhtenäisiä allokointikäytäntöjä sekä ympäristöjalanjäljen arviointiin tarvittavan tiedon laatuvaatimuksia. l Menetelmän ja ohjeistuksen kehittämisessä ja työn rahoittamisessa ovat mukana DS Smith Packaging Finland Oy, HKFoods Finland Oy, Metsä Board Oyj, Olvi Oyj, Orkla Foods Finland Oy, RKW Finland Oy ja Wipak Oy.. Yhteistyössä järjestetään myös aiheeseen liittyviä koulutuksia. Pakkauksesta aiheutuvan ruokahävikin erottaminen muusta ruokahävikistä on kuitenkin haastavaa, sillä eri pakkaus tyyppeihin liittyvästä ruokahävikistä ei ole juurikaan saatavilla luotettavaa dataa. Kirjoittaja vastaa Luonnon monimuotoisuus -kokonaisuudesta Elintarviketeollisuusliitossa ja tuntee myös maatilan arjen. Usein toimet liittyvät uudistavan ja kestävän viljelyn kokonaisuuksiin. Uutena yhteistyömuotona Suomessa ottaa ensiaskeleitaan luonnonarvomarkkina, jossa maanomistajat voivat myydä luonnonarvoja ja ostajana oleva yritys voi tätä kautta kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai tukea luonnon monimuotoisuutta. Luontotyötä koskevaa yhteistyötä toteutetaan jo monin eri tavoin. Maatiloilla keinona on usein elintarviketeollisuusyrityksen kanssa tehty sopimus viljelyohjelman toteuttamisesta, jossa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Pakkaukseen liittyvää ruokahävikkiä voi aiheuttaa esimerkiksi pakkauksen huono tyh jennettävyys, väärä pakkauskoko tai lyhyempi säilyvyys kuin muissa pakkauksissa. Tämä mahdollistaa maanomistajille uuden tulonlähteen ja luo uutta liiketoimintaa. Karjataloudessa kiinnitetään huomiota esimerkiksi laidunnukseen kuten myös perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hyödyntämiseen. LUONTO, ALKUTUOTANTO JA YHTEISTYÖ – RUOKAKETJUN ELINEHTO Kolumni TEKSTI: erityisasiantuntija Mari Raininko, Elintarviketeollisuusliitto USEIN TOIMET LIITTYVÄT UUDISTAVAN JA KESTÄVÄN VILJELYN KOKONAISUUKSIIN. Siksi viljelijöiden ja elintarviketeollisuusyritysten toimiva yhteistyö ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuutta tukevien toimenpiteiden toteuttamisessa. Elintarviketeollisuusliitto julkaisi maaliskuussa Luontokäsikirjan. Odotukset vastuullisuudelle ja kestävyydelle kasvavat koko ajan. Lisäksi on saatettu sopia, että maatilalla tehdään selvitys, jossa käydään läpi maatilan nykytilanne ja kehittämistoimet luontotyön edistämiseksi. KU VA : NI NA KA VE RI NE N Koneet & Laitteet, Alkutuotanto 11 tuja versioita testataan hankkeen casetutki muksissa ja verrataan vakiintuneeseen käytäntöön mallintaa kierrätysraaka-aineet lähes päästöttöminä. Sen tarkoituksena on tukea yrityksiä omassa luontotyössään tuomalla esille hyviä käytänteitä ja jo toteutettuja esimerkkejä siitä, mitä käytännön luontotyö yrityksissä on. MONIMUOTOISUUSTOIMET maatilalla voivat liittyä esimerkiksi pellon kasvukunnon parantamiseen, viljelykierron monipuolistamiseen, kukkivien vyöhykkeiden perustamiseen hyönteisille ja pölyttäjille, lintujen pesimäalueiden turvaamiseen, peltojen kasvipeitteisyyteen ja viljelykierron monipuolistamiseen. Tämä on tärkeä askel myös ruokaalan luontotyön edistämisessä ja yhteistyön lisäämisessä. Luken ohjeistus pyrkii kuitenkin nostamaan ruokatuotteen vaikutusten rinnalle esille myös eri pakkausvaihtoehtojen vaikutuksia ja antamaan näin mahdollisuuden vertailla pakkausten ympäristösuorituskykyä ja tekemään ympäristövaikutuksia vähentäviä valintoja. Ilman elinvoimaisia ekosysteemejä ei ole raaka-aineita eikä kestävää ruokajärjestelmää. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on merkittävä kestävyyshaaste ja riski, joka koskettaa koko elintarvikearvoketjua. Toimiala on riippuvainen luonnosta, terveestä maaperästä ja yhteyttävistä kasveista. Käytännössä ympäristöjalanjäljen arvioijan on pystyttävä itse arvioimaan pakkauksen ominaisuuksia ja niihin mahdollisesti liittyvää ruokahävikkiä. Hankkeessa ja tulevassa ohjeistuksessa käsitellään myös mm. Yritykset ovat mukana luontotyötä kehit tävissä hankkeissa sekä tekevät yhteistyötä asiaa edistävien järjestöjen kanssa. Tässä mielessä hankkeessa laadittava ohjeistus on jatkoa ja yhteistyötä Luken aiemmassa LCAFoodPrint -hankkeessa kehitetylle Ruoka-LCA-ohjeistukselle täydentäen sitä pakkausten osalta. Sen tärkeys on ymmärretty, mutta työtä asian edistämiseksi tarvitaan yhä enemmän. Myös tässä tuotiin esille alkutuotannon kanssa tehtävän yhteistyön merkitys
KU VA T: JU TT A VA RI S Tutkimus on keskittynyt erityisesti Basidiomycotakaareen kuuluviin valkolahottajasieniin (kuva alhaalla), joiden rihmasto (kuva ylhäällä) on rakenteeltaan selkeästi erottuvaa ja aistinvaraisesti miellyttävää. 12 Kehittyvä Elintarvike 3/2026. M onella tilalla etsitään nyt tuotantosuuntaa, jolla pärjää muuttuvassa maailmassa. Kanataloudesta oli jo ylitarjontaa, joten vanhempani yrittivät kaikkea muuta: ankkoja, hanhia, fasaaneja, viiriäisiä, kalkkunoita, kirjolohia, lampaita ja broilerikaneja. TyöskenteAjankohtaista TEKSTI: tutkimusteknikko Jutta Varis, Elintarvikkeiden aistinvaraisen laadunvalvonnan laboratorio ja ravitsemustieteen koekeittiö, Helsingin yliopisto Gastronominen sienirihmasto voi avata uusia mahdollisuuksia alkutuotannolle Gastronomisen sienirihmaston kasvattaminen voisi tarjota alkutuottajille uudenlaisen tuotantosuunnan. Maailman mittakaavassa tämä ei ole realistinen perusta ruuantuotannolle. Siitä alkoi innostukseni sieniin – ja niiden kykyyn muuttaa ympäristöä. Seurasin vierestä, kuinka eläimet lisääntyivät ja päätyivät ruokapöytään. 1980-luvun lopulla maatalousnäyttelystä tuotiin kotiin herkkusienten kasvatuskitti. Kasvoin itse varsinaissuomalaisella maatilalla, jossa vanhempani etsivät tuotantosuuntaa, jolla kasvavan perheen voisi elättää. Sopiva ja toimiva markkinakanava löytyi lopulta vain sianlihalle. Rakennuksia, osaamista ja investointeja on, mutta markkinat, kannattavuus ja yhteiskunnalliset odotukset muuttuvat. Syksyllä laatikko kipattiin hevosenlantakompostiin. Kesäisin tulot tulivat sipulista ja sokeriherneestä, ja lapsikatras oli täystyöllistetty koko kasvukauden. Opin varhain, kuinka paljon epävarmuutta, kokeilua, välineellistämistä ja taloudellista riskiä alkutuotantoon kuuluu. Teini-iässä pääsin Valamon luostariin villiyrttikursseille. Serkkuni, joka opiskeli biologiaa ja toimi sienineuvojana, kutsuttiin paikalle varmistamaan, että kyseessä oli syötävä laji. Professori Kirsi Mikkonen aloitti Suomen Akatemian (SA) tukeman sienikomposiittitutkimuksen 2017 ja pyysi minut mukaan, tietäessään minut innokkaaksi ruokasienten kasvattajaksi. Oivallus ohjasi minut opiskelemaan elintarvikealaa ja töihin Helsingin yliopiston Elintarvike ja ravitsemustieteiden osastolle. Keräilijän näkökulmasta ruokatalous näyttäytyi nopeasti karuna: yhden ihmisen ruokkiminen edellyttää arviolta noin 14 hehtaaria hyödynnettävää pinta-alaa. Meillä syötiin koko syksy ja talvi herkkusieniä. Gastronominen sienirihmasto tarjoaa alkutuottajalle yllättävän tutun, mutta uudenlaisen mahdollisuuden: biologista tuotantoa, joka on resurssitehokasta, nopeasti skaalautuvaa ja monikäyttöistä – ja joka voidaan rakentaa osittain olemassa olevan infrastruktuurin varaan. Keväällä komposti levitettiin pellolle, ja kun sianrehuksi kasvatettu kauraohra seos seuraavana syksynä puitiin, pellolle alkoi pulpahdella valkoisia sieniä vierekkäin. Sienipeti tehtiin huolellisesti ja sitä hoidettiin koko kesä, mutta yhtäkään sientä ei noussut
Jopa kolme kissaa on vapaaehtoisesti maistanut sienirihmastoa. TEHOKKAASTI KASVAVA GASTRONOMINEN SIENIRIHMASTO TARKASTELLUT SIENILAJIT Tutkimus on keskittynyt erityisesti Basidiomycota-kaareen kuuluviin valkolahottajasieniin, joiden rihmasto on rakenteeltaan selkeästi erottuvaa ja aistinvaraisesti miellyttävää. Osaamista, rakennuksia ja tuotantoperintöä voidaan käyttää monilla uusilla tavoilla. Jutta Varis esittelemässä gastronomisesta sienirihmastosta tehdyn aistinvaraisen tutkimuksen tuloksia Nordic Sensory Workshopissa Helsingissä huhtikuussa 2026. Aalto-yliopisto tarkastelee kanssamme teknoekonomista skaalautuvuutta SA:n Multipurpose Fungal Biorefinery -hankkeessa. Tyhjilleen jääneissä tai vajaakäyttöisissä karjarakennuksissa voidaan ikäihmisten sisäsiirtolapuutarhojen ja lomasimulaattoritoiminnan ohessa kasvattaa myös gastronomista sienirihmastoa, sieniä ja sienikomposiitteja. Kun GC–MS-määritykset osoittivat, ettei rihmaston ja itiöemien välillä ollut olennaisia eroja tarkastelluissa yhdisteissä, Helsingin yliopiston tutkimuseettinen toimikunta katsoi tutkimuksen täyttävän eettiset periaatteet myös aistinvaraisesti tehtävien arviointien osalta. KU VA : VI IV I W AN HA LI NN A. Hallitussa tuotannossa rihmaston kasvatus on poikkeuksellisen satovarmaa. Satoa voidaan kerrosviljelmästä korjata noin 14 vuorokauden välein, mikä erottaa rihmastotuotannon selvästi perinteisestä maataloustuotannosta. Tällä hetkellä useat tutkimusryhmät työskentelevät ruokasienirihmastojen kanssa. Uhkarohkeimmat maistoivat – ja italialaisvahvistuksemme totesi, että jos hän saisi tämän annoksen ravintolassa, hän olisi täysin tyytyväinen. Esimer kiksi osterivinokas on erityisen sinnikäs ja kykenee jopa inaktivoimaan muita mikrobeja kasvualustassaan. Metsätieteilijät ovat tarttuneet sienikomposiittien eristekäyttöön yhdessä Tampereen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa LUONTEVA Hiilineutraali Suomi EAKR -hankkeessa. Erityistä potentiaalia on havaittu: n osterivinokkaissa (nopea kasvu, hyvä maku ja rakenne) n talvijuurekkaassa (hitaampi, mutta vivahteikas maku) n koivunkantosienessä (hyvä kehityskelpoisuus) n orakkaiden ominaisuuksia tulisi tutkia lisää UUSELINTARVIKELUPA TYÖN ALLA Uuselintarvikehyväksyntä on hidas ja rahoituksellisesti vaativa prosessi, minkä vuoksi tutkimusta jatketaan tässä vaiheessa akateemisessa viitekehyksessä. Nykyisistä ruuantuotantomuodoista mikään ei tarjoa yhtä tehokasta ja samalla aistinvaraisesti kiinnostavaa tapaa ravinteiden kierrätykseen. Yritysyhteistyökumppaneita kuitenkin etsitään aktiivisesti ja jatkorahoitusta haetaan. Kommentti johti ensimmäiseen gastronomisiin ruokasienirihmastoihin suunnattuun rahoitushakuun, jonka seurauksena MyShroom-projekti sai Business Finlandin Research to Business rahoituksen. Sain luvan kasvattaa elintarvikelaatuisen rihmaston ja valmistin tutkimusryhmällemme rihmastorisoton. Emme löytäneet kirjallisuudesta ravitsemuksellista tai toksikologista syytä, miksi sienirihmasto ei voisi olla syötävää. Meidän on yhdessä pidettävä huolta, ettei tuottajien elinkeino romahda ruokajärjestelmän muuttuessa. Koneet & Laitteet, Alkutuotanto 13 limme Helsingin yliopiston elintarvikelaboratorioissa ruokasienikannoilla ja testasimme niiden kasvua erilaisissa elintarviketeollisuuden sivuvirroissa. Rakennetaan yhdessä ruuantuotantoa, joka on biologisesti älykästä, taloudellisesti kestävää ja ennen kaikkea herkullista. Rihmasto kasvaa luotettavasti aina, kun kasvatusalustan puhtaus pystytään varmistamaan. Sopivassa kasvatusalustassa itiö, itiöemä tai sen osa alkaa tuottaa rihmastoa. Hankkeen puitteissa on tehty laajasti tutkimusja kehitystyötä, ja projektin tulokset on myös huomioitu laajemmin: MyShroom palkittiin Slushin Y Science -ruokainnovaatiokilpailussa vuonna 2023. Vastaus löytyi lainsäädännöstä: ruokasienirihmastolla ei toistaiseksi ole uuselintarvikelupaa. Harva alkutuotannon muoto tarjoaa vastaavaa yhdistelmää joustavuutta ja riskien hajautusta. Kokeissamme lemmikkikanat ja koirat ovat syöneet sienipohjaisia materiaaleja hyvällä ruokahalulla. Sienirihmasto on samaa biologista materiaalia kuin itiöemä eli varsinainen sieni. Rehukäytön tutkiminen edellyttää kotieläintieteen asiantuntemusta ja rehulupaa, vaikka historiallisesti lehmille on sota-aikaan syötetty valkolahottajasienten pehmentämää puumateriaalia. Ruoka on näillä leveysasteilla kysymys elämästä ja huoltovarmuudesta – mutta se on myös kulttuuria, nautintoa ja merkityksiä. Kun käsittelin näytteitä aistilaboratoriossa , aloin kysellä, miksi herkullisen tuoksuiset ruokasienirihmastot eivät voisi olla myös ruokaa. l Gastronomisten sienirihmastojen potentiaali on huomattava. Gastronominen sienirihmasto on biologisesti, tuotannollisesti ja taloudellisesti poikkeuksellinen raakaaine. Ravinnon ehtyessä rihmasto muuttaa kasvutapaansa ja muodostaa itiöemiä ja itiöitä, joiden avulla sieni leviää ja jatkaa elinkiertoaan. Tuotantosyklit ovat lyhyitä, raakaaineina voidaan käyttää sivuvirtoja, ja samasta prosessista voidaan tuottaa elintarvikkeiden lisäksi rehua ja komposiittimateriaaleja. Sen rakenne on modulaarinen: pienikin pala rihmastoa alkaa kasvaa uutta rihmastoa. Kyseessä on tulevaisuuden tuotanto menetelmä, jota olisi perusteltua kehittää laaja-alaisesti monesta näkökulmasta
Ensisijaisesti pyritään vaikuttamaan rasvan kiteytymiseen. Kypsytys tarkoittaa kerman jäähdytys-lämmitys-sykliä ennen kirnuamista voiksi. Pötsimikrobit muokkaavat ravinnosta saatavia rasvahappoja biohydrogenaatiolla. Samalla syntyy myös erikoisrasvahappoja, muun muassa konjugoitua linolihappoa (CLA), joka on liitetty mahdollisiin terveyshyötyihin. Viime vuosina tutkimuksissa on korostunut matriisiajattelu, eli yksittäisten rasvahappojen sijaan on keskitytty rasvan, proteiinien ja mineraalien yhteisvaikutukseen. rasvan muokkauksella ja vakioinnilla varmistetaan kuluttajalle tasalaatuinen tuotekokemus. Rasvahappojen monipuolisuus erottaa maitorasvan muista ravintorasvoista ja vaikuttaa myös maitorasvan vaikeasti kopioitavaan makuun. Se sisältää fosfolipidejä ja muita bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on havaittu olevan yhteyksiä muun muassa aivojen kehitykseen, immuuni puolustukseen ja suoliston toimintaan. Kiinnostava tutkimuskohde on maidon rasvapallokalvo MFGM. Esimerkiksi kalvorakenteeseen sitoutunut kolesteroli ei vaikuta nostavan veren kolesteroliarvoja niin merkittävästi kuin aikaisemmin on ajateltu. Muun muassa kypsytysolosuhteilla ja homogenoinnilla voidaan säädellä rasvan rakennetta ja ominaisuuksia, kuten juoksevuutta, levitettävyyttä ja vaahtoutuvuutta. Rasvapallon kalvo MFGM (Milk Fat Globule Membrane) sisältää monimutkaisia lipidejä ja bioaktiivisia proteiineja KU VA : VA LI O. Maidon rasvapallo muodostuu triglyserideistä koostuvasta ytimestä sekä fosfolipidien, kolesterolin ja proteiinien muodostamasta kalvosta, MFGM:sta (Milk Fat Globule Membrane). Maitorasvassa on noin 70 prosenttia tyydyttyneitä rasvahappoja, joiden runM aitorasvassa on yli 400 erilaista rasvahappoa, muun muassa lyhytketjuisia ja keskipitkäketjuisia rasvahappoja sekä rasva happoja, joissa on pariton määrä hiiliatomeja. Ruokintaa muokkaamalla voidaan siis vain osittain vaikuttaa maitorasvan koostumukseen. MaitoTEKSTI: Tanja Liukkonen Raakaaineet Maitorasvasta löytyy jatkuvasti uutta Maitorasvan rakenne ja koostumus poikkeavat muista ravintorasvoista. Lehmän elimistö pyrkii pitämään maidon rasvan fysikaalisesti toimivana, eli se ei saa olla liian nestemäistä tai kiteistä. Osa rasvahapoista siirtyy maitorasvaan suoraan lehmän syömästä ravinnosta ja osa muodostuu lehmän elimistössä pötsimikrobien tuottamista yhdisteistä. Esimerkiksi lehmien siirtyminen laitumelle ja tuoreen ruohon syöminen pehmentävät maidon rasvahappokoostumusta. Muutokset rehun koostumuksessa näkyvät maidon rasvahappoprofiilissa. l Artikkelia varten on haastateltu prosessi tekno logian ja tutkimusanalytiikan johtaja Saara Lähtevänojaa, tutkija Sanna Hokkasta sekä ravitsemustutkimuspäällikkö Anu Turpeista Valiolta. Tämän hetken sivu virta voikin olla tulevaisuuden arvokas raaka-aine. Perinteisten menetelmien rinnalla tutkitaan rasvan entsymaattista muokkausta, mutta sitä käytetään teollisuudessa vielä vähän. Biohydrogenaatiossa mikrobien tuottamat entsyymit muuttavat ravinnon tyydyttymättömät rasvahapot tyydyttyneiksi rasvahapoiksi. Homogenoinnissa rasvapalloja pienennetään paineen avulla, jolloin ne sekoittuvat tasaisesti eivätkä erotu pinnalle. MFGM:ta on erityisesti voin valmistuksen sivutuotteena syntyvässä kirnumaidossa. RAKENNETTA VOIDAAN MUOKATA Rasvahappoprofiili vaikuttaa maidon teknologisiin ominaisuuksiin ja käytettävyyteen, minkä takia maitorasvan rakennetta muokataan meijereissä. Esimerkiksi leivonnassa ja vaahdotuksessa tarvitaan riittävästi kiteytynyttä rasvaa, kun taas levitettävissä tuotteissa tavoitellaan pehmeämpää rakennetta. TUTKITTAVAA RIITTÄÄ JATKOSSAKIN Rasvahappokoostumusta voidaan muokata myös ravitsemuksellisista syistä. Pötsimikrobit säätelevät jonkin verran toimintaansa. Lisäksi matriisin tiivis proteiinirakenne ja mineraalit voivat hidastaa tai jopa vähentää rasvan imeytymistä. 14 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 sas saanti on yhdistetty kohonneeseen LDL-kolesteroliin ja lisääntyneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin
Suuri osa nurmesta käytetään märehtijöiden rehuksi, mutta nurmesta olisi moneen muuhunkin. Nurmen tarjolla oleva määrä on kuitenkin omaa luokkaansa. Viime vuonna alkaneessa VTT:n koordinoimassa PRIMARYhankkeessa tavoitteena on etsiä hyötykäyttöä suurille määrille maatalousbiomassaa, joka nyt päätyy jätteeksi tai on vajavaisesti hyödynnettyä. Se on myös satovarma koko Suomessa. RUBISCOA RUUAKSIKIN Ihminen tai muut yksimahaiset nisäkkäät eivät pysty hyödyntämään nurmen proteiinia ravintona ilman teknologiaa. Sinimailasesta eristetty proteiinikonsentraatti on jo saanut uuselintarvikeluvan. Moniin sivuvirtoihin verrattuna nurmen hyvä saatavuus on ilmeinen etu. Alkutuotanto Teema Vihreää kultaa Nurmesta voi saada ruokaa nautojen lisäksi muille tuotantoeläimille, ihmisille ja soluviljelmille. Siinä on proteiinia 45–60 prosenttia, rasvaa 9–11 prosenttia ja liukenematonta kuitua 11–15 prosenttia. Käyttötarkoitus on rajattu ravintolisiin. Kaikissa vihreissä kasveissa esiintyvä Rubisco-proteiini eli ribuloosi-1,5-bisfosfaattikarboksylaasi voidaan eristää ja käyttää ravintona. TEKSTI: Elina Teerijoki. 16 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 E uroopassa syntyy vuosittain noin 370 miljoonaa tonnia nurmea. Tuotteen valmistusmenetelmä sisältää sadonkorjuun jälkeisen nopean hienonnuksen, mehun puristuksen ja neutraloinnin. Nurmen tuotantoa olisi myös edelleen mahdollista lisätä. Lopuksi proteiinit saostetaan, erotetaan ja kuivataan. Siitä saadaan myös kuitumateriaaleja. Suomessa kasvaa nurmia Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 800 000 hehtaarilla, ja vuosittainen nurmisato on noin kahdeksan miljoonaa kuiva-ainetonnia säilörehua. Keinoja siihen on kuitenkin jo olemassa. Nurmibiojalostamojen pilottihankkeita on jo toiminnassa Euroopassa, ja myös Suomessa nurmella nähdään mahdollista lisäarvoa. Tutkimuspäällikkö Emilia Nordlund kertoo, että hankkeen Suomen osuudessa tutkitaan myös kasvihuonetuotannon sivuvirtoja ja toisessa osallistujamaassa Kreikassa puolestaan oliivipuiden leikkuujätettä ja puuvillantuotannon sivuvirtoja. Se on mahdollistanut maatalouden alueilla, joilla viljat tai muut ihmisen ravintokasvit eivät helposti menesty, ja sen viljelystä on pitkä kokemus. Pelastaako nurmi vielä koko maaseudun
PRIMARY-hankkeessa käytetään samantyyppistä menetelmää, jossa nurmesta erotetaan ruuvipuristimella proteiinija kuitujakeet. Jos päätuotteeksi otettaisiin elintarvikelaatuinen proteiinikonsentraatti, jäljelle jäisi kuidun lisäksi sokereita, kivennäisaineita, klorofylliä, pektiiniä ja lukuisia muita, esimerkiksi bioaktiivisia ainesosia. Eräs tuotevaihtoehto ovat solumaataloudessa tarvittavat kasvualustat, joita voisi räätälöidä kasvatettavan mikrobin tai muun soluviljelmän ravintotarpeisiin. Nurmia pitäisi ottaa viljelyyn myös viljanviljelyalueilla Varsinais-Suomessa, jotta nurmen tuottamat ekosysteemipalvelut saataisiin käyttöön. Mehuksi puristaminen muokkaa nurmen rakennetta siten, että se soveltuu myös yksimahaisten ravinnoksi. Nurmen tuotanto on myös hajallaan hyvin laajalla alueella, mikä haastaa logistiikkaa. Nurmikasvilajien valinnalla voi vaikuttaa sen käytettävyyteen eri kohteissa. LOGISTIIKKA HAASTEENA Nurmipohjaisten arvoketjujen luominen on vielä kesken. PRIMARYssa kuitujakeesta on jo valmistettu koe-eriä VTT:n Jyväskylän yksikössä. – Nurmen lisääminen viljelykiertoon parantaa maan kuntoa. Eräs sen kaupallisen hyödyntämisen hidaste on säilyvyys. Nurmipalkokasveista kuten puna-apilasta Vihreää kultaa. Koneet & Laitteet, Alkutuotanto 17 KA IK KI KU VA T: MA RK ET TA RI NN E/ LU ON NO NV AR AK ES KU S saa enemmän proteiinia, kun taas timotei ja nurminata sovel tuvat paremmin kuidun tuotantoon. Sini mailasen käsittelyssä käytetty menetelmä voisi tutkijoiden mukaan olla hyödynnettävissä myös muille kasveille. – Kuitua voi prosessoida erilaisiksi kuitutuotteiksi, fermentoida tai hydrolysoida, mikä lisää sen käytettävyyttä eri tuotteissa, Marketta Rinne sanoo. Sen osuus peltoalasta on suurin Suomen pohjoisja itäosissa. Kuitujae taas soveltuu periaatteessa samoihin kohteisiin kuin puukuidut: niistä voi valmistaa esimerkiksi eristelevyjä tai kartongin tyyppistä materiaalia. Teollisen mittakaavan nurmibiojalostamo tuottaisi käytännössä useita eri tuotteita. Syntynyttä proteiinipitoista nurmimehua tai siitä jatkojalostettua tuotetta voi käyttää elintarvikkeiden tai rehun raaka-aineena. SELVIÄ YMPÄRISTÖHYÖTYJÄ Pitkään nurmitutkimuksen parissa työskennellyt tutkimusprofessori Marketta Rinne Luonnonvarakeskuksesta muistuttaa, että nurmen viljelyllä on myös selviä ympäristöhyötyjä. Kuljetus ja säilytys ovat kuitenkin ratkaistavissa olevia ongelmia, joissa apuun tulee muun muassa säilörehusta ”Nurmen säilyvyys sadonkorjuun jälkeen on rajallinen.” Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa NurmiProteiinihankkeessa (2022-25), johon myös VTT osallistui, selvitettiin nurmikasvien hyödynnettävyyttä myös ihmisravintona. Syitä on useita, esimerkiksi se, että runsaasta saatavuudesta huolimatta nurmi ei ole raaka-aineista helpoimpia. Sekä Nordlund että Rinne muistuttavat, että nurmen säilyvyys sadonkorjuun jälkeen on hyvin rajallinen. Jos nurmi ei ole rehulaatuista, sitä voi hyödyntää biokaasun tai maanparannusaineiden raaka-aineena, mutta lisäarvon tuotto jää näissä vaihtoehdoissa pieneksi
Se voisi myös tuoda ansaintamahdollisuuksia, kun nurmesta jalostetaan raaka-ainetta muuhun käyttöön. Nurmen tuottamisessa on etuna myös viljelykierron monipuolistaminen. Nurmipalkokasvien kasvattaminen on myös ainoa käytännössä toimiva tapa sitoa ilman typpeä maahan, mikä vähentäisi riippuvuutta typpilannoitteista. Se vähentää tautipainetta kasvitiloilla. Tanskassa kokeita on tehty tuoreella nurmella, mutta koska Suomen kasvukausi on lyhyempi, täällä säilörehu on vaihtoehto. Valio on mukana PRIMARY-hankkeessa varsin aktiivisessa roolissa. – Nurmi nähdään hyvänä ja mielenkiintoisena vaihtoehtona esimerkiksi viljan viljelylle, ja sillä on suuri potentiaali. Nurmiproteiinille tarvitaan uuselintarvikelupa; rehukäyttö onnistuu jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Käytännössä lisätulo luonnollisesti kiinnostaa, mutta tarvitaan myös sitoutunut raaka-aineen ostaja ja toimiva logistiikka. Tutkimuspäällikkö Riitta Partanen kertoo, että nurmituotannon kehittäminen on Valiolle mielenkiintoinen kysymys. NURMIBIOJALOSTAMO KAASULAITOKSEN YHTEYTEEN Voisiko joku olemassaoleva suomalainen yritys ottaa koppia nurmen jalostuksesta. Nurmen jalostaminen voisi olla eräs tapa vähentää suomalaisen alkutuotannon ja siten koko elintarvikeketjun riippuvuutta tuontituotteista. – Esimerkiksi viljelijöiden osuuskunta voisi säilöä nurmea ja myydä sitä raakaaineena eteenpäin jalostajille. Myös maan kunto paranee. Se lisäisi tilan omavaraisuutta ja auttaisi varautumaan tuotantopanosten kustannusvaihteluihin. Hän sanoo, että Valion näkökulma on ikään kuin prosessi-insinöörin: tutkimusintresseissä on taloudellisesti kannattavan ja teknisesti järkevän prosessin kehittäminen. Suomessa ei toistaiseksi ole nurmibiojalostamoa. Raakaaineen myynnin lisäksi nurmen jalostus voisi vähentää tilan ulkopuolelta tehtäviä ostoja, kun runsasproteiinista lisärehua olisi tarjolla omasta takaa. Keruun ja säilömisen teknologioita ja logistiikan optimointia tutkitaan myös PRIMARYssa. Euroopassa on jo muutamia alalla toimivia yrityksiä kuten alankomaalainen startup-yritys Grassa, joka jalostaa nurmesta rehuproteiinia ja, kun uuselintarvikelupa joskus saadaan, myös elintarvikelaatuista proteiinia. – Maitotalouden kestävyyden näkökulmasta näin voisi irtautua rehuista, joille voisi olla myös elintarvikekäyttöä, Partanen sanoo. Toinen haaste on regulaatio. LISÄTULOA VILJELIJÄLLE Viljelijöille nurmen tehokkaampi hyödyntäminen voisi tuoda lisätuloa. Hän on järjestänyt viljelijöille PRIMARY-hankkeen keskustelutilaisuuksia uusista tavoista hyödyntää maataloudessa tällä hetkellä alihyödynnettyjä raaka-aineita kuten nurmibiomassaa. Muutaman valiolaisen tilan kanssa on käyty keskustelua rehun puristamisesta tilan omaan käyttöön. Pääongelma on sama kuin monissa muissa järjestelmää rikkovissa ratkaisuissa: raha ratkaisee. Nurmibiojalostamoon tarvitaan alkuinvestointeja eli joku taho, joka uskoo tähän ja näkee tämän mahdollisena, Marketta Rinne muotoilee. – Teknologiat nurmen hyödyntämiseen ovat jo olemassa. Näin voitaisiin myös vastata kysyntään ympärivuotisesti, Nordlund sanoo. Olemassa olevat ratkaisut ovat ainakin vielä edullisempia kuin uudet, ja rakenteet tukevat niiden säilymistä. Luonnonvarakeskuksessa on toteutettu liikuteltava pilottimittakaavan nurmibiojalostamoyksikkö, jolla nurmen fraktiointia päästään ensi kesän ja talven aikana kokeilemaan maatilamittakaavassa. tuttu teknologia. Viljelijät ovat avoimia nurmipohjaisille arvoketjuille, jos taloudelliset, logistiset ja organisaation reunaehdot ovat selkeitä ja vakaita, Hypén muotoilee. Miksi nurmea ei sitten jo käytetä laajasti uusin tavoin. NURMI LISÄÄ HUOLTOVARMUUTTA Maailman toinen toistaan seuraavien kriisien myötä paikallinen tuotanto ja huoltovarmuus ovat nousseet tärkeäksi arvoksi. Nurmiproteiinilla voisi korvata ulkomailta tuotavaa valkuaisrehua melko nopealla aikataululla. Jätedirektiivi taas rajaa maatalouden sivuvirtojen käyttöä. Uudet arvoketjut ja tuotannosta saatavien raaka-aineiden vaihtoehtoinen hyödyntäminen kiinnostavat viljelijöitä, kertoo avustava asiantuntija Helka Hypén MTK:sta. Aarhusin yliopistossa Tanskassa on aktiivisesti toimiva pilotti, jossa on panostettu erityisesti nurmen rehukäyttöön yksimahaisilla. Lypsykarjan ruokinnassa runsaasti proteiinia sisältävällä mehulla voisi terästää korkeatuottoisten lehmien rehuannosta. Tärkeää on selvittää, miten säilörehusta puristettuun mehuun Alkutuotanto Teema 18 Kehittyvä Elintarvike 3/2026. – Nurmibiojalostamon teknologinen valmiusaste on suurin rehukonsepteissa, joissa on potentiaalia rehuvalkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen. Rinne kertoo, että nurmisäilörehusta puristettua mehua on jo kokeiltu sian rehuna toisessa hankkeessa, ja Luonnonvarakeskuksella on alkamassa hanke, jossa sitä kokeillaan broilerien ruokinnassa
Virolainen toimija vastaa hankkeen viestinnästä. Tällöin biokaasulaitoksesta kehitettäisiin biojalostamo, jossa muiden tuotteiden ohella valmistettaisiin valkuaisrehua tiloille. Mukana on toimijoita Suomesta, Virosta ja Kreikasta. Partanen uskoo, että EFSAn näkökulmasta tämä voi olla haaste, mutta kestävämmän ruokajärjestelmän rakentaminen edellyttää myös uusia viranomaisnäkökulmia. Koe elintarvikealan uudistunut suurtapahtuma. Myös elintarvikelaatuinen proteiini voi olla Valiolle kiinnostava tuote, jos lupa-asiat saadaan kuntoon. saadaan paras proteiinin saanto. Kasvinviljelytilat hyötyisivät viljelykierrosta maata köyhdyttävän monokulttuurin sijaan. Tulevaisuuden ruoka syntyy täällä Suomalaisella ruoalla on valtava vientipotentiaali. – Nurmen käytöllä voisi olla myös ima gohyötyjä tiloille: se toisi esiin sen, miten alkutuotanto uudistuu ja raken taa aktiivisesti tulevaisuutta, Partanen sanoo. Nurmivalkuaisen hyödyntämisestä olisi tiloille monenlaisia hyötyjä. Omavaraisuuden vahvistamisen lisäksi paljon nurmea tuottavat tilat voisivat saada uuden tulovirran rehun myymisestä ulkopuolelle, esimerkiksi sikatiloille. Säilörehusta valmistetun mehun käsittely on erilaista kuin tuoreesta nurmesta tehdyn, sillä sen proteiineja ei voi saostaa lämmöllä kuten tuoreen. Toinen vaihtoehto olisi nurmen jalostaminen tiloilla, jos pystytään kehittämään riittävän yksinkertainen ratkaisu. Oman haasteensa tuo se, että nurmet ovat yleensä usean kasvilajin seoksia. Ilmoittaudu mukaan nyt: foodindustryexpo.fi 9.–10.9.2026 Tampereen Messuja Urheilukeskus. Kreikassa kohteena ovat oliivipuiden ja puuvillan leikkuujätteet. Me tarjoamme teknologian ja verkostot, joilla se lunastetaan. Tekniseen toteutukseen Valiolla on mielessä kaksi mahdollista toteutustapaa. Aikajana on vielä epäselvä, Partanen sanoo. Suomessa tutkitaan nurmen ja kasvihuonetuotannon sivuvirtojen hyödyntämistä. Ensimmäinen voisi olla keskitetty tuotantolaitos biokaasulaitoksen yhteydessä. Suomessa hanketta koordinoi VTT, ja mukana ovat myös MTK, Luonnonvarakeskus ja Valio. l PRIMARY-HANKE PRIMARY-hanke on EU:n Horizon-rahoituksella tukema hanke, jossa etsitään uusia toimeentulomuotoja alkutuotantoon ja viljelyn sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä. – Itse näen, että tämä olisi looginen suunta
Uusia genomitekniikoita (new genomic techniques, NGT) ovat muun muassa tietyt geenieditointisovellukset, joissa voidaan muuttaa hyvin tarkasti genomia tietystä kohdasta. Hankkeen perusajatus on ratkaista ongelma vaihetelevasta raaka-aineesta elintarvikesovelluksissa. Siinä ennustetaan kasvin perimän perusteella ominaisuuksia kuten sitä, onko kasvi satoisa, onko sillä tarpeeksi vahva korsi tai tietyt taudinkestävyysgeenit. Viitalan mukaan tekniikalla tehdään yksittäisiä pieniä muutoksia, joita voisi tapahtua myös normaalijalostusprosessissa tai luonnossa. Eri kasvilajien jalostus lähtee hyvin eri lähtökohdista. Hankkeessa järjestään keskustelutilaisuuksia jalostustavoitteista ja tulevaisuuden lajikevalikoimasta. Mukaan toivotaan elintarvikesektorin toimijoita ja alkutuottajia. Uusia tekniikoita jalostajan työkalupakkiin Uudet menetelmät eivät syrjäytä nykyistä valintajalostusta. Boreal Kasvinjalostuksen koeruutuja on vuosittain noin 30000 ympäri Suomea. Jalostuksessa voidaan esimerkiksi pyrkiä jyvän muotoon, joka kuoriutuu teollisessa prosessissa mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeessa kehitetään timotein, rypsin ja ohran jalostusmenetelmiä. GEENIKOPIOIDEN MÄÄRÄ VAIKUTTAA Osa kasvin ominaisuuksista määräytyy geenien toiminnan tuloksena, mutta suurimpaan osaan ympäristö vaikuttaa enemmän. KU VA : BO RE AL KA SV IN JA LO ST US OY Kauran ja härkäpavun laatutekijöiden parantaminen elintarviketeollisuuden tarpeisiin (FABulOATS) -hankkeessa tunnistetaan kauralajikkeiden eroja ja tutkitaan sitä, minkä tyyppisiä lajikkeita kannattaa suosia tietyissä sovelluksissa. Menetelmää voidaan käyttää apuna, kun tiettyä ominaisuutta ei saada risteyttämällä jalostusaineistoon. Esimerkiksi ohra on perimältään yksinkertainen diploidi eli perimässä on molemmilta P eltokasvien jalostus on yhdistelmä perinteisiä valintamenetelmiä sekä moderneita genomianalyysimenetelmiä. Meillä on kuitenkin hyvät työkalut kauran jalostukseen ja harjoittelemme jo kauran geenien editointia ja kehitämme genomivalinnan menetelmiä, kertoo johtava tutkija ja tutkimuspäällikkö Sirja Viitala Luonnonvarakeskuksesta. – Borealilla käytämme ennustamisen pohjana genomimalleja, joihin on yhdistetty TEKSTI: Viivi Wanhalinna Alkutuotanto Teema Jalostajan on tunnettava kasvin geenit ja ominaisuudet Jalostus on keskittynyt satovarmuuteen ja ympäristöstressitekijöiden sietoon, mutta teollisen laadun kehittämiseen on herätty. 20 Kehittyvä Elintarvike 3/2026 tava geenit, kopioiden määrä ja tiedettävä, missä päin genomia ne ovat. Jos ominaisuuden taustalla on iso verkosto geenejä, ei ominaisuuksien editointi ole mahdollista. Kasvinjalostuksessa on perinteisesti käytetty jalostusarvojen laskentaa ristipölytteisillä kasvilajeilla, kuten timoteilla. Itsepölytteisillä viljoilla kuten vehnällä, kauralla ja ohralla vanhempien valinta on perustunut lähinnä mitattaviin ominaisuuksiin. Genotyypitykseen perustuva genomivalinta on nykyään tärkeä osa jalostusta. Kaura on puolestaan paljon monimutkaisempi heksaploidi, jonka perimä on evoluutiossa kehittynyt kolmesta kasvista ja jonka jokaisesta geenistä on useampi kopio. Mallin ennustuskyky riippuu paljon datan laadusta ja kasvin ominaisuuksien perinnöllisyydestä, kertoo kehityspäällikkö Outi Manninen Boreal Kasvinjalostuksesta. Tietyt uudet genomitekniikat rinnastuvat jatkossa perinteisiin jalostusmenetelmiin, eikä niiden käyttöä tarvitse merkitä lopputuotteisiin. Genomitieto tuo uuden ulottuvuuden vanhempien ja jatkoon menevien lajikekandidaattien valintaan. Luonnonvarakeskuksen johtamat jalostushankkeet GEENITEKNOLOGIASSA ollaan siirtymässä uuteen aikakauteen EU:n loppusuoralla olevien lainsäädäntömuutosten myötä, kertoo johtava tutkija ja tutkimuspäällikkö Sirja Viitala Luonnonvarakeskuksesta. Uusien genomisten jalostusteknologioiden kehittäminen ja soveltaminen kasvinjalostuksessa (Genova) -hankkeessa pureudutaan siihen, millaisia teknologisia kehitysaskeleita eri lajeilla on otettava, jotta jalostuksessa voidaan hyödyntää moderneja ja genotietoon perustuvia jalostusmenetelmiä. Editointi oikaisee jalostusprosessia esimerkiksi siten, että tarve useita kasvisukupolvia kestäville risteytysohjelmille vähenee.. On tunnetDNA-tieto sekä kaikki mittaustulokset kenttäkokeistamme eri puolilta Suomea 10 vuoden ajalta. – Kaurasta on vaikeaa erottaa, mistä jokin sen ominaisuus tulee, koska geenistä on monta kopiota ja editoinnin kohdentaminen vaikeampaa. Geenieditoinnin ja genomisen valinnan perustana on vanhemmilta yksi genomi ja jokaista kromosomia on kaksi. Ympäristön vaikutuksia ei voida ennustaa yhtä tarkasti kuin perimän. Hyöty tulee nopeudesta. Kehitystyö on vaativampaa