Irtonumero 8 € 2 • 2025 MUKANA PELIMANNI-LIITE 8 Karoliina Kantelisen matka monesta minuksi 12 Haavemaa – Soiva siirtolaisuus 32 Kansanmusiikkia Kemiön saaristossa – Spelmän Ohoj 6 Rakkaudesta lajiin – Jaana Kari jatkaa Päivi YlönenViirin työtä liiton johdossa
Kuvassa Suomi-Opiston kuoron harjoitukset Michiganissa 1920tai 1930-luvulla. 2 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 SISÄLTÖ 2 • 2025 17 32 12 KOLUMNISTI Johanna Björkholm Taideyliopiston tutkimushanke tutkii suomalaissiirtolaisten musiikkia. Spelmän Ohoj -ryhmä keväällä 2025. Jaana jatkaa Päivin työtä luottaen tulevaisuuteen 6 Sa ul i H ei kk ilä Jim m y Tr äs ke lin Fi nn is h A m er ic an H is to ric al A rc hi ve s, H an co ck , M ic hi ga n Aaltojen loisketta, lokkien huutoa ja kansanmusiikkia. ....................................11 Järjestöjen rahoitus kriisissä ............................................................................14 Pekka Lovikka on rakentanut kanteleita yli 40 vuotta ..........................16 Kamulinja rakentaa kansanmusiikin tulevaisuutta ................................18 Piirpauke 50 vuotta ..............................................................................................20 PELIMANNI-liite Uudenmaan nurkka ..............................................................................................21 Jämsässä nautittiin elämästä MäSä-duon tahtiin .....................................22 23 vuotta huuliharpun soittoa Mäntyharjussa .........................................22 Nuottiliite ..................................................................................................................23 Keväisiä kaikuja Keski-Suomesta ...................................................................27 Saarijärven Luomusoitossa palkittiin pelimanneja ................................27 Varsinais-Suomen kuulumisia ..........................................................................27 Hämeen Kevätsoitto kajahti Hämeenkyrössä 50. Ajassa: The Moontwins .........................................................................................5 Karoliina Kantelisen värikäs matka monesta minuksi ............................8 Esittelyssä Aizhan Sultan: Erilainen, entä sitten. kerran! ....................28 Kuulumisia Pohjois-Savosta ..............................................................................28 Salo Irish Festival – kymmenen vuotta irkkumusiikin juhlaa ............29 Etelä-Pohjanmaalla vilkas kansanmusiikkikevät .....................................29 Muistoissamme .......................................................................................................31 Pohjoisen poloneesi .............................................................................................34 Vuoden nuori pelimanni 2025 – Ampiais-Siivilä ......................................35 Ehtymätöntä naisenergiaa ja laulun iloa – Hytkyt-kuoro .....................36 Satakunnassa nimettiin vuoden 2025 pelimannit ...................................37 Levyt ............................................................................................................................38 Taustapeilissä Riina Hosio .................................................................................46 IC H N or th
Yhtyeen nimi viittaa venäläiseen harmonikkaan, mikä kuvastaa heidän alkuperäistä suuntaustaan slaavilaiseen musiikkiin. Haapoja sai äänimaisemataiteen yksityisnäyttelyt Tokioon ja Hannoon huhtikuuksi 2025. Albumi sisältää 46 Taljankan levytystä. Helsingin reitit Japanissa. Suomen Kulttuurija tiedeinstituuttien pARTir-hankkeen taiteilijaksi valittu Haapoja vei Japaniin Helsingin reitit -äänimaisemaprojektinsa 15-vuotisnäyttelyn sekä loi keskelle Tokiota pysyvän GPS-pohjaisen mobiiliääniteoksen Beeline. Ohjelma rakentuu yhdessä Hämeen kansanmusiikkiyhdistyksen ja Rahvaanmusiikin kerhon kanssa. Lukuisia kansanmusiikillisia elementtejä sisältävän äänitaiteensa esittämisen lisäksi Haapoja konsertoi sooloprojektillaan Unheard Landscapes muun muassa Osakan maailmannäyttelyssä. Taljanka on julkaissut 13 albumia ja esiintynyt lukuisissa konserteissa kotimaassa ja ulkomailla. Helsingin kaupunginmuseolla Suuren Kaupunkirunoillan sekä Helsingin reittien kokoelmaalbumin julkaisun muodossa. Juhlavuotta juhlistetaan konserteilla, joista pääkonsertti kuultiin huhtikuussa Helsingin Musiikkiteatteri Kapsäkissa. Finlayson Soi – Kaustisen etkot valloittaa Finlaysonin vanhan tehdasalueen perjantaina ja lauantaina 13.–14. Koko tehdasalueelle jo 11. Iltaklubilla kulttuuriravintola Laternassa alkuillan jamit ovat maksuttomia. kerran levittäytyvä valtava taidenäyttely Finlayson Art Area järjestää kaksi erikoiskierrosta, joiden aikana yleisö kohtaa pelimanneja taiteen äärellä. Konkurssin taustalla olivat muun muassa korkeat korot, asiakkaiden investointivarovaisuus ja Rääkkylän Osuuspankin fuusioituminen PohjoisKarjalan Osuuspankkiin, mikä johti 63 000 euron lainan takaisinmaksuvaatimukseen ja yhtiön käyttöpääoman tyhjentymiseen. Tampereen katukuvassa pelimannit näkyvät jo ennakkoon, kun soittajia matkaa ratikassa kahtena päivänä. Vasta loppuillan artistien K18-keikoille on 15 euron hintaiset liput. Soitinvalmistus jatkuu samoissa tiloissa, mutta pienemmällä tiimillä, johon kuuluvat myös kantelevalmistuksen ammattilaiset Jari Laasonen ja Carol Chan . Konsertissa Haapojan elektroakustista bassojouhikkomusiikkia yhdistetään maailman eri kolkkien äänimaisemiin. M ik ko Va tt ul ai ne n Taljanka juhlii 50-vuotista taivaltaan Helsinkiläinen mediaja äänitaiteilija sekä jouhikonsoittaja Mikko H. Vuosikymmenten aikana Taljankan ohjelmisto on laajentunut kattamaan ranskalaisia chansoneja, espanjalaisia ja latinalaisamerikkalaisia rytmejä sekä suomalaisia lauluja. Finlaysonsoi.fi/ Finlayson Soi Tampereella kesäkuussa Pispalalainen Petri Seppälä soittaa haitarikaraokessa sekä Tampereen ratikassa ennen festivaalin alkua Anne-Mari Kivimäen kanssa. kesäkuuta. Pitkää uraa juhlittiin jo 15 vuotta sitten Tunteista tinkimättä -tupla cd-kokoelmalla. Yhtyeen kokoonpano on vaihdellut, mutta keskiössä ovat pysyneet Tyrväiset sekä harmonikkataituri Petri Ikkelä . Huhtikuussa 2025 Koistisen kanteleverstaalle löytyi jatkaja, kun Hannu Koistisen poika Anttu Koistinen otti vetovastuun perheyrityksestä. Anttu Koistinen tunnetaan erityisesti sähkökanteleen taitajana ja hänet palkittiin vuonna 2006 Pori Jazzin historian ensimmäisenä Young Star -artistina. Tunnettuja artistinimiä festivaalilla ovat ENKEL, The Moontwins ja Antti Paalanen. Vuonna 1975 perustetun yhtyeen vetäjinä ovat alusta asti toimineet Anja ja Timo Tyrväinen . Perjantaina ennen avajaisia museoauto kiertelee kaupungilla soittajien kanssa, ja lauantaina pelimannien soitto saattelee Manse Priden tuhannet marssijat matkaan. Festivaalialueen kaikki ohjelma on maksutonta, myös oheisohjelma kuten kurkkulaulutunti, soitinrakennuksen työpaja (pajuhuilu) ja joogahetket. Lauluyhtye Taljanka viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa. Seuraava Helsingin reitit 2010-2025 -näyttely avautuu syyskuussa äänitaidegalleria Akusmatassa Tukholmankadulla Helsingissä. Uusi yhtiö osti Koistinen Kantele oy:n liiketoiminnan maaliskuussa, ja velkojat hyväksyivät kaupan huhtikuussa. Tehdaspuutarhuri vie yleisöä kävelyretkelle kattoniitylle. Yli 250 pelimannia on tulossa esiintymään Suomen uusimpaan kansanmusiikkitapahtumaan Tampereelle. Hannu Koistinen on siirtynyt sivuun ja keskittyy nyt pohjoiskarjalaisen kanteleosaamisen turvaamiseen Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön apurahan tukemana. Tunnetuimpia kappaleita ovat Huopikkaat ja Sininen huivi , jotka Tyrväiset ovat suomentaneet. Yhteensä 39 yhtyettä saapuu Pirkanmaalta, Satakunnasta, Keski-Suomesta ja Etelä-Pohjanmaalta, Helsingistäkin. Haapojan äänitaideprojektin juhlavuosi jatkuu Helsinki-päivänä 12.6. Koistisen kanteleiden valmistus jatkuu näin ollen jo kolmannessa polvessa, ja perinteinen soitinperinne saa uuden mahdollisuuden nykyaikaisessa muodossa. Kaustiselta saapuu elävän kulttuuriperinnön lähettiläitä, ja lauantaina nähdään myös Kaustiselle matkaavan suuren Hämeen maakuntakonsertin ennakkoversio lähes sadan esiintyjän voimin. 3 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 ALKUTAHDIT Koistisen kanteleita kolmannessa polvessa Rääkkyläläinen kantelevalmistaja Koistinen Kantele oy haettiin konkurssiin joulukuussa 2024
Se toivottavasti johtaa paitsi uusiin toimintamalleihin, myös joistakin vanhoista tavoista luopumiseen, jos ne eivät enää palvele tarkoitustaan. Nyt olemme jälleen saman asian äärellä. mennessä. Toimintaa tulee sopeuttaa niin, että rahat riittävät toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. 045 671 1868 lehti@kansanmusiikkiliitto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi Ilmoitusmyynti toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Ulkoasu ja taitto Pieni Huone Oy, Sauli Heikkilä Toimituskunta Matti Hakamäki, Sauli Heikkilä, Antti J. Joka tapauksessa on selvää, että meidän jokaisen kannattaa nyt tukea kulttuuria omalla panoksellamme, koska se tuottaa meille tutkitusti parempaa elämää ja terveyttä. Tässä tehtävässä järjestöt täydentävät toisiaan. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Selkä tuuleen Kansanmusiikkiliiton järjestötyö on uuden edessä. On toki heti huomautettava, että kansanmusiikin ja -tanssin järjestöt eivät ole yksin ongelmansa kanssa. Janka-Murros, Jaana-Maria Jukkara, Jaana Kari, Heikki Laitinen, Juhani Näreharju, Lauri Oino, Pauliina Pajala, Miia Palomäki, Hanna Poikela, Sofia Timonen ja Kansikuva Jaana Kari ja Päivi Ylönen-Viiri kuva: Sauli Heikkilä Kirjapaino PunaMusta Oy ISSN 2323-8089 Kansanmusiikki 3/2025 ilmestyy 2.10. Muutoksen aikoina tarvitaan rohkeutta katsoa omaa toimintaa myös kuplan ulkopuolelta. Näiden järjestöjen toiminnassa kaiken ytimessä on sisältö, jonka ympärille toiminta keskittyy. Kansanmusiikkia ja kansantanssia edustava järjestöväki kokee, että heidän toimintansa merkitystä aliarvioidaan leikkaamalla sen julkista rahoitusta. Risto Kupari puheenjohtaja V ia R am st én. 044 776 7182 toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Puheenjohtaja Risto Kupari, puh. Meidän on löydettävä uusia keinoja asemamme ja vaikuttavuutemme vahvistamiseen sekä määriteltävä uudelleen, minkälaista arvoa me luomme ja miten me palvelemme yhteiskuntaa. On myös keskusteltava siitä, voisiko järjestökentässämme löytyä mahdollisuuksia yhteisten hartioiden levittämiseen yhdistämällä ideologisesti toinen toisiaan lähellä olevia yhdistyksiä. 044 776 7182 www.kansanmusiikkiliitto.fi Toiminnanjohtaja Jaana Kari, puh. aineistot 8.9. 4 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 PÄÄKIRJOITUS KANSAN MUSIIKKI Kansanmusiikin aikakauslehti No 2 (218) 2025 Julkaisijat Suomen Kansanmusiikkiliitto Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki Puh. Kesäkuun alussa toiminnanjohtajan pestissä aloittanut Jaana Kari sai johdettavakseen arvostetun yhdistyksen. Siksi on tärkeää yhdessä tehdä näkyväksi alamme yhteisen toiminnan merkitys maamme ja kuntiemme elinvoimalle. Kansanmusiikkiliitto syntyi 1960-luvun lopulla, kun kansanmusiikkitoiminnan organisoimisesta ja arvostuksesta huolissaan olevat päättivät ryhtyä toimeen kansanmusiikin aseman edistämiseksi Suomessa. Pitkään liiton toimintaa johtanut Päivi Ylönen-Viiri siirtyi ansaitusti toiminnanjohtajan tehtävästä rivipelimanniksi. Kansanmusiikin ja kansantanssin järjestökenttä on laaja ja sen toiminta on organisoitunut useiden yhdistysten ja kattojärjestöjen alle. Voisiko uusi yhtenäisempi kansamusiikin ja -tanssin kenttä kyetä kääntämään taloudellisten muutostarpeiden myrskyt tulevan toimintamme yhteiseksi vahvuudeksi. 044 793 3520, risto.kupari@rauma.fi Kansanmusiikki-instituutti Jyväskyläntie 3 (PL 11), 69601 Kaustinen www.kansanmusiikki-instituutti.fi Johtaja Matti Hakamäki, puh. Toimintaamme tulee analysoida ja sen perusteella toteuttaa rohkeasti hallittuja muutoksia, jotka palvelevat paremmin tämän ajan toiveita niin toiminnan rahoittajien kuin toimintaamme osallistuvien jäsentenkin osalta. Vanhan aasialaisen sananlaskun mukaan, kun myrskyää, tyhmät rakentavat tuulensuojia, mutta viisaat pyörittävät tuulimyllyä. 040 358 8921 matti.hakamaki@kaustinen.fi Kustantaja Suomen Kansanmusiikkiliitto Päätoimittaja Sauli Heikkilä, puh. On selvää, että valtion rahoitus kulttuurin harrastustoimintaa toteuttaville yhdistyksille ei enää palaa entiselleen
:D Ensisijaisesti on kuitenkin kysymys musiikin tekemisestä, ja kun löytää soittokumppaneita, joiden kanssa on kiva soittaa, heistä kannattaa pitää kiinni genrestä riippumatta. Pitääkö tämä paikkaansa. Kesän keikkakalenteri näyttää hyvältä, syksylle tulee varmaan enempi kiireitä. Olemme soittaneet syksystä 2020 alkaen. Helsingin Sanomat kertoi, että duo sai alkunsa siitä, että PK Keränen etsi haitaristia ja sai vihjeen Leijasta Kimmo Pohjoselta. Miltä kesän keikkakalenteri näyttää, jääkö muille kokoonpanoille aikaa. AJASSA The Moontwins 5 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Kysymykset: Sauli Heikkilä Kuva: Ville Maja The Moontwins-duo julkaisi albumillisen musiikkia maaliskuussa. Aika näyttää. Onko matkan varrella tullut yllätyksiä. PK: Tämä pitää paikkansa! Kimmo sanoi, että tietää yhden, joka voisi passata minun soittokaveriksi, Leija Lautamaja. Vai onko kysymys pelkästään musiikin tekemisestä. Tavoittelimme oman kuuloista musiikkia, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille ja jossa kuuluu luontevasti soittajien taustat ja kokemukset, siis omatekoista rokkia, jossa kansanmusiikkikin saa kuulua. PK: Minulle on aina ensisijaisesti kysymys siitä, että tekee musiikkia, joka miellyttää ja innostaa itseäni, ja samaan aikaan se on tarkoitettu kaikille maailman ihmisille kuultavaksi! Leija: PK:lle voisi kyllä myöntää jonkin Vuoden haitarisanansaattaja -palkinnon siitä, että yhtyeemme on tuonut ainakin haitaria ja miksei myös kansanmusiikkitaustaani esiin. Levyn ilmestyminen tuntuu siltä, että bändi on ”virallisesti olemassa” muillekin, kuin meille itsellemme. Millaista musiikillista maailmaa tavoiteltiin ja ovatko odotukset toteutuneet. PK:lla ei ole muita kokoonpanoja, Leija keikkailee myös sooloprojektin, Enkelin ja 10-vuotisjuhlaansa viettävän Floating Sofa Quartetin kanssa.. Joko yhtyeen asema on vakiintunut maamme musiikkikartalla. Tavoitteet ovat toteuneet, ja yllätys on ehkä ollut se, että riippumatta erilaisista taustoista yhteisen ”sävelen” ja soittotavan löytäminen on ollut ällistyttävän helppoa. Olisivatko tällaiset kokoonpanot kansanmusiikin omaiselle soinnille murtautua myös suuremman yleisön tietoisuuteen. Night Times on otettu hienosti vastaan, ja keikat ovat alkaneet
Kursseja, lehtiä, tapahtumia ja valtakunnallisia kiertueita. 6 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 P äivin tie Kansanmusiikkiliiton johtoon ei ollut ennalta suunniteltu. Pelimannit, opettajat, tapahtumajärjestäjät – kaikki tekevät tätä sydämellä. – Sattuma johti siihen, että jäin tälle polulle. En ollut ajatellut toiminnanjohtajan uraa, mutta niin vain kävi. Kun vajaan vuoden toimessaan ollut toiminnanjohtaja löysikin muita haasteita, tuli Päivistä vt. Yksi Päivin ylpeyden aihe on liiton oma putiikki, kansanmusiikkiliitto.fi-sivulla toimiva verkkokauppa, jonka suomalaisen kansanmusiikin valikoima on ylivoimaisesti maailman paras. Päivi kuvaa uraansa värikkäänä ja vaihtelevana. Istahdimme huhtikuun lopussa kesken perehdytyksen kuuntelemaan kummankin mietteitä. Putiikki – silmäterä ja palvelu koko kentälle Tuntuu, että Päiville kaikki toiminta on tullut erityisen rakkaaksi. Huomasin nopeasti, miten hienoa porukkaa alalla on. Päivi Ylönen-Viiri, joka on luotsannut liittoa läpi suurten muutosten ja kasvun vuosien, siirtyy eläkkeelle. Sen kautta on voitu myydä lähes kaikkea Rakkaudesta lajiin – Jaana jatkaa Päivin työtä luottavaisena Teksti ja kuvat: Sauli Heikkilä Kolmen ja puolen vuosikymmenen jälkeen Suomen Kansanmusiikkiliiton johdossa vaihtuu vetäjä. Olen saanut tehdä niin monenlaista kansanmusiikin hyväksi, että muunlainen ura olisi varmasti ollut tylsempi. Päivi huomasi, että työssä yhdistyi kaikki se, mikä innosti: ihmiset, musiikki, tapahtumat ja tekemisen ilo. Valmistumassa oleva kauppatieteilijä päätyi sattumalta liiton kurssisihteeriksi kolmeksi kuukaudeksi. Keskiössä arkityössä on luonnollisesti ollut jäsenistön tarpeiden kuunteleminen ja edunvalvonta. Muutaman kuukauden kuluttua pesti vakinaistettiin, ja nyt hän on paiskinut hommia lähes neljäkymmentä vuotta. Hänen seuraajansa Jaana Kari astuu tehtävään tilanteessa, jossa kulttuuriala kamppailee epävarmuuden ja taloudellisten paineiden kanssa. toiminnanjohtaja. – Monipuolisuus on ollut parasta. Välillä roudattiin putiikin myyntilaatikoita, välillä vietettiin juhlahetkiä presidenttien kanssa. Päivi esittelee ylpeytensä aihetta, Suomen Kansanmusiikkiliiton verkkokaupan toimintaa työnsä jatkajalle.
Kansanperinne osaksi kouluarkea. Ja se, että olemme vieneet putiikin myös tapahtumiin ja kursseille ympäri Suomen, on ollut tärkeä osa näkyvyyttä ja palvelua. Tässä on iso tehtävä koko alalle: miten murtaudutaan esiin ja saavutetaan uutta yleisöä. Vaikka haasteet ovat suuria, molemmat katsovat eteenpäin toiveikkaina. Kansanmusiikki-lehti toimii edelleen vahvana viestijänä. Samuelin Poloneesi ja paikalliset tapahtumat tarjoavat esiintymismahdollisuuksia niin harrastajille kuin ammattilaisille. Lapset esiintyvät vuosittain Helkajuhlilla, joka on vuosisatainen perinne. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa kulttuurikoordinaattorina Pirkanmaan kunnissa ja toiminut ohjelmatuottajana Pispalan Sottiisin tapahtumaperheessä, kuten Folklandiassa, sekä Vanhan kirjallisuuden päivillä. Isot saappaat – ja haastava ajankohta. Ura kansanmusiikin parissa oli vahinko – ja paras mahdollinen vahinko, Päivi kertoo. Koko kenttä on nyt samassa veneessä. Espoossa toteutettava päiväkotikiertue on tuoreimpia esimerkkejä vaikuttavasta kulttuurikasvatuksesta. Rahoituksen epävarmuus, tapahtumien järjestämisen kasvaneet kulut ja koko kulttuurikenttää koetteleva epävarmuus asettavat paineita. Jaana nostaa esiin viestinnän merkityksen: ihmiset eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea kentällä tapahtuu. – Meidän tehtävä on tukea kaikenlaista harrastamista ja ammattimaista toimintaa, nostaa näkyviin tätä rikkautta. Jaanan tausta kansantanssin ja kansanmusiikin parissa sekä kulttuurialalla on pitkä. Paikallisten toimijoiden ääntä on vahvistettava. Kurssit, kuten kansainvälinen Ethno Finland, KAMU-leiri ja perinteiset Oriveden kurssit tavoittavat laajasti harrastajia. Jaana näkee kuitenkin myös mahdollisuuksia. – Tämä on ollut todellinen silmäterä. Liitto ei ole vain Helsingissä, se on kaikkialla Suomessa. Päivin elämäntyö on valtava, ja sitä ei voi kuin kunnioittaa. – Pakettimme on nykyään valtavan monipuolinen. Samalla paikalliset toimijat ovat saaneet kipinää uuteen, Päivi kertoo. Nykyinen taloustilanne tuo uuden toiminnanjohtajan eteen suuria haasteita. Mutta olen valmis. Juuri siksi on tärkeää puhua rohkeasti ja isosti. – Emme ole yksin. – Me ollaan marginaalimusiikkia. Lisäksi tehtäviin on kuulunut jopa gallerian pyörittäminen Pirkkalassa. – Olemme pystyneet tarjoamaan esiintymisja koulutusmahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Liitto kasvaa ja kenttä monipuolistuu Päivin aikakaudella Kansanmusiikkiliiton toiminta on kasvanut merkittävästi. Ulkopuolinen rahoitus on usein elinehto, Päivi sanoo. Jaana puolestaan valmistautuu ottamaan vastuun uteliaalla ja nöyrällä mielellä.– Ensimmäinen vuosi menee varmasti perehtyessä ja kenttää kuunnellessa. Näinä aikoina yhdessä tekeminen, laulaminen ja soittaminen ovat kultaakin arvokkaampia. Ammattilaisia työllistävät kansanmusiikkikiertueet vievät korkeatasoista kansanmusiikkia kaikkialle Suomeen. 7 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Suomessa julkaistua alan materiaalia levyistä nuotteihin ja kirjallisuuteen. – Tietääkseni Suomessa on vain yksi peruskoulu, jossa kansanmusiikki ja kansantanssi ovat koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa: Valkeakosken Sääksmäellä sijaitseva Rauhalan koulu. Laaja kokemus kulttuurialalta antaa hyvän pohjan uudelle roolille. – Kansanperinne on sydämen asia. Yksi Jaanan huolenaiheista on kansanmusiikin ja kansantanssin näkyvyys kasvatuksessa. Liitto on myös ollut aktiivinen kansainvälisissä ja kotimaisissa yhteistyöverkostoissa, kuten Nordic Folk Council, Nordlek ja European Folk Network, sekä kotimaassa Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus KEK:in jäsenenä sekä yhteistyössä muun muassa Kansanmusiikki-instituutin ja Nuorisoseurojen kanssa. Se on myös sosiaalinen liima ja hyvinvoinnin lähde. – Onhan tämä vaikuttava paketti. Rahoitus on niukkaa, yleisöpotentiaali rajallinen ja medianäkyvyys vähäistä. Nuorisoseuran tanhuista on kuljettu matka kulttuurituottajaksi, järjestötyöntekijäksi ja nyt liiton johtoon. Eläkeaika tuo myös tilaa kaksirivisen soittamiselle Helsingin pelimanneissa, Singelit-kuorolle, veneilylle ja mökkielämälle. Tämä voisi toimia mallina muuallakin. Sen rinnalle on tietenkin tullut myös internet ja sosiaalinen media. – Kansanmusiikki ei soi radiossa eikä näy mediassa niin kuin se voisi. Se tuo haasteita tapahtumien järjestämiseen, koska lipputulot eivät kata kuluja. Vaikka perusopetuksen opetussuunnitelmat mahdollistavat kulttuuripolut, konkreettista tutustumista kansanperinteeseen on vain vähän. Tämä on unelmatehtävä. Luottavaisena kohti epävarmuutta Jaana astuu tehtävään täynnä kunnioitusta edeltäjänsä työtä kohtaan. Liitto ei ole vain Helsingissä, se on kaikkialla Suomessa, ajattelee Jaana työpaikastaan.. Hän haluaa jatkaa liiton tärkeää työtä kentän monimuotoisuuden tukemiseksi, viestinnän kehittämiseksi ja edunvalvonnan vahvistamiseksi. Alkuvuosien pienten kurssien ja yksinkertaisen putiikin rinnalle on tullut kattava kurssitoiminta, kiertueita, kansainvälistä yhteistyötä ja perinteisen Samuelin Poloneesin rinnalle toinen festivaali, Espoon JuuriJuhla – RotFest, jolle myöhemmin perustettiin oma yhdistys. Tämä työ on tärkeämpää kuin koskaan. Suomen Kansanmusiikkiliitto jatkaa työtään suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin eteen uudessa johdossa – mutta tutulla otteella. Päivi lupaa jatkaa Juurijuhla-klubien ja Hoivapelimannien parissa ja keventää Jaanan työtaakkaa alkuun. Haasteita ja mahdollisuuksia Kansanmusiikin kentän haasteet ovat tuttuja molemmille
Haastattelu onnistuu, vaikka paikka on viimeistä sijaa myöten täynnä. – Tutustuin Johannaan vuonna 1997 Philomela-kuorossa, ja meistä tuli heti hyviä ystäviä. Nykyään yritys edustaa yli kolmeakymmentä kotimaista ja virolaista artistia. Ei hätää – Käpylän Pohjolanaukiolta löytyy turvapaikaksi kahvila Saurahuone. Töiden etsiminen johti lopulta klassisen laulun opiskeluun Napolin konservatoriossa. Hän oli aktiivinen musiikin moniottelija: oli perustamassa Kankaanpään musiikkiopistoa, useita kuoroja sekä muun muassa TirppaTiinat ja Tirppa-Taunot -tanssiryhmiä. Laulaja Karoliina Kantelinen kertoo, että 13.3.2020 hänen elämänsä muuttui täysin. Nimestä ja logosta voi päätellä, että seitsemän vuotta käpyläläisiä ilahduttaneen kahvilan omistaja on sama kuin ohjelmapalvelu Sauran. 8 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 T apaamispaikaksi on sovittu kuvauksellinen Helsingin Taivaskallio, jonka kainalossa on hyvä tehdä haastattelukin. Heidän muusikkoystäviensä kautta tutustuin Napolin konservatorioon, jonne hain ja pääsin opiskelemaan. Mutta Italiassa viehätti myös perinteinen naKaroliina Kantelisen värikäs matka monesta minuksi Maaliskuussa 2020 alkanut pandemiasulku oli järkytys koko kansalle, mutta erityisesti niille muusikoille, joiden työ perustui yleisötilaisuuksiin ja yhdessä tekemiseen. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen haaveena oli opiskella varhaisiän musiikkikasvattajaksi, mutta sitä ennen Karoliina päätti pitää välivuoden ja teki jonkin aikaa töitä MTV3:n sisäisenä postilähettinä sekä Maikkarin kahvilassa. Saura Booking Agency on Johanna Sauramäen vuonna 2014 perustama agentuuri, joka on erikoistunut kansanmusiikin, maailmanmusiikin ja folkpopin markkinointiin. Napolissa Karoliina opiskeli klassista laulua konservatoriossa, otti lisäksi yksityistunteja ja lauloi kuorossa. Lapsuuteni oli hyvin musiikin kyllästämää. Sauli Heikkilä Sa ul i H ei kk ilä A J. Sa vo la in en. Klassinen musiikki oli kuitenkin opintojen keskiössä – tosin ikäkauteen kuului myös pientä kapinaa. Liisa oli omaa sukuaan Väisänen ja läheistä sukua tunnetulle kansanmusiikintutkija ja etnomusikologi Armas Otto Väisäselle . Karoliinan yhtyeistä Sauran tallissa ovat Värttinä ja Pauanne. Välivuonna Napolin konservatorioon Itä-Helsingin musiikkiopiston kuoron ohjelmisto iski suoraan Karoliinan suomalaisugrilaisiin musiikkisuoniin. Siitä tuli hänelle sydämen musiikkia, joka laajeni ajan mittaan monien kansojen kulttuureihin. Karoliinan ja kahden muun sisaruksen ammatinvalintaan vaikutti isoäiti Liisa Mattila-Oukarin perintö – kolme neljästä on musiikin ammattilaisia. – Soitin alttosaksofonia skaja progebändeissä 15–18 vuoden ikäisenä, nauraa Karoliina. Paitsi että säätiedoista poiketen kallio on kietoutunut harmaaseen viittaan, ja otsaa vihmoo sade tai vähintään märkä tuuli. Liisa-mummun äiti oli kotoisin Kurikasta, ja sieltä tuli eteläpohjalainen perintö. Ehkä. – Mummulla on suuri merkitys siinä, että ammatikseni tuli musiikki. Oli käytävä syvällä, mutta nyt elämä jälleen hymyilee – vaikka entiseen elämäntapaan hän tuskin enää palaa. – Meillä oli Napolissa asuva tuttavaperhe, ja kun he kuulivat työnhakuajatuksistani, he ehdottivat, että menisin sinne au pairiksi. Karoliinan isän juuret taas ovat Impilahdella, joten maantieteellinen perinnetietoisuus kattoi niin idän kuin lännenkin
Hän kertoo kuitenkin pystyvänsä jatkuvasti innostumaan opettamisesta. Mieleen ovat jääneet myös barokkimusiikin mestari Andrew LawrenceKingin , tenori Ian Honeymanin ja baritoni Jussi Lehtipuun kanssa Saksassa toteutettu pienoisbarokkiooppera kalevalaisista runosävelmistä, trio sveitsiläisen jazz-alppitorvensoittaja Eliana Burkin ja Lucas Mantelin kanssa sekä juuri ennen pandemiaa perustettu irlantilais-espanjalais-italialais-ranskalais-kreikkalainen Aella-kvintetti. Kokoonpano onkin säilynyt samana jo kolmetoista vuotta. Heidän kanssaan Karoliina säveltää uutta ääniteosta, ja tarkoituksena on myös keikkailla ensi vuonna. Viimeinen niistä oli nimeltään Monesta minuksi. Opettaminen ei välttämättä ole esiintyvälle ja säveltävälle taiteilijalle kaikkein mieluisin tehtävä, vaikka se tuokin taloudellista turvaa. Sa ul i H ei kk ilä. – Se oli henkisesti hirveän raskasta aikaa. Karoliina on perehtynyt tarkkaan erilaisiin maailman laulutekniikoihin: mitä ääniväylässä tapahtuu ja kuinka sointi syntyy. TAIKEn korona-apuraha antoi mahdollisuuden velloa hetken mustuudessa, ja pikkuhiljaa kotona ja metsässä alkoi syntyä lauluja. – Minua kiinnosti kuitenkin enemmän historia ja perinne. Erityisistä tapahtumista vaikuttavin oli yhteistyö Andreas Peer Kählerin kanssa: Karelian Joik -teos esitettiin vuosina 2012–2013 liki satahenkisen DeutschSkandinavische Jugend-Philharmonie -orkesterin kanssa. Sivuaineopinnot hän suoritti Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla. – Tein viisi konserttia kolmessa vuodessa. Minulla oli parhaimmillaan parikymmentä kokoonpanoa, ja kotona oli aina kolme matkalaukkua valmiiksi pakattuna. – Yksi asia, joka piti minut pinnalla, olivat Sibelius-Akatemian oppilaat. Vaikka yhtyeen edellisen Viena -levyn jälkeen saatettiin nähdä suvantovaihe, yhtye oli Karoliinan mukaan koko ajan aktiivinen. Etnomusikologian opinnot ja arkistotyö tarjosivat siihen paljon mahdollisuuksia – kuten myös laulunopiskelu ja äänenmuodostuksen tutkiminen esimerkiksi Anna-Kaisa Liedeksen tunneilla. – Vaikka tohtoriopinnot ovatkin kesken, olen jakanut kaiken siinä löytämäni eteenpäin opiskelijoilleni. – Meillä oli paljon keikkoja pienemmällä laulajatrio-kokoonpanolla sekä monia yhteistyöprojekteja. Sitten iski pandemia – ja kaikki jäätyi. Lapsuuteni oli hyvin musiikin kyllästämää Käpylän Taivaskallio on Karoliinalle tärkeä paikka hengittää hektisen elämän keskellä. Karoliina oli tosin tuurannut yhtyeessä jo vuosina 2002–2004, joten ohjelmisto stemmoineen oli hänelle entuudestaan tuttua. Samana vuonna yhtyeeseen liittyivät myös rumpali Mikko Hassinen ja kitaristi Matti Laitinen . Vaikka opetusta ei voitu täysin toteuttaa livenä, sain olla opiskelijoille tukena. Intiassa musisointi paikallisten yhtyeiden kanssa, sooloesiintymisiä, erilaisia kokoonpanoja ja oman Ketsurat-yhtyeen kiertueita. Karoliinan puheessa vilahtelevat maat ja kansat, ihmiset ja projektit, joihin hän törmäsi – ja ehdotukset, joihin kaikkiin hän sanoi kyllä. Pitkään Värttinässä ovat olleet myös kolmas laulaja Susan Aho – joka tuli alun perin mukaan harmonikansoittajana – sekä viulisti Lassi Logrén . Pandemiaa edeltävistä erikoisista tapaamisista syntyi edelleen jatkuva yhteistyö Portugalissa työskentelevän muusikko-säveltäjä Dave Boydin , italialaisen Andrea Piccionin ja intialaisen Pelva Naikin kanssa. Erityisluvalla pystyin opettamaan myös henkilökohtaisesti. Klassisen laulun opiskelu jäi, vaikka Karoliina olisi voinut valmistua oopperalaulajaksi neljässä vuodessa. Tarkoitus oli tehdä ohjelmistoa lainakappaleista värttinätyyliin. Nimi kiteyttää laulajan matkaani.Kirjallinen osuus on ollut pitkään odottamassa, mutta nyt Karoliina työstää sitä loppuun. Käynti Intiassa ja tutustuminen sikäläiseen musiikkiin sinetöi rahallisesti köyhemmän, mutta minulle henkisesti rikkaamman vaihtoehdon valinnan. 9 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 polilainen laulu, joka veti edelleen pois klassisesta maailmasta. Vakituiseksi Värttinään Itäisen laulusoinnin täydellisesti hallitseva Karoliina oli luonteva valinta, kun Suomen laajimmin tunnettu ja vuosien varrella monia muutoksia kokenut lauluyhtye Värttinä lisäsi riveihinsä lauluvoimaa vuonna 2012. Suomen Kansallisteatterin ja Ruska Ensemblen Donna Quijotte -projekti peruuntui, ja luovuudessa seurasi täysin musta vaihe. Vuodesta 2016 Karoliina on opettanut Global Music -koulutusohjelmassa (entinen Glomas). Alkuperäisistä jäsenistä mukana on enää Mari Kaasinen . Elintaso olisi voinut olla toisenlainen kuin kansanmusiikin parissa. Tässä kohtaa on mainittava musiikin opiskelu matkustelemalla. Vuosina 2017–2019 esiinnyimme Palefacen kanssa, vuosi 2018 hupsahti Kansallisoopperan ja -baletin yhteistyössä, ja teimme pienempiä juttuja myös UMOn ja Miljoonasateen kanssa.Viime vuosikymmenen lopussa yhtye sai idean, jonka työnimenä oli Vieraissa . Maailmankulttuurit vetivät puoleensa Vuorossa oli paluu Helsinkiin ja etnomusikologian opintojen aloittaminen Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella, josta Karoliina valmistui maisteriksi vuonna 2004. Uteliaisuus johti lopulta tohtoriopintoihin Sibelius-Akatemiassa, jotka Karoliina aloitti vuonna 2009. Mitään ei syntynyt. Maailmassa alkoi jälleen näkyä pieniä valopilkkuja
1975 Karoliina Kantelinen on esiintynyt yli 50 maassa, säveltänyt Karelia Yoik -sinfonian (2012-2013), ollut mukana noin 50 albumilla. Tammikuussa 2022 sävellysja sanoitusmateriaalia oli kertynyt jo melkoisesti, ja Värttinä piti leirin aloittaakseen materiaalin työstämisen. Kyllä halusin! Pääsin tekemään ihan mahtavaa musaa upeiden muusikoiden kanssa. Sooloprojektien, yhtyeiden ja sävellystöiden ohella Karoliinalla on käynnissä ääni-installaatio Sound Mirrors yhteistyössä Lontoossa asuvan muotija kuvataiteilija Anna Pesosen kanssa, sekä dokumenttiprojekti Glasgow’n yliopiston elokuvapuolen professorin Kirsten Adkinsin kanssa. Sitten Tero soitti ja kysyi, haluaisinko tulla bändiin virallisesti. Nykyiset yhtyeet: Värttinä, Pauanne, Set’Akat trio (Sari Kaasinen, Mari Kaasinen & K.K.), Suden Aika sekä Karoliina soolona. Sa ul i H ei kk ilä. – Olin jo Pauanteen ensimmäisellä levyllä vierailijana, ja tammikuussa 2024 äänitimme uudelle levylle pari raitaa. – Kyly merkitsee karjalan kielellä saunaa, ja jos ajatellaan vanhaa savusaunaa, niin sanoituksissa on aika tummaa materiaalia.Kyly on yhtyeen kolmastoista albumi, ja sen julkaisi Tapio Korjuksen Rockadillo – sama taho, joka julkaisi myös Utu-levyn vuonna 2012. Sisä ilmaa) sekä elokuvien musiikkiraidoilla. Loka–marraskuussa tuli kylläkin käytyä Itävallassa esiintymässä Song/ Song – Salzkammergut 2024 -kulttuuripääkaupunkitapahtumassa. Global Music -kolutusohjelman lisäksi Karoliina opettaa myös Laajasalon opiston musiikkilinjalla. Tapahtuman ideaan kuului esiintyjien matkustustavan hiilijalanjäljen minimointi, ja niinpä matka taitettiin suuntaansa kuudella junalla ja kahdella bussilla. Abdissa ”Mamba” Assefa (vas.). Vuodesta 1991 Karoliinalla on noin 50 levytystä. Karoliina, Kukka Lehto ja Tero Pennanen. Varsinkin ne, jotka eivät ole saaneet keikkoja. Samoihin aikoihin käynnistyivät Värttinän Oi Dai -kiertueet yhdessä Sari Kaasisen kanssa. Suomen Kansallisoopperan ja -baletin Kalevalanmaa -spektaakkelissa (20172018) sekä Avantin, Paul Taylo OrCHestran ja Umon solistina. Palauttaisin myös järjestöiltä leikatut tuet ja päinvastoin lisäisin taiteen ja kulttuurin tukea!Entisenkaltaiseen matkusteluun hän tuskin enää palaa ilmastoahdistukseen ja ikäänkin – keväällä juhlittiin viisikymppisiä – vedoten. Kaikki on mahdollista. – Järjestäisin festivaalin ja kutsuisin kaikki miun kaverit esiintymään. Keväällä 2024 Karoliina aloitti myös yhteistyön Pauanne-yhtyeen kanssa. Pauanne julkaisi uuden levynsä Helsingin Korjaamolla toukokuussa. Pauanne on Kukka Lehdon ja Tero Pennasen noin kymmenen vuotta vanha kokoonpano. Pauanne on herättänyt laajaa kiinnostusta äänitteillään – tähän asti sen kaikki solistit ovat olleet jo edesmenneitä ja osallistuneet musiikkiin arkistoäänitteiden kautta. 10 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Maailma alkoi kirkastua, kun Karoliina alkoi työstää kansallispuistoissa esitettävää Luontolava-projektia yhdessä Susan Ahon ja Mika Venhovaaran kanssa. Karoliinan laulua voi kuulla useissa TV-sarjoissa (mm. Lyömäsoittimia yhtyeessä soittaa nykyisin Abdissa ”Mamba” Assefa. Karoliina on laulanut solistina mm. Esiintymisiä kesän aikana on tiedossa ainakin Rääkkylässä, Haapavedellä, Kaustisella sekä Tallink-laivalla Suistamon laulujuhlaristeilyllä. Soolo-ep Ellös huolta huomi sesta ilmestyi vuonna 2011. Mutta mitä Karoliina järjestäisi, jos saisi käyttöönsä rajattomat tai edes kohtuulliset resurssit – ja vallan päättää. Kappaleita oli useita kymmeniä, joista uudelle Kyly -albumille valikoitui toistakymmentä. Karoliina Kantelinen musiikin maisteri, s. Hän säveltää jälleen myös hiljaiseloa viettäneelle Suden aika -yhtyeelle, jossa soittavat ja laulavat Karoliinan lisäksi Katariina Airas , Liisa Matveinen ja Veera Voima
I stumme Aizhanin kanssa Helsingissä, Musiikkitalon kahvilassa. Sen pituinen on hänen keväällä julkaisemansa musiikkivideon kesto. Eitmanavi?i?t. Näin on tekee muutamassa minuutissa selväksi millä asenteella Aizhan Sultan ottaa paikkansa maailman musiikkielämässä ja miten monipuolisesti hänen laulutaitonsa taipuu tyyliin jos toiseen – ellei kolmanteenkin.. – Laulunopettajani ja ”musiikkillinen äitini” Tatyana Rudneva ehdotti, että vaihdan klassiseen lauluun. Vanhempien tuki musiikin tiellä oli vankkumaton, vaikka mielipiteet tyylistä tyttären kanssa hieman erkanivatkin. Vanhemmille läheisempiä olivat venäläiset ja neuvostoaikaiset laulut, kun taas Aizhan kuunteli maailmaa toisin korvin. Nyt Aizhanin kanssa keskustellessa, katsoessa Näin on -videota tai nähdessä Aizhan konserttilavalla, ei ulkopuoliselle jää hänen kazakki-identiteetistään epäselvyyttä. Yhteisöni on luovan prosessini erittäin tärkeä osa. Esitettiin näkemyksiä ettei pienikasvuinen henkilö kuulu esiintymislavoille. Marraskuussa 2022 Aishan esiiintyi ELIA Biennal -konferenssissa Helsingissä, missä paikalla ollut Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén kannusti tutustumaan Sibelius-Akatemian Global Music -koulutusohjelmaan. On selvää, että taiteilija itse on tyytyväinen. Esiintymisillään ja taiteilijayhteistyöllään mm. johdolla Liettuassa, Kaunaksessa sijaitsevassa Vytautas Magnus -musiikkiakatemiassa. – Laulutunneilla aloin käydä 12-vuotiaana. Ja tien päällä. 11 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Sarjaa tuottaa: ESITTELYSSÄ AIZHAN SULTAN SYNTYMÄPAIKKA: Kazakstan AMMATTI: Laulaja, lauluntekijä, tutkija KOTIPAIKKAKUNTA: Helsinki YHTYEET: Aizhan Sultan Collective ELÄMÄN MOTTO: Ilman yhteisöä ei ole vapautta Teksti: Jaana-Maria Jukkara Kuva: Nikita Gavrilenko Erilainen, entä sitten. Aizhan on pienikasvuinen, mutta taistelijaluonne ja esiintyy mielellään esimerkiksi sekä vammaisten oikeuksien puolesta että rasismia vastaan järjestetyissä tapahtumissa. Jälkikäteen ajatellen luulen, että ratkaisu oli myös pakotie.Opinnot Kazakstanin valtiollisessa taideyliopistossa Astanassa johtivat vaihto-opintojaksoon Rooman Santa Cecilian konservatoriossa. Koneen Säätiön tukeman tutkimuksen aihe on Breaking the silence of the steppes: decolonisation process and its consequences on artistic identity . Keskeisin kysymys on mitä Aishanin omalle taiteilijaidentiteetille sekä kazakstanilaisen musiikin vastaanottamiselle hänessä itsessään tapahtuu. Opintojen ohjaajat Nathan Riki Thomson ja Pauliina Syrjälä saavat Aizhanilta suuret kiitokset salliessaan laajan ilmaisunvapauden. Tutkimuksen kysymyksiä ovat muun muassa vammaistaiteilijoiden näkymättömyys ja kuinka kolonialismi siihen oletettavasti vaikutti. Räväkkä, räpistä ja elektrosta hypnoottiseen kazakstanilaiseen poljentoon ja laulutekniikoihin kurottava kappale tempaisee mukaansa vastustamattomasti. – Tuntui välittömästi siltä kuin olisin tullut kotiin, Aizhan sanoo. Asenteen lujittumiseen Aishan sai aiheita ja aineksia lähtien viimeistä teinivuosistaan, mitkä olivatkin hänen tähänastisen elämänsä vaikeimmat. Kappale on naisia ja naiseutta voimaannuttava kannanotto. Hiljattain olen aloittanut yhteistyön etno-folk-yhtye Turanin jäsenen, lukuisia kazakkien perinnesoittimia hallitsevan Zhantu Dadabayevin kanssa. Vastaanotto on ollut hieno, ja aivan erityisesti Aizhanin sydäntä lämmittää se, että nuoret kuulijat ovat löytäneet videon. Liettuassa syntyi ja kypsyi päätös tulla Suomeen. – Olen elämässäni kuullut paljon kommentteja, joiden mukaan kaltaiseni ihmiset kuuluvat sirkukseen. Vielä pari kuukautta Näin on -kappaleen ja videon julkaisemisen jälkeen laulajan silmät syttyvät, kun siitä tulee puhe. Opiskeluajoistaan hän kertoo vielä huvittuneena: – Soitin pianoa ja aloin soittaa myös shan qobyz -soitinta (kazakkien munniharppu). Se on myös kannanotto erilaisen ja erilaisuuden oikeutuksesta tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti ja niin, että anteeksi ei tarvitse pyydellä. – Jo pitempään olen työskennellyt täällä asuvien kollegoideni Nikita Gavrilenkon ja Kuralay Meirbekovan kanssa. Piano-opinnot alkoivat seitsenvuotiaana, samoin laulaminen kuoroissa. Tartun unelmiin, menen kohti, ääreen – kuten kaikki vahvat naiset, tällein meen... No, useamman vuoden jälkeen voin nyt raportoida, että ei vaurioita toistaiseksi. Kazakki tuntuu omemmalta kieleltä kuin venäjä, vaikka Aizhan oppi sitä lapsena vähemmän, tuskin ollenkaan. Innoittaja ja esikuva oli päiväkodin musiikinopettaja, tyylikäs laulaja ja pianisti, joka kannusti pientä tyttöä alusta asti. Sillä tiellä Aizhan nyt onkin, jo tohtoriopinnoissaan. Elämäni olikin koko ajan lavalla; konserteissa ja kilpailuissa. Identiteettiin on jäänyt aukkoja ja kysymyksiä. Siellä Aizhan opiskeli oopperalaulua. Klassisen musiikin opiskelijapiireissä suhtauduttiin usein kazakkien musiikkiin ja soittimiin kummallisen ennakkoluuloisesti. Neuvostoliiton vaikutus itsenäistyneessä Kazakstanissa on ollut ja on vahva, varsinkin maan pohjoisosissa, missä Aizhan kasvoi. Hän työskenteli ensin parisen vuotta kulttuurialalla. Aizhan aloitti pop-jazz-lauluopinnot musiikkilukiossa 16-vuotiaana ja kohtasi ensimmäistä kertaa vakavaa kiusaamista – opettajien taholta. – Ensimmäistä kertaa ikinä keikoilleni tulee oikeita faneja ja pitkänkin matkan takaa!Pohjois-Kazakstanin Arkalykissä syntynyt, pääkaupunki Astanassa kasvanut Aizhan on laulanut viisivuotiaasta. Syväsukellukseen Aizhan Sultanin sielunmaailmaan kannattaa sijoittaa 3 minuuttia ja 51 sekuntia. ja Audron. Maisteritutkinnon Aizhan suoritti professorien Sabina Martinaityt. Näin on -kappale alkaa näin: Ei sun tarvitse anteeksi pyytää, me ei olla siihen enää millään syypäät. visualistien kanssa Aishan mielellään toimii keskiaasialaisen kulttuurin lähettiläänä. Onneksi Aizhan ei lannistunut lopullisesti, ja sai tukeakin. Minulle sanottiin, että munniharpun soitto turmelee hampaitteni värin ja muuttaa niitä muutenkin
Huomattavan suuri osa Amerikkaan matkanneista siirtolaisista lähti pohjalaismaakunnista, mistä johtuen Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto on nimennyt Haavemaan maakunnalliseksi kärkihankkeekseen. Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suuntautunut siirtolaisuusaalto synnytti upean soivan perinnön. Molemmat tapahtumat liittyvät Taideyliopistossa käynnissä olevaan Haavemaa-hankkeeseen, jonka keskiössä on Pohjois-Amerikkaan ja sieltä edelleen Neuvosto-Karjalaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten musiikki sekä sen sosiaaliset merkitykset ja käyttö. Lisäksi suomalaisia veti Pohjois-Amerikkaan seikkailunhalu ja uteliaisuus. Suomalaisia työnsi Atlantin toiselle puolelle katoja lamavuosien aiheuttama työttömyys, mutta 1900-luvun vaihteesta lähtien myös halu välttää Venäjän armeijan kutsunnat. Lauluja tallennettiin Haavemaa Soiva siirtolaisuus 1800-luvulta nykypäivään Samuli Korkalainen & Saijaleena Rantanen Kaustinen Folk Music Festivalin teemana on tänä vuonna siirtolaisuus, joka näkyy tapahtuman ohjelmassa monipuolisella tavalla. Laulu ja soitto kaikuivat raittiusseuroissa, työväentaloilla, lakkomarsseilla ja kirkoissa sekä kodeissa ja kyläyhteisöissä. Matkaan houkutteli Yhdysvaltojen nopea teollistuminen ja rakenteilla oleva amerikkalainen yhteiskunta, joka tarjosi monia mahdollisuuksia menestykseen. Suurin osa 1900-luvun taitteessa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan muuttaneista suomalaisista oli 15–25-vuotiaita naimattomia miehiä, mutta joukossa oli myös naisia ja kokonaisia perheitä. Perjantai-iltana Festivaaliareenan konsertissa kuullaan musiikillisia tarinoita siirtolaisuudesta. Paremman elämän toivossa lähti myös valtavasti suomalaisia, tutkijoiden arvioiden mukaan 1860-luvun alun ja 1920-luvun lopun välisenä aikana yli 350 000 henkeä. Haavemaa-tutkimushanke Viime syksystä lähtien Taideyliopistossa on ollut käynnissä Pohjois-Amerikkaan ja sieltä edelleen Neuvosto-Karjalaan suuntautunutta siirtolaisuutta tutkiva hanke, jonka otsikkona on Haavemaa – Soiva siirtolaisuus 1800-luvulta nykypäivään . 12 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Suuri siirtolaisuusaalto 1900-luvun taitteessa miljoonittain ihmisiä muutti Pohjois-Amerikkaan eri puolilta maailmaa, ja ylivoimaisesti eniten Euroopasta. Jo torstaina on mahdollista osallistua Pelimannitalossa iltamiin, joissa kuullaan musiikkia, keskustellaan siirtolaisuudesta ja kerätään siihen liittyviä muistoja. Si irt ol ai su us in st it uu tt i Viola Turpeinen, John Rosendahl ja Sylvia Polso.
Keskeistä on kysyä, mikä oli musiikin merkitys suomalaisten siirtolaisten identiteetille. Aktivistinaisista puhuttaessa harvalla tulee ensimmäisenä mieleen pappien vaimot. Yhdessä he pohtivat, millainen kuva siirtolaisuudesta syntyy, kun tarkastelun kohteena on musiikki ja siihen liittyvät tarinat. Samaan aikaan suomalaisessa kansanlaulukulttuurissa yleistyivät niin sanotut Ameriikan laulut, joissa PohjoisAmerikka nähtiin kaiken mahdollistavana ihmemaana. Myös suomalaisten pappien vaimoille kävi pitkään näin, sillä heidän odotettiin palvelevan seurakuntia miestensä rinnalla. Samassa opistossa koulutettiin teologisella osastolla pappeja, joista monet löysivät itselleen vaimon musiikkiosaston naisista. Haavemaa-hankkeen tutkimusryhmän muodostavat professori Saijaleena Rantanen , musiikin tohtorit Samuli Korkalainen ja Piia Kleemola-Välimäki sekä musiikin maisteri Charlotta Hagfors . Lisäksi ne muodostivat tärkeitä verkostoja eri aloilla toimivien naisten kesken. Itse asiassa he eivät olleetkaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mukana emansipatorisessa toiminnassa. Erityisesti seurakuntien musiikista vastaaminen, kuten säestäminen ja kuoronjohto, nosti heidät yhteiskunnalliseen asemaan, jossa he olivat kyllä pappien alapuolella, mutta kuitenkin seurakuntalaisten yläpuolella. Hankkeessa on voimakas yhteiskunnallinen ote. He muun muassa lauloivat kuoroissa, järjestivät tapahtumia ja kirjoittivat lauluja. Avioituminen merkitsi Yhdysvalloissa jopa 1900-luvun jälkipuoliskolle asti usein naisen uran loppumista. Tämä ei kuitenkaan ollut itsestäänselvyys aikana, jolloin Suomessa naisen mahdollisuudet hoitaa vastaavia tehtäviä olivat hyvin rajalliset – Suomessa kanttorin virka avattiin naisille vasta vuonna 1963. On myös merkittävää, että juuri naiset veivät ammattimaisesti toteutetun musiikin sellaisiin syrjäisiin paikkoihin, jonne se ei ehkä muuten olisi kulkeutunut. Kiinnostavaa on myös perehtyä Suomeen palanneiden mukanaan tuomaan musiikkiin ja muistoihin. Naisten yhdistyksillä oli tärkeä tehtävä siirtolaisnaisten sivistämisessä ja kouluttamisessa. He muodostivat aktiivisen ryhmän, jonka toiminta tarjosi malleja, paitsi naisten järjestäytymiselle, myös oman tahdon ilmaisemiselle. Näin ollen oli luontevaa, että pappien vaimot kantoivat vastuuta seurakuntiensa musiikista. Tutkimuksessa selvitetään, millä tavalla musiikki oli mukana siirtolaisten jokapäiväisessä elämässä ja millaiseksi musiikkielämä muodostui uudessa ympäristössä. Kaustisen festivaalin konsertti ei jääkään ainoaksi. Erityisenä ryhmänä heidän joukostaan erottuvat juuri pappien vaimot. NaisMusiikinopettaja Martti Nisonen johtamassa Suomi-Opiston kuoron harjoituksia Michiganin Hancockissa 1920-luvun lopussa tai 1930-luvun alussa. Päinvastoin heillä oli keskinäisessä kanssakäymisessään tapana korostaa olevansa vain nöyriä palvelijoita. Silti heidän toiminnallaan oli vaikutus naisen aseman muuttumiseen suomalaisten siirtolaisten yhteisöissä ja laajemmin pohjoisamerikkalaisessa yhteiskunnassa. Suuri osa pappien vaimoista oli koulutettuja muusikoita, sillä monet heistä olivat opiskelleet juuri Hancockissa sijainneen Suomi-Opiston musiikkiosastolla. Huomattavan suuri osa vapaaehtoisista lukkareista, urkureista ja kuoronjohtajista oli naisia. Samuli Korkalainen löysi Michiganin Hancockissa sijaitsevasta amerikansuomalaisesta historiallisesta arkistosta aineiston, joka käsitteli Suomi-Synodiksi kutsutun evankelis-luterilaisen kirkkokunnan pappien vaimoja. Monipuolinen musiikkitoiminta ja sen jälkeensä jättämä aineisto mahdollistavat siirtolaisten elämänvaiheiden tarkastelun ruohonjuuritasolla. Suomalaiset siirtolaisnaiset olivat aktiivisia myös musiikin saralla. Hanke huipentuu käsikirjoitettuun konserttiin Seinäjoen kaupunginteatterissa. Fi nn is h A m er ic an H is to ric al A rc hi ve s, H an co ck , M ic hi ga n Si irt ol ai su us in st it uu tt i Jukka Ahti ja Katri Lammi esiintymisasuissaan New Yorkin Työväen näyttämöllä todennäköisesti 1920–1930-lukujen taitteessa.. Kävi ilmi, että monet heistä toimivat musiikinjohtajina aviomiestensä johtamissa seurakunnissa. Hankkeen myötä suomalaiselle yleisölle esitellään sellaista siirtolaisten tekemää ja hyödyntämää musiikkia, jota ei ole aikaisemmin kuultu tällä puolella Atlanttia. Suomalaissiirtolaiset alkoivat perustaa luterilaisia seurakuntia heti 1860-luvulta lähtien. Musiikin näkökulmasta kokemukset näyttäytyvät moninaisina ja myös erilaisina suhteessa aiempaan siirtolaistutkimukseen. Konsertin ajankohta tarkentuu lähiaikoina. Ristiriita unelman ja todellisuuden välillä oli kuitenkin usein kouriintuntuva. Myös Pohjois-Amerikassa ilmestyneet suomenkieliset sanomalehdet julkaisivat laulurunoja. Seurakunnat olivat pieniä, eikä niillä yleensä ollut varaa palkata muusikoita, vaan kirkkolaulu toteutettiin vapaaehtoisvoimin. Työväenliikkeen aktivistiset naiset Työväenliikkeessä suomalaiset naiset perustivat yhdistyksiä, sanomalehtiä, kouluja ja kirjastoja. Pappien vaimot musiikinjohtajina Yksi Haavemaa-hankkeen tutkimuskohteista on siirtolaisnaisten aktiivinen ja aktivistinen musiikkitoiminta, jota on tähän saakka tutkittu vain vähän. 13 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 lukuisiin julkaistuihin ja käsin kirjoitettuihin laulukirjoihin sekä äänilevyille
Matti Hakamäki Kansanmusiikki-instituutin johtaja Järjestöjen rahoitus kriisissä Kansanmusiikin ja kansananssin edistämiskeskus: Kansanmusiikin ja kansantanssin järjestöjen toimintakyky tulee palauttaa. Keruukutsu löytyy Siirtolaisuusinstituutin verkkosivuilta. Aiheina olivat muun muassa naisten aktiivisuuden korostaminen, edistäminen ja esiintuominen, yhdenvertaisuuden tavoite sekä naisten kohtaamat konkreettiset yhteiskunnalliset ongelmat, kuten prostituutio. Rahoituksen raju supistuminen estää monessa tapauksessa myös EU-hankkeiden toteuttamisen ja uuden kaupallisen toiminnan kehittämisen. Haasteeseen on tartuttava. 14 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 asialiike osana muuta yhdistystoimintaa käynnistyi suomalaissiirtolaisten keskuudessa Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Alan järjestöjen viestinnän tulee kirkastaa nämä asiat entistä paremmin niin rahoittajille kuin muillekin. Naisten aseman parantamisen ohella liike korosti kulttuurin ja koulutuksen arvostusta ainoana tienä vapauteen ja valistukseen. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että rahoittajilla on haasteita ymmärtää alamme luonnetta ja sitä heijastavaa järjestökentän kokonaisuutta. Tämän vuoden yhteensä kolmanneksen suuruisten leikkausten vaikutukset alkavat vasta näkyä. Tämä elinvoima ei synny eikä säily itsestään, vaan vaatii monenlaista työtä: koulutusta, julkaisuja, arkistoja, tapahtumia, kiertueita, viestintää, yhteistyötä, monenlaista kehittämistä. Ne?voivat?liittyä omaan, sukulaisen, perheenjäsenen tai ystävän?harrastajatai ammattitasoiseen?musiikilliseen toimintaan siirtolaisuuden aikana tai Suomeen palattua. Siirtolaisten musiikkimuistot talteen Osana Haavemaa -hanketta toteutetaan muistitietokeräys yhteistyössä Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Haavemaa-hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen kaupunginteatteri, Laitakaupungin orkesteri, Siirtolaisuusinstituutti, Kansanmusiikki-instituutti ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushanke. Kulttuurialan tuhoisista lisäsäästöistä tulee pidättäytyä ja kulttuurialan järjestöjen toimintakyvyn palauttamiseen täytyy lähivuosina panostaa. Museoviraston puolella Finlands svenska folkmusikinstitut on menettänyt tukensa kokonaan, ja Föreningen Bragen ja Finlands Svenska Folkdansringin tuet ovat supistuneet merkittävästi. Naisten aktiivisuus välittyy IWW:n laulukirjoissa, jotka sisältävät useita naisten kirjoittamia ja naisista kirjoitettuja lauluja. 20 % leikkausta valtionavusta voi muuttua seitsemäksikymmeneksi prosentiksi toiminnan laajuudesta, vaikuttavuudesta ja työllistävyydestä. Reilut puoli vuosisataa sitten musiikillinen kulttuuriperintömme oli kuoleman kielissä. Erityisesti OKM:n tuet ovat viime vuosina pienentyneet: esimerkiksi Kansanmusiikki-instituutin avustus on laskenut kuudessa vuodessa 145 000:sta 87 000:een euroon; Juminkekosäätiön ja Maailman musiikin keskuksen avustukset vieläkin enemmän, ja Suomen Harmonikkaliitto ja Harmonikkainstituutti ovat menettäneet avustuksensa kokonaan. Tätä moninaisuutta heijastaa järjestöjen moninaisuus ja monilukuisuus. Säästää tietysti pitää, mutta ei ole mitään perusteluja ajaa kokonaista elävän perinnön alaa toimintakyvyttömyyden tilaan. On yhä elintärkeämpää pystyä viestimään rahoittajille, miksi rahoitusta tarvitaan ja mitä sillä saadaan aikaan. Näissä lauluissa ei enää haikailtu vanhaa kotimaata tai unohdettua rakkautta, vaan keskiöön nousivat nykyhetki ja tulevaisuus. Muistoja kerätään kaikkialta Suomesta ja Pohjois-Amerikasta. Vuodesta 2019 rahoitus on puolittunut, yhteensä vajaasta miljoonasta alle puoleen. Rakenteet pystytettiin vähä vähältä vuosikymmenien aikana, ja päästiin uuteen kukoistukseen. Anarko-syndikalistisen ammattiyhdistysliikkeen Industrial Workers of the Worldin (IWW) piirissä naiset olivat aktiivisia myös lakkotoiminnassa. Naisten etujen ajamisen ohella suosittu teema oli naisten rohkaiseminen ja houkutteleminen mukaan työväenliikkeen toimintaan. Kerätyn?aineiston?perusteella tehdään tutkimusta siirtolaisuudesta sekä laaditaan tieteellisiä, taiteellisia ja yleistajuisia julkaisuja. Jokaisella järjestöllä on vuosikymmenien aikana kehittynyt oma roolinsa ja hoidettava tonttinsa kokonaisuudessa. Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus onkin päättänyt kohdistaa tulevaisuuden suuntaviivoja kartoittavan Visio 2030 -työn järjestökentän tilannekuvan kartoittamiseen ja viestinnän kehittämiseen. Näin suuret leikkaukset vaativat kuitenkin myös kunnollista pohdintaa siitä, pitäisikö tai voisiko järjestökenttää jotenkin kehittää organisatorisilla muutoksilla. Suomalainen kansanmusiikki ja kansantanssi ovat eläviä, omaleimaisia ja kansainvälisesti menestyviä ilmiöitä. Kansanmusiikin ja kansantanssin elinvoimaisuus perustuu niin tanssin ja musiikin kuin ammattilaisten ja harrastajien saumattomaan yhteisvoimaan. Harrastajakentällä ja lähinnä freelancereista koostuvalla pienellä ammattilaiskentällä ei ole resursseja hoitaa edellä mainittuja tehtäviä, vaan kaikesta tästä ovat olleet vastuussa järjestöt. Valtion rahoitusta saadaan kolmelta taholta: opetusja kulttuuriministeriöltä (OKM), Taiteen edistämiskeskukselta (Taike) ja Museovirastolta. Voiko vielä parantaa tehtävien jakoa tai löytää synergioita. Kansanmusiikin ja kansantanssin alan järjestöjen rahoituksesta on leikattu tänä vuonna kolmannes ja viimeisen viiden vuoden aikana yli puolet. Alan erityispiirre on vahva yhteisölähtöisyys ja harrastajien ja ammattilaisten yhteiselo. Myös Taiken tukemat Kansanmusiikkiliitto ja Kanteleliitto ovat kärsineet, jälkimmäisen rahoitus on puolittunut. Muiston ei tarvitse olla pitkä tarina, vaan se voi olla?myös vaikkapa vain pieni muisto isoäidin mukanaan tuomasta kehtolaulusta tai iltavirrestä. Naiset saattoivat myös elättää itsensä musiikilla. Tunnetuin esimerkki suomalaistaustaisista muusikkonaisista on Viola Turpeinen , joka aloitti ammattiuransa vain 16-vuotiaana. Oma kulttuuriperintö vahvistuu yhteisöissä ja alan ammattilaiset menestyvät maailmalla. Samat tavoitteet toistuivat naisten kirjoittamissa runoissa ja lauluissa, joita julkaistiin sanomalehdissä ja painettiin siirtolaisten laulukirjoihin. Tiedämme kaikki, minkälaisia aikoja elämme. Kymmenientuhansien ihmisten osallisuus matalan kynnyksen toimintaan tuottaa hyvinvointia. Ne ovat tehneet valtavasti asioita jo ennestäänkin pieniin resursseihinsa nähden, ja varmasti tehokkaammin ja halvemmalla kuin mihin mikään valtiollinen tai kaupallinen toimija pystyisi. Tulokset näkyvät. Alaamme ei voi eikä tule arvioida ilman jotakin näistä osa-alueesta. Kansanmusiikin ja kansantanssin järjestöjen valtionavut ovat romahtaneet kuuden vuoden aikana. Rahoittajien puolelta ei ole saatu selkeää viestiä, miksi juuri alan järjestökenttä on ollut säästöjen kohteena. Valtion budjettisäästöt ovat kulttuurin alalla, kuten muillakin aloilla kohdistuneet erityisesti järjestöihin. Sitä vauhdittivat muun muassa lukuisat kaivosonnettomuudet, joissa monet työläiset menettivät henkensä ja perhe jäi ilman toimeentuloa
• Harmonik – harmonikkamikrofonit. • Pintatyöt ja vaativammatkin korjaukset. • Harmonikkaremmit, kantoreput ja muut harmonikkatarvikkeet. Maaliskuisena sunnuntaiaamuna 2010 kuuntelimme radiota aamupalalla, kun Norjan Radion ohjelmassa Museum vierailtiin Trondheimin Nidarosin katedraalissa. 0500 761 030 Norjansuomalainen jouhikonsoittaja Helena Wright kertoo Se oli kuin halolla päähän, kun... Esittelin omaa jouhikkoani, ja paikalle sattunut brittiläinen musiikkiarkeologi vertasi soitinta Sutton Hoo -lyyraan. Patsaan innoittamana soitinkin on viimein valmistumassa – ja odotan innolla, miltä se kuulostaa. Oli upeaa nähdä patsas läheltä ja ottaa siitä kuvia. • Hohnerpianoharmonikat – loistava hinta-laatusuhde. Ihmettelin ja hieman ärsyynnyinkin, että museoväki ei tunnista jouhikkoa! Otin yhteyttä ohjelmaan ja Ekrolliin ja pian olin junassa kohti Trondheimiä 15-kuukautisen tyttäreni kanssa. 15 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 HARMONIKKALIIKE TRADITUNE OY PALVELEMME ASIAKKAITA PITKÄN KOKEMUKSEN TUOMALLA AMMATTITAIDOLLA • Virityspalvelu ja huollot. Maahantuonti Myynti Harmonikkahuolto LAADUKAS UUSIEN JA KÄYTETTYJEN HARMONIKKOJEN VALIKOIMA KAIKENIKÄISILLE SOITTAJILLE • Bugari ja Beltuna – italialaiset huippumerkit. Arvailivat langeleikistä fiddlaan, mutta eivät osuneet oikeaan. Yllätyin, kuinka näkemäni valujäljennökset poikkesivat alkuperäisestä. Nyt, 15 vuotta myöhemmin olen ehtinyt pohtia yllättäviä yksityiskohtia ja jonkin verran kirjoittaakin aiheesta. Haasteen saa seuraavaksi Saija Teerikangas H el en a W rig ht FOLKFEST VID NÄMFORSEN ELDNATT ÖPPNA VERKSTÄDER BARNAKTIVITETER POESI MARKNAD MUSIK EKOLOGISK MAT KURSER DAKHA BRAKHA Ayla EBO KRDUM FALAKUMBE JOSHUA IDEHEN The Zawose Queens DHOAD GYPSIES ASMAA HAMZAOUI & BNAT TIMBOUKTOU MIO. Nukutin tytön rattaisiin ja kiipesin arkeologien kanssa telineille. Kun kuulin, että rakennustelineiltä tarkastellaan kirkon patsaita, tajusin, että mukaan voisi päästä myös jouhikonsoittajapatsas, josta olin kuullut! Ohjelmassa arkeologi Øystein Ekroll ja toimittaja pohtivat patsaan soitinta. www.traditune.fi | info@traditune.fi | Kuormakuja 3, 03100 Nummela | Puh
Muutamalle kanteleen rakentajalle ja huoltajalle on tulevaisuudessakin töitä. Pienillä soitinvalmistajilla on tekemistä usein riittänyt. Brändimme on tietysti hyvin tunnettu, kun 42 vuotta on työtä takana. Kuinka paljon teet soittimia tilauksesta ja kuinka paljon teet vakiomalleja. 16 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Milloin tiesit, että sinusta tulee soitinrakentaja. Lisäksi teen alihankintaa muille soitinrakentajille. Koko ajan menee kanteleita ympäri maailmaa. Kerran ostin kotimatkalla konjakkipullon, kun aamulla asiakas tilasi kaksi konserttikanteletta ja iltapäivällä toinen asiakas kolme. Joskus kantelekilpailuissa lähes kaikki voittajat soittivat tekemällä ni soittimella, mutta en nostanut siitä minkäänlaista mekkalaa. Haastattelu: Sauli Heikkilä Ti m o Ty ni. Ovatko asiakkaasi pelkästään Suomesta vai meneekö Lovikan kanteleita myös maailmalle. Viimeiset 25 vuotta olen todellakin saanut kulkea tutkimattomia polkuja ja kehittää uusia, ennen tekemättömiä yksityiskohtia ja todeta monia vanhoja käsityksiä paikkansa pitämättömäksi. Myös Japani on tärkeä, mutta tilauksia saadaan aika ajoin useista muistakin maista. Suuria tuskin enää syntyy, mutta muutaman tekijän verstaat voivat pärjätä ihan hyvin. Pekka Lovikka on rakentanut kanteleita yli 40 vuotta Pekka Lovikan kanteleenrakennus ei lähtenyt kiinnostuksesta soittimeen, vaan halusta perustaa yritys. Joudutko tekemään paljon asiakashankintaa vai onko sana kiertänyt tarpeeksi. Soitin aikoinani harmonikkaa, mutta sekin on jäänyt. Viimeisenkin vuoden aikana useita, nytkin on tilaus USA:han ja Englantiin. Myöhemmin päätös on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi. Meillä on ollut kuitenkin töitä riittävästi ja yllättävänkin tasaisesti. Olimme perustamassa yritystä kaverin kanssa ja eri vaihtoehdoista valitsimme kanteleiden rakentamisen. Oltiin musiikin harrastajia molemmat, ja se tuntui oikealta ajatukselta. Se herkistää mielen ja saa tuntemaan valtavaa kiitollisuutta. Markkinat tuskin valtavasti kasvavat vaikka varsinkin ulkomailla on kasvupotentiaalia. Kaikki suuret soitinvalmistajat, harmonikkapianoja kitaratehtaat, ovat kadonneet Suomesta. Ida Elina oli soittamassa ja käytiin yrityksen historiaa läpi. Hienoin päivä oli kuitenkin Lovikka ky:n 40-vuotisjuhla Aavasaksalla. Joskus joutuu kyllä myös kieltäytymään, koska kokonaan uuden mallin tekeminen on valtava urakka, eikä mitenkään voi olla kannattavaa rakentaa yhtä kappaletta kokonaan uutta soitinmallia. Vaatimattomasta alusta huolimatta päätös alkaa kanteleenrakentajaksi osoittautui oikeaksi, ja nykyään Lovikka ky:n kanteleet ovat kansainvälisestikin tunnettuja. Miten olet hankkinut ammattitaitosi. Kirjasinpa vain päiväkirjamerkinnän. Muistatko jotain tapahtumaa, jota voisi kutsua urasi tähtihetkeksi. Harppuja olen huoltanut vuodesta 1996. Kanteleella pystyn ääninäytteitä antamaan, mutta varsinainen ohjelmisto on jäänyt vielä vähän vaiheeseen. Markkinointikulut ovat olleet viime vuosina todella pienet. Soitinrakentajamestarin ammattitutkinnon suoritin 2010–2011. Sittemmin on osaamista kertynyt yrityksen ja erehdyksen kautta sekä kuuntelemalla herkällä korvalla toisia rakentajia ja asiakkaita.Tietysti kirjallisuutta on käytetty hyväksi sekä tutustuttu muiden rakentamiin soittimiin. On upeaa nähdä, kun omat soittimet ovat soittajien käytössä ja saadaan kuultavaksi taivaallisen kaunista musiikkia. Pääosin kanteleet ovat vakiomalleja, joihin valitaan väri ja lisävarusteet. Millaisena näet soitinrakennuksen nykytilanteen yleisesti ja erityisesti kanteleen rakentamisen kannalta. Ruotsin puolelle olemme tehneet ainakin 10–15 cembalon runkoa. Soitatko itse. Toki kitaroita tuodaan jatkuvasti huollettavaksi ja korjattavaksi. Alusta asti kustomoituja soittimia tilataan vain muutama vuodessa. Onhan historiassa muutamia muitakin huikeita kauppapäiviä ollut. Useitakin. Muutamassa tapahtumassa on käyty. 2000-luvun alussa tehtiin jonkin aikaa myös sähkökitaroita, mutta niiden kilpailutilanne on liian kova pieti hoitaa täältä pohjoisesta. Konserttikanteleiden tilaaja tietää alusta asti tarkkaan, mitä haluaa, mutta silti päädytään useimmiten vakiomalliin. Etupäässä 5-16-kielisiä pienkanteleita, mutta myös konserttikanteleita. Oletko pidättäytynyt kanteleissa vai rakennatko tai korjaatko myös muita soittimia. Miten kanteleen rakentamisella menee tällä hetkellä. Ehkä viime vuosina on koko markkina hieman pienetynyt, koska hyviä kanteleita alkaa olla käytössä aika paljon, ja uudet soittajat löytävät usein hyvän käytetyn kanteleen. Aloitin aika vaatimattomilla taidoilla mutta silloin kanteleiden rakennus oli muutenkin vaatimattomalla tasolla
Saunaa ja harmonikkaa – ja grillimakkaraa esityksen alussa. Uskoni tulevaisuutta kohtaan kasvaa hiukan nähdessäni harmonikan ja vihdan kanssa esiintyvien euroviisukilpailijoiden herättävän kiinnostusta myös mediassa. Skolmusik 2017 -tapahtumassa KAJ’n jäsenet toimivat juontajina ja monet mukana olleista 8000 nuoresta muistavat vieläkin, kuinka he lauloivat yhdessä KAJ’n kanssa «Paavos barkbröd» -kappaletta. Mutta miten se toimisi ruotsinkielisen Suomen ulkopuolella. KAJ on ollut näkyvästi esillä lukemista edistävissä kampanjoissa sekä tehnyt yhteistyötä Project livin kanssa ilahduttaakseen sairaiden lasten arkea. Kun KAJ’n osallistuminen Ruotsin Melodifestivalenin julkistettiin, vaihtelivat pohjalaisten reaktiot. Esimerkiksi kappale «Hitton litton» on uusi tulkinta perinteisestä polkasta ja laululeikistä. Tarvitsemme lisää artisteja, jotka suhtautuvat positiivisesti kansanmusiikkiin – ja jotka osoittavat, että huumorilla ja suurella sydämellä voi saunoa itsensä aina Baseliin asti. Johanna Björkholm KOLUMNI 17 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Kansanmusiikkia, saunaa ja tulevaisuudenuskoa Tuskin kukaan on välttynyt huomaamasta, että Eurovision laulukilpailuun osallistuu tänä vuonna jopa kaksi suomalaista esitystä. Kappaleen luonne pohjautuu harmonikkaan, joka rytmisesti johtaa kohti suurta saunajuhlaa. Toisin sanoen KAJ luottaa Suomen ensimmäiseen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon kirjattuun kohteeseen eli suomalaiseen saunakulttuuriin. Ryhmä on myös säveltänyt kokonaan uusia kappaleita, joita voidaan pitää uutena kansanmusiikkina. Mutta mitä kulttuurielementtejä he tarkoittavat. Toinen niistä oli Vörå spelmansklubb, jossa heidän sukulaisiaan on ollut aktiivisesti mukana. Vöyrin murteesta, saunavihdasta ja harmonikasta on tullut laajaa yleisöä yhteen kokoava voima. KAJ’n saunashow kytkeytyy kiinteästi kansanmusiikkiin ja elävään kulttuuriperintöön. Vain harva olisi arvannut, että saunomisesta kertova ja Vöyrin murteella laulettu musiikki nousisi eurooppalaisten vedonlyöntilistojen kärkeen. Se ei yllätä, sillä yhtye nostaa mielellään esiin perinteisiä kulttuuripiirteitä. Kansanmusiikin ja elävän kulttuuriperinnön parissa työskentelevänä tulen aina iloiseksi, kun nuoret ihmiset osoittavat tuntevansa perinteistä musiikkia. Pelkkä huumori ja musiikki eivät ole tehneet KAJ’sta näin rakastettua kotiseudullaan. Mutta niin siinä kävi! Ruotsinkieliset pohjalaiset meinaavat pakahtua ylpeydestä, mutta ovat samaan aikaan myös aidosti ihmeissään. KAJ toivoi juhlaan kahta esiintyjää. Makkaran paistamisen kautta KAJ viittaa myös ruokaperinteisiin ja suomalaisten luontosuhteeseen – metsässä grillaamme makkaramme avotulella. ”Bara bada bastu” pääsi suoraan Melodifestivalenin finaaliin ja sieltä edelleen Euroviisuihin. KAJ’n jäsenten luonteva suhde kansanmusiikkiin tuli selväksi Vöyrin kunnan järjestämässä Melodifestivalenin voiton kotiinpaluujuhlassa. Muun muassa vuonna 2018 esitettyyn musikaaliin «Gambämark» kuuluu useita kappaleita, joissa kuulee piirteitä kansanmusiikista. Osa selittyy sillä, että he ovat pyrkineet tukemaan hyviksi kokemiaan tekoja. Omalla kotiseudullani Pohjanmaalla on vallinnut täysimittainen saunakuume jo monta kuukautta. Kansanmusiikkivaikutteet näkyvät monissa KAJ’n kappaleissa. KAJ’ta rakastetaan siksi, että he käyttävät murretta oivaltavasti ja saavat meidät nauramaan itsellemme yhdessä. Ryhmän jäsenet ovat olleet pienestä pitäen tekemisissä perinteisen musiikin kanssa perheidensä kautta. Kotikunnassa Vöyrillä vallitsee vahva pelimanniperinne ja muun muassa legendaariset pelimannit Sepp-Fredrik eli Fredrik Berg ja Bagg-Matt eli Matts Lindbäck asuivat alueella. Teos pohjautuu Runebergin runomaailmaan ja sanomana on sinnikkyys ja yhteistyö. Vastaus on: erinomaisesti. Se tullaan ikuisesti muistamaan siitä, että ruotsinkielinen Pohjanmaa pääsi Euroviisuihin – kiitos huumoriryhmä KAJ’n. Kevät 2025. Harmonikka on tärkeä osa kokonaisuutta sekä visuaalisesti että musiikillisesti. Johanna Björkholm, Finlands svenska musikinstitutin johtaja IC H N or th. Se on myös todiste siitä, että omia erityispiirteitään ei tarvitse hioa pois menestyäkseen – päinvastoin. Kappale on ollut vedonlyöntikertoimien kärjessä koko kevään. KAJ’n matka osoittaa, mitä voi tapahtua, kun perinne, huumori ja luovuus kohtaavat. Onko tosiaan olemassa ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita meistä. KAJ’n jäsenet ovat kertoneet, että he halusivat kappaleellaan tuoda esiin suomalaista kulttuuria ruotsalaiselle yleisölle. Polkka vaikuttaa olevan KAJ’n suosikkigenre
Onni kääntyi, kun Heikki Laitisen ja työryhmän hakema kansanmusiikin kehityshanke sai rahoituksen Suomen Kulttuurirahastolta vuonna 2006. Jo rm a A iro la Sauli Heikkilä. Mahdollisuuksia jatkaa itsenäisenä opistona ei ollut, joten opisto sulautui osaksi Käpylän musiikkiopistoa tammikuussa 2010. Yhteistyö ei ollut alussa kovin tiivistä – Kamulinja toimi omissa tiloissaan Karjalatalolla mutta sittemmin yhKamulinja rakentaa kansanmusiikin tulevaisuutta Käpylän musiikkiopiston kamulinja on pääkaupunkiseudulla tärkeä kaikenikäisten kansanmusiikista innostuneiden opinahjo. Kaikki sai alkunsa, kun Heikki Laitinen tuli SibeliusAkatemian kuppilassa pöytääni ja kysyi, haluanko ryhtyä kansanmusiikkiopiston rehtoriksi, Karhinen-Ilo kertoo. Sellosalin lavalla huhtikuussa 2024. – Alkuperäinen idea oli, että lähtisimme Lassi Logrénin kanssa kiertämään Suomea ja viemään pedagogiikkaa eri musiikkiopistoihin. Kohtaamisesta alkoi prosessi, joka johti Kansanmusiikkiopiston kannatusyhdistyksen perustamiseen vuonna 2002 ja kansanmusiikin perusopetuksen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Maija työskentelee nykyään Helsingin lisäksi Kalajoella, jonne muutti perhesyistä. Muun muassa Freija-yhtyeestä tuttu musiikin tohtori Maija Karhinen-Ilo työskentelee tällä hetkellä Käpylän musiikkiopistossa osa-aikaisena apulaisrehtorina, koska sai puolen vuoden apurahan taiteelliseen työskentelyyn rakastamiensa balladien parissa. Alkuun Munkkivuoren nuorisotalolla oli muutama ryhmä, mutta hanke meinasi hyytyä rahoituksen puutteeseen. – Tilat löytyivät sattumalta Käpylän Karjalatalolta 2006, jossa Kansanmusiikkiopisto toimi 3,5 vuotta oman kannatusyhdistyksen ja hankerahoituksen turvin. Maija Karhinen-Ilo on ollut mukana alusta asti ja jo ennen sitä. Päädyin kuitenkin ehdottamaan, että kohdennetaan työ Kansanmusiikkiopiston kehittämiseen, jolloin vaikutukset on pitkäjänteisemmät ja lopulta koko kentän hyödyksi. Hän on jo ehtinyt perustaa sinnekin pelimanniyhtyeen. – Olen ihan perustajajäsen. Kamulinja osallistuu vuosittain pääkaupunkiseudun yhteiseen kansanmusiikkitapahtumaan Melkutukseen. Kamulinja täyttää tänä vuonna viisitoista vuotta. 18 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 M aija Karhinen-Ilo on ollut mukana Käpylän musiikkiopiston kansanmusiikkilinjassa alusta saakka – tai oikeastaan jo ennen alkua. Maija on ollut parikymmentä vuotta mukana myös Nukketeatteri Sampon toiminnassa, useissa teatteri-, radioja televisiotuotannoissa sekä pitkästi yli kolmellakymmenellä soolo-, yhtyeja yhteistyöalbumeilla
Palautetta annetaan tasaisesti, se on jatkuvaa ja kehittävää. – Uudistus voi lisätä ryhmäopetusta ja monimuotoisuutta – siinä kansanmuusikoilla voi olla etulyöntiasema. Kamulinjalla, kuten Käpylän musiikkiopistossa yhteisesti, ei tehdä tutkintoja, vaan opinnot etenevät niin kutsuttujen taitokorien kautta, joihin kuuluu myös erilaisia esiintymisiä. V ill e N op pa Treenit ennen kevätjuhlan alkua 2024. – Aikuisryhmät ovat meille tosi tärkeitä. Nyt Kamulinjan opettajat ja oppilaat toimivat samassa rakennuksessa muun musiikkiopiston kanssa, ja yhteistyötä syntyy luontevasti. Muskareissakin noin 140 lasta altistuu kansanmusiikille, sillä nekin ovat kamulinjan opettajien vetämiä. Opetus rakentuu yksilötuntien, yhteissoiton ja musiikin hahmotusaineiden ympärille. Konflikteja ei ole Maijan mukaan ollut. Tarkoituksena on jakaa pedagogista materiaalia kaikkien saataville ja rakentaa kansanmusiikin opettajille yhteinen alusta, jonne voi myös tuoda omaa sisältöä ja ideoita. Se on perintöä kansanmusiikkiopistoajoilta, jota haluttiin ehdottomasti jatkaa yhdistymisenkin jälkeen." Kamulinjan pedagogiikkaa ohjaa pitkäjänteinen, yhteisöllinen ja luovuuteen kannustava lähestymistapa. – Valtionosuustuntien rajallisuus on suuri haaste. Rahoituksesta pitää taistella, mutta sen puute ei saa lannistaa liikaa. Yhteissoitto on kamulinjalla tärkeässä asemassa – Yhteisöllisyys on kansanmusiikin pedagogiikan ytimessä. Olemme tottuneet toimimaan monipuolisesti ja yhteisöllisesti, Karhinen-Ilo pohtii. Kansanmusiikki on onnellisuutta lisäävä voimavara. Musiikin tyylilajit ovat tasa-arvoistuneet. Jos tuntipotti on täynnä, ei voida palkata uusia opettajia, vaikka tahtoa olisi, Karhinen-Ilo kertoo. Vuonna 2027 voimaan tuleva uusi taiteen perusopetuksen laki tuo todennäköisesti muutoksia myös musiikkiopistokenttään. Kamulinja ei ole vain opetusta tarjoava yksikkö, vaan myös pedagogisen kehittämisen keskus. Kansanmusiikin opetus musiikkiopistoissa vielä vähäistä M ai ja K ar hi ne nIlo M ai ja K ar hi ne nIlo Kamuviikolla 2025 kaikki kamulinjalaiset esiintyivät, myös Maijan ohjaama Käpyjouhikot. Tilanne on kuitenkin hiljalleen muuttumassa. Ennakkoluulojakaan ei voi täysin kiistää, vaikka tilanne onkin muuttunut paljon vuosikymmenten saatossa. Kansanmusiikki on onnellisuutta lisäävä voimavara. Musiikkiopistoihin hakevien määrä on valtakunnallisesti ollut jo pitkään laskussa. 19 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 teistyö on syventynyt. Tärkeintä on, että syntyy henkilökohtainen suhde musiikkiin. Ollaan luovia ja uskotaan kulttuurimyönteisempään tulevaisuuteen! Kansanmusiikin opetus musiikkiopistoissa on edelleen marginaalissa. Jo ennen Käpylän musiikkiopiston kamulinjaa kansanmusiikkia opetettiin muun muassa Jokilaaksojen musiikkiopistossa jo 1980-luvulla Timo Hannulan ansiosta ja Helsingin Pakilan musiikkiopistoon kansanmusiikkia vei Leena Joutsenlahti. Se voi kantaa läpi elämän. Silti kansanmusiikin opetusta tarjoaa vain noin 10 % Suomen noin sadasta musiikkiopistosta Pojois-Pohjanmaalla. Kausien päätteeksi lapset ja aikuiset musisoivat yhdessä. Koska kulttuurista nyt leikataan, meiltä vaaditaan paljon uskoa tulevaan ja tahtoa vaalia arvojamme. Kehittymistä tapahtuu, vaikka hitaasti. Opetushallituksen rahoittamina on toteutettu kaksi materiaalihanketta. Tiimi on sitoutunut, ja meillä on hyvä yhteishenki. Karhinen-Ilo näkee kansanmusiikissa paljon tulevaisuuden potentiaalia. Linjalla opiskelee tällä hetkellä 70 lasta ja nuorta taiteen perusopetuksessa. Kamulinjan toiminnan ytimessä on vahva yhteisö – Meitä on nyt 11 opettajaa. – Tässä on kaikki kestävän kehityksen elementit: yhteisöllisyys, osallisuus, luovuus. – Esimerkiksi Riihimäellä kansanmusiikin opetus alkoi muutama vuosi sitten, ja nyt siellä on jo useita opettajia. Lapsista vain harvat tähtäävät musiikin ammattilaiseksi – aikuisista puhumattakaan – eikä se ole tarkoituskaan. Eteneminen on yksilöllistä, mutta tavoitteellista. Tällä hetkellä on ongelmana monessa paikassa kiinnostuksen kohteiden pirstaloituminen ja nuorten lyhytjännitteisyys. Tänään linja tunnetaan ja sen työtä arvostetaan yhä enemmän. Pienin askelin tämä kasvaa. Lisäksi mukana on noin sata aikuista erilaisissa avoimissa ryhmissä. Siksi pyrimme järjestämään yhtyemusisointia eri muodoissa, projekteja ja yhteisiä juhlia, jotta kaikki saisivat kokemuksen musisoinnista muiden kanssa. Karhinen-Ilon virallinen titteli on apulaisrehtori, vastuullaan Kamulinja. Jälkimmäisen tuloksena on juuri julkaistu uusi verkkoportaali kamupeda.fi, joka on tosin vielä osittain työn alla. Kamulinjan opettajien vetämissä musiikkivalmennusryhmissä on lisäksi 50 lasta. Se mahdollistaa myös pitkäjänteisen kehittämisen
Itsekin aloin seikkailla eri maiden musiikin parissa pitkälti Piirpauken levyiltä kuultujen kappaleiden innoittamana. Ensilevy Piirpauke oli upea kooste suomalaista ja maailmalta kerättyä musiikkia, kudottuna omaperäiseksi ja tunnistettavaksi Piirpauke-konseptiksi. Esimerkiksi aiemmista kitaristeista muodostuu melkoinen joukko: Hasse Walli , Juha Björninen , Pekka Nylund , Badu Ndjay , Jukka Tolonen , T.T. Siellä romanialaisyhtyettä kuunnellessa syntynyt oivallus: soiton lähtökohtana voisi olla muukin kuin amerikkalainen jazz. Jonkin verran on keikkailtu aikanaan myös Ruotsissa ja Tanskassa. Yö Kyöpelinvuorella -levyltä löytyvä Oskar Merikannon Soi vienosti murheeni soitto laajensi soittoa klassisen musiikin suuntaan. Tärkeää oli myös reissaaminen maailmalla. Aktiivisen etsinnän kautta alkoi maailmalta löytyä enemmän ja enemmän mielenkiintoista musiikkia, ja Piirpaukesta kehittyi ehkä maailman laajimman repertuaarin omaava maailmanmusiikkiyhtye. Alkuperäisen konseptin toimivuus ja seikkailunhalu ovat taanneet sen, että yhtye on edelleen voimissaan, ulottaen yleisöpohjansa jo kolmanteen sukupolveen. Sibeliusta, ja Ilo -levylle löysimme Mozartin aikalaisen Carl Ludwig Lithanderin hienon Rondon . Muutaman keikan jälkeen nimeksi valikoitui Piirpauke. Piirpauke on ollut esikuva monille artisteille ja sen rooli kansakunnan musiikkikasvattajana on ollut merkittävä. Reissuista itäiseen Eurooppaan ja Intiaan kertyi myös mielenkiintoista materiaalia. Oksala , Pekka Rechardt , Jukka Orma , Nicolas Rehn ja Petri Kautto . Nimi kuvaakin hyvin yhtyeelle ominaista tapaa yhdistää vapaata improvisaatiota vahvoihin kansanmusiikillisiin melodioihin. Tarjolla on keikkoja ympäri Suomea, ja joillain keikoilla mukaan hyppää myös vierailevia muusikoita. Mukana on teemoja Sibeliukselta, Merikannolta, Kilpiseltä , Kuulalta , Palmgrenilta ja vähemmän tunnetulta Emil Kaupilta . – Olen työstänyt nykykokoonpanolle kakkoslevyn Imala Maikasta uuden sovituksen ja Konevitsakin elää edelleen keikkasetissä. Nimi on peräisin karjalaiselta isältäni ja se tarkoittaa kalabaliikkia. Työn alla on teoksia sinfoniaorkesterin ja Piirpauken yhdessä esitettäväksi, tätä materiaalia on nuotinnettu jo parisataa sivua. Sa m i So ra sa lm i. Pyrin matkoilla aina soittamaan paikallisten muusikoiden kanssa, ja etenkin Senegalissa ja Etiopiassa pääsin mukaan upeisiin soittotilanteisiin. Yhtyeen nykykokoonpano (Sakari Kukko – puhaltimet ja kosketinsoittimet; Matti Salo – kitara; Ari Hossi – basso ja Ilmari Heikinheimo – rummut) on paluu alkuperäiseen kvartettikokoonpanoon. Konevitsan kirkonkelloista tuli hitti, josta on tullut osa kansallista musiikkiperintöämme. Kukapa olisi uskonut 50 vuotta sitten, että Piirpauke jatkaa taivaltaan jo kuudennelle vuosikymmenelle. Kansainvälistä suosiota Piirpauke on saanut Keski-Euroopassa, etenkin Saksassa. Olen viime aikoina työstänyt itse säveltämääni materiaalia, teoksia on lähes valmiina jo parisenkymmentä. Vuosien mittaan kokoonpanot ovat vaihtuneet, mikä on muokannut ohjelmistoa ja yhtyeen sointia. Aiemminkin olemme varioineet mm. Myös muut muusikot ovat kuuluneet aina soittimensa ykkösketjuun. Laajempaa huomiota yhtye sai vuonna 2010, kun Koli -levy nousi World Music Charts Europe -radiosoittolistan kärkeen. Vahvojen melodioiden ja spontaanin irrottelun yhdistelmä on taannut soiton tuoreuden läpi vuosikymmenten. Piirpauke-sovituksia on työstetty niin Sibeliuksen , Mozartin , Schubertin , Tšaikovskin kuin Šostakovitšin teoksiin. Piirpauke Kallioklubilla Kaustinen Folk Music Festivalissa 2024. 50-vuotista taivalta juhlitaan jo viime vuonna käynnistyneellä konserttisarjalla. Mukana on ollut kymmeniä muusikoita eri kulttuuritaustoista. – Yhtyeen perustamisen aikoihin alkoi Suomeenkin tulla enemmän musiikkia maailmalta, mikä mahdollisti tutkimustyön, jonka kautta biisejä alkoi löytyä. 20 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Piirpauke 50 vuotta Paul Silfverberg Piirpauke juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan. Syksyllä on luvassa myös uusi levy. Etenkin viime vuosina ohjelmistossa onkin ollut monia kappaleita, jotka pohjautuvat klassisen musiikin puolelta tehtyihin löytöihin. Soittajien luettelo onkin kattava kokoelma suomalaisen etno-jazzin huippuja. Välillä sytykkeenä toimi myös sattumalta kuultu kappale, joka herätti kiinnostuksen: voisiko tästä saada sovitetuksi Piirpaukebiisin. Vaikka kukin muusikko on omalla tavallaan muokannut Piirpauken sointia, on yhtyeen peruskonsepti silti pystynyt samana, minkä ansiosta Piirpauke-kappaleen tunnistaa ensitahdeista lähtien. -B asisti Antti Hytin kanssa käytyjen pohdintojen jälkeen kasasimme KukkoWalli kvartetin, jossa kitaristina toimi Hasse Walli ja rumpalina Jukka Wasama. Se pureutuu suomalaisiin säveltäjiin taiteen kultakaudelta. Seuraavillakin levyillä Piirpauken myllyyn valikoitui kappaleita, joista on tullut kestohittejä. Valitut sävellykset kuulostavat siltä, että ne olisi tehty juuri Piirpaukelle. Sakari Kukko kertoo, että sytykkeenä yhtyeen perustamiseen toimi Tapiola Big Bandin vierailu Kööpenhaminan People to People -festivaalilla
Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys voi toimia esiintyjäporukan välittäjänä. klo 19 Kärkölän kyläkirkossa Lohjan Pusulassa, la 7.6. klo 18 Puistolan kirkossa Helsingissä. Toukokuussa vietettiin Kansanmusiikin päivää Le a Kö m i Ehivaija. palvelutaloihin, seurakuntiin ja tuetun asumisen yksiköihin. 21 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 • PELIMANNI-LIITE 21 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Kansanmusiikki-lehden liite 2 • 2025 Kesä on jo oven takana, ja kesätapahtumat soiton merkeissä ottavat jo alkutahtejaan ympäri Uuttamaata! Valtakunnallista Kansanmusiikin ja kansantanssin päivääkin vietettiin 17.5. Tapahtuman lopuksi oli kaikille yhteiset jamit. Uusmaalaisia pelimanneja ja tanssijoita voi nähdä ja kuulla 16.6. Oltermannin arvoa Kalaniemelle ehdotti Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys ry. Olisiko sinulla tai ryhmälläsi mielessä paikka, johon voisitte tai haluaisitte mennä esiintymään. Tiedustelut: Lasse Wallius, puh. Suomen luonnon kunniaksi. Soittelemisiin! Pauliina Pajala UKMY:n jäsen, lähtisitkö keikalle. Seurasaaren Juhannusvalkeissa Seurasaaressa. Ota yhteys anja.hinkkanen@gmail. Palataan hetkeksi huhtikuussa Espoossa järjestettyyn JuuriJuhlaan, jossa tänä vuonna juhlittiin Espoon pelimannien, Leikareiden ja Espoon kansanmusiikkikillan 50-vuotisjuhlaa. Ehivaijan keskeistä ohjelmistoa ovat arkaaiset, vähäsäveliset suomalaisugrilaiset laulut kuten karhunpeijaissävelmät, jauhamissävelmät ja kalastuslaulut. Suomen Kansanmusiikkiliitto myönsi myös huhtikuussa Uudenmaan oltermannin arvon harmonikan soittaja Maria Kalaniemelle. Keskikesän juhlaa, juhannusta voi viettää Helsingissä. Helsingistä kuuluu uutisia 30 vuotta sitten Käpylässä syntynyt Ehivaija-lauluryhmä laulaa kesäkuussa kolme konserttia: to 5.6. Haluamme Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen puolesta kannustaa jäseniämme esiintymisiin lähialueellaan esim. Anjalle myös viesti, jos osallistut keskikesän Synttärisoittoihin ja lauluihin lauantaina 28.6. Maaliskuinen Marian päivän konsertti osoitti, että kiinnostus kansanmusiikkiin on innostunutta. Vuosaaren Merimieskirkossa. Pelimanniyhtye Spelarit antoi konserttiin oman mausteensa. Espa Folkissa Espan lavalla ja 20.6. Vuosaaren musiikkiopiston yli 20-henkinen Näppärit -orkesteri soitti taitavasti niin eteläpohjalaiset häiden tulomarssit kuin vöyriläiset kappaleet. Ehivaija-lauluryhmä yhdistelee suomalaista kansanrunoa sukukansojen sävelmiin: seto, mordva, udmurtti, hanti, unkari ja inkeri. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lentokenttäkaupunki Vantaallakin tapahtuu: Kaamospelit ry järjesti Helatanssit, Helatorstaina 29.5 Kotiseututalo Påkaksessa Tikkurilassa, joissa mukana tanssittamassa olivat Vantaan pelimannit ja Karjalan Nuorten tanssiryhmä sekä tanssinopettaja Riina Hosio . Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistys korvaa esiintyville jäsenilleen matkakulut Uudenmaan alueella (autolla 0,59€/ km tai julkisilla kulkuneuvoilla kuitteja vastaan). Vuosaaren kirkossa järjestetään myös Kansanmusiikkikirkko sunnuntaina 31.8. com, jos haluat tulla mukaan. Tapahtumaan ovat kaikki tervetulleita laulamaan ja soittamaan. klo 14 Ruiskumestarin pihalla Helsingissä ja ti 10.6. Kärkölässä ja Puistolassa kuullaan Kalevalan äidit -esitys, jonka laulajat työstivät Ateneumin Kalevala -näyttelyn nuorteniltaan 2009. 050 5502013 tai sähköpostilla: lasse.wallius@gmail.com Uudenmaan nurkka Kansanmusiikin päivää vietettiin jälleen eri puolilla Suomea 17.5. Laita meille mahdollisen esiintymispaikan tiedot, niin hoidamme käytännön järjestelyt yhteistyössä ryhmänne kanssa. Onnittelemme myös Maria Kalaniemeä ja Pekka Pentikäistä Suomen Kansanmusiikkiliiton myöntämistä kultaisista ansiomerkeistä. Jos sinulla on mielessä tiedotettavaa Uudenmaan alueen ajankohtaisista kansanmusiikin ja -tanssin asioista, ilmiöistä tai tapahtumista, voit lähettää sähköpostia: tiedotus.ukmy@gmail.com. Muun muassa Susitaival-Oskala-duo soitti Uudessa saunassa (vas.) Helsingissä, Turun Luostarinmäellä Museoiden yössä jamitteli Turku Folks! -soittajia ja Jämsässä järjestettiin Pappilan pellolla -tapahtuma. Haluamme tuoda kansanmusiikkia ihmiselle, jotka eivät itse konserttiin pääse. Lisäksi tarvittaessa tarjoamme esiintyjille aterian 15 €/hlö kuittia vastaan. Ruiskumestarin pihalla kuullaan muita suomalaisugrilaisia arkaaisia, vähäsävelisiä perinnesävelmiä. Kalaniemi nimettiin aktiivioltermanniksi, oltermanni Tapani Mäkisen rinnalle. Kultainen ansiomerkki myönnetään pitkäaikaisista, huomattavista valtakunnallisista ansioista kansanmusiikin edistämiseksi. Suuret onnittelut! Aktiivisten talkoolaisten voimin järjestetään konsertteja Vuosaaren kirkossa Helsingissä
Vuonna 2004 perustettiin Suomen Huuliharpistit ry, ja yhdistyksen jäsenmäärä nousi nopeasti yli 150:n. 22 22 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Vuonna 2002 huuliharpun soitto sai uuden alun Mäntyharjussa. Vuosina 2022-2023 Mäntyharjun Huuliharpistit osallistui Leaderrahoitteeseen AIKU-hankkeeseen (aineeton kulttuuri) Etelä-Savossa. Julkaisimme kaksi levyä (2011 ja 2017), ja meistä tehtiin dokumenttielokuva Herrasmiesten huulilla (2018). Tarvittaisiin uudenlaista pedagogiikkaa – kenties huuliharpulle oma näppärimetodi – joka sytyttäisi innostuksen uudelleen ja veisi soittoa uusille sukupolville. Vuonna 2008 saimme Mäntyharjun vuoden kulttuuripalkinnon, ja vuonna 2024 sain itse tunnustuksena pelimannityylisen huuliharpun edistämisestä kunnan kulttuuripalkinnon ja stipendin. Innostus heräsi heti – kuusi paikallista innostui mukaan, ja yhteissoitto alkoi. Kahdeksan veljeä on poistunut keskuudestamme, eikä uusia ole löytynyt tilalle. Koko viikonloppu oli täynnä musiikillista iloittelua ja yhteisöllisyyttä. Nautitaan kesästä ja runsaasta tapahtumatarjonnasta – soitellaan! Katja Lampinen Jämsän Soimannit ry:n puheenjohtaja Jämsässä nautittiin elämästä MäSä-duon tahtiin Kurssilaiset keskittyvät MäSä-duon opetukseen. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Jämsän Tanhuujien kanssa. Oman paikkakunnan taitajista esiintyivät Riemukurtut-trio, mestaripelimanni Katja Lampinen ja Jämsän Soimannien harmonikat solisteinaan Marjatta Kallioinen sekä jämsäläislähtöinen tangokuningatar Hanna Talikainen . Kurssitoiminta on hyvällä alulla, ja vielä ensi syksynä on tulossa Antti Järvelän pelimannija yhteissoittokurssi 20.–21.9. Jämsäläisten lisäksi paikalle saapui soittajia eteläistä Suomea ja Pohjanmaata myöten, eskarilaisista varttuneempiin ja harrastajista ammattilaisiin. vinkkejä soittotekniikoihin. Ensimmäinen yhteistyöprojekti olikin 15.2. Palkinnoksi saimme Museoviraston kutsun lokakuussa 2023 pidettyyn valtakunnalliseen Elävän perinnön pääjuhlaan, jossa meille luovutettiin kunniakirja Pelimannityylisen huuliharpun soiton hyväksymisestä kansalliseen luetteloon. Konsertin pääesiintyjä MäSä-duo valloitti runsaslukuisen jämsäläisyleisön rehevällä soitolla ja laululla. Esittelimme huuliharpun soittoa ja sen eri tyylejä yli kahdessakymmenessä konsertissa Mäntyharjussa, Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Huuliharpun soiton perinne uhkaa hiipua niin Mäntyharjussa kuin muuallakin. Kurssitoiminta jatkui toukokuussa Soimannien harmonikkojen intensiivikurssilla, opettajana Tomas Nybondas . Kevään tapahtumista voisi vielä mainita Soimannien kevätsoiton, joka pidettiin 6.4. Juhani Niskanen Mäntyharjun Huuliharpistit 23 vuotta huuliharpun soittoa Mäntyharjussa Mäntyharjun huuliharpistit Helsingin pääkirjasto Oodissa Elävän perinnön pääjuhlassa 2023. Nyt aktiivisia soittajia on jäljellä neljä. On ollut kursseja ja tapahtumia ja viritelty yhteistyötä Jämsänjokilaakson musiikkiopiston kanssa. eri kansanmusiikkityyleihin ja sukellettiin yhteissoiton ytimeen. Erityisesti muistamme matkan Inariin, jossa soitimme kolme päivää saaressa syntymäpäiväjuhlissa, ja esiintymisen pohjoismaisten suuja leukakirurgien vuosikokouksessa smokit päällä. Kyösti Järvelän ja Lauri Kotamäen reipashenkinen ja rento ote valloitti kurssilaiset, ja päivän aikana tutustuttiin mm. Esitys sai raikuvat aplodit – etenkin yleisön hurmasi pieni sellistityttö. Mukana oli myös Jämsän ja Jämsänkosken kotiseutuyhdistykset. Vuonna 2005 aloitettiin kansalaisopistossa yhtyesoiton harjoittelu Ilkka Matikan johdolla, ja siitä alkoi kehityskaari, jota emme olisi osanneet aavistaa. Yhtye kasvoi parhaimmillaan neljääntoista soittajaan. Hyvä olo jatkui vielä seuraavana päivänä Hilpeät hanurit -konsertissa, jossa noin 30 soittajan kurssibändikin esiintyi. Kilpailut ja keikat seurasivat toisiaan: voittoja tuli kahdeksan kertaa Pärnun Baltic-Nordic Open -kilpailuissa, kaksikymmentä Suomen mestaruutta, kahdeksan Pelimannien Parhaat -voittoa, yhteensä 111 palkintosijaa. Silti toivomme, että kotisoittajia löytyy yhä, ja että huuliharppu soi vielä pitkään – ainakin jonkun huulilla. Kuorevedellä. Kurssipäivän aikana soittajat saivat mm. Yhteissoiton ympärille rakentui vireä toiminta. Jämsän Soimannit ry:n alkuvuosi on alkanut railakkaasti. Yhteissoiton huuma hurmasi kaikki – myös kansanmusiikkia ensi kertaa soittaneet. MäSä-kurssin jälkimainingeissa järjestettiin kaikille avoimet soittotuokiot, joiden soittajista syntyi Pappilan Hätävara -yhtye. MäSä-duon kansanmusiikkikurssi, jonka suuri osallistujamäärä – yli 50 kurssilaista – oli iloinen yllätys. Ennen yhdistystoiminnan kesätaukoa soitettiin, laulettiin ja tanssittiin sekä tuuletettiin kansallispukuja Pappilan pellolla -tapahtumassa Jämsänkosken Vanhassa Pappilassa 17.5. Mäntyharjun Huuliharpistit on esiintynyt lähes 700 kertaa – tv:ssä, radiossa, festivaaleilla, taidenäyttelyissä, hirvipeijaisissa ja kirkoissa. K at ja La m pi ne n Ve liJu ss i Li et sa la. Sysäyksen kurssitoimintaan antoi vuonna 2024 yhdistyksen saama, koulutukseen suunnattu Majaoja-säätiön apuraha. Tunnelma oli leppoisa ja hymy herkässä, yhteismusisoinnin ilo vei mennessään. kansanmusiikin ja kansantanssin päivänä. Kutsuin paikkakunnan ensimmäiseen huuliharppukonserttiin Suomen eturivin soittajia, kuten maailmanmestari Erkki Vihisen , Matti Ylitalon ja Aimo Mantereen
??????????????????????????. 14 ?. ????. 5 ?. ?. ?. ????. ????. ????. ????. G ????. D 7 ????. G ????. ????. D 7 ????. ?. D 7 ????. ????. ????. G ????. ?. D 7 ????. G ????. Sovitukset on tehnyt Hämeen oltermanni Erlend Jantsikene ja kappaleet ovat 2025 Hämeen maakuntakonsertin ohjelmistoa. ????. ??????????????????????????. ?. 27 ?. ????. ????. ???. G ????. . ??. D 7 ????. ????. ????. G . ?. ????. ????. . ????. . 23 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Nuottiliite Nuottiliitteessä musiikkia Kaustinen Folk Music Festivalin teemamaakunnasta Hämeestä. ?. ????. ????. ?. 18 ?. ????. ????. . ?. . ????. . . 2. ??????????????????????????. ????. ?????. G ????. ????. ????. 10 ?. ????. ?. ?. ?. ??. G ?????. ????. ????. ??????????????????????????. ????. ???. ?. . ????. G . (N.C. ?. ????. ?????. 1. ????. ??????????????????????????. G ????. D 7 ????. ????. Kaustinen 2025 ???. ?. ????. ????. ?. ?. Tampere Nuotinnos Erlend Jantsikene 28.1.2025. ????. ????. ????. . 1. ?????. . . 31 ?. ????. ????. ????. ??. ????. ????. ?????. ????. . = Ei sointua) ????. ????. ????. D 7 ????. . ?. ????. ?. . N.C. D 7 ????. ????. ??. ??????????????????????????. ????. ????. ????. ????. D 7 ????. ????. ????. ????. ?. . Fine ??????????????????????????. . ?. . ????. ?????. ???. ????. ??. ?. ????. . ????. 23 ?. ?????. ????. ?. ????. 2. Talon Pojaan Walssi Trad. ?????. ?. D 7 ????. ????. ??????????????????????????. G N.C. . G ????. ????. ?????
????. . ????. ?. ????. ???. ????. 24 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 ??????????????????????????. G 7 ????. ????. . ?. ????. 1. ?????. G ?. ????. ????. ????. ??. ????. C . To Coda ??. ????. ?. ?????. G ????. ???. ????. ????. G 7 . ????. ????. ????. ?. ???????????????????????????. ????. F ????. al Coda ???????????????????????????. 44 ?. ?. ????. F . Kaustinen 2025 ????. C ?????. ????. ?????. ????. ????. ???. ????. ????. ????. ???. ????. ????. ????. 1. ?. ?????. ????. ?. ????. ?????. ????. ?. D.S. ????. ????. ????. ?. ????. ?????. ????. C ????. ????. ?. ?????. ????. Dm ????. Am ????. C . ????. ?. ????. ?. ????. 2. ????. ?. ?. ????. Yrjö Raja Virrat Nuotinnos Erlend Jantsikene 25.1.2025 Säveltäjä Yrjö Raja Virroilta oli mandoliinin ja viulun soittaja. ????. ?. ????. ?. ?????. F . ????. ????. ?. C . G ????. ????. ????. ????. ?. ????. ????. ?????. ?????. ?????. E 7 ?????. ????. Am ????. C ????. ???????????????????????????. ????. ?. ????. Fine ?. ????. . ????. ?. ????. 18 ?. ????. . ?. ?. ????. ????. ????. ????. G ????. ????. ????. ?. ?. 40 ?. ????. ????. ???????????????????????????. ???????????????????????????. ????. F . ????. ?. ????. E 7 ????. Am ?????. 22 ?. ??. ????. ????. ????. ?????. ?. G ????. C ????. ????. ?. G . ?. . ????. ????. ????. ????. ????. ????. ????. ????. . E ?????. ????. ????. 2. ????. . ??. ????. ?????. 30 ?. ????. ????. ????. ????. . ????. E 7 . ????. 26 ?. ????. ????. ????. Am ????. . ????. . ?????. ???????. ????. ?. . ?. ?. ?. 1. ?. ???????????????????????????. ?. ?????. C . al Fine Yrjön masurkka säv. ????. ?. ????. ?. ????. ???????????????????????????. C ????. ???????????????????????????. ????. ???. ????. ????. ????. C ?. Am ?????. . ???. . ????. ????. ????. ????. ???????????????????????????. ????. ?. ?????. ?. ????. . ????. . ????. 2. ?. ??. ?. 5 ?. F . ????. ????. ????. ???????. ????. . ???. E 7 ?. ????. ????. 13 ?. ????. ?. ????. Dm ????. ????. ???. ????. . ????. ???. ????. F ????. ????. 9 ?. ?????. ???. . 48 ?. Hän oli Hämeen oltermanni vuosina 2001-2017 ja tunnettiin innostavana pelimannien kouluttajana.. ????. ???. ???. ????. ?. ????. E ?????. Am . ????. ?????. ?. ?. C ????. ????. ?????. ???????????????????????????. ????. ????. ?????. ????. ????. . ???????????????????????????. . . ????. ????. ????. D.C. ?. . ????. ?????. Coda 35 ??. ???. ????. G 7 . ????. ?. ?????. ????. ?. ?????
Orkesterilla on esiintymisiä ja julkisia harjoituksia Turussa pitkin kesää. elokuuta. maaliskuuta pitämällä konsertin Paraisten Jazz Café AXOssa. Hän on toiminut päätoimisena tuntiopettajana, säveltänyt, sovittanut ja esiintynyt viulistina sekä ollut aktiivinen Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistyksen toiminnassa. Kaustinen siintää taas monen pelimannin silmissä. Kesällä luvassa on mm. Varsinais-Suomessa on soiteltu erilaisten teemojen alla. lisää jameja, Pelimanniristeily Päijänteellä sekä Antinsoitto Kannonkoskella. Rekonen on vaikuttanut monissa pelimanniporukoissa, kuten Saarijärven pelimanneissa, Sukuvika-yhtyeessä ja Kannonkosken pelimanneissa, joita hän edelleen ohjaa. Outi Penttinen (Korpilahti) sai kultaisen ansiomerkin valtakunnallisesti merkittävästä ja pitkäaikaisesta työstä kansanmusiikin hyväksi. Hänen tyylitajuiset sovituksensa ja sävellyksensä herättävät ihastusta niin kuulijoissa kuin soittajakollegoissakin. Tapahtumassa oli nimensä mukaisesti paljon ihmeellisiä soittimia, aina vanhoista perinnesoittimista itse rakennettuihin erikoisuuksiin. Sitä varten pidettiin yhteinen kurssiviikonloppu Kaarinassa 26.27.4. 5. Vetäjänä oli TF:n johtaja Marjaana Puurtinen. Suomen Kansanmusiikkiliiton myöntämät kultainen ja hopeinen ansiomerkki sekä Saarijärven musiikkiyhdistyksen myöntämä vuoden luomusoittajan nimitys juhlistivat kolmen keskisuomalaisen kansanmuusikon elämäntyötä. Teksti ja kuva: Niilo Oikari Keväisiä kaikuja Keski-Suomesta Jukka Mäkelän rakentaman resonaattorikitaran kaikupohjana toimii vanha sairaalan alusastia. Helmikuussa Jämsässä järjestettiin kansanmusiikkikurssi, Palokan Pelimannitalolla on jamitettu lähes kuukausittain, ja Villa Ranan tanssijameissa muusikot ja tanssijat ovat löytäneet yhteisen rytmin. Laitilan työväentalossa pidettiin toukokuun alussa iltamat, jossa Pelimanneilla oli tärkeä osuus. Hän on pitkän linjan viulupelimanni, tanssimuusikko, sovittaja ja säveltäjä. Kansanmusiikin päivänä Paraisilla soi jälleen päivän kunniaksi, samoin Loimaalla sikäläisen Ferenc Juhachin johtaman viihdeorkesterin voimin. Turku Folks lähtee isolla joukolla festivaaleille, jossa tarkoitus on konsertoida yhdessä Orivesi All Starsin kanssa. Asiantuntijoina paikalla olivat Jukka Mäkelä , Erkki Okkonen , Maria Ojanperä , Olga Kolari ja Pekka Toivanen . Maakunnassa musisoidaan monin tavoin: pelimanniyhtyeet treenaavat aktiivisesti, konsertteja järjestetään eri puolilla aluetta. Saarijärven Luomusoitto-tapahtumassa 2025 jaettiin tunnustuksia pitkään ja ansiokkaasti kansanmusiikin hyväksi toimineille pelimanneille. Outi on esiintynyt viuluineen lukuisien pelimanniryhmien kanssa ja toiminut maakunnallisten yhteisesitysten johtajana. 27 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Keski-Suomessa kevät on käynnistynyt tapahtumarikkaana ja soitontäyteisenä. Kesällä pelimannit esiintyvät vanhaan tapaan maakunnan paikallisissa kesäjuhlissa, kuten esimerkiksi Yläneen kotiseutumuseolla Reissu-Veikon sottiisissa 3. Hän on myös julkaissut kansanmusiikkikirjallisuutta. toukokuuta jamit oikein yötä myöten tutussa ravintola Koulussa. Honkonen on ollut pitkään mukana myös Luomusoiton järjestämisessä ja KeskiSuomen Kansanmusiikkiyhdistyksen hallitustoiminnassa. Tapahtumassa osallistujat saivat tuoda mukanaan omia "ihmeellisiä" instrumenttejaan, joita tarkasteltiin ja kokeiltiin yhdessä asiantuntijoiden johdolla. Tapahtumassa opittiin monenlaista: Toivanen piti lyhyen puheenvuoron soitinten luokittelun vaikeudesta, ja lopuksi soittimet pääsivät käyttöön yhteisjamien merkeissä. Sari Honkonen (Saarijärvi) palkittiin hopeisella ansiomerkillä pitkäaikaisesta työstä alueellisen kansanmusiikkitoiminnan edistäjänä. TF soitteli Turun Käsityöläismuseossa. Nilsbyn pelimannit juhlisti Vili Vesterisen syntymäpäivää 26. Palkinnot toivat juhlan tuntua Luomusoiton lämminhenkiseen tunnelmaan ja muistuttivat kansanmusiikin elävästä perinteestä Keski-Suomessa. Ja lauantaina 17. Hän on ollut mukana Sukuvika-yhtyeessä haitaristina jo lähes 30 vuotta sekä perustamassa Kopla-yhtyettä, joka täytti viime vuonna 20 vuotta. Uutena lisänä kevään tapahtumiin saatiin Ihmeellisten Soitinten Päivä -tapahtuma, joka herätti innostusta ja uteliaisuutta Palokan Pelimannitalolla. Turussa Turku Folks järjesti 10. Mika Rekonen (Viitasaari) nimettiin vuoden luomusoittajaksi. Veikko Lahtinen Varsinais-Suomen kuulumisia Marjaana Puurtinen veti lähes sadan pelimannin kurssin Kaarinassa huhtikuussa.. lähes sadan pelimannin voimin. Teksti ja kuva: Niilo Oikari Saarijärven Luomusoitossa palkittiin pelimanneja Outi Penttinen (vas.), Mika Rekonen & Sari Honkonen palkittiin Luomusoitto-tapahtumassa
Heti kesäkuun alussa, 3.6. Ennen väliaikaa julkistettiin Hämeen uusi oltermanni. Torilla tapahtuvan päiväohjelman lisäksi tapahtumaa laajennetaan jossain määrin keskustan lähialueelle kuten Siilinjärven kirkkoon ja paikallisessa ravintolassa järjestettävään perjantaiseen iltaklubiin. M ai ja Vä än än en 50. kerran Hämeenkyrössä monitoimikeskus Sillan tiloissa sunnuntaina 6.4. Väliajan jälkeen lavalla esiintyivät mm. Päivi Ylönen-Viiri yllätettiin, kun Risto Kupari luovutti myös hänelle Liiton kultaisen ansiomerkin. Muutoksen taustalla ovat taloudelliset syyt kulttuurileikkauksineen, mutta myös halu saada palautettua tapahtuman profiilia nimenomaan kansanmusiikkiin, kansantanssiin ja kansantaiteeseen painottuvaksi festivaaliksi. Antti-J. Tämän viikon ideoivat Weijo Koskiranta ja Kauno Perkiömäki. Kansanmusiikkiliiton toiminnanjohtaja Päivi-Ylönen Viiri ja hallituksen puheenjohtaja Risto Kupari luovuttivat kunniakirjan Erlend Jantsikenelle. Lopuksi 60-70 henkinen kuoro laulaa, viimeisenä yhdessä soittajien kanssa Kesäpäivä Kangasalla laulun. Ensi vuonna Hämeen Kevätsoitto kajahtaa Pirkkalassa sunnuntaina 12.4.2026. Hopeisen ansiomerkin sai Ahjolan Pelimanneja yli 10 v. Yhteensä paikalla oli noin 90 soittajaa eri puolelta Pirkanmaata. Viikon mittaan joka päivä eri ryhmät ja yksittäiset esiintyjät vierailivat kouluissa, päiväkodeissa ja hoivakodeissa soittaen ja laulaen. Kansanyhtye Kanto Äetsästä, Ikaalisten Viulupelimannit, KoskiFolk Mänttä-Vilppulasta, Ylöjärven Pelimannit, Ahjolan Pelimannit, Rieväkylän Poijat, Veli-Jussi Lietsala , Antti Järvensivu , Ukuleleorkesteri Welmut, Lempäälän Pelimannit, Pirkkalan Pelimannit, Pirkanmaan Maakuntapelimannit. Ve liJu ss i Li et sa la Ve liJu ss i Li et sa la. Hämeen kevätsoitto alkoi yhteissoitolla. Ennen Hämeen Kevätsoittoa oli Hämeenkyrössä ”Pelimanniviikko”, joka alkoi kansanlaulukirkolla Mäntyrinteen kappelissa sunnuntaina 30.3. Suomen Kansanmusiikkiliiton myöntämä oltermannin arvo on elinikäinen. Jo vuosikausia paikallisen pelimannitoiminnan aktiivisena jäsenenä, soittajana ja soitinrakentajana sekä korvaamattoman arvokkaana ryhmähengen nostattajana toiminut seppä Paulus toimii tästedes aktiivioltermannina Pertti Malisen rinnalla. Haajaisten Koulukievarilla pidettävien, kaikille alueen pelimanneille avointen yhteisharjoitusten jälkeen seuraa esiintyminen Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla, jo yllä mainitussa Siilifolkissa sekä myöhemmin kesällä Kaustisella. Siilifolk palaa tänä vuonna vahvasti juurilleen. Hämeenkyrön kunta tarjosi tilan ja äänentoiston sekä huolehti pelimannien kestityksestä ja tiedottamisesta tahollaan. Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys kokosi tapahtuman ohjelman osallistuen myös tilaisuuden juontoon ja mainostamiseen. Hämeen kansanmusiikkiyhdistyksen perustajajäsen Kauno Perkiömäki sai haastattelunsa jälkeen Suomen Kansanmusiikkiliiton kultaisen ansiomerkin. Ensimmäinen Kevätsoitto soitettiin Längelmäellä 1975 Hilkka Nikkilän aloitteesta. Maakunnan suurimman avoimen kansanmusiikkiorkesterin, Savon pelimannien, kesäkausi on ollut vuoden aktiivisinta esiintymisaikaa, eikä tämä kesä tee poikkeusta. Ohjelmassa väliin tulee tanhuesityksiä ja mestaripelimannimme Leenamaija Raukolan johtamien Kangasalan Pikkupelimannien ja Balladipelimannien esitykset. Yleisö kuuli tulevana kesänä Kaustisen suurella KPO-areenalla Hämeen maakuntakonsertissa esitettävät kappaleet. Yhteissoiton johti Erlend Jantsikene . Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Hämeenkyrön kunta ja Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys. johtanut Sanna Natunen . Päivi jää eläkkeelle kesäkuun alussa. Tapahtuma on tarkoitus järjestää myös ensi keväänä. Sirpa Olkinuora pj, Hämeen Kansanmusiikkiyhdistys Hämeen Kevätsoitto kajahti Hämeenkyrössä 50. Yleisöä tilaisuus myös keräsi hyvin. Janka-Murros Kuulumisia Pohjois-Savosta Eino Paulus on uusi Pohjois-Savon oltermanni. Päivi ylönen-Viiri yllätettiin Suomen Kansanmusiikkiliiton kultaisella ansiomerkillä (vas.) ja Erlend Jantsikene nimettiin Hämeen oltermanniksi, huomionosoituksia jakamassa Hämeen kansamusiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Olkinuora ja liiton puheenjohtaja Risto Kupari. Konsertin kymmenen kappaletta on valittu kattamaan Pirkanmaan, Eteläja PäijätHämeen alueet. Heinäkuun lopulta kesäkuun puoleen väliin siirtynyt festivaali järjestetään viime vuosien mallia lyhyempänä tapahtumana 12.-15.6, pääosin Siilinjärven torilla ja paikallisten pelimannien voimin. kerran Pohjoissavolainen kansanmusiikkikenttä sai uuden arvonimen kantajan huhtikuussa, kun Ylä-Savon oltermanniksi nimettiin Eino Paulus . Kevätsoiton alkoi suurella yhteissoitolla, kun lavalle nousivat kaikki soittajat. 28 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Perinteinen Hämeen Kevätsoitto soitettiin 50
Trion muodostavat Heikki Kylkisalo (vas.), Samuli Karjalainen ja Kirsi Vinkki. K at ar iin a Ve st er gå rd Seinäjoella lauloivat kaikki kaupungin 800 kolmasluokkalaista kansanlauluja Lennä lauluni, lennä -projektin yhteiskonsertissa maaliskuussa.. Kevättä Palkeissa -konsertin, jossa esiintyivät mm. Julkaisukonsertti kuuluu Alavuden Tiilan Trokeet -tapahtumaan, jonka klubiillassa esiintyvät myös Kiharakolmio, Leija Lautamaja ja The Moontwins. Kuva ja teksti: Kauko Mäntylä Etelä-Pohjanmaalla vilkas kansanmusiikkikevät Etelä-Pohjanmaan kansanmusiikkikevät on ollut tapahtumarikas: sekä ammattilaisten että harrastajien konsertit ovat täyttäneet salit, ja yleisöä on kaikista ikäryhmistä. Myös irkkutanssia, näyttämötaidetta ja jamisessioita on nähty. Airi Hautamäki julkaisee toukokuussa juhla-albuminsa 40 vuotta soiton juhlaa, joka sisältää 28 kappaletta – omia sävellyksiä, tangoja, hump pia ja kansansävelmiä – seitsemän eri kokoonpanon esittämänä. Vuonna 2021 festivaali järjestettiin poikkeuksellisesti verkossa, ja suora O’lohuonekonsertti keräsi jopa 2000 katselukertaa. Sitkeä toiminta toi Salo Irish ry:lle vuoden kansanmusiikkiyhdistyksen tunnustuksen Varsinais-Suomessa. Illan aikana kuultiin myös Nope-yhtyettä. Tapahtuma järjestettiin Seinäjoen perusopetuksen, kulttuuripalveluiden lastenkulttuurikeskus Louhimon sekä Etelä-Pohjanmaan Musiikkiopiston yhteistyönä. Tapahtuman ydin on säilynyt: tuoda irlantilaista musiikkia iloisena ja helposti lähestyttävänä kokemuksena eri puolille Saloa. MäSä-duo on kiertänyt Suomea Hyppööllä-levyn julkaisun merkeissä ja esiintyi pitkäperjantaina täysille saleille Seinäjoen Rytmikorjaamolla. Tanssittamassa olivat Lakeuden ja Kokkolan OAS-orkesterit Antti Järvelän johdolla, Mauno Järvelän luotsaamat Kaustisen pelimannit ja Lapuan Harmonikkakerho ohjaajanaan Ronny Österås , laulusolistina Pauli Latva-Teikari . Samalla viikolla Maija Pokela esitti konserttinsa Lohdun sanoja Kalevan Navetassa, mukanaan muusikot Antti Järvelä , Veera Kuisma , Jonna Lankinen ja ääniteknikko Samuli Volanto . Vuosien varrella musiikkia on kuultu kouluissa, päiväkodeissa, kirjastoissa ja ravintoloissa. Salo Irish Festival – kymmenen vuotta irkkumusiikin juhlaa Kymmenes Salo Irish Festivaali pyöräytti yhden ympyrän umpeen: festarin Etkot-konsertissa Salon seurakuntatalossa soitti Trio Salamankka, jonka jäsenet musisoivat jo ensimmäisilläkin Salon festareilla 2016. Yhtye ENKEL juhlii 10-vuotista uraansa kiertueella, joka kattaa viisi eteläpohjalaista paikkakuntaa. Vastaava tapahtuma toteutetaan toukokuussa Alavudella.Jalasjärvellä muistettiin mestaripelimanni Teppo Välimäkeä konsertilla 30.3. mestaripelimanni Airi Hautamäki ja musiikin tohtori Antti Paalanen . Festivaalilla on esiintynyt kymmenen vuoden aikana 28 yhtyettä ja noin 150 muusikkoa, joista valtaosa kotimaisia. Alavuden Kaksiriviset järjesti seuraavalla viikolla 20. Juhlavuoden viisi konserttia keräsivät yhteensä noin 600 kuulijaa – palkiten järjestäjien vuosien työn. Huhtikuussa järjestettiin myös Timo Alakotilan vetämä tämmäyskurssi, joka keräsi 16 osallistujaa. Yli 800 oppilasta esitti suomalaisia kansanlauluja Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston opebändin säestyksellä. Seinäjoella järjestettiin maaliskuussa Lennä lauluni, lennä -projekti, jossa kaikki kaupungin kolmasluokkalaiset osallistuivat työpajoihin ja yhteiskonserttiin. Loppukeväällä oli vielä monipuolisia tapahtumia: Härmän kylpylässä Pelimannitanssit yli 60 soittajan voimin. Spelit ry on valmistellut keväällä päätapahtumiaan, Eteläpohjalaisia Spelejä ja Lokakuun Loiskeita. Tänä vuonna vetovastuussa olivat Arto Pasio ja Erik Suomela . Festivaalin sai alkunsa, kun The Green Hope -yhtyeen jäsenet Arto Pasio ja Kauko Mäntylä pohtivat 2010-luvun alussa oluttuopin ääressä, voisiko Salossa järjestää irkkukonsertin. 29 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Salolainen irlantilaisen kansanmusiikin festivaali juhli kymmenettä vuottaan maaliskuussa 2025. Vain pääkonserttiin on ollut pääsymaksu. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon lisätty eteläpohjalainen kaksirivisen haitarin soitto on kuulunut ohjelmistoon näkyvästi. Mukana on myös paikallisia kokoonpanoja, kuten Tulikipuna, Jalasjärven Kaksiriviset ja OAS-orkesterit. Vuonna 2016 ideasta syntyi Salo Irish Festival, joka heti ensimmäisellä kerralla myi pääkonserttinsa loppuun
Riitta mietti aina valmiiksi, mitkä esiintymiset otetaan mukaan vuoden päätavoitteiksi. Iso tragedia isäni elämässä oli, että hän joutui neurologisen sairauden edetessä ensin vähentämään, ja myöhemmin kokonaan luopumaan haitarinsoitosta. Veikkoa jäävät kaipaamaan lähiomaiset, sukulaiset, vanhat soittokaverit sekä muut ystävät. Hyvästä yhteistyöstä kiittäen Riitta Riihelän muistoa kunnioittaen. Hän oli kansanmusiikin hengetär, jonka valoisaan persoonaan Pelimannikuoron ja -orkesterin suuri suosio pitkälti perustui. Jouni Sjöblom Ti m o H uk ka ne n. Hän oli aikoinaan luopunut Kouvolan Lollo-mallin pelistään, mikä jäi häntä iäksi kaihertamaan. Lisäksi hän toimi myös sivutoimisena vahinkotarkastajana. Niinpä monet Miehikkälän Pelimannipäivät, Kaustisen kesät, Folklandia-risteilyt ja Samuelin poloneesit tulivat tutuiksi. Hyvää matkaa taivaalliseen laulajien kuoroon. Laulu oli useimmiten esiintymisten viimeinen laulu. Hän myös juonsi konsertit ja oli muutenkin kuoron johtohahmo. Kuuntelen luontoa rauhaisaa, kotikuusien kuiskintaa.” Lämmin muisto Riitasta elää. Veikko soitti useissa eri tanssija kansanmusiikkiorkestereissa, säesti kuoroja ja tanssiryhmiä, opetti Loimaan työväenopiston haitariryhmässä ja viihdytti soolona erilaisissa tilaisuuksissa. Musiikki ja erityisesti haitari oli hänen tapansa kommunikoida maailman ja muiden ihmisten kanssa perinteisemmän puhumisen tai muun tunteiden osoittamisen sijaan. Muutaman vuoden oltuani orkesterin rivijäsenenä aloitin Riitan kannustuksesta johtaa kuoroa vuonna 2009. Hän oli opiskellut Turun teknillisessä koulussa teknikoksi ja suorittanut opettajan pätevyyden. Latteasti ilmaistuna musiikki oli hänen elämäntapansa. Riitta loi hyvät kontaktit niin Kymenlaakson kuin koko Suomen kansanmusiikkija kulttuurikenttään. Sen varaan oli helppo rakentaa kuoron toimintaa. Ohjelmistoja mietittäessä Riitan toiveena oli, että mukana olisi mahdollisimman paljon kymenlaaksolaisten säveltäjien ja Karjala-aiheisia sävelmiä. 30 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 MUISTOISSAMME Isäni Veikko Jokinen menehtyi 86 vuoden ikäisenä Loimaan sairaalassa lyhyen sairaalajakson jälkeen huhtikuussa. Isäni oli viimeinen pelimanniryhmästä, joka siirtyi tuonilmaisiin, joten nyt siellä jossain varmaankin taas sovitaan tulevan kauden festivaalikeikoista ja harjoituksista. Kymenlaakson Pelimannikuoron ja -orkesterin kanssa esitimme useita lauluja, jotka olivat Riitalle erityisen rakkaita. Riitta oli ihminen, joka sai aikaan paljon asioita. Tähän aikaan liittyivät monet suunnittelupalaverit Pelimannikuoro ja orkesteri ry:n hallituksen kanssa, jossa Riitta toimi uutterasti sihteerinä ja toiminnanjohtajana. Hänen elämäntyönsä ja perintönsä kymenlaaksolaisen kansanmusiikin sanansaattajana on merkittävä. säesti nuorisoseura Karjalan Nuorten kansantanssiryhmää 1970ja 80-luvuilla festivaalikeikoilla ympäri Eurooppaa ja USA:ssa. Olin esiintymässä tapahtumassa yhtyeeni kanssa, ja kuulin samalla Kymenlaakson Pelimannikuoron ja -orkesterin sykähdyttävää esiintymistä. Juhlassa Riitta sai viiden muun ohella Suomen Kansanmusiikkiliiton kultaisen ansiomerkin. Myös Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen ja Kymenlaakson Pelimannikuoron ja -orkesterin yhteistyö oli hyvin tiivistä. Pitkäikäisin yhtye, jossa hän vaikutti, oli loimaalainen kansanmusiikkiryhmä Kotirannan pelimannit, joka mm. Esiintymiset Riitan ja kuoron kanssa olivat unohtumattomia. Pilke silmäkulmassa hän letkautti: ”No ei tupata, jos ei tykätä.” Riitan kirkas sopraano ja valoisa laulutapa ovat jääneet elävästi mieleen. Musiikillista hteistyötä eri ryhmien ja paikkakuntienkin välillä oli paljon. Sen sävelissä ja sanoissa heräävät henkiin parhaimmat muistot yhteisistä esiintymisistä: ”On mukavaa muistella Miehikkälää, kun silmäni suljen, sen mielessäin nään. Aikaa tuosta on kulunut kuitenkin jo 30 vuotta. Pelimannikuoron toiminta vuoteen 2018 oli hyvin aktiivista aikaa. Tarmokas ja aktiivinen Miehikkälän Pelimannipäivien ja Kymenlaakson Pelimannikuoron ja -orkesterin äitihahmo oli poissa. Yksi laulu, Muistojen Miehikkälä , on kuitenkin ylitse muiden. Jos johonkin paikkaan ei jostain syystä päästy esiintymään, suhtautui Riitta asiaan karjalaiseen tyyliin huumorilla. Esiintymismatkoihin mahtui paljon naurua, riemua ja iloa kansanmusiikin parissa. Riitta kutsui hallituksen koolle muutaman kerran vuodessa kotiinsa Muurikkalaan tai mökillensä Korkeakoskelle, ja pöytä oli luonnollisesti aina koreana. Työuransa hän teki pääosin Loimaan ammattikoulun autopuolen opettajana. Tuntuu kuin se olisi ollut vasta eilen, kun sain tutustua Miehikkälän Pelimannipäivillä tarmokkaaseen ja valoisaan ihmiseen. Nuorena alkanut haitarinsoitto oli isäni rakkain harrastus. Aikaa huipensivat Muistojen Kymenlaakso -levy, Kymenlaakson teemavuodet Kaustisella, Samuelin poloneesi Haminassa 2013, useat kirkkokonserttikiertueet ja Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistyksen 20-vuotisjuhla vuonna 2011. Veikkon poika Rami Veikko Jokinen 5.6.1938-21.4.2025 Ve ik ko JO ki se n ko ti ar ki st o Riitta Riihelä 1941– 2025 Kun sain suruviestin Riitan kuolemasta, aika pysähtyi ympärilläni. Musiikin saralla isäni tärkein opetus oli, että älä koskaan hukkaa rakasta instrumenttiasi edes pahassa rahapulassa. Veikko vaikutti koko ikänsä Loimaalla
Koulutie jatkui Vähä-Heikkilän kautta Puropellon kouluun, ja ylioppilaaksi Mirkku kirjoitti Luostarivuoren lukiosta. Turun Europeadeen Mirkku sekä käsikirjoitti että ohjasi Joki Ån -teoksen sadoille tanssijoille. Vuosien myötä hän kouluttautui ohjaajaksi jatkaen itse koko ajan myös tanssijana. Iso ikävä jäi Tommi-puolisolle, rakkaille lapsille sekä suurelle ystäväjoukolle. Jouko Tekoniemen elämässä musiikki oli enemmän kuin työ – se oli tapa kohdata ihmiset ja rakentaa yhteyttä musiikin kautta. Hän toimi uutterasti pelimanniporukoiden ja kuorojen veturina sekä yhteisesitysten säveltäjänä ja johtajana. Hän oli innostava ja osaava opettaja, jolla oli taito nähdä jokaisessa oppilaassaan potentiaali ja tukea heidän musiikillista kasvuaan. Kirja oli tärkeä kulttuuriteko säilyttämään pohjoista musiikkiperintöä tuleville sukupolville. Joukon valtakunnallisesti tunnetuimpina töinä pidetään Jaakko Frigård-Rautasen sävelmiin pohjautuvia laulusarjoja Friikoolin messu ja Viulujen vesper. Ei ollut ihmistä, joka ei olisi Mirkusta pitänyt! Hänen lämmin ja salliva läsnäolonsa, hymyilevä puhetapansa yhtaikaa tarkan, huumorilla höystetyn opetuksensa kanssa saa meidät kaikki kaipaamaan häntä! Mirkun jälkeen jäi valtavan kokoinen tyhjä paikka. Hän sävelsi useita lauluja yhteistyössä eri sanoittajien kanssa. Hän edusti laadukkaasti kansantanssin ohjaamista vapaaehtoispohjalta ollen rohkeasti kokeileva ja uutta luova tuoden kansanperinnettä nykypäivään. Jouko valmistui kansakoulunopettajaksi Kemijärven seminaarista. Mirkku teki työuransa äidinkielen opettajana Liedon Ilmaristen koulussa toimien viimeksi myös apulaisrehtorina. Mirkku toimi monipuolisesti ja vaikuttavasti kansantanssiyhdistyksessämme. Jouko syntyi Jalasjärvellä EteläPohjanmaalla. Puoliso Tommi löytyi jo varhain samasta kansantanssiryhmästä ja lapset Hertta ja Aarne ovat kansanperinteen parissa kasvaneet tiiviiksi osaksi suurta tanhuperhettämme. Niin paljon jäi kesken kokonainen elämä! Huhtikuisena lauantaina kokoontui 200 hengen ystäväjoukko Turun Ylösnousemuskappeliin Mirkun siunaustilaisuuteen. Leena Aho, Mira Huhtala ja Lennu Yläneva Turun Kansantanssin Ystävät Mirkku Weckström 2.1.1976 5.3.2025 Le en a A ho. Jouko Tekoniemen elämäntyö kansanperinteen parissa on mittava. Monia ryhmiä Mirkku ehti opettaa, viimeisimpänä aikuisten Fati-ryhmä, joka sai tanssia 8 vuotta Mirkun ohjauksessa. Kiitämme Sinua, rakas Mirkku, kaikista näistä vuosista, jotka saimme viettää kanssasi. Sinua vie tunturitie, kepeä taivaltaa, laen ylvään näät aavan taa. Tanssijat muodostivat kunniakujan arkun ja saattoväen poistuessa, menuetin yhä soidessa. Suvea tuoksuu yö, takana kiire työ, edessä aamu on, auringon maa. 31 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Musiikinopettaja Jouko Tekoniemi nukkui ikiuneen kevään korvalla 88-vuotiaana Oulussa. Mirkku tunnettiin työyhteisönsä kantavana voimana: innostava, rakentava, pidetty ja aina auttava opettaja, luokanvalvoja ja työtoveri. Mirkku valmistui kuitenkin pääaineenaan suomen kieli ja kirjallisuus. Merkittävimpiin sanoittajiin kuuluivat Arvo Ylitalo ja Sanni Kotiranta, joiden sanoituksiin Jouko sävelsi suuren määrän tunnelmallisia ja pohjoisen luontoa sekä elämää kuvaavia lauluja. Nauvon menuetin myötä pelimannit ja tanssijat jättivät jäähyväiset Mirkulle. Opinnot jatkuivat vielä Sibelius-Akatemiassa Helsingissä, josta hän valmistui musiikinopettajaksi. Työyhteisön hyvinvointi oli Mirkulle tärkeää ja hänellä oli merkittävä rooli oppilashuoltoryhmässä. Turun yliopiston folkloristiikan laitos sai Mirkusta innokkaan opiskelijan. Mirkun mainiot pedagogiset taidot, laaja kansanperinteen tuntemus ja hyvä sosiaalinen osaaminen johtivat hänet vastaamaan myös monista yhteisistä kansantanssihankkeista Varsinais-Suomessa. Opettajanura sai jatkoa musiikin parissa, kun hän valmistui musiikinohjaajaksi Jyväskylästä. Näitä teoksia kuulemme vielä tänäkin päivänä osana kuorojen ohjelmistoa. Jouko oli myös yksi Jutajaiset-folklorefestivaalin voimahahmoista. Mirkun lapsuudenkoti oli Uittamolla, jossa hän aloitti koulunkäyntinsä. Jouko Tekoniemi ja Arvo Ylitalo: Tunturitiellä Jukka Hannula Lapin Kansanmusiikki ry:n puheenjohtaja Jo uk o Te ko ni em en pe rh ea rk is to Jouko Tekoniemi 12.9.1936 6.4.2025 Turussa syntynyt kansantanssin opettaja, filosofian maisteri Mirkku Weckström kuoli yllättäen kotonaan Turussa 49 vuoden iässä. Mirkku aloitti kansantanssiharrastuksensa Turun Kansantanssin Ystävissä 5-vuotiaana. Lisäksi hän teki Arvo Ylitalon ja Matti Yli-Tepsan kanssa Lapinlasten laulukirjan. Jouko teki pitkän ja vaikuttavan uran Kitisenrannan koulun musiikinopettajana Sodankylässä. Sodan jälkeen hän muutti vanhempiensa mukana Sodankylään, jossa hän varttui ja löysi elämänpolkunsa opettamisen ja musiikin alalta. Sydämen asiana Mirkulla oli oppilaiden lukutaidon vahvistaminen ja lukuharrastuksen edistäminen. Kansantanssin opettajaksi Mirkku valmistui vuonna 1997 Suomalaisen Kansantanssin Ystävien, Tampereen yliopiston ja Varalan urheiluopiston koulutuksesta. Häntä arvostettiin suuresti niin kollegoiden kuin oppilaiden keskuudessa. Opettajantyönsä ohella Jouko tunnettiin myös säveltäjänä, erityisesti lappilaisten laulujen tekijänä. Jouko perusti Sodankylän Pelimannit ja Kuoron kuusikymmentäluvun lopulla. Tämän teoksen synty siivitti Varsinais-Suomen kansantanssiyhdistyksiä yhä tiiviimpään yhteistyöhön, joka näkyy ja tuntuu vielä tänä päivänä. Kansantanssiyhtye PRO:ssa hän tanssi itse kaikki 25 vuotta toimien myös ryhmän moottorina
Saariston kylät sijaitsevat kaukana toisistaan, mutta musiikkiperinne kuitenkin siirtyi aikoinaan saarelta toiselle. Apurahahankkeena alkanut Spelmän Ohoj -toiminta on vakiintunut ja saanut taustalleen yhdistyksen. 32 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 K emiönsaaren saaristossa kansanmusiikin kuuleminen ei kuitenkaan ole ollut itsestään selvää. Kuopiolaissyntyisestä Hirvaskerosta merimaisemat tuntuivat alkuun vierailta. Se loi alueelle monipuolisen perinteen, jossa jokainen saari oli ikään kuin oma kulttuurinsa, mutta yhteydessä muihin. Spelmän Ohoj! -hankkeen vierailevina opettajina ja esiintyjinä on nähty monia saariston kansanperinnettä tuntevia tekijöitä, kuten Marianne Maans ja Maria Kalaniemi . – Esimerkiksi Högsåran saarella ei ollut yhtään viulua, vaan paljon vahvoja laulajia ja se jätti jälkensä paikalliseen musiikkiin. Nykyään hän on harmoninsa kanssa tuttu näky saariston yhteysaluksilla. Ja pelimannimusiikkia! Pelimannit säestävät juhannustanssia Högsåralla. – Erityisiä hetkiä ovat olleet ne, jolloin soitamme juuri tietyltä saarelta aikoinaan kerättyä musiikkia yhdessä saaren nykyisten asukkaiden kanssa. Toiminnan keskiössä on nyt soittoryhmä, joka toimii vuoden ympäri ja kasvaa tasaisesti. Taalintehtaalla asuva Jimmy Träskelin perusti Spelmän Ohoj -hankkeen vuonna 2022 herättämään henkiin Kemiönsaaren laajan ja harvaan asutun saariston paikallista pelimanniperinnettä. Ihmiset ovat hämmästyneitä siitä, että heillä on tällaista perinnettä. Yhteys löytyi heti, ja soitin sai nimekseen Darling. Osallistujien kirjo on laaja, kolmisenkymmentä soittajaa alakouluikäisistä eläkeläisiin. Viime vuosina Träskelinin rinnalla hanketta on luotsannut klassisen laulajan koulutuksen saanut Veera Hirvaskero , joka muutti Taalintehtaalle vuonna 2023. Ja n B er gm an Hanna Nikkanen. Aaltojen loisketta, lokkien huutoa ja kansanmusiikkia Spelmän Ohoj Kuvittele astuvasi yhteysalukselta pienen saaristokylän kallioiseen rantaan juhannusaattona. Paraisten ja Hangon välissä sijaitsevalla saaristoalueella aktiivisia paikallisia kansanmusiikkitekijöitä on ollut viime vuosikymmeninä sangen vähän. Mitä kuulet. Soittajia alkaa löytyä Taalintehtaalla vanhassa ruukinpatruunan kodissa toimiva hotelli tarjoaa hulppeat puitteet, kun Spelmän Ohoj -soittoryhmä harjoittelee. Kemiönsaari osoittautui kiehtovaksi alueeksi, sillä sen alueelta taltioitua perinnettä ei tuntunut kukaan kolunneen niin perinpohjaisesti kuin vaikkapa naapurissa sijaitsevaa Paraisten saaristoa. Taalintehtaalainen Sven-Göran Olin oli aiemmin soittanut bluesia sähköbassolla. Kontrabassoon hän tarttui ensi kertaa Spelmän-harjoituksissa keväällä 2024. Itämeren aaltojen loisketta, lokkien huutoja, ehkä lampaiden määkimistä. Olin kutsuu sitä nauraen tyttöystäväkseen. Hanke alkoi järjestää musiikki-iltamia alueen saarilla, yhdessä asukkaiden kanssa
Spelmän Ohoj kesällä 2025 Spelmän Ohoj esiintyy Kaustisen festivaaleilla heinäkuussa 2025 – mutta muutakin kesäohjelmaa on luvassa. Spelmän Ohoj’n soittoharjoituksissa ohjeet annetaan aina molemmilla kielillä. La ur en t Ch m ie l Jim m y Tr äs ke lin. Träskelin kertoo murehtineensa aiemmin sitä, ettei Suomessa arvosteta paikallisia kulttuureja: mieluiten syödään samaa ruokaa ja soitetaan samaa Beatlesia kuin muuallakin. 12.6. Kun teemme kemiönsaarelaisena ryhmänä kemiönsaarelaista musiikkia, meillä on mahdollisuus tehdä jotain täysin ainutlaatuista. Jo seuraavana päivänä Dahlström kirjoitti löydöstään innoissaan päiväkirjaansa: Eloisa ja valpas kahdeksantoistavuotias tyttö, vikkelä ja reipas, silmät kaikkialla, pikkuvanha nenä pystyssä, vielä hieman lapsekasta kulmikkuutta jäljellä. Ja hän oli oppinut ne omalta äidinäidiltään. Allsång på Örö 5.8. Leirille ovat tervetulleita niin aloittelijat kuin konkaritkin. Minulle on psyykkisesti hyväksi, että Spelmänissä tapaan eri-ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista. Hiittisten saaristosta on taltioitu jopa Pohjoismaiden vanhinta balladiperinnettä. Puheessakin kieli vaihtuu välillä, miksei musiikissakin. – Se kuvastaa elämää täällä. Hirvaskeroa havainto ei yllätä. Pelimannit kohtaavat Spelmansturnén purjehtivat soittajat 24.6. Allsång på Högsåra 26.7. Tällaista musiikkia ei kuule, jos ei tule tänne kuuntelemaan. Helsingholmissa. Myöhemmin Sveriges Radion ohjelmat laukaisivat Janssonin kuuluisuuteen Ruotsissa, ja suuri osa hänen yli tuhannen laulun varastostaan dokumentoitiin. Te sovitte toisillenne, Darling ja Sven!Olinin lapsuudenkodissa kansanmusiikkia ei juuri arvostettu. Katoamassa olleen pelimannikulttuurin paluu Kemiönsaarelle on helpottanut Träskelinin huolta. Osan lauluista hän kirjoitti yhdessä koululaisten kanssa. Sen juuret juontavat keskiajalle. Sitä pidettiin liian yksinkertaisena. – Jansson oli oppinut ison osan lauluistaan äidinäidiltään, joka oli kotoisin Hiittisiltä, eli aivan tästä läheltä. Träskelinin mielestä Paraisten Nötöllä eläneen Janssonin laulurepertuaari sopii luontevasti Kemiönsaarenkin maisemiin. Dahlströmin tallentamat nuotit päätyivät Svenska litteratursällskapetin arkistoon. – Teissä on sellaista uskottavaa massaa ja syvyyttä. 33 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Kieli vaihtuu ruotsista suomeksi, kun pyykkilaudansoittaja Pentti Vähätalo puuttuu puheeseen. – Ehkä veneessä on ollut helppo soittaa keinuvaa valssia. 3.–6.7. Ilokseen Dahlström huomasi, että musikaalinen teini osasi uskomattoman määrän lauluja. Varsinainen julkkis Saaristomeren laulajien joukossa oli Svea Jansson , jonka Dahlström löysi pienestä saaristotorpasta vuonna 1923. ja 19.7. Spelmän Ohoj’hin liittymisen myötä Olinille valkeni, että kansanmusiikin itu on yhteisössä: siinä, että aloittelija ja konkari voivat soittaa yhdessä, ja siitä tulee “hyvä soppa”. Valssi on saariston yleisin tahtilaji, Träskelin kertoo. Spelmän Ohoj! -leiri Vänön saarella Kansanmusiikkileirin opettajiksi saapuvat Maria Kalaniemi, Leino Jylhänniemi, Veera Hirvaskero ja Jimmy Träskelin. Allsång på Vänö Tällaista musiikkia ei kuule, jos ei tule tänne kuuntelemaan Vänön kansanmusiikkileirin ryhmä esiintyy. Viihdyn suunnattoman hyvin heidän pienessä majassaan. Lisätietoa: ohoj.fi Eugenia-risteilyt Spelmän Ohoj soittaa perinnejahti Eugenian kannella ja purjehdusten kohdesaarilla mm. Toukokuussa Taalintehtaalla esitettiin kuorokonsertti Fanfar 700 , joka juhlisti Kemiönsaaren 700-vuotisjuhlaa. Yhdistyksen kalenterissa on paitsi kesäleiri, myös muun muassa perinnejahti Eugenialla tehtyjä purjehduksia ja ympärivuotinen yhteislaulufestivaali. Allsång på Kimitoön -yhteislaulufestivaali 22.7. Träskelin loi konserttia varten uutta, kaksikielistä musiikkia. Kaikki päivämäärät löydät sivulta ohoj.fi. Ei siinä ole mitään outoa, että kieli vaihtuu välillä kesken kappaleen. – Se oli yllättävän helppoa. Kesällä Träskelin, Hirvaskero ja joukko muita aktiiveja kiertää jälleen Kemiönsaaren harvaanasuttuja saaria. Kieli vaihtuu lennossa Saariston laulut ovat ruotsinkielisiä, mutta Taalintehtaan ruukin ympärillä kielet ovat aina sekoittuneet luonnollisesti. – Meillä on omintakeinen porukka ja omintakeisia soittimia, ja olemme täällä aika omalaatuisessa paikassa. Allsång på Sagalund 30.8. – Minähän en ole enää ihan nuori, ja asun kahdestaan kissan kanssa. Niiden avulla Träskelin ja Hirvaskero voivat nyt herättää saariston musiikkiperinnettä henkiin. Juuret juontavat keskiajalle 1900-luvun alkupuoliskolla Greta Dahlström teki pitkiä keräysmatkoja Kemiönsaaren saaristoon. Spelmän Ohoj toteutti projektin yhdessä Kemiönsaaren kaikkien koulujen sekä Sagalundin museon kanssa. Siinä on suora yhteys 1700-luvun lauluihin. Lavalle nousi 300 koululaista
Eipä tainnut Hili arvata, millaiseen pyöritykseen toiveen toteutuminen hänet ja muut pohjoisen pelimannit vei. Me kaikki mukana olleet 300 soittajaa, laulajaa ja tanssijaa Suomesta ja Ruotsista, olemme kovin kiitollisia siitä, kuinka hienoon tapahtumaan pääsimme osallisiksi. Koskettavia konsertteja oli rajan molemmilla puolilla. Kaksi maata, kaksi aikaa, kaksi kieltä, kaksi valuuttaa ja yksi yhteinen ainutkertainen kokemus, tillsammans. Ääni, joiut, laulu ja uskomaton heleä linnunlaulu-imitaatio lumosivat jokaisen. Harvoin etelämpänä pääsee laajasti kuulemaan pohjoisen taitureita. Esiintymisiä kauppakeskuksissa, museoissa ja palvelutaloissa. Heidän taituruutensa ja rusinapullan lämpöinen otteensa soittamisissaan olivat kuin kaiken parantavaa lääkettä, jota saa juurikin näiden tohtoreiden vastaanotolta. Rajan läheisyys ei ollutkaan este, vaan mahdollisuus, kun Samuelin Poloneesi HaparandaTornio soi saumattomasti kahden valtakunnan puolella maaliskuussa. Kärkipaikalla heistä oli juhlavassa Lapin-asussaan olemuksellaan salin valloittanut Tiina Aikio . Neljä viimeksi mainittua yhdessä Arto Järvelän kanssa WAOyhtyeessä, joka on vihkiytynyt Vilho Akseli Ollikaisen musiikkiin. Eteläisen Suomen pelimanneista vahvimman vaikutuksen teki duo Maria Kalaniemi ja Jouko Kyhälä . Oli riksspelman Fredrik Hangasjärvi Raj-Raj-Bandista, Susanne Rantakallio ja Jan Johansson Jordista sekä Markus Falck ja Göran Eriksson J.P. Oli Orivesi All Stars, Kesäpelimannit ja monta muuta. Nyströmeistä. Oli hienoa päästä myöskin Ruotsin puolelle soitolle, vaan vieläkin hienompaa oli tehdä se samassa tapahtumassa pohjoisruotsalaisten huippupelimannien kanssa, joita olen ihaillen kuunnellut jo vuosikymmeniä. Hän ei koskaan levyttänyt mitään, mutta omia kasetteja ja muuta taidetta jäi kasapäin. Ollikainen muutti nuorukaisena Rautavaaralta Pohjois-Ruotsiin. Monipuolinen kansanmusiikin viikonloppu, johon sisälPohjoisen poloneesi Teksti ja kuvat: Veli-Jussi Lietsala Hilkka Varvikko-Tarvainen ja Katja Lampinen. 34 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Tarina alkoi Suomen Kansanmusiikkiliiton Oriveden kursseilta 2022, kun Hilkka Varvikko-Tarvainen sanoi Päivi Ylönen-Viirille, että olisi jo aika saada Samuelin Poloneesi Lappiin, kun edellinen kerta Lapissa oli vuonna 2007 Rovaniemellä. Kaustislaiset huolehtivat perinteisestä tyylistä. Kansanlaulukirkko oli Haaparannan puolella. Guro Kvifte Nesheim & Floating Sofa johdatti taidolla kuulijansa uudempien virtojen äärelle. Markus Falck Gränslösa Spelmän
– Vanhemmat kysyivät, mitä haluaisin soittaa ja vastasin että viulua. sekä Haapavesi Folk Festivalilla ja Kaustinen Folk Music Festivalilla. Sofia Timonen Vuoden nuori pelimanni 2025 – Ampiais-Siivilä Guro Kvifte Nesheim & Floating Sofa Tervolan pelimannit Jouko Kyhälä ja Maria Kalaniemi Kesäpelimannit Tiina Aikio. Monipuolista osaamista ja soitinrepertoaaria Ampiais-Siivilän veljeksiltä löytyy, sillä viulun lisäksi keikoilla voidaan kuulla muun muassa mandoliinia. Musiikki kuuluu myös AmpiaisSiivilän ulkopuolella laajasti veljesten elämään. Eemeli opiskelee SibeliusAkatemiassa kansanmusiikkia, Viljami taas lukion lisäksi Sibelius-Akatemian Nuorisokoulutuksessa. 35 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 tyi myös lastenkonsertti ja työpajoja sekä tanssiklubit molempina iltoina. Lukion myötä myös muut musiikkigenret kiinnostavat ja tuovat monipuolisuutta muusikkouteen. Siivilään kertyi vähitellen ampiaisia, ja mietimme että siinä on hyvä nimi bändille. – Yhdessä tehdään, sävelletään ja sovitetaan niin vanhoja kuin omiakin biisejä, veljekset kertovat. Kansanmusiikin pariin veljekset ovat kulkeutuneet mutkien kautta. – Pohjois-pohjalainen kansanmusiikki näyttäytyy erityisesti nyt Järvelän Antin kautta kun hän on kaivanut materiaaleja, Eemeli kertoo. Teippasimme siihen kanavan päälle siivilän, jotta ilma vielä kulki mutta ampiaiset eivät pääse leviämään huoneessa. Ja ylävitoset päälle. Oli meille täysin oikein istua pitkä ajorupeama omalla takamuksella ja tuntea, miltä pohjoisen pelimannista tuntuu ajella etelämmäksi soitolle, ja sama takaisin. Pruiksman veljesten fiuliduo kuten he itseään kuvailevat on saanut juuri vuoden nuori pelimanni 2025 arvonimen Folklandiaristeilyllä, joten syytä iloon on. Eemeli ja Viljami Pruiksma ovat oululaislähtöinen viulistikaksikko, jotka pitävät musiikissaan yllä niin perinteisiä pohjoispohjalaisia kappaleita kuin omiakin sävellyksiä. Kappaleesta huolimatta tärkeää on kuitenkin se, että soittamisen tulee olla mukavaa. No entä sitten se, mitä meistä jokainen pohtii: mistä tulee yhtyeen nimi Ampiais-Siivilä. Siitä se sitten lähti ja ajautui kansanmusiikin pariin pikkuhiljaa, Eemeli kertoo. Mikäs oli ajellessa reilu kahdeksan tuntia kotipuoleen, kun matkassa oli tällaisia tuomisia, joista valtaosa tulee kantamaan koko loppuelämän. Viljami innostui viulunsoitosta veljensä esimerkistä ja seurasi tämän jalanjäljissä tunneille. Kiitos vielä Hili, Jukka Hannula , Lapin kansanmusiikkiyhdistys, Gränslösa Spelmän ja talkoolaiset! Tammikuisena lauantaiaamuna zoomista vilkuttelee kaksi varsin iloista soittajaa, Ampiais-Siivilän Pruiksman veljekset Eemeli ja Viljami . – Yhtenä syksynä minun huoneen ilmastointikanavasta alkoi tulla ampiaisia, ja siihen piti keksiä joku ratkaisu. Kesällä Ampiais-Siivilää pääsee kuulemaan ainakin uudella Kempeleen Kansanmusiikkifestivaalilla 7.6. Järvelä on inspiroinut veljeksiä ja yhtyettä soittamaan omien kappaleiden ohella pohjoispohjalaista materiaalia. Kun jätin matkakaverini Katja Lampisen iltamyöhään Jämsänkoskelle, todettiin yhteen ääneen, että eikö ollutkin hyvä, että lähdettiin. Pitkään yhdessä soittaneet veljekset pitävät perinteistä materiaalia tärkeänä ja sitä muokataankin duolle vanhaa arvostaen. Veljekset kokevat kuitenkin olevansa suhteellisen yleisiä kansanmuusikoita. Molemmilla veljeksillä siintää ajatus tulevaisuuden ammatista ja työskentelystä kansanmusiikin parissa
Syksyllä 2024 kuoro osallistui Sugrifestviikkoon Keravalla konsertilla ”Sukukansojen laulut.” Se oli laulava kuvakertomus matkoista sukukansojen laulumaille. Opintomatkat suomalais-ugrilaisilla alueilla ja matkat eri puolilla Eurooppaa ovat olleet toimintaa rikastuttavat mausteet. Kansanlaulukuoro Hytkyt 25 vuotta Ehtymätöntä naisenergiaa ja laulun iloa Keravalla harjoitteleva kansanlaulukuoro Hytkyt pursuaa laulun ja oppimisen iloa. Karjalaan tehtiin laaja opintomatka, ja se jatkui matkoilla Udmurtiaan ja Mariin. Ohjelmistoon tuli lauluja sukukansoilta Karjalasta, Mordvasta ja Virosta. Myös kansainvälistyminen alkoi. Neljän vuoden kuluttua ohjaaja vaihtui ja tilalle tuli Sibelius-akatemiasta sittemmin tohtoroitunut Sirkka Kosonen . Kohokohtia ja täydennyskoulutusta ovat olleet matkat sukukansojen maille, perheissä asuminen ja yhdessä laulaminen eri maiden ihmisten kanssa. Erasmus-rahoitus mahdollisti antoisat ja ikimuistoiset kuoroleirit Suomessa, Latviassa ja Unkarissa vuonna 2023. Johanna Korhonen Hytkyt-kuoro pysähtyi ihailemaan Seesjärveä opintomatkalla Karjalassa 2011. Tehtiin keikkoja, jotka osaltaan houkuttelivat lisää lauluintoisia. Uusia laulajia on tullut, ja nopeasti he ovat kotiutuneet iloiseen ja rentoon joukkoon. Sirkka Kosonen (edessä) on toiminut kuoron johtajana jo yli 20 vuotta. Jokainen saa olla oma itsensä. Olen oppinut johtamaan, sovittamaan ja säveltämään kuorolle. Ensimmäiset kuorovierailut tehtiin Veeran johdolla Vladimiriin Venäjälle sikäläisen Raspevkuoron vieraaksi ja Unkarin Soltiin. Nimi saatiin laulusta, jota silloin harjoiteltiin ”hytkyttelen ihteäni, kun olen nuori ja hoikka”, Ritva Wilska-Neuvonen , pitkän linja kuorolainen, muistelee. 36 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Itkuvirrestä kansanlauluun Hytkyjen alku lähti ovikellon soitosta, kertoo Hytkyjen alkuperäinen jäsen Leena Suurla .– Naapuri tuli kyselemään olisinko kiinnostusta itkuvirsi-kurssista Karjalatalolla. Nyt kuorolaisia on kolmisenkymmentä. Ensimmäinen levy, Maaemo Mantunainen saatiin pian Veeran johdolla kansien väliin. Sirkka Kososen tullessa kuoron ruoriin alkoi suomalais-ugrilainen kausi. Pikkuhiljaa lauluryhmästä muotoutui kuoro, joka sai nimen Hytkyt . Vierailukohteita ovat olleet muun muassa Ranskan Nancy, Praha, Portugali, Novgorod, Istanbul, Latvia, Bulgaria, Viipuri ja lähinaapuri Viro. Löytyi kymmenkunta laulajaa. Ohjelmisto koostui kansanlauluista, joihin Veera teki kuorolle sovitukset. Merkkipaaluina Kaustinen, levytykset ja opintoja festarimatkat Kesä-Kaustinen on tärkeä festivaali, jonne alkuvuosina innolla lähdettiin. Kurssi ei ollut itkuvirsikurssi vaan karjalaisen kansanlaulun kurssi, jota ohjasi Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston opiskelija Veera Voima . Hytkyjen avulla olen myös kotiutunut Keravalle. – Ne ovat kokemuksia, joita ei olisi saanut missään muualla, Sirkka Kosonen summaa. Kansanlaulut eri puolilta Suomea ovat ohjelmiston pysyvä selkäranka. Myöhemmin tehtiin kaksi levyä lisää. Vuosien myötä Hytkyt on kiertänyt Eurooppaa vierailuilla ja festareilla, ja saanut myös kuorovieraita Keravalle. Kuoroporukan yhteisöllisyys ja hyvä henki ovat olleet kannustavia. M in na Ke so H yt ky tku or on ar ki st o. Laulu innosti niin, että etsittiin tuttavapiiristä lisää kiinnostuneita. Sirkka Kososen johtajakoulu Kuoron johtaja, piäakka Sirkka Kosonen, kertoo 20-vuotisen uran olleen kuoron johtamisen korkeakoulu. Hytkyjen hallinnoima kolmevuotinen ja kahden partnerimaan, Latvian ja Unkarin, ERASMUS-rahoitus oli kannustava tunnustus kansanlaulun ja kansanperinteen vuorovaikutuksesta ja välittämisestä kulttuurista toiseen ja sukupolvelta toiselle. Veera Voima siirtyi ohjaamaan Keravalle, mistä löytyivät myös tilat harjoitteluun
Sastamalan Illossa asuva Elli on opiskellut yli kuusi vuotta viisirivisen soittoa. Kuorolaulu rikastuttaa elämää Merja Karhumäki on kuoron alkuperäisiä jäseniä.– Kuoro on merkinnyt minulle paljon. Hän on aina tykännyt soittaa korvakuulolta, siksi nuottiläksyt eivät suuresti ole puhutelleet musiikkiopistossa. Näppärikurssilla esiinnyin pienenä Huittisissa. Satakunnan vuoden 2025 nuori pelimanni Elli Harjuniemi , 12, muistaa kaikista elämänsä festivaaleista ja kansanmusiikkijuhlista erityisesti MäSä-duon. Tuntuu kivalta ja antaa rohkeutta esiintymistilanteessa, kun ihmiset katsoo ja kuuntelee. Sastamalan Kiikoisissa asuvan Matti Valtteri Lehtisen musiikillisten ansioiden lista on pitkä: laulu, soolopukinsarvi, klarinetti, saksofoni, kitara, viulu, säveltäjä, sanoittaja, sovittaja. Mummulla ja papalla soi paljon Veikko Ahvenaisen cd-levy ja Järviradio, paljon haitarimusiikkia. Kuoron uudehko jäsen Kaija Koskinen liittyi kuoroon noin kolme vuotta sitten tultuaan seuraamaan ”avoimia harjoituksia” Keravan kirjastossa. – Hytkyjen kanssa tehdyt matkat ja kulttuurien väliset kohtaamiset ovat elämyksiä, joita tahdon välittää myös uusille kuorolaisille. Viime vuonna kaksirivisen soitto sai vauhtia Leija Lautamajan kisällikurssilla. Nykyään hän keskittyy keikoilla mielellään laulamiseen. Etenkin sellaiset, joissa ei lauleta vaan puhutaan musiikin päälle. 37 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Sirkka Kososen tulevaisuuden toiveissa on edelleen olla Hytkyjen piäakka. – Lähinnä laskeskelen, kuinka monta bassoniskua menee yhteen tahtiin. Soitan aika paljon yksin, mutta hyvän soittajan kanssa on aina kiva soittaa yhdessä. Erityisen kiinnostavaa on olut tutustua erilaisiin laulutekniikoihin. Mummulassa olen soittanut ensimmäistä kertaa jonkun muun edessä. Vuoden pelimanni on Satakunnassa klarinetinsoittaja jo toista kertaa peräkkäin. Keikat ja opintomatkat ovat olleet kuoron toiminnan mausteet. Ensimmäiset klarinetit saatiin Suomeen vuonna 1771 Porin rykmentille. Tykkään ihmisten ilahduttamisesta. Kansanmusiikkikentän ulkopuolella Elli kuuntelee Kikkaa ja on fanittanut Dingoa esikoulusta asti. Niin kauan haluan jatkaa kuin vain ääni kulkee, Merja Karhumäki toteaa. – Olen muutenkin alkanut kuunnella aktiivisesti 80-luvun suomirockia. Erasmus kansanperinneleirin kolmen maan kuoro Espan lavalla kesällä 2023. Haaveissa on myös päästä seuraavalle Folklandialle yhdessä äidin kanssa. Kaverin kanssa on mietitty, jos perustettaisiin oma pieni yhtye. Jatkuva uuden oppiminen pitää aivot vireinä. – Muusikoksi en kyllä aikuisena ala. Lauletaan sonnimullin äänellä, eikä niin kuin laulunopettaja opettaa. Satakunnassa nimettiin vuoden 2025 pelimannit Vuoden 2025 satakuntalaiset pelimannit Matti Valtteri Lehtinen ja Elli Harjuniemi esiintyvät joka vuosi juhannuksen jälkeen Kiikoisten Purpureilla. Kuinka monella tavalla voi laulaa, se valkeni Erasmus-projektin opintoleireillä. En ikinä katso mitään nuoteista, sointuja ja joitakin ääniä vain. Nyt kesällä on uusi Finlayson Soi -festivaali Tampereella, sitten ”tietysti” Kiikoisten Purpurit, Kaustinen ja monet muut kansanmusiikkitapahtumat. – Se oli coolia ja hienonkuuloista. – Kaunista lauluakin on, mutta myös puoliruokotonta roikastusta. Hän tykkää laulamisesta ja on aloittanut laulutunnit. Nykykappaleista en välitä ollenkaan, aika huonoja. Kun Suomi sitten liitettiin Venäjään, vuonna 1809 alkaen armeijan soittajista tuli kansanmuusikoita. Olen soittanut kaksirivistä vasta vajaat kaksi vuotta, Elli kertoo. Matti Valtteri, 76, sanoo, että kaikella on aikansa. – Ovat hyviä opettajia! Opin vähän erilaista tekniikkaa ja uusia kappaleita. Heikki Syrjäseltä nimityksen ”perinyt” Matti Valtteri Lehtinen on mielissään klarinetin saamasta huomiosta. Se on antanut 25 vuotena laulun iloa ja juurruttanut minut uuteen kotikaupunkiini Keravalle. Elli suunnittelee, että hän voisi suorittaa loppuvuodesta pronssisen pelimannimerkin Oriveden-kurssilla. Yhdessä laulaminen on aina huikea kokemus. Klarinetti rantautui Satakuntaan Satakunnan Kansanmusiikkiyhdistys nimesi alkuvuodesta myös vuoden 2025 pelimannin. Kuoron piiristä on löytynyt ystäviä ja yhteisöllisyyttä. Hän on ollut perustamassa lukuisia yhtyeitä, joista Kyläpelimannit on tunnetuin, Pukinsarven Tröötöttäjät erikoisin ja Kiikosten Pelmannit perinteisin. Ne avartavat maailmaa ja lisäävät sosiaalista kanssakäymistä, kuoron yhteishenkeä. Mummula teki Ellistä pelimannin Elli on pienestä pitäen ihaillut äitinsä Milla Harjuniemen haitarinsoittoa. Alkuvuodesta hän oli Kyösti Järvelän ja Lauri Kotamäen opissa Jämsän Soimannien kurssilla. – Koin heti olevani tervetullut iloiseen joukkoon. M ar it a Sa lo ne n H yt ky tku or on ar ki st o. – Klarinetti on kuulunut nimenomaan satakuntalaiseen kansanmusiikkiin
Kun soppaan lisätään vielä hitunen suomalaista melankoliaa, syntyy mainio keitos, joka on sekä perinnetietoinen että tulevaisuuteen katsova. Alun irlantilaisia sävyjä mieleentuovasta Juotikan Iitasta levyn päättävään Hervoton suu tari -ralliin duon ulosanti on tyylikästä ja taitavaa. Aurora Fustinoni Kansanmusiikki-lehteen 3/2025 tarjotut levyt toimitukseen 15.8. Toimii sekä hämyisellä klubilla että kesäfestivaalin tanssin pyörteissä. Muusikon intensiivisen läsnäolon ansiosta intensiteetti säilyy alusta loppuun, ja jokainen sävel hengittää. Nautin tästä maailman musiikkien tyylikkäästä sekoituksesta sekä siitä, että levyllä kuullaan erilaisia soitinkokoonpanoja triosta 11-henkiseen big bandiin. Paul Silfverberg Essi Hirvonen: Pyhät omakustanne, 2024 K ontrabasisti Essi Hirvosen ep Pyhät on musiikkimeditaatiota parhaimmillaan. Levyn kansitekstien ja laulukappaleiden kieleksi on valittu englanti. Laulaja-lauluntekijä Dave Klasin karhea, matala ääni ja sitä maustava stemmalaulu istuvat hienosti Slack Birdin tyyliin, mutta välillä saa pinnistää, että pysyy mukana sanoituksissa, eikä vaan tanssahtele ja fiilistele upeaa soitantaa. Duon soitinhallinta on yhtä virtuoottista kuin ennenkin, mutta alusta asti Luomuduon vahvuuksiin on etenkin kuulunut Olli Sippolan (viulu) ja Sakari Keipin (kitara) erinomainen taito perinteisten(kin) kappaleiden sovittamiseen. Sanoitukset viestivätkin sitten kaikkea muuta kuin iloa ja leikkisyyttä. mennessä.. Loppupuolen kappaleissa kuultava laulu lisää kokonaisuuteen vielä enemmän värisävyjä. Levy on samalla sekä helppoa kuunneltavaa että mielenkiinnon ylläpitävää musiikillista seikkailua. Levypalstalle tarkoitetut levyt lähetetään osoitteella Kansanmusiikki-lehti, Halkosuontie 93 A, 00660 Helsinki. Levyä kuunnellessa saattaa välistä jopa unohtaa sen, että levyllä todella soi kontrabasso, sillä niin muhkean ja toisaalta heleän kirkonkellomainen on levyn äänimaisema. Levy on itsessäänkin pyhä kokonaisuus, joka osoittaa musiikillisen läsnäolon, tyhjyyden ja yksittäisten sävelten voiman. Pyhät kutsuu jokaista kuulijaa hiljentymään, kuuntelemaan sekä kenties itsekin pohtimaan omaa käsitystään pyhästä. Koska kyse on kahdesta dynamiikaltaankin hyvin erilaisesta soittimesta, on niiden sävyjen esilletuomisesta kiitettävä myös taitavaa äänitystä, miksausta (Samuli Volanto) ja masterointia (Jaakko Viitalähde). Molempien muusikoiden sanaton laulu (ja vihellys!) sekä upeat, vaihtelevat rakenteet ja kauttaaltaan svengaavat rytmit edustavat minulle tämän levyn parhaimmistoa. Toivottavasti jatkoa seuraa! Minna Raskinen Ilkka Arola Sound Tagine: Adventures in the now Flame Jazz Records, 2025 I lkka Arola Sound Taginen neljäs albumi on mielenkiintoinen paketti, jossa vaikutteet 1970-luvun etnojazzfuusiosta ja turkkidiskosta jalostuvat riemastuttavaksi melodioiden ja rytmien juhlaksi. Slack Bird: Jos emme saa tanssia Harava Records 2025 S lack Birdin musiikki on letkeää ja kehoa hytkyttävää. Teokset ovat hyvin minimalistisia ja niihin on jätetty paljon tyhjää tilaa, joka antaa hiljaisimmallekin yläsävelelle mahdollisuuden syttyä ja loistaa. Janka-Murros Maija Kauhanen & Johannes Geworkian Hellman: Migrating Gammalthea 2025 L evyn punaisena lankana toimii ajatus muuttolinnuista sekä muusikoista matkoista, navigoinnista, kasvamisesta ja kotiinpaluusta. Rytmiryhmä (Esko Grundströmin basso, Okko Saastamoisen rummut ja Juuso Hannukaiset perkussiot) luovat soitolle funkahtavan ja vääjäämättömästi etenevän pohjan, jonka päälle Arolan trumpetti ja busuki sekä Topi Korhosen kitara kieputtavat melodioitaan. Soittimista iskivät suoneen etenkin verevä haitari, leikittelevä banjo, rouhea viulu ja surumielisesti soivat puhaltimet. Nyt Hassun-Pekon musiikkiin on tarttunut ep-levyn mitalta Luomuduo, ja yhdistelmän jälki on mitä mainiointa. Levy on äänitetty pääosin livenä, mikä tuo soittoon tuoreutta ja tukee levyn taustalla olevaa läsnäolon teemaa. Antti-J. Se koostuu viidestä hidastempoisesta, improvisatorisesta soolokontrabassoteoksesta. Tälläkin pikkulevyllä useat tutummatkin melodiat – kuten aivan hillittömään riehakkuuteen yltyvä Hassun Pekon masurkka – saavat aivan uuden tulokulman. Arja Kangasniemi Luomuduo: HassunPekon poluilla ep, omakustanne 2025 M äntyharjulainen Petter Komppa eli Hassun-Pekko on jättänyt voimakkaan muistijäljen kotimaiseen pelimannikenttään ja useita hänen tekemiään kappaleita kuulee edelleen ympäri maata. Hirvosen kyky kuunnella instrumenttiaan ja kaivaa siitä esille erilaisia sointivärejä ja sävyjä on aivan omaa luokkaansa: soittajan kokonaisvaltainen läsnäolo suorastaan huokuu äänitteenkin läpi. Soundi ja tunnelma ovat mukavalla tavalla vanhahtavia sisältäen vaikutteita muiden muassa klezmeristä, New Orleans -jazzista sekä balkanilaisesta kansanmusiikista. Kokonaisuus toimii sekä kuuntelumusiikkina että tanssilattialla. KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 LEVYT 38 Kansanmusiikki-lehti pyrkii huomioimaan mahdollisimman kattavasti Suomessa ilmestyvät alan julkaisut. Migrating on Maija Kauhasen ja Johannes Geworkian Hellmanin ensimmäinen duolevy. Levyn yli seitsemän minuutin pituinen avausraita Birds of Pas sage ja toinen, Mother’s Song, osoittavat hienosti kummankin soittimen monipuolisuuden. Soitosta kuuluu muusikoiden välinen kommunikaatio, mitä tukee vielä levyn hienosti soiva äänitys ja miksaus. Pienenä harmina kuuntelijanäkökulmasta ep on vain vajaan 25 minuutin mittainen, mutta täyspitkää uutuutta odotellessa se toimii oikein laadukkaana välipalana. Toki rankkoja sanoituksia jaksaa kuunnella paremmin rehevän svengimusiikin säestämänä, mutta usein säestys vie liikaakin huomiota laululta. Kokonaisuus on saanut innoituksensa muun muassa merkityksellisyyden kaipuusta, ja teokset on omistettu pyhille ihmisille. Kymmenen vuoden musiikillinen ystävyys sekä kohtaamiset Helsingissä ja Tukholmassa johtivat tähän kokonaisuuteen, jossa yhdistyvät kanteleiden heleys ja syvät bassot sekä kampiliiran intensiiviset sointivärit. Ne ottavat suorasanaisesti kantaa esimerkiksi Suomen hallituksen toimintaan ja maailmantilanteeseen
Hänellä on kyky koskettaa kuulijaa. Siis lukuun ottamatta Oona Kaparin tyylikästä ohjelmointia ja syntetisaattoreita, jotka viimeistelevät soundimaailman upeasti. Kalervo Koskela Joose Ojala & Kaiunsäde: Taival omakustanne 2025 S äveltävän harmonikansoittaja Joose Ojalan Kaiunsäde julkaisee kesäkuun alussa debyyttialbuminsa Taival. Viulujen avulla rakennetaan niin suggestiivisia rytmisiä riffejä kuin hempeämpiä pizzicato-mattoja. Laulun tunnelmia myötäilee ja vahvistaa Mikko Iivanainen kitaroilla ja mandoliinilla sekä Johanna kosketinsoittimilla. Laulajana Hirvonen onnistuu tavoittamaan oikean sävyn lempeään, intiimiin balladiin tai kehtolauluun, yhtä lailla kuin nostattamaan karvat pystyyn laulamalla korkealta ja kovaa. Violan polska jää myös mieleen vahvana melodiana ja tarinankerrontana. Korvat uuteen asentoon – ja kuuntelemaan. Surumielinen Uk raina on levyn koskettavimpia sävelmiä. Tunnelma on aika lyyrinen, välillä jopa introvertti. Melodiat kantavat hienosti, ja välillä sekaan ui pelimannipoljentoakin, muun muassa valssia ja polskaa. Vaikka sävellykset ovat mainioita ja yhtye erinomainen, lauluttomassa musiikissa mielenkiinnon ylläpitäminen ei aina ole itsestään selvää. Tove Djupsjöbacka Päivi Hirvonen: Maa palaa Nordic Notes 2025 P äivi Hirvonen jatkaa vahvasti soololevyjensä sarjaa. Assosioin spontaanisti Sibeliuksen väripalettiin. Levyllä laulun ja sanoitusten sävyt vaihtelevat onnistuneesti, mukana on yhteiskunnallisempaa materiaalia kuten Metsän tyttö ja Maa palaa, mutta paneudutaan myös ihmissuhteiden kiemuroihin. Levyn vaihteluvuus niin tunnelmissa kuin tempossakin selittyy osaksi siksi, että se on äänitetty monessa maassa. Jännittävän, rikkaan levyn päätöskappaleessa Ilon virsi Taito Hoffrén on maailman turhuuden luovuttanut viisas mies. Kodin jääminen taakse Karjalaan onkin levyn tärkein teema: Niikkanassa hiljattain edesmennyt, monitaitoinen mestari, levyn taiteellinen tuottaja Taito Hoffrén, luo sanattomalla laulullaan hyvin hypnoottisen tunnelman. Hänen äänensä silittää sielun kipeitä rosoja tasaisemmiksi, antaa voimaa ja toivoa hämäryyden viitan alle. ja molempia käytetään yhtä lailla melodiaja säestyssoittimena, sekoittaen rooleja koko ajan, toisiinsa kietoutuen. Mieleen nousee kuvia ja tunnelmia ja sellaisista ovat varmaan kappaleetkin syntyneet nimistä päätellen: Kevään henki, Kiharainen taival, Vennykoiran aamu. Viime albumi Kallio oli kypsä täysosuma, ja myös Maa palaa tekee vaikutuksen. 36 minuuttiin mahtuu monivivahteinen mutta silti yhtenäinen musiikillinen matka. Kotiin -levy on niin moneen kurkottava, rikas kokonaisuus, ettei arvio välttämättä anna tarpeeksi kattavaa kuvaa siitä. Toisaalta viihdyin mainiosti reilun puolituntisen myös Iivanaisten lempeiden sointien lumossa. Ne nostavat osan biiseistä akustista sointia huomattavasti isommiksi ja tuovat hienosti vaihtelua kokonaisväritykseen. Kestää hetken ennen kuin muistan, ettei levyllä muita soittimia olekaan. Laulut ja jousisoittimet muodostavat mehukkaan kokonaissoinnin. Sanoituksista mieleeni jää etenkin Humala, menevä kappale lyyrisellä kertosäkeellä, joka lempeän viisaasti, tuomitsematta, kuvailee humalan epämiellyttäviä vaikutuksia: ”saa toiset meistä laulamaan / ja toiset valehtelemaan”. Johanna Iivanaisen tulkinnat ovat samaan aikaan herkkiä, koskettavia, vahvoja ja kirkkaita. Arja Kangasniemi Anne-Mari Kivimäki: Kotiin Rockadillo Records 2025 A nne-Mari Kivimäki on positiivisella, elävällä tavalla muusikko, joka monen muunkin nykykansanmuusikon lailla heittäytyy soittamaan ulkomaisten soittajien kanssa ja herättää eloon arkistojen kätkemiä aarteita. Taival tarjoaa viihdyttävän kolmivarttisen silloin, kun sanat eivät ole tarpeen. Tutut Soittajapaimen ja Itkevä huilukin muuttuvat Iivanaisten käsissä tuoreiksi tulkinnoiksi. Yksinkertaisesta soittimesta Taskila saa taitavasti irti vivahteikasta ilmaisua. Juurevampana raitana jää mieleen Milonga, jossa tangopoljennosta otetaan kaikki irti, ja saadaan aikaiseksi yksi levyn valoisimmista ja rouheimmista kappaleista. Välillä sävyt yhdistyvät, Rukous lauletaan lämpimästi kuin toiselle ihmiselle, vaikka kohteena onkin Äiti Maa. Hyvin vaikuttava esitys. Viimeinen Vastatuuleen-kappale sähkökitararevittelyineen puhkaisee aukon levyn harsomaiseen tunnelmaan. Pääsolistina toimii Helena Taskilan panhuilu, harvemmin nykyään kuultu instrumentti, joka tuo mieleen niin 1980-luvun coverlevyt kuin Andien perinnemusiikin. Kappaleet ovat radiosoittoon sopivia, tuokiokuvamaisia sävellyksiä, jotka istuisivat mainiosti elokuviin tai tanssiteoksiin. Maalossa on värttinämäistä reipasta hittimäisyyttä, Untamo Rautissa levollista kauneutta ja Halon haitaritrancevyöry vaihtuu kuin huomaamatta Jepuan marssin täyteläiseen ylväyteen. Mietin, kaipasinko samantyyppistä repäisyä jo aiemmin. Muissa lauluissa persoonallisuuden takaa Johannan tekstit sekä hänen ja Mikon sävellykset. Jostain syystä odotin laulelmia, mutta kaikki kappaleet osoittautuivat instrumentaaleiksi. Toimitus sai levyn ennakkokuunteluun. Ehkä, ehkä en. Harmonikka ja piano on hyväksi havaittu yhdistelmä (esimerkiksi Timo Alakotilalla on lukuisia duoja eri haitaristien kanssa), ja myös tällä levyllä soittimet pelaavat hienosti yhteen. Muistellen -kappaleessa loistavat taas AnneMari ja ukrainalainen DagaDana laulullisella vuoropuhelullaan. Soittimia ei ole paljon, mutta erilaiset soittotyylit värittävät musiikkia riittävästi samoin kuin Johannan laulusävyjen ja melodian muuntelu. Levyn aloittava Evakkotiellä vie kuulijan elävästi sisään evakkotielle lehmien sekaan. Suurin osa levystä on kuitenkin ennen kaikkea tunnelmamusiikkia, hiukan surumielisin värein mutta toivonpilkahduksia unohtamatta. Muut yhtyeen jäsenet ovat kontrabasisti Saija Hostikka ja pianisti Tuukka Ojala. Soittimistosta Päivi Hirvosen viulut ja jouhikko muodostavat laululle vahvan pohjan, ja sovitusten rungon muodostaa hänen viime aikojensa keikkakokoonpano, yhtä lailla monipuoliset Tero Pajunen ja Mirva Ormin lauluineen ja jousisoittimineen. Kotiin -albumi on omistettu luonnollisesti Taito Hoffrénille. 39 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Teija Niku & Juha Kujanpää: Aamunkoitto Rockadillo Records 2025 H aitaritaiteilija Teija Nikun ja monipuolinen kosketinsoitintaituri Juha Kujanpää on tuttu parivaljakko Karuna-triosta, ja nyt he ovat julkaisseet ensimmäisen levynsä duokokoonpanona. Tove Djupsjöbacka Johanna & Mikko Iivanainen: Surutuuli Iivana Records 2025 I hastuin Surutuulen lempeään folkpoptunnelmaan, viisaisiin, luonnonläheisiin sanoituksiin sekä taitavaan, vaihtelevaan lauluun ja soittoon. Kumpikaan ei dominoi. Hän on myös toinen levyn säveltäjistä. Sauli Heikkilä
Parhaimmillaan soittajatrio saa hienoa groovea aikaiseksi, mutta osittain se tuntuu hiukan ohuelta. Yhtyeen aikaisempiin julkaisuihin verrattuna Julmat jäähyväiset on äänimaisemaltaan enemmän rockiin kallellaan ja "fingelskaa" kuullaan myös hieman vähemmän. Kanteleen ja guzhengin sointivärien yhdistelmä on kerrassaan hurmaava ja muistuttaa siitä, kuinka moni asia eri maiden musiikkiperinteitä yhdistää maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta. Hatunnosto erityisesti Matti Laitiselle, joka tekee suurtyön kannatellessa bändiä kielisoittimineen ja on myös säveltänyt suuren osan materiaalista. Tämä on niitä levyjä, jotka vievät kuulijan ajatukset mukanaan. Kappaleet todella ovat kuin pieniä kertomuksia, joka taatusti koskettavat kuulijaa. Odotan mielenkiinnolla. Etenkin Lappalaisen laajasta instrumenttivalikoimasta löytyy mahdollisuuksia kehitellä perinteisten sävelmien tunnelmia perinteisestä pelimannimusiikista amerikkalaisen outlaw-countryn ja afrikkalaisten rytmien kautta a cappella-lauluun. Levyllä on tanssittavaa ja herkempää, on loitsu, on instrumentaalikappale. Laulutrio soi erinomaisesti: äänessä ovat ainoa alkuperäisjäsen Mari Kaasinen, Susan Aho sekä Karoliina Kantelinen, joista varsinkin viimeksi mainittu erottuu edukseen omaperäisellä lauluotteellaan. Erityisen ilahduttavaa oli myös se, että sanoitusten tarinat sijoittuvat nyt paitsi kauemmas historiaan, myös lähemmäs tätä päivää. Yllätyn itsekin huomatessani että viime studioalbumista on hurahtanut jo 10 vuotta. Pähkinänkuoressa voi siis todeta, että yhtyeelle ominaiset koko elämän kirjon kattavat tarinat sekä mukaansatempaava ja juureva svengi eivät ole kadonneet mihinkään. Kanteleen ja kitaran ristisiitos guitele, jonka Piirainen on itse kehittänyt (yhteistyössä Anders Liljeströmin kanssa) soi aivan omalla äänellään ja parhaat vertailukohdat löytyvätkin nykypäivän taiteellisemmista kantelelevyistä. Ainoana kysymyksenä herää luonnollisesti vain se, miten nämä kappaleet saataisiin konserttitilanteessa kuulostamaan edes etäisesti samalta, mutta ehkäpä Juurisävel paljastuukin keikalla vaikkapa 6-henkiseksi duoksi. Tällä levyllä uusi ja erityisen mieleenpainuva sovituselementti oli puhuttu tarinankerronta, jota on hyödynnetty useammassa kappaleessa. Ja tässä tapauksessa nimenomaan ”artistien”, ilman genresidonnaisia etuliitteitä, sillä Piiraisen musiikkia on vaikea lokeroida oikeastaan mihinkään. Mikko Hassinen hoitaa ihan tyylikkäästi perkussiotkin, mutten voi olla kaipaamatta hänen eleganttia rumpusetin käsittelyään, jossa hän on mielestäni muusikkona vahvimmillaan. Levyn keskiössä onkin laulun ohella myös kiinalainen kanteleen sukulaissoitin guzheng. Nyt bändi on pienentynyt trioksi ja täydestä tykityksestä bassoineen rumpusetteineen on siirretty huomattavasti akustisempaan otteeseen, selkeämmin säestäjärooliin. Alun vahvoista ambient-sävyistä päästään levyn kestäessä kevyempiinkin tunnelmiin, mutta missään vaiheessa nämä varsin hienovaraiset vaihtelut eivät riko kokonaisuutta tai kuuntelijan keskittymistä. Tove Djupsjöbacka J-P Piirainen: The Essential Notes Collection Alba Records 2025 J-P Piirainen on viime vuosien aikana nostanut itseään hartiavoimin mielenkiintoisimpien kotimaisten artistien joukkoon. Silloin yhtye teki eräänlaisen teemalevyn Vienan Karjalaan liittyen. The Essential Notes Collection on toteutettu kevyen jousikvartetin (3 viulua ja alttoviulu) kanssa, mikä korostaa Piiraisen sävellysten elokuvamaisuutta. Aurora Fustinoni Värttinä: Kyly Rockadillo Records 2025 V ärttinä, suomalaisen nykykansanmusiikin perinteikäs lippulaiva, puskee väsymättä eteenpäin. Biisimateriaali on suurelta osin varsin toimivaa, ja aika näyttää, jäävätkö kappaleet elämään. Aloitusraita muistuttaa heti mistä on kysymys: tiukat kuorot leikkaavat ilmaa, ja mukaan mahtuu myös kunnon instrumentaaligroovea ja turpajumppaa. Laulu, kantele, guzheng sekä vierailevien soittamat jouhikko, bassoklarinetti ja jousisoittimet luovat yhdessä vuoroin täyteläisen, vuoroin heleän sävelten kudelman, johon on ihanaa upota hengähtämään hetkeksi. Suositellaan esimerkiksi aamuyön pohdiskelevaan hiljaisuuteen tai sadepäivää ikkunasta katsellessa. Levyn jokainen kappale on eheä, ainutlaatuinen kokonaisuus, jonka melodia, teksti ja sovitus tukevat toisiaan. Kokonaisuutena Kyly on tyylikäs osa Värttinän historiaa. LEVYT 40 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Juurisävel: Kiihtelyksen laulut Pilfink Records 2024 K irsi Uutisen ja Jari Lappalaisen muodostama duo on koonnut albumillisen PohjoisKarjalan Kiihtelysvaarasta viime vuosisadan ensimmäisellä puoliskolla kerättyjä kansanlauluja ja tuonut ne nykypäivään varsin monimuotoisilla sovituksillaan. Osassa kappaleista on mukana myös kantele. Levyn kappaleet ovat saaneet innoituksensa luonnosta, sen monipuolisuudesta ja hauraudesta. Aurora Fustinoni Aija Puurtinen & Brooklynin satu: Julmat jäähyväiset Omakustanne 2025 A ija Puurtisen ja Brooklynin sadun viimeisin levy kertoo jälleen yhdentoista kappaleen verran tarinoita amerikansuomalaisten maailmasta. Janka-Murros. Parikymmentä vuotta sitten harmittelin monesti sitä, että suurin osa Värttinän saamasta huomiosta meni laulajille, koska silloinen, kuusihenkinen soittajisto oli erittäin korkeatasoinen ja mehukas. Kuuhullu koskettaa, ja sitä puolta kaipaisin tässä musiikissa enemmänkin – tanssijalka vipattaa, mutta tunnepuoli tuntuu välillä hiukan ohuelta. Janka-Murros Barbora Xu: The Garden of Otava Nordic Notes 2025 T sekkiläisen laulaja ja multiinstrumentalisti Barbora Xun (Barbora Silhánová) vastikään ilmestynyt levy kuljettaa kuulijan leijuviin ja meditatiivisiin tunnelmiin. Nyt käsillä oleva uutukainen, Kyly, on sen sijaan perinteisempi studioalbumi – sekoitus tuttuja Värttinäaineksia. Etenkin kappaleet, joissa duo hyödyntää studiotekniikan keinoja kuulostaakseen kokonaiselta lauluyhtyeeltä, ovat levyn säväyttävimpiä hetkiä. Omaksi suosikikseni jää erityisesti Traavalehevoi sekä Susan Ahon kaunis tulkinta Kuuhul lu-kappaleesta, joka edustaa Värttinän laulullisempaa puolta. Lassi Logrén saa ahkeroida viuluineen, kun muita värittäviä melodiasoittimia ei juurikaan ole. Antti-J. Silhánová ammentaa musiikkiinsa paitsi suomalaisista, myös aasialaisista perinteistä. Pääasiallisesti lauluvastuussa oleva Uutinen puolestaan osoittaa olevansa erinomaisen monipuolinen äänenkäyttäjä. Väriskaala on luonnollisesti aika rajattu esimerkiksi instrumentaalikappaleita ajatellen. Tämä kuuluu levyn monipuolisessa, pehmeässä, herkässä, mutta myös iloa pulppuavassa äänimaisemassa. Antti-J
Minä kuolen kuten sinäkin." Kampavalssi on kuin menneiltä ajoilta kirstun pohjalta löytynyt kutkuttava kansanlaulu. 1000 Paper Birds on taas kuplivan hauska biisi, kuten myös indiepoptyylinen Underwear. Nikolai Blad kuvaa ohimenevissä, vapaissa kielikuvissa koppakuoriaisia, amarylliksiä, taivaansinistä kampaa seurakuntakodin vessassa siinä kuin konservaattoria, jonka vaan on tärkeä päästä kuvaan hääparin taustalle. Rinteen ambient-henkinen soitto ja äänen muokkaus luovat Wimmen joikaamiselle pohjan, josta kaikki turha ja ylimääräinen on häivytetty pois. Leijan melodeon (diatoninen nappihaitari) ja PK: n kitara soivat yhdessä toisiaan täydentäen kuin olisivat aina sitä tehneet. Duon lähestymistapa musiikkiin on hioutunut vuosien mittaan hienoksi kokonaisuudeksi. Ivgu-levyllä tuoreutta vahvistaa viidellä raidalla japanilaistaustainen vierailija Kirilola, jonka heleä ääni soi yllättävänä kontrastina Wimmen baritonin murinalle. Kirilolan taustasta löytyy vanhaa japanilaista Jomon-kulttuuria ja taidepunkkia, mikä luo mielenkiintoisen pohjan hänen laululleen. Itse kutsuisin tätä deeppopiksi tai cor(sydän) popiksi, koska tässä musiikissa on jotain luonnollista ja kaunista kuin sydämenlyönnissä. Erityiskiitokset voi antaa äänityksistä ja miksauksesta: tundran tunnelma konkretisoituu upeasti levyn taustoissa. Kantele upeana sävelmäja sointusoittimena pääsee oikeuksiinsa, kun Maija Pokela näppäilee sitä varmuudella ja rytmistä mielikuvitusta osoittaen. Ei projekti vaan bändi.Jotain minimalismia, jotain americanaa, powerpopia, roadbluesia. Kanteleen ympärille rakennetut sovitukset muodostavat halukkaasti kuunneltavan kokonaisuuden, jossa lomittuvat perinne ja nykyaika. Siirtoajo, tomwaitsmainen blues "kalkattavine" taustoineen, on oiva aloitus äänitteelle. Myös Kiriokan laulu kääntyy sanattomaksi lauluksi, kun kuulija ei hänen käyttämäänsä kieltä ymmärrä eikä levylle ole tehty tekstiliitettä. Kuitenkin vain lippokoivujuurimainen bluesahtava nimikappale viittaa suoraan Bladiin yhteydet muissa kappaleissa laulajaan ovat salatumpia. All I Want Is You on tarttuva, nätti laulu, jonka hittipotentiaali on iso eikä Dress To Kill jää paljon jälkeen. Vysotskitulkinta, vereslihainen Valhe ja totuus on taas suurine pensseleineen, intensiivisine tajunnanvirtakuvioineen ainutlaatuinen voimalaulu. 41 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Nikolai Blad ja Ikiranka: Kansalainen Lehtinen Nikolaibladmusic 2025 A rvioidessani niin Nikolai Bladin (Kiertolaisia vol 1-3) ja Ikirangan (Sydänmaa) viimeisimpiä tuotoksia, mikään ei viitannut, että he päätyvät vielä tekemään yhteisen levyn. Kansalainen Lehtinen viittaa Bladin oikeaan nimeen, Eero Lehtiseen, eikä voi välttää odotusta omaelämänkerrallisesta kokonaisuudesta. Kalervo Koskela The Moontwins: Night Times Playground Music 2025 N ight Timesia kuunnellessa jostain hiipii mieleeni pientensuurten poplevyjen lähes pyhä klassikko, Emmitt Rhodesin samanniminen levy. Kalervo Koskela Maija Pokela: Lohdun sanoja omakustanne 2025 M aija Pokelan soololevy on kauttaaltaan huolellista ja yhä uutta kuuntelua kestävää työtä.Tukevat alkutahdit kanteleella ja bassolla saavat ikkunat helisemään autostereoissa, kun avauskappale Surkoon suuret kalliot järisyttää maailmaani. Instrumentaali Tuulet vie kuulijan onnelliseen vapauteen, samalla kun kanteleen näppäily vaihtuu iskevään saarijärven tyylin soitantaan ja kantele tuivertaa vuorovedoin viulujen kanssa – tämähän on klassikkoainesta. Välissä kuullaan poptyyliin ja vapaaseen mittaan laadittuja lauluja sukupolvien keinusta enkelikelloihin. Junalaulussa unohtuu aika, pyörät rullaavat, tunnen tuijottavani ikkunasta vaihtuviin maisemiin. Ainoa moite on levyn liian tavanomainen nimi epätavallisen hienolle levylle, tulevalle pienensuurelle klassikolle. PK:n laulu on väheleisen tehokasta kuten oli Emmittin laulu aikoinaan. Se on tuore kuin päivänkakkara (Fresh As Daisy, levyn kappaleen mukaan) tänäänkin. Hän on myös levynsä musiikin pääasiallinen tekijä ja sovittaja. Taustalla olevat ajatukset heijastuvat kappaleiden tunnelmiin, Wimmen tulkitessa niitä sanattomasti. 22-Pistepirkko kohtaa kansanmusiikin, no sitäkin, mutta The Moontwins ennen kaikkea kuukaksosten, Leija Lautamajan ja PK Keräsen muodostama tiivis, omanlaisensa bändi. Virpi Sahi Wimme+Rinne: Ivgu Rockadillo Records 2025 S aamelaisartisti Wimmen (joiku) ja ambietjazztaituri Tapani Rinteen (bassoklarinetti, saksofonit, kosketinsoittimet) yhteistyö on kestänyt jo yli 30 vuotta. Intensiivisen ja kaiken mahdollisen huomion ansaitsevan levyn päättävässä hartaan kauniissa Valkoisessa peurassa kohtaavat joulu ja Erik Blombergin vaarallinen maisema. Hauras on elämä on hienomelodisen kertosäkeen, jota Ikiranka jalostaa henkevästi lopussa, johdosta yksi levyn kohokohdista: "Hauras on elämä, mitä siitä jää. Kansalainen Lehtinen yhdistää Bladin intensiivisen, välillä rujonkin folkblues-ilmaisun Ikirangan eläväiseen, huikean monipuoliseen musiikilliseen ilmaisuun. Kanteleen pitkään sointiin sopii loistavasti harkittujen lauluharmonien käyttö säestävinä ”palkeina”. Ne yhdistyvät saumattomasti Pokelan solistiseen lauluun, joka on pehmyen huokoinen, hetkittäin sulokkaasti kimakoituva kuin notkea, kehittyvä, makean pirskahteleva, jälkimaultaan lempeä viini. Vaarana voisi olla jumiutuminen aiemman toistoon, mutta duo ei sorru siihen, vaan onnistuu levy toisensa perään säilyttämään tuoreuden. Miksei esimerkiksi Big Silence. Toki nuo Nikolai Bladin kitarakappaleet kuin kutsuvat isompaa kokoonpanoa taakseen ja taas Ikirangan sula ammattitaito toimii missä vaan. Päätteeksi kuullaan vielä niitä lohdun sanoja – kanteleen ja äänen puhuttelevalla kielellä sanattomasti. Tämä, kuten pari muuta levyn maagista trad-laulua kuvaavat arkkityyppistä rakkautta ja kohtaloa. Levyn jokainen kappale seisoo vakaasti omillaan koukuttavana. Night Times kestää alle puoli tuntia ja se on vaan hyvä, koska näin levy on tiivis kokonaisuus, jossa ei ole yhtään tyhjäkäyntiä. Paul Silfverberg Maailman paras paikka hankkia suomalaisen kansanmusiikin äänitteitä ja nuottikirjoja: kansanmusiikkiliitto.fi/verkkokauppa Tule tekemään löytöjä festivaali-Kaustisen Folkshoppiin!. Levyn taustalla on syvä huoli maailmamme menosta, mikä heijastuu kappaleiden nimissä kuten Totuus, Elämän tarkoitus, Rauhankone ja Jälkeen antro poseenin. Leijan rennon svengaava melodeon soi vahvasti King Size Bedissä ja hienossa zydecovaikutteisessa Big Silence -biisissä
Liput: Lippu.fi Kesän leppoisin festivaali Pidät kädessäsi nykymuotoisen Kansanmusiikki -lehden 50. Niinpä lehti päätettiin yhdistää Suomen Kansanmusiikkiliiton Pelimanni -lehteen. Uusi Kansanmusiikki ilmestyi kymmenen vuoden ajan, minkä jälkeen kustantaja vaihtui ja lehti nimettiin Friitiksi . Neljännen ja viimeisen nimenmuutoksen myötä lehdestä tuli vielä vuodeksi Trad . numeroa. Tilaajamäärä oli kuitenkin laskenut niin pieneksi, että sen julkaiseminen ei ollut enää kannattavaa. Entinen Kansanmusiikki oli Kansanmusiikki-instituutin julkaisema lehti, joka ilmestyi vuosina 1974–1990. Pelimanni-nimen kuitenkin todettiin rajaavan kohderyhmää liikaa musiikin ammattilaisiin ja harrastajasoittajiin, joten alettiin etsiä uutta yhteistä nimeä. Sen jälkeen lehden nimi muuttui useaan otteeseen. Kansanmusiikkiliitto hoitaa pääosin lehden sisällöntuotannon alihankintana allekirjoittaneella. Lehteä julkaisevat Kansanmusiikki-instituutti ja Suomen Kansanmusiikkiliitto, joista jälkimmäinen toimii kustantajana. Ideoita, toiveita ja palautetta saa lähettää toimitukseen milloin tahansa – kaikilla kanavilla.Lämmin kiitos lehden tekijöille tähänastisesta! Sauli Heikkilä päätoimittaja Kansanmusiikkia 50 kertaa. Lopulta päädyttiin jälleen nimeen Kansanmusiikki . 42 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 27.–29.6.2025, Rääkkylä VÄRTTINÄ VILMA JÄÄ LOIMOLAN VOIMA BURLAKAT HILJA GRÖNFORS SET’AKAT MILJOONASADE CIENNA JA PALJON MUUTA! KIHAUS.FI Perjantai: 40 € / 20 € Lauantai: 50 € / 20 € Perjantai & Lauantai: 80 € Sunnuntai: vapaa pääsy. Päätoimittajan tukena toimii 11-henkinen toimituskunta.Resurssien puitteissa pyrimme jatkuvasti uudistamaan lehteä lukijoiden toiveita vastaavaksi
kerran 26.–28.6.2025. Metsä-teemainen ohjelma tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille – luvassa on konsertteja, työpajoja ja musiikkikursseja lapsille ja aikuisille. Kaustisella esiintyy yhteensä noin 700 pelimanniryhmää, ja kävijöitä odotetaan jälleen kymmeniä tuhansia. Vuoden teemana on moderni karjalaisuus ja ilo, jotka näkyvät niin musiikissa kuin työpajoissa ja keskusteluissa. Maksuton lastenkonsertti, kansanlauluklubit, torikahvit ja Metsänpeittokonsertti houkuttelevat niin perinteiden ystäviä kuin uusia kuulijoita. Lauantain alkuillassa kuullaan perinteinen Haapavesi House Band -konsertti, jossa vierailee Pepe Willberg. Festivaalin teemat Häme ja siirtolaisuus näkyvät sekä esiintyjissä että ohjelmasisällöissä – mukana muun muassa Loimolan Voima ja Palefacen Laulava Unioni. kaustinen.net Haapavesi Folk 2025 – kansanmusiikkia maailmalta ja kotikulmilta Haapavesi Folk Music Festival järjestetään jo 36. yhdysvaltalainen banjo-viulu-duo Allison de Groot & Tatiana Hargreaves, serbialainen lauluyhtye Svetlana Spajic Group ja norjalainen Erlend Viken Trio. Nuorille (16–21 v.) on tänä vuonna oma lippukategoria. Festivaalilla on esteetön pääsy kaikkiin tilaisuuksiin. Ohjelmassa on myös karjalaisia työpajoja, perinteitä esitteleviä luentoja sekä koko perheen konsertteja. Suomesta mukana ovat muun muassa Värttinä, Freija (20 v.), Tallari, BFP, Wishamalii, Ne Lintuizet, Saimaa ja Aija Puurtinen & Brooklynin satu. Kuhmo-talon konserteissa kuullaan muun muassa Tuulentei-trioa ja Ilkka Heinosen jouhikkoa. www.haapavesifolk.com. Sommelo soi metsässä Kuhmossa Kansanmusiikkijuhla Sommeloa vietetään Kuhmossa metsäisissä tunnelmissa 24.–26.6.2025. Ohjelmassa on jälleen kotimaisia ja kansainvälisiä huippuja – sekä kansanmusiikin legendoja että uusia nimiä. Avajaispäivänä maanantaina on vapaa pääsy ja lähes täysi ohjelmisto. Kanadasta, Shetlannista ja Georgiasta. Festivaaliin liittyy myös kansainvälinen Folk-kurssi. Kansainvälisiä esiintyjiä saapuu mm. Ulkomaisista esiintyjistä lavalle nousevat mm. Eteläpohjalaiset Spelit Koko 90 x 32 Kesätapahtumia lisää osoitteessa: kamukanta.fi/tapahtumat/ Suomen kesä soi.... Esiintyjinä nähdään muun muassa Värttinä, Miljoonasade, Vilma Jää, Loimolan Voima ja Hilja Grönfors. kerran 7.–13.7.2025. Liput myynnissä Lippu.fi:ssä. 3.8.2025 Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan Opistolla www.spelit.fi Keke Lammassaari & Anne-Mari Kanniainen 53. 43 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Tilaa keikalle! Konsertit, työpajat, tanssisäestykset, jamit & koulutukset! www.tallari.net ALLARI Kaustinen 2025 – kansanmusiikkia, teatteria ja tähtiesiintyjiä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 58. 06 425 6000 www.epopisto.fi Tiedustelut: ep.spelit@gmail.com Lähäre Speliihin, täälon kaikki ! 1. Keskiviikkona festivaalialueen sydämessä nähdään myös Tampereen Työväen Teatterin Vanhoja poikia -näytelmä Esko Roineen ja Taneli Mäkelän johdolla. Leppoisa Kihaus Folk soi Rääkkylässä Kesän leppoisin kansanmusiikkifestivaali, Kihaus Folk, järjestetään Rääkkylässä 27.–29.6.2025. Pohjoismaiden suurimmassa kansanmusiikkitapahtumassa kuullaan kotimaisia huippuja kuten Frigg, Värttinä, Kimmo Pohjonen ja Jukka Poika. Marjatta Pokelan musiikkia esittää Lastenpäivässä Eeva-Leena Pokela yhdessä Loiskiksen kanssa. Etelä-Pohjanmaan Opisto P
Tämä johtuu valtionapujen leikkauksista. Leiri on tarkoitettu 8-17-vuotiaille kansanmusiikin harrastajille tai kansanmusiikista kiinnostuneille. Toivomme, että kiertueita voidaan toteuttaa jollain tavalla jälleen keväällä 2026. Mikäli olet kiinnostunut tuomaan kansanmusiikkikiertueen paikkakunnallesi, ota yhteyttä kansanmusiikkiliiton tuottajaan: Maarit Aarvala, +358 44 738 1933, tuottaja@kansanmusiikkiliitto.fi Es ko Sa ra Haluatko uutta innostusta harrastukseesi ja samalla mukavat kesäleirimuistot. 44 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Kansanmusiikkiliiton syksyn 2025 kiertueet on peruutettu! Kansanmusiikkiliiton hallitus joutui huhtikuisessa kokouksessaan peruuttamaan syksyn 2025 kiertueet. Ne työllistävät ammattimuusikoita, ja kiertueiden avulla saadaan kansanmusiikkia kuuluviin myös pienemmillä paikkakunnilla. Vuoden 2025 leiri järjestetään Kortiston tilalla Mäntsälässä 9.-13.6. Leiriläisellä tulee olla perusvalmiudet omassa pääsoittimessaan. Tule mukaan mukavaan leiritunnelmaan ja saamaan uutta intoa soittoosi! Lisätiedot: www.kansanmusiikkiliitto.fi/kamu/ toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi KAMU-leirille mahtuu vielä KANSANMUSIIKKI-lehti toivottaa lukijoilleen sulosointuista kesää!. Kansanmusiikkikiertueet ovat meille kaikille alalla toimiville erittäin tärkeitä. Opettajina leirillä on Leena Joutsenlahti ja Emilia Lajunen . Etsimme nyt vaihtoehtoisia rahoitusmalleja ja yhteistyökuvioita. Vielä olisi tilaa Kortiston tilalla Mäntsälässä järjestettävällä KAMU-leirillä! Tätä Suomen Kansanmusiikkiliiton KAMU-leiriä on järjestetty vuosittain vuodesta 1987
Kaikki tuki on tervetullutta. Hän toimii aktiivioltermannina Tapani Mäkisen rinnalla. Vanha osoitteeni: Uusi osoitteeni____/____lähtien. KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 Haluan liittyä jäseneksi (jäsenyhdistyksen nimi) Jäsenmaksu on yhdistyksestä riippuen 25–38 €. Hopeinen ansiomerkki: Riitta Sihvonen, Sonkajärvi, 6.4.2025 Sanna Natunen, Tampere, 6.4.2025 Sari Honkonen, Saarijärvi, 27.4.2025 Kultainen ansiomerkki Pekka Pentikäinen, Espoo, 2.4.2025 Maria Kalaniemi, Espoo, 2.4.2024 Kauno Perkiömäki, Ylöjärvi, 6.4.2025 Päivi Ylönen-Viiri, Helsinki, 6.4.2024 Outi Penttinen, Korpilahti, 27.4.2025 Onnea kaikille! Jäsenedut Sampo Lassila Narinkka: Suomiklezmer 2 – East Helsinki Suite cd 16 € (norm. Jokainen jäsen ja lehden tilaaja on meille ja paikallisille yhdistyksille tärkeä. Hämeen oltermanniksi on nimetty 6.4.2025 vilppulalainen Erlend Jantsikene. Uudenmaan oltermanniksi on nimetty 12.4.2025 espoolainen Maria Kalaniemi. Juttuvinkkini Ilmoitan osoitteenmuutoksen. Toiminnanjohtajan puhelinnumero muuttuu Suomen Kansanmusiikkiliiton toimistossa vaihtuu toiminnanjohtajaksi Jaana Kari, ja sitä myöten myös puhelinnumero, josta toiminnanjohtajan vastaisuudessa tavoittaa. Jäsenmaksuja lehtilaskut laskutettu huhtikuussa Suomen Kansanmusiikkiliitto on postittanut tai laittanut sähköpostiin huhtikuun lopulla Kansanmusiikki-lehden tilausmaksulaskut ja jäsenyhdistysten jäsenmaksulaskut. Uusi numero on 044 776 7182 Päivi Ylönen-Viiri on jäänyt eläkkeelle, ja hänet tavoittaa siviiliasioissa samasta vanhasta puhelinnumerosta kuin tähänkin asti.. En tarvitse jäsenetuja, vaan tilaan ainoastaan Kansanmusiikkilehden kestotilauksena hintaan 30 €. Tarkistathan siis sähköpostisi roskapostikansion. Kerro kaverillesi, että täyttää viereisen kortin ja liittyy liittoomme tai ryhtyy Kansanmusiikki-lehden tilaajaksi. 20 €) Tilaa jäsenetutuotteet Kansanmusiikkiliiton verkkokaupasta www.kansanmusiikkiliitto.fi. 20 €) Nevalainen Kimmo: Värttinä – Mierontiellä ja punaisella matolla, kirja 15 € (norm 32 €) Lajunen Emilia: Vainaan perua: Satavuotinen sakka cd 16 € (norm. Hän toimii aktiivioltermannina Pertti Malisen rinnalla. Ongelmia on ollut varsinkin gmail-osoitteissa. Jos laskua ei löydy mistään, kysele asiaa: toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi Kulttuurileikkaukset osuivat nyt myös Kansanmusiikkiliittoon. Onko lasku hukassa. Etu on voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka. Syynä voi olla virheellinen osoite tai sähköpostilaskun päätyminen roskapostiin. (Täytä alle) Sukunimi Etunimi Syntymäaika Sähköpostiosoite Puhelinnumero Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Paikka ja aika Allekirjoitus T I L A U S J A PA LVE LU KO RT T I Su om en K an sa nm us iik kil iit to H äm ee nt ie 3 4 D 5 3 H els in ki K irje po st im er kk i Merkit ja huomionosoitukset Oltermannit Ylä-Savon oltermanniksi on 6.4.2025 nimetty lapinlahtelainen Eino Paulus
Tanssin koko lapsuuteni, ja sain vahvan pohjan taitavien opettajien johdolla. Taustatiedot ja kulttuuriset ulottuvuudet voivat syventää taidekokemusta. Koulutuksesi on perusteellinen: Lapin Urheiluopisto, Västra Nylands folkhögskola, amk-tutkinto ja nyt Teat terikorkeakoulu. Partioihanne ”etsiä elämän totuutta” tukee hyvin taiteellista ajattelua. Se opetti ryhmätyötä, johtamista ja vastuullisuutta. Luulen, että pitkäjänteiset ohjaussuhteet ovat yksi syy – ohjaaja ei ole vaihtunut usein. Haluan suorittaa ne ilman suorittamisen pakkoa. Sosiaalisen tanssin uusi nousu on ollut oma urani ensimmäinen sen saralla. Kärri-ryhmä on toiminut jo 70 vuotta. Mistä taitosi ovat peräisin. Alun perin luokittelu mahdollisti laadukkaiden ryhmien suosittelun festivaaleille. Mikä omassa tekemisessä kiinnostaa sinua tällä hetkellä eniten. Muutokset ovat väistämättömiä, mutta jotain ydintä vaalitaan aina. Toisaalta tanssin ja musiikin ammattilaisten yhteistyö on lisääntynyt ilahduttavasti. Nykyisin se palvelee monia tarkoituksia, kuten palautteen saamista. Valmistun, kun sen aika on. Aiemmissa opinnoissa olen huomannut, miten kiire on vienyt oppimiselta syvyyden. Aloitin itse Antti Savilammen jälkeen, ja alku oli minullekin haparoiva. Aloitin kansantanssin 6-vuotiaana Rovaniemellä Saarenkylän Siepakoissa. Fyysinen yhdessäolo on jo itsessään saavutus ajassa, jossa huomio on hajallaan. Opisto tarjosi myös opettajilleen pedagogista koulutusta. Painopisteet kuitenkin vaihtelevat nopeasti, eikä mikään ole varmempaa kuin muutos. Taiteellisen tohtorikoulutuksen aloittaminen on suuri haaveeni. Kärrissä on ollut monia vaiheita, ja toimintatavat ovat muuttuneet ajassa. Olet opettanut tanssia heti ylioppilasvuodestasi lähtien. Ongelma on, ettei sarjanimeäminenkään ole selkeästi kilpailu eikä hyvä katselmuskaan. Nyt haluan viettää aikaa itse oppimisen tilassa. Kuinka ajankäyttösi suurin piirtein jakaantuu. Aloitin opettamisen heti ylioppilaaksi päästyäni, ja sain samalla käydä kansantanssinohjaajakoulutuksen. Mikä on muuttunut kansantanssikentällä urasi aikana. Mitkä ovat aikamme tärkeimmät tanssi-ilmiöt. Harrastajien sitoutuminen ja talkoohenki ovat heikentyneet. Samalla olen osittaisella hoitovapaalla, toimin luottamustehtävissä, opetan Karjalan Nuorten ryhmissä, työskentelen Raakaa tradia -kokoonpanossa, Nordic Dance Helsingissä ja Tanssilähettiläät-työryhmässä, ja olen Junna-yhtyeen koreografi ja tanssija. Valitettavasti enää ei voi pitää tanssinopetusta taloudellisesti turvattuna työnä – töitä ei aina ole riittävästi. Tanssinopettajan maisteriopintojen opinnäyte on työn alla. Haluan yhdistää tiedollisen ja kokemuksellisen taiteen tekemisessä. Mikä on pitkän iän salaisuus. Nykyään ei enää käytetä sanaa luokittelu, vaan on siirrytty katselmuksenomaisempaan ”sarjanimeämiseen”. Yhteyden luominen on minusta tärkeintä – yhteys itseen, toiseen, ympäristöön tai muuhun olentoon. Vaikka tekemistä on paljon, kaiken ytimessä on kiinnostus perinteen olemukseen ja filosofinen ote. Miksi kansantanssiryhmiä luokitellaan taitotason mukaan. Haluan vaalia rauhallista ja laskeutuvaa työskentelyä, mikä välillä vaatii myös karsimista. Kansantanssija merkitsee minulle sekä tanssijaa, pedagogia, koreografia, tutkijaa että perinteen äärellä häärääjää. Toisaalta se mahdollistaa osallistumisen monin eri motiivein, mikä vaatii osallistujilta luottamusta omaan näkemykseen.. Nykyiset maisteriopinnot lähestyvät loppuaan. Minua kiinnostaa, miten taiteellista ja tiedollista työskentelyä voi lähestyä erottamatta niitä toisistaan. 46 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 TAU STA PEI LI TAUSTAPEILI Riina Hosio Kysymykset: Sauli Heikkilä Kuva: Olli Kari Nimi: Riina Hosio Syntynyt: Rovaniemellä Kotipaikka: Vantaa Koulutus: Tanssinopettaja (AMK) ja tanssitaiteen maisteriopiskelija (tanssinopettaja), tanssitaiteen perustutkinto, ylioppilas Päätoimet: Freelancer tanssitaitelija www.riinahosio.com Millaisten toimien keskellä pujottelet tällä hetkellä. Joko opinnot ovat loppusuoralla. Ihmisten ajasta kilpailee moni asia. Suurin oppini on ollut tasapainoilu uuden ja perinteisen välillä. Tällä hetkellä käytän noin 40 % ajastani opetukseen, 40 % opintoihin ja 20 % muuhun. Taiteellinen tutkimus. Myöhemmin toimin tuntiopettajana Lapin Balettiopistossa Pellossa ja Ranualla. Harrastin myös partiota intensiivisesti. Salliva vuorovaikutus ja pitkäjänteinen läsnäolo voivat toteutua viikkotunneilla, harjoituksissa tai sosiaalisissa tanssi-iltamissa
n e t F a c e b o o k j a I n s t a g r a m @ h h j r m a n n e r j o k i Tmi Viljo Mannerjoki Käsityömestari hoitaa huollot, korjaukset, restauroinnit ja viritykset Saatavana myös olka ja bassoremmit ja ergonomiset lantioremmit Ikaalinen ~~~. 47 KANSANMUSIIKKI • 2 • 2025 la 28.6. KANSANMUSIIKKIA, LAULUA, TANSSIA JARKKO HELIN & CRAWFISH KINGS kiikoistenpurpurit @gmail.com Pelimannit, tervetuloa! SOITTO SOI 6 LAVALLA Ilmoittaudu 6.6. m a n n e r j o k i @ v a p a a l e h d y k k a . Harmonikan huolto ja restaurointi 4 8 2 9 1 5 | v i l j o . menn. n e t h a r m o n i k a n r e s t a u r o i n t i . 54. n e t | v a p a a l e h d y k k a