Uudet keinot viennin kasvuun TUOTANTO & TEKNOLOGIA, TALOUS Tuotannon päästöt kuriin Hormuzinsalmi ja ruokaketju kehittyvaelintarvike.fi ELINTARVIKETIETEIDEN SEURA RY Yhdistää elintarvikealan ammattilaiset 2 2026
Kehitimme uuden proteiinipastan! Sillä vähennät muiden proteiinilähteiden määrää reseptissä tai teet siitä entistäkin proteiinipitoisemman – mausta tinkimättä. Kaikki proteiini ja kuitu on peräisin viljasta. Torino Tumma proteiinipasta – proteiinia 21%! Uutuus! Lue lisää. REHELLISESTI KOTIMAINEN Valmistettu Suomessa Raision pastatehtaalla. RUNSAASTI PROTEIINIA JA KUITUA Torino Tumma proteiinipasta sisältää proteiinia 21g / 100g, ja kuitua 9,8g / 100g. AMMATTILAISEN VALINTA Suunniteltu vastaamaan teollisuuden vaatimuksiin ja kestämään erinomaisesti ammattikeittiöiden valmistusprosessit
KU VA : JA SK A PO IK ON EN KRIISISTÄ KRIISIIN Pääkirjoitus 2/2026 kehittyvaelintarvike.fi ETSry Elintarviketieteiden Seura ry Julkaisija Elintarviketieteiden Seura ry • Päätoimittaja Elina Teerijoki • Toimittaja Viivi Wanhalinna Myynti ja kaupallinen yhteistyö Asiakasmedia, Anne Joukainen ja Ari Suominen • Taitto Jaakko Kahala Paino PunaMusta • Kansikuva Leipomo Rosten Oy • 37. Ilahduttavaa kisamenestystä ovat ihan viime aikoina niittäneet muun muassa Rostenin siemennäkkäri, Mö Foodsin kaurapohjainen salaattivuusto ja Jukolan Juuston vintagecheddar. Ennen torille rynnistystä lue pääjutustamme, mitä kisamenestys yritykselle merkitsee. Suomelle ja Euroopalle Persianlahden öljy ei ole välttämätöntä, mutta monet Aasian maat ovat siitä riippuvaisia. Markkinoilla syntyy epävarmuutta. Eteen voi tulla jopa muovipula. Ensin tuli pandemia, sitten Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. vuosikerta • Aikakausmedia ry:n jäsen • ISSN-L 0787-8273, ISSN 0787-8273 (painettu), ISSN 2323-458X (verkkojulkaisu) TILAUS: kehittyvaelintarvike.fi/tilaus PARASTA, MITÄ tästä Persianlahden sodasta voisi seurata, olisi entistäkin vahvempi sanoutuminen irti öljystä. Suomessa hallitaan kartongin käyttö ja tuotekehitys, mutta ihan kaikkea muovia elintarvikeketjussa ei voi vielä korvata biopohjaisilla materiaaleilla. Helmikuussa 2026 politiikka ja maantiede iskivät jälleen tulta Hormuzinsalmessa. Suomen taloudessa on toki haasteita, mutta ovatko öljyriippuvuuden riskit jo niin suuria, että esimerkiksi energiainvestointeihin olisi silti järkevää ryhtyä. K oko 2020-luku tuntuu kuluneen erilaisissa kriiseissä. Kuluttajien luottamus kyntää taas pohjamudissa toivuttuaan hädin tuskin edellisestä, vuonna 2022 alkaneesta kriisistä. Teknologioita puhtaaseen energiaan ja kiertotalouteen on jo, ja Suomessa osaaminen riittää niiden käyttöönottoon. Öljy on paitsi ympäristöja talouskysymys, myös kytköksissä huoltovarmuuteen ja kauppataseeseen. Tätä kirjoitettaessa sota on laajentunut muihinkin Lähi-idän maihin. ETL:n ekonomisti Bate Ismail sanoo taloussivujen jutussamme, että hintasokki elintarvikeketjuun saattaakin tässä kriisissä tulla pakkausten kautta. Maailma sellaisena kuin me sen tunnemme on täysin fossiiliriippuvainen, ja tätäkin sotaa motivoi Yhdysvaltojen puolelta öljyvarantojen hallinta – Venezuelan öljyn presidentti Donald Trump jo varasi Yhdysvaltojen käyttöön. Hormuzinsalmi on tuttu jo vuosikymmenten takaisista kriisiuutisista. Tämän vuoden kriisiin antaa lisämaustetta se, että selvää tilannekuvaa on mahdoton muodostaa. Tavataanhan myös Elintarvikepäivässä Finlandia-talolla 5.5.! Elina Teerijoki päätoimittaja ÖLJY ON KYTKÖKSISSÄ HUOLTO VARMUUTEEN JA KAUPPA TASEESEEN.. PERSIANLAHDEN UUSIN sota paljasti, miten tärkeää öljy edelleen on. SUOMALAISEN RUUAN menestys maailmalla aiheuttaa samanlaisia tunteita kuin olympiamitalit urheilufaneissa. Iranin hallinto ei ole halukas antautumaan, ja Yhdysvaltain ja Israelin muodostaman rintaman uhkaukset ovat välillä olleet tyhjiä, välillä toteutuneet. Kun Yhdysvallat aloitti sodan Irania vastaan, Iran odotetusti sulki salmen meriliikenteen. Iranin ja Omanin välisen kapean salmen kautta kulkee merkittävä osa maailman öljystä ja maakaasusta. Neitseellinen muovimateriaali valmistetaan öljystä. Suomessa fossiiliset polttoaineet ovat tuontitavaraa. Kun niiden jälkivaikutuksista alettiin pikkuhiljaa nousta, rytinä alkoi taas. Koska kaikki vaikuttaa kaikkeen, öljyn hinnat nousevat globaalisti. Vaikka bensan hinta ei koskettaisi omaa taloutta, kerrannaisvaikutukset osuvat jokaiseen
Väyliä maailmalle 16 Kasvisolutuotanto laboratoriosta lautaselle Bioreaktorissa tuotetuista kasvisoluista tehdään ruokaa VTT:n johtamassa Cell2Food-tutkimushankkeessa. Ruokateknologian vienti ei näy tilastoissa Ruokateknologian vienti on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useamman yrityksen agendalla. 22 34 Öljyn hinta voi vaikuttaa pakkausmateriaaleihin Persianlahden sodan nopeat käänteet vaikuttavat öljyn hintaan, mikä tulee heijastumaan myös ruokaketjuun. 28 KU VA : NI NA KA VE RI NE N. Viennin tekijät kertovat, millä keinoilla maailmalle voi päästä. 4 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 Tässä lehdessä 2/2026 Suomen ruokavienti kasvaa, mutta matkaa neljän miljardin tavoitteeseen on vielä. 32 Vihreän siirtymän kuluttajadirektiivillä on kiire ETL:n vastuullisuusasiantuntija Laura Aalto kuvailee ECGT-direktiivin haasteeksi lyhyttä siirtymäaikaa
”Erikoistuotteet purevat, ja sen oman kulman löytäminen on tärkeää.” YLI 70 % OSTOPÄÄTÖKSISTÄ RATKEAA KAUPASSA Varmista paikkasi kaupan hyllyllä ja kuluttajien ostoskoreissa Tutustu miten rakennamme kasvua elintarvikebrändeille bstr.fi. KU VA : FR EE PI K 12 Ajankohtaista: Lähiruokaa käytetään julkisissa palveluissa vaihtelevasti 14 Ajankohtaista: Omavalvonta tukee sujuvaa tuotantoa 15 Raaka-aineet: Emulgointiaineet leivässä 20 Tuotanto & Teknologia: Tuotanto vähähiiliseksi 24 Tuotanto & Teknologia: Solar Foodsin teknologia voi toimia avaruudessakin 30 Tiede & Tutkimus: Näkökulmia ruuan 3D-tulostamiseen 38 Ravitsemus & Terveys: Ravitsemussitoumus uudistui 40 Maailma mausteilla: Kuinka suuri osuus palkasta menee ruokaan
EU on sitoutunut ruokahävikin puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti suunta on toinen. TUOTANNON MIES TULKKINA ELINTARVIKETEOLLISUUDEN JA OPPILAITOKSEN VÄLILLÄ Nimeä jokin hävikinvähentämiskeino omassa elämässäsi. Mitä söit tänään aamu palaksi. Hävikistä ja sen seurannasta puhutaan liian vähän. Lasten tultua kouluikään paluumuutimme Lahden seudulle ja menin vetämään Senson Oy:lle tuotantoa. Sinä aikana Fazer myi tehtaan United Biscuitsille, se edelleen Danonelle ja Danone Kraft Foodsille. Olen TKI-asiantuntija ja toimin myös projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Pidän itseäni tulkkina näiden välillä: avaan yrityksille, mitä tarkoittaa oppilaitoskieli ja toisinpäin. Lahteen palatessa ympyrä on sulkeutunut tai lähtenyt uudelle kierrokselle. Hävikki minimiin lisäarvo maksimiin (Hämilis)-hankkeessa tavoitteena on erilaisten sivuvirtojen tuotteistaminen, arvokomponenttien löytäminen ja hävikin vähentäminen. Toinen liittyy hävikin vähentämiseen ja toinen on vienninedistämishanke FinFoodNet-Suomalaiset Innokaupungit ja alueet vauhdittamassa ruokaratkaisujen vientiä. KU VA : TO NI JA AT IN EN TKI-asiantuntija, projektipäällikö PASI RAJA. Suosin ruoka valiossani suomalaisia raaka aineita. Pienellä miettimisellä saa hävikin jo aika pieneksi. 6 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 TEKSTI: Viivi Wanhalinna Työn ääressä TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Pasi Raja hyödyntää tuotannon osaamistaan ammattikorkeakoulussa. Hävikin määrään vaikuttaminen olisi tärkeää. Laskin, että jos maailmanlaajuiselle hävikille antaa euron kilohinnan, se tekee 1000 miljardia euroa vuodessa. Kokonaisvaltainen ajattelu ruoka ostoksissa ja ruuanlaitossa. Hain linjavalmentajaksi Fazerin keksitehtaalle, jonne tein myös gradun. Olen kahdessa EU:n osarahoittamassa hankkeessa. Kaurapuuroa pellavansiemen rouheella, pakaste mansikoilla ja smoothiella. Elintarviketeollisuudessa ja oppilaitosmaailmassa puhutaan aika erilaista kieltä. Leipomossa vietin kaikki vapaat ja viikonloput. Eteen tuli kuitenkin mahdollisuus päästä LABiin töihin ajamaan Food Pilot Plantia ylös ja rakentamaan laitteistoja. Siellä vierähti yli kymmenen mielenkiintoista vuotta. Sieltä siirryin Gold & Green Foodsille skaalaamaan nyhtökauratuotantoa, jonka jälkeen meinasin ryhtyä metsätalousyrittäjäksi. Teen myös yhteistyötä Biomateriaalit ja elintarviketeknologia -insinöörikoulutuksen ja palvelumyynnin kanssa. Mitä kaikkea teet nykyisessä työssäsi. Mitä haluaisit nostaa elintarvikealalla keskusteluun. Pohjimmiltani olen tuotannon mies. Sen jälkeen luin Viikissä elintarviketieteitä, pääaineena viljateknologia. Sen lähtökohta on, että hävikki pitää mitata, jolloin se on helpompi muuttaa rahaksi. Saan olla mukana kestävän kehityksen edistämisessä ja siitä maksetaan vielä palkkaa, niin onhan tämä palkitsevaa. Millainen työurasi on ollut. Olemme luomassa hävikkityökalua pk-yrityksille. Sillä aikaa Fazer osti keksitehtaan takaisin ja menin sinne kehittämään prosesseja, kouluttamaan ja optimoimaan tuotantoa. Työurani alkoi Lahdesta Sinuhelta, jossa tein harjoitteluni elintarviketeknikon tutkintoon liittyen
Varmista innovaatioiden tueksi katkeamaton toimitusketju ja turvallinen työympäristö.. Koe elintarvikealan uudistunut suurtapahtuma. Ilmoittaudu mukaan nyt: foodindustryexpo.fi 9.–10.9.2026 Tampereen Messuja Urheilukeskus Samalla lipulla myös Logistiikka ja EuroSafety. Tulevaisuuden ruoka syntyy täällä Suomalaisella ruoalla on valtava vientipotentiaali. Me tarjoamme teknologian ja verkostot, joilla se lunastetaan
Tavoitteena on kasvattaa Suomen osuutta vesialan markki noista 6,3 miljardista noin 10 miljardiin eu roon. Tilaisuudessa puhuttiin muun muassa ruokaviennistä, kiertotalous ratkaisuista sekä paikallisesta huippuosaa misesta, jolle riittää kysyntää myös maail malla. Ruoka ja elintarvikealan kehitystyötä VarsinaisSuomessa tukee EU:n osarahoit tama RaTKI – Ruoka-alan TKI-toimintaa kiihdyttävät toimintamallit -hanke, jota Business Turku ja Turun yliopisto toteut tavat vuosina 2026–2027. Maailmanlaajuisesti vesialan markkinat ovat vuositasolla 600 miljardia euroa. Ohjel malla haetaan vesiliiketoiminnan kasvua sekä kotimaassa että ulkomailta. Helsingin yliopistossa elintarvike ja ravit semustieteiden kandidaattiohjelma kasvatti suosiotaan 36,5 prosenttia vuodesta 2025. Suomessa on vesialan suur yrityksiä ja yrityksiä, jotka ovat laajentaneet muilta toimialoilta vesialalle. Suomi on edelläkävijä veden hallinnan rat kaisuissa, kiertotaloudessa ja vesiturvalli suudessa, mutta yritykset tarvitsevat tukea riskien vähentämiseen ja tunnettavuuden lisäämiseen sekä yhteistyötä ratkaisujen kaupallistamisessa. Lähde: Maaja metsätalousministeriö Suomi tavoittelee kasvua globaaleilla vesimarkkinoilla KU VA : LA UR A MA LI NE N 50 alan toimijaa. Turun yliopiston elintarviketekniikan diplo miinsinöörin koulutusohjelmaan oli 189 haki jaa, joista ensisijaisia 24. Business Turku on myös aloittanut toimi alayhteistyön Turun yliopiston kanssa Var sinaisSuomen ruoka ja elintarvikealan tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Ohjelmaa koordinoi maa ja metsätalous ministeriö yhteistyössä KaakkoisSuomen elinvoimakeskuksen, muiden ministeriöiden, Suomen vesifoorumin ja vesiklustereiden sekä Team Finland verkoston ja muiden kes keisten toimijoiden kanssa. Kehitystyötä tehdään esimerkiksi ruokateknologioiden, uusien elintarvikkeiden ja proteiinilähteiden, kes tävien viljelyratkaisujen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävien tuotteiden parissa. Tavoitteena on lisätä alan tutkimus, kehitys ja innovaatiopanostuksia, tukea yritysten kasvua sekä parantaa elintarvik keiden jalostusastetta, kansainvälistä kil pailukykyä ja vientiä. Elintarviketekniikan hakijoiden määrä nousi 32,4 prosenttia edellis vuodesta, ja ala kasvatti hakijamääräänsä kol manneksi eniten kaikista Turun yliopiston kan didaattiohjelmista. Ohjelma on jatkumo aiemmalle Vesiosaamisen kasvuja kansainvälistymisohjelmalle (2022–2025) ja se kytkeytyy Suomen vesialan kansainväliseen strategiaan (2018) ja EU:n vesiresilienssistrategiaan (2025). Ruoka ja elintarvikeverkoston ensim mäiseen verkostoitumistapahtumaan maa liskuussa Turun Kupittaalla osallistui noin Mynämäkeläisen siitakesieniä kasvattavan Suomi Siitake Oy:n Anu Karhunen kertoi yrityk sen kasvutarinasta Business Turun Ruokaja elintarvikeverkoston ensimmäisessä tapaamisessa 26.3.2026. Hakijoita oli yhteensä 569, joista ensisijaisia 146, kun 2025 hakijoita oli 417 ja ensisijaisia 102. Kandidaattiohjelmien hakija määrät kasvoivat yliopistoissa KEVÄÄN 2026 yhteishaussa elintarvikealan kandidaattiohjelmien hakijamäärät kasvoivat sekä Helsingin, Turun että ItäSuomen yliopis toissa. Yhteistyössä Turun yliopiston kanssa hyö dynnetään yliopiston vahvaa ravitsemus ja elintarviketutkimuksen osaamista sekä monitieteistä Flavoriatutkimusalustaa. Toimijakenttä on vahva ja alan osaamista riittää niin yritys kuin tutki muspuolella, kertoo verkoston vetäjä, Busi ness Turun erityisasiantuntija Lauri Seppälä. ItäSuomen yliopiston ravitsemustieteen koulutusohjelmaan haki 603 hakijaa, joista ensisijaisia 219. Suomalaisella osaami sella ja yritystoiminnalla voidaan vahvistaa myös kansallista vesiresilienssiä sekä huolto varmuutta. – Maakuntamme ruoka ja elintarvikealan yrityksissä on valtavasti innovaatiopotenti aalia, jota hyödynnämme nyt tiiviillä alueelli sella yhteistyöllä. Teksti: Business Turku TURUN SEUDUN kehitysyhtiö Business Turun uusi Ruokaja elintarvikeverkosto kokoaa yhteen alueen yritykset, tutkimus organisaatiot, rahoittajat ja muut keskei set sidosryhmät koko ruokaketjun varrelta. Suomessa naa ja met sätalousministeriössä valmistelussa oleva Kasvua ja vientiä vedestä 2026–2030 ohjelma on suunnitelma suomalaisen vesiosaamisen ja vesiratkaisujen viennin vahvistamiseen. Uusista vesialan yrityksistä moni on perustettu tutkimuksen pohjalta. Elintarviketalouden ja kulutuksen kandi daattiohjelmaan haki 387, joista ensisijaisia 51. Suomessa on huippuosaamista juoma veden, jäteveden ja tekopohjaveden käsitte lyssä, monitoroinnissa ja mittaamisessa sekä sanitaatiossa. Vuonna 2025 hakijoita oli 576.. 8 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki Turun seudun Ruokaja elintarvikeverkosto perustettiin Teksti: Viivi Wanhalinna MONET MAAT panostavat voimakkaasti vesi viennin edistämiseen. Vesi on energiaan rinnastettava strategi nen resurssi, jonka hallinta on kansallisesti ja globaalisti kriittistä. Tavoitteena on vahvistaa tiedon siirtymistä yritysten kehitys ja innovaatiotyöhön sekä tukea uusien ruokainnovaatioiden markki nalähtöistä kehittämistä
MetaFermtutkimusprojekti vastaa näihin muutoksiin ja tavoittelee talous ja vientikasvua sekä kansainvälisesti menes tyvää liiketoimintaa hyödyntämällä iki aikaista elintarviketuotantoteknologiaa, fermentointia. Lähde: Ruokatieto Yhdistys. Myös kiinnostus kasvipohjaisia tuotevaihtoehtoja kohtaan on kasvanut voimakkaasti etenkin Euroopassa. Sak sassa jo yli 40 prosenttia väestöstä luokit telee itsensä fleksitariaaneiksi eli jousta viksi ruokailijoiksi, jotka suosivat kasvi pohjaisia ruokia. Tavoitteena on löytää oikea nimittäjä ja toimijat sekä luoda vertais yhteisölle toimintamalli, joka jatkuu myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa alan verkostoitumista ja rakentaa käytännön rat kaisuja, joiden avulla yritykset voivat ottaa kasvuloikan kansainvälisillä markkinoilla. KU VA : KR IS TA LA GU S TURUN YLIOPISTOSSA kehitetään keinoja valmistaa alihyödynnetyistä raakaaineista uusia kasviperäisiä fermentoituja elintar vikeratkaisuja, jotka ovat turvallisia, mauk kaita, terveellisiä ja vatsaystävällisiä. MetaFermkonsortio on osa Valion Food 2.0 tutkimus, kehitys ja innovaa tiohanketta. Ruokaviennin vertaisyhteisön avauksen tunnelmia. Hanhinevan ja Linderborgin mukaan tar vitsemme uusia elintarvikeratkaisuja, jotka edistävät niin ihmisten kuin planeetankin hyvinvointia ja samalla Suomen huoltovar muutta. Se perustuu maa ja metsä talousministeriön tilaamaan selvitykseen ja kansainvälistymisvalmennuksen konseptiin. Business Finland myönsi Hanhinevan ja Linderborgin johtamalle MetaFermtut kimusprojektille 1,5 miljoonan euron rahoi tuksen. Pilottia koordinoi Ruokatieto Yhdistyksen Mikaela Sohlberg. Lupaus haastaa rohkeampaan ajat teluun ja edellyttää valmiutta muutokseen. Vertaisyhteisöpilotti on osa ruokaalan kasvuohjelmaa. Vertaisyhteisö kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Projekti vahvistaa Suomen asemaa kestävän ruokaketjun edelläkävi jänä, joka vastaa kuluttajien muuttuvaan ruokavalioon. Tapaamisissa pureudutaan viennin kasvun esteisiin vertaissparrauk sen kautta. Pilotin avajaiset ja aloitusleiri kokosivat Mäntsälään toimijoita vientivetoisista elin tarvikeyrityksistä, joiden liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa: Apetit, Atria, Fazer, Finnamyl, Foodin, Helsingin Mylly, Juusto portti, Kalaneuvos, Leipomo Rosten, Nordic Caraway, Olvi, Raisio, Snellman ja Valio. Ohjelman keskeinen työkalu on vienti lupaus eli johdon tekemä kunnianhimoinen sitoumus kansainvälisen kasvun vauhditta miseksi. – Luomme uudenlaista, yrityslähtöistä tapaa kehittää ruokavientiä. – Kehitämme keinoja, joilla voitaisiin lisätä elintarvikkeiden terveyshyötyjä, parantaa proteiinien ja muiden ravinto aineiden määrää ja imeytymistä sekä vähentää ruoansulatuskanavan oireita, Linderborg sanoo. Elintarviketieteiden professorien Kati Hanhinevan ja Kaisa Linderborgin johta massa MetaFermtutkimusprojektissa sel vitetään kasviperäisten fermentoitujen elintarvikeratkaisujen luomiseen liittyviä olosuhteita, yhdistelmiä sekä esi ja jälki käsittelymenetelmiä. Raakaaineina ovat esimerkiksi herne ja härkäpapu, kaura sekä mahdollisesti myös lupiini ja hamppu, Hanhineva kertoo. Tuotanto & Teknologia, Talous 9 Vertaisyhteisö ruokaviennin tukena RUOKAVIENTIIN haetaan vauhtia myös ver taistuesta. Tavoitteena on luoda elintarvikeratkai sujen kehittämiseen uusia keinoja, jotka parantavat ruuan laatua ja makua sekä molekyylitasolla että kuluttajien kokemuk sen näkökulmasta. Konsortiossa yrityskumppaneina ovat Valio Oy, HKFoods Finland Oy, Porokylän Leipomo Oy, Bonne Juomat Oy, Rasilai sen Hapankaali Oy, Saarioinen Oy ja Ravis tamo Oy. Helmikuussa käynnistyi ruoka viennin vertaisyhteisöpilotti, jonka tavoit teena on kiihdyttää suomalaisten ruoka alan yritysten kansainvälistä kasvua. Hyödynnämme kokenei den vientiyritysten osaamista ja vertaisten ko kemuksia entistä rohkeamman ja selkeämmän päätöksenteon tueksi, Sohlberg kertoo. Haku ohjelmaan oli auki marras–joulu kuussa 2025. – Kehitämme keinoja, jotka mahdollis taisivat alihyödynnettyihin raakaaineisiin pohjautuvat uudet elintarvikeratkaisut. Organisoijana toimivan Ruokatieto Yhdis tyksen mukaan vertaisyhteisöpilotti antaa koko toimialalle signaalin siitä, että ruoka viennin kasvu syntyy yhteistyöllä, investoin neilla ja strategisella sitoutumisella. Tutkijat tarkastelevat kehitettyjä ratkaisuja molekyylitasolla. Tällä hetkellä 43 prosenttia eurooppa laisista kuluttajista suunnittelee lisäävänsä kasvipohjaisten tuotteiden käyttöä. Lähde: Turun yliopisto Business Finlandilta 1,5 miljoonaa euroa fermentointiratkaisujen tutkimukseen Pilotin aikana selvitetään mahdollisuuksia toiminnan jatkoon
Ammattikeittiöt tarvitsevat tuotteiden lisäksi tukea kuten testattuja reseptejä, sel keitä käyttöohjeita ja koulutusta. Kouluissa asenteisiin vaikuttavat vahvasti myös opettajat ja muut oppilaat. Hanke on rahoitettu Maaja metsätalousministeriön ruokaketjun toiminnan edistämisen rahastosta, rahoituksen myönsi Ruokavirasto.. Kasvisruoan yleistyminen edellyttää elin tarviketeollisuuden, ruokapalveluiden ja kou lutuksen jatkuvaa vuoropuhelua. Ruokavirasto myönsi uusille ruokaketjun kehittämishankkeille syk syn 2025 hankehausta valtionavustusta yhteensä 2,4 miljoonaa euroa. Kyse ei ole siitä, mitä kasvisruoka korvaa, vaan siitä, miten sen käyttö tehdään niin helpoksi ja houkuttelevaksi, että se valitaan luonnos taan. KasvisPro Edu hanke kokosi koulutuspäi villeen elintarvikeyrityksiä, ammattikeittiöitä ja opettajia pohtimaan ratkaisuja kasvisruoan arkipäiväistämiseksi ammattikeittiöympäris tössä. Verkoston tarve ja suunnittelu on tehty Ruokaviennin kasvualusta hankkeessa. Tuotekehitykseltä toivotaan käytännön läheisyyttä: tuotteiden on toimittava aidossa keittiöarjessa ja erilaisissa reseptiikoissa. Myös allergeenien vähentäminen koetaan yhä tärkeämmäksi. Toteutus tehdään yhteistyössä yritysten ja muiden vientitoimijoi den kanssa osana laajempaa vientipalveluinfrastruktuurin kehittä mistä. Tuettavat kokonaisuudet liittyvät elintarvikeviennin, luonnontuote alan sekä luomun käytön ja ruokakasvatuksen edistämiseen, peltokasvi sektorin kehittämiseen sekä vuorovaikutuksen lisäämiseen ruoka järjestelmässä. Kaikki rahoitusta saaneet ruokaketjun kehittämishankkeet ovat nähtävillä Ruokaviraston sivuilla: ruokavirasto.fi/tuet/elintarvikkeet/ruokaketjuhankkeet/uudetruokaketjuhankkeet/ Itämeren vientiverkoston rakentaminen alkaa Ruokapalvelut ja teollisuus kasvisruokaratkaisuja etsimässä Teksti: Karoliina Väisänen ja Suvi-Tuulia Leinonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu KASVISRUOAN ja kasviproteiinien rooli suo malaisessa ruokajärjestelmässä vahvistuu ravitsemussuositusten, ilmastotavoitteiden ja kuluttajien vastuullisten valintojen myötä. Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman koko elintarvikeketjun yhteistyötä. Palvelut tulevat vapaasti kaikkien kasvuyrityksien saataville. Se puolestaan vaikuttaa suoraan asiakkaiden valintoihin. 10 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 Alkupaloja KOONNUT: Elina Teerijoki ULKOMAISEN MYYNNIN tukiverkoston rakentaminen alkaa toden teolla, kun Suomen elintarvikevientiyhdistys SUVI ry sai rahoituksen Itämeren kasvuja vientiverkoston rakentaminen (IKA) hankkeelle Ruokavirastolta. IKAhankkeen tavoitteena on luoda pysyvä Export Manager ver kosto Itämeren alueelle vuosina 2026–2027. Kasviproteiinituottei den on siksi oltava helppokäyttöisiä, tasa laatuisia sekä maultaan ja ravitsemuksel taan kilpailukykyisiä. Yhteistyö ohjaa tuotekehitystä, lisää ymmärrystä tar peista ja synnyttää ratkaisuja, jotka palvelevat koko ruokaketjua. Kun henki löstö tuntee tuotteet, reseptiikka kehittyy ja ruoan laatu paranee. Ammattikeittiöt toimivat ympäristössä, jossa korostuvat tehokkuus, kustannukset ja prosessien sujuvuus. Kasvisruoka ei ole ohimenevä trendi, vaan osa kestävää ruokajärjestelmää. Pitkän aikavälin tavoitteena on laajentaa verkosto katta maan kaikki keskeiset kohdemarkkinat vuoteen 2031 mennessä ja näin luomaan pysyvän viennin tukiverkoston Suomen elintarvikeviennin tueksi. KU VA : SU VI -T UU LI A LE IN ON EN KasvisPro Edu -koulutushanketta (1.11.2024-31.12.2026) toteuttavat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy (Xamk, koordinaattori), Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy (Jamk), Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy (SEAMK) ja Ammattikeittiöosaajat ry (Amko). Keskusteluissa korostui, että myönteiset asenteet syntyvät onnistuneiden käytän nön ratkaisujen kautta. Vaikka kasvisruoka mielletään terveelliseksi ja ilmastoystävälli seksi, asiakkailla on edelleen epäluuloja eri tyisesti kasviproteiinien mausta, rakentees ta ja täyttävyydestä. Verkosto tukee erityi sesti pkelintarvikeyrityksiä, joilla ei ole omaa vientiorganisaatiota, ja laajen taa ruokaviennin kotimarkkinaa yli 150 miljoonan kuluttajan alueelle
Illy-kahvi on hintavaa ja haluttua, eikä sitä pysty erottamaan sokkotestissä. Folk Finland toimi Suvi ry:n RUNWAY-vientiohjelman yhteistyökumppanina. Luontokäsikirja ohjaa elintarviketeollisuuden luontotyötä ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO (ETL) on jul kaissut luontokäsikirjan, joka määrittää suun taviivat alan luontotyölle sekä tarjoaa esimerk kejä ja työkaluja yritysten luontotyön vahvista miseen. Elintarvikeala on riippuvainen luonnon kyvys tä tuottaa raakaaineita. Kryhmän kehityshanke kutsuu pientuottajat kehittämään sarjaan sopivia tuotteita, joiden raakaaineet ovat lähtökohtaisesti suomalai sia. Vuonna 2023 ETL julkaisi biodiversiteetti selvityksen, jossa määritettiin, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa yrityksille ja koko arvoketjulle. Silloin sarjaan valittiin Wild& Bergyrityksen välipalapatukat, Kinnarin tilan höyryttämättömät kaurahiutaleet, Jukolan Juuston cheddar vintage ja Närpiön Jäätelö tehtaan lakkakermajäätelö. Sisua ei ole näkynyt enää 2000luvulla. FAKTAT EIVÄT MYY, vaan tarinat. Arvoketjumme on tolkullinen. Se on kilpailuasenne. Sieltä löytyy myös lukuisia yritysesimerk kejä tehdyistä toimista. Pientoimittajahankkeen haku jatkuu kesäkuun puoliväliin. ToMYYNTI EI PELASTA MITÄTÖNTÄ BRÄNDIÄ Kolumni TEKSTI: creator Tommi Laiho, Folk Finland TUOTTEESSA PITÄÄ OLLA JOKU LISÄARVO. Luontokäsikirjaan voi tutustua Elintarviketeollisuusliiton sivuilla etl.fi. Keskon hanketiimi valitsee hakemusten jou kosta tuotetestausvaiheeseen jatkavat tuot teet. Sen maan edustaja, jolle jotain saadaan myytyä, on meidän ”targetmaa”, ja se on meidän ”vientistrategia”. Halua tehdä historiaa. Toisaalla Liquid Death teki itsestään miljardiyhtiön markkinoimalla rohkeasti toisin. Riippuvuus on vahva kannustin pitää huolta luonnon kantokyvystä. Ihmisen ostopäätökset perustuvat niin kutsuttuun perceived valueen eli subjektiiviseen, tunnepitoiseen kokemukseen, että tämä käsissäni oleva on jotain aivan erityistä. Kirjoittaja on palvellut 30 vuoden ajan brändejä kuten Snellman, Kokkikartano, Fazer, Meira, Lidl ja S-ryhmä. Pienikin eroavaisuus riittää. KU VA : MI IK A HY VÄ RI NE N/ FO LK Tuotanto & Teknologia, Talous 11 Pienten tuottajien huiput haussa Pirkka Parhaat -sarjaan PIRKKA PARHAAT tuotesarjaan etsitään jäl leen suomalaisten pientoimittajien uutuuksia. Kun meidän parhaat urheilijat ovat maailman eliittiä, mikseivät yrittäjätkin olisi. Tuotteita on mahdollista jatkokehittää palautteen perusteella. Mutta tässä monopolien ja duopolien luvatussa periferiassa on kadonnut ajatus siitä, mitä vaaditaan voittamiseen. Mikä on brändisi tarina. Edellisessä pientoimittajahankkeessa Pirk ka Parhaat sarja täydentyi neljällä tuotteella vuonna 2025. Godiva-suklaa on kallista, mutta kukaan ei osaa järjellä selittää miksi. Olkoon sinun tarinasi seuraava. Meiltä ei puutu puhtaita raakaaineita, taitoa eikä insinöörien kekseliäitä ideoita. Todellinen, kestävä menestys perustuu brändin ja tuotteen kiinteään liittoon. Vossin vesi on norjalaista kraanavettä, josta maksetaan kahdeksan kertaa enemmän kuin tavallisesta. Voittajatuotteet pääsevät osaksi Pirkka Parhaat sarjaa ja myyntiin Kruokakauppoihin. Lanseeraus tapahtuu arviolta loppuvuoden 2026 ja alkuvuoden 2027 aikana. Käsikirjassa ohjeistetaan, kuinka luontotyö kannattaa aloittaa, kuinka asettaa tavoitteet, miten työtä voi seurata ja miten siitä raportoi daan. Ja siinä sivussa käännetään Suomi kasvuun. KUN ASENNE LÖYTYY , on aika näyttää kynnet. Mitä arvoa se edustaa. Tämä luo pohjan myös elin tarviketeollisuuden luontotavoitteelle: vuoteen 2040 mennessä suomalainen elintarviketeolli suus on omalta osaltaan pysäyttänyt luonto kadon etenemisen, jonka jälkeen sen toiminta vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Uusia sinisiä meriä voi luoda, kun ymmärtää kuluttajien eli ihmisen tarpeita ja viettejä. Alan yrityksistä löytyy lukuisia hyviä esimerkkejä, mitä luontohaittojen vähentämiseksi on jo teh ty, ETL:n johtaja Satumaija Levón sanoo. Sen pituinen se. tuus kun on ettei ihminen osta tuotetta vaan sen, mitä se edustaa. Brändin tehtävä on kertoa siitä dramaattisella tavalla, hurmata. MAAMME ON KUIHTUNUT anemiatilassa kohta 20 vuotta. Katsokaamme peiliin ja etsikäämme sieltä leijona. Tuotteessa pitää olla joku lisä arvo, piirre, ominaisuus, historia tai valmistustapa mikä erottaa sen kilpailijoista. Ohjeet tuotekehityshankkeeseen osallistumiseen löytyvät Keskon verkkosivuilta. Viini ei maistu paremmalta Riedelin lasissa, me vain kuvittelemme niin. Kykyä haastaa ja luoda uutta. O lipa kerran suomalainen ”vientiammattilainen”, joka kertoi, miten maailma valloitetaan. Luontokäsikirjassa mennään sy vemmälle ja esitetään, mitä yritykset voivat luonnon monimuotoisuuden eteen tehdä. Yrittäminen ei vaadi korruptiota eikä paperisotaa. Ylikilpailussa markkinassakin on aina rakoja ja taskuja, mistä löytää oma uniikki paikka. Ainoa pelastus itää kasvuyrittäjissä, jotka lähtevät maailmalle. Miltä se näyttää ja tuntuu. Hän on voittanut yli 20 kansainvälistä palkintoa brändäämisestä ja markkinointiviestinnästä. Luontokadon pysäyttäminen on myös yksi kansallisen ruokastrategian neljästä strategi sesta päämäärästä. Hänen mukaansa ”mennään kansainvälisille messuille ja odotetaan aktiivisesti, kuka tulee kojulle”. Sinussa. Kaikkia näitä kilpailuun vaadittavia kykyjä meillä on. Kilpailu ja siinä voittaminen vaatii tahtoa olla omaperäinen, ahkerampi, parempi. – Vaikka merkittävin osa vaikutuksista syn tyy alkutuotannossa, jokaisella ketjun yrityksel lä on mahdollisuus vaikuttaa koko ketjuun. Esimerkkejä on satoja
Korkein kotimaisuusaste on Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Lapissa. Suurimmat luomuosuudet ovat Ahvenanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Julkisen talouden kiristyminen, Ukrainan sota, elintarvikkeiden kustannusnousu sekä sote-uudistus ovat viime vuosina muuttaneet toimintaympäristöä merkittävästi. SEURANTA ONTUU Kysely paljasti, että lähiruuan käyttöä ei kaikissa organisaatioissa seurata systemaattisesti. Lähiruuan osuus julkisista elintarvikehankinnoista on keskimäärin noin 15 prosenttia. Vähintään 20 prosentin osuuksiin ylsivät myös esimerkiksi Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Satakunta. Luomutuotteiden osuus on noin neljä prosenttia elintarvikehankintojen arvosta. kuvio 1). Koko Suomen julkisten hankintojen ajallinen kehitys lähiruoan, kotimaisuusasteen ja luomuruuan osuuksien osalta.. Kyse on merkittävästä julkisen talouden kokonaisuudesta, jolla on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia alueelliseen elinvoimaan ja työllisyyteen. Lisäksi selvitettiin, millaiset tekijät koetaan esteinä lähija luomuruuan hankinnalle. Valtakunnallisen selvityksen mukaan lähija luomuruuan käyttö julkiskeittiöissä vaihtelee alueiden välillä voimakkaasti, mutta kansallisesti osuudet ovat pysyneet lähes ennallaan vuosiin 2013 ja 2019 nähden. Aineisto kattaa suuren osan maamme julkisista elintarvikehankinnoista ja antaa siten hyvän kuvan hankintojen tilanteesta. KOTIMAISUUSASTE KORKEA Tärkeimpinä tekijöinä elintarvikehankinnoissa pidetään turvallisen ruuan tarjoamisen mahdollisuutta, hyvää makua ja korkeaa kotimaisuusastetta. Vastauksia saatiin yhteensä 113 eri puolilta Suomea muun muassa kunnista, hyvinvointialueilta ja seurakunnista. Maakunnittain osuudet vaihtelevat 75 ja 93 prosentin välillä (ks. Mutta kuinka suuri osa julkisista ruoka hankinnoista kohdistuu kotimaiseen tuotantoon, lähiruokaan ja luomuun. Lähiruoka määriteltiin tarkoittamaan omassa maakunnassa tuotettua ruokaa. Elintarvikehankintojen kotimaisuusaste on kyselyn perusteella noin 80 prosenttia. Elintarvikehankintojen lähiruoka-, luomuja kotimaisuusasteet maakunnittain. Samalla julkisille hankinnoille on asetettu yhä enemmän vastuullisuustavoitteita. Suuri osa käytetyistä luomutuotteista on kotimaisia. Kuvio 2. Kuvio 1. Eniten luomuna käytetään maitoa, hiutaleita ja jauhoja, mutta myös marjat, vihannekset, leipä, kahvi ja tee mainittiin usein. 12 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 S uomessa käytetään vuosittain satoja miljoonia euroja julkisiin elintarvikehankintoihin. Korkein oman maakunnan osuus on Etelä-Pohjanmaalla, noin 35 prosenttia elintarvikehankintojen arvosta. Vaikka strategioissa saatetaan korostaa lähiruuan merkitystä, ilman selkeää kirjanpidollista tai raportointiin perustuvaa Ajankohtaista TEKSTI: projektipäällikkö Leena Viitaharju, tutkijatohtori Susanna Kujala ja väitöskirjatutkija Outi Hakala, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Lähiruoka ja luomu julkisissa hankinnoissa – kustannus vai investointi. Kyselyllä selvitettiin julkisten hankintayksiköiden ostamien lähija luomutuotteiden osuutta elintarvikehankintojen kokonaisarvosta sekä hankintojen kotimaisuusastetta. Myös lähija luomuruuan käytölle sekä kotimaisuusasteelle on asetettu valtakunnallisia tavoitteita ja suosituksia. Toteutimme keväällä ja kesällä 2025 kyselyn julkisia elintarvikehankintoja tekeville hankintayksiköille
Tuotteita tai niiden jalostusastetta ei myöskään pidetä aina julkiselle sektorille soveltuvana. Lähiruuan, kotimaisuuden ja luomun osuudet ovat pysyneet pitkälti samalla tasolla. VERTAILU AIKAISEMPIIN VUOSIIN Vertailu vuosina 2013 ja 2019 toteutettuihin vastaaviin selvityksiin osoittaa, että muutokset ovat olleet koko maan tasolla varsin maltillisia (ks. Kotimaisuusastettaan ovat puolestaan kasvattaneet vuosien 2013–2025 välillä muun muassa Pohjois-Karjalan, Lapin ja Pirkanmaan toimijat. MIKÄ JARRUTTAA KASVUA. Luomuruuan kohdalla merkittävimmiksi esteiksi arvioidaan tuotteiden korkeampi hinta ja hankintoihin käytettävissä olevat rajalliset määrärahat. Lisäksi elintarvikehankintojen määrärahojen pelätään laskevan nykytilanteeseen verrattuna. Joissain organisaatioissa lähiruokaostoilla on oma tilinsä kirjanpidossa. l Artikkeli on kirjoitettu osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa Lähiruoan käytön kehittyminen julkisissa ammattikeittiöissä ja sen aluetaloudelliset vaikutukset -hanketta, jota toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Osaavan työvoiman saatavuuden kanssa uskotaan olevan eniten haasteita tulevien vuosien aikana. Seurannan kehittämisen tulisikin olla seuraava keskeinen askel. MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA VUOTEEN 2030 Erityisesti kasviproteiinien käytön uskotaan lisääntyvän selvästikin vuoteen 2030 mennessä. Hankinnois ta vastaavilla ja päättävillä tulee olla tarvittavat perusteet ja mahdollisuudet tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa. kuvio 2). Monet myös tunnistavat lähiruokahankintojen tuovan välillistä taloudellista hyötyä, kun raha jää kiertämään alueelle ja täten tukee alueellista elinvoimaa. Maakunnittain vaihtelua on kuitenkin tapahtunut. Luomuosuus on kasvanut esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa julkaistut raportit löytyvät osoitteesta: https://www.helsinki.fi/fi/ruraliainstituutti/ruralian-julkaisut. seurantaa tavoite ei välttämättä ohjaa käytännön hankintapäätöksiä. Julkisiin elintarvikehankintoihin on panostettu kehittämistoimilla jo pitkään, mutta vastauksissa tuli esille, että monet toimijat kaipaavat yhä ohjeistusta ja koulutusta erityisesti lähija luomuhankintoihin liittyen. Osa vastaajista kertoi kuitenkin, että kilpailutukset suunnitellaan mahdollistamaan lähiostot. KOHTI VAIKUTTAVAMPIA HANKINTOJA Eri sidosryhmillä vaikuttaisi olevan selkeä halu ja tahtotila edistää vastuullisia julkisia hankintoja ja etenkin lähiruuan käyttöä. Tarvitaan siis entistä enemmän avointa keskustelua, ajantasaista tietoa lähija luomuruuan käytöstä ja niiden vaikutuksesta sekä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lähiruuan käytön lisäämisen merkittävimmiksi esteiksi arvioidaan yritysten rajallinen tavarantoimituskyky sekä tarjousten puute tai vähäisyys kilpailutuksissa. Olemassa oleva tieto ja osaaminen eivät vielä kaikilta osin riitä tukemaan strategisia tavoitteita käytännön päätöksenteossa. Tulokset viittaavat siihen, että lähiruuan käytön haasteet ovat enemmän rakenteellisia ja logistisia, kun taas luomun kohdalla kyse on ensisijaisesti taloudellisista tekijöistä. Lähiruoka osuuksiaan ovat onnistuneet nostamaan vuoteen 2013 nähden esimerkiksi EteläKarjalan, Etelä-Savon ja KeskiSuomen hankintayksiköt. Näiden edistäminen vaatii siten erilaisia ratkaisuja. Ruokailijoiden kiinnostuksen lähiruokaa ja luomua kohtaan sekä niiden käytön arvioidaan kasvavan maltillisesti
Omavalvonnan tulee olla riittävää toiminnan luonne ja riskit huomioiden. Ajankohtaista TEKSTI: Tanja Liukkonen Omavalvonta tukee arjen tekemistä Omavalvonnan tarkoitus ei ole toistaa lakitekstiä tai tuottaa ylimääräisiä dokumentteja vaan varmistaa, että asiat tehdään joka päivä oikein. VASTUU ON AINA TOIMIJALLA Lainsäädäntö ei ota kantaa omavalvonnan toteutustapaan. l Vaarojen arviointi ja kriittisten hallintapisteiden määrittäminen voidaan toteuttaa esimerkiksi tuotteittain tai tuotelinjoittain. Jokaisen yrityksen toiminta on kuitenkin erilaista, joten sopi van pohjan löytäminen voi olla työlästä. Kouluttajana toimi elintarviketurvallisuuden asiantuntija Anu Puro Laatuleidi Oy:stä. Toiminnan vaarojen tunnistamisen lisäksi tulee arvioida niiden vakavuus ja todennäköisyys. KU VA : GE TT Y IM AG ES / UN SP LA SH + Toimiva omavalvonta säästää työaikaa ja sitä on helppo toteuttaa.. 14 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 Sarjan seuraava osa Näytteenotto nykyaikaan järjestetään 19.5.2025. VÄHEMMÄN VOI OLLA ENEMMÄN Keskeinen osa omavalvontaa ovat kirjaukset tehdyistä toimenpiteistä, mittauksista ja mahdollisten poikkeaminen hallinnasta. Epäselvät ohjeet on vaikeaa siirtää paperilta käytäntöön. Lähes jokaisessa organi saatiossa tehtäviä kirjauksia ovat esimerkiksi lämpötilaseurannat, vastaanottotarkastukset, näytetulokset, henkilökuntaan liittyvä kirjanpito ja kriittisiin hallintapisteisiin liittyvä seuranta. Tavoitteena tulisi olla riittävän kattava, mutta mahdollisimman kevyt ja helposti toteutettavissa oleva järjestelmä. mintaa elintarvikemääräysten vaatimuksiin. Lue lisää ja ilmoittaudu: Kirjoitus pohjautuu Elintarviketieteiden Seuran maaliskuussa järjestämään Timanttinen tuotanto: Omavalvonta tuotannon työkaluksi -koulutukseen. Mikäli kirjauksille ei löydy selkeää tarkoitusta, on seurannan tekeminen todennäköi sesti turhaa. Kun valmis pohja ei vastaa oman toiminnan riskejä, eivät ohjeetkaan yleensä vastaa todellista tekemistä. HACCP-menettelyn (Hazard Analysis and Critical Control Points) tavoitteena on, että elintarviketurvallisuutta uhkaavat vaarat estetään, poistetaan tai vähennetään hyväksyttävälle tasolle. Valmiita pohjia ei välttämättä pysty muokkaamaan omiin tarpeisiin sopivaksi. OMAVALVONTA KUULUU KAIKILLE Elintarviketurvallisuuden asiantuntija Anu Puro Laatuleidi Oy:stä korostaa, että toimiva omavalvontasuunnitelma syntyy yhteistyöllä. Omavalvontaan perehtyminen voi tuntua työläältä, mutta parhaimmillaan se tarjoaa toiminnalle yhteisen viitekehyksen, jota ymmärtävät sekä työntekijät että johtoryhmä. Tarkastusten tiheys perustuu arvioituihin riskeihin. Jokaisen kirjauksen kohdalla tulisi pohtia, mitä tietoa kerätään ja miksi sitä tarvitaan. Kun omavalvonnan suunnittelussa kuullaan eri osastojen työntekijöitä, saadaan toimintaa tukeva järjestelmä, jota on helppo noudattaa. Ne sisältävät organisaation omia toimintaohjeita, tehtävälistoja ja tietojen kirjaamista. Omavalvontasuunnitelmaan on saatavilla erilaisia valmiita pohjia esimerkiksi kunnallisen elintarvikevalvonnan tai alan etujärjestöjen kautta. Puro korostaa myös henkilökunnan perehdyttämisen tärkeyttä. Ohjetta ei pidetä tärkeänä, jos tarkoitusta ei ymmärretä. Vastuu omavalvonnasta on aina toimijalla itsellään. Tärkeää on kohdistaa huomio toiminnan kannalta olennaisiin riskeihin. Tukijärjestelmiin sisällytetään tieto toimintaan liittyvistä raja-arvoista ja poikkeamatilanteissa tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. Siksi omavalvonnan ja elintarviketurvallisuuden tärkeyden tulee välittyä kaikkien asenteista, Puro sanoo. Tärkeintä on saada omavalvonta osaksi yrityskulttuuria. Valvova viranomainen arvioi omavalvonnan riittävyyden vertaamalla toiO mavalvontasuunnitelma on elintarviketurvallisuuden varmentava ohjeistus, joka laaditaan organisaation toiminnan riskeihin pohjautuen. Omavalvonta rakentuu kahdesta osasta: lakivaatimuksiin perustuvasta tukijärjestelmästä sekä HACCP-järjestelmästä eli riskienarviosta ja vaarojen hallinnasta. – Yrityskulttuuri säilyy, vaikka työntekijät vaihtuisivat. Tämän jälkeen määritetään toiminnan kriittiset hallintapisteet ja määritetään niille kriittiset raja-arvot. VAAROJEN HALLINTA EDELLYTTÄÄ TUKIJÄRJESTELMIÄ Tukijärjestelmät liittyvät käytännön toimintoihin kuten puhtaanapitoon, työskentelyhygieniaan ja reseptiikkaan. Kirjauksia ja seurantaa ei kuitenkaan kannata tehdä kaiken varalta, vaan ainoastaan tarpeeseen
l Artikkelia varten on haastateltu tuotekehitysvastaava Maija Kauppia Vaasan Oy:stä ja elintarviketieteiden professori Kati Katinaa Helsingin yliopiston elintarvikeja ravitsemustieteiden osastolta. Emulgointiaineita käytetään usein sekoituksina, joille valmistaja antaa käyttö. Kasviperäisten emulgointiaineiden käyttö vaikuttaa olevan Suomen elintarviketeollisuudessa tyypillisempää. Esimerkiksi Vaasanin leipomoissa käytetään vain kasviperäisiä emulgointiaineita. Monoja diglyseridien (E471) valmistus tapahtuu glyserolyysin avulla eli hajottamalla rasvojen kemiallisia sidoksia glyserolin avulla. Rasvahappojen monoja diglyseridien monoja diasetyyliviinihappoestereitä (DATEM E472e) valmistetaan rasvahappojen monoja diglyserideistä ja etikka-, maito-, sitruunaja viinihapoista. Tuotanto & Teknologia, Talous 15 rajat. Rasvaa kuumennetaan emäskatalysaattorin kanssa vakuumissa ja korkeassa lämpötilassa, ja lopuksi se tislataan. TEKSTI: Tanja Liukkonen Raaka-aineet KU VA : PE RR Y ST EV EN S / UN SP LA SH Emulgointiaineiden avulla leipä pysyy pitkiäkin aikoja tuoreena. Lisäksi osa kuluttajista voi vältellä eläinperäisiä emulgointiaineita uskonnollisista syistä, esimerkiksi koshertai halal-ruokavalion vuoksi. Ne hidastavat leivän kovettumista säilytyksen aikana estämällä tärkkelyksen uudelleenkiteytymistä eli retrogradaatiota. Eläinperäisten emulgointiaineiden käyttö tuotteissa voi rajata pois eri kuluttajaryhmiä kuten vegaanista ruokavaliota noudattavat henkilöt. Emulgointiaineiden avulla leipä säilyttää toivottavat ominaisuudet jauhojen laatuvaihtelusta huolimatta. Emulgointiaineiden sijaan leivän toivottuja ominaisuuksia voidaan parantaa myös kaupallisesti saatavilla olevien entsyymien avulla. VAIHTOEHTOJEN HAASTEENA TOIMINTAVARMUUS Lisäaineettomuus on jo pitkään ollut elintarvikealan megatrendi. Tyypillinen annostus on 0,2–0,5 prosenttia taikinassa käytettyjen jauhojen määrästä. Lakisääteisiä enimmäismäärärajoituksia on annettu ainoastaan rasvoille ja öljyille (E471) sekä lastenruuille (E472e). Virheet taikinanteossa näkyvät lopputuotteessa herkemmin, kun käytetään entsyymiparanteita emulgointiaineiden sijaan. E mulgointiaineet ovat pinta-aktiivisia aineita, jotka saavat veden ja rasvan sekä veden ja ilman sekoittumaan toisiinsa alentamalla niiden välistä pintajännitystä. Käytetyimpiä entsyymejä ovat erilaiset lipaasit, fosfolipaasit ja amylaasit. Prosessin avulla saadaan siis muokattua pehmentävästä emulgaattorista rakennetta vahventava emulgaattori. Leivonnassa käytettävät emulgointiaineet voidaan jakaa niiden vaikutuksen mukaan taikinan pehmentäjiin ja vahventajiin. Emulgointiaineiden määrä leipätaikinassa on hyvin pieni. Rasvahappojen monoja diglyseridien monoja diasetyyliviinihappoesterit (DATEM E472e) vahvistavat taikinan sekoituksessa muodostuvaa gluteeniverkkoa eli sitkoa. KASVIJA ELÄINPERÄISIÄ LISÄAINEITA Rasvahappojen monoja diglyseridit (E471) valmistetaan syötävistä kasviöljyistä ja eläinrasvoista tai glyserolista ja rasvahapoista. EMULGOINTIAINEIDEN ANNOSTUS ON PIENI Emulgointiaineita käytetään tavallisissa leivissä, kun tavoitellaan tasalaatuisuutta. Useissa tuotteissa on pyritty vähentämään E-koodien määrää. Monoglyseridien määrä lopputuotteessa nousee yli 90 prosenttiin. Emulgointiaineiden etu entsyymeihin verrattuna on myös parempi konekäsiteltävyys. Kuluttajien on helppo tarkistaa emulgointiaineiden käyttö elintarvikkeen pakkausmerkinnöistä, koska ne tulee lisätä ainesosaluetteloon E-koodeina. Glyserolyysillä tuotettuja monoglyseridejä voidaan esteröidä diasetyyliviinihapon anhydridillä, jolloin saadaan rasvahappojen monoja diglyseridien monoja diasetyyliviinihappoestereitä (E472e). Sitkon vahvistaminen parantaa sekä taikinan käsiteltävyyttä että lopputuotteen tilavuutta. Lähteenä on käytetty myös Ruokaviraston E-koodiopasta ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ ohjeita-kuluttajille/e-kooditlisaaineet/e-koodit/ Emulgointiaine varmistaa leivän tasalaatuisuuden Emulgointiaine tekee taikinasta helpommin käsiteltävää ja lopputuotteesta pehmeän. Kasvitai eläinperäisyyttä ei kuitenkaan voi päätellä E-koodista, joka on aina sama. Entsyymien toiminta teollisessa leivonnassa on kuitenkin emulgointiaineita epävarmempaa. Rasvahappojen monoja digly seridit (E471) pehmentävät leivontatuotteiden rakennetta ja tuovat lopputuotteeseen tuoreutta
Vientiä tehdään nyt vahvasti, ja esimerkkejä onnistumisista nousee esiin. 16 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 TEKSTI: Elina Teerijoki Suomen ruokavienti kasvaa, mutta hitaasti. TEKEMÄSSÄ Ihmettä Talous Teema KU VA T: FR EE PI K JA PI XA BA Y
Ne vieläpä sijoittuisivat pääosin muualle kuin pääkaupunkiseudulle. Foodservice-sektori kasvaa enemmän kuin kuluttajamyynti, ja ruuan kuluttamisen helppous ja take away -trendi ovat jo pitkään vahvistuneita ja edelleen nousevia megatrendejä. Esimerkin voima madaltaa kynnystä ottaa ensimmäisiä vientiaskeleita.. Tarvetta on sekä yliopistoettä operatiiviselle työlle. Viennistä on kuitenkin paljon ajatuksia ja aisaparina Ruokaviennin yrityslähtöisestä kasvu alustassa Suvi ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Talasrinne, joka on työskennellyt tehtävässään jo reilun vuoden. On ymmärrettävä markkinaa, selvitettävä jakelutiet, hinnoittelu ja kilpailuedut juuri tässä kohdemarkkinassa. Haastatteluhetkellä Karlsson ei vielä ollut aloittanut uudessa tehtävässään. Vientiä tehdään nyt vahvasti, ja esimerkkejä onnistumisista nousee esiin. – Kaura on hyvä esimerkki tuoteryhmästä, jossa jalostusarvoa voisi kasvattaa. Karlsson korostaa, että kasvavaa kakkua on helpompi jakaa. Sen takana ovat niin työnantajat kuin työntekijätkin. Brändivienti on kallista ja riskialtista, jos tunnettuutta aletaan rakentaa nollasta. Yrityksissä puntaroidaan aina, mikä on mahdollisten voittojen ja riskien suhde. –Tuotteen kilohinta nousee kivasti, kun lisäarvona on helppous. Politiikan puolella painoarvoa antaa arvio, että kahden miljardin lisäys ruokavientiin toisi 15 000 uutta työpaikkaa. Suomen ruokavienti kasvaa, mutta hitaasti. – Erikoistuotteet purevat, ja sen oman kulman löytäminen on tärkeää. Riskit alkavat näyttää hallittavilta, kun on tarjolla ratkaisuja ja esimerkkejä. Kuluttajatrendien muuttumiseen menee helposti sukupolvi, Karlsson muistuttaa. Se vahvistaisi sekä taloutta että huoltovarmuutta. Se, miten nämä valtit käännetään vienniksi, on Karlssonin ja muiden vienninedistäjien työlistalla. Premium-kategorialle voi olla enemmän kysyntää viennissä kuin kotimaassa. – Harva tuote on sellaisenaan globaali ratkaisu, vaan perinteet ja perinteiset maut muokkaavat trendejä. Suomessa on helpompaa perustaa yrityksiä myös kotimaan kysynnän varaan. Pienikin yritys voi tehdä vientiläpimurron erikoistuotteella tai erikoisosaamisella. – Jakelusopimus on vasta alku. Huhtikuun alussa Ruokatiedossa aloitti uutena ruokaviennin kasvujohtajana Jyrki Karlsson, joka viimeksi on toiminut Linkosuon Leipomo Oy:n toimitusjohtajana. Ruokaviennin yrityslähtöinen kasvualusta muodostuu Ruokatieto ry:n johtamasta strategisesta kokonaisuudesta ja Suomen elintarvikevientiyhdistys Suvi ry:n operatiivisista toiminnoista. Ulkopuolista apua kannattaa hyödyntää, ja sitä on saatavilla vientiorganisaatioiden kautta. Proteiinituotteet ovat kaikkialla pinnalla, mutta proteiinia käytetään eri maissa erilaisina tuotteina. Karlsson sanoo, että suhteessa bruttokansantuotteeseen Suomen elintarvikevienti on pienin kaikista eurooppalaisista verrokkimaista. Esimerkiksi tuoteryhmäpainotukset on hyvä selvittää. Tuotanto & Teknologia, Talous 17 Kahden miljardin lisäys ruokavientiin toisi 15 000 uutta työpaikkaa. – Meillä ei ole elintarvikealalla riittävästi osaavia viejiä. Nyhtökauran valmistaminen monikymmenkertaisti raaka-aineen arvon, mutta jo hiutaleiden vienti viljan sijaan on jalostusarvon lisää. KAIKKI KANAVAT KÄYTTÖÖN Miten vienti-ihme realisoidaan. Jyrki Karlssonin mukaan ensinnäkin on olennaista, että vientiosaajia saadaan lisää. Vasta kuluttaja päättää, liikkuuko tuote hyllystä. Olennaista onkin myydä lisäarvoa, ei volyymia. Vientiä tulee myös ajatella laajasti eri kanavien kautta. – Meillä on kuitenkin etuja, joiden merkitys voi tulevaisuudessa kasvaa, kuten ruuan jäljitettävyys, tuoteturvallisuus, puhdas luonto ja hyvät vesivarat, Karlsson luettelee. Viennin esteiden selvityksessä ilmeni, että yrityksissä on vientitahtoa ja mahdollisuuksia nähdään. Hän mainitsee ruokaviejänä kokoaan suuremman Baltian, jossa lähtökohtana on, että ulkomaille on mentävä, koska kotimarkkina on pieni. Kansainvälinen kauppa toimii eri lainalaisuuksilla kuin kotimainen, ja jo paperitöiden hallinta vaatii osaamista. Monessa markkinassa kauppaketjujen väliset erot ovat suurempia kuin Suomessa. Suomalaiset bränditkin toki etsivät ja löytävät markkinoita ulkomailta: maaliskuun uutisten mukaan Oddlygoodin barista-kaurajuomat pääsivät Iso-Britannian markkinoille ja Raision Benecol-jogurttijuomat Espanjan markkinoille. R uokaviennin uudelleen järjestetyt rakenteet alkavat olla valmiit. Ruokaviennin yrityslähtöisellä kasvualustalla pilotoidaan viennin vertaisryhmää, ja Suvi ry on vakinaistanut Runway-toimintamallin, jossa tuotteen vientikypsyys selvitetään ennalta asiantuntijoiden avulla. Sen sijaan omalle tuotteelle sopiva kanava voi löytyä BtoB-kaupasta, horeca-kanavista, private label -valmistuksesta tai paikallisen brändikumppanin avulla. Työssä on yksi ilmeinen etu: kaikkien sidosryhmien mielestä ruokaviennin lisääminen on hyvä asia. PAIKALLISVÄRIT HALTUUN Karlsson korostaa, että yrityksen on tehtävä pohjatyöt ennen vientiin lähtemistä
– Tuotanto ja logistiikka on nyt kun nossa. Rosten ei ole lähtenyt tekemään vientiä yksi maa kerrallaan, vaan on tarttunut moniin tilai suuksiin ja pyrkinyt hyödyntämään ensim mäisyyden etua. Välimerellä purjehtiville miljardööriomista jien jahdeille käyvät kaupaksi premiumeri koistuotteet, ja etenkin pakastekuivattu cheddar on säilyvyytensä ja keveytensä vuoksi herättänyt kiinnostusta. Ruokaa tuodaan Suomeen noin kuuden miljardin euron arvosta, kun vientiä on 2,4 miljardin verran. – Vienti voi olla yksinäistä työtä, eikä tuloksia näy nopeasti. Joissain kulttuureissa taas pata ja kastikeruuat syödään leivän, tavallisesti vehnäleivän kanssa. – Messuvoitto on mieletön onnistumi nen uudessa markkinassa. Japanissa annoskoot ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa ja syömiskulttuuri erilainen, ja siellä näkkäriä paremmin toimii pienempi snackstuote. Ostovoima on kääntynyt vähän parempaan, se voi saada ostamaan valmiimpaa, jalostetumpaa ruokaa, Karlsson pohtii. Viranomaiset, mediat, järjestöt ja osa poliitikoista ovat olleet hyvin innostavia ja aktiivisia. Siksikin vienti voi nyt olla houkutteleva vaihtoehto. Ehkä seuraava ihme on Suomi. Siemennäkkäri on vaihtoehto heille, joille vehnä ei sovi. Suomen par haaksi valinnan jälkeen kysyntä yllätti ja Liias joutui pitkään kertomaan asiakkaille, että cheddartoimitukset viivästyvät. Jukolan Juuston cheddareita on myyn nissä myös Superyacht Foodies alustalla. Kuvassa keskellä Action Finland! -yhtiön Jarna Coadic ja France Snacking -lehden Paul Fedele. Siemennäkkäri osuu moneen tarpee seen: se on viljaton, gluteeniton, vähähiili hydraattinen, kuitupitoinen ja korkeapro teiininen. Yhdistyksessä tätä ei tarvitse selittää, vaan muut ymmärtävät työn luonteen. Meltovaara toimii myös SUVI ry:ssä ja vastikään aloittaneessa ruokaviennin ver taisyhteisöpilotissa. Myös ajoitus oli napakymppi, sillä ItäEuroopassa on markkinoilla vielä vain vähän erityisruoka valiotuotteita, Meltovaara kertoo. – Voitto herätti messuilla paljon huomio ta, koska kyseessä oli suuren ranskalaisen lehden järjestämä kilpailu, Liias kertoo. Koneisto alkaa olla kunnossa. Irlantiin viitataan usein ruokavientiihmeen esimerkkinä. – Se on siellä kovaa valuuttaa, näytteitä on pyydetty paljon. Messuvoitto tarjosi runsaasti näkyvyyt tä myynnin tueksi. 18 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 Messuvoitto nostaa tuotetta LEIPOMO ROSTEN korjasi maaliskuussa voiton Budapestin SIRHAelintarvikemes sujen innovatiivisten tuotteiden kisassa. Jukolan Juustolla on Ranskassa toimiva, paikallista kulttuuria ymmärtävä kumppani, jonka kautta myyn tikanavia etsitään. Markkinointi ja vientijohtaja Veera Meltovaara sanoo, että kisavoitto on tuotteelle laadun ja kiinnostavuuden tae. Voittojen myötä saatu arvostus on näkynyt myös myynnissä. Ensimmäisissä vientimaissa Euroopan ulkopuolella siemennäkkäri oli apteekkituote, jota myytiin verensokerin hallintaan. Kuluttajat ovat nyt varovaisia ja hinnalla on paljon merkitystä. Monessa vientimaassa kuluttajaluottamus on korkeampi kuin Suomessa. – Meillä on suurin potentiaali auttaa niitä yrityksiä, jotka vähän vielä empivät vientiin ryhtymistä. Puolalaiset kauppaketjut kiinnostuivat tuotteesta ihan eri tavalla sen myötä. Ruuan kauppatase taas on selvästi miinuksella. Aito Cheddar Vintage on premiumtuote, jolle luontevia kanavia ovat esimerkiksi ravintolat ja herkku kaupat. l Talous Teema Markku ja Kimi Liias vastaanottivat Snacking d’Or -palkinnon Pariisissa Aito Cheddar Vintage -juustosta. Nyt yritys on satsannut varastojen kasvatta miseen. Rostenilla on Unkarissa asiakas, jonka avulla siemennäkkäri on päässyt hyvin liik keelle Unkarin markkinoilla ja joka on laa jentamassa liiketoimintaansa Puolaan ja muualle ItäEurooppaan. Rosten vie tuot teitaan Japaniin, jossa se juuri osallistui Foodexmessuille. Siellä lähdettiin samalta pohjalta: kansantaloudelle haettiin uutta kivijalkaa. Meltovaara sanoo, että kasvu tehdään yhdessä. Käytännön asioita voi ratkaista, markkinatietoa ja muuta taustatietoa on saatavilla, Karlsson rohkaisee. Veera Meltovaara korostaa kulttuurien tuntemuksen merkitystä. Tuote on palkittu aiemmin Suomen parhaana kypsytettynä juustona, mutta voitto juustomaana tunnetussa Ranskassa yllätti ja ilahdutti juustomestari Markku Liiaksen. – Onhan siinä haastetta. Näkkäriä viedään nyt 17 maahan. SUOMALAISTA JUUSTOA RANSKAAN Leivonmäellä toimiva Jukolan Juusto voitti maaliskuussa Pariisissa järjestet tyjen Sandwich & Snack Show messujen maito ja juustotuotesarjan Aito Cheddar Vintage tuotteellaan. KAUPPATASEESSA KIRITTÄVÄÄ Siitä Karlsson on erityisen iloinen, että ruokaviennin ympärille on muodostunut positiivinen pöhinä. Kuivattua cheddaria tarjotaan myös lentoyhtiöille, Liias kertoo. Se saatiin rakenne tuksi, ja Suomen kokoinen saarivaltio Irlanti on nyt ruokaviejänä suuri tekijä. Jaettu tieto voi auttaa toisia välttämään samoja virheitä, ja jaettu ilo tulee kaupan päälle. KU VA : JU KO LA N JU US TO
Finaali käytiin paikan päällä kesäkuun lopulla. Meillä Suomessa on huippu osaamista ja tuotteessa aidosti hyvä raaka ainepohja, Jukkola sanoo. Vaikka itselläni on pitkä vientikokemus elin tarvikkeista, koin silti palvelun hyvänä ja tar peellisena. Sillä on panostettu sekä tuotannon että tiimin laajentamiseen. teisiin puuttuvaa. Voiton jälkeen alkoi varsinainen lansee raussuunnittelu. – Mahdollisuuksia pitää etsiä joka kulmasta ja miettiä, mitkä ovat meille relevantteja. SUVI ry:n kautta saatu asiantuntijoiden apu ja myös vertais tuki ovat olleet kullanarvoisia. Mö Foodsin kauravuusto pääsi tuotekilpailusta Saksan markkinoille Kastarisen mukaan on ehdottomasti parempi saada kriittinen palaute heti. Pakkasmarja sai ostajilta arvokasta suoraa palautetta – sekä positiivista että kehityskoh n RUNWAYvientivalmiuden kehittämis ohjelma: 1.9.2025–31.12.2027 n Toteuttaja: Fennopromo Oy n Yhteistyökumppani: Suomen elintarvikevientiyhdistys ry (SUVI) n Toteutukseen on saatu EU:n maa seuturahoitusta Hämeen ELYkes kukselta, jonka tehtäviä valtakunnal listen maaseudun kehittämishankkei den osalta on hoitanut 1.1.2026 alkaen KaakkoisSuomen elinvoimakeskus. Loppu tulema oli, ettei marjavälipalalle ehkä heti löytyisi ostajia. Hakemuksessa kysyt tiin ensin paljon pohjatietoja, ja sen perus teella lähetimme näytteet. Lohtaja on tärkeä brändin juurille ja identi teetille. Tammikuussa yritys kertoi saamastaan 2,4 miljoonan euron rahoituksesta viennin kehit tämiseen. Monen vege juuston raakaaineet tulevat Euroopan ulko puolelta. Yritys osallistui ensim mäistä kertaa vientimessuille, minkä pohjalta aukenikin tie Itävallan kuluttajamarkkinoille. Kaura on Euroopassa ymmärret tävä ja Suomessa hyvinkin arkinen ja tuttu raakaaine. Lanseerausta on auttanut se, että Lidl on halunnut nostaa kilpailua ja tuotteita esiin. Joka kulttuurilla ja markkinalla on kuitenkin erityispiirteensä. – Näemme, että kauravuustot voivat pal vella laajaa kohderyhmää. Ensimmäinen messuosallistuminen mahdollistui Business Finlandin rahoituksella. Tuotanto & Teknologia, Talous 19 RUNWAY testaa vientivalmiudet ennakkoon SUOMEN elintarvikevientiyhdistys SUVI ry on lanseerannut RUNWAYpalvelun, jossa yri tykset saavat tuotteestaan asiantuntijoiden sparrausta ja ostajien kommentteja jo ennen vientimarkkinoille lähtemistä. Myös pakkaukseen toivot tiin selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Arja Kastarinen muistuttaa, että vienti on hidasta: tuloksia syntyy harvoin ensikontak tista. Lidlin vuustokilpailusta Jukkolalle vihjais tiin monesta suunnasta. Nyt tuntuu, että on löytynyt oikeat väylät, joita pitkin edetä, Jukkola sanoo.. Toimitusjohtaja Arja Kastarinen kertoo, että sysäyksenä vientimahdolli suuksien selvittämiseen oli yrityksen halu selvittää, olisiko sen pitemmälle jalostetuilla tuotteilla kiinnostusta Saksan kuluttajamark kinoilla. Uusia vientiavauksia Mö Foodsilla ei vielä ole horisontissa, mutta mahdollisuuksia sel vitellään. SUVI ry:n toiminnassa mukana oleva Kas tarinen sanoo, että yksittäisenä yrityksenä olisi mahdotonta tai hyvin kallista saada käyt töön yhtä laaja kirjo asiantuntemusta. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska olisi vat loogisia suuntia, mutta erityisesti yritystä kiinnostaa Saksan viennin laajentaminen. Syksyllä Mö Foods sai tiedon, että voitto 55 yrityksen kisassa oli heidän. Meillä ei aiem min ole ollut vientiä Saksaan, joten kaikki piti selvittää logistiikkareiteistä alkaen, Jukkola kertoo. Pakkasmarja ei hylännyt ajatusta Saksan kuluttajamarkkinasta, mutta yrityksessä harkitaan nyt myös muita kanavia tuotteen vientiin. – Jos ei ole koskaan tehnyt vientiä, ei ole käsitystä, mitä kaikkea voi tulla vastaan. Kohdemarkkinan tuntevat, pitkään viennin parissa työskennelleet asiantuntijat avaavat ovia, jotka suomalaiselle pienelle yritykselle eivät muuten aukeaisi. – Moni lähtee markkinoille liian tuoteläh töisesti ajatellen, että jos tuote toimii koti maassa, se toimii muuallakin. Toimitusjohtaja Annamari Jukkola kertoo, että Mö Foods päätti vuonna 2025 tietoisesti panostaa vientiin. Pakastettu marjavälipala on uudenlainen tuote, ja ostajien arvion mukaan saksalaiset kuluttajat olisivat voineet sekoit taa sen jäätelöön. – Halusimme päästä kertomaan suomalai sesta kauravuustosta. Hänen mukaansa kotimarkkinaosaaminen on kivijalka, jolle vienti rakentuu. Vientijohtaja Horst Neumann SUVI ry:stä auttoi Pakkasmarjan edustajia puheille saksalaisten ostajien kanssa. Nyt tuotanto on kolminkertaistet tu, ja tarkoitus on kasvattaa sitä edelleen. Koska skaalaaminen olisi joka tapauk sessa ollut joskus ajankohtaista, Lohtajan tuotantolaitokseen hankittiin jo alkuvaihees sa laitteet, joiden kapasiteettia oli helppo kasvattaa. – Saksa on vasta ihan alussa, ja tärkeää on tehdä toiminnasta rutiini. – On iso etu, ettei tarvitse lähteä yrityksen ja erehdyksen kautta selvittämään ja tee tur haa työtä. – Vegejuustot ovat nuori kehittyvä kate goria, ja on hienoa, että Lidlissä nähdään niiden arvo. KAURAPOHJAISIA juuston tyyppisiä tuotteita valmistava Mö Foods on vastikään tehnyt suu ren vientiavauksen: yritys sai muun muassa Kreikkalainentuotteensa Saksan Lidlin vali koimiin. Tuotantokapasiteettia piti kuitenkin kas vattaa. Suomi on edelläkävijä kasvipohjaisissa tuotteissa ja myös kauraosaamisessa. Pakkasmarja osallistui palvelun pilottiin vuonna 2025. Osallistuminen tun tui itsestäänselvältä. Kauran etu on lähituotanto. Koska Kreikkalainen otettiin valikoimiin brändituotteena, tuotteeseen ei tarvinnut tehdä muita muutoksia kuin pakkauk sen kieliversio. Jukkolan mukaan Mö Foods on aloittanut viennin ”nollasta sataan”. Myös Saksassa myytävissä Kreikka laisissa lukee, että ne on valmistettu Lohta jalla. RUNWAYhankkeen asiantuntemus on eräs mahdollinen oikotie. Yritys on lähdössä private label alan PLMAmessuille, ja myös horecamarkkinan mahdollisuuksia selvitetään. Tarvitaan sitkeyttä, rahaa – ja kontak teja
Lisäksi Pohjoismaiden lähes fossiilivapaa sähköntuotanto antaa Suomelle selkeän kilpailuedun. Muun muassa Valio ja Arla Sipoo ovat panostaneet viime vuosina hukkalämmön talteenottoon sekä sähkökattilahankkeisiin, samoin Saarioinen, Panda ja Halva ovat tehneet merkittäviä energiaremontteja. Teollisuudella on silti ratkaiseva rooli muutoksessa: se ohjaa energiaratkaisuja, vaikuttaa kustannuksiin ja vastaa asiakkaiden vaatimuksiin vähähiilisistä tuotteista. INVESTOINTIEN NYKYTILA SUOMESSA Suomalainen elintarviketeollisuus on palannut kasvu-uralle epävarmojen vuosien jälkeen. TEKSTI: Sales Director C&B, Head of Food Riina Brade, AFRY Finland Oy, Industry Division Tuotanto & Teknologia Teema Elintarviketeollisuuden haasteita ja mahdollisuuksia puhtaassa siirtymässä Tuotannon fossiilipäästöjä voi vähentää esimerkiksi hyödyntämällä hukkalämpöä tai vaihtamalla sähköenergiaan. nattavuuden kohentuminen näkyvät selvästi investointihalukkuudessa. Tämä ei ole pieni asia, sillä sopimus edellyttää pitkäjänteisiä ja mitattavia toimia energiankäytön tehostamiseksi, ei vain yksittäisiä kampanjahankkeita. ELINTARVIKETEOLLISUUS ERITYISASEMASSA Elintarviketeollisuuden suorat päästöt ovat usein kohtuullisia, mutta koko arvoketjun – alkutuotannon, logistiikan ja pakkausten – päästöt ovat merkittävät. Vuosina 2023–2025 alan investoinnit ovat EK:n ja ETL:n tietojen mukaan nousseet noin 600–800 miljoonaan euroon vuodessa, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut 400–600 miljoonaa euroa. 20 Kehittyvä Elintarvike 2/2026 P uhtaan siirtymän ja sähköistymisen vauhti määrittää yhä selvemmin elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn Suomessa ja kansainvälisesti. Puhtaan siirtymän vauhti määrittelee koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn. Ruotsi, Tanska ja Norja etenevät toki myös nopeasti teollisuuden sähköistämisessä ja puhtaassa siirtymässä – ja jos Suomi ei investoi eikä riskinottokykyä löydy, jäämme jälkeen emmekä kasva. Puhtaan siirtymän investoinnit ovat siirtymässä pysyväksi osaksi teollisuuden normaalia kehittämistä. Fazerja Atria-konsernit puolestaan tähtäävät käynnissä olevissa investoinneissaan hiilineutraaleihin uusiin valmistusyksiköihin. TÄMÄNHETKISET TEKNISET RATKAISUT Energiatehokkuus on nopein ja kustannustehokkain päästövähennyskeino. Samanaikaisesti elintarvikeyritykset ovat sitoutumassa edelleen uuteen energiatehokkuussopimuskauteen 2026– 2035. Päästöjohtaminen, sähköistyminen ja energiansäästö ovat teollisuusyrityksille elinehto, joka vaikuttaa suoraan tuotantokustannuksiin ja siten kilpailukykyyn mutta tuo myös samalla se on mahdollisuuksia innovoida uusia kestävämmin valmistettuja tuotteita ja rakentaa vienti markkinoita. Tuotannon kasvu ja kanAutomaation ja sähköistyksen yhdistelmän hyötyjä polttoainejärjestelmiin verraten Tasalaatu & itsekorjaus sensoridatalla Sähköiset CIP/SIP ja höyryprosessi ilman kontaminaatioriskejä Älykäs kuormanhallinta & vähemmän hukkalämpöä Poikkeamien ennakointi & automaattinen hiilijalanjälkilaskenta Vähemmän riskejä, helposti ohjelmoitavat muutokset KU VA : GE TT Y IM AG ES. Scope 3 -päästöjohtaminen on olennaista, mutta teollisuudella on keskeinen rooli myös ruokaturvassa ja huoltovarmuudessa sekä tuoteinnovaatioissa. Kyse ei ole pelkästä vastuullisuudesta, vaan energian hinta, toimitusja huoltovarmuus, asiakasvaatimukset ja sääntely ohjaavat investointeja kohti vähähiilisiä ratkaisuja