SIVU 28 kansan uutiset . 15/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 9.4.2020 | 3,5 € | 15-003251-2015 | kansanuutIset.fI Vammaispalveluihin henkilökohtaista budjetointia sivu 3 Inkeriläiset kertovat kaltoinkohtelustaan sivu 9 Mitä koronavelkaantumisen jälkeen. sivu 25 Ensin kriisistä ulos
www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Lehtikuva / Jussi Nukari Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Suomessakin perussuomalaiset politikoivat kriisillä. Pohjoismaisesta näkökulmasta presidentti Trumpin tuuliviirin lailla ailahtelevat näkemykset koronavirusepidemiasta ovat pelottavaa peliä maan kansalaisten terveydellä. Koronan varjolla ja varjossa tehdään päätöksiä, jotka saattavat muuttaa maailmanpolitiikan agendaa. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. Kylässä on kolme Che Guevaran muistomerkkiä, lukuisia häntä esittäviä seinämaalauksia ja museo. Laineet lyövät myös maailmanlaajuisesti. TÄSTÄ INNOSTUN NYT Tuula kärki Kansan Uutisten politiikan toimittaja 15/2020 Torstaina 9.4.2020. Pitäkää etäisyyttä ja peskää kätenne. Bisneksen ohella se levittää valtajärjestelmäänsä. Lähes koko maapallon kattavaan koronapandemiaan haetaan ratkaisuja kansallisvaltioiden tasolla, kun ratkaisujen globaaliin ongelmaan tulisi olla ylikansallisia. Luulisi, että monella tavalla saman tyyppisissä yhteiskunnissa tehtäisiin saman suuntaisia ratkaisuja. Pandemiaa seuraaville kansalaisille tilanne on hämmentävää. Yhdysvaltojen koronaepidemian seuraukset maan politiikalle ja taloudelle ovat arvaamattomia. Äärinationalistit vaanivat koronan varjossa Aurinko! Mikä sen mahtavampaa kuin ulkoilla kauniissa kevätsäässä. Lue Lisää sivu 20 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Siellä surmattiin Che Guevara lokakuussa 1967. Lue Lisää sivu 18 Elokuvantekijä Elle-Máijá Tailfeathers on sekä saamelainen että Kanadan mustajalka-kansaan kuuluva. Kesto Määräaikais. Kiina näyttää selättäneen koronaepidemiansa, ja tämä saattaa tasoittaa sen tietä supervallaksi, jos Yhdysvallat epäonnistuu koronan taklaamisessa. Poikkeuslaki antaa hallitukselle oikeuden koPÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi PS. Koronapandemia voi vahvistaa entisestään konservatiivista ja äärinationalistista politiikkaa eri puolilla maailmaa. Venäjän rooli on vielä hämärän peitossa. Kiinan tavoitteena on pyrkiä maailman supervallaksi vuoteen 2049 mennessä. Ruotsin ja Suomen erilaiset koronastrategiat ovat malliesimerkki. (10 %). Monessa maassa ulkoilua on rajoitettu, mutta ei meillä onneksi. l G lobaalin koronapandemian jälkeen maailma elää aikaa ennen ja jälkeen koronaviruksen. Malliesimerkki tästä on Unkari, jossa pääministeri Viktor Orbán on käyttänyt koronakriisiä hyväkseen poistaakseen viimeisetkin esteet yksinvaltansa tieltä. Valtayhteiskuntien puristuksessa molemmat ovat kohdanneet alistamista ja epäoikeudenmukaisuutta. Valtatyhjiöllä on taipumus täyttyä. 2 | KU 15 /2 02 Kolumnisti Peik Johansson vieraili bolivialaisessa La Higueran vuoristokylässä. Toimenpide, joka kyseenalaistetaan jossain maassa, saattaa olla vahva suositus toisaalla. Unkari polkee vääjäämättömästi ihmisoikeuksia. Hän on huomannut paljon yhtymäkohtia näiden kahden alkuperäiskansan välillä. Epävarmuus taudin hallitsemisesta jatkuu niin kauan, kun virusta vastaan ei ole kehitetty rokotetta eikä ole tutkittua tietoa siitä, miten laajalle epidemia on levinnyt väestön keskuudessa eri puolilla maailmaa. konaan keskeyttää parlamentin toiminnan määräämättömäksi ajaksi
– Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja valinnanmahdollisuuksia palvelujen suunnitteluja toteuttamisprosessissa, kertoo Kirsi-Maria Malmlund sosiaalija terveysministeriöstä. Lisää vaihtoehtoja vammaispalveluihin Vammaisten ihmisten osallisuutta pyritään vahvistamaan henkilökohtaisen budjetoinnin kautta. Kokeiluhankkeessa kartoitetaan mallin mahdollisuuksia. AjAssA KU 15 /2 02 | 3 01 AjAssA T ammikuussa käynnistynyt vammaisten palveluja koskeva henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke pyrkii löytämään Suomeen sopivan henkilökohtaisen budjetoinnin mallin. – Valtakunnallisen ja alueellisen näkökulman lopputuloksena saamme käsityksen siitä, millainen malli Suomeen sopisi. STM:n ohjaaman hankkeen toteuttaa THL. Suunnitteilla olevan mallin tulisi toimia siten, että apua ja tukea on saatavissa joustavasti elämän eri tilanteisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. TeksTi Anni-Helena Leppälä Henkilökohtainen budjetointi voisi onnistuessaan vahvistaa vammaisten oikeuksia La Ur i Ha nn Us
Asiakkaan on ymmärrettävä budjetin koko sisältö ja siihen tarvitaan vahvaa tukea. l Ja rm o Li nt Un en Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä.. Asiakkaiden hallintopäätösten tulee pohjautua voimassa olevaan lainsäädäntöön, muuten voi ilmetä juridisia ongelmakohtia, kun sovelletaan asioita, jotka eivät ole laissa säädettyjä, Malmlund sanoo. Suomalaiset vammaisjärjestöt kuitenkin toivovat, että Suomessa mahdollisesti toteutettavassa mallissa omaisten ja lähi-ihmisten sijaan vastuu olisi kunnilla ja ammattilaisilla. Järjestöt huomauttavat, että tuettu päätöksenteko tulee olemaan keskeinen tekijä henkilökohtaisen budjetoinnin onnistumisessa. hyvä lIsä palvelujärjestelmään Selvistä haasteista huolimatta hankkeen tuomaa kehitystä pidetään erittäin kannatettavana ja henkilökohtaista budjetointia mahdollisesti hyvänä lisänä palvelujärjestelmään. Toinen kriittinen kohta on siinä, ettei henkilökohtainen budjetointi muutu vain yhdeksi uudeksi tavaksi säästää vammaisten palveluista. Pahimmissa skenaarioissa budjetin ylittyminen voisi johtaa siihen, että ihminen on vankina omassa sängyssään. Kokeiluhanke ei näin ollen kosketa yksittäisten henkilöiden hallintopäätöksiä. Se voisi myös olla yksi vastaus kilpailutusten aiheuttamaan tilanteeseen, jossa vammaista ei välttämättä kuunnella vaan palvelut osoitetaan hänelle. Esimerkkimaaksi nostetaan usein Englanti, sillä siellä henkilökohtaisesta budjetoinnista on paljon kokemusta. Yhtenä keskeisenä haasteena tuleekin olemaan se, miten viranomaiset, asiakkaat ja palveluntuottajat saadaan sitoutumaan prosessiin ja asiakkaalle riittävä tuki palvelun suunnittelussa. Osa järjestöistä katsookin, ettei budjetointi voi olla automaattinen malli, olemassa on oltava myös toinen tapa valita ja hoitaa asiat. Tästä syystä kehittämistyö tulee pohjautumaan mukana olevien kuntien tosiasialliseen asiakastietoon. Hyvänä nähdään myös se, että hankkeen myötä kuntiin mahdollisesti saataisiin lisää ammattitaitoisia ja asiakkaita kuuntelevia sosiaalityöntekijöitä. AjAssA 4 | KU 15 /2 02 Henkilökohtaisesta budjetoinnista ei saa tulla uutta tapaa säästää vammaisten palveluista. Toisin sanoen oikeasti tehdyn asiakastyön pohjalta kerätään dataa, jonka avulla analysoidaan, miten henkilökohtainen budjetointi voisi soveltua kuhunkin tilanteeseen. – Tässä hankkeessa käytetään asiakastietoa hyödyksi simuloiden tosiasiallisia tilanteita niin, että tiedon pohjalta rakennetaan ehdotus lainsäädännöksi henkilökohtaisesta budjetoinnista. Hankkeen kautta on myös mahdollista arvioida laajasti vammaisten ihmisten palvelujen saamista ja itsenäisen osallisuuden rakentamista. IhmIsten sIjaan tIetoa Hankkeen kanssa ei haluta toistaa Sipilän hallituksen virheitä, joissa lait ja päätökset eivät aina kulkeneet käsikkäin. Onnistuessaan henkilökohtainen budjetointi voisi vahvistaa vammaisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Budjetin määrän on oltava riittävä ja siinä on oltava joustavuutta. omaIsten vastuu Hankkeen loppuessa pitäisi olla kokonaiskuva siitä, minkälainen olisi Suomen malli
Tekijä voi olla tuntematon tai läheinen. Siksi poikasten kuolleisuus on ollut korkea. Tohtori Timo Kopomaan Kännykkäyhteiskunnan synty oli puolestaan ensimmäinen tutkimus siitä, miksi vaikenevat suomalaiset halusivat lörpötellä julkisilla paikoilla. Leudon talven vuoksi apukinokset sulivat valtaosin ennen aikojaan, ja iso osa kuuteista syntyi avojäälle. Tulisi olla ymmärtäväinen ja kuunteleva ja ohjata uhri oikeaan paikkaan. Pohjois-Syyria on jätetty yksin vahtimaan 10 000 vaarallista Isis-vankia. iloinen perheuutinen sAimAAnnorppA Saimaannorppia arvioidaan olevan nyt 410 yksilöä. LottaLaaksonen blogit.kansanuutiset.fi/ whole-lotta-love/ nyt rahaa löytyy ja velkaa voI ottaa vielä MuutaMa kuukausi sitten, kaikki – tai ainakin lähes kaikki – olivat sitä mieltä, että rahaa on niukalti ja valtion velkaantuminen on tuhon tie. Nyt, syystä tai toisesta, velalla ei ole mitään rajaa. HannanehMahmoudian blogit.kansanuutiset.fi/ naiset-vailla-vaihtoehtojapuheenvuoroja-maailmalta/ itä-suoMen yliopiston asentamista 12 saimaannorpan keinopesistä 9 oli tänä vuonna käytössä ja yhteen syntyi myös poikanen. Isis-järjestön nukkuvat solut ovat valppaina iskemään ja vapauttamaan jäsenensä. Rahan ja siten velan määrällä ei ole mitään merkitystä. Keväällä 2000 oltiin jo siinä pisteessä, että oli kännykkäriippuvaisia. – Kuutti näyttää selvinneen ainakin toistaiseksi hengissä ja on jo hyvän kokoinen, dosentti Mervi Kunnasranta kertoo. Norppia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 410 yksilöä. Yhtä aikaa Nato-maa Turkki jatkaa Pohjois-Syyrian hyökkäyksiä tarkoituksenaan horjuttaa alueen infrastruktuuria. Lisäksi se oli lelu ja henkireikä, koska viihdettä oli alusta asti tarjolla. Timo Kopomaa löysi kännykälle monia merkityksiä: käyttöväline, työväline, henkinen turva, selviytymisväline, turvaväline ja pelkkä puhelin. Keskuspankit ja valtiovarainministeriöt lupaavat rajattomasti rahaa käyttöön, joko suoraan käteen tai lainaksi: valtio takaa, pankit jakavat. Nokia-ihmemaa Suomi olikin ihanteellinen tutkimuskohde. Meillä oli 3,2 miljoonaa matkapuhelinliittymää. MattiVesaVolanen blogit.kansanuutiset.fi/ volanen-vasemmalta/ seksuaalIsta häIrIntää vastaan verkossa tapahtuva seksuaalinen häirintä on jokapäiväistä ympäri maailmaa. Emme saa maineen tai kunnian takia ohjata naisia ja tyttöjä pysymään hiljaa, vaan kannustaa heitä puolustamaan itseään ja ottamaan asian esille voimakkaasti ja äänekkäästi. KU Bloginostot uusi ilmiö: kännykkäyhteiskunta 20 vuottA sitten Vuonna 2000 ratikassa luettiin vielä sanomalehtiä, mutta kännykkä oli tehnyt läpimurtonsa. Lisävelkaantuminen ei yksinkertaisesti tule kuuloonkaan. Kenen tahansa lapsen, nuoren tai aikuisen luottaessa meihin ja jakaessa raskaita kokemuksia kanssamme, emme saisi vähätellä tai tuomita heitä. KaiHirvasnoro IsIs voImIstuu koronan varjossa koronakriisin viedessä mediatilan kulisseissa tapahtuu nyt paljon erittäin kriittisiä asioita, jotka vaatisivat kansainvälistä huomiota. Vankiloiden sisällä kuohuu. Se voi sattua minulle tai se on sattunut sinulle. Ottamamme velan joutuisivat maksamaan meidän lapsemme ja lastenlapsemme. Saimaannorppakanta on kasvanut hitaasti viime vuosikymmeninä. He olivat aina yhdessä ja niin myös kännykkä oli ryhmää koossa pitävä voima. AjAssA KU 15 /2 02 | 5 MatkapuheliMet eli kännykät yleistyivät 1990-luvun jälkipuoliskolla. Kopomaa vertasi kännykkäriippuvaisia muinaisiin vaeltajaheimoihin nomadeihin. Helikopteriraha tai rajaton QE on luvattu ottaa käyttöön ilman huolta siitä kuka kaiken viimekädessä maksaa. Le ht iK Uv a Le ht iK Uv a/ M er vi KU nn as ra nt a it äsU oM en yL io pi st o. Jo vuonna 1998 kännykkäliittymien määrä ylitti kiinteiden liittymien määrän
Nyt muutos kokonaan etäyhteydellä toteutettaviin tapaamisiin piti toteuttaa vauhdikkaasti. Ahlfors ei kuulu juuri nyt yhteiskunnan yksinyrittäjille tarjoamien tukitoimien piiriin. – Kesä on normaalistikin hiljaisempaa, joten silloin joudun aika tiukoille taloudellisesti, koska nyt poikkeuksellisesti kevätkuukausien aikana ei saa kerättyä kesäpuskuria, hän sanoo. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus lupasi viime viikolla yksinyrittäjille 2 000 euron tuen. – Kun kyse on ammatista, jossa itse edustaa jatkuvuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta, tällaiset tilanteet ovat haavoittavia, hän sanoo. – Tarjolla on hyvin vähän sellaisia toimia, joita yritystoimintaa jatkava yksinyrittäjä pystyy hyödyntämään, hän sanoo. Rahaa riittää noin joka neljännelle Suomen 187 000 yksinyrittäjästä. – 2 000 euron paketti on esimerkiksi vuokriin aika pieni, Ahlfors sanoo. – Työttömyysturva yritystoimintaa lopettamatta on hyvä, mutta aikajana on liian lyhyt, hän sanoo. Ahlforsin asiakastapaamiset ovat vähentyneet kolmanneksen. AjAssA 6 | KU 15 /2 02 E spoolainen psykoterapeutti, yksinyrittäjä Tiina Ahlfors pyöräilee päivittäin vastaanotolleen tekemään töitä, vaikka antaa terapiaa etälaitteiden kautta. Terapiasuhteet eivät ole päättyneet, mutta tapaamisvälit ovat pidentyneet. Kauhistuttaa ajatella, mikä tilanne olisi ollut Sipilän valtakaudella! Ahlfors kuitenkin arvioi, että hänen yritystoimintansa ei romahda koronakriisiin. Yksinyrittäjyys on vaativaa koronaepidemian aikaan kolmilapsisessa perheessä, jossa kaksi lasta käy etäkoulua ja yksi on päiväkoti-iässä, varsinkin, kun puoliso tekee työnsä normaaliin tapaan työpaikallaan. l TueT eiväT välTTämäTTä osu yksinyriTTäjään Psykoterapeutti pyöräilee päivittäin vastaanotolleen tekemään töitä. TeksTi Tuula Kärki Tiina Ahlfors. – Silti olen hyvilläni, että tämä hallitus on vallassa ja huomioi yksinja pienyrittäjät hyvin. – En voi tehdä kotona etäterapiaa, koska ei ole mahdollista järjestää rauhallista paikkaa, jossa asiakkaiden ja oman perheen yksityisyydensuoja toteutuisi, Ahlfors sanoo. Yrittäjälle nyt luvattu työttömyyskorvaus kestää kolme kuukautta. Ahlforsilla on jo ennen koronaepidemiaa ollut muutama etäasiakas
KU Meneillään oleVa ennennäkemättömän laaja yhteiskunnan reagointi koronaviruksen aiheuttamaan epidemiaan on monessa suhteessa yhdistänyt meitä. Se on kärsinyt isoista leikkauksista viime vuosina, mikä on rapauttanut terveysalan tutkimusta ja asiantuntijakenttää. Erityisesti lasten ja nuorten palveluista on huolehdittava. (Oikeistolla on taipumusta muistuttaa tästä vain, kun puhe on yritysten verottamisesta.) Ei tarvinne odottaa kuin Uudenmaan eristyksen loppumista, jotta vaatimukset ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisesta, yleissitovuuden purkamisesta ja paikallisen sopimisen lisäämisestä taas alkavat. – Satsataan terveydenhuoltoon, tutkimukseen ja epidemiologiseen osaamiseen ja asiantuntemukseen, kun meillä on siihen kerran varaa. Samaan aikaan koronakriisi on Honkasalon mukaan paljastanut konkreettisesti, että viime vuosien terveydenhuollon systemaattinen alasajo ja laitospaikkojen vähentäminen on johtanut siihen, että sairaalapaikkojen määrä on enää eurooppalaista keskitasoa. twitter JU ss i Jo en ta Us ta. KoLumni Moni vanhempi näkee nyt ensimmäistä kertaa konkreettisesti, mitä oma lapsi oppii ja opiskelee ja millä tavalla opettaja taituroi eri tilanteissa. Julkisen sektorin työntekijöiden panosta epidemian aikana suitsutetaan vielä. Honkasalon mukaan THL on joutunut kohtuuttoman, vailla faktapohjaa olevan parjauksen kohteeksi. Finanssipoliittisen sopeutuksen päälinjat ovat jo etukäteen tiedossa. Viime vuodet oikeisto on vaatinut niin työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia kuin julkisen talouden “sopeuttamista”, mikä pääsääntöisesti on eufemismi leikkauksille. Nyt tehohoitopaikkojen määrä yritetään kolminkertaistaa kiireesti. Epidemian huippua on ennustettu touko-kesäkuulle, ja toivoisin todella, että nyt keskityttäisiin siitä selviämiseen. Yli poliittisten suuntausten on tarjottua apua ryhmille, joita pohjoismainen hyvinvointivaltio suojaa vain vähän tai ei lainkaan taloudellisia riskejä vastaan, kuten yksinyrittäjille. Kunnat joutuvat kompensoimaan valtionosuuksien leikkauksia kunnallisverojen nostolla. Suomella ei ole varaa lähteä leikkausten tiellä ja taas syrjäyttää suurta joukkoa ihmisiä. Koulutusta odottaa ankeat ajat. Olenko ainoa, josta tuntuu aivan liian aikaiselta vaatia kovin paljon panostusta exit-strategian yksityiskohtiin. Panu Raatikainen 5.4. Kabineteissa ehkä jo kaavaillaan keskustan ja kokoomuksen “sopeuttamiseli leikkaushallitusta”. Kotien saama läpivalaisu koululaitoksesta välittyy koko yhteiskunnalle. Epidemia ja sen myötä toteutetut rajoitteet kohtaavat eri ryhmiä eri tavoin. Puhe verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verotuksesta tulee taas kunniaan, vaikka hyvin tiedetään, että kaikki verot suuntautuvat työhön. Pelkään tämän kalpenevan sen rinnalla, mitä nähdään kun epidemiasta aikanaan selvitään. OaJ:n viestintäJOhtaJa hanna OttMan, OpettaJa 6/2020 Prioriteetit uusiksi HävittäjäHAnKintA Veronika Honkasalo Kun koronakriisi on nujerrettu, iso kysymys on, kuka joutuu laman maksajaksi. Minusta ei, Honkasalo kirjoitti Facebookissa viime viikolla. Luvassa on julkisten menojen leikkauksia ja verotuksen painopisteen siirtämistä pois valtion ansiotuloveroista kulutuksen verotukseen. Paavo Arhinmäki 5.4. AjAssA KU 15 /2 02 | 7 Kansanedustaja VeroniKa Honkasalo (vas.) asettaa kyseenalaiseksi Suomen hävittäjähankinnan, jonka hinnaksi on arvioitu jopa kymmenen miljardia euroa. LAinAttuA Yhteisten uhrausten aika pian ohi. Silloin on syytä ottaa oppia 1990-luvun virheistä. Hän ehdottaa, että prioriteetit pannaan uusiksi. Poikkeusolojen mentyä ohi meidän annetaan ymmärtää, että yhteisten uhraustenkin aika on ohi. – Onko järkevää pistää 10 miljardia hävittäjiin kansallisen kriisin keskellä, kun kaikki resurssit pitäisi pistää suomalaisen yhteiskunnan jälleenrakentamiseen. Korkeakoulujen lukukausimaksuja lämmiteltäneen jo. Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Epidemian aiheuttaman laskun maksavat samat ryhmät, joita on kaavailtu kestävyysvajeen kattajaksi: köyhät, sairaat, työttömät, työkyvyttömät ja julkisen sektorin työntekijät
Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Opposition tehtävä ei kuitenkaan ole loputtomiin vain kannattaa hallituksen tekemisiä. Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Oppositiojohtajat Orpo, Halla-aho ja Essayah vaativat jo 4.4., että hallitusohjelma on kirjoitettava uudestaan. Kasvavaan eriarvoisuuteen johtava politiikka yhdistettynä poikkeustilaan ja poikkeusoloihin tottumiseen ovat vaarallinen yhdistelmä. Totta kai minä olen Kemistä, ja Kulmuni on Torniosta, joten siinä on vissi ero, ja se on tärkeä. Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. suomessa finanssiKriisistä saakka yhtenä kurjistamispolitiikan vaahtosuisimpana ajajana tunnettu Nordeasta Elinkeinoelämän tutkimuslaitokseen siirtynyt Aki Kangasharju selitti juuri Ylen uutisille, että jos nyt valtionvelka nousee 70 prosenttiin bkt:stä niin se on ihan pikkujuttu. Ja kohti millaista yhteiskuntajärjestystä kohti niiden avulla lähdettäisiin kulkemaan. Erityisesti siitä syystä, että niillä voitaisiin kenties välttää kriisin jälkeen välittömästi pöytään iskeytyvät leikkauslistat ja täysin välttämättömänä esitettävä taloudellinen kurjistamispolitiikka. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208. AjAssA 8 | KU 15 /2 02 idea. On tietysti selvää, että koronakriisin takia viime kesänä sovittu hallitusohjelma ei sellaisenaan säily vaalikauden loppuun. Se ei vain varmastikaan ole hallituksen juuri tämän hetken prioriteetti, eli hallituspuolueet eivät nyt todennäköisesti poikkeusolojen ja kriisin akuutin hoidon keskellä sulje itseään pariksi viikoksi Säätytalolle neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta. Eurooppalaisittain nyt ei vältellä velkaa, ja ekonomistit puhuvat lähes yhdellä suulla elvytyksen ja investointien puolesta. Hallitusohjelman uudelleenkirjoittamissession ehdottelu kesken tulipalon sammuttamisen on tietysti vielä aika vaaratonta huutelua. Paraatiesimerkki on tietysti Unkari, jossa käytännössä jo päätettiin pistää kansanvalta määrittelemättömän pituiselle tauolle. Ja ennen kaikkea millaiset leikkauslistat tämänhetkiselle oppositiolle sopivat. Kepu ja leikkauslistojen hunajainen tuoksu Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Tämä pätee erityisesti tilanteessa, jossa unioni on joka tapauksessa rakoilemassa pahasti epäonnistuttuaan surkeasti kriisiin reagoimisessa ja jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden vahvistamisessa. Ne eivät miellytä kepua, joka yhdessä VM:n virkamiesten kanssa kuopii jo karsinassaan leikkauslaitumelle pääsyä. Kotimaassa olen vähän pelonsekaisin tunnelmin katsellut opposition keulimista. Niiden avulla voitaisiin lievittää kriisiä ja jakaa taakkaa jäsenmaiden kesken. Koronabondit, yhteiset velkakirjat, olisivat tapa yrittää säilyttää unionista jokin AnnA MikkolA Kirjoittaja on Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja. Anderssonin pitää ainakin ensin pestä lenkkarit. EU:n budjettisäännöillä voi tulevat vuodet heittää vesilintua. Suomenkin hallituksen pitäisi pikimmiten alkaa kannattamaan niitä. Sopii silti miettiä, millaisia vieläkin tiukempia kansalaisten rajoittamistoimia sieltä oltaisiin valmiita tukemaan ja ajamaan kriisin pitkittyessä. Äärioikealla päällimmäinen ensireaktio oli tietysti jonkinlainen hämmentynyt erektio punavihreän feministihallituksen suljettua valtakunnan rajat myös Teuvo Hakkaraisen kihlatulta. Kepu, tuu pois sieltä jooko. Mahdollisesti siitä johtuen, sekä täydellisestä kepulaisuuden puutteestani, en mitenkään osaa samaistua Kulmunin Hesarissa (5.4.) suorittamaan mässäilyyn leikkauslistojen tuomisesta takaisin pöytään jälleenrakennuksen hengessä romanttisesti 1990-lukua muistellen. l O len Kotoisin vähän samoilta perukoilta kuin minua muutaman vuoden nuorempi valtionvarainministeri Katri Kulmuni
Hän on työuransa jälkeen alkanut penkoa inkeriläisten historiaa.. TausTaT KU 15 /2 02 | 9 02 taustat ”Äiti pelkäsi koko ikänsä, että hänet haetaan väkisin Neuvostoliittoon.” An tt i Yr jö ne n Inkeriläistaustaisen Reijo Rautajoen lapsuutta sävytti pelko
inkeriläisistä. puhumassa. Joka?paikassa?tulee?vastaan,?että. puolilla. TeksTi Elias Krohn –?Olen. käynyt. pahoittelee. tietoisuus. TausTaT 10 | KU 15 /2 02 Inkeriläiset eivät enää vaikene Suomenlahden pohjukassa, Pietarin ympäristössä sijaitsevan Inkerinmaan asukkaat ovat toistuvasti joutuneet pelinappuloiksi kansainvälisen politiikan myllerryksissä. Rautajoki. Suomea.. An tt i Yr jö ne n. on?heikkoa,?Reijo. inkeriläisistä?eri
”Kavereilleeisaanutpuhua inkeriläisyydestä.” Lea Pakkanen tutustui inkeriläisten karkotusja hautapaikkoihin Siperiassa. Hiljaisuutta rikkomassa Inkeriläistausta näkyi Reijo Rautajoen lapsuudessa ennen kaikkea vaikenemisena. Inkeriläisten asioitten penkominen ja tutkiminen oli hänelle elämänmittainen harrastus. Kajaanin opettajaseminaarissa hän tapasi Eero Rautajoen, avioitui tämän kanssa ja heidän esikoisensa Reijo syntyi vuonna 1946. Venäjällä suomalaisia, suomessa Venäläisiä Kansallismuseon näyttely Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset tuo esiin inkeriläisten tarinaa valokuvin, esinein ja dokumentein. Yksi heistä oli Reijo Rautajoen äiti Elsa Dubbelman. Heistä noin puolet pakeni pian Ruotsiin, koska he pelkäsivät joutuvansa Suomesta pakkopalautetuiksi Neuvostoliittoon. Rautajoen äiti oli yksi niistä 8 000:sta, jotka eivät taipuneet painostuksen allakaan palaamaan Neuvostoliittoon, vaan jäivät Suomeen. Liehuville kankaille on painettu inkeriläisten muotokuvia ja heidän ajatuksiaan menneestä. Hänen uusin tutkimuksensa näki päivänvalon maaliskuun lopulla. Toisen maailmansodan aikana saksalaisten vallattua alueen Suomeen tuotiin 63 000 inkerinsuomalaista noin vuosina 1942–1944. Reijo Rautajoki Rautajoen äidin kaikki sukulaiset lähtivät Ruotsiin, mutta hän jäi itse Suomeen opiskelemaan opettajaksi. – Äitini oli saksalaisten palveluksessa Inkerissä, mikä oli venäläisten silmissä sotarikos. Reijo Rautajoki on jatkanut isänsä jalanjäljillä vakuutusalalla tekemänsä leipätyön jälkeen. M ee ri Ko Ut an ie M i. Isäkin varoitteli, että ovea ei saa avata kenellekään vieraalle, jottei äitiä viedä pois, Rautajoki muistelee. – Isä kirjoitti aiheesta 200 artikkelia eri lehtiin. – Kavereille koulussa tai muualla ei saanut puhua inkeriläisyydestä, koska äiti pelkäsi koko ikänsä, että hänet haetaan vielä väkisin Neuvostoliittoon. Äidin kaksi veljeä palveli puna-armeijassa ja molemmat kaatuivat. TausTaT KU 15 /2 02 | 11 lemaan inkeriläisiä heidän kokemuksistaan, ja urakka jatkui 2000-luvulle saakka. Suomeen tulleista 55 000 palasi Neuvostoliittoon, missä heidät vastoin lupauksia vietiin kauas kotiseuduiltaan. Se kertoo karanteenileireistä, joilla Suomeen tuotuja inkeriläisiä pidettiin tautien leviämisen estämiseksi. Hänen väitöskirjansa Vaiettu sotapakolaisuus (2017) kertoo inkeriläisten opettajien, kuten hänen äitinsä, vaiheista. Kotipiirissä Rautajoen äiti kyllä puhui kokemuksistaan, kuten perinteisen inkeriläisyhteisön tuhonneesta kolhoosijärjestelmästä sekä uskonnon harjoittamisen ja suomen kielen kouluopetuksen kieltämisestä 1930-luvulla. Rautajoen isä ryhtyi 1960-luvulla haastatteK altoinkohdellun vähemmistön vaiheet tuo yleiseen tietoisuuteen Kansallismuseon näyttely Helsingissä. Äidin lisäksi kaikki hänen lähisukulaisensa tulivat Suomeen eivätkä halunneet palata, kun Neuvostoliitto vaati inkeriläisiä palautettavaksi, Reijo Rautajoki kertoo
Sitä katsoessa kulminoitui, että nyt tartumme tähän aiheeseen, joka jo aiemmin oli ollut mielessä. Valokuvat matkoilta ja haastatteluista kuvasi Meeri Koutaniemi. – Neuvostoliitossa olimme olleet aina suomalaisia ja sen takia kummallisia. TausTaT 12 | KU 15 /2 02 on yksi heistä. Opin uuden asian itsestäni: sen mitä merkitsin ympäröivälle yhteiskunnalle, Pakkanen kertoo. Näyttelyn ovat käsikirjoittaneet Lea Pakkanen ja hänen isänsä Santeri Pakkanen, molemmat toimittajia ja itsekin inkeriläisiä. Pakkaset tulivat Suomeen vuonna 1991 Lean ollessa 7-vuotias. Rautajoki on ollut laatimassa myös näyttelyn tekstejä. – Siellä oli edelleen pihan perällä olevan saunan ovessa lapsena mummolle kirjoittamani jäähyväisviesti, kun olimme lähdössä Suomeen. Näyttelyhanke sai alkunsa kesällä 2017, kun Pakkanen oli isänsä kanssa käymässä vanhalla kotiseudullaan Petroskoin alueella ensimmäisen kerran Suomeen muuttonsa jälkeen. Lea Pakkanen luonnehtii matkaa havainnollistavaksi ja rankaksi kokemukseksi. Heille olimme vain venäläisiä, jotka haluavat muuttaa Suomeen. – Vastaanotto oli aika hyvä. Ihmiset olivat avuliaita, sain kavereita ja sopeuduin, Lea Pakkanen muistelee. Silti tietty vierauden tuntu jatkui. Kun olimme tulossa Suomeen, omiemme pariin, monet eivät tienneet ollenkaan, keitä inkerinsuomalaiset ovat. – Vaikka matkustimme lentokoneella emmekä. TieTo inkeriläisisTä osaksi yleissivisTysTä Pakkaset haastattelivat laajasti niin Suomessa kuin Venäjälläkin asuvia inkeriläisiä. He matkustivat myös Siperian Jakutiaan ja Norilskiin, jonne inkeriläisiä Stalinin kansallisiin vähemmistöihin kohdistamien vainojen aikana karkotettiin. Neuvostoliiton alettua hajota ajatukset Suomeen muutosta yleistyivät Inkerinmaalla, ja presidentti Mauno Koivisto oli luvannut Suomeen tuleville inkeriläisille paluumuuttajan statuksen
. . Se 9 000 kilometrin etäisyys, jonka päähän inkeriläisiä on karkotettu, konkretisoitui. Myös karkotettujen ihmisarvon riisto havainnollistui. TausTaT KU 15 /2 02 | 13 tavarajunilla kuten karkotetut, näimme miten maisema muuttui. Sen työmailla raatoi yhteensä noin puoli miljoonaa vankia vuosina 1935–1956, myös inkeriläisiä. Ensin oli puita, sitten pelkkää jäkälää, sitten lumipeitteisiä vuoria. soivat ja jos kuukahtivat, niin uusia tuotiin. . Vallankumouksen jälkeen Venäjän sisällissodan yhteydessä Inkerinmaalla voimistuivat autonomiavaatimukset ja tuhansia muutti pakolaisina Suomeen. . . Sitä oli toimittamassa myös Kansallismuseon inkeriläisnäyttelyn toinen käsikirjoittaja Santeri Pakkanen. Museo on toistaiseksi suljettu koronavirustilanteen vuoksi. . – Silloin he ovat olleet niin arvottomia, että heille on voinut tehdä sen kaiken. . Tätä mietin paljon, kun palasimme Siperiasta, Pakkanen sanoo. Keskustelun avasi kulttuurilehti Punalipun erikoisnumero vuonna 1987. saakka. inkeriläisiä otettiin Suomeen paluumuuttajina vuosina 1990–2016. Jopa 250 000 Norillagin vangin on arvioitu menehtyneen kylmään, nälkään ja raskaaseen työhön.. – Heidän oli tehtävä työtä niin kauan kuin jakInkeriläisten vaiheita . M ee ri Ko Ut an ie M i Norillag oli yksi Neuvostoliiton Gulag-vankileirijärjestelmän suurimmista ja ankarimmista leireistä. . . Lisäksi inkeriläisiä asuu Kazakstanissa, Ruotsissa ja Kanadassa. Vuoden 1617 Stolbovan rauhassa Inkerinmaa siirtyi Moskovan Venäjältä Ruotsin kuningaskunnalle. suomessa asuu tällä hetkellä 50 000– 70 000 inkeriläistä, Venäjällä vajaat 20 000 ja Virossa 4 000. myöhemmin neuVostoliitossa vainoaminen loppui, mutta kokemuksista vaiettiin ja inkeriläinen kulttuuri näivettyi. . . 1980-luVun lopulla Mihail Gorbatšovin glasnost-politiikan aikana inkeriläiset heräsivät puhumaan juuristaan ja omaistensa kohtaloista. Tieto inkeriläisten moninaisista traagisista kohtaloista on suuren yleisön joukossa vähäistä. Inkeriläisten vaiheet pitäisikin liittää osaksi suomalaisuuden itseymmärrystä ja yleissivistystä, Lea Pakkanen korostaa. Ortodoksiset inkeroiset ja vatjalaiset pakenivat Venäjälle ja tilalle alkoi muuttaa suomenkielisiä luterilaisia talonpoikia Karjalan kannakselta ja Savosta. . Näyttely Kansallismuseossa 26.7. Vuonna 1721 Inkerinmaa liitettiin Suuren Pohjan sodan päätteeksi uudelleen Venäjään, mutta luterilainen uskonto ja suomen kieli säilyivät. . Suomeen tulleista inkeriläisistä 55 000 palasi Neuvostoliittoon, missä heidät vastoin lupauksia vietiin kauas kotiseuduiltaan. Nyt hiiltä kaivaneiden naisvankien parakkien rauniot häämöttävät lumen ja jään keskellä. 1920-luVun lopulta alkaen inkeriläisiä koettelivat Stalinin ajan kiellot, vainot ja karkotukset. 1940-luvun loppuun mennessä 140 000 inkeriläistä oli karkotettu, ammuttu tai vangittu. . l InkerIläIset – unohdetut suomalaIset. Ja nykyään sillä kokemuksella on niin vähän merkitystä, että siitä ei tarvitse puhua tai kirjoittaa koulukirjoissa tai ylläpitää tietoisuutta.
Mutta täytyisi pitää mielessä, että pienituloisilla maaseutualueilla, erityisesti Afrikassa, on yhteisöjä joissa miljoonien ihmisten toimeentulo on riippuvainen villieläimistä. – Olisi hyvä kieltää elävien eläinten torit, kuten Kiina ja eräät muut maat ovat tehneet. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vuonna 2018 lähes 70 prosenttia maailman terveysja sosiaalialan työntekijöistä oli naisia, palvelualalla lähes 60 prosenttia. Luonnossa viruksen kantajia ovat hedelmälepakot. Uhrien on vaikea myös päästä turvaan. sopimuskokous siirtyy Yli 140 maan edustajat kokoontuivat helmikuussa Roomassa arvioimaan ensimmäistä kertaa 20-kohtaista sopimusluonnosta, jolla pyritään pysäyttämään biodiversiteetin heikkeneminen ja palauttamaan luonnon monimuotoisuutta. Siten se, miten harjoitamme maataloutta, käytämme maaperää, suojelemme rannikkojen ekosysteemeitä ja kohtelemme metsiä joko tuhoaa tulevaisuutemme tai auttaa meitä säilymään pitempään, Mrema sanoo. Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisesta on huolehdittava myös kriisiaikoina. Laajamittainen metsien hävittäminen, elinympäristöjen köyhtyminen ja pirstoutuminen, maatalouden tehostaminen, meidän ruokajärjestelmämme, eläimillä ja kasveilla käytävä kauppa, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos – kaikki nämä aiheuttavat biodiversiteetin köyhtymistä ja ne kaikki myös tuovat uusia tauteja. Mrema varoittaa kuitenkin taantumuksellisesta lähestymistavasta meneillään olevaan Covid-19 -pandemiaan. Näin tapahtui ebolaja zikaviruskriisien aikana. Luonnos sisältää ehdotukset, joilla suojeltaisiin lähes kolmasosa valtamerien ja mantereiden pinta-alasta sekä leikattaisiin muovijätteen ja liiallisten lannoitteiden määrää 50 prosentilla. ILO:n mukaan naiset tekevät miehiin verrattuna kolme kertaa enemmän palkatonta hoitotyötä. TausTaT KU 15 /2 02 | 15 Ihmisen toiminta heikentää biodiversiteettiä ja levittää uusia tauteja. Pidetään tasa-arvosta huolta niin kotien arjessa, oikeudenmukaisessa palkkauksessa kuin tukipalvelujen resursoinnissakin. Vakavat kriisit eivät vain nosta esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta, ne myös syventävät sitä. YK:n tasa-arvojärjestö arvioi, että koronaviruskriisin aiheuttama taantuma vaikuttaa maailmanlaajuisesti naisiin voimakkaammin kuin miehiin. Kiinan biodiversiteetin säilyttämisen ja vihreän kehityksen rahaston pääsihteeri Jinfeng Zhou kehottaa viranomaisia tekemään eläintorien kiellosta pysyvän. – Tiedossamme on, miten nipahvirus aiheutti epidemian 1990-luvun lopulla Malesiassa. Naiset etujoukossa pandemian selättämisessä Silvia Modig Europarlamentaarikko Kolumni Naiset kaNtavat tällä hetkellä suuren vastuun niin maailman kuin Euroopankin hyvinvoinnista. Siitä olisi suuri hyöty sekä luonnon suojelemiselle että ihmisten suojaamiselle haitallisilta kontakteilta villieläinten kanssa, Zhou sanoo. Niiden uskotaan siirtyneen metsäpalojen, metsänhakkuiden ja kuivuuden ajamina metsistä turvesoille. Myös nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla on nyt suurempi riski menettää toimeentulonsa, arvioi ILO. – Saamamme viesti on, että jos me emme pidä huolta luonnosta, luonto hoitelee meidät, sanoo Mrema Guardianille. Sopimuksen allekirjoittamiseksi oli määrä järjestää suuri kokous lokakuussa Kiinan Kunmingissa, mutta sitä on lykätty koronaviruksen takia. – Jos näille yhteisöille ei tarjota muita vaihtoehtoja, on vaarana laittoman villieläinkaupan käynnistyminen, mikä on jo saattanut joitakin lajeja sukupuuton partaalle. Sen lisäksi, että naiset kantavat suuren vastuun koronapandemian vastaisesta työstä, moni tekee sen alalla, joka on sekä aliarvostettu että alipalkattu. – Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä on tulossa merkittävä tekijä joidenkin virusten leviämisessä. YK:n tasa-arvojärjestön mukaan kriisiaikoina myös naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntyy. – Yli 70 prosenttia ihmisten taudeista on peräisin villieläimistä ja toisaalta monet lajit ovat joutuneet uhanalaisiksi, koska niitä syödään. Virus siirtyi lepakoista maanviljelijöihin, heistä se tarttui muihin ihmisiin ja näin tauti levisi. l Käännös: Arto Huovinen. – Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka haluavat kieltää elävien eläinten torit. Tavoiteltavaa sopimusta on mainostettu Pariisin ilmastosopimuksen veroiseksi luonnon monimuotoisuuden alalla. Myös perheiden sisäinen hoivavastuu on useimmiten naisilla. Lepakot ja nipahvirus Mrema suhtautuu optimistisesti siihen, että Covid-19:n jäljiltä maailma suhtautuisi vakavammin luonnon tuhoutumisen seurauksiin, kun aletaan neuvotella vuoden 2020 jälkeisistä biodiversiteetin perusteista. Zoonoottiset taudit Koronaviruksen leviäminen ympäri maailman on kiinnittänyt huomiota siihen, että ihmisen aiheuttama luonnon tuhoutuminen luo otollisia olosuhteita uusien zoonoottisten (eläimistä ihmisiin tarttuvien) tautien leviämiseen. Naisia työskentelee enemmän haavoittuvilla aloilla ja pätkätöissä. Mrema mainitsee esimerkkeinä LänsiAfrikan ebolaviruksen sekä Itä-Aasian nipahviruksen ja toteaa, että luonnon tuhoutumisen ja uusien ihmiseen tarttuvien tautien välillä on selvä yhteys. Poikkeusoloissa tämän työn merkitys korostuu entisestään. Kun ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan, naisiin kohdistuvan väkivallan riski kasvaa. Karanteenioloissa perheiden sisäiset jännitteet kasvavat, mikä voi johtaa lisääntyneeseen perheväkivaltaan. – On etsittävä keinot, joilla löydetään tähän tasapaino ja samalla oikeasti tehdään loppu laittomasta kaupasta. Kaksi kolmasosaa uusista tartuntataudeista ja sairauksista tulee luonnosta. tineet Kiinaa tekemään kiellosta pysyvän. Monet naiset kantavat nyt päivätyönsä ohella vastuun lastenhoidosta, koululaisten etäopiskelusta ja apua tarvitsevista sukulaisista. – Säilyttämällä koskemattomia ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta autamme vähentämään joidenkin tällaisten tautien esiintymistä. Ei anneta sen tapahtua. Hän varoittaa, että uusia Covid-19:n kaltaisia tauteja voi ilmaantua
Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. Olisi väärin sanoa, että ”mitään ei tehty”, sillä tietysti esimerkiksi SARSja MERS-epidemioista oli opittu paljon, ja monet esimerkiksi Kiinassa käytetyt varotoimet oli kehitetty niiden kokemusten pohjalta. Seuraavan globaalin pandemian tiedettiin iskevän jossain vaiheessa, ja siitä oli varoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Tiedettiin siis, että kriisialttius on nykyisen maailmanjärjestyksen systeeminen piirre. Siinä todetaan, että 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen kriisit – kansainvälisesti verkottuneiden ruokajärjestelmien kriisiytyminen vuosina 2006–2008 ja uudelleen 2010–2011, kansainvälinen talouskriisi 2007–2009 ja nyt koronapandemia – ovat globalisoituneen ja yhä kiivaammassa tahdissa toimivan maailman systeeminen piirre. Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde vastasi Kansan Uutisten kuuteen kysymykseen koronapandemiasta ja sen luonteesta. Tähän asti sellaisiin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa. TausTaT Paluuta ”normaaliin” ei ole Ne ovat osa parin vuosisadan aikana rakentunutta maailmanjärjestystä. 3. Ja vaikka pandemia oli ennakoitu todennäköisesti, sen tarkka tapahtuma-aika ja -paikka sekä taudin luonne olivat tietysti yllätys. Tällaiset ilmiöt voivat siis olla samaan aikaan ennakoituja ja yllätyksiä. Miksi mitään ei tehty. Miksi pandemia oli vain ajan kysymys, ei varsinainen yllätys. Samalla tavalla talousja ruokajärBIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde sanoo, että kriisien vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia. tutkijoidensa allekirjoittaman puheenvuoron Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa. Sen sijaan pandemian todennäköisyyden vähentäminen ja sen torjumisen helpottaminen olisi vaatinut perustavanlaatuisia yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi ruokajärjestelmän toiminnassa, globaalissa liikenteessä ja terveydenhuoltojärjestelmissä. Laajalle leviävien tartuntatautien todennäköisyys on kasvanut etenkin globaalin liikenteen ja kaupankäynnin kiihtyessä, väestökeskittymien kasvaessa, suurimittaisen eläintuotannon myötä ja ihmistoiminnan tunkeutuessa yhä uusille luonnonalueille. teksti Kai Hirvasnoro M onitieteinen tutkimusyksikkö BIOS julkaisi 25. Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata.. Miksi se kuitenkin yllätti
Ihmisiä kuolee koronavirukseen enemmän kuin ehditään haudata. Ilmastonmuutos on kuitenkin yksi niistä ympäristömuutoksista, jotka lisäävät tartuntatautien esiintymisen todennäköisyyttä. Ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkija Ville Lähde Le ht iK Uv a/ Pie ro Cr UC ia tt i Co Lo Ur. l jestelmien lisääntyvä kriisialttius on tunnustettu, mutta sen vähentäminen vaatisi järjestelmätason muutoksia, joihin ei ole ollut poliittista tahtoa eikä voimaa. Yksi tärkeä ulottuvuus on ympäristökuormituksen vähentäminen, toinen on yhteiskuntien luovan sopeutumiskyvyn lisääminen. Pandemiaja ilmastokriisi eivät vertaannu näin helposti toisiinsa. Maailma ei tietysti palaa täysin ennalleen, mutta tällaisella oletuksella pääosin toimitaan. TausTaT KU 15 /2 02 | 17 Paluuta ”normaaliin” ei ole kin kestävä pandemia on lopulta nopea ja ohimenevä kriisi, jolle voidaan löytää hoitokeinoja ja parhaimmillaan rokote. – Siinä mielessä ”tämä loppuu” onkin väärä ajatus, sillä vaikka pandemia loppuu, kriisialttiissa maailmassa ei ole sellaista rauhallista ”normaalia päiväjärjestystä”, jonka aikana ainoastaan ehditään pohtia esimerkiksi ilmastokysymyksiä. Nyt on ollut uutisia ilman ja vesistöjen puhdistumisesta, kun teollinen toiminta ja turismi ovat pysähdyksissä. Koska muutokset eivät ole ohimeneviä, niiden toteuttaminen on paljon vaikeampaa kuin sellaisten poikkeustilatoimien, joilla on vakavatkin sivuoireet. Vaikka se muuttuisi toistuvaksi epidemiaksi, se ei ole jatkossa niin vaarallinen. Hätätilaohjelmat eivät riitä. – Ilmastonmuutos taas on hidas, asteittaisesti etenevä kriisi, jossa ei ole pandemian kaltaista ”H-hetkeä”. Se tiedetään, mutta toimitaan vasta kun on kriisi ja pakko. Tapahtuuko ilmastokriisissä sama. Itse asiassa historiallisesti romahdusten jälkeen ympäristökuormitus on hyvin nopeasti palannut entiselle tasolle ja siitä ylöspäin. Pitkäjänteistä yhteiskunnallista muutosta on toteutettava jatkuvassa sopeutumisen ja mukautumisen ilmapiirissä. Nimittäin pandemian iskiessä yhteiskunnissa onkin ollut yllättävän suuri valmius nopeisiin ja radikaaleihin muutoksiin. Sen hoitaminen, aivan kuin yleisemmin kriisialttiuden vähentäminen, vaatisi pysyvää yhteiskunnallista muutosta. Pitkään”Olemmeperineetmaailmantilan,jossa erilaisetkriisithelpostiruokkivatja vahvistavattoisiaan.” Italiassa varastot täyttyvät ruumisarkuista. – Pähkinänkuoressa väärä tapa toimia on olettaa, että tämän kriisin jälkeen on palattava entisiin tuotantoja kulutustapoihin ja entiselle talouden kehitysuralle. Tarvitaan jatkuvaa muutosprosessia, jossa ympäristökuormitus ja luonnonvarojen kulutus saadaan kestävälle tasolle. BIOS-tutkimusyksikkö taas peräänkuuluttaa sitä, että tuetaan pitkäjänteistä ekologista jälleenrakennusta. Hyväksyntä niille saadaan kuitenkin sillä oletuksella, että poikkeustilan jälkeen palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”. Onko korona onnenpotku ympäristölle. Nyt valmistaudutaan jo exit-ohjelmiin. – Ilmastonmuutos ja monet muut suuret ympäristöongelmat ovat hitaasta kertyviä ja asteittaisia prosesseja, joten hetkellinen hengähdystauko ei sinänsä auta juuri lainkaan. BIOS-tutkimusyksikkö korostaa, että muutoksen kestävyyden ja hyväksyttävyyden vuoksi on elintärkeää huolehtia myös sen oikeudenmukaisuudesta. Ovatko koronapandemia ja ilmastokriisi yhteydessä toisiinsa. Mikä olisi väärä tapa toimia, kun tämä loppuu ja mikä oikea. – Kriiseillä on hyvin erilainen luonne. – Ilmastonmuutokselle ei voi keksiä rokotetta, eikä sille tulla immuuniksi. Olemme nimittäin perineet maailman tilan, jossa erilaiset kriisit helposti ruokkivat ja vahvistavat toisiaan
Koko ryhmällä oli käytössään vain kuusi huopaa. Bolivian eteläosat ovat hyvin uskovaista ja oikeistolaista seutua. Näihin maisemiin Che Guevara saapui marraskuussa 1966 yhdessä 29 bolivialaisen ja 25 kuubalaisen kanssa käynnistämään sosialistista vallankumousta Etelä-Amerikkaan. Maan eteläosien talonpojat eivät olleet kiinnostuneita liittymään taisteluun. Soratie kiemurtelee ympäri vuorten reunamia. La Higuerassa asuu nykyään noin parikymmentä ihmistä, pääasiassa vanhuksia. Kylässä on kolme Che Guevaran muistomerkkiä ja lukuisia Chen muotokuvasta tehtyjä seinämaalauksia. Korkealla ylängöllä kasvaa perunaa ja ainoat vastaantulijat paimentavat lehmiä. TausTaT 18 | KU 15 /2 02 ja heitä vastassa oli 1 800 raskaasti aseistettua erikoisjoukkojen sotilasta. Hän oli 12-vuotias, kun Che Guevaran ruumis asetettiin Vallegranden sairaalan pesuhuoneeseen kaupungin asukkaiden nähtäväksi. Kun ihmiset menivät jonossa katsomaan Chen ruumista, monien mielestä sissijohtaja näytti ristiinnaulitulta Jeesukselta. Tämän jälkeen sissit joutuivat olemaan kuusi kuukautta pakosalla – ilman lääkkeitä ja usein ilman ruokaa ja juomavettä. Tarkoituksena oli perustaa eteläisen Bolivian vuorille sissien koulutusleiri, josta lähdettäisiin aseelliseen vallankumoukseen myös naapurimaihin Argentiinaan, Brasiliaan, Chileen ja Paraguayhin. Vielä tänä päivänä Vallegrandessa sytytetään kynttilöitä Pyhälle Ernestolle, jonka uskotaan parantavan ihmisiä sairauksista. la higueran kylän ulkopuolella Jorge osoittaa, mistä Che Guevara tuli muulilla ratsastaen viimeisellä matkallaan. Surmattu sissijohtaja näytti monien mielestä ristiinnaulitulta Jeesukselta. l P i e n e n h o te lli n omistaja Jorge Osinaga Padilla kiipeää maasturin ohjauspyörän taakse, tekee ristinmerkin ja laittaa lippiksen päähän. Kuubassa tiedettiin Chen joukkojen ahdingosta, mutta avustustoimiin ei ryhdytty. Tien vieressä on satojen metrien pudotus alas laaksoon. Tien toisella puolella vuorenrinteen alla on sola, jonne kapinalliset jäivät lopulta mottiin, kun paikallinen perunanviljelijä paljasti sotilaille heidän piilopaikkansa. Jorge tekee jälleen ristinmerkin, kun lähdemme paluumatkalle takaisin kaupunkiin. Astmakohtaukset estivät häntä kävelemästä itse. Tania toimi kapinallisten yhdyshenkilönä pääkaupungissa La Pazissa ja kuljetti vieraita sissien luo. Che Guevaran jalanjäljissä TeksTi ja kuva Peik Johansson PinTaa syvemmälTä. lokakuuta 1967 Che ja kaksi muuta vangittua sissiä teloitettiin ja ruumiit lennätettiin helikopterilla Vallegrandeen. Maaliskuussa 1967 argentiinalais-itäsaksalainen vakooja Tamara Bunke, koodinimeltään Tania, ilmestyi odottamatta kapinallisten leiriin. Che ei myöskään tiennyt, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA koulutti Bolivian erikoisjoukkoja ja toimitti heille aseita. ”Juuri tällaisia epäkohtia vastaan me taistelemme.” ”Olette tullut pitkän matkan taistelemaan Boliviaan”, nainen vastasi. Bolivian vallasta ajettu vasemmistohallitus ryhtyi vuosi sitten rakentamaan kylään vesijohtoa. Sairaalan pesula on nyt turistinähtävyys, samoin kuin surmattujen sissien joukkohaudalle rakennettu mausoleumi ja museo. Naapurikylässä hän oli poistanut ihmisiltä rikkinäisiä hampaita, olihan hän koulutukseltaan lääkäri. Paikalle lennätettiin myös ulkomaisia lehtimiehiä pääkaupungista. Tällä kertaa sotilaat löysivät hänen jeeppinsä ja pian myös maakellarit, joissa olivat kapinallisten ruokavarastot ja Che Guevaran astmalääkkeet. Lisäksi kapinallisten radiolähettimet olivat hajalla, eikä Che saanut yhteyttä tukijoukkoihin Kuubassa. Hyönteiset ja sairaudet riivasivat. Kyläpuotia pitävä rouva tulee avaamaan oven pieneen koulurakennukseen, jonne Che vietiin aikoinaan vangiksi. Bolivian kommunistipuolue ei antanut Chen joukoille luvattua tukea. Tässä vaiheessa sissejä oli 25, ”Esimerkkisi tuo valoa uuteen aamuun”, lukee Che Guevaran muistomerkissä La Higueran kylässä Boliviassa. Eri puolille maailmaa olisi luotava ”kaksi, kolme, useita Vietnameja”, Che Guevara kirjoitti viimeiseksi jääneessä artikkelissaan. Olemme lähdössä Vallegranden pikkukaupungista ylös vuorille La Higueran kylään, missä Che Guevara surmattiin lokakuussa 1967. Näkymät ovat komeita. Nyt koulu on remontoitu museoksi, jonka seinillä on valokuvia ja tekstejä sissioperaatiosta ja vanha verinen sotilasunivormu. Seuraavana päivänä 9. ”Kuubassa lapset eivät käy koulua savimajassa”, Che sanoi nuorelle naisopettajalle. Che ei suostunut puhumaan upseereille mutta pyysi saada tavata kylän opettajan. Vallankumous ei edennyt suunnitelmien mukaan. Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin matkusti Havannaan ja kielsi Kuubaa ehdottomasti ryhtymästä pelastusoperaatioon Boliviassa
kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu, sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi Varsinais-Suomen vasemmistoliiton PIIRIN KEVÄTKOKOUS 18.4.2020 , Kaarinassa on PERUTTU . Piirihallitus. Vaihde 020 774 001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenyysasiat 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 JYTY KUULUU LÄHELLE JA KAUAS Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki JYTYLIITTO.FI Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto– Offentliga och privata sektorns funktionärsförbund Jyty Useimmat SAK:laiset ammattiliitot ja niiden osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua, jolla saat alennusta vuoden kestäviin tilauksiin. Saat alennusta Kansan Uutisista Oletko ay-liiton jäsen. Nähdään taas syyskokouksessa. KU 15 /2 02 | 19 Kokouksia PIDÄ OIKEA KURSSI Ole fiksu ja liity liittoon! www.teollisuusliitto.. Kysy lisää tilaajapalvelustamme
TausTaT 20 | KU 15 /2 02 Saamelainen kohtaa yhä rasismia Suomessa Elokuvantekijä Elle-Máijá Tailfeathers haluaa tuoda esiin alkuperäiskansojen kipukohtia. TeksTi Susanna Vilpponen kuvaT Saara Lavi. Saamelainen ja mustajalka-kansaan kuuluva Tailfeathers huomaa paljon yhtymäkohtia kansojen välillä