SIVU 7 kansan uutiset . vIIkkolehtI | 9.8.2019 | 3,5 € | 32-003251-1932 | kansanuutIset.fI Neljä kertomusta Afganistanin loputtomasta sodasta sivu 14 Guardian: Vihan alusta 8chan sivu 20 Silvia Modig unelmapaikassaan sivu 27 Kiina hanKKii valtaa. 32/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Omasta mielestään se ei ole, mutta tutkija Oula Silvennoinen on pätevästi osoittanut, että kyllä se sitä on. Niiden arvot ovat muuttuneet, ei perussuomalaisten. Erilainen maailmankuva voi olla osa kaveruutta, ei syy vihata toista. (10 %). 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kaksi vuotta sitten kokoomus ja keskusta torjuivat hallitusPÄÄKIRJOITUS Kai Hirvasnoro Toimituspäällikkö kai.hirvasnoro@kansanuutiset.fi PS. Lue Lisää sivu 18 On tärkeää, että ihmiset eivät koe joutuvansa ilmastokriisin maksajiksi tai jopa syrjäytetyksi, jolloin oikeistopopulistit ja muut ääriliikkeet voimistuvat. Sen enempää uusi hallitus kuin uusi oppositiokaan eivät ole ehtineet tehdä todellisuudessa mitään, joten kannatusmuutokset perustuvat tunnelmointiin, eivät asioihin. Ne vetosivat arvopohjaan. Äärioikeiston tunnusmerkkeihin kuuluvat muun muassa antiliberalismi sekä vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ihanteiden torjunta. Heihin eivät pure setämiesten kyyniset kommentit, eikä äärioikeiston pilkka. Lue Lisää kansanuutiset.fi/4120497 VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI toimitus@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kai Hirvasnoro 09 7596 0232 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Vilhonvuorenkatu 11 C 7, Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 toimitus@kansanuutiset.fi TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–pe klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Onnistuuhan perussuomalaiset pitämään edelleen yllä kriisitunnelmaa maahanmuutosta, vaikka vuodesta 2015 on neljä vuotta ja turvapaikanhakijoiden määrä normalisoitunut ajat sitten. yhteistyön perussuomalaisten kanssa Jussi Halla-ahon noustua puolueen johtoon. Takki on kääntynyt kahdessa vuodessa. l E duskuntava alien jälkeisillä kesägallupeilla on lähinnä viihdearvoa. Viime viikolla keskustan johtoon pyrkivä elinkeinoministeri Katri Kulmuni sanoi Uuden Suomen haastattelussa pitävänsä hallitusyhteistyötä mahdollisena, vaikka perussuomalaisten taustalla voi hänen mukaansa olla ”pimeitä voimia”. Kokoomus ja keskusta normalisoivat äärioikeistoa Sosiaalisessa mediassa ”tapaa” lukuisia nuoria ihmisiä, jotka puhkuvat maailman parantamisen intoa. Kesto Määräaikais. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI avoinna ma–pe 9.00–16.00 puhelin: 09 7596 0365 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2019 KANNEN KUVA Lehtikuva/AFP/Johannes Eisele Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Kesän aikana on kiistelty siitä, onko perussuomalaiset äärioikeistolainen puolue. Suunnanmuutos on merkittävä. 2 | KU 32 /2 01 9 Lasten suvaitsevaisuus ilmenee aidosti niin, että vaikka ollaan eri mieltä, leikitään silti yhdessä. Valitettavasti mikään ei takaa, etteikö tunnelmointi ratkaisisi jatkossakin. Perussuomalaisten nousu on pantu merkille muissa puolueissa. Kokoomuksesta toivottiin jo keväällä hallitusyhteistyötä sen kanssa ja suljettiin ehdottomasti vain vasemmistoliitto pois mahdollisten kumppaneiden joukosta. Perussuomalaiset onkin kesän mielipidemittauksissa noussut selvästi suurimmaksi puolueeksi. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Maippi LuuKinen Toimittaja 32/2019 Perjantaina 9.8.2019. Perussuomalaisten tapaan myös eurooppalaiset oikeistopopulistit kyseenalaistavat ilmastokriisin ja pelottelevat ihmisiä. Kokoomuksesta ja keskustasta tulleet avaukset ovat äärioikeiston normalisointia. Tämän jälkeen perussuomalaisten arvot ovat vain koventuneet ja uudessa eduskuntaryhmässä on entisten jatkeeksi lisää tuomion saaneita henkilöitä. Innostuneet nuoret antavat itsellenikin syytä innostua. Kaikkea tätä perussuomalaiset toitottavat sosiaalisessa mediassa päivästä toiseen ilman mitään kesätaukoja
Game Makers of Finlandin koordinaattori Milla Pennanen aikoo pitää huolen, että muualla maailmassa olevat lieveilmiöt eivät rantaudu Suomeen. Tuoreen kyselyn mukaan Suomessa peliala on selvästi siistimpää kuin muualla. Pelialan ammattiliitto siistii lieveilmiöitä Peliala työllistää Suomessa jo noin 3 200 ihmistä. Reilu vuosi sitten alalle saatiin oma ammattijärjestö. Vasta harva suomalainen peliyritys pystyy toimimaan ilman normaalia ylityötä. Harvempi kuin yksi sadasta joutuu tekemään crunchingia usein. Pelialalla työskentelevät haluavat kunnolliset työajat ja kunnolliset korvaukset ylitöistä. – Muualla maailmassa käytetään enemmän crunchingia eli ilmoitetaan työntekijöille esimerkiksi, ettei töistä poistuta seuraavaan 60 tuntiin kuin pakollisille tauoille ja kuudeksi tunniksi yöksi kotiin nukkumaan. Meillä pakollisia, maksuttomia ylitöitä eli crunchingia tehdään varsin vähän. Mitään korvausta ei anneta, jäsenhankintakoordinaattori Milla Pennanen kertoo. Pelialalla puhutaan etäterveistä ylitöistä. TeksTi ja kuvaT UP/Birgitta Suorsa. AjAssA KU 32 /2 01 9 | 3 01 AjAssA P elkkä ilmainen pizza ei enää riitä korvaamaan pelialalla ilmaisia ylitöitä
Nyt ohjelmoijat, graafikot, insinöörit, myynnin ammattilaiset ja itseoppineet voivat ajaa yhdessä etujaan. Pelien suunnittelua pitää Pennasen mukaan voida tehdä normaaleina työaikoina. AjAssA 4 | KU 32 /2 01 9 Peliala kuuluu Suomessa kasvualoihin. Parempi tapa on, että nuoret palkataan kesäksi harjoittelijoiksi ja heistä parhaat jatkavat työntekijöinä. Niistä valmistuu jopa noin tuhat uutta osaajaa vuosittain. Vahvimpien joukkoon kuuluu Talouselämän mukaan 20 peliyritystä, joista monen liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa. Suomessa tämä ei onnistuisi, sillä meillä onneksi puhutaan alan ilmiöistä avoimesti ja osa yrityksistä noudattaa työehtosopimusta. Jonkun pitää huolehtia, että tekijät eivät pala loppuun. NormaalituNtieN pitää riittää Suomessa epäterveitä ylitöitä on tehty Pennasen tietojen mukaan ani harvoin. Yhdysvalloissa on huomattu, että noin 36-vuotias pelialalla työskentelevä on ns. Seuraavan puolentoista vuoden aikana pelialan odotetaan kasvavan 500 ihmisellä. Ammattijärjestö on Tietoala ry:n jäsenyhdistys ja kuuluu sitä kautta Insinööriliittoon. Tulevaisuus on valoisa. Pennanen kertoo, ettei pelialalla monikaan koe ammatti-identiteettiään insinööriksi. osa suomeN vieNtisektoria Suomessa toimii noin 250 peliyritystä. – Ei voi vaatia, että työntekijä lähtee lomalta korjaamaan peliä, jos varallaolosta ei ole sovittu. Kohta ala työl. – Ylipäätään alalle on tullut ammattimaista yritysjohtamista, ymmärretään bisneksen päälle. Hän on yksi ammattijärjestö Game Makers of Finlandin perustajista. Toki tiedetään yhden työntekijän nukkuneen lyhyet yöunensa työpaikan keittiön kaapissa, jotta hän pääsi jatkamaan töitä heti aamusta. Työntekijöiden järjestäytymisestä on puhuttu kuutisen vuotta. Pennanen pitää hyvänä, että osa kouluista tarjoaa valmistuneille opiskelijoille GameLabeja, joissa nuoret voivat kehittää edelleen taitojaan ennen työllistymistä. Pari vuotta sitten heitä oli 15 prosenttia alan työvoimasta, nyt jo 27 prosenttia, Pennanen kertoo. – Siinä voi käydä niin, että ilmaiset työt ja ilmaiset ylityöt pilaavat koko elämän. Yhdysvalloissa pelaajat ovat suuttuneet yhtiöihin, jotka ilmoittavat teettävänsä töitä 24/7, jotta peli saadaan ajoissa markkinoille. – Pelialalla on paljon aivan itseoppineita, joilla ei ole lainkaan pelialan koulutusta. Annetaan iso summa rahaa ja sanotaan ”kehittäkää hyvä peli”, Pennanen kertoo. Siksi tarvittiin oma ammattijärjestö. antanut kaikkensa eli uuvuttanut itsensä työllä. – Haluamme, että ala voi hyvin ja että pelisäännöt ovat kunnossa. Muutaman suurimman peliyrityksen, Rovion, Supercellin, Small Giant Gamesin, Nextgamesin ja Remedyn lisäksi Suomessa on lukuisia keskisuuria peliyrityksiä. Hän huomauttaa, että alalle tullaan monenlaisilla taustoilla. Ala on vakiintunut osaksi suomalaista elinkeinoelämää. Uusia työntekijöitä haetaan pelialalle jatkuvasti. Suomessa työaikalaki turvaa tauot, mutta työsuojelutarkastajat ovat joutuneet huomauttamaan ylitöistä. Myös varallaolosta on epäselvyyksiä. Innostus alalle on suurta. – Kun ihmiset voivat hyvin, he tekevät töitä hyvin ja jälki on hyvää. Liikevaihdolla mitaten Suomi oli toissa vuonna kolmen suurimman pelinkehittäjämaan joukossa. Pennanen on työskennellyt pelialalla. Menee parisuhde ja kaverit. – Toisinaan jokin yhdysvaltalainen iso yritys ostaa suomalaisen peliyrityksen, mikä on vain hyvä, koska yleensä se merkitsee isompia resursseja. töihiN halutaaN vaikka ilmaiseksi Nuoret haluavat pelialalla töihin vaikka ilmaiseksi, Pennanen tietää. – Myös ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on kasvanut. Monet ovat rakastuneet peleihin ja niiden suunnitteluun. Pelialalla noudatetaan Tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. listää jo 4 000 henkeä, Game Makers of Finlandin koordinaattori Milla Pennanen kertoo. . Se on hyvä merkki. Pennanen työskentelee Insinööriliitossa jäsenhankinnan koordinaattorina. l Lisätietoa liitosta saa sivulta peliala.fi Jonkun pitää huolehtia, että tekijät eivät pala loppuun.. Tai sitten niin, että nuorille annetaan mentorointia ja välineet kehittää omia pelejään. Silti parhaat näkymät ovat niillä, joilla on pelialan koulutus jostain suomalaisesta alan yli 30 oppilaitoksesta, joko ammattikorkeakoulusta tai ammattiopistosta. – Halutaan suunnitella kokonaisia kaupunkeja, kehitellä pelialustoja, koodata ja tehdä grafiikkaa. Alan keskipalkka on 3 800 euroa kuukaudessa. – Toinen sikäläinen tapa on palkata tekijät ja teettää heillä ilmaisia ylitöitä, mutta pelin julkaisun jälkeen irtisanoa kaikki
Oleellista on luoda kokonaisvaltainen kiertotalousjärjestelmä, jossa kuluttajalle vaatteiden korjaus, lainaus ja kierrättäminen on normaalimpaa ja trendikkäämpää kuin heikkolaatuisen pikamuodin ostaminen. Pikamuoti on saatava pois muodista. (@Tero_Hoo) “No nyt kun Husua ei pistetty tutkintaan niin sitten määkin saan sanoo vihreistä ja vassareista kaikkee sitä mitä olen joka tapauksessa sanonut niistä viimeset kahdeksan vuotta!” Jussi Jalonen 6.8. Olet rasistiääliö. Kai Hirvasnoro Jeltsin halusi putinin 20 vuottA sitten Vladimir Putin ja Boris Jeltsin toukokuussa 1999. Mutta ei, näköjään ei. Nykyään vaatteiden käyttökerrat vähenevät samaan aikaan kun uusien vaatteiden määrä kasvaa. Kiertotalouteen erikoistuneen Ellen McArthur -säätiön tekemän tutkimuksen mukaan tekstiiliteollisuuden vuosittaiset päästöt ovat samaa luokkaa kuin lentoja laivaliikenteellä yhteensä. Jeltsin myös suositti Putinia seuraajakseen. Mutta elokuussa 1999 avoin kysymys oli, onko Putin Jeltsinin ”perheen” valitsema seuraaja vai taas yksi nappula Kremlin shakkipelissä, jossa pääministerit tulivat ja menivät. Tero Hannula 6.8. Venäjän presidentti Boris Jeltsin erotti silloin pääministeri Sergei Stepashinin hallituksen ja vt. Kaikki eivät kuitenkaan rakasta kirppareilla kiertelyä. Etenkin kun esim. Vaateteollisuus on malliesimerkki sellaisesta teollisuudenalasta, jonka nykymenoa maapallon luonnonvarat ja inhimilliset resurssit eivät kestä. Itse olen tykästynyt vaatteiden lainaamiseen ja kierrätysvaatteiden verkkokauppaan, jossa tarvitsemansa vaatteen kokoineen voi valita. Kuten yleensäkin, vastuu tekstiiliteollisuuden päästöistä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole kuluttajilla. Todennäköisesti muutenkin aika paska tyyppi. AjAssA KU 32 /2 01 9 | 5 Olen havainnut vaatevaihtarit hyviksi kampanjatapahtumiksi: helppo järjestää ja samalla pääsee tapaamaan ihmisiä. Kätevää erityisesti lasten vaatteiden kanssa. – Hän voi kerätä ympärilleen ne, joiden tehtävänä on 2000-luvulla uudistaa mahtava Venäjä. Suomen Luonto -lehti valitsikin viime vuonna pikamuodin vuoden turhakkeeksi. vanhustenhoidon kriisi levisi mediaan tehokkaammin kuin ne kuuluisat Jokisen eväät. (@jojalonen) lAinAttuA Tammikuussa luulin, että oli saavutettu jonkinlainen all time low, josta ei voida mennä alemmaksi. Kaikki Husun syyttämättäjättämispäätöksestä raivostuneet be like: – Sitten minäkin saan vihdoinkin haukkua somaleita! Jos tää on se, mihin haluat sananvapauttasi käyttää, niin guess what, olet rasisti. pääministeriksi nimitettiin kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Putin. some Le ht iK Uv a TeksTiiliT kierToon Mai kivelä Kirjoittaja on vasemmistoliiton kansanedustaja.. Seuraavan päivän KU:ssa esiteltiin Putinin vakoojatausta, myöhempi rooli Pietarin kaupunginjohtajan neuvonantajana markkinatalouden perusteiden luomisessa kaupunkiin sekä sisäisestä turvallisuudesta vastaavan FSB:n johtajuus. Miten sitten hankkia vaatteita kestävästi. Vaateteollisuus aiheuttaa valtavia ympäristöongelmia, tuhlaa vettä, kohtelee työntekijöitään huonosti ja ylläpitää huomattavia halpatyömarkkinoita. Ja ääliö. Vaatteiden määrä kuitenkin aina yllättää. Kolumni Kansainvälisen pOlitiiKan seuraajien tutustuttavaksi tuli uusi nimi Vladimir Putin viimeistään 9.8.1999. On laskettu, että tekstiiliteollisuuden kasvihuonepäästöt lähes puolittuisivat, mikäli vaatteita käytettäisiin puolet nykyistä enemmän. Hanna Jokinen kU:n blogissaan 6.8. Poliittisella päätöksenteolla on varmistettava vaatehävikkiin puuttuminen, laajamittainen kierrättäminen ja siihen perustuvien palveluiden ja investointien mahdollistaminen. Teollisuudelta on edellytettävä yritysvastuun toteutumista ja riittävän kestäviä tuotteita. – Hän on kykenevä vakauttamaan yhteiskunnan, Jeltsin sanoi tv-puheessaan Putinista
Muistui mieleen kulttuurivallankumous, joka oli voimissaan niihin aikoihin kun ystävyysseuran kanssa vierailin Kiinassa. Mitenkä muka voi laulaa tai kirjoittaa kilpaa. Kuunneltiin ihmisten mielipiteitä. Ehkä suurin osa ihmisistä saa parhaat tuloksensa paineettomissa olosuhteissa rauhassa keskittyen. Isäntämme selvittivät meille, että kulttuurivallankumous tukee tasa-arvoa. kansan arkisto tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Legendaako – kuka tietää. Mutta ei koskaan kilpailutilanteessa. Ilahduttava oli sekin tieto, että jos potkupalloa pelatessa toinen joukkue näytti jäävän alakynteen, niin niskan päällä oleva pelaaja saattoi potkaista omaan maaliin, ettei toisille tulisi paha mieli. Mutta kilpailusta piti puhua, siihenhän meillä kaikki alistetaan joka rintamalla jo pienestä pitäen. Aate ei yllyttänyt väkivaltaisuuksiin. Ei-kilpailuhenkiset tarvitsevat oman tasavallan Kolumni Kilpailutilanteessa stressi ja kiire lukitsevat aivot. Olisinkohan osannut sanoa yhtä hyvin tai paremminkin. Hyvä kun nimensä juuri ja juuri muisti. Auktoriteetit voitiin ja pitikin kyseenalaistaa. Meitä on muuten monta. Nimittäin eihän löydy yhtäkään ihanaa rauhanPirkko SePPi Kirjoittaja on köyhä eläkeläinen Kylmäkoskelta. Taulullekaan en nähnyt, mutta siitä en hiiskunut kenellekään. Ei osata iloita toisten hyvästä työstä. l K un taannoin luin Anne Nymanin napakan jutun työttömien ja työpaikkojen kohtaamattomuudesta niin otti päähän. Näin vältettäisiin eliitin syntyminen sosialismin vallitessa. Itse olen jo aikapäiviä jättänyt taakseni kaikki paskamaiset kilpailutilanteet. Telkkaristakaan en katso mitään missä kilpaillaan. Stressi ja kiire lukitsi heti aivot. Myöhemmin elämässä löytyi lajeja, joissa pärjäsi. Pomo, opettaja, professori ei suinkaan aina ollut oikeassa. Työntekijä tai oppilas saattoi nähdä asiat selkeämmin kuin pomo. Mutta Isä Jumalalle on tullut hama, kun hän ihmistä pusatessaan teki laumaeläimestä aggressiivisen. Tämmöiseksi ihminen muokkautuu kilpailuun, voittoon ja toisten polkemiseen opettavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16.. Kulttuuri on kilpailua. Siksipä ohjelmistossa ei meikäläiselle juuri muuta katsottavaa ole kuin kaunarit ja uutiset. Koko hienosta hankkeesta lännen uutisiin taisi ulottua vain homman sortuminen väkivaltaisuuksiin. AjAssA 6 | KU 32 /2 01 9 aatetta tai uskontoa, jonka puolesta ei tapettaisi massoittain lajitovereita. Sitä hirveää häpeää ja tappiota en voinut kestää, että olisin se luokan rillipäinen lauta. Työ ja leikki. Muistan kuinka itse koulussa alaluokilla jouduin anomaan parasta kaveriani ostamaan minulle viikkorahoillani topatut rintaliivit, kun en itse kehdannut. Turhaa keskinäistä pakkokilpailua vältetään. Asioita ei tehdä hyvin siksi, että oltaisiin parempia kuin toiset, vaan siksi että kansaa palveltaisiin hyvin ja tarpeet tyydytettäisiin. Kaikille haluttiin taata opiskelumahdollisuus, mutta kaikilla piti myös olla kokemusta raskaasta työstä. Miksei Suomea panna keskeltä poikki ja perusteta ei-kilpailuhenkisille Itä-Suomen demokraattista tasavaltaa, jossa kansalaiset saisivat ihan omassa maassaan rauhassa, yhteistyössä ja kilpailematta kehitellä kykyjään ja palvella maataan. auktoriteetteja piti arvostella. Duuneista pitää kilpailla, vaikka viisainta olisi valita jonosta ensimmäinen sopiva. Pirulauta, miksen sitä itse ollut kirjoittanut. Vapaa-aikakin pilataan kilpailulla. Kumma kyllä, tietoa ei oteta huomion, vaan yhteiskunnassa kaikki perustuu kilpailuun
Tasavallan presidentti Sauli Niniistö tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä tammikuussa. TausTaT KU 32 /2 01 9 | 7 02 taustat Kiina ei hyväksy ihmis oikeuksien universaalisuutta. Al l Ov er Pr es s/ Im Ag O
TausTaT 8 | KU 32 /2 01 9
TeksTi Jouko Huru Kiina nousee maailman mahdiKsi Al l Ov er Pr es s/ eP A/ FO CK e sT rA NG M AN N. Niittäessään menestystä maailmalla se nähdään poliittisena turvallisuusriskinä, Suomessakin. Pitkäjänteisesti vakautta tavoitteleva Kiina ei ole demokratia. TausTaT KU 32 /2 01 9 | 9
Kiinan-vuosia hänelle kertyi aikoinaan kuusi. Kallio sanoo, että Kiinassa seurattiin huolestuneina Neuvostoliiton romahtamista ja Venäjän siirtymistä uuteen järjestelmään. – Normaalisti on pidetty huolta siitä, että tätä perustavaa laatua olevaa suhdetta ei lähdetä liikaa horjuttamaan. Hän seuraa aktiivisesti maan tapahtumia tutkijana. Yleisesti syyksi on nähty ylimielisen Trumpin valmistautumattomuus neuvottelutapaamiseen. Maailmanvalloitukseensa se käy talous edellä. Kallio arvioi, että maiden pitää sovitella suhteitaan talouden vuoksi. – Pohjois-Korea tarvitsee apua Kiinasta, öljyä ja ruokaa. Puhutaan taloudesta johtuvasta keskinäisriippuvuudesta. Pitkällä aikavälillä – ja edelleenkin – Kiina on tavoitellut vakaita suhteita Yhdysvaltoihin. Tosin nykyinen presidentti Donald Trump on onnistunut horjuttamaan suhteita. – Kiinalaisesta näkökulmasta asia nähdään sillä tavalla, että nämä arvot, joille tämä nykyinen kansainvälinen järjestelmä on perustettu, ovat länsimaisia, vaikka niistä puhutaan ikään kuin ne olisivat universaaleja. He tarkoittavat niitä arvoja, joille on rakennettu liberaalidemokraattinen maailmanjärjestys, eli esimerkiksi YK ja Maailmanpankki. Kiinan globaalissa valtapelissä sama KaiKu Kuin lähialueilla Kallio toteaa, että Kiinan ja lähinaapuri PohjoisKorean suhde on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Se haluaa taloutensa kasvavan, ja talouskasvu vaatii ennen kaikkea vakautta ja ennustettavuutta. On vaikea uskoa, että poliittisten erimielisyyksien annetaan mennä ja vaikuttaa liian pitkälle Yhdysvaltain ja Kiinan suhteisiin. Kallio tuntee hyvin jättimäisen Kiinan, jossa on 1,6 miljardia asukasta. – Se on käytännössä kuollut kirjain. Trumpin ja Kiinan puoluejohtajan ja presidentin Xi Jinpingin äskettäinen tapaaminen oli fiasko. – Kiina ja Venäjä saivat sovittua rajakiistansa, mikä ei onnistunut Kiinan ja Neuvostoliiton välillä. Käytännössä oli kysymys siitä, että Venäjä lakkasi olemasta Kiinalle uhka. Kiina ei hyväksy ihmisoikeuksien universaalisuutta siinä mielessä, että ihmisoikeuksia pitäisi arvioida samoilla kriteereillä kaikkialla maailmassa. Puheet, että maat olisivat jotenkin liittolaisia, saa viimeistään nyt unohtaa. Tämä koskee esimerkiksi sitä, mitä tarkoitetaan ihmisoikeuksilla. Kiinassa lähdetään siitä, että sillä ja millä tahansa muullakin valtiolla ja yhteiskunnalla pitäisi olla mahdollisuus määritellä itse omat arvonsa. Hän on opiskellut Kiinassa ja toiminut siellä tutkijana. Kallio muistaa, että EU oli pitkään Kiinallekin arvoitus. U l ko p o l i i t t i s e n instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio sanoo, että Kiina tähtää yhä suuremmaksi maailman mahdiksi sekä talouden että politiikan alueella. Tutkija Jyrki Kallio toivoo, että meillä olisi mahdollisimman realistinen ja kylmäpäinen näkemys siitä, miten Kiinaan kannattaa suhtautua. – Kiinan kannalta Pohjois-Korea on ennen kaikkea päänsärky, koska se aiheuttaa epävakautta. Kukaan ei Jo UK o HU rU. Kiinalla ja 25 miljoonan asukkaan Pohjois-Korealla on YYA-sopimus, jossa on klausuuli sotilaallisesta yhteistyöstä. Kiina ei halua epävakautta lähialueelleen. Kiina ei tätä lähestymistapaa hyväksy. Kiinan sijoituKset eu:ssa turvallisuusrisKejä. – Kiinalaiset katsovat, että heillä pitäisi olla suurempi sananvalta siinä, miten tätä arvopohjaa ja ylipäätänsä kansainvälistä järjestelmää rakennetaan. Kiinaa huolestuttaa se, että jos kaikki apu katkaistaan, niin Pohjois-Korea romahtaa ja seuraukset saattavat olla täysin arvaamattomat. – Suhteet ovat viilentyneet viilentymistään. Kiinalaiset ja länsimaiset arvot vastaKKain Kiinassa ajatellaan, että heidän omat arvonsa joutuvat vastakkain vallassa olevien universaalien arvojen kanssa. – Maan kommunistinen puolue tähtää Kiinan yhtenäisyyteen. TausTaT 10 | KU 32 /2 01 9 usko, että Kiina lähtisi Pohjois-Korean tueksi sotilaallisen selkkauksen sattuessa. Uuden Venäjän syntyminen johti positiivisiinkin ilmiöihin. Siksi se näkee sekä omassa maassaan että lähialueellaan kaikkein tärkeimmäksi asiaksi vakauden, joka on edellytys kasvavan talouden kukoistukselle. Kiina suhtautuu Euroopan unioniin eri tavalla kuin Venäjä, joka haluaa hajottaa EU-maiden muutenkin rakoilevaa yhtenäisyyttä. Niiden jälkeenkin hän on usein vieraillut Kiinassa. Perinteisessä kiinalaisessa poliittisessa ajattelussa, joka on ollut vallitseva Kiinassa jo yli kaksituhatta vuotta, on ollut näkemys, että kun Kiina on yhtenäinen – kun se ei ole hajaantuneena erillisiksi valtioiksi – niin silloin vallitsee hyvinvointi. Ne eivät ole pitäneet paikkaansa pitkään aikaan. Tilanne on kuitenkin rauhoittunut. – Kiina korostaa sitä, että ensin pitää olla oikeus kehitykseen ja hengissä pysymiseen ja vasta sen jälkeen voidaan ruveta puhumaan muista yksilön arvoista ja oikeuksista. – Nykyään Kiina korostaa, että Euroopan integraatio on sillekin tärkeää ja se tukee sitä
teknologian. julkisesti. Kallio?vastaa,?että?niinkin?voi?olla. l Suomessakin ollaan hereillä kiinalaisten sijoitusten turvallisuusriskeistä. sujuu. tosi. uhkana. yhteistyö. ja. Kallio?toivoo,?että?meillä?olisi?mahdollisimman. ole. haltuunsa?Pireuksen?sataman.?Kallio?kertoo,?että. että. EU-tasollakin?ollaan?herätty?kiinalaiseen?sijoitustoimintaan,?mutta?häveliäästi?puhutaan?vain. mallikkaasti?eikä?mitään?ongelmia?ole?ja?kumpikin?hyötyy?toisistaan.?Sitten?ollaan?välillä?toisessa. Kysymykseen?siitä,?ovatko?Supon?julkiset?Kiinavaroitukset?uudistusten?alla?olevan?Supon?itsensä. Tutkijan arvion mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen pitää sovitella suhteitaan talouden vuoksi. Euroopan. poliitikkojen. hyviä. –?Kiinalaisfirmat?pyrkivät?ostamaan?osaamista. ulkomaisista?sijoituksista.?EU:n?tuomioistuimen. TausTaT KU 32 /2 01 9 | 11 –?Kiinan?kannalta?on?tärkeää?se,?että?on?yksi?EU,. Saksa. jos. ilmoitti. esimerkiksi. siitä,. ja. sijoitustoiminnasta. ole?ihan?järkevää?myydä?esimerkiksi?portugalilaisia?sähköverkkoja?kiinalaisille. siirtyminen. kansallisen?turvallisuuden?kannalta?strategisesti. on. ovat. peikkoa,?jonka?varjolla?voidaan?pitää?huolta?siitäkin,?että?Supo?säilyy?resursoituna.?Mutta?epäilemättä?Supolla?on?sellaista?tietoa,?jota?minulla?ei. olevansa. Kallio?pitää?kiinalaisten?johtoajatuksena?sitä,. turvallisuusriskeistä.. Euroopassa?erotetaan?Kiinan?valtion?toiminta?kiinalaisten?yritysten?sijoitustoiminnasta. pelkästään. teollisuusvakoilun?alueella. Le ht iK Uv a/ aF P. realistinen?ja?kylmäpäinen?näkemys?siitä,?miten. Saksan?hallitus?sääti?vuonna?2017?lain,?jolla?Saksan?viranomaiset?voivat?estää?saksalaisen?yrityksen. strategisesti. eri?aloilta.?Maailmalla?huolta?herättäneissä?infrastruktuurisijoituksissa?on?ollut?enemmänkin?kysymys?siitä,?että?Euroopassa?on?ollut?markkinarako.?Euroopan?maissa?ei?ehkä?ole?oivallettu,?ettei. Supo?on?puhunut?tarvittavasta?varovaisuudesta. tekemistä. Kallio?arvioi,?että?Supon?huoli?ja?julkitulo?liittyvät?asioista?käytyyn?yleiseurooppalaiseen?keskusteluun.?Hän?sanoo,?että?EU:ssa?on?ryhdytty?luomaan?investointien?ennakkotarkastamismenettelyä?EU:n?komission?johtamana,?jotta?ulkomaiset. joka?muodostaa?yhden?yhtenäisen?markkina-?alueen. aroille. että?Kiinasta?ollaan?Suomessa?tekemässä?sellaista. merkittäväksi. että. –?Mutta?jos?kiinalaisyritykset?tarvitsevat?joissakin?tilanteissa?Kiinan?valtion?apua,?niin?sitä?on?silloin?paremmin?saatavissa,?jos?niiden?suhteet?Kiinan?valtioon?ovat?hyvät. hallinnassa. ulkomaille. ääripäässä,?jossa?näyttää?siltä,?että?Kiina?on?kaikista?suurin?turvallisuusriski?sekä?taloudessa?että. huolissaan. silmissä,. alueille. Vastaavanlainen?merkittävä?sijoitus?kiinalaisfirmoilla?on?Kreikassa,?kun?ne?ottivat?rahoillaan. Kallio?korostaa,?että?kiinalaisyritykset?ovat?Euroopan?markkinoilla?hyvin?pragmaattisia?ja?lähtevät. totuus?kerrallaan. mahdollisesta. järjestyksen,?turvallisuuden?tai?julkiset?intressit. Kiinaan?kannattaa?suhtautua. sitä,. Ranska. sijoitukset. –?Mielestäni?tässä?on?yleisesti?käymässä?niin,. talousvetureita.. strate?gisesti. Kallio?arvioi,?että?suhteessa?Kiinaan?Suomessa. yrityksiä. ja?erilaisista?julkisen?palvelun?yhtiöistä.?Aiemmin. taidetaan?elää?tilannetta,?johon?mahtuu?vain?yksi. Suomen Suhtautuminen Kiinaan heittelee laidaSta toiSeen Suomessakin?ollaan?hereillä?ulkomaisten?sijoitusten. tärkeänä. mukaan?jäsenmaat?voivat?rajoittaa?pääomasijoituksia,?jos?niiden?epäillään?vaarantavan?yleisen. Saksassa?herätti?taannoin?huomiota?se,?kun?kiinalaiset?yritykset?ostivat?saksalaisia?teknologia-alan. juuri. –?Suomessa?tuntuvat?käsitykset?heilahtavan?yhdestä?äärilaidasta?toiseen.?Välillä?kiinalaiset?ovat. ystäviä. että?heidän?sijoituksensa?ovat?kannattavia. Suojelupoliisi. pidetään. tärkeän. ja?joka?pystyy?toimimaan?eräänlaisena?vastavoimana?Yhdysvalloille. kiinalaisesta. Kallio. myynnin. turvallisuuspolitiikassa.?Totuus?on?varmasti?jossakin?siellä?välimaastossa. tärkeistä?kohteista,?kuten?esimerkiksi?asetehtaista. pitää. ulkomaille,. strategisesti?merkittävillä?aloilla.?Silloin?puhutaan
Huumekysymykseen perehtynyt Helsingin Diakonissalaitoksen lääkäri Outi Kuikanmäki pitää Käyttöhuone ei ehkä pelasta huumausainekuolemilta siinä määrin kuin Keski-Euroopassa, mutta niissä voidaan opastaa esimerkiksi oikeaa pistostekniikkaa.. Kuikanmäen neuvot siihen, miten huumeiden kysyntää voitaisiin vähentää, lähtevät katkeamattomasta hoitoketjusta. Huumekuolemavertailuissa sijoitumme väkilukuun suhteutettuna seitsemännelle sijalle. Huumekuolemia on noin 200 vuodessa. – Ketju alkaa siitä, että meillä on riittävästi järHoitoketju syntyy ennaltaehkäisevästä toiminnasta ja kattavista matalakynnyksisistä hoitopalveluista. Kaikkiaan yliannostuskuolemia arvioidaan raportin mukaan tapahtuneen Euroopassa vuonna 2017 vähintään 8 200. Houkuttelevat Hoitopolut Euroopan huumeseurantakeskus neuvoo EUmaita laittamaan huumepalvelunsa kuntoon. TausTaT 12 | KU 32 /2 01 9 Katkeamaton hoitoketju tärkeää huumepalveluissa Suomen sijoitusta hiukan tilastollisena harhana. Jos muualla tutkittaisiin samalla tarkkuudella, sijalukumme varmasti putoaisi. teksti Sirpa Koskinen S uomes sa paljastuu huumekuolemia alkukesällä julkaistun Euroopan huumeraportin mukaan enemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa. – Meillä on pitkät perinteet kuolemansyyn selvityksessä ja kehittyneet toksikologiset menetelmät
– Pitää hyväksyä se, että näilläkään keinoilla emme voi kaikkia parantaa tai edes auttaa. – Käyttöhuoneet ovat myös varautumista siihen, jos heroiini tulee Suomeen, tai jos fentanyylijohdosten käyttö yhtäkkiä kasvaa räjähdysmäisesti. – Voi ensin mennä 10 vuotta ”seilaillen”ja sitten alkaakin positiivinen kierre ja päästään eteenpäin. Sopiva määrä opioidia elimistössä tyydyttää riippuvuuden ja keskushermoston vajeen. Sitten meillä on kattavat hoitopalvelut, joissa on matala kynnys. Asenne on käsittämätön, kun kyse on sairauden hoidosta. Yhtälailla siellä kuntouttavalla puolella tapahtuu joku elämän romahdus, ja sen jälkeen oma hoitomotivaatio loppuu. Keski-Euroopassa vastaava prosenttiluku on noin 60 prosenttia. TausTaT kevää ennaltaehkäisevää toimintaa, joka kohdistuu ennen kaikkea riskiryhmiin. Korvaushoito auttaa monia Vain 20–25 prosenttia opioidiriippuvaisista saa korvaushoitoa Suomessa. l An tt i Yr jö ne n Al l Ov er Pr es s/ te rO ve sA lA in en. Helsingissä on esitetty huumeidenkäyttäjille käyttöhuonekokeilua. Ylilääkäri Outi Kuikanmäki pitää ajatusta hyvänä, vaikka arveleekin, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta huumausainekuolemiin Suomessa. Tämä tarkoittaa, että niitä, joiden tavoitteet eivät ole kovin korkealla, tuetaan vähemmän, koska palvelu on myyty halvalla. Keski-Euroopassa tyypillinen yliannostuskuolema on nopeasti tapahtuva heroiiniyliannostus. – Muualla Euroopassa houkutellaan hoitoon. Se määrittää myös hoidolle kahdenlaiset tavoitteet: haittoja vähentävää hoitoa niille, jotka todennäköisesti eivät kuntoudu päihdekäytöstä eroon ja kuntouttavaa hoitoa niille, joiden tavoitteena on yhteiskuntaan integroituminen ja huumeiden käytön lopettaminen. Moni haittoja vähentävässä hoidossa oleva alkaakin yllättäen kuntoutua. Käyttöhuoneessa voidaan Kuikanmäen mukaan kuitenkin opastaa esimerkiksi oikeaa pistostekniikkaa, jolloin pistosten haittavaikutukset vähenevät. – Tällöin ihmiselle jää voimavaroja muuhun tekemiseen. Psykososiaalisella kuntoutuksella monien elämä saadaan Kuikanmäen mukaan sellaiseen tasapainoon, että asiakas voi muuten elää aika normaalia elämää. Lääkehoito mahdollistaa muun hoidon. Tämä on nurinkurista, koska juuri ne, joilla on vähiten omaa yritystä, toisinaan tarvitsisivat tukea, jotta yritystä päästä eteenpäin löytyisi. Silloin on kyse kroonisen sairauden elinikäisestä hoidosta lääkkeillä. Niille huumeiden käyttäjille, jotka eivät vielä ole kiinnostuneita hoidosta, tarvitaan haittoja vähentäviä palveluja, joilla ehkäistään ennenaikaisia kuolemia ja sairastumisia. Osalla ihmisistä keskushermoston muutokset ovat palautuvia. Mutta Suomessa käytetään ennen kaikkea buprenorfiinia, joka on hidasvaikutteisempi. Kahden paKetin marKKinat Asetuksessa nimetyt hoitovaihtoehdot ovat johtaneet Kuikanmäen mukaan siihen, että kunnat korvaushoitopalveluja kilpailuttaessaan ostavat ikään kuin kahta eri pakettia. Palvelujen pitää olla joustavia ja vaikuttavia. Meillä jostain syystä sekä yleinen mielipide että kuntien rahankäyttö ohjaa siihen suuntaan, että ei kai tämänkin tarvitse tulla hoitoon. Suomessa korvaushoidon toteuttamista määrittää sosiaalija terveysministeriön asetus 10 vuoden takaa. Käyttöhuoneessa tällainen kuolema saatetaan ehtiä estää hyvillä vastalääkkeillä. – Ajatellaan, että jos ihminen ei kuntoudu, silloin hoidosta ei pidä maksaa yhtä paljon kuin siitä, jossa on hyvä lopputulos. Illalla otettu yliannos paljastuu vasta aamulla, jolloin piikittäjä on jo lähtenyt huoneesta. Alppikadun toiminnasta vastaava Kuikanmäki muistuttaa, että opioidiriippuvuus on krooninen aivosairaus. Tähän tilanteeseen auttaa korvaushoito. Hoitojärjestelmän tulisi kuitenkin Kuikanmäen mukaan tehdä edes se minimi. Se määrää, millä lääkkeillä hoidetaan. Psykososiaalisella kuntoutuksella ryhdytään korjaaman vuosikausia kestäneen virheellisen toiminnan tuloksia. Ja hoitopolut tulee olla rakennettu tavalla, joka houkuttelee ihmisiä. – Mitä pitempään Suomessa on korvaushoitoa toteutettu, sitä selkeämmin näkyy, että tämä jyrkkä raja on keinotekoinen. Siinä ihmisen keskushermosto on niin tottunut opioidien päivittäiseen olemassaoloon, että ilman opioidiannosta ihminen ei toimi enää normaalilla tavalla. Sirpa Koskinen Käyttöhuone kokeiluun noin 140. KeinoteKoinen raja – Toisille pitkään jatkunut opioidin käyttö aiheuttaa palautumattomia muutoksia. Hänestä kuolleiden isoa määrää on turha kauhistella, jos edes peruspalvelut eivät ole kunnossa. Kaikkiaan heitä on Helsingissä noin tuhat. Hoidossa on Kuikanmäen mukaan kyse jatkumosta siten, että moni haittoja vähentävässä hoidossa oleva alkaakin yllättäen kuntoutua. Hoitoon pääsyssä onkin Kuikanmäen mukaan asenneongelmaa, josta pitäisi päästä eroon. Korvaushoitoa järjestetään muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen Hoivan Alppikadun toimipisteessä. Silloin meillä olisi ihmisten tavoittamisverkosto paremmassa mallissa. Joidenkin kohdalla päästään korvaushoidosta jopa kokonaan eroon. Siellä on korvaushoitoasiakkaina Korvaushoidon kahdenlaisista tavoitteista syntyy Outi Kuikanmäen mukaan keinotekoinen raja haittoja vähentävän ja kuntouttavan hoidon väliin
TausTaT 14 | KU 32 /2 01 9 Mahnaz Sadeqi (vas.) ja Aziz Ahmad Aref.
Hezb-e-Islami oli radikaali islamistinen järjestö, joka taisteli Kirje KabulisTa. TausTaT KU 32 /2 01 9 | 15 neuvostojoukkoja vastaan, mutta myös demokratiaa puolustanut Aziz oli heidän näkökulmastaan vihollinen, joka suljettiin vankilaan. Hän oli menettänyt sisarensa viime vuonna koulutuskeskukseen tehdyssä itsemurhaiskussa. Eräänä yönä hallituksen sotilaat olivat tulleet heidän kotiinsa ja vanginneet perheen kaikki miehet. Tuona aikana Aziz ja hänen perheensä olivat poliittisesti aktiivisia ja osallistuivat vastarintaan. Aziz vangittiin, ja kolme vuotta hän oli teljettynä pimeään vankityrmään, jonka lattialla oli ihmisten hiuksia ja kynsiä. Nämä tarinat saivat minut ajattelemaan, että vaikka pidän itseänikin sodan uhrina, kokemani vaikeudet eivät kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen suruun ja tuskaan, jonka he – tarinoiden kertojat – ovat käyneet läpi. Mahnazin oli keskeytettävä kertomuksensa, sillä tapahtuneen muistelu sai hänet itkemään lohduttomasti. Neuvostojoukkojen aikaa kesti kymmenen vuotta helmikuuhun 1989. Fyysinen ja henkinen kidutus oli systemaattista. Ihmisoikeudet ja demokratia -järjestö oli kutsunut paikalle neljä ihmistä kolmelta sodan eri aikakaudelta. teksti Marzia Gholami kuvat Hadi Morawej H AluAn kirjoittAA muistiin sodan uhrien perheiden surulliset tarinat, jotka kuulin vieraillessani uhrien muistoksi perustetussa museossa. Pakolaisina he kokivat syrjintää ja rasismia ja elivät alituisessa pelossa, että heidät karkotetaan maasta. Tarinat kertovat kärsimyksestä, jonka sota on aiheuttanut neljän vuosikymmenen kuluessa. Suru on läpäissyt heidän sielunsa, suru on vaikuttanut heidän minuuteensa, se on leimannut heidät poltinmerkillä. En voi unohtaa heitä, enkä sitä, mitä sota tekee ihmiselle. Sisar oli opiskellut koulutuskeskuksessa englantia ja valmistautunut yliopisto-opintoihin. Ja kun Aziz Ahmad Aref pakeni Pakistaniin, odotti häntä siellä uusi vangitseminen. Samalla ilmoitettiin, että vangit oli haudattu elävältä. Hän oli laittanut kynän sivuun ja jatkanut sen sijaan poliittista toimintaa. Verenhaju tunkeutui kaikkialle. Hamid oli itse ilmoittanut sisarensa kurssille. Leskiä ja orpoja Seuraavaksi kertoi tarinansa rauhanjärjestössä työskentelevä Alia Azimi. itsemurhaiskuissa kuoLLeita Viimeisenä kertoi tarinansa Hamid Rafee. Vangitsemisia ja kidutusta Aziz Ahmad Arefilta oli kuollut 15 perheenjäsentä. Heidän kohtalostaan ei tiedetty mitään, ennen kuin julkaistiin viidentuhannen vangitun nimet. Maamme ajautui sisällissotaan, ja Neuvostoliitto alkoi lähettää sotilasapua hallitukselle. Aziz kertoi, että hän oli monesti halunnut kirjoittaa muistelmansa, mutta kun hän muisti kokemansa kidutuksen, hän ei pystynyt jatkamaan. Alia ja hänen äitinsä ja sisaruksensa pakenivat nälkää ja väkivaltaa ensin Pakistaniin ja sitten Iraniin. Alia Azimin jälkeen kertoi tarinansa toinenkin nainen, Mahnaz Sadeqi, joka oli menettänyt neljä veljeään ja isänsä vuonna 1979. – Eräänä päivänä eräs sukulaisemme soitti Afganistanin loputtoman sodan uhrit puhuvat Afganistanissa on käyty yhtäjaksoisesti sotaa jo yli 40 vuotta. Tarinat, jotka saivat meidät kaikki paikalla olleet itkemään. Siviiliuhreja on kymmeniä tuhansia. Lopulta he palasivat Afganistaniin, omaan maahansa. Hän oli menettänyt isänsä Talebanin aikaan. Hänen perheensä tuskien taival alkoi vuoden 1978 vallankaappauksesta
Mutta katsoin tarkkaan, eikä kuollut ollut minun siskoni. – Me otimme hänet mukaamme, ja nyt hänet on haudattu kaikkine toiveineen ja unelmineen, ja myös minun toiveeni hänen tulevaisuudestaan on haudattu samaan hautaan. Katsoin kelloa ja se oli sama kello, jonka olin ostanut hänelle vain viikko aikaisemmin. Minua pelotti, mutta olin ainoa, joka saattoi tunnistaa siskoni, joten minun oli pakko mennä sisään sairaalan ruumishuoneeseen. – Häntä oli mahdoton tunnistaa, sillä puolet hänen kasvoistaan puuttui ja hänen mekkonsa oli palanut. KoulutuKsen voima Hamid Rafee kertoi tarinaansa kyyneleet silmissä. – Neljästä iltapäivällä kymmeneen illalla olin keskellä käsien, jalkojen, päiden sekamelskaa. Koskin niitä, ne olivat kylmät. – Menin paikalle. Lopulta olin ollut viidessä tai kuudessa sairaalassa, ja vain yksi sairaala oli jäljellä. Olin hiljaa, vaikenin kokonaan. Lääkäri sanoi, että minun pitäisi etsiä myös ruumiiden joukosta. En ajatellut, että siskoni voisi olla kuollut, joten etsin haavoittuneiden joukosta, mutta en löytänyt häntä. Hamid Rahee kertoi, että myös heidän isänsä oli tullut sairaalaan. Hän sanoi, että tapahtuneen jälkeen hän haAziz Ahmad Arefilta oli kuollut 15 perheenjäsentä. TausTaT 16 | KU 32 /2 01 9 minulle ja kysyi, oliko Rahela mennyt sinä päivänä koulutuskeskukseen. Hamid ei voinut kuitenkaan olla varma, ettei silpoutunut ruumis olisi hänen siskonsa. En silti uskonut, että hän oli siskoni ennen kuin lääkäri toi rannekellon ja kertoi, että se oli hänen kädestään. Hän kertoi, että keskukseen oli tehty itsemurhaisku. Hamid Rafee Sodan uhreihin liittyviä tarinoita ja esineitä on koottu vitriineihin.. Katsoin hänen kä siään, ne olivat pienet kädet. Näin hirvittäviä asioita. Muutuin kylmäksi, jotta en itkisi. – Kun työnsin ensimmäisen valkoisen kankaan syrjään, en ensin pystynyt erottamaan kuoleman kalventamia kasvoja. Mutta muistin siskoni pienet kädet, joista olin häntä joskus kiusoitellut. Tämä oli mennyt ensin sisään, mutta oli tullut takaisin sanoen, ettei tyttö ollut hänen tyttärensä
Alia Azimi. Hän oli muistuttanut itseään, että hänen pitää ajatella myös perhettään. – Tämä oli vastaukseni koulutuksen vihollisille, ja toivon, ettei kenenkään tarvitsisi kokea samaa menetyksen tuskaa, jonka minä ja perheeni olemme kokeneet. Hamid kertoi lukeneensa Rahelan muistikirjaa, joka oli täynnä kirjoituksia rauhasta, tasa-arvosta ja rakkaudesta. – Olin itkenyt niin paljon, mutta perheeni takia minun olisi pystyttävä myös hymyilemään. Toivon pysyvää rauhaa maallemme. . Toissa keväänä Marzia sai uuden työpaikan insinööritoimistossa. l Käännös: Kirsi Mattila Marzia Gholami . – Luin sisareni muistikirjasta: ”Tahdon nostaa Afganistanin lipun kunniaan koulutukseni avulla. Nyt meillä on kirjasto, jossa on 7 000 kirjaa, ja 4 000 ihmistä on käyttänyt tätä kirjastoa neljän kuukauden aikana. Kun Hamid lopetti, olimme kaikki kyynelissä. Se on ainoa tie, joka voi auttaa maatamme.” – Rahelan kirjoitusten mukaisesti päätin käyttää hänen hautajaisrahansa kirjaston perustamiseen. Kerroin päätökseni perheelleni ja ystävilleni, ja jotkut heistä auttoivat minua ja antoivat rahaa kirjastoa varten. Marzia on kuitenkin saanut oikeuden tavata lastaan. Toivon, ettei yksikään viaton ihminen enää kuolisi. Marzia GholaMi on 27-vuotias afgaaninainen, joka työskenteli vielä muutama vuosi sitten toimittajana ja uutistenlukijana televisiossa. Mutta sitten hän oli ajatellut, ettei sotiminen ratkaisisi mitään. Suru on läpäissyt heidän sielunsa, se on leimannut heidät poltinmerkillä. . Pari vuotta sitten hän erosi puolisostaan, ja paikallisen tavan mukaisesti isän vanhemmat huolehtivat tyttärestä. Sen jälkeen hän meni naimisiin ja sai lapsen. . TausTaT KU 32 /2 01 9 | 17 lusi lähteä sotaan taistelemaan vihollista vastaan. Hän on koulutettu, ja juuri siinä on ero hänen ja vihollisen välillä
Näitä kysymyksiä miettivät 6-vuotiaat kaverukset Reetta Huhtasen dokumentissa Aatos ja Amine, joka sijoittuu Brysselin monikulttuuriseen Molenbeekin kaupunginosaan. Loppujen lopuksi Aatos ja Amine löytävät kanssakäymisestään enemBrysselin kohutulle jihad-alueelle sijoittuva dokumentti näyttää suomalaisen ja marokkolaistaustaisen pojan ystävyyden voiman. TausTaT 18 | KU 32 /2 01 9 Erilaisten jumalien Molenbeek Leikkiä ja eLämänfiLosofiaa Huhtanen aloitti dokumenttinsa teon vain hieman ennen Brysselin terroristi-iskua maaliskuussa 2016. Huhtanen puolestaan löysi Molenbeekista suvaitsevaisen ja elämäniloisen alueen, jonka pihapiireissä kulttuurien kohtaamisen ihanne kukoisti. Zo ne 2 Pi ct Ur es. – Erään belgialaisnaisen syntymäpäivillä kerrostaloyhteisön kerhohuone täyttyi kielten kirjosta. Hänen mielestään jumalaan uskominen on mieletöntä, ja ihmisen tulisi keskittyä vain oman olemassaolonsa etsintään. Suomalainen Aatos ja marokkolaistaustainen Amine pohtivat maailmanmenoa ja jumalan olemassaoloa uudessa dokumentissa. eri mieLtä, siLti ystäviä Idyllisen leikin maailma saa kuitenkin synkän käänteen, kun tieto Brysselin terroristi-iskuista saavuttaa Molenbeekin. ”Isis, mene pois, Molenbeek ei ole sinun”, kuuluvat iskulauseet megafoneista. Mikä erottaa ihmiset toisistaan, ja jos jumala on olemassa, miksi hän sallii pahan. Ja välillä lentävät matolla. Huhtanen osui ajankohtaiseen aiheeseen valittuaan dokumenttinsa kohteeksi kahden täysin erilaisista kulttuureista tulleen pojan ystävyyden belgialaisessa lähiössä, joka on tullut surullisen kuuluisaksi ääri-islamistien kotipaikkana. Jumalakysymys vaivaa erityisesti Aatosta, jolta puuttuu uskonnollinen viitekehys toisin kuin islamilaisuuteen kasvatetulta Aminelta. Aatoksen ystävyys Aminen kanssa nousee dokumentissa yleisinhimilliseen kontekstiin, samalla kun kulttuurien väliset ongelmat kärjistyvät yhteiskunnassa. Hän pääsi kuvaamaan Molenbeekia siskonsa pojan Aatoksen kautta, joka eli 6-vuotiaan rikasta elämää mielikuvituksellisine leikkeineen ja filosofisine pohdintoineen. TeksTi Maarit Piippo K uk a on suurin jumala maailmassa. Leikin keskellä pohditaan, onko jumalaa olemassa ja mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Kiväärein varustetut sotilaat ilmestyvät vartioimaan aluetta, metroasemia suljetaan ja huivipäisiä muslimeja vierastetaan julkisilla paikoilla. Oliko Jeesus jumalan poika vai profeetta, entä miltä näyttää Allah. 6-vuotiaille ominainen ennakkoluulottomuus ja mutkaton tapa yhdistää syvällisiä ajatuksia lapsen elämänkokemukseen on dokumentin raikas perusvire. Juhlijoiden tiet Belgiaan olivat johtaneet vaikkapa Venäjältä, Ukrainasta, Kongosta ja Ecuadorista, elokuvaohjaaja Reetta Huhtanen kertoo. Suomalaisen Aatoksen ja marokkolaistaustaisen Aminen uskonnollisiin pohdintoihin antaa oman näkökulmansa myös ateistisen maailmankatsomuksen omaava belgialaistyttö Flo. Uutisissa Molenbeek näyttäytyy paikkana, jossa voi ostaa sotilasaseen puolessa tunnissa, jonka asujaimisto on paikoin 80-prosenttisesti muslimeja ja jossa on 40 prosentin nuorisotyöttömyys. Terroristien yhteydet Molenbeekiin saavat aikaan ääri-islamin vastaisia mielenosoituksia, joissa myös tavalliset, rauhaa rakastavat muslimit ilmaisevat irtautumisensa ääriliikkeestä. Useilla viime vuosien terroristi-iskuilla Euroopassa on ollut yhteyksiä Molenbeekiin. Aatos ja Amine seuraavat yhteisönsä järkyttyneitä tunnelmia, ja 6-vuotiaiden näkemys maailmasta saa uusia sävyjä. Uskonnollisesta kriisistä huolimatta poikien syvä ystävyys voittaa, ja leikin maailma jatkuu Molenbeekin pihapiirissä. Näemme Aatoksen kavereineen kuvittelemassa lentävänsä matolla, kiipeilevän puissa ja irrottelevan kauhufantasioilla esittäen zombieta kauttaaltaan vessapaperiin kääriytyneenä. Aatos nähdään milloin eläytymässä skandinaavisen ukkosenjumala Thorin rooliin punaiseen viittaan pukeutuneena, milloin kohottelemassa atrainta rannalla kreikkalaisen merenjumala Poseidonin tunnelmissa. Tilanne ajaa Aatoksen kiihkeään jumalan eri muotojen etsintään, mikä näyttäytyy hurmaavina roolileikkeinä
l AAtos jA Amine -dokumentti on nähtävissä Suomen elokuvateattereissa 9.8. Ohjaaja Reetta Huhtanen aloitti dokumenttinsa teon vain hieman ennen Brysselin terroristi-iskua maaliskuussa 2016. Se on myös osa Rauhankasvatusinstituutin työpajaa, jota voi tilata kouluihin osoitteesta maailmankoulu.fi/aatosjaamine. Lue myös Harri-Ilmarin Moilasen arvio dokumentista sivulla 25. Erilainen maailmankuva voi olla osa kaveruutta, ei syy vihata toista, summaa Huhtanen elokuvansa teeman. Aminen äiti, Marokosta kotoisin oleva Dalila, kehotti aikuisia kasvattamaan lapsia suvaitsevaisuuteen, sillä ihmisyys yhdistää meitä kaikkia. TausTaT KU 32 /2 01 9 | 19 män yhteistä kuin erottavaa. lähtien. ”Erilainenmaailmankuvavoi ollaosakaveruutta,eisyy vihatatoista.”. Aatos ja Amine pitivät elokuvasta, koska se kertoi yhteiselosta, joka katkesi, kun Aatos muutti Suomeen. Poikien tavatessa parin vuoden eron jälkeen leikki pääsi jälleen jatkumaan. IhmIsyys yhdIstää Dokumentti sai Belgian ensi-iltansa viime keväänä, ja keskustelu Molenbeekin tilanteesta jatkui vilkkaana näytöksen jälkeen. – Lasten suvaitsevaisuus ilmenee aidosti niin, että vaikka ollaan eri mieltä, leikitään silti yhdessä. Alueen kulttuurijohtaja vakuutti, että Molenbeekia kehitetään rauhanomaiseen suuntaan
Kyseessä on täydellinen muutos Cloudflaren asenteessa. Alle vuorokausi ennen lopettamistwiittiä yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Matthew Prince puolusti Guardianin laajassa haastattelussa Cloudflaren suhdetta 8chaniin ja sanoi sen olevan yhtiön ”moraalinen velvollisuus”. TausTaT 20 | KU 32 /2 01 9 Palveluntarjoaja vetää tukensa vihaa levittävältä foorumilta Size usage range 110 41mm 200 80 pixels Turvallisuuspalveluja tarjoava Cloudflare puolusti asiakassuhdetta vielä viime viikolla. El Pason ja Daytonin uhrien muistotilaisuudessa New Yorkissa 5. Sivusto on todennäköinen kohde internetissä oman käden oikeutta toteuttaville sisällönvalvojille. Päätös voi vaarantaa 8chanin mahdollisuudet pysyä avoimessa verkossa lähiaikoina, sillä Cloudflare on suojellut sitä palvelunestohyökkäyksiltä. TeksTi Julia Carrie Wong V iimeksi kuluneen kuuden kuukauden aikana kolme joukkomurhaajaa on ennen aseeseen tarttumistaan julkaissut rasistisen ja äärioikeistolais-nationalistisen manifestin ekstremistisellä 8chan-nimisellä internetfoorumilla. elokuuta pieni tyttö on nostanut esiin sanomalehden aukeaman ja siinä esitetyn kysymyksen ”Milloin tämä loppuu?” Le ht iK Uv a/ Dr ew an ge re r. Nyt 8chan on menettämässä tärkeän turvallisuuspalveluiden tuottajansa, kun verkossa pilvipalveluita tarjoava Cloudflare ilmoitti blogissaan katkaisevansa asiakassuhteensa 8chaniin