Irtonumero 8 € 4 • 2025 6 Okra Playground rakentaa perinteelle MUKANA PELIMANNI-LIITE 9 Kansanmusiikki näkyvästi esillä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa 22 FolkExtremessä on kollektiivista voimaa
WOMEX-maailmanmusiikkimessut teki pikapaluun Tampereelle Pääkirjoitus: Nuorena vitsa väännettävä .................................................4 Ajassa: Pentti Ojajärvi perheyhtyeineen ..................................................5 Village Anthems – arkaaisesta kansanperinteestä nykymusiikkiin ............................................................9 Äänikollit – äänipöytien takaa yleisön eteen .....................................11 Talouden haasteet realisoituvat ...............................................................14 Vuoden Nuori Pelimanni -tunnustus uudistuu ..................................14 Pelimanni-liite Yhteissoiton riemua Keski-Suomessa Järvelän Antin tahtiin .......15 Uudenmaan nurkka .......................................................................................16 Kuulumisia Pohjois-Savosta .......................................................................17 Maakunnan mestareita -konsertissa juhlittiin pohjoiskarjalaisia mestaripelimanneja ..............................17 Laitetaan lauluksi – vanhan kansan tapaan .........................................18 Mestaripelimanni Eero Hautsaloa (1939-2025) muistaen ...........18 Klassikkolaulujen unohdetut sanoittajat ..............................................19 Soila Sariola improvisoi itsensä monitaiteellisesti tohtoriksi .....20 Mauno Järvelä kertoo: Se oli kuin halolla päähän, kun... 2 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 SISÄLTÖ 4 • 2025 13 9 8 KOLUMNISTI Kristiina Ilmonen Abdissa “Mamba” Assefa on luotettu ja kiireinen lyömäsoittaja pop-, jazzja etnoyhtyeissä – sekä Tanssii tähtien kanssa -orkesterissa. ................20 Jouni Kurki on keskittynyt vähäkielisiin kanteleisiin ......................21 Folk Extreme – kollektiivista voimaa .....................................................22 Levyt ja kirjat ....................................................................................................24 Taustapeilissä Rami Meling ........................................................................30 23 Ja co b Cr aw ff ur d Sa ul i H ei kk ilä Ensi vuoden Eurooppan kulttuuripääkaupunki Oulun ohjelmalla toivotaan olevan pitkäkestoista vaikutusta.
Muutos virastojen yhdistymisen osalta astuu voimaan 1.1.2026, mutta Taidetoimikuntien rakenteen muutos tapahtuu myöhemmin, 1.7.2026 alkaen. Yhdistyminen on osa opetusja kulttuuriministeriön Sivistyshallinto 2030 -uudistusta. Monipuolista kattausta täydentävät muut kotimaiset kansanmusiikin huiput. Konsertti lähetetään Kallion kirkosta Helsingissä 14.12. Mutaveijarit on julkaissut joululevyn Mutaista joulua! Levy on kuunneltavissa kaikissa suoratoistopalveluissa ja sen voi hankkia yhtyeen verkkokaupasta. Kohokohtiin kuuluu Nuuttijuhlat, joka tuo lavalle länsisuomalaisen nuuttiperinteen riehakkaan tulkinnan. 3 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 ALKUTAHDIT Taike ja Kavi yhdistyvät Ensemble Gamut! konsertoi Euroopan joulumusiikkipäivänä Yleisradion ja EBUn (Euroopan yleisradiounioni) perinteinen joulukonsertti järjestetään tänä vuonna yhteistyössä JuuriJuhla-festivaalin kanssa. Eläköön Folk! -gaala jakaa jälleen merkittävimmät kansanmusiikin ja kansantanssin tunnustukset alan ansioituneimmille tekijöille. Viime vuonna Chydeniuksen lauluja esittäneet Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni juhlistavat tällä kertaa Eino Leinon runouden satavuotisjuhlavuotta konsertilla, jossa klassikot saavat uuden elämän kansanmusiikin hengessä. Nykyiset taidetoimikunnat korvataan asiantuntijapoolista koottavilla arviointipaneeleilla, joiden pohjalta apurahapäätökset tekee uusi taideja kulttuurineuvosto. Laiva on lastattu kansanmusiikin kirkkaimmilla tähdillä sekä uuden sukupolven tekijöillä – mukana on 107 kotimaista ja kansainvälistä artistia ja ryhmää. Konserttiin on vapaa pääsy. Folklandialla on nähty myös aina runsas kansantanssikavalkadi, ensi vuonna lähes 50 kansantanssiryhmää. Parille tuhannelle risteilyvieraalle on luvassa koko vuorokauden sykkivä ja ainutlaatuinen folk-kokemus. Koko ohjelma: folklandia.fi Folklandian 30-vuotisjuhlaristeilyllä yli sata esiintyjää Äänestä Vuoden kansanmusiikkilevyä 2025. klo 15 ja siinä esiintyy Ensemble Gamut!, joka yhdistää musiikissaan elementtejä keskiajan musiikista, kansansävelmistä, improvisaatiosta ja elektronisista äänimaisemista. Uuteen virastokokonaisuuteen siirtyminen ei aiheuta muutoksia Taiken nykyisiin palveluihin vielä ensi vuoden alussa. Våtmark Ruotsista ja Sturle Dagsland Norjasta tuovat risteilylle kansainvälistä sävyä – pohjoisen melankoliaa, kokeellista folkia ja mystisiä äänimaisemia. Samalla muutetaan taiteilija-apurahojen myöntämisprosessia. Kokonaisuuden taiteellisesta toteutuksesta vastaa Raakaa Tradia -yhdistys, joka yhdistää tanssia, musiikkia ja visuaalisuutta kokemuksellisesti. Mukana solisteina ovat Timo Rautiainen ja Tapio Liinoja. Uusi virasto jatkaa Taiken ja Kavin tehtäviä taiteen ja kulttuurin edistämiseksi. Lisätietoja: mutaveijarit.fi H en ri M el aa nv uo Ensemble Gamut!. Suomalaisen nykykansanmusiikin kärkeä edustavat Frigg ja Polenta. Suomen suurin folkloren talvitapahtuma, kansantanssija kansanmusiikkifestivaali Folklandia järjestetään 9.–10.1.2026 Baltic Princess -laivalla. Vuoden 2026 uutuus on yleisön pukukilpailu, jossa kannustetaan heittäytymään nuutin hengessä. Irlantilais-suomalainen Cuigear jatkaa perinteiden ja uuden ilmaisun rajapinnoilla, ja energistä pohjoiseurooppalaista soundia täydentävät Estlager Trio virosta sekä legendaarinen suomalais-ruotsalainen trio Nordik tree. Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (Kavi) yhdistyvät vuoden 2026 alussa uudeksi virastoksi, joka saa nimekseen Taideja kulttuurivirasto. Konsertti on osa Euroradion joulumusiikkipäivää ja se lähetetään suorana Yle Radio 1:ssä ja EBU-maissa. Ohjeet sivulla 24
Tähän olen aina luottanut. Vastaan osaltani, että yhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, elämänmittainen kasvu ja kehitys. 4 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 PÄÄKIRJOITUS KANSAN MUSIIKKI Kansanmusiikin aikakauslehti No 4 (220) 2025 Julkaisijat Suomen Kansanmusiikkiliitto Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki Puh. Janka-Murros, Jaana-Maria Jukkara, Jaana Kari, Heikki Laitinen, Juhani Näreharju, Lauri Oino, Pauliina Pajala, Miia Palomäki, Hanna Poikela ja Sofia Timonen Kansikuva Okra Playground, kuva Mikko Malmivaara Kirjapaino PunaMusta Oy ISSN 2323-8089 Kansanmusiikki 1/2026 ilmestyy toukokuussa, aineistot toimitukseen 13.4. Kannustan kyselemään! Hieman salapoliisityötä ja houkuttelua festarilipuilla se saattaa vaatia, mutta onnistuessaan hanke saattaa kantaa ammattiin saakka, kuten meillä. 044 793 3520, risto.kupari@rauma.fi Kansanmusiikki-instituutti Jyväskyläntie 3 (PL 11), 69601 Kaustinen www.kansanmusiikki-instituutti.fi Johtaja Matti Hakamäki, puh. mennessä. 045 671 1868 lehti@kansanmusiikkiliitto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi Ilmoitusmyynti toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Ulkoasu ja taitto Pieni Huone Oy, Sauli Heikkilä Toimituskunta Matti Hakamäki, Sauli Heikkilä, Antti J. Yhteystiedot alla lehden tunnuslaatikossa. Kansanmusiikki-lehden sisältö ei kuitenkaan muutu, joten jatkossakin se sisältää ajankohtaisia artikkeleita, laadukkaita henkilökuvia ja toimijoiden esittelyä, tutkimusuutisia, levyarvosteluja sekä alueiden kuulumisia. Pyörä pitää keksiä uudelleen, taloutta sopeuttaa ja yhdessä on mietittävä, mikä tässä ajassa on olennaista. Jollei teidän kuntaanne synny lapsia kuten ennen, löytyisikö potentiaalisesti kansanmusiikkibändistä kiinnostunutta nuorisoa naapurikyliltä. Eräs äiti kiitteli, miten hänen lapsensa on oppinut leirin aikana improvisoimaan. Ilmoittautumisaika keväällä, seuraa somekanaviamme! Kansanmusiikki-lehti siirtyy ensi vuonna kahden painetun numeron julkaisuksi. Vuoden 2026 ensimmäinen numero ilmestyy toukokuussa ja toinen syksyllä. 044 776 7182 www.kansanmusiikkiliitto.fi Toiminnanjohtaja Jaana Kari, puh. 044 776 7182 toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi Puheenjohtaja Risto Kupari, puh. Nuorissa on tulevaisuus! Jaana Kari Suomen Kansanmusiikkiliiton toiminnanjohtaja Nuorena vitsa väännettävä Valtakunnallinen lasten ja nuorten KAMU-leiri järjestetään ensi kesänä Eerikkilän urheiluopistolla Tammelassa juhannusviikolla 15.-18.6.2026. Lisätietoja ilmestymisestä Suomen Kansanmusiikkiliiton hallituksen puheenjohtajalta Risto Kuparilta ja toiminnanjohtajalta Jaana Karilta ja sisällöstä lehden päätoimittajalta Sauli Heikkilältä. Mikä mahtava taito sekä musisointia että koko elämää varten! Ensi kesänä tarjoamme ensimmäistä kertaa mahdollisuuden myös kansantanssijoille tulla mukaan leirille soittajien sekaan. Meille ensimmäinen mestariopettaja löytyi heti kotikylältä ja seuraava naapurikaupungista. Kansanmusiikkiliitto haluaa tarjota osaltaan opinpolun varhaiskasvatuksesta ammattiopintoihin yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa kautta maan. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen Suomen väestöpyramidi painottuu Japanin mallin mukaisesti suuriin ikäluokkiin. Livenä harjoitellaan yhteistoimintaa muiden kanssa ja, sanalla sanoen, mitä on olla ihminen. Painatusja postituskulujen noustessa taloudelliset syyt ajoivat lehden ilmestymistiheyden puolittamiseen osana lehden kustantajan Suomen Kansanmusiikkiliiton talouden tasapainottamistoimia. 040 358 8921 matti.hakamaki@kaustinen.fi Kustantaja Suomen Kansanmusiikkiliitto Päätoimittaja Sauli Heikkilä, puh. ”Kovaa aikaa seuraa aina hyvä aika”, kirjoitti Minna Canth vuonna 1884. Ehkä uusia yhteistyökuvioitakin syntyy, ja varmasti leiriläisemme ovat käytettävissä myös talvella musiikkialan oppilaitosten pedi-oppilaina tarvittaessa. Me yhdistyksissä kuitenkin tarjoamme todellisia oikean elämän kokemuksia ja sosiaalisia kohtaamisia, opinpaikkoja, ylisukupolvisuutta ja yhteenkuuluvuutta konkreettisella tavalla, jota mikään keinoäly ei voi korvata, vaikka yrittääkin. Puhumattakaan kaikista läpi elämän kantavista ystävyyssuhteista, keikkamuistoista ja kasvun tuesta tuulisina vuosina, joista osalliset osaavat kiittää ehkä vasta isoina. Teinivuosinani paikallinen nuorisoseura kaipasi tanssiryhmilleen säestysporukkaa, joten vanhempiemme ja seuran aktiivisuuden ansiosta olohuoneessamme alkoi kokoontua muutaman perheen lapsista koottu 6-7-henkinen nuorten kansanmusiikkiorkesteri. Valtakunnallinen KAMU-leirimme kesäkuussa tarjoaa innostavan elämyksen ja kokemuksen nuorille soittajille. Lehteä julkaisevat Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Kansanmusiikki-instituutti. Osallistujien vanhempien palautteen mukaan monesti talven aikana suurimpia motivaattoreita musaopiston soittoläksyihin on tieto siitä, että kesäleirillä pääsee taas jammailemaan muiden kanssa. Tarkemmat ajat päätetään ja tiedotetaan alkuvuodesta. Improvisointikykyä eli ratkaisukeskeisyyttä ja luovaa ajattelua tarvitaan, kun kulttuurialaan vuosia kohdistetut leikkaukset iskevät viiveellä toimintaan toden teolla. Lehden sisältö ja kehitystyö tehdään edelleenkin yhteistyössä toimituskunnan, laajan toimittajaverkoston ja aluetoimittajareservin kanssa, ja lehden sisältöä viedään entistä enemmän myös sähköisiä sisältöjä kohden. Kaikki mahdolliset kulttuuriharrastukset, urheiluseurat, partiolippukunnat ja vapaapalokunnat kilpailevat samojen, aiempaa vähälukuisempien lapsilaumojen vapaa-ajasta, usein myös koukuttavien ylikansallisten verkkoympäristöjen, tilauspalveluiden ja sosiaalisen median kanssa. Kansanmusiikki-lehti ilmestyy ensi vuonna kaksi kertaa. Ruuhkavuosinakin on huomattavasti helpompi kulttuuriharrastuksen pariin palata, jos siihen on kasvanut jo lapsena. Lehden näköispainoksen on jo aiemminkin voinut lukea Lehtiluukku.fi-palvelun kautta
Kansanmusiikista kiinnostuin, kun kuuntelin kirjaston levyiltä vanhoja karjalaisia lauluja ja Kaustisella pääsin kokeilemaan viisikielistä kannelta. Kuinka usein onnistut saamaan porukan keikoille. Yh ty ee n ku va Is o ku va : Le ila Lu uk ka in en , Pe nt in ku va : Ve liJu ss i Li et sa la Jesse ja Juska Ojajärvi, Liisa Haapanen, Janne ja Varpu Ojajärvi (isänsä sylissä), Pentti, Elli Luukkainen (tytär), Joonas Ojajärvi, Hanna Ryynänen. En osaa siitä olla kovasti töpinöissäni. Pelimannimusiikkia soitettiin kotikylässäni haitaristi Antti Luoma-ahon eli Poliisin Antin johdolla. Epävirallisia kokoonpanoja on joitakin, yhdessä rokkibändissä soitan kovaa hienoja kitarasooloja. Pentti Ojajärven puolen vuosisadan soittajan ura huipentui syksyllä perheyhtyeen myötävaikutuksella tehtyyn ensimmäiseen omaan levyyn: Pelimannin mopo keulii. Olin itsekin opettajana amk:ssa ja onnistuin sovittamaan opinnot työhön, koska tein koulutusohjelman lukujärjestykset. Puruveden pelimannien ja Laura Vartion kanssa esiinnytään Samuelin Poloneesissa Savonlinnassa. Tiedän, että eräs toinenkin mestaripelimanni on aloittanut musiikkipedagogin opinnot. Mistä opiskeluinnostus kumpusi ja suosittelisitko muille pelimanneille samaa. 1970-luvun puolivälissä sain vahingossa mandoliinin ja rupesin sitä opettelemaan. Tärkeintä on, että radiossa ylipäänsä soitetaan kansanmusiikkia edes joskus. Missä muissa kokoonpanoissa soitat ja missä sinua pääsee kuulemaan. Kaikki on Sanna Kurki-Suonion syytä! Kysyin häneltä olisiko Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa joitakin musiikkikursseja, joihin voisin osallistua. Silloin kun mukana on myös puoliso-Leila, ohjelmisto on enemmän laulelmapainotteinen tai sitten lastenmusiikkia, jolloin porukan nimi on Intiankuu. Siinä sivussa oli jatsija rokkiyhtyeitä. Jos hyvin käy niin kerran vuodessa. Alajärven pelimanneissa sain soittaa mandoliinilla Järviseudun pelimannimusiikkia. Kihauksen pelimannikurssin kanssa soitetaan heinäkuussa koko viikko ja seuraava viikko meneekin sitten Kaustisella. Kuinka pitkä on ollut pelimannin tiesi. Siihen aikaan soitin kitaraa ja bassoa tanssiyhtyeessä, jonka ohjelmistona oli vanhaa tanssimusiikkia ja iskelmiä. Pelkkä pelimannius ei Pentille riittänyt, vaan hän tuli suorittaneeksi myös musiikkipedagogin (AMK) tutkinnon Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Hän sai minut hakeutumaan tutkinto-opiskelijaksi. Oli pakko tehdä oma polkka, kun en osannut yhtään. Jääköön tuon naispuolisen jämsäläisen haitaristin nimi arvoitukseksi. AJASSA Pentti Ojajärvi 5 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Kysymykset: Sauli Heikkilä Vastaukset: Pentti Ojajärvi Miltä mestaripelimannista tuntuu saada musiikkiaan koko kansan kuultavaksi radioon. Viime kesän Kaustisen keikka oli harvinainen, kun oli miniätkin mukana
Muotoudutaan aina vähän uudelleen, ja se tuo hyvää energiaa, Maija tuumii. Se on vuosien yhteisen laulamisen tulosta, ja osaamme kuulla, kenen ääni soi milläkin alueella parhaiten – kuka korkealla, kuka matalalla kappaleesta riippuen, laulajat kertovat kuin yhdestä suusta. Womexin esiintymiset vuonna 2016 avasivat ovia, joiden kautta tie vei muun muassa Malesian Rainforest World Music Festivaliin. Yhtyeen ydin on säilynyt samana, ja vaikka kaksi vaihtunutta muusikkoa ovat tuoneet oman mausteensa, on idea osoittanut kestävyytensä. Vaikka englannin ylivalta on kiistaton, espanjankielistä maailmaa lukuun ottamatta lauletaan maailmanmusiikin kentällä hyvin usein omilla äidinkielillä. – Se oli meille ensimmäinen areenakeikka, iso unelma ruksattiin tehdyksi silloin, Maija hymyilee. Rumpali Tatu Viitalan tilalle tullut Oskari Lehtonen ja basistin vaihtuminen Sami Kujalasta Kalle Ylitaloon on taivuttanut menoa hieman uuteen asentoon. Suomen kieli osa ilmaisua Kielen valinta on pysynyt itsestään selvyytenä: suomi on laulujen lähtökohta. Maija ja Päivi yhdessä kantelisti-laulaja Essi Muikun ja haitaristi-kosketinsoittaja Veikko Muikun kanssa ovat yhtyeen alkuperäiset jäsenet. 6 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Okra Playground rakentaa perinteelle -S e oli kuin turvallinen testilaboratorio, kanteleensoittaja-laulaja Maija Kauhanen muistelee. – Me pystymme mikromuunteluun: hengitys, vire, tempo reagoivat hetkessä. Lavalla ei korosteta tekijyyttä – tärkeintä on kappaleen maailma. Yhteenhitsautuneen bändin uudet jäsenet Kotimaassa yksi merkkipaalu oli keikka Kaustinen Folk Music Festivalin areenalla 2018. – Se on meillä molemmilla top-kolmosessa Okra Playgroundin keikoista – erikoinen, upea festari ja valtava yleisömeri, joka ei meistä vielä tiennyt mitään, Päivi muistelee. – Se ei ole arvovalintakysymys tai julistus, vaan osa ilmaisua ja rytmiä, Maija kertoo.Viime vuodet ovat koetelleet muusikoiden arkea. Kolmen laulajan yhteissointi on kaikkiin suuntiin hengittävä keskus. Keikoilla stemmat loksahtavat kohdalleen kuin itsestään. Sävellysja sovitusvastuu jakautuvat orgaanisesti. – Yllättävän paljonkin se vaikuttaa. Kolmen laulajan yhteissointi on kaikkiin suuntiin hengittävä keskus M aa rit Ky tö ha rju Sauli Heikkilä. – Ensimmäisen levyn teon aikana kuultiin, mikä on meidän ääni – ja siitä on pidetty kiinni, jatkaa viulisti-laulaja Päivi Hirvonen . Soittajan persoonalla on iso merkitys. Jokainen rakentakoon itselleen sopivan elämänpaletin – on erilaisia kokoonOkra Playgroundin tarina käynnistyi 2010-luvun puolivälissä halusta yhdistää perinnesoittimet elektroniseen pulssiin. Kymmenessä vuodessa yhtye on ehtinyt nähdä maailmaa showcase-lavoilta trooppisiin festivaaleihin. – Joskus joku lause tai melodinen kaari on selvästi perinteestä, toisinaan se on soundi tai soittimisto, Päivi kertoo. Pandemia, mediahuomion epävarmuus ja musiikkiviennin tukien väheneminen ovat lisänneet sekä henkistä että hallinnollista kuormaa. Muuten Okra Playground on pysynyt ydinajatuksessaan. – On väärä ajatus, että vain täysipäiväinen muusikkous olisi ammattilaisuuden mittari. Molemmat haastateltavat kiertävät Tampereella maailmanmusiikin markkinointitapahtuma Womexissa kohtaamassa iloisina ja rentoina ihmisiä edustaen sekä itseään sooloartisteina että yhteisprojektejaan ja yhtyeitään, kuten vuonna 2024 Suomen Musiikintekijöiden Vuoden kansanmusiikkitekijäksi valittua Okra Playgroundia. Usein kappale tuodaan bändiin lähes valmiina, joskus raakileena, jota työstetään yhdessä. Kun esikoislevy ilmestyi 2015, yhtye löysi nopeasti omaleimaisen sointinsa: kolme toisiinsa hitsautunutta lauluääntä, akustinen ydin sekä sähköinen komppi
Okra Playground Päivi Hirvonen – laulu, viulu, jouhikko Maija Kauhanen – laulu, kantele Essi Muikku – laulu, kantele Kalle Ylitalo – sähköbasso Veikko Muikku – haitari, syntetisaattori Oskari Lehtonen – lyömäsoittimet Okra Playground esiintyi World Music Expo WOMEXin virallisena showcaseyhtyeenä Santiago de Compostelassa vuonna 2016. Toinen voi tukea ja tuupata – ja sitten vaihdetaan vuoroja. Okra Playgound: Essi Muikku (vas.), Kalle Ylitalo, Päivi Hirvonen, Veikko Muikku, Oskari Lehtonen ja Maija Kauhanen Sa ul i H ei kk ilä M ik ko M al m iv aa ra. Yhtye elää periodiluontoisesti, välillä intensiivisesti ja välillä hiljaisemmin, kun jäsenten muut projektit ja arki vaativat tilaa. Lisäksi ohjelmaan mahtui soolokeikkoja Euroopassa kuten Cordas World Music Festivalissa Azoreilla. Ryhmätreenit sovitetaan kalentereihin luovasti, joskus vajaalla miehitykselläkin, kun tärkeintä on tavata ja pitää yhteys soivana. Yksi Okra Playgroundin vahvuuksista on työelämätaitojen tietoinen harjoittelu: keskustelukulttuuri, roolien selkeys ja keskinäinen tuki. Keskellä Womexin vilskettä on tekemisen rytmi tarttunut haastateltaviinkin, vaikka monista muista messuista poiketen tapahtumassa on Maijan sanoin lempeä energia. Päivi Hirvonen Julkaisi keväällä 2025 kolmannen sooloalbuminsa Maa palaa (Nordic Notes) teemana tuho ja toivo. – Uusi basso, uudet rytmit, vanha ilo, Maija naurahtaa. – Rahoitukset, tuotanto, visuaalinen maailma ja itse musiikki, se on iso paketti. Malesian yöt, Hongkongin säihke ja Kaustisen areena ovat ikimuistoisia, mutta silti tärkein on se pieni hetki lavalla, kun kolme ääntä asettuu samaan hengenvetoon ja yleisö hiljenee. Kolmen ensimmäisen levyn tuotantoa tukenut taustatiimi on vaihtunut entistä itseohjautuvampaan malliin.– Uusimmalla singlellä Varjon viemä testasimme, voimmeko tehdä mahdollisimman pitkälle itse – ja se toimi, Päivi kertoo. Koti perinteessä Perinne pysyy, vaikka kehys vaihtuu. Yhtye julkaisee uusia kappaleita vuosina 2025–26, ja tavoitteena on neljäs levy parin vuoden sisällä. Maija Kauhanen Julkaisi tänä vuonna Migrating-levyn (Gammalthea) pitkäaikaisen ystävän ja soittokaverin Johannes Geworkian Hellmanin kanssa. – Tämä olisi loppunut, jos tämä ei olisi kivaa, Maija tiivistää. Itku (2022) voitti Songlines-lehden parhaan eurooppalaisen albumin palkinnon vuonna 2023. Hirvonen myöntää, että joskus uupumus on hiipinyt puseroon oman levynjulkaisurupeaman jälkeen. Normaalisti parin tunnin jutustelu mahtuu asioineen vajaaseen tuntiin. Maija Kauhanen (vas.) ja Päivi Hirvonen ehtivät pysähtyä hetkeksi WOMEXissa Tampereella lokakuussa. Laulujen aiheet ja rakenteet ammentavat kansanmusiikista, mutta ydin on tässä ajassa. Tällä triolla hän myös keikkailee musiikkinsa kanssa. Keskustelu käy kuumana, ja kipinä on selvästi jälleen syttynyt. Omatoimisuus lisääntynyt Okra Playgroundin tuotannossa on käynnissä hienovarainen siirtymä omavaraisempaan tekemiseen. Laulut taltioidaan tapauskohtaisesti joko yhtä aikaa samassa huoneessa tai kerros kerrokselta. Kokonaisen albumin aikajänne on jakeluketjujen vaatimuksesta pitkä. Yhtyeen tulevaisuus rakentuu nyt kappale kerrallaan. Okra Playground voi olla yhtä aikaa liian moderni yhdelle festivaalille ja liian perinteinen toiselle – ja siinä on sen omintakeisuus. Siitä valitaan elementit, jotka kantavat tähän hetkeen, Päivi kertoo. Samaan aikaan suunnitellaan keikkoja ja jatkoa ulkomaankiertueille. Tukeva yhteisö ja kannustavat kaverit ovat äärettömän tärkeitä, Päivi vakuuttaa. – Silloin tietää, miksi tätä tehdään, Maija sanoo. Ääneni yli vesien julkaistiin 2018, jota seurasi kiertueet Saksassa, Belgiassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Joulukuussa Maija vierailee Ylioppilaskunnan Laulajien joulukonserteissa sekä Perinnearkkuklubilla, jossa voi nauttia harvakseltaan esiintyvän, eroottisen kansanperinteen ilosanomaa levittävän Helmi Camuksen ja Maija Kauhasen Duo Pimperoiden keikasta. – Yhteisresonanssi kuuluu kyllä parhaiten, kun äänitetään samassa tilassa samaan aikaan, mutta kerrostamalla saadaan erilainen kirkkaus, Maija kuvailee. – Meidän koti on perinteessä. Edellisistä Etno-Emma-ehdokkuuden saavuttaneista albumeista, Alku – The Beginning (2018) ja Kallio (2022) poiketen Maa palaa -levyllä soittavat Päivin lisäksi Tero Pajunen ja Mirva Ormin. Veikko on ottanut yhä enemmän vastuuta ohjelmoinneista ja äänityksistä. Albumit Turmio (2015), viiden tähden arvostelu Songlines-lehdessä ja muutamalla vuoden parhaiden albumien listalla. Kaksikko onkin sopinut, ettei julkaise sooloalbumia samaan aikaan. 7 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 panoja, erilaisia tuotantoja, studiotyötä, opettamista ja mitä tahansa muutakin työtä, joka nivoutuu musiikintekijyyden tai muusikkouden kanssa yhteen, Kauhanen linjaa
Perinteisen rumpusetin lisäksi mukana oli käsiperkussioita. Voiko musiikki vielä koskettaa, kun on nähnyt ja soittanut kaikkea. Teksti: Sauli Heikkilä Kuva: Tommi Tapola A ssefan tarina Suomessa alkaa marraskuussa 1975. Arkistonauhat määräävät rytmisen rakenteen, mutta muuten soittaminen on yhdessä tekemistä. Vanhemmat väittelivät tohtoreiksi – äiti kotieläintieteestä, isä maaja metsätieteestä – ja perhe asettui Helsingin seudulle. Kiertueille tilataan kaikki suurempi ja raskaampi kalusto paikan päältä. Päiväkodin ja englanninkielisen koulun jälkeen Vantaalla musiikinopettajat sytyttivät kipinän. Kunnioitus syntyy siitä, miten ja kenen kanssa soitetaan. Ne ovat muodostaneet ytimen liikkuvaan rekvisiittaan. Siksi hän ei soita Wishamalissa esim. Musiikki ei kulkenut veressä perinteisessä mielessä. Mikko Kuustosen kiertue 1993 toi ensimmäisen ison kiinnityksen. vain darbukaa museaalisesti, vaan tuo arabialaisiin skaaloihin eli maqameihin pohjaaviin sävellyksiin myös vaikutteita Arabi-lyömäsoitinperinteen ulkopuolelta ja jopa sähköisiä sävyjä tarpeen mukaan. Muusikon töihin tuo vaihtelua kuukausipalkkainen työskentely E-studiolla änittäjänä, tuottajana sekä miksaajana. Abdissa “Mamba” Assefa kuuntelee maailmaa. Etiopiasta opiskelemaan tulleiden vanhempien oli tarkoitus viipyä vain pari vuotta, mutta sotilasvallankaappaus katkaisi paluureitin. 8 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Sarjaa tuottaa: ESITTELYSSÄ ABDISSA ASSEFA AMMATTI: Lyömäsoittaja, äänittäjä, miksaaja ja tuottaja. Kulttuurisen omimisen keskusteluissa Assefa nojaa käytäntöön ja kuunteluun. Kymmenen vuoden päästä Mamba arvelee tekevänsä vähemmän keikkoja ja työskentelevänsä enemmän studiossa äänittäjänä ja miksaajana. Samaa ajattelua ohjaa rumpusetistä peritty neliraajaisuus: matala pohja (bassari, kehärumpu tai cajon), keskirekisterin tekstuurit ja ylärekisterin säihke muodostavat kokonaisen rytmisen arkkitehtuurin. Toisessa ääripäässä on juuri alkava Arpan kiertue, täysin livenä, ilman taustanauhoja tai korvamonitoreja. Alussa djembe oli selkänoja, sittemmin cajon ja pienet “käsiaseet” – shakerit, efektit ja muutama persoonallinen symbaali. 1990-luvun alussa lyömäsoittajia oli popkentällä Mamban mukaan vähän, ja tilaus monipuoliselle tekijälle oli selvä. – Etiopiassa, kuten monessa Afrikan perinteessä, soittajaksi synnytään tiettyyn sukuun, Mamba kertoo. Kavereiden kanssa perustettiin bändi, jossa matkamuistobongot ja kahdella kielellä varustettu ”basso” loivat ensimmäiset groovet. Ilman klikkiä jää jäljelle se, mikä kantaa: ihmisten välinen rytmi. Viimeksimainitussa Mamba on ollut mukana alusta lähtien. Pop & Jazz Konservatorio). KOTIPAIKKAKUNTA: Helsinki ELÄMÄN MOTTO: Ei kannata murehtia asioita liikoja etukäteen ota asiat sellaisena, kuin ne tulevat. Sävellystöitään Mamba hieman vähättelee vaikka on tehnyt musiikia esimerkiksi koreografi vaimonsa Hanna PajalaAssefan esityksiin. Syksyisin suuri työllistäjä TTK vaatii täsmällisyyttä, dropboxiin putoavat kappaleet alkuviikosta, sovituksien läpikäynti, perjantaina treeni ja sunnuntaina pitkä päivä kenraaliharjoituksineen ja huipennus suorassa lähetyksessä, jossa mokia ei voi tehdä. – Se tekee dynamiikalle paljon, kun kaikki ovat omassa kuplassaan, Mamba kuvailee. Tähän maisemaan asettuu luontevasti Mamba Assefa. Mukaan otetaan se, mikä tekee soundista oman. Maailma on täynnä sukulaissoittimia – kuten Etelä-Intian ghatam-saviruukku ja Nigerian udu, jouhikko ja etiopialainen yksikielinen viulu masenqo, ja niiden tekniikat risteilevät. Etno-, sekä Jazz-projekteissa häntä viehättää vastakohta: yhteissoiton hengitys ilman klikkiä, ja tasapaino haetaan orkesterin sisällä. Siitä lähtien keikkalista on ollut pitkä ja kirjavasti rytmittyvä: Angelin tytöt, Kimmo Pohjonen, Rinneradio, Sami Saari , Aki Sirkesalo , Timo Lassy band sekä tv:n house-bändit ja Tanssii tähtien kanssa -suorat lähetykset. Miksei omakin bändi olisi mahdollinen – rytmilähtöinen, maailmaa kuunteleva kokoonpano. Nuoruuden soittolista koostui “vanhan liiton” hevistä ja rockista länsiafrikkalaiseen rytmiikkaan. Assefan setti ei ole pysyvä paketti, vaan se rakentuu musiikin ehdoilla. Silti tämän päivän lähes jokaisessa kokoonpanossa on jonkinlainen perkussioarsenaali. Pauanne on tästä hyvä esimerkki. Jos popkeikoilla saattaa soitto perustua korvaan ajetun klikin mukaan, TTK:ssa sama aikakoodi ohjaa myös valoja ja skriiniä. Hän on soittaja, joka on kiertänyt pop-areenat, televisiostudiot ja maailmanmusiikin intiimit näyttämöt. – Usein ajatellaan, että kaikkialla Afrikassa soitetaan rumpuja, mutta esimerkiksi etiopialaisessa perinnemusiikissa niitä ei juuri käytetä. Matka Gambiaan ja Senegaliin jätti vahvan jäljen: djembe ja mbalax. Siihen saakka hän pakkaa keikoille tarpeeksi pientä ja persoonallista, jotta jokainen ilta voi alkaa alusta. – Onneksi voi, viime kesänä kuulin Haapavesi Folkissa Ne Linduizet -yhtyettä ja se nosti karvat pystyyn. – Kun asioita yhdistellään, syntyy uutta, Mamba tiivistää. Suomalaisessa kansanmusiikissa lyömäsoittajilla on ollut perinteisesti niukka rooli: kehärumpu siellä, lusikat tai pimpparauta täällä, eipä juuri muuta. Sama vapaus kuuluu Wishamalitriossa (Nemat Battahin ja Kari Ikosen kanssa), BFP:ssä ja Janne Haaviston ympärille syntyneessä elokuvamusiikista ja afrikkalaisista rytmeistä ammentavan The Shubie Brothersin musiikista. Kahdeksanvuotiaana Mamba kuitenkin ilmoitti, että hänestä tulee rumpali. Kymmenvuotiaana vanhemmat ostivat rumpusetin, ja tie johti opintoihin Oulunkylän pop/jazz musiikkiopistoon (nyk
Saamelaisten kansallispäivän, 6. Projektin keskiössä on kadonneiden ja ihmeellisellä tavalla uudelleen löydettyjen nuottien arvoitus, joka avaa täysin uuden näkökulman kansanmusiikin historiankirjoitukseen. Rohkeasti reunalla avaa vuoden lumen ja jään pohjoisilla kokemuksilla. Teoksen säveltäjänä toimii Cecilia Damström , libretto on JuhoSire/Siri Broch Johansenin , ja Oulu Sinfonia tulkitsee esitykset Rumon Gamban johdolla. Jo vuonna 2017 alkanut valtava valmistelutyö on johtanut siihen, että laaja-alaisessa ohjelmassa on koettavissa 600 projektia ja yli 3000 yksittäistä tapahtumaa. Henri Turunen Ilona Ruohomäki. Kulttuuripääkaupunkivuosi tuo lisää väriä ja vivahteita festivaalin tunnelmaan, joten nyt on oiva sauma kokea perinteikäs ja idyllinen kesätapahtuma. Hanke vahvistaa alueellista identiteettiä ja näyttää, kuinka kansanmusiikin perinne elää ja kehittyy nykytaiteilijoiden ja harrastajien käsissä. Vastakohtien voima tuo valoa pimeyteen taiteen ja teknologian kohtaamisilla. Alueella on iso nippu hienoja festivaaleja, jotka ovat liittyneet osaksi ohjelmaa. Villisti kaupunki herättää kaupungit, kylät ja luontopolut eloon taiteen yllätyksillä ja festivaaleilla. Samaan yhteyteen kuuluu monikansallinen näyttely Muistellen. Kulttuuripääkaupungin ohjelmistossa saamelaiskulttuuri tulee näkymään monin tavoin ja musiikki on tässä keskeisessä roolissa. Yli-Kiimingin Vepsän kylästä, vanhan rakennuksen kattopurujen joukosta vuonKe vi n K al lo m bo Kansanmusiikki on soinut useissa Oulu2026-tapahtumissa jo valmisteluvaiheessa, kuten Kesäillan kattauksessa Oulun Taiteiden yössä elokuussa 2025. Se käsittelee kodin jättämisen teemoja Suomen historiassa, Euroopan nykypäivässä ja reuna-alueilla. Historiallisesta löydöstä käyttömusiikiksi Village Anthems muodostuu neljästä eri projektista, joista Pohjolan soiva aarreaitta kattaa erityisesti Oulu2026-alueen eteläisen osan. Se tuo kansanmusiikin lähemmäs ihmisiä tekemällä marginalisoituneesta genrestä saavutettavaa. Oulun Lastenmusiikkifestivaalin ohjelmaa tullaan kokemaan pitkin vuotta. Lastenmusiikin juhlavuosi Oulu tunnetaan vahvasta lastenkulttuuristaan, ja myös lastenmusiikin tarjonta on monipuolista. Kaiken ytimessä on ajatus siitä, ettei kansanmusiikki ole museoesine, vaan ajassa elävää käyttöja nykymusiikkia, joka on vahvasti yhteisöllistä. Village Anthems – arkaaisesta kansanperinteestä nykymusiikkiin Village Anthems on Kansanmusiikiyhdistys Rällän Oulu2026kulttuuriohjelman hanke. 9 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Rohkeasti reunalla – kansanmusiikkia Euroopan kulttuuripääkaupungissa 2026 Eurooppalaisen kulttuurin ja taiteen valokeila kohdistuu vuonna 2026 Ouluun ja 39 ympäryskuntaan, jotka juhlivat yhdessä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuotta. Haapavesi Folk osana ohjelmaa Oulun lisäksi kulttuuripääkaupunkitoiminnassa on mukana useita kuntia. Helmikuu on saamelaismusiikin juhlaa Oulu on ollut jo useamman vuoden ajan Suomen suurin saamelaiskylä. Lakkautettu kylä 2.0 Kulttuurivuoden tapahtumissa on mukana myös valokuvataiteilija Hanna Koikkalaisen ja säveltäjä–muusikko Anne-Mari Kivimäen audiovisuaalinen kokonaisuus Lakkautettu kylä 2.0. helmikuuta ympärille rakentuvan Dálvemánnufestivaalin monipuolisessa musiikkiohjelmistossa ovat mukana Hildá & Tuomas Norvio, Wimme & Rinne, AMOC & Áilu Valle, Suõmmkar ja Anna Morottaja & Tallari. Ohjelmavuosi jakautuu kolmen alateeman alle. Itsestäänselvä väite kansanmuusikoille, mutta yhteisöllä tarkoitetaan myös niitä tulevaisuuden harrastajia ja yleisöjä, joille kansanmusiikki on jäänyt etäiseksi tai kokonaan vieraaksi. O ulun kulttuuripääkaupunkivuoden pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos. Kulttuuri on voimavara, joka muuttaa ajattelutapoja ja elämäntapoja kohti kestävää, avointa ja yhteisöllistä tulevaisuutta – ei vain taiteen kentällä, vaan koko kaupungin ja alueen arjessa. Myös Soivan Siilin Siilibiili tuo iloisia musiikkihetkiä kiertueellaan, sekä Hiski Pajuniemen varhaiskasvatukseen ja alkuopetukseen suunnatut työpajat ja Laulukudelmia-lastenmusiikkikonsertti. Village Anthems lähestyy paikallista kulttuuria useista eri näkökulmista: perinteen tuntemuksesta, sen säilyttämisestä, kansanmusiikin uudistamisesta ja uusien ilmaisutapojen ja yleisöjen etsimisestä. Kaikessa tässä on sijansa myös kansanmusiikilla. Oulun teatterin Ovllá -ooppera nostaa suurelle näyttämölle Euroopan ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten näkökulman sekä ne valtavan kipeät seuraukset, jotka valtiojohtoisen sorron jäljiltä vaikuttavat yhä uusiin saamelaissukupolviin. Haapavesi Folk tuo oman ainutlaatuisen kansanmusiikillisen lisänsä festivaalien sarjaan
Prosessi vaatii pitkäjänteistä työtä, sillä paikallisen perinnekulttuurin tuntemus on heikentynyt ja sen asema musiikkielämässä on vähäinen. Kansainvälinen näkökulma laajenee Euroopasta Aasiaan Digital Village Anthems -projektissa, jossa kohtaavat neljä artistia: Haruka Hiryama (Japani), Vasilis Agiomyrkianaikis (Kreikka) ja hakosalo_tuohinon Osmo Hakosalo sekä Jussi Tuohino (Suomi). Väyliä avataan esimerkiksi matalan kynnyksen jameilla, joilla saavutetaan kuulijoita, jotka eivät tunne ennestään kansanmusiikkia ja jotka eivät siksi hakeudu konsertteihin. hakosalo_tuohinon musiikki pohjautuu tietokoneen ja kanteleen kohtaamiselle. Vähemmistökulttuurien musiikillinen perintö ei ole reliikki, vaan se elää myös uudessa musiikissa. Sen ytimessä ovat vähemmistökielet, erityisesti kveenin kieli ja meän kieli. Vaikka Oulun seudulta on aikanaan muutettu Jäämeren rannoille Ruijaan, alueen historiaa tunnetaan vain vähän, ja kveeninkielinen musiikkiperinne on monille lähes tuntematon. Ikiaika avaa kysymyksiä musiikin saavutettavuudesta ja julkisen tilan käytöstä: kenelle taide kuuluu ja missä sitä voidaan kokea. Ihanne olisi, että kouluopetuksessa kansanmusiikki ei kuvautuisi museoituneena reliikkinä, jonka tavoittaa vain nuotinnettuna laulukirjoista. Ikiaika – perinteen ja nykytaiteen rajapinnassa Ikiaika yhdistää vanhaa, arkaaista kanteleja runolauluperinnettä modernin nykymusiikin mahdollisuuksiin. Musiikki ei ole sidottu vain konserttisaleihin, vaan näyttämönä voi yhtä hyvin olla luonto, kaupungin kadut, kauppakeskukset tai vaikkapa osallistujan koti. Ikiajan taiteellinen filosofia liittyy laajempaan keskusteluun omistajuudesta ja tilalähtöisyydestä taiteessa. Yhteisenä tavoitteena on purkaa hierarkioita ja avata musiikki inklusiiviseksi kokemukseksi, jossa osallistujan rooli muuttuu passiivisesta kuulijasta aktiiviseksi kokijaksi. Hankkeen tavoitteet ovat korkealla, mutta keinot ovat konkreettisia: lisää harrastajia, lisää soittajia ja orkestereita, lisää kävijöitä erilaisiin tapahtumiin. Village Anthemsin tavoite on havahduttaa siihen, että kyseessä on kulttuuri, joka ansaitsee suojelua ja arvostusta. On yhteinen tila, jossa jokaisen läsnäolo on merkityksellinen. Yhteisöllinen ja korvakuulolta soittaminen voisivat avata uusia mahdollisuuksia myös formaalin kouluopetuksen kulttuuriin. Konsertit, tapahtumat, paneelikeskustelut ja oppilaitosyhteistyö avaavat tilaa dialogille. 10 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 na 1948 löytynyt nuottikirja päätyi mutkien kautta Antti Järvelän käsiin. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Village Anthemsin tavoitteena on, että kansanmusiikin tekijöitä arvostetaan modernin, laadukkaan ja korkeatasoisen nykymusiikin luojina. hakosalo_tuohino Ja ni Sn el lm an. Projektin keskiössä on perinnesoittimien kohtaaminen robotiikan ja tekoälyn kanssa. Samalla projekti avaa mahdollisuuden tarkastella kansanmusiikkia uusista näkökulmista, joissa tanssilla, yhteisöllisyydellä ja uusilla yhteistoiminnallisilla malleilla on merkittävä rooli. Pohjolan soiva aarreaitta pyrkii korjaamaan tilannetta tarjoamalla alueen toimijoille musiikillisesti rikasta ja paikallishistoriallista materiaalia. Vanhan perinteen juurruttaminen nykykäyttöön edellyttää tiedon lisäämistä ja institutionaalisia rakenteita, jotka mahdollistavat musiikin integroimisen osaksi opetusta, yhteisöllisiä tapahtumia ja konserttiohjelmistoja. Musiikin rakenteiden purkaminen avaa tilan tasaarvoiselle osallistumiselle, sillä yhteisessä äänimaisemassa tai kantelemeditaatiossa ei ole enää yleisöä ja esiintyjää. Projekti toteutuu EU Japan festin, Hokkaido Information Universityn, Oulun ammattikorkeakoulun ja Kansanmusiikkiyhdistys Rällän yhteistyönä. Matalan kynnyksen osallistavissa tapahtumissa, kuten kantelemeditaatiossa, keskeistä on yleisökontakti, ainutkertaisuus ja elämyksellisyys. Yhteisöllisyys on hankkeen tavoitteista tärkeimpiä. Avainasemassa on Orivesi All Starsin perustajan Antti Järvelän ja viulisti Erja Pätsin kokoama kansanmusiikkikollektiivi. Sen myötä myös kantele näyttäytyisi helposti lähestyttävänä soittimena, joka taipuu moneen, myös nykymusiikkiin. Jäämeren rannalta Japaniin Village Anthemsin kansainvälinen ulottuvuus konkretisoituu projektissa Jos voisin laulaa ko lintu voi . Projektissa tutkitaan, kuinka innovaatiot voivat toimia nykytaiteen välineenä perinteen uudelleentulkinnassa. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että katsotaan yhtä tapahtumavuotta pidemmälle. Duo Aaretin (Gro Raattama ja Jani Suvanto), Nikolai Äystön ja Kansanmusiikkiyhtye Rällän konserttien ohjelmistoihin etsitään lauluja, joita lauletaan sekä Suomessa, Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa että Norjan alueella Ruijassa, mikä vahvistaa yhteistä kulttuurista identiteettiä. Hankkeella on jatkuvuutta, sillä askelmerkit myös tulevien vuosien kehittämiselle ja uuden toimintakulttuurin juurruttamiselle alkavat jo hahmottua. Vaikka duo ei käytäkään perinteisiä kantelesävelmiä, immersiivinen nykymusiikki perustuu vanhaan kanteleperinteeseen, jossa soitto syntyy hetkessä. Mukana on muun muassa Maija Kauhasen modernia kanteleja laulumusiikkia sekä hakosalo_tuohinon kokeellista nykymusiikkia. Duo Aaret ei ainoastaan säilytä kveeninkielistä musiikkiperinnettä, vaan se luo myös uutta yhteistyössä kveeninkielisten runoilijoiden kanssa. Löytö valottaa osaltaan sitä, kuinka paikallinen 1700–1800-lukujen korkeatasoinen pelimannikulttuuri on päässyt alueella lähes täysin unohtumaan, ja kuinka sen arvoa ei ole tunnistettu osana kansallista musiikkihistoriaa. Näin luodaan edellytyksiä sille, että kansanmusiikki voi toimia elävänä osana käyttökulttuuria, mikä vahvistaa pohjoispohjalaista identiteettiä ja kulttuuriympäristöä
RSO:ssa soittanut Mauno Järvelä on Äänikollien riveissä joka kesä, Sirkka Halonen teki vuosikymmenet radioon kansanmusiikkiohjelmia. – Highland Cows oli railakas bändi, tuskin enää jaksaisin samanlaista menoa. – Ammatinvalinnanohjaaja kuitenkin suositteli palkkatöihin hakeutumista muusikon uran sijaan. Puolisoonsa Seijaan Pohjola tutustui Kaustisella kesällä 2004 mikittäessään tämän Vissinki-yhtyettä Ylen taltiointia varten. RSO:n levytykset ovat tuoneet Kempille, Pohjolalle ja Rantakauliolle Gramophonepalkintoja ja kaksi Grammy-ehdokkuutta.. – Kerran purin isäni levysoittimen atomeiksi, koska halusin tietää, miten ääni tulee sieltä ulos. – Harjoituksista aina puhutaan, mutta eipä niitä ole näkynyt, Jukka Viiri vahvistaa, ja kertoo ohjelmiston perustuvan hänen kaksirivisellä haitarilla osaamiinsa kappaleisiin. Pohjola kouluttautui medianomiksi Länsi-Lapin ammatti-instituutissa Torniossa. Siitä viisastuneena löysinkin itseni 70-luvun lopulla Ylen Lapin Radiosta äänitarkkailijan hommista. Ohjelmisto on aina melkein sama eikä etukäteen harjoitella, Kemppi nauraa. Kesäisin hän oli turruutellut ranualaisen syrjäkylän koulun harmonia. – Pelimannitalon isossa tuvassa soittivat silloin Johannes Järvelän ja Arvo Myllykankaan johdolla Järvelän pelimannit. Isäni joutui ostamaan uuden soittimen, kertoo Anna-Kaisa Kemppi, joka valmistui Tampereen amk:n ääni-ilmaisulinjalta ja pääsi töihin Ylen musiikkistudioihin ja Finlandia-talolle RSO:n äänittäjäksi. Anu Jaantila Äänikollit vierailijoineen Kaustisen Sivutupa-keikan jälkeen: Antti Pohjola (vas.), Jari Komulainen, Minna Siitonen, Panu Helke, Amanda Kauranne, Kari Pulakka, Jukka Viiri, Pia Rask ja Jari Rantakaulio. 11 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 -Ä änikollit – Ljudkollarna – SoundChecks on ääniradiohenkinen paikkakuntaja päämääräriippumaton pateettistunteellinen kollektiivi, virnistää Jukka Viiri . A m an da K au ra nn e A nu Ja an ti la. Siitä lähtien Halonen on nähty festivaalilla joka ikinen kesä. Ensikosketus kansanmusiikkiin tuli irkkubändin muodossa. – Äänikolleissa soitan nokkahuilua ja laulan Sikun kanssa. Viiri lähti Pohjois-Karjalan pelimannien kanssa vapailla kielillä soittavaksi kontrabasistiksi Kaustisen toisille Festivaaleille 1969. Sittemmin Viiri oli klasarin ohella erityisesti jazzin ja etnomusiikin äänitysekspertti. – Pappani oli jonkin sortin viulupelimanni, joka rakensi itse soittimensa, enollani taas oli haitarinsa kanssa tanssiorkesteri, kertoo Jari Rantakaulio, joka Äänikollit – äänipöytien takaa yleisön eteen Kun kevätkauden loppupuolella on saatu välitettyä kotimaan konserttikauden helmet radion ja tv:n kautta joka puolelle Suomea, alkavat äänittäjät suunnitella kesäfestareiden tuotantoja. Pohjolaa kiinnosti myös Ylen musiikkituotantoihin pääsy. Klassisin tausta on Äänikollien viulistilla Antti Pohjolalla, joka aloitti viulunsoiton nelivuotiaana. Pitkän linjan äänittäjiä Juontaja-laulaja-rytmiryhmänä on alusta asti toiminut Ylen pitkäaikainen musiikkitoimittaja ja kansanmusiikkiohjelmien tuottaja Sirkka ’Siku’ Halonen , joka aloitti konserttien radiotuottamisen Kaustisella jo vuonna 1975 ja hurahti täysin. Heinäkuussa 2008 Viiri kehotti kollegoja ottamaan Kaustiselle mukaan instrumentit, joilla ilahdutettaisiin eläkkeelle jäävää äänittäjää ja haitaristia Seppo Salmista , ja sitä seuranneesta kesästä lähtien ovat Äänikollit olleet mukana festivaalin virallisessa ohjelmassa. Yhtyeen kokoonpano on yhtä värikäs kuin soittajapersoonatkin ja vaihtelee kesästä riippuen. Myös klassista viulua soittava tytär Lumi on ollut monena kesänä mukana Mauno Järvelän perustamassa Festarinäppäreissä. Työlistoista riippuen muutama onnekas suuntaa äänitysauton Kaustiselle soittimet matkassaan, ja työn ohessa on luvassa muutama keikka. Ylen klassisen musiikin äänittäjillä Anna-Kaisa Kempillä , Jari Rantakauliolla , Antti Pohjolalla ja Jukka Viirillä lapsuuden yhteiset nimittäjät liittyvät intensiiviseen musiikinharrastamiseen ja kiinnostukseen tekniikasta
Rajaako se ehkä tiedostamattamme pois joitakin musiikin olemuksia tai muusikon tekemiä havaintoja. Paikallista ja yksilöllistä soittotapaa arvostetaan, ja kansanlaulajan oma ääni saa kuulua tulkinnassa. Koemme, että tällä musiikilla on paljon annettavaa niin kuulijalle kuin muusikollekin. Syvälle – kun musiikki hengittää hitaasti 13 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Sa m i Pe rt ti lä. On selvää, että kun kansanmusiikin konteksti on muuttunut esimerkiksi paimenmusiikista konserttitilanteisiin, se vaikuttaa musiikkiin. Suomenlinnan marraskuinen, hiljainen ja rosoinen miljöö antoi hyvät puitteet intiimille kohtaamiselle ja yhteiselle kokemukselle. Myös Sibelius-Akatemiassa opiskellaan kansanmusiikkia edelleen korvakuulolta, vaikka nuotit pitääkin osata. Syvälle – Kansanmusiikin improvisaatiolaboratorio teoskeskeisyyden haastajana on nelivuotinen taiteellisen tutkimuksen hanke. Mutta mitä voisimme muusikon praktiikassamme, esitystilanteissa tai produktioita luodessamme tehdä toisin, jotta entisaikojen kansanmusiikille tyypilliset, erityisen hienot piirteet voisivat välittyä myös tämän ajan ihmisille. Opiskeluajan kokemukset yksilöja ryhmäimprovisaatiosta ovatkin muokanneet monien nykypäivän kansanmusiikin ammattilaisten musiikin tekemisen tapaa. Taiteelliselle tutkimukselle tyypilliseen tapaan projektin taiteelliset esitykset, äänitteet tai muut julkaisut voivat toimia yhtä aikaa tutkimuksen menetelmänä, sille aineistoa tuottamassa ja tutkimuksen tuloksena. Tarvitsemme yhä enemmän hiljentymistä ja rauhoittumista. Improvisoimme yhdessä ja keskustelimme sen jälkeen nousseista ajatuksista myös yleisön kanssa. Ryhmämme työskentelee improvisoiden, lukien, kirjoittaen, keskustellen ja dokumentoiden, sekä yhdessä että erikseen, ja jokaisella on tutkimukseen hiukan omanlaisensa näkökulma. Oma kokemukseni kansanmusiikin vanhemman perinteen pitkäkestoisesta improvisaatiosta läpäisee nykyään kaiken musisointini, ja koen, että paimenmusiikkiin ja muihin vanhoihin soitinja lauluperinteisiin perehtyminen on avannut minulle paitsi erityisen väylän ilmaisullisiin mahdollisuuksiin, myös toisenlaisen tavan olla musiikissa. Sen muotoa ja rakennetta eivät sanele ennakko-odotukset, ja siinä aika ja kiire voi hetkeksi pysähtyä. Myös me kansanmuusikot olemme tottuneet ajattelemaan musiikkia teoksina, joudummehan huolehtimaan tekijänoikeuksistamme ja musiikkimme markkinoinnista. Yksi kuulijoista kuvasi kokemustaan vieraskirjaamme: ”Se, mitä teette, … muistuttaa ihmisiä siitä, mikä on tarpeellista ja niistä työkaluista, jotka ovat kadonneet.” On ihmeellistä, että satoja vuosia vanha musiikillinen ilmaisu tai runolaulun teksti voi vieläkin koskettaa ja liikuttaa kuulijaa – kunhan sen äärelle löytää. Tyypillisesti improvisaatio on työväline opettajana tai säveltäjänä, tai se ilmenee hienovaraisena variointina soittotai laulutyyleissä. Järjestimme juuri kaksipäiväisen Syvälle-tapahtuman Suomenlinnan Pirunkirkossa osana Taideyliopiston kuudetta Tutkimuspaviljonkia. Kristiina Ilmonen KOLUMNI Korvakuulolta opitun ja muistinvaraisuuteen perustuvan kansanmusiikin luonteeseen on kuulunut kautta aikojen muuntelu, ja soittoa ja laulua ryydittää pelimannin oma tyyli. Pyrimme hankkeessa nostamaan esiin meitä kaikkia vahvasti koskettaneen vanhakantaisen kansanmusiikin eli pienkantelemusiikin, runolaulun ja paimensoitteiden maailman ja sen nykypäivän teosja esityskeskeisestä musiikkikulttuurista poikkeavan musiikkikäsityksen. Kansanmusiikin historiallisiin soittoja laulutyyleihin perehtymisen ohella on koulutuksessa myös improvisaation erilaisilla muodoilla vahva asema. Hankkeessa on ollut hienoa havaita, että jaamme tämän kokemuksen muiden kollektiivin jäsenten kanssa. Vierainamme olivat kansanmusiikin professori emeritus Heikki Laitinen sekä neljä väitöstutkijaa Jussi Reijonen, Ilkka Heinonen, Johanna Tarkkanen ja Yuki Hattori, joiden kaikkien taiteellisessa ilmaisussa improvisaatiolla ja vähäsävelisyydellä on keskeinen rooli. Työskentelyymme kuuluu yhdessä musisointi, mutta tarkoituksena ei ole toimia esiintyvänä yhtyeenä. Mitä vaikutuksia teoskeskeisellä hahmottamisella voi olla kansanmuusikkoudelle ja musiikin kokemiselle. Syvälle-kollektiiviin kuuluu viisi muusikkoa: kansanlaulaja Anna-Kaisa Liedes, kanteleensoittajat Pauliina Syrjälä, Hanna Ryynänen ja Timo Väänänen sekä allekirjoittanut pilleineen ja lyömäsoittimineen. Tervetuloa seuraamaan Syvälle-hankkeen toimintaa: www.uniarts.fi/projektit/syvalle-kansanmusiikin-improvisaatiolaboratorio-teoskeskeisyyden-haastajana/ Kirjoittaja on kansanmusiikin professori Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Kansanmusiikki tarjoaa tähän puitteet: mahdollisuuden kokea pitkäkestoinen, syventynyt soiton ja laulun tila, jossa ei välttämättä ole tarkkaan määriteltyä alkua ja loppua. Joillekin se on noussut ilmaisun välineeksi myös esiintyjänä
Yksi mahdollisuus liiton tukemiseen voi olla myös se, mitä jäsenistömme parhaiten osaa, eli soittaminen ja laulaminen. – Rahaston idea syntyi vuonna 2004, kun pikkuveljeni Juho-Antti menehtyi ja äitini sai samana kesänä neliraajahalvauksen. Tunnustuksen voi saada solisti tai yhtye, ja se julkistetaan vuosittain tammikuussa Eläköön Folk! -gaalassa Folklandia-risteilyn aluksi. Tunnustuksen saajan valinta ensi vuodelle on jo työn alla. Samanlaisia nuoria kuin Juho tulisi tukea hänen sijastaan. Käytännössä se voisi olla pelimannikeikkojen tarjoamista yrityksille ja yhteisöille ja niissä tilaisuuksissa kansanmusiikkiliitolle suunnatun rahalahjoituksen puheeksi ottaminen. 14 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Vuoden Nuori Pelimanni -tunnustus on pitkään ollut arvostettu huomionosoitus suomalaisella kansanmusiikkikentällä. Jäsenistöltä toivotaan nyt aktiivisuutta ja apua liiton talouden tasapainottamiseen. Jatkossa keskitymme pitkän aikavälin seurantaan: nuoren aktiivisuuteen, innostukseen ja monipuolisuuteen – ei pelkästään taituruuteen. Kansanmusiikin koulutusohjelman kanssa suunniteltu kummiohjelma tarjoaa Vuoden Nuorelle Pelimannille henkilökohtaisen sparrauspaketin sekä mahdollisuuden tutustua opiskelija-arkeen Musiikkitalolla. Verolainsäädännön mukaan yrityksellä on mahdollisuus saada verovähennys pienestä lahjoituksesta yleishyödylliseen ja samalla paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Arvoltaan vähäisen rahatai omaisuuslahjoituksen ylärajaksi on määritetty 850 €, kun lahjoituksen saaja on esim. Syksyn aikana jäsenyhdistyksiltä kerätyt ehdotukset toimivat pohjana paitsi tulevalle myös seuraavien vuosien valinnoille. Ennen kuin tehdyt muutokset alkavat näkyä liiton taloudessa, päivittäisessä rahaliikenteessä on omat haasteensa. Suomen Kansanmusiikkiliitto painii taloudellisissa haasteissa, kuten muutkin samankaltaista työtä tekevät yleishyödylliset järjestöt. Äidin kirjan Vesseli ja amputoitu perhe myyntitulot loivat stipendin pohjan, kertoo Topi Koiranen. Yli 20 % vuodelle 2025 pienentynyt valtionosuus pakottaa tekemään hankalia ratkaisuja toimintaan. yleishyödyllinen yhdistys. Olemme hyvin innoissamme yhteistyön tiivistymisestä Kansanmusiikkiliiton kanssa – yhdessä vahvistamme koko alaa, sanoo kansanmusiikin koulutusohjelmajohtaja Vilma Timonen. Workshopit, kummiopiskelijat ja yhteiset projektit avaavat ovia niin nuorisokoulutukseen, perustutkintoon kuin avoimen yliopiston opintoihin. – Haluamme tukea nuoria soittajia löytämään koulutusmahdollisuuksia ja tutustumaan opiskelijoihimme ja opettajiimme. Liitossa on supistettu kansanmusiikkikiertueita ja Kansanmusiikkilehteä, irtisanottu osa-aikainen tuottaja ja siirretty toimisto Maailman musiikin keskuksen toimitiloihin, jolloin vuokrakustannukset on saatu puolitettua. To m Pr ui sm a. Liitto ei todennäköisesti saa yhtään uutta kannattajajäsentä ilman aktiivista jäsenkuntaa, joka tuntee parhaiten potentiaaliset kannattajajäsenet. Yksi keino vaikuttaa asioihin on saada lisää jäseniä tai kannattajajäsenmaksun suorittajia. Jaana Kari Vuoden Nuori Pelimanni -tunnustus uudistuu Juho Koirasen muistorahastosta on vuodesta 2007 lähtien jaettu kannustusstipendi ja Vuoden Nuori Pelimanni -kunniakirja nuorelle tai ryhmälle, joka jollakin tavalla tuo merkittävän leimansa kansanmusiikin kenttään. – Aluksi seurasimme itse keikoilla nuoria lahjakkuuksia. Eihän Juhokaan ollut mestaripelimanni, vaan halusi soittaa kaikkien kanssa, kiteyttää Topi Koiranen. Viime vuosina olemme pyytäneet ehdotuksia eri maakunnista, ja sitä kautta vaihtoehdot ovat monipuolistuneet. Vuoden Nuori Pelimanni -tittelin saa innostuksesta ja Juhon tapaan monipuolisesta lähestymistavasta kansanmusiikkia kohtaan. Muistorahaston taustalla on koskettava perhehistoria. Liiton hallitus on tänä vuonna kokoontunut poikkeuksellisen usein etäkokouksiin pohtimaan talouden haasteita. Henkilökannattajajäsenen jäsenmaksu on 35 euroa, yhteisöjen vähimmäiskannattajajäsenmaksu 200 euroa. Ajatus taisi tulla äidiltäni. Suomen Kansanmusiikkiliitto ja Juho Koirasen muistorahasto haluavat nyt päivittää tunnustusta suuntaan, joka tarjoaa valitulle nuorelle pelkän tittelin sijaan tukea, oppia ja uusia mahdollisuuksia. Toiveena on, että jo tehdyillä toimenpiteillä talous saadaan terveelle ja kestävälle pohjalle. Valinnassa painottuvat Juhon muistoa kunnioittaen innostunut ote perinteeseen, hyvä henki ja rakentava toiminta kansanmusiikin kentällä. Tunnustuksen ympärille rakennetaan kasvuohjelma, joka kannustaa nuorta muusikkoa kehittymään ja löytämään omat polkunsa kansanmusiikin parissa. Uudistuksen ytimessä on yhteistyö Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Risto Kupari Puheenjohtaja Suomen Kansanmusiikkiliitto Talouden haasteet realisoituvat Vuoden 2025 Vuoden Nuori Pelimanni, Ampiais-Siivilä, Eemeli (vas.) ja Viljami Pruiksma
Jämsässä koettiin kansanmusiikin ja yhteissoiton hurmosta syyskuussa, kun paikkakunnalle saapui opettamaan kansanmusiikin moniosaaja Antti Järvelä. Kurssin mahdollisti Majaoja-säätiöltä saatu apuraha. Yleisöstä kuului: ”Kyllä ol hienuu, ei o ennen tällästä Jämsässä koettu!” Kiitos Antti, kurssilaiset ja yhteistyökumppanit! Jämsän Soimannien vuosi 2025 on ollut tapahtumarikas, ja viimeisimpänä soiteltiin perinteinen syyssoitto 1.11.2025 ja kuinka ollakaan, yhteislauluna oli Olet mielestäni kaunihimpi . ja päättyy jo 18.1. 1929 nimellä Olet mielestäni kaunihimpi . Soiton riemua loppuvuoteen ja iloisia säveliä vuodelle 2026, soitellaan! Katja Lampinen Mestaripelimanni Jämsän Soimannit ry:n puheenjohtaja Yhteissoiton riemua Järvelän Antin tahtiin Pelimanniksi Kaustiselle ensi kesänä. Vitikkalan koululle oli saapunut taas paljon innokkaita soittajia ympäri Suomen opettelemaan keskisuomalaisia ja jämsäläisiä sävelmiä. Vitkkalan koululle Jämsässä kokoontui syyskuussa sankka joukko pelimanneja opettelmaan keskisuomalaisia säveliä Antti Järvelän johdolla ja kuuntelemaan hänen tarinointiaan. Jämsän Soimannien kevätsoitto 29.3. Intensiiviset päivät olivat täynnä soiton riemua, uusien sävelmien ja soittotekniikoiden oppimista, tulkintaan syventymistä, huumoria ja historiaa. Lisätiedot löytyvät festivaalin nettisivulta ja sosiaalisen median kanavista. Jämsäläisyleisö oli haltioissaan kaikesta kuulemastaan, jopa siinä määrin, etteivät olisi malttaneet lähteä kotiin. Mukana näytteitä vuoden 2025 aikana ilmestyneistä nuottikirjoista. klo 13.00 Kuorevesi-salissa Kuorevedellä.. Osa yleisöstä seurasi soittajien esimerkkiä, aulassa soitettiin, hoilattiin ja tanssittiin. Kirsi Jaakkola oli saanut riihimäkeläiseltä Toivo Tammiselta lisätietoja Walfridin elämästä ja kertoi muun muassa hänen olleen ensimmäinen suomalainen, joka on esiintynyt Carnegie Hallissa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien pelimanni-ilmoittautumisen takaraja siirtyy pari viikkoa aikaisemmaksi. 15 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 • PELIMANNI-LIITE 15 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Kansanmusiikki-lehden liite 4 • 2025 Tämänkertainen nuottiliite on osoitteessa: kansanmusiikki-lehti.fi/nuotit. Jämsän Soimannien harmonikkaryhmän 50-vuotisjuhlakonsertti Hilpeät hanurit 15.2. klo 13 Vitikkala-salissa, Jämsässä Vierailijoina legendaarinen Veikko Ahvenainen ja Carina Nordlund. Huikea päätös, soittajat ja yleisö olivat yhtä. Encoren aikana Antti huikkasi meille: ”Jos yleisö ei älyä lähteä, niin lähetään me.” Ja niinhän me lähettiin Vanhaa jatsia soittaen marssimaan Antin perässä. Ilmoittautuminen aukeaa alustavasti 8.12. Kurssi päättyi sunnuntaina yleisölle avoimeen konserttiin, jonka hitiksi nousi OAS:in ohjelmistossakin oleva Du är så vacker , poikkeuksellisesti Suomeksi laulettuna. Antti kertoi sävelmien ja pelimannien taustoista asiantuntevalla ja hersyvällä tyylillään. Kurssin järjestivät Jämsän Soimannit ry yhteistyössä Jämsänjokilaakson musiikkiopiston kanssa, Majaoja-säätiöltä saadun apurahan turvin. Syystä, että jämsäläissyntyinen baritonilaulaja Walfrid Lehto (Volpi Leuto ) (1896-1946) oli levyttänyt laulun New Yorkissa v
Lisätietoja tapahtumasta saa osoitteesta perinnepelit@gmail.com ja Perinnepelitinstagramsivun kautta, kertoo yhdistyksen pj Laura Suurla . klo 11 Vuosaaren kirkon messussa. Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen syyskokous pidettiin 24.10. • Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen Sakarat Lauluja soittopelimannit kutsuvat mukaan laulamaan ja soittamaan Anja Hinkkasen johdolla isolle yleisölle Vuosaaren Merimieskirkolle 13.12. Voit laittaa meille toiveita sähköpostilla: tiedotus.ukmy@gmail.com. -26 Siljan terminaalissa Turussa. Lisäksi tarjoamme esiintyjille mahdollisuuden käydä jossain syömässä 15 €/hlö (kuittia vastaan). klo 20. Tony Wallius , siht. Kurssin opettajina toimivat Riina Hosio ja Jari Komulainen . Harjoitukset tuntia ennen. Risteilyn jatko jamit taas panimoravintola Koulussa 10.1. Kaamospelit-kurssi Kansanmusiikki ja kansantanssi käsi kädessä pidettiin lauantaina 15.11 Vantaalla, Viertolan koululla. Erikoisesiintyminen on 28.12. klo 18 Huopalahden kirkossa, Helsingissä. Laita meille mahdollisen esiintymispaikan tiedot, niin voimme hoitaa ryhmällenne esiintymisen paikkaan, yhteistyössä ryhmänne kanssa. Olisiko sinulla tai ryhmälläsi mielessä paikka, johon voisitte tai haluaisitte mennä esiintymään. Kentältä kuuluu mielenkiintoisia uutisia – kuluvan vuoden tammikuussa on perustettu suomalaisen kansanperinteen pelillistämistä edistävä yhdistys, Perinnepelit ry. Tavoitteena on edistää suomalaisen kansanperinteen eri muotojen tunnettavuutta ja saavutettavuutta sekä toimia pelialan ja kansanperinteen alojen yhdistävän linkkinä. Jameihin kokoontuu kansanperinteen ja folkloristiikan osaajia sekä pelialan tekijöitä. Ilmoittaudu anja.hinkkanen@gmail.com Pikkujouluisin terveisin, Pauliina Pajala Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen henkilöjäsen – keikalle. • Luoteis-Helsingin musiikkiopiston kanteleensoittajien – LuoMuKanteleiden syyskonsertti pidetään 9.12. 050 5502013 tai sähköpostilla: lasse.wallius@gmail.com Turku Folks toivottaa Folklandia-risteilylle lähtijät tervetulleeksi soittamalla 9.1. Haluamme tuoda kansanmusiikkia ihmisille, jotka eivät pääse itse konserttiin. Yhdistyksen ensimmäinen projekti Runolaulun kylä runolaulujen keruu -peli, joka sijoittuu Pohjois-Karjalaan Simana Sissosen kotikylään Mekrijärvelle. Hallituksen jäseniksi seuraavalle vuodelle valittiin: pj. Joulun alla tapahtuu • Espoon pelimannit pitävät joulukonsertin 3.12. Anja Luukkonen , Taina Kärhä , Pentti Kärki , Pauliina Pajala , Lasse Wallius , Tapani Nieminen sekä oltermanni Maria Kalaniemi . Tiedustelut: Lasse Wallius, puh. Peli tehtiin yhteistyössä Omnian työttömien nuorten videopelityöpajan kanssa. klo 16 ja17.12. Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistys voi toimia esiintyjäporukan välittäjänä tällaisessa toiminnassa. Konsertissa Benny Törnroos laulattaa ja Espoon pelimannit soittavat. Pelijamit on konsepti, jossa tehdään viikonlopun aikana erilaisia pieniä videopelejä ammattilaisten ja harrastajien kesken. klo 18. Kohti uutta vuotta mennään – olisi kiintoisaa tietää, mitkä ovat pelimannien hyviä joulukappaleita soittaa ja laulaa tai jopa tanssia. Haluamme kannustaa jäseniämme esiintymisiin lähialueellaan esim. Nämä jamit ovat loistava mahdollisuus verkostoitua alan ihmisten kesken. Perinnepelit ry kutsuu nyt kansanmuusikoita mukaan Finnish Folk Game Jameihin ensi maaliskuussa, tekemään ja tuottamaan suomalaista kansanmusiikkia ja ääniefektejä pieniin peliprojekteihin. Kurssilla oli mukana 22 soittajaa ja 12 tanssijaa. Millaista koulutusta sinä toivoisit Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen järjestävän. Peli on pelattavissa ilmaiseksi Perinnepelien Perinne Games Itch.io -sivulla: perinnegames.itch.io/runolaulun-kyl. klo 18 Vindängen -ravintolassa, Espoossa. Kurssilla kävi kuin kävikin niin, että osa soittajista uskaltautui kokeilemaan tanssia ja osa tanssijoista pääsi mukaan pelimannien sekaan eli teeman mukaisesti käsi kädessä Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen aikeena on toteuttaa kurssitusta myös tulevana keväänä ja laajentaa näin tarjontaa. Oulunkylän kirjastossa. Ta in a K är hä Kaamospelit-kurssi tanssi ja soitto kulkivat käsi kädessä.. Kurssi järjestettiin Uudenmaan Kansanmusiikkiyhdistyksen toimesta yhteistyössä Kaamospelit ry:n kanssa. palvelutaloihin, seurakuntiin, tuetun asumisen yksiköihin yms. Näissä esiintymisissä yhdistys korvaa esiintyjälle, joka on Uudenmaan kansanmusiikkiyhdistyksen henkilöjäsen, matkakulut Uudenmaan alueelta (autolla 0,59€/km tai julkisilla kulkuneuvoilla kuitteja vastaan). jossa virsien tilalla lauletaan joululauluja. 16 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Uudenmaan nurkka Syksy on taas sujahtanut varsin nopeasti
Levyn sävellykset perustuvat ilomantsilaisen Mateli Kuivalattaren (1771–1846) runoihin. Janka-Murros Maakunnan mestareita -konsertissa juhlittiin pohjoiskarjalaisia mestaripelimanneja Pohjois-Karjalan kansanmusiikkiyhdistys Tsoma ry järjesti torstaina 23.10. Juokin nuottikirjakin saataneen jossakin vaiheessa tehtyä, mutta siitä lisää myöhemmin, kun on enemmän kerrottavaa. 17 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 • PELIMANNI-LIITE Kuulumisia Pohjois-Savosta Tätä kirjoittaessa ensilumi on laskeutunut näille leveyksille, ja sehän tarkoittaa pelimannikentälläkin valmistautumista talveen ja muun muassa tuleviin tapahtumiin. Duon debyyttialbumi “Kiihtelyksen laulut” julkaistiin marraskuussa 2024. Kesällä 2025 julkaistulla Pelimannin mopo keulii -levyllä kuullaan Pentin sävellyksiä ja sovituksia Pentin mandoliinin ja perheorkesterin voimin esitettynä. Maakuntaorkesteri Savon pelimannit ehtikin jo pitää ensimmäiset harjoituksensa tätä reissua (ja vähän toki muitakin ensi vuoden tapahtumia) silmällä pitäen. Aluksi soittimena oli kitara. Yhteistyö jatkui niin ruotsalais-suomalaisessa Hedningarnayhtyeessä kuin Suden aika -kvartetissa, jossa julkaistiin äänitteet Etsijä (2004) sekä Unta (2006). Vielä yhdet avoimet harjoituksetkin näissä merkeissä on luvassa ennen Poloneesia, 14.02.2026 Haajaisten Koulukievarilla Vieremällä, kannattaapa laittaa kalenteriin jo nyt. Ensimmäisenä kolkuttelee joulu toki ovella, ja paikallisen kansanmusiikkikentän kanssa päästäänkin kokoontumaan pelimannien omien pikkujoulujen parissa Leppävirran Seurakalliolla 13. Kirsi ja Jari ovat monipuolisia ammattilaisia, joiden taustat ulottuvat myös eri musiikkityyleihin ja soittimiin. Kaustinen Folk Music Festival myönsi mestaripelimannin arvonimen Liisa Matveiselle vuonna 2024. Liisa Matveinen ja Tellu Turkka Mestarikansanlaulaja Liisa Matveinen ja säveltäjä Tellu Turkka ovat molemmat pitkän linjan runonlaulajia. Kirsi Uutinen ja Jari Lappalainen eli Juurisävel.. Molemmilla muusikoilla on vahvat juuret kansanmusiikissa, ja he ammentavat inspiraatiota maakunnan historiasta ja kulttuurista. Ensimmäinen yhteinen julkaisu oli Tellu Turkan runolaulusatu Suden aika 1996. Duo esittää ohjelmistossaan Kiihtelysvaaran alueelta vuosien 1899–1950 välisenä aikana kerätyistä kansanlauluista tehtyjä omia sovituksia. joulukuuta. Yhteistyö haitaristi Laura Vartion kanssa on jatkunut toistakymmentä vuotta. Ohjelmistoon on muun muassa tulossa lisää legendaarisen savolaisen viulupelimanni Juokki Nousiaisen soitteita, niitä kun on saatu nyt kesän ja syksyn aikana kartoitettua entisestään. Samuelin poloneesi on tietenkin tässä vaiheessa vuotta monen seuraava odotettava tapahtuma ja sinne lähdetäänkin taas isolla porukalla; onhan tapahtuma seuraavan kerran ihan tuossa naapurimaakunnassa, joskin nyt vähän etelämmässä. Kannattaa laittaa seurantaan Savon pelimannien Facebook-sivu, sieltä kun kuulee aina uusimmat vinkit ja tiedotteet alueen tapahtumista! Antti-J. Pentti soitti omassa kylässä toimineissa tanssiorkestereissa ja pelimanniyhtyeessä, jonka ohjelmistossa oli ajan hengen mukaisesti paljon kaustislaista pelimannimusiikkia sekä paikallisten Järviseudun viulupelimannien kappaleita. Tilaisuus on täynnä avointa yhdessäoloa eli kaikki ovat tervetulleita laulun, soiton ja tanssin pariin jouluisissa tunnelmissa. Vuonna 2023 julkaistiin Iro Sissottaren runoihin sävelletty kokonaisuus IRO . Liisa ja Tellu paitsi säveltävät omaa musiikkia, myös sovittavat vanhoja runosävelmiä. Ensi vuosi on vielä paikallisten tapahtumien osalta varsin vahvasti suunnitteluasteella, mutta tuttuun tapaan keväällä on näillä näkymin luvassa niin lyhytkurssitarjontaa kuin SawoFolkin tapahtumiakin. Konsertissa esiintyivät pohjoiskarjalaiset mestaripelimannit Pentti Ojajärvi sekä Liisa Matveinen luottokumppaneidensa kera sekä kansanmusiikkiduo Juurisävel. Mestaripelimanni Pentti Ojajärvi ja Laura Vartio Kaustinen Folk Music Festival myönsi vuonna 2021 mestaripelimannin arvonimen Pentti Ojajärvelle. Joensuun Pakkahuoneella järjestetty lämminhenkinen konsertti veti ilahduttavasti paikalle kansanmusiikin ystäviä. Myös mandoliini on ollut mukana melkein alusta lähtien. Heidän ohjelmistossaan on sekä laulelmia että pelimannimusiikkia. Juurisävel Joensuulainen Juurisävel-duo, jonka muodostavat muusikot Kirsi Uutinen ja Jari Lappalainen , on keskittynyt elvyttämään ja uudistamaan perinteistä pohjoiskarjalaista kansanlauluperinnettä. Säestyssoittimina ovat kanteleet, ruotsalainen moraharppu sekä savesta tehty udu-rumpu. Vuonna 2011 julkaistiin duon toinen albumi Vienan naisia , joka sisältää vienalaisten naisrunonlaulajien tekstejä. Levyn ytimessä ovat yhdessä tekemisen riemu ja perinteen siirtäminen elävänä ja uudistuvana musiikkina sukupolvelta toiselle. Liisa & Tellu -duon ensimmäinen albumi Mateli julkaistiin vuonna 1999. Ja heti vuodenvaihteen jälkeen Folklandiallekin on lähdössä tuttuun tapaan taas täysi bussilastillinen alueen pelimanneja, tanssijoita ja alan harrastajia, toki myös esiintyjinä: kuopiolainen, uudempaa kansanmusiikkia edustava Tulikettu on Savon Kansantaide ry;n edustusyhtyeenä, ja parillakin viime reissulla erikoisluontoisia konsertteja tarjoillut Antti Heikkinen & Nyhtöpelimanni on tällä kertaa Eino Leinon materiaalin parissa Timo Rautiaisen ja Tapio Liinojan vahvistamina. Jari Lappalainen Tellu Turkka (vas.) ja Liisa Matveinen. Pentin soittoharrastus alkoi 1970-luvun puolivälissä Etelä-Pohjanmaalla. Joensuussa kansanmusiikin juhlakonsertin
Lauluja on usein laulettu toki laajemmallakin alueella, kuten naapuripitäjissä, mutta nuoteissa mainittu paikkakuntamerkintä on kyseisen laulun keräyspaikkakunta tai kansanlaulajan asuinpaikka. Mestaripelimanni Erkki Hiekkavirta Jyväskylästä muistelee Eeroa näin: ”Eeron soitosta löytyi rikas sointumaailma. Eero oli kuuluisan musiikkisuvun itseoppinut harmoninsoittaja ja yksi Niinilahden pelimannien kantavista voimista. Vanhat keskisuomalaiset kansanlaulut juurruttakoot meidät yhteiseen sukupolvien ketjuun. On ollut ilo huomata, että vanhaa perinnettä on säilytetty varsin laajasti ja siitä pidetään huolta. Laulut siirtyivät perhepiirissä korvakuulolla sukupolvelta toiselle, vanhemmilta ja isovanhemmilta lapsille. Anna Karjalainen Keski-Suomen kansanmusiikkiyhdistys Mestaripelimanni Eero Hautsaloa (1939–2025) muistaen Es a K ilp on en / Ke sk is uo m al ai ne n. Eero oli iloinen, ystävällinen ja innokas pelimanni. Niitä ei ole toistettu tässä kirjassa, vaikka ne ovatkin keskeistä kansanlauluperinnettä Keuruulla. Matti Hintikan, Sulo Masalinin ja Matti Paanasen kanssa. Lämmin muisto on jäänyt siitä, kun Kelkkalassa vieraillessani soitimme aina yhdessä Suvivirren suurella Mannborg -harmonilla. Soinnut eivät sido soittajia, vaan ne ovat ehdotelmiani. Sydämestäni toivon, että näitä lauluja lauletaan vielä kauan – ne ovat todellakin ansainneet sen! Riitta Reijonen puheenjohtaja, Keski-Suomen Kansanmusiikkiyhdistys Laitetaan lauluksi – vanhan kansan tapaan Viitasaarelainen mestaripelimanni Eero Hautsalo on nukkunut pois 86-vuotiaana. Vanhat nuottikirjoitukset sekä käsin kirjoitetut lyijykynätekstit vuosikymmenten takaa ovat vaatineet useita lukuja soittokertoja ennen puhtaaksikirjoitusta. Mukaan on otettu balladeja, arkkiveisuja, lemmenlauluja, piirileikkilauluja, tunnelmoivia lauluja, rekilauluja, työhön ja luontoon liittyviä lauluja, opettavia lauluja, jopa pilkkalauluja. Kirja käsittää suurimmaksi osaksi yli sata vuotta sitten laulettuja lauluja. Arkistoissa on laulujen sanoja huomattavasti runsaammin kuin nuotitettuja lauluja, koska entisaikaan nuottikirjoitustaito on ollut vähäistä. Paikallisten kotiseutukokoelmien ohella Tampereen yliopiston Kulttuurija tutkimusarkisto sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ovat olleet apuna tämän nuottikirjan kokoamistyössä. Todettakoon, että olen julkaissut vuonna 2009 nuottikirjan Keuruun seudun vanhaa pelimanniperinnettä, joka sisältää kymmenen Keuruulla laulettua laulua. Jos nuotteja ei ole, laulujen käyttöönotto vaikeutuu tai jopa tyrehtyy. Eeron soittotaito tunnettiin laajalti, ja olipa Eero käynyt Sibelius-Akatemiassakin opettamassa nuorille kansanmusiikin opiskelijoille tämmäystä. Eerolla on nyt alkanut ikuinen suvi ja me keskisuomalaiset pelimannit muistamme Eeron ystävällistä olemusta ja sielukasta harmoninsoittoa kaipauksella. Vanhimmista lauluista puuttuu usein laulun nimi, jolloin olen nimennyt ne alkusanojen mukaan. Vanhimmat kansanlaulut löytyvät kirjan sisällöstä paikkakuntansa ensimmäisinä. Se on syntynyt tämän kirjan sävelmiin omalla pelimannikorvalla eli yli 50 vuoden kokemuksellani kansanmusiikin parissa. Siksi olen koonnut tämän laulukirjan. Sanoituksissa on vahvoja tunteita, huumoria ja erityisesti ajan kuvaa vanhan kansan elämästä. Eeron kanssa oli mahtavaa soitella.” Itselläni oli aikoinaan Viitasaarella asuessani ilo saada useampana kesänä vierailla Kelkkalassa tutustumassa Eeron mittavaan harmonikokoelmaan ja joskus lainata häneltä matkaharmonia seurakunnan kansanlaulukirkkoihin. Viitasaarella Eero tunnettiin Kelkkalan Eerona, Kelkkalan tilan isäntänä ja yhtenä Viitasaaren viimeisistä vanhan polven pelimanneista. Muihin lauluihin on löytynyt jokin nuottiversio tai viittaus siihen. Niissä on erilaisia säkeistöjä tai ne sisältävät paikallista tai historiallista tietoa. Eeron soitto oli sielukasta, ja hän soitti paljon yhdessä monien tunnettujen keskisuomalaisten pelimannien, mm. Minä soitin ja lauloin virren kolme ensimmäistä säkeistöä, sitten Eero varsinaisena mestarina loput kolme säkeistöä. Laulut on jaettu kirjassa kolmeen ryhmään: alussa on Keuruun seudun laulut sisältäen myös Pihlajaveden aineiston, seuraavaksi on Multialta tallennetut laulut ja lopuksi laulut Muuramesta. 18 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Laitetaan lauluksi -nuottikirjaan on kerätty lauluja Keski-Suomesta. Elämä on ollut kovaa, ja luokkaerot ovat olleet suuret. Pääosin sellaisia, joita ei löydy muista kokoelmista. Kirjan sadasta laulusta olen nuotintanut arkistojen äänitteistä yhteensä 55 sävelmää. Sanojen merkityksiä on pitänyt selvittää, sillä kieli on muuttunut aikojen saatossa. Sanojen ja sävelmän parittaminen on lopulta kuitenkin onnistunut – jopa pienten ihmeiden kautta. Tämä kirja on tehty erityisesti laulamiseen, ja tavoitteeni on ollut löytää vanhoihin lauluihin myös sävelmät. Lisäksi olen hyvin kiitollinen kaikista niistä henkilökohtaisista tapaamisista ja puhelinkeskusteluista, joita olen käynyt vanhoja lauluja muistavien ikäihmisten kanssa. Joidenkin sävelmien etsiminen on vaatinut lähes salapoliisityötä. Vanhoissa nuotinnoksissa ei ole ollut soinnutusta. Joitain aiemmin tallentamattomia, noin 45–50 vuotta vanhoja lauluja, on otettu mukaan, koska ne ovat ehdottomasti julkaisemisen arvoisia. Näiden sävelmien kohdalla olen kysynyt julkaisulupia tekijöiltä tai omaisilta
Kuva on todennäköisesti otettu 1860-luvulla. Hänen vaiheistaan kertoo myös Simo Westerholmin artikkeli (Kansanmusiikki 3/1983). L. Laajin tutkimus aiheesta on Lea Laitisen artikkeli Maamme – meidän maa (Virittäjä 1/2008), joka vahvistaa viiden suomentajan työn merkityksen. Samana iltana hotellissa Varjo teki laulusta suomennoksen. Artikkelin pidempi versio osoitteessa kansanmusiikki-lehti.fi Martti Heikkilä Kerttu Varjo kansainvälisillä nuorisofestivaaleilla Moskovassa 1957. Tapio Rautavaara levytti sen 1951 ja lisäsi todennäköisesti uusia säkeistöjä. Kiitokseksi työstään hänet kutsuttiin Tukholmaan palkittavaksi tilaisuuteen, jossa Imse vimse spindel laulettiin yhdessä. Maamme-laulun viisi suomentajaa Tutkittuani J. Varjo ei liittynyt Teostoon, mutta hänen perikuntansa on nyt jättänyt liittymishakemuksen. Kuva on otettu Astoriassa, Oregonissa. Paavo Cajanderin vuoden 1889 suomennokseen tekemät muokkaukset – kuten säkeet ”Maa, isänmaamme, Suomenmaa ”, ja ”Sun kukkas vielä kuorestaan” – eivät vakiintuneet, ja käytäntö palasi vuoden 1867 muotoon. Jatkosodan aikana hän johti Nuorten Talkoot ry:tä, jonka toimintaan osallistui satojatuhansia alle 15-vuotiaita. Sikermä ketjuja leikkilauluja . Kuvaaja W. Kansallislaulumme kaksi säkeistöä olivat yhtä kirjainta lukuunottamatta samat kuin nykyisin. M us eo vi ra st on ko ko el m a. Riippa syntyi Kälviällä 1868 ja muutti 14-vuotiaana Yhdysvaltoihin, missä hän toimi Astoriassa, Oregonissa kirkon työntekijänä, opettajana ja kuoronjohtajana. w w w .v an ha ka lv ia .fi N uo pe rin va lo ku va ko ko el m a Julius Krohn. Näin selvisi esimerkiksi, että Hämähämähäkin tunnetuimman säkeistön suomensi Kerttu Varjo , joka kirjoitti myös muurahaisesta ja mehiläisestä kertovat säkeistöt.Varjo (1910–2006) tunnetaan suomalaisen nuorisotyön pioneerina. 19 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Klassikkolaulujen unohdetut sanoittajat Vielä pari vuotta sitten luulin, että Hämähämähäkki ja Kotimaani ompi Suomi ovat kansanlauluja ja että Suomen kansallislaulu on Paavo Cajanderin suomentama. Hän sai surmansa salamaniskusta 1896 ollessaan yksin kirkossa. Joillakin äänitteillä Riippa mainitaan sanoittajana, joillakin myös säveltäjänä, mutta useimmiten sävel ja sanat on merkitty kansanlauluksi. Runebergin Vårt land -runon suomennoksia ilmoitin kirjassani Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme laulun suomentajiksi viisikon B. Runebergin Maamme-runossa on yksitoista säkeistöä, joista normaalisti lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen. Godenhjelm , Julius Krohn , Aleksanteri Rahkonen , Kaarlo Slöör ja Antti Törneroos . Kotimaani ompi Suomi syntyi Yhdysvalloissa Kotimaani ompi Suomi laulun tekijästä Jooseppi Riipasta vinkkasi Jouko MäkiLohiluoma . Hilliger. Niissä ei ole Cajanderin tekemiä muutoksia lainkaan. Jooseppi Riippa vaimonsa Hilman ja poikansa Wäinön kanssa vuonna 1894. Ratkaiseva vuosi oli 1867, jolloin ilmestyi tämän viisikon suomennos osana Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäistä vihkoa. Varjo oli Suomen Nuorisojärjestöjen Edustajiston (SNE) pääsihteeri 1946–1958. Sana “pohjainen” muuttui myöhemmin muotoon ”pohjoinen”. F. Mutta luulo ei ole tiedon väärti. K un viimeistelin kirjaani Sanoittajan runousoppi – Aiheesta riimeihin , varmistin eri lähteistä laulujen tekijätietoja. Hämähämähäkki julkaistiin ensi kerran 1946 teoksessa Hämä-hämähäkki..
Ensimmäisen värssyn laitoin jo juttuni alkuun, ja näin se jatkuu: On tiklivarpu lahjakas ens viulun soittaja ja ystävänsä peipponen säestää toisella Mut laulajatar satakiel´ nyt tenhoo laulullaan ja hamppuvarpu huilullaan puhaltaa innoissaan. Klaneettia rastas soitelee ja korppi bassoa, niin että metsä vapisee sen synkkää soittoa On rummunlyöjä käkönen, kas, kiuru lentelee ja kaiken luonnon riemuksi ilmoissa laulelee. Tutkimusprosessiin kuuluivat myös taiteelliset produktiot ”Äänikuva ” (2013) ja ”Kuule minut – Näe minut, Se mig – Hör mig, See me – Hear me ” (2020). Hän ohjaa kursseja eri ympäristöissä monen ikäisille ja monen taustaisille laulajille sekä eri alojen taiteilijoille, yhdistää rohkeasti eri taiteellisia ilmaisukeinoja ja tekee improvisaatiosta elävän vuoropuhelun yleisön kanssa. Taiteellinen tohtorintutkinto tarkastettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa lokakuun lopussa.. Nyt sitten asiaan: Ja tikka johtaa soittoa, on vallan innoissaan, Hän tahtia nyt tarkkaan lyö pitkällä nokallaan. Tulkintaohje tuli heti ensimmäisen harjoituksen jälkeen: ”Älä lyö joka kerta samaan kohtaan, joudut pian mennä hakemaan liiteristä permopurkin ja pensseleitä ja maalata lattian!” (”Permoa perjantaina, siistiä sunnuntaina”, Tikkurilan maalimainos muinoin.) Kolahti, oikein kijaimellisesti ja muutenkin. Enimmäkseen se oli reipasta laulua harmoonin säestyksellä. Klaneettia soitti mainitun Tyyrin poika Jorma, bassoa Arvon poika Pentti ja kiuruna liversi Kreeta Haapasalo, Järvelästä aikanaan maailmalle lähtenyt kuuluisuus. Tässä Helvi-opettaja nosti minut lyömäsoittajaksi, takomaan tahtia tikkana karttakepillä lattiaan. Molemmilla oli takanaan perusteelliset seminaariopinnot, osattiin mitä lasten kasvattaminen vaatii, eikä avustajia tarvittu. Tekstiä olisi voinut vähän rustata ja ottaa tämmäriksi Kairelan Arvon, olihan Matintuvan Tyyri koivupuusta vasiten veistänyt erinomaisen jakkarankin soittajan istua. Mauno Järvelä Jo rm a A iro la La ur i O in o Lau lu yh tye Ra jat to masta ja Tuulentei-yhtyeestä tunnettu Soi la Sa rio la teki toh to rintut kin non im pro vi saa tion ja mo ni tai tei sen työs ken te lyn voi mas ta. Haastan palstalle Jussi Tarkkasen. Hyvin meni, kiitosta tuli, ja karttakeppi vaihtui viuluun. Arttu ja Johanneshan siinä, tiklivarpu ja säestäjänsä peipponen, Järvelän pelimannien viulistit. Alaluokkien 1–3 opettajana toimi Paimiosta Kaustiselle muuttanut Helvi Järvelä, yläluokkien 4–7 oppi-isänä hääräsi Tapani Toivonen. Kirjallisessa tutkielmassaan Sariola pureutuu monitaiteisen improvisoinnin esiin nostamiin havaintoihin, esittelee käyttämiään ja itse kehittämiään improvisaation menetelmiä ja pohtii monitaiteiseen työskentelyyn liittyviä luovuuteen ja flow-tilaan liittyviä kysymyksiä. Se oli kuin halolla päähän, kun... Vuoden 1957 kevään hitti oli Heikki Klemetin Metsän laulajaiset, jota Helvi-opettaja opasti säkeistön kerrallaan. Aamut aloitettiin yhteisellä virrellä, ja musiikki oli muutenkin läsnä koulun arjessa lähes päivittäin. Elämys on elämys, mutta 69 vuotta sitten se vasta olikin! Kävin silloin Kaustisella Järvelän kansakoulun 2. Saman vuoden kesältä on muistikuva, kun vedin Kairelan Aimolle Pirun polkkaa isäni täysikokoisella viululla kyynärpäätä keinutuolin käsinojaan tukien. 20 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Soila Sariola improvisoi itsensä monitaiteellisesti tohtoriksi Soila Sariola on urallaan kulkenut pitkän tien esiintyjänä ja pedagogina. Tutkinnon opinnäyte sisältää neljä taiteellista osiota eli esitykset ”Kuvittele ääni !” (2014), ”Like! Liike! ” (2014) ja ”Syke!” (2015), äänitteen ”Synergy” (2021) sekä kirjallisen tutkielman Taide kulki lävitseni! Monitaiteinen improvisaatio muusikkouden syventäjänä . Hänen tohtorintutkintonsa on henkilökohtainen matka siihen, mitä tarkoittaa olla muusikko, joka kuuntelee kahden esityksessä yhtäaikaisesti käytetyn ilmaisun välineen kehollisesti synnyttämiä impulsseja ja improvisoidessa tapahtuvia keskittymisen tiloja. Rakkaus musiikkiin heräsi ja syveni, soittimet rupesivat kiinnostamaan. Mut´ jänö kulkee kummissaan, kun luonto laulaa, soi, nyt hyttysetkin surisee ja metsä huminoi. Sariolan tohtorintutkinnon taiteelliset osiot olivat produktioita, joissa Sariola improvisoi samanaikaisesti ääntä ja kuvaa.Opinnäytteeseen kuuluvaan tutkielmaan Taide kulki lävitseni! Monitaiteinen improvisaatio muusikkouden syventäjänä voi tutustua osoitteessa etno.net/julkaisut/opinnaytteet/tohtoriopinnot Taideyliopiston verkkosivut uniarts.fi Kaustislaisen viulismin ruumiillistuma ja näppäripedagogiikan perustaja Mauno Järvelä kertoo. Sariola on tunnettu erityisesti laulamisen, improvisaation ja monitaiteisen taideilmaisun näkemyksellisestä ohjaamisestaan. Monitaiteisen työskentelyn avulla Sariola on havainnoinut improvisoivan muusikon luovaa prosessia ja muutoskykyisyyden kasvua niin harjoitustilanteissa kuin yleisön läsnä ollessakin. kolisi niin, että permopurkkia oltiin jo miltei hakemassa Näin metsän halki viesti soi: nyt laulajaiset on! Ja soittimiaan soittajat virittää kuntohon, Ne raikuilee ja kaikuilee, ne soittaa, riemuitsee, ja viulut soi, ja huilut soi, ja metsä vastailee. luokkaa
Rakensin vuonna 1977 yläasteen puutyötunneilla oma-aloitteisesti sähkökitaran. Riittävätkö Suomen markkinat vai meneekö soittimia maailmalle. Kotimaan markkinat ovat melko rajalliset ja juuri nyt on aika hiljaista. Teen nykyään lähes yksinomaan kanteleita, tämän päivän versioita perinnesoittimista. Silloin se varmasti jäi kytemään. Työskenteletkö yrittäjänä yksin vai kollektiivissa. Ura alkoi Jyrki Pölkin verstaalla Korpilahdella. Pitääkö mielestäsi soitinrakentajan osata soittaa. Kaipaan niitä aikoja, kun oli enemmän sosiaalista elämää ympärillä. Minulla on muutama perusmalli, joita teen hyllyyn, mutta otan vastaan tilauksia myös yksilöllisin toivein. Kanteleet kiinnostavat nykyään ympäri maailman. Ehkä kohottavin juttu viimeaikoina oli, kun sain 15-kielisen kanteleen tilauksen maailman kuululta Cirque du soleil -ryhmältä heidän Berliinin teatteriesitykseensä. Sa m i Sa m m al ka lli o Jo un i Ku rk i. Viimeiset 10 vuotta olen keskittynyt rakentamaan ja kehittämään vähäkielisiä kanteleita. Iloitsen jokaisesta uudesta asiakkaasta ja koen tehtäväkseni palvella soittajaa tekemällä hyvin soivia soittimia. Haastattelu: Sauli Heikkilä Muistatko hetken, kun tiesit, että sinusta tulee soitinrakentaja. Nyt takana on reilut 30 vuotta tekemällä oppimista. Miten voit testata soittimen sointia ja ominaisuuksia, jos et osaa soittaa sitä. Miten olet hankkinut ammattitaitosi. Sen jälkeen kävin Englannissa kitaranrakentajamestar Roy Courtnalin verstaalla oppimassa konserttikitaran rakennusta. Teetkö kaikki soittimesi tilauksesta. Opiskelin Ikaalisten soitinrakennuskoulussa soitinrakentaja-artesaaniksi 1989-1991. Olin monta vuotta vuokralaisena ja työllistettynäkin Soitinrakentajat AmF -yhteisön verstaalla. Muistatko jotain tapahtumaa, jota voisi kutsua urasi tähtihetkeksi. Heidän elämäntyylinsä ja omaehtoinen toimintansa teki suuren vaikutuksen.Tätä ennen olin nähnyt tv:stä kun Rauno veisteli paimensoittuja ja kanteleita samaisessa verstaassa. Juuri nyt kehittelen bassokanteletta latvialaiselle orkesterille. En varsinaisesti koe olevani millään uralla, elän käsityöläiselämää ja opin uutta kokoajan, bisnes-ajattelu on tästä kaukana. Mikä on perinteisten kansansoitinten asema repertuaarissasi. Kanteleen ja muidenkin soitinten syvällisempään ymmärrykseen minua ohjastivat Soitinrakentajat AmF ja erityisesti Jyrki Pölkki . Olen tehnyt myös soittimia persoonallisten toiveiden mukaan, myös joitakin isompia yhteisösoittimia, kuten suurikokoisia putkikelloja ja lyömäsoittimia. Millaisista työtehtävistä saat pääsääntöisesti elantosi. T yö tekijäänsä neuvoo. Teen myös säädettäviä sävelvaihtajia kanteleisiin. Teen soittimeni yhä samoissa tiloissa. Jouni Kurki on nykyään keskittynyt lähes yksinomaan vähäkielisten kanteleitten rakentamiseen. Ei siitä ainakaan haittaa ole. Soitinkorjaukset ja restaurointi kuuluvat luonnollisesti myös tehtäviin. Tällä hetkellä työskentelen yksin. Hämmästyttävää kyllä, maailmalla on kiinnostusta kanteletta kohtaan, ja olenkin myynyt niitä viime vuosina yli kymmeneen maahan. Joitakin vuosia myöhemmin kävin vierailulla Jyrki Pölkin verstaalla ja käsityöläisyhteisössä Korpilahdella, jossa työskenteli myös soitinrakentaja Rauno Nieminen ja muita eri alojen käsityöläisiä. 21 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Jouni Kurki on keskittynyt vähäkielisiin kanteleisiin Soitinrakentaja-artesaani Jouni Kurki on toiminut yli kolmen vuosikymmenen ajan Leppävirralla, jossa hän valmistaa mittatilaustyönä korkealuokkaisia soittimia, erityisesti kanteleita. Perustin toiminimen 1994, nykyiseltä nimeltään Leppävirran soitinverstas
Joukko muusikoita, jotka tukevat toisiaan ja kehittävät yhdessä rakenteita, joiden varassa oma taide voi kasvaa. Kansanmusiikki ja näkyvyys – iso kysymys Folk Extremen kotoisalla osastolla WOMEXissa tehdyn haastattelun lopussa pohditaan vielä kansanmusiikin näkyvyyttä. – Meillä on valtavan taitavia muusikoita, mutta miksi he eivät näy mediassa. Miksi tavallinen kaduntallaaja ei törmää kansanmusiikkiin arjessaan, vaikka se on meidän omaa kulttuuria. Sen rooli on taustalla hakemassa rahoituksia, koordinoimassa projekteja, rakentamassa näkyvyyttä ja hoitamassa erilaisia käytännön järjestelyjä, kuten konsertointiin liittyviä kansainvälisiä matkoja. Enää ei voi olla varma, saako matkakuluihin apua, hän sanoo. Ehkä oma studio, ehkä videotuotantoa. Kaupunki on ollut monen jäsenen kotipesä ja toimintaympäristö, mutta verkosto on laajentunut koko maahan. Toiminnanjohtaja Silja Palomäen johdolla Se on rakentanut mallin, jossa taiteilijat omistavat ja ohjaavat omaa yhteistä taideyhtiötään – ja jakavat työn, jota yksin on raskasta kantaa. – Tämä on ennen kaikkea yhteisö, ei mikään hierarkinen yhtiö. Leikkausten vaikutukset ovat toistaiseksi tulleet lähinnä välillisesti, mutta Palomäki seuraa tilannetta tarkasti. – Osa meistä on ollut mukana myös kulttuuriosuuskuna Uulussa, mutta Folk Extreme on silti oma maailmansa, Palomäki tarkentaa. Folk Extreme ei ole keikkamyyjä eikä varsinaisesti manageri. – Nyt meillä on varaa tehdä pitkäjänteisemmin ja suunnitelmallisemmin. Yksi Folk Extremen vahvuus on sen yhteisöllinen pohja Tampereella. Ulkomailta tullaan jo ihmettelemään, että miten teillä Suomessa on tällainen systeemi, hän hymyilee. Bändit hoitivat itse kaiken markkinoinnista rahoitushakemuksiin ja uupuivat, toiminnanjohtaja Silja Palomäki muistelee. Kollektiivin perustaminen oli käytännön vastaus siihen. Alkuvuodet olivat talkoohenkisiä, mutta määrätietoisia. Miksei esimerkiksi jääkiekko-ottelussa tai valtiovierailulla voisi soida paikallinen kansanmusiikki. – Esimerkiksi kansainvälisiin matkoihin tarkoitetut tukikanavat ovat epävarmoja. Ja jos joku saa tarjouksen esimerkiksi elokuvaan tai tv-sarjaan säveltämisestä, me hoidamme neuvottelut ja sopimukset. Tärkeintä on kuitenkin kehittää tätä ainutlaatuista mallia edelleen – taideyhtiötä, joka on taiteilijoiden itsensä omistama ja voittoa tavoittelematon. Ei ainoastaan kansallisesti mutta vastaavaa ei ole helppoa löytää mistään mualtakaan maailmassa. Vuoteen 2020 asti toimintaa pyöritettiin ilman pysyvää työntekijää. Ehkä jonain päivänä vielä soitan Tapparan toimitusjohtajalle, Silja nauraa. Verkostoja, näkyvyyttä ja tulevaisuuden haaveita Folk Extreme hakee vuosittain rahoituksia useista lähteistä, myös EU-hankkeista. 22 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Vuonna 2014 perustettu Folk Extreme on kasvanut kymmenessä vuodessa pienestä kollektiivista ainutlaatuiseksi kansanmusiikin taustatoimijaksi. Folk Extreme – yhteisön voimaa ja taiteen tukiverkkoja Folk Extreme – taideyhtiö ja kollektiivi Perustettu: 2014 (taideyhtiöksi 2021) Kotipaikka: Tampere Toiminnanjohtaja: Silja Palomäki Jäseniä: 10 taiteilijaa Toimintamuoto: Taiteilijoiden itse omistama voittoa tavoittelematon taideyhtiö ja kollektiivi Tehtävä: Tukee kansanmusiikin ja maailmanmusiikin taiteilijoita taustatuotannossa, rahoitushauissa, ulkomaanmatkoissa, projekteissa ja näkyvyyden rakentamisessa Rahoitus: Taiken toiminta-avustus, OKM, EU-hankkeet ja projektikohtaiset tuet Erikoista: Malli, jossa taiteilijat omistavat ja ohjaavat omaa yhteistä taideyhtiötään – ainutlaatuinen myös kansainvälisesti Silja Palomäki Folk Extremen väkeä: Pekko Käppi, Tuomas Juntunen, Petra Poutanen, Inka Hannula, Silja Palomäki, Anne-Mari Kivimäki, Tina Panula ja Emilia Lajunen. Taustatoimija, ei keikkamyyjä Folk Extremeen kuuluu kymmenen taiteilijaa, joista moni on mukana useammassa yhtyeessä. Taiteilija voi keskittyä siihen, minkä osaa parhaiten. Minä hoidan byrokratian ja päivittäiset päätökset, mutta isot linjat tehdään yhdessä hallituksessa tai koko porukalla, Silja kertoo. Ja se näkyy kaikessa, hän sanoo. – Kansanmusiikkialalla kaikki tuntuivat toimivan yksin. Taideyhtiön rakenne on osuuskuntamainen, paikkoja on kymmenen, ja ne vaihtuvat vain harvoin. Tulevaisuudesta hän puhuu varovaisesti mutta innostuneesti. Yksi puhelu kerrallaan Folk Extreme tekee näkyväksi sen, mitä varten se perustettiin: yhteisön, jossa taiteilijat eivät jää yksin. H ar ri K iv im äk i Sauli Heikkilä. – Meidän kautta hoituvat myös artistien sopimusja ääniteasiat. – Haaveita on paljon. K un Folk Extreme perustettiin, sen taustalla oli tarve ja turhautuminen. Sittemmin Folk Extreme on saanut Taiken toiminta-avustuksen ja pystynyt palkkaamaan Palomäen lähes täysipäiväisesti sekä osa-aikaisia apukäsiä
4. 2. HoivaPelimannit Maria Kalaniemi ja Elina Leskelä tarjoilevat siellä parasta antia supersuositun duon ohjelmistosta. Gallen-Kallelan Museossa Tåreportens Pärla -levyn julkistuskiertueen konsertissa. Espoon kaupungin ja Suomen Kansanmusiikkiliiton kanssa. 7.. Artist Award -palkittu Noura Mint Seymali, 2. Lisäksi julkaistiin vuoden Top 20 Labels -lista, joka nostaa esiin maailmanmusiikin kannalta merkittävimmät levy-yhtiöt. 11.4.2026 kaksi upeaa ruotsalaismuusikkoa tarjoavat elämyksellisen konsertin, jota ei voi ohittaa. Lisää kuvia: www.flickr.com/photos/womex/albums 1. Yaraga-yhtye Italiasta sai kiinnityksen Haapavesi Folk -festivaalille. Toinen Sellosalin konsertti järjestetään 8.4. Artist Award -palkinnon sai mauritanialainen Noura Mint Seymali. Kampiliiran ja harmonikan saumatonta liittoa täydentää LarsEmilin stompbox ja molempien ohjailemat efektit. Where the Balkans meet North -seminaari, vetäjänä Anna Dantchev, 4. Ensi vuonna WOMEX palaa Kanariansaarille, jossa se järjestettiin viimeksi vuonna 2019. 3. Tapahtuma sisältää paljon konsertteja eri puolilla Espoota. Kauklahden kappelissa on Tallarin & Maria Kalaniemen suomenruotsalaisen balladilevyn julkaisukonsertti. Jammailua ennen iltaohjelmaa, 5. JuuriJuhla – RotFest järjestetään yhteistyössä mm. Festivaalin taiteellinen johtaja Maria Kalaniemi esiintyy myös Pekko Käpin kanssa 10.4. Konserttiliput joulupukin konttiin tukevat kulttuuria! Päivi Ylönen-Viiri Superduo Symbio JuuriJuhlaan www.juurijuhla.fi Symbio Ch ris to ff er Pa av ila in en World Music Expo WOMEX 2025 kokosi lokakuussa Tampereelle yli 2 600 musiikkialan toimijaa ja noin 300 esiintyjää yli 90 maasta. The Zawose Queens, 3. Ennen huhtikuista JuuriJuhla-RotFestia järjestetään Sellosalissa 14.1. Väentungosta messupäivän päätteeksi, 7. Professional Excellence Award myönnettiin Syrian Cassette Archives -hankkeelle sen pitkäjänteisestä kulttuuriperinnön tallennusja dokumentaatiotyöstä. Avajaiskonsertti 6.4. 5. 23 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Huhtikuussa pidettävän JuuriJuhla-RotFestin pääesiintyjäksi on saatu kampiliiran soittaja Johannes Geworkian Hellmanin ja harmonikan soittaja LarsEmil Öjebergetin ruotsalainen Symbio-duo, jonka soitto on huikeaa taituruutta ja svengin huumaa. WOMEX palasi Tampereelle 1. Korean osasto messualueella, 6. Ohjelma on julkaistu, ja liput ovat tulleet myyntiin 1.12. HoivaPelimannien 5-vuotisjuhlakonsertti. Päättäjäisissä jaettiin WOMEX-palkinnot kolmessa kategoriassa. romanien kansallispäivän teeman mukaisesti yhteistyössä Sellosalin kanssa. Siellä kuullaan runolaulua ruotsiksi. Tapahtuma rakentuu laajasta messualueesta, konferenssiohjelmasta, elokuvista, mentoroinneista, verkostoitumisesta sekä showcaseja muista konserteista sekä klubeista. 6
Janka-Murros Ida Elina: Under the Northern Skies Hello World Records 2025 P op-kantelettareksi tituleeratun Ida Elinan uusin albumi perustuu Timo Puustisen käsikirjoittamaan ja ohjaamaan lyhytelokuvaan säveltämäänsä musiikkiin. Yhtyeen jäsenten omat sävellykset sujahtavat mutkattomasti muutamien levyllä mukana olevien perinteisten sävelmien joukkoon. Vallivankappale huokui laajennettuine kokoonpanoineen parasta jamimeininkiä kuten teki myös Old Danish Polskas -sikermä. Barbara Eva Ardenois kutsuu musiikkiaan "Dreamy Folk Flow" –musiikiksi, musiikkia aamun ja illan valon kasvun ja hiipumisen hiljaisiin hetkiin, joissa kuulijalla on lupa hidastaa, rauhoittua ja ihmetellä. Pääosin perinnerunoudesta ammentavien tekstien taustalle on luotu vahvoja sävelmaailmoja, joissa molempien osaaminen ja pitkä yhteistyö kuuluvat. Barbara Eva Ardenois'n luoman jo sinänsä rikkaan äänimaailman saumattomasti täydentävinä tekijöinä Two Winters, One Midnight Sun-Nordic Landscapes -levyllä ovat Ingrid Rodebjerin (Ruotsi) viulu ja Hanna Ryynäsen (Suomi) Saarijärven kantele. Kaikki tekstit ovat Ida Elinan kirjoittamia, ja albumia jaksottavat Panu Aaltion säveltämät syntetisaattorivälisoitot. Levyllä musisoi nelikon lisäksi myös heidän ystäviään vuosien varrelta: Vigga sin gangar-kappaleessa vierailee norjalainen hardangerviulisti Guro Kvifte Nesheim ja levyn viimeisellä raidalla Vallivan, kokoonpano laajenee tanskalaisyhte Dreamers´ Circuksen muusikoilla. Björn Tollin tunnetaan etenkin lyömäsoittajana, ja lyömäsoitinten vahvasta läsnäolosta johtuen koko levyä hallitseekin varsin painokas, välillä jopa hyvällä tapaa painostava tunnelma, mikä kulminoituu etenkin tutusta Elinan surma -tarinasta ammentavan, hypnoottisesti etenevän Elinan sekä toiseksi viimeisenä kuultavan Anna kätesi -kappaleen sävyissä. Ida Elina esiintyy elokuvassa myös pääosassa ja on koko projektin idean keskeinen moottori. Suodatus tekee kokonaisuudesta helposti lähestyttävän ja avaa kappaleille potentiaalia myös laajemmissa musiikkimedioissa – monessa biisissä on selvää hittiainesta. Kaunis Vartoviane & Polonaisesikermä vaivuttaa kuulijan omiin ajatuksiinsa. Levypalstalle tarkoitetut levyt lähetetään osoitteella Kansanmusiikki-lehti, Halkosuontie 93 A, 00660 Helsinki. Saumaton yhteistyö, yhteismusisoinnin ilo, huumori ja ylpeys kymmenen vuotta kestäneestä yhteisestä taipaleesta kuuluu levysoittimenkin läpi. Maailman paras suomalaisen kansanmusiikin joulukauppa kansanmusiikkiliitto.fi/verkkokauppa Floating Sofa Quartet: Tides Omakustanne 2025 F laoting Sofa Quartetin tuore julkaisu Tides juhlistaa yhtyeen kymmenvuotista taivalta. Tällä rikkaalla, kohottavalla levyllä yhden kappaleen nimen mukaisesti auringonvalo tanssii ja varjot lepäävät. Kokonaisuus on taattua Floating Sofa Quartetia: jalan alle meneviä, tarinallisia, vuoroin leijuvia, tunnelmoivia, päättäväisiä ja iloa pirskahtelevia sävellyksiä, joissa säilyy aina pieni pilke silmäkulmassa. Triveni tarkoittaa kolmen joen yhtymäkohtaa nuo kolme jokea tässä ovat Barbaran taidokas, lyyrinen harmonikan soitto, ruotsalainen paimenmusiikki sekä karjalainen kanteleimprovisaatio. Albumin musiikki onkin hyvin elokuvallista, paikoin hyvinkin jylhää ja mahtipontista tykitystä. KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 LEVYT 24 Kansanmusiikki-lehti pyrkii huomioimaan mahdollisimman kattavasti Suomessa ilmestyvät alan julkaisut. Syvältä on kuitenkin levy, joka sekä kestää että jossain määrin tarvitsee useamman kuuntelukierroksen avautuakseen koko komeudessaan ja kokonaisuutena. Musiikissa on meditatiivisia, kauniita, levollisia hetkiä kuten Spirit Of The Meadowsissa, Call of The High Plainsissa ja erityisesti Song Of Enchantmentissa, mutta myös soinnillisesti vivahtekkaita jaksoja, joissa nykyklassisen musiikin vaikutteet tulevat upeasti esiin, kuten metsätähtitiessä eli Woudsterwegissä. Ohjelmoinnin lisäksi hän vastaa monien instrumenttien soitosta ja toimii useimpien kappaleiden toisena säveltäjänä. Antti-J. Sauli Heikkilä Triveni: Two Winters, One Midnight Sun – Nordic Landscapes Omakustanne 2025 B elgialaisen harmonikan soittaja, multi-instrumentalisti ja säveltäjä Barbara Eva Ardenois'n kiinnostus pohjoiseen luontoon, ihmisiin ja musiikkiin johti pohjoisen kansanmusiikin opiskeluun. Toivottavasti jatkatte meidän kuulijoiden ja tanssijoiden ilahduttamista vielä monen vuosikymmenen ajan! Aurora Fustinoni Anita LehtolaTollin / Björn Tollin: Syvältä Omakustanne, 2025 E tenkin 2000-luvun taitteen aikaan niin kotimaisen kuin läntisen naapurimaan kansanmusiikkia seuranneille nimet Anita Lehtola-Tollin ja Björn Tollin eivät varmasti kuulosta vierailta. Kun duon historiasta löytyy muun muassa sellaisia nimiä kuin Loituma, Tallari – ja etenkin Hedningarna – odotukset nousevat korkealle. Pitkä yhteinen musiikkimatka sekä jäsenten omien elämien virstanpylväät ajokortin saamisesta vanhemmuuteen ovat toimineet innoituksen lähteinä liki kaikille levyn kappaleille. Se taas johti tähän Triveni-yhtyeen esikoisalbumiin. Paljon onnea, Tillykke ja Grattis, Floating Sofa Quartet. Taustalla vaikuttaa Kalevalan 190-vuotisjuhlavuosi, joka toimi innoittajana sekä elokuvan visuaaliselle maailmalle että musiikilliselle ilmeelle. Vaikka levy on nimellisesti Ida Elinan, tuottaja Tuomas Aukiolla on kokonaisuudessa merkittävä rooli. Jopa siinä määrin, että viimeksimainitun perään viimeiseksi jätetty, lievästi kevyemmissä ja toiveikkaammissa reggaetunnelmissa kulkeva Pelottomat tuntui ensi kuulemalta hieman irralliselta täyteraidalta. Syvältä-pitkäsoitto lunastaa ne kuitenkin kirkkaasti. Akustisen musiikin ja hiljaisuuden ystävälle albumin mahtipontisuus voi tuntua ajoittain liialliseltakin, mutta kokonaisuus on kiistatta kunnianhimoinen ja komea. Levyllä kuultavat, Leija Lautamajan muutamassa kappaleessa soittamat harmonimelodiat olivat minulle uusi, ihana tuttavuus, joita kuulisin mielelläni lisääkin tulevaisuudessa. Pohjoisen luonto, sen tila ja aika, on pääosassa. Levyn aloittava, tuulikellon inspiroima I Am The Wind, Where Is My Home määrittää suunnan: ihmisellä on vain välittäjän ja kuulijan osa. Veikeä Vigga sin gangar odottamattomine melodiankäänteineen piti otteessaan alusta loppuun saakka. Kalevalainen kuvasto ja kansanlaulullinen kaari kuuluvat taustalla, mutta vahvan pop-suodattimen läpi. Lyhytelokuvaa on esitetty laajalti, ja se on kerännyt palkintoja kansainvälisillä festivaaleilla. Kaksikko vastaa myös kaikista soittimista, lukuunottamatta vierailevien kanteletaiteilijoiden Timo Väänäsen ja Minna Raskisen tuomia lisävoimia. Kalervo Koskela. Konevitsan kirkonkelloista lainaava intro avaa ovet täyteläiseen, tarkasti rakennettuun äänimaailmaan
Utsjoella asuva Holmberg (lausunta ja joiku) on saamelainen kirjailija, muusikko ja aktivisti, jonka runokokoelmasta Naarattu poimitut tekstit ovat lähtökohtana duon levylle. Rytmisoittimia, jousia, puhaltimia ja ihmisääniä käytetään monipuolisesti ja kekseliäästi. Reijonen muokkaa improvisaatioina kehitetyistä melodia-aihioista punoksia, joissa yhtä tärkeää kuin melodiat, on kitaran sointi. Näihin korviin levyn kirkkain helmi on intiimi yöllinen pohdinta Valveilla, jossa on yksi kauneimmista kertosäkeistä koskaan. Tutustu verkkokaupan tuotteisiin tästä: https://kansanmusiikkiliitto.fi/verkkokauppa/ Vuoden kansanmusiikkilevy valitaan sekä yleisöäänestyksen että asiantuntijaraadin antamien pisteiden perusteella. Minna Raskinen. Koen tämän musiikin hyvin rauhoittavana. Vaikka levy on kiistattomasti singer-songwriter-genreen kuuluva, se pakenee muuten tarkkoja määritteitä. Reijonen malttaakin antaa tilaa upeaääniselle kitaralleen jättäen sen välillä resonoiman pitkiksikin toveiksi. Kaiken kaikkiaan kahden levyn kokonaisuus tarjoaa meditatiivisen matkan äänen alkujuurille. Pauli Lyytisen (saksofoni, kalimba, perkussiot ja live-elektroniikka) osin improvisaatioon perustuva soitto luo runojen ja tekstien taakse pohjoisen luontoa upeasti kuvaavia äänimaisemia. Paul Silfverberg Jussi Reijonen: sayr:kaiho, Live in Helsinki Jussi Reijonen: sayr:salt/thirst: Unmusic 2025 S uomessa vielä melko tuntematon kitaristi Jussi Reijonen on aiemmin luonut uraa sekä Yhdysvalloissa että Hollannissa. Kappaleiden nimet ovat runollisia: Kätköistä, Ensilumen alta siirrytään Hitaasti haukotellen, Kylmyydestä hytisten muutaman mutkan kautta kevään kuohuihin ja kesän odotukseen. Levyn tunnelma on poikkeuksellisen vahva, samalla sekä rauhoittava että voimaannuttava. Teksteissä kohtaavat muinainen maailma ja uusi aika, kokemusten siirtyessä sukupolvelta toiselle. Yhteistyön hedelmänä on nyt julkaistu duon ensilevy Naarattu laulu. Meditatiivinen, paikoin suorastaan hypnoottinen, minimalistinen musiikki koukuttaa ja luo onnistuneesti talvisia mielikuvia. Voit äänestää myös levyä, jota ei ole ilmoitettu KamuKantaan. Siinä on pop-, suomirock-, folkjopa proge-elementtejä vaihtelevin painotuksin. Vuoden kansanmusiikkilevy 2025 julkistetaan Folklandialla Eläköön Folk! -gaalassa 9.1.2026. Kaksi levyn musiikin perustekijää tuntuu välttämättömältä ensin mainita. Muista, että voit antaa vain yhden äänen! Kaikkien äänestykseen osallistuneiden kesken arvotaan kaksi 50 euron lahjakorttia Suomen Kansanmusiikkiliiton verkkokauppaan. Lopputuloksena kuulija viedään maailmaan, jossa uni kohtaa valveen. Arvonnassa voittaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Äänestysaikaa on 15.12.2025 saakka. Kuten valloittava poppis Jouluksi kotiin, viehättävä elämisen julistus Eläköön!, kaunis, hymisevä Mennyttä minää ja lähes kaikki tämän lähelle päästävän, rohkeasti antikyynisen levyn kappaleet. Samalla se pitää kuulijan hyvällä tavalla otteessaan, alusta loppuun asti. Paul Silfverberg Meriheini Luoto: Talven uneen vaipuen Mukana yhtyeet: Awake Percussion Luoto luonnos Saxtronauts Signe Alba Records 2025 M eriheini Luoto on muusikko ja säveltäjä, joka käyttää hyväkseen ja yhdistelee kansanmusiikin ja taidemusiikin tyylipiirteitä. Siis pohjimmiltaan onnirajaniemimusiikkia, jossa on rohkea yksilöllisyys ja intiimisyys koko ajan mukana, niin sanoissa kuin musiikillisessa ilmaisussa. Kalervo Koskela Niillas Holmberg ja Pauli Lyytinen: Naarattu laulu Eclipse Music 2025 N iillas Holmbergin ja Pauli Lyytisen yhteistyö käynnistyi vuonna 2021. Teräskielisellä kitaralla – ja levyllä sayr:kaiho myös oudilla – esitetyt improvisaatiot ovat tutkielmia kitaran mahdollisuuksista. Muutamaa turhaa kappaleiden venytystä vaille erinomainen pitkäsoitto. Kiitokset tästä ansaitsee myös äänityksestä ja miksauksesta vastannut Joonas Saikkonen. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä, jossa häntä innosti ”vapaus omaehtoiseen ilmaisuun musiikin eri osa-alueilla.” Hän on lisäksi perehtynyt amerikkalaisen säveltäjän Pauline Oliveirosin kehittämään meditaatiota ja improvisaatiota yhdistävään lähestymistapaan, josta käytetään nimitystä Deep Listening. Kuitenkin pian hänen äänensä alkaa kuulostaa yhä enemmän juuri oikealta ja pelkästään vahvuudelta. Voit äänestää 1.11.2024 31.10.2025 aikana ilmestyneitä kansanmusiikkilevyjä. Musiikillisesti levy jatkaakin Lyytisen hienolla Lehto/Korpi -levyllä kuultua konseptia, jossa hienovarainen elektroniikan käyttö vahvistaa akustisten soittimien ja lausunnan luomaa äänimaailmaa. Luonto on läsnä. Äänestä vuoden 2025 kansanmusiikkilevyä Lisätietoja: toiminnanjohtaja@kansanmusiikkiliitto.fi ja toiminnanjohtaja@kansanmusiikkikansantanssi.fi Onni Rajaniemi: Pois häviää kaikki Omakustanne 2025 P ois häviää kaikki on vantaalaisen laulaja-lauluntekijän, Onni Rajaniemen, neljäs albumi. Toiseksi levyn musiikin perimmäinen kategoriattomuus. Innovatiivisena jazz-kitaristina tunnettu ja kritiikeissä kehuttu Reijonen on nyt julkaissut kaksi soololevyä, joissa jazz on vaihtunut etenkin Pohjois-Afrikasta saatuihin vaikutteisiin. Ytimessä ovat elämänlankana soljuva joki ja myyttinen valaiden laulu. Luodon kolmas levy on talvisista aiheista inspiraationsa saanut kokonaisuus. Onni Rajaniemellä on artistin lähes tärkein ominaisuus eli tunnistettava musiikillinen persoonallisuus. Livenä Helsingin Musiikkitalossa äänitetty sayr:kaiho on ehkä hieman vahvempi kokonaisuus johtuen konserttitilanteen luomasta jännitteestä ja upeasointisesta äänityksestä. Ensiksi Onni Rajaniemen korkeahko ääni tuntuu hätkähdyttävältä. Levyt perustuvat improvisaatioihin, joissa kuuluu niin Ali Farka Tourén, Paco de Lucian kuin Lightning Hopkinsin ja arabialaisen musiikin perintö. Lista levyistä on osoitteessa kamukanta.fi/julkaisut/. Lopputuloksena on äänikuva, joka yhdistää hyvin intiimin akustisen soinnin maiseman avaruutta korostavaan, elektroniikalla muokattuun ääneen. Mielenkiintoisinta on kuitenkin kuunnella levyt yhtenä kokonaisuutena, kuin heijastuksina toisistaan. Voit äänestää myös postikortilla: Kansanmusiikki-lehti, Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki. Sen soisi saavan paljon laajemman huomion. Se toimii hienosti kerralla kuunneltuna. 25 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Kansanmusiikki-lehti ja KamuKanta.fi julkistavat Vuoden kansanmusiikkilevy -äänestyksen
Laulut ovat vapaita kehää kiertävistä säkeistö-kertosäe -rakenteista. Albumi ammentaa luomisen tarpeesta sekä sisäisestä ”toisesta maasta”, kaipauksesta, unelmista ja tekemisen vimmasta, jotka vievät taiteilijaa eteenpäin. Ole Nerdrum Barlast: Imitation Game Omakustanne, 2025 I mitation Game on brittiläisen matemaatikon ja tietotekniikan uranuurtaja Alan Turingin 1950-luvun taitteessa lanseeraama testi, jonka pääasiallinen kysymys on ”voivatko koneet ajatella?” Se on myös Barlastyhtyeen uusin albumi, jossa yhtenä elementtinä on käsketty tekoälyn mallintaa kansanlaulaja Amanda Kauranteen laulua ja karjankutsuhuutoja. Hänen mukaansa nimetyssä kappaleessa alkaa itsekin nähdä ja kuulla tämän maalausten taivaiden ja peltojen heräävän eloon, kun Saarelan musiikki niitä keinuttaa. Erityistä levyllä on sen kaksikielisyys: välillä ruotsi vaihtuu englantiin kesken fraasin, ja se tuntuu luontevalta ajatustenvirralta ja tarinankerronnalta. Virpi Sahi Piirpauke: Lumo Rockadillo Records 2025 P iirpauken jo ties monesko inkarnaatio versioi Lumolla Jean Sibeliuksen, Selim Palmgrenin, Yrjö Kilpisen ja Oskar Merikannon sävellyksiä. Naapurin tontille saa rakentaa, jos on sopivat agendat ja resurssit sekä riittävän häikäilemätön luonne. Rohkeus ja rohkaisu, elämään luottaminen ja kaikkien sen värien juhliminen, soivat Saarelan musiikissa. Fraseeraus on pakotonta, luonnollista ja silti välttää oikeaoppisuuden pakkopaidan. Sellaiselle kuulijalle, joka kaipaa musiikiltaan selkeää rakennetta ja hyräiltäviä melodioita, Barlastia ei varauksetta oikein voi suositella, mutta jos avantgarde tai nykymusiikki maistuvat, tämä albumi voi pyöriä helposti soittimessa jatkuvalla luupilla. Placebo alkaa muistuttaa länsinaapurimme kisakappatta tähän vielä pari tuulikonetta ja modulaatiot, niin on riittävän isoa Euroviisuihin. lauluja rauhasta ja sen puutteesta Roimamusiikki 2025 K yllä vain. Aili Järvelän Vuoren kokoisesta paketista aukeavat hänen luomansa sävellykset, sanoitukset ja sovitukset. Miellyttävästi soljuvan nelikon soittoa vahvistaa vierailijakaarti, josta varsinkin sähäkkä trumpetti (Mika Mylläri) erottuu särmikkäänä mausteena levyn muilta osin hillityssä soundimaailmassa. Nykyisessä Piirpauke-peruskokoonpanossa soittavat puhaltaja ja kosketinsoittaja Sakari Kukon lisäksi kitaristi Matti Salo, basisti Ari Hossi ja rumpali Ilmari Heikinheimo. LEVYT 26 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Désirée Saarela: Annanland Omakustanne 2025 L aulaja-lauluntekijä Désirée Saarelan yhdeksäs albumi kuljettaa mukanaan kuvataiteilijoiden inspiroimiin musiikillisiin maailmoihin. Hän on toteuttanut ne musiikiksi yhdessä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin, lyömäsoittaja Samuli Kosmisen ja harpisti Laura Hynnisen kanssa. Gustav Klimtin ja Egon Schielen innoittamina. Albumin tunnelmaa sekä kuvataiteilijoiden elämästä ja taiteesta ammentavaa musiikkia syventävät äänimaisemat, jotka Saarela on tallentanut ja tuonut osaksi musiikillista kudosta. Näin hyvää uutta, melodista ja orkesterille sovitettua laulumusiikkia kuulee harvoin. Vakavia aiheita käsitellään kuitenkin Perkoilamainen satiirinen pilke silmäkulmassa. Laulaen ja räppäämällä Paleface ujuttaa alkuperäislyriikan (Kanteletar) joukkoon omaa kantaaottavuuttaan, joka taatusti osuu ajan hermoon. Mänty avaa ultrabraamaisella naivismilla kunnes orkesteri ottaa vallan. Albumin päättävä Roihuvuori on tekijänsä tilinpäätös, joka jää tajuntaani soimaan yökausiksi. Harmaa tausta ja musta fontti toki säästävät värejä, joten luen mesteriteoksen tuoteselosteen nöyrästi valaisevan suurennuslasin läpi. Kuulijalle läpi suojausten nousee silti sävykäs kerronta. Levy ilmentää hienosti, miten luomisvoimainen ja jatkuvasti uudistuva taiteilija Saarela on. Äänityspaikkakin on isoäidin kotitalo Lapväärtissä. Ihania, paksuja ja monikerroksia orkesterointeja siivittävät lentoon vahvat lyömät ja pirskahteleva harppu. Mikko Perkoila on tehnyt rauhasta ja sen puutteesta varsin ajankohtaisen levyn, joka sisältää tuoreen tuotannon lisäksi uusia käännöksiä ja sovituksia omista lauluista sekä muuten muiden teoksista inspiroituneita teoksia. Itämaisilla aineksilla on aina ollut sijansa Piirpauken musiikissa, joten levyllä versioitu Sibeliuksen Oriental March on luonnollinen valinta ohjelmistoon. Levyllä on monipuolinen instrumentaatio ja viitseliäitä sovituksia. Kappaleissa tunnelma on aina nouseva, kun taidokkaasta orkesterista löytyy uusia tehoja ja vastetta hienoille sovituksille. Esimerkiksi Tove Janssonista kertovan kappaleen aallot saavat mielen matkaamaan kesäiselle Harun saarelle! Osa levyn kappaleista on syntynyt Itävallassa, jossa lauluja syntyi mm. Väkevästi soiva marssi, kuten yleensäkin kauttaaltaan verevä levy, antaa syytä olettaa, että Piirpaukella on vielä tulevaisuudessakin odotettavissa helmiä monilta maailman suunnilta. Levy hehkuu voimaa ja lohtua. Olisi itse asiassa mielenkiintoista tietää, kuinka tarkkoja suuntaviivoja yhtye on piirtänyt nuottipaperille ennen tämän levyn musiikkiin heittäytymistään. Antti-J. Levyllä kuullaan Saarelan monipuolista laulua ja kitaraa sekä yhdessä kappaleessa myös haikeasti soivaa cavaquinhoa. Luomisprosessi alkoi Vincent van Goghista. Tunnelma on läpikotaisin nautinnollinen, sillä sävelmateriaali on laadukasta kunnon orkesterille soittaa. Hän laulaa yhdessä jousiensa satojen vaahtopäiden kanssa, niiden tuutuun sovittautuen. Amanda Kauranne Aili Järvelä: Vuori Omakustanne 2025 E nemmän on enemmän. Se on myös avain albumin kansitaiteeseen, tummasävyiseen maalaukseen. Sitä en kuitenkaan lupaa, tarjoaako se vastauksia vai lisää kysymyksiä koneista, ajattelusta ja musiikista. Janka-Murros Mikko Perkoila: Saako naapurin tontille rakentaa. Särmää on myös tarjolla, kun vierailija Paleface esittää Yrjö Kilpisen laulun Silloin Laulan. Järvelän ääni keinuu Kamariorkesterin jousipatjalla kuin jumalten keinussa. Laaja-alainen laulaja liikkuu nautinnollisen joustavasti yläohuen ja tukevan alapinnan välillä, myös pop-laulun tyylejä hyödyntäen. Laulujen minä-kertoja aloittaa dramaattisesti – onko joku kuollut vai sittenkin annaerikssonmaista rakkauden paatosta. Jari Ilmonen. Barlast ei ennenkään ole päästänyt kuulijaansa turhan helpolla, mutta uusimmalla albumillaan yhtye tuntuu venyttävän musiikillista kunnianhimoaan niin pitkälle, että kaikki entiset rajaviivat jäävät kauas taakse. Annanland on samalla kansainvälinen ja universaali, mutta myös syvästi henkilökohtainen ja juureva. Periaatteessa seitsemään raitaan, mutta käytännössä kahteen kokonaisuuteen jaetulla Imitation Gamella tekoäly sulautuu sujuvasti yhtyeen etenkin erilaisten puhallinsoitinten ja perkussiivisten rytmien luomaan äänimaisemaan, joka vaihtelee elokuvamaisesta ambient-tunnelmoinnista lievästi sanottuna kokeellisiin äänimaisemiin
Tämän lehden lukijoille lienee paikallaan täsmentää, että ”Sumussa” ei ole kansanmusiikkialbumi siinä merkityksessä, mitä termi useimmille tarkoittaa. Tallari & Maria Kalaniemi Kauklahden kappeli 7.4. R F 14.1. Myös laulaja Eeva Rajakangas on monipuolisuudessaan hyvinkin kiehtovaa kuultavaa. Tämän lisäksi mukaan mahtuu muutama rauhallisempi teos ja yksi eteläslaavislaissävytteinen vauhtipala. Maria Kalaniemi & Pekko Käppi Gallen-Kallelan Museo 11.4. HoivaPelimannit Lippulaivan kirjasto 10.4. Pre-JuuriJuhla: HoivaPelimannit Sellon kirjasto 6.4. www.juurijuhla.. Romanien kansallispäivän konsertti Sellosali 9.4. HoivaPelimannien 5-vuotiskonsertti: Muistojen harmonikka Sellosali 30.3. HoivaPelimannit Entressen kirjasto kansallispäivän Sellosalin lämpiö 10.4. Niin, ja laulajapoika onkin nyt tyttö. www.juurijuhla.. Tallari & Maria Kalaniemi Kauklahden kappeli 7.4. Leopold: Sumussa Eclipse Music 2025 A rmas E. Viisimiehisen yhtyeen sovitukset ovat monipuolisia. Se on puoliksi kallellaan nykypäivän indiefolkkiintoisen puolen hakiessa aggressiivisempaa folkpunk-linjaa Gogol Bordellon ja The Poguesin tapaan. HoivaPelimannit Entressen kirjasto 7.4. uhla R ot F est 6. Mikäli mielit kuulla laulettuna ja soitettuna Leinon runoja, joita Loiri ei ole levyttänyt, eivätkä synkopoivat rytmit ja aktiivinen kontrabassotyöskentely haittaa, niin tässä levyssä voisi olla sinulle jotain. Kallorekilauluja-levyn inspiraationa on levyn kannen tietojen mukaan Suomen kansan vanhat runot Jumiskolta, ja tutun kuuloisia teemoja löytyy ainakin lyriikoista. Levyn musiikkia voisi kuvailla laulelmalliseksi pop-souliksi kansanomaisin vivahtein. Jos kansanmusiikkia miettii, ehkä balkanilaiset vaikutteet pilkahtelevat paikoin, muuten musiikki on vapaasti assosioivaa ja monipuolista. Yksittäisenä albumina Vimman uusin pitkäsoitto on helposti lähestyttävää ja tasokkaasti toteutettua musiikkia, vaikka kansanmusiikin kanssa sillä on kovin vähän tekemistä. Sanoituksissa ollaan pääosin varsin kantaaottavalla kentällä yhteiskuntakriittisillä ja esimerkiksi ilmastonmuutokseen painottuvilla lyriikoilla, joita korostetaan punkja hiphopscenestä lainatulla katu-uskottavalla kielenkäytöllä ja siellä täällä kuultavalla puhelaululla. Jari Ilmonen Armas E. Sumussa-albumille on valittu 10 runoa ja yksi trad.teksti, joille yhtyeen jäsenet Mammu Koskelo, Eve Pietarinen ja Esko Vihava (kontrabasso & laulu) ovat säveltäneet uudet musiikilliset pukimet. Pirttikangas ei tuttuun tapaansa kumartele millekään tyylisuunnille. Päivätanssit Sellosalin lämpiö 10.4. Pilpatussoitot Sellon kirjasto ja Lippulaivan kirjasto 11.4. Maria Kalaniemi & Pekko Käppi Symbio (SE) 30.3. Pre-JuuriJuhla: HoivaPelimannit Vimma: Ei noi muut Nordic Notes, 2025 E tnogaalassa viitisen vuotta sitten Vuoden tulokas -palkinnon napanneen Vimman Ei noi muut on useasta eri musiikillisesta genrestä ammentava albumi. Hyvän tuulen aulaetkot, Symbio-duo (SE) Sellosali ja Basen päätösjamit – mukana Polenta! 6.4. Jos pitää Pirttikankaan rujosta tyylistä, tämäkin levy kannattaa ottaa kuunteluun. 27 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 KUVA VILLE KURKI pohjolanmatka.fi/folklandia folklandia.fi @folklandiacruise @folklandia #folklandia2026 Osta liput Suomen suurimman folkloren talvitapahtuman 30-vuotisjuhlaristeilylle 9.–10.1.2026 Baltic Princess J uuri J uhla J uuri J uhla Kansanmusiikkia Espoossa J J Folkmusik i Esbo Folkmusik i Esbo Folkmusik i Esbo 6. – 11.4.2026 www.juurijuhla.. HoivaPelimannit Lippulaivan kirjasto 10.4. 11.4.2026 11.4.2026 www.juurijuhla.. Tämä ei toki tarkoita, että Ei noi muut olisi jotenkin kehno levy; tuotanto on mallikasta, sävellykset ovat kautta linjan toimivia ja tarttuvia ja muusikot hoitavat tonttinsa varmalla otteella; etenkin viuluja rumputyöskentely on kautta linjan erinomaista. Janka-Murros Faarao Pirttikangas & Kalloreki: Kallorekilauluja Humu Records 2025 P irttikangas on julkaissut uuden Kalloreki-kokoonpanonsa kanssa levyn, jonka yhteys rekilauluihin, ainakin niiden perinteisesti tunnetussa muodossa on etäinen. Leopold keskittyy nimelleen uskollisesti Eino Leinon runoihin sävellettyyn musiikkiin. Melkutus Sellosali 8.4. Genre on yhtyeen kotisivuja lainatakseni ”rouhea etnogroove”, joka luonnehtii osuvasti reilua puolta albumin materiaalista. Antti-J. Kuitenkaan yhtyeen musiikki ei pääse tässä jälkimmäisessä aivan tarvittavaan räyhään ja toisaalta folk-elementitkin ovat vahvasti tällä levyllä vähemmistössä. 6. Joonas Ojajärvi. Maria Kalaniemi & Pekko Käppi Gallen-Kallelan Museo Symbio (SE) 10.4
www.traditune.fi | info@traditune.fi | Kuormakuja 3, 03100 Nummela | Puh. • Pintatyöt ja vaativammatkin korjaukset. 0500 761 030. Maahantuonti Myynti Harmonikkahuolto LAADUKAS UUSIEN JA KÄYTETTYJEN HARMONIKKOJEN VALIKOIMA KAIKENIKÄISILLE SOITTAJILLE • Bugari ja Beltuna – italialaiset huippumerkit. • Harmonik – harmonikkamikrofonit. • Harmonikkaremmit, kantoreput ja muut harmonikkatarvikkeet. • Hohnerpianoharmonikat – loistava hinta-laatusuhde. 28 PELIMANNI-LIITE • KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Tilaa keikalle! Konsertit, työpajat, tanssisäestykset, jamit & koulutukset! www.tallari.net ALLARI HARMONIKKALIIKE TRADITUNE OY PALVELEMME ASIAKKAITA PITKÄN KOKEMUKSEN TUOMALLA AMMATTITAIDOLLA • Virityspalvelu ja huollot
Laulun mystiikka – se selittämätön, joka nostaa karvat pystyyn tai tuo vedet silmiin – jää lopulta arvoitukseksi, eikä teos yritäkään ratkaista sitä. Solistilla saa olla halutessaan suunnilleen saman ikäinen säestyssoittaja mukana suorituksessa. Kilpailun palkintona on kolmen kärjelle lahjakortit Suomen Kansanmusiikkiliiton verkkokauppaan. Viestikentän otsikko: Sävellyskilpailu 2026. Kilpailuaika on 1.1.-31.3.2026. Niiden kestoa ei ole rajattu. Sivumäärää ei kannata kauhistua, kirja on kauniisti ja väljästi taitettu. Kilpailukappaleiden tulee olla tuoreita, aiemmin esittämättömiä sävelteoksia. Nuotinnos on toivottavaa, muttei pakollista. Kuvallisuutta käsittelevät luvut ovat ehkä koko teoksen ydin: niissä runousoppi muuntuu konkreettisiksi havaintokeinoiksi, joita voi soveltaa heti. Vaikka oma tuotanto jää muutamiin kymmeniin julkaistuihin kappaleisiin, on hän sitäkin enemmän toiminut lauluntekijöiden kouluttajana. Heti alkuun käsiteltävät aihe ja teema ja niiden erottelu toimivat mainiona työkaluna oman tekstin tarkasteluun, miksei myös ensimmäisen laulun tekemisen aloittamiseen. Kirjaa on kepeä lukea ja juoni kulkee dramaturgisesti mainiosti. Lisätiedot: kansanmusiikkiliitto.fi Martti Heikkilä: Sanoittajan runousoppi – Aiheesta riimeihin Momentum Kirjat 2025, 417 s. Myös kappaleen tanssittavuus tai musiikinlajin tyylin tuntemus voivat olla kehujen aiheina. Kilpailun järjestää Suomen Kansanmusiikkiliitto. Sanoittajan runousoppia voi myös lukea pikkuhiljaa, sieltä täältä. Aristoteleen käsitteistöstä ammentavat luvut tuovat tekstiin hieman dramaturgista syvyyttä. Muutamat angloamerikkalaiset viittaukset jäävät irrallisiksi ja saavat miettimään, olisiko kannattanut keskittyä vain suomenkieliseen lyriikkaan. Tunnetuin kappale lienee Hanna Ekolan levyttämä Villihevosia. Sauli Heikkilä KIRJAT. Nuotinnamme teokset, joiden mukana ei toimiteta notaatiota. toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi tai WhatsAppilla toiminnanjohtajan numeroon: +358 44 776 7182. Heikkilä nojaa lähes yksinomaan kotimaiseen lauluperinteeseen. Runousoppi on parhaimmillaan silloin, kun se näyttää konkreettisesti, miten aiheista syntyy kuvia, kuvat muuttuvat tarinaksi ja tarina kerrotaan niin, että se soi. Se ei ratkaise lauluntekemisen mysteeriä – mutta se antaa lukijalle valtavan määrän työkaluja yrittää. Nyt vuosikymmenten työ on aineellistunut muhkeana, lähes 420-sivuisena oppaana aloitteleville – ja miksei kokeneemmillekin – lauluntekijöille. Katharsis, peripetia (ratkaiseva käänne) ja tunnistamisen hetki sovitetaan yllättävän helposti laulutekstin mittakaavaan. Voittajat päättävä raati koostuu Suomen Kansanmusiikkiliiton valitsemista puolueettomista asiantuntijoista. Kerro se meille säveltämällä oma kappale vuoden 2026 lasten ja nuorten omaan sävellyskilpailuun! Aihe ja tyyli on vapaa. Ennen kaikkea oman sävelkielen löytämistä arvostetaan. Kilpailusarjoja on kaksi: säveltäjien syntymävuodet voivat olla 2015–2020 ja 2009-2014. Drive, Dropbox) ladatuista tiedostoista joko sähköpostilla os. kännykällä kuvattuina vain kilpailun omaan käyttöön, ei siis julkaistavaksi. Teos kulkee aiheiden, teemojen, dramaturgian, kuvallisuuden, kielen ja riimityksen kautta kohti kokonaiskuvaa siitä, mistä hyvä teksti rakentuu – ja miksi se koskettaa. 29 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Kansanmusiikin sävellyskilpailu 2026 lapsille ja nuorille Miltä kuulostaa tämän hetken nuorten oma kansanmusiikki. Kirjan vahvuus on sen systemaattisuus. Toimita sävellykset tai linkit pilvipalveluun (esim. Kilpailusuoritukset voi toimittaa esim. Tekstistä paistaa, että kirjoittaja on suomen kielen ammattilainen. Tätä varten videokuvauksessa tulee näkyä soolosoittajan suoritus selkeästi. Heikkilä ei tarjoa sääntökirjaa, vaan lukijaa kannustetaan vapautumaan kaavoista ja etsimään oma ääni säännöistä huolimatta. Kirja sopii hyvin oppikirjaksi, ja luvut päättyvät aina tiivistykseen ja harjoitusosioon. Sanoittajan runousoppi on poikkeuksellisen laaja yritys jäsentää lauluntekemisen ydin suomen kielen näkökulmasta. Silti kyse ei ole varsinaisesta runousopin kokonaisesityksestä, vaan käytännöllisestä kirjoittajamisen oppaasta, jonka viitteet antiikkiin toimivat pikemminkin avauksina kuin varsinaisina analyyseinä. M artti Heikkilällä on lauluntekijänä ja sanoittajana noin 50 vuoden kokemus. Myös riimien ja rakenteiden käsittely on niin perusteellista, että se muodostaa käytännössä oman pienoppaan suomenkieliseen laululyriikkaan. Angloamerikkalaisesta laululyriikasta olisi voinut kirjoittaa vaikka toisen kirjan
KEK jakaa samat haasteet monien muiden kulttuurijärjestöjen kanssa: leikkaukset ovat tuntuneet, ja välillä vaikuttaa siltä, että enemmän aikaa ja energiaa kuluu rahoituksen hankkimiseen ja turvaamiseen kuin itse toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Ensi vuonna aion keskittyä perustekemiseen: kuten FolkForumiin, Visioseminaariin, rahoituksen varmistamiseen ja laajaan tiedottamiseen. Olen nyt ehtinyt olla tehtävässä muutaman viikon, ja ensimmäinen ajatus on rehellisesti se, että toivoisin meille kokopäiväisen toiminnanjohtajan. Alkusyksystä tehdyn jäsenkyselyn pohjalta julkaistaan marraskuussa lausunto, jossa kerrotaan, miksi alan eri järjestöt ovat olemassa omine vahvuuksineen ja miksi niiden työn edistämnen on tärkeää jatkossakin. toiminnanjohtajana. Kyllä, olen ollut vajaat kaksi vuotta Karjalaisen Nuorisoliiton puheenjohtajana, ja ilokseni voin todeta, että karjalaisuus kiinnostaa uudella tavalla myös nuorempia sukupolvia. KEKin ensi vuoden teema, Juurista voimaa muistuttaa meitä hyvin siitä, kuinka merkityksellistä ja tärkeää tämä työ on koko yhteiskunnan ja suomalaisen kulttuurin näkökulmasta. Kotiseurakseni koen Pääkaupungin Karjalaiset Nuoret, vaikka nuoruusvuosina tanssin myös Vantaalla ja Keravalla sekä kuuluin Sorokoskan alkuperäisjäseniin. Ohjaajan urani alkoi 13-vuotiaana PKN:n aikuisten alkeisryhmästä, jatkui Keravan lapsiryhmissä, ja 1997 perustettua Pitkoa olen ohjannut alusta saakka. Uuden kehittämisen aika on sitten, kun vakituinen toiminnanjohtaja Hanna Poikela palaa hommiin ensi syksynä. Millainen on karjalaistaustasi. Suomalaisessa kulttuurija järjestökentässä on paljon kehittämisen mahdollisuuksia sekä yhteistyön ja synergiaetujen hyödyntämistä. Työtä olisi selvästi enemmän kuin aikaa ja rahaa, ja niukoilla resursseilla myöskään järjestön vaikuttavuus ei pääse aivan siihen potentiaaliin, johon se voisi yltää. Haasteita siis riittää, mutta samalla koen, että työllä on vahva merkitys ja suunta on oikea. Mitä positiivista kerrottavaa keksit leikkausten sävyttäminä aikoina. Tanssin ohjaukseen menee noin 3 tuntia viikossa ja muuhun yhdistystyöhön vielä muutama tunti lisää.. Mitkä ovat sinulle KEKin ydintehtäviä. Kaikkiaan olen ohjannut 7–8 eri ryhmää ja pitänyt Folkjam-tunteja vuodesta 2011 alkaen. Koreografina aloin työskennellä rohkeammin 2000-luvun alussa. Millaisin miettein aloitat KEKin toiminnanjohtajan sijaisuuden. Päivätöissään hän työskentelee markkinointitoimistossa asiakkuusjohtajana.. Se näkyy tavassani olla ihmisten kanssa ja välittyy myös hyvin konkreettisesti esimerkiksi ruoka-, puku-, lauluja tanssiperinteessä. Haasteita varmaan riittää. 30 KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Päivätöiden ohella, minkä parissa edellä mainituista menee eniten viikottaisia työtunteja. TAU STA PEI LI TAUSTAPEILI Rami Meling Kysymykset: Sauli Heikkilä Kuva: Ofer Amir Nimi: Rami Meling Syntynyt: Helsinki Kotipaikka: Porvoo Koulutus: BBA, kansantanssinohjaaja Toimi: KEK:n toiminnanjohtaja vt. KEKillä toiminnanjohtajan perustehtävät ovat saada alan tapahtumat ja toimijat esille, tuoda toimintaamme näkyväksi ja päästä vaikuttamaan kulttuuripoliittisiin päätöksiin sekä nostaa koko alan merkitystä Suomessa. Katson asioita aina mahdollisuuksien kautta sen sijaan, että märehtisin haasteita. Vuosien varrella olen tehnyt useita koko illan teoksia sekä lyhyempiä kokonaisuuksia. Työtunteja ei tule nykyään laskettua kovin tarkasti, koska tekemiset lomittuvat keskenään, mutta KEK:n tehtäviin kuluu noin 8–10 tuntia viikossa. Vieläkö toimit aktiivisesti karjalaisjärjestöissä. Isovanhempani ovat kotoisin Suursaaresta, ja koen karjalaisuuden ennen kaikkea sisäänrakennettuna tunteena. Aloitin kansantanssin seuratoiminnassa jo kouluikäisenä, mutta käytännössä tanssi kulki mukanani syntymästä asti – äitini oli kansantanssinopettaja, joten polkan askel tuli kirjaimellisesti äidinmaidossa. Elävä perintö on selvästi nosteessa – hyvä esimerkki tästä on Karjalaisen Nuorisoliiton kaksivuotinen Erasmus+-hanke, jossa tutustutaan inkeriläiseen ja karjalaiseen kulttuuriperintöön. Millainen on tanssijan ja koreografin polkusi. www.kansanmusiikkikansantanssi.fi Rami Meling on pääkaupunkiseudulla toimiva tanssija, koreografi, ohjaaja ja yhdistysaktiivi, ja toimii tällä hetkellä myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksen vt
Oriveden kuululta opistolta aikoinaan alkanut kurssisarja on talvikauden suurin kansanperinteen koulutustapahtuma, joka saa mukaansa noin 200 alan harrastajaa ympäri maata. Vanha osoitteeni: Uusi osoitteeni____/____lähtien. Kurssiohjelmaan kuuluu myös yhteissoitto, illanvietot ja jamittelut joka päivä. Tarkempi aikataulu liiton kotisivuilla. n e t h a r m o n i k a n r e s t a u r o i n t i . m a n n e r j o k i @ v a p a a l e h d y k k a . Seuraa sivujamme! kansanmusiikkiliitto.fi/verkkokauppa Murikan kurssit tulevat taas Perinteiset kansanmusiikkikurssit pidetään Murikassa Tampereen Teiskossa joka vuosi joulun välipäivinä 27.–30.12. (Täytä alle) Sukunimi Etunimi Syntymäaika Sähköpostiosoite Puhelinnumero Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Paikka ja aika Allekirjoitus T I L A U S J A PA LVE LU KO RT T I Su om en K an sa nm us iik kil iit to H äm ee nt ie 3 4 D 5 3 H els in ki K irje po st im er kk i Tee jouluostokset ajoissa! Liiton verkkopuoti sulkeutuu joulutauolle 16.12.2025, joten kannattaa tehdä hankinnat pukinkonttiin hyvissä ajoin! Alelaarin antimet ja vuoden tuoreimmat uutuudet tulevat myyntiin paikan päälle myös Murikkaan joulun välipäivinä, jossa voi shoppailla myös MobilePayn kautta ensimmäistä kertaa kätevästi. Kysele vielä vapaita paikkoja liiton toimistolta! Osoite on toimisto@kansanmusiikkiliitto.fi. Ilmoita myös liiton toimistoon muutokset mm. KANSANMUSIIKKI • 4 • 2025 Haluan liittyä jäseneksi (jäsenyhdistyksen nimi) Jäsenmaksu on yhdistyksestä riippuen 25–38 €. En tarvitse jäsenetuja, vaan tilaan ainoastaan Kansanmusiikkilehden kestotilauksena hintaan 30 €. Toimistojen yhteenmuutto urakoitiin marraskuun lopussa, ja yhteisiä tupareita odotellaan kevään kurkistaessa. n e t | v a p a a l e h d y k k a . Kansanmusiikkiliitto muutti lähelle Suomen Kansanmusiikkiliiton toimisto on muuttanut uuteen toimitilaan Maailmanmusiikin keskuksen ja Kanteleliiton kanssa. Tuliko uusia henkilövalintoja. Kursseilla voi perehtyä esimerkiksi haitarin, mandoliinin tai viulun soittoon ja monipuolisesti kansantanssin saloihin. Kaikki kolme toimijaa löytyvät jatkossa saman oven takaa entisestä tutusta osoitteesta Hämeentie 34 D, 00530 Helsinki . Kiitoksia kaikille muuttotalkoisiin osallistuneille! Muista ilmoittaa muutoksista Syyskokoukset pidetty. Juttuvinkkini Ilmoitan osoitteenmuutoksen. Verkkokauppa aukeaa taas tammikuussa 2026 inventaarion jälkeen. n e t F a c e b o o k j a I n s t a g r a m @ h h j r m a n n e r j o k i Tmi Viljo Mannerjoki K?sity?mestari hoitaa huollot, korjaukset, restauroinnit ja viritykset Toimipiste on muuttanut Ikaalisiin Tervetuloa jatkossa osoitteeseen Peltotie 15 Ikaalinen ~~~ Olemm e muutta neet!. Kurssin viimeisenä iltana pidetään yleisölle avoin konsertti, jonne kaikki ovat tervetulleita. puheenjohtajistoissa, sihteereissä tai aluetoimittajissa, niin päivitetään yhteystiedot kotisivuillemme! Harmonikan huolto ja restaurointi 4 8 2 9 1 5 | v i l j o
Liput: Festivaalin lipunmyynti Savonlinnasalin konsertteihin on jo käynnistynyt osoitteessa Lippu.fi. Pelimanniparaati saa arvokkaat puitteet Musiikkija tanssiopiston Melartin-salissa, jossa myös Freija esiintyy lauantaiaamuna koko perheen konsertilla. Samuelin Poloneesi on Suomen Kansanmusiikkiliiton vuoden päätapahtuma – kiertävä valtakunnallinen festivaali, joka kokoaa yhteen satoja pelimanneja ja näyttää kansanmusiikin koko kirjon nuorista rajojen rikkojista perinteisiin mestareihin. Tule Savonlinnaan ajoissa ja kauempaakin – tämän elämyksen haluat kokea. Lauantai-illan nostattavat HUIPPU ja Savonlinnan taidelukion kasvateista koottu The Takamus – riveissään monta alan ammattilaista. Festivaalin sydän on pelimannien yhteissoitto: Samuelin Poloneesin lisäksi kuullaan järjestävän maakunnan kappaleita useiden satojen soittajien voimin. . Samuelin Poloneesin järjestää Suomen Kansanmusiikkiliitto yhteistyössä Savonlinnan kaupungin ja Itä-Savon Kansanmusiikkiyhdistyksen aktiivien kanssa. Tapahtuman muihin konsertteihin voi hankkia liput konserttipaikkojen ovelta tuntia ennen konserttia. w w w.k ansanmusiikk ilii tt o. M us eo vi ra st o/ A le ks i M us to ne n. Tiedot näistä ovat liiton kotisivulla. Samuelin Poloneesin 2026 alustava ohjelma m uu to ks et m ah do lli si a Kyydit ja majoitus: Paikallisiin hotelleihin on varattu majoituskiintiöitä edullisempaan hintaan. kirjastossa, kaupoissa, hoivakodeissa, museoissa ym. Lähes kaikki esiintymiset ovat keskustan tuntumassa ja kävelyetäisyydellä. Illan myötä jalalla voi panna koreasti Freijan tahdittamalla pelimanniklubilla. P erjantaina ja lauantaina festivaali jalkautuu ympäri Savonlinnaa: eri puolilta Suomea saapuvat esiintyjät tuovat musiikin kirjastoon, kauppoihin, hoivakoteihin, museoihin ja toisinaan yllättäviinkin paikkoihin. klo 18–20.30 Soiva vaellus, Olavinlinna klo 18–21 Pelimanniklubi Lauantai 14.3.2026: klo 10–13 Pelimanniryhmien esiintymisiä mm. Ensi vuonna Poloneesi saapuu keväiseen Savonlinnaan ja valloittaa myös kansallismaiseman sydämen, Olavinlinnan, jossa koetaan poikkeuksellinen perjantai-illan vaeltava konsertti. Tervetuloa mukaan kevään iloisimpaan menoon! Torstai 12.3.2026: klo 18–22 Savonlinna-kvartetin konsertti ja tanssitupa sekä jamit, Nälkälinnanmäki Perjantai 13.3.2026: klo 15.30– Pelimannien saapuminen ja ilmoittautuminen alkaa Savonlinnan musiikkija tanssiopistolla klo 16–18 Pelimannin penkki, Melartin-sali klo 16–18 Pelimanniryhmien esiintymisiä mm. kaupoissa, kirjastossa, museoissa ja hoivakodeissa klo 10 Freijan koko perheen konsertti ja työpajat, Melartin-sali klo 12 Suomen Kansanmusiikkiliiton pelimanni merkki suoritustilaisuus, Savonlinnan taidelukio klo 12.30–17 Pelimanniparaati, Melartin-sali klo 18–20 HUIPPU, The Takamus, Savonlinnasali klo 20–22 Pelimanniklubi, Freija ym. Pelimannien ilmoittautumisaika tapahtumaan on 15.12.2025 saakka. Sunnuntai 15.3.2026: Klo 10 Kansanmusiikkimessu, mukana myös Kaustisen Hääkuoro ja pelimannit, Tuomiokirkko Klo 13–15.15 Salin täydeltä, Samuelin Poloneesin 2026 pääjuhla, Savonlinnasali Lisäksi aulasoittoja konserttien lomassa ym. Yhteissoitto huipentaa Savonlinnasalin sunnuntain pääjuhlan, jossa esiintyvät myös Vuoden Nuori Pelimanni, kansantanssiryhmä Hökkyrät, mestaripelimanni Pentti Ojajärvi sekä Kaustisen pelimannit ja Hääkuoro. Savonlinnaan pääsee kätevästi myös junalla, ja kimppakyytejä kavereilta kannattaa kysellä vaikkapa Samuelin Poloneesin oman Facebook-sivun kautta