Merkitseekö se liittoutumista. s.?2 > Vähemmistökielet yhä ”kyökkikielen” asemassa Venäjällä s.?12 Kotouttamiseen sijoittaminen kannattaa s.?16 Hevi reissu on kallein Suomessa tehty komedia s.?28 N o 10 K a n n e n k u v a : A ll O v e r P re ss /E ll io t B a n k s Perjantai 9.3.2018 | 3,5 € | 10-003251-1810 www.kansanuutiset.fi Saksan vaikea hallitusratkaisu s.?8. Kauttakulkusopimus toisi Nato-joukot Suomeen Sotilaallinen Schengen-sopimus allekirjoitetaan maaliskuussa
EU–Nato-yhteistyö perustuu heinäkuussa 2016 allekirjoitettuun yhteistyösopimukseen strategisesta kumppanuudesta. Silti Suomen pitää asettaa selvät rajat, miten pitkälle se voi puolustusintegraatiossa mennä sotilaallisen liittoutumattomuuspolitiikkansa vuoksi. 11. (EU Reporter 13. Hanke tuli julkisuuteen syksyllä 2017. – EU:n ja Naton kapasiteetit ovat sidoksissa toisiinsa. Sopimus mahdollistaisi Nato-joukkojen siirrot Suomen kautta Viroon. Kutsumanimensä mukaisesti se tarkoittaa sitä, että EU:n alueella jäsenmaiden sotavoimat ja -kalusto voivat ylittää valtioiden rajat ilman suuria rajamuodollisuuksia. . Hänen mielestään Venäjän reaktiot vaikuttavat kaikissa vaihtoehdoissaan ratkaisevasti Suomen turvallisuuteen. Hän sanoo, että Suomi näyttää ottaneen sen puitteissa joissakin asioissa johtavan roolin. Samaan aikaan kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus ajaa avoimesti suomalaisten vapauksia rajoittavien tiedustelulakien käyttöönottoa, valmistelee se hieman varjossa mukaan menoa EU:n ja Naton Military Mobility -yhteistyöprojektiin. Putinin hallinnolla on toimintamalli, että se työntyy niin pitkälle kunnes vastustusta löytyy. Patomäki sanoo, ettei Suomen pidä olla välittämättä Venäjän reaktioista. . Sheehanin havaintojen mukaan EU:n sotilaallisesti liittoutumattomat maat Suomi, Irlanti, Itävalta ja Ruotsi ovat halukkaita Military Mobility -sopimukseen. – En usko, että kukaan vakavasti otettava toimija olisi välittämättä Venäjän reaktioista. – Venäjä on horjuttanut Euroopan turvallisuutta sotatoimilla Ukrainassa, valloittamalla Krimin ja sekaantumalla Brexit-äänestykseen samoin kuin Yhdysvaltain vaaleihin. 2 9.3.2018 Swansean yliopistosta Iso-Britanniasta arvioi, että Suomen kannattaa mennä mukaan EU:n Military Mobility -hankkeeseen Venäjän mielipiteistä huolimatta. 2017). . Esiin nousseissa skenaarioissa on puhuttu esimerkiksi Nato-joukkojen kauttakulusta Ruotsin ja Suomen kautta Viroon. set ja Military Mobility -hankkeet tähtäävät siihen, että Suomesta voidaan kon. Ei niin naiivisti voida toimia, että emme arvioisi EU-puolustusyhteistyön ja Military Mobility -hankkeen mahdollisten hyötyjen ja Venäjän vastatoimien vaikutusta Suomen turvallisuuteen. Yhden itsepuolustus on toisen näkökulmasta sotilaallinen uhka, mikä johtaa vastatoimiin. Suomen kieltäytyminen tästä puolustusyhteistyöstä ei tee Venäjästä vähemmän vaan enemmän vaarallisen. Muodolliset aloitteentekijät hankkeelle ovat Euroopan komissio ja EU:n ulkoasioista ja turvallisuuspolitiikasta vastaava korkea edustaja Federica Mogherini. Suomen merkittävimmän Venäjän-tutkimuslaitoksen, Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja – huhtikuussa 2018 koko instituutin johtajana aloittava – Markku Kangaspuro sanoo, että olisi tyhmyyttä olla ottamatta huomioon Venäjän reaktioita. Hänen mielestään kuitenkin Venäjän vastahakoisuus tunnustaa EU yhtenäiseksi turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi voi vähentää Military Mobility -sopimuksen välittömiä dramaattisia seurauksia. Kaikkein tärkeintä on säilyttää turvallisuuspoliittinen päätösvalta aina omissa käsissä ja estää minkään maan asevoimia käyttämästä Suomen aluetta naapurimaitamme vastaan. Venäjän reaktiot puhuttavat Münchenin konferenssissa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti länsimaita propagandasta ja sotilaallisesta tunkeutumisesta Venäjän rajoille (HS 17.2.). Venäjäja Eurooppa-asiantuntija, Tampereen yliopiston Jean Monet -professori Pami Aalto sanoo, että Suomen pitää mennä mukaan hankkeeseen ilman ehtoja, jos se haluaa olla mukana EU:n sotilaallisen yhteistyön tiivistyksessä. Se tulkinta johtaisi toimenpiteisiin, jotka nykyisissä poliittisissa oloissa puolestaan tulkittaisiin Suomessa uhkaaviksi. Aalto sanoo, että sopimuksen myötä Venäjä varautuu tietenkin puolestaan lisää ja jatkaa sotilaallisen kykynsä kehittämistä myös Suomen rajan tuntumassa. Konferenssiin osallistunut puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kommentoi tuoreeltaan (IS 16.2.), että on ihan sama mitä asiasta Venäjällä ajatellaan, koska kyseessä on Suomelle erittäin tärkeä hanke. Kyse on marraskuussa 2017 julkisuuteen saatetusta sotilaallisesta Schengen-sopimuksesta. Kommunikea hankkeen kehittämisestä annettiin Euroopan parlamentille ja komissiolle marraskuussa 2017. Nimenomaan Venäjällä Military Mobility -hanketta on nimitelty valtioiden rajoja madaltavaksi Naton Schengen-sopimukseksi. Ehkä ankarimmin kauttakulkusopimusta kritisoi Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Hän sanoo, että hankkeeseen ei kannata mennä mukaan. . Hänen mielestään siihen ei ole mitään tarvetta. Jatkoa etusivulta >. Niinistö oli läsnä myös samalla viikolla Münchenin kokousta edeltäneen Naton puolustusministerikokouksen tapahtumissa. Kansainvälisen politiikan professori Michael Sheehen EU:n hanke Military Mobility yhteistyössä Naton kanssa sallisi sotajoukkojen ja -kaluston kuljetukset EU-maiden läpi. Taustalla on EU-johtajien vuoden 2016 joulukuussa hyväksymä suunnitelma syventää EU:n puolustusja turvallisuusyhteistyötä. Maaliskuussa 2018 sopimus esitetään allekirjoitettavaksi. Maaliskuussa 2018 hanke esitetään hyväksyttäväksi EU-jäsenvaltioille. Suomessa ollaan herkkiä siitä, miten Venäjän reagoi sotilaalliseen kauttakulkuun. Näin kon. Military Mobility ja turvallisuuspolitiikka Jos hankkeeseen lähdetään, on Kangaspuron mielestä ehdottomasti varmistettava, että se koskee vain yhteisesti sovittua harjoittelua. iktin laajetessa nopeasti tehdä potentiaalisesti hyökkäävä rintamalinja Venäjään vastaan. . Sotavoimien ja -tarvikkeiden vapaata kauttakulkua Euroopassa kehittävä Military Mobility on EU:n hanke yhteistyössä Naton kanssa. Nyt puhutaan ei vähemmästä kuin sotavoimien vapaasta kauttakulkuoikeudesta läpi koko Euroopan Unionin. iktien ulkopuolella. Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat arvioivat Kansan Uutisille kauttakulkusopimusta. Yhteistyötä toteutetaan sekä suoraan eri Nato-maiden että Nato-organisaation kanssa ja EU-yhteistyön sateenvarjon alla. Voittopuolisesti hanketta kritisoidaan, mutta ymmärrystäkin sille löytyy. – Se olisi vastoin vakiintunutta, eduskunnan hyväksymää linjausta, jonka mukaan Suomen tulee pyrkiä pysymään sotien ja muiden kon. Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu nimitettiin marraskuussa 2017 EDA:n varatoimitusjohtajaksi. Euroopan puolustusviraston EDA:n Military Mobility -työryhmä on kehitellyt hanketta eteenpäin. Suomella on edustus virastossa. ikti laajenisi spiraalimallin mukaisesti. Helmikuun puolivälissä 2018 järjestettiin Münchenissä laaja turvallisuuskonferenssi, jossa myös tästä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeeksi Suomessa nimetystä projektista puhuttiin. S uomen turvallisuuspoliittinen yhteistyö Nato-maiden kanssa kanssa tiivistyy. Turvallisuuspolitiikan grand old man, professori Pekka Visuri kysyy, miksi Suomen pitäisi valmistella ulkomaisten asevoimien kauttakulkua Suomen alueella tai alueen läpi. – Kun EU-yhteistyöhön on poliittisesti sitouduttu, on loogista katsoa, mihin sillä päästään, koska se tie on vasta alussa. – Riskinä on tulkinta, että nämä isäntämaasopimuk” Jos merkittävä toinen tulkitsee Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi, se myös on sitä, vaikka Suomi ei olisikaan sotilaallisesti liittoutunut kaikkiin tarkoituksiin.” TEKSTI JOUKO HURU KUVA ALL OVER PRESS/OLEG ZABIELIN Military Mobility . Turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat eri mieltä sen merkityksestä Suomen asemaan
3 9.3.2018 . – Se, minkälaiseen ratkaisuun Suomessa päädytään Military Mobility -hankkeen osalta, on valtiojohdon asia. Pidän tärkeänä, että Suomi ei tee tässä hankkeessa eikä muutenkaan sellaisia ratkaisuja, jotka Venäjällä tulkittaisiin sotilaalliseksi liittoutumiseksi. Patomäki pitää Suomen turvallisuuspoliittista asemaa monimielisenä ja ristiriitaisena. Nato on sotilasliitto. Kangaspuro tulkitsee kauttakulkusopimusta niin, että Suomi olisi silti sotilaallisesti liittoutumaton maa, mutta kantaisi entistä suuremmat riskit tulla vedetyksi mukaan Naton ja Venäjän mahdollisen kriisin eturintamaan. Heistä Aalto sanoo käytännöllisesti, että niin kauan kuin nimiä ei ole juridisesti sitovassa sopimuksessa sotilaallisesta liittoutumisesta, kyseessä on tekninen yhteistyö. Päätöksenteossa arvioidaan hyödyt ja haitat tarkasti. – On pidettävä selvä raja yhteistyön ja liittoutumisen välillä. – Näin tapahtuu varmasti myös EU:n puolustusyhteistyön ja Military Mobility -hankkeen osalta. Hän epäilee, että tosipaikan tullen Suomen infrastruktuurin käyttö tekisi erittäin vaikeaksi ja hyvin suurella todennäköisyydellä myös mahdottomaksi estää Nato-joukkojen operointi Suomen kautta. Kangaspuro arvioi, että jos Suomi lähtee mukaan vapaan kauttakulun sopimukseen, Suomesta tulee viimeistään sotilaallisen kriisin yhteydessä Venäjän ennaltaehkäisevien iskujen ensisijainen kohde. Liikekannalla ovat olleet EU:n Nato-maat. Se vie myös EU:ta väärään, sotilaallisten ratkaisujen korostumisen suuntaan politiikan ja diplomatian kustannuksella. – Joudumme siinä tapauksessa hyväksymään sen, että lännen ja Venäjän sotilaallisessa kriisissä meillä on iso riski joutua Venäjän laajamittaisten iskujen kohteeksi. – Hankkeen tavoitteena on parantaa osallistujamaiden turvallisuutta ja valmiutta sotilaallisen kriisin aikana, ei heikentää niitä. – Monimielisyyden sisällä on ajan myötä tehty uusia käytännöllisiä sitoumuksia, jotka ovat kytkeneet Suomen yhä kiinteämmäksi osaksi Naton sotilaallisia järjestelmiä. Tampereen yliopiston rauhantutkimuskeskuksen (Tapri) emeritustutkija Unto Vesa sanoo olevan tärkeää, että sotilaallisia valmiuksia kehitettäessä pidetään kiinni ratkaisuista, jotka eivät edes lähennä Suomea tilanteeseen, joka olisi tulkittavissa sotilaalliseksi liittoutumiseksi. – Tietenkin piru voi asua myös Military Mobility -sopimuksen yksityiskohdissa. K O M M E N T T I EU:ta ja Natoa synkronoidaan MILITARY MOBILITY -hankkeessa on kysymys sitä isommasta EU:n ja Naton puolustusulottuvuuden synkronoinnista. Nato-Yhdysvaltain roolikin kuuluu mukaan. Haastatelluista asiantuntijoista kukaan ei pidä kauttakulkusopimusta ehdottomasti merkkinä sotilaallisesta liittoutumisesta. Synkronointi on pantu konkreettisesti liikkeelle vuonna 2016. Nyt myös EU:n yhteinen ulkoja turvallisuuspolitiikka on lähtenyt etenemään. Raitasalo arvioi, että kauttakulkusopimukseen osallistumalla Suomeen ei jatkossakaan tulisi yhtään ulkomaista sotilasta, joukkoa tai asejärjestelmää ilman Suomessa asiasta tehtyä päätöstä. Tässä yhteistyössä EU:sta ei sellaista muodollisesti tarvitse tehdä. – Emme myöskään tiedä, mitkä olisivat edes teoreettiset mahdollisuudet kieltäytyä yhteistyöstä kriisitilanteessa ja oltaisiinko sopimukseen edes kirjaamassa sellaista mahdollisuutta. Jouko Huru – Aivan oleellinen ehto on olla luovuttamatta omaa päätäntävaltaamme muille minkään maan joukkojen kauttakulusta tai operoimisesta alueellamme. Resurssien päällekkäisyydestä on puhuttu pitkään. Niin poliittiset ohjelmat kuin oikeudelliset sopimukset voivat joskus olla monimielisiä paitsi kompromissien tuloksena niin myös tarkoituksella.. Kangaspuron mielestä nykyisten julkisten tietojen perusteella Suomen olisi viisainta jäädä ulos hankkeesta. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Jyri Raitasalo esittää, että Venäjän reaktioista huolimatta Suomi tekee turvallisuuteensa liittyvät päätökset omista lähtökohdistaan. Myöskään ydinaseiden käyttö ei ole pahimmissa skenaarioissa pois suljettu vaihtoehto. EUtai Nato-kalustoa ei Suomessa voida tarvita muuten kuin Venäjää vastaan. Raitasalo sanoo, että valmiudet kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen edistävät Suomen turvallisuutta osana läntistä turvallisuusyhteisöä. Kaikki EU:n liittoutumattomat maat, Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Itävalta, ovat hankkeissa aktiivisesti mukana. – EU:n puolustusyhteistyö sidotaan tässä Suomen asema huomioon ottaen aivan liian kiinteäksi osaksi Natoa. – Jos merkittävä toinen tulkitsee Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi, se myös on sitä, vaikka Suomi ei olisikaan sotilaallisesti liittoutunut kaikkiin tarkoituksiin. Muodollisesti toimeen on tartuttu EU:ssa. Lissabonin sopimuksessa Suomi on sitoutunut tavoitteeseen kehittää EU:lle yhteinen puolustus. Patomäki tulkitsee Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta siten, että se ei ole yksin Suomen ratkaistavissa. Entä liittoutumattomuus. Tämä on ollut Suomen turvallisuusja puolustuspoliittisen päätöksenteon pitkän aikavälin linja. EU on saamassa synkronoinnissa puolustuksellista voimaa etenkin Nato-jäsentensä lihaksista
PS.. Opposition kritiikin voi aina kuitata hallituksen kampitusyritykseksesi. Hallituksen sekoilu on jo nyt vahingoittanut sote-palvelujen uskottavuutta. Keskustan kansanedustajat ovat tähän saakka pysyneet rivissä. Se on huono kompromissi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) yrittävät pitää puolueidensa sote-uudistusta epäilevät kansanedustajat kurissa. Mukaan ei ole laskettu edes kiky-leikkauksia. PÄÄKIRJOITUS PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ovat joutuneet laittamaan koko arvovaltansa peliin soteja maakuntauudistuksen pelastamiseksi. Miten kansalaiset voivat luottaa sotejärjestelmään, jos siihen luottaa hädin tuskin puolet eduskunnasta. Jos soteja maakuntauudistus hyväksytään eduskunnassa, se tapahtuu äärimmäisen niukalla enemmistöllä. On vastuutonta, että ihmisten terveyteen ja hyvinHallituksen sekoilu vahingoittaa sote-palvelujen luotettavuutta LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. HALLITUKSEN NIUKKA enemmistö syntyy korkeintaan erittäin tiukan ryhmäkurin sekä Sipilän ja Orpon painostuksen turvin. Osallistu keskusteluun! www.kansanuutiset.fi f Kunnat ja kuntayhtymät säästivät henkilöstömenoissa viime vuonna lähes 281 miljoonaa euroa. Kaikki eduskuntapuolueet ovat yksimielisiä, että sote-uudistus tarvitaan. Kokoomus sai valinnanvapautensa ja keskusta sai maakuntansa. Kahdessa vuodessa säästöt ovat jo 562 miljoonaa. Sosiaalija terveyspalvelujen integraatio ei toteudu, vaan palveluketjut pirstoutuvat. . Kaiken tämän maksavat veronmaksajat ja potilaat, joiden palvelumaksut nousevat. Kustannusten nousu ei taitu, vaan kustannukset saattavat jopa karata käsistä. 4 9.3.2018 vointiin vaikuttavista palveluista ollaan päättämässä näin huteralla vähemmistöllä. Toivottavaa on, että sote-uudistusta valmisteltaisiin vielä kerran uudestaan. Mistä revitään sote-uudistuksen lupaamat kolmen miljardin säästöt. Saman suuruisia säästöjä odotetaan tälle vuodelle. Kriittisimpiä ovat kuitenkin olleet asiantuntijat. Valinnanvapaus toteutuu korkeintaan kasvukeskuksissa. Sinisiä nykyisessä muodossa tuskin on olemassa. sirpa.puhakka@kansanuutiset.. Harmittaa potilaiden ja työntekijöiden puolesta. Lähes kaikki sote-uudistuksen tavoitteet uhkaavat vesittyä. KUKA KANTAA uudistuksesta vastuun edes 2–3 vuoden päästä. Kokoomus ja keskusta voivat vierittää vastuuta toisilleen. Kaikki nykyiset vastuulliset – keskusta, kokoomus ja siniset – voivat sanoutua irti. . Tuolloin Sipilän hallitus on enää muisto poliittisen historian lehdillä. Kokoomuksen rivit ovat rakoilleet, vaikka puolueella ei ole kannatukseen liittyviä paineita kuten keskustalla. Hallituksen esitys ei kuitenkaan ole yhdenkään puolueen tai poliitikon mielestä toimiva tai edes lähellä sitä. Hallituksen sote-esitys on rakennettu koplausten ja kompromissien pohjalta. Siniset ovat myyneet kaikki periaatteensa hallituspaikoista
Mieluummin kannustetaan kuin kepitetään. – Kannatus mataa puolessatoista prosentissa, niin jotain pitää tehdä, jotta saa huomiota ja näkyvyyttä. Vaikka hallituksen perustulokokeilu jääkin liian pieneksi ja vaatimattomaksi, Uotila toivoo sen hyödyntämistä jatkossa. Tulkitsen, että tässä hyökätään peitellysti järjestäytymistä vastaan, Sund sanoi Demokraatille. – Se on julkisuustemppu, kommentoi vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila sinisten käynnistämää selvitystä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. – Olemme oppositiossa optimistisia sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen suhteen, Uotila sanoo. Muutos yleisessä mielipiteessä ilahduttaa Uotila huomauttaa, että viime vuosina yleisessä mielipiteessä on tapahtunut positiivinen muutos perustuloa kohtaan: – Vasemmistoa lämmittää yleisen mielikuvan muuttuminen myönteisemmäksi. – Kun tiedetään, että ay-liikkeen ylläpitämällä sosiaalivakuutusjärjestelmällä ja järjestäytymisasteella on yhteys, niin kyllähän tässä nyt on piilotettuna kirveenä se, että tämä on järjestöpoliittinen hyökkäys. Aikaa Kotamäellä on tämän vuoden lokakuun loppuun asti. Tavoitteena on byrokratian purkaminen, ihmisten kyykyttämisen vähentäminen ja suunta kohti perustuloa. Oikeiston puolelta ajatus nousee silloin tällöin esiin. Uotila sanookin, että siinä vasemmistoliitto tulee olemaan aktiivisesti mukana. Maksua vastaan saat vakuutuksen, joka antaa tietyn turvan, Sund sanoi. Sosiaalija terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) kertoi maanantaina selvityksen käynnistämisestä. Kyllä se antaa jotain eväitä. Suuremmin Uotila ei halua selvitystä lähteä pohtimaan. Sund sanoi Demokraatti-lehdessä, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottaminen kaikille on esityksenä ”röyhkeä ja pöljä”. – Täytyy nostaa hattua hallitukselle, että se teki tämän kokeilun. Jussi Virkkunen jussi.virkkunen@kansanuutiset.fi ”Vasemmistoliiton ei kannata lähteä tuollaisen julkisuustempun perässä enempää juoksemaan.” Kari Uotila kiittää hallitusta perustulokokeilusta, vaikka se jääkin liian pieneksi ja vaatimattomaksi. Se on julkisuustemppu, Uotila kuittaa selvityksen. Esimerkiksi keskusta ajoi hyvin samanlaista muutosta vuosituhannen vaihteessa työreformillaan. JARNO MELA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus edessä Seuraava hallitus tulee saamaan eteensä sosiaaliturvan uudistuksen. Selvitystä tekemään nimitettiin työeläkevakuuttajien ekonomisti Mauri Kotamäki. Sosiaaliturvan uudistuksessa tulee huolehtia, että nykyinen nöyryyttävä, kyykyttävä, luukulta luukulle juoksuttava ja ihmisiä alistava järjestelmä muuttuu aidosti kannustavaksi ja ihmisarvon tunnustavaksi, Uotila sanoo. 6 9.3.2018 Katse kohti sosiaaliturvan uudistusta ja perustuloa SINISTEN HYÖKKÄYS ay-liikettä vastaan ei herätä huolta vasemmistoliitossa. – Silloin se tarkoittaa kyllä perustulossa eteenpäinmenoa. Siniset ei ole ensimmäinen puolue, joka on lähtenyt ajamaan muutosta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila tulkitsee sinisten käynnistämän selvityksen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta irtiotoksi muusta hallituksesta. Ralf Sundilta kovat moitteet Suorasukaisemmin sinisten hanketta kommentoi keskusjärjestö STTK:n ekonomisti Ralf Sund. Pääministeripuolue keskustasta elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoi, ettei hanke ole tulossa hallituksen käsittelyyn. – Esityksellä rikottaisiin vakuutusperiaate, mikä Suomessa nyt on ansiosidonnaisessa ja eräissä muissakin sosiaaliturvissa. – Vasemmistoliiton ei kannata lähteä tuollaisen julkisuustempun perässä enempää juoksemaan
LEHTIKUVA/PASI AUTIO. Ylivoimaisesti yleisin syy eutanasian haluamiseen on parantumaton syöpä. Tuolloin eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa on päättynyt asiantuntijakuuleminen kansalaisaloitteesta ja sen on mahdollista päättää, tehdäänkö asiasta mietintö ja meneekö se täysistunnon käsittelyyn. Se on valeuutinen, Jonquiere korosti. Tietoa luontovaikutuksista ei juuri ole saatavilla, ja ihmisten on vaikea samaistua tuhansien kilometrien päässä tapahtuviin ympäristötuhoihin. Sosiaalija terveysvaliokunta päätti tiistaina, että eutanasia-aloitteen yhteydessä ei käsitellä saattohoitoon liittyviä lakialoitteita tai toimenpidealoitteita. Valitettavan usein luontoarvot jäävät poliittisessa päätöksenteossa taka-alalle, kun vastapuolella on pienen piirin hetkellinen taloudellinen etu. Hänen mukaansa puolueella ei ole päätösvaltaa paikallisosastoihin. Arjen tasolla kansainvälinen tavaratuotanto estää länsimaisen kulutusvuoren huipulla seisovia ihmisiä havaitsemasta omien valintojensa seurauksia tavaran valmistuspaikan luonnon ja ihmisten olojen näkökulmasta. Tutkijatohtori Juho Luukkonen, politiikasta.fi 5.3. . Mutta haluamme palauttaa keskustelun eutanasiaan. Vuonna 2015 siellä kuolemista oli 2,9 prosenttia toteutettu eutanasialla. Kansalaisaloite ei näytä typistyvän saattohoitoa koskevan lain säätämiseen, kuten aloitteen tekijät ovat pelänneet. – Onkin väärä käsitys, että vanhat ihmiset pelkäisivät Hollannissa mennä sairaaloihin tai hoitokoteihin. – Saattohoitolaki on kansalaisaloitteen vastustajien keskeinen argumentti, Seppänen sanoi tiistaina. JUSSI JOENTAUSTA Eutanasiaa osaavat toivoa koulutetut ja hyvin toimeentulevat HOLLANTILAINEN asiantuntijalääkäri Rob Jonquiere suosittelee Suomelle eutanasian laillistamista. Yritys voi halutessaan siirtyä toiseen osastoon. Oli sitten kyse jätehuoltoja teollisuusyritysten laittomuuksista tai Talvivaaran kaivoksen valumavesistä. Irtisanomista perustellaan sillä, että Yritys oli kuntavaaleissa ehdolla Oikeudenmukainen Kittilä -ehdokaslistalla eikä puo lueen ehdokkaana. . Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen (kuvassa) pitää Kittilän tilannetta hyvin monimutkaisena. KITTILÄN VASEMMISTOSSA MONIMUTKAINEN KIISTA Tuukka Pääkkönen Kirjoittaja on putkiasentaja Turusta. – Eutanasiaa pitäisi ajatella kärsimyksen päättämisenä, ei elämän päättämisenä, hän sanoi. VASEMMISTOLIITON KITTILÄN kunnallisjärjestö on lähtenyt erottamaan viime valtuustokaudella kunnanvaltuuston puheenjohtajana toiminutta Inkeri Yritystä järjestöstä. He ovat aktiivisia poliittisia toimijoita. Potilas sairastaa parantumatonta kuolemaan johtavaa tautia, ja kuolema toteutuu lähitulevaisuudessa ilman eutanasiaakin. Tupakan natsojen järjestelmällinen heittely kadulle on siitä äärim mäinen esimerkki. Enemmistö kannattaa Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen pani vuonna 2016 alulle yhdessä entisten kansanedustajien Henrik Laxin (r.), Ilkka Taipaleen (sd.) ja Osmo Soininvaaran (vihr.) kanssa kansalaisaloitteen eutanasiasta eli hyvästä kuolemasta. – Hollannin ja Yhdysvaltain Oregonin kokemusten pohjalta tehty tutkimus kertoo, että eutanasiaa käyttävät ovat pääosin valkoihoisia, hyvin toimeentulevia ja korkeasti koulutettuja, hän sanoi. Saattohoito ei riitä Parhaillaan eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnan käsittelyssä olevan eutanasia-kansalaisaloitteen kohtalo ratkennee perjantaina. Hollantilainen eutanasia-asiantuntija rauhoittelee pelkoja. Hollannissa se on ollut perusteena jopa 80 prosentissa eutanasiatapauksista Jonquiere painotti, että usein kuultu käsitys, jonka mukaan eutanasian laillistaminen muodostaisi vakavan riskin heikossa asemassa oleville, vammaisille ja vanhoille ihmisille, on väärä. Lääkäri on konsultoinut ainakin yhtä, puolueetonta lääkäriä, joka myös tapaa potilaan. . Kannattaa mennä, kun vielä ehtii. Tuula Kärki tuula.karki@kansanuutiset.fi Eutanasiaa pitäisi ajatella kärsimyksen päättämisenä. Luontopolkuja, luontoreittejä, luonnonpuistoja ja kansallispuistoja on eri puolilla Suomea. Rob Jonquiere Kansalaisaloitteen keskeiset kriteerit eutanasialle . . Valitettavan usein luontoarvot jäävät poliittisessa päätöksenteossa taka-alalle. Osalle ihmisistä luonto näyttäytyy paikkana, jossa voi käyttäytyä omavaltaisesti. Potilaalla on sietämättömiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida olennaisesti lievittää. Eutanasian mahdollistava laki tuli voimaan Hollannissa vuonna 2002. Vapunvietot, festarit, keskustojen lauantaiaamuyöt ja ”kaljakellunnat” kertovat karua kuvaa siitä, miten ympäristön roskaaminen on osalle ihmisistä normaali tapa toimia. Talvivaaran esimerkit ovat osoittaneet, että viranomaistoiminnan kytkökset puolueisiin ja yrityksiin rajoittavat luonnontuhojen tutkintaa ja nopeaa puuttumista niihin. Potilas on itse esittänyt vapaaehtoisen, harkitun ja toistuvan pyynnön eutanasiasta, eikä päätös ole syntynyt ulkoisen painostuksen seurauksena. Lääkäri suorittaa eutanasian. Luonnon arvo huomataan yleensä vasta silloin, kun se on jo saastunut, ja loppulasku lankeaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. tuukka.paakkonen@gmail.com ULOS LUONTOON S uomalaiset saavat vielä toistaiseksi nauttia harvinaisesta ylellisyydestä nimeltään puhdas luonto. Mikromuovin, kemikaalien ja lääkejäämien piiloon jäävät vaikutukset ympäristöömme ja eliöihin ovat paljastuneet vasta hiljattain. Ulkoilualueita ja luontoa roskataan säälimättä, ja tämän ajatellaan olevan osa ulkoilmatapahtumien luonnetta. Lainsäädännön keinot laittomuuksien ehkäisemiseen ovat edelleen kovin ohuet, ja rangaistukset ovat lieviä ja vailla pelotevaikutusta. 7 9.3.2018 Tutkijat, konsultit ja muut kaupunkipolitiikan asiantuntijat eivät ole vain politiikan ideoiden neutraaleja tuottajia tai välittäjiä. Suomessa on saastutettu useita vesija maa-alueita yksityisen liiketoiminnan seurauksena. Usealle jo Talvivaara on liian kaukana ja yhdentekevä, jotta se herättäisi intohimoja. – Mekin olemme kansalaisaloitteessa vaatineet saattohoidon kehittämistä, koska se on maassamme huonosti hoidettu. . Niitä on tehty useita. Potilas on oikeustoimikelpoinen, täysi-ikäinen ja kognitiivisesti kykenevä. Jokamiehenoikeudet takaavat sen, että meillä on mahdollisuus käyttää luontoa virkistäytymiseen veloituksetta ja todella laajoin valtuuksin. Ylen samoihin aikoihin teettämän kyselyn mukaan suomalaisista 73 prosenttia hyväksyy eutanasian parantumattomasti sairaille aikuisille, jotka tekevät itsenäisesti asiasta päätöksen. Hollannin eutanasialainsäädännön valmistelussa mukana ollut Jonquiere oli tiistaina puhumassa Hollannin kokemuksista Helsingissä eutanasian hyväksymistä koskevan kansalaisaloitteen tekijöiden kutsumana. Se keräsi puolessatoista kuukaudessa 63 000 allekirjoitusta
”Juuri siksi SPD:n olisi pitänyt lopettaa osallistuminen hallitukseen, joka vahingoittaa Saksaa.” Jakob Augstein on Rudolf Augsteinin perustamaa Der Spiegel -lehteä julkaisevan Spiegel Verlagin yksi omistaja ja Freitagviikkolehden julkaisija. Äärioikeiston AfD:n nousu liittopäiville söi vasemmiston ja vihreiden yhteistyön pohjaa. Se heikensi sosiaaliturvaa ja työehtoja ja loi matalapalkkaisten työntekijöiden armeijan. Mutta onko sillä kykyä johtaa maata, joka on poliittisesti pirstoutunut ja jossa sosiaaliset kuilut ovat syviä vakaasta taloudesta huolimatta. puheenjohtaja Olaf Scholz antamassa lausuntoa Berliinissä viime lauantaina. Ensi viikolla virkaan astuvan Merkelin neljännen hallituksen ohjelma ei näytä tuovan merkittävää muutosta sosiaalipolitiikkaan ja onkin sen vuoksi saanut arvostelua sosiaalialan järjestöiltä ja vapaaehtoistoimijoilta. Vahvistuiko SPD. LEHTIKUVA/KAY NIETFELD. Demarien puheenjohtajana käväissyt Martin Schulz arvioi Süddeutsche Zeitungissa tuloksen voivan viedä Saksaa ja Eurooppaa eteenpäin ja ”vahvistaa SPD:tä”. Huhtikuun puoluekokouksessa Andrea Nahles valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Lasten köyhyys on huutava ongelma. Hän luettelee joukon asioita – kuten ilmastopolitiikka, digitalisaatio, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, maahanmuutto – joita koskee sama kaava: ei suunnittelua eikä johtamista, vaan hoitamista yksittäisratkaisuin. 8 9.3.2018 Saksa ei ole entisellään mistettu. Horst Seehofer onnistui ratkaisemaan CSU:n valtataistelun luopumalla Baijerin pääministeriydestä, jonka otti Seehoferia kampittanut Markus Söder. Monet joutuvat elääkseen tekemään useaa työtä. Avoinna kuitenkin on, onko jäsenäänestys ainoastaan lykännyt SPD:n vararikkoa vai estänyt sen.” Tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan vain kolmannes saksalaisista katsoo liittohallitukseen osallistumisen vahvistavan SPD:tä, puolet heikentävän. Oskar Lafontainen jätettyä vuonna 1999 puheenjohtajuuden ja ministeriyden Gerhard Schröderin johtamassa liittohallituksessa linjaerimielisyyksien jälkeen, on SPD:llä ollut seitsemän puheenjohtajaa, yksi heistä tehtävässä kahteen otteeseen. Köyhyys ongelmana Sanapari sosiaalinen oikeudenmukaisuus koristaa Saksan hallitusten ohjelmia toisensa perään. Se on luonut pohjaa myös oikeistopopulismin nousulle. Johtamisen kriisi on ollut näkyvää. Samaa oli luettavissa lehtien pääkirjoituksista. Puolueen kannatus on miltei puoliintunut kahdessa vuosikymmenessä. Sosiaalidemokraatit ovat maksaneet sosiaaliturvan ja työehtojen huonontamisesta kovan hinnan puolueen kannatuksen laskuna. Itse Seehofer piti CSU:n puheenjohtajuuden ja lähti sisäministeriksi liittohallitukseen. Jorma Hentilä SPD:n kannatus on miltei puoliintunut 20 vuodessa. Viimeisimmän (5.3.) gallupin mukaan CDU/CSU:n kannatus on 33 prosenttia, SPD:n 15, AfD:n 15, Linken 12, vihreiden 12 ja FDP:n 10 prosenttia. Demarien tuleva puheenjohtaja Andrea Nahles ja vt. Esimerkiksi Berliinissä yli viidennes lapsista elää perheissä, jotka ovat köyhyysloukussa. Poliittiseen vakauteen SPD:n tulevaisuudella on merkittävä vaikutus. HUOJENTUNEISUUS OLI yleinen piirre eurooppalaisten poliitikkojen ja talouselämän johtomiesten kommenteissa sosiaalidemokraattien hyväksyttyä jäsenäänestyksessä puolueen osallistumisen hallitukseen yhdessä kristillisdemokraattien kanssa. Merkelin politiikan Augstein näkee hallinnointina, ei johtamisena eikä odota tähän muutosta uudelta liittohallitukselta. Vihreiden äskeisessä puoluekokouksessa vasemmistosiipi pudotettiin näkyvästä johdosta. Kuollut punavihreys Linken liittopäiväryhmän vetäjä Dietmar Bartsch totesi toiveen punapunavihreästä yhteistyöstä liittovaltion tasolla kuolleen SPD:n päätöksen ja vihreiden CDU:n suuntaan hakeutumisen vuoksi. Molemmat puuttuvat tältä hallitukselta.” Augstein pitää hämmästyttävänä SPD:n jäsenäänestyksen kuvaamista niin, että siinä puolue on ajatellut oman edun sijasta maan etua. Tosiasiallinen tilanne kuitenkin on, että maan 82 miljoonasta kansalaisesta seitsemän miljoonaa elää sosiaaliavun varassa. Tarvitaan kompassi Saksan johtaviin journalisteihin kuuluva Jakob Augstein arvostelee Der Spiegelin kolumnissaan liittokansleri Angela Merkelin (CDU) odottelevaa johtamistapaa. Myös unionipuolueissa on oikeistopaineita. Lehden pääkirjoituksen arvio oli kuitenkin toinen: ”Tosin tie on nyt vapaa suurelle koalitiolle, myös puoluejohdon poliittinen selviytyminen ja SPD:n itsensä olemassaolo on toistaiseksi varSaksa saa tukevan enemmistöhallituksen. Demarien ja kristillisdemokraattisen CDU/CSU:n kannattajien selvä enemmistö arvioi SPD:n vahvistuvan, kun taas oppositiossa olevien vasemmistopuolue Linken, liberaalin FDP:n ja äärioikeistolaisen AfD:n kannattajien valtaosa arvioi hallitusyhteistyön heikentävän SPD:tä. Merkel sitoi ministerin tehtävään CDU:n konservatiivisiiven Jens Spahnin. ”Se, joka tahtoo johtaa, tarvitsee kurssin ja kompassin. AfD on liukumassa yhä enemmän oikealle ja on liittopäivien suurimpana oppositioryhmänä muiden puolueiden riesana. Mutta kriittisiä ja skeptisiäkin arvioita on esitetty. Pitkittyneen vähävaraisuuden yhtenä syynä on Gerhard Schröderin johtaman SPD:n ja vihreiden hallituksen maan talouden kohentamiseksi päättämä sosiaalija työmarkkinapolitiikan muutos Agenda 2010
Paavo Arhinmäki pitää todennäköisenä, että nuorten asunnottomuus on vielä tilastoituakin suurempaa. Arhinmäki vaatii pääkaupunkiseudulle huomattavasti enemmän ara-rahotteisia vuokra-asuntoja. Modig ja Arhinmäki peräävät hallitukselta toimia kirjallisessa kysymyksessään nuorten lisääntyneen asunnottomuuden taittamiseksi. Myös Nuorisoasuntoliitto ry (NAL) varoittaa nuorten heikkenevästä asemasta asuntomarkkinoilla ja vaatii lisää toimenpiteitä asunnottomuuden ehkäisemiseksi. – Asunto ei ole mikä tahansa kulutushyödyke vaan jokaisen ihmisen perustarve, sanoo NAL:n toiminnanjohtaja Ville Savilampi. He kysyvätkin, miten hallitus aikoo lisätä omakustannevuokraisten asuntojen sekä erityisesti opiskelijaja nuorisoasuntojen rakentamista. Asunnottomuus on monien yhteen kietoutuneiden ongelmien summa, ja sen korjaamiseksi pitää huolehtia nuorten syrjäytymisen estämisestä, Modig sanoo. Lisäksi asuntopulan vuoksi moni nuori ei pysty muuttamaan pois kotoa, vaikka haluaisi jo itsenäistyä, Arhinmäki sanoo tiedotteessa. Nuoria, alle 25-vuotiaita asunnottomia oli 1?585. – Hyppy itsenäiseen asumiseen 18-vuotiaana toisinaan pitkänkin laitoshistorian jälkeen on suuri. Järjestö vaatii kuntia tavoittelemaan nollatoleranssia nuorten asunnottomuuteen – Kun asunnottomuus pitkittyy pitkäaikaiseksi, ongelmat syvenevät ja kuntoutuminen vaikeutuu. Tiedot ovat Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n selvityksestä. Heistä 320 oli pitkäaikaisasunnottomia. Pystytäänkö näille nuorille tarjoamaan tarpeeksi intensiivistä tukea tarpeeksi joustavasti, pohtii Tiivola. Vuoden aikana avioliittoja on solmittu 1 884. Samaa sukupuolta olevien avioliittoja solmittiin tai muutettiin rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi eniten Uudenmaalla ja Hämeessä, noin 56 prosenttia, ja vähiten Itä-Suomen, KaakkoisSuomen, Pohjois-Suomen ja Lapin alueilla eli yhteensä 14 prosenttia kaikista samaa sukupuolta olevien avioliitoista. – On selvää, etteivät toimet nuorten asunnottomuuden hoidossa ole riittäviä. Paavo Arhinmäki ja Silvia Modig vaativat pääkaupunkiseudulle huomattavasti enemmän ararahotteisia vuokra-asuntoja. KU:N ARKISTO LEHTIKUVA/VESA MOILANEN. Haavoittuvimmassa asemassa ovat nuoret, joiden asunnottomuuden taustalla on jo lapsuudenkodissa alkaneita vakavia ongelmia, kuten vanhempien päihteidenkäyttöä, väkivaltaa ja huostaanottoja. Taustalla mielenterveysja päihdeongelmia Valtaosa asunnottomista on Helsingissä. Naisten ja maahanmuuttajien asunnottomuus väheni edellisvuoteen verrattuna. Helsingissä asunnottomien tuetun asumisen jonossa on noin 500 henkilöä. Vuoden 2017 yksineläviä asunnottomia oli 6?620, joista pitkäaikaisia 1?900 . . KU ”Asunto ei ole mikä tahansa kulutushyödyke.” Haavoittuvimmassa asemassa ovat ne nuoret, joiden asunnottomuuden taustalla on jo lapsuudenkodissa alkaneita vakavia ongelmia. – Todennäköisesti nuorten asunnottomuus on vielä tilastoitua suurempaa, koska monet majoittuvat väliaikaisesti kavereiden ja tuttavien luona, eivätkä näy virallisissa tilastoissa. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n mukaan nuorten asunnottomuus on kasvanut 13 prosenttia, kun muissa ryhmissä asunnottomuus on pysynyt samana tai vähentynyt. ”Aktiivimalli” näyttäytyy monille työttömien kyykyttämisenä ja yleisemmin ”Suomi nousuun” -puhe hyvinvointiyhteiskunnan vähittäisenä alasajona. – Asunnottomuuden uhka on nuorille paljon valtaväestöä suurempi. Asunnottomia perheitä oli 214, kun vuotta aikaisemmin määrä oli 325. Näillä nuorilla on tavallisesti oikeus lastensuojelun jälkihuollon palveluihin, mutta siitä huolimatta he ovat jääneet asunnottomiksi. Alati kohoavat vuokrat ja kova kilpailu asunnoista kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla kurittavat erityisesti pienituloisia nuoria. Asunnottomuus . Hän pohtii, että tuoreet luvut herättävät kysymyksiä siitä, miten hyvin asuntomarkkinat pystyvät vastaamaan kaikkien nuorten tarpeisiin. 9 9.3.2018 Valinnanvapaudessa on kyse olettamattomasta valinnanvarasta. Jonotusaika on tyypillisesti vuoden tai ylikin. . Nuorten asunnottomuus lisääntyi 190 henkilöllä . Asunnottomuuden taustalla on usein monia asioita kuten mielenterveysja päihdeongelmia. Pääkaupunkiseudulla myös asumisen korkeat kustannukset ovat monille ongelma. 1 884 SAMAA SUKUPUOLTA OLEVAA PARIA LEHTIKUVA Nollatoleranssi nuorten asunnottomuuteen VASEMMISTOLIITON kansanedustajat Paavo Arhinmäki ja Silvia Modig vaativat hallitusta puuttumaan alle 25-vuotiaiden nuorten kasvaneeseen asunnottomuuteen. Hyppy itsenäiseen asumiseen iso Myös Vailla vakinaista asuntoa (VVA) ry:n toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan tarvitaan lisää kohtuuhintaista araasuntotuotantoa kasvukeskuksiin ja erityisesti Helsinkiin. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen, Kleio 1/2018 VIIME VUODEN maaliskuun alussa voimaan tullut sukupuolineutraali avioliittolaki mahdollisti samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen avioliittoon
Sörnäisten rantatie 25 A 1 . s. Kirjoitusten suositeltava pituus on 3 000–3 500 merkkiä välilyönteineen. 10 9.3.2018 Muistokirjoitukset Kansan Uutisissa Julkaisemme muistokirjoitukset pääsääntöisesti Kansan Uutisten verkkolehdessä. perinne@tyovaenperinne.fi Kaikille avoin työväentutkimuksen erikoiskirjasto! AVOINNA TI 10-18, KE 12-18, TO-PE 10-16 Meille kaikille rakas Pentti Kalervo RAINIO Et lähtenyt, jäit sydämeeni. 09 7596 0240 ilmoitukset@kansanuutiset.fi Tässä voisi olla sinun ilmoituksesi. PL 326 00531 Helsinki p.010 298 7700 www.paperiliitto.. J okainen adressi on ainutkertainen kappale Onnitteluja surunvalitteluadressit www.sirolansaatio.fi Yrjö Sirolan Säätiö Lintulahdenkatu 10 00500 Helsinki p. Verkkolehti löytyy osoitteesta www.kansanuutiset.. 16.10.1933 Lammi k. 10.2.2018 Vantaa AUTOJA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki PL 313, 00531 Helsinki (09) 613 110, faksi (09) 739 287 etunimi.sukunimi@akt.. www.facebook.com/Paperiliitto Ammattiliitto Pro Selkämerenkuja 1A, PL 183, 00181 Helsinki Puhelin (09) 172 731 Faksi (09) 1727 3330 Ma-pe kello 8.30–16 www.proliitto.. kansanuutiset.fi/uutiskirje p. Kiitos hyvyydestäsi. Muistokirjoituksen voi lähettää osoitteella toimitussihteeri@kansanuutiset.. 00500 Helsinki . Maija Kanssani kaipaamaan jäivät Esko perheineen Anja Paavo perheineen Martti Väinö perheineen Veikko perheineen Viljon puoliso perheineen Olli perheineen Einon lapset perheineen Ritva Tuula ja Manfred Maijan läheiset Ystävät ja naapurit Ei sydän lämmin syki enää, muistosi kaunis elää. pam.. Uusi palvelu on lukijoillemme ilmainen. @pamliitto Vaihde 020 77 4001 Työsuhdeneuvonta 020 690 447 Jäsenpalvelut 020 690 446 Työympäristö 020 690 449 Työttömyyskassa 020 690 455 teollisuusliitto.. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. tallentaa työväestön ja järjestöjen historiaa avoinna kaikille kansalaisille Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1 00530 Helsinki p. Kansan Uutisten toimitus Palvelukseen halutaan Kuolleita Tilaa uutiskirje Kansan Uutisten uutiskirje ilmestyy joka perjantai. 044 721 0320 info@kansanarkisto.fi www.kansanarkisto.fi TI-PE klo 9–16. 09-766429 . www.tyovaenperinne.fi . 040 167 7700 toimisto@sirolansaatio.fi. Tuula, Seppo, Joonas ja Joel Olemme jättäneet Pentille jäähyväiset 7.3.2018 läheisten läsnä ollessa
11 9.3.2018 Kokouksia Tyköistuvat ja suorat mallit XS | S |M | L | XL | XXL | XXXL Verkkokauppa + postikulut 2,50 € Kansan Uutisten laadukkaat ja eettiset T-PAIDAT Tilaa nyt edullisesti! Tilaa: kauppa.kansanuutiset.fi kirjakauppa@kansanuutiset.fi 09 759 601 + pppostikuulut uuu luuu luu luu k lut 20 20 €€ Onko tämä paikka sinulle. Varaa oma ilmoitustilasi: p. , Aimo Ruusunen Tule tutustumaan Viipurin merkittäviin nähtävyyksiin ja historiallisiin kohteisiin. 09 7596 0240 ilmoitukset@ kansanuutiset.fi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva uh Elä täysillä – Turva turvaa Vakuutukset näppärästi verkosta turva Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ammattiosasto ry. Osallistu ja vaikuta päätöksentekoon! Hallitus Lukijamatka 18-20.5.2018 Matkanjohtajana toimii Kansan Uutisten entinen Moskovan kirjeenvaihtaja. 09 4366 320. Beckerintie 10 Helsinki p. Kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen. Hintaan sisaltyy: Tule mukaan lukijamatkallemme kevaiseen Viipuriin! .. No: 272 KEVÄTKOKOUS Tiistaina 20.3.2018 klo 18:00 Kotirannan Työväentalo, Kustaalantie 82, Vaasa Kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. 05-211 1600 kymenmatkat@kymenmatkat.fi Palvelemme ma-pe 9.00-17.00 Varaukset myös : www.kymenmatkat.fi/teema/ lukijamatka 24 vuotta matkoja yhdessä nauti elämästä nauti matkasta! Lisämaksusta lounas paluupäivänä 15€/hlö .. Näemme muistojen Viipurin ja kuulemme tarinoita Viipurin nykypäivästä ja menneisyydestä, käymme lounaalla myös viehättävässä Kors panimoravintolassa. * Bussimatkat Helsingistä Viipuriin * Majoitus hotelli Druzhbassa, 2-hh * Aamiaiset hotellissa * 2 lounasta ja 2 illallista * Opastettu Viipurin panoraamakierros, sekä kävelykierros * Alvar Aallon kirjastotalossa vierailu * Viipurin Eremitaasissa vierailu * Viipurin linna ja näyttely * Monrepon puistossa vierailu * Käynti punaisten muistomerkillä * Hotellin rekisteröintimaksu * Matkanjohtajan palvelut * Viisumin hankinta Suomen kansalaisille € / hlö 385 Yhden hengen huoneessa Ilmoittautumiset viimeistään 2.4.2018 425 € / hlö Puh
Yhteensä tataaria puhuu M ustanmeren rannalla sijaitsevan Kalmukian tasavallan väestöstä yli puolet on uskonnoltaan buddhalaisia kalmukkeja, mikä tekee Kalmukiasta ainoan maantieteellisesti Euroopassa sijaitsevan alueen, jossa buddhalaisuus on valtauskonto. Kotikaupungissa ovat rinnakkain läsnä sekä venäläinen että perinteinen jakuuttikulttuuri. Saransk/Moskova Venäjä on monikielinen ja -kulttuurinen valtio, jonka rajojen sisällä puhutaan yli sataa vähemmistökieltä. Kuitenkin monissa tasavalloissa on viime aikoina toteutettu lakimuutoksia, jotka tekevät muiden kielten kuin venäjän opiskelusta vapaaehtoista. Samalla vähemmistökielten opiskeluun käytettäviä viikkotunteja karsittiin rajusti: vaikka lapsi opiskelisi äidinkielenään tataaria, tataarin oppitunteja on uuden opetussuunnitelman mukaan viikossa vain kolme aiemman kuuden sijaan, kun taas venäjän kieltä ja kirjallisuutta opiskellaan 5–9 viikkotuntia. Lisäksi tataari on toinen Tatarstanin tasavallan virallisista kielistä yhdessä venäjän rinnalla. Dugarovan mukaan se, että monikansallisen valtion päämies on useaan kertaan kutsunut itseään venäläiseksi patriootiksi, näkyy vahvasti myös valtion harjoittamassa vähemmistöpolitiikassa. Kaikkialla muualla siitä on tehty ylimääräinen, vapaaehtoisten opintopiirien varassa toimiva oppiaine. – Vähemmistöjen asema Venäjällä on surkea eikä heillä ole kunnollista edustusta valtion hallinnossa. Kouluopetus on kielen säilymisen elinehto Eräs tärkeimmistä vähemmistöjä koskettavista kysymyksistä on oikeus oman kielen opiskeluun koulussa. Vähemmistökielten ja -kulttuurien roolina Venäjällä onkin usein toimia monikulttuurisuuden symboleina. Hänen kotitasavaltansa Burjatia sijaitsee Baikal-järven etelärannalla ulottuen aina Mongolian rajalle saakka. Oma yhteisö kantaa myös suurkaupungissa Nykyään Pietarissa asuvan Jekaterina Sofronejevan juuret ovat syvällä Siperian tundrassa, Viljuiskin pienessä kaupungissa lähes 600 kilometriä Sahan tasavallan pääkaupungista Jakutskista luoteeseen. Kielten puhujamäärät ja yleinen tilanne vaihtelevat huomattavasti yli viiden miljoonan puhujan tataarista muutaman kymmenen tai sadan puhujan pieniin uhanalaisiin kieliin. Koska valtakunnalliset kokeet voi suorittaa vain venäjän kielellä, tämä on karsinut tehokkaasti lukuaineiden opettamista vähemmistökielillä. Suurinta kohua viime aikoina on herättänyt tilanne Keski-Venäjällä sijaitsevassa Tatarstanissa, jossa tataarin kielen opiskelusta tehtiin vapaaehtoista syksyllä 2017. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta niillä on kuitenkin vain häviävän pieni rooli hallinnon tai korkeakoulutuksen kielinä. 12 9.3.2018 Venäjän federaation alueella yli 5 miljoonaa ihmistä ja se on maan toiseksi puhutuin kieli venäjän jälkeen. Viime syksyisen uudistuksen myötä vanhemmat saavat valita, opiskeleeko heidän lapsensa äidinkielenään tataaria vai venäjää. Viime vuosina Venäjän koulujärjestelmään on kuitenkin lisätty useita valtakunnallisia kokeita, joiden tulokset määrittävät opiskelijoiden mahdollisuuksia jatkaa opintojaan korkeakouluissa. Tatarstanin väestöstä yli puolet, noin 2 miljoonaa ihmistä, on islaminuskoisia tataareja. Tästä puhuu kovin sanoin burjatialainen historioitsija Radžana Dugarova Sibir.Realii-verkkosivulla julkaistussa kolumnissaan. TEKSTI RIIKKAMARI MUHONEN YLI SADAN KIELEN MAA. Pohjoisten vähemmistökansojen välisessä viestinnässä jakuutilla on katoamisuhan alla oleviin kieliin. Myös presidentti Vladimir Putin on lausunnoissaan toistuvasti todennut, että Venäjällä jokaisen tulee osata venäjää, kun taas muiden kielten osaaminen on vapaaehtoista. Sahan tasavallassa asuu yli 400 000 jakuuttia ja he ovat tämän tasavallan suurin väestöryhmä. Burjatiassa muutos tapahtui jo vuonna 2014, ja tällä hetkellä edes tasavallan pääkaupungissa Ulan-Udessa ei ole jäljellä kuin yksi koulu, jossa burjaatin kieli on osa opetusohjelmaa. Myös Sofronejevan omassa kahden kulttuurin perheessä puhuttiin kotikielenä jakuuttia, vaikka perheen isä onkin taustaltaan venäläinen. Lisäksi alueella asuu lukuisia muita pieniä pohjoisia vähemmistökansoja, kuten evenkejä ja eveenejä. Sen sijaan YK:n määrittämiin vähemmistöjen kielellisiin ja kulttuurisiin oikeuksiin vedotaan Venäjällä mielellään erityisesti puhuttaessa Baltian ja Ukrainan venäjänkielisestä väestöstä. Myöskään Venäjän lainsäädäntö ei suojele vähemmistöjä, vaan päinvastoin jopa kaikkein suurimmat vähemmistöt joutuvat taistelemaan olemassaolonsa puolesta. Sanj Khoyt on kalmukialainen antropologi ja vähemmistöaktivisti, jolla on paljon sanottavaa nyky-Venäjän vähemmistöjen tilasta. Dugarova nostaa esiin, että Unescon vuonna 2010 julkaiseman listauksen mukaan Venäjän federaation alueella puhutuista kielistä 136 kuuluu uhanalaisiin ja Vähemmistökielten opetuksen viikkotunteja on karsittu rajusti. Täten nämä henkilöt ovat myös toiminnastaan vastuussa Kremlille, eivätkä niille kansoille, joita heidän kuuluisi edustaa. Toisin sanoen tavalla tai toisella uhanalaisia ovat kaikki kielet venäjää lukuun ottamatta. Aiemmin äidinkielen lisäksi myös muita oppiaineita saatettiin opettaa vähemmistökielillä. Toisin sanoen heillä on siellä nimellinen edustus, jonka Kreml valitsee
Suurkaupunkiin muuttamisen jälkeenkin yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin on säilynyt tiiviinä. – Meitä on Pietarissa iso jakuuttiyhteisö, joka järjestää erilaisia tapahtumia ja kokoontumisia. Meidän lehtemme painos on noin 3 000 kappaletta. Myös kieli säilyy puhumalla ystävien kanssa. – Tällä hetkellä ersäksi ilmestyy kaksi lehteä aikuisille ja lisäksi lastenlehti. Kasvaessaan lapset myös ymmärtävät oman kielen arvon ja surevat, jos eivät ole saaneet oppia kieltä vanhemmiltaan. Suomalais-ugrilaiset aktivistit uskovat kielten tulevaisuuteen Mordvan tasavalta sijaitsee hiukan yli 500 kilometriä Moskovasta kaakkoon. Haluan myös noudattaa oman kulttuurini sääntöjä, joihin kuuluu esimerkiksi luonnon kunnioittaminen, sekä siirtää nämä arvot omille lapsilleni. – Koen ehdottomasti, että oma kieleni on uhanalainen. Itselläni kieli ja kulttuuri ovat kuitenkin säilyneet pitkälti äitini ansiosta, koska hän on ammatiltaan jakuutin kielen ja kulttuurin opettaja. Tällä hetkellä näitä tehdään taloudellisista syistä vähän. 13 9.3.2018 usein yleiskielen asema. Mokšankieltä sarjakuvien avulla Tukea vähemmistökielille saadaan myös Venäjän rajojen ulkopuolelta. Sofronejeva on matkustellut laajasti ja opiskellut myös ulkomailla ennen asettumistaan Pietariin. Sitä varten tarvitaan kuitenkin kirjallisuutta, erityisesti lastenkirjoja, sekä radioja televisio-ohjelmia. Se saattaa kuulostaa pieneltä, mutta sen lisäksi meillä on verkkosivut ja olemme läsnä sosiaalisessa mediassa. Mordvalaisen identiteetin luominen valtion taholta perustuu hallinnollisiin rajoihin, jotka eivät noudata ersien perinteisten asuinalueiden rajoja. Tämä heikentää entisestään oman kielen asemaa ersäläisdiasporan keskuudessa, koska esimerkiksi kouluopetuksen saaminen ersäksi Mordvan tasavallan ulkopuolella on lähes mahdotonta. Noin 40 prosenttia tasavallan asukkaista on suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia ersiä ja Irina Golovanova (vas.) ja Kristina Saigutina piirsivät sarjakuvia mokšaksi Saranskin valtionyliopistolla järjestetyssä työpajassa. 19-vuotiaat, toista vuotta mokšan kieltä yliopistossa > RIIKKAMARI MUHONEN. Nuoremman polven kieliaktivisti Tanja Maturkina työskentelee toimittajana paikallisessa ersänkielisessä sanomalehdessä Erzjan Pravdassa ja hänellä on selkeä kuva siitä, kuinka nykyteknologia voi auttaa myös diasporassa asuvia ersiä. Verkkoaineistot tavoittavat erityisen paljon yleisöä oman tasavallan ulkopuolella ja siksi niihin panostetaan. – Oma kotikyläni sijaitsee 150 kilometrin päässä lähimmästä kaupungista ja siellä kaikki vanhemmat puhuvat lapsilleen nimenomaan ersää. Venäjäksi molemmista ryhmistä käytetään usein yhteisnimitystä mordvalaiset. – Haluankin uskoa, että omalla kielelläni on tulevaisuus. Eräs esimerkki ovat suomalaisrahoitteisen projektin kautta järjestetyt Elävä kieli -yhteisötaidetyöpajat, joissa suomalais-ugrilaiset kieliaktivistit pääsevät piirtämään sarjakuvia omalla äidinkielellään ja oppivat samalla, kuinka tätä mediaa voi hyödyntää oman kielen ylläpitämisessä. Maturkinalla on myös vahva näkemys siitä, missä ersän kieli elää nyt ja miten se saadaan säilymään myös tulevaisuudessa. Ersäläinen runoilija Mariz Kemal protestoi tätä keinotekoista nimitystä vastaan oppositiohenkiseen Erzjan Mastor -lehteen kirjoittamassaan kolumnissa. Alle 20-vuotiaat jakuutit eivät juuri tunne omaa kulttuuriaan tai puhu jakuuttia sujuvasti. Kuitenkaan edes jakuutin kielen tila ei ole Sofronejevan mukaan kehuttava. mokšia. Kemal korostaa, että ersän ja mokšan kielet ovat sanastollisesti niin kaukana toisistaan, etteivät niitä puhuvat voi ymmärtää toisiaan. Esimerkiksi keskikesän juhla ysyah on tärkeä ja kokoaa kaikki Pietarin jakuutit yhteen
Ersäläisessä kylässä vieraat otetaan vastaan perinteiseen tapaan tarjoamalla leipää ja suolaa. Kylissä vähemmistökielet säilyvät elinvoimaisina, koska niitä käytetään jatkuvasti arkisessa kommunikaatiossa. Neuvostoliiton romahdettua olikin yksinkertaista jättää tilanne entiselleen ja ilman aktiivisia toimenpiteitä antaa kielten kuolla itsekseen. – Ainakin Kalmukiassa kielen säilyttäminen on muutamien aktivistien harteilla, eikä heille myönnetä tähän toimintaan resursseja. Kun kysyn, miksi he käyttävät tätä nimitystä mokšan sijasta, vastaus on napakka. Jekaterina Sofronejeva on ylpeä omasta kulttuuristaan ja haluaa siirtää siihen kuuluvia arvoja myös lapsilleen. 14 9.3.2018 opiskelevat ja opettajan urasta haaveilevat Irina Golovanova ja Kristina Saigutina osallistuivat sarjakuvatyöpajaan Saranskin valtionyliopistolla. Khoyt itse on julkaissut kalmukinkielisiä satuja sisältävän kirjan, jonka painattamiseen hän sai apurahan valtiolliselta kansalaisjärjestöjen tukisäätiöltä. Ehti kasvaa useita sukupolvia, jotka eivät oppineet omaa äidinkieltään. – Itse emme edes ajattelee asiaa, vaan varsinkin venäjäksi puhumme luontevasti mordvan kielestä. Juttua varten on haastateltu myös sosiolingvisti Hèctor Alòs i Fontia, joka on erikoistunut tšuvassin kieleen. Se on niin selvä asia, ettei sitä tarvitse erikseen mainita, Golovanova toteaa ja Saigutina nyökyttelee vieressä. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että eri puolilla Venäjää toimii runsaasti kaikenikäisiä kieliaktivisteja, jotka toimivat aktiivisesti vähemmistökielten elvyttämiseksi. Kansanperinne kiinnostaa minua kovasti ja uskonkin, että nuorisoa kiinnostaa oman kielen lisäksi myös perinteiden säilyttäminen, jatkaa Saigutina. Myös Kalmukiassa tällaista toimintaa on virallisesti runsaasti, mutta käytännössä positiivista kehitystä tapahtuu hyvin vähän. Kemalin mukaan tämä kuitenkin on pitkällisen assimilaatiopolitiikan tulosta: puhe mordvan kielestä on onnistuttu istuttamaan venäjän kieleen, mikä on ensimmäinen askel kohti kahden kansan keinotekoista yhdistämistä vähintäänkin hallinnollisella tasolla. Mutta totta kai meille itsellemme on päivänselvää, että kieliä on kaksi ja oma kielemme on mokša. Minusta se on kummallista ja usein kysynkin heiltä, mitä hävettävää omassa kielessä on. Haastattelumme aikana Golovanova ja Saigutina nimittävät luontevasti omaa kieltään mordvaksi. Molemmat ovat kotoisin mokšalaisista kylistä ja heidän näkemyksensä kielen tulevaisuudesta on selvä. JEKATERINA SOFRONEJEVAN KOTIALBUMI RIIKKAMARI MUHONEN > RIIKKAMARI MUHONEN. Korkeakoulutus ja työelämä kuitenkin pakottavat useimmat nuoret muuttamaan kaupunkeihin, mikä tuo mukanaan varsin erilaisen kieliympäristön kuin mihin kotikylässä on totuttu. Euroopasta löytyy useita onnistuneita esimerkkejä vähemmistökielten elvyttämisestä viimeisten 15–20 vuoden aikana esimerkiksi Irlannissa ja Kataloniassa, mutta tällaiseen toimintaan tarvitaan myös poliittista tahtoa ja erityisesti resursseja kielten opettamiseksi kouluissa sekä tukea joukkotiedotusvälineille. Vähemmistökielet jätettiin tällöin ”kyökkikielten” asemaan, jolloin niiden arvostus laski. Assimilaatiopolitiikalla on pitkät juuret Saranskin yliopiston nuorille kysymys oman identiteetin uhanalaisuudesta ei näyttäydy yhtä polttavana kuin vanhempaa sukupolvea edustavalle runoilija Kemalille. Baikaljärven etelärannalla Burjatiassa paikallisten asukkaiden kulttuuri näkyy puihin sidotuissa buddhalaisissa rukouslipuissa. – Mutta eihän kielten elävänä säilyttämistä voi jättää kansalaisjärjestöjen vastuulle, vaan sen tulisi olla osa valtiollista politiikkaa, hän huomauttaa. Lisäksi kylissä on kaupunkeja parempi mahdollisuus saada kouluopetusta omalla kielellä. Haluan kielen siirtyvän myös omille lapsilleni ja toivon heidän olevan ylpeitä kotiseudustaan, Golovanova toteaa. – Neuvostoajoista lähtien on pyritty luomaan yksi yhtenäinen kansa, joka puhuu venäjää. Keskenään nämä kaksi kansaa tulevat tietysti kommunikoimaan omien kieltensä sijaan molempien hallitsemalla venäjän kielellä. Venäjän ideologiana on yhtenäistämispolitiikka. – Mielestäni Mordvan tasavallassa asuvan tulisi osata omaa kieltään. – Omassa kylässäni on säilynyt vanhoja perinteitä ja juhlia, jotka ovat jo kadonneet monista muista kylistä. – Joitakin kaupungissa asuvia nuoria saattaa esimerkiksi hävettää puhua kännykkään mokšaksi. Itselleni on aivan selvää, että äidinkieleni on mokša ja venäjää puhun ikään kuin vieraana kielenä, kertoo Golovanova. Myös kalmukkiaktivisti Sanj Khoytin mukaan nykyVenäjän keskeisenä ideologiana on laaja-alainen yhtenäistämispolitiikka, jolla on pitkä historia
Maailman painoa ei tarvitse kantaa harteillaan yksin, eikä maailman muuttaminen ole yksin kenenkään meistä varassa. Naisten on mahdollista olla taloudellisesti riippumattomia ja päättää omasta elämästään ja valinnoistaan. Joskus neuvottelu halaamisen sopivuudesta tapahtuu elekielellä ja joskus sanallisesti. O lin viime perjantaina katsomassa aivan huikean hienoa drag show’ta House of Jaahas Kulttuuritalo Telakalla Tampereella. Toinen hyvä keino on vertaistuki. Kulttuurin on kuitenkin nyt aika muuttua sellaiseksi, jossa jokaisella on valta määritellä itse omat rajansa ja muiden tulee niitä kunnioittaa. Tärkeiden asioiden edistäminen yhdessä on joskus tiukkaa puristamista, mutta usein myös varsin hauskaa. Suomalainen nainen oli vihdoin vapaa. Vapaus päättää omasta kehostaan pitää kuulua kaikille. Käytännön tasolla ja kulttuurisesti vaikkapa ruumiillisen koskemattomuuden alueella on vielä tekemistä. Myös joiltain osin lainsäädännössä on korjattavaa. Tai sitten kannattaa ihan vaan pysytellä itsekseen. On käsittämätöntä, että Suomea kehdataan pitää sivistysvaltiona, kun translaki on täysin takapajuinen. J os on epävarma siitä, osaako tulkita toisen suostumusta eleistä kannattaa käyttää sanoja. Saara Särmä Kirjoittaja on feministi, taiteilija ja tutkija sekä Feministisen ajatushautomo Hatun perustaja.. Lainsäädännöllisillä toimenpiteillä lähes jokaisella 1900-luvun vuosikymmenellä lisättiin naisten vapautta ja tasa-arvoa naisliikkeen sinnikkään työn seurauksena. L opullinen naiset miehen vallasta vapauttanut lainsäädännöllinen teko oli vuonna 1994 toteutettu avioliitossa tapahtuvan raiskauksen kriminalisointi. Joten käsitelläänpäs tämä asia nyt alta pois: miestenpäivää vietetään 19. Toisin kuin oikeusministeri hiljattain väitti suostumus ei ole elämälle vieras käsite. On ihan ok, ettei toisen kokemusta ymmärrä jotenkin syvällisellä tavalla sen sisäistäen. Kun taas joku muu ei jaksa, voi itse kannatella tilannetta ja viedä asioita eteenpäin. Olen huomannut, että toinen on vaivaantunut, mutta tehnyt sen silti. Jälkimmäisessä tapauksessa saatan siis kysyä ”saanko halata?” tai ”halataanko?” Samaan tapaan intiimimmässäkin kanssakäymisessä voi neuvotella suostumuksesta monin eri tavoin. Naisliike on vapauttanut Suomen naiset miehen ja isän vallasta pitkällisen taistelun tuloksena. Upeasti aihetta valottaa juuri julkaistu kirja Näkymätön sukupuoli. Erityisesti yhdistettynä vertaistuki ja nauru auttavat aina. Toinen ruumiilliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvä tarpeellinen lakimuutos on raiskauslainsäädännön muuttaminen suostumusperustaiseksi, mihin Suostumus 2018 -kampanja tähtää. Naisella oli valta määrätä itse oman kehonsa koskemattomuudesta, avioliitossakin. Itse olen halailijatyyppi ja muistan kyllä useita tilanteita, joissa olen halannut jotakin ystävääni ”väkisin”. Kolmas on nauru ja huumori. Erinäiset aktivistien kokoontumisajot saavat muistamaan, että kukaan meistä ei ole yksin. Sitä lukiessa mietin, että toisen ihmisen sukupuolikokemusta voi olla vaikea ymmärtää, sillä jokaisen kokemus on omanlaisensa. Ymmärrys ei ole empatian tai solidaarisuuden edellytys. Patriarkaatti ei kuitenkaan ole vielä lopullisesti murskattu, vaikka lainsäädännön tasolla naisten vapaus on taattu. Mutta muiden kokemuksista voi oppia niistä lukemalla ja muita kuuntelemalla. 15 9.3.2018 KYSYMÄLLÄ SUOSTUMUS SELVIÄÄ T ällä viikolla juhlitaan kansainvälistä naistenpäivää ja odotettavissa on ainakin sosiaalisessa mediassa loputon määrä enemmän tai vähemmän leikkisiä kysymyksiä siitä, miksei ole miestenpäivää. Vastasin, että historian ajatteleminen on joskus oiva keino. Aika lailla saman ajan naiset ovat saaneet myös opiskella yliopistossa ilman, että sukupuolesta on pitänyt anoa erivapautta. Viime viikolla satuin erääseen aamutilaisuuteen, joka tuntui aivan bileiltä, koska siellä tapasi niin monia mahtavia tyyppejä. Juontajana toiminut Javiera Marchant Aedo antoi oivan vinkin tavasta, jolla voi varmistaa toisen ihmisen suostumuksen eli ihan vaan kysyy ”saanko?” Meillä jokaisella on erilaiset ruumiillisen koskemattomuuden rajat, helpoiten kunnioitamme toistemme rajoja kysymällä, missä ne menevät ja kuuntelemalla vastauksen. Nykyisin pyrin ottamaan muut paremmin huomioon. T witterissä joku kyseli viime viikolla, miten jaksaa, kun feministisen tietoisuuden karttuessa vituttaa oikeastaan koko ajan todella paljon. Lainsäädännön on asetuttava tukemaan tällaista kulttuurin muutosta. marraskuuta. Jos se sitä jonkun mielestä on, kannattaa pysytellä kaukana kanssakäymisestä muiden ihmisten kanssa. Jos todella on elämästä ja ihmisistä vieraantunut, kuten monet suostumusperustaista lainsäädäntöä äänekkäästi vastustavat miehet näyttävät olevan, eikä osaa tulkita eleitä eikä sanoja, kannattaa varmaan sitten kehittää joku äppsi tai lomake. Naisia on tässä ajassa edennyt niin politiikan kuin yliopistomaailman johtopaikoille. Sukupuolen itsemäärittelyoikeus tulee toteuttaa heti ja pakkosterilisoinnin on loputtava. Voi iloita siitä, miten paljon kovalla työllä on jo saatu aikaan. S ukupuolen moninaisuus on aina ollut olemassa, vaikka se on vasta viime aikoina tullut näkyvämmäksi ja laajempaan tietoisuuteen. Naiset ovat Suomessa jo toistasataa vuotta saaneet äänestää ja olla ehdolla vaaleissa. Naistenpäivänä on hyvä pysähtyä muistelemaan mitä kaikkea onkaan jo naisten oikeuksien saralla saavutettu, mutta samalla on hyvä myös suunnata katse tulevaisuuteen ja miettiä, mitä vielä on tehtävänä ja miten maailmaa tulisi muuttaa. Tärkeiden asioiden edistäminen on joskus tiukkaa puristamista, mutta usein myös varsin hauskaa. Jos ei aina jaksa toimia, voi katsella sivusta hetken
16 9.3.2018 Kotoutumisen tukeminen on hyvä sijoitus S uomessa kotoutuminen on määritelty laissa kotoutumisen edistämisestä. Juuri nyt ajankohtaista on myös kesätyöpaikan löytyminen. Hakemuksia on kirjoitettu vilkkaasti. Myös laittomia järjestelyjä vaatinut matka läpi Euroopan on jättänyt jälkensä. Myös EU:n kotoutumista koskevissa perusperiaatteissa korostuu kaksisuuntaisuus ja vuorovaikutus. Tie ammattiin on pitkä Nummisto korostaa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta. – Tuolta! Emal on kotoisin Pohjois-Afganistanissa sijaitsevasta Kunduzinista, alueelta, jota taliban hallitsee. Saan varmaan enemmän ystäviä, kun opin lisää suomen kieltä, Emal uskoo. Hän ehti käydä koulua muutaman vuoden ennen kuin taleban sulki alueen koulut. Heidän tilanteensa on nyt vakaa, sillä heillä on kaikilla vähintään vuoden mittainen oleskelulupa, koulupaikka ja välittäviä aikuisia ympärillään. Kadonneista yli 90 prosenttia on kotoisin Afganistanista. Ilman perheen tukea vieraassa kulttuurissa elävät nuoret ovat hyvin alttiita ajautumaan väärille poluille ja syrjäytymään yhteiskunnasta, Nummisto pohtii Tuki tarkoittaa ohjausta asumisessa, kielen oppimisessa, opiskelupolun löytymisessä ja arjen hallinnassa. – Minulle on suomalaisia tuttuja, mutta emme me puhu keskenämme mitään. Salon kaupunki on ostanut tuetun asumisen palvelut Kalliolalta, ja nuoret ovat tuen piirissä 21 ikävuoteen asti – Näitten nuorten tukeminen sijoitetut resurssit maksavat takuulla itsensä monin tavoin takaisin. Ruotsissa ja Hollannissa on havahduttu siihen, että erityisesti alaikäisinä tulleita poikia katoaa vuosittain yhä enemmän. Ensin pitää opiskella ”Kantaväestöltä kaivattaisiin lisää rohkeutta kohdata muualta tulleet.” Se, mitä kotoutuminen tarkoittaa, riippuu puhujasta. Kärsivällisyys on koetteella, kun turvapaikkaprosessi kestää pahimmillaan jopa yli kaksi vuotta. Kadonneet pojat Yksin tulleita nuoria katoaa vuosittain. Käytännössä raukeaminen tarkoittaa lähestulkoon aina, että he ovat kadonneet järjestelmästä. Tervehdimme kyllä. Lapsi saattaa myös olla suvun ainoa, jonka pakomatkaan on kerätty kaikki liikenevät varat, ja paine on siksi kova. Jotta integraatio onnistuisi, pitäisi myös kantaväestön löytää uusi paikka monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa. Minä puhun daria ja he suomea. Turvapaikanhakuprosessi on pitkittyessään rauennut lähes 200:lta vuonna 2015 saapuneelta nuorelta. Kahdensuuntaista kotoutumista Emal Askarzahde näyttää kartalta paikan, josta hän lähti kohti Eurooppaa. Monet ovat traumatisoituneita, kadottaneet kaikki yhteydet perheeseensä ja heidän koulupolkunsa lähtömaassa on saattanut jäädä hyvin repaleiseksi. Kolmas huutaa maassa maan tavalla tai maasta pois. Suomalaisia ystäviäkin olisi kiva saada. He ovat haavoittuvista haavoittuvimpia. Maahan muuttaneet ja tänne jääneet nuoret hakevat kontaktia suomalaisnuoriin, mutta tutustuminen on hidasta. Tuettua asumista Salossa Kalliola Oy:n alaikäisten tuetun asumisen yksikössä työskentelevä johtava ohjaaja Jyrki Nummisto tuntee nuorten haasteet. Tavoittamattomissa olevat nuoret ajautuvat Euroopan sisärajoja ylittäviksi nomadeiksi, ja he ovat hyvin suuressa vaarassa radikalisoitua tai ajautua ihmiskaupan uhreiksi. Meillä ei ole samaa kieltä. Vuorovaikutus suomalaisten ikätovereiden kanssa olisi Emalia ja muita hänen kaltaisiaan ohjaavan Nummiston mielestä yksi kotoutumisen ydinasioista. Katoamista tapahtuu myös Suomessa. – Isoin haaste tuen piirissä olevilla nuorilla on kosketuspinta suomalaisiin. Emal tuli pikkuveljensä kanssa Suomeen syksyllä 2015. Yhden mielestä työllistynyt maahanmuuttaja on kotoutunut. Nyt hän opiskelee suomea ja haaveilee automekaanikon opinnoista. Suomalaisten ja näiden uusien suomalaisten välillä on iso kuilu, jota pitäisi kaventaa. Toinen edellyttäisi hyvää suomen kielen taitoa ja suomalaisen kulttuurin omaksumista. Kotoutumisen näkökulmasta haastava ryhmä on yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat. Lakia on tarkistettu viimeksi vuonna 2010 ja siinä todetaan, että ”kotoutuminen on maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämäsä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen”. Yksikössä on asiakkaana parikymmentä 16–19-vuotiasta nuorta. TEKSTI ANNA-MAIJA ALARTO KUVAT TIMO-PEKKA AALTONEN. – Rasismia meidän nuoret eivät kerro kohdanneensa, mutta kantaväestöltä kaivattaisiin lisää rohkeutta ja uskallusta kohdata muualta tulleet ja heidän kulttuurinsa. Emalin tie ammattiin on pitkä
– Ensimmäisenä uutenavuotenani Suomessa menin saunaan ja avantouinnille suomalaisen ystäväni kanssa. Päätöksestä on valitettu, mutta valituksen läpimeno odottelu ahdistaa. ”Uudelle matkalle en lähde” Matka läpi Euroopan oli niin raskas kokemus, ettei Safa mielellään muistele sitä. Lisäksi tarvitaan sairausvakuutus ja voimassaolevat matkustusasiakirjat. Eikö kotoutumista voisi palkita oleskeluluvalla ja antaa siten mahdollisuus todistaa kuinka paljon hyötyä minusta olisi tälle maalle, hän ihmettelee.. Se oli mahtava kokemus johon jäin heti koukkuun. Alaikäisinä yksin tulleista hakijoista turvapaikan on tähän mennessä saanut noin 80 prosenttia niistä, joiden hakemus on käsitelty. Ääni muuttuu hiljaiseksi ja ilme vakavaksi, kun asiasta puhutaan. Työvaltaisissa opinnoissa kielen oppiminen sujuisi samalla kun oma ammattitaito kehittyisi. – Mistä voisin saada sellaisen määrän rahaa. Safalle ei ainakaan ensimmäisessä päätöksessä myönnetty turvapaikkaa. Unelmissa on kuitenkin yksi iso mutta. Salakuljettajat potkivat ja löivät meitä ja pakottivat liian täysiin kumiveneisiin. Näin syntyisi toveruussuhteita, kieli kehittyisi ja kotoutumisprosessi nopeutuisi. – Nuorille pitäisi tarjota toiminnallista kielen oppimista niin, että opiskelu kohti ammattia etenisi samaan tahtiin kieliopintojen kanssa. Alaikäisenä yksin tulleelle nuorelle vaatimukset tuntuvat kohtuuttomilta. Kun tulin tänne päätin, että sitoudun osaksi tätä yhteiskuntaa ja teen parhaani, jotta saisin tänne myös jäädä. Sitoutunut ja kotoutunut Afganistanista vuoden 2015 myräkässä saapunut Safa Hayat on löytänyt paikkansa. Safa Hayat voisi loputtomalta tuntuvan odottamisen sijaan hakea opiskeluperusteista oleskelulupaa, mutta sen saamiseksi pitäisi löytyä noin 6 700 euron talletus jokaista opiskeluvuotta kohden. Osa hakijoista on lähetetty takaisin lähtömaahansa, ja lähes 1?500 näistä nuorista odottaa edelleen päätöstä. Kaiken tämän jälkeen haluaisin asettua Suomeen ja tulla suomalaiseksi. Nummisto ehdottaa, että opiskeluryhmissä voisi olla nuoria eri kulttuureista, ja maahanmuuttajat opiskelisivat yhdessä kantaväestön nuorten kanssa. En saanut enää yhteyttä perheeseeni enkä tiedä missä he ovat. – Olen opiskellut suomen kieltä, saanut opiskelupaikan, tehnyt töitä ja maksanut palkasta veroa. Suomeen tuli vuonna 2015 yli 3?000 alaikäistä hakemaan turvapaikkaa yksin ilman perhettä tai lähisukulaisia. Kun kielitaito riittää voi hakea maahanmuuttajille tarkoitettuun valmentavaan koulutukseen ja sen jälkeen ammatilliseen perustutkintoon. Haaveet ovat perin samanlaisia kuin monella muulla 19-vuotiaalla opiskelijalla. Mitä pidemmäksi odotus venyy, sitä todennäköisemmin myös kotoutuminen hankaloituu. . . 17 9.3.2018 Pohjois-Afganistanista tullut Emal Askarzahde (vas.), ohjaaja Riikka Enqvist ja johtava ohjaaja Jyrki Nummisto keskustelevat pöydän ääressä päivän suunnitelmista. – Olin useita päiviä ilman ruokaa ja vettä. Kahdessa ja puolessa vuodessa hän on oppinut puhumaan ja kirjoittamaan suomen kieltä niin hyvin, että vieraskielisyyden huomaa enää vain aksentista. suomen kieltä. Rakastan kuumaa saunaa, Safa naurahtaa. Safa Hayat on intohimoinen saunoja ja pulahtaa avantoon useita kertoja viikossa. . Pelkäsin kuolevani. Safalla on myös hyvin suomalaisia harrastuksia: hän on intohimoinen saunoja ja pulahtaa avantoon useita kertoja viikossa. Pitkä odotus
18 9.3.2018
Suurimmaksi puolueeksi nousi koalitioiden ulkopuolelta populistinen Viiden tähden liike (M5S), joka sai peräti 32,7 prosenttia äänistä. Neljän oikeistopuolueen koalitio sai yhteensä 37 prosenttia, mutta vastoin gallupeja sen sisällä ei noussut suurimmaksi Silvio Berlusconin Forza Italia, vaan äärioikeistolainen Pohjoisen liitto (17,4 prosenttia). . Erityisesti Renzin kaudella puolue on siirtynyt yhä enemmän oikealle. Radikaalivasemmiston uusi liittoutuma Potere al Popolo joutui tyytymään 1,1 prosenttiin. Keskustavasemmiston Demokraattinen puolue (PD) romahti 18,7 prosenttiin eikä liittolaisineenkaan yltänyt kuin 22,8 prosenttiin. PD on kulkenut pitkän tien alkujuuriltaan. Runkoon liittyi keskustalaisia ryhmiä, mutta puolue kuuluu kansainvälisesti sosiaalidemokraatteihin. M5S:n toimintatapa pohjautuu netissä tehtäviin jäsenäänestyksiin. Sen ydinosa muodostui aikoinaan vaikutusvaltaisesta, eurokommunistisesta Italian kommunistipuolueesta (PCI) 1990-luvulla. Vaikka esimerkiksi EUja maahanmuuttovastaisuudessa M5S:n kannat eivät paljon poikkea Pohjoisen liitosta, puolue ei ole yksiselitteisesti äärioikeistolainen. 3 ITALIAN VASEMMISTON vaalit veivät yhä syvemmälle alhoon. Puolueen perustaja Beppe Grillo varoitti kuitenkin heti maanantaina yhteistyöstä sanoen haluavansa pitää puolueen ”saastumattomana”. Jos niillä päästään vaikuttamaan todelliseen hallituspolitiikkaan, voi puolue revetä moniäänisyyteensä. AJANKUVA KUVA ALBERTO PIZZOLI/LEHTIKUVA/AFP TEKSTI ARTO HUOVINEN. PD:sta ennen vaaleja eronnut, itsenäisenä vaaleihin lähtenyt Vapaat ja tasa-arvoiset sai vain 3,4 prosenttia. Sen uusliberalistinen hallituspolitiikka on poikennut Berlusconista lähinnä vain siinä, ettei johtajilla ole seksiskandaaleja. 19 9.3.2018 Populismin juhlaa 1 ITALIAN PERINTEISET puolueet kokivat täystyrmäyksen sunnuntain vaaleissa. PD:n johtaja Matteo Renzi ilmoitti maanantaina eroavansa. Vasta vuonna 2009 perustettu puolue keräsi viimeksi neljäsosan äänistä, mutta iso jytky tuli nyt. 2 VIIDEN TÄHDEN liikkeen pääministeriehdokas, 31-vuotias Luigi Di Maio (kuvassa) on valmis luopumaan periaatteesta, jonka mukaan M5S ei lähde koalitiohallituksiin