vIIkkolehtI | 8.5.2020 | 3,5 € | 19-003251-2019 | kansanuutIset.fI Robottiaseiden eettinen ongelma sivu 9 Guardian: EU kannusti rokoteyhteistyöhön sivu 20 Maatalouden satokautta uhkaa työvoimapula sivu 24 UUtta normaalia eletään UUsilla säännöillä. SIVU 27 kansan uutiset . 19/2020 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta
Riskiryhmään lasketaan kaikki yli 70-vuotiaat, mikä turhauttaa tämän ikäisiä aktiivisia ja perusterveitä kansalaisia. Edelleen hallitus painottaa riskiryhmien suojelemisen tarvetta. l K oronakriisissä siirrytä än uuteen vaiheeseen touko-kesäkuun kuluessa. PÄÄKIRJOITUS Sirpa puhakka Päätoimittaja sirpa.puhakka@kansanuutiset.fi PS. 2 | KU 19 /2 02 Esirippu aukeaa, ja projektori hurahtaa käyntiin. Nyt koronaepidemian arvioidaan elävän suvantovaihetta. (10 %). Yksinäisyyskin on kuolettavaa. Siellä allekirjoitettiin Saksan lopullinen antautumissopimus. Lue Lisää sivu 23 JULKAISIJA Kansan Uutiset Oy Hämeentie 105 A, 00550 Helsinki (PL 64, 00501 Helsinki) 09 759 601 Sähköposti: ku@kansanuutiset.fi Muut sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kansanuutiset.fi Sanomalehtien Liiton jäsen TILAUKSET, JAKELUHÄIRIÖT, OSOITTEENMUUTOKSET Ma–ke klo 9.00–12.00 09 7596 0208, tilaukset@kansanuutiset.fi VERKKOSIVUT www.kansanuutiset.fi SÄHKÖPOSTI ku@kansanuutiset.fi PÄÄTOIMITTAJA, TOIMITUSJOHTAJA Sirpa Puhakka 045 77313000 TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Sirpa Koskinen TOIMITUS Toimitussihteerit: 09 7596 0312 ku@kansanuutiset.fi TILAUSHINNAT Tilaukset toimitetaan force majeure -varauksin. Eri ikäluokissa on jo tautitapauksia niin paljon, että niistä tulisi kertoa nykyistä avoimemmin tilastotietoja. Ensin avautuvat koulut ja kesäkuussa lievennetään kokoontumisrajoituksia, mikä mahdollistaa monien paikkojen avautumisen rajoitusten kuitenkin säädellessä toimintaa. Tästä ei ole nyt selkeää tietoa. toukokuuta 1945. Olisi kohtuullista, jos terveydenhuollon viranomaiset avaisivat julkisuudessa olevien lukujen taustoja. Popcornin ja cola-juoman lempeä sekoitus leijailee nenääni. www.kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ILMOITUSMYYNTI JA -TRAFIIKKI ilmoitukset@kansanuutiset.fi Ilmoitusten jättöajat ja hinnat: www.kansanuutiset.fi TIETOSUOJALAUSEKE www.kansanuutiset.fi/tietosuoja ISSN 0357-1521 Lehtisepät, Tuusula 2020 KANNEN KUVA Lehtikuva/Emmi Korhonen Inhimillisyyden, yhdenvertaisuuden ja kestävän ympäristön puolesta. Äänentoisto naulaa minut tukevasti tuoliini. ”On kyettävä näkemään, että suuret rakenteelliset uudistukset ja panostukset koulutukseen, infraan ja osaamiseen vaativat nyt rahaa, mutta tuottavat tulevaisuudessa vaurautta ja hyvinvointia, jonka avulla velasta voi selvitä.” Lue Lisää sivu 8 Euroopassa raivonnut maailmansota päättyi 75 vuotta sitten, 9. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa leviävät sairauskertomukset ovat ahdistavaa luettavaa, ellei samaan aikaan kerrota tietoa, jonka pohjalta voi muodostaa oman näkemyksensä. Yksinäisyys ja eristys voivat tappaa yliannostuksena Ikääntyvien ja vanhusten omaehtoisen karanteenimotivaation kannalta on olennaista tiedon lisääminen. Kansalaiset ovat noudattaneet rajoituksia kiitettävästi. Iän sanotaan olevan jo itsessään riski suomalaisten, mutta myös muualta maailmasta saatujen covid-19 -tapausten tiedon perusteella. Koronaviruksen runtelemat elokuvasalit alkavat varoen raottamaan oviaan yleisölle. TÄSTÄ INNOSTUN NYT SampSa hannonen Kansan Uutisten työharjoittelija 19/2020 Perjantaina 8.5.2020. Hallitus painottaa koronatilanteen olevan edelleen vakava. Samaan aikaan asiantuntijat puhuvat uudesta tautihuipusta, joka skenaariosta ja puhujasta riippuen voi ajoittua johonkin ajankohtaan ensi kesän ja talven flunssakausien väliin. Malttakaa vielä hetki, kohta se alkaa! Kolumnisti Anna Mikkola pohtii koronakriisin jälkeistä aikaa. Karlshorstin uneliaalla asuinalueella Berliinissä kohoaa harmaa, koreilematon pytinki. 12 kk 162 € 185 € 6 kk 82 € 99 € 3 kk 41 € 49 € Hinnat sisältävät alv. On avattava, että altistaako ikä biologisista syistä tartunnalle vai onko ikä ja perussairaudet yhdistettynä vaarallinen paketti. Päivittäisten tartuntojen, sairaalahoidossa olevien ja teho-hoidettavien määrät antavat liian kapean kuvan. Perustellusti kysytään, että miksi yli 70-vuotiaita kohdellaan yhdenmukaisena joukkona. Perusteltu tieto auttaa noudattamaan yhä enemmän omalla vastuulla olevia rajoituksia. Käsi on hätäjarrulla, ja tarvittaessa rajoituksia tiukennetaan, jos epidemia lähtee leviämään ja uhkaa terveydenhuollon kapasiteettia. Kesto Määräaikais
TeksTi Anni-Helena Leppälä Kävelypässien Pekka Isaksson on vaihtanut kävelyn kalastamiseen ja vesillä oloon. – Ajattelin, että kyllä pitää olla jotain toimintaa. Aiheina on ollut muun muassa ensimmäinen muisto, polkupyörällä ajamaan oppiminen, leikit ja television saapuminen kotiin. Pe KK a Is aK ss on. AjAssA KU 19 /2 02 | 3 01 AjAssA K uluva kevät on tuonut haasteita myös eläkeläisyhdistyksille. Vaikka kyse on Salon ideasta hän painottaa sitä, että kyseessä on kaikkein yhteinen juttu. Muistojen keruun varsinaisena alustana toimii Varkauden eläkeläisten Facebook -ryhmä, jossa on noin seitsemänkymmentä jäKoronakevät muuttaa eläkeläistoimintaa Osa yhdistyksistä on keksinyt uusia toimintatapoja, osassa niitä vielä mietitään. Piti keksiä joku mielekäs juttu, johon porukka lähtee mukaan ja yhteys muihin säilyy, sanoo Leena Salo Varkauden eläkeläiset ry:stä. Varkaudessa eläkeläistoimintaa on jatkettu keräämällä ihmisten muistoja talteen. Toiminnan keskeisiin tavoitteisiin kuuluva yksinäisyyden karkotus on muuttanut muotoaan, kun kerhot, kahvittelut ja tuttujen tapaamiset on pitänyt perua
Yhdessä tekeminen on vaihtunut yksin kävelyyn, mutta ryhmän blogissa julkaistaan normaalia tiheämmin kirjoituksia. Kotiarestivaiheessa kuvausaiheena on asetelma tai kukka maisemassa – missä se kasvaa ja mikä se maisema siellä taustalla on, kertoo Toivo Koivisto. Muistojen lisäksi Varkaudessa kerätään tekstejä siitä, kuinka ihmiset ovat saaneet aikansa kulumaan koronakaranteenissa. – Ihmiset on hirveän otettuja soitoista. Kirjoitusvirheistäkään ei tarvitse olla huolissaan, sillä mahdolliset virheet korjataan tekstejä tallennettaessa. – Yritän tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole Facebookissa Sinun Savo -kaupunkilehden kautta. Monet ovat huolissaan toisistaan ja kyselevät ovatko muut terveitä. Esimerkiksi Kontulan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Sirkka Kuivala on päättänyt soitella koko jäsenistön läpi ja kysellä ihmisten kuulumisia. sentä. – Jos ei kirjoittaminen tunnu hyvältä, niin meillä on käytössä myös sanelukone, jonka sanelut olen luvannut purkaa. Aiheisiin ei tarvitse vastata kronologisesti vaan niihin voi palata, kun itselle sopii. – Kaikki puhelut ovat erilaisia, yksi kertoo murheistaan, toinen hauskoista sattumuksista ja kolmas puhuu hallituksesta. Salo huomauttaa, että muistojen ei tarvitse olla pitkiä, muutama rivi on aivan yhtä arvokas kuin pidempikin teksti. – Kuningasajatuksena on, että syksyllä painettaisiin pieni määrä kirjoja kertyneistä muistoista. yhteydenpitoa puhelimitse Yhteydenpito jäsenistöön on yhdistyksille tärkeää. Yhdistykset jatkavat uusien toimintamallien kehittämistä, useissa yhdistyksissä uskotaan, että koronakaranteenien jälkeen eläkeläistoiminta jatkuu paljon aiempaa monimuotoisempana. Verrattain lyhyessä ajassa on kertynyt paljon tekstiä ja kuvia. AjAssA 4 | KU 19 /2 02 Muistoja kerätessä esiin on noussut myös kuvia. l Ri it ta He is Ka ne n. Myös ryhmän omia kuvia on nähtävillä verkossa. Koivisto kannustaa eläkeläisiä digiloikkaan ja tutustumaan verkkonäyttelyihin. Kuvassa Tukholmasta joululahjaksi saadut nuket ulkoilemassa. Puhelut kestävät viidestä kymmeneen minuuttiin, riippuen vastaajan puhehaluista. Muistot voi kirjoittaa paperille ja toimittaa minulle, kirjoitan ne kyllä sitten puhtaaksi. Lisäksi ryhmän jäsenet ovat tuottaneet muuta verkkosisältöä kuten videojumppaohjeita ja Entisten viisasten kerhon, joka julkaisee pari kertaa viikossa kymmenen kysymyksen tietovisan. Internetiin on siirtynyt myös Kävelypässien toiminta. Yhteisiä tapaamisia ei järjestetä, mutta kukin kerhon jäsen voi ottaa kuvia omaan tahtiinsa yhteisesti sovitusta aiheesta. Monille yksinäisille vanhuksille se kuitenkin tarkoittaa sitä, että kauppareissujen pois jäämisen myötä lähes kaikki sosiaaliset kontaktit puuttuvat. Osallistuminen on mahdollista myös niille, jotka eivät sosiaalisen median alustoja käytä. Valtaosa eläkeläisistä noudattaa hallituksen suosituksia ja pysyy eristyksissä. Ryhmän toimintaan on kuulunut oleellisena osana näyttelyissä käyminen, nyt näyttelyt ovat siirtyneet verkkoon. Kuivala on soittanut jo yli sata puhelua, jäseniä Kontulan eläkeläisissä on 264. ValokuVausta ja käVelyä Toimintaa on myös Vallila-Kallion eläkeläisillä, sillä heidän valokuvakerhonsa toimii koronasta huolimatta. Tästä jää meille ainutkertainen muisto, Salo sanoo
Ruotsi oli Suomeakin velkaantuneempi, mutta se palasi perinteisen hyvinvointipolitiikan linjalle. Jazz on samaan aikaan vallankumouksellista, elämän kysymyksiä ja suuria tunteita käsittelevää musiikkia Petteri Kiponoja blogit.kansanuutiset.fi/solidad/ naisemme Koronan Kourissa KoRona-EpidEmia on iskenyt meihin kaikkiin enemmän ja vähemmän musertavasti. Uskallan hyvällä syyllä kuitenkin väittää, että korona on myös feministinen kysymys. Olen kirjoittanut aiheesta ennenkin ja haluan alleviivata silloin kirjoittamaani; ”toivon osallistuvan budjetoinnin olevan yksi peruspilareista tulevaisuuden kunnissa”. Neljänä viime keväänä Norppaliveä on katsottu yhteensä yli seitsemän miljoonaa kertaa. Nimittäin asukkaiden äänestyksessä antamat äänet jätettiin julkisiksi. Yhtäkkiä lähes kaikki tuttu ja itsestään selvänä pitämämme onkin kääntynyt ylösalaisin. Vartiaisen mielestä se oli viisaampi valinta. AjAssA KU 19 /2 02 | 5 Suomi ja RuotSi valitSivat 1990-luvun lamassa erilaiset strategiat ja niin myös lamasta toipumisessa. Henkka Nyholm blogit.kansanuutiset.fi/ oikeus-vaatia/ Kansainvälinen jazz-päivä 30.4. Ruotsin työttömyysaste oli vain viisi prosenttia. Kampaamoita, siivousja kotihoidon palveluita ja muita yhden ihmisen yrityksiä. Molempien maiden hallituksia johti sosiaalidemokraatti. Juhana Vartiainen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta selitti eroa erilaisilla arvoilla. Suomi oli toukokuussa 2000 tilanteessa, jossa valtion tulojen arvioitiin nousevan 16 miljardia markkaa budjetoitua enemmän. Tämä on totta yhä. Pieniä yrityksiä horjuu konkurssin kynnyksellä, niistäkin hyvin moni naisten omistamia. WWF:n suorissa luontolähetyksissä voi seurata lisäksi sääksien elämää. norppalive avattiin luonto WWF lupaa huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään. Oma suhteeni jazziin on hyvin läheinen ja lämmin. Kai Hirvasnoro Helsingin osallistuva budjetointi tuHottiin ElämmE muRhEElliSia aikoja. Ruotsissa on suurempi halukkuus julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja tasa-arvoon. Seuraavasta Helsingin Oma Stadi -äänestyksestä (osallistuvasta budjetoinnista) tehtiin 4.5 kaupunginhallituksessa linjauksia ja suurin ongelmavyyhti jätettiin tekemään tuhojaan. Norpat nousevat toukokuussa Saimaan rantakiville vaihtamaan karvansa. Siitä oltiin myös valmiita maksamaan enemmän veroja. Sen jälkeen ei ole paluuta jazzin kiehtovasta maailmasta ollut, vaan siihen maailmaan on jääty. Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiempina vuosina. Jazzin saloihin tutustuminen alkoi lukioikäisenä, kun musiikki universumina alkoi kiinnostaa. Kaikki laitettiin velkojen maksuun. Päivä on tällaiselle jazzin ystävälle hieno tapa pohtia omaa jazz-käsitystä. Muistan, kun ensimmäisen autoni ostin, niin (be) popitin autossani Art Blakeyta, Miles Davisia ja muita aikakauden suuruuksia. on vappuaaton lisäksi kansainvälinen jazz-päivä. Hanna Jokinen blogit.kansanuutiset.fi/ feministipistoja/ SaimaannoRppia voi jälleen seurata suorassa lähetyksessä, kun WWF avasi toukokuun alussa supersuositun Norppaliven. Ruotsin porvarihallitus ei ryhtynyt säästämään vielä laman aikana toisin kuin Suomen. KU Bloginostot Suomen ja Ruotsin erilaiset valinnat 20 vuottA sitten Valtiovarainministeri Sauli Niinistö maksoi velkoja. Le ht iK Uv a. Nyt myös osallistuvan budjetoinnin rintamalla, sillä Helsinki on astunut (tässä tärkeässä ja rakkaassa) asiassa miinaan. Epidemiaa vastaan taistellaan monella alalla ja näistä kaikkein kriittisimmiksi lukeutuvia yhdistää vahvasti naisvaltaisuus. Saimaannorpat ovat paikkauskollisia, joten suomalaisten suosikiksi noussut Pullervo voi näyttäytyä kameran edessä tänäkin keväänä
Hän näkee hyvät mahdollisuudet teollisuuden uudistumiseen aikaisempaa ympäristöja ilmastoystävällisemmäksi. Kaivoksella eikä koko Pyhäjärvellä ole todettu yhtään koronatartuntaa. On pelko, että koronaepidemian seuraukset iskevät teknologiavetoiseen vientiteollisuuteen. Lomautukset iskivät koronaepidemian alettua ensimmäiseksi palvelualoille. Pienten yritysten tukeminen yksin ei riitä, jos vientiteollisuus sakkaa eikä ostovoimaa ole. Kotimarkkinat eivät yksin riitä pitämään hyvinvointivaltiota pystyssä. Vappupuheessaan Jussinniemi esitti valtiolle omistajuutta yrityksissä, joita tuetaan valtion varoin. AjAssA 6 | KU 19 /2 02 T oistaiseksi kaikki on mennyt hienosti. Jussinniemen harras toive on, ettei koronan jälkipyykissä paljastu työnantajille kolmikannassa sovittujen helpotusten väärinkäyttöä. Periaatteessa, jos jonkun teollisuuskemikaalin saatavuus heikkenisi, ja jos sitä ei olisi varastossa, sitä kautta saattaisi tulla ongelmia, pohtii Jouni Jussinniemi. – Vientiteollisuuden pitää olla iskussa, kun talous lähtee käyntiin. Jussinniemi perää valtiolta vahvaa panostusta vientiteollisuudelle. Tarjouskilpailuissa ei hopeasijoja jaeta. turun telakan uutiset työntekijöiden irtisanomisista huolestuttavat Jussinniemeä. – Telakoiden irtisanomiset ja lomautukset vaikuttavat laajasti. – Kyllä tätä on tullut pohdittua eri sidosryhmien kanssa. l Jussinniemi: Yhteiskunnan kiviJalka teollisuudessa Pyhäsalmen kaivoksen pääluottamusmies Jouni Jussinniemi on työssään osallistunut koronaepidemian kampittamiseen. TeksTi Sirpa Puhakka kuva Asko-Matti Koskelainen Pääluottamusmies Jouni Jussinniemi on myös vasemmistoliiton 3. – Vielä koronaepidemia ei ole aiheuttanut meille mitään. varapuheenjohtaja ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen.. Ekosysteemissä on tuhansia työntekijöitä. – Teollisuutta voi kannustaa ja tukea investoimaan fossiilivapaisiin tuotteisiin ja tuotantoprosesseihin. Meillä on teollisuudessa hyvät mahdollisuudet investoida cleantechiin. Valtion on katettava yritystuet, ja ne on maksettava takaisinkin. Kaivoksella on töissä yli sata työntekijää. Viime aikoina on noussut myös huoli perinteisestä vientiteollisuudesta. – Ei raha tule mistään matin laatikosta. Tuotannon puolittuminen tarkoittaa sitä, että myös alihankintojen työt puolittuvat. Entä jos ulkomailta ei löydy haluja investoida Suomessa valmistettuihin tuotteisiin
Koronan takia resursseja siihen on kuitenkin jouduttu siirtämään muista terveydenalan toimista. Tällainen puoliteholla käyvä talous on todennäköisesti leikkauksille kovin haavoittuva. KoLumni En muista sellaista yhteiskunnallista tilannetta, että ihminen ja ihmisen terveys on nostettu talouden yläpuolelle kaikissa toimenpiteissä koko yhteiskunnassa. Leikkausten retoriikka on kuitenkin poliittisesti voimakasta. Kunta selvittää lähikontaktit pieniä yksityiskohtia myöten, kertoo HUS:n apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen. Tehtävät, joihin koulutetaan, ovat käytännön jäljitystyötä. KU koronaviruksen aiheuTTaman pandemian kesto ja siitä seuraavan taloustaantuman syvyys ovat hämärän peitossa. Se on ensi syksy puolilleen myytyjen pienten näyttämöiden juhlaa. Asiantuntijatehtäviin eivät opiskelijat osallistu. Ihmettelen kuitenkin kannanottoja, joiden mukaan on valittu lisääntyvien kuolemien tien. Veronika Honkasalo 5.5. Ennenaikaista sopeuttamista vastaan olisi hyvä olla huolellisesti laadittu talouspoliittinen suunnitelma. Virusta etsimässä on parhaimmillaan sata ihmistä. Erikoissairaanhoito vastaa ensimmäisestä hoitokontaktista, jonka jälkeen vastuun taudin jäljityksestä ottaa kunta. Kaarina Hazard 4.5 On tärkeää, että rajoitustoimien purusta keskustellaan kriittisesti. Taloudellinen toiminta saattaa kuitenkin käynnistyä verrattain vaimeasti, koska pandemia tullee pitkään olemaan riski. – Epidemian vaihe on eri puolilla Suomea todella eriluonteinen, kertoo Terveydenja hyvinvoinninlaitoksen epidemiologi Jussi Sane. LAinAttuA TalouspoliTiikkaa lyhyellä ja piTkällä TähTäimellä Markus Jäntti Kirjoittaja on taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori. Pandemian jälkimainingeissa saattaa yhteistä tahtoa työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviin uudistuksiin löytyäkin. Le ht iK Uv a/ JU ss i NU Ka ri. On hyvä asua maassa, jossa kaikkein kiireellisintä on saada kirjojen lainaus käyntiin. Suomessa teknologian hyödyntämistä koronan torjunnassa tutkitaan. Lääketieteen ja muun terveydenalan opiskelijoiden hyödyntämistä virusketjujen jäljityksessä selvitetään. Tartuttavuusajan laskenta aloitetaan yksi vuorokausi ennen oireiden alkamista. – Tämä on monimutkainen asia yksityisyydensuojan kannalta, Sane sanoo. Julkisten menojen tarmokas supistaminen, tuomitsisi meidät pitkään taantumaan ja leikkauskierteeseen ilman, että sen julkilausuttu tavoite, kestävyysvajeen korjaaminen, täyttyisi. Sen korjaamiseen tarvitaan sekä veronkorotuksia että menopuolen tarkistuksia. – Mikäli positiivinen tulos löytyy, meiltä soitetaan sekä tiedustellaan vointi, ja mahdollinen tarve sairaalahoidolle. Meidän tulisi elvyttää itsemme taantumasta, mutta myös sopeuttaa julkista taloutta pidemmällä tähtäimellä. Jos talous palautuu jonkinlaista normaalitilaa muistuttavaan kuntoon syksyllä, kädenvääntö julkisten menojen leikkauksista käynnistynee täydellä teholla. Taantuman kestoon, syvyyteen ja luonteeseen voi kuitenkin talouspolitiikalla vaikuttaa. Tiina Raevaara 4.5. Jos kestävyysvaje olisi helppo ongelma olisi se jo hoidettu. Työmarkkinauudistuksissa kääntyisin ensisijassa työmarkkinajärjestöjen puoleen. Useimmat toivovat, että pandemia talttuu ja että sen aiheuttama talousshokki jää lyhytaikaiseksi. Varsinkin kun näissä ei analysoida kuinka paljon inhimillistä kärsimystä rajoitustoimet hauraille ryhmille aiheuttavat. AjAssA KU 19 /2 02 | 7 TarTunTakeTjujen jäljiTTäminen ei ole uusi asia suomalaisessa terveydenhuollossa. Julkisen talouden tasapainottamista ja kestävyysvajeen korjaamista ollaan jo taas vaatimassa. Tahdon löytymista voisi kolmikantaisesti edistää elvytyksen rakenteella. kt:n kehittäMispäällikkö Jaana näsänen, kuntalehti 5/2020 twitter valtava jäljitysoperaatio KoronA Koronaketjuja jäljittaa noin sata ihmistä. On vaikea keksiä parempaa tahoa tätä edistämään kuin nykyinen punamultahallitus. On myös viisasta varautua pandemian jälkeiseen aikaan, vaikka poikkeustilanne jatkuisi pitkään. Vastaavankokoista jäljitysoperaatiota ei ole aiemmin suomalaisen terveydenhuollon historian aikana silti nähty. Taloushistoria tuntee lukuisia esimerkkejä siitä, että lupaava noususuhdanne katkaistaan ennenaikaisella kiristävällä talouspolitiikalla. Jäljitysresurssia on kasvatettu reilusti
Näin varmistat tuoreen lehden jakoon ja onnistuneen tilaisuuden! KU TIEDOTTAA: KUN ILMOITAT KU:SSA ILMOITUSTEN JÄTTÖAJAT: Valmiina asiakkaalta tulevat ilmoitukset (pdf-muodossa) ilmestymispäivää edeltävänä maanantaina klo 16.00 mennessä. On kyettävä näkemään, että suuret rakenteelliset uudistukset ja panostukset hyvinvointiin, koulutukseen, infraan, ja osaamiseen vaativat nyt rahaa, mutta tuottavat tulevaisuudessa vaurautta ja hyvinvointia jonka avulla velasta voi selvitä. Se on totta, että velka on maksettava pois tavalla tai toisella. Tietääkseni juuri kukaan itseään kunnioittava pankkikriisin ratkaisuksi talouskuria tarjoillut taloustutkijakaan ei kuitenkaan kuvittele, että kuri toimisi ratkaisuna koronakriisin aiheuttamaan tilanteeseen. Se ei ole markkinahäiriö, josta selvitään pienellä täsmäelvytyksellä ja sen jälkeen meno jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ne, jotka kovaan ääneen vaativat hallitusohjelmaan kirjatun oppivelvollisuuden pidentämisen unohtamista koska ”siihen ei ole varaa”, ovat aivan järisyttävän ja traagisen väärässä. Sellaista ei voi tehdä leikkaamalla. Koronakriisin talouspuolta pitää pystyä tarkastelemaan sitä kautta, että nyt tehtävillä ratkaisulla määritellään yhteiskuntaa 30 ja 40 vuodenkin päähän. l K epun lisäksi myös maamme taloustoimittajat (ja muutkin toimittajat) ovat alkaneet viime viikkoina jauhaa enenevässä määrin koronakriisin aiheuttamasta valtavasta velkataakasta ja tarpeesta maksaa se pois mahdollisimman pian, mieluiten heti. AjAssA 8 | KU 19 /2 02 veren maku suussa yritetään maksaa velka pois viidessä vuodessa välittämättä tuon taivaallista siitä, millainen se yhteiskunta on viiden vuoden päästä, kunhan velkaa on vain nopeasti lyhennetty. Tämän ei pitäisi olla aivan hepreaa maassa, jossa rakennettiin sotien jälkeen kokonainen hyvinvointivaltio muutamassa vuosikymmenessä. Jos panostuksia voitaisiin tehdä vain jos niillä on välittömiä velanmaksullisia vaikutuksia, niin eläisimme aika henkisesti köyhässä ja tulevaisuudenuskottomassa maailmassa (terkkuja vaan taas Sipilälle). Sellainen edellyttää pitkän tähtäimen ajattelua ja visiota. Moinen näköalattomuus on jopa masentavaa. Sitä ei mahdollista se, että AnnA MikkolA Kirjoittaja on Euroopan vasemmistopuolueen varapuheenjohtaja. Löydät lomakkeen osoitteesta: kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/kimpputilaukset Jätä tilauksesi viimeistään maanantaina. Perustulo, ilmastopolitiikka, panostukset koulutukseen, eurooppalaisen uudenlaisen ekologisen talousmallin toteuttaminen. Tämä ”ratkaisumalli” perustuu ideologiaan, ja sen järkevyys edes finanssikriisin tapaisessa pankkisektorin kriisissäkin on ja oli varsin kyseenalainen. Keskusteluun pitäisi tuoda takaisin ne asiat, joista kriisin alkuvaiheessa visioitiin suurempaan ääneen. Sitä ei olisi tapahtunut, mikäli alkuunsa olisi todettu, että jaahas nyt muuten leikataan. Koronakriisiä ei voi verrata finanssikriisiin, vaan siitä seuraava velka muistuttaa enemmänkin sotavelkaa. Osa poliitikoistakin etsii taloudellista lääkettä koronakriisiin muutama vuosi sitten finanssikriisin aikana käyttöönotetusta talouskuripolitiikasta, jonka olennaisia elementtejä ovat pysyviksi tarkoitetut leikkaukset ja niiden seurauksena tapahtuva palveluiden ja hyvinvointijärjestelmän supistaminen, sekä työelämän joustot kuten pienemmät palkat, pidemmät työajat ja huonommat työehdot. tarvita an (ekologista ) jälleenrakennusta. Jälleenrakennus vaatii yhteiskunnallista näkemystä Kolumni KUN TILAAT KU:TA JAKOON TOREILLE JA TILAISUUKSIIN Tee tilauksesi kätevästi verkossa. Mutta tämä itsestäänselvyys pitää jo sisällään sen mikä pitäisi nyt ymmärtää: tavalla tai toisella. Näiden kolumnien lukeminen on välillä kuin kuuntelisi rikkinäistä levyä pääministeri Juha Sipilän televisiopuheesta kansakunnalle vuonna 2015 (se ei ollut hauskaa edes tapahtumahetkenä). Aineistot vedosilmoituksiin (KU:n taittamat) edellisen viikon torstaina klo 14.00 mennessä. Tapoja on valittavana useampi kuin se yksi, jota nyt tarjoillaan. Ei ole parempaa eikä tarpeellisempaa hetkeä ruveta toteuttamaan näitä visioita, kuin valtava jälleenrakennusvaihe. Ilmoitustrafiikki avoinna ma-pe klo 9-16: ilmoitukset@kansanuutiset.fi kansanuutiset.fi TILAAJAPALVELUMME palvelee kaikissa tilauksiin liittyvissä asioissa verkossa osoitteessa kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu ja sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi Tarvittaessa voit olla yhteydessä tilaajapalveluumme puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208
IAI Harop on loitering munition, vaaniva ase. Sen pitää tehdä ratkaisunsa nopeasti. Al l Ov er Pr es s/ Av iA ti On im Ag es. TausTaT KU 19 /2 02 | 9 02 taustat Autonominen ase voi tulkita jäniksiä ampuvan pojan sotilaaksi
TausTaT 10 | KU 19 /2 02 Annetaanko koneille päätösvalta ihmishengen viemisestä. Se on pienikokoinen ja kykenee toimimaan parvissa. Laura Nolan ja Frank Slijper varoittavat ”robottiaseiksikin” kutsuttujen autonomisten aseiden vaaroista. teksti Arto Huovinen Algoritmi tulee jA tAppAA Turkkilaisen STM-yhtiön Kargu on yksi kehittyneimmistä robottiaseista. Karguja käytettiin Turkin viime syksyn Syyria-operaatiossa.
Vielä pitemmälle mennään, jos ase perustuu kasvontunnistukseen. Tarkkuus on paljon, paljon pienempi. Ei tarvitse muuta kuin käyttää rahaa ja valmistaa koneita. Se vähentää pidäkkeitä olla sotimatta. Tällaisten aseiden leviämisen myötä laskee kynnys käyttää niitä ja on helpompi aloittaa konflikti. Autonominen ase voi sekoittaa jäniksiä ampuvan pojan tai ilmaan ampuvat häävieraat sotilaisiin. Suuri eettinen ongelma Nolan sanoo, että on helppo saada autonomiset aseet ampumaan ihmisiä, mutta on eri asia saada Laura Nolan ja Frank Slijpers pitävät autonomisia aseita suurena eettisenä ongelmana: luovuttaako ihminen päätösvallan tappamisesta koneelle. On erilaisia sääoloja ja maastonmuotoja, alueen ihmisten erilaisia kulttuurisia tapoja. – Autonomisia aseita ovat ”tavanomaisten epäiltyjen” kuten Yhdysvaltain ja Israelin ohella kehittäneet muutkin. Niitä tekevät isotkin yhtiöt, mutta niitä tehdään myös esimerkiksi Arabiemiraateissa, Pakistanissa, Turkissa ja Intiassa. Turkki ilmoitti syksyllä sijoittavansa 30 tällaista droonia Syyrian rajalle. Frank Slijper toteaa, ettei autonomisiin aseisiin tarvita suurta sotateollisuutta. – Kasvontunnistuksen käyttäminen asejärjestelmässä voi aiheuttaa hyvin traagisia seurauksia. Se liitelee kohdealueen yllä, tunnistaa kohteita ja iskee sitten. Kun ei enää tarvita ihmistä analysoimaan tiedustelutietoja eikä tekemään laukaisupäätöstä, tulee tekoon moraalinen etäisyys. ”Autonominenaseon vainlaskukoneilman kulttuuristaymmärrystä.” An tt i Yr jö ne n. Nolanin mielestä keskeinen ongelma syntyy siitä, jos päätös ihmishengen viemisestä annetaan koneelle, joka ei ymmärrä ihmiselämän arvoa. – Tällaisten päätösten pitäisi olla ihmisen käsissä. Esimerkillä lentokentällä kasvontunnistusta on helpompi käyttää, kun henkilön täytyy pysähtyä, katsoa tiettyyn suuntaan ja odottaa, että hänet on tunnistettu. – Jo lennokkisodankäynti vei fyysisen etäisyyA seiden automatisointia on sinänsä tehty jo pitkään, mutta useimmat niistä reagoivat hollantilaisen Frank Slijperin mukaan staattisina ulkoa tulevaan uhkaan kuten ohjukseen tai lentokoneeseen. Mukana ovat muun muassa Amnesty ja Human Rights Watch. Irlantilaisen Laura Nolanin mukaan Yhdysvaltain tuorein arvio on, etteivät koneet ole vielä tarpeeksi hyviä tähän, vaan tarvitaan ihminen tekemään päätös. Nolan ja Slijper toimivat molemmat aktiivisesti autonomisten aseiden sääntelyä vaativissa järjestöissä. Se on tehnyt seuraavan askeleen hyväksytymmäksi. Esimerkiksi turkkilainen STM-yhtiö on kehittänyt hyvin pitkälle autonomisen lennokin, joka valitsee kohteen hahmontunnistuksen avulla. Autonominen ase on vain laskukone ilman kulttuurista ymmärrystä. Kansainvälinen Campaign to Stop Killer Robots kokoaa yhteen lukuisia kansalaisjärjestöjä. TausTaT KU 19 /2 02 | 11 den tappajan ja tapettavan välillä suuremmaksi. Joukko niitä voi operoida parvena yhdessä. Sotilasdroonit ovat olleet kauko-ohjattuja, mutta ne ovat saamassa kyvyn valita maalinsa itse. ne toimimaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. – Tositilanteessa aseet joutuvat toimimaan monimutkaisessa ympäristössä. Kriisialueella tunnistuksen kohteet eivät tee yhteistyötä. Sen pitää tehdä ratkaisunsa nopeasti. Nolanin mukaan on suuri eettinen ongelma siirtää sodankäynnin rutiinitehtävät koneille. Teknologian kehitys on kuitenkin tekemässä aseista itsenäisempiä. Erityisen huolestuttavana Slijper pitää nimellä loitering munition (”vaaniva ase”) tunnettua asetta, joka on kuin puoliksi lennokki ja puoliksi ohjus
Jos on ennalta tunnettu kohde, sinne voidaan ampua ohjus, siihen ei tarvita autonomisia aseita. Ihmisen pitää voida puuttua peliin ja saada kone peruuttamaan, sanoo Nolan. Autonominen ase saattaa toimia kokonaan viestintäyhteyden ulkopuolella. – Ainoa syy tarvita autonomisia aseita on reagoiminen ihmisen toimintaan. Mutta toisaalta on ryhmä teollisesti edistyneitä valtioita – kuten Yhdysvallat, Venäjä, Israel, Australia ja Britannia – jotka yrittävät tehdä niin vähän kuin mahdollista. TausTaT 12 | KU 19 /2 02 Nolanin mukaan tavalliset ”kaupan hyllyltä” saatavat osat riittävät, autonomisuus tulee aseissa käytettävistä tietokoneohjelmista. Tarkkailemassa ei ole ihmistä, joka voisi huomata hakkeroinnin. Nolan uskoo, että hakkeroinnin uhka kasvaa autonomisia aseita käytettäessä. W iK im ed ia Co m m on s/ CC -B Y4. Emme ole maailmassa, jossa autonomiset aseet taistelisivat toisiaan vastaan. – Toisaalta nyt on paljon enemmän ymmärrystä ongelmasta ja monet maat katsovat, että tarvitaan jonkinlaista sääntelyä. – Ei ole vastuullista ottaa niitä käyttöön, sillä niiden toimintaa ei voi ennakoida kaikissa tilanteissa. Vuodesta 2014 lähtien ne ovat olleet mukana Genevessä käytävissä tavanomaisia aseita koskevissa neuvotteluissa (CCW). Myöhemmin Nolan erosi protestiksi Googlesta. Nolan ei myöskään usko, että autonomisia aseita voitaisiin testata kaikkia mahdollisia tilanteita varten. Jo tietoisuus automaattisesta valvontaja iskukyvystä tuhoaa yhteisöllisyyttä, kun ihmiset eivät uskalla kokoontua yhteen. Lopulta Google päätti hylätä jatkosopimuksen projektista. s. 0/ JU li an U. ei ole säännelty Tällä hetkellä autonomisten aseiden kehittämistä ja käyttöä ei säännellä millään tavalla. Hän oli vuonna 2018 yksi kolmesta tuhannesta Googlen työntekijästä, jotka vaativat irtautumista Maven-projektista eli yhteistyöstä Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa lennokkien tiedustelukuvan automaattiseksi analysoimiseksi. Frank Slijperin mukaan nyt ollaan tienhaarassa. Se kuuluu aseryhmään, joka tunnetaan nimillä loitering munition, vaaniva ase, kamikaze-ase tai itsemurha-ase. Yhdysvalloissa koekäytössä viime vuosikymmenellä ollut miehittämätön, osittain autonominen Northrop Grumman X-47B -taistelukone. na vY. Koneet ovat vain toimijoita, ne on ohjelmoitu. Hakkeroinnin uHka Laura Nolan työskenteli aiemmin Googlen tietokoneinsinöörinä Irlannissa. Nolan sanoo, että tulemme näkemään aseita, jotka voivat visuaalisen tunnistuksen sijasta määritellä kohteensa vaikkapa puhelinten SIM-korttien tunnistamisen perusteella. – Monimutkaisissa järjestelmissä turvallisuus tulee ihmisistä. CCW:ssä päätökset tehdään yksimielisesti, joten yksikin maa pystyy torppaamaan edistymisen. Vain ihmiset kykenevät ymmärtämään tilanteet ja tekemään harkittuja ratkaisuja. – Jossain vaiheessa rajoitusten vaatijoiden eteen tulee kysymys siitä, onko tämä oikea tie vai pitääkö hakea toisia reittejä joko YK-järjestelmän sisällä tai sen ulkopuolella, niin kuin maamiinoIsraelissa kehitetty IAI Harop on kuin puoliksi lennokki ja puoliksi ohjus. Teknologia ei ratkaise perusongelmaa, vaan se palautuu ihmisen kykyyn tehdä päätöksiä
Hakkeroinnin uhka kasvaa autonomisia aseita käytettäessä. Suomen hallitusohjelmassa on esitetty tavoitteeksi edistää autonomisten aseiden globaalia sääntelyä. kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu, sähköpostitse osoitteessa tilaukset@kansanuutiset.fi puhelimitse ma–ke klo 9–12.00 (09) 759 60 208 kansanuutiset.fi. Kiinan Kasvontunnistus Slijperin mukaan Kiina on tietyssä mielessä erityistapaus. Laura Nolan huomauttaa, että koska kasvot ovat kiinalaisia, niistä ei ole paljon hyötyä muiden etnisten ryhmien tunnistamisessa. Kiina sanoo haluavansa sopimuksen, mutta siihen pitäisi kuitenkin sisältyä mahdollisuus tehdä tutkimusja kehitystyötä. Useimmat SAK:laiset ammattiliitot ja niiden osastot myöntävät jäsenilleen lehtietua, jolla saat alennusta vuoden kestäviin tilauksiin. Yhdessä yössä ei saatu aikaan sopimusta kemiallisista aseista, ei rypäleammuksista eikä maamiinoista, mutta lopulta ne tehtiin. Hän kertoo, että autonomisten aseiden vaaroista varoittavat ovat kysyneet myös yhtiöiltä, miten ne suhtautuvat kehitykseen. Tämä on etu amerikkalaisiin yhtiöihin nähden, joilla ei ole samanlaista määrää. Se on turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä osoittanut eniten yhteistyöhalua. Kysy lisää tilaajapalvelustamme. Kiinassa on nyt valtavia yhtiöitä, joista ei vielä kymmenen vuotta sitten tiedetty mitään, ja ne käyttävät esimerkiksi kasvontunnistusta. Nyt Frank Slijper myöntää, että ensi vuonna ei saada sopimusta. Vielä jokin aika sitten robottiaseisiin kriittisesti suhtautuvat pitivät tavoitteena sitä, että niistä saataisiin sopimus aikaan vuonna 2021. TausTaT KU 19 /2 02 | 13 jen kanssa tehtiin, Slijper pohtii. Mikä on mielestänne hyväksyttävää. Saat alennusta Kansan Uutisista Oletko ay-liiton jäsen. – Kysymys liittyy suurelta osin kilpajuoksuun Kiinan ja Yhdysvaltain välillä: kumpikin pyrkii sotilaalliseen, taloudelliseen ja teknologiseen johtajuuteen. Oletteko puhuneet työntekijöidenne kanssa. Slijper toteaa kuitenkin, että hänen tietääkseen Kiina on tehnyt sopimukset Zimbabwen ja Ugandan kanssa, ja lisäksi Kiina varmasti kuvaa maahan saapuvat länsimaalaiset. – Mihin vedätte rajan. – Mutta tämä on nähty ennenkin. l Haastattelu teHtiin ennen koronakriisistä johtuvia matkustusrajoituksia. Slijper toteaa, että esimerkiksi Alibaba-yhtiö saa Kiinan hallituksen tietokannoista lähes puolentoista miljardin kiinalaisen kasvot kehitystyönsä tueksi
Me sen sijaan pukeudumme suojavarusteisiin ainoastaan, kun menemme potilashuoneisiin, Salokorpi kertoo Osaston potilaat ovat työikäisiä, noin 30–50-vuotiaita ihmisiä, jotka tulevat päivystyksestä tai teho-osastolta. – Teho-ostolla niissä ollaan koko työvuoron ajan. – Jos vointi heikkenee, potilas siirretään aika. He eivät kuitenkaan tarvitse hengityskoneita. Ne, joilla on vasta koronaepäilys, eristetään ja testataan. Monta testiä Salokorpi työskentelee täydessä suojavarustuksessa: suojatakissa, hanskoissa, myssyssä, visiirissä ja kirurgisessa maskissa. 28 potilaspaikan osastolla K5 työskentelee noin 50 työntekijää. Hän korostaa sitä, että on tärkeää ehtiä kohtaamaan potilaat. – Kysyin itse, että saanko mennä somatiikan puolelle, hän kertoo. ei pelota Salokorven osastolla ei kuolla. On ollut kiireetöntä ja rauhallista. – Potilaat tulevat meille, koska tarvitsevat apua hengitykseen. Hän päätteli, että kun vaihtaa tehtävää epideSairaaloissa ei ole paniikkia: ”Kiireetöntä ja rauhallista” Hoitajat pesevät käsiään kymmeniä kertoja päivässä. – Meille onkin näytetty kädestä pitäen, miten toimia. mian alkuvaiheessa, ehtii saada kunnollisen perehdytyksen. Lisähappi happiviiksillä tai maskilla riittää, Salokorpi sanoo. Testejä voidaan joutua ottamaan jopa viisi kertaa yhdeltä ihmiseltä ja vasta viimeinen näyttää positiivista. – Ajattelin, että nyt on tilaisuus oppia uusia taitoja, ja saisi tehdä jotain konkreettista ja olla hyödyksi tämän kauhean tilanteen suhteen. TausTaT 14 | KU 19 /2 02 S airaanhoitaja Sofia Salokorpi siirtyi Meilahden uudelle koronaosastolle HUS Psykiatriasta. TeksTi Tuula Kärki Sofia Salokorpi pukeutuu töissä täyteen suojavarustukseen. – Monet kaipaavat tukea ja lohdutusta, koska läheiset eivät voi vierailla osastolla, hän sanoo
Se hoidetaan etänä, mitä voidaan. Lääkärit ja hoitajat eivät pystyisi tekemään työtään. – Silti vaikka kuinka minimoimme omat kontaktimme, meillä kuitenkin on puolisoita ja lapsia, joilla on omat kontaktinsa. – Kuntayhtymän johto on kuitenkin ohjeistanut, että potilaat eivät saisi jättää tulematta vastaanotolle, jos tilanne sitä vaatii. Lisäksi nyt hoitajat jännittävät, miten valmiuslaki vaikuttaa kesälomiin. – On heidän vastuullaan, että ovenkahvat ovat puhtaita ja välineitä on saatavilla. – Me kiireettömän puolen hoitajat teemme myös päivystyksen vuoroja. Olli Kohonen ei ole koronaviruksen vuoksi vaihtamassa tehtäviä. Hän arvelee, että häntä ei kannattaisi siirtää esimerkiksi teho-osastolle hoitajaksi. He ihmettelevät, että mitä ovat nämä ihmiset, joilla ei näy suuta ollenkaan. – Somatiikan osaajat ovat varmaankin niitä, jotka ensin kannattaa perehdyttää. Salokorpi haluaa nostaa esiin työtovereistaan yhden ryhmän, jota ei ole koronaepidemian aikana juuri muistettu. Tuore Tehyn kysely kertoo, että tehohoidon hoitajista lähes 70 prosenttia pelkää saavansa koronatartunnan työssä. – Ajattelemme, että se on velvollisuus tällaisessa työssä, Jokinen sanoo. Vähän Varpaillaan Lähihoitaja ja muistihoitaja Hanna Jokinen työskentelee ikäihmisten lyhytaikaisosastolla Hämeenlinnassa kunnallisessa, noin sadan paikan Vuotilakeskuksessa. – Moni kokee tilanteen aika pelottavaksi, kun ollaan etulinjassa viruksen kannalta eikä pois pääse, koska valmiuslaki on voimassa. Hygieniahoitajat ovat kouluttaneet suojavarustuksen käytössä ja esimerkiksi tipan laittamisesta kaikki ovat joutuneet antamaan näytön. Asiakkaita suojamaskit ihmetyttävät. Olli Kohonen työskentelee Oulun yliopistollisen keskussairaalan psykiatrisella osastolla Erja Hirviniemen vastaanotto hiljeni koronaepidemian alussa. Hän työskentelee Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa psykiatrisella osastolla. Nyt voi tietää oman sijoituspaikkansa varmasti vain viikoksi eteenpäin. Hoitajat välttelevät kaikkia ylimääräisiä lähikontakteja. Vaikuttaa kaikkiin osastoihin Vaikka koronapotilaita on ollut monisatapaikkaisessa sairaalassa alle kymmenen kerrallaan, sairaanhoitaja OIli Kohonen kertoo, että uudet käytännöt vaikuttavat kaikilla osastoilla. Hengittäminenkin on erilaista ja olo on työpäivän jälkeen pökkyräinen, Jokinen sanoo. Se myös hankaloittaa kommunikointia. Siihen on varauduttu. Osastolla ei käy vierailijoita ja avohoidon työntekijöihin pidetään yhteyttä etänä. hengittäminen on erilaista Kirurgisia suojamaskeja käytetään koko ajan potilaskontaktissa. – Joskus riittää viisi maskia päivässä, joskus lähemmäs kymmenen. – Asiakkaista valtaosa muistisairaita. Ei voi ikinä tietää, onko vienyt tartunnan tahtomattaan työpaikalle. TausTaT KU 19 /2 02 | 15 varhaisessa vaiheessa teho-osastolle. – Jos saan viruksen, se tulee lähikaupasta varmemmin kuin töistä. Osaston ulkopuolista toimintaa ei järjestetä. – Suojavarustuksessa pari tuntia menee hyvin, mutta se on vaatinut totuttelua. l. – Laitoshuoltajat siivoavat potilaiden huoneet, jakavat ruuat ja hakevat astiat. – Töissä on korkea aseptiikan ja hygienian taso ja käytämme kaikkia suojavarusteita, Sofia Salokorpi sanoo. ensin hiljeni tyystin Sairaanhoitaja Erja Hirviniemi työskentelee kiireettömällä lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotolla Riihimäen terveyskeskuksessa. – Olemme vähän varpaillamme koko ajan, koska ei voi tietää, onko joku altistunut koronavirukselle, Jokinen sanoo. – Kaikkien työnkuvat saattavat muuttua, Hirviniemi sanoo. Jokisen moni tuttu hoitaja on kertonut miettivänsä, haluaako vielä syksyllä olla hoitaja. Koronaviruksen varalta prosessit ovat tiedossa. Maskien kulutus vaihtelee päivästä riippuen. – Epidemian alussa meillä hiljeni tyystin. Ilman heitä mikään ei toimisi. – Lisäksi käsidesiä kuluu jopa enemmän kuin tavallisesti. – Hygieniaan panostetaan huomattavan paljon, Kohonen sanoo. ”Ilmanlaitoshuoltajia mikääneitoimisi.” Jos joku oireilee, hänet eristetään, hänelle tehdään koronatesti ja tilanteesta konsultoidaan lääkärien kanssa. Jokinsesta surullisinta on se, kun muistisairaat saattavat ajatella, että omaiset ovat hylänneet heidät. Hanna Jokisella kuluu vähintään viisi hengityssuojainta työvuoron aikana. Kouluterveydenhoitajat ja iso osa suun terveydenhuollon hoitajista on siirretty uusiin tehtäviin. Myös he ovat suojavarusteissa, hän sanoo. Kukaan ei edes soittanut, hän kertoo. Käsiä Jokinen pesee kymmeniä kertoja päivässä. – Nyt puhelinliikenne on palautunut onneksi ennalleen. Jos vaikkapa monisairaiden määräaikaiskontrollit jätetään tekemättä, voivat seurauksena olla pahoja. Nyt pelätään, että tämä on tyyntä myrskyn edellä. – Tilanne on muutenkin aika hyvä Kanta-Hämeessä. Myös päivystyksessä on ollut rauhallista
tulvauhkia minimoidaan Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on ironista, että teräskaupungin syntymisen mahdollisti sen luonnonympäristö, joka toimitti teollisuudelle tarvittavat raakaaineet. Hyde Park purettiin 1990-luvulla ja Park Hillissä tehtiin mittavat kunnostustyöt. Tärkeää oli saada työläisille nopeasti katto pään päälle ja väki töihin. TeksTi Tarja Rannisto kuvaT Manuel de la Flor S Heffieldin terästeollisuuden juuret ulottuvat aina 1700-luvulle, jolloin Benjamin Huntsman kehitti terästuotannon mullistavan tekniikan, upokasteräsprosessin. Mutta brutaaliutta sheffieldiläiset eivät kulmilleen halunneet. Vuosi 1913 toi jälleen terästeollisuutta mullistavan vaiheen, kun sheffieldiläinen Harry Brearly keksi ruostumattoman teräksen. Sheffield oli yksi ensimmäisistä kaupungeista Britanniassa, joissa alettiin käyttää keskuslämmitystä ja kehittää hajautettua energiaverkostoa 1970-luvulla tuottamalla jätteistä energiaa. Askeleita kohti vähähiilistä taloutta on otettu siitä asti, jos ei ihan harppauksin, niin ainakin ripeään tahtiin. Grey to Green projekti on edistyksellinen esimerkki paikallisesta ympäristöteosta. Britannian kuudenneksi vihrein kaupunki Sheffield sijaitsee kansallispuisto Peak Districtin kainalossa. Joissa ja muissa vesiväylissä ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat ensin. Terästeollisuuden aiheuttamat rikkipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1970 vuoteen 2017 mennessä 97 prosenttia. 1900-luvun alkupuolella huomattiin, että seosteräkset olivat kannattavampia ja helpompia tuottaa, ja näin teräksen tuotanto irtotavarana hiipui kaupungissa. Terästehtaiden ja hiilivoimaloiden piipuista nouseva harmaa savu ei ole enää muutamaan vuosikymmeneen piirtänyt Sheffieldin siluettia. TausTaT 16 | KU 19 /2 02 Harmaa teräskaupunki muuttui vihreäksi Park Hill on edelleen Euroopan suurin suojeltu rakennus. Vuosisadan loppuun mennessä Sheffield alkoi toimittaa maailmalle koneja työkaluterästä. Samalla alkoivat hiipua myös päästöt. Kaupungin sen ajan suurimman ylpeyden, ruokailuvälineiden valmistus, nopeutui moninkertaisesti. Kaupunkia ympäröi seitsemän kukkulaa ja viisi jokea. kohti vähähiilisyyttä Vuosien 1973–75 lama ajoi globaalin teräsmarkkinan taantumaan. Teollisuuden kasvaessa tehtaiden läheisyyteen nousi 1950-luvulta lähtien valtavia asuntokolosseja. Kaupungin keskustan pohjoispuolelle syntyivät tunnetuimmat asumiskeskittymät, 1960-luvulla valmistuneet Park Hill ja Hyde Park. Projekti on osittain EU:n rahoittama ja se on voittanut useita ympäristöpalkintoja.. Rakennusten laatua ei siinä kiireessä mietitty. Tämän sekä vahvan punnan vuoksi teräksen vienti ei enää houkutellut ulkomaisia ostajia, ja ala hiipui. Keskustan lähellä olevassa päälaaksossa on yli 240 kilometriä virtaavia vesistöjä, jotka ovat yhteydessä asutuskeskuksiin. Kaupungin pinta-alasta on 61 prosenttia viheralueita, ja siellä on yli 250 puistoa ja puutarhaa sekä arviolta 4,5 miljoonaa puuta. Koksin avulla sulatettu teräs kaadettiin savimuotteihin. Kaupungin päästötavoitteet ovat korkealla, mutta niin on motivaatiokin. Rautatie tarjosi teollisuudelle mahdollisuuksia. Marraskuussa 2019 useita päiviä kestäneet sateet saivat Sheffieldin alueella sekä lähistöllä DonSheffield, Etelä-Yorkshiren entinen rautaja terästeollisuuden kapteeni, napsii nykyään palkintoja viherrakentamisellaan ja ilmastonsuojelullaan. Terästeollisuuden laskua siivitti EU-maiden keskiarvoa lähes 50 prosenttia korkeampi teollisuusenergian hinnan nousu Britanniassa. Teräskaupunki – tai harmaa kaupunki, kuten Sheffieldiä on myös kutsuttu – kääntyi vihreälle polulle heti teollisuuden heikennyttyä. Niissä haettiin aikakaudelle ennen näkemättömällä tavalla ranskalaisen arkkitehti Le Corbusierin brutaalia estetiikkaa. Joki on lähellä joka puolella Sheffieldiä
Sheffieldissä keskustellaan siitä, miten kaupunki voi pysyä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisessa hiilibudjetissa. Vuonna 2015 Sheffieldin kaupunki otti järeän aseen käyttöönsä, Green City -strategian. – Tarvitsemme merkittäviä investointeja kestävien tapojen kehittämiseen jokija pintavesien hallitsemiseksi. Tähän mennessä strategian tavoitteet ovat toteutuneet suunnitelman mukaisesti. Samalla suojellaan ja edistetään biologista monimuotoisuutta. Sheffieldin viemäri-infrastruktuuri on jo nyt lähellä maksimikapasiteettia. TausTaT Steel CityStä Green City Sheffieldin kaupunkikuva on muuttunut parissa vuosikymmenessä urbaaniksi talouskeskittymäksi. Kaupungin vesiväylästrategiassa pohditaan keinoja lisääntyvien tulvien välttämiseksi. Samalla pitää huomioida se, että joet ja niiden uomat tarjoavat kokonaisuutena loistavan tilaisuuden luoda ja laajentaa kaupunginlaajuista vihreän infrastruktuurin verkkoa, sanoo Tom Wild Etelä-Yorkshiren metsäyhtiöstä. Kansainvälisyys on vahva osa identiteettiä. Koko Sheffieldin aluetta sopeutetaan ilmastonmuutokseen ja hallitsemaan tulvariskejä.. Luonnollinen vesisykli palautetaan mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan kestävien viemärijärjestelmien käyttö joen valuma-alueella. Keskimääräisen lämpötilan nousu päätettiin rajoittaa selvästi alle kahden celsiusasteen. Kaupungin ympäristövirastolla ja Yorkshiren vesilaitoksella riittää pähkäiltävää. Kaksi yliopistoa houkuttelevat kaupunkiin nuoria ympäri maailman. joen tulvimaan. Kaupungin kestävän energian toimintasuunnitelman tavoitteena on vähentää kaupungin ilmastohaittoja ja saada hiilipäästöt nollaan vuoteen 2050 mennessä. Etelä-Yorkshiressa ei ole vältytty vakaviltakaan vahingoilta. Koko aluetta sopeutetaan ilmastonmuutokseen ja hallitsemaan tulvariskejä nykyistä kestävämmin. Vuoteen 2020 mennessä hiilipäästöt ovat vähentyneet 30 prosenttia vuodesta 2015
Kestävät ratKaisut yhteinen asia Sheffieldin kaupunki tukee organisaatioita, yrityksiä ja yhteisöjä sitoutumaan hiilipäästöttömään kaupunkiin. Niitä toteutetaan muun muassa varmistamalla kestävän energian saatavuus ja käyttö. Sheffieldin pinta-alasta 61 prosenttia on viheralueita, ja siellä on yli 250 puistoa ja puutarhaa sekä arviolta 4,5 miljoonaa puuta.. – Kestävyys ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat ensisijaisia kriteerejä kaikessa toiminnassa. 1,3 kilometriä käyttämättömänä ollutta ajotietä muutettiin julkiseksi vihreäksi tilaksi istuttamalla niittykasveja ja sadepuutarhoja. TausTaT 18 | KU 19 /2 02 Seuraavan seitsemän vuoden tavoite on edelleen lisätä merkittävästi vähähiilisen ja uusiutuvan energian tuotantoa. tiestä tulvahaittojen ehKäisijä Vuonna 2015 aloitettiin myös toinen, laajaa huomiota herättänyt ohjelma kestävän kaupungistumisen edistämiseksi. Komissio visioikin koko kaupungin laajuista yhteistyötä, jonka päämääränä on tehdä Sheffieldistä älykkäämpi, kestävämpi ja kilpailukykyisempi tulevaisuuden kaupunki. l Sheffield oli Britannian ensimmäisiä kaupunkeja, joissa alettiin kehittää hajautettua energiaverkostoa 1970-luvulla tuottamalla jätteistä energiaa. Hän näkee kaupunkien olevan avainroolissa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa: – Ennusteiden mukaan yli 70 prosenttia maailman väestöstä asuu kaupunkialueilla vuoteen 2050 mennessä. Tuloksena on urbaani viheralue, julkisen taiteen ja istuinpenkkien reunustama pyöräja kävelytie kaupungin keskustassa. Visuaalisen ilon lisäksi ne lievittävät lähiympäristön jokien tulvahaittoja. Sheffieldin Grey to Green -ohjelma on Britannian suurin urbaanissa ympäristössä toteutettu salaojitusohjelma. Kun ryhdymme toimiin nyt, voimme välttää muuttuvan ilmaston pahimmat vaikutukset, muistuttaa Blomfield. Ympäristövaikutusten lisäksi projektin uskotaan houkuttelevan uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä parantavan liikkumista keskusta-alueella. Suunnitelmat yhteiskunnan, kotitalouksien, julkisen sektorin ja yritysten saamiseksi voimalla mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin on luotu. Huomattava määrä organisaatioita, julkisia instituutioita ja yksityisiä yrityksiä on saatu etsimään aktiivisesti ratkaisuja ilmastohaasteisiin ja tarjoamaan kestävää ajattelua edistäviä palveluita ja tuotteita. Myös kaupungin 570 000 asukasta on valtava resurssi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kaupungissamme on selkeä yksimielisyys siitä, että jokaisen on ryhdyttävä toimiin vähentääksemme ilmastovaikutuksiamme, sanoo sheffieldiläinen Paul Blomfield, työväenpuolueen parlamentin edustaja
painetun lehden sekä digilehden alv 10%. Kiitos, tilaan Kansan Uutiset Uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Määräaikainen 2 kk 20 € Kestotilaus 6 kk 82 € Kestotilaus 12 kk 162 € Uudistunut KU 3 kk 30 € Digilehti 1 kk 4,90 € Digilehden tilaus hoituu suoraan sivuiltamme: htttps://digilehti.kansanuutiset.fi/tuotteet/lehtitilaukset/ Tilaa uudistunut KU 3 kk / 30 € + digilehti 3 kk / 4,90 € Kun haluat pysyä kuulolla pidempään, kestotilaus 12 kk 162 € kansanuutiset.fi/tilaajapalvelu/tee-tilaus. Hinnat voimassa kotimaassa. KU 19 /2 02 | 19 Tilaamalla KU:n teet maailmasta paremman Postimaksu maksettu Kansan Uutiset Tunnus 5005075 00003 vastauslähetys KUltivoi ystäviäsi tilaa lehti lahjaksi! Nimi Osoite Puhelin Sähköposti Maksajan nimi, jos eri kuin tilaaja Osoite Tietojani saa käyttää Kansan Uutisten markkinointiin Tilaushinnat sis