14/2021 UUtta yhteiskUntaa rakentamassa. SIVU 14 kansan uutiset . Viikkolehti | 9.4.2021 | 3,5 € 14-003251-2114 | kansanUUtiset.fi Kunnat säästävät omaishoitajien tekemällä työllä sivu 3 Yhdenvertaisuus on vaikeaa kirkolle sivu 7 Ilmasto Suomessa vuonna 2100 sivu 20 TaisTelu MaaMeTalleisTa
LUE LISÄÄ SIVULTA 16 Rasismi syntyy valkoisten ennakkoluuloista, valta-asemasta ja etuoikeuksista. Myllerryksen keskellä tarvitaan kaikilta tahoilta ymmärrystä toisten vaatimuksille. Leikkauksia saa esittää, siitä ei ole kyse, mutta rehellisyys olisi suotavaa. 2 | KU 14 /2 02 1 Salliva pakolaispolitiikka ei lisää väkivaltarikoksia, vaikka niin oletetaan. Siksi on tärkeää, että jos joku esittää ihan oikeita rakenteellisia uudistuksia, ei vastapuolen pidä vastata niihin huutamalla pelkästään kovaan ääneen ”ei käy”. Täydellistä. Kuten Arhinmäki sanoi, ei esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen ole mikään rakenteisiin kajoava uudistus. Arhinmäen vastaus siihen oli myös osuva. PÄÄKIRJOITUS Jussi Virkkunen Päätoimittaja PS. Sarah Lund, ikuinen marraskuu, näyttävät murhat ja synkkä tunnelma. Rakenteelliset uudistukset tuntuvat Suomessa usein olevan leikkausesityksiä, eikä niissä ole edes kyse rakenteisiin menevistä uudistuksista, Arhinmäki huomautti. Kaikki tietävät, miten yhteiskunnalle käy, jos peittää bussin ikkunat verhoilla ja alkaa kuvitella bussin liikkuvan. l M ikä oikein on rakenteellinen uudistus. Parempi kuin sitä seurannut Silta . 40 tunnin mittaista jaksoa ja sitten loppu. LUE LISÄÄ SIVULTA 12 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ti klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Jussi Virkkunen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0313 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Keskustan ja viimeksi vihreiden esityksissä on toistunut kaunis sana porrastaminen. Vai onko kyse vain leikkausesityksestä, joka muodikkaasti verhoillaan kauniilla sanoilla. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistusvaatimukset ovat hallituksen puoliväliriihen alla nousseet jälleen esiin. Työmaailmassa tämä koskee niin työnantajia kuin työntekijöitä. SinänSä Suomi ja koko maailma kaipaa suuria rakenteellisia uudistuksia. Porrastus kuulostaakin paljon paremmalta kuin leikkaus. (10 %). Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nosti kysymyksen KU:n pääsiäishaastattelussa esiin. Tämä on asia, joka tiedotusvälineiden – myös KU:n – on syytä pitää mielessä. Oikea rakenteellinen uudistus ei ole pelkkä leikkaus Nordic noir -tv-sarjojen perustan loi tanskalainen Rikos vuonna 2007. Se on vain leikkaus. Toimittaja Anni-Helena Leppälä esittelee jutussaan Reni Eddo-Lodgen kirjan Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Ongelma vain on, että jos ansiosidonnaista työttömyysturvaa haluaa porrastaa ja saada sille jotain työllisyysvaikutuksia, tarkoittaa se tuen leikkaamista. Pakolaisten ja oman kansan elämän kunnioittaminen kulkevat käsi kädessä, toteavat Timo Kivimäki ja Leah Nicholson horisonttikirjoituksessaan. Katsoin sen vasta nyt C More -palvelusta. Vasemmisto on jo pitkään puhunut työn muuttumisesta, eikä sen vauhti ole koronakriisissä ainakaan hidastanut. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kesto Määräaikais. Kun ilmaan heitetään sanapari ”rakenteellinen uudistus”, pitää ensin kysyä, onko asiassa oikeasti kyse sellaisesta. Pikemmin on käynyt päinvastoin. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Botnia Print, Kokkola 2021 KANNEN KUVA All Over Press/John Cancalosi Uutta yhteiskuntaa rakentamassa. TÄSTÄ INNOSTUN NYT kai HirVasnoro Politiikan toimittaja 14/2021 Perjantaina 9.4.2021
Matti Pajuoja esittää, että heidän korvauksistaan tehtäisiin verottomia. Kotisairaanhoito käy kahdesti päivässä, vaihtaa vaipat ja pesee miehen. Vesa Väätäinen on diabeetikko, jonka jalka on amputoitu. Hyvää elämää – Hyvin olemme kuitenkin pärjänneet, Eevi Väätäinen sanoo. – Hän ei pysty edes nenäänsä pyyhkimään tai kääntämään kylkeä omin voimin. TeksTi Tuula Kärki kuvaT Antti Yrjönen Eevi ja Vesa Väätäinen tuntevat olevansa parhaassa turvassa koronalta eristyksissä kotonaan.. – Omaishoitajan on tehtävä kaikki. Vesa Väätäinen, 74, on täysin autettava. Pitkää päivää pienellä korvauksella Kunnat säästävät omaishoitajien tekemällä työllä. Lisäksi hän on saanut neljä aivoinfarktia. Hän on liikuntakyvytön, ja hänet on syötettävä ja juotettava, Eevi Väätäinen, 82, kuvailee. AjAssA KU 14 /2 02 1 | 3 01 AjAssA L ohjalainen Eevi Väätäinen on puolisonsa Vesa Väätäisen omaishoitaja, on ollut jo seitsemän vuotta
kotiin?tultuaan?hän?joi?hyvin.?Täytyy?tietää,?mitä. tärkeää,?että?lähellä?on?ihmisiä,?joiden?kanssa?voi. omaishoidon. kautta?nestettä,?kun?hän?ei?juo?tarpeeksi.?Mutta. Kunnat?voisivat?jopa?säästää?tällä?tavalla. Matti Pajuojan. kunnossa. ovat. käyttää. väylää?kuin?kansalaisaloite,?Pajuoja?sanoo. en?haluaisikaan,?että?puoliso?lähtisi?mihinkään.. kodissa,?olemme?parhaassa?turvassa.?Ja?jos?puoliso?olisi?hoidossa,?mitäpä?minäkään?tekisin,?kun. omassa?asunnossaan. syksynä. elämään. omaishoitajien. on?nyt?meidän?elämäntapamme,?Väätäinen?sanoo. –?Omaishoito?ei?saa?olla?kustannuskysymys,?Pajuoja?sanoo.. jää,. olen. ajaksi.?Kun?olemme?yhdessä?eristyksissä?omassa. otettaisiin. saman. ilonsa. mutta?valtakunnan?tasolla?minulla?ei?ole?muuta. Väätäiselle. kuvasti?lisää?hoitopaikkoja.?Omaishoidolla?kunta. havahtui. –?Ei?meidän?elämä?huonoa?ole.?Olen?sopeutunut. Tosin?hän?on?käyttänyt?monia?väyliä?jo?nyt:?kirjoitellut?lehtiin,?ollut?yhteydessä?kansanedustajiin,?tavannut?omaishoitajia,?levittänyt?sanaa?vasemmistoliitossa. korvausta?ja?luopua?korvauksen?verottamisesta.. menee?nukkumaan?jo?iltakuuden?jälkeen?ja?nukkuu?aamuseitsemään. se,. varsinkaan. ei?voi?mennä?juuri?mihinkään. taisteltiin. l. Tärkeintä. laitoshoidosta,. aikaakin. vuotta.. asuu. AjAssA 4 | KU 14 /2 02 1 –?Ja?saamme?hänet?pyörätuoliin,?jotta?pääsemme?ulkoilemaan. tuen?kuntaosuudesta.?Virkamiehet?esittivät?sen. koska?Vesa?Väätäinen?on?täysin?autettava.?Käteen. vasemmistoliiton. Hän on ehdolla Lohjalla myös kevään vaaleissa. asiaan,. päivämme. –?En. viime. –?Sen?arvoa?ei?voi?mitata?rahassa,?että?ihminen. vertaa. Lähetän?heidän?poikansa?aamuisin?kouluun.?On. –?Aion?toitottaa?tätä?asiaa?joka?paikassa?yli?puoluerajojen.?Tästä?ei?saa?tehdä?politiikkaa.?Toivon,. eikä. inhimillinen. koska. Antero Eerolan?kanssa.. –?Olen?iloisella?mielellä.?Ajanvietteeksi?riittää,. ole. –?Jokainen?kunta,?kuten?Lohjakin,?tarvitsee?jat”Senarvoa eivoimitata rahassa, ettäihminen saaasua kotonaan.” Matti Pajuoja on ollut 35 vuotta kaupunginvaltuutettu. yhdessä. Eevi Väätäiselle jää sopivasti omaa aikaa. säästää?hoivapaikoissa,?joten?kannattaisi?nostaa. –?Meistä?on?puolin?ja?toisin?tukea?tosillemme.. –?Nyt. tähän,?eikä?omaishoitajuus?minua?häiritse.?Tämä. että. itse. saa?asua?kotonaan,?Pajuoja?painottaa. Tuki veroTTomaksi Eevi?Väätäinen?saa?korkeinta?omaishoidon?tukea,. –?Kunnan?tasolla?pääsen?suoraan?vaikuttamaan,. senkään. en. parhaiten. ole. järjestänyt. syönyt. ja. omakotitalon. perheineen. Eevi. halunnut. Väätäiset. hän?juo,?Väätäinen?sanoo. siitä?jää?kuukaudessa?runsas?500?euroa.?Väätäisen. –?Hänellä?niin?huono?ruokahalu,?että?täytyy?valita?tarkkaan,?mitä?hänelle?tarjoaa.?Hän?oli?vastikään?vähän?aikaa?terveyskeskuksen?vuodeosastolla. vapaapäiviäkään,?koska?pelkään?altistumisia?paikoissa,. on. Oman. yhtään. poistamista. mielestä. asian. Lohjalla. Hän?asuu?Väätäisten?naapurustossa. Väätäinen?on?päättänyt,?että?miestä?ei?laiteta?laitoshoitoon?ainakaan?niin?kauan,?kuin?hän?itse?on. kuitenkin. ja. mieheni. Omaa. Meillä?on?ihan?hyvä?päiväjärjestys. että?on?televisio,?radio?ja?lehtiä. ei?juonut.?Sanoivat,?että?pitää?laittaa?tiputuksen. tuo. kun. kun. lohjalaisen. puoliso. Pajuoja. tytär. 42. joihin. kommunikoida?päivittäin. kaupunginvaltuutetun,?kunnallisneuvos. –?Se?tekisi?pari?sataa?euroa?kuukaudessa,?Väätäinen?laskee. yläkerrassa. aloite?omaishoidon?tuen?verovapaudesta?on?hyvä. olleet. korona-aikana. Väätäinen?sanoo,?että?kotihoito?sopii?puolisolle. sujuviksi,. vapaapäivien. Hän?on?jättänyt??valtuustoaloitteen?omaishoidon?tuen?korottamisesta?valtuustoryhmänsä?nimissä.?Verotuksesta?hän?on?tekemässä?kansalaisaloitetta?yhdessä?vantaalaisen?kaupunginvaltuutetun. innostunut. puoli. että?kaikki?olisivat?mukana?tässä
Ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristövahingot yritysten alihankintaketjuissa ovat edelleen arkipäivää. Löyhä säätely mahdollistaa sen, että yritykset voivat jopa tavoitella kilpailuetua vastuuttomalla toiminnallaan. Kysymys ei ollut niinkään lamasta, vaan siirtymisestä hyvinvointivaltion laajenemisen jälkeiseen aikaan. Kysyntäkeskeinen työllisyyspolitiikka on pitkälti haudattu, Julkunen ennakoi tulevaa. lAinAttuA Kun merkittäviä medioita on vain vähän, olisi niiden tärkeä aidosti toimia pohtivaa yhteiskunnallista keskustelua edistävänä voimana. Kerrottaisiinko Kirjastoliiton kirjastomyönteisiä kokoavasta koneesta. On havaittu, että vaikka eliitit tavoittelevat sosiaalipolitiikan kasvun pysäyttämistä, niin sitä on hyvin vaikea viedä läpi. KaroHämäläinen@KaroHamalainen6.4. Oskari JOkinen, Vasenkaista.fi 3.4. – Lama oli tässä muutoksessa ehkä sillä lailla välttämätön, että se oikeutti karsinnan. AjAssA KU 14 /2 02 1 | 5 Mitä suoMalaisessa sosiaalipolitiikassa tapahtui 1990-luvulla. Suurimmalle osalle ihmisistä olisi hyödyllisempää, jos maaomistus olisi yhteistä ja hienoimmat paikat julkisessa käytössä tai suojeltuina. Vastuullisuuden on koskettava kaikkia toimialoja, ja se on otettava huomioon koko tuotantoja arvoketjussa. Kaivoksen aiheuttama metsäkato ja jätevedet saastuttavat joen niin, että siitä syntyy xikrineille vakavia terveyshaittoja. EU hakEE nyt laajEmpaa yritysvastUUta. Samaan aikaan suomalainen Outokumpu ostaa kaivoksesta nikkeliä omiin terästehtaisiinsa. Suomessa omaa lakia valmistellaan. Kattavaa yritysvastuulainsäädäntöä löytyy EU:ssa vain Ranskasta ja Hollannista. Tällä hetkellä valtaosa yritysten vastuullisuudesta perustuu EU:ssa vapaaehtoisuuteen, usein laihoin tuloksin. EU-komissio on luvannut lainsäädäntöehdotuksen kesän aikana. SAK:n. Aamutelkkarin uutisissa kerrottiin kuntavaalikoneesta, jolla voi valita pyöräilymyönteisen ehdokkaan. Pyöräilijänä olen tietysti iloinen, mutta samalla hämmästelen uutiskriteerejä. Autoliiton. Dosentti Raija Julkunen kertoi sen kirjassaan Suunnanmuutos. EU-parlamentti asettui maaliskuussa kannattamaan laajaa vastuuta. Vastuunkantoa tarvitaan. Lapsitai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa nopeammin ja halvemmalla. Se sijaitsee xikrin-nimisen alkuperäiskansan maa-alueen vieressä. VilleLuotola@LuotolanVille5.4. some Pe KK a Pa jU vi rt a silVia MOdig Europarlamentaarikko Kolumni Brasilialaisella Valen kaivosyhtiöllä on Amazonin alueella nikkelikaivos. KaiHirvasnoro Alkuperäinen juttu verkossA: kansanuutiset.fi/3303474 Kaikki muuttui 1990-luvulla 20 vuottA sitten Raija Julkusen Suunnanmuutos kuuluu yhä 1990-lukua käsitteleviin perusteoksiin. Yhteinen EU-lainsäädäntö selkeyttäisi tilannetta. Vaadimme, että EU:ssa toimivien yritysten on kartoitettava toimintansa ihmisoikeusja ympäristövaikutukset, ehkäistävä kielteisiä seurauksia ja korjattava jo toteutuneita vahinkoja. Yksityisen sektorin on oltava mukana globaalien ongelmien, kuten köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä huonojen työolojen korjaamisessa. Asiasta raportoi kansalaisjärjestö Finnwatch helmikuussa. – Ajatellaan, että työllisyyden ongelmat voidaan ratkaista tarjontapolitiikalla. on tärKeää, että EU:n ensimmäisestä yhteisestä yritysvastuulainsäädännöstä saadaan kattava ja sitova. Mutta akuutit budjettikriisit ovat tärkein sauma, jossa karsintaa voidaan toteuttaa, Julkunen sanoi KU:n pääsiäisnumerossa vuonna 2001. eu:ssa ValMistellaan lainsäädäntöä, joka voisi asettaa Outokummun kaltaiset toimijat nykyistä laajemmin vastuuseen alihankkijansa toiminnasta. Kaivoksen lähellä virtaa joki, jota xikrinit käyttävät päivittäin. Yksi 1990-luvun läpimurto oli kannustavuusajattelu
Häirintä ei kuulu asiaan. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU T LAAJAPALVELU TO M VERKOSSA JOKA PÄ VÄ Verkko palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ti klo 9–12 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Asiaan liittyy siis naisviha, mutta ei pelkästään se. Siitä huolimatta kutsun kaikkia tekemään julkiseksi itseensä kohdistuneen häirinnän hashtagilla #trollikontrolli tai Nytkis ry:n lanseeraamalla #vaalitilmanvihaa. Aivan varmasti tämänkin tekstin kommentteihin tulee kaikenlaista huutelua ulkonäöstä, kommunismista ja oikeista ongelmista. Koronaa edeltävästä kolumnikuvasta sitä ei tosin huomaa, mutta kyllä häirikkö aina jotain keksii, kun haluaa ilkeillä. Pientä hälinää pitää kestää. Näin puramme ilmapiiriä, joka mahdollistaa häirinnän. Älä siis hyMike Pohjola Kirjoittaja on kirjailija, pelisuunnittelija ja yrittäjä. Jos sinuun kohdistuu selkeää ja selkeästi tunnistettavaa häirintää, kuten uhkailua, haukkumista tai maalitusta, tee asiasta julkinen. Jos olet kuntavaaleissa ehdokkaana, kerro myös piirin tai puolueen työntekijöille. Häirintää vastaan kamppailu ei ole helppoa, sillä asiasta puhuminen tai kirjoittaminen johtaa helposti uuteen häirintään. Jos huomaat häirintää, puutu siihen. Pojat on poikia. Älä hyökkää häirityn kimppuun tai puolustele häirikköä. Tutkitusti paljon useammin häirinnän kohteet ovat naispoliitikkoja, -tutkijoita ja -toimittajia ja häiriköt äärioikeistoa. Mutta jos emme tee niin, sallimme häirinnän. lmoitustrafiikki ilmoitukset@kansanuutiset.fi KUN T LAAT KU:TA JAKOON TORE LLE JA T LA SUUKS N Tee tilauksesi kätevästi verkossa. AjAssA 6 | KU 14 /2 02 1 väksy sitä omiltasikaan. Jos kirjoitat kriittisesti poliitikosta ja joku tulee kommentteihin haukkumaan hänen ulkonäköään tai vitsikkäästi ehdottamaan hänen tappamistaan, sano, että tämä ei käy. eHK ä tärKein häirinnän mahdollistava asenne on oletus, että se kuuluu asiaan: Sille ei voi mitään. Kysy häiriköltä ja tahoilta, joita hän edustaa, onko tämä heistä hyväksyttävää. Mitäs läksit. Tiedän hyvin, että on vaikeaa sanoa omalla puolella olevalle ihmiselle, että nyt menit rajan yli, käyttäydy paremmin. Jos joku kertoo häirinnästä, usko häntä. Kerro lähipiirillesi ja tarvittaessa poliisille. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Jos näet häirintää tapahtuvan, puutu siihen. Nuoruus, punavihreys ja vähemmistöihin kuuluminen vetävät myös häirintää puoleensa. Ehkä joku nokkela jälleen päättää sivaltaa huomattuaan, että minulla on parta. Ja tietenkin: älä itse häiritse muita. l K äy parturissa ensin.” ”Kyllä huomaa Täys p” ”no huh, huh mitä jos siistisit itsesi ensin” ”Dinge dong, titityy!!” ”Kuka on parturinne?” Tällaisia kommentteja sain, kun nostin Facebookissa esiin jotain kuntavaaliteemojani ja kysyin helsinkiläisten parannusehdotuksia kotikaupunkiinsa. Kaljuuntuminen, ryhti, vatsa, rinnat, kampaus, vaatteet, käsien asento tai parta eivät ole yhteiskunnallisia ongelmia, mutta köyhyys, ilmastonmuutos ja rasismi ovat. Häirintä ei kuitenkaan ole mikään luonnonvakio, vaan sen mahdollistava ilmapiiri on meidän ihmisten luoma. Häirintä lisää häirintää. Nämä hommat vaativat paksua nahkaa. Aineistot KU:ssa tehtäviin vedosilmoituksiin edellisen viikon torstaina klo 10.00 mennessä. Jos sinua häiritään, älä jää yksin. Ilmianna ja blokkaa häirikkö myös some-alustan työkaluilla. Me voimme sen myös purkaa. Joku saattaa jopa ottaa kolumnin henkilökohtaisena hyökkäyksenä itseään vastaan, maalittaa minut somessa ja toivoa, että hänen seuraajansa antaisivat minulle jotain oikeaa itkemisen aihetta. Hiljaisuus on hyväksyntää. Puututaan näihin jälkimmäisiin. KesKi-iKäisenä vaaleaiHoisena miehenä saamani häirintä on vielä melko mietoa, mutta ei tietenkään mitään mukavaa. ” kansanuutiset.fi KU LMO TUSTEN JÄTTÖAJAT OVAT MUUTTUNEET Valmiit asiakkaalta tulevat pdf-ilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 10.00 mennessä. Jos häirintä loppuu, lupaan mennä parturiin. Älä jätä ketään yksin. Yhdessä nettihäirintää vastaan Kolumni Häirinnän mahdollistava ilmapiiri on meidän ihmisten luoma, ja me voimme sen myös purkaa
Edelleenkin kirkon piirissä on konservatiivisia ääniä yhdenvertaisuuden tiellä. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 7 02 taustat Jumalan myllyt jauhavat hitaasti Kirkko ei ole ollut eturintamassa puolustamassa seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Kirkko ei edelleenkään ole määritelKirkon piirissä ajattelu on liberaalimpaa ja modernimpaa kaupungeissa kuin maaseudulla. Tämän jälkeen homoseksuaalisuus määriteltiin sairaudeksi vielä kymmenen vuoden ajan. TeksTi Sirpa Puhakka K irkossa on käyty vuosikymmenten taistelu seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Muukaan yhteiskunta ei ole ollut vailla syrjintää ja ennakkoluuloja, sillä vuoden 1970 loppuun saakka homosek suaalinen suhde oli rikos. La Ur i Ha nn Us. Lähes kaksi vuosikymmentä kului siihen, että kehotuspykälä kumottiin uuden vuosituhannen kynnyksellä vuonna 1999, vaikka se oli jo pitkät ajat ollut kuollut kirjain. Kuva on Helsingistä Kallion kirkon edustalta. Toimittaja, kirjailija Kaisa Raittilan viime marraskuussa julkaistu kirja Yhteyden rakentajat kuvaa kirkon yhdenvertaisuuden esitaistelijoiden tietä. Pykälä halvaannutti julkista keskustelua eritoten 1970-luvulla ja sai Yleisradion ja lehdistön varpailleen ja jopa sensuroimaan homoseksuaalisuutta käsitteleviä juttuja
Hentilä on toiminut Setan puheenjohtajana ja Yhteys-liikkeessä sekä kirkon luottamushenkilönä. Tuolloin kirkko asettui valkoisten puolelle ja tuki esimerkiksi punaorpojen ottamista äideiltään kasvatettaviksi valkoisiin perheisiin, jos isä oli kaatunut, toteaa Jorma Hentilä. – Kirkossa on tapahtunut iso muutos 1960-luvulta lähtien tai aivan huikea, jos mennään vuoden 1918 tapahtumiin. Hätkähdyttävän lähellä ovat ajat, jolloin katsottiin pitkään jopa naistai miesparin saapumista messuun tai homon oli vaikea löytää pappi siunaamaan äiti, kun poika oli tulossa hautajaisiin mieskumppaninsa kanssa. Tuolloin keskusteltiin vilkkaasti samaa sukupuolta olevien parisuhteista, joiden virallistamisesta vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala oli jättänyt lakialoitteen. Kuitenkin piispat omassa kannanotossaan pitävät perheenä samaa sukupuolta olevien perheitä. Piispat ovat pitkään pyrkineet kannanotoissaan yksimielisyyteen, mikä on johtanut korservatiivisimpien piispojen näkemysten ylikorostumiseen. Hentilä arvioi, että piispojen enemmistö on taipumassa vihkimisen kannalle. – Viime vuosina piispat ovat tunnustaneet erimielisyytensä. La Ur i Ha nn Us. Vikströmille eräiden herätysliikkeiden tapaamisissa kerätyn adressin nimien lukeminen ja homoseksuaalisuuden vertaaminen ”mustaan surmaan” oli yksi hänen elämänsä raskaimmista kokemuksista. Nuivimmin suhtautuvat Mikkelin ja Kuopion hiippakunnat. Vastustajat vetosivat Raamattuun. Kirkko ei sen sijaan vastustanut lainmuutosta, mutta toivoi sen lykkäämistä. – Enää ei syyte harhaoppisuudesta tällä perusteella tulisi kuuloonkaan, Hentilä arvioi. Kaksi vuotta sitten piispainkokouksen kannanotossa yksi vaihtoehto viidestä oli, että samaa sukupuolta olevia vihitään avioliittoon samaan tapaan kuten nainen ja mies. Hentilä muistuttaa, että hiippakunnat ovat päätöksenteossaan itsenäisiä, mikä lisää piispojen valtaa. Se koskee selvimmin samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä, Hentilä sanoo. SKDL:n poliittisen osaston päällikkönä Hentilä seurasi rikoslakiuudistuksen käsittelyä eduskunnassa. Kaisa Raittila nimeää omalla toiminnallaan myönteisesti vaikuttaneiksi piispoiksi Mikko Juvan ohella emeritusarkkipiispat John Vikströmin ja Kari Mäkisen ja heidän lisäkseen Wille Riekkisen, Irja Askolan ja Björn Vikströmin. Tämä on aika paljon, sanoo Hentilä. PiisPojen ääntä kuullaan hyvässä ja Pahassa Piispat ovat olleet merkittävässä asemassa – hyvässä ja pahassa – taisteltaessa seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Kirkon perhetyössä ansioitunut Liisa Tuovinen näki reilut kaksikymmentä vuotta sitten, että olisi välttämätöntä kohentaa seksuaalija sukuJorma Hentilä Ja rm o Li nt Un en Hätkähdyttävän lähellä ovat ajat, jolloin katsottiin pitkään jopa naistai miesparin saapumista messuun. Piispainkokouksella on keskeinen rooli kirkon oppia koskevissa asioissa. Hän muistelee tapahtunutta Raittilan kirjassa. Hän on pitkän linjan sateenkaariliikkeen aktivisti. Myös Kaisa Raittila arvioi Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa, että kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja ennemmin tai myöhemmin. Raittilan kirja kuvaa, kuinka kirkon homoseksuaaliset työntekijät – useimmat pappeja – ovat pitkään tehneet kirkon sisällä työtä avarampien näkemysten hyväksi. Mukana tuomitsemassa oli myös hänen ystäviään. syytteet harhaoPPisuudesta eivät tule enää kuuloonkaan Vielä 1990-luvun alussa arkkipiispa John Vikström joutui syytetyksi harhaoppisuudesta puhuessaan radiohaastattelussa myönteisesti kahden samaa sukupuolta olevan yhdessä elämisestä. TausTaT 8 | KU 14 /2 02 1 lyt yhtenäisesti suhdettaan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Hentilä mainitsee myös Mikko Heikan. – Koko ajan on sateenkaariväkeen kuuluvien osallistuminen seurakunnan toimintaan avoimesti omana itsenään tullut entistä hyväksyttävämmäksi, kuvaa Hentilä kirkon piirissä tapahtunutta muutosta. – Ei voi tietää, milloin tämä ratkeaa
l kansanuutiset.fi KUOHUVAA VAPPUA! Vapputervehdykset julkaistaan 30.4.2021 Kansan Uutisissa. Näin syntyi Yhteys-liike. Modernit ja vanhoilliset arvot risteilevät KirKossa Kärjistäen kirkon piirissä ajattelu on liberaalimpaa ja modernimpaa kaupungeissa kuin maaseudulla. valmis palvelemaan yhdenvertaisesti kaikkia seurakuntalaisia, myös sateenkaariväkeen kuuluvia. KirKon työnteKijät elivät Kaapissa tai jättivät KirKon Seksuaalivähemmistöjen asema kirkon työntekijöinä ei ole ollut helppo. – On parempi olla kaapissa, jos on mukana vanhoillislestadiolaisuudessa, toteaa Hentilä. . Hentilä mainitsee myös kirkon piirissä tiedottajana toimineen Ulf Särsin, joka jo 1970-luvulla korotti äänensä sateenkaariväen puolesta. Tällä on merkitystä eritoten suuremmilla paikkakunnilla, sanoo Hentilä. Tulkaa kaikki -liike on asettanut ehdokkaita kirkollisissa vaaleissa vuoden 2006 seurakuntavaaleista lähtien. mennessä joko sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi tai postitse Hämeentie 105 A 2. alv Järjestöjen ja ammattiosastojen tervehdykset sekä kuvallinen yksityishenkilön tervehdys Järjestön/ammattiosaston/henkilön nimi/nimet: Tervehdysteksti + kuvatoive (kuvat alla) Laskutusosoite + puhelinnumero + sähköpostiosoite : Henkilötervehdyslista Henkilötervehdykset 5 € Maksetaan tilille: F 64 2100 1800 0395 16 (NDEAF HH) Käytä maksaessasi viitenumeroa: 33501 Tarvittaessa lisää tervehdyslomakkeita saat sähköpostitse ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tervehdyksien oltava perillä 16.4. Sen sijaan herännäisyysliikkeistä maltillisilla ja yleiskirkollisilla körteillä suhtautuminen seksuaalivähemmistöjä kohtaan on asiallista, hyväksyvää ja tunnustavaa. . Edelleenkään kirkko ei ole hyväksynyt kirkon virkoja koskevaan lakiin vastaavaa syrjintäpykälää, joka on kunnallisia ja valtion virkamiehiä koskevassa lainsäädännössä. Teoksen on kirjoittanut kirjailija, toimittaja Kaisa Raittila. Myös vanhoillislestadiolaiset karsastavat seksuaalivähemmistöjä. Kaikkein jyrkimmin seksuaalivähemmistöihin suhtautuu viides herätysliike, Kansanlähetys, jota muun muassa kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) edustaa. krs, 00550 HELSINKI Löydät kaikki tervehdysvaihtoehdot myös verkosta ilmoitukset.kansanuutiset.fi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Aatteellista Vappua Kuohuvaa Vappua Malja keväälle Hyvää Vappua loista Vappua Punaista Vappua Puna-vihreää Vappua Heleää Vappua Toverillista Vappua Terveellistä Vappua. Kirkon asenteisiin seksuaalivähemmistöjä kohtaan vaikuttavat vahvasti myös herännäisyysliikkeet, joiden asennoituminen vaihtelee. Osa on joutunut viettämään kaksoiselämää saadakseen tehdä työtä pappina. 20 vuotta sitten perustettu ekumeeninen solidaarisuusliike . Sen arvioidaan täydentävän Yhteys-liikettä. . Kirkkohallitus yritti ajaa sitä kymmenisen vuotta sitten, mutta osa kirkolliskokouksen jäsenistä olisi ollut valmis jopa sallimaan syrjinnän. Kirkon työntekijöiden seksuaalisuus ja näkemykset seksuaalisuudesta ovat erityisen mielenkiinnon kohteena. Vuosien ajan hän sai vain lyhytaikaisia sijaisuuksia seurakunnissa. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 9 puolivähemmistöihin kuuluvien asemaa kirkossa. Liike pyrkii vaikuttamaan kirkon muutokseen sisältä päin. . viiMe vuoden marraskuussa ilmestyi Yhteys-liikkeen kustantamana liikkeen historiasta kertova kirja Yhteyden rakentajat. Tämä kertoo kuitenkin, että toiset haluavat suojata syrjinnältä ja toiset mahdollistaa sen, sanoo Hentilä. – Kirkkoherraa valittaessa, jos ei suoraan kysytä niin annetaan ainakin ymmärtää, onko ehdokas Kirkko vihkii samaa sukupuolta olevia pareja ennemmin tai myöhemmin. Keskustelun painopisteet ovat vaihtuneet. Mikkelissä pappisvihkimyksensä vuonna 1994 saanut Anja Majuri (tuolloin Penttinen) joutui muuttamaan piispanluukuksi nimeämäänsä asuntoon naisystävänsä luota. Mikä Yhteys-liike. Esimerkiksi kirkkoherranvaaleissa oli aikaisemmin kivenä kengässä se, hyväksyykö ehdokas yhteistyön pappina toimivien naisten kanssa. Vasta vuosituhannen vaihduttua hän sai vakiviran vuonna 2004. Moni papiksi aikova homoteologi on vuosikymmenten kuluessa jättänyt kirkon ja hakeutunut yliopistouralle, johonkin muuhun maalliseen tehtävään tai jopa puutarhuriksi, kun kirkon vaatimat uhraukset ovat olleet liian raskaita. Nykyisin erimielisyydet koskevat näkyvimmin seksuaalija sukupuolivähemmistöjä ja samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. osallistuu julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen ja kirkon päätöksentekoon . Helsingin Oulunkylän seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 2013 valittu Ulla Kosonen kertoo Raittilan kirjassa, miten hän joutui vastaamaan kysymyksiin henkilökohtaisista motiiveistaan oltuaan Arcus-verkostossa ja Yhteys-liikkeessä. Ritva Kurki taas oli diakoni, joka yhdessä puolisonsa Lisa Bylandin kanssa vuonna 1980 elvytti Setan kristillisen ryhmän ja jätti työllään pysyvän jäljen kristilliseen kenttään. . Myös muualla pääkaupunkiseudulla ja yliopistokaupungeissa uudistumismieliset ovat saaneet vankan aseman. – Kirkon viroissa noudatetaan yleistä syrjintäsuojaa, eikä syrjintäsuojan puuttumisesta ole fataaleja seurauksia kirkon virkamiehille. tukee seksuaalija sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaista oikeutta toimia kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä . Esimerkiksi kirkon uudistusliike Tulkaa kaikki -liike dominoi Helsingissä. Pieni tervehdys 72 x 21 mm = 70 € Iso tervehdys 72 x 47 mm = 130 € Kuvallinen henkilötervehdys 72 x 21 mm = 25 € Kaikki hinnat sis
Useissa oikeusistuimissa Euroopan eri maissa on käsitelty sitä, voivatko alustafirmat pitää työntekijöitään yrittäjinä vai tulisiko niiden palkata heidät työsuhteeseen. TeksTi Elias Krohn kuva Antti Yrjönen puvansa itsensä työllistävien lähettien käyttämisestä koko Euroopassa ja ryhtyvänsä palkkaamaan lähettejä työsuhteeseen. Foodora vetoaa kysynnän vaihteluihin Foodorasta vastattiin sähköpostitse Kansan UutisK oronar ajoitusten aik ana entistä useampi tilaa ravintolasta ruokaa kotiin internetalustojen kautta. Alustatalous on ollut kansainvälisesti nopeasti kasvava bisnes jo muutamien vuosien ajan ennen korona-aikaakin. Parannuksia useissa Maissa Tanskassa ammattiliitto 3F Transport ja kauppakamari solmivat tammikuussa ruuanjakelupalveluita koskevan valtakunnallisen työehtosopimuksen. Heillä ei ole työsuhteeseen kuuluvia oikeuksia, kuten palkallisia lomia, palkallisia sairauspäiviä, ansiosidonnaista työttömyysturvaa, työterveyshuoltoa tai irtisanomissuojaa. Työsuhteisuus ei vielä itsessään takaa säällisiä työehtoja, ja paljon on kiinni myös kunkin maan lainsäädännöstä ja työmarkkinajärjestelmästä. Useimmissa maissa työsuhteita ei ole solmittu, ja esimerkiksi ruuankuljetusyhtiöt nimittävät lähettejään työntekijän sijasta ”kumppaneiksi”. Tanskassa tehdyn työehtosopimuksen mukaan lähettien tuntipalkka on ollut maaliskuun alusta alkaen 124,20 Tanskan kruunua eli noin 16,70 euroa. Norjassa Foodoran läheteillä on ollut talokohtainen työehtosopimus jo pitempään. Huhtikuun alussa voimaan astuvan yrityskohtaisen työehtosopimuksen solmivat Foodora ja kuljetusalan ammattiliitto Transport. Sen allekirjoitti ensimmäisenä maailman johtaviin ruuankuljetusyrityksiin kuuluva tanskalainen Just Eat, joka työllistää maassa noin 600 lähettiä. Viimeksi helmikuussa Isossa-Britanniassa korkein oikeus päätti, että kyytipalvelu Uberin nimissä ajavia kuljettajia on kohdeltava työntekijöinä. Ylityöbonus on 50–100 prosenttia, ja työtä on tarjolla vähintään kahdeksan tuntia viikossa. Työja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto antoi kuitenkin viime lokakuussa aluehallintovirastolle (avi) lausunnon, jonka mukaan alustavälitteisessä ruokalähettityössä täyttyvät kaikki työsuhteelta vaadittavat tunnusmerkit. Foodoran lähetit, joita on reilut 2 000, olivat Ruotsissa jo ennestään työsuhteisia. Muutoksia suoMeenkin Suomi on asiassa muita Pohjoismaita jäljessä, sillä täällä ruokalähetit työskentelevät jatkuvasti yrittäjinä. Ruuankuljetuksen lisäksi alustojen kautta välitetään esimerkiksi siivousja taksipalveluja. Ruotsissa läheteille taataan työskentelyajankohdasta riippuen vähintään 100–125 Ruotsin kruunun eli noin 10–12 euron tuntipalkka. Muutosta valmistellaan parhaillaan työja elinkeinoministeriön kolmikantaisessa sääntelyryhmässä. Suomessa työnantajat eivät tunnusta heitä työsuhteisiksi, vaikka työ on ihan samanlaista kuin muissakin maissa, toteaa sopimuspäällikkö Ismo Kokko Palvelualojen ammattiliitosta (PAM). TausTaT 10 | KU 14 /2 02 1 Alustataloudessa toimivat lähetit ovat saaneet viime aikoina turvakseen työehtosopimuksia eri Pohjoismaissa – mutta ei toistaiseksi Suomessa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa luvataan täsmentää työsopimuslain työsuhteen käsitettä siten, että ”työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään”. Just Eat Takeaway ilmoitti äskettäin myös luosuomi on jälkijunassa keikkatyöläisten oikeuksissa Foodoran lähetit ovat työsuhteisia muun muassa Ruotsissa, mutta Suomessa he työskentelevät edelleen yrittäjinä.. Oikeudenkäyntien tulos on lähes aina ollut se, että työntekijät on katsottu työsuhteisiksi. Norjassa kukin lähetti saa itse valita, työskenteleekö hän yrittäjänä vai työntekijänä. – On työnantajan tahdosta kiinni, tunnustaako se ruokalähetit työsuhteisiksi vai vaatiiko se asialle tuomioistuimen vahvistuksen. Osuudet jakautuvat melko tasaisesti: noin puolet on työntekijöitä ja puolet yrittäjiä, Foodoralta kerrotaan. Kuluttajat tilaavat palveluja ja työntekijät valitsevat itselleen keikkoja alustan kautta. Vireillä on myös lainsäädäntömuutos. Helmikuussa uutisoitiin myös, että Ruotsissa on solmittu maan ensimmäinen työehtosopimus, jonka osapuolena on alustayritys. Esimerkiksi Ranskassa ruokalähetit ovat vaatineet näkyvästi parannuksia työhönsä ja palvelun laatukin on kärsinyt lähettien heikkojen palkkojen ja työolojen vuoksi. Pohjoismaissa tehdyt sopimukset ovat kuitenkin olleet asiallisia muihin vastaaviin töihin verrattuna, ja sosiaaliturvaja eläkemaksut maksetaan samaan tapaan kuin muistakin töistä
”Esimerkkinä voidaan mainita se, että ruoan tilausja toimitusliiketoimintaan kuuluvat voimakkaat ja joskus vaikeastikin ennakoitavat kysynnän vaihtelut, minkä vuoksi myös työvoiman määrän pitää voida joustaa.” Suomen lainsäädäntö mahdollistaa kuitenkin jopa äärimmäisen joustavat nollatuntisopimukset, joissa työntekijä voidaan kutsua töihin vain silloin, kun tarvetta on. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 11 ten kysymykseen siitä, miksi se ei ole palkannut Suomessa lähettejään työsuhteeseen, toisin kuin Ruotsissa ja Norjassa. – Kun ihmiset ovat keikkapalkalla, heille ei kerry ansioperusteista työttömyysturvaa, sairasvakuutuksen ansiopäivärahaa eikä työeläkettä. – Meidän näkemyksemme mukaan alustayhtiöt ovat tosiasiassa työnantajia, Kokko painottaa. SAK on luonnostellut oman esityksensä työsopimuslain muutoksesta. Kokko toivoo, että Suomessa saataisiin viimeistään lainsäädäntömuutoksen kautta aikaan kokonaisratkaisu, joka poistaisi epävarmuutta kaikesta alustatyöstä. Uhkana eläkeläisten köyhyyspommi Työja elinkeinoministeriön sääntelyryhmässä istuva SAK:n lakimies Paula Ilveskivi pitää alustatalouden työntekijöiden asemaa yhteiskunnallisesti hyvin merkittävänä kysymyksenä, etenkin kun alustatyö laajenee uusiinkin palveluihin. – Pitäisikö olla palkallista vuosilomaa, pitäisikö saada ylityökorvauksia, kuuluuko heille terveydenhoito tai mitä tehdä kun sattuu tapaturma, Kokko luettelee yhteydenottojen aiheita. Siinä työsopimukseksi katsottaisiin sopimussuhteen muodosta riippumatta sellainen työn tekeminen, jossa henkilö työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena eikä voi valita itsenäisesti toimeksiantajia eikä päättää työn hintaa. Ei tämä voi olla kansantaloudellisestikaan järkevä ratkaisu. – Yksittäisen ihmisen kynnys lähteä hakemaan oikeutta tuomioistuimista on korkea. – Työllistymisen pitää olla sellaista, että ihminen pystyy turvaamaan toimeentulonsa ja kerryttämään eläketurvaansa ja muuta sosiaaliturvaa. Toisena erona Suomen ja naapurimaiden välillä Foodora mainitsee liiketoiminnan koon, joka on Suomessa vähäisempää. ”Mitä suurempaa toiminta on, sitä paremmin työn vähimmäismäärää voidaan ennustaa ja työtä voidaan taata.” Foodora ilmoittaa kuitenkin työneuvoston lausunnon perusteella selvittävänsä ”eri etenemisvaihtoehtoja” asiassa löytääkseen ”kaikille osapuolille parhaan ratkaisun”. Työllisyysastetta nostettaessa tulee Ilveskiven mukaan puhua myös laadullisista kysymyksistä. irti epävarmUUdesta PAM:iin tulee tasaisesti yhteydenottoja alustatyötä tekeviltä, kertoo Ismo Kokko. Sopimusta pidettäisiin työsopimuslain mukaisena työsopimuksena, ellei toisin osoiteta. l. Lainsäädäntö Suomessa on yhtiön mukaan ”joiltain osin jäykempi ja joustamattomampi kuin naapurimaissa”. Suuri osa työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, joilla ei välttämättä ole kielitaitoa eikä ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta. Jos yhä useammat ihmiset tekevät tällä lailla töitä, meillä on tulevaisuudessa eläkeläisten köyhyyspommi
Parhaassakin tapauksessa valkoisille on opetettu, ettei saa sanoa rodullistettujen olevan mitenkään ’erilaisia’, ettei vaan tulisi loukanneeksi.” Näin alkoi Reni Eddo-Lodgen blogiteksti talvella 2014. – – Emotionaalinen kuilu johtuu siitä, että he eivät ole koko elämänsä aikana ymmärtäneet edustavansa valkoisen ihonvärinsä vuoksi normia, josta kaikki muut poikkeavat. Etuoikeuksia voi olla vaikea hahmottaa, jos on syntynyt valkoiseksi. Hänen kirjansa Miksi en enää puhu valkoisille rasismista vastaa niihin kysymyksiin, joita hänelle jatkuvasti esitetään, samalla se piirtää selRasismi ei katoa vaikenemalla Rasismi syntyy valkoisten ennakkoluuloista, valta-asemasta ja etuoikeuksista. Tekstin julkaistuaan hän todella uskoi, ettei enää puhuisi rasismista valkoisille. Nykyisin Eddo-Lodge käyttää suurimman osan päivistään puhumalla valkoisille rasismista. TeksTi Anni-Helena Leppälä ” Reni Eddo-Lodge käyttää nykyään suurimman osan päivistään puhumalla valkoisille rasismista.. Julkaisu alkoi elää omaa elämäänsä, sitä jaettiin ympäri internetiä ja tavanomaisen rasististen viestien tulvan sijaan palaute olikin pääasiallisesti ihan muuta. Toisin kuitenkin kävi. En nyt tarkoita kaikkia valkoisia, vaan vain sitä suurta enemmistöä, joka kieltäytyy näkemästä rakenteellista rasismia ja sen ilmentymiä. TausTaT 12 | KU 14 /2 02 1 M inä en enää keskustele valkoisten kanssa rasismista. Hän on päätynyt keskustelemaan aiheesta muun muassa festareille, televisioon ja poliittisten konferenssien osallistujille
Heillä on suurella varmuudella valtaa vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Rasismi tukee valkoisia, se antaa valtaa, jota ei ole ansaittu ja ylläpitää epätasa-arvoista maailmanjärjestystä. Musta karja oli ihanteellinen hyödyke, orjat olivat mitä tuottoisinta tavaraa ja mustien naisten lisääntymiselimistä tuli tuotantoväline, joiden synnyttämät lapset kuuluivat automaattisesti orjanomistajille. Vakuuttaakseen opiston antirasistisen näkökulman hyödyllisyydestä Fernandes pyysi opiston opiskelijoita kirjoittamaan nimettömänä esseen aiheesta Britannian musta väestö. Jokainen meistä voi olla häijy toisia kohtaan ja tuomita muut ennen tutustumista. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 13 keäviivaisesti esiin millaista on olla rodullistettu historian ja tämän päivän Britanniassa. Mutta ennen kaikkea rasismista ei saa vaieta: ”Valkoiset, teidän on puhuttava toisille valkoisille rasismista. Mutta rakenteellinen rasismi on piilossa, ja sitä voi olla vaikea havaita. Britit ehtivät käydä orjakauppaa vuodesta 1562, joten orjalaitos oli kauemmin toiminnassa kuin mitä se on ollut lakkautettuna. – – Heidän rasisminsa on piilevää, he eivät sylje tuntemattomien päälle kadulla. Hän kuitenkin uskoo, että rasismin luonteen ymmärtävillä valkoisilla on toiminnassa tärkeä rooli. Ihmisyyden oletusarvo on koodattu valkoiseksi. Valkoisten oikeuksia ja olemassaoloa ei kyseenalaisteta: ”Epävirallisen määritelmän mukaan rasismi tarkoittaa ennakkoluuloja yhdistettynä valtaan. Sen sijaan se viittaa siihen, miten kysymys ihonväristä estää yhtäläisten oikeuksien toteutumisen. Vastaukset olivat järkyttäviä ja ne toistivat ikiaikaisia ennakkoluuloja, jotka saattoivat vaikuttaa tuon ajan poliisien toimintaan. Koko orjuuden jälkeisen historian ajan valkoiset ovat jatkaneet rodullistettujen ihmisten sortoa. MiKSi En Enää puhu RaSiSMiSta vaLKoiSiLLE on ensimmäinen Briteissä myyntilistojen kärkeen noussut mustan naisen kirjoittama teos.. Orjuutta on helppo pitää kauan sitten tapahtuneena asiana, mutta esimerkiksi Brittiläisen imperiumin alueella orjuus lakkautettiin vajaa kaksisataa vuotta sitten, vuonna 1833. Opisto ei kuitenkaan hyväksynyt antirasistista näkökulmaa ja Fernandes kieltäytyi opettamasta. Valkoinen etuoikeus Maailmaan on koodattu valmiita käsityksiä siitä mitä erilaisilta ihmisiltä odotetaan näiden ihonvärin, aksentin tai sosiaalisen aseman perusteella. Hän toivoi, että opisto haluaisi korostaa antirasismia monikulttuurisuuden sijaan. Mikäli rasismi olisi aina yhtä helppoa havaita ja tuomita kuin äärioikeiston piirissä esiintyvä rasismi, antirasismi olisi helppoa, Eddo-Lodge kirjoittaa. Yksikön toiminta ei vakuuttanut sen johtoon valittua tummaihoista sosiologian lehtori John Fernandesia. Sen sijaan he hymyilevät myötätuntoisesti ihmisparalle, joka ei valitettavasti tällä kertaa saanut työpaikkaa. Britanniassa asiaan havahduttiin vuonna 1982, jolloin Hedonin poliisiopisto perusti ensimmäisen monikulttuurisen yksikkönsä. Myös rasistisesta syrjinnästä itse kärsivät ihmiset voivat olla julmia, kostonhaluisia ja ennakkoluuloisia. Orjakauppa oli kansainvälistä kauppaa, jossa valkoiset eurooppalaiset vaihtoivat afrikkalaiseliitin kanssa tuotteitaan mustaksi karjaksi kutsuttuihin orjiin. Reni Eddo-Lodge Syntynyt 1989. Historian paino Ymmärtääkseen rasismia ja sen juuria on tunnettava orjuuden historia. Valkoisten tuki voi olla aktivistien taloudellista tai hallinnollista tukea. ”Koulutetut ja hyvätuloiset valkoiset ovat todennäköisesti vuokranantajia, toimitusjohtajia, rehtoreita ja yliopistojen vararehtoreita. Suomentanut: Saana Rusi. LontooSSa asuva palkittu toimittaja. Mikäli ansaitsemattomat etuoikeudet piinaavat liikaa, yrittäkää hyödyntää niitä.” l Reni eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista. Etenkin mustiin kohdistunut rakenteellinen rasismi on näkynyt poliisin ja mustien välisissä yhteenotoissa. Tällä hetkellä valta-asemissa ei kuitenkaan ole tarpeeksi mustia ihmisiä, jotta valkoisia voisi syrjiä rasistisesti samassa mittakaavassa kuin mustia.” Tästä johtuen valkoinen valtaväestö ei voi kokea rasismia. Antirasismia on myös tarvittaessa puuttuminen rasistiseen häirintään. Eddo-Lodge huomauttaa, että antirasistisen toiminnan strategian ja organisoinnin tulee olla niiden ihmisten johtamaa, jotka itse kärsivät rakenteellisesta epätasa-arvosta. Gummerus 2021. Rasismi ei katoa vaikenemalla Ihmisyyden oletusarvo on koodattu valkoiseksi. 224 sivua. KiRjoittaa rakenteellisesta rasismista ja feminismistä. rakenteellinen rasismi Hedonin poliisiopiston monikulttuurisen yksikön syntyyn vaikutti raportti, jonka mukaan poliisin ja rodullisten välisten ongelmien syy oli etnisten ryhmien epäsuotuisa asema yhteiskunnassa, nykytermein rakenteellinen rasismi. Orjuuden lakkauttaminen ei suinkaan muuttanut mustien asemaa yhteiskunnassa taikaiskun tavoin. He nakkaavat roskakoriin CV:n, jonka laatijalla on ulkomaalaiselta kuulostava nimi.” Rakenteellinen rasismi ei tarkoita sitä, että vastakkain olisivat viattomat ja puhdasmieliset, sorretut rodullistetut ihmiset ja julmat ja pahantahtoiset valkoiset. Rakenteellinen rasismi näkyy tilanteissa, jossa organisaatio ei palvele ihmisiä asianmukaisella ja ammattimaisella tavalla ihonvärin, kulttuurin tai etnisen taustan vuoksi
Tilanne on sikäli monimutkainen, että niin Myanmarin korkeat sotilasjohtajat – jotka harjoittavat laajaa liiketoimintaa – kuin kapinaliikkeidenkin johtajat tekevät rahaa maametallien kaivamisella. Kachinilaisille jää heidän luonnonrikkauksiensa kaivamisesta ympäristövahingot ja surkeat työolot. päivänä tehty sotilaskaappaus ja sitä seuranneet veriset väkivaltaisuudet ovat aiheuttaneet levottomuutta harvinaisten maametallien markkinoilla. Harvinaiset maametallit on seitsemäntoista alkuaineen ryhmä, jota ilman moderni teollisuus ei tulisi toimeen. Osa näin saaduista jalosteista käytetään Kiinan omissa tehtaissa, osa lähtee maailmalle. Kiina valtasi halvoilla hinnoillaan 1990-luvulla johtoaseman maametallien tuotannossa, minkä vuoksi tuotanto muualla tuli usein kannattamattomaksi. Kiina jalostaa teollisuudessa käytettävään muotoon noin 70 prosenttia koko maailman harvinaisista maametalleista. teksti Arto Huovinen K uten Suezin kanavaan juuttuneen Ever Given -konttialuksen tapaus osoitti, globalisoituneessa maailmassa kuljetusketjut voivat olla yhdestä laivasta kiinni. Suurin osa harvinaisista maametalleista ei nimestään huolimatta ole tavattoman harvinaisia. Kiina kontrolloi ylivoimaisesti suurinta osaa harvinaisista maametalleista. Le ht iK Uv a/ St r. Hyödyntämättömiä varantoja on useissa maissa, ja lisää etsitään muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Etelä-Afrikassa, Intiassa, Kanadassa, Tansaniassa ja Yhdysvalloissa. Vaikka Donald Trumpin kahden vuoden takaiset puheet GrönMaametallit, Myanmar ja Grönlanti Harvinaiset maametallit ovat strateginen raaka-aine, joka vaikuttaa kansainväliseen politiikkaan. Niitä tarvitaan esimerkiksi magneeteissa, kännyköissä, sähköautoissa, tietokoneiden osissa, tuulivoimaloiden generaattoreissa, teollisuusroboteissa, katalysaattoreissa, ladattavissa paristoissa ja suprajohteissa, samoin sellaisissa strategisissa tuotteissa kuin hävittäjälentokoneet tai avaruustekniikka. Vaikutus maailmalle Lyhyellä aikavälillä Myanmarin tapahtumat voivat nostaa harvinaisten maametallien maailmanmarkkinahintoja. Tilanne muuttui jo ennen Myanmarin kaappausta. Myanmarin poliisi ja armeija ovat viime viikkoina surmanneet lukuisia kaappausta vastustavia mielenosoittajia, miehiä, naisia ja lapsia. Kachinissa on vuosikymmenien ajan käyty kapinaa Myanmarin keskusvaltaa vastaan, joskin siinä on välillä ollut tulitaukoja. Yhtenä syynä ovat maametallien kaivamisen suuret ympäristövaikutukset. Talousviestimet Bloomberg ja Money Week raportoivat maaliskuussa, että Kiina puolestaan saattaa vastavetona rajoittaa maametallien jalostusteknologian vientiä maasta. Kiinalla riittäisi harvinaisten maametallien varantoja vielä omastakin takaa, mutta vuodesta 2015 lähtien se on siirtänyt hankintaa yhä enemmän Myanmariin. Pitkällä aikavälillä Myanmariin liittyvä epävarmuus lisännee osaltaan kiinnostusta Kiinan kanssa kilpailevan tuotannon käynnistämiseen. Myanmarista tuodut maametallit jalostetaan Kiinassa. Kiinan jalostamista maametalleista puolet on alun perin lähtöisin Myanmarissa sijaitsevista kaivoksista, puolet Kiinan omista kaivoksista. Yhdysvaltain ja Kiinan välien jatkuvasti kiristyessä länsimaissa on kasvanut halu vähentää riippuvuutta Kiinan tuotannosta strategisesti näin tärkeiden raaka-aineiden suhteen. TausTaT 14 | KU 14 /2 02 1 Kiinalaiset yhtiöt ovat maaliskuun puolivälistä lähtien ilmoittaneet ongelmista maametallien tuonnissa Myanmarista. Vastaavalla tavalla Myanmarin helmikuinen vallankaappaus saattaa vaikuttaa lukuisissa laitteissa tarvittavien harvinaisten maametallien kauppaan. Grönlannin kaiVos Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen arvion mukaan 56 000 asukkaan Grönlannissa on maailman suurimmat vielä hyödyntämättömät harvinaisten maametallien varat. kachinin kaiVokset Myanmarissa helmikuun 1. Myanmarin maametalleja tuottavat kaivokset sijaitsevat etupäässä pohjoisimmassa osavaltiossa Kachinissa, joka pohjoisessa ja idässä rajoittuu Kiinaan
Myanmar Economic Corporation (MEC) on holding-yhtiö, joka toimii muun muassa useilla teollisuuden aloilla sekä kaivostoiminnassa ja telekommunikaatioaloilla. Le ht iK Uv a/ Ye aU ng th U. Sillä on myös pankki ja vakuutusyhtiö. Se tekee yhteistyötä ”kultaisen kolmion” huumeruhtinaiden kanssa. Myös se omistaa kaivoksia ja pankin. Pääministeri Kim Kielsen menetti marraskuussa Siumutin puheenjohtajuuden kansanedustaja Erik Jensenille. Vaikka helmikuun kaappauksessa kaadettu Aung San Suu Kyin johtama siviilihallitus oli pitkälti armeijan peukalon alla, se käynnisti viime kesänä tutkimuksen joistakin MEHL:n intressiristiriidoista. Kenraalien huoli liiketoimintaan puuttumisesta lienee yksi syy helmikuun kaappaukseen. MyanMarissa arMeija on kaikkialla. MEHL perustettiin 1990 ja MEC 1997. Vuonna 2007 australialainen Greenland Minerals hankki alueen kaivosoikeudet. Armeija eli Tatmadaw saa ison osan budjettivaroista, mutta harjoittaa lisäksi laajaa liiketoimintaa. Lopulta globalisaatio kietoo asiat yhteen niin, että vuodesta 2016 lähtien Greenland Mineralsin suurin yksittäinen osakkeenomistaja on kiinalainen Shenghe Resources Holding 11 prosentin omistusosuudella. Kolme vuotta myöhemmin Grönlannin hallitus lievensi kaivostoiminnalle asetettuja rajoituksia, ja 2015 yhtiö pyysi lupaa avolouhoksen perustamiseksi alueelle. Esimerkiksi kaappausjohtaja Min Aung Hlaingin pojalla Aung Pyae Sonella on enemmistöosuus valtakunnallisesta Mytel-puhelinyhtiöstä sekä muita omistuksia. Johtavien kenraalien perheillä on laajaa omaa liiketoimintaa. Kuannersuitin (Kvanefjeldin) malmio löydettiin 1950-luvulla. Armeija alkoi liiketoimensa Ne Winin kaapattua vallan 1962. Kun Tanska vuonna 1963 päätti, ettei se ota käyttöön ydinvoimaa, tutkimustyö alueella lopetettiin. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 15 lannin ostamisesta kuulostivat vitsiltä, ne eivät siis syntyneet tyhjästä. Ennenaikaiset vaalit olivat seurausta kriisistä sosialidemokraattisessa Siumut-puolueessa. Kielsen kuitenkin kieltäytyi eroamasta pääministerin paikalta. Myanma Economic Holdings Limited (MEHL) hoitaa Myanmarin armeijan eläkevaroja. Kaivoksella on ympäristösyistä paljon vastustusta Grönlannissa. MEHL:illä on monopoli jalokivien kaivamiseen sekä sopimuksiin ulkomaisten investoijien kanssa. Arto Huovinen Kenraalien omistama maa Myanmarin kaappausjohtaja, kenraali Min Aung Hlaing. Tarkoituksena oli, että se pystyisi itse rahoittamaan toimintansa. l Myanmarin poliisi ja armeija ovat viime viikkoina surmanneet lukuisia kaappausta vastustavia mielenosoittajia, miehiä, naisia ja lapsia. Kiista kaivoksesta oli pääroolissa Grönlannin tiistaina pidetyissä vaaleissa. Aluksi siitä oltiin kiinnostuneita uraanin vuoksi. Siumut on taloussyistä kannattanut kaivoksen avaamista, mutta Jensen ryhtyi sen vastustajaksi. Armeijan omistuksia hoitaa kaksi yhtiötä. Lisäksi se toimii rakennus-, tupakkaja ruokateollisuudessa sekä maataloudessa ja turismissa
Uusi tutkimus paljastaa: Salliva pakolaispolitiikka ei lisää väkivaltarikoksia HorisonTTi Poliittinen keskustelu Suomessa ja maailmalla on perustunut olettamukseen, että pakolaisten vastaanottaminen on moraalinen teko, mutta usein kuitenkin vastaanottajamaan turvallisuuden kannalta arveluttava valinta. Mutta tällainen humaani kulttuuri myös välttämättä ohjaa valtiota pakolaisten elämän kunnioittamiseen. Saman havainnon voimme tehdä myös siinä keskustelussa, jota käytiin Suomessa ulkoministerin toimista suomalaisten pelastamiseksi Al-Holin leiriltä. TausTaT 16 | KU 14 /2 02 1 humanismin sankarivaltiota ovat Saksa, Malta ja Ruotsi. Kolmikko, kuten kaikki ne Euroopan ja Pohjois-Amerikan kahdeksan valtiota, joiden murhien määrä 100 000:ta henkeä kohden oli yli kaksi, olivat keskimääräistä vähemmän pakolaisia vastaanottavia maita. Systemaattinen tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut käsityksen pakolaisten väkivaltaisuudesta. Richard Wiken johtama tutkimusryhmä Pewinstituutissa paljasti, että kaksi kolmesta eurooppalaisesta pitää pakolaisten vastaanottamista terroririskin kannalta ongelmallisena, kun taas Amerikkalainen tutkija David Cole on paljastanut, että poliitikot usein liittävät rikollisuuden riskin pakolaisiin. Pakolaistutkimuksen arvostetun tieteellisen julkaisun, Journal of Refugee Studiesin, vastikään julkaisema artikkelimme paljastaa lisäksi yksiselitteisesti, että pakolaisten vastaanottaminen on tilastollisesti merkittävällä tavalla yhteydessä väkivaltarikosten vähyyden kanssa. Siksi meidän tulisi päättäväisesti torjua harhaluulo siitä, että pakolaisten vastaanottaminen olisi turvallisuutta vaarantavaa politiikkaa. l P oliittinen keskustelu Suomessa ja maailmalla on perustunut olettamukseen, että pakolaisten vastaanottaminen on moraalinen teko, mutta usein kuitenkin vastaanottajamaan turvallisuuden kannalta arveluttava valinta. Murhatilastoissa surullisimmassa asemassa Pohjois-Amerikan ja Euroopan valtioista ovat Ukraina, Yhdysvallat ja Liettua. Tavara-arpa ry. Tutkimuksen paljastama yhteys ei kuitenkaan liity sinänsä pakolaisten rauhanomaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin, vaan pikemminkin siihen, kuinka pakolaisia vastaanottava valtaväestö arvostaa ihmiselämää: humaani elämän arvostus lisää halua pelastaa pakolaisia sodan ja humanitaaristen kriisien kynsistä, samalla kun se myös vähentää maan väkivaltarikoksia. Tutkimusaineisto paljasti muutaman poikkeuksen pakolaisia keskimääräistä vähemmän vastaanottavista maista (Puola, Tšekki, Slovenia ja Portugal), joissa väkivaltarikoksia on onnistuttu välttämään, muttei ainuttakaan maata, joka osoittaisi ihmiselämän arvon kunnioittamista pakolaisia vastaanottamalla, mutta epäonnistuisi silti pahasti väkivaltarikosten torjumisessa. Kun aineiston maiden murhien määrä 100 000:ta asukasta kohden oli keskimäärin 1,6 ja Suomen murhien määrä 1,4, Yhdysvalloissa ja Liettuassa murhien määrä oli yli viisi, Ukrainassa yli kuusi. Näyttäisi siis, että ihmiselämän arvon korostaminen vähentää poikkeuksitta väkivaltarikollisuutta. Jokainen näistä väkivaltaisista valtioista tekee pakolaisten hyväksi Suomea pienemmän taloudellisen ja alueellisen uhrauksen ottamalla vastaan pienemmän bruttokansantuotteeseen ja alueen suuruuteen suhteutetun määrän pakolaisia. Nämä maat ovat kaikki murhatilastojen valossa Suomea tuntuvasti vähemmän väkivaltaisia. Lännen kolme suurinta pakolaisTimo KivimäKi ja Leah NichoLsoN Kivimäki on professori Bathin yliopistossa ja Nicholson valtio-opin opiskelija Yorkin yliopistossa. suomi on väkivaltarikollisuuden suhteen Euroopan ja Pohjois-Amerikan keskitasoa, mutta vastaanottaa väkimääräänsä verrattuna hiukan keskimääräistä enemmän pakolaisia. Pakolaisten ja oman kansan elämän kunnioittaminen kulkevat siis käsi kädessä. Siten riippumatta siitä, minkälaisia pakolaiset ovat, humaani asenne, joka heijastuu sallivana pakolaispolitiikkana, vähentää väkivaltarikollisuutta. Siksi Suomessa tulisi ymmärtää, että pakolaisten pelastaminen sodan kurimuksesta ei ole vain moraalinen vaan myös itsekäs turvallisuutta lisäävä strategia. Tutkimustieto ei tue oletusta väkivaltaisuudesta
Korona-aika uhkaa järjestöjen mukaan jättää pitkän varjon nuoriin. Opiskelemaan pääsyn nopeuttamisesta hyötyisivät kaikki, Oona Löytänen SAMOKista toteaa. Varsinaiselle kokouspaikalle kutsutaan vain ne, joiden läsnäolo on välttämätöntä. Paperiliitto r.y. Koronakriisin myötä koulujen opiskelijahuoltoa on vahvistettava, ei ajettava sitä hallinnollisiin muutoksiin”, ne arvioivat. Poikkeusolojen vaikutuksia nuorten osaamiseen ei vielä kyetä arvioimaan. Seuraa ilmoittelua kotisivulla ja Facebookissa. Kokous alkaa klo 9.00 Helsinki Congress Paasitornissa. OpiskelijahuOltOa vahvistettava Viime viikolla OAJ sivusi asiaa yhdessä Koulukuraattorit ry:n, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Psykologiliiton kanssa. kohdissa mainitut asiat. Matalan kynnyksen tukeen tarvitaan resursseja nopealla aikataululla, jotta tilanne saadaan katkaistua, ennen kuin on liian myöhäistä, muistuttaa puheenjohtaja Oona Löytänen Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOKista. Le ht iK Uv a/ Ro ni Re Ko m aa Kaakkois-Suomen Vasemmistoliiton sääntömääräinen KEVÄTPIIRIKOKOUS Etänä la 24.4.2021 klo 10.00 Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa pitää sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 , 00530 Helsinki , p. Sääntöjen määräämät asiat. Tampereen Teollisuustyöväen Ammattiosasto ry no 7:n KEVÄTKOKOUS Torstaina 29.4.2021 alkaen klo 16.30 TEAMS-ETÄKOKOUKSENA Esillä sääntömääräiset asiat. Liittokokouksen käsiteltäviksi tulevat myös sääntöjen 11 §:n 5. Kokous järjestetään etäosallistumisin. Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous KUTSU Paperiliitto r.y:n XXIII varsinainen liittokokous pidetään 17.6.2021. Kokoukseen osallistumiseksi vaaditaan ennakkoilmoittautuminen 19.4. Tutkijapalvelu kuitenkin toimii ja vastaa tiedusteluihin: info@kansanarkisto. – Kulunut vuosi on ollut koko ammattikorkeakouluyhteisölle raskas, ja kaikki ovat joutuneet joustamaan ja venymään epämukavuusalueelle aina opiskelijoista opetushenkilöstöön. kohdan tarkoittamat määräaikaan mennessä liiton hallitukselle kirjallisina toimitetut osastojen esitykset. Tuolloin järjestöt ottivat kantaa siihen, että koronakriisi ja poikkeusolot vaikuttavat jokaiseen lapseen, nuoreen ja perheeseen. Seurauksena on se, että pitkittynyt etäopetusaika ja yksinäisyys ovat heikentäneet lukuisten nuorten hyvinvointia ja aiheuttaneet oireilua, millä voi olla pitkäaikaiset vaikutukset. Korona-aika uhkaa järjestöjen mukaan jättää pitkän varjon nuoriin. Lisäksi huomioidaan mahdolliset kokoontumisrajoitukset. ja 13. 044 721 0320 info@kansanarkisto. Järjestöt vaativat, että hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille on peruttava: ”Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että kouluissa ja oppilaitoksissa on toimiva opiskeluhuolto.” KU Etäopiskelu vaatii venymistä ja joustamista. Järjestöt muistuttavat, että kevään 2020 yhteishaussa jäi valitsematta yli 60 000 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakenutta. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § määräämät asiat. – Nuorten seisottaminen korkeakoulujen odotushuoneessa ei ole kenenkään etu. ”Samalla on varmistettava, että ammattikorkeakouluilla on ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus opiskelijoiden hyvinvoinnista ja laajenevista opiskelijamääristä huolehtimiseen”, esittävät ammattikorkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat Arene, OAJ, SAMOK ja Sivista. / 0447210320. ”Opiskeluhuollon rooli tässä työssä on merkittävä. Liittokokousedustajille ja muille kokoukseen kutsuttaville lähetetään tarkemmat ohjeet etäosallistumisesta myöhemmin. KU 14 /2 02 1 | 17 OpiskelijOiden ja Oppimisen tarpeet keskiöön J oukko opetusalan järjestöjä vaatii, että opiskelijoiden ja oppimisen tarpeet on nostettava keskiöön hallituksen kehysriihen linjauksissa. www.kansanarkisto. Tervetuloa! Puistokulma ry SÄÄNTÖMÄÄRÄ NEN EDUSTAJ STON KOKOUS Keskiviikkona 21.4.2021 klo 18:00 Puistokulmassa Talkootie 4, 01350 VANTAA Käsitellään sääntöjen määräämät edustajiston kokousasiat.. Ilmoittaudu piirin nettisivulta löytyvällä nettilomakkeella tai toiminnanjohtajalle jaakko.turunen@vasemmistoliitto.?. Työelämän muutokseen ja Suomen osaajapulan vastaamiseksi on tavoitteiksi asetettu korkeakoulutettujen määrän lisääminen ja työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Järjestöt ovat huolissaan etäopetuksen aiheuttamista ongelmista. Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista! lmoittautumislinkki: https://www.lyyti.in/Teollisuus7 Kevatkokous 2942021 Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.4.2021 Jäsenet tervetuloa Hallitus Leppäveden Vasemmiston KEVÄTKOKOUS ti 13.4.2021 klo 17 Niemisellä, Kumpurinne 9, Leppävesi. Kokouksessa käsitellään sääntömuutosasioita sekä sääntöjen 11 §:n 12. Arkiston tutkijasali pysyy kiinni toistaiseksi pandemiasta johtuen. mennessä
Suomessa tutkimuslaitokset eivät tietääkseni huomioi hystereesiä ollenkaan, ainakaan jos puhutaan pysyvistä taloudellisista vaikutuksista. Sain tulokseksi, että hallituksen toimien ansiosta BKT jää pysyvästi noin kaksi prosenttia korkeammalle tasolle. Huomautan vielä, että tein laskelmani melko varovaisilla oletuksilla. Hystereesi tarkoittaa polkuriippuvuutta. Laskit, että elvytyksen ansiosta työllisyys jää pysyvästi 22 000– 30 000 henkilöä korkeammalla tasolle. Näin ei ole, ja monet valtavirtaisetkin taloustieteilijät ovat viimeistään globaalin finanssikriisin jälkeen alkaneet haastaa tätä lähtökohtaa epärealistisena. Valtiovarainministeriön laskelmat sopivat hyvin lyhyen aikavälin vaikutusten arviointiin eli esimerkiksi sen arvioimiseen, kuinka tämän vuoden elvytys vaikuttaa talouteen tänä vuonna. Esimerkiksi (teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö) OECD on havainnut hystereesin olevan Suomessa voimakkaampaa. Esimerkiksi 1990-luvun lamassa Suomi sai kokea kantapään kautta, kuinka kerralla korkealle karannutta työttömyysastetta ei koskaan enää saatu palautettua lamaa edeltävälle tasolle. Tietenkin voidaan kysyä, miksi valtiovarainministeriö on arvioinut EU:n elpymispaketin pidempiaikaisia vaikutuksia makromallillaan, eikä empiirisen tutkimuksen pohjalta sisältäen hystereesivaikutuksen. Taloustieteessä on perinteisesti ajateltu, etteivät suhdannevaihtelut vaikuta talouden pidemmän aikavälin kasvu-uraan. Mistä siinä on kyse. Eräs syy lienee onkin, että makrotaloustieteelliset mallit eivät ole oikein ajan tasalla empiirisen tutkimuksen kanssa. Hämmästyttävää onkin, etteivät edes omakohtaiset kokemukset Suomessa ole muuttaneet tätä käsitystä ainakaan taloustieteen käytännön sovellutuksissa. TeksTi Jussi Virkkunen kuviTus Lauri Hannus Elvytys tuo paljon työtä Laskin ensin, että BKT olisi romahtanut viime vuonna kolmen prosentin sijaan kuusi prosenttia ilman hallituksen yhdeksän miljardin euron päätösperäisiä toimia. Palataan vielä elvytykseen ja unohdetaan hetkeksi hystereesi. Tämä tarkoittaa 22 000–30 000 työllistä enemmän. Suomessa on väännetty viime aikoina paljon siitä, kuinka paljon EU:n elpymispaketti elvyttää Suomen taloutta. Taustalla tässä on uusklassisen taloustieteen lähtökohta, että rakenteet ja suhdanteet ovat kauniisti erotettavissa toisistaan. Mennään nyt laskelmiisi. Aloitetaan ensin hystereesistä, joka liittyy laskelmiisi olennaisesti. Hyödynsin laskelmassani hystereesi-ilmiötä. Patrizio Lainà väitteli tohtoriksi lokakuussa 2018.. Mennään niihin hetken päästä. Toisin sanoen valtiovarainministeriö yksinkertaisesti olettaa, ettei elvytyksellä koskaan ole pysyviä vaikutuksia tuotannon tasoon tai työllisyyteen. Kyllä on. Nykyään myös kansainväliset instituutiot kuten (Kansainvälinen valuuttarahasto) IMF ja OECD ovat korostaneet hystereesin merkitystä. Oliko näissä laskelmissa huomioitu hystereesi. Avaatko hieman, miten päädyit tähän lopputulokseen. S TTK:n pääEKonomisTi Patrizio Lainà, julkaisit vähän aikaa sitten laskelmat elvytyksen työllisyysvaikutuksista. Ilmeisesti Suomessa hystereesin vaikutus jätetään usein huomioimatta talouslaskelmissa. Syynä on se, että siitä puuttuu hystereesivaikutus kokonaan. Ei ollut huomioitu. Kirjoituksessasi pohdit, että Suomessa elvytyksen rooli nähdään taantumissa usein hetkellisenä ”kivunlievittäjänä”. Sen sijaan valtiovarainministeriön laskentakehikko soveltuu todella huonosti pidemmän aikavälin vaikutusten arviointiin. Todennäköisesti vaikutukset ovat todellisuudessa vielä suurempia. Tästä syystä laskelmaa tulee pitää elvytyksen pysyvien työllisyysvaikutusten alarajana. Hyödynsin sitten arvioita hystereesistä. Jos talouskriisi jättää pysyviä jälkiä tuotannon tasoon, elvytyksen avulla voidaan pysyviä vahinkoja vähentää. Jos nollavaikutukset on jo oletuksien kautta leivottu sisään, ei ihme, ettei elvytyksellä nähty olevan juuri mitään vaikutusta pidemmällä aikavälillä ja käteen jää pelkkä lasku. Helsingin Sanomat uutisoi valtiovarainministeriön laskelmista, joiden mukaan vaikutus on hyvin vähäinen. TausTaT 18 | KU 14 /2 02 1 Patrizio Lainà moittii valtiovarainministeriön käyttämiä laskentamalleja. Siten työttömyyden ei pitäisi jäädä korkeammalle tasolle suurenkaan talouskriisin jälkeen. Onko näin ja mistä se mahdollisesti johtuu
Hain takaa sitä, että elvytyksellä ei välttämättä nähdä pysyviä vaan ainoastaan ohimeneviä vaikutuksia. Ekonomistien kommenteissa taustalla saattavat olla makromallit, joissa yksinkertaisesti vain oletetaan, ettei elvytyksellä ole pysyvämpiä vaikutuksia. Lähtisin ratkaisemaan ongelmaa tiedolliselta pohjalta. Hystereesinäkemys on haastanut tämän. Hystereesivaikutus pitäisi sisällyttää makromalleihin tai sitten pidempiaikaisia vaikutuksia tulisi arvioida empiirisen tutkimuksen pohjalta, jolloin hystereesivaikutus tulisi huomioiduksi. Yritin omalta osaltani toteuttaa jälkimmäistä vaihtoehtoa tuottamalla laskelman koronaelvytyksen pysyvistä vaikutuksista. Taustalla voi kuitenkin olla myös kulttuurisia tekijöitä, joiden perusteella velkaa vieroksutaan ja elvytys nähdään keinona lykätä ”välttämättömiä kovia päätöksiä”. l. Toisin sanoen elvytys toisi helpotusta kriisissä vähentäen esimerkiksi työttömyyden kasvua, mutta kriisin jälkeen työttömyyden taso asettuisi joka tapauksessa jollekin elvytyksestä riippumattomalle rakenteelliselle tasolle. TausTaT KU 14 /2 02 1 | 19 Elvytys tuo paljon työtä Mistä tämä johtuu ja miten itse ratkaisisit ongelman
TausTaT 20 | KU 14 /2 02 1 V uonna 2100 keskimääräinen lämpötila on noussut Suomessa noin kuusi astetta. Kirja kertoo, että ihmiskunnan kasvihuonepäästöjen vaikutus maapallolle tulevan auringon säteilyn tehoon kasvaa valitun mallin mukaan noin 8,5 wattia neliömetriä kohden, mikä on merkittävä määrä lisää lämmitystä koko maapallon pinnalle joka ikinen päivä. Mitä kaikkea näin suuri lämpeneminen aiheuttaa eläimille, kasveille, puille, vesistöille, maaperälle – siitä kertoo Ylen uutisista meille kaikille tutun meteorologin Kerttu Kotakorven kirja Suomen luonto 2100 – Tutkimusretki tulevaisuuteen (Bazar, 2021). Il KK a So la nt er ä. Kotakorven ennusteita lukiessa on muistettava, että niissä ei ole mukana tulevien 80 vuoden ai”on väliä, kuoleeko joku pistiäinen sukupuuttoon” Kerttu Kotakorpi kertoo kirjassaan, millainen Suomi on ilmastonmuutoksen vaikutuksesta 80 vuoden päästä. Esimerkiksi pölyttäjien kato on syventynyt. TeksTi Sirpa Koskinen On hyvä tiedostaa, että kaikki ilmaston muuttumisessa ei ole väistämätöntä, sanoo Kerttu Kotakorpi. Mutta Suomessa siis vielä enemmän. Tällä mallilla lämpötila maapallolla nousee nykymenolla vuosisadan loppuun noin neljä astetta. Talvet ovat lämmenneet seitsemän astetta ja kesät neljä. Kuvassa kimalainen. Kotakorpi ei valinnut arvionsa pohjaksi ilmastomallia kaikkein optimistisemmasta päästä, koska sellaiseen ei hänen mukaansa ole perusteita nykytiedon valossa